Kotkaviesti 16-1

Kotkaviesti L A S T E N L A S T E N

J A

J A

N U O R T E N

N U O R T E N

Ä Ä N E N

Ä Ä N E N

K A N N A T T A J A

K A N N A T T A J A

KESKIAUKEAMALLA PUUHAAUKEAMA!

1 / 2 0 1 6

1/2015

teema

Alueellinen toiminta

KOTKATOIMINNAN PERUSTA S.16 K O R S O N K OT K AT K U K O N N OT K O S S A MAJOILLE LAPPIIN JA POHJOIS-KARJALAAN Some & Netti:

Nuoretkotkat Nuoret Kotkat www.nuoretkotkat.fi

KOTKAEXPO ROVANIEMELLÄ

Ilmastonmuutos

tulossa

Kotkapäivät 2016

S I S Ä L LY S 1 / 2 0 1 6

teema

Ilmastonmuutos 4 Mikä ilmastonmuutos?

6 Gallup: Jokainen voi vaikuttaa 8 Ilmastonmuutos kartalla 10 Keinoja torjua ilmastonmuutosta

UUTISET & KUULUMISET

TULOSSA 22 Kotkapäivät 2016 23 Welcome to Another World – Maailmanlaajuinen IFM-SEI leiri 24 Vertsuleiri Laamakosken kämpällä

VERTSUT & OHJAAJAT

KK KO

28 Harrastuksena sulautetut järjestelmät 30 Maailman mausteet: Nasi Goreng 32 Suomen Hostellijärjestön jäsenedut 33 Puheenjohtajan tervehdys 34 Inkun ideapaja 35 Valokuvauskilpailu 35 Yhteystiedot 36 Piirustuskilpailu

K OT KAT

HUVIKSI & HYÖDYKSI

A

26 Kotkaexpo ja työntekijäkoulutus

A:

N

IG AS

H AR RA S

KESKIAUKEAMALLA PUUHAAUKEAMA!

TU K

SE

NA

12 Tuomas Kurttilan kannanotto 15 Korson Kotkat Kukonnotkossa 16 Alueellinen toiminta, Kotkatoiminnan perusta 20 Vi och Diandra På Solsidan 21 Työväen Retkeilyliiton majat

ORENG s. 30

SU

LA

ET UT

UT JÄ

R JEST ELM

s. 28

ÄT

PÄÄKIRJOITUS

ä tämäll kiinnit iota n ä tä Pelkäs empaa huom me, iim tark tekemis omiin e jo saada . voimm ästi aikaan täv merkit JULKAISIJA: Nuorten Kotkien Keskusliitto – Unga Örnars Centralförbund NKK ry Sturenkatu 27 B, 00510 Helsinki Lea Väänänen 045 876 3997 toimisto@nuoretkotkat.fi, www.nuoretkotkat.fi

Teemu Rasi

KOTKAVIESTIN TILAUS­ HINTA: 20 € /12 kk OSOITEREKISTERI JA MEDIATIEDOT: Kotkaliiton toimisto PÄÄTOIMITTAJA: Teemu Rasi TOIMITUSSIHTEERI: Esa Kaskimo

TERVEHDYS!

H

eipä hei ja lunta tupaan. Tällä kertaa puhumme hiukan ilmaston­ muutoksesta. Vaikka kuinka on maailmalla tehty töitä sen estämiseksi, emme vielä ole siinä pisteessä, että olisimme saaneet sen pysäytetyksi.

Vielä siis riittää työsarkaa ja meidän kaikkien on tehtävä oma osuutemme.

Pelkästään kiinnittämällä tarkempaa huomiota omiin tekemisiimme, voimme jo saada merkittävästi aikaan. Sammutammeko television heti, kun mieliohjelmamme loppuu vai jätämmekö sen päälle, jos vaikka sattuisimme istumaan myöhemmin sohvalle? Ostammeko jääkaappiin ruokaa suunnittelematta, milloin käyttäisimme sen? Siirrymmekö paikasta toiseen aina autolla, koska pelkäämme raitisilmamyrkytystä tai kenties kuntomme kohoavan? On vaikea tehdä muutosta omiin tekemisiin, jos ei ole huomannut niiden epäkohtia.

Vaikka omat pienet teot eivät tuntuisikaan kovin merkittäviltä, niin kuten sanonta kuuluu: Pienistä puroista syntyy suuri joki. Kun kaikkialla ihmiset ryhtyvät puheista tekoihin, on vielä mahdollista, että Suomessakin säilyy vielä neljä vuodenaikaa, eikä vain syksy ja kevät. Tämä ei kuitenkaan ole todellakaan se suurin huoli, vaan kuten toivottavasti jo tiedätte, niin ilmastonmuutos on iskenyt pahasti varsinkin sellaisiin maihin, joilla ei ole varaa muuttua ilmastonmuutoksen mukana. Ja nämä ovat yleensä niitä samoja maita, joilla ei ole osaa eikä arpaa koko katastrofiin.

On erittäin tärkeää, että me kaikki tutustumme ilmastonmuutokseen ja sen syihin, jotta ymmärrämme muutoksen merkityksen. Ottakaamme asia siis vakavasti, mutta myöskin innokkaasti vastaan.

Teemu Rasi

TOIMITUSKUNNASSA LISÄKSI: Inka Holopainen, Atte Kalke, Esa Kaskimo, Johanna Torppala, Marko Veijonaho ja Lea Väänänen AVUSTAJAT: Inkun Ideapaja TAITTO: Atte Kalke (+ Taina Leino) PAINOPAIKKA: Suomen Uusiokuori Oy ISSN 0783-0823 KANNEN KUVA: Jasmin Trogen, Järvenpään viikonloppuleiri SEURAAVA LEHTI 2/2016 Ilmestyy toukokuussa 2016 AINEISTOPÄIVÄ: 1.4.2016 kotkaviesti@nuoretkotkat.fi LEHDEN 2/2016 TEEMA: Minä Nuori Kotka AINEISTO-OHJEITA: Piirrokset onnistuvat lehdessä parhaiten, jos ne on tehty mustalla tussilla tai voimakkailla väreillä. Valokuvissa kiiltävä pinta on parempi kuin matta­pinta. Digitaali­kuvat tulisi tallentaa mahdollisimman isoon kokoon; oletusarvot kameroissa ovat yleensä liian pieniä.

TEEMA ILMASTONMUUTOS

IL 77

JOS JÄÄTIKÖT SULAISIVAT,

MEREN PINTA NOUSISI

4 • K OT KAV I E S T I 1 / 2 0 1 6

KUUMIN

Lähde: www.msnbc.com

METRIÄ

VUOSI 2014 OLI MAAILMAN

MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA JA MERENPINNAN KORKEUS OLI SUURIMMILLAAN SITTEN TILASTOINNIN ALOITTAMISEN (1880)

M I T E N

S U H T A U T U A ?

M I T E N

V A I K U T T A A ?

MUUTTUVA

MASTO MERENPINNAN ARVIOIDAAN NOUSEVAN KESKIMÄÄRIN

LOPPUUN 18–58 SENTTIÄ VUOSISADAN MENNESSÄ

Lähde: www.msnbc.com

TÄMÄ ON ERITYISEN VAARALLISTA, SILLÄ PUOLET MAAILMAN IHMISISTÄ ASUU 60 KM SISÄLLÄ MERESTÄ KOTKAV IESTI 1/2016 • 5

TEEMA ILMASTONMUUTOS

MITÄ ILMASTONMUUTOS TARKO TEKSTI LEA VÄÄNÄNEN

I

lmastonmuutoksella tarkoitetaan maapallon lämpötilojen ja sademäärien muuttumista. Jo muutaman celsiusasteen lämmönnousu maapallon keskilämpötilassa muuttaa olennaisesti elämää nykyisillä ilmasto- ja kasvillisuus­ vyöhykkeillä. Lämpötilan kohoaminen johtuu kasvihuonekaasujen lisääntymisestä ilmakehässä. Hiilidioksidi on yksi tärkeimmistä kasvi­huonekaasuista. Sitä vapautuu ilmakehään aina, kun poltamme öljyä, kivihiiltä, maakaasua,

turvetta tai puuta. Energiaa ja luonnonvaroja kuluu, kun maailman ihmiset ostavat ja kuluttavat enemmän tavaroita, lämmittävät rakennuksiaan sekä liikkuvat yhä enemmän autoilla, lentokoneilla ja muilla moottoriajoneuvoilla.

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSIA Ilmastonmuutos muuttaa maa­ pallon sekä kaikkien maailman asukkaiden elämää ja muutosta pitäisi yhteisesti yrittää hidastaa.

Vaikutukset ovat kuitenkin erilaisia eri alueilla.

Yksi tärkeä seikka, joka vaikuttaa ilmastonmuutoksen vaikutusten suuruuteen, on ihmisten ja valtioiden varallisuus. Köyhät ihmiset kärsivät enemmän kuin varakkaammat. Maapallon köyhimmillä alueilla ilmastonmuutosten yllätykselliset seuraukset voivat vaikuttaa esimerkiksi viljelysatojen määriin ja synnyttää nälänhätää ja muita katastrofeja.

MITEN SUOMI JA MUUT VALTIOT VOIVAT EHKÄISTÄ ILMASTONMUUTOSTA? Ilmastonmuutos on ihmiskunnan yhteinen asia. Eri valtioiden onkin pakko yrittää yhteistuumin löytää siihen ratkaisuja. Ilmastonmuutokseen koetetaan vaikuttaa kansainvälisillä sopimuksilla ja ohjaus­ keinoilla.

Kioton ilmastosopimus astui voimaan vuonna 2005. Se sisältää päästövelvoitteet teollisuusmaille ja erilaisia ohjauskeinoja, joiden avulla kasvihuonekaasujen päästöjen määrää valvotaan. Pariisin ilmastokokouksessa 2015 solmittiin uusi maailmanlaajuinen ilmasto­ sopimus. YK:n ilmastosopimusta täsmentävä Kioton pöytäkirja on ensimmäinen sitova sopimus, jonka avulla kasvihuonekaasu­ päästöjä on vähennetty kansain­ välisesti. Se on voimassa vuoteen 2020 asti. Pariisissa solmitun ilmastosopimuksen on määrä astua

JOKAINEN VOI VAIKUTTAA ILMASTONMUUTOKSEEN Meillä oli Kotkisessa aiheena ilmastonmuutos. Kaikki kerholaiset olivat kuulleet asiasta.

Kun puhuimme lähiruuasta, niin molemmat ryhmät tunnistivat kaikki hedelmät ja vihannekset.

Myös se tiedettiin, mitkä hedelmät ja vihannekset kasvavat Suomessa ja mitkä tuodaan ulkomailta.

TEKSTI JA KUVAT ESA KASKIMO

6 • K OT KAV I E S T I 1 / 2 0 1 6

RYHMISSÄ VASTATTIIN MUUN MUASSA NÄIHIN KYSYMYKSIIN: Miten ilmastonmuutos vaikuttaa?

• Jääkarhut ja muut eläimet voivat kuolla, koska eivät ole tottuneet ilmastonmuutokseen.

• Ilma ja sää muuttuvat.

• voi olla kylmä tai kuuma.

• voi sataa tai olla kuivaa.

• vuoden ajat muuttuvat erilaisiksi.

Pitäisi olla kylmä, mutta on kuuma.

• eläimet ja kasvit kärsivät.

• ihmisten mieliala vaihtelee sään muuttuessa.

• myrskyt lisääntyvät.

• jää sulaa, vesi nousee.

Miten voimme estää ilmastonmuutosta?

• käytetään vähemmän bensaa.

• ei polteta kaikkia puita.

• käytetään ei haittaavia teollisuuskoneita.

• tuulivoima ja vesivoima ovat parempia • vähennetään punaisen lihan syöntiä.

• ei tupakoida.

• ei roskata ulkona.

• säästetään vettä ja sähköä.

• kierrätetään tavaroita.

• pidetään luonto puhtaana.

• syödään luomuruokaa.

• käytetään julkista liikennettä.

• älä osta aina uutta muovikassia kaupassa. Kotoa kassi mukaan.

voimaan vuonna 2020. Pariisin ilmastokokous ei kuitenkaan ole päätepysäkki, vaan lähtölaukaus muutokselle.

Euroopan unionin maat ovat sitoutuneet vähentämään omaa hiilidioksidituotantoaan alemmalle tasolle. Ilmastosopimuksissa on sovittu kunkin maan osalta päästökiintiö eli tietty määrä hiilidioksidia, jonka se saa tuottaa. Kansainvälinen päästökauppa on menettely, jolla maat voivat muuttaa päästö­ kiintiöitään. Suomen valtio jakaa päästöoikeuksia suurille energia­ laitoksille ja tehtaille. Energia- ja teollisuusyritykset tarvitsevat keinoja, joilla ne voivat seurata hiilidioksidipäästöjensä määrää.

Erika Lahne

ITTAA?

Minka

Lähteet: Opetushallitus: https://www11.edu.fi/ globaali-ikkuna/?p=ymparisto&o=2 WWF: http://wwf.fi/vaikuta-kanssamme/ pariisin-ilmastokokous-2015/

Älä osta aina uutta muovikassia kaupassa. Kotoa kassi mukaan.

KOTKAV IESTI 1/2016 • 7

TEEMA ILMASTONMUUTOS

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSIA KARTALLA

50% 1 Vain viisi maata synnyttävät yli 50 % maailman hiilidioksidi-päästöistä.

Jos jokainen maailmassa eläisi kuten ihmiset Yhdys­valloissa, tarvittaisiin viisi maapalloa tarjoamaan tarpeeksi resursseja kaikille.

Lähde: www.msnbc.com

Lähde: www.msnbc.com

Hurrikaani Katrina vuonna 2005 on yksi esimerkki yhä useammin esiintyvistä voimakkaista myrskyistä.

2

Bolivian toiseksi suurin järvi, noin Päijänteen kokoinen Poopó on kuivunut lähes kokonaan.

HIRMUMYRSKYT VOIMISTUVAT

KUIVUUSKAUDET YLEISTYVÄT

Maapallon lämpötilan muuttuminen vaikuttaa myös sateisiin ja tuuliin. Joissakin paikoissa sataa enemmän, toisissa taas vähemmän kuin nykyisin. Lisääntyvät hirmumyrskyt uhkaavat ihmisten turvallisuutta ja rakennuksia. Tulvista ja hirmumyrskyistä varoittavat järjestelmät ovat parempia rikkaissa maissa, ja siksi tuhoilta suojautuminen on helpompaa rikkaiden maiden asukkaille. Ilmastonmuutos on siis tässäkin suhteessa vaikutuksiltaan epätasa-arvoinen.

Maapallon viileämmillä alueilla ilmaston lämpeneminen voi parantaa kasvien kasvua ja vähentää energiankulutusta talvella. Näillä alueilla kuitenkin jäätiköiden sulaminen, lisääntyneet sateet sekä rajut myrskytuulet voivat aiheuttaa uudenlaisia ongelmia.

Aavikon laidalla elävien ihmisten arki kovenee, jos lämpötila kohoaa entisestään. Kasvien ja eläinten on yhä vaikeampi selviytyä ilman vettä.

Veden varastointi ja kastelujärjestelmät ovat usein liian kalliita köyhille ihmisille. Kuumuus ja vedenpuute heikentävät entisestään sairaiden ja aliravittujen ihmisten terveyttä.

1 2

8 • K OT KAV I E S T I 1 / 2 0 1 6

3

6

Siperian ikiroudan sulaessa vapautuu ilmakehään suuria määriä metaania, joka on jopa 20 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi 4

Itä-Afrikan kuivuus on aiheuttanut sen, että mikään kaivo ei enää toimi, kun pohjavesi on laskenut niin paljon.

Vuonna 2050 aliravittuja lapsia on

24 000 000

5

Indonesiassa mm. tulvat ovat lisääntyneet niin, että jopa 80 000 maan­ viljelijää joutuu jättämään elinkeinonsa

enemmän kuin nyt ilmaston­ muutoksen seurauksena. Lähes puolet heistä, 10 miljoonaa lasta on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

TAUDIT LEVIÄVÄT

Lähde: Climate change and hunger: Responding to the challenge

Etelämantereen ikijään sulaminen voisi tila­ päisesti nostaa merenpintaa jopa yli 77 metriä.

3

4

Grigvovan / Shutterstock.com

Kun lämpötila kohoaa, voivat monet kasvi- ja eläintaudit levitä uusille alueille.

Esimerkiksi hyttysten levittämän malarian levinneisyyden pelätään laajenevan trooppisilla alueilla. Malaria on terveysriski erityisesti niille ihmisille, joilla ei ole mahdollisuutta saada kunnollista terveydenhuoltoa ja joilla on alhaisempi vastustuskyky.

5 6

KOTKAV IESTI 1/2016 • 9

TEEMA ILMASTONMUUTOS

T O R J U

I L M A S T O N M U U T O S T A :

KULUTA VÄHEMMÄN – SAA ENEMMÄN! TEKSTI INKA HOLOPAINEN

MINKÄLAISIA VALINTOJA SINÄ VOIT TEHDÄ JA MITÄ HYVÄÄ NE VOIVAT TUODA ELÄMÄÄSI? Jokapäiväinen elämämme ja jokapäiväiset valintamme vaikuttavat osaltaan ilmastonmuutokseen – niin hyvässä kuin pahassa! Meillä kaikilla on mahdollisuus tehdä hyviä valintoja, joilla vähentää kulutusta ja ympäristömme rasitusta.

Usein omien tapojen muuttaminen ja kulutuksen vähentäminen nähdään jollain tapaa raskaana tai hankalana, luopumisena tai uhrauksena, mutta asiaa voi tarkastella toisestakin näkökulmasta: mitä uusia asioita voitkaan elämääsi saada? Alla on hyviä esimerkkejä niistä positiivisista puolista, joita ekologisemmat valinnat tuovat.

LIIKETTÄ JA LIHASVOIMAA Käytämme arjessamme erilaisia liikennevälineitä kulkiessamme esimerkiksi kouluun tai töihin. Näistä raskain vaihtoehto ympäristölle on yksityisautoilu. Auton sijaan polkupyörän selkään hyppääminen tai kävely on huomattavasti parempi vaihtoehto: saat hyvän olon rullatessasi raittiissa ulkoilmassa, kuntosi kohenee ja stressi vähenee varmasti! Mikäli matka on liian pitkä kulkea lihasvoimin, on

julkinen liikennekin autoilua parempi.

Erityisesti raideliikenne aiheuttaa vähemmän päästöjä kuin muut. Linjaauton tai raitiovaunun kyydissä voi rauhassa katsella ulos ikkunasta tai vaikka lukea kirjaa eikä tarvitse yhtään huolehtia punaisista valoista, liikenneruuhkista tai nopeusrajoituksista. Näin säästää myös paljon rahaa esimerkiksi bensakuluissa!

Nämä rahasäästöt voikin sitten käyttää hyödyksi vaikka lomalle lähtiessä. Myös lomamatkaa miettiessä on hyvä muistaa omien valintojen vaikutukset ilmastoon. Lentokone kuluttaa jopa yli kymmenen kertaa enemmän energiaa kuin esimerkiksi juna. Mutta onneksi junalla pääsee vaikka Kaakkois-Aasiaan asti, ja mitkä maisemat avautuvatkaan ikkunasta: näin näkee varmasti paljon enemmän kuin lentokoneen kyydistä. Myös laivaliikenne on lentoliikennettä parempi vaihtoehto – ja meillähän vesistöä riittää.

Suomessa riittää kyllä muutakin, kuten metsää ja hienoja luonto­ kohteita: mitäpä jos pitkän kaukomatkan sijaan päättäisit tutustua kotimaamme aarreaittoihin esimerkiksi junan kyydissä kulkien!

Valitsemalla ekologisempia liikenneratkaisuja voit siis saada paljon: kohentaa kuntoa, vähentää stressiä, säästää rahaa sekä nähdä uusia asioita. Kuulostaa hyvältä, eikö?

PUOLI KILOA PÄIVÄSSÄ – AINAKIN! Kuten liikkuminen, on syöminen osa jokapäiväistä elämäämme.

Ruoan tuottaminen vaatii suunnattomat määrät energiaa ja tuotteiden liikuttaminen kuluttajien ostettavaksi aiheuttaa paljon hiilidioksidipäästöjä. Eläinperäisen ruoan 1 0 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 6

tuottaminen vaatii moninkertaisesti energiaa verrattuna kasvisruokaan ja esimerkiksi ulkomaisten hedelmien lennättäminen Suomeen on yksi ilmastonmuutokseen vaikuttava tekijä, jota ei välttämättä tule edes ajatelleeksi.

Voit osaltasi auttaa suosimalla kasvisruokaa ja valitsemalla erityisesti kotimaisia sekä satokauden kasviksia lihan sijaan. Kasvikset ovat osa terveellistä ruokavaliota.

Niitä syömällä saa kevyen ja hyvän olon sekä tarvittavia vitamiineja ja antioksidantteja, jotka auttavat pitämään flunssat loitolla! Punaisen lihan suurkulutus taas on yhdistetty erilaisiin terveysongelmiin kuten syöpiin, eikä lihan tehotuotanto ole muutenkaan kovin eettistä, ainakaan eläinten ystävien näkökulmasta.

Kasvikset antavat ihanasti väriä ruokaan, mausta puhumattakaan.

Lähiruokaa ja luomua ostamalla tuet suomalaista ruoantuotantoa eikä lähellä tuotettujen ruoka-­ aineiden kuljettaminen kuluttajille aiheuta niin suuria päästöjä. Luonnonmukaisesti viljellyn ruoan tuotanto kuluttaa niin ikään vähemmän energiaa. Satokausikalenteri ja osaavat kauppiaat voivat auttaa sesongissa olevien kasvisten tunnistamisessa. Satokaudellaan kasvikset ovat yleensä myös halvempia ja maukkaampia! Usein kasvikset ovat pakattuja muoviin, jonka tuottaminen on yksi energiasyöppö sekin. Valitse mielellään vähemmän pakattuja tuotteita: näin kodin roskapussikaan ei täyty niin nopeasti.

Ruokahävikki on yksi iso ongelma, joka vaikuttaa myös ilmastonmuutokseen, sillä ruoantuotantoon käytetty energia menee hukkaan ja

jätteiden määrä lisääntyy. Koti­ taloudet heittävät hurjia määriä niin syötävää kuin pilaantunutta ruokaa roskikseen aivan turhaan. ”Spagettia tai riisiä tuli keitettyä liikaa, loput siis roskiin. Ja hups, kermaviilinkin päiväys on jo mennyt, jätteeseen vaan!” Tämä on kallista niin sinulle kuin ympäristölle.

Reseptipalstalla käsittelemme aihetta lisää ja saat sieltä vinkkejä kuinka käyttää ruoantähteitä hyväksi uudella tavalla. Näin pääset käyttämään mielikuvitustasi ja voit saada uusia makuelämyksiä!

Kasvisruoka, lähiruoka ja ruokien uudelleen tuunaaminen on siis hyödyllistä niin terveydelle kuin kukkarolle, ympäristöstä puhumattakaan!

VÄLKKY EI TURHAAN VILKU Energiantuotanto synnyttää suurimman osan Suomen kasvihuone­ kaasupäästöistä. Uusiutuvat energialähteet kuten tuuli- ja vesivoima sekä aurinkoenergia eivät aiheuta kasvihuonepäästöjä. Myöskään ydinvoima ei aiheuta kasvihuonepäästöjä, mutta sillä kuten joillain uusiutuvilla energialähteillä on tiettyjä ympäristöä rasittavia vaikutuksia. Siksi onkin tärkeää tehostaa ja vähentää energian käyttöä sekä valita ympäristöystävällisin tapa tuottaa energiaa. Ostamalla vihreää sähköä voit tukea uusiutuvan energian tuotantoa.

Onko teillä kotona kaikki valot päällä eikä tietsikkaa ikinä suljeta?

Anna sähkölaitteiden levätä ja sammuta valot huoneista, joissa kukaan ei oleskele. Näin lamput ja sähkölaitteet myös kestävät pidempään. Kylmän tekovalon sijaan voit tunnelmaa luomaan sytyttää kynttilöitä, eikä aina tarvita turhaa valosaastetta, ainakaan iltaisin.

Tutkimusten mukaan unikin tulee paremmin, kun viettää illan hämärässä ilman tietokoneen ja kännykän valoja. Usein koteja lämmitetään turhan paljon. Laskemalla huoneen lämpötilaa parilla asteella säästät pitkän pennin sähkölaskussa.

Vinkki: viileässä huoneessa nukkuu myös paremmin!

Vedenkäyttö on yksi asia, johon jokaisen tulisi niin ikään kiinnittää huomiota. Älä siis liruta vettä turhaan tai läträä tiskatessa, näin vesilaskukin laihtuu. Kylmä suihku aamusta virkistää ja varmasti säästää aikaa: voit nukkua hetken normaalia pidempään ja hypätä pikaisesti kylmään suihkuun pitkän lämpimän lotrauksen sijaan.

Näin säästät rahaa ja aikaa!

VÄHEMMÄN TAVARAA, ENEMMÄN ELÄMÄÄ!

Kuten ruoantuotantoon, tarvitaan myös tavaroiden tuottamiseen ja kuljettamiseen paljon energiaa.

Elämme maailmassa, jossa nykypäivänä herkästi ostetaan vain uutta ja uutta korjaamisen tai kierrättämisen sijaan. Tämä ei ole ympäristö- eikä lompakkoystävällistä. Siksi kirpputorien kiertäminen niin asiakkaana kuin myyjänä kannattaa: vanha toiselle merkityksetön esine tai vaatekappale voi saada aivan uuden elämän jonkun toisen käytössä. Myyjänä voit päästä tilaa vievästä roinasta eroon – ja saada siitä vielä rahaa!

Kierrätys koskee myös jätteitä eli asioita, tavaroita tai ruokaa, joka ei ole enää käyttökelpoista. Nykyään taloyhtiössä on selkeät ja kattavat mahdollisuudet lajitella jätteitä.

Monet kokevat lajittelun turhaksi tai rasittavaksi, mutta sitä se ei tosiaankaan ole. Lajittelu on helppoa ja nopeaa. Melkein kaikki jäte voidaan kierrättää ja käyttää uudelleen jossain muodossa. Kaatopaikat ovat jo nyt suuria ja haisevia, ja niihin päätyvä biojäte aiheuttaa suuria metaanipäästöjä. Erittelemällä poltettava jäte voidaan tuottaa lisää energiaa jätevoimalassa.

Kaikista järkevintä on kuitenkin yrittää tuottaa mahdollisimman vähän jätettä!

Jätteensyntyä voi välttää korjauttamalla tai korjaamalla rikki mennyt tavara sen sijaan, että ostaa kokonaan uuden. Näin voit myös oppia uusia taitoja vaikka ompelun saralla selvittäessäsi kuinka paikata farkkuihin tullut reikä. Tilpehööriä mieluummin kannattaa itselle tai lahjaksi ostaa elämyksiä ja palveluita: näistä jää usein paljon voimakkaampi muisto kuin turhasta käyttötavarasta.

Kierrättämällä ja kuluttamalla järkevämmin voi kerryttää elämyksiä ja taitoja sekä pennosia sukan varteen. Kyllä kannattaa!

TÄRKEITÄ PÄÄTÖKSIÄ, ARVOKKAITA VALINTOJA Tarkastele mitkä asiat ovat sinulle oikeasti tärkeitä ja arvokkaita.

Ovatko nämä esimerkiksi luontoon ja hyvinvointiin liittyviä juttuja vai menevätkö uudet farkut tärkeys­ järjestyksessä ykköseksi? Toimi oman arvomaailmasi mukaan pitäen mielessä myös muu maailma ja omien elintapojesi vaikutukset.

Ties vaikka muuttamalla hieman kulutustapojasi saisit elämääsi paljon uutta ja hyvää – maailman pelastamisen ohella!  Lähteitä ja lisätietoa: Ilmasto.org: http://ilmasto.org/ ilmastonmuutoksen-hillinta-vaatii-tekoja/ ilmastoystavallisia-arkivalintoja www.ilmastomuutos.info: http://docplayer. fi/1072818-Ilmasto-jaahylle-tehtavia-javinkkeja-ilmastonmuutoksen-kasittelyynkoulussa.html Yle.fi:http://yle.fi/uutiset/mita_sina_voit_ tehda_ilmastonmuutoksen_torjumiseksi_ neuvot_sadassa_sekunnissa/8453278 Etappi.com: http://www.etappi.com/ files/1114/1163/5603/Yleisopas.pdf

Lue lisää sivun 31 maailman mausteet -palstalta lisää, kuinka voit helposti vähentää omaa ruokahävikkiäsi.

KOTKAV IESTI 1/2016 • 11

UUTISET

NAURAAKO GÖRAN MEILLE? TEKSTI TUOMAS KURTTILA KUVAT AnnArt

Yksi lapsukainen puhui sujuvasti espanjaa ja englantia, kuuden kuukauden jälkeen jo kohtuullisesti suomea. Näitäkö me käännytämme rajoiltamme?

Hekö ovat ongelma?

1 2 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 6

V

uonna 1969 Suomeen syntyi edellisen kerran riittävästi vauvoja. Sen jälkeen ei.

Vuosia olemme tienneet, että väestöpohjamme on vinoutunut.

Meidän olisi välttämätöntä saada maahan lisää kansalaisia – perheitä, lapsia, tulevia yrittäjiä, työn­ tekijöitä. Suomen rakentajia.

Viime keväänä osallistuin keskusteluun, jossa Ruotsin politiikan ytimistä ihmeteltiin Suomen valitsemaa linjaa eli passiivista maahanmuuttopolitiikkaa. Kyseessä ei ollut nykyhallituksen kritiikki, sillä se ei ollut vielä virassa. Kyse oli pidemmästä linjasta. Kritisoija oli Ruotsin entinen pääministeri Göran Persson.

Ruotsin tie on ollut toinen.

Maasta on haluttu houkutteleva maahanmuuttajille. Ruotsi ei ole stagnaatiossa, Suomi on. Ruotsin talous kasvaa, Suomen ei.

Suomi ei selviä ilman maahanmuuton voimakasta lisäämistä.

Työllisten määrän tulisi kasvaa kestävyysvajeesta johtuen noin 200 000. Rekisteriaineistoihin pohjaten voidaan arvioida, että työttömistä vain alle 100 000 kuuluu potentiaalisesti työllistyviin.

Väestöennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa arviolta 300 000. Työikäisen väestön määrä taas laskee noin 90 000.

Huoltosuhteemme on lievästi sanottuna ongelmallinen.

Suomella on oikeastaan jäljellä vain yksi vaihtoehto. Lisätä voimakkaasti maahanmuuttoa ja tätä kautta saada työllisten määrän lisäys tarvittavaan 200 000. * * * Mitä on Suomella vaakakupissa?

Joko valitsemme talouskasvun ja työvoimapotentiaalin tai nyt alkaneen pitkän taantuman ja suoranaisen pysähtyneisyyden, stagnaation tilan. Suomi, Euroopan Japani?

Tämän hetken pakolaistilanne on ollut tarpeellinen herätys. Ensiksikin se on muistutus, mitkä ovat seuraukset keskinäisriippuvuuden maailmassa! Kun epäonnistumme

katastrofaalisesti takaamaan ihmisille turvalliset elinolot ja kun emme suhtaudu ympäristöpolitiikkaan riittävän vakavasti – kuoleman­ vakavasti. Nykyinen pakolaisaalto on pientä siihen verrattuna, mitä on luvassa, kun ihmiset lähtevät liikkeelle veden ja elinkelpoisen maaperän vähyyden takia.

Vielä ehdimme, mutta pitkään emme. Euroopan on otettava voimakkaampi rooli YK:n kehittämisessä sekä globaalissa kehitys- ja ympäristöpolitiikassa.

Suomeen tuli 3024 alaikäistä turvapaikanhakijaa yksin vuonna 2015. Eli lasta. Yksin. Edellisinä vuosina heitä on ollut muutamia satoja. Alaikäisyksiköitä oli vuoden 2014 lopulla 8, vuoden 2015 lopulla alaikäisyksiköitä oli 68.

Mitä luvut kertovat? Ne kertovat pitkälti siitä, että vuoden sisällä Suomeen saapui edellisiin vuosiin verrattuna paljon pakolaisia. Mutta ne kertovat myös siitä, että Suomelle on annettu mahdollisuus kääntää kerralla ongelmallista huoltosuhdettamme parempaan. Suomella on sauma, jos se osaa sen käyttää. * * * Jokaisen Suomesta turvapaikkaa hakevan kohdalla kyse on ihmisestä, jolla on perus- ja ihmisoikeudet.

Lasten kohdalla vieraillessani vastaanottokeskuksissa ja alaikäis­ yksiköissä olen joutunut toteamaan puutteita lasten oikeuksien toteutumisessa. Toisaalta olen saanut havaita, miten sitoutuneesti ammattilaiset ja vapaaehtoiset ovat olleet valmiita tekemään työtä turvapaikanhakijoiden tukena.

Annoin lokakuun alussa hallitukselle arvion ja seitsemän toimen­pide-esitystä yksin maahan tulleiden turvapaikanhakijalasten asemasta. Huomioni kiinnittyi

erityisesti vastaanottoprosessin hoitamisen kaoottisuuteen. Myöhemmin Tornion järjestelykeskus on saanut asioihin ryhtiä. Vaarana syksyllä oli lasten katoamiset, kun lapsia liikkui ilman määränpäätä satunnaisesti ohjattuina eri puolilla Suomea. Raportoin hallitukselle seuraavasti: ”Lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan Suomi ei ole pystynyt vastaamaan riittävällä tavalla loppukesän ja syksyn aikana yksin maahan tulleiden lasten vastaan­ ottamiseen. Järjestöjen vastuulle on jäänyt ilman toimeksiantosopimuksia ja selkeitä ohjeita lasten vastaanottaminen muun muassa rautatieasemilla ja ohjaaminen rekisteröitymään vastaanottojärjestelmään. Vastaanottoprosessissa on ollut puutteita. Maahanmuuttovirasto on toiminut ripeästi majoitus­ kapasiteetin lisäämiseksi.” * * * Ruotsiin tuli vuonna 2013 noin 4000 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman huoltajaa. Näistä lapsista katosi 347.

Suomeen on viime vuosina tullut 100–200 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman huoltajaa. Vuonna 2013 näistä katosi 10. Yksin maahan tulevien lasten määrät ovat lisääntyneet huomattavasti, joten riski, että lapsia katoaa entistä enemmän, kasvaa. Vuonna 2014 Ruotsiin tuli noin 7000 alaikäistä turvapaikan­ hakijaa ilman huoltajaa.

Lasten vastaanottaminen ja rekisteröityminen turvapaikanhakijoiksi ovat tärkeitä vaiheita, joiden avulla voidaan varmistaa lasten turvallisuus mahdollisimman hyvin. Ongelmia on ilmennyt valitettavalla tavalla lapsille määrättävien edustajien määrässä ja laadussa.

Jokainen yksin maahan tullut alaikäinen turvapaikanhakija saa edustajan, jonka tehtävänä on

Lasten vastaanottaminen ja rekisteröityminen turvapaikanhakijoiksi ovat tärkeitä vaiheita, joiden avulla voidaan varmistaa lasten turvallisuus mahdollisimman hyvin.

KOTKAV IESTI 1/2016 • 13

UUTISET

valvoa lapsen edun toteutumista.

Edustajien tarve on edelleen suuri.

Edustajien koulutus on ollut heikkoa. Yhdellä edustajalla on voinut olla jopa 50 lasta. Ei lainkaan tyydyttävä tilanne.

Suomen osalta ei voida kuitenkaan puhua kriisistä. Pystymme kotouttamaan jokaisen täällä olevan lapsen, mikäli vain haluamme. * * * Syyskuussa esitin hallitukselle, että se käynnistäisi valmistelun perheeli yksityismajoituksen mahdollistamiseksi. Toisin sanoen lastensuojelun sijaishuollon tapaan perhe voisi ottaa lapsen vastaan ja pitää hänestä huolta. Tästä toivoin maksettavan korvauksen. Maahanmuuttovirastossa asiaa pidettiin sinänsä mahdollisena, mutta hallituksen suunnalla valmistelu ei ole edennyt.

Haluamme laitostaa, emme kotouttaa. Tosiasiahan on, että Suomi on epäonnistunut kotouttamisessa.

Kouluterveyskyselyt antavat karun kuvan 1. polven maahanmuuttajalasten hyvinvoinnista ja koulukokemuksista. Kiusaamista, yksinäisyyttä, väkivaltaa, uhan tunnetta.

Kouluterveyskysely tuotti vuonna 2013 ensimmäistä kertaa Suomessa laajamittaista ja kattavaa tietoa maahanmuuttajataustaisten

lasten (8. ja 9. luokkien oppilaiden) terveydestä ja hyvinvoinnista.

Ensimmäisen polven maahanmuuttajapojat kokevat fyysistä uhkaa yleisemmin kuin muut.

Fyysisellä uhalla tarkoitetaan, että lapselta oli varastettu tai yritetty varastaa jotain käyttämällä väki­ valtaa tai uhkaamalla sillä, häntä oli uhattu vahingoittaa fyysisesti tai hänen kimppuunsa oli käyty.

Ensimmäisen polven maahanmuuttajapojista 42 prosenttia oli kokenut fyysistä uhkaa viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Ensimmäisen polven maahanmuuttajapojat kokevat eniten seksuaalista väkivaltaa, millä tarkoitetaan vastentahtoista intiimiä koskettelua, seksiin painostamista tai pakottamista tai maksun tarjoamista seksistä. Ensimmäisen polven maahanmuuttajapojista 32 prosenttia ja tytöistä 28 prosenttia oli joutunut seksuaalisen väki­ vallan kohteeksi.

Ensimmäisen polven maahanmuuttajalapset kokevat koulun työilmapiirin heikommaksi kuin muut.

Ensimmäisen polven pojista 45 prosenttia ja tytöistä 36 prosenttia kokee ongelmia työilmapiirissä.

Huumekokeilut olivat yleisimpiä ensimmäisen polven maahanmuuttajapojilla. Heistä 37 prosenttia ilmoitti kokeilleensa joskus laittomia huumeita. Valtaväestön pojista 9 prosenttia ilmoitti kokeilleensa joskus huumeita. Humalajuominen on yleisintä ensimmäisen polven maahanmuuttajapojilla. Heistä 31 prosenttia joi itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa, kun vastaava osuus muista pojista oli 11–15 prosenttia.

Ensimmäisen polven maahanmuuttajalapset arvioivat koulu­ terveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn vaikeammaksi kuin muut lapset. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajapojista 23 prosenttia ja tytöistä 21 prosenttia arvioi kouluterveydenhoitajalle pääsyn vaikeaksi. Vastaava osuus valtaväestön tytöistä oli 15 prosenttia ja pojista 10 prosenttia. *

1 4 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 6

*

*

Näihin lukuihin on herättävä. Huoltosuhde ei oikene, jos lapsuus on tuskaa ja selviämistä – ei vahvuuksien löytämistä, kasvamista ja oppimista.

Alaikäisyksiköissä olen nähnyt, kuinka Suomeen tullut lapsi oppii ajamaan polkupyörää. Olen nähnyt, kun lapsi oppii nopeasti suomen tai ruotsin kielen.

Samaan aikaan Suomi ei valtiona ole oppinut näkemään, mikä potentiaali näissä lapsissa on. Jos joku minulle muuta väittää, tapitan häntä kohtuullisen pitkään silmiin.

Oletko tosissasi?

Yhdessä alaikäisyksikössä vierailtuani annoin jokaiselle siellä olleelle lapselle päiväkirjan. Moni heistä toivoi voivansa kirjoittaa sinne työstä ja toimeentulosta.

Tulevaisuudesta. Näillä lapsilla on näyttämisen halua ja tahtoa.

Tietysti kipeitäkin asioita.

Yksi lapsukainen puhui sujuvasti espanjaa ja englantia, kuuden kuukauden jälkeen jo kohtuullisesti suomea. Näitäkö me käännytämme rajoiltamme? Hekö ovat ongelma?

En halua, että Göran Persson voisi nauraa meille. Suomen on oltava Pohjoismaiden paras esimerkki kotouttamisesta ja huoltosuhteen kääntämisestä kestäväksi. Se riittää, koska tuolloin olemme maailman paras. Tällä tiellä emme vielä ole.  Tuomas Kurttila Lapsiasiavaltuutettu Lapsiasiavaltuutetun toimiston työ pohjautuu YK:n lapsen oikeuksien yleis­ sopimukseen (SopS 59 ja 60/1991) sekä lakiin lapsiasiavaltuutetusta (1221/2004) ja valtioneuvoston asetukseen lapsiasia­ valtuutetusta (274/2005). Työtä viitoittaa lapsiasiavaltuutetun strategia, jota vuosittainen toimintasuunnitelma konkretisoi.

Lapsiasiavaltuutettu antaa vuosittain toiminta­ kertomuksensa valtioneuvostolle (laki lapsiasiavaltuutetusta 3 §). Toimintakertomusta kutsutaan Vuosikirjaksi. Vuoden 2016 Vuosikirja käsittelee teemaa ”Eriarvoistuva koulu?”. Kertomukseen on sisällytettävä arvio lasten oikeuksien toteutumisesta, lasten hyvinvoinnin ja elinolojen kehityksestä sekä lainsäädännössä havaituista puutteista. Vuoden 2014 lopulla eduskunta teki lakiin lapsiasiavaltuutetusta lisäyksen, jonka mukaisesti lapsiasiavaltuutettu antaa kertomuksen toimialaltaan eduskunnalle joka neljäs vuosi. Ensimmäinen kertomus annetaan vuonna 2017 Suomen täyttäessä 100 vuotta. Lapsiasiavaltuutetun kausi kestää 5 vuotta. Lapsiasiavaltuutetun toimistossa työskentelee 5 henkeä.

Korson Nuoret Kotkat

KUKONNOTKOSSA #VANTAANNUORETKOTKAT TEKSTI JASMIN KETOLA JA EMMA OVASKA

L

oppiaisen jälkeisenä viikonloppuna Korson osaston 26 ohjaajaa lähtivät rentoutumaan Kukonnotkoon, missä sää suosi kovista pakkasista huolimatta. Ohjaajia oli eri-ikäisiä mummoista viimeisillään raskaana olevaan. Suuri ikähaarukka toi monia ideoita kevään ohjelmaa suunnitellessa. Kalenteriin saatiin esimerkiksi mäenlaskua ja yhteisiä retkiä. Suunnittelun lisäksi viikonloppuna saunottiin, leikittiin, harjoiteltiin hieromaan ja kuunneltiin kitaran soittoa. Viikonlopun anti oli monipuolinen ja jokainen sai varmasti huilattua ja ladattua akkuja kohti uusia kotka-reissuja. 

VANTAAN NUORET KOTKAT Lehdokkitie 2 B, 01300 Vantaa Anu Kähärä puh. 040 513 4996 vantaa@nuoretkotkat.fi http://vantaankotkat.yhdistysavain.fi

KOTKAV IESTI 1/2016 • 15

UUTISET

ALUEELLINEN TOIMINTA, KOTKATOIMINNAN PERUSTA TEKSTI JA KUVAT PEKKA ÖSTERBERG

Nuorten Kotkien vuoden 2015 syysedustajisto hyväksyi strategian vuosille 2015–2018. Alueellisen toiminnan vahvistaminen nostettiin yhdeksi vuoden 2016 toiminnan painopisteeksi.

MUTTA MITÄ ALUEELLINEN TOIMINTA TARKOITTAAKAAN? Erilaisia mielipiteitä on varmasti runsaasti. Joillekin alueellinen toiminta tarkoittaa retkeilyä Kotkien kanssa. Toiset taas ovat tottuneet käymään oman osastonsa kanssa leireillä tai kerhossa.

Itse vietin koko lapsuuteni Kotkakerhossa. Kerhossa tehtiin kaikkea sellaista siistiä, mitä ei muualla päässyt tekemään. Kerhon kanssa reissattiin ja kerhossa oli paljon kavereita. Minulle kotka­ toiminta oli alueellista toimintaa, olimme sitten kerhotilalla Järvenpäässä, KKT:ssa Kiilopäällä tai Itävallassa kansainvälisellä leirillä, niin oltiin aina kerhoporukan kanssa. Tästä ei ollut kahta sanaa.

Lapsena kerhon merkitystä ei välttämättä käsittänyt. Nyt vanhemmalla iällä alan hahmottamaan, kuinka suuri osa lapsuuttani ja nuoruuttani alueellinen kotka­ toiminta on ollut. Mistä kaikesta sitä olisikaan jäänyt paitsi.

Auringonnousu ja kerhon lapset Vanhan­kylänniemessä joulukuussa.

1 6 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 6

OMAT POSITIIVISET KOKEMUKSENI ALUEELLISESTA TOIMINNASTA Se, että alueellinen toiminta mahdollistaa lapsille ja nuorille ainutlaatuisen kokemuksen ja kanavan heidän mielipiteilleen, on innostanut minut toimimaan omalla alueellani kerhon parissa. Kerhon pyörittäminen antaa myös itselleni paljon. Se mahdollistaa oman itseni toteuttamisen, sitä kautta oppii paljon uutta ja tulee koettua asioita, mitä ei tulisi edes kuvitelleeksi.

Alueellinen toiminta on ensi­ arvoisen tärkeää Kotkaliikkeelle.

Siksi se onkin valittu vuoden 2016 toiminnan painopisteistä. Alueellisen toiminnan avulla on helppo järjestää kaikille avointa toimintaa ja ottaa osallistujien mielipiteet huomioon toiminnan suunnittelussa.

Millaista Kotkatoiminta sinun alueellasi on? Millaista Kotka­ toimintaa haluaisit omalle alueellesi?

Mitä olisit valmis tekemään mahdollistaaksesi alueesi lapsille ja nuorille korvaamattoman harrastuksen? Kirjoita alueellisesta Kotkatoiminnasta. Liitä mukaan muutama kuva vaikka kerhoillasta tai retkestä. Voit pyytää osallistujilta apua jutun kirjoittamiseen.

Kotkaviestissä on aina tilaa tarinoille alueellisesta toiminnasta. 

Veljekset Aleksi ja Oskari pyörittämässä pizzaa Järvenpään Nuorten Kotkien syksyn päätösleirillä.

Ryhmätyökykyä ja ongelmanratka isukykyä vaativa numeropeli Järvenpään Nuorten Kotkien syksyn päätösleirillä.

Ilya Edustajiston puheenjohtaja Tipsu Bazouleva ja puolisonsa Ivan Bazoulev saivat poikavauvan 5.1.2016. Onnea uudesta perheenjäsenestä!

Nuori herra Ilya osallistui jo ensimmäiseen hallituksen kokoukseensa tarkkailijajäsenenä 30.1.

KOTKAV IESTI 1/2016 • 17

PUUHA-AUKEAMA ADRIANEN LANGAT

VITSIT etÄikän tunnilla op , taja kysyi: – Kalle jä ke erk im es sano pronomineista.

– Kuka, minäkö!

Kalle säikähti.

– Aivan oikein, opettaja kiitteli.

Kalle vaihtoi koulua kesken lukukauden.

Uuden koulun rehtori kysyi Kallelta: – Onko sinulla jotain suosituksia sieltä edellisestä koulusta?

– Kyllä on. Edellisessä koulussa rehtori suositteli minua vaihtamaan koulua!

VARITYSTEHTAVA 1

MINKA VARISEKSI SINA MAALAISIT KANKAAN TORPAN?

1 8 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 6

joittanut Kalle, sinä olet kir vastaukset kokeissa samat katsonut et Ol a: kuin Pekk Pekan paperia. a onkin – Entäs jos Pekk periani? pa n nu mi katsonut a on – Niin ei ole. Pekk dä”, ja vastannut ”en tie lukee sinun paperissasi dä” ”en minäkään tie

Pikku-Kalle oli saanut joululahjaksi rummut.

Hän oli niistä tietysti hyvin ylpeä ja kerskui kavereilleen.

– Uskotteko muuten, että nämä ihmerummut pystyvät kertomaan kellonajankin?

– No ei varmaan uskota, kaverit totesivat.

Kallen ei auttanut muu kuin istahtaa rumpujen taakse, ja pian alkoi jumalaton meteli.

Samassa yläkerrasta koputettiin täysillä kattoon, ja römeä miesääni kiljaisi: – Hiljaa! Kello on puoli yksi yöllä!

RIT A V

YSTEHTAVA

2

LEIKIT

KOTKAV IESTI 1/2016 • 19

UUTISET

KAT KOT TUKHOLMASSA

VI OCH DIANDRA PÅ SOLSIDAN!

#PIRKANMAANNUORETKOTKAT TEKSTI JA KUVAT TESSA, NORA, TOMMI & MOCKI

K

ulturresa med SÖ och Pirkanmaa till Sverige. Vi fick välja mellan att besöka ABBA-muséet, Vasamuséet eller Junibacken. ABBA-muséet var musikfullt och vi alla var stjärnor. Vasamuséet var en extra historietimme om båtbyggeri och livet för länge sedan. På Junibacken kunde vi krypa in i Astrid Lindgrens sagovärld. För att vara ärliga hann vi shoppa också enligt egen smak och tycke. Vi träffade Diandra på båten till Stockholm och på vägen tillbaka träffade vi Mikael Gabriel aka George Mikael.

Hemresan var mycket skrattfull med Diandra och George Mikael på Solsidan.

Under resan fick alla nya smeknamn, Ebby. Diandra var mycket nöjda med resan. Gladast var nog Timo, som hittade det perfekta lägerbålet på Mariella.

Onpas ABBA muuttunut

Oi noita ihania pukuja

Kaikki Pirkanmaalta ABBA-museeon

t soittaa

Eivät he meille ehtinee

PIRKANMAAN NUORET KOTKAT Hämeenpuisto 28, 5. krs, 33200 Tampere Riina Salonen (pj.) puh. 040 725 2875, 045 895 5895 (toimisto) pirkanmaa@nuoretkotkat.fi Usvan takaa häämöttää Tukholma

2 0 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 6

Muutamaa kiinnosti historia

n havina

Hei, mehän lennetään!

SVENSKA ÖRNDISTRIKTET Maria Lundell (pj.) puh. 044 306 9050 svenskaorndistriktet@gmail.com

Työväen Retkeilyliitto kutsuu

MAJOILLE LAPPIIN JA POHJOIS-KARJALAAN! Työväen Retkeilyliitto ry kuuluu samaan aateperheeseen Nuorten Kotkien kanssa. Siksi haluamme esittäytyä teille näin Kotkaviestin välityksellä.

Liittomme on perustettu v. 1971 suomalaisen työväenliikkeen piirissä retkeilyliikunnan keskusjärjestöksi. Tällä hetkellä meillä on 24 jäsenjärjestöä ympäri Suomea.

Monet ovat samalla paikkakunnalla Kotka-osastojen kanssa. Jäseniä on noin 2000. Retkeilemme luonnossa monin tavoin: eräretkeillen, patikoiden, pyöräillen ja meloen. Käymme myös eri kulttuurikohteissa ja suuntaamme retkiä ulkomaille.

Luonnossa liikkuminen, erä­ retkeily ja luonnonsuojelu ovat meidän molempien järjestöjen toiminnan ydintä tekemistä, joten tutustutaan toisiimme omilla paikkakunnilla ja tehdään vaikka yhteinen retki sopivaan kohteeseen.

KUULUMME MYÖS SUUREMPAAN KOKONAISUUTEEN NFI:HIN

VARKHANMUKKAN KELOKÄMPPÄ

LAPIN MAJAT JA POHJOIS-KARJALAN TUKKIKÄMPPÄ MYÖS NUORTEN KOTKIEN KÄYTTÖÖN Retkeilyllisinä tukikohtina meillä on Länsi-Lapissa majoja ja PohjoisKarjalassa viihtyisä tukkikämppä.

Jäsenseuramme tekevät majoille hiihto- ja syysvaelluksia, joko seurana tai yksityishenkilönä perheensä kanssa. Majoja vuokrataan myös muille kuin jäsenille. Majavuokrat on pidetty hyvin kohtuullisina.

Nuorten Kotkien luonto- ja eräleirit ovat tervetulleita majoillemme.

Kuten alussa jo totesin, meillä on sama luonto kulkea ja retkeillä.  Retkeilyllisin terveisin Mia Neuvonen TRL

RIHMAKURUN MAJA

VARKHANMUKKAN KELOKÄMPPÄ

Majat varataan käyttöön liiton toimistolta.

Se on avoinnna tiistaista torstaihin klo 9–16.

Sähköpostilla kysely ja varaus käyvät myös.

Työväen Retkeilyliiton toimisto Sturenkatu 27 A 4.ker 00510 HELSINKI tyovaenretkeilyliitto@gmail.com 045 1369744 www.tyovaenretkeilyiitto.com NR

ETKEILYL

.O.

O RY I ITT

..

Kansainvälinen Luonnonystävät– järjestö NFI (Naturfreunde Internationale, Friends of Nature International) on maailman vanhimpia luonnonsuojelujärjestöjä ja olemme sen jäseniä. Olemme myös etuoikeutettuja, koska yhdestä maasta voi olla vain yksi valtakunnallinen järjestö NFI:n jäsenenä. Jäsenmaita on 45. Netissä www.nfi.at NFI on tyäväenliikepohjainen kansainvälinen luonto-, ympäristöja vapaa-aikajärjestö, joka on Green 10:n jäsenjärjestö ja EU:n asiantuntijajäsen. NFI on perustettu

v. 1895 Wienissä Itävallassa. Järjestö tukee pyrkimyksiä luonnon- ja maisemansuojeluun, luonnollisten elinolojen säilymiseen, luo mahdollisuuksia kansainväliseen, sosiaalisesti perusteltuun matkailuun ja tukee muutosta maltillisen kehityksen suuntaan.

NFI:llä on oma Nuorten Luonnonystävien järjestö, jonka pääpaikka on Prahassa ja järjestöön voi tutustua netissä www.iynf.org

TY VA E

”MEILLÄ ON SAMA LUONTO, JOSSA KULKEA JA RETKEILLÄ!”

LIEKSAN UKONJOEN KÄMPPÄ

KOTKAV IESTI 1/2016 • 21

TULOSSA

Nupit kaakkoon

KOTKAPÄIVÄT 2016 MITÄ:

Kotkapäivät 2016 Kaakkois-Suomi

Aikataulu LAUANTAI 28.5.

MILLOIN:

11:00

MISSÄ:

12:00 13:00 13:30 18:00

28.–29.5.2015 Tykkimäki, Tykkimäki Camping & Kouvolan Urheilupuisto, Kouvola

KENELLE:

Kaiken ikäisille lapsille ohjaajineen ja vanhempineen

ILMOITTAUTUMISET:

6.5. mennessä omalle ohjaajalle tai omaan osastoon/piiriin

20:00 21:00

SUNNUNTAI 29.5.

9:00 10:00 10:15

MITÄ MAKSAA:

Nuorten Kotkien Keskus­ liiton perimä osallistumismaksu on 100 €/hlö. Oma kotkaosasto tai piiri tukee mahdollisesti lähtijöitään eli kysy ja seuraa oman piirisi/osastosi mainontaa.

Alle 4-vuotiaat osallistujat pääsevät maksutta.

MITÄ SISÄLTÄÄ:

Osallistumismaksu sisältää tilausajokuljetukset suurimmilta osallistujapaikka­ kunnilta, monipuolisen ohjelman, Tykkimäen rannekkeen, ruoat lauantain lounaasta sunnuntain lounaaseen sekä pienen kotimatkaevään, majoituksen Tykkimäki Campingin 4 hengen mökeissä omassa makuu­pussissa. Tapahtuman aikana on voimassa Nuorten Kotkien jäsen­ vakuutus.

Lisätietoja liiton kotisivuilta www.nuoretkotkat.fi 2 2 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 6

Alkaen saapuminen ja majoittuminen Tykkimäki Campingin mökeissä Lounas Camping-alueella Kulkueessa kävely Camping-alueelta Huvipuistoon Kotkapäivien avajaiset Huvipuiston Huvilavetilla Päivällinen Huvipuistossa Lisää huvittelua tai siirtyminen Camping-alueelle omaan tahtiin Huvipuisto suljetaan Iltapala ja iltaohjelmaa Camping-alueella

12:00 13:00 12.30

Aamupala Camping-alueella Lähtö Camping-alueelta Toimintapisteet, Urheilupuisto, Kouvola – Sisällä ja ulkona – Liikuntaa ja musisointia Lounas Päättäjäiset Kotiinlähtö

Maailmanlaajuinen IFM-SEI leiri

WELCOME TO ANOTHER WORLD 23.7.–5.8.2016 REINWARZHOFEN, SAKSA Lähde mukaan kansainväliselle suurleirille Saksaan! Leirillä on luvassa monipuolista ohjelmaa, jota järjestetään kylissä, kaupungeissa ja koko leirin tasolla. Luvassa on erilaisia työpajoja, teematelttoja, toimintaa, yhdessä pelailua ja oleilua sekä tietysti koko leirin yhteisiä juhlatilaisuuksia. Leirimatkalla saat viettää aikaa mukavassa kansainvälisessä ilmapiirissä, pääset puhumaan ja oppimaan erilaisia kieliä, maistelemaan uusia makuja, saat ystäviä ympäri maailmaa ja paljon paljon muuta kivaa!

Kansainväliset leirit ovat elämyksiä ja kokemuksia, joista jää ainutlaatuiset muistot!

LEIRIMAKSUT

LEIRIMAKSU SISÄLTÄÄ:

PERUUTUSEHDOT JA LASKUTUS

Alle 2-vuotiaat sylissä matkustavat lapset kotkaliitolle aiheutuvien kulujen mukaan. Hinta koostuu lähinnä lentoyhtiön maksuista.

• Leirimaksun IFM-SEI leirille – Teltat järjestäjän puolesta eli emme vie omia telttoja • Lentomatkat Helsinki-München 23.7.2016 ja München-Helsinki 5.8.2016 – Lentomatkalla 1 kpl 23 kg matkatavaran ruumaan – 1 kpl 8 kg käsimatkatavaran – pieni välipala lennolla • Kuljetuksen Saksassa lentokentältä leirille ja takaisin • Leirillä 3 ruokaa päivässä • Retkipäivän lähialueelle

Liitto laskuttaa leirimaksun kahdessa erässä piirijärjestöiltä: ensimmäinen erä laskutetaan 15.4. ja toinen erä 1.6.

Ilmoittauduttuaan osallistuja sitoutuu maksamaan 1. erän leirimaksua.

Maksua ei peruutustapauksessa palauteta. Jos matka peruuntuu sairauden takia, voi toisen erän maksamisen jälkeen hakea korvausta osallistumismaksusta Nuorten Kotkien jäsen­ vakuutuksesta lääkärintodistuksella.

400 € Alle 5 v.

700 € Kaikki yli 5-vuotiaat

+ 10 € vapaaehtoisen solidaarisuusmaksun, jolla tuetaan lapsi ja nuoria Bolivian sisarjärjestöstämme osallistumaan leirille

ILMOITTAUTUMISET 15.4 mennessä omaan piirijärjestöön/ omalle ohjaajalle. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, joten ole nopea!

ILMOITTAUDU OMAAN PIIRIJÄRJESTÖÖN / LE OMALLE OHJAAJAL 6 01 15.4.2 MENNESSÄ.

• Leirimaksu EI SISÄLLÄ kotimaan matkakuluja • Järjestämme keväällä 2016 leirin valmistelutapaamisen liitossa ja sen osalta korvataan matkakulut piirien vastaaville ohjaajille

KOTKAV IESTI 1/2016 • 23

TULOSSA

Tasa-arvo, demokratia, kansainvälisyys, oikeudenmukaisuus, solidaarisuus ja yhteisöllisyys ovat nuorten kotkien arvoja, mutta mitä ne tarkoittavat ja miten ne ilmenevät toiminnassamme?

Lähde mukaan ensimmäiselle

VERTSULEIRILLE 6 . 6 . – 1 2 . 6 . 2 0 1 6 L A A M A K O S K E N K Ä M P PÄ , I TÄ - S U O M I Nuorten Kotkien Keskusliitto järjestää leirin vertsuille 6.6.–12.6.2016 Laamakosken kämpällä Itä-Suomessa.

Unohtumattomia kokemuksia, ystäviä, kaunis Suomen luonto ja oppimista kotkatoiminnasta.

Tapahtuman ohjelma pitää sisällään mm. luontotoimintaa, koulutuksellisia aktiviteetteja ja rentoa yhdessäoloa.

Ohjelma vastaa pääpiirteittäin normaalia liiton vertsukurssia.

Leiri valmistaa osallistujia toimimaan paikallistason tapahtumissa esimerkiksi leireillä ja kerhoissa.

150 € osallistumismaksu sisältää matkat, majoituksen, ruuan ja ohjelman tapahtuman aikana.

M

b e r g@ n u o r e

te r

b e r g@ n u o r e

t.f i

t

kep

t i f . tak

ok

te r

.ak

os

t

ko

a.

os

tka

pekk

Pekka Österberg +358 40 843 6887

TA :

L I SÄT

TO

AS

IE

Tapahtumaan mahtuu rajoitettu määrä osallistujia.

Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Ilmoittaudu siis ripeästi omaan piiriisi.

APAHTU Viimeinen ilmoittautumispäivä 1.5.2016.

JA T

EI 2 4 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 6

A TAPAHTUM

A

TO J

: ATS

IL TÄS

+358 40 843 6887 Pekka Österberg

ILMOITTAUTUMIS- JA MATKUSTUSOHJESÄÄNTÖ T

ämä ilmoittautumis- ja matkustusohjesääntö koskee kaikkia Nuorten Kotkien Keskus­ liiton järjestämiä tapahtumia ellei tapahtumakutsussa toisin mainita.

ILMOITTAUTUMINEN TAPAHTUMIIN Keskusliiton tapahtumiin ilmoittaudutaan piirijärjestön kautta tapahtumakutsussa mainittuun viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä. Paikat tapahtumiin täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Piirien ei ole mahdollista varata nimettömiä paikkoja.

Ilmoittautumisajan päätyttyä tehdyistä ilmoittautumisista peritään 10 eurolla korotettu osanottomaksu muilta paitsi järjestävän piirijärjestön alueelta tulevilta osanottajilta. Ilmoittautumisen yhteydessä on kerrottava mahdolliset ruokarajoitukset ja muut vastaavat asiat – matkustaminen, majoitus, valokuvauksen kieltäminen – jotka vaativat erityisjärjestelyjä.

Lapsia valokuvataan liiton tapahtumissa. Valokuvia käytetään liiton oman toiminnan dokumentoinnissa, julkaisuissa ja muussa tiedottamisessa.

OSALLISTUMISEN PERUMINEN Mikäli ilmoittautuminen perutaan ennen ilmoittautumisajan päättymistä, ei peruutusmaksua peritä.

Jollei tapahtuman järjestäjä ole muuta ilmoittanut, niin peruutusmaksu on 4–12-vuotiailta 10 euroa ja yli 13-vuotiailta 20 euroa. Mikäli peruutusta ei ilmoiteta ennen tapahtuman alkua, peritään pois­ jäämisestä täysi osanottomaksu.

Kansainvälisillä leireillä ja tapahtumissa sekä tapahtumissa, joissa keskusliitto käyttää osto­ palveluita, voidaan noudattaa järjestelyiden edellyttämiä osanottomaksujen maksamisaikatauluja sekä ilmoittautumis- ja peruutusehtoja.

OSANOTTOMAKSUT Tapahtumien osanottomaksut vahvistaa liittohallitus. Osanottomaksut laskutetaan piirijärjestöiltä. Mikäli osanottaja ei osallistu yhteismajoitukseen, vähennetään osanottomaksusta todelliset majoituskulut.

Yhteismajoituksesta poisjäämisestä on kerrottava ilmoittautumisen yhteydessä. Alle 4-vuotiailta lapsilta ei peritä osanottomaksua liiton valtakunnallisissa lasten tapahtumissa.

Mikäli lapsi osallistuu vanhemman mukana aikuisten tapahtumiin, peritään lapsen osallistumisesta aiheutuneet todelliset kustannukset.

MATKUSTUSOHJEET JA MATKAKULUJEN KORVAUS Suurempiin tapahtumiin matkustaminen järjestetään tilausajobusseilla, jotka kiertävät suurempien osan­ ottajapaikkakuntien kautta. Yhteiskuljetusten liitäntämatkat korvataan juna/bussitaksojen mukaan.

Liitäntämatkaksi katsotaan paikkakunnalta toiselle siirtyminen.

Matkakustannukset korvataan halvimman matkustustavan mukaisesti ellei yhteiskuljetusta ole järjestetty. Julkisten kulkuneuvojen ryhmäsekä muut alennukset on huomioitava matkan järjestelyissä. Korvauksen oman auton käytöstä saa, mikäli se on taloudellisesti tai muista erityisistä syistä paras vaihtoehto.

Oman auton käytöstä on aina sovittava ilmoittautumisen yhteydessä keskusliiton toimiston kanssa.

MATKAKULUINA KORVATAAN • yleisten kulkuneuvojen mukaiset matkakulut koti- tai asuinpaikkakunnalta tapahtumaan ja takaisin • oman auton kilometrikorvauksena 35 senttiä/km • kaikki muut matkakorvaukset maksetaan täysimääräisinä maksettuja kuitteja vastaan vain, jos niistä on sovittu ilmoittautumisen yhteydessä keskusliiton toimiston kanssa

• matkalaskut on toimitettava keskusliittoon kahden kuukauden kuluessa tapahtuman päättymisestä Henkilö, joka osallistuu keskus­ liiton edustajana ulkomailla pidettävään kokoukseen, on oikeutettu 25 euron päivärahaan jokaiselta ulkomaan matkan päivältä.

ILMOITTAUTUMIS- JA MATKUSTUS­ OHJESÄÄNNÖSTÄ TIEDOTTAMINEN Ilmoittautumis- ja matkustusohjesääntö on saatavissa keskusliiton toimistosta sekä kaikista piiri­ toimistoista. Lisäksi se julkaistaan aina vuoden alussa Kotkaviestissä ja ohjesääntö on Intranetissa.

Ilmoittautumis- ja matkustusohjesäännöstä tiedotetaan myös tiivistetysti jokaisen tapahtuman osanottajakirjeessä. 

VAKUUTUKSET NUORTEN KOTKIEN TAPAHTUMISSA Nuorten Kotkien jäsen on vakuutettu kaikissa Kotkien tapahtumissa.

Vakuutus on solmittu Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvan kanssa.

Vakuutus sisältää sekä tapaturma­ vakuutuksen ilman omavastuuta että matkustajavakuutuksen ja matka­ tavaravakuutuksen omavastuulla.

Vahingon sattuessa tulosta Turvan sivuilla www.turva.fi tulostettava vahinkoilmoitus. Täytä vahinkoilmoitus ja lähetä se liitteineen (lääkärintodistus sairaudesta, matkalaskut, osallistumislaskut etc.) omaan piirijärjestöösi tai Teppo Suontakaselle keskusliittoon.

Piirijärjestösi tai Teppo Suontakanen toimittaa vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiölle.

Jos joudut perumaan osallistumisesi tapahtumaan sairastumisen vuoksi, huomiothan että vakuutus­ yhtiö korvaa kulut vain lääkärintodistusta vastaan.

Vakuutus on voimassa vain alle 70-vuotiaille.

Turvan verkkopalvelun sähköisessä korvauspalvelussa ei voi hakea korvausta järjestön jäsenilleen ottamasta tapaturmavakuutuksesta, urheiluvakuutuksesta, pysyvästä haitasta, kuolemasta tai päivärahasta.

KOTKAV IESTI 1/2016 • 25

VERTSUT JA OHJAAJAT

KOTKAEXPO JA TYÖNTEKIJÄKOULUTUS ROVANIEMELLÄ 13.–17.11.2015 TEKSTI JA KUVAT SOILI SIRENNE

M

arraskuussa vapaaehtoiset suuntasivat kohti Lappia, tarkemmin sanottuna kohti Rovaniemeä. Yhteishenkeä ja turnauskestävyyttä haettiin jo öisellä linjaautomatkalta etelästä pohjoiseen.

Vastasatanut lumi ja itävaltalaisten hiihtomaajoukkue odottivat lauantai-aamuna osallistujia hotellilla.

Pikaisen hammaspesun ja lounaan jälkeen päästiinkin vauhtiin kouluttaja Pirjo Junttila-Vitikan johdatuksella. Hänen johdatuksellaan osallistujat uppoutuivat osallisuuden maailmaan, osallisuus kasvatuksessa ja ryhmäilmiönä sekä osallisuus arjen käytänteinä ohjaajan työssä. Opimme, että osallisuus on hyvinvointia ja yhteisvastuuta koko järjestössä.

Asiapainotteisen päivän päätteeksi iltaa vietettiin hyvän ruoan ja mukavan seuran merkeissä.

Ohjelma alkoi joiku-esityksellä ja

VUODE N

2 0 1 6

päättyi leikkimielisten kilpailujen jälkeen karaokeen. Ihan kaikki osallistujat eivät jaksaneet laulaa pilkkuun asti, pitkä matkustus vaati veronsa ja uni maistui.

Sunnuntaina käsiteltiin järjestön ajankohtaisia asioita. Talous­ asiat, paikallistoiminnan kehittäminen, piirijärjestöjen rajat ja Lapin piirijärjestön tilanne puhuttivat ihmisiä. Lounaan jälkeen bussi starttasi kohti Napapiiriä ja Joulupukin pajakylää. Siellä oli hieman aikaa katsella ympärilleen ja tehdä

K OTK A E XPO

tuliaisostokset ennen kun bussi jatkoi matkaa kohti etelää.

Muiden osallistujien lähtiessä Kotkatyöntekijät jäivät vielä Rova­ niemelle työntekijäkoulutukseen.

Osallisuus-teema jatkui Pirjon johdatuksella ja lisäksi käsittelyssä oli monta asiaa taloudesta leirin järjestämiseen. Onneksi työntekijätkin pääsivät moikkaamaan joulupukkia ja jättämään omat joululahjatoiveensa.

Vuoden 2016 Kotkaexpo järjestetään marraskuussa Lautsian Lomakeskuksessa Hämeessä. 

ON

NYT...

HÄ M E E S S Ä

2 6 . – 2 7 . 1 1 .

PAIKKA: LAUTSIAN LOMAKESKUS TEEMANA: TANSSI, ILMAISU JA MUSIIKKI. ILTAA VIETETÄÄN TAPAHTUMAN NIMEN MUKAISESTI.

HUVIKSI & HYÖDYKSI

Harrastuksena:

Valmis kytkentä.

SULAUTETUT JÄRJESTELMÄT TEKSTI JA KUVAT TEEMU RASI

Y

leensä, kun kerron harrastavani sulautettuja järjestelmiä, ensimmäisenä minulta kysytään, että mitä se oikein tarkoittaa. Käytännössä sulautettu järjestelmä useinmiten tarkoittaa sitä, että ns. rauta ja ohjelmisto muodostavat erottamattoman kokonaisuuden. Raudalla voidaan tarkoittaa esimerkiksi jotain mikrokontrolleripohjaista laitetta.

Voidaan puhua pienistä tietokoneista, jotka tekevät vain jotain tiettyä asiaa eikä mitään muuta. Esimerkkinä voi 2 8 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 6

mainita mm. television kaukosäätimen, jossa mikrokontrolleri tarkkailee, että mitä nappia painat ja lähettää sitten infrapunavalon avulla tiedon napin painalluksesta eteenpäin.

Harrastuskäyttöön ja monen­ laisiin kokeiluihin on saatavilla jos minkälaisia kehitysalustoja, joiden avulla on helppo rakennella kaiken­ laista ilman, että tarvitsee juuri ollenkaan kolvia tai syövyttää piirilevyjä. Eivätkä ne välttämättä maksa kuin muutaman euron kappale.

Samoin erilaisia sensoreita ja muita lisälaitteita löytyy helposti kytkettävinä versioina. Niiden avulla kehitettävän laitteen toimintaa ja itse ideaa on helppo testata. Jos laite osoittautuu hyväksi, niin seuraava askel olisi piirtää laitteen osat

varsinaista piirilevyä varten ja kenties suunnitella sille myös kotelo, jonka voi valmistaa vaikkapa 3D-tulostimen avulla itse tai tilata Internetistä. Vaikka piirilevyt onkin mahdollista valmistaa itse, saa ne nykyään tilattua todella edullisesti Internetistä ja vaikka valmiiksi ladottuna komponenttien kera.

Koska teemamme on tällä kertaa ilmastonmuutos, voisimme vaikka esimerkin omaisesti rakentaa sulautetun järjestelmän, joka mittaa lämpötilaa. Ja nykyajan hengessä sen täytyy tietysti lähettää mittaustulokset Internetiin, jotta laitteesta tulee Internetin Esine. Kun mittaustuloksia tallentaa pitkältä ajalta, on mielen­ kiintoista seurata vaikkapa oman takapihan keskilämpötilan kehittymistä vuosien ajalla.

Koska nyt haluamme kytkeä laitteemme Internetiin (tai ainakin lähiverkkoon), otamme alustaksi Particle Photon -nimisen kehitys­ alustan.

Sen erikoisuutena on se, että siinä on integroituna langaton lähiverkkoyhteys sekä mikrokontrolleri ja siihen on mahdollista kehittää ohjelma käyttäen nettiselainta ja ladata se laitteelle netin kautta. Ei tarvitse siis kuin kytkeä sähkö.

Lämpötilan mittausta varten kytkemme siihen digitaalisen anturin, joita myös saa helposti kytkettävillä koelevyillä. Digitaalisten antureiden kanssa mikrokontrolleri voi keskustella suoraan eikä itse tarvi alkaa tekemään analogisesta – digitaaliseen muutosta. Suosituimmille antureille löytyy monesti valmiiksi koodiesimerkkejä, joten kaikkea ei tarvitse koodata itse alusta asti. (Kts. viereisen sivun iso kuva) Kun kytkentä on valmis, kytkemme siihen virtaa ja lataamme siihen kehittämämme ohjelmiston. Lisäsin koodiin pätkän, jonka avulla mittaustulokset voi lähettää erääseen ilmaiseen palveluun, jonka kautta kerättyä dataa on mahdollista katsella vaikka oman kännykän avulla.

Näin helposti saimme siis tehtyä sulautetun järjestelmän. Ja koska laite on itse tehty, on sen ominaisuuksia mahdollista kehittää rajattomasti. Voisimme halutessamme saada sen lähettämään meille vaikka ilmoituksen kännykkään, jos lämpötila laskee tai nousee yli jonkin rajan.

Sulautetut järjestelmät harrastuksena avaavat maailman ja erilaisten laitteiden toimintaa, jolloin niitä on paljon helpompi ymmärtää. Ja jos jokin laite kaupasta ostettu laite toimii huonosti, voi aina itse tehdä paremman. 

Particle Photon -kehitysalusta.

Lämpötila-anturi.

Mittausdata on helppo saada näkyviin vaikka kännykällä.

Oman sää­ aseman mittaus­ dataa noin puolentoista vuoden ajalta.

KOTKAV IESTI 1/2016 • 29

HUVIKSI & HYÖDYKSI

NÄPSÄKKÄ NASI GORENG TEKSTI JA KUVAT INKA HOLOPAINEN

K

otkaviestin aiheena on tällä kertaa ilmastonmuutos. Yksi vinkki siihen, kuinka omalla toiminnalla voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen on ruokavalio. Lihantuotanto vaatii maapalloltamme paljon enemmän kuin kasvintuotanto, joten ruoka­ valinnoilla on väliä. Myös sillä on väliä, kuinka paljon ruokaa ostamme ja heitämme roskiin. Puhutaan siis ruokahävikistä: Ruokahävikki on ruokaa, joka on tai on ollut syömäkelpoista, mutta joka jostain syystä heitetään jätteeksi.

Suomessa eniten ruokaa menee roskiin kotitalouksissa, vuodessa jopa 20–30 kiloa per henkilö. Kun ruokaa heitetään roskiin, on sen tuottamiseen ja liikuttamiseen käytetty energia hukkaan heitettyä. Ja tietysti myös sen ostamiseen kulunut raha.

Miten sitten välttää ruoka­ hävikkiä? Parhaita keinoja on ensinnäkin ostaa vain sen verran ruokaa kun sitä tulee syötyä: suunnittele ruokalista parille päivälle, ja osta vain kauppalistalle merkityt ostokset.

3 0 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 6

Säilyttämällä raaka-aineita oikein pidennät niiden käyttöaikaa. Huomaathan myös, että ”parasta ennen” ja ”viimeinen käyttöpäivä” -merkinnät eroavat toisistaan. ”Parasta ennen” -merkinnän jälkeenkin ruoka voi olla täysin kelvollista: haista ja maista. Voit niin ikään pidentää viimeisen käyttöpäivän tuotteiden käyttöaikaa kypsentämällä tuotteet, vaikket heti ehtisi syömään niitä. Useimmat ruokaaineet voi huoletta pakastaa, ja pakkasesta on helppo ja nopea napata mukaansa lounaaksi ateria kun olet laittanut ruoanjämät jo valmiiksi eväsrasioihin!

Aiemmin valmistettuja annoksia voi hyvin tuunata, ja jo parhaat päivänsä nähneitä ruoka-aineksia voi vielä hyvin käyttää. Alla lista vinkeistä kuinka: • Nahistuneet kasvikset ja keitetyt potut tai muut vihannekset sopivat hienosti täydentämään sosekeittoja tai jatkamaan sämpylätaikinaa.

• Aamiaiselta jääneen puuron voi niin ikään vaivata mukaan sämpylätaikinaan makua antamaan.

• Jämäpuurosta on muutenkin moneksi: pannukakkuihin, vanukkaisiin ja kasvispihvien sisällöksi.

• Kuivahtaneet leivät voi paahtaa pannulla ja syödä hillon sekä kermavaahdon kera.

• Toinen versio tästä on ihana jälkiruoka nimeltään pappilan hätävara eli uunissa paahdettu vuoka, joka sisältää maidolla ja sokerilla sekä hillolla mehevöitetyt vanhan pullapitkon tai ranskanleivän palaset.

• Leipäkuutioista saa paahdettua rapsakoita krutonkeja keiton tai salaatin päälle.

• Kuivuneista leivistä ja sämpylöistä voi tehdä myös korppujauhoja.

• Pyttis eli spydäri eli pyttipannu imee sisäänsä lähes mitä vaan jämiä, ja täytettyyn munakkaaseen saa upotettua monenlaisia ruoantähteitä.

Maailman mausteet -reseptisarja tutustuttaa innokkaat kotka-kokkailijat kokeilemaan uusia ja eksoottisia makuja, auttaa tuunaamaan vanhoja tuttuja reseptejä virkistävillä twisteillä sekä antaa vinkkejä arkipäivän (ja miksei juhlankin!) ruoanlaittoon.

Nasi Goreng on helppo ja nopea valmistaa. Siihen voi kätevästi upottaa aiemmin keitetyt ylijääneet riisit sekä lähes mitä vaan kasviksia.

• Hedelmät, erityisesti jo hyvin tummenneet (ja siksi sitäkin makeammat) banaanit menevät mainiosti makeissa smoothieissa vaikka aamu­ palana tai jälkkärinä. Lisää myös jogurttipurkin jämät mukaan.

• Voit niin ikään pilkkoa banaania tai muita hedelmiä valmiiksi pakkaseen ja myöhemmin surauttaa ne sauva- tai tehosekoittimella jäisinä raikkaaksi sorbetiksi.

• Jos keitettyjä kananmunia tai perunoita on jäänyt aterialta yli, voit lisätä ne salaattiin tekemään siitä hieman ruokaisamman. Keitettyjä munia voi syödä myös kasviskeiton ohessa hyvänä proteiinin lähteenä.

• Peruna- ja kasvissoseista tai raasteista voit tuunata kananmunilla ja korppujauhoilla hyvin koossa pysyviä pihvejä ja pyöryköitä.

• Pastakastikkeen jämät voi heittää esimerkiksi tortillaletun tai leipien päälle. Lisää vain hieman juustoraastetta (kuivuneet juustonkannikat sopivat mainiosti) ja heitä uuniin. Avot, oreganoa päälle ja pizza on valmis!

Käytä rohkeasti mielikuvitustasi ja kokeile. Lisää ideoita löydät helposti internetistä. Tässä myös mainio resepti keitetyn riisin hyödyntämiseksi.

Selamat makan (eli hyvää ruokahalua)! 

INDONESIALAINEN PYTTIPANNU ELI NÄPSÄKKÄ NASI GORENG: Nasi Goreng on helppo ja nopea valmistaa. Siihen voi kätevästi upottaa aiemmin keitetyt ylijääneet riisit sekä lähes mitä vaan kasviksia (erityisesti paprika, porkkana, kaali, kevätsipuli, vihreät pavut, herneet ja herkkusienet sopivat ihanasti mukaan).

Proteiinin lähteinä toimivat niin kana, katkaravut, seiti (ja muut valkoiset kalat) tai vaikka quorni.

Kaiken kruunaa lopuksi lisättävät kananmunat.

Kyseessä on todellakin siis itämainen pyttipannu!

Annos on neljälle: 1 sipuli 2 valkosipulinkynttä 400 g suikaloitua broileria / quorn kuutioita / seitiä/katkarapuja 3 rkl öljyä (seesamiöljyä toimii erityisen hyvin) 4 dl keitettyä riisiä paprikaa porkkanaa vihreitä papuja peukalon kynnen kokoinen pätkä tuoretta inkivääriä (voi korvata myös 1–2 tl jauhettua inkivääriä) 1–2 tl chilirouhetta tai pätkä tuoretta chiliä pilkottuna 1–2 rkl makeaa soijakastiketta eli ketjap manisia* 1–2 rkl soijakastiketta 1–2 tl currytahnaa tai curry-maustetta (0,5 dl kana- tai kasvislientä) (suolaa) mustapippuria 3–4 kananmunaa tuoretta korianteria (halutessasi voit myös lisätä: kalalientä ½ tl ja sitruunaruohotahnaa 1 tl öljyn sekaan ja kaffirlimetinlehtiä kasvisten sekaan, nämä eivät kuitenkaan ole pakollisia) * Jos ei kaapista tai kaupasta tätä löydy, voit myös laittaa suolaista soijakastiketta 1 rkl lisää sekä ½ rkl fariinisokeria, siirappia tai normaalia sokeria. Jätä silloin suola pois ja lisää vasta lopuksi tarvittaessa.

Silppua sipuli ja pilko valkosipulinkynnet sekä inkivääri hyvin pieneksi (voit myös käyttää puristinta).

Kuutioi paprika ja muut kasvikset. Kuumenna öljy wokissa tai isolla pannulla. Paista sipuleita, inkivääriä ja chilirouhetta hetki currytahnassa/mausteessa ja öljyssä. Lisää broilerisuikaleet tai valitsemasi toinen proteiinin lähde ja paista kypsäksi.

Lisää keitetty riisi, paprikat ja muut kasvikset.

Paista, kunnes riisi saa vähän väriä. Mausta soijalla ja pippurilla ja lisää soijakastiketta tarvittaessa.

Mausta maistellen, oman makusi mukaan chiliä ja muita mausteita lisäten. Jos seos kuivuu liikaa, voit myös lisätä hieman kana- tai kasvislientä sekaan.

Tee pannun keskelle tyhjä kohta ja riko munat siihen. Anna paistua hetki, kunnes munat hyytyvät hieman. Sekoita ne muiden aineiden joukkoon.

Lisää tuoretta korianteria koristeeksi ja makua tuomaan!

Lähteet: Saa syödä.fi: http://www.saasyoda.fi/ruokah%C3%A4vikkisuomessa Martat: http://www.martat.fi/ruoka/ekokokki/tahderuokia/ Ruokatieto.fi: http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ ruokavisa-vastuullisuus-ruokaketjussa/vastuullinen-kuluttaja/ valta-ruokahavikkia/tuunaa

KOTKAV IESTI 1/2016 • 31

HUVIKSI & HYÖDYKSI

SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖN JÄSENEDUT MAJOITUSETU SUOMEN HOSTELLEISSA 10 % alennus normaalista majoitushinnasta kaikissa Hostellijärjestön hostelleissa ympäri Suomea. Hostellit tarjoavat viihtyisää, edullista ja yhteisöllistä majoitusta kaikille matkailijoille.

KANSAINVÄLINEN HOSTELLIKORTTI JÄSENHINTAAN 1 vuosi 15 € (normaalihinta 20 €) 2 vuotta 30 € (normaalihinta 40 €) Kansainvälinen hostellikortti on jäsenyys maailmanlaajuiseen Hostelling International (HI) -hostelli­ verkostoon, joka kattaa noin 3500 hostellia jopa 90 maassa.

Kansainvälisellä hostellikortilla saat vähintään 10 % majoitusalennuksen kaikissa HI-hostelleissa ympäri maailman. Hostellikortilla saat myös erilaisia matkailullisia etuja kotimaassa ja ulkomailla. Hostellikortin voit ostaa Suomen Hostellijärjestön hostellit.fi -verkkokaupasta tai Suomen hostelleista. Hostellikortinhaltijan mukana matkustavat alle 18-vuotiaat perheenjäsenet ovat oikeutettuja samoihin etuihin ja alennuksiin.

Varmistaaksesi jäsenhintaisen majoituksen, varaa majoitus sivulta hostellit.fi tai suoraan hostellista. Hostellit.fi – Hostellit Suomessa ja hostellikorttiedut vuodelle 2016 Instagram.com/hifinland Facebook.com/hostellimatka Twitter.com/HIFinland

VUODEN HOSTELLIKSI VALITTIIN HOSTEL DOMUS ACADEMICA HELSINGISTÄ HOSTEL DOMUS ACADEMICA

on valittu Suomen Hostellijärjestön Vuoden hostelliksi 2016. Kesäisin toimiva hostelli sijaitsee aivan Helsingin keskustassa. Valinnan teki Suomen Hostellijärjestön hallitus. Tänä vuonna valinnassa painotettiin hostellin asiakastyytyväisyyttä, aktiivista laadun kehittämistä sekä osallistumista hostelliverkoston toimintaan. ”Hostel Domus Academican johto ja henkilöstö ovat aktiivisia laadun kehittäjiä ja se on ensimmäinen HIQ+S sertifikaatin Suomessa saanut hostelli, jossa myös ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys on huomioitu”, kiittää Hostellijärjestön pääsihteeri Irja Hanelius.

Hostel Domus Academicassa on 326 huonetta ja asiakaskunta koostuu matkailijoista ympäri maailmaa.

Hyvä palvelu, fiilis ja hymy ovat hostellille kunnia-asioita.

Hostelli kompensoi vuosittain yöpymisistä aiheutuneen hiilijalanjäljen, suosii aamiaisellaan luomu- ja

lähiruokaa ja Reilun kaupan tuotteita sekä perehdyttää ja sitouttaa henkilökunnan aina kauden alussa ekologisuuden huomiointiin.

Hostellijärjestö palkitsee vuosittain ansiokkaasti toimivan hostellin Vuoden hostelli -kunnianimellä.

Vuoden hostelli on valittu vuodesta 2004 alkaen.

Viime vuonna tittelin sai Vaihelan Tila Joutsasta.

Lisätietoja: hostelpäällikkö Sanni Viirto, Oy Academica Hotels Ltd., puh. 09 1311 4334, sanni.viirto@hyy.fi pääsihteeri Irja Hanelius, Suomen Hostellijärjestö, puh. 040 775 5511, irja.hanelius@hihostels.fi Kuvia Hostel Domus Academicasta: bit.ly/ DomusAcademica (Dropbox) tai markkinointi- ja viestintäkoordinaattori Sinikka Komu, sinikka.komu@hihostels.fi. www.hostellit.fi www.facebook.com/ hostellimatka www.twitter.com/hifinland www.hostelacademica.fi

Suomen Hostellijärjestö ry on vuonna 1935 perustettu yleishyödyllinen hostellitoiminnan keskusjärjestö, jonka jäseninä on 42 suomalaista nuoriso-, opiskelija-, liikunta-, eläkeläis-, ammatti- ja matkailujärjestöä. Hostellijärjestö ylläpitää ja kehittää jäsenjärjestöjensä puolesta Suomessa hostellien verkostoa, joka tarjoaa erityisesti yli 2 miljoonalle suomalaiselle jäsenelle viihtyisää, yhteisöllistä ja edullista majoitusta Suomessa. Lisäksi Hostelli­ järjestö tekee yhteistyötä kansainvälisen HI-hostellien verkoston kanssa tarjotakseen jäsenilleen etuja lähes 90 maassa ja 4000 hostellissa sekä markkinoidakseen Suomen verkoston hostelleja kansainvälisille asiakkaille.

3 2 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 6

P U H E E N J O H TA J A N T E R V E H DYS

Päivi Lipponen

OOTSÄ MUN KAA?

M

ies kertoi radiossa: Olen Eetupojan isä. Yhtenä päivänä Eetu iloitsi kotona ”Minä olen saanut ystävän” Eetu on kehitysvammainen lapsi ja hänen on ollut erityisen vaikeata löytää ystävä.

Kertomus nosti mieleen oman kiitollisuuden tunteeni, kun nuorin tyttäreni tuli kotiin kerhosta silmät loistaen: ”Äiti minä olen saanut ystävän.” Lapsi oli aina vain ollut mukana isosiskojen touhuissa, mutta nyt hänellä oli aivan ikioma kaverisuhde ja ikiomat leikit. Sofiasta ja Taikasta muodostuikin erottamaton parivaljakko seuraavaksi kuudeksi vuodeksi.

Osallistuin 50-vuotissynttäreille.

Elämässään ja työurallaan menestynyt juhlakalu piti tervetuliaispuheen. ”En ole viettänyt syntymäpäiväjuhlia. Pienenä poikana teimme äidin kanssa mielestäni hurjan upean synttäritarjoilubuffetin.

Odotin innolla kutsuvieraita, mutta yksikään kaveri ei tullut juhliini.

Jälkeenpäin selvisi, että he eivät olleet viitsineet saapua. Tuolloin päätin, että en koskaan vietä enää juhlia. Nyt vaimo sai suostuteltua väkisin.” Kerrottakoon, että juhlat olivat todella super onnistuneet.

Ehkäpä elämä hyvitteli takaisin kalavelkojaan.

Hassuttelin ja pelleilin toisen tyttäreni kanssa. Oli kiva saada hänet nauramaan. Aloin seurata hänen leikkiään ikätoverinsa kanssa. He pelleilivät ja olivat tikahtua nauruun. Minä en ymmärtänyt lainkaan, mikä hauskuus puuhassa piili. Tuolloin oivalsin, että lapsen huumorintaju kehittyy vain ikätoverien seurassa. Nauru ja huumori olivat niin erilaista. Kaveruudella on monin tavoin vahva kasvattava vaikutus. Usein lapsi tarvitsee aikuisen avuksi kaverisuhteen ylläpitoon.

On vietävä ja haettava leikkimään.

On järjestettävä yhteistä yökylää, mökkireissua ja synttärikekkeriä.

Työmatkalla kuuntelin Radio Aaltoa. Juontaja kertoi juna­ matkastaan. Ravintolavaunussa oli asioinut sokea nainen opaskoiransa kanssa. Koira oli ollut kovin kiinnostunut lattioille tipahtaneista makkaranpaloista ja muusta tohinasta. Asioinnin lopussa nainen oli pyytänyt myyjää auttamaan häntä tarjottimen kantamisessa kahvipöytään. Istahtaessaan alas koira vieressään, hän oli pyytänyt kioskinpitäjää ottamaan heistä

valokuvan kännykkäkameralla. Juontaja kertoi ensin hölmistyneensä, miksi sokea halusi kuvata itseään, kunnes oli tajunnut, että onhan hänellä näkeviä kavereita. Juontaja kauhisteli omaa ennakkoluuloisuuttaan.

Kaikki edellä mainitut tarinat liittyvät ystävyyteen ja siihen kuinka tärkeitä ihmissuhteet ovat. Meille vanhemmille on arvokasta, että lapsi löytää paikkansa ryhmässä.

Ystävyyssuhteiden jatkuminen ei ole itsestäänselvyys. Ystävyyttä pitää ruokkia ja vahvistaa. On osattava antaa aikaa ja oltava aidosti kiinnostunut kaverin asioista. Jos ihmis­ suhteet ovat vain välillisiä tai kiinnittyvät asemaan, ne tuppaavat loppumaan aseman kadottua. Jos elämä on kiireistä ja hohdokasta, saattavat vanhat kaverit tipahtaa vauhdista.

Vanhan suhteen lämmittely ei palauta sammunutta luottamusta.

Paljon puhutaan lapsen ja vanhemman suhteesta sekä aikuisten rakkaussuhteista, mutta todellisuudessa nuo ihmissuhteet ovat paljon lyhempiä ihmissuhteita kuin ne kaverisuhteet, jotka syntyvät lapsuudessa, kulkevat rinnalla aikuisuuden ja ovat läsnä vanhuudessa.  Päivi Lipponen

KOTKAV IESTI 1/2016 • 33

TARVITSET:

Kevät tekee jo tuloaan,

MUTTA TALVI VOI VIELÄ HETKELLISESTI YLLÄTTÄÄ T

ee itsellesi ikkunaan kaunis lumitähti ”omatekoisesta kennopaperista”. Tämä tähti menee pieneen kasaan ja on helppo varastoida seuraavaa käyttöä varten. Se on niin näppärän kokoinen, että voit lähettää sen kirjekuoressa talvisena terveisenä ystävälle vaikka toiselle puolelle maailmaa, missä ei lunta sada.

Levitä liimaa paperipussin pohjasaumaan sekä keskelle pohjasta ylös asti (kts. kuva). Liima uusi pussi päälle. Jatka näin liimaten kaikki pussit yhteen nippuun. Leikkaa pussin avoinaisesta yläosasta kulmat pois, jolloin saat nuolimaisen muodon. Leikkauskulmaa muuttamalla vaikutat valmiin tähden muotoon. Ota reunimmaisista pussin sakaroista kiinni ja avaa tähti muotoonsa. Kiinnitä klemmarilla ja tee pieni reikä ripustuslankaa varten. Klemmari on helppo poistaa

3 4 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 6

ja tähti taittuu rikkoitumatta kasaan myöhempää säilytystä varten.

”TIESITKÖ ETTÄ…: Lumihiutaleet syntyvät sadepilvien yläosassa, missä lämpötila on 12–40 pakkasastetta. Siellä on pieniä jääkiteitä ja alijäähtyneitä vesipisaroita, joista kasvaa lumihiutaleita. Kun hiutaleet kasvavat riittävän painaviksi, ne putoavat alempiin ilmakerroksiin, missä on tyypillisesti lämpimämpää ja kosteampaa.

Samalla ne kasvavat. Jos hiutaleet putoavat tarpeeksi kauan ilmassa, jonka lämpötila on nollan ylä­ puolella, ne sulavat osittain rännäksi tai kokonaan vesisateeksi.

Lumikiteiden muoto riippuu lämpötilasta ja kosteudesta sekä niiden syntypaikassa että matkalla maan pinnalle. Jääkiteiden rakenteen takia niistä voi tulla kuusi­

• 8 kpl pieniä valkoisia paperipusseja (koko n. 10 cm x 23 cm) • puikkoliimaa • sakset • klemmarin ja pätkä valkoista lankaa ripustamiseen

kulmaisia levyjä, neulasia tai haaroittuvia tähtiä. Levymäisissä kiteissä on aina kuusi kulmaa ja tähtimäisissä kuusi sakaraa. Sopivissa oloissa lumikiteet tarttuvat toisiinsa ja muodostavat lumihiutaleita, joissa voi olla satoja toisiinsa takertuneita lumikiteitä.

Runollisen sanonnan mukaan koskaan ei synny kahta samanlaista lumihiutaletta.”

Iloista kevään odotusta toivottaa Inkun IdeaKisatie 21, Ruusupaviljonki paja!  01450 VANTAA puh. 09 872 1025 toimisto@inkunideapaja.net www.inkunideapaja.net

VALOKUVAUSKILPAILU Nuorten Kotkien Keskusliitto järjestää valokuvauskilpailun jonka aiheena on ilmastonmuutos.

Ota valokuva, joka kuvastaa hyvin sinun mielestäsi vallitsevaa ilmastonmuutosta.

Valokuvia voi toimittaa keskusliittoon kesäkuun alkuun asti.

Lähetä valokuva joko postitse osoitteeseen Nuorten Kotkien Keskusliitto, Sturenkatu 27 B, 00510 Helsinki tai sähköisesti kotkaviesti@nuoretkotkat.fi Yksi kuva palkitaan kotkatuotteella.

Yhteystiedot NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITTO Sturenkatu 27 B, 00510 Helsinki puh. 09 7745 7613 www.nuoretkotkat.fi Lea Väänänen toiminnanjohtaja puh. 045 876 3997 Teppo Suontakanen talouspäällikkö puh. 040 524 8884 Soili Sirenne kulttuuri- ja kansainvälisyyssuunnittelija puh. 050 581 5288 Marika Kaatrasalo koulutussuunnittelija puh. 040 1525 373 Pekka Österberg yhdenvertaisuussuunnittelija puh. 040 843 6887 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@nuoretkotkat.fi

PIIRIJÄRJESTÖT Helsingin Nuoret Kotkat Kaarlenkatu 3–5, 00530 Helsinki Timo Katajamäki puh. 09 730 991, 050 555 2964 fax 09 773 3891 timo.katajamaki@hnk.fi, www.hnk.fi Hämeen Nuoret Kotkat Eeva Salmela (pj.) puh. 045 3307 503 hame@nuoretkotkat.fi www.hameennuoretkotkat.fi

Keski-Suomen Nuoret Kotkat + Jyväskylän ty Kauppakatu 30 A, 40100 Jyväskylä Kati Sainio keski-suomi@nuoretkotkat.fi puh. 050 447 9448 kati.sainio@jty.fi Kaakkois-Suomen Nuoret Kotkat Kalevankatu 13 B, 45100 Kouvola Jaana Saarinen puh. 044 359 8670 kymi@nuoretkotkat.fi www.kymennuoretkotkat.fi Lapin Nuoret Kotkat Oulun Nuoret Kotkat Pakkahuoneenkatu 28, 90100 Oulu Riikka Tirkkonen puh. 045 235 1491 riikka.tirkkonen@nuoretkotkat.fi www.oulu.nuoretkotkat.fi Pirkanmaan Nuoret Kotkat Hämeenpuisto 28, 5. krs, 33200 Tampere Riina Salonen (pj.) puh. 040 725 2875, 045 895 5895 (toimisto) pirkanmaa@nuoretkotkat.fi Pohjanmaan Nuoret Kotkat Säveltäjäntie 21, 67300 Kokkola Pirjo Paavolainen (pj.) puh. 050 352 2123 pirjo.paavolainen@kokkola.fi Pohjois-Karjalan Nuoret Kotkat Kauppakatu 32, 80100 Joensuu Anne Kankaanpää puh. 050 465 2625 pohjois-karjala@nuoretkotkat.fi www.pohjois-karjala.nuoretkotkat.fi

Savon Nuoret Kotkat + Kuopion Nuoret Kotkat Puijonkatu 23 A 4 krs., 70100 Kuopio Katja Pitkänen 050 591 2749, fax 017 368 8644 savo@nuoretkotkat.fi kuopio@nuoretkotkat.fi www.savo.nuoretkotkat.fi

PAIKALLISYHDISTYKSIÄ

Satakunnan Nuoret Kotkat + Porin Nuoret Kotkat Annankatu 15 B 20, 28100 Pori Matti Savolainen (pj.) puh. 044 0542 3709 satakunta@nuoretkotkat.fi porinnk.alue@gmail.com www.satakunta.nuoretkotkat.fi

Tampereen Nuoret Kotkat Hämeenpuisto 28, 5. krs, 33200 Tampere Antti Wallenius puh. 050 587 0167 (toimisto) tampere@nuoretkotkat.fi www.tampereennuoretkotkat.net

Svenska Örndistriktet Maria Lundell (pj.) puh. 044 306 9050 svenskaorndistriktet@gmail.com Uudenmaan Nuoret Kotkat piirijärjestö + Espoon NK aluejärjestö Lehdokkitie 2 B, 01300 Vantaa Pirjo Tirronen puh. 040 776 815 uusimaa@nuoretkotkat.fi www.uusimaa.nuoretkotkat.fi Varsinais-Suomen Nuoret Kotkat Piirijärjestö ry Eerikinkatu 30, 20100 Turku Leila Tanskanen puh. (02) 414 5201, 040 515 2309 leila.tanskanen@vsnk.fi Julia Uzbjakov puh. (02) 414 5300, 0400 627 420 varsinais-suomi@vsnk.fi/ julia.uzbjakov@vsnk.fi www.vsnk.fi

Lappeenrannan Nuoret Kotkat Snellmaninkatu 12, 53100 Lappeenranta Satu Sairanen, puh. 040 508 4474 lprkotkat@saunalahti.fi fax 05 451 2120

Vantaan Nuoret Kotkat Lehdokkitie 2 B, 01300 Vantaa Anu Kähärä puh. 040 513 4996 vantaa@nuoretkotkat.fi http://vantaankotkat.yhdistysavain.fi

ILTAPÄIVÄTOIMINTA Oulu Riikka Tirkkonen puh. 045 235 1491 riikka.tirkkonen@nuoretkotkat.fi Pohjois-Karjala Anne Kankaanpää puh. 050 465 2625 pohjois-karjala@nuoretkotkat.fi Varsinais-Suomi Leila Tanskanen puh. 040 515 2309 varsinais-suomi@nuoretkotkat.fi

IFM-SEI

Rue du Trône, 98, B-1050 Brussels, Belgium phone +32 22 15 79 27 fax +32 22 45 00 83 contact@ifm-sei.org, www.ifm-sei.org KOTKAV IESTI 1/2016 • 35

seuraavnaa 2018 n e i k t o K Nuortenen juhlaleiri vuon in kansainväl

U L I A P L I K S PIIRUSTU VASTA U

K S U N N U T N I LEIR

otta. Sen ttää 75 vu y tä t a tk o lisen 8 Nuoret K kansainv­ ä ä tä s e rj uonna 201 jä tkat Island” eli Nuoret Ko rticipation a P ” kunniaksi n o i im s-teemaa uhlaleirin n . Osallisuu J ” . ri a in a ir s le n la e juh llisuud tavalla. ttuna ”Osa lä monella il ir le ja suomenne iä leir tamalla ngin omis n jo ennen u a p u ta a te k u in te to lsing isännöi tetään He sa. Leiriä s o Leiri järjes g n a H lla n leirisaare stö.

Bengtsåri at Piirijärje tk o K t re o Nu ta jo nyt!

Helsingin unnittelus u s in ir le i alliseks nnuksena päästä os ia leirin tu s k tu o d Sinä voit h e iinä. etä meille osioista s h i lä ta ja ta s ä a rr Pii sta, kuv ästä logo hdotukkäytettäv oinnissa. E in k rk a m tään leirin otteilla. uvia käyte an kotkatu k a it ja lk a a o p g , o n L yttöö oitteeseen äätyvät kä ostitse os p o k set, jotka p jo i s , rustukse katu 27 B Lähetä pii to, Sturen it li s u tilla k s s o e p kö otkien K lähetä säh ja a Nuorten K a n n a n 14.3. k viimeistää lsinki tai s fi t. a tk o tk 00510 He uore en logo@n osoitteese

V

: TO JA E I ÄT S

ne@n

siren soili .

LI

at.fi

kotk t e r o u