Issuu

L A S T E N

J A

N U O R T E N

Ä Ä N E N

K A N N A T T A J A

4/2014

ERÄRETKI NUUKSIOSSA UUNOT EPSANJASSA

Yli sata henkeä säntäilemään houkutellut KKT järjestettiin tä nä vuonna Kankaan Torpalla Urjalass a. Lue lisää s. 8

TEEMA

LUONTO

TULOSSA

KOTKAPÄIVÄT

S I S Ä L LYS 04/14

UUTISET & KUULUMISET 9 KKT 2014 14 Teltassa syysleirillä 16 Tulta ja discoa syysleirillä! 18 Harrastuksena cheerleading 19 Seikkailukasvatusta Järvenpäässä 19 Lapsitekopalkinnon logokilpailun voitti Taika Jylkkä 20 Lapsiasioita 22 Kotkatoiminnasta monipuolisempaa 22 Ansiomerkin jako

TULOSSA

24 Kotkapäivät 2015 25 Järjestöpäivät 25 Vertsukurssi, ohjaajakurssi ja ip-ohjaajakoulutus

KANSAINVÄLISYYS 26 Uunot Epsanjassa 28 Vaellusleirillä Kataloniassa 29 Viikinkileiri Tanskassa

OHJAAJAT & VERTSUT 30 Nuorisofoorumi Mikkelissä 30 Työntekijäkoulutus 32 Vertsut – tulevia kasvattajia 32 KIPU is back 34 ABN kongressi Ruotsissa 35 Edustajiston syyskokous

HUVIKSI & HYÖDYKSI 36 Inkun palsta 37 Varapuheenjohtajan terveiset 37 7 yhtäläisyyttä 38 Sarjakuva 39 Lukijakilpailu 39 Kotkien yhteystiedot

TEEMA

LUONTO 4 Eräretki Nuuksiossa

Vertsut – tulevia kasvattajia

PÄ Ä K I R J O I T U S

//Teemu Rasi

TÄMÄNKERTAINEN TEEMAMME on luonto. Talvi on ehkä taas tulossa ja toivottavasti saamme vähän enemmän lunta, kuin viime talvena. Sitä odotellessa ehtii vielä käymään retkeilemässä ja nauttimassa kirpeistä syyssäistä vaikka paistamalla makkarat laavulla. Tai no pääseehän sitä laavulle mihin vuodenaikaan tahansa, kun varustautuu vain kelin mukaan.

Oikeanlainen pukeutuminen kelin ja aktiviteetin mukaan ei välttämättä ole ihan yksinkertaista vaan vaatii harjoittelua. Kerrospukeutumalla on vaatetusta helppo säätää tilanteen mukaan. Ulkona olemisesta on helpompi nauttia, kun ei ole liian kylmä tai kuuma eikä sade pääse kastelemaan läpikotaisin. Muista myös tarvittaessa varata mukaan ns. taukotakki, jotta kylmä ei pääse yllättämään, kun aktiivisuustaso laskee reippailun jälkeen.

Ulkona liikkuminen on paitsi rentouttavaa, myös virkistävää ja antaa energiaa koulu- ja työpäiviin.

Nyt pimeään vuodenaikaan liikuttaessa on erittäin tärkeää myös muistaa laittaa tarpeeksi heijastimia ulkovaatteisiinsa. Erityiset heijastinliivit ovat todella hyviä ja niiden käyttö onkin yleistynyt hienosti. Varsinkin lumettomana aikana on autoilijoiden hyvin vaikea erottaa tummiin pukeutuneita jalankulkijoita. Pyörässäsihän on tarpeeksi heijastimia ja valo? Ulkona liikkuminen on paitsi rentouttavaa, myös virkistävää ja antaa energiaa koulu- ja työpäiviin. Pienikin reippailu auttaa siis jaksamaan puurtamaan, joten ei muuta kuin ylös, ulos ja lenkille.

LAURITSALAN ULKOILU- JA LUONTOKERHOLAIS TEN TAITEELLISIA NÄKEMYKSIÄ SAIM AANNORPISTA.

SANTTU KONTUNEN KRISTA KONTUNEN

AADA ÖZDEMIR LASTEN JA NUORTEN ÄÄNEN K A N N AT TA J A

JULKAISIJA: Nuorten

Kotkien Keskusliitto – Unga Örnars Centralförbund NKK ry Sturenkatu 27 B 00510 Helsinki Puhelin (09) 774 5760 Telefaksi (09) 774 57645 toimisto@nuoretkotkat.fi www.nuoretkotkat.fi

ELLA PIIPARINEN, 9 V.

EMILIA NIKUNEN, 9 V. AAVA ÖZDEMIR

Teemu Rasi

KOTKAVIESTIN TILAUSHINTA:

TOIMITUSKUNNASSA LISÄKSI

20 € /12 kk

(liiton viestintätyöryhmä): Taina Leino, Juhani Parisaari, Jaana Sorsa, Marko Veijonaho

OSOITEREKISTERI JA MEDIATIEDOT:

Kotkaliiton toimisto PÄÄTOIMITTAJA:

AVUSTAJAT:

PAINOPAIKKA:

Suomen Uusiokuori Oy ISSN 0783-0823 KANNEN KUVA:

KKT Urjala SEURAAVA LEHTI 1/2015 Ilmestyy helmi-maalis kuussa 2015

TOIMITUSSIHTEERI:

Inkeri Angelin, Atte Kalke, Iia Miikkulainen, Maria Paldanius

Esa Kaskimo

TAITTO:

15.1.2015

Atte Kalke (+ Taina Leino)

kotkaviesti@nuoretkotkat.fi

Teemu Rasi

– AINEISTOPÄIVÄ

LEHDEN 1/2015 TEEMA: Harrastuksena Nuoret Kotkat AINEISTO-OHJEITA:

Piirrokset onnistuvat lehdessä parhaiten, jos ne on tehty mustalla tussilla tai voimakkailla väreillä. Valokuvissa kiiltävä pinta on parempi kuin mattapinta. Digitaali kuvat tulisi tallentaa mahdollisimman isoon kokoon; oletusarvot kameroissa ovat yleensä liian pieniä.

TEEMA

LU O N TO

ERÄR Nuuksiossa

lipa kesällä 2014 tilanne, että oli lähdet tävä Helsinki-Vantaan lentoasemalle käymään. Mietimme vaimoni kanssa, että jos lähtisimmekin jo edellisenä päivänä lä hemmäksi ja tekisimme samalla pienen eräily reissun. Karttoja tutkiessamme huomasimme, että ihan Kehä 3:n kupeessa näytti olevan laaja metsäinen alue, jossa ei juurikaan näkynyt asutusta. Voiko tuo ollakaan, kun on niin lähel lä pääkaupunkiakin? Mutta sehän soveltuisi juuri tähän reissuun ja niin läksimme matkaan. Perille päästyämme huomasimme, että kyseessä ei ollutkaan ihan tavallinen metsä

4 • kotkaviesti 4/2014

TEKSTI JA KUVAT TEEMU RASI

kaistale, vaan oikein kansallispuisto. Saimme selville, että alue kätkee sisäänsä useita erilaisia ja pituisia merkittyjä reittejä sekä telttailuun sopivia yöpymispaikkoja. Alueella sijaitsi myös urheilupuisto sekä Suomen luontokeskus Haltia, jossa oli mahdollisuus tutustua koko Suomen luontoon erilaisten näyttelyiden avulla. Valitsimme yhden reiteistä, jonka varrelle oli merkitty telttailualue sopivalle etäisyydelle ja lähdimme patikoimaan. Reitin varrella näimme hienoja järvimaisemia ja jylhiä kallion seinämiä. Alkuun polku oli leveää ja hyvä kuntoista, mutta lähestyessämme yöpymis

Valmistimme hernekeiton retkikeittimellä kalliotasanteella, josta oli hienot näköalat alas järvelle.

ALEXIA HEIKKILÄ 9 V.

RETKI paikkaamme, polku muuttui kapeammaksi ja metsä synkemmäksi. Ohi juoksi muutama varvastossulainen ja yksi maastopyöräilijäkin suhahti juurakoita väistellen. Lopulta metsä aukeni taas ja eteen aukeni järvimaisema kalliorantoineen. Emme vielä olleet perillä, sillä telttapaikkamme sijaitsi toisella puolella järveä pienessä saaressa, jonne johti pieni silta. Aurinko oli jo laskemassa, mutta onneksi se ei kesällä ole ihan hetkessä ohi. Ihailtuamme aikamme saarta ja maisemia, etsimme sopivan paikan teltalle ja pystytimme sen. Eräretkillä on yöpymispaikalla tärkeää

laittaa heti ensimmäisenä maijoitus kuntoon, kun siihen on vielä parhaat voimat. Vaeltaessa ja raittiissa ulkoilmassa tulee monesti nälkä ja niin meilläkin. Saaresta löytyi hieno nuotiopaikka, jota ympäröi puiset pen kit. Polttopuita saimme läheisestä puuvajasta, mutta puut piti sahata ja pilkkoa itse. Hyvänä tapana on pilkkoa puita hiukan ylimääräistä, jotta seuraavat saavat nuotion tarvittaessa nopeasti alkuun. On todella hienoa, että Suomessa ylläpidetään tällaisia retkeily paikkoja, sillä omien polttopuiden kantami nen maastoon olisi ollut kova urakka. 5 • kotkaviesti 4/2014

Perille päästyämme huomasimme, että kyseessä ei ollutkaan ihan tavallinen metsäkaistale, vaan oikein kansallispuisto.

6 • kotkaviesti 4/2014

Odottaessamme sopivaa hiillosta, viritim me ongen ja kokeilimme, josko paikalliset ahvenet olisivat niin sanotusti pannukarkeita. No eivät olleet, joten tyydyimme perinteisem pään retkimuonaan eli makkaraan. Ihmette limme syödessämme, ettei saareen eksynyt ketään muita retkeilijöitä, sillä paikka oli to della hieno ja puitteet kunnossa helppoon telttailuun. Meillä oli nyt kokonainen saari omassa käytössämme. Seuraavana aamuna päivän valjetessa val mistimme aamupuuron ja keitimme kahvit retkikeittimellä. Syötyämme pakkasimme teltan, muut varusteemme sekä keräsimme kaikki roskat. Jatkoimme matkaamme merkit tyä reittiä auringon noustessa lämmittämään yhä korkeammalle. Reitti kulki yli kallioiden, joista näki hienosti viimeisen Päätimme, jääkauden jättämät jäljet. että tänne Välillä maisema oli mel Nuuksioon on kein kuin Lapista, sillä tultava puut kallioiden päällä toistekin. olivat kitukasvuisia ja jäkälää riitti. Reitin var rella oli myös merkitty erään mäen rinteeseen, että sillä korkeudella oli muinainen meren ranta. Olimme aika korkealla läheisiin järviin verrattuna eli aika paljon on maan pinta Suomessa noussut sitten tuon ajan. Lounaspaikaksemme osui sopivasti erä laavu, mutta sen ollessa toisen isomman ryh män käytössä, siirryimme hiukan sivummalle. Valmistimme hernekeiton retkikeittimellä kalliotasanteella, josta oli hienot näköalat alas järvelle. Eräs sorsa kiinnostui puuhistamme, sillä se lennähti luoksemme järveltä ja tepasteli ympäriinsä ilmeisesti etsien makupaloja. Ennen lähtöämme kävimme vielä kävele mässä läpi lyhyemmän näköalareitin, joka oli tehty sopivaksi myös pyörätuoleilla kulkemi seen. Näköalapaikka oli rakennettu korkean kallion reunalle ja sieltä oli huikeat näkymät. Sääkin oli kaiken kukkuraksi oikein lämmin ja aurinkoinen. Päätimme, että tänne Nuuksioon on tultava toistekin. Sitten on varattava vielä enemmän aikaa, jotta ehtisimme kiertää pi demmätkin reitit. Näihin tunnelmiin oli hyvä päättää vaellus.

TYÖN JA VAPAA-AJAN TOIMIVA LIITTO. www.pam.fi

Meiltä saat vakuuttavaa palvelua.

Hoidetaan vakuutuksesi kerralla kuntoon, ota yhteyttä!

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva

01019 5110

www.turva.fi

7 • kotkaviesti 4/2014

UUTISET & KUULUMISET

8 • kotkaviesti 4/2014

KKT 2014 K ANK AAN TORPPA

Lempeä syyskeli

HELLI KOTKIA

TEKSTI LEA VÄÄNÄNEN

9 • kotkaviesti 4/2014

U U T I S E T & K U U LU M I S E T

yt se on taas kisattu! Reippaasti yli sata henkeä vauvasta vaariin säntäili metsässä edestakaisin viikonlopun aikana Urjalassa, Nuorten Kotkien omassa leirikeskuksessa Kankaan Torpalla. Osa otti osaa kisaan vartioissa ja osa hoiti rastitehtävien toteutusta metsässä. Valtakunnallisen tapahtuman tehtävät olivat tällä kertaa luonto- ja eräpainotteisia. Osallistujat harrastivat kalliokiipeilyä, auttoi vat metsässä loukkaantunutta ja suunnittelivat 10 • kotkaviesti 4/2014

metsänharvennusta. Vanhemmat osallistujat saivat kokeilla myös lasin puhaltamista Nuutajärven lasikylässä. Hattivatit-vartion osallistujat olivat 6–9-vuotiaita. Nuotion sytyttäminen laavulla oli varsin haasteellinen tehtävä, koska tulitikut eivät ole aivan joka päivä kädessä. Nuotio ei syttynyt, mutta onneksi tehtävässä lämmitettä väksi tarkoitetut juustoleivät sai syödä myös kylmänä. Puiden tunnistustehtävässä vartio pärjäsikin jo paremmin, tunnistuspaperiin

löysi tiensä viisi erilaista lehteä oikeine nimineen. Jos nuorista 15-vuotiaista koostunut Sotakaalit- vartio harhaili metsässä useamman kilometrin verran ylimääräistä, löysi nuorten sarjan voittanut A-luokan tunarit yörastille vielä valoisan aikaan. Yörastille saavuttaessa oli pystytettävä teltta, keitettävä iltaruoka ja pohdittava syrjäytymisen ja kiusaamisen ehkäisyyn liittyviä teemoja. Luonnossa seikkaileminen ja vaeltaminen on mukavaa toimintaa. KotkaKuntoTapahtumassa

oppii liikkumaan luonnossa ja toimimaan yhteistyössä muiden ryhmän jäsenten kanssa. Samalla oppii erilaisia tietoja ja taitoja. KKT tarjoaa haasteita ja onnistumisen kokemuksia. Perinteisesti vanhimmat osallistujat yöpyvät teltoissa metsässä. Tänä vuonna myös nuoremmilla osallistujilla oli mahdollisuus kokeilla teltassa yöpymistä leirikeskuksen pihapiirissä. Tätä mahdollisuutta käyttikin useampi nuori osallistuja, ja jännää oli, eikä tullut edes kylmä. 11 • kotkaviesti 4/2014

U U T I S E T & K U U LU M I S E T

Tutustumissarja Aatu, Liina-Lotta ja pappa, Pirkanmaa Pike ja Hansu, Kymi Sastamalan Kotkat, Pirkanmaa Uhanalaiset uhmaikäiset, Uusimaa

ONNEA VOIT TAJILLE JA KIITOS KAIKILLE MUKANA OLLEILLE. NÄHDÄÄN TAAS VUODEN 2015 KKT:SSÄ!

Piko-sarja

1. Lepakot.................................Uusimaa.......................76.5 2. Williwiikarit..........................Kymi............................72.75 3. Hattivatit ..............................Häme, Pirkanmaa,.......71.5 Uusimaa

Lepakot, Uusimaa

Kotka-sarja 1. 2. 3. 4. 5.

Systerit ja Broidit.................Uusimaa.....................82,75 Kultaiset Ystävät..................Kymi............................80,50 Viialan Villit Tytöt.................Pirkanmaa..................80,25 Viiden tähden höntsääjät.....Pirkanmaa..................75,75 Vedetään hatusta................Häme/Pirkanmaa.......76,75 Viiden tähden höntsääjien yhteispisteet olivat pienenmmät kuin Vedetään hatusta -joukkueen, mutta heillä oli enemmän tehtäväpisteitä, Vedetään hatusta -joukkueella vastaavasti enemmän käytöspisteitä

Systerit ja Broidit, Uusimaa

Suko-sarja 1. A-luokan tunarit..................Pirkanmaa..................82,50 2. Sammalvarpaat....................Savo............................78,50 3. Mestarit + Beni.....................Kymi............................75,25 4. Sotakaalit.............................Häme..........................66,50

Ohjaajasarja

A-luokan tunarit, Pirkanmaa

1. Pimpiimit..............................Helsinki......................98,75 2. Päivänsäteet ja ....................Pohjanmaa/...............91,50 Menninkäiset Uusimaa 3. Äidit.......................................Pirkanmaa..................90,75

pana onallisim tiin o s r e P it it. na palk vartio arjan Pimpiim s ohjaaja Pimpiimit, Helsinki

12 • kotkaviesti 4/2014

Kuperkeikka KotkaKuntoTapahtumassa Urjalassa KUPERKEIKKA-PROJEKTIN vuoden 2014 pääteema on luonto. Ensimmäinen valtakunnallinen tapahtuma oli KotkaKuntoTapahtuma Urjalassa. Kymen Nuoret Kotkat toteutti Kuperkeikka-rastin, jossa kävivät kaikki sarjat. Tehtäviä oli kaksi, ensin lueteltiin synonyymeja sanoille: ISOÄITI ja ISOISÄ ja niitä kertyikin paljon; taitaa olla niin, että kaikilla rakkailla ihmisillä, eikä vain lapsilla, on monta nimeä  Toisena tehtävänä oli Aliassanaselitys, jossa perinnesanat ja

nykykielen puhesanat vuorottelivat. Selittäminen ei ollut kovin helppoa, koska lapset eivät tiedä mitä esimerkiksi nisu, pirssi tai vanttuut tarkoittaa. Toisaalta varttuneempi väki ei ymmärrä kun puhutaan feilaamisesta, dataamisesta tai rageemisesta. Eli aika lyhyessä ajassa puhekieli muuttuu paljon ja vaikeuttaa sukupolvien välistä ymmär rystä. Rastilla kuultiin monia hauskoja selityksiä, muun muassa mietittiin voiko telefooniin laulaa 

Mormor Mummeli Nanna

Mutteri

Mummo Oma Mamu Mumpsa Mumma Mammasti Mummi

Ämmi Emo Mimmo

Muori

Famu

Mumski Mami

Mummu Farmor

Mummelson

Muffa Fammu Mumma

SYNONY YME JA ISOÄIDILLE JA ISOISÄLLE: Farfar Paappa Vaari Ukko Mufa Pami Pappa Tuffa Äijä Pappasti Ukki Taata

Papi Faffa Taatto Papu Äiji Vaija Opa Isofaija

Vauvasta vaariin – mummosta muksuun

KOTKAKUNTOTAPAHTUMA 2015, PIRKANMAA TEKSTI KOTKAPIIRIN PJ RIINA SALONEN

SYYSKUUSSA VAELLETTIIN pirkanmaalaisissa maisemissa Urjalassa. Talkoissa hääräsi paljon pirkan maalaisia talkoolaisia, mutta tapahtuma oli kuitenkin keskusliiton järjestämä. Pirkanmaan piiri kutsuukin teidät ensi syksynä uudelleen Pirkanmaalle. Tapahtumapaikka on pienen Kiikan kylän koulu Sastamalassa lähellä Satakunnan rajaa. Sastamalan historia on pitkä ja monivaiheinen. Siellä on ollut monenlaisia kuntaliitoksia ja osa kunnasta on jopa vaihtanut

maakuntaakin välillä. Yksi asia kaupungin alueelta on kuitenkin puuttunut. Ensi syksyn Kotka kuntotapahtuman myötä sekin asia on korjaantunut. Kaupunkiin on perustettu kotkaosasto! Tapahtumassa pääsee liikkumaan hienoissa maisemissa, tutustumaan paikallisiin erikoisuuksiin ja tapaamaan vanhoja ja uusia kotkatovereita. Me täällä Pirkanmaalla haluamme toivottaa kaikki Kotkat ympäri Suomen terve tulleiksi Kotkakuntotapahtumaan Sastamalaan!

13 • kotkaviesti 4/2014

U U T I S E T & K U U LU M I S E T

Teltassa syysleirillä #HelsinginNuoretKotkat

TEKSTI LYYLI RAATIKAINEN

elsingin Nuoret Kotkat pitivät ettei kukaan nukahda kipinä perinteistä syysleiriä koulujen vuorossa! syysloman aikana Kankaan Venla ja Niko olivat nukkuneet torpalla Urjalassa. Leirillä oli lähes kaminateltassa aikaisemminkin, mut 50 osallistujaa. Säät suosivat leiriä. ta Hannalle kokemus oli ensimmäi Lähtöpäivää lukuun ottamatta joka nen. Kaikille kokemus oli hieno ja he päivä paistoi aurinko. olivat valmiit jatkossakin Lämpötila ei päivällä ol nukkumaan syysleirillä lut montaa astetta plus teltassa ja suosittelivat san puolella ja yöllä läm kaikkia kokeilemaan pötila laski pakkasen kaminateltassa nukkumis Hienossa puolelle ja maa oli kuu ta, jos vain tilaisuus tulee. syyssäässä rassa aamulla. Hienossa Kaikkien mielestä ulkoiltiin syyssäässä ulkoiltiin pal teltassa oli riittävän paljon. jon ja silloin reipas leikki lämmintä, eikä yöllä ja pelaaminen pitivät po todellakaan palellut, päin rukan lämpimänä. Koko vastoin hetkittäin oli porukan voimin tehtiin letturetki jopa kuuma. Niko on kokeillut nukku laavulle. mista teltassa talvellakin, ja hänen mie Leiriläiset nukkuivat sisämajoituk lestään kaminateltassa tulee ihan kesä sessa, mutta vertsut pääsivät tänäkin meininki, kun siellä on niin lämmintä. vuonna nukkumaan kaminan lämmit Yhdessä isossa porukassa nukku tämässä puolijoukkueteltassa. Kuten minen oli nuorten mielestä mukavaa. niin monessa muussakin tilanteessa Teltassa oli ihan oma ainutlaatuinen asenne ja varusteet ratkaisivat tunnelma, kun teltan ulkopuolella nukkumismukavuuden. Ja tietysti se, oli kylmää ja pimeää, mutta sisällä

lämmintä ja hämärää. Ja vieressä nuk kui kaveri! Pareittain jokaisella oli yön aikana tunnin kipinävuoro. Vaik ka herääminen kipinävuoroon ei aina ollutkaan kivaa, niin kipinässä istues sa toisten nukkuessa saattoi kipinä kaverin kanssa hiljaa jutellessa naut tia teltan tunnelmasta. Ja kipinä vuoroilla taattiin lämpö telttaan koko yöksi eli kun jokainen hoiti osuutensa, niin kaikille riitti lämpöä koko yöksi. Ensimmäistä kertaa kamina teltas sa nukkuessa Venlaa oli mietityttänyt kaminan sammuminen ja heräämi nen kylmään sekä teltan syttyminen tuleen. Huolellisella työskentelyllä kipinävuorossa molemmat pelot ovat turhia ja tämän Venlakin oli nopeasti oivaltanut. Siksipä hän nukkui tänä kin vuonna teltassa, ja aivan vapaa ehtoisesti.  HELSINGIN NUORET KOTKAT PIIRIJÄRJESTÖ Toiminnanjohtaja Timo Katajamäki Kaarlenkatu 3–5, 00530 Helsinki puh. (09) 730 991, 050 555 2964 timo.katajamaki(at)hnk.fi www.hnk.fi

Ja kipinävuoroilla taattiin lämpö telttaan koko yöksi eli kun jokainen hoiti osuutensa, niin kaikille riitti lämpöä koko yöksi.

14 • kotkaviesti 4/2014

Helsingin vertsut TEK STI LYYLI RAATIK AIN EN

HELSINGIN NUORTEN

ANNI KARHU, 10 V. SAGA KANKKUNEN 7 V.

KOTKIEN syysleirillä Kankaan torpalla Urjalassa oli koolla hieno joukko vertsuja ja nuoria ohjaajia. Helsingin piirissä on jo pitkään panostettu vertsujen kouluttamiseen. Koulutukseen valikoitu u motivoituneita nuoria, jotka haluavat sitoutua koulutu kseen ja sitä kautta koko kotkatoimintaan. Helsingin piirin vertsukoulutus on rakennettu siten, että koulutukseen mukaan tulevat ovat mukana koko kolme vuotisen koulutusohjelman. Nuo ret osallistuvat kaikkiin koulutusviikonloppuihin samana ryhmänä. Tällöin nuoret oppivat tuntemaan toisensa hyvin ja luottamaan toisiinsa, mikä on tärkeää myöhemmin leireillä vert suina ja ohjaajina työskennellessä. Koulutusviikonloppujen lisäk si osana koulutusta vertsut käyvät leireillä (kesä, talvi, syys, pääsiäis) harjoittelemassa ja saamassa lisäoppia. Vertsukoulutukseen laitetaan piiri ssä paljon resursseja. Koulutuksen tarkoituksena on tois aalta tarjota mielekästä toimintaa suko ikäisille nuorille , mutta toisaalta myös taata ohjaajien riittävyys piirin laajaan leiritoimintaan.

15 • kotkaviesti 4/2014

U U T I S E T & K U U LU M I S E T

Tulta ja discoa syysleirillä! #EspoonNuoretKotkat

TEKSTI KIRSI NYQVIST

spoon Nuorten Kotkien syys leiri kulki tänä vuonna Sirkusteemalla. Heti ensimmäisenä iltana tuli meille pitämään ehdan tulishown Saana ja Jouni, wau! Perjantaina lapset saivat ihan itse järjestää itselleen sirkusjuhlan. Juhlassa oli esityksiä painonnostajista akrobaatteihin ja taikureihin. Illalla oli lisää juhlimista discon muodossa, joka uhkasi peruuntua kun matkasta oli jäänyt äänentoistovälineet. Onneksi fiksut ja perään antamattomat vertsut pelastivat tilan teen luovasti. Musiikin sai hyvin pelaamaan laittamalla kännykän soimaan kyljellään olevaan kattilaan! Välissä ehdittiin tietysti ulkoile maankin upeassa syyskelissä, kuten

metsästämään golfpalloja ja tietysti uimaan. Kiitos kaikille mukana olleille supermahtaville tyypeille! Taas sai nauraa vedet silmissä niin, että pissa meinasi tulla housuun. Ja huhujen mukaan jollakulla taisi tullakin...

 UUDENMAAN NUORET KOTKAT PIIRIJÄRJESTÖ + ESPOON NUORET KOTKAT ALUEJÄRJESTÖ

Toiminnanjohtaja Pirjo Tirronen Lehdokkitie 2 b, 01300 Vantaa, puh. (09) 851 4400, 040 776 8815, fax (09) 823 0596 uusimaa(at)nuoretkotkat.fi www.uusimaa.nuoretkotkat.fi

Onneksi fiksut ja perään antamattomat vertsut pelastivat tilanteen luovasti.

Heti ensimmäisenä iltana tuli meille pitämään ehdan tulishown Saana ja Jouni, wau!

OsastouutisiaTulishow Uudeltamaalta ESPOONLAHDEN KOT

Perjantaina lapset saivat ihan itse järjes tää...

...itselleen sirkusjuhlan.

16 • kotkaviesti 4/2014

KAOSASTO on nyt Etelä-Es poon Nuoret Kotkat. Nimenvaihdoks en yhteydessä osasto rekisteröityi itsenäiseksi yhd istykseksi. Oman retki toiminnan lisäksi Etelä-Espoo n jäsenistö osallistuu ahkerasti piirin- ja aluejärjestön toimintaa. Yhteystyö jatkuu edelleen paik allisten puolueosastojen kanssa.

Perustamiskirjan allekirjoittivat: vas. Sari Pari saari, Saila Nordblom, Saara Salo, Heta-Stina Kokko, Onni mukana, edessä Saini Ortia

TUNNISTATKO KUVASSA OLIJAT?

Kotkaliikkeen historia yltää aina 1940-luvulle. Läpi historian on valokuvia otettu paljon. Usein kuviin on merkitty, missä ja milloin kuva on otettu, mutta harvemmin se, että kuka kuvassa on. Nyt sinulla on mahdollisuus kertoa meille kuvista tunnistamasi henkilöt. Kuulemme myös mielellämme kuvaan liittyvän tarinan ja julkaisemme sen kotisivullamme. Tarinan voit lähettää sähköpostilla Lealle lea.vaananen@nuoretkotkat.fi 17 • kotkaviesti 4/2014

Harrastuksena Cheerleading TEKSTI LEA VÄÄNÄNEN

Akrobatiaa, stuntteja, nostoja, pyramideja, tanssia, hyppyjä ja huutoja. Cheerleading on vauhdikas ja näyttävä joukkueurheilulaji. Lajiin liittyvät akrobaattiset elementit sekä intensiivisyys tekevät siitä paitsi teknisesti vaikean, myös yleisölle yllätyksellisen ja viihdyttävän. Cheerleadingissä on kaksi alalajia, cheerleading ja cheertanssi.

Vuonna 1949 Kotkapuku täydentyi sinitupsuisella sinisellä myssyllä eli pipolla. Löytyykö sinun tai läheisesi kotiarkistosta tuota pipoa tai muita mahdollisia leiripipoja tai hattuja eri vuosikymmeniltä? Keräämme myös vanhoja kuntoisuusmerkkejä, ohjaajapukuja sekä muuta Kotkamateriaalia aikojen saatolta. Jos haluat lahjoittaa vanhoja Kotkatuotteita museokäyttöön/ kokoelmiin, ole yhteydessä Kotkaliittoon. A R K I STO INTI: SUOMESTA LÖYTYY PALJON KOTKA OSASTOJA, JOITA ARKISTOMME EI VIELÄ TUNNE. AUTA JÄLKIPOLVIA MUISTAMAAN OMAN AIKAMME KOTKATOIMINTA. TYÖVÄENARKISTO HELSINGISSÄ HTTP://WWW.TYARK.FI/ OTTAA VASTAAN OSASTONNE, PIIRINNE TAI RYHMÄNNE PÖYTÄKIRJOJA SEKÄ MUITA TUOTOKSIA.

18 • kotkaviesti 4/2014

erkukset Ronja Väänänen (18 v.) ja Vera Väänänen (15 v.) ovat harrastaneet Cheerleadingia jo yli kolmen vuoden ajan. Laji vaatii pal jon. Treenejä on 4 – 6 kertaa viikossa ja koska on kyse joukkuelajista, pois saoloja on vältettävä. Vera kuuluu Helsinki Athletics Cheerleaders HAC:n tyttöjen edustusjoukkue JuniorEliteen ja Ronjan joukkue on sekajoukkue Xray. Pituudella ja ruumiinrakenteella on merkitystä. Molemmat tytöt ovat niin kutsuttuja pohjia eli nostavat nousijoita muodostelmissa ylös. Vera on tarvittaessa myös nousija. Kisoihin osallistutaan säännölli sesti. Tytöt ovat osallistuneet vuosit tain järjestettäviin May Madness ki soihin Vantaalla. Vuonna 2013 Ronja osallistui joukkueensa kanssa EMkisoihin Skotlannissa ja Vera 2014 Saksassa. EM- ja SM-kisojen lisäksi Ronja Väänänen ja Vera Väänänen

Ronjalla on kokemusta Suomi-Ruotsi maaottelusta ja Veralla pohjoismaisis ta kisoista. Tyttöjen mielestä harrastus vaatii aikaa, omistautumista ja kärsivälli syyttä. Siitä tulee elämäntapa. Treeni en takia kavereille jää vähän aikaa. Iltaisin ei pääse leffaan eikä ole aikaa hengailla kavereiden kanssa. Läksyjä tehdään ja kokeisiin luetaan junissa ja busseissa. Vastaavasti harrastuksen myötä saa uusia samanhenkisiä kave reita, jopa yli seurarajojen. Muille har rastuksille ei jää paljon aikaa. Van hempien vaatimuksesta koulun on edelleen se tärkein juttu, joten koulun on sujuttava harrastuksen rinnalla. Treenit ovat kovia ja fyysisiä. Harjoi tusten jälkeen lihakset ovat kipeitä ja eri laisia revähtymiä tapahtuu usein. Onnet tomuuksiltakaan ei aina vältytä. Epä onnistuneen voltin jäljiltä Vera on ker ran viety ambulanssilla treeneistä sairaa laan. Onneksi kuvausten jälkeen voitiin todeta, että säikähdyksellä selvittiin. Ronja palasi kesällä vaihto-oppilas vuodeltaan Amerikasta. Vaihdon alku aikoina hän aloitti cheerin myös rapa kon takana, mutta päätyikin lopulta pitämään taukoa harrastuksestaan. Suomessa hän palasi takaisin lajin pariin. Omien treenien lisäksi hän valmentaa porvoolaisen seuran nuor ten tyttöjen joukkuetta.

EM-kisat Bonn 2014, HAC junior Elite

Seikkailukasvatusta Järvenpäässä #JärvenpäänNuoretKotkat TEKSTI PEKKA ÖSTERBERG

ärvenpäässä on jo pitkälle tois takymmentä vuotta pyörinyt kotkakerho, toisinaan kovem paa ja toisinaan vähän hiljempaa. Vuoden 2015 alusta kerho laitetaan käyntiin ns. isolla kädellä kuuden ohjaajan voimin. Alkava kerho nojaa voimakkaasti seikkailukasvatukseen, epämuodolliseen ja kokemus peräiseen oppimiseen, jatkuvuuteen sekä sisällölliseen ja mielekkääseen kerhotoimintaan. Kerho jaetaan kahteen noin kym menen lapsen ja kolmen ohjaajan ryhmään lasten iän perusteella. Näin saadaan suunniteltua aktiviteetteja suppeammalle kohderyhmille. Myös ryhmän tarpeiden määrittäminen ja tunnistaminen on helpompaa ryhmässä, jonka jäsenet ovat tietyssä ikähaarukassa. Tavoitteena on käyttää toiminnan suunnitteluun ja arviointiin vähin tään yhtä kauan aikaa kuin toiminnan toteuttamiseen. Tämän uskotaan parantavan lasten osallisuutta, toi

minnan laatua ja lisäävän koulutuk sellista sisältöä. Näin kerhon on myös helpompi kehittyä. Toinen tärkeä tavoite liittyy toi minnan sisältöön ja sen laatuun. Pyrimme aina lasten kanssa ollessa toteuttamaan tavoitteellista ja sisäl löllistä toimintaa. Esimerkkinä tällai sesta toiminnasta on sukupuoli neutraalit aktiviteetit ja esimerkiksi askartelukerhossa lapset voivat tehdä naamioita, joiden avulla keskustelem me erilaisista identiteeteistä tai tari nakerhossa lapsille kerrotaan tarinoi ta, joissa vahva ja fiksu prinsessa hurmaakin kauniin prinssin. Näiden tavoitteiden avulle us komme lasten ja heidän vanhempien sa todella kiinnostuvan toiminnasta ja sitoutuvan kerhoon. Lähtökohtana tämänkaltaiselle kerhotoiminnalle on mielestämme ohjaajien yhteisymmärrys tavoitteista ja kerhossa säännöllisesti käyvät lapset. Näiden lähtökohtien saavutta miseksi järjestämme muun muassa

Järvenpään Nuorten Kotkien kerhossa keskusteltiin tällä kertaa tarinan avulla lasten erilaisista tarpeista ja mietittiin mikä on tärkeää ja mikä ei.

vielä ennen joulua ohjaajien kevään suunnittelu kokouksen ja mainos tamme kerhoa lähialueella ja lähi alueen koulujen rehtoreille. Kannattaa laittaa Järvenpään Nuoret Kotkat muistiin, sillä meistä tulet vielä kuulemaan!  JÄRVENPÄÄN NUORET KOTKAT Pauliina Virtanen 040 7099641 pauliinavirtanen[at)hotmail.com

Vuoden Lapsitekopalkinnon logokilpailun

voitti Taika Jylkkä

uoden Lapsitekopalkinto myönnetään vuosittain henki lölle tai yhteisölle tunnustuk sena lapsen hyväksi tehdystä työstä. Ensimmäinen palkinto myönnettiin vuonna 1991. Vuoden 2013 lapsi tekopalkinto myönnettiin lasten psykiatri Jari Sinkkoselle. Vuoden 2014 Palkinto luovutetaan vuoden 2015 alkupuolella ja palkinnon saaja ei ole vielä julkistettu. Kesällä järjestetyn vuoden lapsi tekopalkinnon logokilpailun voitti 16-vuotias Taika Jylkkä. Alun perin hänen piti tehdä logosta malli kilpai luun osallistuneille nuoremmille kerholapsille. Sattuman kautta myös Taikan logoehdotus päätyi kilpailuun

ja voitti sen. Palkinnoksi voitosta Taika sai 100 euron lahjakortin Verkkokauppa.comiin. Kilpailuun osallistui yli kaksikymmentä ehdotusta. Taika on rakennusalan perustut kintoa suorittava nuori Kuopiosta. Hän pitää opiskelemastaan alasta sen fyysisyyden takia. Istumatyö ei hou kutellut Taikaa. Opiskelun ohessa myös töitä tekevä Taika on osallistu nut Kotkien toimintaan jo pienestä pitäen. Nykyisin hän toimii oman alueensa vertsuna eli vertaisohjaajana. Vertsun tehtävän on ohjata kerhon osallistujia ohjaajan apuna. Vapaaottelua harrastava Taika on Kotkatoiminnan ohessa harrastanut aiemmin Cheerleadingia. Vauhdikkaan

nuoren elämään kuuluvat lisäksi koira ja useampi sisarus. Liiton valta kunnallisista tapahtumista hän on osallistunut sekä valtakunnalliseen vertsukoulutukseen että Kotka KuntoTapahtuma KKT:hen.

19 • kotkaviesti 4/2014

U U T I S E T & K U U LU M I S E T

VERNERI KIU

Lapsiasioita

RU 9 V.

Tuomas Kurttila ja Emma Ovaska STM:ssä.

TEKSTI PEKKA ÖSTERBERG JA EMMA OVASKA KUVAT NUORET KOTKAT

ikä on lapsiasianvaltuutettu? Mitä tekee lapsiasiavaltuu tettu, kuka on meidän tämän hetkinen valtuutettumme ja mitä hän miettii? Millä tavalla hän vaikuttaa sinun elämääsi? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saamme vasta uksen lapsiasiavaltuutetun Tuomas Kurttilan haastattelusta. Tuomashan on tunnetusti kova puhumaan, mutta on selkeästi tehnyt kotiläksynsä ja omaa hyvin saman kaltaisia näkemyksiä kuin meillä Kotkilla.

20 • kotkaviesti 4/2014

Miltä työsi lapsiasiavaltuutettuna on vaikuttanut? Heti aluksi Kurttila toteaa työn miel lyttäneen, koska ihmisoikeuksien val vonta, lasten ja nuorten hyvinvoinnin tarkastelu ja lastenoikeuksien edistä minen on tärkeää. Tämän jälkeen hän korostaa työn vastuullisuutta. Tuomaksen mielestään tämän päivän nuorten ja lasten elämä ei ole help poa sillä siinä on paljon paineita ja odotuksia. Kurttila alleviivaa myös lasten kuulemista, joka ei näy isolle yleisölle. Tässä yhteydessä hän

mainitsee lapsiköyhyyden, sairaala koulussa olevien lasten oikeudet, perheiden moninaisuuden ja seksuaali vähemmistöt. Kurttilan mielestä jokaisen lapsen tulisi tunnistaa, että hänen asiansa on tärkeä ja että häntä kuullaan. Oletko itse ollut Nuorten Kotkien tapahtumissa mukana esim. leirillä ja jos et niin olisitko valmis tulemaan? Kurttila kertoo olleensa puhumassa Nuorten Kotkien tapahtumissa työnsä

puolesta, mutta ei valitettavasti kos kaan leirillä leiriläisenä. Tästä pää simmekin mielenkiintoiseen keskus teluun vuoden 2018 kansainvälinen 75-vuotisjuhlaleiri Helsingin edustalla ja Kurttilan osallistumisesta tähän kaikkien jo niin kovasti odottamaan spektaakkelimaiseen tapahtumaan. Taisi siinä samassa herrasta tulla leirin ensimmäinen ilmoittautunut, rohkea tempaus! Millainen rooli Nuorten Kotkien kaltaisilla järjestöillä on mielestäsi lasten kasvatuksessa ja heidän oikeuksien puolustajana? Lapsiasiavaltuutettumme korostaa Nuorten Kotkien ja muiden saman kaltaisten järjestöjen roolia lasten ja perheiden elämässä. Esimerkiksi Kotkien päätehtäväksi hän nostaa sen, ettei kukaan lapsi olisi yksinäi nen. Tämän lisäksi hän pitää järjestö jä lapsen oikeuksien puolustajana ja vaikuttajajärjestöinä. Oletko itse tehnyt vapaaehtoistöitä, jos olet niin mitä opit siitä? Kurttila kertoo toimineensa vapaa ehtoisena aina nuoresta asti mm. jär jestöissä, vanhempainyhdistyksissä, oppilaskunnassa, harrastuksien paris sa ja erilaisissa luottamustoimissa. Hän painottaa vapaaehtoistyössä yhdessä tekemisen ja olemisen merkitystä. Miten koulukiusaamiseen puututtiin kun olit itse peruskoulussa, ja onko tilanne muuttunut mielestäsi mihinkään suuntaan? Kurttila kertoo tilanteen muuttuneen ja nostaa esille sosiaalisen median ja mobiilin maailman, joka voi olla vanhempien silmiltä piilossa. Hän kuitenkin muistuttaa, että oikein käy tettynä sosiaalinen media tai mikä muu tahansa väline voi olla avuksi. Ryhmäyttämisen merkitys tunniste taan nykypäivänä, kiusaamiseen puututaan ja siihen suhtaudutaan vakavammin, KiVa koulu ohjelma ja nuorisotyön läsnäolo kouluissa luet telee Kurttila ja toteaa samassa, että

tilanne on menossa hyvään suuntaan. Kurttila huomauttaa, että ongelma selkeästi tiedostetaan nykypäivänä. Hän mainitsee siitä esimerkkinä Nuorten Kotkien KIPU-projektin ja korostaa projektin tekemän työn merkitystä. Positiivista on Tuomaksen mie lestä myös se, että lapset nykyään tunnistavat omat oikeutensa eli sen ettei kenenkään tarvitse olla ympäris tössä, jossa kiusataan. Summa summarum, Tuomaksen mielestä tilanne on nykyään haastavampi, mutta sen eteen tehdään enemmän töitä. Pystyitkö itse peruskoulussa vaikuttamaan tiettyihin asioihin? Tuomas ei peruskoulussa ollut kovin aktiivinen vaikuttaja. Hän ei kokenut sille suurta tarvetta tai hän vaikutti muualla esimerkiksi harrastuksissa. Vasta lukiossa hän liittyi oppilaskuntaan ja aloitti oman uransa vaikuttaja. Lu kiossa tällaista toimintaa tuettiin, siihen kannustettiin ja oppilaiden aktiivisuut ta arvostettiin esimerkiksi poliittisilla tilaisuuksilla, vaalikeskusteluilla ja oppilaskuntatoiminnan tukemisella. Mitä mieltä olet oppivelvollisuus iän nostamisesta? Jo kymmenen vuotta sitten aiheesta keskusteltiin muistelee Tuomas. Hän kertoo kuitenkin edelleen olevan samaa mieltä ja suhtautuvan asiaan erittäin myönteisesti. Hän kuitenkin tarkentaa että hänen mielestään

oppivelvollisuutta ei niinkään tulisi sitoa ikään vaan toisen asteen koulu tukseen. Lapsiasianvaltuutettu ei ym märrä logiikkaa miksi oppivelvollisuus tulisi sitoa ikään. Tilanne on hänen mielestään yhtä huono sekä 17 tai 20 vuotiaan nuoren kohdalla, jos nuori ei ole suorittanut toisen asteen kou lutusta. Oppivelvollisuuden nostaminen on turhaa, sanoo moni, koska joskus nuori ei motivoidu koulusta, Tähän Tuomas vastaa: ”silloin me ei olla yritetty tarpeeksi.” Mitä mieltä olet pienten koulujen lakkautuksesta? ”Pieni ei ole aina kaunista” muistut taa Tuomas ja viittaa tällä siihen fak taan että kriittisyys on usein suurta pienten koulujen kohdalla. Välttä mättä kaikista pienin yksikkö ei tar joa lapselle tarvittavaa ainevalikoimaa, tarvittavia oppimisen tukiopetus palveluita tai lapselle sopivaa ryhmää. Hän mainitsee verkko-opiskelun mahdollisuudet ja ottaa asian esille puhuttaessa pienten koulujen lak kauttamisesta ja koulumatkoista. Lapsiasiavaltuutettumme arvostaa jokaista koulua ja sitä että koulu on lähipalvelu. Hänen mielestään koulu ja ei tulisi arvioida pelkästään koulun koon perusteella. Haastattelijat kiittävät, kumartavat ja marssivat kohti uusia seikkailuja tietäen nyt varmasti, ettei Nuoret Kotkat yksin puolusta lapsia ja nuoria.

Lapsiasiavaltuutettumme korostaa Nuorten Kotkien ja muiden samankaltaisten järjestöjen roolia lasten ja perheiden elämässä. 21 • kotkaviesti 4/2014

U U T I S E T & K U U LU M I S E T

Kotkatoiminnasta monipuolisempaa

iime Kotkaviestissä (3/2014) Arawela Sovala avasi projekti amme sekä seminaaria, jossa olemme mukana tekemässä Nuorista Kotkista monimuotoisempaa järjes töä. Toukokuussa olimme ensimmäi sessä All together tapaamisessa Oer-Erkenschwick:ssä Saksassa. Syyslomalla meitä Arawelan kans sa onnisti, kun saimme All togethertiimin koti Suomeen. Ensimmäiset päivät Suomessa vietimme Meri harjun viehättävässä kurssikeskuksessa. Siellä pääsimme testaamaan puu saunaa, leikkimään piilosta pimeässä kartanossa ja tietenkin perehtymään entistä syvemmin syrjintää koskeviin projekteihimme erilaisten leikkien ja aktiviteettien avulla. Oli ihana nähdä muita osallistujia pitkästä aikaa. Etenkin Jessiä, joka tulee ensi vuonna olemaan vaihdossa Kataloniasta ja työskentelemään Nuorten Kotkien toimistolla. Meriharjun kurssikeskuksesta siir ryimme keskustan liepeille hostelliin, jossa viestimme lopun seminaarin. Pääsimme Nuorten Kotkien toimis tolle, jossa ohjelma jatkui. Saimme esimerkiksi toteuttaa pienissä ryh missä kehiteltyjä syrjintään liittyviä erilaisia pelejä ja aktiviteetteja. Kaikkien loistavien neuvojen ohella

saimme myös konkreettista kokemus ta, jota hyödyntää projektien edetessä. Opimme paljon kuunnellessa muiden projekteja. Mitä he olivat saaneet aikaan ja mitä vaikeuksia he olivat kohdanneet. Muut antoivat meille myös parannusehdotuksia sekä mielekästä palautetta projek tiimme, joka on jo alkanut ja hyvällä mallilla. Meillä on innokas tiimi vapaa ehtoisia Nuorista Kotkista ja ensim mäistä tapaamisajankohtaa tiimin kanssa ollaan juuri sopimassa. Jos sinua kiinnostaa tulla mukaan

Ansiomerkin jako

opeinen ansiomerkki 15 vuo den ansiokkaasta toiminnasta Kotkaliikkeen hyväksi on myönnetty Mirja Parkkilalle ja Kati Sainiolle. Vuoden ohjaaja palkinto myönnettiin Maiju Lehikoiselle. Mirja Parkkila työskenteli Nuoris sa Kotkissa Jyväskylän maalaiskunnan aluejärjestössä 1990–1999. Sen jäl keen hän on tehnyt vapaaehtoistyötä Keski-Suomen Nuorissa Kotkissa toimien mm. puheenjohtajana. 22 • kotkaviesti 4/2014

Mirja Parkkila sanoi kiitospuheessaan, että Nuoret Kotkat on elämäntapa ja hänen nuorekkuutensa salaisuus. JTY:n Kotkien työntekijä Kati Sainio työskenteli Keski-Suomen Nuorissa Kotkissa 1998 ja siirtyi JTY:n Kotkien työntekijäksi 1999. Ennen työntekijäksi siirtymistä Kati ohjasi opiskeluaikanaan kerhoa. Kuvassa palkitut Kati Sainio ja Mirja Parkkila välissään Jyväskylän Kotkien puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen.

tekemään kotkajärjestöstämme entistäkin monipuolisempaa, niin ota ihmeessä meihin yhteyttä. Asuitpa sitten missä tahansa päin Suomea, niin kerromme mielelläm me lisää! Kaiken kaikkiaan opimme paljon sekä opetimme paljon. Vahvistimme suhteita muihin kotkajärjestöihin ja saimme lisää motivaatiota ja ”avaimia” kuinka pyrkiä kehittämään Nuorten Kotkien toimintaa. Natalia Kallio sp. alltogethersuomi@gmail.com

APIIR

MER

TÄ H

LEIK

Oletko aina halunnut päästä kulissien taakse backstagelle haastattelemaan staroja?

EPOR

EN K K I TA LT E

Oletko sinä Kotkapiirisi tähtireportteri? tai muuten vain kiinnostunut kirjoittamisesta? Kotkaviesti tarvitsee juuri sinua. Etsimme joukkoomme juttujen kirjoittamisesta kiinnostuneita eri-ikäisiä avustajia. Tähtireportteri saa etuoikeuksia leireillä ja pääsee kulissien taakse haastattelemaan leirin järjestäjiä!

V O I T K E R T O A I T S E S TÄ S I L E A L L E L E A . V A A N A N E N @ N U O R E T K O T K AT. F I JA ME KERROMME SINULLE, MILLOIN VOIT ALOITTAA.

23 • kotkaviesti 4/2014

TULOSSA

KOTKAPÄIVIEN teemana on fantasia. Koko viikonlopun ohjelma kietoutuu fantasia tarinan ympärille. Osallistujat pääsevät mukaan seikkailuun, hyvän ja pahan taisteluun, hobittien, haltijoiden ja kääpiöiden keskelle. Onnellisen lopun luomiseen tarvitaan meitä kaikkia, kaikista pieninkin on tärkeä. MILLOIN: 23.–24.5.2015 MISSÄ: Solvallan Urheilu-Opisto, Luontokeskus Haltia, Espoo KENELLE: Kaiken ikäisille lapsille ohjaajineen ja vanhempineen LISÄTIETOJA: Seuraavassa Kotkaviestissä. Tulossa liiton kotisivuille www.nuoretkotkat.fi

#kaikkeinpieninkin #kotkapäivät Pysy kuulolla!

Tule mukaan, anna käsi, olen sinun ystäväsi. Tule mukaan, seikkaillaan,nyt pieninkin voi muuttaa maailmaa!

24 • kotkaviesti 4/2014

PIIRR

haltiat – oi, sorjat, kauniit, örkit niin kuin mädät nauriit.. hobitit nuo neuvokkaat ja ihmiset niin tarmokkaat.

Tule mukaan, anna käsi, olen sinun ystäväsi. Tule mukaan seikkailuun! Siellä kohtaat kummat muut..

: RO ET

OPE NYQVIST

JÄRJESTÖPÄIVÄT

VERTSUKURSSI, OHJAAJAKURSSI JA IP-OHJAAJAKOULUTUS 20.–22.3. NUORISOKESKUS ANJALA

VUODEN 2015 JÄRJESTÖPÄIVÄT JÄRJESTETÄÄN HELMIKUUSSA HÄMEEN SYDÄMESSÄ HOTELLI PETÄYS RESORTISSA.

Kevään valtakunnalliset koulutukset vertsukurssi, ohjaajakurssi ja ip-ohjaajakoulutus, järjestetään Nuorisokeskus Anjalassa.

Päivät on erityisesti tarkoitettu piirijärjestöjen ja liiton hallinnossa ja vastuutehtävissä toimiville.

Viikonlopun ohjelma sisältää sekä kaikille yhteisiä koulutusosuuksia että omaa ohjelmaa vertsuille ja ohjaajille.

Päivien aikana opitaan uusia leikkejä, nautitaan Petäyksen hienosta ympäristöstä ja työskennellään erilaisissa työpajoissa. Pajoissa perehdytään mm. Kotkaosaston asioihin, rahoitusmenetelmiin ja projekteihin, itsensä voimaannuttamiseen sekä valtakunnallisten tapahtumien kehittämiseen.

Koulutusviikonlopun tavoite on jakaa tietoa eri tehtävissä toimivien vapaaehtoisten kesken sekä kerätä toivomuksia ja ideoita yhteisen toiminnan ja yhteistyön lujittamiseksi.

Liiton perimä osallistumismaksu 110 € pitää sisällään matkat, majoituksen, ruokailut ja mahtavan ohjelman. Ilmoittautuminen 16.1. mennessä omaan piirijärjestöön.

7.–8.2.2015 HOTELLI P E T ÄY S

Lauantaina kouluttajaksi saamme lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri ja kouluttaja Raisa Cacciatoren. Koulutuksen teemana on erilaisten lasten kohtaaminen. Tapahtumaan ilmoittautuminen päättyy 27.2. Hinta alle 18-vuotiailta 100 € ja 18-vuotta täyttäneiltä 110 €.

PERJANTAI ilta saapuminen ja yhteinen iltaohjelma LAUANTAI aamu- Yhteinen koulutusosuus kaikille.

T E RV E

päivä Kouluttajana Raisa Cacciatore.

ilta- Omaa ohjelmaa vertsuille. päivä Yhteinen koulutusosuus ohjaajille ja ip-ohjaajille. Kouluttajana Raisa Cacciatore. ilta Yhteinen iltaohjelma SUNNUNTAI aamu- Omaa ohjelmaa vertsuille. päivä Kotkaohjaajan peruskurssi. Omaa ohjelmaa ip-ohjaajille.

TULOA

! 25 • kotkaviesti 4/2014

KANSAINVÄLISYYS

[UUNOT EPSANJASSA] Olipa kerran helteinen heinäkuu, kun kolme nuorta kotkaa päättivät äkkilähteä Espanjaan kattojärjestömme IFM-SEI:n kansainväliseen seminaariin.

eitä oli siellä Kylä-Junnilan Netta, Innasen Essi ja Valkaman Sameli. Eikä me siellä kolmestaan oltu, vaan mukana oli nuoria aikuisia yhdeksästä maasta. Oli meidän ja paikallisten katalaanien ohella slovakeja, algerialaisia, itävälta lainen, saksalainen, britti, italiaano ja kolumbiaano. Verraton joukko, jonka kera oli verrattoman hauskaa.

26 • kotkaviesti 4/2014

Seminaari järjestettiin siis Espan jassa, tarkemmin Kataloniassa, histo riallisen Tarragonan kaupungin lie peillä. Niin siis siitä noin 30 kilo metriä kiemuraista vuoristotietä ylös keskelle ei mitään. Tai korjataan, että kaupat, ihmiset, hulina ja hälinä jäivät pois, kun tilalle hiipivät silmiä hivele vän kauniit vuoristomaisemat, joita kaskaiden kuiskuttelu kauniisti säesti

aamusta iltaan. Majoituksemme oli vaatimattomassa vanhassa suur perheen kivitalossa. Se yhdessä syr jäisen sijainnin kanssa loi oivat puit teet kaksikymmenpäisen joukkom me yhteenhitsautumiselle. Olimme han me reissussa kymmenen päivää. Matka oli monella muotoa mahta va kokemus. Seminaarin ohjelma oli tiukkaa asiaa aamusta iltaan, mutta

menetelmien monipuolisuus piti mielen virkeänä. Teemana oli suku polvenvaihdos järjestökentällä (Generations in the field of youth work). Lähdimme aluksi analysoi maan kukin omia organisaatioitam me läpi, jonka jälkeen opimme ja opastimme toinen toisiamme. Ajatus työtä tehtiin niin, että savu nousi kor vista ja teimme todennäköisesti poruk kana ajattelun maailmanennätyksen. Loppu tulemana oli helppo tode ta, että oma Nuori Kotkamme lentää suotuisissa tuulissa kansainvälisellä silmällä tiiraillen. Tämä näkemys on hyvä aina välillä päivittää, jotta osaisi jättää ne turhimmat murinat mahaan sa. Mutta emme silti saa tyytyä siihen tietoon, vaan parantamisen varaa omassakin toiminnassa toki löytyy. Seminaarissa Nuorten Kotkien kes keisen problematiikan nähtiin liitty vän jäsenten pitämiseen, ei niinkään

jäsenhankintaan. Erityisesti nuorten aikuistuessa menetämme liian paljon aktiivisia toimijoita ja myöhemmin heidän saamisensa takaisin toimin taan on hankalaa. Ehkä sen eteen ei ole tehty tarpeeksi töitäkään? Seminaari tarjosi siis tuhdin kat tauksen näkemystä järjestömaail maan ja sen toimivuuden periaatteisiin konkreettisin esimerkein eri sisar järjestöistämme. Henkilökohtaista hyvää me matkassa olleet saimme tu tustuessamme ihaniin ihmisiin, joiden kanssa saimme jakaa ajatuksiamme ja hioa kielitaitoamme. Myös vuoristo maisemat luonnon uima-altaineen, vesiputouksineen ja kallionkielekkeineen jättivät pysyvän hyvän olon kolon si simpäämme. Nämä on niitä reissuja, joihin suosittelemme teitä jokaista tarttumaan. Tykkäsimme. Uunot

27 • kotkaviesti 4/2014

K A N S A I N VÄ L I S Y YS

VAELLUSLEIRILLÄ KATALONIASSA TOINEN TOISTAAN TUKIEN TEKSTI JA KUVAT SONJA HÄMÄLÄ INEN

LOKUUN ensimmäisenä Leirin osallistujat tutustuivat toisiinsa kylässä ja blogin kirjoittamisesta. päivänä joukko suomalaisia ja ryhmäytyivät vaellusosuuden aika Leirin yhtenä pääteemana oli kansain vertsuja ohjaajineen ko na. Vaiheikas matka sisälsi 55 kilo välinen yhteistyö. Nuoret pääsivät koontui Helsinki-Vantaan lentoken metria kävelyä, paahtavaa hellettä, osallistumaan aktiviteetteihin, joissa tälle määränpäänään Barcelona. Pe rajun myrskyn, tähtien alla nukku käsiteltiin mm. osallisuutta, kommu rillä odottivat katalonialaiset nuoret mista ja paljon muita haasteita, joista nikaatiota ja työskentelyä ryhmässä. ja heidän ohjaajansa. Koko poppoo ryhmä suoriutui hienosti yhdessä He oppivat, miten osallistaa itseään lastattiin bussiin, jonka määränpäänä toisiaan tukien ja pääsi lopulta perille ja muita sekä kommunikoimaan oli Katalonian Costa leirintäalueelle Rosesiin. ryhmässä kielestä huolimatta. Brava. Vielä tässä vai Rosesissa vietettiin Leirin aikana ryhmä pääsi tutustu heessa kukaan joukosta ei viiden päivän ajan leiri maan myös Rosesin keskustaan varmasti osannut arvata, elämää telttaillen, uiden, ja suorittamaan siellä tehtäviä Nuoret pääsivät millainen kokemus oli ruokaa tehden ja erilaisten sekä viettämään päivän vesiosallistumaan edessä. leikkien ja pelien parissa. puistossa. aktiviteetteihin, Yopac-leiri oli Nuor Suomalaiset ja katalonia Yopac-leiri oli ensimmäinen joissa käsiteltiin ten Kotkien ja katalonia laiset olivat valmistelleet Nuorten Kotkien ja toisen järjestön mm. osallisuutta, laisen sisarjärjestömme ryhmälle perinteisiä pelejä järjestämä kansainvälinen leiri, joka kommunikaatiota ja Esplacin yhteistyössä jär työskentelyä ja leikkejä, joita olivat yhdisti tavalliseen leireilyyn sekä jestämä leiri. Leiri kesti omilla leireillään oppi vaellusta ja seikkailukasvatusta että ryhmässä. matkustuspäivineen 11 neet. Työtehtävät leirillä oppimiseen rohkaisevia aktiviteette päivää. Osallistujat olivat suoritettiin vuoroittain ja. Osallistujat kuvasivat leiriä haasta iältään 12–18-vuotiaita. Rahoitus lei samoissa ryhmissä, kuin vaelluksen vana mutta ikimuistoisena ja ainut rin järjestämiseen saatiin EU:n kou aikana. Jokaisena päivänä jokin ryh laatuisena kokemuksena ja toivovat, lutus-, nuoriso- ja urheiluohjelmalta, mä vastasi lounaasta, päivällisestä, että vastaavanlaisia leirejä järjestetään Erasmukselta. tiskeistä, yleisestä ilmapiiristä leiri jatkossakin. Leiri alkoi neljä päivää kestäneellä vaelluksella. Vaelluspäivinä käveltiin pääsääntöisesti päivän viileimpinä aikoina, aamulla, päivällä ja illalla. Iltapäivisin syötiin lounasta ja vietet tiin siestaa matkan varrelle osuneissa kaupungeissa. Reitti oli aloittelijoille haastava nousuineen ja laskuineen, mutta tarjosi kulkijoille toinen tois taan upeampia Välimeren alueen mai semia. Sekä rantaa myöten mutkittele vat pikkupolut että laakea vuoristoalue tulivat tutuiksi. Leiriläiset pääsivät vaelluksen aikana oppimaan monia Heti ensimmäisestä päivästä erätaitoja ja verestämään vanhoja. lähtien heidät jaettiin Heti ensimmäisestä päivästä lähtien heidät jaettiin sekaryhmiin, joissa he sekaryhmiin, joissa he toimivat toimivat yhteistyössä vaelluksen ajan: yhteistyössä vaelluksen ajan. valmistivat ryhmälle ruoat, kokosivat teltat ja suorittivat muita tehtäviä.

28 • kotkaviesti 4/2014

Kansainvälinen

VIIKINKILEIRI Tanskassa

20.–25.7.2015 (+ MATKAPÄIVÄT)

Tanskan sisarjärjestömme DUI – Leg og Virke täyttää vuosia ja juhlistaa sitä järjestämällä kansainvälisen juhlaleirin. Sen teemana ovat viikingit. LEIRIPAIKKA: Leiri pidetään Jyllannin niemimaalla, Halsissa. Leiripaikka Bisnapsgård on DUI:n oma leiri/ kurssikeskus. Leiripaikan osoite on Bisnapgård Efterskole, Nordmandshage 45, 9370 Hals, Tanska OHJELMA: Leirillä järjestetään mm. erilaisia työpajoja, joissa on mahdollisuus tehdä asioita kuten viikingit aikanaan. Iltaisin on luvassa erilaisia esityksiä ja muuta kivaa iltaohjelmaa. Suunnitelmissa on tehdä leiriltä retki Legolandiin, jonne on noin kolmen tunnin ajomatka leiriltä. LEIRIN PÄIVITTÄINEN AIKATAULU:

8:00–9:00 Aamiainen 9:00–9:30 Klaani kokoukset 9:30–13:00 Työpajat 13:00–14:30 Lounas 14:30–15:30 Vapaa-aikaa 15:30–18:00 Yhteistä toimintaa 18:00–19:30 Päivällinen 19:30– Viihdettä ja hauskaa MATKUSTUS: Leirille matkustetaan bussilla. Laivalla Tukholmaan ja sieltä bussilla Ruotsin halki Göteborgiin, josta laivalla yli Fredrikshavniin. Fredriskhavnista on noin tunnin ajomatka leiripaikalle. ILMOITTAUTUMINEN: 10.4. mennessä omaan piirijärjestöön/omalle ohjaajalle

www.dui.dk/jubi - tlf. +45 36 17 72 00

LEIRIMAKSU: Hinta-arvio 650 € (sisältäen leirimaksun Tanskaan, leirillä 3 ruokailua päivässä, menopaluu matkustuksen kotimaasta leirille, menopaluu laivamatkat, Legolandin sisäänpääsymaksun, matkalla puolihoito). Matkustus, aikataulu sekä hinta tarkentuvat alkuvuodesta.

DUI-LEG og VIRKE

LISÄTIETOJA: seuraavasta kotkaviestistä sekä liiton kotisivuilta alku vuodesta 2015 www.nuoretkotkat.fi 29 • kotkaviesti 4/2014

OHJAAJAT & VERTSUT Mitä ihmettä on

OSALLISUUS?

NUORISOFOORUMI MIKKELISSÄ

TEKSTI PAULIINA VIRTANEN JA PEKKA ÖSTERBERG

iten sinä voit vaikuttaa itseäsi koskettaviin asioihin joka päiväisessä elämässäsi, per heessäsi, kerhossasi tai Kotkissa yleen sä? Kysymys kuulostaa kiperältä, mut ta tosiasiassa reilussa ja terveellisessä elinympäristössä lapsi ja nuori vaikut taa huomaamattaankin moneenkin asiaan. 5-vuotiaalle on iso asia päättää itse siitä laittaako kumpparit vai lenk karit ja 15-vuotias voi jo keskustella vanhempiensa kanssa kotiintulo ajoista. Tämä on vaikuttamista ja osal lisuutta. Jokaisen meistä olisi saatava vaikuttaa ja osallistua meitä koskeviin asioihin omaan tilanteeseemme ja ikäämme soveltuvalla tavalla. Nuorissa Kotkien yksi tärkeimmis tä tehtävistä on lasten ja nuorten

osallisuuden edistäminen ja rohkaisu. Nuorten ja lasten on luotettava vanhempiin ja uskoa siihen, että hei dän mielipiteensä otetaan huomioon ja tosissaan. Tämän asian edistämisek si Nuorten Kotkien Keskusliitto jär jesti Nuorisofoorumin Mikkelissä 31.10.–2.11.2014. Tapahtumaan osallistui yli 20 nuorta ympäri Suomea. Nuoret pääsivät viikonlopun aikana vaikuttamaan asioihin erilais ten harjoitusten, paneelikeskustelun sekä mielenilmauksen kautta. Tapahtumassa olivat mukana myös KIPU vol.2 projektin nuoret. KIPU vol.2 on jatkoa Kotkaliiton KIPU-projektille ”Kiusaaminen ja syrjintä on rikos – puuttuminen on välittämistä.” Projektin kymmenen

Tää homma vetelee tää homma vetelee Kun asiat vaan pahenee Lähdetää etenee EN JÄIS KOTIIN HENGAAMAAN HARRASTAA JOS MUL OIS MAHDOLLISUUS EN VALITTAIS MÄ OLLENKAA HARRASTAA JOS MUL OIS MAHDOLLISUUS

30 • kotkaviesti 4/2014

nuorta aikuista kouluttavat Kotkaliik keen ohjaajia ja vertaisohjaajia käsit telemään kiusaamiseen ja syrjintään liittyviä asioita lasten ja nuorten kanssa. Lauantain paneelikeskustelussa puhumassa olivat Mikkelin nuoriso valtuuston puheenjohtaja Roosa Parkkinen, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila, Mikkelin kaupungin valtuuston puheenjohtaja Satu Taavitsainen sekä Nuorten Kotkien liitto hallituksen jäsen Outi Veijonaho. Luvialla koulukuraattorina toimiva Veijonaho piti tärkeänä lasten ja nuor ten vaikuttamismahdollisuuksia oppi laitoksissa. Lisäksi hän kertoi nuorille vaikuttamisesta Nuorissa Kotkissa. Hän on Kotkaliiton liittohallituksessa,

Foorumin osallistujat osoittamassa mieltään Mikkelin torilla harrastusmahdollisuuksien puolesta. mahdollisuuksien puolesta. mieltään Mikkelin torilla harrastusFoorumin osallistujat osoittamassa

joka on tehnyt vuosien varrella aloit teita esimerkiksi kouluterveyden huoltoon, iltapäiväkerhotoimintaan ja lastensuojeluun liittyen. Kaikki edellä mainitut aloitteet ovat johtaneet laki muutoksiin, mutta niiden käytäntöön panossa on ollut ongelmia. Jo nuorena aktiivisen vaikuttami sen aloittanutta Roosa Parkkista ja hänen ajamaa nuorten ääntä arvoste taan. Parkkinen valittiin viidennellä luokalla alakoulun oppilaskuntaan ja siitä vaikuttaminen on jatkunut aina kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalauta kuntaan sekä kaupunginvaltuustoon, joissa nuorisovaltuuston puheen johtajalla on läsnäolo-oikeus. Satu Taavitsainen on opiskellut ja tehnyt vapaaehtoistyötä Yhdysvalloissa. Siellä ollessaan hän innostui vaikutta misesta. Parikymppinen Taavitsainen marssi kotiin palatessa puoluetoimis tolle ja ilmoitti haluavansa puolueen jäseneksi. Toimistolla oltiin hiukan hämillään, koska ei oltu totuttu siihen, että nuoret marssivat toimistolle ja ovat kiinnostuneet politiikasta. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurt tila tutkii työssään, miten lasten oikeu det toteutuvat ja miten lapsilla menee. Kurttilalla kiinnostus vaikuttamiseen heräsi jo nuorena. Hän varttui Oulus sa, jossa nuorena poikana kuuli kau pungin ”toiveiden tynnyri” -vaikutta mismahdollisuudesta. Reipas poika päätti laittaa tynnyriin aloitteen siilien talvehtimisolojen parannusideasta.

Ryhmäkuva paneelikeskustelun jälkeen. Kuvassa foorumin osallistujat, panelisitit ja Nuorten Kotkien liiton hallitus. Osana nuorisofoorumia järjestetty paneelikeskustelu.

Vasemmalta oikealle, Mikkelin nuorisovaltuuston puheenjohtaja ja foorumin panelisti Roosa Parkkinen, Nuorten Kotkien liiton toiminnanjohtaja Lea Väänänen, Mikkelin kaupungin valtuuston puheenjohtaja ja foorumin panelisti Satu Taavitsainen, Lapsiasiavaltuutettu ja foorumin panelisti Tuomas Kurttila.

Hän koki jo lapsena tulleensa näh dyksi, kuulluksi ja arvostetuksi. Tämä lisäsi innostusta vaikuttaa asioihin. Nuorten osallisuuden lisäämiseksi Kurttila sanoo työssään lapsiasia valtuutettuna välittäneensä tietoa las ten ja nuorten arjesta päättäjille. Hän pitää myös tärkeänä keskustelua suo raan nuorten kanssa heidän elämästä. Kysyimme Kurttilalta, mitä lasten ja nuorten parissa työskentely antaa hänelle. ”Luottamusta tulevaisuuteen ja halua tehdä töitä nuorten parissa, kun näkee mitä hyötyä siitä on lapsille.”

Sunnuntaisen mielenilmauksen aiheena Mikkelin torilla oli lasten ja nuorten oikeus harrastamiseen. Liian usein harrastukseen pääsemisen es teenä on raha tai esimerkiksi toimi tilojen puute. Ne, eivätkä muutkaan seikat, saa olla esteenä lasten ja nuor ten tasa-arvoisille harrastusmahdolli suuksille. Nuorisofoorumin jälkeen koti matkalle lähti joukko nuoria, jotka ovat yhä enemmän innostuneita vai kuttamisesta ja osallisuudesta. Kuul laan nuoria ja otetaan heidät kaikilla tahoilla mukaan päätöksentekoon!

Nälkäiset ja janoiset kotkatyöntekijät TEKSTI PEKKA ÖSTERBERG NUORTEN KOTKIEN työntekijät kokoontuivat marraskuussa Nokialle tapaamaan toisiaan, oppimaan uutta ja luonnollisesti kehittämään liiket tämme. Koulutuksessa oli aistittavis sa yhteisymmärrys, halu kehittyä ja osallistaa vapaaehtoisia ja lapsia yhä enemmän. Koulutuksessa keskusteltiin muun muassa Atte Kalkkeen johdolla vies tinnästä ja liikkeen yhtenäisestä ilmees tä, valtakunnallisista tapahtumista ja

liiton työryhmistä. Tapetilla oli myös paikallistoiminta, kerhojen perusta minen ja pyörittäminen sekä liiton rooli paikallistoiminnassa ja liiton kerhoille antama tuki. Tämän kaiken lisäksi työntekijät ehtivät myös iloi tella ja leikkiä Saana Sandholmin johdolla ja pohtia seksuaalista suun tautumista KIPU-työkirjan työpajan avulla. Tapahtumasta lähdettäessä oli ilo huomata, että edes intensiivinen

kahden päivän koulutustapahtuma ei tyydytä kokeneemmankaan kotka työntekijän yltymätöntä tiedonjanoa tai oppimisen nälkää. 31 • kotkaviesti 4/2014

O H J A A J AT & V E R T S U T

Vertsut – tulevia kasvattajia TOIMITTANUT JULIA UZBJAKOV

Vertsut: Jokainen vertsu ja ohjaaja joutuu joskus hankalan tilanteen eteen esimerkiksi leireillä. Varsinais-Suomen kotkapiiri järjesti vertsuilleen koulutuksen aiheesta, jota on toivottu pitkään. Ohjaajina olivat omat kotka-aktiivit, jotka ovat rautaisia kasvatus ja hoitotyön ammattilasia. Seuraavassa jutussa on kaksi eri näkökulmaa.

32 • kotkaviesti 4/2014

Heti syysleirin jälkeen 18.–19.10. meillä oli vertsukoulutus Tippsundissa koskien hankalia tilanteita. Ensin oli hiukan teoreettisempaa puhumista, että minkälaisia ovat hankalat lapset. Kerroimme ensin mitkä ovat meidän käsityksemme hankalista tilanteista (esim. lapsi ei osallistu leikkiin). Sit ten keskustelimme miten ongelman voi ratkaista sekä mitä ei missään nimessä saa tehdä. Käytimme erilaisia tapoja, jotta oppisimme ratkaisemaan ongelmat helpommin. Piirsimme sarjakuvia ja näyttelimme vaikeita tilanteita.

Näytteleminen oli todella hauskaa ja se opetti tosi paljon. Opimme ratkai semaan riitatilanteita uudella tavalla ja uusilla lähestymistavoilla. Vaikka tiesimme hankalien tilanteiden rat kaisemisesta jotain, niin opimme to della paljon uusia asioita. Mielestäm me koulutus onnistui todella hyvin. Kuten vertsukoulutukseen kuu luu, teimme myös paljon muutakin kuin opiskelimme. Grillasimme, hoi dimme keittiötä, pelasimme ja vie timme laatuaikaa vertsujen kesken. Kirjoittaneet vertsut: Eleonoora Piironen ja Jethro Hyytiäinen

Ohjaajat: Tippsundissa syysleirin päätteeksi järjestettiin vielä vertsukoulutus, jon ka tarkoituksena oli pohtia ja löytää eri keinoja selvitä hankalista tilanteis ta, joihin lapsiryhmien kanssa ajoit tain ajaudutaan. Koulutettavana olleet 11 vertsua olivat aktiivisia keskustelijoita. Heillä oli lähtökohtaisesti jo kokemusta hankalista tilanteista, sekä ajatus ti lanteista selviämiseen oikean suun taiset. Nämä tilanteet ovat kuitenkin sellaisia, että opittavaa riittää aina. Varmasti jotain uuttakin tarttui jokaisen matkaan. Kunhan pääsevät oppejaan testaamaan ja hiomaan, sillä kokemuksen kautta oppiminen on tehokkainta. Koulutuksessa keskityimmekin enimmäkseen lisää mään vertsujen ym märrystä hankalien Koulutettavana tilanteiden taustois olleet 11 vertsua olivat ta. Miksi lapsi kiu aktiivisia kuttelee? Ei aina keskustelijoita. kaan huvikseen. Miksi lapsi jättäy tyy leikin ulko puolelle ja mistä, sekä milloin riidat syntyvät? Miten ohjaaja voi omalla toiminnallaan ennaltaehkäistä hankalien tilanteiden syntymistä? Toki myös pohdimme muutamia perustoimintamalleja, miten toimia kun tilanne on päällä. Koska kaikkea ei kuitenkaan voi etukäteen estää. Perusohje hankalien tilantei den ratkaisemiseen kuuluu: pidä kiinni säännöistä, perustele vaati muksesi, anna periksi pienissä, älä pakota, anna aikaa, kuuntele ja puhu tunteista. Tärkeintä on myös keskustella ta pahtuneista vertaistensa ja ohjaajien kesken, älä jää yksin. Oppia voi kan tapään kautta kokemalla, mutta fiksu oppii myös toisten tekemisiä seuraa malla. Jakaminen auttaa kaikkia. Kirjoittaneet vertsukouluttajat: Sameli Valkama (opettaja), Essi Jormanainen (lähihoitaja) ja Annamari Palenius (perhetyöntekijä, uusperheneuvoja).

BACK

MA HTAVA MPA NA KUIN KOS KA A N ENNEN!

usi projekti paneutuu ohjaa jien ja vertsujen kouluttami seen. Tällä tavoin KIPU pyr kii jalkautumaan kaikkien kerhojen ja sitä kautta kaikkien lasten tietoi suuteen. Jaamme lasten kanssa toi miville työkaluja kiusaamisen ja syr jinnän ennalta ehkäisyyn. Tarkoituksena on, että KIPUkoulutuksessa käynyt ohjaaja ja vert su on valmis keskustelemaan aihees ta lasten kanssa esimerkiksi KIPUtyökirjassa olevien työpajojen avulla. Toivottavasti tapaamme pian liiton tai oman kotkapiirisi tapahtumissa ja saamme joukkoomme innokkaaseen lisää aktiivisia toimijoita. Näin Nuoret Kotkat ympäri Suomea lait taa niin sanotusti kapuloita rattaisiin kiusaamiselle ja syrjinnälle! KIPU-työryhmä on jaettu pii reittäin pienempiin ryhmiin. Älä huoli vaikkei omassa piirissä olisi

kaan KIPU-yhteyshenkilöä. Meillä nimittäin riittää energiaa levittää tätä sanomaa muillekin piireille! Alla olevasta listasta näet oman piirisi yhteyshenkilön. Ole rohkeasti heihin yhteydessä kiusaamiseen tai syrjintään liittyvis sä aiheissa. • Sini Sedig ja Kalle Siimes, Kuopio ja Pohjois-Karjala • Lauri Kärkkäinen ja Maaren Kemppi, Kymi • Viivi Kähärä ja Mikaela Vahvelainen, Helsinki • Emma Ovaska, Pinja Kenias ja Sonja Hämäläinen, Uusimaa ja Häme • Eleonoora Piiroinen ja Anna Salonen, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa • Pekka Österberg toimii projektin työntekijänä.

MITÄ TEHDÄ KIUSAAMISELLE 33 • kotkaviesti 4/2014

O H J A A J AT & V E R T S U T

Arbetarrörelsens Barnorganisation i Norden ABN kongressi 8.– 9.11.2014 Runö Ruotsi

BN:n jäseniä ovat Kotkajärjestöt Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta. Pohjoismainen kongressi järjestetään kolmen vuo den välein. Tämän kertainen kongressi kokoon tui Ruotsissa ja Kotkien edustajana kongressiin osallistuivat Tipsu Sollasvaara, Victor Suhonen, Arawela Sovala, Soili Sirenne ja Lea Väänänen. Kongressissa puheenjohtajuus vaihtui Norjalta Ruotsille. Kolmen

vuoden päästä kongressi pidetään Suomessa ja puheenjohtajuus vaih tuu Nuorille Kotkille. Tulevalla kolmivuotiskaudella vah vistetaan yhteistyötä ja kokemuksen vaihtoa vierailemalla eri järjestöjen tapahtumissa. Lisäksi jatketaan ja kehitetään olemassa olevaa pohjoismaista Demokratiakoulua sekä järjestetään yhteispohjoismaisia leirejä. Taistelemme lapsiköyhyyttä vas taan, nostamme keskusteluun kaikille

Työväenliikkeen itsenäinen säätiö tukee omaehtoista kulttuurityötä Vuoden 2015 apurahat tulee hakea ajalla 1.11.-31.12.2014 Apurahojen hakuohjeet ja hakusovellus löytyvät sivuiltamme www.sivistysrahasto.ﬁ

34 • kotkaviesti 4/2014

tasa-arvoisen koulun ja vaadimme Lapsen oikeuksien saamista laiksi kaikissa Pohjoismaissa.

ARAWELA SOVALA: SUNNUNTAI-ILTANA Suomeen palattu amme alkoi viikonlopun informaatio ryöpyn prosessointi. ABN:n kongres sin kanssa samaan aikaan järjestettiin myös Ruotsin kotkien Unga Örnars:n ohjaaja-koulutus. Alussa kielimuuri tuotti hankaluuksia, mutta jokaisen puheenvuoron myötä huomasin ym märtäväni paremmin. Molemmista ta pahtumista opin paljon, aina Nuorten Kotkien toiminnasta korkealla tasolla, Ruotsissa ja muualla maailmassa val litsevaan kasvavaan rasismiin saakka. Saimme kuulla perinpohjaisen selos tuksen siitä, kuinka eri pohjoismaissa koulujärjestelmät toimivat. Pääsimme myös soveltamaan op pimiamme tietoja mieltä avartavassa leikissä unelmien koulujärjestelmän luomisessa. Kuulimme myös useita esitelmiä, jotka olivat todella hyviä. Niiden pohjalta voisi mielestäni tehdä myös Nuorille Kotkille opetta vaisia ohjelmanumeroita. Itse antai sin viikonlopulle 5 tähteä viidestä. Hyödyin ja opin kongressista niin paljon, ettei matalampaa tulosta edes pystyisi harkitsemaan. Tietysti asiaa auttaa puheenjohtajuuden siirtymi nen Suomelle ja seuraavan konfe renssin järjestäminen vuonna 2017.

Edustajiston syyskokous Monikulttuurikeskus Saagassa Kouvolassa TEKSTI MARKO VEIJONAHO

uorten Kotkien edustajisto kokoontui Kouvolaan Moni kulttuurikeskus Saagaan pitä mään syyskokousta 11.–12.10.2014. Paikalla oli 39 edustajaa 12 piiri järjestöstä. Kokouksen puheen johtajina toimivat Tuomo Saarinen ja Tipsu Sollasvaara. Päätettävinä asioina oli sääntömääräisten asioiden lisäksi mm. liittohallituksen puheen johtajan ja varapuheenjohtajan valinta, liittohallituksen viiden erovuoroisen jäsenen ja yhden varajäsenen valinta sekä kokouksen kannanotosta päättä minen. Liittohallituksen puheenjohtajaksi vuosiksi 2015–2016 valittiin Päivi Lipponen ja varapuheenjohtajaksi Vertti Kiukas. Päivi Lipponen on 47-vuotias helsinkiläinen kansan edustaja ja kolmen tyttären äiti.

Kotkien puheenjohtajaksi hänet valittiin ensimmäisen kerran 2013. Koulutukseltaan hän on historian maisteri, filosofian tohtori ja Hanken MBA. Ennen kansanedustajan työtä hän on toiminut historian opettajana. Vertti Kiukas on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääsihteeri ja kahden pojan isä. Aiemmin hän on toiminut Elämäntapaliiton toimin nanjohtajana, muissa järjestöjen johtotehtävissä sekä päätoimisena sihteerinä oikeusministeriössä. SOSTEen hän siirtyi eduskunnasta erityisavustajan toimesta. Vertistä saadaan lukea lisää myöhemmin Kotkaviestissä. Liittohallituksen jäsenistä ja vara jäsenestä käytiin pitkä ja antoisa keskus telu. Piirijärjestöjen edustajat ehdottivat innokkaasti omia ehdokkaitaan

hallitukseen erovuoroisten tilalle. Ehdokkaita tuli lopulta kahdeksan. Kokousedustajat saivat miettiä yön yli omia valintojaan ja seuraavana aamuna äänestettiin ehdokkaita. Äänestyksen jälkeen valituiksi tulivat Tuija Männistö, Pia Saarela, Kai Pääkkö, Maria Lundell ja Pauliina Virtanen valittiin arvalla, koska äänet menivät tasan. Varajäseneksi ehdokkaita tuli kolme ja äänestyksen jälkeen Harri Salonen tuli valituksi arvalla äänten mennessä taas tasan. Edustajiston edustajat ja puheen johtajat onnittelivat liittohallituksen puheenjohtajia, jäseniä ja varajäseniä. Kokouksessa tehtiin kannanotto Jokaisella lapsella on oltava mahdolli suus mielekkääseen harrastukseen. Kannanoton voit lukea Nuorten Kotkien kotisivuilta. 35 • kotkaviesti 4/2014

HUVIKSI & HYÖDYKSI JOULUISET

INKUN PALSTA

kiipeilevät käpytontut Varma merkki joulun lähestymisestä on tonttujen liikkeelle lähtö. Nuo pienet joulupukin apulaiset kurkkivat ikkunoista ja ovien raoista. Ja jos oikein tarkkaan katsot, voit nähdä myös takin liepeen vilahduksen saunan lauteiden alla. Joulun odottaminen on aina varsin jännittävää ja joulua odotellessa voit ilahduttaa itseäsi ja läheisiäsi valmistamalla värikkäitä pikkutonttuja.

onttujen tikkaita varten tarvitse: hae metsästä suht koht suoria oksia, joissa voi olla jäkälää tai katko muutama paju ojan pientareel ta. Katko oksat sopivan mittaisiksi oksasaksilla. Pyydä tarvittaessa apua vanhemmilta. Liimaa kahteen pitem pään pätkään tikkaiden poikkipuut erikeeperillä tai kuumaliimalla. Anna kuivua hyvin. Tonttuihin tarvitset: männyn käpyjä, piipunrassia, puuhelmiä (päähän halk. n 1,5 cm + pienempiä piipunrassien päihin jalkoihin ja käsiin, ei välttämätön), punaista (huopa)kangasta hattuihin. Tee näin: Liimaa puuhelmi pääksi kävyn kantaan. Pätki piipunrassista sopivan mittaisia pätkiä (n. 3 cm

36 • kotkaviesti 3/2014 4/2014

pätkiä) käsiksi ja jaloiksi sivu leikkureilla tai muilla leikkaavilla pihdeillä. Liimaa ne kävyn suomujen väliin sopiviin kohtiin. Tontulle voit laittaa hiuksia villasta, villalangasta tai pumpulista. Leikkaa neljännes ympyrän muotoinen kappale punai sesta kankaasta ja liimaa kartioksi ja tontun päähän. Kun kaikki osat ovat hyvin kuivuneet, kiinnitä tontut kii peilemään tikkaille käsistään ja jalois taan taivuttelemalla tai liimaamalla. Istuvan tontun saat, kun liimaat sen pienelle puupalaselle tai käävälle. Iloisia jouluisia askarteluhetkiä luontomateriaalien parissa toivottaa koko Ideapajan väki! Terveisin Inkku

Korsonpolku 4, 2 krs., 01450 Vantaa toimisto@inkunideapaja.net www.inkunideapaja.net puh (09) 972 1025 Ideapajan perustaja: ”Inkku” Inkeri Angelin, puh 0407090138

I lo is ia jo u lu is ia askarte luh e t k iä lu o n t om a t e r ia a li e n p a r is s a t o iv o t t a a koko Id e a p a ja n v ä k i!

VA R A P U H E E N J O H TA J A N T E R V E H DYS

//Marko Piirainen

Kiitosten aika UUSI VUOSI 2015 tekee kovasti jo tuloaan. Reilun kuukauden päästä eletään jälleen uutta vuotta. Vuoden vaihde on monesti vedenjakaja, mm. eri tehtävien parissa ja niin tällä kin kertaa. En asettunut enää ehdolle Kotkien varapuheenjohtajaksi seu raavalle kaksivuotiskaudelle. Syksyn edustajisto valitsi uudeksi varapuheen johtajaksi Vertti Kiukaan ja puheen johtajana jatkaa kansanedustaja Päivi Lipponen. Onnea vielä teille molem mille, kuten myös kokonaisuudessa uudelle hallitukselle sekä edustajistolle! Varapuheenjohtajan ”tontti” on Kotkissa todella mielenkiintoinen. Hallitustyöskentely, välillä myös halli tusten kokousten vetäminen puheen johtajaa sijaistamalla, puheenjohtajiston kokoukset sekä läsnä- ja puheoikeu delle osallistuminen edustajistoon. Lisäksi vuodenvaihteessa päättyvällä kaksivuotiskaudella varapuheen johtajan vastuualueeseen ovat kuuluneet

taloustyöryhmän puheenjohtajuus sekä tes-työryhmän jäsenyys. Mielestäni kaiken perusta on kui tenkin paikallisosastoissa tehtävä kotkatoiminta. Vedän kuluvan vuo den loppuun saakka Porvoon Nuoria Kotkia ja vuodenvaihteesta alkaen toivottavasti aloitan varapuheen johtajan pestissä, uuden puheen johtajan löydyttyä syyskokouksessa. Tuen kaikella osaamisellani uutta puheenjohtajaa ja osallistumme koko perheen voimin myös jatkossa niin moneen kerhoiltaan ensi vuoden aikana Itä-Uudellamaalla, kuin se on vain ajallisesti mahdollista. Osallistukaa ja aktivoitukaa pai kalliseen kotkatoimintaan näin aluksi ja mikäli resursseja riittää, piiritasolle seuraavaksi sekä lopuksi vaikkapa KKT-tapahtumaan tai kansallisille/ kansainvälisille leireille. Nyt on sitten kiitosten aika. Esitän tässä yhteydessä kaikille kotka

Etsi kuvista 7 yhtäläisyyttä

toimijoille nöyrimmät kiitokset varapuheenjohtajakaudeltani ja me nestystä kaikille liikkeen ympärillä toimijoille niin paikallis, piiri kuin keskusliitto tasolle. Hymyillään, kun tavataan  Marko Piirainen varapuheenjohtaja 31.12.2014 asti

Vastaukset seuraavalla sivulla.

37 • kotkaviesti 4/2014

H U V I K S I & H YÖ DY K S I

7 YHTÄLÄISYYTTÄ (SIVU 37): 1. Kuusen taimi 2. Kivi ja pihvi 3. Oksa 4. Kivi 5. Hännän pää ja siipi 6. Osa puunrunkoa 7. Männyn alaoksisto ja sarvet

38 • kotkaviesti 4/2014

ÄÄNESTÄ PARAS JUTTU! Äänestä Kotkaviestin 4/2014 parasta juttua! Vastaa samalla kyselyyn ja voit voittaa kaikkien vastanneiden kesken arvottavan kotkatuotteen! Voittaja voi valita palkinnokseen kotkakellon, taskulamppu-veitsisetin tai ruokailusetin. Vastausaikaa 15.1.2015 saakka.

UUTISET & KUULUM ISET TAPAAMINEN IGGEN KANSSA

TEKSTI: MARKO VEIJONAHO

250 nsimmäisten matka alkoi jo edellisenä iltana, jotta kaikki Matkaliput osallistujaa ehtivät Turun satamaan lauantai aamuksi. mitä kaikkädessä jännittyneet matkalaiset odottivat terminaalissa, täytti melkoinen kea viikonloppu toisi tullessaan. Odotellessa terminaalin puolelta Suomea. puheensorina, kun bongattiin vanhoja tuttuja toiselta myös toista Avajaisissa Viking Amorellalla pääsivät kaikki kuulemaan kaksikielinen. kotimaista kieltä, ruotsia, kun avajaisten ohjelma oli päivän myös käsiteltiin Teeman mukaisesti ruotsin kieltä ja kulttuuria ja Peppi Pitkäohjelmassa. Laivalla päästiin katsomaan myös Muumeja tossua, kahdella kielellä. Nuoret Kotkat Iloinen vilske täytti Maarianhaminan keskustan, kun jäätelökioskille ja valloittivat sen pääkadun. Aurinkoinen sää houkutti pallopeleihin. vapaa-aikaa käytettiin paitsi maisemien ihailuun, myös Uimahallin vetonaula Ilta kului Ålands Idrotscenterissä uiden ja pelaillen. ryhmä kautta oli Wibit vesiesterata. Nuoret Kotkat oli kooltaan suurin kaikille ei riittänyt aikojen joka on majoittunut kuntokeskukseen, joten patjapaikkoja. Siksi urheilusalin lattiakin oli varattu majoituskäyttöön. Sunnuntain aamupäivä kului tutustuen joko Merenkulkumuseoon tai Kastelholman (Ålands sjöfartsmuseum ) ja museolaiva Pommerniin sujui joutuilinnakkeeseen. Monta kokemusta rikkaampana paluumatka antimia. puffetpöydän täynnä vatsat Gracella, Viking seikkaillen sasti uusi tuttavuus. Lähes jokaiselle oli matkan aikana tullut ainakin muutama Kotkia. Linja-autoilla kotiin lähti lauma väsyneitä mutta onnellisia Nähdään pian taas!

Kotkaviestin 3/2014 ”Äänestä paras juttu” -arvonnassa voitti Lauri Kärkkäinen ja paras artikkeli ” Kotkapäivät Ahvenanmaalla”.

YHTEYSTIEDOT

NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITTO

Sturenkatu 27 B, 00510 Helsinki puh. 09 774 5760 fax 09 774 57645 www.nuoretkotkat.fi Lea Väänänen toiminnanjohtaja puh. 045 876 3997 Marja Mailasalo taloudenhoitaja puh. 09 774 57613, 040 584 7594 Soili Sirenne kulttuuri- ja kv-sihteeri puh. 050 581 5288 Marika Kaatrasalo projektityöntekijä puh. 040 1525 373 Pekka Österberg projektityöntekijä puh. 040 843 6887 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@nuoretkotkat.fi IFM-SEI

Rue du Trône, 98, B-1050 Brussels, Belgium phone +32 22 15 79 27 fax +32 22 45 00 83 contact@ifm-sei.org, www.ifm-sei.org ILTAPÄIVÄTOIMINTA

Oulu Riikka Tirkkonen puh. 045 235 1491 riikka.tirkkonen@nuoretkotkat.fi Pohjois-Karjala Anne Kankaanpää puh. 050 465 2625 pohjois-karjala@nuoretkotkat.fi Varsinais-Suomi Leila Tanskanen puh. 040 515 2309 varsinais-suomi@nuoretkotkat.fi

PIIRIJÄRJESTÖJEN YHTEYSTIEDOT Helsingin Nuoret Kotkat Kaarlenkatu 3–5, 00530 Helsinki Timo Katajamäki puh. 09 730 991, 050 555 2964 fax 09 773 3891 timo.katajamaki@hnk.fi, www.hnk.fi Hämeen Nuoret Kotkat Paimenkivenpiha 2 12240 Tervakoski Veikko Sorsa (pj.) puh. 044 990 9910 hame@nuoretkotkat.fi www.hameennuoretkotkat.fi Keski-Suomen Nuoret Kotkat + Jyväskylän ty Kauppakatu 30 A, 40100 Jyväskylä keski-suomi@nuoretkotkat.fi Kati Sainio puh. 050 447 9448 kati.sainio@jty.fi Kymen Nuoret Kotkat Kalevankatu 13 B, 45100 Kouvola Jaana Saarinen puh. 044 359 8670 kymi@nuoretkotkat.fi www.kymennuoretkotkat.fi Lapin Nuoret Kotkat Valtakatu 5 as 8, 94100 Kemi lappi@nuoretkotkat.fi Oulun Nuoret Kotkat Pakkahuoneenkatu 28, 90100 Oulu Riikka Tirkkonen puh. 045 235 1491 riikka.tirkkonen@nuoretkotkat.fi www.oulu.nuoretkotkat.fi

Kotkapäivien yhteydessä oli halukkailla mahdollisuus päästä tapaamaan ahvenanmaalaista maakuntapäivien edustajaa Igge Holmbergia. Itsehallintotalon pihalla keskusteltiin yhdessä lasten ja nuorten asioista ja vertailtiin käytäntöjä Manner-Suomeen.

apäivät Kotk vät Kotkapäi Ahve aalla nanmaalla Ahvenanm

17 • kotkaviesti 3/2014 16 • kotkaviesti 3/2014

Pirkanmaan Nuoret Kotkat Hämeenpuisto 28, 5. krs, 33200 Tampere Tommi Leinonen (pj.) puh. 045 895 5895 (toimisto) pirkanmaa@nuoretkotkat.fi Pohjanmaan Nuoret Kotkat Säveltäjäntie 21, 67300 Kokkola Pirjo Paavolainen (pj.) puh. 050 352 2123 pirjo.paavolainen@kokkola.fi www.nkpohjanmaa.fi Pohjois-Karjalan Nuoret Kotkat Niinivaarantie 84, 80230 Joensuu Anne Kankaanpää puh. 050 465 2625 pohjois-karjala@nuoretkotkat.fi www.elisanet.fi/pknuoretkotkat Savon Nuoret Kotkat + Kuopion Nuoret Kotkat Puijonkatu 23 A 4 krs., 70100 Kuopio Katja Pitkänen puh. 017 368 8631, 050 591 2749, fax 017 368 8644 savo@nuoretkotkat.fi kuopio@nuoretkotkat.fi www.savo.nuoretkotkat.fi Satakunnan Nuoret Kotkat + Porin Nuoret Kotkat Annankatu 15 B 20, 28100 Pori puh./fax 02 633 3398 (toimisto) Soili Veijonaho (pj.) satakunta@nuoretkotkat.fi porinnkalue@gmail.com www.satakunta.nuoretkotkat.fi Svenska Örndistriktet Maria Lundell (pj.) puh. 044 306 9050 svenskaorndistriktet@gmail.com

Uudenmaan Nuoret Kotkat piirijärjestö + Espoon NK aluejärjestö Lehdokkitie 2 B, 01300 Vantaa Toiminnanjohtaja Pirjo Tirronen puh. (09) 851 4400, 040 776 8815, fax (09) 823 0596 uusimaa(at)nuoretkotkat.fi www.uusimaa.nuoretkotkat.fi Varsinais-Suomen Nuoret Kotkat Piirijärjestö ry Toiminnanjohtaja Leila Tanskanen puh. (02) 414 5201, 040 515 23 09 leila.tanskanen(at)vsnk.fi Järjestösihteeri Julia Uzbjakov puh. (02) 414 5300, 0400 627 420 varsinais-suomi(at)vsnk.fi/ julia.uzbjakov(at)vsnk.fi Eerikinkatu 30, 20100 Turku www.vsnk.fi PAIKALLISYHDISTYKSIÄ Lappeenrannan Nuoret Kotkat Snellmaninkatu 12, 53100 Lappeenranta Satu Sairanen, puh. 040 508 4474 lprkotkat@saunalahti.fi fax 05 451 2120 Tampereen Nuoret Kotkat Hämeenpuisto 28, 5. krs, 33200 Tampere Antti Wallenius puh. 050 587 0167 (toimisto) tampere@nuoretkotkat.fi www.tampereennuoretkotkat.net Vantaan Nuoret Kotkat Lehdokkitie 2 B, 01300 Vantaa Anu Kähärä puh. 040 513 4996 vantaa@nuoretkotkat.fi http://vantaankotkat.yhdistysavain.fi 39 • kotkaviesti 4/2014