Kotkaviesti 16-2

Kotkaviesti L A S T E N L A S T E N

J A

J A

N U O R T E N

N U O R T E N

Ä Ä N E N

Ä Ä N E N

K A N N A T T A J A

K A N N A T T A J A

2 / 2 0 1 6

1/2015

Useita talvileirejä pidettiin, mm. V-S Kotkien talvileiri

Tuomas Kurttilalle myönnettiin vuoden 2015

LAPSITEKOPALKINTO S.12

teema

Minä Nuori Kotka

tulossa

Kotkapäivät 2016

UUSI, MENNÄÄN METSÄÄN -KKT SAAPUU! M I H I N PÄ ÄT T Y Y S A M A N L A I S U U S J A M I S TÄ A L K A A E R I L A I S U U S ?

Some & Netti:

Nuoretkotkat Nuoret Kotkat www.nuoretkotkat.fi

KOTKAEXPO ROVANIEMELLÄ

S I S Ä L LY S 2 / 2 0 1 6

teema

Minä Nuori Kotka 4 Minä Nuori Kotka 6 Roolini Kotkissa 8 Kotkakonkari Kerttu Salusiini 10 Kotkakonkari Toini Airaksinen

HUVIKSI & HYÖDYKSI

12 Vuoden 2015 Lapsitekopalkinto jaettiin 15 Kannanotto aamu- ja iltapäivätoiminnan lakimuutokseen 16 V-S Kotkien talvileiri 18 Kuopion Kotkat kurkisti kulisseihin 20 Ystävänpäivän juhlat Kuopiossa 20 Tampereen Kotkat vieraili Utun tallissa 22 Kaakkois-Suomen hiihtolomaretki 23 Helsingin Talvileirit 26 Uudenmaan talvileiri 27 Savon ja Pohjois-Karjalan talviretki 28 Mihin päättyy samanlaisuus ja mistä alkaa erilaisuus?

43 Maailman mausteet: Pataleipä 44 Harrastuksena fanittaminen 45 Varapuheenjohtajan tervehdys 45 Kotkien uusi leikkikirja saapunut!

46 Inkun ideapaja: lankamaalausta 48 Suuri valokuvauskilpailu

TU K

KK

A

E TAL A :P

KO K OT KAT

38 Mitä alueelliseen Nuorten Kotkien toimintaan tarvitaan?

40 Taitoviikonloppu 42 Jyväskylän ohjaajat ja vertsut Varjolan Tilalla

A

VERTSUT & OHJAAJAT

H AR RA S

KESKIAUKEAMALLA PUUHAAUKEAMA!

TULOSSA 30 Kotkapäivät 2016 31 Kotkaexpo 2016 32 Mennään metsään (KKT) 2016 32 Harmaapyrstöjen tapaaminen 34 Leiripörssi: Kesäleirit 36 Vertsuleiri Laamakoskella

N FA

SE

NA

UUTISET & KUULUMISET

s. 43

IPÄ

s. 44

AM ITT

INE N

PÄÄKIRJOITUS

mailla in ulko inväliset k n i s r Va nsa etyt ka t ovat järjest sseminaari u t ta s lu a u ko rvok olleet a usta. kokem JULKAISIJA: Nuorten Kotkien Keskusliitto – Unga Örnars Centralförbund NKK ry Sturenkatu 27 B, 00510 Helsinki Lea Väänänen 045 876 3997 toimisto@nuoretkotkat.fi, www.nuoretkotkat.fi

Teemu Rasi

KOTKAVIESTIN TILAUS­ HINTA: 20 € /12 kk OSOITEREKISTERI JA MEDIATIEDOT: Kotkaliiton toimisto PÄÄTOIMITTAJA: Teemu Rasi TOIMITUSSIHTEERI: Esa Kaskimo

TERVEHDYS!

S

e on sitten hyvää kevättä kaikille! On aika taas pikkuhiljaa laittaa talvikamppeita taaemmaksi vaatekaapissa ja ottaa katse kohti lämpimämpiä kelejä. Kevät ja kesä tuovat tullessaan taas monenlaisia mielenkiintoisia kotkatapahtumia. Mutta vaikka ei leireille tai muihin ehtisikään, niin ainahan voi järjestää itse oman tapahtuman vaikka viikonloppuna takapihalla tai lähteä perheen kanssa metsäretkelle.

Varsinkin nyt keväällä on mielenkiintoista seurata, miten luonto herää talvihorroksestaan. Erilaiset kasvit alkavat nousta maasta toinen toisensa perään ja muuttolinnut palaavat rakentamaan taas pesiään.

Ainakin meillä alkaa jo huhtikuussa olemaan aikamoinen meteli, kun pikkulinnut karjuvat kilpaa pihapuissa.

Tämänkertainen teemamme liittyy kunkin meidän osaan Nuorissa Kotkissa. Oma historiani Kotkissa alkoi Sauvon kansainväliseltä leiriltä reilu 20 vuotta sitten. Siitä se on jatkunut osallistujana monenlaisissa tapahtumissa, kuten KKT:ssa ja erilaisissa koulutuksissa. Varsinkin ulkomailla järjestetyt kansainväliset koulutusseminaarit ovat olleet arvokkaita, niiden tuomaa kokemusta ja maailmankatsomusta voi olla hankala hankkia muualta. Ja sen usein ymmärtää vasta jälkeenpäin.

Näiden myötä siirryin osallistujasta enemmän järjestävälle puolelle ja liittohallitukseen. Nyt meillä on kotona kasvamassa uusi Nuori Kotka, jonka tarina on sitten kokonaan hänen omansa ja jännityksellä odotamme mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Teemu Rasi

TOIMITUSKUNNASSA LISÄKSI: Inka Holopainen, Atte Kalke, Esa Kaskimo, Johanna Torppala, Marko Veijonaho ja Lea Väänänen AVUSTAJAT: Inkun Ideapaja TAITTO: Atte Kalke (+ Taina Leino) PAINOPAIKKA: Suomen Uusiokuori Oy ISSN 0783-0823 KANNEN KUVA: Julia Uzbjakov, VarsinaisSuomen talvileiri SEURAAVA LEHTI 3/2016 Ilmestyy syys-lokakussa 2016 AINEISTOPÄIVÄ: 1.9.2016 kotkaviesti@nuoretkotkat.fi LEHDEN 3/2016 TEEMA: Leirillä tavattavat eläimet AINEISTO-OHJEITA: Piirrokset onnistuvat lehdessä parhaiten, jos ne on tehty mustalla tussilla tai voimakkailla väreillä. Valokuvissa kiiltävä pinta on parempi kuin matta­pinta. Digitaali­kuvat tulisi tallentaa mahdollisimman isoon kokoon; oletusarvot kameroissa ovat yleensä liian pieniä.

TEEMA MINÄ NUORI KOTKA

MINÄ LASTEN TOIMINTAJÄRJESTÖ JA LASTEN OIKEUKSIEN PUOLESTA TOIMIVA ETUJÄRJESTÖ

1943

NUORET KOTKAT ON PERUSTETTU VUONNA

13 000 NUORILLA KOTKILLA ON JÄSENIÄ NOIN

tasa-arvo

4 • K OT KAV I E S T I 2 / 2 0 1 6

kansainvälisyys

demokraattisuus

M I K Ä V O I K O

ON

ROOL INI

VA NHAKIN

KOTKISSA?

OLLA

N UORI

KOTKA?

NUORI KOTKA

solidaarisuus oikeudenmukaisuus yhdessä toimiminen KOTKAV IESTI 2/2016 • 5

TEEMA MINÄ NUORI KOTKA

ROOLINI KOTKISSA ERI TEKSTI JA KUVAT ESA KASKIMO, LEA VÄÄNÄNEN JA PEKKA ÖSTERBERG

MITÄ SINULLE TARKOITTAA OLLA NUORI KOTKA?

MITEN OLET MUKANA KOTKIEN TOIMINNASSA?

Peppi 12 v.:

MITÄ SINULLE TARKOITTAA OLLA NUORI KOTKA?

Venla 9 v.: Että oppii uusia asioita.

Inna 9 v.: Että on liittynyt Nuoriin Kotkiin ja että on nuori.

Että on osa ryhmää, jonka kanssa tehdään ja koetaan yhdessä erilaisia asioita.

Olen mukana kaikissa mahdollisissa tapah­ tumissa ja melkein joka kerta kerhossa.

MITEN OLET MUKANA KOTKIEN TOIMINNASSA? Aina kerhossa kun kerkeää.

Olen ollut mukana monilla retkillä.

10 v.

Roki 6 v.:

20 v.

MITÄ SINULLE TARKOITTAA OLLA NUORI KOTKA?

MITEN OLET MUKANA KOTKIEN TOIMINNASSA?

Se tarkoittaa sitä, että on nuori.

Käyn maanantaisin kerhossa ja joskus olen mukana retkillä.

30v.

40v.

a,

nn

Ro

6 • K OT KAV I E S T I 2 / 2 0 1 6

s. liu Ju

eI

a.

m m al ta oi k e a l l

e ri n

e Vas

d Va

emmalta oikealle No Vas oa ja

a

rt h

Se tarkoittaa sitä Retkillä ja maanantai­ että on nopea ja sin kerhossa. että pääse käymään kaikissa kivoissa paikoissa.

Retkillä ja kerhossa.

Julius 6 v.: Se tarkoittaa sitä että on kivaa teke­ mistä ja mukava harrastus.

ki

D

Nooa 6 v.:

nl Ve

aj

aP

eppi

.

ELÄMÄNVAIHEISSA Toini Tirronen, 91 v.

Kerttu Salusiini

Toinilla riittää valtavasti hienoja Kotkamuistoja 1940- ja 1950-luvuilta.

Lue Toinin haastattelu sivulta 10.

Peräti seitsemällä vuosi­ kymmenellä Kotkien toiminnas­ sa mukana olleen Kertun haastattelun voit lukea seuraavalta sivulta

60 v.

70 v.

80v.

90v.

Jasmin Trogen, 27 v. :

Tr o

a

Ko

tka

Ku

mas

sa

Ur

ja

l

sa

20 14

2. Se on kivaa, että on tehty monipuolisesti erilaisia juttuja.

Kokkaaminen ja askartelu ovat minusta erityisen mukavia.

Vertsuna on kivaa leikkiä lasten kanssa sekä auttaa ja ohjata heitä.

g

en

as

Erika 16 v.: 1. Olen ollut mukana kahdeksan vuotta. Vertsuna olen toiminut neljä vuotta.

un

2. Kaikki toiminta on ollut kivaa.

Retket, leikit, pelit, askartelu ovat kaikki olleet kivaa.

Vertsuna on kivaa auttaa pienempiä lapsia.

Syksyllä 2009 Pauliina Virtanen pyysi Jasminia mukaan Espoon Nuorten Kotkien syysleirille.

Miksipä ei – ajatteli Jasmin. Voihan sitä käydä viikon leikkimässä lasten kanssa. Niin mukavaa oli, että Jasmin on edelleenkin mukana Kotka­ toiminnassa. Toiminta imaisi mukaansa. Jasmin on ollut mukana useilla kotimaan ja ulkomaan leireillä, kerhotoiminnassa sekä liiton työryhmässä.

Nykyään hän toimii ohjaajana Järvenpään kerhossa ja on Uudenmaan Nuorten Kotkien piirihallituksen puheenjohtaja.

Nuoret Kotkat on Jasminin mielestä paikka, jossa voi olla oma itsensä ja ryhmä, johon voi tuntea kuuluvansa. Mielekäs harrastus antaa mahdollisuuden työskennellä lasten kanssa ja kansainvälisen toiminnan kautta tapaa ihmisiä eri puolilta maailmaa. ntoTapahtu

ja L

Sidi, 13 v.: 1. Olen ollut mukana viisi vuotta kerhossa. Vertsuna olen toiminut vajaan vuoden.

KOTKATOIMINNASSA ON HELPPO OLLA JA AINA OPPII JOTAIN UUTTA

in Trogen

1. MITEN KAUAN TOIMINUT NUORISSA KOTKISSA KERHOLAISENA, VERTSUNA? 2. MILLAISTA ON KOTKATOIMINTA KERHOLAISENA, VERTSUNA?

Jas m

50v.

KOTKAV IESTI 2/2016 • 7

TEEMA MINÄ NUORI KOTKA

Kävelyretkiä, vartiotoimintaa ja ohjelmaryhmiä

SALUSIININ VUOSIKYMMENET TEKSTI JA HAASTATELTAVAN KUVA ESA KASKIMO

K

erttu Salusiini Näsi on toiminut Nuorissa Kotkissa seitsemällä vuosikymmenellä.

Edelleen hänet tapaa kesä- ja talvileireillä keittiössä touhuamassa. Lienee lajissaan maailmanennätys!

Puistolan Nuoret Kotkat perustettiin vuonna 1950 Helsingissä. Aluksi kokoonnuttiin kerhoon Puistolan Urheilijoiden talolla.

Paljon myös järjestettiin kokoontumisia kerholaisten kotona.

– Silloin tehtiin paljon retkiä. Käveltiin erilaisiin kohteisiin, kuten museoihin.

Pääsiäisen aikaan tehtiin pitempiä monta päivää kestäneitä retkiä. Yhtenä pääsisäisenä käveltiin Heinolaan saakka. Matkan varrella yövyttiin työväentalojen lattioilla.

Takaisin Heinolasta tultiin bussilla, Salusiini muistelee kuuden vuosikymmen takaista kotkatoimintaa.

Kun Birger Loherin lahjoitti entisen kanalan Nuorille Kotkille, niin siitä tehtiin kotkanpesä. Siellä kokoonnuttiin lähes joka päivä.

– Tuohon aikaan oli paljon ohjelma­ toimintaa. Ohjelmaryhmissä laulettiin, lausuttiin ja näyteltiin. Esimerkiksi aina äitienpäivänä pidettiin juhlat äideille.

Leivoimme tarjoilua varten ja järjestimme ohjelmaa äideille. Ennen juhlaa kävimme keräämässä sinivuokkoja, joita jokainen äiti sai rintapieleensä.

Siihen aikaan oli myös piirijärjestön ja Kotkaliiton henkisiä kilpailuja. Niitä varten myös harjoiteltiin kerhossa.

Kotkakuntokilpailuihin osallistuttiin vartioissa. Saman vartion kanssa toimittiin ja harjoiteltiin myös kerhoilloissa. Vartionohjaaja vastasi nykyistä vertaisohjaajaa, vertsua, Salusiini vertaa.

Lapsena mentiin kotkaleirille polkupyörillä. Yhden tarakalla oli puolijoukkueteltta, jossa yövyttiin. Makuupusseja ei ollut, vaan käytettiin paria huopaa.

Taas on retki loppu. Tulos: paljon rakkoja jaloissa.

Pitkiltä kävelyretkiltä palattiin kotiin junalla tai bussilla.

8 • K OT KAV I E S T I 2 / 2 0 1 6

NUORISSA KOTKISSA PÄIVÄLEIRITOIMINTAA JO 1950-LUVULLA

LAPSISTA HAUSKAA TEHDÄ JA TOIMIA

Päiväleirejä järjestettiin jo kuusikymmentä vuotta sitten Mustikkamaan saaressa.

– Kesällä järjestettiin päiväleiritoimintaa Mustikkamaalla. Aamulla lapset vietiin veneellä saareen. Päivän ohjelma alkoi uimakoulussa. Sen jälkeen mentiin Mustikkamaan ravintolaan syömään soppaa tai velliä ja leipää. Sitten siirryttiin Mustikkamaan mökille, jossa askarreltiin ja pelattiin erilaisia pelejä. Parhaimpina päivinä leirillä oli 180 lasta. Oli erittäin vastuullinen tehtävä toimia ohjaajana.

Päiväleiritoiminta oli maksutonta. Tyyne Paasivuori järjesti tämän lapsille, Salusiini kertoo.

Kotkatoiminta ja maailma on muuttunut paljon vuosikymmenten aikana.

– Lapsena mentiin kotkaleirille polkupyörillä. Yhden tarakalla oli puolijoukkueteltta, jossa yövyttiin. Makuupusseja ei ollut, vaan käytettiin paria huopaa. Ruoka tehtiin nuotilla. Ennen leireillä myös laulettiin paljon.

Nykyään kaikki tehdään liian valmiiksi lapsille. Lapset eivät saa itse paistaa lettuja ja makkaroita nuotiolla vaan vertsut ja ohjaajat tekevät kaiken valmiiksi.

Minä uskon, että lapsista on paljon hauskempaa, kun saa itse tehdä ja toimia, Salusiini muistuttaa ohjaajien ja vertsujen roolista. 

Salusiini säesti ja lau loi Vieressä tytär Tuula sek ohjelmaryhmissä tanen. Tuohon aikaan ä Terhi ja Jukka Vir­ kot käyttö oli hyvin yleistä kapuseroiden .

Salusiinin mielestä Kotka­ KuntoTapahtuma on edelleen samankaltaista toimintaa kuin kuusikymmentä vuotta sitten.

KOTKAV IESTI 2/2016 • 9

TEEMA MINÄ NUORI KOTKA

Kotka-veteraani vailla vertaa

TOINI AIRAKSINEN OS. TIRRONEN

TEKSTI LEA VÄÄNÄNEN JA MARTTI PÖYSÄLÄ KUVAT LEA VÄÄNÄNEN JA TOINI AIRAKSINEN

Toini Tirronen syntyi vuonna 1925. Hän menestyi hyvin kou­ lussa ja olisi jo silloin halunnut opettajaksi. Leskiäidillä ei kuitenkaan ollut rahaa laittaa lahjakasta tytärtään oppi­ kouluun, joten haave opettajan ammatista jäi sillä erää.

T

oinin isä lähti 1914 Venäjälle Permiin vaimonsa ja lastensa kanssa. Vaimo ja yksi lapsista kuolivat Venäjällä. Isä lähti 1919 pyrkimään neljän lapsensa kanssa takaisin kohti Suomea. Isä oli taitava puuseppä ja rikastunut ammatissaan. Otti lähtiessään mukaan tukun rahaa, mutta setelit menettivät matkalla arvonsa. Perhe pääsi kuin ihmeen kautta rajan yli mukanaan

1 0 • K OT K AV I E S T I 2 / 2 0 1 6

arvottomat setelit sekä iso leipä.

He asettuivat asumaan Lieksaan Pohjois-Karjalaan. Isä meni Lieksassa uudelleen naimisiin ja syntyi Eino sekä Toini. isä kuoli kuitenkin Toinin ollessa vain 1-vuotias. Vaikka vanhimmat lapsista olivat jo omillansa, oli äidillä tiukkaa kolmen lapsen kanssa. Elannon perheelle hän hankki satunnaisilla hommilla, mm. lakkaamalla puu­ sepäntehtaalla erilaisissa tehtävissä.

Koska perheellä oli vähän rahaa, Toini ei päässyt oppikouluun vaikka oli luokkansa priimus. Hän olisi halunnut opettajaksi. Itku tuli, kun sai kuulla muilta, että nämä olivat päässeet oppikouluun.

1944–1945 Toini kävi Työväen Akatemian ja 1945–1946 hän suoritti

Yhteiskunnallisen korkeakoulun nuoriso-ohjaajatutkinnon. Nuorten Kotkien Keskusjohdon toimistolla hän aloitti vuonna 1946 ja työskenteli järjestöohjaajana, järjestö­ sihteerinä ja toimistonhoitajana vuoteen 1954 asti.

Nuorten Kotkien Keskusjohto oli perustettu vuonna 1943. Toinin aloittaessa oli toimistolla vielä vain muutama henkilö töissä. Järjestöohjaajan tehtäviin kuului kiertää ympäri Suomea tukemassa Kotkaosastojen perustamista ja auttaa niiden käynnistämisessä. Matkat kestivät viikosta kuukauteen. Toimitsijoilla ei ollut omia autoja, vaan liikuttiin julkisilla kulkuvälineillä.

Perillä ei aina tiennyt, miten pääsee jälleen eteenpäin. Kotkaosastoja oli

myös todellisilla syrjäseuduilla, jopa sellaisten taipaleiden takana, jonne ei ollut julkista liikennettä.

Kyydit piti kysellä tai liftata eteenpäin. Saattoi joutua polkemaan polkupyörällä useamman kilo­ metrin päästäkseen esim. kuormaauton kyytiin. Majoituksesta huolehtivat usein paikalliset. Yhteyttä pidettiin kirjeellä ja tulosta ilmoitettiin aina etukäteen.

Matkoilla ollessa perustettiin Kotkakerhoja sekä vedettiin kerhoissa ohjelmaa, askartelua ja laulujen opetusta. Toinilla oli aina kitara mukana. Musikaalinen Toini suomensi ja tekstitti useita lauluja.

Hänen käsialaansa on Hangon leirimarssi vuodelta 1953.

Samoihin aikoihin Toinin kanssa Keskusjohdon sihteerinä toimi Pentti ”Pesu” Sulonen. Penttiä kutsuttiin Pesuksi etu ja sukunimen alkukirjaimien mukaan ja vastaavasti Toini Tirrosta Totiseksi. He olivat usein työasioissa yhdessä ja monet kiusoittelivat, että heidän pitäisi mennä naimisiin. Pesu

vastasi, että eivät he voi mennä naimisiin, koska Toini ei ota itseään nuorempaa miestä. Pesu oli Toinia päivän nuorempi.

Pesun ja Toinin aikana vakiintuivat kansainvälisen toiminnan muodot. Mentiin mukaan kansainväliseen Kotkaliikkeeseen ja vakiinnutettiin pohjoismaisen yhteistyön komitea. Ulkomaan leireille matkustettiin vetäjän passille annetulla ryhmäpassilla. Füssenin kansain­ väliselle leirille Saksaan lähdettäessä 1952 Toinin vatsa jälleen reistaili, ja lääkäri kielsi lähtemästä reissuun.

Toini ilmoitti, että hoidetaan se hänen vatsansa sitten hänen palattuaan, kun muuten peruuntuisi 30 nuoren matka. Ja matkalle lähdettiin.

Vuonna 1948 Toini sai PohjolanNordenin stipendin vuodeksi opiskeleman Lillsvedin Kansan­ korkeakouluun Ruotsiin. Kesän hän työskenteli myös Ruotsin nuorisoliitossa. Siellä ollessaan Toini järjesti mm. 301 suomalaisen kuljetuksen satamasta Gjövikin leirille Norjaan.

Leirille hän matkusti suomalaisten

mukana. Kun Toini tuli Ruotsista, hän alkoi kääntää kiertokirjeitä ruotsiksi. Vähän niille naureskeltiin, mutta ihan luettavia ne olivat.

Toinin esimerkin innoittamana Jutta Sundman otti tehtäväkseen kirjoittaa kiertokirjeet ruotsiksi.

Vihdoin ja viimein 1954 Toini toteutti haaveensa ja aloitti opiskelun opettajaseminaarissa, valmistuen kansakoulunopettajaksi 1958. Opiskelu sujui mukavasti, sillä Toini sai luvan suorittaa kaksi luokkaa ensimmäisenä vuotena, ikä ja kokemus vaikutti tähän. Valmistuttuaan hän sai opetettavakseen viidennen luokan Joensuun Niinivaaralla. Opettajan työ Joensuussa kesti 27 vuotta.

Vuonna 1985 alkoivat eläkevuodet.

Toini oli vuoden 1958 kansanedustajavaaleissa ehdokkaana Pohjois-Karjalassa saaden 2 500 ääntä. 500 ääntä lisää olisi tehnyt hänestä kansaedustajan. Uudelleen ehdokkaaksi hän ei lähtenyt.

Maaliskuussa 91 vuotta täyttänyt virkeä Toini asustelee nykyään leskenä palvelutalossa Joensuussa.

KOTKAV IESTI 2/2016 • 11

UUTISET

1 2 • K OT K AV I E S T I 2 / 2 0 1 6

Kurttilalla on taito tuoda lasten ääni kuuluville ja nostaa tutkittua tietoa mukaan keskusteluun.

VUODEN 2015 LAPSITEKOPALKINTO TEKSTI LEA VÄÄNÄNEN KUVAT TEPPO SUONTAKANEN

N

uorten Kotkien vuoden 2015 Lapsitekopalkinto myönnettiin lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilalle. Palkinnon luovutti Nuorten Kotkien puheenjohtaja Päivi Lipponen Pasilan pääkirjastossa Helsingissä 21.3.2016. Palkinto on kuvanveistäjä Anneli Sipiläisen valmistama Simpukka.

Valitessaan lapsiasiavaltuutetun palkinnon saajaksi Nuoret Kotkat arvosti erityisesti hänen toimintatapaansa nostaa lasten asioita esille. Lapset eivät itse ole mukana päätöksenteossa. Kurttilalla on taito tuoda lasten ääni kuuluville ja nostaa tutkittua tietoa mukaan keskusteluun. Keskustelun ylläpitämisen lisäksi taito kuunnella on äärimmäisen tärkeätä.

Tuomas Kurttila on toiminut lapsiasia­ valtuutettuna vuodesta 2014. Kurttila on yhdessä lapsiasiavaltuutetun toimiston kanssa nostanut lapset tärkeään asemaan joka­ päiväisessä elämässämme. Puheessaan hän viittasi palkintona olleeseen simpukkaan.

Jokainen lapsi on yksilöllinen ja arvokas kuin helmi simpukan sisällä.

Palkinnonluovutustilaisuudessa esiintyi kahden sisaruksen muodostama lastenyhtye Mimmit. Osallistujat pääsivät Mimmien matkassa tapaamaan eläimiä eri puolilta maailmaa. Lapsiasiavaltuutettu eläytyi lasten kanssa, näimme hienot pandalasit ja Peppitanssin. 

Mimmien musiikkihetki ilahdutti paikalla ollutta yleisöä!

KOTKAV IESTI 2/2016 • 13

UUTISET

KANNANOTTO

aamu- ja iltapäivätoiminnan lakimuutokseen

K

olmannen sektorin toimijat ovat jo useita vuosia toteuttaneet koululaisten aamu- ja ilta­ päivätoimintaa yhdessä kuntien kanssa. Useimmat toimintaa järjestävät tahot työskentelevät muutenkin lasten ja nuorten parissa, joten toiminta on järjestöille luonteenomaista.

Kerättyjen tietojen pohjalta on huomattu, että toiminnan järjestämisessä on valtakunnallisesti paljon kirjavuutta. Toiminnan johdonmukaisen kehittämisen kannalta asia on hankala.

TOIMINNAN RAHOITUS Jokainen kunta saa itsenäisesti päättää toimintansa laajuudesta.

Samalla se päättää myös tavasta, jolla toiminnan tuottamisesta aiheutuvat kulut korvataan järjestöille. Tavat ovat hyvin kirjavat: avustus, lapsiperusteinen avustus, kumppanuussopimus, kilpailutus, osarahoitus palkkauksen muodossa. Kirjavuutta lisää se, että myös hallintokunnat vaihtelevat suuresti.

Kaikissa tapauksissa kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään perusopetuslain aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaisesti. Palveluntuottaja ei siis voi suhteuttaa toimintaa saamansa avustuksen tai korvauksen määrään.

OHJAAJIEN TYÖSUHDE Iltapäivätoiminnan perusteissa edellytetään pitkäjänteistä, suunnitelmallista toimintaa, jota tehdään yhteistyössä koulun ja muiden lapseen liittyvien tahojen kanssa.

Rahoituksen epävarmuus ja sopimusten kesto ei useinkaan mahdollista pitkäaikaisten työ­ sopimusten tekemistä. Useimmat kolmannen sektorin iltapäivä­ 1 4 • K OT K AV I E S T I 2 / 2 0 1 6

toiminnanohjaajat työskentelevät määräaikaisissa ja/tai osa-aikaisissa työsuhteissa.

Ohjaajien ammattitaidossa on kuitenkin tapahtunut valtava edistys sen jälkeen kun ammattitutkinnon suorittaminen 2006 tuli mahdolliseksi. Uusin tutkinto antaa vielä laajemman pätevyyden.

Hallituksen esitys toteaa, että maksujen korottaminen parantaisi laadukkaan toiminnan järjestämisedellytyksiä ja saattaisi edistää aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien työsuhteiden pysyvyyttä. Toimijoiden näkökulmasta maksujen liiallinen korottaminen näkyy toimintaan osallistuvien lasten lukumäärän vähenemisenä. Lasten väheneminen ei välttämättä kuitenkaan vaikuta ohjaajatarpeeseen, jolloin kustannukset/lapsi kasvavat.

LAPSEN OIKEUDET Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on edistää lapsen hyvin­ vointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta.

Nykytilanteenkin mukaan lapset ja perheet ovat eriarvoisessa asemassa – toiset kunnat antavat palvelua korvauksetta ja toiset perivät suuria kuukausimaksuja.

Maksujen raju korottaminen nostaa lapsen osallistumiskynnystä toimintaan ja asettaa osan lapsiperheistä muihin verrattuna eri­ arvoiseen asemaan ja rikkoo perustuslain säännöstä julkisen vallan velvoitteesta tukea perhettä lapsen hyvinvoinnin ja yksilöllisen kasvun turvaamisessa.

PALVELUNTUOTTAJAN ASEMA Kolmannen sektorin palveluntuottajat ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että aamu- ja iltapäivätoimintaa on

uudistettava myös maksujen suhteen. Esitys antaa kunnille edelleen suuren vapauden palvelun hankkimisessa ja maksun määräytymisessä, mutta ei millään tavalla turvaa palvelun tuottajan asemaa.

Hallituksen esityksessä perusopetuslain muuttamisessa todetaan, että esityksellä maksujen korottamisesta ei ole vaikutuksia valtiontalouteen. Esitys ehdottaa, että kunnat nostavat asiakas­ maksuja ja alentavat palveluntuottajille myönnettäviä avustuksia.

Perusopetuslakia ehdotetaan myös muutettavaksi siten, että maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksu vaarantaa henkilön tai perheen toimentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Esitys ei ota kantaa kuka maksuvapauden tai alennuksen myöntää. Kolmannen sektorin palveluntuottajat eivät voi olla määrittelemässä tulosidonnaisia maksuja, joten se nostaa kunnan kustannuksia. Esitys ei myöskään ota kantaa kuinka tuloihin perustuvien maksujen erotus korvataan palveluntuottajille.

Realismia hallituksen esitys osoittaa siinä, että maksukertymää laskettaessa oletetaan lapsikohtaisen maksukertymän muodostuvat kahdeksalta kuukaudelta. Käytännössä avustuksia määriteltäessä kertymä lasketaan 10 kuukaudelta.

Palvelutuottajat pitävät kahden vaihtoehdon (570h ja 760h) tarjoamista monimutkaisena. Ilmaisu on harhaanjohtava kun käytännössä on kyse päivittäisestä toiminta-ajasta.

Käytäntö on myös epäoikeuden­ mukainen perheitä kohtaan. Lapsen lukujärjestyksestä johtuen useat vanhemmat eivät voi valita lyhyempää ja halvempaa vaihtoehtoa.

MUUT VAIKUTUKSET

Nykytilanteenkin mukaan lapset ja perheet ovat eriarvoisessa asemassa – toiset kunnat antavat palvelua korvauksetta ja toiset perivät suuria kuukausimaksuja.

Palveluntuottajat ovat huolissaan toiminnan kehittämisestä; huolimatta 2011 hyväksytyistä aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteista ei niitä velvoitteita pystytä monessakaan kunnassa toteuttamaan. Tilat ovat puutteelliset, peruskorjauksessa eikä edes uudisrakentamisessa oteta huomioon toiminnan tiloja.

Huolimatta perusopetuslain alaisesta toiminnasta voi toiminta kuulua lähes minkä tahansa hallintokunnan alaisuuteen.

Palvelutuottajat vastustavat näin suuren korotuksen mahdollisuutta, joka asettaa lapsen ja hänen perheensä eriarvoiseen asemaan. Lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja turvallisuuden näkökulmasta suuntauksen pitäisi olla päinvastainen.

Hallitusohjelma (suora lainaus): KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Ajantasaistetaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävät maksut ja samalla laajennetaan ja tiukennetaan maksujen perimättömyysmahdollisuutta esim. sosiaali- ja terveydenhuoltolain 11 § (13.3.2003) vastaavasti. Enimmäismaksu olisi 570 tunnin osalta 120 €/kk ja 760 tunnin osalta 160 €/kk. Perittävälle maksulle voitaisiin säätää myös alaraja, joka olisi esim. korotettu 10 €/kk nykytasoon nähden, jolloin vähimmäismaksu olisi 70€/kk tai 90 €/kk ilman säädettyä ylärajaa.

10 €:n korotus maksuun lisää maksukertymää arviolta n. 5 M €/v. Kunta päättää ap/ip-toiminnassa perittävistä maksuista laissa asetetun enimmäismäärän puitteissa. Enimmäismaksun korotus lisäisi kuntien tuloja, mikäli kunnat korottaisivat maksuja.

Edellyttää perusopetuslain 48 f §:n muutosta (19.12.20 03/1126). Voisi tulla voimaan 2016.

Helsingissä 30.1.2016  Kansallinen Lastenliitto ry Nuorten Kotkien Keskusliitto – Unga Örnars Centralförbund NKK ry PTK – poikien ja tyttöjen keskus Suomen Nuorisoseurat ry Suomen Demokratian Pioneerien Liitto ry (Pinskut) Vesaisten Keskusliitto ry

KOTKAV IESTI 2/2016 • 15

V-S KOTKIEN TALVILEIRI

Kannistopahkan taikakoulusta valmistui kymmenittäin uusia pikkuvelhoja TEKSTI JA KUVAT JULIA UZBJAKOV

1 6 • K OT K AV I E S T I 2 / 2 0 1 6

Talvilomaviikolla 22.–26.2. V-S Kotkat leireilivät Alastarolla Kanniston Kotieläintilalla. Talvileirin teemana oli taikuus, ja sen ympärille olikin keksitty vaikka mitä kivaa ohjelmaa!

E

Oppilaat jaettiin lajitteluhattuseremoniassa neljään eri tupaan: Hevosenkäpäliin, Jäniksenkenkään Possunturpiin, sekä Lehmänkärsään.

telän talvi ei ole ollut kummoinen, mutta onneksi leiriviikolla aurinko paistoi, oli pieni pakkanen ja lunta oli maassa. Ensimmäisenä leiripäivänä leiriläiset saivat tietää tulleensa viikoksi Kannistopahkan taikakouluun. Oppilaat jaettiin lajitteluhattuseremoniassa neljään eri tupaan: Hevosenkäpäliin, Jäniksenkenkään Possunturpiin, sekä Lehmänkärsään.

Viikon aikana tuvat suorittivat yhdessä tehtäviä ja kannustivat toisiaan. Taika­ koulun professorit ja valvojaoppilaat olivat valmistaneet hyvin ajankohtaisen opintosuunnitelman. Uudet oppilaat kehittivät taitojaan mm. taikaeläinten hoidossa, taikaliemien valmistuksessa, taikasuunnistuksessa ja loitsimisessa. Opiskelijat askartelivat lisäksi taikakaluja (jolta suojautua pahaa taikuutta vastaan) taikasauvoja sekä viittoja.

Loppuviikosta syventäviin opintoihin lukeutui taikuri Joni Suvannon show, jossa pienet taikakoulun oppilaat saivat vihiä myös joidenkin taikatemppujen saloista.

Myyttiset metsänolennot kuuluivat myös opintokokonaisuuteen, ja heihin päästiin tutustumaan muinaisella Leikkilinnanvuorella. Siellä löydettiin jättiläisten portaat, sammakkokivi, uhrikuoppia, luolia ja siirtolohkareita. Kun lumisessa metsässä malttoi hetken olla ihan hiljaa kuuli puiden kuiskivan muinaisista metsänhengistä ja haltijoista.

Ihana leiriviikko on nyt takana ja sitä on hyvä muistella sen aikaa, kunnes pääsee taas kesäleirille Sauvoon 28.6.–2.7.!

Kesäleirille voi jo ilmoittautua 

VARSINAIS-SUOMEN NUORET KOTKAT PIIRIJÄRJESTÖ RY Eerikinkatu 30, 20100 Turku Leila Tanskanen puh. (02) 414 5201, 040 515 2309 leila.tanskanen@vsnk.fi Julia Uzbjakov puh. (02) 414 5300, 0400 627 420 varsinais-suomi@vsnk.fi/ julia.uzbjakov@vsnk.fi www.vsnk.fi

KOTKAV IESTI 2/2016 • 17

UUTISET

RETKIKOTKAT KURKISTI #KUOPIONNUORETKOTKAT TEKSTI JA KUVAT KATJA PITKÄNEN

K

uopion Nuorten Kotkien retkikerho teki vierailun Kuopion Kaupunginteatteriin kulissikurkistukseen. Aulaisäntä Markku Mönkkönen toivotti meidät tervetulleeksi.

Hän kertoi aluksi teatterin historiasta, arkkitehtuurista ja henkilökunnasta. Teatterissa työskentelee suuri määrä alansa ammattilaisia, sillä kokonaisen näytelmän saattaminen paperilta katsojien eteen näytelmäksi vaatii hurjan määrän työtä.

Varsinainen kierros aloitettiin sieltä, mistä näyttelijätkin työ­ päivänsä aloittaa. Näyttelijän tullessa työhön hän katsastaa ensin ”lukujärjestyksestä” päivän ohjelman. Näyttelijän työ on melko lailla vaativaa puuhaa. Yleensä näyttelijällä on sen hetken esitysten lisäksi seuraavan (jopa kahden) esityksen harjoitukset menossa. Työtä tehdään kuusi päivää viikossa. Päiviin

1 8 • K OT K AV I E S T I 2 / 2 0 1 6

kuuluu aamuharjoitukset klo 10–14, jonka jälkeen käydään kotosalla huilimassa ja illalla takaisin töihin klo 18–22.

Seuraavaksi jatkoimme pukuhuoneiden ohi kampaamoon, jossa hiukset, peruukit ja maskit laitetaan kuntoon esityksiä varten.

Näimme todella suuren pukuvaraston, jossa löytyi vaatteita ja asusteita jokaiseen tyyliin. Markku kertoi esiintymisvaatteiden käytöstä näytelmien aikana. Näyttelijöillä voi olla useammat vaatteet samaan aikaan päällä. Vaatteissa on käytetty usein tarranauhaa, sillä ne täytyy saada nopeasti pois päältä. Esi­ merkiksi kauluspaita voi näyttää ihan tavalliselta nappeineen, mutta todellisuudessa nappirivistön alla on tarranauhat, sillä ei näytelmän aikana ennätä nappeja aukomaan.

Peruukit ja asut tehdään teatterissa mittatilaustyönä. Näimme hienoja peruukkeja ja asuja Todellinen prinsessa näytelmästä. Ompelimon jälkeen kierros kulki henkilökunnan kahvihuoneeseen. Siellä näyttelijät voivat viettää aikaa, silloin kun he eivät ole näyttämöllä.

Esityksen aikana näyttelijät katsovat näytelmää televisiosta, jotta tietävät milloin on oma aika mennä

KULISSEIHIN näyttämölle. Heille on myös oma hämyinen hiljentymishuone, jonka voi halutessaan varata keskittymistä varten.

Kierroksen jatkuessa näyttämölle saimme huomata kuinka iso tila näyttämön sivulla piilossa katsojilta onkaan. Siellä oli paljon erilaisia lavasteita näytelmistä. Itse näyttämöllä jokainen sai kuvitella millaista olisi olla katsomon edessä esiintymässä. Kuopion Kaupungin-

teatterissa on kaksi eri näyttämöä, Minna näyttämössä on 464 katsomo­ paikkaa ja pienemmässä Maria näyttömässä 212 katsomopaikkaa.

Vierailu oli mielenkiintoinen ja opettavainen katsaus teatterin kulisseihin. Kuopion retkikerho suosittelee katsastamaan onko omalla paikkakunnalla mahdollisuus samanlaiseen vierailuun. 

SAVON NUORET KOTKAT + KUOPION NUORET KOTKAT Puijonkatu 23 A 4 krs., 70100 Kuopio Katja Pitkänen 050 591 2749, fax 017 368 8644 savo@nuoretkotkat.fi kuopio@nuoretkotkat.fi www.savo.nuoretkotkat.fi

KOTKAV IESTI 2/2016 • 19

UUTISET

YSTÄVÄNPÄIVÄÄ VIETETTIIN JUHLIEN MERKEISSÄ #KUOPIONNUORETKOTKAT TEKSTI JA KUVAT KATJA PITKÄNEN

Y

stävänpäivää vietettiin juhlien merkeissä. Tapahtuma oli kaikille avoin koko perheen tapahtuma, jossa menoa ja vilskettä riitti.

Juhlassa pääsi askartelemaan mm. tikkariperhosen ja koristelemaan oman ystävänpäiväleivoksen.

Lisäksi salissa oli pelejä, leikkejä ja vapaata touhuilua. Kasvomaalaus piste oli myös kovin suosittu. Kanssamme ystävänpäivää juhli reilusti

2 0 • K OT K AV I E S T I 2 / 2 0 1 6

yli sata henkeä, joten iloa ja riemua ei puuttunut. Kuopion Työväen­ yhdistys tarjosi kaikille makkaraa ja pillimehut, sekä kesän Saksan leirin matkaryhmä piti juhlissa myyjäisiä.

Sydämmelliset arpajaiset olivat juhlien päätösnumero, josta jännitystä ei puuttunut. Tapahtuman mahdollisti innokkaat vertsut ja ohjaajat. 

SAVON NUORET KOTKAT + KUOPION NUORET KOTKAT Puijonkatu 23 A 4 krs., 70100 Kuopio Katja Pitkänen 050 591 2749, fax 017 368 8644 savo@nuoretkotkat.fi kuopio@nuoretkotkat.fi www.savo.nuoretkotkat.fi

TAMPEREEN KOTKAT VIERAILI UTUN TALLISSA #PIRKANMAANNUORETKOTKAT TEKSTI LEILA TORKKEL KUVAT ANTTI WALLENIUS JA LEILA TORKKEL

uperkeikka- projektin tiimoilta Tampereen Kotkat ottivat mummut ja vaarit mukaan. Vaikka muutama mummu sairastui ja vaarit jäivät tuijottamaan Kaisan ampumahiihtoa, niin retkelle lähtijöitä oli silti varsin mukava määrä.

Retken varsinainen kohde oli Utun talli, Rämsöössä, jossa päästiin tutustumaan käsituntumalla monen rotuiseen eläimeen. Eläimet esitteli tilan omistaja Sami Utu, joka kertoili kaikkea mahdollista ja mahdotonta eläimistä. Vilkkain keskustelu käytiin lintujen varsin aikaisesta heräämisajasta.

Kaikkein ihanin silitettävä oli chinchilla, jonka turkki oli pumpuliakin pehmeämpää. Talon wc:ssä käynnin yhteydessä kaikille paljastui mukava yllätys, kun läpinäkyvässä boxissa hypähteli muutama kymmen viiriäisen poikasta. Poikaset lämmittelivät lampun alla ja ne olivatkin tilan pienimpiä elämiä.

Suurin eläin ja sekä pienten että suurten kotkien mielestä jättiläisen kokoinen oli kuitenkin tilan porsas,

jonka painoa voi vain arvailla. Kaikkein eniten silitystä odottelivat kuitenkin lampaat, joita oli ulkona samassa aitauksessa sonnien kanssa. Kanat ja puput olivat sen sijaan sisällä tallissa. Pihassa vapaana olleet ankat olivat meille äreitä ja pyrkivät nokkimaan jokaista ohikulkijaa.

Kierroksen jälkeen paistettiin hyvin savustuneessa kodassa makkaraa. Kodan piipussa olikin vielä paikallaan talvipelti ja näin koko kota oli savua täynnä siihen asti, kunnes Sami kiipesi sen katolle aukaisemaan luukun.

Sami isäntä ajelutti kaikkia halukkaita lenkin moottorikelkalla.

Lenkin tehneet olivat tyytyväisiä niin vauhtiin kuin matkaankin.

Usealle ajelu moottorikelkalla oli elämän ensimmäinen kerta ja lopuillekin se oli harvinaisempaa herkkua.

Ajelun jälkeen nautittiin talon emännän Katjan lämmittämästä saunasta. Paljun lämmityksen oli Sami aloittanut jo edellisiltana,

joten se oli todella mukavan lämmin ja tilaakin tuntui löytyvän yhtä aikaa monelle pikkukotkalle ja yhdelle Aulikki- mummulle.

Pulikoinnin ja välipalan jälkeen otettiin nokka kohti kotia. 

PIRKANMAAN NUORET KOTKAT Hämeenpuisto 28, 5. krs, 33200 Tampere Riina Salonen (pj.) puh. 040 725 2875, 045 895 5895 (toimisto) pirkanmaa@nuoretkotkat.fi

lampaiden kans tyi sa ys . v ä

Hug oy st

K

KOTKAV IESTI 2/2016 • 21

UUTISET

KAAKKOIS-SUOMEN KOTKAT RETKELLÄ HIIHTOLOMALLA #KAAKKOISSUOMENNUORETKOTKAT TEKSTI JA KUVAT JAANA SAARINEN

K

aakkois-Suomen Nuoret Kotkat retkeili talvileirin sijaan koulujen talvilomalla. Tiistaina 1.3 suunnattiin aamulla ani varhain kohti Seinäjokea täydellä bussilla.

Matkan varrella pidettiin lounastauko Ikaalisissa ja iltapäivällä saavuttiin Duudson activity parkiin.

Siellä riitti toimintaa iltaan asti.

Yöpyminen oli Kalajaisjärven leirikeskuksessa Ilmajoella.

Toisena retkipäivänä tutustuttiin Namitupaan ja puhelinmuseoon.

Namituvalla päästiin seuraamaan työnäytöstä ja saatiin maistiaisia suoraan uunista. Puhelinmuseossa tutustuttiin lankapuhelimiin, vanhoihin matkapuhelimiin ja entisaikojen puhelinkeskuksiin.

Kotimatkalla ruokailtiin vielä Tuurissa ja ihmeteltiin Suomen suurinta kyläkauppaa. 

KAAKKOISSUOMEN NUORET KOTKAT Kalevankatu 13 B, 45100 Kouvola Jaana Saarinen puh. 044 359 8670 kymi@nuoretkotkat.fi www.kymennuoretkotkat.fi

Puhelinmuseossa tutustuttiin lankapuhelimiin, vanhoihin matkapuhelimiin ja entisaikojen puhelinkeskuksiin.

2 2 • K OT K AV I E S T I 2 / 2 0 1 6

HELSINGIN TALVILEIRIT #HELSINGINNUORETKOTKAT TEKSTI LYYLI RAATIKAINEN

H

elsingin Nuoret Kotkat avasivat 50-vuotisjuhlavuotensa leiritoiminnan leireilemällä koululaisten talvilomalla sekä Mikkelissä Lomakoti Mäntyniemessä että Urjalassa Kankaan Torpalla. Mäntyniemessä leireilimme ensimmäistä, mutta ei varmasti viimeisetä kertaa.

Lumi hupeni vettä sataessa Etelä-Suomessa tammi-helmikuun vaihteessa ja moni ohjaaja ehti jo suunnitella korvaavaa ohjelmaa, jos lunta ei olisikaan. Onneksi turhaan. Viikkoa ennen leirejä saatiin kunnolla lunta molemmille talvi­ leiripaikkakunnille ja talviset riennot onnistuivat mainiosti. Leireille rakennettiin lumilinnoja ja lumi­ ukkoja, laskettiin pulkalla mäkeä ja hiihdettiin ja taidettiinhan sitä olla lumisotasillakin. Talvinen jalka­ pallonpeluu hangessa on lystikästä puuhaa. Taidot eivät ole ollenkaan pääosassa vaan se kuka pysyy pystyssä ja jaksaa juosta hangessa.

Hienoja maaleja kuitenkin nähtiin.

Olympialaiset kuuluvat leirin kuin leirin ohjelmaan. Leiri-

olympialaisten tunnuslause ei ole kuten joka neljäs vuosi järjestettävien tavallisten olympialaisten eli citius, altius, fortius – nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin vaan kekseliäisyys ja ryhmänä toimiminen ovat ominaisuuksia, joilla pärjää.

Talvisella laavuretkellä on tunnelmaa. Kankaan Torpalla on käytössä kaksi laavua. Toinen laavu on oma ja sijaitsee noin kilometrin päässä leirikeskuksesta metsässä kallion laella. Toinen laavu on alueen yhteislaavu ja sijaitsee Nuutajärven rannalla. Molemmilla laavuilla vierailimme päivällä paistaen makkaraa ja lettuja. Ranta­ laavulla kävimme myös illalla makkaranpaiston merkeissä. Hieno oli tunnelma. Taivalla loistivat tähdet ja kuu. Polku laavulle ja laavun ympäristö oli kynttilöin ja lyhdyin valaistu. Lisäksi nuotio antoi valoa.

Hyvältä maistuivat makkarat!

Molemmilta leireiltä käytiin kylpylässä. Vesiliukumäessä otettiin nopeuskisoja, ja katsottiin kuka uskaltaa hyppätä korkealta hyppy-

tornista. Kaikki tulivat taatusti puhtaina ulos hallista parin tunnin vedessä likoamisen jälkeen. Uimisen jälkeen nälkäisille maistuivat hampurilaiset.

Sisätiloissa leirillä tehtiin monenlaisia askarteluja, esimerkiksi aina niin tarpeellisia heijastimia.

Muutama leffakin tuli katsottua ja maittavaa leiriruokaa syötyä. Näistä kaikista osasista saimme tehtyä kaksi mukavaa leiriä.

Pääsiäisenä oli tietysti pääsiäisleiri.

Kesää ja uusia leirejä odotellessa! 

HELSINGIN NUORET KOTKAT Kaarlenkatu 3–5, 00530 Helsinki Timo Katajamäki puh. 09 730 991, 050 555 2964 fax 09 773 3891 timo.katajamaki@hnk.fi, www.hnk.fi

KOTKAV IESTI 2/2016 • 23

PUUHA-AUKEAMA ADRIANEN LANGAT Mies rakentaa talon, jonka kaikki seinät osoittavat etelään. Hän päättaä lähteaä kauppaan ostamaan vasaroita ja nauloja. Matkalla vastaan tulee karhu.

Minkä värinen karhu on ja miksi?

Kysymällä kysymyksen, joka huomioi molemmat vartijat kuten: "Johtaako tämä ovi tuon toisen mielestä taivaaseen?"

Mikäli vastaus on kyllä, niin menet toisesta ovesta. Mikäli vastaus on ei, kuljet tästä ovesta.

VITSIT Pikku-Kalle tulee kouluun tunnin myöhässä. Opettaja kysyy miksi Kalle tuli myöhässä.

– Myöhästyin koska minut ryöstettiin matkalla. – No mitä sinulta vietiin?

– Läksyt.

– Kiitos kiltti täti, että toit minulle tällaisen lelun, Pikku-Kalle sanoi kohteliaasti.

– No lapsi kulta, eihän siinä ole mitään kiittämistä.

– Samaa mieltä minäkin olen, mutta äiti käski kiittää.

VARITYSTEHTAVA 1 Kotka-konkarit Nalle ja Eppu kertoivat suosikki lätkäjoukkueensa tässä lehdessä.

Mitä joukkuetta sinä kannatat?

TUNNUSTA VARISI TAHAN!

2 4 • K OT K AV I E S T I 2 / 2 0 1 6

– Meidän äiti i muistuttaa puoliks i ks oli pu ja a koira arkeologia, Kalle paljasti Villelle.

– Miten niin? uku – No jos se ei ha niin sitten se ä. kaivelee menneit

Valkoinen, koska ollaan pohjoisnavalla.

Edessäsi on kaksi ovea, joista toinen johtaa taivaaseen ja toinen helvettiin. Ovien edessä on kaksi vartijaa, joista tiedät toisen puhuvan aina totta ja toisen valehtelevan aina. Millä kysymyksellä selvität kummasta ovesta sinun kannattaa kulkea?

i Mitä pappi sano a? naiselle metross on t idä – Me si julistettu miehek si. ok im ja va Voimme suudella.

Pikku-Kalle oli tulossa kaupasta kun hänen kaverinsa kysyi: “Miten sinä jaksat kantaa noin paljon maitoa?”

Pikku-Kalle vastasi: “No kun se on kevytmaitoa.”

RIT A V

YSTEHTAVA

2

LEIKKI Tämän, ja lähes

iso huone tai kenttä 1.

2.

3.

4.

yli 5

100 MUUTA LEIKKIÄ

paperi ja kynä

Leikkijät istuvat piirissä.

Valitaan yksi vapaaehtoinen, jonka selkään kiinnitetään lappu, jossa lukee jonkun leikkijän nimi.

Vapaaehtoisen tehtävänä on ottaa selvää, kuka hän on kyselemällä piirissä istuvilta kysymyksiä, joihin voi vastata kyllä/ei.

Tavoitteena on keksiä, ketä leikkijää esitetään.

=SOPIVA PAIKKA LEIKILLE

=LEIKIN OSALLISTUJEN MÄÄRÄ =LEIKKIIN TARVITTAVAT TARVIKKEET

löydät Nuorten Ko tkien uudesta hulvatto masta leikkikirjasta.

Lue lisää s. 45

Leikki sopii leikittäväksi, kun leikkijät tuntevat toisiaan jo jonkin verran.

KOTKAV IESTI 2/2016 • 25

UUTISET

Uusimaa talvileiri 22.–26.2. Luukin leirikeskus, Espoossa

HEVOSIA LEIRILLÄ! #UUDENMAANNUORETKOTKAT TEKSTI JA KUVAT NEA KANTINKOSKI

T

äällä Nuorten Kotkien leirillä oli todella hauskaa. Me, Nea ja Oona viihdyimme oikein hyvin siellä.

Olemme ulkoilleet paljon. Olemme leikkineet ulkona sekä sisällä.

Eräänä päivänä Kirsi antoi meille idean: KEPPARIT! Sitten teimme yhteensä neljä keppihevosta. Teimme jokaiselle suitset sekä riimut.

Sen jälkeen keksimme tehdä tallin.

Tallin nimeksi tuli Kavionkopseen talli. Neljä iloista hevosta saapui talliin. Valitettavasti laumanjohtaja Liinu, sairastui. Todettiin, että Liinulla oli yhdessä jalassa ylirasitus ja todettiin myös kuumetta. Liinun

2 6 • K OT K AV I E S T I 2 / 2 0 1 6

vieressä asusteleva Nandy jouduttiin siirtämään toiseen karsinaan.

Olemme talutelleet Liinua ohjeitten mukaan, jotka eläinlääkäri antoi.

Kun ratsastimme Nandyllä ja Ronilla, jotka ennen vihasivat toisiaan, mutta nyt ovat parhaat kaverit.

Mukaan mahtui myös pukkeja sekä villiintymisiä. Olemme seurailleet Liinua ja huomanneet, että se on terve. Ilmoitustaulukin on todella kiireinen. On maastoretkiä, hoitopäiviä sekä ratsastustunteja. Rakas mummomme, Helmiina sai jo toisen varsan, joka nimettiin Myrskyksi. 

UUDENMAAN NUORET KOTKAT PIIRIJÄRJESTÖ + ESPOON NK ALUEJÄRJESTÖ Lehdokkitie 2 B, 01300 Vantaa Pirjo Tirronen puh. 040 776 815 uusimaa@nuoretkotkat.fi www.uusimaa.nuoretkotkat.fi

Savon- ja Pohjois-Karjalan Nuorten Kotkien

TALVIRETKI VESIPUISTOON JA HEUREKAAN #SAVONNUORETKOTKAT #POHJOISKARJALANNUORETKOTKAT TEKSTI SAMUEL LEPPÄNEN, 11 V. JA NIKLAS LEPPÄNEN 9 V.

T

eimme Joensuun Kotkien kanssa kivan talviretken helmikuussa.

Joensuulaiset hakivat meidät ja matka voi alkaa. Ekana pysähdyimme syömään Juvan Abc:lle ja sit kohti Flamingo Span vesipuistoa.

Siellä uitiin ja laskettiin liukumäkiä ja hypittiin hyppytornista. Oli tosi hauskaa. Sitten mentiin hotelliin Tikkurilaan yöksi. Söimme iltapalan porukalla ja oltiin vielä muiden lasten kanssa piilosta ja kirkkistäkin.

Sitten mentiin nukkumaan.

Aamulla herättiin ja syötiin aamupala ja lähdettiin Heurekaan.

Se olikin mahtava paikka, jossa oli kaikenlaisia hienoja vempaimia.

Sain ajaa polkupyörällä nuoralla.

Kävimme myös katsomassa filmin avaruudesta ja maailmankaikkeudesta. Saimme kokeilla erilaisia laitteita, miten ne toimivat. Makasimme myös piikkimatolla, ja näin myös rottien pelaavan koripalloa.

Aika kului tosi nopeasti.

Heurekassa syötiin myös lounas. Sitten lähdimme kotia kohti. Syötiin vielä kotimatkalla Mäntyharjun ravintola Frestossa.

Me lapset saatiin jälkiruuaksi jäätelöt, äiti ja isi joivat kahvit.

Loppumatkalla oli vielä Katjan vetämä tietokilpailu. Saatiin myös katsoa bussissa lasten elokuvia.

Olimme illalla kotona. Ja joensuulaiset jatkoivat vielä matkaa.

Oli tosi huippureissu. 

SAVON NUORET KOTKAT + KUOPION NUORET KOTKAT Puijonkatu 23 A 4 krs., 70100 Kuopio Katja Pitkänen 050 591 2749, fax 017 368 8644 savo@nuoretkotkat.fi kuopio@nuoretkotkat.fi www.savo.nuoretkotkat.fi

POHJOIS-KARJALAN NUORET KOTKAT Kauppakatu 32, 80100 Joensuu Anne Kankaanpää puh. 050 465 2625 pohjois-karjala@nuoretkotkat.fi www.pohjois-karjala.nuoretkotkat.fi

KOTKAV IESTI 2/2016 • 27

UUTISET

MIHIN PÄÄTTYY SAMANLAISUUS JA MISTÄ ALKAA ERILAISUUS? TEKSTI LEA VÄÄNÄNEN KUVAT SALLA SAARINEN

Valtteri Saarinen on tavallinen 11-vuotias helsinkiläispoika, joka harrastaa amerikkalaista jalkapalloa. Hän pelaa useam­ paa paikkaa ja toivoo tulevansa urheilutähdeksi. No, jos ei tähteys onnistu, hän voisi alkaa valmentajaksi. Tärkeätä on, että urheilu pysyy elämässä!

E

hkäpä Valtteri ei kuitenkaan ole tavallinen tai samanlainen kuin naapurin pojat. Valtteri on tumma­ ihoinen, adoptoitu suomalaiseen perheeseen ja rohkea. Hän esiintyi rasismin vastaisella viikolla aamutelevisiossa kertomassa kokemuksistaan. Tuon videopätkän on nähnyt iso osa suomalaisista. Esiintymisensä jälkeen Valtteri on kuullut paljon kehuja ja saanut tsemppiviestejä. Tasavallan Presidentin tsemppiviesti Facebookissa tuntui

erityisen hyvältä. Valtteri on onnellinen, että tuon haastattelun jälkeen kiusaaminen on vähentynyt sekä hänen itsensä että kavereiden osalta.

Kuka määrittelee, millaisia suomalaiset ovat tai mistä alkaa erilaisuus? Haluammeko kaikki edes olla samanlaisia? Valtterin mielestä erilaisuus on hyvää, koska on ihanaa, että jokainen on omanlainen ihminen. Valtterin lähipiirissä ei ole muita adoptoituja tai tumma­ ihoisia, jotka puhuisivat niin hyvin

SUOMESSA TEHTIIN VUONNA 2014 lähes 445 adoptointia. Kotimaisten adoptioiden määrä oli 284, joista yli 18-vuotiaiden adoptioita 82 ja perheen sisäisiä adoptioita 115. Ulkomaisten adoptioiden määrä oli 161. Suomeen saapui eniten Etelä-Afrikassa ja Kiinassa syntyneitä lapsia. Esimerkiksi Venäjältä ei saa enää adoptoida Suomeen tasa-arvoisen avioliittolain takia.

Kansainvälisessä adoptiossa on aina toinen maa osapuolena, jolloin sen maan lainsäädäntö, kulttuuri ja käytännöt vaikuttavat adoptioon. Kotimaisessa adoptiossa lasten ikähaarukka on laajempi: osa lapsista on adoptoitavissa syntymävanhempien kahdeksan viikon harkinta-ajan jälkeen, ja toisaalta aikuisadoptioita toteutuu satakunta vuodessa.

Suomen uudistettu adoptiolaki mahdollistaa avoimen adoption, joka tarkoittaa lapsen oikeutta pitää yhteyttä syntymävanhempiinsa, mutta on yhtä pitävä ja peruuttamaton kuin muutkin adoptiot.

Avoimen adoption tarkoituksena on turvata lapselle sekä pysyvä ja turvallinen koti että oikeus tuntea juurensa.

Lähde: Valvira www.valvira.fi ja Adoptioperheet ry, hallituksen puheenjohtaja Salla Saarinen www.adoptioperheet. fi/tietopankki

2 8 • K OT K AV I E S T I 2 / 2 0 1 6

suomea kuin hän tekee. Valtterin mielestä erilaisuus on luonteen­ piirre, joka eroaa toisten ihmisten luonteenpiirteistä.

Valtterin äidin Adoptioperheet ry:n hallituksen puheenjohtaja Salla Saarisen mukaan Suomessa maahanmuuttajien ja esimerkiksi Suomeen adoptoitujen lasten koke-

ma rasismi on lisääntynyt. Hänen mukaansa meillä jokaisella on oikeus tuntea olonsa arvokkaaksi ja turvalliseksi. Valtterinkin mielestä aikuiset voisivat itse huomata, että milloin ei kuulosta hyvältä ja tulla väliin. Kaikilla lapsilla ei riitä rohkeutta kertoa kaltoinkohtelusta. 

UNIFECIN KOKOAMAT 5 VINKKIÄ –

NÄIN PUUTUT RASISMIIN

Jokaisen aikuisen velvollisuus on puuttua kohtaamiinsa rasistisiin väitteisiin ja tekoihin. Silloin myös lapset ja nuoret oppivat, ettei rasistista käytöstä saa hyväksyä eikä rasismin kohdetta jättää yksin.

TUNNISTA RASISMI 1 Jos et ole varma, onko jonkun kommentti rasistinen, voit kysyä tarkentavan kysymyksen, vaikka näin: ”Tuo mitä sanoit, kuulostaa minusta rasistiselta. Mitä oikein tarkoitat?”

ADOPTIOPERHEET RY Adoptioperheet ry haluaa parantaa adoptioperheiden yhteis­ kunnallista asemaa tekemällä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Yhdistys edustaa adoptioperheitä mm. sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimivan Valviran adoptiolautakunnan täysistunnoissa sekä Kelan lapsiperheiden asiakasraadissa. Yhdistys tekee töitä adoptioperheiden perhevapaiden yhdenmukaistamisen ja adoptiotukien nostamisen puolesta ja vaikuttaa adoptioon liittyviin mielikuviin median kautta. www.adoptioperheet.fi Adoptioperheiden vapaa­ehtoiset ympäri Suomea järjestävät tapahtumia ja tilaisuuksia, joissa adoptiovanhemmat ja -lapset tuntevat kuuluvansa joukkoon. Yhdistys tekee yhdessä Monimuotoisten perheet -verkoston kanssa vahvaa vaikuttamistyötä eduskuntaan ja muihin päättäjiin.

Adoptioperheet ry on julkaissut oppaan vanhemmille, Adoptoidun kokema rasismi, jossa annetaan käytännön vinkkejä syrjinnän käsittelemiseen ja kohtaamiseen. Opas on ostettavissa tai ladattavissa sähköisenä näköispainoksena ilmaiseksi verkkosivuilta http://adoptioperheet.fi/lehti/adoptioperheet-115-adoptoidunkokema-rasismi-opas.

KORJAA TAI KYSEENALAISTA 2 RASISTISET VÄITTEET Älä sivuuta rasistisia väitteitä.

Ylimalkaisia väitteitä kannattaa kyseenalaistaa asia kerrallaan.

Vaadi konkreettisia esimerkkejä ja kysy, mistä puhujan tiedot ovat peräisin. Älä hyväksy ”kaikki maahanmuuttajat” -tyyppisiä yleistyksiä vaan pyydä tarkentamaan, ketä keskustelukumppani tarkoittaa.

Jos puhuja on tuttusi, voit ottaa väitteistä tarkemmin selkoa ja pa­ lata asiaan myöhemmin. ÄLÄ HYVÄKSY LOUKKAAVAA 3 NIMITTELYÄ Voit esimerkiksi pyytää solvaajaa

olemaan loukkaamatta toista ih­ mistä. Sananvapauteen vetoaville voit todeta, ettei sananvapaus anna oikeutta rasistiseen herjauk­ seen tai nimittelyyn.

PUUTU HÄIRINTÄÄN 4 Huuda apua tai soita poliisille, jos tilanne vaikuttaa uhkaavalta.

Vaadi häiritsijää lopettamaan, jos voit tehdä niin omaa turvallisuutta­ si vaarantamatta. Voit myös mennä häirinnän kohteen viereen. Se on konkreettinen tapa osoittaa, että olet hänen puolellaan.

Mikäli et uskalla puuttua tilan­ teeseen, osoita häirinnän kohteelle myötätuntoa jälkeenpäin. Monen rasismia kokeneen mielestä pahin­ ta on, jos kukaan ei reagoi tapah­ tuneeseen mitenkään. ÄLÄ VÄHÄTTELE KENENKÄÄN 5 RASISMIKOKEMUKSIA Hyvää tarkoittava ”älä välitä” voi

Terveisin Valtteri ja

Salla

jättää rasismia kokeneen yksin asian kanssa. Lasten ja nuorten rasismikokemuksia tutkinut Anna Rastas opastaa aikuisia sanomaan sen sijaan ”minä välitän” ja anta­ maan siten lapselle tukea asian käsittelemiseen.

Lähde: Suomen UNICEF. Vinkit julkaistu Unifecin blogissa http://unicef.typepad.com/ main/2015/08/n%C3%A4in-puutut-rasismiin5-vinkki%C3%A4.html

KOTKAV IESTI 2/2016 • 29

TULOSSA

Nupit kaakkoon

KOTKAPÄIVÄT 2016 MITÄ:

Kotkapäivät 2016 Kaakkois-Suomi

Aikataulu

MILLOIN:

LAUANTAI 28.5.

28.–29.5.2015

11:00

MISSÄ:

12:00 13:00 13:30 18:00

Tykkimäki, Tykkimäki Camping & Kouvolan Urheilupuisto, Kouvola

KENELLE:

Kaiken ikäisille lapsille ohjaajineen ja vanhempineen

ILMOITTAUTUMISET:

6.5. mennessä omalle ohjaajalle tai omaan osastoon/piiriin

MITÄ MAKSAA:

Nuorten Kotkien Keskus­ liiton perimä osallistumis­ maksu on 100 €/hlö. Oma kotkaosasto tai piiri tukee mahdollisesti lähtijöitään eli kysy ja seuraa oman piirisi/ osastosi mainontaa. Alle 4-vuotiaat osallistujat pääsevät maksutta.

MITÄ OSALLISTUMISMAKSU SISÄLTÄÄ:

tilausajokuljetukset suurim­ milta osallistujapaikka­ kunnilta, monipuolisen ohjelman, Tykkimäen rannekkeen, ruoat lauantain lounaasta sunnuntain lounaaseen sekä pienen kotimatkaevään, majoituk­ sen Tykkimäki Campingin 4 hengen mökeissä omassa makuupussissa. Tapahtu­ man aikana on voimassa Nuorten Kotkien jäsen­ vakuutus.

Lisätietoja liiton kotisivuilta www.nuoretkotkat.fi 3 0 • K OT K AV I E S T I 2 / 2 0 1 6

20:00 21:00

Alkaen saapuminen ja majoittuminen Tykkimäki Campingin mökeissä * Lounas Camping-alueella Kulkueena kävely Huvipuistoon Kotkapäivien avajaiset Huvipuiston Huvilavetilla Päivällinen Huvipuistossa Lisää huvittelua tai siirtyminen Camping-alueelle omaan tahtiin Huvipuisto suljetaan Iltapala ja iltaohjelmaa Camping-alueella

SUNNUNTAI 29.5.

9:00 10:00 10:15

12:00 13:00 12.30

Aamupala Camping-alueella Lähtö busseilla Toimintapisteet, Urheilupuisto, Kouvola - Soitinrakennustyöpaja kierrätysmateriaaleista vetäjänä Mikko Perkoila - Sirkus työpaja, Tykkimäen Sirkuskoulu - Frisbeegolfia - Pelejä, twistiä, hyppynaruja ja muuta mukavaa tekemis­ tä ulkona Lounas Päättäjäiset Kotiinlähtö

VUODEN

2 0 1 6

H Ä M E E S S Ä

K OTKAEXPO

ON

NYT...

2 6 . – 2 7 . 1 1 . 2 0 1 6

PAIKKA: LAUTSIAN LOMAKESKUS, HAUHO TEEMANA: TANSSI, ILMAISU JA MUSIIKKI. ILTAA VIETETÄÄN TAPAHTUMAN NIMEN MUKAISESTI. KENELLE:

vapaaehtoisille aikuisille sekä työntekijöille (K-18) Ilmoittautumiset: 4.11. mennessä omaan osastoon/ piiriin

MITÄ MAKSAA:

Nuorten Kotkien Keskusliiton perimä osallistumismaksu on 110 €/hlö. Oma kotkaosasto tai piiri tukee mahdollisesti osallistujia eli kysy ja seuraa oman piirisi/osastosi ilmoit­ telua.

MITÄ OSALLISTUMISMAKSU SISÄLTÄÄ:

Osallistumismaksu sisältää monipuolisen ohjelman, majoituksen 2hh huoneissa, ruokailut lauantain lounaasta sunnuntain lounaaseen sekä matkakulut. Tapahtuman aikana on voimassa Nuorten Kotkien jäsenvakuutus.

Lisätietoja liiton kotisivuilta www.nuoretkotkat.fi

Aikataulu LAUANTAI 28.5.

11.00 11.30 13.00–14.00 13.00–14.15 15.15–15.45 15.45.–17.00 17.00 19.00

Saapuminen, lounas Tervetuloa, avajaiset Kaikille yhteinen tanssin opetus Työpajat * Päiväkahvit Työpajat * Uintia, saunaa, vapaa-aikaa Lauantai-illan huumaa Illallinen, ohjelmaa, tanssia ja hyvää seuraa

SUNNUNTAI 29.5.

8.00–10.00 10.00–11.00 11.00–12.00 12.00

Aamupala, sauna, punttis, uinti Kaikille yhteistä ohjelmaa Kaikille yhteistä ohjelmaa Lounas, kotiin lähtö

*Työpajoissa valittavana on kolme erilaista pajaa: hahmot, sketsit ja rytmiikka. Hahmo-pajassa pääset tutustumaan siihen, kuinka jokin hahmo ja rooli luodaan alusta saakka. Sketsi-pajassa pääset muistelemaan menneitä kotkatapahtumia. Niistä poimimaan mehukkaimmat muistot. Pääset tekemään niistä kotkatovereiden kanssa yhdessä sketsin. Rytmiikka työpajassa pääset rytmittelemään oman kehosi avulla. Millaisia ääniä ja rytmejä saat tehtyä käsilläsi, jaloillasi, vartalollasi ja äänelläsi ja mitä niistä syntyy yhdessä.

KOTKAV IESTI 2/2016 • 31

TULOSSA

Mikä voisi mennä metsään?

NUORET KOTKAT TERVETULOA VARSINAISEEN SUOMEEN, KUHANKUONOLLE 24.- 25.9.2016

Jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain lainattua. Näistä on ensi syksyn Mennään metsään – KKT luotu.

Tarjoamme mahdollisuuden oppia nauttimaan luonnossa olemisesta. Koe syksy teltassa tähti­taivaan alla.

Päivitämme tapahtuman nextille levelille. Varaa siis mukaan virtaa ja hyvää mieltä.

Kännykkäkin on hyvä pitää mukana. ”MENNÄÄN METSÄÄN -KKT” – MAASTO ON ERITYINEN Savojärven kierros on Kuhan­ kuonon retkeilyreitistön reitti­ valikoiman uusin tulokas. Pohjoisen Lammenrahkan halki, Savo­ järven rantoja mukaillen kiemurte-

3 2 • K OT K AV I E S T I 2 / 2 0 1 6

lee nyt hyväkulkuinen pitkos. Ja ne maisemat. Nehän ovat ihan kerta kaikkiaan hienot. Keidasrämettä, isovarpurämettä, reheviä vesilaskuja ja massiivisia mäntyjä. Savojärven kierroksen kävijä saa erinomaisen kattavan näkemyksen eteläsuomalaisista soista, jos vaan pitää silmänsä auki reitillä kävellessään.

Savojärven kierrokselle lähdetään Rantapihalta. Puolessa välissä reittiä vastaan tulee makkaranpaistopaikaksi sopiva Kurjenpesä. Reitti on kaikilta osiltaan erinomaisessa kunnossa kulkea – pitkospuut tai sepelipolku kattavat kaikki hankalat maastokohdat. Aikaa reitin kiireettömään kiertämiseen menee helposti pari tuntia, maisemien ihailijalla enemmänkin. Voit tutustua maisemiin tarkemmin sivuilla www.kuhankuono.fi

SARJAT JA IKÄRYHMÄT Voit kerätä oman porukan kasaan jo etukäteen tai vain ilmoittautua mukaan tapahtumaan itseksesi.

Me kyllä löydämme jokaiselle kaverit, joiden kanssa on kiva touhuta.

Sarjoja on kolme; kotkat alle 15 v., kotkanuoret 13–17 v. ja kotka-­ aikuiset. Kotkat-sarjaan voi osallistua myös vaikkapa perhekunnittain. Voit tietysti tulla siinä samassa porukassa, jonka kanssa olet aikaisemmissa tapahtumassa kulkenut. Suosittelemme ryhmäkooksi 4–6 henkilöä. Kotkilla on oma reittinsä, nuoret ja aikuiset vaeltavat saman reitin, joka on hiukan pidempi ja astetta haastavampi kuin kotkilla. Rastitehtävien määrää on vähennetty. Lapsille niitä on 4–6. Tehtävät liittyvät luonnossa kulkemiseen ja luonnossa

. 9 .  KU HA

NK

ON

Mennään metsään

O

KK

T

2

25

U

– 4.

ww

w. k u

ha n k u o

no

HARMAAPYRSTÖJEN TAPAAMINEN 8.6.2016

.fi

AINAKIN! selviämiseen. Nuorille ja aikuisille on tehtäviä muutama enemmän. Yörasti on ihanan vaellusmatkan päässä. Rastien tekemisestä ja toteuttamisesta huolehtivat Turussa opiskelevat eräoppaat.

Kutsumme koolle kaikki ikääntyneet ja hiukan nuoremmatkin toimijat Nuorten Kotkien leirikeskukseen Kankaan Torpalle Urjalaan. Nyt on mahtava tilaisuus nähdä kesällä 2015 kunnostettu Vanha Torppa sekä tutustua Helsingin Nuorten Kotkien telttaleiriin.

TILAISUUS ALKAA KLO 14.00 PÄIVÄKAHVILLA

Aisti erämaan lumo EteläSuomessa

MAJOITUS Rantapihan alue on hieno tasainen nurmikenttä, jonne on helppo pystyttää teltta. Kerrankin saa nukkua luonnonpatjalla. Yövahdit valvovat untanne. Majoittua voi omissa teltoissa tai lainaksi pyydetyissä teltoissa. Sisämajoitustiloja ei ole – harvoin metsässä on.  Ilmoittautuminen viimeistään 2.9. omaan piirijärjestöön / ohjaajalle.

Liiton hinta 100 €. Kysy alennusta omasta piiristä /osastosta.

Varsinais-Suomen Nuorten Kotkien sivuille www.vsnk.fi päivitetään tapahtu­ matietoja aina kun tapahtuman valmis­ telut etenevät. Lisäämme myös kuvia alueelta.

Ohjelmassa tuttujen tapaamista vuosien varrelta, leirialueeseen ja Helsingin Nuorten Kotkien leiriin tutustumista, Kotkalauluja, menneiden muistelemista sekä nykyisen Kotkatoiminnan esittelyä.

Kotkaliitossa on historiaprojekti käynnissä. Otamme mielellämme vastaan kirjallisia ja suullisia muisteluita sekä voimme skannata valokuvia tapahtumassa. Pakkaahan siis kaikki tarpeellinen mukaan autoon; ystävät ja muistot!

Julkisella liikenteellä ei valitettavasti pääse perille asti. Jos olet kyytiä vaille, ole rohkeasti yhteydessä, kyselemme kyytejä muilta osallistujilta.

Osoite: Väkkäräntie 275, 31140 Menonen http://nuoretkotkat.fi/category/ leirikeskus/ Jotta osaamme keitellä sopivan määrän kahvia ja hankkia tarjottavia, otamme mielellämme ilmoittautumisia vastaan lea.vaananen@nuoretkotkat.fi. Toki olet sydämellisesti tervetullut vaikka yli­ määräisenä yllätyksenä. 

Sateenkaaren päässä on Mennään metsään – KKT

KOTKAV IESTI 2/2016 • 33

LEIRIPÖRSSI

TULOSSA

VEM KAN SEGLA FÖR UTAN VIND? – VI KAN! Svenska Örndistriktet presenterar - TULE MUKAAN TÄSTÄ TULEE SYKSYN HAUSKIN KOTKAMATKA Syksyn mielenpainuvin reissu järjes­ tetään Ahvenanmaalle 10.–11.9. ja reissua ohjailee Svenska Örndistriktet.

Ohjelmaan kuuluu Eckerön ja Getan keskiajan kallioihin vierailu ja iltaylläri­ ohjelma. Matka alkaa Turusta lauan­ taina 10.9 kello 8.45 laivalla ja takai­ sin Turussa olemme sunnuntaina 11.9. kello 19.45.

Reissun hintaan kuuluu siis laiva­ matkat, aamiainen laivassa, opastet­ tua liikkumista pohjoiseen ja itään Mariehamnista päin, yöpyminen hotelli Adlonissa ja illallinen samassa paikassa (talonruoka tai pizza).

Tietysti myös sitten se hotellitason

EIRIPÖRSS

PÖ

RI I E L I

S

RS Ö P I EIR

E

IL S S R

L I LEIRIÖPRÖSRSI SSI LEIRIP IP R I ÖRSSI LEI E RIPÖ SI L

S

ÖR IRIP

aamiainen, Ahvenanmaan pannukakut Getassa, buffé MS Galaxyssa paluu­ matkalla on myös laskettu mukaan hintaan.

Ja se hinta: alle 12-vuotiaat 90 €, 12–17 vuotiaat 105 € ja tämän yli venyvät 130 euroa majoituk­ sen ollessa 3–4 hengen huo­ neissa, 2-hengen huoneissa hinta on 140 €.

Koska liikumme isolla poru­ kalla toivomme teidän funtsi­ van osallistumistanne pikaisesti ja ilmoittaumiset ottaa vastaan Maria: xlundell@hotmail.com tai tekstarilla 044 306 9050 (nimi ja syntymäaika ja huone­ kaverit).

Muista kysyä avustusta osastoltasi ja piiriltä !

S

R Ö P I IR

I

EIR L I S

RSSI LEIR

IPÖRSSI

ESPOON KESÄLEIRIT Kauklahden päiväleiri 6.–12.6.

Hansakallio 2, Espoo Olarin päiväleiri 13.–17.6.

Maapallonkuja 1, Espoo

Kattis I 19. –23.6. telttaleiri 8–11-vuotiaille Kattis II 26.6. –1.7. telttaleiri 11–15-vuotiaille

Leiriajat ovat päivittäin klo 9–15 ja ne on tarkoitettu 7–10-vuotiaille.

Hinta viideltä päivältä 80 euroa, sisaralennus 10 euroa. Maksu sisäl­ tää ohjatun ohjelman, yhden retken, päivittäin lämpimän aterian ja väli­ palan sekä tapaturmavakuutuksen.

Leiripaikkana on Espoon nuoriso­ toimen Kattilaniemen leirikeskus, Nuuksiossa. Viikkojen aikana on mahdollisuus päivittäin uida, meloa ja kalastaa. Ohjelmallista toimintaa on joka päivälle seikkailuretkistä yhteisiin nuotioiltoihin. Teltat löytyvät järjestäjän puolesta, mutta voit majoittua myös omaan telttaan. Hinta 90 euroa, sisaralennus 10 euroa.

Ilmoittautumiset espoo@nuoretkotkat.fi tai 040 776 8815 / Pirjo Tirronen.

RIPÖRSSI LEIRIPÖRSSI LEIRIPÖRSSI LE

Supersuosituille Kattiksen telttaleireille kannattaa ilmoittautua nyt!

IRIPÖRSSI LEIRIPÖRSSI L

IRIPÖRSSI LE

ÖRSSI LE IP I IR E OM L I SU S SS AI R IN Ö RS IP VA IR E L I S RS LEIHIRMIPISÖEN SIKY IPÖRSNY RIPÖR LU SSONTOLEIRI I LEIR

IPÖRS

Nykyihmisen luontoleiri 13.–16.6.2016 Kontio­ rannassa Kontiolahdella Savon ja PohjoisKarjalan piirien yhteinen luonto- ja kalastuspainot­ teinen kesäleiri pidetään Kontiolahdella.

Leirin ikäsuositus on 7–11 vuotta.

Hinta sisältää majoituk­ sen (sisätiloissa), ruokailut ja ohjelman.

SI LE

IRIPÖ

RSSI

Kotkajäsenille annetaan reilu alennus. Tarkista hinta omasta piiristäsi.

Ilmoittautuminen 27.5. mennessä

PÖRS

SI LE

IRIPÖ

RSSI

LEI RSS Ö P I R I E SI L

RS

IPÖ R I E L I S ÖRS

IP

LEIR I S S R Ö P IRI

SSI LE

3 4 • K OT K AV I E S T I 2 / 2 0 1 6

LEIRI

E SI L

ÖRS

IP

ÖRSSI L

S

R Ö P I IR

EIRIPÖR

SEIKKAILU- JA LUONTOLEIRIT URJALASSA JA BENGTSÅRISSA 2016

SSI LEIR

IPÖRSSI

LE

Helsingin Nuoret Kotkat

50

Nuoret Kotkat Piirijärjestö LEIRIPHelsingin täyttää tänä vuotta. Ö RSSI vuonna LEIR50IPolemme Juhlavuoden kunniaksi ÖRSSI LEI lisänneet tuntuvasti leiritarjontaamme.

R Vaihtoehtoja löytyy viikkoleireistä päiväleireihin. – Nyt on jo kiire ilmoittautua mukaan!

Järjestämme 7–13-vuotiaille tytöille ja pojille tarkoitetut seikkailu- ja luonto­ leirit Kankaan Torpan leirikeskuksella Urjalassa ja Bengtsårin leirisaaressa Hangossa:

IPÖRSSI L

EIRIPÖRSS

käden taitoihin liittyviä harrasteita, jalkapalloa, uintia, melontaa, kalastus­ ta, laavuretkiä, majanrakennusta, leirinuotioita jne. Hangossa ohjelmas­ sa on myös erilaisia vesiurheilu­ harrasteita. Ohjelma soveltuu yhtä hyvin sekä tytöille että pojille.

Urjala sijaitsee Pirkanmaalla Nuutajärven läheisyydessä, n. 165 km Helsingistä. Leirikeskuksella on omaa ympäröivää maastoa 46 ha. Maastoon kuuluu metsää, kallioita, peltoa, matala­ vetisen Nuutajärven rantaa sekä tie­ tysti vehreä pihapiiri, jossa telttakylä sijaitsee.

Bengtsårin leirisaari sijaitsee Hankoniemen pohjoispuolella n. 115 km Helsingistä. Leirisaarella on kallioita, metsää ja tietysti kaiken ympärillä meri, jotka tarjoavat mahdollisuuksia moniin eri ohjelmiin.

LEIRIPÖRSSI LEIRIPÖRSSI LEIRIPÖRSS • 6.–12.6.2016 Urjalassa (leirijakso U1) • 13.–19.6.2016 Urjalassa (leirijakso U2) • 27.6.–3.7.2016 Urjalassa (leirijakso U3) • 18.–23.6.2016 Hangossa (leirijakso BH) • 27.6.–3.7.2016 Hangossa (leirijakso B1) • 4.–10.7.2016 Hangossa (leirijakso B2)

V U O T TA

I LEIRIPÖR

SS

KIINNOSTAAKO PÄIVÄLEIRI HELSINGISSÄ 6.–23.6.2016, 27.6.–1.7.2016 TAI 1.–5.8.2016?

Järjestämme arkipäivisin (ma–pe) päiväleirejä viikon jaksoissa Helsin­ gissä. Leirit järjestetään seuraavasti:

I LEIRIPÖRSSI LEIRIPÖRSS RSSI Ö IP IR E L I S S R Ö IP IR E L I IPÖRSSI LEIRIPÖRSS

EIRIPÖRSSI LEIR

Leirien hinta on 150 €/hlö/vko (sisar­ hinta 120 €/hlö/vko). Hinta sisältää tilausajokuljetukset Helsingistä, moni­ puolisen leiriohjelman, ruokailut, telttamajoituksen ja tapaturmavakuu­ tuksen.

Ohjelmassa on monenlaista ke­ säistä tekemistä mm. kalliokiipeilyä,

• Herttoniemenrannan nuorisotalossa, os. Paasivaarankatu 6, ajalla: 6.–23.6.2016, 27.6.–1.7.2016 ja 1.–5.8.2016 • Koskelan nuorisotalossa, os. Antti Korpin tie 3 A, ajalla: 6.–23.6.2016

Päivät alkavat arkiaamuisin klo 9.00 ja päättyvät klo 16.00. Leiriviikon hin­ ta on 100 €/hlö/vko (Juhannusviikko 80 €/hlö/vko). Eri leiripäivien aikana mm. harrastamme erilaisia käden­ taitoja, pelaamme ulkopelejä sekä vierailemme eri retkikohteissa ympäri pääkaupunkiseutua. Nautimme kunkin leiripäivän aikana lounaan.

Leirimaksu sisältää ohjelman, mah­ dolliset pääsymaksut ja matkakulut retkikohteisiin sekä päivittäisen lounaan ja tapaturmavakuutuksen. Voit osal­ listua valintasi mukaan joko viikoksi tai jopa viideksi viikoksi toimintaan.

LEIR I S S R Ö EIRIP KUINKA ILMOITTAUDUT MUKAAN KESÄLEIREILLEMME? ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT: L I S S R Ö P I www.lastenleirit.fi R I LE I S S R Ö ISRIIPLÖEIRIP RSSI LEIRI PÖRS SI LE IRIPÖ RSSI LE urjala 2014

Bengtsår 2013

Bengtsår 2015

Voit ilmoittautua leireillemme www-sivujemme kautta nettilomakkeella osoitteessa www.lastenleirit.fi tai soittamalla järjestömme toimistolle puh. 09 730 991 tai 050 555 2964 / Katajamäki.

Ilmoittautuneille lähetämme toukokuussa yksityiskohtaisen leirikirjeen varusteluetteloineen. Leirikirjeen mukana toimitamme myös leirimaksun maksulomakkeen. Leiriviikot täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, joten ilmoittauduthan ajoissa.

R

IRIPÖ E L I S S IPÖR

Helsingin Nuoret Kotkat Piirijärjestö ry Kaarlenkatu 3–5 00530 Helsinki puh. 09 730 991 tai gsm 050 555 2964 nuoretkotkat@hnk.fi

KOTKAV IESTI 2/2016 • 35

TULOSSA

Tasa-arvo, demokratia, kansainvälisyys, oikeudenmukaisuus, solidaarisuus ja yhteisöllisyys ovat nuor ten kotkien arvoja, mutta mitä ne tarkoittavat ja miten ne ilmenevät toiminnassamme?

Lähde mukaan ensimmäiselle

VERTSULEIRILLE 6 . 6 . – 1 2 . 6 . 2 0 1 6 L A A M A K O S K E N K Ä M P PÄ , I TÄ - S U O M I Nuorten Kotkien Keskusliitto järjestää leirin vertsuille 6.6.–12.6.2016 Laamakosken kämpällä Itä-Suomessa. Unohtumattomia kokemuksia, ystäviä, kaunis Suomen luonto ja oppimista kotkatoiminnasta.

A TAPAHTUM

te r

b e r g@ n u o r e

6 . 6 . – 1 2 . 6 . 2 0 1 6 L A A M A K O S K E N K Ä M P PÄ , I TÄ - S U O M I 150 € osallistumismaksu sisältää matkat, majoituksen, ruuan ja ohjelman tapahtuman aikana.

Tapahtumaan mahtuu rajoitettu määrä osallistujia. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittaudu siis ripeästi omaan piiriisi.

Viimeinen ilmoittautumispäivä 1.5.2016.

3 6 • K OT K AV I E S T I 2 / 2 0 1 6

t

t.f i

ko

a.

os

tka

pekk

Pekka Österberg +358 40 843 6887

TA :

L I SÄT

J TO

AS

IE

Tapahtuman ohjelma pitää sisällään mm. luontotoimintaa, koulutuksellisia aktiviteetteja ja rentoa yhdessäoloa.

Ohjelma vastaa pääpiirteittäin normaalia liiton vertsukurssia.

Leiri valmistaa osallistujia toimimaan paikallistason tapahtumissa esimerkiksi leireillä ja kerhoissa.

NUORISOKONGRESSI 30.9.–2.10.2016 ANJALA Nuorisokongressi on tapahtuma, jossa Sinulla on mahdollisuus saada äänesi kuuluviin ja päästä oikeasti vaikuttamaan järjestömme kehittämiseen.

Tapahtuma on tarkoitettu 13–17-vuotiaille.

Ilmoittaudu omaan piiriisi 2.9. mennessä.

Lisätietoja marika.kaatrasalo@nuoretkotkat.fi

KOTKAV IESTI 2/2016 • 37

VERTSUT JA OHJAAJAT

MITÄ ALUEELLISEEN NUORTEN KOTKIEN TOIMINTAAN TARVITAAN? TEKSTI PEKKA ÖSTERBERG

Kirjoitin viimeisessä Kotkavies­ tissä alueellisen toiminnan tär­ keydestä Kotkaliikkeelle. Tässä numerossa pohditaan mitä kaik­ kea alueellinen toiminta vaatii.

Alueellista kotkatoimintaa on paljon erilaista. Käsittelen tässä jutussa alueellista toimintaa sel­ laisena kuin itse sen ymmärrän; vapaaehtoista Nuorten Kotkien arvoihin perustuvaa toimintaa paikallisesti lasten ja nuorten kanssa. Ohessa tiivistetty kuu­ den kohdan lista siitä, mitä alueellisen toiminnan järjestämi­ seen tarvitaan. Muista, että lista on suuntaa antava ja sen on tar­ koitus toimia ennemmin ohjeena kuin sääntönä alueellista toimin­ taa perustettaessa.

1. VAPAAEHTOISET TOIMIJAT Monimuotoinen ryhmä vapaaehtoisia on yksi toiminnan kulmakivistä.

Monimuotoinen ryhmä siksi, että myös kaikki osallistujat ovat erilaisia ja tarvitsevat tuekseen erilaisia ohjaajia. Alueellisen toiminnan 3 8 • K OT K AV I E S T I 2 / 2 0 1 6

perustaminen sekä sen pyörittäminen vie aikaa. Tästä syystä on hyvä, että osastolla on olemassa vaihtopenkillinen motivoituneita ohjaajia, jos joku ei pystykään olemaan mukana esimerkiksi muiden kiireiden takia.

Listan loput kohdat ovat helpompi toteuttaa ohjaajaryhmän kanssa ja ainakin itse uskon, että tällä kertaa soppa on parempi, mitä enemmän on kokkeja. Vapaaehtoisia voi löytää esimerkiksi muista harrastuksista, vanhempainyhdistyksestä tai vaikka paikallisesta Facebook-ryhmästä.

Motivoitunut vapaaehtois­ ryhmä on kuin the big bang; se mahdollistaa paljon ja saa aikaan ihmeitä.

2. OSALLISTUJAT Osallistujat ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin ohjaajat. Tämän tulisi näkyä myös toiminnassa. Osallistujien näkemyksien, mielipiteiden ja tarpeiden on oltava pohjana itse toiminnalle.

Nykypäivä lapsille ja nuorille on tarjolla paljon erilaista vapaa-

ajan toimintaa ja harrastuksia.

Tästä syystä osallistujien saaminen mukaan paikallistoimintaan voi olla joskus hankalaa. Siksi on tärkeää, että osallistujat pääsevät toteuttamaan itseään ja tekemään asioita, joista he pitävät ja joista he ovat kiinnostuneita. Koulut ja muut lasten nuorten kanssa toimivat tahot auttavat tavoittamaan mahdollisia osallistujia.

3. VANHEMPIEN LUOTTAMUS Harva vanhempi päästää lapsiaan kerhoon, jos ei esimerkiksi tiedä, mitä kerhossa tapahtuu tai ei pidä kerhoa sopivana paikkana lapselleen. Tästä syystä on hyvä pitää vanhemmat ajan tasalla osaston toiminnasta, ja jos mahdollista, ottaa huomioon vanhempien mielipiteet myös toiminnan suunnittelussa.

Ihanne tilanteessa osallistujien vanhemmat pystyvät vaikuttamaan omalta osaltaan toiminnan sisältöön ja tiedostavat toiminnan positiiviset vaikutukset lapsen kasvuun.

Tällä tavalla sana toiminnasta lähtee kiertämään vanhempien

Harva vanhempi päästää lapsiaan kerhoon, jos ei esimerkiksi tiedä, mitä kerhossa tapahtuu tai ei pidä kerhoa sopivana paikkana lapselleen. Tästä syystä on hyvä pitää vanhemmat ajan tasalla osaston toiminnasta, ja jos mahdollista, ottaa huomioon vanhempien mielipiteet myös toiminnan suunnittelussa.

keskuudessa ja vanhemmat varmasti rohkaisevat lapsiaan käymään kerhossa. Vanhemmilla on suuri vaikutus lastensa harrastuksiin.

4. TILAT Kerhotoiminnalla on tärkeää olla tilat. Paikka, jossa voidaan kokoontua ja paikka, jossa kaikki tuntevat olonsa mukavaksi. Kaikki alueellinen Kotkatoiminta ei välttämättä edes vaadi tiloja vaan osasto voi järjestää toimintaa myös retkien muodossa.

Tietyissä kunnissa tilojen vuokrat ovat kalliita ja toiset kunnat tarjoavat tilat ilman minkäänlaista maksua. Useimmilla kunnilla on kuitenkin hallussaan Kotkatoimintaan sopivia tiloja täysin käyttämättöminä. Tiloja voi kysellä esimerkiksi kunnan nuorisotoimesta tai paikalliselta työväenyhdistykseltä.

5. RESURSSIT Alueellinen toiminta vaatii edellä mainittujen lisäksi muita erilaisia resursseja. Niitä ovat esimerkiksi

taloudelliset resurssit, leikit ja muut koulutukselliset resurssit sekä tarvikkeet ja materiaalit.

Raha ei ole laadukkaan toiminnan tae, mutta se helpottaa toiminnan toteuttamista ja mahdollistaa tukemisen valtakunnallisiin tapahtumiin. Rahoitusta voi hakea esimerkiksi omalta kunnalta, työväenyhdistykseltä, Kansan Sivistysrahastosta tai vaikka Euroopan tasolta Erasmus+ -rahastosta.

Kukaan meistä ei muista kaikkia maailman leikkejä. Eikä osaa ulkoa esimerkiksi dynamiikkaa, jonka avulla lasten kanssa voidaan keskustella kiusaamisesta. Tästä syystä Nuoret Kotkat on tuottanut erilaisia koulutuksellisia resursseja aina leikkikirjasta KIPU-työkirjaan ja seksuaalisuutta ja sukupuolta käsittelevään SateenkaariSalkkutyökirjaan. Edellä mainitut oppaat löydät Nuorten Kotkien internet-­ sivuilta. Lisää materiaalia muun muassa ilmastonmuutoksesta, köyhyydestä, osallisuudesta ja rauhasta IFM-SEI:n internet sivuilta osoitteesta www.ifm-sei.org.

Mitä sinun mielestäsi alueel­ lisen Nuorten Kotkien toi­ mintaan tarvitaan? Kerro mielipiteesi ja osallistu kes­ kusteluun Nuorten Kotkien Facebookissa ja Instagra­ missa!

6. JATKUVUUS Kotkatoiminnassa on olemassa lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteita.

Etenkin pitkän tähtäimen tavoitteet lasten ja nuorten kanssa toimiessa vaativat toiminnan jatkuvuutta ja säännöllisyyttä. Arvokasvatus vaatii pitkäjänteisyyttä. Arvojen muodostuminen ja sitä kautta vaikutukset tarvitsevat aikaa, erilaisia kokemuksia ja niistä aiheutuvien tunteiden käsittelyä.

Jatkuvuus mahdollistaa toimivan sukupolvenvaihdoksen. Lapsista ja nuorista kasvaa todennäköisemmin uusia ohjaajia, kun toiminta on säännöllistä merkityksellistä. Tehokas sukupolvenvaihdos vaatii myös sen, että vanhemmat ohjaajat antavat reilusti tilaa uusilla tulokkaille. * * * Niin kuin listasta huomataan, alueellinen toiminta ei vaadi ihmeitä. Tästä huolimatta se on monelle lapselle tai nuorelle kuin yksi pieni ihme itsessään. Rohkeasti siis tuumasta toimeen ja käynnistämään omaa osastoa.  KOTKAV IESTI 2/2016 • 39

VERTSUT JA OHJAAJAT

Emme lopeta leikkimistä siksi, että vanhenemme, vaan vanhenemme siksi, että lopetamme leikkimisen.

TAITOVIIKONLOPUSSA HEITTÄY TEKSTI JA KUVAT MARIKA KAATRASALO JA SOILI SIRENNE

Mitä tapahtuu, kun laitat muovi­ lautasen pääsi päälle, kynän nenän ja suun väliin sekä jalka­ pallon polvien väliin ja yrität sanoa ”Kaukana mahtava Kiinan maa”? Ei varmaankaan juuri mitään. Mutta jos kyseessä on joukkuekilpailu ja tehtävään li­ sätään kymmenen metriä viesti­ kävelyä, niin ainakaan naurulta et voi välttyä. Tämän ja monen muun haasteen edessä oltiin keskusliiton koulutustyöryhmän järjestämässä Taitoviikonlopussa Helsingissä maaliskuussa.

Koulutusviikonlopusta kotiin, kerhoihin ja leireille viemisinä lähti jälleen monia uusia ideoita.

RETROTIPUJA JA PERHOSKORTTEJA Inkun Ideapajan Aini Julkusen ja Tuula Patjaksen osaavassa ohjauksessa ei näkynyt peukaloita keskellä kämmentä, vaan keskittyneisyyttä ja iloa uuden oppimisesta. Inkun Ideapajassa toimitaan kestävän

4 0 • K OT K AV I E S T I 2 / 2 0 1 6

kehityksen periaatteita noudattaen ja askarteluissa hyödynnetään luonnonmateriaaleja. Kädentaidotpajassa pääsiäistiput ja kortit syntyivät kierrätysmateriaaleista: kukikkaasta pussilakanasta leikattiin pääsiäistipulle vartalo ja onnittelukorttiin koristeeksi liimattu perhonen taiteltiin vanhan kirjan lehdistä.

MEDIAKASVATUS ON KAIKENIKÄISET JUTTU – Mediakasvatus on oivallinen osallisuuden muoto toiminnassamme.

Kotkaviesti oli monelle tuttu oman äänen ”esillesaamismedia”. Kiitos Kotkaviestille, että lasten, nuorten ja meidän aikuisten ääni kuuluu, kertoo pajan vetäjänä toiminut Riina Salonen. Kolmen työpajan aikana eniten osallistujia puhututti ikärajat niin elokuvissa kuin sosiaalisen median sovelluksissa.

Ikärajojen merkityksiä pohdittiin apuna käyttäen ikarajat.fi sivuston oivallisia koodeja, joita moni oli

nähnyt TV-ohjelmissa. Pajassa pohdittiin, että tarvitaanko mediaan aina välineitä. Myös retki kerhon kanssa kirjastoon on mediakasvatusta tai leirilehden tekeminen ilman tietokonetta onnistuu. Erilaiset blogit monine tarinoineen herätti toimintavinkkejä. Ennen isoja leirejä osallistujat voivat kertoa leirivalmisteluistaan blogin avulla ympäri Suomea tai vaikka Suomen ja Bolivian välillä. Esimerkkinä lasten osallisuusblogi taika-tarinat.blogspot.fi.

Sosiaalisen median puolelta keskustelua oli paljon. Etenkin keskusteltiin siitä, mitä saa julkaista?

Pohdittiin, että voiko kaikkea julkaista mitä kuvaa, kuka saa julkaista pienestä lapsesta kuvia. Tärkeää on muistaa kuvaamisluvat leireillä ja kerhoissa.

HULVATONTA LEIKKIMISTÄ Pelit ja leikit pajassa Pia Heinipuro ja Jasmin Trogen antoivat info­ pläjäyksen siitä, miksi leikkiminen on tärkeää kaikenikäisille. Osallis-

DYTTIIN! tujat pääsivät kokeilemaan uuden uutukaisen Nuorten Kotkien hulvattoman leikkikirjan leikkejä joka osa-alueelta, kuten tutustumis- ja ryhmäytymisleikkejä. Kaikki ottivat innokkaina osaa leikkeihin ja pääsivät heittäytymään leikin maailmaan. Viikonlopun lempileikikseen Pia ja Jasmin mainitsevat ”Kaukana mahtava Kiinan maa”-leikin, jossa kaikki osallistujat joutuivat viimeistään laittamaan itsensä peliin ja nauru täytti huoneen.

Nuorten Kotkien hulvaton leikkikirja on Pian ja Jasminin uurastuksen tulos ja se sai ensiesittelyn Taitoviikonlopussa. Muutama vuosi sitten tuli ajankohtaiseksi päivittää Kotkaliiton oppaita ja kirjoja ja silloin Pian ja Jasminin mielenkiinto heräsi! – Halusimme nyky­ aikaisemman leikkikirjan täydentämään vanhaa hyväksi todettua leikkikirjaa. Aloitimme työn keräämällä leikkejä Kotkien jäseniltä ja sen jälkeen lisättiin leikkejä omista leiri- ja kerhomuistoista.

Kirjassa leikit on jaettu eri osaalueisiin ja värikoodeihin selailun ja käytön helpottamiseksi. Kirja on tarkoitettu ohjaajille ja vertsuille sekä tietysti lasten omaan käyttöön. Erityisesti kirja on tarkoitettu tilanteisiin, jolloin ei tule mitään leikkiä mieleen ja tietysti olisi

kiva, jos joku oppisi kirjasta uusia leikkejä. Toivomme, että leikkikirja edesauttaa sitä, että leikit ovat tärkeä osa toimintaamme jatkossakin, Pia ja Jasmin kertovat.

TARINOITA MEILTÄ JA MAAILMALTA Lauantai-iltaa vietettiin liiton toimistolla mukavan tiiviissä ja kansainvälisessä tunnelmassa, kun Kotkille vapaaehtoiseksi tullut Jess, Boliviassa yhdeksän kuukautta vapaaehtoisena ollut Heidi ja Perussa 11 kuukautta vapaaehtoisena ollut Jerri kertoivat kokemuksiaan.

Tutuksi tuli termi EVS eli European Voluntary Service ja mitä kulttuurishokki tarkoittaa, sekä EVS projektin teema lasten osallisuus. Ennen kaikkea kuulimme uskomattomia tarinoita ja kokemuksia maailmalta sekä Jessin kokemuksia Suomesta.

Illan kruunasi makumatka maailmalle ja pääsimme maistamaan Espanjalaista omelettia, Bolivialaista risottoa ja Perulaista cevicheä.

Heikkilä laulattivat vanhoja kotkalauluja sekä kertoivat kiinnostavia tarinoita ja muistoja lauluista.

Soili Sirenne laulatti kansainvälisiä lauluja sekä uudempia lastenlauluja.

Laulukirjan tueksi aletaan lauluista kuvaamaan videoita. Kun videot saadaan editoitua, ne ladataan youtubeen ja kootaan nuoretkotkat.fi -nettisivuille. Videoita kuuntelemalla on sitten helpompi opetella lauluja.

P.S. Sukupuolettoman tarinan löydät Keskusliiton sivuilta Rainbow Resources -oppaasta, lisää askarteluideoita Inkun Ideapajan Facebook-sivuilta ja ”Nuorten Kotkien hulvaton leikki­ kirja” sekä ”Nuorten Kotkien Pieni Laulukirja” on tilattavissa keskus­ liitosta. Lastensuojelun Keskusliiton sivuilla on runsaasti materiaalia liittyen lapsen yksityisyyden suojaan digitaalisessa mediassa.

SATEENKAARIFOORUMIN SATOA Sunnuntaiaamuna vapaaehtoisina toimivat aikuiset ja nuoret kokoontuivat yhteen muistelemaan Emma Ovaskan ohjauksessa mitä opittiin Sateenkaarifoorumissa ja mitä opittuja taitoja on jo pystynyt soveltamaan käytännössä. Sukupuoleton tarina-harjoituksessa palautettiin mieleen, kuinka tärkeää on välttää käyttämästä sukupuolien ominaisuuksiin liittyviä stereotypioita.

KOTKALAULUJA Sunnuntaiaamua vietettiin Nuorten Kotkien Pieneen Laulukirjaan tutustuen. Laulukirja julkaistiin viime kesänä. Kolme entistä pääsihteeriä Ilpo Rossi, Martti Pöysälä ja Veli

Iltapalana oli makuja Boliviasta, Perusta ja Espanjasta.

KOTKAV IESTI 2/2016 • 41

VERTSUT JA OHJAAJAT

OHJAAJAT JA VERTSUT VIILETTIVÄT HUSKY-SAFARILLA! TEKSTI KATI SAINIO

J

yväskylän Nuorten Kotkien ohjaajat ja vertsut seikkailivat Varjolan Tilalla talvisessa Keski-Suomessa 6.4. Ohjelmassa oli reipasta ja jännittävää menoa Husky -safarin merkeissä. Safari alkoi Varjolan tilan parkkipaikalta, josta väkemme sai moottorikelkkakuljetuksen Husky-leiriin, jossa väkemme ”haukuttiin” iloisesti tervetulleeksi.

Saimme mielenkiintoisen perehdytyksen husky-koirista sekä selkeät neuvot, kuinka valjakkoa ohjataan.

Mahduimme hyvin kahteen rekeen.

Molempiin tuli yksi osallistuja kuskiksi ja kaksi kyytiin. Molempia rekiä veti kuuden koiran valjakko.

Koirat odottivat jo kärsimättöminä matkaan pääsemistä ja kun jarrut vapautettiin, matkasimme 4 2 • K OT K AV I E S T I 2 / 2 0 1 6

reipasta vauhtia pitkin metsiä ja peltoja. Takimmaista valjakkoa sai pidätellä kovasti, sillä valjakot kisaavat keskenään ja takimmainen yrittää aina tavoittaa edellä menevän. Saavuttuamme takaisin lähtöpaikkaan peltoaukealle, sai jokainen halukas ohjata valjakkoa ja olihan kuskina olo erilaista kuin kyydissä istuminen.

Husky-safarin päätteeksi nautimme kuumat mehut ja hyvästelimme koirat. Mutta päivämme jatkui vielä. Saimme moottori­ kelkkakyydin rantakodalle, jossa halukkaat saivat tarpoa lumi­ kengillä kauniissa koskimaisemissa.

Päivän päätteeksi nautimme kodan lämmöstä, kuumasta keitosta ja nokipannukahveista pannukakun

kera. Kahvikupin ääressä oli hyvä suunnitella tulevia tapahtumia.

Tämä reissu onnistui hienosti!

Kokemus oli jokaiselle ikimuistoinen ja suosittelemme muillekin! Tarkoitus olisikin järjestää vuoden päästä vastaavanlainen tapahtuma lapsiperheille. Nyt kun ohjaajat ja vertsut olivat sen testanneet ja hyväksi havainneet. 

KESKI-SUOMEN NUORET KOTKAT + JYVÄSKYLÄN TY Kauppakatu 30 A, 40100 Jyväskylä Kati Sainio keski-suomi@nuoretkotkat.fi puh. 050 447 9448 kati.sainio@jty.fi

HUVIKSI & HYÖDYKSI Maailman mausteet -reseptisarja tutustuttaa innokkaat kotka-kokkai­ lijat kokeile­ maan uusia ja eksoottisia makuja, aut­ taa tuunaa­ maan vanhoja tuttuja resep­ tejä virkistävil­ lä twisteillä sekä antaa vinkkejä arki­ päivän (ja mik­ sei juhlankin!) ruoanlaittoon.

HYVÄÄ KANNATTAA ODOTTAA TEKSTI JA KUVAT INKA HOLOPAINEN

M

ikä on kauniin pyöreä, ihanan makuinen ja helppo tehdä, mutta antaa odottaa itseään? No sehän on tietysti pataleipä!

Pataleipää on tituleerattu maailman helpoimmaksi leiväksi. Sitä ei tarvitse (tai saa!) vaivata ja sekaan voi laittaa mielensä mukaisia mausteita ja maukkaita yllätyksiä kuten pähkinöitä tai siemeniä. Alta saat vinkkejä mitä kaikkea leipään voikaan sisällyttää. Ensin kuitenkin perusohje, joka toimii kivasti jo sellaisenaan!

AINEKSET YHTEEN LEIPÄÄN • 7 dl vehnäjauhoja TAI 4 dl vehnäjauhoja + 3 dl hiivaleipäjauhoja • 2 tl suolaa • ½ tl kuivahiivaa tai herneen kokoinen pala tuorehiivaa • 3 ½ dl vettä • rypsi- tai oliiviöljyä Tarvitset kannellisen uunipadan (2–3 litraa) tai padan sijaan voit käyttää myös esimerkiksi uuninkestävää, kannellista teräskattilaa, emaloitua valurautapataa tai keraamista pataa.

Sekoita kulhossa kuivat aineet.

Tämän jälkeen lisää lämmin vesi

(+42 astetta) vesi ja sekoita nopeasti. Älä kuitenkaan vaivaa.

Peitä kulho tiiviisti esimerkiksi kelmulla ja jätä taikina huoneenlämpöön, sellaiseen paikkaan jossa ei vedä, kohoamaan 12–24 tunniksi.

Vinkki: voit laittaa taikinan esi­ merkiksi kohoamaan mikroon piiloon vedolta. Pataleipä saa enemmän makua mitä pidempään maltat sitä kohottaa.

Kun taikina on kohonnut tarpeeksi pitkään, kumoa se jauhotetulle pöydälle. Älä edelleenkään vaivaa taikinaa vaan kääntele se palloksi. Taikina ei saa olla kovin löysää. Peitä se liinalla ja kohota vielä noin 30 minuuttia. Pane samalla uuni kuumenemaan 225 asteeseen.

Laita myös uunipata kylmään uuniin, se saa lämmetä samalla.

Kun taikina on kohonnut ja uuni on kuuma, voit ottaa kuuman padan uunista. Levitä varovasti sen pohjalle ja reunoille hiukan öljyä. Laita sitten taikina kuumaan pataan ja pane kansi päälle. Nosta pata uuniin 30 minuutiksi, jonka jälkeen voit ottaa kannen pois ja jatkaa paistamista vielä 15 minuuttia.

45 minuutin uunissa olon jälkeen pataleivän tulisi olla kauniin

rusehtava. Kumoa leipä pois padasta, sen tulisi irrota helposti. Nauti tuoreen lämpimänä haluamiesi lisukkeiden kera!

MITEN TUUNATA PATALEIPÄÄ?: • veden sijaan nesteeksi käy myös esimerkiksi omenamehu • osan jauhoista (noin 1–2 dl) voi vaihtaa esimerkiksi ruis-, ohratai maissijauhoihin, kauraleseisiin tai jauhosekoituksiin, speltti­ jauhoon tai mysliin • voit lisätä myös pähkinöitä tai siemeniä hienonnettuna (muista vähentää hieman jauhoista, jos laitat paljon) • osan jauhoista voi korvata myös porkkana- tai omena­ raasteella • taikinaa voi maustaa ja muokata mm. yrteillä, valkosipulilla (tuoreella tai kuivatulla), sipulirouheella, silputuilla oliiveilla tai aurinkokuivatuilla tomaateilla.

Kumina tuo myös kivaa makua, kuten rosmariinikin.

• kuivatut hedelmät tai marjat antavat ihanaa makeutta. Kokeile karpaloita, puolukkaa tai vaikka aprikoosia!  KOTKAV IESTI 2/2016 • 43

HUVIKSI & HYÖDYKSI

HARRASTUKSENA FANITTAMINEN TEKSTI JA KUVAT ESA KASKIMO

N

allea ja Eppua yhdistää kaksi asiaa: Nuoret Kotkat ja jääkiekkojoukkue HIFK. Molemmat varttuneemmat nuoret miehet ovat olleet mukana kotkatoiminnassa lapsesta saakka.

Hifkiin Nalle tutustui vuonna 1968, kun kanadalainen Carl Brewer tuli pelaaja-valmentajaksi.

– Pelasin itse lapsena kortteli­ liigassa Pihlajamäen joukkueessa.

Tomi Taimio pelasi Herttoniemen joukkueessa ja myöhemmin Hifkin edustusjoukkueessa.

Nuorempana HIFK oli kaikki kaikessa. Muita joukkueita ei arvostettu. Jokerit oli suorastaan vihollinen, Nalle kertoo.

Eppu pääsi jäähalliin vasta vuonna 1970, kun perhe muutti Kotkasta Helsinkiin. Kotkassa jääkiekkoa näki vain televisiosta keväisin MM-kisoista. Tuolloin Hifkissä pelasi monta tv:sta tuttua pelaajaa.

Eppu muistaa nuoruudesta, että jos Jokereille hävittiin, niin seuraavana päivänä ei aina menty kouluun. Ei kestetty Jokeri-fanien kuittailuja.

FANITOIMINTA ON LISÄÄNTYNYT Jääkiekossa fanitoiminta on lisääntynyt paljon. Faniryhmät tunnistaa 4 4 • K OT K AV I E S T I 2 / 2 0 1 6

oman joukkueen pelipaidoista ja muista tuotteista. Ryhmässä kehitellään erilaisia kannustuslauluja ja – huutoja.

– Käyn säännöllisesti katsomassa pelejä ja kannustamassa Hifkiä.

Luen kaikki mahdolliset uutiset joukkueesta ja keskustelen kavereiden kanssa lätkästä. Muistot menneiltä vuosilta ja arvailut seuraavan kauden joukkueen kokoonpanosta ovat kestoaiheita.

Hifkin joukkue ja fanit ovat eräänlainen perhe, jonne on aina mukava tulla, Nalle kuvailee.

Hifkin fanit järjestävät vieraspeleihin reissuja, jotka ovat olleet hienoja kokemuksia. Vaikka ei olisi voitettukaan.

Helsingin jäähallissa on pari kertaa kaudessa joukkueen ja fanien tapaamisia, joissa voi jutella pelaajien kanssa.

pelaa Venäjän liigassa. Olisi mukavaa, jos Jokerit tulisi takaisin SM-liigaan. Niitä paikallispelejä kaipaan, Nalle sanoo. Parhaat muistot on keväältä 1983, kun Hifk voitti Jokerit finaaleissa 3–2. 

JOUKKUE EI VAIHDU IKINÄ Kummallekaan ei ole tullut mieleen missään vaiheessa vaihtaa joukkuetta, vaikka aina välillä Hifkillä on ollut todella huonoja kausia.

– Minulla ei koskaan ole käynyt mielessä, että vaihtaisin joukkuetta.

Kerran Hifk, aina Hifk. Nyt Jokerit

Nalle (Esa Ferm) ja Eppu (Esa Kaskimo) erätauolla fanikatsomon edessä.

Kunnon fanit kannustavat aina omaa joukkuetta. ” Hoooiiiäfkoo, muitahan ei oo. Syntymästä kuolemaan hooiiiäfkoo”.

VA R A P U H E E N J O H TA J A N T E R V E H DYS

Vertti Kiukas

MILLAISEN JÄRJESTÖN HALUAMME?

L

iiton hallitus on käynnistänyt pohdinnan järjestörakenteen kehittämiseksi, itselläni on kunnia vetää työtä. Tähtäimessä on saada selvitys valmiiksi niin, että edustajisto voisi tehdä mahdollisia linjauksia ensi vuonna.

Kotkien järjestörakenne on ollut saman tyyppinen koko sen toiminnan ajan, siis viime sodista lähtien. Keskusliittoon kuuluu piirejä, niihin aluejärjestöjä ja/tai osastoja. Rakenne on perusteltu, kun toimijoita on paljon. Se oli erityisen perusteltu silloin, kun sähköisestä tiedonvälityksestä oli olemassa puhelin ja radio ja kun kulkeminen oli hidasta.

Rakenne ei saa olla tarkoitus, sen tehtävä on mahdollistaa ja tukea toimintaa, siis arvopohjaista

varhaisnuorisotyötämme, mahdollisimman hyvin. Nyt on syytä kysyä, tarvitaanko toiminnan järjestämiseksi ja tueksi viittätoista eri kirjanpitoa ja viittätoista erillistä valtionavustusbyrokratiaa vai voitaisiinko asiat hoitaa tehokkaammin jollain muulla tavalla.

Olemme tilanteessa, jossa osa piireistä on vain muutaman aktiivisen toimijan varassa. Pahimmillaan koko piirin toimintaa saattaa halvaantua muutaman aktiivin riitaantumisen, kyllästymisen tai muuton takia. Pitää myös kysyä, tarvitaanko piirijärjestöä, jos toimintaa on vain yhdellä tai muutamalla paikkakunnalla.

Osassa piireistä on työntekijä, osassa ei. Meidän on pohdittava, kohdellaanko toimijoita ja ennen

NYT SE ON SAATAVILLA KOTKIEN UUSI LEIKKIKIRJA!

kaikkea toimintaan osallistuvia tasapuolisesti eri osissa maata.

Työntekijöillä on eri työnantajat, esimerkiksi sijaistuksien järjestäminen sairaus- tai muissa äkillisissä tilanteissa ei ole kovin yksin­ kertaista, kun piiriraja monesti tulee vastaan.

Samalla on muistettava, että suurin osa piireistä toimii erinomaisesti, toiminta on tuloksekasta ja mukavaa. Muutos voi silti olla mahdollisuus.

Tässä vaiheessa meillä on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia niihin. Vastauksia on haettava yhteisessä pöydässä ja kaikkia näkökulmia kuunnellen tavoitteena mahdollisimman hyvin kotkatoimintaa koko maassa tukeva järjestörakenne. 

UUTUUS!

Nuorten Kotkien hulvaton leikkikirja on Pia Heinipuron ja Jasmin Trogenin uurastuksen tulos ja se sai ensi­ esittelyn Taitoviikonlopussa. Kirjassa leikit on jaettu eri osa-alueisiin ja värikoodeihin selailun ja käytön helpottamiseksi. Kirja on tarkoitettu ohjaajille ja vertsuille sekä tietysti lasten omaan käyttöön. Erityisesti kirja on tarkoitettu tilanteisiin, jolloin ei tule mitään leikkiä mieleen tai haluaa oppia uusia leikkejä.

Leikkikirja on saatavilla Kotkaliiton toimistolta ja eri tapahtumissa 5 euron hintaan.

KOTKAV IESTI 2/2016 • 45

HUVIKSI & HYÖDYKSI

TARVIKKEET • riittävän isoja paperi­ arkkeja (esim. lito­ posteri) tai kartonkia • lyijykyniä tai puutikkuja • villa/puu­ villalankaa • pullopeite­ väriä, akryylimaalia tmv. vesiohen­ teista maalia • kippoja maa­ leja varten (rahka- ja viilipurkit sopivia)

LANKAMAALAUSTA TEKSTI JA KUVAT INKUN IDEAPAJA

N

äin se tapahtuu: Laita maalia kippoon. Ohenna tarvittaessa juoksevammaksi vedellä. Sido noin 50 cm pätkä lankaa keskelle tikkua.

Tee joka värille oma lanka. Teippaa paperit kiinni työskentelyalustaan.

Kasta lanka maaliin ja anna maalin vetäytyä siihen. Painele lankaa tarvittaessa vaikka pensselillä.

Nosta lanka varovasti ylös ja anna ylimääräisen maalin tippua kippoon. Siirrä lanka paperin päälle ja anna sen laskeutua paperin pintaan muodostaen erilaisia kiemuroita ja kuvioita. Vedä lankaa sitten hitaasti pitkin paperin pintaa.

Tarvittaessa toista niin monta kertaa kuin haluat mieleisen kuvion aikaansaamiseksi, ja vaihda välillä väriä. Anna työn kuivua.

4 6 • K OT K AV I E S T I 2 / 2 0 1 6

PAPERISTA TUOTTEEKSI: Maalatuilla papereilla voit päällystää vanhan kansion, vihkon kansilehdet tai tehdä ihan oman kirjan vaikka japanilaisella kirjansidonnalla (googlettamalla ”japanilainen kirjansidonta” löytyy monta helppoa kuvallista ohjetta). Kansia varten liimaa maalatut paperit tarpeen ja ohjeen mukaan tukevammalle kartongille. Vihkoon tai albumiin voit tallentaa omia valokuviasi, koskettavia ja kiinnostavia lehtileikkeitä ja -kuvia, tai kirjoittaa kesän parhaimmat leirimuistot tai salaiset päiväkirjamerkinnät… tai mitä itse ikinä keksitkään. 

Kisatie 21, Ruusupaviljonki 01450 VANTAA puh. 09 872 1025 toimisto@inkunideapaja.net www.inkunideapaja.net

Muistithan, että voit tulla moikkaamaan meitä myös someen: Nuoretkotkat Nuoret Kotkat www.nuoretkotkat.fi

Yhteystiedot NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITTO Sturenkatu 27 B, 00510 Helsinki puh. 09 7745 7613 www.nuoretkotkat.fi Lea Väänänen toiminnanjohtaja puh. 045 876 3997 Teppo Suontakanen talouspäällikkö puh. 040 524 8884 Soili Sirenne kulttuuri- ja kansainvälisyyssuunnittelija puh. 050 581 5288 Marika Kaatrasalo koulutussuunnittelija puh. 040 1525 373 Pekka Österberg yhdenvertaisuussuunnittelija puh. 040 843 6887 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@nuoretkotkat.fi

PIIRIJÄRJESTÖT Helsingin Nuoret Kotkat Kaarlenkatu 3–5, 00530 Helsinki Timo Katajamäki puh. 09 730 991, 050 555 2964 fax 09 773 3891 timo.katajamaki@hnk.fi, www.hnk.fi Hämeen Nuoret Kotkat Eeva Salmela (pj.) puh. 045 3307 503 hame@nuoretkotkat.fi www.hameennuoretkotkat.fi

Kaakkois-Suomen Nuoret Kotkat Kalevankatu 13 B, 45100 Kouvola Jaana Saarinen puh. 044 359 8670 kymi@nuoretkotkat.fi www.kymennuoretkotkat.fi Keski-Suomen Nuoret Kotkat + Jyväskylän ty Kauppakatu 30 A, 40100 Jyväskylä Kati Sainio keski-suomi@nuoretkotkat.fi puh. 050 447 9448 kati.sainio@jty.fi Lapin Nuoret Kotkat Oulun Nuoret Kotkat Pakkahuoneenkatu 28, 90100 Oulu Riikka Tirkkonen puh. 045 235 1491 riikka.tirkkonen@nuoretkotkat.fi www.oulu.nuoretkotkat.fi Pirkanmaan Nuoret Kotkat Hämeenpuisto 28, 5. krs, 33200 Tampere Riina Salonen (pj.) puh. 040 725 2875, 045 895 5895 (toimisto) pirkanmaa@nuoretkotkat.fi Pohjanmaan Nuoret Kotkat Säveltäjäntie 21, 67300 Kokkola Pirjo Paavolainen (pj.) puh. 050 352 2123 pirjo.paavolainen@kokkola.fi Pohjois-Karjalan Nuoret Kotkat Kauppakatu 32, 80100 Joensuu Anne Kankaanpää puh. 050 465 2625 pohjois-karjala@nuoretkotkat.fi www.pohjois-karjala.nuoretkotkat.fi

Satakunnan Nuoret Kotkat + Porin Nuoret Kotkat Annankatu 15 B 20, 28100 Pori Matti Savolainen (pj.) puh. 044 0542 3709 satakunta@nuoretkotkat.fi porinnk.alue@gmail.com www.satakunta.nuoretkotkat.fi Savon Nuoret Kotkat + Kuopion Nuoret Kotkat Puijonkatu 23 A 4 krs., 70100 Kuopio Katja Pitkänen puh. 050 591 2749, fax 017 368 8644 savo@nuoretkotkat.fi kuopio@nuoretkotkat.fi www.savo.nuoretkotkat.fi Svenska Örndistriktet Maria Lundell (pj.) puh. 044 306 9050 svenskaorndistriktet@gmail.com Uudenmaan Nuoret Kotkat piirijärjestö + Espoon NK aluejärjestö Lehdokkitie 2 B, 01300 Vantaa Pirjo Tirronen puh. 040 776 815 uusimaa@nuoretkotkat.fi www.uusimaa.nuoretkotkat.fi Varsinais-Suomen Nuoret Kotkat Piirijärjestö ry Eerikinkatu 30, 20100 Turku Leila Tanskanen puh. (02) 414 5201, 040 515 2309 leila.tanskanen@vsnk.fi Julia Uzbjakov puh. (02) 414 5300, 0400 627 420 varsinais-suomi@vsnk.fi/ julia.uzbjakov@vsnk.fi www.vsnk.fi

PAIKALLISYHDISTYKSIÄ Lappeenrannan Nuoret Kotkat Snellmaninkatu 12, 53100 Lappeenranta Satu Sairanen, puh. 040 508 4474 lprkotkat@saunalahti.fi fax 05 451 2120 Tampereen Nuoret Kotkat Hämeenpuisto 28, 5. krs, 33200 Tampere Antti Wallenius puh. 050 587 0167 (toimisto) tampere@nuoretkotkat.fi www.tampereennuoretkotkat.net Vantaan Nuoret Kotkat Lehdokkitie 2 B, 01300 Vantaa Anu Kähärä puh. 040 513 4996 vantaa@nuoretkotkat.fi http://vantaankotkat.yhdistysavain.fi

ILTAPÄIVÄTOIMINTA Oulu Riikka Tirkkonen puh. 045 235 1491 riikka.tirkkonen@nuoretkotkat.fi Pohjois-Karjala Anne Kankaanpää puh. 050 465 2625 pohjois-karjala@nuoretkotkat.fi Varsinais-Suomi Leila Tanskanen puh. 040 515 2309 varsinais-suomi@nuoretkotkat.fi

IFM-SEI

Rue du Trône, 98, B-1050 Brussels, Belgium phone +32 22 15 79 27 fax +32 22 45 00 83 contact@ifm-sei.org, www.ifm-sei.org KOTKAV IESTI 2/2016 • 47

SUURI VALOKUVAUSKILPAILU Yksi kuva pa lkitaan kotkatuotteella !

Uusi valokuvauskilpailun aihe on luonnon eläimet leirillä / kuka kurkistaa telttani kulmalta.

Ota kuva leirillä tavatusta luonnon eläimestä tai tapahtumasta / esineestä joka kurkistaa telttasi kulmalta. Vain luovuus on rajana...

Valokuvia voi toimittaa keskusliittoon syyskuun alkuun asti. Lähetä valokuva joko postitse osoitteeseen Nuorten Kotkien Keskusliitto, Sturenkatu 27 B, 00510 Helsinki tai sähköisesti kotkaviesti@nuoretkotkat.fi, tai 045 876 3997 (Lea Väänänen).