Kotkapäivät

Tule Turkuun Kotkapäiville!

Vuoden 2020 päätapahtuma on Kotkapäivät! Meriteemaiset Kotkapäivät järjestetään Turussa 16.-17.5.

TEKSTI NELLA HEISKANEN

Kotkapäivien ohjelmassa on lauantaina merellisen tiedon ja toiminnan keskukseen Forum Marinumiin ja rannan historiallisiin laivoihin tutustu mista sekä meriteemaisia työpajoja, musiikkia ja muuta ohjelmaa. Lauan taina pohdimme myös merten suojelua ja teemme Nuorten Kotkien oman mertensuojelujulistuksen.

Tapahtumassa majoitutaan laiva hostelli Boressa. Bore on ihan oikea vanha ruotsinlaiva, joka toimii nykyään hostellina. Bore voitti juuri Vuoden

Hostelli 2020 -palkinnon. Lauantaiiltana Bore-laivalla on tietenkin ohjelmassa Kotkien oma laivashow ja disco!

Sunnuntaina ohjelmassa on tutus tumista Turkuun lasten kiertoajelun ja isommille osallistujille sopivan kävely kierroksen merkeissä.

Tapahtuman osallistumismaksu on 90 €. Hinta sisältää matkat, majoituk set, ruokailut ja ohjelman. Ilmoittaudu tapahtumaan 22.4. mennessä oman piirisi kautta!

Ilmoittaudu esiintyjäksi Kotkapäivien laivashow’hun!

Tanssittaako? Laulattaako? Soitattaako? Sketsittääkö? Onko sinulla tai sinulla ja ystävilläsi hyvä esitysidea, jonka haluaisitte päästä toteuttamaan? Haluamme kotkapäivien lauantai-illan laivashow’hun esityksiä tapahtuman osallistujilta. Toivomme ohjelmaan mukaan erityisesti lasten ja nuorten esityksiä.

Laivashow’ssa on mahdollista esiintyä yksin, ystävän kanssa tai ryhmänä. Otamme vastaan kaikenlaisia esityksiä laulunumeroista taikaesityksiin, tanssiryhmiin ja huumoriin.

Keskustele esitysideastasi oman ohjaajasi kanssa ja ilmoittakaa esitys etukäteen mukaan järjestösuunnittelija Nellalle!

S a a r i s t o m e r i v i s a

Teemana merten suojelu TEKSTI JA KUVAT JAAKKO RUOLA JA LEILA TANSKANEN

Kotkapäivillä Turussa 16.-17.5. tutustutaan merenkulkuun ja merten suojeluun. Kotkapäivillä näytetään myös Jaakko Ruolan video Saaristomeren suojelusta. Turusta lähtöisin oleva valokuvaaja Jaakko Ruola on viettänyt lapsuutensa kesät Saaristomeren maisemissa. Siellä vietetyt lapsuuden ja nuoruuden ajat ovat jääneet hänelle lähtemättömästi mieleen: rakkolevämassat, onkiahvenet ja uiminen – kirkkaissa vesissä.

Jaakko aloitti aikuisiällä uuden harrastuksen – luontokuvauksen. Silloin hän innostui uudestaan saaristosta ja merestä. Hän hämmentyi siitä, kuinka pahoinvoiva meri olikaan: sinileväkukinnat, rakkolevän riutuminen ja vesien sameus. Hänelle syntyi valtava halu vaikuttaa. Syntyi kirja, valokuvanäyttely ja video. Niiden avulla Jaakko haluaa herättää ihmisiä toimimaan terveen meren puolesta. ”Olen todella iloinen, että olette ottaneet merten suojelun teemaksenne näillä Kotkapäivillä ja haluatte nähdä tekemäni videon. Ihmisten teot ovat meren pilanneet, mutta ihmisten avulla se voidaan myös pelastaa. Vastuu on aikuisilla, mutta muistakaa te jokainen, että pienilläkin teoilla on merkitystä. Minä haluan, että sinä, sinun lapsesi ja lapsenlapsesi saavat nauttia puhtaasta merestä. Se on mahdollista. Pitää vain päättää ja toimia. Näytätte hyvää esimerkkiä.” 1. Kuinka monesta saaresta Saaristomeri muodostuu? a. 4000 b. 40 000 c. 140 000 2. Mistä lähtien ihmisiä on asunut VarsinaisSuomen saaristossa? a. Kivikaudelta b. Keskiajalta c. Vuodesta 1952 3. Saaristomeri ei ollut heti jääkauden jälkeen suolainen. Mistä merestä suolainen vesi tuli? a. Jäämerestä b. Tyynestämerestä c. Atlantista 4. Saaristomeri alkoi nousta merestä jääkauden jälkeen ja maa nousee edelleen. Kuinka paljon maa nousee vuodessa? a. 4-5 mm b. 4-5 cm c. 4-5 dm 5. Mikä luonnonsuojelualue Saaristomerellä sijaitsee? a. Saaristomeren luonnonpuisto b. Saaristomeren kansallispuisto c. Saaristomeren turskansuojelualue 6. Saaristomeri kärsii rehevöitymisestä. Rehevöityminen vaikuttaa Saaristomeren ekosysteemeihin. Mistä rehevöityminen johtuu? a. Maatalouden päästöistä b. Jäteveden valuttamisesta mereen c. Kalan kasvatuksesta

Vastaukset: 1: b. Eri kokoisia saaria on noin 40 000 2: a. Varsinais-Suomen saaristo on ollut asuttua myöhäisestä kivikaudesta (noin 2000–1300 eaa.) lähtien. 3: c. Noin 9 000 vuotta sitten Atlantilta alkoi tunkeutua Itämeren altaaseen suolaista merivettä Tanskan salmien läpi, kun Atlantin merenpinta nousi. Vähitellen Itämeri muuttui järvestä murtovesialtaaksi. 4: a. 4-5 mm 5: b. Saaristomeren kansallispuisto. Kansallispuistossa voi retkeillä ja tutustua muun muassa saarnimetsikköihin ja kallioluotojen ja hiekkasaarten luontoon. 6: a. b. ja c. Eniten ravinteita Saaristomereen tulee maataloudesta, mutta myös jäteveden valuttaminen mereen, kalankasvatus ja metsätalous lisäävät ravinteita meressä. Onneksi maataloudessa on keksitty tapoja vähentää ravinteiden valumista mereen ja jätevedetkin nykyään puhdistetaan entistä paremmin. Saaristomerellä on toivoa!