
2 minute read
Harrastuksena riskienhallinta ja tulipalojen sammuttelu
from Kotkaviesti 2022-1
Suomen vapaaehtoisissa palokunnissa on ollut toimintaa varhaisnuorille parinkymmenen vuoden ajan. 2000-luvun alkupuolella herättiin siihen, että palokuntaharrastusta olisi hyvä tarjota jo siinä vaiheessa, kun aloitetaan koulu eli 7-vuotiaille. Nuoriso-osaston ikäraja on ollut 10 vuotta.
TEKSTI HETA WARTO-TILLANDER, HAASTATTELUJEN LISÄKSI LÄHTEENÄ SPEK.FI KUVAT: SISU WARTO
Advertisement

Eija Holmberg-Lehto oli perustamassa varhaisnuorten toimintaa Tammisalon VPK:ssa vuonna 1999. ”Alkuvaiheessa mietittiin, millaista toiminta nuorempien kanssa voisi olla ja oivallettiin, että leikin varjolla pystytään tekemään samoja asioita kuin vanhempien nuorten tai aikuisten kanssa”, muistelee Holmberg-Lehto.
Tammisalossa varhaisnuorten ikähaitari on 7–10 vuotta, mutta jokunen 6-vuotiaskin on toiminnassa ollut mukana. Kun täytetään 11, siirrytään nuoriso-osaston toimintaan mukaan. ”Osaston ideaalikoko on 15 nuorta, joista keskimäärin on 10 yhtä aikaa paikalla harjoituksissa”, kertoo Holmberg-Lehto. ”Harjoituksissa käydään läpi palokunnan perusasioita leikin avulla, mm. harjoitellaan letkujen käsittelyä, hätäilmoituksen tekoa ja tutustutaan palokunnan kalustoon muistileikin avulla. Harjoittelemme myös ensiaputaitoja sekä kansalaistaitoja, kuten nuotiontekoa tai heijastimen oikeinsijoittelua”, kuvailee Holmberg-Lehto harjoitusten sisältöä.
”Ohjaajana harrastuksessa on parasta se, kun näet palokuntakipinän syttyvän ja varhaisnuorten jäävän harrastuksen pariin pidemmäksi aikaa. Tai jos nuori onkin mukana vain lyhyen ajan, on hän silti oppinut kuitenkin jotain turvallisuuteen liittyvää, vaikka soittamaan 112-numeroon. Se riittää”, kiteyttää Holmberg-Lehto harrastuksen parhaita puolia ohjaajan näkökulmasta. Harrastusta hän suosittelee kaikille, joita kiinnosta palokunnan asiat ja toimiminen ryhmässä.
Sisu Warto aloitti palokuntaharrastuksen 7-vuotiaana Tammisalossa ja on ollut mukana palokunnan toiminnassa jo seitsemän vuoden ajan. ”Parasta harrastuksessa on monipuolisuus, asioiden tärkeys ja kaverit. Leireillä tapaa uusia kavereita ja etenkin Uudenmaan isot, yhteiset leirit ovat kesän kohokohtia. Leireillä on mukana myös vierailevia palokuntia ulkomailta. Olemme olleet VPK:n porukalla mukana myös erilaisissa kilpailuissa, ne ovat hauskoja. Hälytysharjoituksissa, jotka saattavat kestää 24 h tai 48 h, pääsee kokeilemaan monia erilaisia, yllättäviäkin tehtäviä.”

Kuva: Shutterstock Vapaaehtoinen palokunta, yleensä tutummin vapaapalokunta tai VPK, on palokunta, jonka henkilöstö suorittaa palo- ja pelastustoimen tehtäviä vapaaehtoisesti ja osa sivutoimenaan. Sopimuspalokunnilla on tärkeä rooli pelastustoiminnassa. Ne osallistuvat alueen pelastustoimen kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti sammutus- ja pelastustoimintaan sekä onnettomuuksien ehkäisyn tehtäviin. Lisäksi sopimuspalokunnat muodostavat poikkeusoloissa ja väestönsuojelussa tarvittavan reservin.
Isoimmissa kaupungeissa sopimuspalokunnat toimivat ensisijaisesti ammattipalokuntien tukena ja reservinä laajojen tai päällekkäisten tilanteiden varalta. Sopimuspalokuntalaiset ovat mukana noin 60 %:ssa vuotuisista pelastustoimen hälytystehtävistä. Sammutussopimuksen tehneitä vapaaehtoisia palokuntia oli Suomessa 709 vuonna 2019.

Faktaa tulipaloista
Suomen pelastustoimen tilastojen mukaan Suomessa syttyi vuonna 2018 yhteensä 5 317 rakennuspaloa. Näistä vajaa 3 000 syttyi kotitalossa ja suurin osa tulipaloista saa alkunsa keittiöstä. Kodeissa ruuanlaitto on yleisin tulipalon syttymissyy. Nämä palot olisivat useimmiten ehkäistävissä siten, että ruokaa ei jätetä hellalle tai uuniin ilman valvontaa. Ruuanlaittoon liittyviä tulipaloja sattuu noin kolme kertaa päivässä eli noin tuhat vuodessa. Toiseksi yleisin palon syttymissyy asunnoissa on kynttilöistä tai muusta avotulesta alkanut palo. Lisäksi saunapaloja syttyy Suomessa vuosittain noin 450–500. Kaiken kaikkiaan Suomessa syttyy keskimäärin joka päivä kahdeksassa kodissa tulipalo. Kolme tehokkainta keinoa suojautua tulipalojen varalta ovat ennaltaehkäisy, toimiva palovaroitin ja päivitetyt alkusammutustaidot. Lyhyt muistilista, miten ennaltaehkäistä tulipaloja

Älä kuivaa vaatteita saunassa äläkä käytä saunaa varastona Polta kynttilää aina palamattomalla alustalla ja valvotusti Poista laturit ja muut johdot sähkötöpseleistä, kun ne eivät ole käytössä. Käy harjoittelemassa palokuntien avoimissa tapahtumissa alkusammutustaitoja, vaikkapa sammutuspeitteen ja palosammuttimen käyttöä Tarkista palovaroittimien paristot säännöllisesti
https://paloturvallisuusviikko.fi/ paloturvallisuusvinkit/alkusammutusvinkit/