Issuu

Kotkaviesti L A S T E N L A S T E N

J A

N U O R T E N

Ä Ä N E N

K A N N A T T A J A

3 / 2 0 1 9

1/2015

KESÄLEIRIT VILLITSIVÄT!

tulossa

Some & Netti:

Nuoretkotkat Nuoret Kotkat www.nuoretkotkat.fi

Luontoseikkailu 2019

SISÄLLYS

3/2019

3 Pääkirjoitus 4 Mitä kuuluu Eveliina? 5 Harrastuksena Agility 6 Ammattina lähihoitaja 8 International Summercamp 2019 Döbriach 10 Tulossa Nuorten Kotkien Luontoseikkailu 2019 12 Piirien leirikuulumisia 20 Puuha-aukeama 22 Nuoret Oulussa pelastamassa Eurooppaa 23 Vanhemmuuden moninaiset tunteet 24 Leirimatka Saksaan Föhrin saarelle 28 Kaverigallup 30 Ajankohtaista Kotkissa 31 Kanttarelli-pestopizza syysiltoihin 32 Kotkapäivät: Aurinko helli linnanväkeä 34 Austria Calling! 35 Jasminin EVS-kuulumiset 36 Maailmanlaajuinen Kotkaliike palasi juurilleen 37 Spotlight on youth 40 Piirien yhteystiedot

JULKAISIJA: Nuorten Kotkien Keskusliitto – Unga Örnars Centralförbund NKK ry Säästöpankinranta 6 C, 00530 Helsinki www.nuoretkotkat.fi

OSOITEREKISTERI JA MEDIATIEDOT: Kotkaliiton toimisto

Tuikku Pirhonen kotkaviesti@nuoretkotkat.fi

TOIMITUSSIHTEERI: Tuikku Pirhonen

KOTKAVIESTIN TILAUS HINTA: 20 € /12 kk

PÄÄTOIMITTAJA: Heta Warto-Tillander

TOIMITUSKUNNASSA LISÄKSI: Inka Gysin TAITTO: Atte Kalke PAINOPAIKKA: Suomen Uusiokuori Oy ISSN 0783-0823

KANNEN KUVA: Varsinais-Suomen kesäleiriltä (Kuva: Julia Uzbjakov) SEURAAVA LEHTI 4/2019 Ilmestyy Joulukuussa 2019 AINEISTOPÄIVÄ: 1.11.2019 kotkaviesti@nuoretkotkat.fi

AINEISTO-OHJEITA: Piirrokset onnistuvat lehdessä parhaiten, jos ne on tehty mustalla tussilla tai voimakkailla väreillä. Valokuvissa kiiltävä pinta on parempi kuin mattapinta. Digitaali kuvat tulisi tallentaa mahdollisimman isoon kokoon; oletusarvot kameroissa ovat yleensä liian pieniä.

PÄÄKIRJOITUS

Positiivisuus pelastaa päivän J

okaisella pilvellä on hopeareunus. Myrskyn jälkeen on poutasää. Paistaa se päivä risukasaankin.

Tuttuja sanontoja monille meistä. Suomen kielestä löytyykin rutkasti positiivisia hokemia, joilla pyritään tsemppaamaan, vahvistetaan sisukkuutta ja pidetään yllä toiveikkuutta. Syyskuun 13. päivä vietetään positiivisen ajattelun päivää. Vuonna 2003 päivää vietettiin ensi kertaa Yhdysvalloissa. Kaikilla meillä on toisinaan huono päivä ja energiataso alhaalla. Sellaiset päivät kuuluvat elämään ja ikävät tunteet kannattaa hyväksyä, ne tulevat, mutta myös menevät. Positiivisuudessa on kuitenkin se hyvä puoli, että sitä voi oppia, opetella ja lisätä elämäänsä. Positiivisuus on valinta. Esimerkiksi ulkona vallitsevasta säästä on turha valittaa, koska siihen ei voi itse vaikuttaa. Omaan mielialaansa ja siihen, miten asioihin suhtautuu, sen sijaan voi ja kannattaa vaikuttaa. Joskus on hyvä pysähtyä miettimään, miten haluaisit muiden kuvailevan sinua. Ehkäpä juuri positiivisena kaverina, joka suhtautuu arvostavasti ja myönteisesti muihin ihmisiin ja ympäristöön? Tähän aiheeseen liittyen kysyimmekin nuorilta kotkilta, millainen on hyvä kaveri. Vastauksia pääset lukemaan tästä lehdestä. Iloista alkavaa syksyä kaikille lukijoillemme!

Heta Warto-Tillander PÄÄTOIMITTAJA

Joskus on hyvä pysähtyä miettimään, miten haluaisit muiden kuvailevan sinua.

KOTKAV IESTI 3/2019 • 3

kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP

MITÄ KUULUU, EVELIINA? Eveliina Heinäluoma on SDP:n kansanedustaja, joka valittiin eduskuntaan tänä keväänä. Kysyimme kesällä Eveliinan kuulumiset ja terveiset Nuorille Kotkille.

Mitä harrastit lapsena? Entä mikä on nykyään sinulle tärkein harrastus? Olen harrastanut lentopalloa 10 vuotta sekä pelannut jalkapalloa Puotinkylän Valtissa. Nykyään käyn juoksemassa ja salilla. Metsässä juostessa saan työajatukset pois mielestä.

Mitä olet puuhannut viime aikoina? Eduskunta jäi kesätauolle heinäkuun alusta alkaen. Olen sen vuoksi lähiaikoina lomaillut, nähnyt kavereitani ja harrastanut liikuntaa. Vaalikevät oli pitkä ja raskas, jonka vuoksi loma on tehnyt hyvää.

Kävitkö lapsena kesäleireillä? Kyllä – kävin Nuorten Kotkien leirillä ja erilaisilla urheiluleireillä.

Mikä on työssäsi parasta? Parasta on ihmisten tapaaminen ja heidän auttamisensa erilaisissa ongelmissa. Nautin siitä, että voin oman työni kautta olla avuksi tutuille ja tuntemattomille. Millainen olit koululaisena? Mikä oli lempiaineesi koulussa? Koululaisena olin aika ujo ja hiljainen. Tykkäsin liikunnasta, sillä harrastin vapaaajalla erilaisia pallopelejä. 4 • K OT KAV I E S T I 3 / 2 0 1 9

Kerro jokin leiri- tai kerhomuisto! Osallistuimme lentopallojoukkueeni kanssa joka vuosi kesäisin power cup -leirille. Jännitin jonkin verran pelejä, mutta eniten jännitin leirillä järjestettävää leiridiskoa. Millaisia terveisiä haluat lähettää Nuorille Kotkille? Nauttikaa kesästä ja kavereista! Kaverisuhteita kannattaa vaalia. Kotkistakin saatte varmasti elinikäisiä ystävyyksiä! 

HARRASTUS

HARRASTUKSENA AGILITY TEKSTI JAANA SAARINEN KUVAT TAINA SALOMÄKI

-vuotias Niko Mäkeläinen Kouvolasta on harrastanut agilityä kohta kolme vuotta. ”Meille tuli tanskalais-ruotsalainen pihakoira Martti toukokuussa 2015. Sen kasvaessa päädyin äidin kannustuksesta kokeilemaan agilityä, ja se olikin tosi kivaa. Mulla ei ollut aikaisempaa kokemusta koiran kanssa harrastamisesta”, Niko kertoo. Nikolla on ohjatut treenit kerran viikossa, minkä lisäksi hän harjoittelee omatoimisesti kerran viikossa. Aikaa menee myös koiran muuhun liikuttamiseen ja sen lihashuoltoon. Ohjatuissa treeneissä joko tehdään tekniikka harjoituksia, harjoitellaan jotain yksittäistä estettä tai tehdään vauhtiharjoituksia. Kilpailuja on lähes joka viikonloppu jossain päin Suomea. Niko käy kisoissa noin kerran kuukaudessa. Kisapäivänä on kaksi tai kolme erilaista rataa, jotka pitää lyhyellä tutustumisella oppia muistamaan ja sitten suorittaa rata mahdollisimman nopeasti ja virheettömästi. Kilpailussa on erilaisia esteitä radalla noin kaksikymmentä. Nikon mielestä parasta lajissa ovat onnistumiset ja se, kun radan saa suoritettua ilman virheitä yhdessä koiran kanssa. Myös treenikaverit ovat kivoja, ja yhdessä treenaaminen sekä kisareissut ovat hauskoja. Agilityssä haastavinta ovat tietyt esteet ja koiran ohjaaminen vauhdikkailla radoilla, koska Marttikoira on todella nopea ja innoissaan tekemässä. ”Tuo vauhti ja into on myös positiivinen asia. Olen saanut ohjata myös vieraita koiria ja se tuo erilaisia haasteita”, Niko toteaa. Harrastus on opettanut paljon koirista ja liikunnasta. Agilityä Niko suosittelee kaikille niille, jotka pitävät koirista. Pitää olla myös kiinnostusta, motivaatiota ja aikaa harrastaa. 

AGILITY on ohjaajien ja koirien esteratakilpailu, jossa koiraa ohjataan erilaisten esteiden yli. Lajin nimi tulee englannin kielen sanasta agility, joka on suomeksi ”ketteryys”.

KOTKAV IESTI 3/2019 • 5

A M M AT T I

AMMATTINA LÄHIHOITAJA TEKSTI TUIKKU PIRHONEN KUVAT JUKKA-PEKKA FLANDER JA VIIVU SEILA

urkulainen Viivu Seila työskentelee lähihoitajana asumispalveluyksikössä Turussa. Hän tekee töitä mielenterveyskuntoutujien kanssa. Työn tarkoituksena on huolehtia ihmisten henkisestä hyvinvoinnista. – Työssäni teen yhdessä asiakkaiden kanssa heidän elämäänsä ja arkeensa liittyviä asioita heidän toiveidensa mukaan. Saatan tulla ihmisen luo kotiin, jos hän toivoo niin, tai sitten hoidamme yhdessä asioita kaupungilla niin, että kaikki tärkeät tehtävät tulevat hoidetuiksi. Voimme joskus myös käydä vaikka elokuvissa tai jätskillä, tehdä eväsretken tai pelata mölkkyä, Viivu kertoo. Aamuisin Viivu tulee toimistolle aamukahdeksan aikaan ja tapaa siellä työkaverinsa. Aamukahvien aikana ehditään vaihtaa kuulumiset ja suunnitella päivää. Sen

6 • K OT KAV I E S T I 3 / 2 0 1 9

jälkeen aloitetaan asiakaskäynnit. Yhden työpäivän aikana Viivu ehtii tavata jopa viisi asiakasta ja tehdä asioita heidän kanssaan.

TYÖTÄ IHMISTEN KANSSA Viivu valmistui lähihoitajaksi kolme vuotta sitten. Sen jälkeen hän on vielä työn ohessa jatkanut kasvatustieteen ja psykologian opintoja avoimessa yliopistossa. – Kolmessa vuodessa olen ehtinyt tehdä lähihoitajan työtä monipuolisesti. Eniten olen ollut töissä päiväkodissa, mutta olen työskennellyt myös vanhusten ja kehitys vammaisten kanssa, ja nyt olen täällä asumispalveluissa, Viivu kertoo. Lähihoitaja hoitaa ihmisiä ja pitää huolta heidän terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Työpaikkana voi olla päiväkoti, palvelutalo tai esimerkiksi vanhusten kotihoito, mutta myös sairaala tai klinikka. Lähihoitajalla on koulutuksenaan sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajan työssä tarvitaan Viivun mukaan ennen kaikkea sosiaalisuutta: on tykättävä tehdä töitä ihmisten kanssa ja tultava toimeen monenlaisten ihmisten kanssa. Lisäksi tarvitaan tietoa terveydestä ja terveyteen vaikuttavista asioista.

LÄHIHOITAJAN AMMATTI AVAA MAHDOLLISUUKSIA Viivu opiskeli lähihoitajaksi heti peruskoulun jälkeen, mutta opinnot on mahdollista aloittaa myös lukion jälkeen tai vaikka myöhemminkin, jos haluaa vaihtaa ammattia. Ylä asteella tulevaa ammattia miettiessään Viivu ei itse vielä tiennyt tarkasti, mitä haluaisi tehdä työkseen. Oli kuitenkin selvää, että hän halusi tehdä töitä ihmisten kanssa. Nyt hän suosittelee lähihoitajan ammattia kaikille, joita kiinnostaa ihmisten kanssa tehtävä työ. – Lähihoitajan ammatti on hyvä valinta myös siksi, että siitä voi kouluttautua eteenpäin niin paljon kuin haluaa, Viivu muistuttaa. Ikävintä työssä on Viivun mukaan se, jos asiat eivät mene toivotulla tavalla, jos vaikkapa jonkun ihmisen vointi menee takapakkia. Monissa päiväkodeissa ja vanhustenhoidossa on myös liian vähän henkilökuntaa, jolloin lasten tai vanhusten kanssa ei ehdi olla tarpeeksi. Viivu kuitenkin iloitsee ammattinsa hyvistä puolista: – Lähihoitajan työssä parasta on, että saan käyttää aikani ihmisten kanssa olemiseen ja tehdä toisen ihmisen elämästä mahdollisimman mielekästä. 

POHJOISKARJALAN NUORTEN KOTKIEN KERHOTOIMINTA ALKAA! Ota aikataulut ylös ja tule mukaan. Peli/ liikuntakerho: Tikkamäentie iso sali, maanantaisin alkaen 19.8. klo 17-18 Luontokerho: Utra-kerho, keskiviikkoisin alkaen 21.8. klo 16.30-18 Monitoimikerho: Niikka-kerho, torstaisin alkaen 22.8.19 klo 16.30-18 Ilmoittautua voi kerho-ohjaajalle paikan päällä. Myös kerho- ohjaajaksi voi ilmoittautua. Lisätietoa: Laura Pietarinen pohjois-karjala@nuoretkotkat.fi p. 050 4652625

D E M O C R A C Y W E E K E N D V E R T S U - J A VA P A A E H T O I S K O U L U T U S 4.–6.10.2019 HELSINKI Ilmoittautumiset 13.9. mennessä omaan piirijärjestöön/omalle ohjaajalle osallistumismaksu 100 €

KOTKAV IESTI 3/2019 • 7

INTERNATIONAL SUMMERCAMP 2019 DÖBRIAC TEKSTI JA KUVAT LYYLI RAATIKAINEN

onille suomalaisille tuttu Itävallan kotkajärjestön Rote Falkenin leirikeskus sijaitsee Döbriachissa. Sinne suuntasi leirimatkansa tänä kesänä 43 suomalaista eri ikäistä kotka toveria. Monet olivat leirillä Döbriachissa ekaa kertaa, mutta matkalla oli jokunen, jolle paikka oli jo tuttu. Matkassa oli mukana kotkia monesta piiristä, kuten Helsingistä, Savosta, Pirkanmaalta, Uudeltamaalta, Satakunnasta, KeskiSuomesta, Varsinais-Suomesta ja Svenska Örndistriktetistä. Döbriachin leirikeskus on iso. Sinne mahtuu leireilemään monta sataa leiriläistä samaan aikaan. Leirillä tarvittavat perusjutut, kuten ruokala, vessat, suihkut, ensiapu, kahvila ja leiritoimisto, ovat valmiina. Kanssamme leireilemässä oli itävaltalaisia, saksalaisia, englantilaisia, belgialaisia ja katalonialaisia. Tapasimme myös viime kesänä Benkussa Osallisuuden saari -leirillä olleita. Tuntui mukavalta tavata heitä ja kuulla heidän positiivista palautettaan järjestämästämme leiristä. Suomalaiset majoittuivat kylässä numero yksi itävaltalaisten kotkien kanssa. Vietimme

8 • K OT KAV I E S T I 3 / 2 0 1 9

aamuisin yhteisiä aamupiirejä, joissa päivän ohjelman läpikäymisen lisäksi leikittiin erilaisia leikkejä. Samalla opittiin toinen toisiltamme uusia leikkejä. Itävaltalaiset lapset innostuivat mm. Swedish disco -leikistä, jossa ruotsin kielellä pyydetään jotakuta mukaan tanssimaan. Ja ponileikkiä voi leikkiä monella kielellä. Suomalaisista Vili kunnostautui leikkien vetäjänä! Lisäksi istuimme monena iltana yhdessä iltanuotiolla. Itävaltalaiset tarjosivat paistettavaksi tikkuleipää, jota syötiin tuorejuuston kera, ja suomalaiset vastaavasti tikkupullaa hillolla. Leirisäät olivat vaihtelevat. Enimmäkseen oli hellettä, mutta sadettakin saatiin. Viimeisenä iltana satoi rankasti ja sadetta kesti pitkään. Paikallisetkin sanoivat sateen olleen epätyypillisen rankka. Itävaltalaisilta lainatut teltat kuitenkin pääsääntöisesti kestivät sateen. Todistettua tuli, ettei suomalaista leireilijää pikkuvuodot pelästytä. Vähän pressua teltan päälle ja teltan lattia kuivaksi, niin jo taas uni maittoi. Leirillä oli monenmoista ohjelmaa. Tärkein ohjelma oli Döbriachin leirikeskuksen

Children Unite! Our World – Our Rights – Our Future

70-vuotisjuhlapäivä. Päivällä oli erilaisia toimintapisteitä ja yleistä hauskanpitoa ja illalla suuri juhla. Jokainen kylä esitti juhlassa pienen esityksen menneiltä vuosilta. Meidän kylämme esitti leireilyä vuonna 1949. Mukana esityksessä olivat hyvässä yhteishengessä itävaltalaiset ja suomalaiset kotkat. Muuta ohjelmaa olivat mm. erilaiset työ pajat, joissa puhuttiin kiusaamisesta, tasa- arvosta ja muista tärkeistä asioista. Leirillä organisoitiin myös mielenosoitukset rasismia ja ilmastonmuutosta vastaan. Lapsista ja nuorista koostuva leirineuvosto järjesti turnauksen, jossa kylät mittelivät paremmuudesta jalkapallossa, lentopallossa, koripallossa ja shakissa. Muuten urheiluvälineitä sai lainata panttia vastaan. Meinasi yksi suomalainen kenkä jäädä pantiksi, kun lainassa ollut jalkapallo hukkui. Onneksi pallo kuitenkin löytyi ja kenkä palautui näin omistajalleen. Mitä olisikaan leiri ilman uimista? Leiri alueella on uimapaikka Millstätter See -järven rannalla muutaman sadan metrin päässä leirialueesta. Helteisinä päivinä järven viileähkö

vesi oli ihanan virkistävää. Me suomalaiset herätimme muissa ihmetystä, kun halusimme mennä uimaan myös sellaisena päivä, jolloin pikkuisen satoi. Saimme kuitenkin avaimen uimarannan porttiin ja pääsimme rannalle. Teimme leiriltä kaksi retkeä. Toinen ihan omatoimisesti patikoiden läheiselle vuorelle. Ja toinen retki tehtiin bussilla Slovenian pääkaupunkiin Ljubljanaan. Kaupunki oli viehättävä, mutta retkipäivänä todella helteinen. Matkalla ihailimme Alppeja. Lisäksi jotkut tekivät pyöräretkiä. Leireillä on tärkeää olla järjestettyä ohjelmaa. Minusta kuitenkin leireillä tärkeintä ovat ihmiset: uusien ystävien saaminen ja vanhojen ystävyyssuhteiden lujittaminen sekä yhdessä tekeminen. Jokainen antaa oman panoksensa leirin onnistumiseksi. On ihanaa nähdä, kuinka aikaisemmin toisiaan tuntemattomat lapset ja nuoret – ja aikuisetkin – ystävystyivät. Ja vierähtipä muutama kyynelkin, kun leiri lähestyi loppuaan. Kiitos kaikille mukana olleille mukavasta leiriseurasta!

KOTKAV IESTI 3/2019 • 9

ÄT AN! I K KERTUMA Ä L VIE ITTAU O ILM

UISILLE! AIK JA E L L I R O U ILLE, N

LAPS

28.-29.9.2019 LAPSILLE, NUORILLE JA AIKUISILLE

1 0 • K OT K AV I E S T I 3 / 2 0 1 9

REPOVESI, NUORISOKESKUS ANJALA

KKT S

Katso lisää: luontoon.fi/repovesi ja nuorisokeskusanjala.fi sekä nuoretkotkat.fi

yyskuun viimeisenä viikonloppuna järjestetään Nuorten Kotkien Luontoseikkailu eli KKT Kouvolassa upeassa Repoveden kansallispuistossa ja Anjalan nuorisokeskuksessa. Repo tarkoittaa kettua ja kansallispuiston tunnus onkin kettu. Lauantaina kierretään Ketunlenkki, joka on Repoveden kansallispuiston suosituin päiväretkikohde. Lenkin varrelta löytyy muun muassa poltettua metsää, louhikkoinen Terrivuori ja käsivoimin toimiva Ketunlossi sekä rastitehtäviä. Päivälliselle siirrytään Anjalan nuorisokeskukseen, jossa myös saunotaan ja yövytään viihtyisissä 3-4 hengen huoneissa. Sunnuntain rasteilla on luvassa ainakin jousi ammuntaa ja matalakiipeilyrata. Sunnuntaina Anjalassa on myös Harmaapyrstöjen tapaaminen ja Nalle-vaarin muistokahvit. Tervetuloa Kaakkoon, ilmoittaudu mukaan viimeistään 6.9. omaan piiriisi!

28.-29.9. LOREMIPSUM * * * * * Luontoseikkailulla kunnioitamme myös ”Nalle-vaarin”, Kotkaveteraanin ja Repoveden ystävän, muistoa. Mahdollisuus osallistua muistelukahveille ja ”Harmaapyrstöjen” kokoontumiseen Anjalassa 29.9. * * * * * KOTKAV IESTI 3/2019 • 11

KESKISUOMALAISET LEMMIKKIEN PARISSA JA HUVIPUISTOSSA TEKSTI KATI SAINIO KUVAT SANI HÖGFORS, MAIJU LEHIKOINEN, ELINA LEVÄLAHTI & KATI SAINIO

TY:n ja Keski-Suomen Nuorten Kotkien Eläin- ja huvipuistopäivät vietettiin Ysitien Lemmikissä ja Nokkakiven Huvipuistossa 8.–9.6.2019 lauantaista sunnuntaihin. Helteiset päivät tarjosivat meille paljon ikimuistoisia elämyksiä, ihania ystäviä ja hellyttäviä hetkiä eläinten hoitamisen ja ruokkimisen merkeissä ammattitaitoisen eläintenhoitajan opastuksella. Jokaiselle löytyi oma suosikkinsa eläinten joukosta, ja suuren suosion saivat ainakin minipossu Nöffi sekä pupusaaren kesyt puput, joita sai silitellä ja halailla. Leirin ohjelmassa oli myös eläinvisa, valokuvasuunnistus

1 2 • K OT K AV I E S T I 3 / 2 0 1 9

ja leirikorujen tekoa. Illalla kokoonnuimme nuotiolle nauttimaan iltapalaa, jonka kruunasivat herkulliset tikkupullat. Osallistujat yöpyivät valintansa mukaan Ysitien Lemmikissä yhteismajoituksessa tai teltoissa, joihin kantautui yöllä mielenkiintoisia ääniä eläinpuistosta. Sunnuntaina suuntasimme innokkaina Nokkakiven huvipuistoon, jossa hurvittelimme hurjasti koko päivän. Jollekin kertyi lempilaitteessaan jopa huikeat 20 kierrosta. Nokkakivestä upea porukkamme suuntasi omiin koteihinsa iloisina, onnellisina ja hieman päät pyörälle pyöritettyinä. 

LEIREJÄ JOKA LÄHTÖÖN TEKSTI JA KUVAT LYYLI RAATIKAINEN

elsinkiläiset Nuoret Kotkat leireilivät runsaasti kesällä 2019. Yhteensä järjestettiin 9 viikkoleiriä ja 5 viikkoa päiväleiriä. Viikkoleirejä, siis sellaisia, joissa leireillään yötä päivää viikko yhdessä, järjestettiin Kankaan Torpalla Urjalassa, Bengtsårissa Hangossa sekä Kallioniemessä Sipoon saaristossa. Kolme leiriä kussakin paikassa. Torpalla ja Benkussa nukutaan teltoissa, mutta Kallioniemessä pääsee tai joutuu – miten sen kukakin ottaa – sisämajoitukseen. Benkku ja Kallioniemi ovat saaria, joten monet leiritoiminnat ovat merellisiä eli uidaan, soudetaan, melotaan ja lennetään veneellä vedettävien vesilelujen kyydissä. Torpallakin on mahdollisuus monenlaiseen leiritoimintaan. Erityisen hyvät mahdollisuudet on erilaisiin

kädentaidollisiin harrasteisiin. Ja Torpalla on kaksi laavua, joihin voi retkeillä esim. paistamaan makkaraa, lettuja tai tikkupullaa. Ihania leiripaikkoja kaikki! Monilla leirikävijöillä on oma suosikkileiripaikka, jotkut taas viihtyvät ihan kaikissa paikoissa. Päiväleirit pidettiin Hertto niemenrannan nuorisotalolla.

Pääasiallisesti osallistujat olivat pikkukoululaisia eli eka- ja toka luokan käyneitä. Päivät täyttyivät erilaisista peleistä, käsitöistä ja tietenkin retkistä eri puolille Helsinkiä. Päiväleirit ovat tarpeellisia, sillä kaikki eivät halua olla yötä leireillä, ja toisaalta vanhempien lomat ovat paljon lyhyempiä kuin koululaisten. 

KOTKAV IESTI 3/2019 • 13

PIRKANMAAN NUORET KOTKAT KESÄLEIRILLÄ TEKSTI LEIRILÄISET KUVAT RIINA SALONEN

aanantai-aamun kaatosateet antoivat jännitystä leirin alulle. Urjalassa saimme kuitenkin teltat pystyyn lähes auringon paisteessa. Kankaan Torpan heinikossa kirmaa Pirkanmaan piirin kesäleirillä reilu 30 eri-ikäistä kotkaa Pirkanmaalta ja Hämeestä. Leiri aloitettiin nuotiopäivällisellä makkaraa ja lettuja paistaen. Vertsut leikittivät tutustumisleikkejä, mm. mitä otat mukaan autiolle saarelle? ja Olin leirillä- Kankaan Torpalla- seurassani …. Leiriläiset oppivatkin nimet nopeasti. Iltapalan jälkeen olikin aika kömpiä telttoihin ja kääriytyä makuupusseihin. Tiistaina oli ensimmäinen kokonainen leiripäivä. Päivä valkeni harmaana ja tihkusateisena.

1 4 • K OT K AV I E S T I 3 / 2 0 1 9

Aamupalan jälkeen leikittiin pihaleikkejä (Ponileikki!) ja tehtiin jättisaippuakuplia. Aamupäivästä pehmolelut saivat uuden kerroksen betonista. Lounaan jälkeen pienimmät leiriläiset kuuntelivat satu hetkessä tarinoita ja jalkapallo kentällä koettiin tunteikkaita hetkiä. Vielä ennen päivällistä nautittiin löylyistä. Päivällisen ja odotetun leirikioskin jälkeen alkoi leiriläisten erityistoiveesta järjestetty disko. Leiriäänestyksessä KAIKKI äänestivät diskon puolesta! Diskossa pidettiin meganastaa. Puuha-Pete-tunnari oli pienten suosikki, ja isojen diskossa leikittiin monia leikkejä. Illalla nukkumaanmeno sujui nopeasti. Väsy oli kova diskotouhujen jälkeen. Keskiviikkoaamu alkoi Aksun nokkahuilun soittamisella. Päivä

alkoi aurinkoisena ja sää helli. Aamupalan jälkeen pelattiin salkopalloa ja leikit alkoivat taas poni leikistä. Sen jälkeen jatkettiin jalkapalloa pelaten ja osa porukasta teki koruja ulkopöytien äärellä ja nautti säästä sekä pelattiin vähän salkopalloa. Lounaan jälkeen korujen teko jatkui ja Vili piti leikkihetken ja salkopallon pelaaminen jatkui. Päivälliseksi Random ihmiset -ryhmä teki pizzaa. Kioskia odotettiin taas innolla ja sen jälkeen pelattiin taas paljon salkopalloa sekä leikittiin Vilin pitämiä laululeikkejä. Salkopallon pelaaminen oli suosiossa koko päivän ajan. Osa meni taas saunaan nauttimaan löylyistä ja osa jatkoi edelleen auringosta nauttimista. Iltapalaksi paistettiin nuotion

äärellä makkaraa ja syötiin pannukakkua! Nam! Nuotiolla keksittiin oma laulu, jota laulettiin. Iltapalan jälkeen salkopallon pelaaminen jatkui hiljaisuuteen asti. ”Tuolta he saapuvat reppuinensa, paksuine pulleine reppuinensa, tuolta ne saapuvat reppuinensa suoraan meitä kohti! Käsi, käsi kättä vasten, teltta teltta peltoa vasten, salko salkopalloa vasten, kaikki mukaan vaan!” Torstaiaamu oli lämmin ja kirkas. Kaikki olivat aika väsyneitä, mutta se väsymys katosi heti aamiaisen jälkeen. Aktiviteetit alkoivat miltei heti aamupalan jälkeen. Ensin oli olympialaiset ja ensimmäinen laji oli Random ihmisten valitsema luuta lentokilpailu. Tasaista oli. Seuraavaksi

Annin Gorillat olivat valinneet lajiksi puujaloilla kävelyn. Kivi-ryhmä oli valinnut lajikseen mölkyn. Viimeinen laji oli tavaroiden oikein kierrätys: mihin roskikseen kuuluu mitäkin. Tämän piti leiripäällikkö Riina. Tämän jälkeen oli vapaa-aikaa, joten salkopallolla oli jonoa. Välipalan jälkeen oli pakollinen sauna. Kun saunasta oli tultu, oli kynsienlakkausvuoro. Kaikilla oli upeat kynnet, paitsi kolmella jotka eivät halunneet, mutta ei se ketään hidastanut. Päivällisen jälkeen oli kiska. Kun kiska oli ohi, piti tehdä vähän koristeita diskoon. Mutta leirillä kun oltiin, pimeässä hohtavat tussit menivät kivasti värjäämään miltei jokaisen ihon. Samanlaista diskoa ei ole ollut aikoihin. Kaikki pitivät hauskaa ja tanssivat ja

leikkivät, olivat omia itsejään. Kun oli aika mennä nukkumaan, ohjaajat ja vertsut (ja pari leiriläistä) jäivät terassille kertomaan hauskoja juttuja. Oma stand up -ilta muiden vitseillä. Vilin ääni kuului teltoille asti. Onneksi kukaan ei suuttunut. Illan lopuksi Aksu veti vielä nokkahuilulla pari laulua ja pian kaikki hiljenivät. Paitsi kettu, joka ei tykännyt siitä, että ruokala oli laitettu häneltä kiinni. Perjantaina perinteisesti pakattiin, ponileikittiin, palkittiin ja puunattiin. Oli aika taas jättää Kankaan Torpan leirikeskuksen heinät kasvamaan ja eläimet puuhailemaan omiaan. Näemme jälleen.  T: Kivi, Annin gorillat ja Random ihmiset.

Leiripäällikön jälkikirjoitus: Kiitos kaikille leiriläisille ja kiitos kaikille vapaaehtoisille aikuisille, joita ilman leiri ei olisi toteutunut. Meitä kaikkia tarvittiin taas. – Riina

KOTKAV IESTI 3/2019 • 15

PIRKANMAALAISTEN PANDARETKI 8.-9.6. TEKSTI JA KUVAT IIDA MATILAINEN

uorten Kotkien PowerparkÄhtäri-viikonlopun lauantaina olimme Powerparkissa. Matka alkoi hyvin aikaisessa merkissä. Viimeisimmät matkustajat saapuivat bussiin noin klo 8 ja matka Kauhavalle alkoi. Aamu oli kuuma, mutta bussi oli hyvin ilmastoitu (HALLELUJAH ILMASTOINNIN KEKSIJÄ), joten bussimatka sujui ilman mutkia. Lämpö suosi meitä Powerparkissa asti, vain yksi sadekuuro häiritsi muutaman hassun minuutin.

1 6 • K OT K AV I E S T I 3 / 2 0 1 9

Laitteisiin oli pitkä jono, mutta kaikki jaksoivat vallan mainiosti jonottaa. Onneksi jonotus palkittiin mahtavalla kyydillä. (Mainittakoon että nimeltä mainitsematon Rouva Järvinen piti silmiään kiinni koko maailmanpyörän ajan.*) Iltaa kohden siirryimme majapaikkaan, joka tarjoili hyvin maittavan päivällisen ja saunan. Sunnuntaina olimme siis Ähtärin eläinpuistossa, jossa pääsimme näkemään mm. pandat Lumin ja Pyryn. Pandojen jälkeen pääsimme

kiertelemään muutakin puistoa. Näimme esim. lumileopardin ruokinnan, jonka aikana eläinten hoitaja vastaili kaikkien lasten ja aikuisten kysymyksiin. Lapset myös innostuivat testaamaan, kuinka pitkiä loikkia he pystyivät tekemään. Ensiksi aloitettiin tasahypyillä, minkä jälkeen siirryttiin ihan juoksuaskeliin. Kokonaisuudessaan matka oli hyvin onnistunut.  *Rouva Järviseltä on kysytty lupa mainintaan.

VARSINAIS-SUOMEN KESÄPÄIVÄLEIRI TARMON TALOLLA

o kolmatta vuotta järjestetty kesäpäiväleiri Tarmon talolla sai tänäkin vuonna hyvää palautetta. VarsinaisSuomen Nuorten Kotkien päiväleiri täytti kesälomalle siirtyneiden 1.–3.-luokkalaisten hoitotarpeen. Osa oli muutaman päivän ja jotkut jopa koko kolme viikkoa. Aikuisten ohjaajien lisäksi oli yksi nuori kesätyöntekijä. Ohjelmassa oli kesäistä ulkopuuhaa mm. uimaaltaassa kahlailua, kepparihevosten hoitoa, mölkky turnausta, pullan leivontaa ym. Lisäksi askarreltiin ja lähetettiin postikortti kaverille, kasvatettiin kukkasia, rakenneltiin legomaailmoja ja pelattiin lautapelejä. Kerran viikossa käytiin Mukkelis Makkelis -kerhokeskuksessa telmimässä. Ensi vuonna siten uudestaan! 

KOTKAV IESTI 3/2019 • 17

Leirineuvoston jäsenet Elmeri, Viivi, Hannu, Mikael ja Nemo

VARSINAIS-SUOMEN NUORTEN KOTKIEN KESÄL TEKSTI JA KUVAT JULIA UZBJAKOV

UPEAT LEIRIVIIKOT KRUUNASIVAT KESÄN Kaksi viikkoa kesäleiriä Vuolahden leirikeskuksessa Kaarinassa loivat taas uusia elinikäisiä ystävyyssuhteita ja ihania muistoja. Juhannusviikolla pidetyllä leirillä paistoi aurinko ja hellettä oli joka päivä. Paljon oltiin uimassa ja upea hiekkaranta houkutteli luomaan mitä mielikuvituksellisimpia hiekkarakennelmia. Heinäkuun leiri oli paljon koleampi, mutta ei se vauhtia haitannut, lisäsi jopa! Viikkojen aikana tutustuttiin perhokalastukseen, askarreltiin rintanappeja sekä suhaistiin vesibussilla Kuusiston historiallisille linnanraunioille. Mölkkymestaruudesta kamppailtiin, savustettiin lohta ja viimeisenä iltana diskoiltiin.

1 8 • K OT K AV I E S T I 3 / 2 0 1 9

V-S KOTKIEN KESÄLEIREILLÄ TOIMI AKTIIVINEN LEIRINEUVOSTO Leirille valittiin 5-jäseninen leirineuvosto, johon kuului kolme leiriläistä ja kaksi ohjaajaa. Leirineuvoston tärkein tehtävä oli seurata ja huolehtia, että jokainen viihtyi leirillä, kuunnella mitä toiveita leiriläisillä oli ja esittää parannusehdotuksia. Leirineuvostossa toivottiin kelloja majoitustiloihin, lisää peilejä, ilta- ja aamu-uintia, leffailtaa ja pidennettyä uintiaikaa. Pääosin kaikki toiveet pystyttiin toteuttamaan, mutta säätilanne esti muutamien toiveiden toteutumisen näillä leireillä. Kotkaleireillä kiusaaminen yritetään estää kaikin tavoin. Kesäleiri 2 leirineuvoston

LEIRIT 2019 ajatuksia kiusaamiseen puuttumisesta ja ennaltaehkäisyyn: Elmeri, 13, piti hyvänä asiana sitä, että sai välillä vetäytyä omaan rauhaan: ”Kaikki me ollaan erilaisia ja aina ei jaksa.” Viivi, 13, oli toista kertaa Nuorten Kotkien leirillä. Tämän kokemuksen jälkeen hän aikoo osallistua syksyllä alkavaan vertsukoulutukseen. Mikael, 10, ei ollut juurikaan havainnut mitään kiusaamistilanteita. Hänellä on hyvät kokemukset oman koulun tavasta käsitellä tilanteita ja hän toivoi, että KivaKoulu-menetelmää käytettäisiin myös leirillä, jos sellainen tilanne tulisi. Neuvoston jäsen Nemo, 12, oli sen sijaan kaverinsa kanssa puuttunut alkavaan tappeluun ja

saanut sen loppumaan. Nemo sanoi, että hänelle oli itsestään selvää, että puuttuu tilanteeseen: ”Ei voi jäädä vain viereen katsomaan, että loukkaako jompikumpi vai molemmat.” Neuvoston ohjaajajäsen Hannu kertoi omista kokemuksistaan nuoruudessa, jolloin hän on toiminut urheilujärjestössä apuohjaajana ja saanut sen jälkeen mm. kesätöitä ohjaajana. Se, että ohjaustyöstä voi saada lisäpisteitä, kun hakeutuu eri oppilaitoksiin, oli neuvoston jäsenille aivan uusi asia. Leiripäällikkö Leila vahvisti kirjoittaneensa monta todistusta vertaisohjaajina toimineille. Tämä sai kaikki harkitsemaan vakavasti vertsuksi ryhtymistä, ”vaikka ei saakaan palkkaa, niin saa hyvän harrastuksen ja muita etuja”. 

KOTKAV IESTI 3/2019 • 19

PUUHA-AUKEAMA

KOMPAKYSYMYKSIA JA ARVOITUKSIA Kompakysymyksiä ja arvoituksia pohjautuen Suomen kansan arvoituskirjaan, erikielisiin vanhoihin askarteluteoksiin ja koululaisten perimätiedon kätköihin.

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8.

Viisi munaa on jaettava tasan 13 lapselle. Miten voi sen parhaiten tehdä? Kuinka pitkä matka on idästä länteen? Mikä tauti ei raivoa vieraalla maalla? Montako hernettä menee tyhjään lasiin? Pitkäkö matka on Mikkelistä Muhokseen? Missä kukkkaset tavallisesti kasvavat? Mikä on pienempi kuin pienin reikä? Mitä on sillä kädessä, joka astuu taloon ja lähtee talosta?

Lähde: Antero Vipunen (1966)

VITSIT Esimerkki nykyajan peruskoulun matematiikan opetuksesta: – Jos kaksi on pari ja kolme on muutama, niin mitä on neljä plus viisi? – Yhdeksän.

n sinulle neljä – Jos minä anna na, ja viisi huomen kaniinia tänään ta kaniinia niin kuinka mon n yhteensä? loi sil on a ull sin – Kymmenen. mmenen? – Kuinka niin ky . si kaniini kotona yk jo on – Minulla

keassa i 20 kiveä oi minulla olis sa as m – Kalle, jos sem 40 kiveä va taskussani, ä ve ki 40 ja silloin olisi? taskussani mitä minulla a, ss ui sk ta taka lkoissa. – Housut ni

– Jos sinulla on kymmenen suklaanappia ja jaat ne pikkuveljen kanssa, niin montako hän saa? – Kolme. – Nyt et osannut laskea oike in! – Kylläpä osasin, mutta pikk uveli ei.

Opettaja yritti selit tää lapsill tilavuusm e ittoja: – Ensin o n senttilitr a, sitten desilitra ja sitten litra . Mikä on vuorossa sen jälke en? – Luultav asti korkk i, arveli Pikku–Ka lle.

TULITIKKUTEMPPUJA Levitä tulitikkuja pöydälle ja kokeile! 1. VAIN YHTA TULITIKKUA SIIRTAMALLA Aseta 4 tulitikkua pöydälle ristiin kuvan osoittamaan tapaan. Miten voidaan näistä tulitikuista vain yhtä tikkua siirtämällä muodostaa neliö? Tehtävä tuntuu aika vaikealta.

2. TULITIKKU NOSTOVALINEENA Miten voi yhdellä tulitikulla ilman muita apuneuvoja kohottaa ilmaan 3 muuta tulitikkua?

3.. KESKIMMAINEN POIS Kolme tulitikkua on vieretysten pöydällä. Miten voi siirtää keskimmäisen tulitikun pois näiden kahden tulitikun keskeltä siihen lainkaan koskematta?

2 0 • K OT K AV I E S T I 3 / 2 0 1 9

KOTKAV IESTI 3/2019 • 21

1. On parasta laittaa munakokkelia. 2. Päivän matka. Aurinko nousee idästä ja laskee länteen. 3. Meritauti 4. Ei mene yhtään, ellei panna. 5. Yhtä pitkä kuin Muhoksesta Mikkeliin 6. Varressa. 7. Se, mikä menee reiästä läpi. 8. 5 Sormea.

1. Alimmaista tikkua a siirretään nuolen osoittamaan suuntaan, jolloin ristissä olevien tikkujen päiden väliin keskelle muodostuu pieni neliö.

2. Halkaise yhden tikun pää ja kiinnitä siihen toinen tikku. Kolmannen tikun pään sovitat tämän liitekohdan alle niin, että kohottava tikku nostaa senkin ilmaan. 3. Ota laitimmainen tikku vasemmalta ja nosta se oikealla olevan tikun ulkopuolelle sen viereen, niin ei kysymyksessä oleva tikku enää ole keskellä.

RATKAISUT

NUORET OULUSSA PELASTAMASSA EUROOPPAA TEKSTI JA KUVAT OULUN NUORET KOTKAT PIIRIJÄRJESTÖ RY

esäkuussa Oulussa järjestettiin Generation Europe -nuorisovaihto, joka oli ensimmäinen kymmenestä eri puolilla Eurooppaa kesän aikana järjestettävistä nuorten kokoontumisista. Generation Europe -projekti on rakennettu kansalaisvaikuttamisen työkalujen oppimisen ympärille. Työpajoja pidettiin politiikan järjestelmistä, lobbauksesta ja projektisuunnittelusta. Vaihtoon osallistuneista nuorista suurimmalla osalla ei ollut aiempaa kokemusta kansalaisaktiivisuudesta. ”Lähtökohta koko Generation Europe -projektilla on aktivoida nuoria, eikä vain tukea jo aktiivisia”, kiteyttää projektissa ohjaajana toimiva Jaakko Huuki Oulun Nuorista Kotkista. ”Moni tuntee olevansa yhteiskunnassa vain seuraajan asemassa ilman mahdollisuuksia muuttaa mitään. Tällöin helposti passivoidutaan tai turhaudutaan.” Oulussa nuoret suunnittelivat, miten he lähtisivät tekemään pysyvää muutosta omilla alueillaan esiintyviin ongelmiin. Ongelmat saivat olla hyvinkin konkreettisia, esimerkiksi ryhmä Hagenista, Saksasta, tavoitteli kännyköiden latauspisteiden asentamista paikalliselle rautatieasemalle. Projektissa kyse ei ole pelkästään tavoitteesta vaan vaikuttamisen keinojen oppimisessa, jolloin aktivoituminen muiden asioiden parissa on helpompaa. ”Meistä täällä Oulussa monesti tuntuu, että elämme Euroopan laidalla. Mutta hyvin samanlaisten ongelmien kanssa täällä painitaan kuin muuallakin,” Huuki kiteyttää. Ote Generation Europe -nuorten päiväkirjasta. Päivä 5:

PÄIVÄ TÄYNNÄ INSPIRAATIOTA Työskentelimme edelleen vaikka olikin jo lauantai ja viikonloppu. Tänään oli ensimmäinen päivä, jolloin kuulimme toistemme kansallisista hankkeista. Aina luotettavat fläppitaulut apunamme me 2 2 • K OT K AV I E S T I 3 / 2 0 1 9

pohdimme meitä häiritseviä paikallisia ongelmia. Oli ongelmana sitten puutteellinen kaupunkiliikennejärjestelmä tai puuttuvat matkapuhelimien laturit rautatieasemalla, käynnistivät ne kaikki innostavia keskusteluja. Hankkeemme olivat yhtä monimuotoisia kuin me itsekin. Lounaan jälkeen Jaakko esitteli meille lobbauksen taitoja mielenkiintoisessa workshopissa. Myöhemmin saimme tietää sitruunajuuston syöpää aiheuttavista vaikutuksista, sekä lääketieteen asiantuntijoiden korruptiosta. Etkö muuten tiedä mitä sitruunajuusto on? Kukaan ei tiedä, mutta sillä ei ollut väliä. Me lobbasimme levittääksemme sitä tai kieltääksemme sen niin tiukasti kuin pystyimme. Epävirallisesti Daniel varasti show’n. Viimeisenä muttei vähäisempänä jaoimme keskenämme suosikkimusiikkiamme, elokuvia, kirjoja ja harrastuksia. Saksalaista räppiä, suomalaista metallia ja tšekkiläisiä kansanperinteitä, kauhuelokuvia, musikaaleja ja BBC-sarjoja. Saimme todella useita vinkkejä kollegoiltamme. Nautimme myös tehdä pinssejä, joissa käytimme hulluja tarroja, leikkisiä värejä ja eri kirjaimia. Ne eivät kerro pelkästään meidän henkilökohtaisesta taustastamme, vaan myös muistuttavat meitä ikuisesti uusista ystävyyssuhteistamme. 

VANHEMMUUDEN MONINAISET TUNTEET TEKSTI JA KUVAT HETA WARTO-TILLANDER

Lasten ja nuorten psykiatri ja psykoterapeutti, Sami Timimi Isosta-Britanniasta kävi kertomassa työskentelystään perheiden kanssa psykoterapeutti opiskelijoille Helsingissä keväällä 2019. VANHEMMUUDEN JATKUVA SYYLLISYYS Sami Timimi tuo lohtua meille vanhemmille: kaikki hyvät vanhemmat tuntevat syyllisyyttä vanhemmuudesta. Pitäisikö olla lepsumpi, tiukempi vai suojella enemmän? Pitäisikö sallia enemmän ja kieltää vähemmän? Vanhemmat tulevat aina tuntemaan syyllisyyttä, sillä se kuuluu välittävään vanhemmuuteen. Vanhemmilla, jotka hakevat apua lapsilleen, on hyvät tarkoitusperät. Avun hakeminen on vaatinut vanhemmilta suurta rohkeutta. Usein ajatellaan, että mitä isompi auttamiskoneisto lapsella on tukenaan, sitä parempi. Timimi kuitenkin huomauttaa, että mitä isompi auttajien joukko on, sitä enemmän syntyy ristiriitaisia signaaleja. Se ei välttämättä ole perheen etu. Mitä isompi joukko, sitä enemmän myös vanhemmat saavat yleensä kuulla puutteistaan ja moitteita toiminnastaan.

VUOROVAIKUTUS KUIN PARITANSSIA Timimillä on perheiden kanssa työskennellessään käytössä Relational awareness programme (RAP), joka tarkoittaa suhtautumistapaa ihmisiin. Sen avulla tehdään jotain sellaista, joka muuttaa jotain lapsen ja vanhemman emotionaalisessa suhteessa. Kaikissa vuorovaikutus suhteissa on oma rytminsä, kuten tanssissa, vertaa Timimi. Kun tanssissa tekee pienen muutoksen, toinenkin muuttaa omaa liikettään. Jotkut lapset, monista syistä johtuen, ovat intensiivisempiä ihmis suhteissaan kuin toiset ja siksi saavat aikuisissa voimakkaita tunnereaktioita aikaiseksi. Vanhemmuuden perusperiaatteet on helppo ymmärtää, kuten se, miten lapsista huolehditaan. Huomattavasti vaikeampaa on ymmärtää omia tunteitaan ja reaktioitaan. Mitä enemmän aikuinen kokee hankalia tunteita, kuten surua, ahdistusta tai vihaa, sitä voimakkaammin aikuiset yrittävät muuttaa lasta, jotta ikävä tunne ei enää palaisi aikuiselle. Aikuiset yrittävät siis kontrolloida lapsen käytöstä, ja mitä enemmän kontrollia haetaan, sitä vaikeampi on saavuttaa vastavuoroisuutta. Näin ollen lapsi reagoi voimakkaasti ja kuuntelee vielä aiempaakin vähemmän ja vanhempi yrittää yhä kovemmin ja epätoivoisemmin. Useimmat lapset pärjäävät sillä, että vanhemmat toimivat välillä epäjohdonmukaisesti ja rämpivät vanhemmuuden maaliin vapaalla tyylillä. Mutta hyvin intensiiviset ja vaativat lapset eivät tyydy vajavaiseen tai epäjohdonmukaiseen vuorovaikutukseen. Silloin aikuisten pitää treenata taitojaan ja muuttaa tanssitapaansa. Usein puhutaan huomionhakuisista lapsista. Timimi käyttää kuitenkin mieluummin tunnehakuisuutta, sillä lapset eivät halua pelkästään huomiota, vaan aikuisen tunnetta. Tunnevastinetta hakiessaan he odottavat saavansa jotain takaisin.

VIRHEIDEN ETSIMISESTÄ ONNISTUMISEN KOKEMUKSIIN Vaaran tunnistaminen on edesauttanut selviytymistä jo kivikaudella. Siksi olemmekin huippuhyviä löytämään virheitä ja valmistaudumme herkästi taisteluun. Mitä stressaantuneempia me aikuiset olemme, sitä enemmän etsimme virheitä. Tunteet ovat vain tunteita, mutta niitä usein arvotetaan, onko tunne hyvä vai huono. On hyvä muistaa, että tunteet ovat tarttuvia. Ihminen on luotu etsimään tunnesidettä jo vauvasta alkaen. Kun lapset kasvavat, he omaksuvat meiltä vanhemmiltaan meidän tanssimekanismimme. Aikuisena meidän pitäisi osata elämänkokemuksen turvin mennä ajatuksella tilanteisiin, lapsi puolestaan vain reagoi raa’alla tunnelatauksella, koska hänellä ei vielä ole muita valmiuksia toimia. Tyypillisesti vanhemmat toivovat terapeutilta apuja siihen, miten lasta saadaan muutettua. Timimin mukaan kyse on kuitenkin siitä, että vanhemmat itse tekevät jotain toisin ja lähtevät tietoisesti hakemaan muutosta. Valmiita toimintaohjeita ei Timimi perheille tarjoile, vaan esittää heille kysymyksiä siitä, milloin lapsi on innokas ja energinen ja mitä perhe haluaisi lapsen tunneportfolioon. Tunneportfolioon kuuluvat ne valmiudet, joita lapsella toivottaisin olevan. Valitettavan usein vanhemmat kertovat vain sen, mitä lapset eivät saisi tehdä eivätkä sitä, millaisia valmiuksia lapsilla tulisi olla. Harjoitus aikuiselle: Mieti robottia, jolla on erilaisia toimintoja. Mitä minun robottini nappuloita lapsi painelee, kun hän saa minussa voimakkaan tunnereaktion aikaiseksi? Kokeile, mitä tapahtuu, jos jokin nappisi ei enää toimi. Entäpä jos haluat luoda uuden napin ja otat käyttöön uuden tavan reagoida? Mitä silloin tapahtuu?  KOTKAV IESTI 3/2019 • 23

LEIRIMATKA SAKSAAN FÖHR TEKSTI JARKKO HIRVONEN KUVAT LEA VÄÄNÄNEN, JARKKO HIRVONEN SEKÄ ILONA, EETU, IITA JA ONNI

ämeen ja Uudenmaan kotkapiirit järjestivät yhteistyössä kesäretken Föhrin saarelle Saksaan. Lähtökohdan osallistumiselle antoi Bengtsårin kansainvälinen Osallisuuden saari -juhlaleiri. Siellä Suvi tutustui Hamm & Unnan alueen Falken-sisarusjärjestön saksalaisiin osallistujiin. Benkun leirin jälkeen heiltä tuli vastavuoroisesti kutsu osallistua heidän kesäleirilleen. Leirimatkan ajankohdaksi valikoitui ke 17. – la 27.7.2019. Varsinainen Föhrin Falken Camp -leiri kesti ma 15. – pe 26.7., mutta koko leirin ajaksi ei Suomen kotkilla ollut mahdollista osallistua, koska matka-aika Suomesta Föhriin on niin pitkä, noin puolitoista päivää yhteen suuntaan.

Suunnittelu vaati runsaasti sähköpostiviestittelyä ja puhelinsoittoja. Tästä kuuluu iso kiitos Suville, Pirjolle ja Lealle. Matkat kuljettiin Suomesta Saksaan bussilla, ruotsinlaivalla ja lopulta yhteyslautalla saareen. Matka oli niin pitkä, että yöpyä täytyi ruotsinlaivalla ja toisen kerran Flensburgin kaupungissa hostellissa mennen tullen. Saksalaiset isäntämme Heike ja Jochen Pente ottivat meidät ystävällisesti vastaan, kun saavuimme Föhrin saarelle. Meitä oli vastassa jopa lippua liehuttava tervetulokomitea! Leirikaupunkimme sijaitsi Nieblumin kylän liepeillä Hampurin alueen Falkeneiden leirintäalueella. Leirikaupungissa oli noin 800 leiriläistä, jotka asuivat pienemmissä leirikylissä, joita oli noin kymmenen. Meidän

Valttimeren alue ennen vuoden 1362 myrskyä ja nykypäivänä. Myrsky huuhtoi ja levitteli suistoalueen maamassoja niin paljon, että saaristo muodostui. Kartta: Wikipedia

Matkustusreitti bussilla, laivalla ja lautalla Orimattilasta Saksaan Föhrin saarelle. Kokonaispituutta edestakaiselle matkalle tuli noin 3300 km. Kartta: Wikipedia

2 4 • K OT K AV I E S T I 3 / 2 0 1 9

RIN SAARELLE

KOTKAV IESTI 3/2019 â€¢ 25

leirikylämme oli ainoa, jossa oli myös ulkomaalaisia osallistujia, kun leiriydyimme yhdessä Hamm & Unnan alueen Falkeneiden kanssa. Muissa kylissä oli pääasiassa saksalaisia osallistujia, mutta kulttuurien kirjo oli silti huomattava, koska Saksassa on paljon maahanmuuttajia ja heitä on runsaasti myös Falkeneiden jäseninä. Yhteensä meitä oli kylässä 65 henkilöä, josta noin 30 oli saksalaista ja 35 suomalaista.

LEIRIN TAPAHTUMIA Viikon aikana askarreltiin kaksi- ja kolmi lapaisia bumerangeja, leijoja ja batiikkipaitoja sekä tehtiin lasikaiverruksia, saippuaa, erilaisia rannenauhoja ja koruja. Varsinkin rannalta löytyneistä simpukankuorista valmistettujen korujen tekeminen oli lapsille mieleistä. Teimme bussiretken saaren suurimpaan kylään Wyk auf Föhriin sunnuntaina. Wykissä oli juuri kalamarkkinat ja paljon paikallisia ihmisiä sekä turisteja liikkeellä. Lisäksi tutustuimme Wykin pääkatuun ja Olhörn-majakkaan kävellen. Moni hyödynsi myös kaupungin ostosmahdollisuuksia. Wyk-kaupunkikierroksen jälkeen suuntasimme bussilla

VIERAILU SCHLESWIG-HOLSTEININ VATTIMEREN Hämeen ja Uudenmaan kotkilla oli hieno tilaisuus tutustua Vattimeren kansallispuistoon Föhrin saaren leiriviikon aikana. Vattimeren saaret ovat aiemmin olleet lähes kiinteä suistomainen osa mannermaata. Maaperä tuolla alueella on kuitenkin hyvin eroosiolle altista, ja vuonna 1362 tapahtui suuri maamassojen siirtyminen. Tuolloin Pohjois- Euroopan alueella iski yksi kirjoitetun historian voimakkaimmista matala paineista, joka aiheutti myrskytuulia ja valtavia aaltoja. Arviolta 25 000 ihmistä menehtyi myrskyssä. Lisäksi nousuveden ollessa korkeimmillaan valtavat meren aallot huuhtoivat hiekan, leijun ja mudan valtamereen, ja jäljelle jäivät vain korkeimmat kohdat. Näistä korkeimmista kohdista muodostui Pohjois-Friisein saariryhmä, Vattimeren saaristo. Saaret ovat nykyään hyvin suosittuja virkistysalueita, ja saksalaiset käyttävät niistä leikkimielisesti nimitystä friisiläinen karibia, koska saarilla on paljon pitkiä hiekkarantoja, aivan kuten Karibianmeren saarilla.

vuorovesi-ilmiö. Vattimerellä merenpinta on laskuveden aikaan yli kaksi metriä alempana kuin nousuveden aikaan. Koska saarien rannat ovat hyvin loivia, laskuveden aikaan meren rantaviiva pakenee useiden satojen metrien päähän siitä, missä se on nousuveden aikaan. Vuorovesi-ilmiö on niin voimakas, että laskuveden aikaan saarten välille paljastuu jalkaisin kuljettavia, mutta mutaisia ja liejuisia reittejä. Nousuveden aikaan saarten välillä pitää liikkua veneillä ja yhteyslautat voivat kulkea suorinta reittiä satamasta satamaan. Vuorovesi aiheuttaa myös voimakkaita virtauksia saaristossa, joten uiminen rannalla on turvallista vain tiettyinä kellonaikoina, joka alkaa noin kaksi tuntia ennen nousuveden huippua ja päättyy nousuveden huippuun. Vuorovesialueet, jotka siis ovat välillä meriveden peittämää merenpohjaa ja välillä paljasta maata, mahdollistavat hyvin runsaan eläimistön ja kasviston esiintymisen alueella. Lisäksi myös muuttolinnut käyttävät aluetta levähdys- ja ruokailupaikkana.

VUOROVESI LIIKUTTELEE RANTAVIIVAA

NUORET KOTKAT MUTAVAELLUKSELLA

Pohjois-Friisein saaria ympäröi matala merialue, jossa esiintyy voimakas

Vuorovesialueella suoritimme laskuveden aikaan mutavaelluksen

2 6 • K OT K AV I E S T I 3 / 2 0 1 9

kiertoajelulle. Näimme muun muassa olkikattoisia taloja, bongasimme näkymän länteen Atlantille Dunsum-kylän dyynien päältä, kävelimme viikinkien muinaisen asuinpaikan Lembecksburgin kehävallin ympäri, yritimme löytää vesilintujen pyydystysaltaita ja ihmettelimme tuulimyllyjen runsautta ja Utersumin kylän rauhallisuutta. Aamuisin oli mahdollista seurata kauniita auringonnousuja ja iltaisin auringonlaskuja. Saari ja sitä ympäröivä meri ovat tasaista seutua, ja joka suuntaan näkee pitkälle, kun korkeita maastonkohteita ei juuri ole.

LEIRILÄISTEN TUNNELMIA Monta uutta kokemusta ja oppia sai meistä jokainen. Esimerkiksi joku meistä oppi kuuntelemaan turkkilaisella aksentilla laulettua

KANSALLISPUISTOSSA

saksankielistä rap-musiikkia ja toiset oppivat tekemään koruja simpukankuorista. Ajoittaisesta kielimuurista huolimatta moni meistä ystävystyi uusien ihmisten kanssa. Totesimme kuitenkin, että oli erittäin hyvä, että meillä oli mukana Lea, joka saksan kielen taitajana saattoi toimia tulkkina tärkeissä tilanteissa. Mieleenpainuvaa oli myös muurinpohjalettujen paistaminen, jota myös saksalaiset halusivat kokeilla. Pääosa matkaseurueemme jäsenistä oli matkan lopussa tyytyväisiä, väsyneitä ja kuitenkin onnellisia koti-Suomeen saapumisesta. Raskaan reissun kääntyessä loppupuolelle totesimme kuitenkin, että matkustaminen kotkaporukalla kiehtoo niin paljon, että jo paluumatkalla aloimme suunnittelemaan seuraavia matkakohteita! 

TEKSTI JARKKO HIRVONEN KUVAT LEA VÄÄNÄNEN, LAPSET

(saks. Wattwanderung) Mira-oppaan johdolla. Mira kertoi, että kansallis puistossa elää yli 10 000 eri eläintai kasvilajia. Tutustuimme erilaisiin simpukkalajeihin, kasveihin ja rapuihin. Mira-opas opetti, miten mutaan kaivautuneita simpukoita voi saada näkyville: kun polkee ja askeltaa paikallaan, kuten simpukoita syövät linnut tekevät, simpukat nousevat itsestään mudasta ja liejusta ylös. Mudan pinnalla olevat simpukat myös kaivautuvat nopeasti takaisin liejuun suojaan linnuilta. Kaloja on merialueella paljon, muun muassa silakkaa. Maistoimme paikallisesti pyydettyä tuoretta ja herkulliseksi grillattua silakkaa. Hylkeitä näimme lauttamatkoilla pinnalla hengittämässä sukellusten välissä, kun ne hakevat kala-aterioita vedestä. Ne myös nautiskelivat auringosta laskuveden aikaan ja köllöttelivät veden alta paljastuneilla hiekkasärkillä. Lähteet: Wikipedia, Mira-biologiopas ja leiriläisten omat kokemukset

KOTKAV IESTI 3/2019 • 27

KAVERIGALLUP 1. Millainen on hyvä kaveri? 2. Missä tilanteessa olet tarvinnut kaverin apua? 3. Millaisissa asioissa olet itse auttanut kaveria?

KAAKKOIS-SUOMEN NUORTEN KOTKIEN KESÄLEIRI

EIJA, 12

MILLA, 9

1. Tosi mukava, kiltti ja avulias. 2. Leirillä mökin muutossa, koulussa läksyissä ja tehtävissä. Kerran kun nilkka nyrjähti, niin kaveri auttoi. 3. Puolustanut, kun kaveria on kiusattu.

1. Kiltti, hauska ja luotettava. 2. Koulussa on auttanut terveydenhoitajalle, kun olen kaatunut pihalla. 3. Tyhjentämään astianpesukoneen.

SAMU, 9

EMMI, 11

1. Sellanen, joka ottaa toiset leikkiin mukaan, eikä syrji ketään. On rehellinen. 2. Kaveri on auttanut käsitöissä. 3. Käsityötunneilla olen auttanut kavereita.

1. Reilu, rehellinen ja sellainen, johon voi luottaa. 2. Auttoi laskemaan matikan tunnilla. 3. Neuvonut koulussa.

Sellanen, joka ottaa toiset leikkiin mukaan, eikä syrji ketään. On rehellinen.

2 8 • K OT K AV I E S T I 3 / 2 0 1 9

V-S NUORTEN KOTKIEN KESÄLEIRI 1, VUOLAHDESSA

LUCAS, 12

VALTTERI, 10

MIRELLA, 10

1. Luotettava, kiva ja sellainen joka ei huijaa toista. 2. Eniten kaverien apua olen saanut joidenkin kouluaineiden läksyissä. 3. Aina kun on jotain kysyttävää, ihan mitä vaan, niin autan mielelläni. Minusta mitä tahansa voi kysyä. Hymypoika-patsas annetaan siitä, että on reilu, rehellinen ja auttaa muita. Sain patsaan kolmannella luokalla.

1. Rehti ja sellainen joka ei valehtele. Ymmärtäväinen. Tänne tullessa oli jo yksi tällainen kaveri. Olen ensimmäistä kertaa Nuorten Kotkien leirillä ja nyt olen saanut useita uusia hyviä kavereita. 2. Koulussa sattui vahinko ja polvi aukeni kokonaan. Terkkari ei ollut koulussa. Silloin sain kahdelta kaverilta hienoa apua ja tukea. 3. Aina välillä tulee tilanteita, joissa huomaan että kaverini tarvitsee apua, vaikkei sitä pyydäkään. Tarjoan apuani aina.

1. Kaveri ei valehtele, eikä kerro toisten salaisuuksia. 2. Jossain koulutehtävässä olen tarvinnut apua. En keksi muuta. Kai sitä joka päivä jotain apua tarvitsee mutta sitä ei välttämättä huomaa. Omassa tanssiharrastuksessa olen saanut kavereilta apua. Täällä kotkaleirillä on paljon kavereita, ja aina saa apua, jos sitä osaa pyytää. 3. Haluan olla kavereilleni sellainen kaveri, jollaista toivon itselleni.

ESPOON NUORTEN KOTKIEN PÄIVÄLEIRI

Haluan olla kavereilleni sellainen kaveri, jollaista toivon itselleni. NATASHA, 10

JUHO, 9

1. Semmoinen joka ei kiusaa eikä puhu pahaa toisen selän takana. 2. En mä ainakaan nyt muista. 3. Jos jotain kaveria pitää puolustaa niin mä oon puolustanut.

1. Semmoinen joka ei kiusaa ja pitää lähes kaikkia leikkiehdotuksia hyvänä. 2. Vaikka sellaisissa jos joku kiusaa niin kaveri tulee puolustamaan. 3. Oon auttanut kavereita käskyissä ja leikeissä. KOTKAV IESTI 3/2019 • 29

AJANKOHTAISTA KOTKISSA

Tällä palstalla kerrotaan järjestömme ajankohtaisista asioista.

Hyvinvointia lapsille – niin musiikilla kuin vaikuttamistyölläkin TEKSTI JA KUVAT ANTTI HYTTI

ämän vuoden keväällä, ennen eduskuntavaaleja, Nuoret Kotkat listasi 15 tavoitetta seuraavan hallituskauden lapsipolitiikalle. Oli selvää, että näennäistekojen aika oli Suomessa tullut tiensä päähän – tarvittiin oikeaa toimintaa lasten hyväksi. Yksin ja yhdessä muiden lapsijärjestöjen kanssa Kotkat pyrki vaalien jälkeen kertomaan hallitusneuvottelijoille lasten tarpeista. Uusi hallitusohjelma vaikuttaa – jopa ilahduttavasti – siltä, että viesti on kuultu. Ensinnäkin on tärkeää, että aiemmin tehtyjä, lapsiin kohdistuvia virheitä on päätetty korjata. Lapsia räikeästi eriarvoiseen asemaan saattanut päivähoito-oikeuden rajaus kumotaan ja varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitus palautetaan aiemmalle tasolleen. Toiseksi hallitusohjelma tavoittelee uusiakin askeleita. Ns. Islannin mallista, nuorten hyvinvoinnin vahvistamisesta muun muassa harrastuksia ja kodin ja koulun yhteistyötä tukemalla, on viime vuosina keskusteltu paljon, ja nyt tästä mallista halutaan rakentaa suomalainen versio. Tässä on parhaimmillaan aineksia todella paljoon. Kolmanneksi on syytä olla tyytyväinen siitä, että hallitusohjelman läpileikkaa vahva sitoutuminen lapsiköyhyyden ja sen vaikutuksien torjumiseen. Konkreettisina toimenpiteinä mainitaan muun muassa lapsilisien yksinhuoltajakorotuksen lisäys ja lapsiperheiden ennaltaehkäisevien palveluiden kuten kotipalvelun vahvistaminen. Maailma ei toki tule valmiiksi pelkällä ohjelmalla, vaan politiikkaa tehdään koko vaalikauden ajan. Siksi on tärkeää, että keskustelu lasten hyvinvoinnista jatkuu ja niin perheet kuin lasten kanssa työtä tekevät järjestötkin tuovat jatkossakin mielipiteensä vahvasti esiin. Hallitusohjelmaan sisältyvät lapsistrategian laatiminen ja lapsivaikutusten arvioinnin hyödyntäminen päätöksenteossa antavat nekin kansalaiskeskustelulle uusia mahdollisuuksia. 

KIRJOITTAJA ON NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA

Keväällä hyväksytyn Nuorten Kotkien uuden strategian yksi keskeisistä painopisteistä on järjestön näkyvyyden vahvis taminen. Tätä työtä teimme muun muassa kesällä Työ väen Musiikkitapahtumassa Valkeakoskella, jossa pysty timme lapsille toimintateltan ja yhdessä Kikattavan Kakkiaisen kanssa tarjosimme lastenkonsertin. Ennätyshel teetkään eivät lannistaneet lasten tanssi- ja askartelu intoa! Ilahduttavaa oli myös kuulla monien teltallamme vierailleiden aikuisten lämpimiä muistoja Kotka-toiminnasta. Tällaiselle pohjalle on hyvä rakentaa.

3 0 • K OT K AV I E S T I 3 / 2 0 1 9

KANTARELLI PESTOPIZZA SYYSILTOIHIN TEKSTI JA KUVAT INKA GYSIN

etsiemme keltainen kulta on mustikoiden ja puolukoiden ohella mahdollisesti parasta, mitä samoilija saattaa koriinsa kerätä. Syksyn kantarelli satoa voi käyttää jos jonkinmoisiin herkkuihin. Yksi erinomainen vaihtoehto on pizza – kukapa ei hyvää pizzaa rakastaisi! Tämä ohje sopii niin munattomille kuin maidottomille ja on täysin kasvispohjainen. Gluteenittoman siitä saa helposti tekemällä pohjan gluteenittomiin jauhoihin (netistä löydät monta ohjetta).

Kantarellipestopizza

KAKSI PELLILLISTÄ

POHJA:

TÄYTTEEKSI:

4,5 dl vehnäjauhoja 0,5 dl kauraleseitä 0,5 pss kuivahiivaa 1,5 tl suolaa Hitunen sokeria 2,5 dl lämmintä vettä 0,25 dl kylmäpuristettua oliiviöljyä

*Kasvipohjaista tuorejuustoa (esim. Oatly Påmackan) litra kantarelleja 2 sipulia 2 valkosipulinkynttä Puolikas kesäkurpitsa 1 tl balsamiviinietikkaa suolaa, pippuria **vegaanista vihreää pestoa Kasvipohjaista juustoraastetta (esim. Cheezly mozzarella)

Sekoita kuivat aineet yhteen ja lisää lämmin vesi. Sekoita huolellisesti. Lisää vielä öljy ja tarvittaessa hiukan jauhoja. Sitten vaivaa taikina kiinteäksi. Kohota taikinaa lämpimässä, esim. vesihauteessa, kaksinkertaiseksi. Halutessasi voit vaivata taikinan toiseen kertaan ja kohottaa uudelleen, mutta taikinasta tulee syömäkelpoista jo yhden kohotuksen jälkeenkin. Jaa taikina kahteen osaa ja kauli ohueksi.

Pilko kantarelleja pienemmiksi. Leikkaa sipulit puolirenkaiksi ja hienonna valkosipuli. Paloittele kesäkurpitsa ohuiksi siivuiksi. Kuullota sipuleita öljyssä ja mausta ne balsamiviinietikalla. Lisää myös sienet ja kesäkurpitsat pannulle ja paista vielä muutama minuutti. Mausta suolalla ja pippurilla. Halutessasi voit laittaa ohuen kerroksen tuorejuustoa pohjien päälle. Levitä sitten pesto. Tämän jälkeen lisää muut täytteet. Viimeiseksi ripottele juusto. Paista 250 asteessa, kunnes juusto on sulanut ja pizzapohja on saanut hiukan väriä. Tarjoa tuoreen basilikan kanssa ja nauti hyvässä seurassa syksyn väreistä nauttien!

*ei pakollinen **Vegaanista vihreää pestoa löytyy usein kaupan hyllyiltä, mutta sitä on myös helppo tehdä itse (ja on huippuhyvää!). Resepti on simppeli: Sekoita sauvasekoittimella kaksi ruukullista tuoretta basilikaa, suolaa (maun mukaan), kourallinen pinjansiemeniä (tai manteleita, makadamiapähkinöitä, cashewpähkinöitä tai vaikka auringon kukansiemeniä) ja loraus sitruunamehua sekä oliiviöljyä. Maista ja mausta vielä tarpeen mukaan. Valmista! Alkuperäinen ohje: Elina Innanen eli Chocochili (www.chocochili.net) KOTKAV IESTI 3/2019 • 31

AURINKO HELLI LINNANVÄKEÄ Kotkapäiviä vietettiin Hämeenlinnassa 18.-19.5.2019 TEKSTI HEIDI TUHKANEN KUVAT NELLA HEISKANEN JA HEIDI TUHKANEN

otkapäivät kokosivat toukokuussa yhteen viitisenkymmentä kotkaa ympäri Suomen. Tapahtumapaikkoina toimivat historiaa huokuva Hämeen linna ja viehättävä Lautsian kartano Hauholla. Päivien teema oli tällä kertaa ”Prinssit ja prinsessat”. Alkuseremonia Hämeenlinnassa johdatti osallistujat tunnelmaan Hämeen piirin tervetuliaissanoin ja Sufira-yhtyeen keskiaikaisella musiikilla. Seremonian jälkeen oli aika perehtyä linnan aarteisiin ja menneisyyteen. Kukin oli koonnut etukäteen erilaisista ohjelmavaihtoehdoista itselleen mieluisan kokonaisuuden. Ensimmäisessä osiossa ahtaita paikkoja kammoamattomat pääsivät tutustumaan linnan koloihin ja kolkkiin, jotka harvoin avautuvat yleisölle. Tarjolla olivat myös perinteinen linnakierros ja pienimmille suunnattu satukierros. Jälkimmäisessä osiossa sai valmistaa keskiaikaisen kirjakäärön Kirjurin työpajassa, tutustua Vankilamuseoon tai suunnistaa museo Militariassa. Linnavierailun jälkeen suunnattiin majapaikkaan, Lautsian kartanoon. Päivällisen jälkeen oli mukavaa karistaa linnan tomut kylpyläosastolla. Loppuillan osallistujia tanssitti disko. Iltanuotiolla maisteltiin makkaraa ja muita herkkuja. Sunnuntaina kotkajoukko sai vieraakseen alpakat Unnin ja Kasperin. Suloisia alpakoita syntyi myös Inkun askartelupajassa. Lähdön hetkellä jaettiin vielä puhelinnumerot uusien ystävien kanssa. Ehkä nähdään taas syksyn luontoseikkailussa? 

3 2 • K OT K AV I E S T I 3 / 2 0 1 9

KOTKAV IESTI 3/2019 â€¢ 33

AUSTRIA CALLING! TEKSTI JA KUVAT AMANDA MAJURI

arsinais-Suomen Nuorista Kotkista lähtöisin oleva Amanda Majuri valloittaa maailmaa! Amanda lähti keväällä European Solidarity Corps (entinen EVS) -vaihtoon Itävaltaan Kotkien sisarjärjestöön Kinderfreundeen ja on siellä marraskuun loppuun saakka. Tässä Amandan terveiset kesäkuulta: ”Ihan ekana kannattaa varmaan aloittaa sillä, että olen tosi iloinen ja kaikki on hyvin! Olen nyt tosiaan ollut töissä kuukauden ja kaks viikkoa. Pääpointteina mulla on tähän mennessä ollut saksan kielen kurssi, Rote Falken, Connect-projekti ja Falkencamp, leirikeskus Döbriachissa. Rote Falkenia vertaisin meidän vertsuikäisiin, heillä on ikään kuin oma osastonsa ja hallintonsa Kinderfreunden alaisuudessa ja he järjestävät mm. tapahtumia, kerhoja ja leirejä. Connect-projektissa on paljon erilaista pakolaisille suunnattua aktiviteettiä: kesäleiri, iltapäiväkerho lapsille ja vanhempainkahvilat. Tähän mennessä olen tehnyt eniten Connectia, josta olen ollut positiivisesti yllättynyt. Iltapäiväkerhot ovat tosi vapaita ja on oikeasti aikaa, jolloin ne lapset voi olla vaan lapsia. Opin siellä myös saksaa, koska suurin osa lapsista ei puhu englantia. Olen ehkä tehnyt eniten hamahelmiä koko elämässäni täällä. Seuraavana isona projektina mulla on Döbriachiin, Etelä-Itävaltaan siirtyminen, jossa vietän kaksi kuukautta työskennellen Kinderfreunden Falkencampleirikeskuksessa (jossa on esim. iso kv-leiri heinäkuussa). Kävin Döbriachissa kantamassa 55 kappaletta 15 kg painavaa telttaa 1400 henkilön kotkapäiville, jota olin tietty järjestämässä - ekaa kertaa lähes kokonaan taka-alalla. Pidin pienen workshopin Suomen koulutusjärjestelmästä ja pidin rastia ystävyydestä lapsille (joka oli mun lempiosuus koko leirillä!), mutta sen lisäksi autoin rakentamaan telttoja ja esim. tiskaamaan. Sen lisäksi olen tehnyt paljon kaikkea pientä hajanaista hommaa kuten postittamista. Täällä lähetetään ihan sairaasti kirjeitä postitse. Kavereita mulla oli täällä ennestään ja eri tapahtumissa olenkin

1400 henkilön kynttiläkulkueen aloitus kotkapäivillä.

3 4 • K OT K AV I E S T I 3 / 2 0 1 9

nähnyt heitä sekä ennen kaikkea tutustunut heidän kautta uusiin ihmisiin. Mut kutsutaan tai annetaan mahdollisuus osallistua tosi paljon kaikkeen mikä mua kiinnostaa. Olen esim. matkustellut Itävallan sisällä jo aika paljon ja ollut monesti esimerkiksi holokaustiin liittyvissä muistotilaisuuksissa, jotka on aivan sairaan siistejä by the way! Vapaa-aikana oon käynyt museoissa, Brnossa, Tsekeissä, Bratislavassa ja Slovakiassa sekä mun koordinoiva organisaatio Grenzenlos on järjestänyt jotain (pakollisia) workshoppeja vapaaehtoisille Wienissä. Kauheasti mitään kulttuurishokkeja ei ole tullut, mutta en myöskään ajatellut et olisi niin turruttavaa jossain kohtaa, kun ei ymmärrä kieltä, vaikka yrittäisi. Toisaalta vaikka ymmärtäisi niin ei osaa vastata. Suurimmaksi osaksi kaikki on kyllä mennyt hyvin. Pitäisi vaan uskaltaa kysyä, kun ei ymmärrä. Täällä oli kanssa se poliittinen skandaali, josta mä olen ehkä vähän liiankin innoissani ja se määrä kuinka paljon he saa ihmisiä liikkeelle säällä kuin säällä erilaisiin tapahtumiin on aivan uskomatonta! Mielen osoituksissa ja kokoontumisissa on yleensä 10 000 ihmistä ja esim. Europridessa viime viikolla yli puoli miljoonaa – olin itse tosin silloin demokratiakoulussa Suomessa. All in all, kaikki hyvin, innolla odotan tulevaa ja koetan tuoda mahdollisimman paljon oppeja takaisin Suomeen (pitää varmaan alkaa kirjottaa niitä ylös…)!  I think that’s all, Amanda”

JASMININ EVS-KUULUMISET TEKSTI JA KUVAT JASMIN TROGEN JA EURODESK

iimeisessä Kotkaviestissä kerroin, kuinka olin mukana kuvauksissa, joissa kasvoni pääsivät koristamaan Euroopan nuorisoviikkojen mainoksia ja odottelin tietoa, valitaanko minut mukaan edustamaan Belgian kansallistoimistoa kyseiseen tapahtumaan. Minut valittiin mukaan ja edustin kansallistoimistoa ja IFM-SEI:tä nuorisoviikkojen päätapahtumassa. Tämän lisäksi sain kutsun Euroopan Komission puolelta tulla pitämään puheenvuoron EVS-vuodestani. Kaikennäköisten kommellusten jälkeen edustin itseäni pressi-illallisella ja haastattelussa EU-komissaari Günther Oettingerin kanssa kertoen, mitä olen tehnyt vapaaehtoisvuoteni aikana ja vastaten yleisön sekä toimittajien kysymyksiin. Minun 15 minuuttia julkisuudessa oli aikamoista pyöritystä ja olen onnellinen, että se on ohi. Nuorisoviikkojen mylläkän jälkeen alku kesämeni IFM-SEI:n Kongressin valmistelussa, joka järjestettiin Georgiassa kesäkuun lopussa. Jos kiinnostaa lukea,

mitä päätöksiä siellä tehtiin, käy kurkkaamassa IFM-SEI:n nettisivuja ja sosiaalista mediaa. Kevään aikana olin mukana monessa projektissa, joista mieleenpainuvin järjestettiin Indonesiassa. Building Bridges -projetin aiheena on nuorisotyö rauhan ja dialogin rakentamisessa. Seminaarissa loimme pohjan projektin jatkolle ja aloitimme käsikirjan tekemisen. Tämän lisäksi vierailimme paikallisen sisarjärjestömme kerhossa leikkimässä lasten kanssa. Ihanat lapset ja seminaarin jälkeisellä minilomalla näkemäni orangit ovat mieleenpainuvimmat asiat tästä seminaarista. Tätä kirjoittaessani vapaaehtoisvuodestani on jäljellä kuusi viikkoa. Sen aikana keskityn pieniin kesäprojekteihini ja viimeistelen keskeneräiset työt, jotta seuraajani on hyvä jatkaa. 

Jasmin on EVS-järjestövaihdossa Brysselissä Nuorten Kotkien kautta. Jassun vaihtojärjestö IFM-SEI on Kotkaliikkeen maailmanjärjestö, johon myös suomalainen Nuoret Kotkat kuuluu.

KOTKAV IESTI 3/2019 • 35

Pääsihteeriehdokkaat Sebastian (ensimmäinen vas.) ja Ruba (kolmas vas.) Suomen ja Norjan edustajien tentattavana

MAAILMANLAAJUINEN KOTKALIIKE PALASI JUURILLEEN TEKSTI JA KUVAT ANTTI HYTTI

uorten Kotkien maailmanjärjestö IFM-SEI:n kongressi järjestettiin tällä kertaa Tbilisissä 27.–30. kesäkuuta. Georgian kaunis pääkaupunki oli samaan aikaan kiihkeiden mielenosoitusten tapahtumapaikkana, mutta kongressin työskentelyyn tällä ei juuri ollut vaikutusta. Kongressin tunnuslause oli ”Back to Our Roots” – takaisin juurille. Maailmanjärjestön roolista ja tehtävästä on käyty kuluneina vuosina keskustelua, ja nyt kongressi hyväksyi uuden toimintasuunnitelman

Jatkokaudelle IFM-SEI:n hallitukseen valittiin Suomen Heidi Niemi (vas.) ja ”Chrisi” Schauer. 3 6 • K OT K AV I E S T I 3 / 2 0 1 9

joka nosti keskiöön järjestön perustehtävät: kasvatustyön, lapsen oikeudet ja lasten ja nuorten osallisuuden. Nuorten Kotkien edustajat kongressissa olivatkin linjapaperiin tuoreeltaan hyvin tyytyväisiä. Itävallan Rote Falken -järjestöä edustava Christina Schauer valittiin yksimielisesti jatkokaudelle IFM-SEI:n puheenjohtajana. Pääsihteerin paikasta käytiin tiukka kamppailu, jossa lopulta Palestiinan ehdokas Ruba Hilal voitti niukasti Saksan Die Falkenin Sebastian Kumaran. Pääsihteerin rooli on keskeinen järjestön käytännön toiminnan johtamisessa, joten vaalissa lienee ollut kysymys ehdokkaiden taitojen ja valmiuksien arvioinnista enemmän kuin merkittävistä linjaeroista. Uuteen varapuheenjohtajan tehtävään valittiin Ghanan Ellen Lindsey Awuku, ja Suomea jo aiemmin hallituksessa edustanut Heidi Niemi pääsi komealla äänimäärällä jatkokaudelle. Varapuheenjohtajan tehtävän perustamisen lisäksi maailmanjärjestön hallintorakenteita uudistettiin muutenkin merkittävästi, ja sääntö kysymyksistä käytiin kongressissa runsaasti keskustelua. Onkin tärkeää, että IFM-SEI:n toimintakyvystä pidetään huolta niin, että se pystyy vastaamaan jäsenjärjestöjensä tarpeisiin jatkossakin kaikkialla maailmassa. Uudistetut rakenteet ja paluu perustehtäviin antavat tähän hyvät edellytykset. 

SPOTLIGHT ON YOUTH

aksitoistapäiväisen leirin aiheena oli osallisuus sen eri muodoissa. Aihetta käsiteltiin monin tavoin muun muassa leikkien, työpajojen ja simulaatiopelien kautta. Osallistujia oli mukana Suomesta, Englannista, Kataloniasta, Sloveniasta, Itävallasta ja Italiasta. Vaihdon järjesti European Falcon Network (EFN). Leiriltä tuli mukaan paljon uutta tietoa esimerkiksi muista kulttuureista, internationalismista, kansainvälisestä yhteistyöstä ja lasten ja nuorten osallisuuden edistämisestä. Pääsimme esimerkiksi suunnittelemaan omia työpajoja ja unelmien huvipuistoja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Leirin aikana oli myös suhteellisen paljon vapaa-aikaa. Kävimme rannalla ottamassa aurinkoa ja uimassa. Vapaapäivänä pääsimme päiväksi kaupunkiin, patikoimaan tai pyöräilemään. Mukaan mahtui myös ikimuistoisia iltoja nuotion ääressä ja mukavia korttipelihetkiä. 

NUORISOVAIHTO DÖBRIACHISSA

TEKSTI AINO KOTIRINTA KUVAT NELLA HEISKANEN JA JACK BROWN

KOTKAV IESTI 3/2019 • 37

MUISTOKIRJOITUS

Nalle vei Kotkat metsään ja toi meidät poiskin!

sosiskoni oli vertaisohjaajana Kymen Nuorten Kotkien talvileirillä 1960-luvun lopulla. Vierailin leirillä ja siellä tapasin ensimmäisen kerran Tuomo Nalle Saarisen. Nallen kotkaura oli yhtä pitkä kuin Nuorten Kotkien historia (1943-). Nuorten Kotkien Keskusliiton eri johtotehtävissä Tuomo toimi 1980-luvulta aina 2010-luvulle saakka: liittohallituksen jäsenenä, varapuheenjohtajana sekä liittovaltuuston ja edustajiston puheenjohtajana. Elämänsä loppuun saakka hän oli edustajiston jäsen ja vahvasti mukana Kaakkois-Suomen Nuorten Kotkien piiritoiminnassa. Opiskelin vielä Tampereella nuorisotyötä, kun minut valittiin Nuorten Kotkien Keskusliittoon projektisihteeriksi vuoden 1982 alusta. Siitä saakka minulla oli ilo ja kunnia tehdä yhteistyötä Nallen kanssa. Kotimaiset suurleirit ja kansainväliset leirimatkat sekä Kotkakuntotapahtumat olivat lähes vuosittain yhteisiä projektejamme. Nalle osasi monia leiri- ja erätaitoihin liittyviä asioita. Hän myös kuljetti meidät leireille ja muihin Kotkatapahtumiin. Yhdellä Kotkaohjaajakurssilla Voionmaan opistolla Ylöjärvellä oli englantilaisia ohjaajia opettamassa yhteistyötaitoja kehittäviä leikkejä. Iltaohjelmana oli tilausajobussiretki Tampereen Työväen Teatteriin. Nalle oli tietysti kuski. Paluumatkalla hänen puhelimensa soi. Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari soitti! Nalle sanoi presidentille: Ajan juuri Nuorten Kotkien ryhmää bussilla. Soita minulle puolen tunnin kuluttua uudelleen! Kun kerroin tämän kyydissä olleille englantilaisille kotkatovereille, heillä oli ns. huuli pyöreänä. Nallehan oli tunnetusti ja näkyvästi mukana Martti Ahtisaaren ja Tarja Halosen presidentinvaalikampanjoissa. Hän oli myös puoluetoiminnassa mukana mm. kuntatasolla, piirijärjestössä ja puoluevaltuustossa. Nallen kielitaito ei ollut kiitettävä. Sen sijaan hänen asenteensa ja rohkeutensa luoda kontakteja kaiken maailman ihmisiin oli kiitettävää. Varsinaisen kotkatoiminnan lisäksi Nalle oli hyvin keskeinen henkilö, kun Nuorten Kotkien pienten koululaisten iltapäiväkerhotoiminta käynnistettiin. Siihen liittyi pitkäaikaistyöttömien työllistämis- ja koulutustoiminta. Pitkäaikaistyöttömiä koulutettiin ip-ohjaajiksi, ja monet myös suorittivat ammattitutkinnon työllistymisjakson aikana. Näen edelleen usein unia Kotkatapahtumista. Melkein aina niissä on Nalle mukana. Kevyet mullat kotkatoveri! 

Esa Eppu Kaskimo Kotkaohjaaja Kotkatyöntekijä (1982-2012)

Tuomo Saarisen perhe kiittää osanotosta.

Uuteen aamuun Aamuaurinko peilaa Ketojärven selkää tunnen, tänään en mitään, elämässä pelkää. Katson taakse pitkää taivaltani luulen, kaiken olennaisen muistavani. Taipaleeni, tekoni monet ymmärtäen mut’en kaikkia niitä hyväksyen. Emme saa kiinni jäädä menneisyyden haamuun jatkakaamme rauhallisina uuteen aamuun. Edessämme vielä tuntemattomat elonmyrskyt toisiamme tukien, kestämme kaikki tyrskyt. Otamme matkaan näppiset kamppeet karistaen repusta turhat romppeet. Kirjoittanut: Tuomo Saarinen / Nalle-vaari Lapissa

3 8 • K OT K AV I E S T I 3 / 2 0 1 9

MUISTOKIRJOITUS

Kotkatoveri Tommi Järvenpää 9.2.1967 – 28.4.2019

ommi toimi Nuorissa Kotkissa pienestä pojasta saakka. Aikuis iällä hän oli mukana piirin ja liiton hallinnossa. Vaatimaton puurtaja, jolle läheisin kotkatoiminnan muoto oli kotkakuntoilu ja luonnossa liikkuminen. Leireillä Tommi tarttui usein juuri niihin tehtäviin, joihin ei ollut kaikkein helpointa saada vapaaehtoisia. Satumaa-leirillä mukana olleet muistavat kyllä, mitä traktori kuormassa kuljetettiin. Lohduttaudumme monilla yhteisillä muistoilla kotkatovereiden ja omaisten kanssa. Kuvassa Tommi on syysleirillä 2018 Kanniston kotieläintilalla. 

KANKAAN TORPAN LEIRIKESKUKSEN VUODEN 2020 KÄYTTÖVUOROT HAETTAVISSA

otkaliiton leirikeskuksen vuoden 2020 käyttövuorot omille jäsenjärjestöille (eli piireille, aluejärjestöille ja kotkaosastoille) ovat jälleen haettavissa. Urjalassa (Pirkanmaalla) sijaitsevan leirikeskuksen käyttövuoroja voi hakea 30.9.2019 mennessä. Kankaan Torpalle mahtuu talvikaudella majoittumaan parvimajoituksessa noin 40 henkeä, myös ruokailut on mahdollista hoitaa sisätiloissa. Kesällä majoittuminen on pääosin teltoissa, jolloin väkeä mahtuu mukaan enemmänkin. Ruokailemaan mahtuu kerralla 80 henkeä katettuun leiriruokalaan.

Liitto perii jäsenjärjestöiltä leirikeskuksen käytöstä 125 €/vrk. Käyttövuorohakemukset tulee tehdä 30.9.2019 mennessä sähköpostilla osoitteeseen: timo.katajamaki@hnk.fi. Käyttövuoropäätökset toimitetaan hakijoille lokakuun puoliväliin mennessä. Lisätietoja leirikeskuksesta saat isännöitsijä Timo Katajamäeltä numerosta 050 555 2964. 

SYNTYMÄPÄIVÄONNITTELU

ertti ”Pepe” Paasio juhli keväällä 80-vuotissyntymäpäiviään. Pepellä on laaja tuntemus kansainvälisestä kotkaliikkeestä. Monet entiset ja nykyiset valtionpäämiehet ovat kotkaliikkeen myötä tulleet Pepen henkilökohtaisiksi ystäviksi. Tässä Pepe kuvattuna IFM-SEI:n kansainvälisellä leirillä Imatralla 1988.  Pertti Paasio on toiminut aktiivisesti Nuorissa Kotkissa, mm. Nuorten Kotkien puheenjohtajana vuodet 1978-1981.

KOTKAV IESTI 3/2019 • 39

Yhteystiedot NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITTO –

Unga Örnars Centralförbund NKK ry Säästöpankinranta 6 C 6. krs, 00530 Helsinki etunimi.sukunimi@nuoretkotkat.fi toiminnanjohtaja Antti Hytti 040 154 7572 järjestösuunnittelija Nella Heiskanen 040 759 9599 alue- ja viestintäkoordinaattori Tuikku Pirhonen 045 895 5895 toimistosihteeri Heidi Tuhkanen 040 150 2600

PIIRI- JA ALUEJÄRJESTÖT Helsingin Nuoret Kotkat Piirijärjestö PL 168, 00530 Helsinki Käyntiosoite: Haapaniemenkatu 14, 2.krs 00530 Helsinki www.hnk.fi toiminnanjohtaja Timo Katajamäki puh. 050 555 2964 timo.katajamaki@nuoretkotkat.fi järjestökoordinaattori Sami Siltaloppi puh. 050 339 8230 sami.siltaloppi@nuoretkotkat.fi järjestöohjaaja Elisa Westerlund puh. 040 767 8182 kotkakerhot@hnk.fi Hämeen Nuoret Kotkat Piirijärjestö www.hameennuoretkotkat.fi puheenjohtaja Suvi Järvinen puh. 040 509 4165 hame@nuoretkotkat.fi

Kaakkois-Suomen Nuoret Kotkat Piirijärjestö Kalevankatu 13 B, 45100 Kouvola www.kaakkoissuomen nuoretkotkat.fi järjestöohjaaja Jaana Saarinen puh. 044 359 8670 kaakkois-suomi@nuoretkotkat.fi Lappeenrannan Nuoret Kotkat Snellmaninkatu 12, 53100 Lappeenranta puh. 040 508 4474 kotkatyöntekijä Satu Sairanen puh. 040 508 4474 lappeenranta@nuoretkotkat.fi Keski-Suomen Nuoret Kotkat Piirijärjestö Kauppakatu 30 A, 40100 Jyväskylä www.jty.fi kotkatyöntekijä Sirpa Pietikäinen puh. 050 493 8659 keski-suomi@nuoretkotkat.fi JTY:n Nuoret Kotkat järjestöohjaaja Kati Sainio puh. 050 554 5488 kati.sainio@jty.fi Oulun Nuoret Kotkat Piirijärjestö Mäkelininkatu 31, 2. krs, 90100 Oulu www.oulu.nuoretkotkat.fi toiminnanjohtaja Riikka Tirkkonen puh. 045 235 1491 riikka.tirkkonen@nuoretkotkat.fi viestintäsihteeri Juho Hämäläinen puh. 040-591 3300 oulu.nuoretkotkat@gmail.com Pirkanmaan Nuoret Kotkat Piirijärjestö Hämeenpuisto 28 5. krs, 33200 Tampere www.pirkanmaa.nuoretkotkat.fi alue- ja viestintäkoordinaattori Tuikku Pirhonen puh. 045 895 5895 pirkanmaa@nuoretkotkat.fi

Tampereen Nuoret Kotkat Hämeenpuisto 28 5. krs, 33200 Tampere puh. 050 587 0167 tampere@nuoretkotkat.fi

Uudenmaan Nuoret Kotkat Piirijärjestö ja Espoon Nuoret Kotkat Lehdokkitie 2 b, 01300 Vantaa www.uusimaa.nuoretkotkat.fi

Pohjanmaan Nuoret Kotkat Piirijärjestö

toiminnanjohtaja Pirjo Tirronen puh. 040 776 8815 uusimaa@nuoretkotkat.fi

puheenjohtaja Pirjo Paavolainen puh. 050 352 2123 pirjo.paavolainen@ kokkola.fi

nuorisokoordinaattori Tipsu Bazouleva puh. 050 449 333 tipsu.bazouleva@nuoretkotkat.fi

Pohjois-Karjalan Nuoret Kotkat Piirijärjestö Kauppakatu 32 2. krs, 80100 Joensuu www.pohjois-karjala.nuoretkotkat.fi

Vantaan Nuoret Kotkat Lehdokkitie 2 b, 01300 Vantaa www.vantaankotkat. yhdistysavain.fi

toiminnanjohtaja Laura Pietarinen puh. 050 465 2625 pohjois-karjala@nuoretkotkat.fi

kotkatyöntekijä Anu Kähärä puh. 040 513 4996 vantaa@nuoretkotkat.fi

Satakunnan Nuoret Kotkat Piirijärjestö Annankatu 15 b 20, 28100 Pori

Varsinais-Suomen Nuoret Kotkat Piirijärjestö Eerikinkatu 30, 20100 Turku www.vsnk.fi

varapuheenjohtaja Jari Mielonen puh. 046 600 4977 satakunta@nuoretkotkat.fi Porin Nuoret Kotkat Sari Mielonen puh. 045 349 6186 sari.mielonen@nuoretkotkat.fi porinnkalue@gmail.com Savon Nuoret Kotkat Piirijärjestö ja Kuopion Nuoret Kotkat Käsityökatu 24 B, 70100 Kuopio www.savo.nuoretkotkat.fi toiminnanjohtaja Katja Pitkänen puh. 050 591 2749 savo@nuoretkotkat.fi, kuopio@ nuoretkotkat.fi Svenska Örndistriktet puheenjohtaja Maria Lundell puh. 044 306 9050 svenskaorndistriktet@gmail.com

toiminnanjohtaja Leila Tanskanen puh. 040 515 2309 leila.tanskanen@nuoretkotkat.fi järjestösihteeri Julia Uzbjakov puh. 0400 627 420 julia.uzbjakov@nuoretkotkat.fi markkinointisihteeri Tero Kankainen puh. 02 232 3023 tero.kankainen@nuoretkotkat.fi

IFM-SEI

Rue Joseph II 120 1000 Brussels, Belgium phone +32 22 15 79 27 fax +32 22 45 00 83 contact@ifm-sei.org, www.ifm-sei.org