4 minute read

Nilsiän Tähtihampaassa yhteistyö pelaa

Teksti Virve Jääskeläinen. Kuvat Virve Jääskeläinen ja Minna Parviainen

Suuhygienistien asiantuntemus ja osaaminen ovat keskeisessä roolissa pohjoissavolaisessa hammaslääkäriasema Nilsiän Tähtihampaassa. Työnjako hammaslääkäreiden ja suuhygienistien välillä takaa potilaille tehokkaan ja potilaslähtöisen hoidon. Tämä on rohkea esimerkki siitä, kuinka järkeviä toimintatapoja voidaan luoda.

Reilun viidenkymmenen kilometrin matka Kuopiosta Nilsiään taittuu nopeasti autolla, ja perillä löydän parkkipaikan Nilsiän Tähtihampaan vastaanoton edestä. Vastaanottotilat sijaitsevat Nilsiän keskustassa, esteettömästi katutasossa. Avaan oven. Taukotilasta kantautuvat iloiset äänet kutsuvat astumaan peremmälle. Paikan omistajapariskunta, hammaslääkäri Jarno Väätäinen ja suuhygienisti Minna Parviainen, kertovat, että vanhoissa rakennuksissa tilat ovat aina haaste, mutta tässä liiketilassa neliöt on hyödynnetty tehokkaasti; autoklaavi piipittää yhdistetyssä välinehuolto ­ ja taukotilassa.

Odotusalueen lisäksi vastaanotolla on kaksi hoitohuonetta, toimisto, hoitohuoneessa syvennys panoraamakuvauslaitteelle sekä asianmukaiset henkilökunnan tilat. Istumme viihtyisään aulaan tekemään haastattelua.

Jokainen tekee sitä, minkä parhaiten osaa

Tähtihampaassa työskentelee kaksi hammaslääkäriä ja neljä suuhygienistiä. Vastaanoton filosofiana on pitkäkestoisen, välittävän ja säännöllisen hoitosuhteen luominen potilaan, hammaslääkärin ja hoitotiimin välille. Pohjois­ Savossa, yhdessä Suomen iäkkäimmistä ja sairaimmista alueista, on runsaasti potilaita ja hoidon tarvetta. Siksi Tähtihampaassa hammaslääkäreiden ja suuhygienistien tehokas ja toimiva työnjako on hiottu huippuunsa. Se parantaa asiakkaan saamaa palvelua ja tehostaa samalla koko klinikan toimintaa.

Hammaslääkäri Jarno Väätäinen kertoo, että työnjaon kantavana ajatuksena on, että jokainen tekee sitä, minkä parhaiten osaa.

– Suuhygienisti ei tee diagnostiikkaa; hänen tehtävänsä on todeta, tarvitseeko potilas mahdollisesti hammaslääkärin hoitoa, Väätäinen sanoo arvostaen suuhygienistiensä ammattitaitoa. Hammaslääkärin recall­kutsuissa olevat potilaat ovat pääosin kariesaktiivisia, parodontiittipotilaita sekä limakalvosairauksien seurantaa vaativia potilaita.

Suuhygienistin rooli ja tehtävät

Klinikalla työskentelevä suuhygienisti Minna Parviainen kertoo, että suuhygienistin koulutuksen antamia valmiuksia pyritään työpaikalla hyödyntämään kokonaisvaltaisesti. Tavanomaisen hammaskiven poiston ja hoidon tarpeen arvioinnin lisäksi työnkuvaan kuuluu muun muassa röntgenkuvien ottaminen ja implanttien ylläpitohoito. Suuhygienistin on myös arvioitava, onko potilaan yleisterveydessä hoitoon vaikuttavia asioita. Parviaiselle on tärkeää, että suuhygienistien tekemä työ on tasalaatuista, vaikka jokainen tekeekin työnsä omalla persoonallaan.

– Työnjaollisesti on järkevää siirtää suuhygienistille se osa hoidosta, jonka he perus­ ja lisäkoulutuksen perusteella pystyvät tekemään. Näin hammaslääkäri pystyy keskittymään hoitoihin, joita vain hammaslääkäri voi tehdä.

Kun uusi potilas tulee vastaanotolle, tekee suun perustutkimuksen aina hammaslääkäri. Perushoidon jälkeen, mikäli hammaslääkärin seurantaa vaativia seikkoja ei ole, vastuu ylläpitohoidosta ja recalltarkastuksista siirtyy suuhygienistille. Hän tekee suun ja hampaiston perustutkimuksen ja hoidon tarpeen arvioinnin, poistaa hammaskiven, ottaa bitewingkuvat ja tekee muun hoitosuunnitelman mukaisen ylläpitohoidon. Suuhygienisti arvioi tarvittaessa yhdessä hammaslääkärin kanssa, onko recall­väli sopiva ja onko potilaan tilanne sellainen, että hän ei jatkossa tarvitse hammaslääkärin tutkimusta. Tämä perustuu tiiviiseen yhteistyöhön ja kommunikaatioon potilaan tilanteesta. Suuhygienistien työnkuvaan kuuluu myös hammaslääkärin avustaminen, jota kaikki Tähtihampaan hygienistit pitävät erityisen hyödyllisenä oman oppimisen ja työn kannalta. Suuhygienisti Anniina Kervinen korostaa, että implanttihoidon hoitopolun ymmärtäminen on tärkeää, sillä suuhygienistin tulee osata arvioida myös implanttien hoidon tarvetta.

– Opiskeluaikoina näitä asioita käytiin läpi vain pintapuolisesti. Toivottavasti nykypäivän opintosuunnitelmaan implanttihoidot kuuluvat paremmin.

Monipuolinen työnkuva

Klinikan suuhygienistit esimerkiksi hoitavat suurimman osan ylläpitohoidon kutsuista itsenäisesti, toki tiiviissä yhteistyössä hammaslääkärien kanssa. Kuvassa hammaslääkäri Jarno Väätäinen ja suuhygienisti Saara Tuovinen.

Vaihtelevuutta ja vaativuutta suuhygienistin työhön tuovat välinehuollon ja vastaanoton toimistotehtävät. Suuhygienistit hoitavat recall­kutsut puhelimitse. He kartoittavat alustavasti potilaan yleisterveydentilassa mahdollisesti tapahtuneita muutoksia sekä potilaan itse kokeman hammashoidon tarpeen. Potilaan yleisterveydentila kartoitetaan jokaisella käynnillä haastattelemalla potilas. Tätä varten kummassakin hoitohuoneessa on laminoitu tsekkilista, josta löytyvät tärkeät kysymykset esimerkiksi lääkityksistä, perussairauksista, invasiivisista toimenpiteistä sekä elimistön vierasesineistä, kuten nivelproteeseista, sydämen tekoläpistä ja allergioista.

– Potilaat ovat tottuneet pitämään ajantasaisen lääkelistan mukanaan, toteaa suuhygienisti Saara Tuovinen.

Tähtihampaan suuhygienistit osallistuvat aktiivisesti täydennyskoulutuksiin. Parviainen huomasi, että keväällä Tampereella järjestetyssä suuhygienisteille tarkoitetussa koulutuksessa oman tiimin tiedot vaikuttivat olevan hyvin ajantasaisia. Tähtihampaassa on järjestetty laajasti omiakin koulutuksia, pääosin Käypä hoito ­suositusten pohjalta, esimerkiksi karieksen, parodontiitin ja röntgenkuvien ottamisen osalta.

– Omaa osaamista tulee jatkuvasti arvioida ja siitä tulee saada palautetta, naiset pohtivat.

Tarvetta järkeville uudistuksille

Hammaslääkärin lähetteen poistuminen suuhygienistin hoidosta olisi monen mielestä järkevä uudistus.

– Lähes kaikki suuhygienistit Suomessa toimivat yhteisvastaanotoilla hammaslääkärien kanssa. Ymmärrän Hammaslääkäriliiton lausunnossaan asiasta esittämän huolen, mutta pidän sitä ylimitoitettuna. Hoidon työnjako on järkevästi sovittavissa vastaanotoilla ammattilaisten kesken ilman ylhäältä annettua lähetebyrokratiaa, Jarno Väätäinen sanoo.

Suuhygienistit ovat yhtä mieltä siitä, ettei nykyinen toimenkuva kaipaa laajentamista, vaan olemassa olevaa osaamista tulisi hyödyntää tehokkaammin.

– Toinen ajankohtainen seikka on Hyvä käytäntö ­suositus suun tutkimusväleistä. Matalan riskin aikuispotilaiden kohdalla hammaslääkärin 3–4 vuoden välein tekemä suun terveystarkastus on melkoista resurssien hukkaamista. Tämä olisi juuri sitä suuhygienistien ydinosaamista, Väätäinen jatkaa.

Vuodenvaihteessa odotetaan päätöksiä hallituksen suunnittelemasta lähetäkäytännön uudistuksesta, joka saattaa muuttaa hoitoon pääsyn käytäntöjä merkittävästi. Kiinnostavaa onkin, kuinka muutokset tulevat vaikuttamaan suun terveydenhoitoon jatkossa.

This article is from: