Kotkaviesti 2019-1

Kotkaviesti L A S T E N L A S T E N

J A

J A

N U O R T E N

N U O R T E N

Ä Ä N E N

Ä Ä N E N

K A N N A T T A J A

K A N N A T T A J A

Demokratiakoulun 2018-2019 nuoret osallistujat

1 / 2 0 1 9

1/2015

tulossa

Kotkapäivät 2019

KOTKIEN JUHLAVUOSI HUIPENTUI Some & Netti:

Nuoretkotkat Nuoret Kotkat www.nuoretkotkat.fi

SISÄLLYS

1/2019

3 Pääkirjoitus 4 Yleisurheilu on hauska harrastus 6 Mitä kuuluu Pilvi?

7 Leirimatka Itävaltaan 8 Terveisiä Brysselistä 9 Demokratiakoulu 10 Eksyksissä Euroopan toisella laidalla 12 Ammattina runoilija 13 Lukijakyselyn tulokset 14 Nuoret Kotkat 75 v. -juhlaseminaari ja iltamat 16 Puuha-aukeama 20 Miten ottaa kiusaaminen puheeksi nuoren kanssa?

22 Lusikat naulaan ja nopat korviin 23 Ystävyydessä on voimaa / Puuhavinkki kerhoon tai leirille 24 Vierailu eduskuntatalossa / Tunnelmia pikkujouluilta 25 Kaakkois-Suomen vertsut koulutuksessa 25 Kankaan torpan talkoot 26 Huhtasuon kokkikerho / Keppihevoset / Täytekakkukurssi 26 Kotkaohjaaja Mariannen haastattelu 28 Tulevia tapahtumia 32 Resepti: raparperinen pekaani toscapiiras 33 Ilmoittautumis- ja matkustusohjesääntö 34 Ajankohtaista Kotkissa 35 Puheenjohtajat 36 Yhteystiedot

JULKAISIJA: Nuorten Kotkien Keskusliitto – Unga Örnars Centralförbund NKK ry Säästöpankinranta 6 C, 00530 Helsinki www.nuoretkotkat.fi

OSOITEREKISTERI JA MEDIATIEDOT: Kotkaliiton toimisto

Tuikku Pirhonen kotkaviesti@nuoretkotkat.fi

TOIMITUSSIHTEERI: Tuikku Pirhonen

KOTKAVIESTIN TILAUS­ HINTA: 20 € /12 kk

PÄÄTOIMITTAJA: Heta Warto-Tillander

TOIMITUSKUNNASSA LISÄKSI: Inka Gysin, Esa Kaskimo, Merja Korhonen, Pasi Perkiö TAITTO: Atte Kalke PAINOPAIKKA: Suomen Uusiokuori Oy ISSN 0783-0823

KANNEN KUVA: Sofie Solli Løseth (Demokratiakoulu) SEURAAVA LEHTI 2/2019 Ilmestyy Huhtikuussa 2019 AINEISTOPÄIVÄ: 25.3.2019 kotkaviesti@nuoretkotkat.fi

AINEISTO-OHJEITA: Piirrokset onnistuvat lehdessä parhaiten, jos ne on tehty mustalla tussilla tai voimakkailla väreillä. Valokuvissa kiiltävä pinta on parempi kuin matta­pinta. Digitaali­ kuvat tulisi tallentaa mahdollisimman isoon kokoon; oletusarvot kameroissa ovat yleensä liian pieniä.

PÄÄKIRJOITUS

Lupaus lukijoille U

usi vuosi on startannut lumisissa tunnelmissa kaikkialla Suomessa. Nyt onkin ollut mitä parhaimmat

säät liikkua ulkona: hiihtää, lasketella, luistella tai käydä kavereiden kanssa pulkkamäessä. Toivottavasti olet muistanut nautiskella näistä pakkassäistä.

Uuden vuoden alkaessa monilla on tapana tehdä lupauksia tulevalle vuodelle. Millaisia päätöksiä tai suunnitelmia sinä olet tehnyt vuodelle 2019? Meidän perheessämme otettiin tavoitteeksi jättää pois tai ainakin minimoida punaisen lihan syöminen. Yritämme omalta osaltamme näin vähentää ilmastokuormitusta. Tämä on toki pieni teko, mutta kuitenkin askel oikeaan suuntaan. Jos sinulla on mielessäsi jokin suuri tavoite, se kannattaa pilkkoa pienempiin välitavoitteisiin, joiden toteutumisesta voit iloita myös matkan varrella.

Tästä lehdestä löydät lukijakyselymme arviot ja palautteet. Lupaukseni teille lukijoille on se, että pyrimme huomioimaan nämä toiveenne ja kehittämisehdotuksenne tulevissa lehdissämme. Jo tässä numerossa olemme huomioineet toiveenne saada ennakkotietoa kesäleireistä ja tapahtumista hyvissä ajoin. Jotta saisimme jatkossa lehteen entistä enemmän lasten ja nuorten ääntä kuuluville, etsimme uusia kirjoittajia. Jos sinulla olisi kiinnostusta tulla mukaan lehden tekemisiin, ota meihin

Jotta saisimme jatkossa lehteen entistä enemmän lasten ja nuorten ääntä kuuluville, etsimme uusia kirjoittajia.

rohkeasti yhteyttä: kotkaviesti@nuoretkotkat.fi.

Mukavia lukuhetkiä ja reippaita ulkoilupäiviä toivottaen

Heta Warto-Tillander PÄÄTOIMITTAJA

KOTKAV IESTI 1/2019 • 3

U L I E H R U A S K I S E U L A Y H N O HARRAST US

TEKSTI JA KUVA T HETA WARTO-

H

TILLANDER

elsinkiläisessä Laihon perheessä kaikki lapset, Katariina 9 vuotta, sekä Elmo ja Akseli 7 vuotta, ovat innostuneet yleisurheilusta.

Katariina aloitti harrastuksen 6-vuotiaana, Akseli 4-vuotiaana ja Elmo 5-vuotiaana. Elmo ei halunnut heti aloittaa, vaan seuraili ensi alkuun sivusta muiden treenailua.

Harjoituksia pidetään talvisin koulujen tiloissa ja liikuntakeskuksessa, kesäisin ulkona.

Harjoituksia on kaksi kertaa viikossa ja ne kestävät 1,5 tuntia kerrallaan. Ulkoharjoituksiin tarvitaan lenkkarit ja joustavat vaatteet, sisäharjoituksiin tarvitaan sisätiloihin soveltuvat kengät ja kevyet vaatteet. Piikkarit voi halutessaan hankkia kisoihin, mutta lenkkareillakin

4 • K OT KAV I E S T I 1 / 2 0 1 9

pärjää. Muut välineet, kuten erilaiset patjat, keihäs, seiväs, moukari, aidat ja kuula, löytyvät harjoituspaikalta.

Harjoituksissa tehdään monenlaisia asioita. Ensin lämmitellään juoksemalla ja venyttelemällä, sitten harjoitellaan eri lajeja monipuolisesti. Joka kerralle on laitettu kaksi eri lajia, joita harjoitellaan eri tavoilla. Joskus leikitään hippaa. Lopuksi tehdään aina loppuverryttely ja venytellään.

Yleisurheilukisoja järjestetään kaiken ikäisille, jos haluaa osallistua. Osallistuminen kisoihin ei ole pakollista. Akseli voitti ensimmäisen mitalin 5-vuotiaana alle 7-vuotiaiden sarjassa seuran omissa kisoissa, kun osallistujia oli 4 kappaletta ja Elmo sijoittui kisojen neljänneksi.

HIIIIOPPPP

Elmo ja Akseli innostuivat lajista kokeilun kautta, koska 'se oli kivaa'.

U U I I I H WWH

Leirejäkin järjestetään, mutta ne on tarkoitettu vanhemmille harrastajille.

Katariina kertoo valinneensa lajin isin ehdotuksesta. Elmo ja Akseli innostuivat lajista kokeilun kautta, koska ”se oli kivaa”.

Elmon mielestä seiväshyppy on parasta, Katariina tykkää viestijuoksusta ja Akseli keihäänheitosta. Elmon mielestä yleisurheilussa haastavinta on keskittyminen, Akselin mielestä toistuva harjoittelu ja Katariinan mielestä alkuverryttely.

Katariina kertoo, että harrastuksen myötä kunto on kasvanut. Akseli on oppinut juoksemaan ja hyppäämään korkeutta ja Elmo kertoo oppineensa kivoja juttuja. Pojat suosittelevat yleisurheiluharrastusta notkeille ja liikkuville lapsille, Katariina myös huonokuntoisille, koska siellä kunto kasvaa.  KOTKAV IESTI 1/2019 • 5

Pilvi Torsti on SDP:n kansanedustaja.

Hän on ollut kansanedustajana kesästä 2017 lähtien. Kysyimme Pilvin kuulumiset ja terveiset Nuorille Kotkille.

Mitä olet puuhannut viime aikoina?

Viisihenkisessä perheessämme sattuu ja tapahtuu. Väkisin eletään tätä päivää ja vähän huomista. Töitä on paljon, mutta olen päässyt myös hiihtämään ja pulkkamäkeen. Ylipäänsä koetan aina ottaa myös rennosti. Viikon­ loppuna 4-vuotias kuopukseni ja puolisoni ovat mummolassa, ja olen toivonut 14- ja 12-vuotiailta pojiltani, että suunnittelevat meille kolmelle sunnuntaille hauskan päiväohjelman ja myöntänyt siihen pienen budjetin. Lauantai menee SDP-hommissa.

Mikä on työssäsi parasta?

Olen lapsesta asti kokenut, että minun kuuluu ottaa vastuuta yhteisistä asioista ja puolustaa tarvittaessa heikompia. Olen lisäksi aina ollut kiinnostunut monesta ja tehnyt töitä toimittajana, tutkijana, opettajana, startupyrittäjänä ja Suomessa ja kansainvälisten hankkeiden vetovastuussa ja perustajana.

Myös vapaaehtoistyön kenttä on tuttu kehitysmaista ja järjestöistä. Koen että kansanedustajan työssäni pystyn viemään asioita eteenpäin tämän kokemuksen ja sen tuomien verkostojen kautta. Lisäksi nautin tosi paljon arkisesta ihmisten kohtaamisesta.

Sukuni on karjalainen eli paljon on aina naurettu ja laulettu!

Millainen olit koululaisena?

Vilkas, puhelias ja innokas. Pidin koulusta.

Pyrin perustamaan kaikkea uutta kuten tukioppilastoiminnan yläasteella, ja alakoulussa luokkamme teki vaikka mitä.

6 • K OT KAV I E S T I 1 / 2 0 1 9

Samaistun Peppi Pitkätossuun: jos on tavattoman vahva pitää olla myös tavattoman kiltti.

17-vuotiaana sain stipendin United World College -kouluun.

Mikä oli lempiaineesi koulussa?

Lempiaine taisi olla historia, myös matikasta ja fysiikasta pidin aina. Ja musiikista.

Mitä harrastit lapsena? Entä mikä on nykyään sinulle tärkein harrastus?

Aloitin koripallon 9-vuotiaana, kun olin luokkani pisimpiä. Harrastus jatkuu yhä, vaikka kasvuni loppui 11-vuotiaana. Taukoa pidin välillä 13 vuotta.

Oli mahtavaa, kun oli joukkue, johon palata.

Rakastan joukkueurheilua ja olen lasteni jalkapalloharrastuksessa monin tavoin mukana.

Kerro jokin leirimuisto!

Niitä on tosi paljon! 7-luokkalaisesta alkaen olimme monta talvea Lapissa hiihtolomaleirillä. Järjestäjänä oli kotikuntani Lammin nuorisotyöntekijä.

Keräsimme rahat esiintymällä erilaisissa juhlissa ja siivoamalla juhlien jäljet. En olisi päässyt vuosittain viikoksi Lappiin laskettelemaan muuten ja meillä oli aivan superkivaa. Tutustuimme myös useampaan leiripaikkaan. Yhtenä päivänä pidimme aina rinnenaamiaiset. Muistelen voittaneeni, kun pukeuduin sairaalapotilaaksi mäkeen, päälläni oli äidin kukallinen froteeaamutakki, papiljotit ja hassut meikit. Toisella kertaa olin Peppi Pitkätossu.

Tykkäätkö ulkoilla talvella?

Kyllä. Hiihdän ja luistelen. Haaveilin lapsena kilpahiihtäjän urasta. Nyt olen toisinaan laittanut lapun rintaan Finlandia-hiihdossa.

Millaisia terveisiä haluat lähettää Nuorille Kotkille?

Yhteisen tekemisen kautta löytää elämässä hengenheimolaisia. On hienoa, että olette lähteneet mukaan, koska voi olla, että löydätte toiminnasta niin oman rakkaan harrastuksen kuin elämänikäisiä ystäviä. 

Kuva: www.pilvitorsti.fi/pelastusohjelma/mediakuvat/

MITÄ KUULUU, PILVI?

LÄHDE LEIRILLE ITÄVALLAN ALPEILLE!

L

iiton leirimatka suuntautuu tänä vuonna Itävaltaan, monille suomalaisillekin tuttuun Döbriachin leirikeskukseen. Tämä maineikas veljesjärjestömme Rote Falkenin leirikeskus viettää tänä vuonna 70-vuotisjuhliaan. Viime kesän juhlaleirimme pitopaikka Bengtsår on myös 70-vuotias. Molemmat ovat siis pitkän historian omaavia leirien pitopaikkoja!

Döbriachin leirikeskus on Millstätter See -nimisen järven rannalla noin 600 metrin korkeudessa Kärntenin osavaltiossa. Vuorten ympäröimä laakso järvineen on komea paikka leirille. Luvassa on ikimuistoinen leirimatka!

Leirimatkan ajankohta on 20.–31.7.2019. Matkaa taitetaan ensin lentäen Müncheniin ja sieltä bussilla noin 300 km körötellen Döbriachiin, ja samalla lailla takaisin päin.

Leirimatkan hinta on 700 €/hlö, johon sisältyy lentomatkat, tilausbussikuljetukset, ruokailut leirillä, majoitus järjestäjän teltoissa, tapaturmavakuutus sekä monipuolinen leiriohjelma.

Leirimatkalle pääsee mukaan maksimissaan 50 nuorta kotkaa. Viimeinen ilmoittautumispäivä matkalle on 15.3.2019. Varaa paikkasi ajoissa!

Ilmoittautumiset omaan piirijärjestöön.

Lisätietoja saa kysellä Sami Siltalopilta. Yhteys­ tiedot Samille ovat sami.siltaloppi@nuoretkotkat.fi ja p. 050 339 8230. 

LEIRIMATKA ITÄVALTAAN 20.–31.7.2019

700 €/HLÖ täysihoito

KOTKAV IESTI 1/2019 • 7

Jasmin on EVSjärjestövaihdossa Brysselissä Nuorten Kotkien kautta. IFM-SEI on Kotkaliikkeen maailmanjärjestö, johon myös suomalainen Nuoret Kotkat kuuluu.

TERVEISIÄ BRYSSELISTÄ

T

erveisiä Brysselistä ja IFM-SEI:n toimistolta.

Täällä on yleensä märkää ja harmaata, mutta tänään satoi ensilumi.

Aloitin EVS-vuoteni syyskuussa 2018 ja pääsin heti tänne tultuani sukeltamaan altaan syvään päähän pääsihteerin lähtiessä 1,5 viikon työmatkalle oltuani täällä kaksi päivää. Kaikki sujui kuitenkin hyvin. Toimistolla meitä on pieni neljän hengen porukka, jonka kanssa minun on ollut helppo työskennellä, joiden avulla olen oppinut paljon ja joilta olen saanut tukea aina tarvittaessa.

Tähän mennessä EVS-aikani on vastannut odotuksiani ja nautin kovasti täällä olosta.

Työni täällä on tapahtumasuunnittelua, koulutuksiin osallistumista ja niiden järjestämistä sekä nettisivujen päivittämistä. Tämän lisäksi olen kiinnostunut hallinnollisen puolen toiminnasta,

8 • K OT KAV I E S T I 1 / 2 0 1 9

TEKSTI JA KUVAT JASMIN TROGEN

johon aika ajoin pääsen mukaan. Tähän mennessä olen osallistunut kymmeniin yhteistyötapaamisiin, kokouksiin ja tapahtumiin, joissa olen toiminut järjestön edustajana. Pääsin muun muassa joulukuussa edustamaan IFM-SEI:tä kansain­ väliseen konferenssiin Berliinissä, jonka aiheena oli inkluusio eli mukaan ottaminen. Edustus­ tehtävien lisäksi olen päässyt suunnittelemaan ja toteuttamaan IFM-SEI:n omia koulutuksia ja tapahtumia, mm. Proud and Visible -koulutuksen Istanbulissa marraskuussa.

Tällä hetkellä työn alla on I act Masculinities -projektin koordinoiminen ja suunnittelu yhdessä kansainvälisen tiimin kanssa sekä muiden tulevien tapahtumien järjestäminen. Kevään ja kesän aikana tulen matkustamaan paljon ympäri maailmaa, joten kiirettä riittää. 

DEMOKRATIAKOULU

A

BN:n (Pohjoismaalaisen kattojärjestömme, Arbetarrörelsens Barnorganisation i Norden) vuoden pituinen Demokratiakoulunimellä kulkeva projekti starttasi ensimmäisellä tapaamisella Norjassa 16.–18.11.2018.

Projektissa on mukana neljä nuorta Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Lisäksi ainakin Norjassa mukana oli kahden henkilön vahvistus Ahvenanmaalta. Nuorista Kotkista mukana olivat Aku-Oskari Järvinen, Janita Ojala, Janni Jokimies ja Samuli Karppinen.

Muutaman vaikeuden kautta jokainen meistä pääsi perjantai-illaksi paikalle (kiitos

TEKSTI AMANDA MAJURI KUVAT SOFIE SOLLI LØSETH

Finnair). Heti koneen laskeuduttua alkoikin uusiin pohjoismaalaisiin kavereihin tutustuminen.

Viikonlopun teemana oli vaikuttava viestintä (Powerful communication). Viikonloppu oli kokonaisuudessaan todella mukava, opettavainen ja kannustava. Kenties tärkein oppi tulevaa varten on se, että pienistä kielioppivirheistä huolimatta oman mielipiteensä saa esille!

Siitä voi olla varma, että kaikki viikonloppuun osallistuneet (ohjaajia myöten) eivät malta odottaa seuraavaa viikonloppua, joka järjestetään maaliskuussa Tukholmassa. 

KOTKAV IESTI 1/2019 • 9

EKSYKSISSÄ EUROOPAN TOISELLA LAIDALLA TEKSTI ALEKSI PAAKKINEN

O

ma kesä päättyi omalla kohdalla vähän erikoisemmin. Sain syyskuun alussa viestin, että minut oli valittu mukaan EVSprojektiin työskentelemään katalonialaiselle Esplacille, joka on kyseisen itsehallintoalueen vastine Nuorille Kotkille. Lähtö Barcelonaan oli vain vajaan kuukauden jälkeen ilmoituksesta, heti ensimmäinen päivä lokakuuta.

Kun saavuin Barcelonaan en tuntenut sieltä oikeastaan ketään, tiesin vain yhteyshenkilöni etunimen (jota en edes osannut lausua). En ymmärtänyt, saatika puhunut juuri yhtään espanjaa tai katalaania, joten ensifiilikset lentokentällä olivat vähintäänkin jännittyneet.

Pienen odottelun jälkeen tapasin kuitenkin minua hakemaan tulleet ohjaajat (monís), ja tajusin heti ettei minulla ollut oikeasti mitään hätää. He olivat kaikki erittäin mukavia, ystävällisiä ja tietysti kiinnostuneita kaikista suomalaisista stereotypioista, niinkuin minäkin olin luonnollisesti kiinnostunut heidän stereotypioista.

Ensimmäinen suuri haaste uudessa maassa on varmasti sujuvan rutiinin löytäminen, sekä yksinkertaisten arkisten asioiden hoitaminen.

Näiden molempien onnistumisen kannalta on kielen opettelu välttämätöntä. Kun saa hyvän

rutiinin päälle, niin kotiutuminen helpottuu valtavasti.

Itselläni on viikossa kaksi päivää, jolloin aikataulu on joka viikko lähes täysin samanlainen. Ne päivät ovat torstai ja lauantai. Torstaina vietän Esplacin toimistolla 5 tuntia, yhdeksästä kahteen. Toimisto sijaitsee kuuluisan kävelykadun ‘La Ramblan’ kupeessa, joten reitti juna-asemalta toimistolle ja päinvastoin on aina yhtä vaikuttava; täynnä espanjalaista arkki­ tehtuuria ja kulttuuria. Työkulttuuri Barcelonassa on hieman erilainen kuin Suomessa; ensimmäisenä oikeana työpäivänä olin tietysti paikalla erittäin hyvissä ajoin, noin 8:40. Silloin opin kantapään kautta, että kun työt alkavat 9:00, ne alkavat todella 9:00, eivätkä minuuttiakaan aikaisemmin. Myös muut yksinkertaiset asiat, kuten kahvitauot, ovat täysin erilaisia. Kävely Barcelonan korkeiden rakennusten varjostamilla kujilla paikalliseen kahvilaan luo rennon ilmapiirin ja työntekokin käy lähes vaivattomasti.

Lauantaisin on yleensä aktiviteetti-päivä, jolloin kylän lapset (en siis asu periaatteessa Barcelonassa, vaan pienehkössä kylässä noin 30 minuuttia Barcelonasta luoteeseen) saapuvat Esplain tiloihin tai sen lähistölle

Kun saa hyvän rutiinin päälle, niin kotiutuminen helpottuu valtavasti.

1 0 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 9

leikkimään erilaisia leikkejä tai osallistumaan muuhun ohjattuun toimintaan. Lapset on jaettu ryhmiin riippuen heidän iästään, jotta ohjelma olisi helppo järjestää aina tietylle ikäluokalle.

Aktiviteettipäivät voivat olla kontekstiltaan kaikki erillisiä, tai sidoksissa toisiinsa. Meidän ryhmän vuoden teemana on Italia, koska suunnittelemme matkaa sinne.

Uusia asioita oli monia, mutta ehkä ärsyttävin riesa oli ensimmäisen kuukauden ajan vallinnut täysi epätietoisuus ympäristöstä.

Nykyään niin yksinkertainen asia kuin toimistolle meno (joka vie nyt vähän päälle 45 minuuttia 25 minuutin junamatka mukaan luettuna) vei ensimmäisellä kerralla noin kolme tuntia. Vaikka tiedostin tullessani Barcelonaan, etten tunne ympäristöä ja kaikki reitit pitää suunnitella etukäteen, voi myöhästymisiä ensimmäisinä päivinä harvoin välttää, sillä todennäköisesti reitillä on jotain, mitä ei ole huomioinut. Toinen iso asia mikä tuli vastaan suhteellisen nopeasti oli ruokailuajat.

Espanjassa lounas syödään tyypillisesti 14–15 aikaan, ja päivällinen 20–21 aikaan.

On itseasiassa erittäin vaikeaa löytää samanlaisuuksia Barcelonan ja Helsingin, tai edes Espanjan ja Suomen väliltä. Barcelonassa asuu noin kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin

Helsingissä. Barcelonassa on 11 metrolinjaa, Helsingissä kaksi. Lisäksi ihmiset ovat paljon avoimempia kuin Suomessa. Varmaan ensimmäinen oikea kulttuurishokki oli, kun minut esiteltiin muille ohjaajille. Eräs ohjaaja tervehti minua iloisesti suurin piirtein rynnäten päälleni. Ennen kuin olin ehtinyt tehdä mitään olin saanut ‘espanjalaiset suudelmat’ molemmille poskille. Tilanne kieltämättä jätti minut hämilleni, mutta voi sanoa, että se oli ensimmäinen oppitunti paikallisesta kulttuurista. Oikeastaan ainoat asiat, jotka Barcelonassa ollessa muistuttavat Suomesta, ovat kaupoista löytyvät kansainväliset tuotteet. Muuten yhteisiä asioita ei juuri kaupunkien tai maiden väliltä löydä.

Erilaisuuksiin totutteleminen vei tietenkin oman aikansa ja varmasti tietyllä tavalla totuttelen vieläkin täysin vieraan maan rytmiin ja tapoihin. Edessä on vielä noin kahdeksan kuukautta tätä ‘’vaihtoa’’, ja kyllähän sitä joskus hieman toivoisi pääsevänsä kotiin ajoissa, mutta monet paikalliset projektit ja retket Sant Cugatin ja Barcelonan alueella muistuttavat siitä, että kyllä sitä ehtii palella kotimaassa aivan tarpeeksi myöhemminkin. 

La Sagrada Familia, Barcelona.

Kuva: Marc R. R. Dorda Unsplash

Aleksi on EVSjärjestövaihdossa Barcelonassa Nuorten Kotkien kautta. Esplac on Nuorten Kotkien katalonialainen sisarjärjestö.

KOTKAV IESTI 1/2019 • 11

AMMATIT

AMMATTINA RUNOILIJA Tamperelainen Raisa Jäntti kirjoittaa työkseen runoja lapsille ja aikuisille. Häneltä on ilmestynyt lasten runokirjat Neppari - runoseikkailu (2017) ja Uneliaan Unttusen puutarhakirja (2018) sekä aikuisille suunnattuja runokokoelmia.

TEKSTI TUIKKU PIRHONEN KUVAT RAISA JÄNTTI JA TUIKKU PIRHONEN

KIRJOITTAMINEN VIE AIKAA Runoilijan työpäivät vaihtelevat sen mukaan, onko tekeillä jokin tilaustyö vai omia runoja. – Runojen kirjoittaminen on aika vapaata ja irti aikatauluista. Aloitan heti aamiaisen jälkeen, haudutan pannullisen teetä ja alan katsoa viimeksi kirjoittamiani tekstejä ja kirjoittaa uusia.

Varaan runojen kirjoittamiseen mielelläni koko päivän tai useamman päivän kerrallaan, koska niiden työstäminen vaatii aikaa ajattelulle.

Runojen kirjoittaminen alkaa luonnostelulla eli ideoiden ja hahmotelmien kirjoittamisella muistiin. Sitä Raisa tekee mieluiten kahviloissa tai muissa paikoissa, joissa on ympärillä liikettä ja

1 2 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 9

elämää. Runojen tekeminen ei aina näytä työltä, koska niitä voi ajatella vaikkapa kävelyllä käydessään.

Kun Raisasta alkaa tuntua, että kirjoituksia on tarpeeksi, hän ryhtyy etsimään niistä sellaisia, joista voisi työstää valmiita runoja.

Luonnoksia hän hioo ja kirjoittaa uudestaan, kunnes on tyytyväinen niihin. Lasten runokirjan kirjoittaminen vie Raisalta noin vuoden ja aikuisille suunnattujen kokoelmien kolmisen vuotta.

RUNOJEN KIRJOITTAMINEN ON KIVAA JA YLLÄTYKSELLISTÄ Runoja tehdessä ei aina oikein tiedä, mitä oikeastaan onkaan tekemässä, ja lopputulos voi yllättää

kirjoittajankin. – Esimerkiksi Uneliaan Unttusen puutarhakirjan idea lähti siitä, että toinen kuvittajani kertoi, että hänestä olisi ihanaa piirtää hyönteisiä ja kasveja. Lähdin kehittämään tarinaa ja hahmoja, ja siitä tulikin puutarhamaailmaan sijoittuva runomuotoinen jännitysnäytelmä, Raisa kertoo.

Raisasta tuli runoilija, koska runoilijana hänen on mahdollista tarkkailla maailmaa ja ympärillään tapahtuvia asioita sekä kirjoittaa niistä kiinnostavasti. Raisa itse alkoi lukea runoja 15-vuotiaana ja ryhtyi pian myös kirjoittamaan niitä.

– Runossa kiehtoo sen vapaa muoto täynnä mahdollisuuksia.

Runoilijan työ on tosi kivaa! On

Tällä palstalla esitellään erilaisia ammatteja

koukuttavaa luoda oma todellisuus ja kirjoittaa siitä.

LUKIJAKYSELYN TULOKSIA

KAIKKI VOIVAT OLLA RUNOILIJOITA

TEKSTI JA KUVA TUIKKU PIRHONEN

Runoilijan ammattiin ei ole mitään tiettyä koulutusta, vaan olennaista on halu kirjoittaa tekstejä muiden luettavaksi. Runoilijaksi haluavan kannattaa lukea ja kirjoittaa mahdollisimman monenlaisia tekstejä sekä etsiä muita kirjoittavia ihmisiä, joilta voi oppia kirjoittamiseen liittyviä asioita, Raisa vinkkaa. Tärkeää on myös halu kehittää kirjoituksiaan sekä pyytää ja saada palautetta.

Hankalaa runoilijan työssä on Raisan mukaan se, että omista runoista ja niiden ratkaisuista on vastuussa yksin. Esilukijoilta voi pyytää neuvoja, mutta kirjoittaja tekee lopulliset päätökset aina itse.

Lisäksi kirjoittaminen vaatii aikaa ja oikeanlaisen mielentilan etsimistä, mikä on joskus vaikeaa odottelua, sillä itseään ei voi pakottaa kirjoittamaan. Runoilijalle ovatkin tarpeen pitkäjänteisyys ja keskeneräisyyden sietäminen, sillä runosta ei useinkaan tule kerralla valmista eikä aihetta voi koko ajan vaihtaa. On myös kestettävä, että muut lukevat tekstin ja ovat siitä jotain mieltä. - Siihenkin kyllä tottuu, sanoo Raisa.

– Kirjallisuus tarvitsee paljon erilaisia ääniä. Kenestä tahansa voi tulla runoilija, sillä kaikki voivat löytää oman tapansa kirjoittaa ja kaikista aiheista voi kirjoittaa, Raisa kannustaa. 

K

otkaviestin lukijakysely oli auki Nuorten Kotkien netti­ sivuilla loka-marraskuussa. Vastaajista noin puolet oli alle 18-vuotiailta. Kaikki vastaajat kertoivat olevansa aktiivisesti mukana Nuorten Kotkien toiminnassa.

Yleisesti ottaen jäsenlehtemme sai vastaajilta kiitosta. Yli puolet lukee kokonaan joka numeron ja kolmasosa kiinnostavimmat jutut. Suurin osa vastaajista oli tyytyväinen lehteen eikä jättäisi siitä mitään pois.

Vastaajien selvän enemmistön mielestä lehdessä on sopivasti kuvia. Tekstien pituutta pidettiin enimmäkseen sopivana, mutta yli viidesosan mielestä lehden tekstit ovat liian pitkiä.

Lisäksi joidenkin vastaajien mielestä teksti on välillä painettu liian pienellä fontilla. Yleisesti ottaen lehden ulkoasu miellyttää silmää: kolme neljästä antoi ulkoasun arvosanaksi 8 tai 9, kun 10 olisi ollut ”täydellinen”.

Kyselyn perusteella Kotkaviestistä halutaan lukea mieluiten kotkatapahtumista ja -toiminnasta eri puolilta Suomea ja ulkomailtakin. Leirien ja tapahtumien osallistujakokemukset kiinnostavat. Kaikenikäiset vastaajat toivoivat myös enemmän ennakkotietoa tulevista tapahtumista ja leireistä – sekä liiton että piirien. Syksyn Nuorisokongressin perusteella vertsuikäisiä kiinnostavat jutut nuorten toiminnasta Nuorissa Kotkissa, tuttujen ihmisten bongaaminen lehdestä sekä kansainvälisyys.

Aikuisten kyselyvastauksissa toivottiin lisäksi kasvattajille ja vanhemmille suunnattuja tekstejä sekä vinkkejä uudenlaiseen kotkatoimintaan, kuten kursseihin tai teema-askarteluihin.

Ajankohtaisuutta toivottiin sekä askartelu- ja puuhaohjeisiin että lehden sisältöön. Nythän vain neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehtemme kertoo viiveen vuoksi kesäleireistä loppusyksyllä ja talvitapahtumista kesän kynnyksellä.

Lasten ja nuorten ääni saisi muutaman vastaajan mukaan kuulua Kotkaviestissä enemmän. Kaikki lukijat ovatkin erittäin tervetulleita tekemään tekstejä tai kuvia lehteemme. Jos mielenkiinto heräsi, laittakaa meille viesti vaikka yhdessä aikuisen kanssa osoitteeseen kotkaviesti@nuoretkotkat.fi.

Toimituskunta kiittää mielipiteistä ja kehitysehdotuksista!  KOTKAV IESTI 1/2019 • 13

KOHTI 2030-LUVUN LAPSIPOLITIIKKAA – NUORET KOTKAT 75 VUOTTA S E M I N A A R I | I LTA J U H L A LA 10.11.2018, HELSINKI

NUORET KOTKAT TÄYTTI 75 VUOTTA MARRASKUUSSA TEKSTI TUIKKU PIRHONEN KUVAT SOILI SIRENNE JA TUIKKU PIRHONEN

Nuorten Kotkien väistyvä puheenjohtaja Nasima Razmyar, edustajiston puheenjohtaja Tipsu Bazouleva ja toiminnanjohtaja Antti Hytti.

1 4 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 9

JUHLASEMINAARISSA ASIANTUNTIJAT KOROSTIVAT LAPSEN KUUNTELEMISTA Järjestömme 75-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettiin 10.11.2018 Helsingissä seminaari ”Kohti 2030-luvun lapsipolitiikkaa”. Ohjelma pohjautui lasten ja nuorten toiveille, joita kerättiin kesän Osallisuuden saari -juhlaleirillä.

Päivän mittaisessa seminaarissa eri alojen asiantuntijat puhuivat lapsuudesta nyt ja tulevaisuudessa. Tilaisuuden ohjelma rakentui lasten ja nuorten näkemyksille siitä, mistä lasten asioista aikuisten pitäisi ymmärtää enemmän. Päivän aikana kuultiin lapsuudesta digimaailmassa, aikuisesta lapsen hyvinvoinnin edistäjänä sekä lapsivaikutusten arvioinnista.

Kaikki asiantuntijat korostivat lasta kuuntelevan aikuisen tärkeyttä lapsen hyvän kasvun turvaajana. Lisäksi Nuoret Kotkat jakoi vuoden 2018 Lapsitekopalkinnon.

Juhlaseminaarin avasi Nuorten Kotkien väistyvä puheenjohtaja Nasima Razmyar.

Tervehdyksensä tilaisuuteen toivat myös presidentti Tarja Halonen, kansanedustaja Sirpa Paatero sekä Nuorten Kotkien uusi puheenjohtaja Marko Piirainen.

Juhlassa esiintyivät nuorten viuluyhtye Trio Dolce sekä norjalainen viulisti ja säveltäjä Hege Rimestad. Hege esitti muun muassa isänsä Dagfin Rimestadin lauluja, joilla on ollut erityinen paikka Nuorten Kotkien sydämissä.

Yleisö innostui laulamaan ja taputtamaan mukana.

Juhliminen jatkui iltamissa Käpylän työväentalolla, jossa kuultiin Juuso Kekkosen monologiesitys sekä muistoja Nuorten Kotkien menneiltä vuosikymmeniltä.

Tanssimaankin päästiin.

Paljon onnea Nuoret Kotkat!

Seminaarin ja iltamien tunnelmia löydät kuvina ja videoina Nuorten Kotkien somekanavista #lapsuus2030 #nuoretkotkat75v

1. Hege Rimestad esiintyy 2. Seminaarin juonsivat Jesse Ojala ja Tipsu Bazouleva.

3. HJK n Heidi Puolitaival otti palkinnon vastaan Nuorten Kotkien Kaisu Kotirinnalta 4. Trio Dolce lavalla. 5. Iltamat 6. Juuso Kekkosen monologiesitys

1

2

3

4

5

6 KOTKAV IESTI 1/2019 • 15

KOHTI 2030-LUVUN LAPSIPOLITIIKKAA – NUORET KOTKAT 75 VUOTTA LAPSITEKOPALKINTO

VUODEN 2018 LAPSITEKOPALKINTO VUODEN 2018 LAPSITEKOPALKINTO HJK:N JUNIORITOIMINNALLE

HJK:N JUNIORITOIMINNALLE

Nuorten Kotkien Lapsitekopalkinto myönnetään henkilölle tai yhteisölle tunnustuksena lapsen hyväksi tehdystä työstä. Helsinkiläinen jalkapalloseura edistää tyttöjen ja poikien yhtäläisiä osallistumismahdollisuuksia.

V

uoden 2018 Lapsitekopalkinto myönnettiin jalkapalloseura HJK:n junioritoiminnalle.

Nuoret Kotkat arvostaa erityisesti HJK:n lapset huomioivaa toimintatapaa. Seurassa innostetaan lapsia liikuntaharrastuksen pariin laji edellä.

Tytöt ja pojat pelaavat samoissa sarjoissa ja kaikille tarjotaan samat mahdollisuudet. Tyttö- ja naispelaajien määrä HJK:ssa onkin lähes kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa. Lisäksi HJK:lla on yhteiskuntavastuuohjelma, joka ottaa laajasti huomioon lasten oikeuksien toteutumisen.

– HJK ry on hyvä esimerkki johdonmukaisesti lasten näkökulmasta toimivasta järjestöstä, jossa vapaaehtoiset aikuiset osallistuvat lasten turvallisen vapaa-ajan järjestämiseen, totesi palkinnon luovuttanut Nuorten Kotkien varapuheenjohtaja Kaisu Kotirinta.

Palkinnon otti vastaan Nuorten Kotkien 75-vuotisjuhlassa Helsingissä 10.11.2018 HJK ry:n hallituksen jäsen Heidi Puolitaival. Hän korosti kiitospuheenvuorossaan, että on tärkeää tarjota harrastamisen mahdollisuuksia kaikille lapsille.

Lapsitekopalkinnolla huomioidaan toimija tai taho, joka on toiminnallaan erityisesti edistänyt lasten asemaa ja hyvinvointia. Palkinto on kuvanveistäjä Anneli Sipiläisen valmistama Simpukka sekä luovutuskirja. Ensimmäinen Lapsiteko­ palkinto myönnettiin vuonna 1991. Palkinnon ovat saaneet mm. Pikku Kakkonen, KiVa koulu -hanke, professori Lea Pulkkinen sekä kirjailija Mauri Kunnas.

Heidi Puolitaival ja lapsitekopalkinto

JUHLASEMINAARI

Aikuisella on tärkeä rooli lapsen ja nuoren tukena. Läsnä oleva, lapsen kokemusta arvostava aikuinen auttaa lasta oppimaan tunteiden käsittelyä ja omien rajojensa hahmottamista.

Ylilääkäri Laura Suomalainen, HUS Psykiatria

Yksinäisyys tuottaa suurta pahoinvointia, ja jokaisen lapsen kuulumisia pitääkin kysyä.

Apulaisprofessori Niina Junttila, Turun yliopisto

1 6 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 9

JUHLASEMINAARI

Nykyajan lapsuus on luontevasti digitaalinen, eikä teknologiaa enää edes voi erottaa muusta arjesta. Lapsi tarvitsee aikuisen apua ja tukea opetellessaan toimimista niin digi- kuin muussakin maailmassa.

Verkostokoordinaattori Nuppu Soanjärvi, EHYT

Puheenjohtajat juhlaseminaarissa. Väistyvää puheenjohtajaa Nasima Razmyaria kiittävät vuoden 2019 alussa aloittava uusi puheenjohtaja Marko Piirainen sekä edustajiston puheenjohtaja Tipsu Bazouleva ja taustalla näkyvä toiminnanjohtaja Antti Hytti.

Lapsivaikutusten arviointi on tärkeää, koska se kertoo, miltä aikuisten rakentama maailma näyttää lasten näkökulmasta. Arviointia ei vielä tehdä riittävästi, joten emme tiedä riittävästi lasten ja perheiden elämästä.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila

Nuoret Kotkat on perheiden ja yhteisöjen yhteistä tekemistä. On tärkeää, että lapsen elämässä on niitä, jotka kysyvät lapselta: mitä sinulle kuuluu?

Kansanedustaja Sirpa Paatero

Presidentti Tarja Halonen onnitteli ikätoveriaan Nuoret Kotkat -järjestöä:

75 vuotta on hyvä ikä Nuorille Kotkille ja vähän vanhemmillekin!

Asiantuntija-alustusten diat löytyvät Nuorten Kotkien nettisivujen materiaalipankista.

KOTKAV IESTI 1/2019 • 17

PUUHA-AUKEAMA

KOMPAKYSYMYKSIA JA ARVOITUKSIA Kompakysymyksiä ja arvoituksia pohjautuen Suomen kansan arvoituskirjaan, erikielisiin vanhoihin askarteluteoksiin ja koululaisten perimätiedon kätköihin.

Lähde: Antero Vipunen (1966)

1. Tukholmasta lähti laiva, joka kulki 20 solmuväliä tunnissa ja Helsingistä samaan aikaan laiva, jonka nopeus oli vain 10 solmua tunnissa. Kumpi oli lähempänä Helsinkiä, kun ne sivuuttivat toisensa?

2. Mikä lintu voi lentää korkeammalle kuin maailman korkein vuori?

3. Kuka näkee itsensä ja on kuitenkin ilman ruumista?

4. Miten voi syödä raakoja omenoita?

5. Kuka on isän lapsi ja äidin lapsi eikä kuitenkaan kenenkään poika?

6. Montako euroa on tusinassa? (Vastaus: kaksitoista) Montako viisikymmensenttistä?

7. Mikä lintu ja alkeellinen selkärankainen eläin muuttuvat sukulaisiksi menetettyään kumpikin nimestään yhden kirjaimen?

VITSIT

TULITIKKUTEHTAVAT

1

Ota kuviosta pois 2 tulitikkua siten, että jää 2 tasasivuista kolmiota.

1 8 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 9

Levitä tulitikkuja pöydälle ja kokeile!

2

3

Pöydällä on 3 kokonaista tulitikkua ja 3 puolikasta. Niistä on muodostettava 3 yhtä suurta tasasivuista kolmiota. Tulitikkuja ei saa taittaa eikä jättää yhtään pois pelistä.

Tässä on tähti, jonka sakaroina on 6 kolmiota. Muuta 6 tulitikun asentoa siten, että muodostuu tähti, jonka sakaroina on 6 suunnikasta.

KOTKAV IESTI 1/2019 • 19

Tulitikkutehtävät 1. Molemmat yhtä lähellä.

2. Mikä lintu tahansa, sillä vuori ei voi 1 lentää 3. Varjo 4. Yhden kerrallaan 5. Isän ja äidin tytär 6. Kaksitoista 7. Suokulaisesta pois o ja suikulaisesta i, saadaan sukulainen

2

3

RATKAISUT

Miten ottaa kiusaaminen puheeksi nuoren Helposti lähestyttäväksi "villasukkavalmentajaksi" itseään tituleeraava ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti ja nuorten kouluttaja Niina Helakorpi kokee, että koulukiusaamisen ehkäisy on hänelle kutsumusammatti. Niina on jo vuosia tehnyt työtä nuorten parissa kiertäen kouluilla mm. MLL:n tukioppilaskouluttajana. Tukioppilaskoulutusten ohella Niinan yritys, Valmennusstudio Rohkea Joutsen tarjoaa mm. tunne- ja vuorovaikutuskoulutuksia sekä henkilökohtaista, ratkaisukeskeistä valmennusta.

Teatteriharrastus on opettanut Niinalle itselleen tunne- ja vuorovaikutustaitoja lapsesta saakka ja nyt hän auttaa jakamalla työkaluja ja kantapään kautta hankittua osaamistaan myös opettajille suunnatuissa täydennyskoulutuksissa.

TEKSTI NIINA HELAKORPI KUVA NINA DODD

K

oulukiusaamisen ennaltaehkäisy on huomattavan paljon helpompaa kuin kiusaamistilanteiden selvittäminen jälkikäteen.

Puhumattakaan jälkihoidosta, joka usein voi kestää hyvinkin pitkään.

Kustannustehokkainta olisi käyttää yhteiskunnan panostusta siihen, että ennaltaehkäisevät toimenpiteet olisivat selkeästi ohjeistettuja, helposti omaksuttavia, koko maan kattavasti laadukkaita, ja jokaisessa koulussa myös käytännössä toteutettavia. Mutta mitä voidaan tehdä kotona? Onko jotain, mikä auttaisi ennaltaehkäisemään kiusaamistilanteita?

KESKUSTELE JA KUUNTELE JO ENNEN KUIN ASIA ON AJANKOHTAINEN Tärkein ennaltaehkäisevä neuvo vanhemmille on, että oikea aika keskustella näistä asioista on silloin, kun asia ei ole vielä millään tavalla perheessänne ajankohtainen. Kynnystä ei kannata nostaa

Kerro lapselle, että läppä ei aina ole ”vain läppä”, vaan sillä voi olla hyvinkin kauaskantoisia seurauksia.

2 0 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 9

itse liian korkealle, vaikka vanhempana ei ymmärtäisi kaikista asioista kaikkea tässä nykymaailman menossa. Ei tarvitsekaan. Meidän aikuisten on oltava armollisia itseämme kohtaan, valmiita vastauksia kun ei aina edes ole olemassa. Aloita siis rohkeasti keskustelu jälkikasvusi kanssa, vaikka sinulla ei olisi kaiken kattavia vastauksia etukäteen valmiina. Jos hetki on oikea, aikuisen läsnäolo ja kuunteleminen riittää. Saat näin heittäytymällä omalle epämukavuusalueellesi todennäköisesti vastaukset niihinkin kysymyksiin, joita et olisi edes osannut esittää ja samalla lisää hyviä kysymyksiä työkalupakkiisi vastaisen varalle.

SOVELLUSVIIDAKOSSA SELVIYTYMINEN Tärkeintä on avata keskustelu. Tämän talven aikana on mediassa nostettu esiin mm. Tellonym -sovellus, joka mahdollistaa nimettömien viestien lähettämisen ja siitä on tullut jälleen yksi uusi kanava kiusaamisen jatkumiselle myös koulupäivän jälkeen. Median uutisointi viestien sisällöstä lietsoo luonnollisesti paniikin tunnetta niin vanhemmissa kuin koulumaailmassa ja kohuotsikoita riittää.

Viestejä voidaan lähettää monilla eri applikaatioilla, joista suurin osa on maksuttomia. On täysin normaalia olla hämillään tässä digiajan sääntöjen viidakossa. Kuinka voin ohjata ja opastaa, jos en itse ymmärrä?

KYSE ON VUOROVAIKUTUKSESTA Palataanpa perusasioiden äärelle.

Helpottava tieto monelle vanhemmalle lienee se, että kyse on edelleen vuorovaikutustaidoista, vain itsensä ilmaisun kanavat ovat moninaistuneet. Käyttäydytkö toista ihmistä kohtaan huonosti sitten kasvokkain tai somessa, puhutaan edelleen siitä, kuinka hyvin olet jo oppinut vuorovaikutustaitoja.

Empatiakyky ja näkökulman vaihtamisen taito kehittyvät jokaisella omaan tahtiinsa, eivät siis suinkaan nappia painamalla, pelaamalla tai tiettyjä sovelluksia karttamalla. Siinä meidän aikuisten tehtävä on auttaa ja samalla edelleen opetella näitä asioita myös itse.

Sometauko on ajoittain hyvä asia ja myös lapsen kanssa on hyvä sopia pelisäännöistä, milloin on hyvä pitää taukoa.

TAVALLISIA ARKIPÄIVÄN TILANTEITA Kun aloitat keskustelun, sinun ei tarvitse puhua somesta tai puhelimen käytöstä, vaan tämä keskustelu voidaan käydä jo hyvinkin pienen lapsen kanssa ja täysin ilman digitaalista osaamista. Kenenkään vanhemman ei siis tarvitse olla someguru, vaan esimerkin voi ottaa ihan tavallisesta arkielämän tilanteesta; kuinka muut oppilaat ja opettajat kohdataan koulussa, entä harrastuksen parissa? Pohtikaa yhdessä, miten toiselle voi kommentoida ja mistä joku toinen voi loukkaantua, vaikka heitto minun

kanssa? mielestäni olisi hauska läppä.

Kerro lapselle, että läppä ei aina ole ”vain läppä”, vaan sillä voi olla hyvinkin kauaskantoisia seurauksia.

Muistuta, että vaikka kaverilla olisi kuinka kiva lempinimi muiden mielestä, niin häntä ei tule puhutella sillä nimellä, jos hän ei siitä itse tykkää.

Puhukaa myös siitä, mitä ei koskaan kannata sanoa kaverille, vaikka olisi kuinka suuttunut. Entäpä, jos silti tulee sanottua? Voit kertoa oman muistosi siitä, kun mokasit kaverin kanssa, eikä se ollutkaan maailmanloppu.

KIITÄ JA KEHU ROHKEUDESTA, AVAA MYÖS ROHKEUDEN KÄSITETTÄ Kerro, että kaikki me teemme virheitä ja että anteeksipyytäminen on joskus todella rohkea teko, samoin kuin se, että uskaltaa puolustaa kiusattua. Kysy lapselta myös, kuinka hyvin hän osaa puolustautua, tai auttaa kaveria vaikeassa tilanteessa. Pohtikaa yhdessä eri vaihtoehtoja, käykää läpi tilanteita, milloin on hyvä puolustaa itseään tai kaveria. Jos lapsi kertoo kiusaamisesta, se on häneltä äärimmäisen rohkea teko ja tärkeintä on, että aikuinen ei vähättele hänen kokemuksiaan. Jos käy ilmi, että oma lapsesi on kiusaaja, usko se, hengitä syvään ja laske kymmeneen. Puutu tilanteeseen heti ja ole myös lapsesi tukena, selvitä asiaa niin kauan, että tilanne ratkeaa.

Hae tilanteeseen apua, olitpa kiusatun tai kiusaajan vanhempi, vaikka se olisi henkisesti raskasta ja vaikeaa. Se on suurta rohkeutta, jota lapsesi arvostaa.

PELKOJA KOHTI YHDESSÄ Keskustelun ehkä kaikkein tärkein asia tulee tässä; sano lapselle, että vaikka se olisi tosi, tosi vaikeaa, kuten yleensä onkin - kiusaamistilanteissa on aina tärkeää uskaltaa pyytää aikuiselta apua. Lapsi punnitsee

aina, kertoako vai ei ja pelkää kiusaamisen pahenevan siitä, että kertoo. Yritä saada hänet ymmärtämään, että mitä varhaisemmassa vaiheessa asia tulee aikuisen tietoon, sitä nopeammin siihen voidaan puuttua, ennen kuin tilanne pahenee ja ongelma kasvaa. On epäreilua ja raskasta, että pieni koululainen joutuu menemään sen pelon yli, että kertoo, mutta kun hän sen tekee, muista kehua häntä rohkeudesta ja kerro päivittäin, että enää lapsi ei ole yksin asian kanssa.

Oli sitten kyse siitä, että häntä itseään kiusataan tai että kaveria kiusataan.

TAIKASAUVAA EI OLE - JOS OLISI, NIIN POISTAISIN SITÄ HEILAUTTAMALLA KIUSAAMISEN KOKO MAAILMASTA Mutta taikasauvan puuttuessa meidän vanhempien tärkein tehtävä on suojella lapsiamme niillä taidoilla ja sillä osaamisella mitä itselle on elämän varrella kertynyt. Tämä on myös meidän kaikkien yhteinen asia. Jokainen aikuinen voi auttaa myös oman roolinsa kautta lähi­ piirin lapsia oppimaan niitä taitoja, joita me jokainen tarvitsemme päivittäisiin kohtaamisiin arkisissa vuorovaikutustilanteissa. Kaikkein tärkeintä on siis kuitenkin luoda ja säilyttää kotona avoin ja luottamuksellinen keskusteluyhteys.

Usein sellaiset tilanteet ovat ihan parhaita, kun jutustelu alkaa ikään kuin sattumalta; saunan lauteilla tai autossa matkalla treeneihin.

Palaverihuoneita ei tarvita, kun lapsi huikkaa sinulle hymyillen heipat ja juoksee autolta treeneihin, tai kun hyppäät saunasta kylmään veteen vilvoittelemaan. Silloin saatat hetkellisesti tuntea olevasi ihan oikeasti aika hyvä tyyppi.

Myös jälkikasvusi mielestä. 

Niina Helakorpi Valmennusstudio Rohkea Joutsen www.rohkeajoutsen.fi

KOTKAV IESTI 1/2019 • 21

LUSIKAT NAULAAN JA NOPAT KORVIIN ”Kellari rahaksi” -askartelutalkoot TEKSTI JULIA UZBJAKOV KUVAT HEIDI PIKKUJÄMSÄ-WISS, LEILA TANSKANEN & JULIA UZBJAKOV

V

arsinais-Suomen Nuorilla Kotkilla on vuosien saatossa kertynyt kelpo määrä tavaraa. Lauantaina 19.1. järjestettiin askartelupäivä, jonka aikana valmistui lukuisia korvakoruja pelinappuloista sekä erilaisia naulakoita aterimista.

Askartelut ovat myös lasten kanssa helppo toteuttaa. Isommalla askarteluporukalla on hyvä järjestäytyä ”liukuhihnamaisesti”. Valmiit teokset voi paketoida nätisti ja ottaa myyntiin erilaisissa tapahtumissa.

Mukavaa yhdessäoloa ja hyvä tapa varain­keruuseen!

2 2 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 9

Naulakkoon tarvitset:  Vanhoja aterimia  Vanhoja laudan pätkiä (mitä patinoituneempia sen parempi)  Puuöljyä tai läpikuultavaa vahaa  Porakone ja pieniä teriä 2-4 mm  Ruostumattomia ruuveja  Ruuvimeisseli  Ripustimet: taulukoukkuja tai köysi (niittipyssy kiinnittämiseen)

paikoilleen. Voit koristella naulakon vanhoilla avaimilla tai vastaavalla, käytä mielikuvitustasi!

Sovittele ja taivuttele aterimet haluamaasi malliin, merkkaa kynällä porauskohdat. Poraa aterimiin ja lautaan reiät. Käsittele lauta, ettei siihen tartu lika. Ruuvaa aterimet

Tee pelinappuloihin reiät käsiporalla, tarkista, että reikä vastaa lenkkiruuvin kokoa. Kierrä reikään lenkkiruuvi. Avaa pihdeillä vähän lenkkiä ja pujota korvakorukoukku. 

Korvakoruihin tarvitset:  Pelinappuloita, noppia  Korupihdit  Käsipora ja pieniä poranteriä  Valmiit korvakorukoukut  Lenkkiruuvit  Pakkauspussit

YSTÄVYYDESSÄ ON VOIMAA Ihanat Mimi ja Kuku Tarmon talolla 20.1.

TEKSTI JULIA UZBJAKOV KUVAT HEIDI PIKKUJÄMSÄ-WISS, LEILA TANSKANEN & JULIA UZBJAKOV

L

asten suosikit Mimi ja Kuku saapuivat konsertoimaan täydelle Tarmon talolle Turkuun. Kirpeänä pakkaspäivänä kokoontui yli 140 vierasta tanssimaan ja laulamaan.

Energinen duo laulatti pikkuväkeä lauluilla tärkeistä aiheista, kuten kiusaamisesta ja itseensä luottamisesta. Esityksen jälkeen oli fanitapaaminen, jossa jokainen halukas sai nimmarikortin ja halin idoliltaan. Mehua, keksiä ja kahvia oli tarjolla vapaaehtoinen maksu -periaatteella. Tapahtumassa oli välitön ja mukava tunnelma. Ensi vuonna samaan aikaan uudestaan! 

MAISTUISIKO VÄLIPALA?

KUVAT PIRJO TIRRONEN

P

uuhavinkki kerhoon tai leirille!

Järvenpään Nuorten Kotkien kerhossa muokattiin hiukan iltapalaa.

Helppo toteuttaa leirillä tai kerhossa. Tarvitset vain tuoreita ja kuivattuja hedelmiä sekä nipun hammastikkuja. Vain mielikuvitus on rajana, maistuu hyvälle ja on terveellistä. 

KOTKAV IESTI 1/2019 • 23

VIERAILU EDUSKUNTATALOSSA TEKSTI JA KUVAT PIRJO PAAVOLAINEN

M

e Koivuhaan Nuoret Kotkat teimme vanhempiemme kanssa Helsingin matkan syyslomaviikolla. Tutustumiskohteista odotetuin oli Eduskuntatalo. Kansanedustaja Jutta Urpilainen otti meidät vastaan ja saimme kiertää talossa, kuulimme kansanedustajan työstä ja seurasimme täysistuntoa. Matkalla tutustuimme myös mm. luonnontieteelliseen museoon. Junamatkat, hotelliyöpyminen ja hotellin uima-altaassa uiminen oli myös meidän mielestä mukavaa. Ja mukavaa oli myös kivat, uudet ja vanhat kaverit.

Koivuhaan Nuoret Kotkat on Kokkolassa toimiva järjestö ja Pohjanmaan alueen aktiivisin kotkaosasto. Meillä ei ole perinteistä kerhotoimintaa, vaan kaikki toimintamme on suunnattu perheille. Noin kaksi kertaa kuukaudessa on tapahtumia, ja niistä ilmoitetaan jäsenille WhatsApp-ryhmässä. Käymme uimassa, retkeilemässä, luistelemassa, keilaamassa, kiipeilemässä. Järjestämme teemailtoja mm. askartelun ja leikkien merkeissä. Kulttuuritapahtumissa

Pikkujoulutunnelmia:

2 4 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 9

vierailemme myös mm. teatterissa ja lastentanssinäytöksissä. Vuoden 2018 joulujuhlaa vietimme Kokkolan vanhassa kaupungissa etsiskellen joulukalenteriluukkuja tasku­ lampun valossa. Kaupunkiretki päättyi makoiseen joulupuuro­tarjoiluun Laivurin­talossa. 

Eduskuntatalon vierailu:

KAAKKOIS-SUOMEN VERTSUT KOULUTUKSESSA TEKSTI JA KUVAT JAANA SAARINEN

T

ammikuun toisena viikonloppuna Kaakkois-Suomen Nuorten Kotkien vertaisohjaajaikäiset kokoontuivat Anjalan nuorisokeskukseen koulutukseen.

Perjantaina tutustuttiin ja lauantaina ensimmäistä kertaa mukana olleet aloittivat ihan perusjutuista eli mikä on Nuoret Kotkat ja mitä vertsuna toimiminen tarkoittaa. Kokeneemmat suunnittelivat sillä aikaa ohjelmaa talvileirille. Iltapäivällä Voimateatterin Piia Kleimola piti nuorille kolmen tunnin työpajan ilmaisusta ja sosiaalisista tilanteista draaman keinoin.

Sunnuntaina ideoitiin koko porukalla syksyn KKT-luontotapahtumaa, joka järjestetään osittain samassa paikassa. Lisäksi pohdittiin vuorovaikutusta ihmisten kesken ja ohjaajan roolissa.

Mukana menossa: Janni, Elina, Mikaela, Sara, Onni, Iiris, Krista, Paulette ja Jaana. 

TAAS TALKOILTIIN TORPALLA TEKSTI JA KUVA LYYLI RAATIKAINEN

K

otkien oma leirikeskus pysyy käyttökunnossa ahkerien talkoolaisten voimilla. Joskus tehdään isompaa korjaustyötä, mutta usein työn alla on monia pienempiä hankkeita.

Tammikuisissa talkoissa vaihdettiin molempien saunojen kiukaat, vaihdettiin sisälle valaisimia sekä kiinnitettiin Tampere-talon seinään tikkaat. Kaikki tarpeellisia töitä.

Kiukaat kuluvat kuumuudessa ja ne on aika ajoin vaihdettava uusiin jo ihan paloturvallisuuden vuoksi. Osa sisätilojen valaisimista oli alkuperäisiä ja yli 30 vuotta vanhoja. Valaisimet olivat myös valoteholtaan heikkoja. Uusien valaisimien myötä valoa on enemmän. Erityisesti yläkerrassa tämä on tärkeää, koska sinne tulee huonosti luonnonvaloa. Tampere-talon tikkaat ovat tärkeät katon kunnostustöitä varten. Ja onhan meille tärkeää, että nuohooja voi turvallisesti käydä tekemässä nuohoustyötä katolla.

Talkoot hyvässä porukassa ovat mukava - ja hyödyllinen - tapa tehdä kotkatyötä meidän kaikkien iloksi. Leirikeskuksen kunnossa pitämiseksi tarvitaan monenlaisia osaajia. Onneksi heitä on olemassa.  KOTKAV IESTI 1/2019 • 25

HUHTASUON KOKKIKERHO KUVAT ANNI VARTIAINEN

J

yväskylässä Huhtasuon kokki­ kerhossa on syksyn ja talven mittaan valmistettu muun muassa Halloween-keksejä ja croissanteja.

Kerhon lasten lempiruoka on kuitenkin ehdottomasti pizza!

KEPPIHEVOSET TEKSTI KATI SAINIO KUVAT ANNI VARTIAINEN

L

apset olivat erittäin taitavia kepparin tekijöitä. Yhdessä kuvassa on ohje oman keppi­ hevosen tekoon.

Keppihevoset ovat olleet pitkään suosiossa ja suosio tuntuu vain jatkuvan. Meillä on ollut monissa tapahtumissa ohjelma­ pisteenä keppihevosrata ja aina löytyy innokkaita ratsastajia.

TÄYTEKAKKUKURSSI KUVAT ANNI VARTIAINEN

T

äytekakkukurssi järjestettiin isänpäivän aattona 10.11., joten lapsilla oli kotiin vietäväksi oikein upea isänpäiväkakku.

Osallistujia oli yhteensä 11. Ohjaajina olivat Sirpa Pietikäinen sekä Anni Vartiainen.

Kurssilla lapset valmistivat itse oman täytekakun alusta alkaen, jonka täytteet jokainen oli valinnut jo etukäteen ennen kurssille tuloa. Kurssilla oli todella hauskaa niin lapsilla kuin ohjaajilla.

Siellä opittiin myös paljon asioita kakun teosta, kuten milloin taikinaa on vatkattu tarpeeksi, miten kakkupohjan voi kostuttaa, miten kakkupohjaa kannattaa leikata, jotta se ei murene, millä eri tavoilla voit pilkkoa suklaata koristeeksi ja monia muitakin taitoja.  2 6 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 9

Kotkaohjaaja Marianne Lindlöfille tärkeää on yhteenkuuluvuuden tunne ja lasten ilo TEKSTI KATI SAINIO KUVA MARIANNE LINDLÖF

Miten tulit mukaan kotkatoimintaan?

– 2005 näin kirjaston seinällä ilmoituksen, että Nuoret Kotkat hakevat kerho-ohjaajia. Soitin järjestöohjaajalle, että olisin kiinnostunut kerhon ohjauksesta.

Kävin toimistolla ja aloimme suunnitella minulle sopivaa kerhoa.

Millaisissa rooleissa/tehtävissä olet ollut mukana?

– Olen ohjannut kolmea erilaista kerhoa: kokkikerhoa, eläinkerhoa ja kerhoa jossa teemat vaihtuvat.

Olen ollut ohjaajana monenlaisilla kursseilla ja tapahtumissa.

Tällä hetkellä toimin Keski-Suomen Nuorten Kotkien hallituksen jäsenenä.

Mitä kotkatoiminta sinulle merkitsee?

– Minun elämä on rikkaampaa kotkatoiminnan ansiosta. Paljon tärkeitä ihmisiä, uusia kokemuksia ja mahdollisuuksia. Tämä on yksi pieni tärkeä palanen elämässäni, ilman sitä se olisi kovin erilainen.

Mitä asioita pidät tärkeänä kotkatoiminnassa?

– Pidän tärkeänä yhteen­ kuuluvuuden tunnetta, jokainen on tärkeä. Nuoret Kotkat pystyvät tarjoamaan lapsille ja lapsiperheille monipuolista ohjelmaa ja toimintaa, jonka näen erityisen tärkeänä.

Millaisena näet tulevaisuuden Nuoret Kotkat?

– Näen Nuoret Kotkat tulevaisuudessa hyvin samankaltaisena kuin nykyään. Paljon toimintaa ja tapahtumia, toivon että lapsille jäisi hyviä muistoja. Jotka mahdollisesti kantaisivat aikuisuuteen asti, jotta toiminta jatkuu.

Mikä on paras muistosi Nuorista Kotkista?

– Parhain muistoni on Englannin kansainvälinen leiri v. 2006.

Ensimmäinen ulkomaanreissuni ja ilman vanhempia. Leirin ikimuistoisin asia on, että löysin sieltä nykyisen aviomieheni.

Mihin suuntaan toimintaa tulisi kehittää?

– Minun mielestä näkyvyyttä olisi hyvä lisätä ja parantaa. 

Mikä on saanut sinut pysymään pitkään mukana toiminnassa?

– Koen että tämä on minulle sopiva tapa tehdä vapaaehtoistyötä, omalla panostuksella voin vaikuttaa ja kehittää toimintaa.

Ihanaa on nähdä lasten ilo onnistuneen tapahtuman seurauksena.

KESKI-SUOMEN ANSIOMERKIT KUVA MAIJU LEHIKOINEN

K

eski-Suomen Nuorten Kotkien vuosikokouksessa 25.10.2018 palkittiin pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta kotkatyöstä. Nuorten Kotkien Keskusliiton myöntämän hopeisen ansio­ merkin saivat kuvassa oik. Sirpa Pietikäinen ja Marianne Lindlöf ja kultaisen ansiomerkin Mirja Parkkila sekä Kati Sainio. 

KOTKAV IESTI 1/2019 • 27

KOTKAPÄIVÄT LAPSILLE, NUORILLE JA AIKUISILLE

18.-19.5.2019 HÄMEENLINNA

SU

I SMAK UM

ALL I ST OS

Kotkapäivät on valtakunnallinen lasten- ja koko perheen tapahtuma, joka järjestetään vuosittain aina eri puolella Suomea. Vuonna 2019 Kotkapäiviä suunnittelee ja organisoi Hämeen Nuoret Kotkat piirijärjestö yhdessä keskusliiton kanssa.

Osallistumismaksu sisältää matkat, ohjelman, ruokailut lauantain lounaasta sunnuntain lounaaseen sekä ryhmämajoituksen. Alle 4-vuotiaat maksutta.

100 €

Ilmoittautumiset 26.4. mennessä omaan piirijärjestöön tai omalle ohjaajalle Lue lisää: www.nuoretkotkat.fi

HÄM E

SEKÄ KEVÄTEDUSTAJISTO

ALL IST OS

JA JÄRJESTÖPÄIVÄ

SU

KOTKAEXPO

ISMAK UM

110 €

(EDUSTAJISTON JÄSENILTÄ EI MAKSUA)

AIKUISTEN VAPAAEHTOISTEN KOULUTTAUTUMIS- JA VERKOSTOITUMISTAPAHTUMA.

6.-7.4.

HELSINKI ALLIANSSITALO & AVA-HOTELLI, PASILA

2 8 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 9

LAUANTAI + SUNNUNTAI­ AAMUPÄIVÄ: Järjestöpäivä ja KotkaExpo SUNNUNTAI: kevätedustajisto

JÄRJESTÖPÄIVÄN TEEMAT: Järjestödemokratia & Nuoren positiivinen tunnistaminen

TAPAHTUMAKALENTERI 2019 Muutokset mahdollisia.

MAALISKUU

15.–17.3.

22.-24.3.

ABN:N DEMOKRATIAKOULU

VERTSUKOULUTUS HELSINKI

RUOTSI

6.–7.4.

HUHTIKUU

HELSINKI

Ilmoittaudu viimeistään 1.3.

18.-19.5.

HÄME

KESÄKUU

LEIRIMATKA DÖBRIACHIIN ITÄVALTA

ABN DEMOKRATIAKOULU

28.-29.9.

4.-6.10.

KKT

SYYSKUU

Ilmoittaudu viimeistään 15.3.

REPOVEDEN KANSALLISPUISTO

LOKAKUU

Ilmoittaudu viimeistään 6.9.

6.10.

26.-27.10.

TYÖRYHMIEN YHTEISTAPAAMINEN

SYYSEDUSTAJISTO, LIITTOHALLITUS, PIIRIEN PJ-TAPAAMINEN

HEINÄKUU

HKI/UUSIMAA

Ilmoittaudu viimeistään 26.4.

20.-31.7.

Ilmoittaudu viimeistään 15.3.

14.-16.6.

KOTKAPÄIVÄT

TOUKOKUU

KOTKAEXPO, JÄRJESTÖPÄIVÄ & KEVÄTEDUSTAJISTO

MARRASKUU

VERTSU- JA VAPAA­ EHTOISKOULUTUS HELSINKI

Ilmoittaudu viimeistään 13.9.

6.11.

6.11.

KOTKAPÄIVÄ ÖRNDAGEN

LAPSITEKOPALKINNON LUOVUTUS

LAPPEENRANTA Ilmoittaudu viimeistään 4.10.

www.nuoretkotkat.fi

KOTKAV IESTI 1/2019 • 29

KESÄKUU KESÄKUU

24.-28.

24.-28.

POIMINTOJA TULEVISTA LEIREISTÄ

KATTIKSEN KATTIKSEN KESÄLEIRI I 1.-5.

KESÄLEIRI I HEINÄKUUTA

Kattilajärven leirikeskuksessa Hinta: 95€ sisaralennus 10€ Kattilajärven leirikeskuksessa

Hinta: 95€ järjestetään sisaralennus 10€ Kattilaniemen Espoon Nuorten Kotkien kesäleiri Espoon Nuuksiossa, leirikeskuksessa. Paikka on veden ympäröimä luonnonkaunis niemi, jossa teltat ovat lavereilla.

Espoon Nuorten Kotkien kesäleiri järjestetään Espoon Nuuksiossa, Kattilaniemen Leiri on suunnattu 7-11-vuotiaille. leirikeskuksessa. Paikka on veden ympäröimä luonnonkaunis niemi, jossa teltat ovat lavereilla.

Hinta sisältää kaksi lämmintä päivittäin sekä aamu- ja iltapalan. Lisäksi tarjolla Leiri ateriaa on suunnattu 7-11-vuotiaille. huippuhauskaa ohjattua leiritoimintaa ja kavereiden seuraa. Järjestetyn leiriohjelman lisäksi leireillä mahdollisuus saunoa, uida, Hinta sisältää kaksi lämmintä ateriaa päivittäin sekä meloa aamu- ja ja kalastaa. iltapalan. Lisäksi tarjolla

KATTIS 2

huippuhauskaa ohjattua leiritoimintaa ja kavereiden seuraa. Järjestetyn leiriohjelman lisäksi leireillä mahdollisuus saunoa, uida, meloa ja kalastaa.

ILMOITTAUTUMISET VIIM.24.5.

PIRJOLLE

NUORTEN

ESPOO@NUORETKOTKAT.FI/P.040 776 8815 ILMOITTAUTUMISET VIIM.24.5. PIRJOLLE ESPOO@NUORETKOTKAT.FI/P.040 776 8815

KESÄLEIRI

Kattilajärven leirikeskuksessa, Espoon Nuuksiossa

1.-5.

HEINÄKUUTA

Hinta: 95€, sisarale 10€ Espoon Nuorten Kotkien kesäleiri järjestetään Espoon Nuuksiossa, Kattilaniemen leirikeskuksessa. Paikka on veden ympäröimä luonnonkaunis niemi, jossa teltat ovat lavereilla. Leiri on suunnattu 12-17-vuotiaille. Ohjelma suunnitellaan nuorten toiveiden mukaisesti.

KATTIS 2

NUORTEN

KESÄLEIRI Kattilajärven leirikeskuksessa,

3 0 • K OT K AV I E S T IEspoon 1 / 2 0 1 9 Nuuksiossa Hinta: 95€, sisarale 10€

Hinta sisältää kaksi lämmintä ateriaa päivittäin sekä aamu- ja iltapalan. Lisäksi tarjolla huippuhauskaa ohjattua leiritoimintaa ja kavereiden seuraa. Järjestetyn leiriohjelman lisäksi leireillä mahdollisuus saunoa, uida, meloa ja kalastaa.

ILMOITTAUTUMISET VIIM.24.5. PIRJOLLE ESPOO@NUORETKOTKAT.FI/P.040 776 8815.

K E S Ä PÄ I V Ä L E I R I Tarmon talo, Virusmäentie 10, Turku

YSTÄVYYTTÄ YLI RAJOJEN

Päiväleirit 3.-7.6.

10.-14.6 ja 17.-20.6.

Päiväleirin hinta 87-240 euroa

Ilmoittautuminen 17.5.mennessä www.vsnk.fi

ALL I ST OS

SU

I SMAK UM

100 €

NUORTEN VALLANKUMOUS(KO)?

22.–24.3.2019 HELSINKI

Ilmoittautumiset 1.3. mennessä omaan piirijärjestöön tai omalle ohjaajalle

KOTKAV IESTI 1/2019 • 31

RAPARPERINEN PEKAANI-TOSCAPIIRAS ”No onkos tullut kesä nyt talven keskelle?” Käykö teilläkin niin, että vielä keskitalvella tai jopa keväällä pakkasen pohjilta löytyy yhä edelliskesän herkkuja? On raparperia, herukoita, karviaisia, ties mitä. Kirpeän pikkupakkasen (ja pakastinlöytöjen) innoittamana tällä kertaa reseptinä kirpsakan raparperinen piiras, joka kuitenkin tuhdin pähkinäisellä kuorrutuksellaan sopii oivasti talven tunnelmiin. Mikäli raparperia ei kuitenkaan sinun pakkasesi kätköistä löydy niin voit kokeilla tilalla myös yllämainittuja karviaisia, herukoita tai miksei puolukkaa tai karpaloakin. Resepti sopii niin keliaakikoille, vegaaneille ja näin ollen myös kananmuna- tai maitoallergisille.

TEKSTI JA KUVAT INKA GYSIN

Ainekset pellilliseen: POHJA:  3 dl gluteenittomia kaurahiutaleita  5 dl gluteenitonta kaura­ jauhoa (voit myös jauhaa kaurahiutaleista kaurajauhoa sauva/ tehosekoittimella)  2 dl sulatettua kasvimargariinia (esim.

Sininen Keiju)  2 dl (1 purkki) Oatlyn creme fraichea (iMat)  2 dl sokeria  1 rkl kanelia

TÄYTE:  1,5l raparperipaloja  1 dl sokeria (tai maun mu­ kaan)

PÄÄLLINEN:  125 g pekaanipähkinöitä  100 g mantelilastuja  1 dl kasvimaitoa (kaura, soija, manteli, riisi tms.)  3 rkl kaurajauhoa  1 dl sulatettua kasvimargariinia  1-1,5 dl sokeria

LISÄKSI:  Vegaanista vaniljajäätelöä tai -kastiketta

3 2 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 9

Aloita laittamalla uuni päälle 200 asteeseen. Sekoita sitten kaikki pohjan ainekset yhteen isossa kulhossa ja levitä taikina tiiviiksi pohjaksi leivinpaperille uunipellille tai kahteen piirakkavuokaan. Paista pohjaa 10 minuuttia.

Pohjan paistuessa laita pilkotut raparperit mikron kestävään astiaan ja kaada 1 dl sokeria raparperien päälle. Lämmitä raparpereita mikrossa noin 5 minuuttia tai kunnes ne tuntuvat hieman pehmenneen niin, että pystyt murskaamaan niitä haarukalla. Raparpereista lähtee paljon nestettä. Siivilöi tai kaada pois suurin osa nesteestä. Levitä raparperit esipaistetulle pohjalle. Mikäli käytät marjoja raparperin sijaan, ei

niitä tarvitse välttämättä sulattaa etukäteen.

Murskaa pekaanipähkinät pieniksi murusiksi joko morttelilla tai sauva/tehosekoittimella - jätä kuitenkin myös joitain isompia sattumia. Lisää pähkinöiden sekaan mantelilastut ja loput ainekset. Sekoita hyvin. Levitä täyte tasaisesti pohjan ja raparperien päälle ja paista piirakkaa uunissa noin 20 minuuttia 200 asteessa kunnes se saa kauniin rusehtavan värin.

Tätä sopii nauttia hyvässä seurassa, aurinkoisen talvipäivän ratoksi joko vaniljajäätelön tai -kastikkeen kera (maukkaita vegaanisia tällaisia löydät melkein joka kaupasta, jopa Lidlistä).

ILMOITTAUTUMIS- JA MATKUSTUSOHJESÄÄNTÖ T

ämä ilmoittautumis- ja matkustusohjesääntö koskee kaikkia Nuorten Kotkien Keskusliiton järjestämiä tapahtumia, ellei tapahtumakutsussa toisin mainita.

ILMOITTAUTUMINEN TAPAHTUMIIN Keskusliiton tapahtumiin ilmoittaudutaan piirijärjestön kautta tapahtumakutsussa mainittuun viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä. Paikat tapahtumiin täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Piirien ei ole mahdollista varata nimettömiä paikkoja.

Ilmoittautumisajan päätyttyä tehdyistä ilmoittautumisista peritään 10 eurolla korotettu osanottomaksu muilta paitsi järjestävän piirijärjestön alueelta tulevilta osanottajilta. Ilmoittautumisen yhteydessä on kerrottava mahdolliset ruokarajoitukset ja muut vastaavat asiat - matkustaminen, majoitus, valokuvauksen kieltäminen - jotka vaativat erityisjärjestelyjä.

Lapsia valokuvataan liiton tapahtumissa. Valokuvia käytetään liiton oman toiminnan dokumentoinnissa, julkaisuissa ja muussa tiedottamisessa.

peruutus tehdään sairastumisen tai vastaavan onnettomuuden vuoksi, ei peruutusmaksua peritä sairauslomatodistuksen tai vastaavan dokumentin esittämistä vastaan.

Kansainvälisillä leireillä ja tapahtumissa sekä tapahtumissa, joissa keskusliitto käyttää ostopalveluita, voidaan noudattaa järjestelyiden edellyttämiä osanottomaksujen maksamisaikatauluja sekä ilmoittautumis- ja peruutusehtoja.

OSANOTTOMAKSUT Tapahtumien osanottomaksut vahvistaa liittohallitus. Osanottomaksut laskutetaan piirijärjestöiltä.

Mikäli osanottaja ei osallistu yhteismajoitukseen, vähennetään osanottomaksusta todelliset majoituskulut. Yhteismajoituksesta poisjäämisestä on kerrottava ilmoittautumisen yhteydessä. Alle 4-vuotiailta lapsilta ei peritä osanottomaksua liiton valtakunnallisissa lasten tapahtumissa. Mikäli lapsi osallistuu vanhemman mukana aikuisten tapahtumiin, peritään lapsen osallistumisesta aiheutuneet todelliset kustannukset.

OSALLISTUMISEN PERUMINEN

MATKUSTUSOHJEET JA MATKAKULUJEN KORVAUS

Mikäli ilmoittautuminen perutaan ennen ilmoittautumisajan päättymistä, ei peruutusmaksua peritä.

Mikäli ilmoittautuminen perutaan ilmoittautumisajan päätyttyä mutta viimeistään vuorokautta ennen tapahtuman alkua, peritään peruutusmaksuna puolet (1/2) osallistumismaksusta. Vuorokautta ennen tapahtumaa tai mikäli peruutusta ei ilmoiteta ennen tapahtuman alkua, peritään poisjäämisestä täysi osanottomaksu. Mikäli

Suurempiin tapahtumiin matkustaminen järjestetään tilausajobusseilla, jotka kiertävät suurempien osanottajapaikkakuntien kautta. Yhteiskuljetusten liitäntämatkat korvataan juna/bussitaksojen mukaan. Liitäntämatkaksi katsotaan paikkakunnalta toiselle siirtyminen. Matkakustannukset korvataan halvimman matkustustavan mukaisesti, ellei yhteiskuljetusta ole järjestetty. Julkisten kulkuneuvojen ryhmä- sekä muut alennukset on huomioitava

matkan järjestelyissä. Korvauksen oman auton käytöstä saa, mikäli se on taloudellisesti tai muista erityisistä syistä paras vaihtoehto. Oman auton käytöstä on aina sovittava ilmoittautumisen yhteydessä keskusliiton toimiston kanssa.

MATKAKULUINA KORVATAAN  yleisten kulkuneuvojen mukaiset matkakulut koti- tai asuinpaikkakunnalta tapahtumaan ja takaisin  oman auton kilometrikorvauksena 33 senttiä/km ja jokaista muuta omassa autossa olevaa henkilö kohtaan kasvatetaan korvausta 2 senttiä/km  kaikki muut matkakorvaukset maksetaan täysimääräisinä maksettuja kuitteja vastaan vain, jos niistä on sovittu ilmoittautumisen yhteydessä keskusliiton toimiston kanssa  matkalaskut on toimitettava keskusliittoon kahden kuukauden kuluessa tapahtuman päättymisestä Henkilö, joka osallistuu keskusliiton edustajana ulkomailla pidettävään kokoukseen, on oikeutettu 25 euron päivärahaan jokaiselta ulkomaan matkan päivältä.

ILMOITTAUTUMIS- JA MATKUSTUSOH­ JESÄÄNNÖSTÄ TIEDOTTAMINEN Ilmoittautumis- ja matkustusohjesääntö on saatavissa keskusliiton toimistosta sekä kaikista piiritoimistoista. Lisäksi se julkaistaan aina vuoden alussa Kotkaviestissä ja ohjesääntö on Intranetissa.

Ilmoittautumis- ja matkustusohjesäännöstä tiedotetaan myös tiivistetysti jokaisen tapahtuman osanottajakirjeessä.  KOTKAV IESTI 1/2019 • 33

AJANKOHTAISTA KOTKISSA Tällä palstalla kerrotaan järjestömme ajan­kohtaisista asioista.

LÖYSISTÄ PUHEISTA TODELLISEEN LAPSIPOLITIIKKAAN TEKSTI ANTTI HYTTI

L

apsia, lapsuutta ja lapsiperheitä arvostetaan yhteiskunnallisessa keskustelussa yli kaiken. Puoluekentän laidasta laitaan vallitsee Suomessa periaatteellinen yhteisymmärrys siitä, että lasten hyvinvoinnin eteen on tehtävä kaikki mahdollinen. Valitettavasti lasten hyvinvoinnin edistämisestä kuulee myös paljon löysää puhetta. Suomen poliittisessa järjestelmässä tosiasia on, että harjoitettavan politiikan päälinjat määräytyvät hyvin pitkälti eduskuntavaalien ja niiden jälkeen käytävien hallitusneuvottelujen perusteella.

Tältä pohjalta syntyy neljäksi vuodeksi se raami, jonka sisällä lasten asiaa oikeasti voidaan edistää – jos voidaan. Yksittäiset, usein näyttävästi lanseeratut hankkeet ja kampanjat lasten puolesta jäävät merkitykseltään vähäisiksi, jos politiikan suuressa kuvassa lapsilta vedetään matto alta. Esimerkkeinä tällaisista maton nykäisyistä voidaan mainita nykyisen hallituksen tekemä päätös leikata oikeutta täysipäiväiseen varhaiskasvatukseen tai sitkeä halu ulkoistaa upea neuvolajärjestelmämme osana sote-uudistusta.

Lapsiystävällistä politiikkaa kaipaavan äänestäjän kannattaakin perehtyä tarkasti sekä viime vuosina tehtyihin päätöksiin että siihen, mitä puolueet oikeasti lupaavat vaalikeskustelussa lasten hyvinvoinnin saralla tehdä. Yksi keskeinen kysymys liittyy varhaiskasvatukseen – ketkä puolueet ja päättäjät sitoutuvat purkamaan edellä mainitun varhaiskasvatusoikeuden rajauksen, joka asettaa lapset keskenään eriarvoiseen asemaan? Varhaiskasvatukseen liittyvät myös kysymykset laadusta ja henkilöstön osaamisesta – ollaanko näitä valmiita tukemaan?

Huomiota kannattaa kiinnittää myös lasten harrastuksiin, joiden hinta asettaa monissa tapauksissa esteen osallistumiselle. Poliittisin päätöksin olisi mahdollista tuoda lasten maksuttomat harrastusmahdollisuudet tiiviimmin osaksi koulupäivää. Tämä ei kuitenkaan tapahdu ilman tahtoa tehdä ratkaisuja. Suoranainen kohtalonkysymys on myös lapsiperheköyhyyden ja nuorten syrjäytymisen ja toivottomuuden vähentäminen. Ehdokasta ja puoluetta valittaessa voi kysyä myös näkemystä lapsivaikutusten arvioinnista – laajemmin päättäjien käyttämänä tämä jo olemassa oleva menetelmä voisi estää monta lasten kannalta huonoa päätöstä.

Lasten etujärjestönä toimiva Nuoret Kotkat nostaa omasta puolestaan esille näitä ja muita lapsille tärkeitä kysymyksiä eduskuntavaalikeskustelun yhteydessä.  KIRJOITTAJA ON NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA

3 4 • K OT K AV I E S T I 1 / 2 0 1 9

PUHEENJOHTAJAT

NUORILLA KOTKILLA UUDET PUHEENJOHTAJAT

V

uoden 2019 alusta alkaen Nuorten Kotkien Keskusliiton puheenjohtaja on ollut Marko Piirainen ja varapuheen­ johtaja Miikka Lönnqvist. Liiton edustajisto valitsi heidät syys­ kokouksessaan 27.–28.10.2018 Siilinjärvellä.

Marko Piirainen, 43, on Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja ja tuntee vaikuttamistyön.

Hän on aiemmin toiminut Nuorten Kotkien varapuheenjohtajana vuosina 2013–2014. Kotikaupungissaan Porvoossa hän on ollut mukana järjestämässä Nuorten Kotkien toimintaa ja toiminut Porvoon Nuoret Kotkat ry:n puheenjohtajana 2010-2017. Hän on myös Porvoon kaupunginvaltuuston jäsen. ”Suomessa menee taloudellisessa mielessä tarkasteltuna tällä hetkellä kohtuullisen hyvin, mutta taloudellinen hyvinvointi ei valitettavasti jakaudu tasaisesti kaikille perheille ympäri maata. Van-

hempien taloudellinen asema ei saa olla este lasten yhdessäololle eri muodoissa”, Marko linjaa. Hänen omat 11- ja 10-vuotiaat poikansa ovat osallistuneet Nuorten Kotkien toimintaan pienestä pitäen.

Varapuheenjohtajaksi valittu 29-vuotias Miikka Lönnqvist on SAMOKin toiminnanjohtaja. Myös hänelle on kertynyt paljon kokemusta kotka­liikkeestä muun muassa keskusliiton toiminnan­ johtajan sijaisena sekä Participation Island -suurleirin leiripäällikkönä. "Jotta jokaisella lapsella olisi mahdollisuus harrastaa, tarvitaan Nuorten Kotkien kaltaisia toimijoita, jotka paitsi tarjoavat harrastus­ mahdollisuuksia, myös ajavat lasten ja nuorten asiaa yhteiskunnassa”, Miikka toteaa.

Kiitos tehdystä työstä edellisille puheenjohtajille Nasima Razmyarille ja Kaisu Kotirinnalle, ja työn iloa Markolle ja Miikalle! 

Nuoret Kotkat on valtakunnallinen lasten etu- ja toimintajärjestö, joka järjestää lapsille turvallista ja edullista toimintaa sekä tuo esille lasten oikeuksia ja edistää näiden asemaa. Järjestössä on noin 10 000 jäsentä.

KOTKAV IESTI 1/2019 • 35

Yhteystiedot NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITTO –

Unga Örnars Centarlförbund NKK ry Säästöpankinranta 6 C 6. krs, 00530 Helsinki etunimi.sukunimi@nuoretkotkat.fi toiminnanjohtaja Antti Hytti 040 154 7572 toimistosihteeri Heidi Tuhkanen 040 150 2600 alue- ja viestintäkoordinaattori Tuikku Pirhonen 045 895 5895 järjestösuunnittelija Nella Heiskanen

ALUEELLISET YHTEYSTIEDOT HELSINGIN NUORET KOTKAT PIIRIJÄRJESTÖ Kaarlenkatu 3-5, 00530 Helsinki www.hnk.fi toiminnanjohtaja Timo Katajamäki puh. 050 555 2964 timo.katajamaki@nuoretkotkat.fi järjestökoordinaattori Sami Siltaloppi puh. 050 339 8230 sami.siltaloppi@nuoretkotkat.fi järjestöohjaaja Elisa Westerlund puh. 040 767 8182 kotkakerhot@hnk.fi HÄMEEN NUORET KOTKAT PIIRIJÄRJESTÖ www.hameennuoretkotkat.fi puheenjohtaja Suvi Järvinen puh. 040 509 4165 hame@nuoretkotkat.fi KAAKKOIS-SUOMEN NUORET KOTKAT PIIRIJÄRJESTÖ Kalevankatu 13 B, 45100 Kouvola www.kaakkoissuomennuoretkotkat.fi

järjestöohjaaja Jaana Saarinen puh. 044 359 8670 kaakkois-suomi@nuoretkotkat.fi Lappeenrannan Nuoret Kotkat Snellmaninkatu 12, 53100 Lappeenranta puh. 040 508 4474 kotkatyöntekijä Satu Sairanen puh. 040 508 4474 lappeenranta@nuoretkotkat.fi

Tampereen Nuoret Kotkat Hämeenpuisto 28 5. krs, 33200 Tampere puh. 050 587 0167 tampere@nuoretkotkat.fi POHJANMAAN NUORET KOTKAT PIIRIJÄRJESTÖ puheenjohtaja Pirjo Paavolainen puh. 050 352 2123 pirjo.paavolainen@kokkola.fi

KESKI-SUOMEN NUORET KOTKAT PIIRIJÄRJESTÖ Kauppakatu 30 A, 40100 Jyväskylä www.jty.fi

POHJOIS-KARJALAN NUORET KOTKAT PIIRIJÄRJESTÖ Kauppakatu 32 2. krs, 80100 Joensuu www.pohjois-karjala.nuoretkotkat.fi

kotkatyöntekijä Sirpa Pietikäinen puh. 050 493 8659 keski-suomi@nuoretkotkat.fi

toiminnanjohtaja Laura Pietarinen puh. 050 465 2625 pohjois-karjala@nuoretkotkat.fi

JTY:n Nuoret Kotkat järjestöohjaaja Kati Sainio puh. 050 554 5488 kati.sainio@jty.fi

SAVON NUORET KOTKAT PIIRIJÄRJESTÖ ja Kuopion Nuoret Kotkat Puijonkatu 23 a 4. krs, 70100 Kuopio www.savo.nuoretkotkat.fi toiminnanjohtaja Katja Pitkänen puh. 050 591 2749 savo@nuoretkotkat.fi, kuopio@nuoretkotkat.fi

OULUN NUORET KOTKAT PIIRIJÄRJESTÖ Mäkelininkatu 31, 2. krs, 90100 Oulu www.oulu.nuoretkotkat.fi toiminnanjohtaja Riikka Tirkkonen puh. 045 235 1491 riikka.tirkkonen@nuoretkotkat.fi viestintäsihteeri Juho Hämäläinen puh. 040-591 3300 oulu.nuoretkotkat@gmail.com PIRKANMAAN NUORET KOTKAT PIIRIJÄRJESTÖ Hämeenpuisto 28 5. krs, 33200 Tampere www.pirkanmaa.nuoretkotkat.fi alue- ja viestintäkoordinaattori Tuikku Pirhonen puh. 045 895 5895 pirkanmaa@nuoretkotkat.fi

SATAKUNNAN NUORET KOTKAT PIIRIJÄRJESTÖ ja Porin Nuoret Kotkat Annankatu 15 b 20, 28100 Pori puheenjohtaja Matti Savolainen puh. 044 0542 3709 satakunta@nuoretkotkat.fi Porin Nuoret Kotkat Sari Mielonen puh. 045 349 6186 sari.mielonen@nuoretkotkat.fi porinnkalue@gmail.com SVENSKA ÖRNDISTRIKTET puheenjohtaja Maria Lundell puh. 044 306 9050 svenskaorndistriktet@gmail.com

UUDENMAAN NUORET KOTKAT PIIRIJÄRJESTÖ ja Espoon Nuoret Kotkat Lehdokkitie 2 b,01300 Vantaa www.uusimaa.nuoretkotkat.fi toiminnanjohtaja Pirjo Tirronen puh. 040 776 8815 uusimaa@nuoretkotkat.fi nuorisokoordinaattori Tipsu Bazouleva puh. 050 449 333 tipsu.bazouleva@nuoretkotkat.fi Vantaan Nuoret Kotkat Lehdokkitie 2 b,01300 Vantaa www.vantaankotkat.yhdistysavain.fi kotkatyöntekijä Anu Kähärä puh. 040 513 4996 vantaa@nuoretkotkat.fi VARSINAIS-SUOMEN NUORET KOTKAT PIIRIJÄRJESTÖ Eerikinkatu 30, 20100 Turku www.vsnk.fi toiminnanjohtaja Leila Tanskanen puh. 040 515 2309 leila.tanskanen@nuoretkotkat.fi järjestösihteeri Julia Uzbjakov puh. 0400 627 420 julia.uzbjakov@nuoretkotkat.fi markkinointisihteeri Tero Kankainen puh. 02 232 3023 tero.kankainen@nuoretkotkat.fi IFM-SEI Rue Joseph 11m 120 B 1000 Brussels, Belgium phone +32 22 15 79 27 fax +32 22 45 00 83 contact@ifm-sei.org, www.ifm-sei.org