2€ n
Ihmiskauppa – piilossa kaikkien nähtävillä
Sotahuuto
n
Syyskuu 2026
Sivut 6–9
Sivut 12–13
Soppa auttaa nyt Malmilta käsin
Sivut 10–11
Lähisuhdeväkivalta – särö maailman onnellisimmassa maassa SOTAHUUTO
1
Tämä kAiKkI tApAhTuU SUoMeSsA IhMiSkAuPpA Ei OlE KaUkAiNeN IlMiö EmMe AiNa HuOmAa SiTä. Se VoI OlLa TyöSsä, IhMiSsUhTeIsSa TaI TiLaNtEiSsA, JoIsSa IhMiNeN On HaAvOiTtUvAsSa AsEmAsSa. SiKsI TiEtOiSuUdEn LiSääMiNeN On TäRkEää. PeLaStUsArMeIjA TeKeE TyöTä, JoTtA TäMä IlMiö Ei JäIsI PiIlOoN.
IhMiSkAuPpAa VaStAaN IhMiSaRvOn PuOlEsTa PeLaStUsArMeIjA.Fi/IhMiSkAuPpA
2
SOTAHUUTO
Sotahuuto
n
Krigsropet
n
Pelastusarmeijan lehti
n
Syyskuu 2026
n
2€
Tässä numerossa 12
14
Kansikuvassa: Sopan johtaja Kirsi Huldén iloitsee uusista käytännöllisistä toimitiloista Malmilla.
04
Tässä kuussa
05
Ajatuksia elämästä ja uskosta
06
Ihmiskauppa – piilossa kaikkien nähtävillä
10
Lähisuhdeväkivalta
12
Soppa auttaa nyt Malmilta käsin
14
Kaikkien Kallio
16
Vieraskynä
17
Yhteinen suunta
18
Krigsropet
19
Minä & Pelastusarmeija
20
Armeijassa tapahtuu
22
Nappis
23
Viimeinen sana
Miten o onnis lemme tunee t? Olemm
mitä m e kiinnostun eit ie Voit m ltä olet luke a kuulemaa masta n, yös te si h d joista haluais ä ehdotuks lehdestä. ia it tulev aisuud aiheista, essa lu Lähet kea. ä pala sotahu utteesi os o uto@p elastu itteeseen: sarme ija.fi
toimitukselta Suomi tunnetaan maailman onnellisimpana maana, mutta tämä maine peittää alleen toisen todellisuuden. Liian moni elää väkivallan, hyväksikäytön tai yksinäisyyden varjossa. Turvallisuus ja ihmisarvo eivät ole itsestäänselvyyksiä. Tässä numerossa pureudumme lähisuhdeväkivaltaan, ihmiskauppaan ja köyhyyden kasvaviin seurauksiin. Kerromme myös ihmisistä, jotka rakentavat toivoa arjessa palvelemalla ja rukoilemalla, sekä avaamme näkökulmia Euroopan ihmiskaupan vastaiseen työhön. Mukana on ajatuksia uskosta ja elämästä sekä kertomuksia siitä, miten apua annetaan käytännössä. Pelastusarmeijan tehtävä ei ole vain nähdä hätää, vaan kulkea kärsivän rinnalla. Usko ei saa jäädä ainoastaan sanoiksi. ”Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita sinä paha hyvällä.” (Room. 12:21)
Riku Leino kapteeni, viestintäpäällikkö SOTAHUUTO
3
tässä kuussa
Pelastusarmeijan johtajat nostavat tärkeitä ja ajankohtaisia asioita valokeilaan
Jumala näkee Näin meille kerrotaan Raamatussa: ”Minne voisin mennä sinun henkesi ulottuvilta, minne voisin paeta sinun edestäsi? Vaikka nousisin taivaaseen, sinä olet siellä, vaikka tekisin vuoteeni tuonelaan, sielläkin sinä olet.” (Ps. 139:7–8) Mitä tämä tarkoittaa ihmiselle? Toisille se on hyvä sanoma, joillekin pelottava ajatus. Vai sanoisinko, että joskus se on hyvä sanoma ja toisinaan pelottava ajatus. Jumala katsoo myös meitä uskovia ja hän tuskin on aina tyytyväinen näkemäänsä. Jesaja kertoo, kuinka maassa oikeus on työnnetty syrjään ja vanhurskaus on jäänyt kauas. Totuus poljetaan torilla eikä rehellisyydelle ole sijaa... ”Kaiken tämän Herra näki, ja se oli hänen silmissään paha: maassa ei vallinnut oikeus. Hän näki, ettei siellä ollut ketään, joka olisi puuttunut asiaan, ja hän ihmetteli sitä.” (Jes. 59:15–16) Tässä Sotahuudon numerossa käsitellään nykyajan orjuutta, ihmiskauppaa. Tämä on siinäkin mielessä katala rikollisuuden muoto, että vaikka kyseessä on monella mittarilla mitattuna yksi maailman 4
SOTAHUUTO
Tero Saajoranta majuri ylisihteeri
suurimmista rikollisuuden aloista, se pysyy piilossa. Meilläkin tätä tapahtuu aivan silmiemme edessä päivittäin, mutta emme kykene näkemään sitä. Pelastusarmeija keskittyy lisäämään kansalaisten tietoisuutta ihmiskaupasta, jotta voisimme lisätä ymmärrystä, jakaa tietoa ja tehdä vastuullisia valintoja. Kun ymmärryksemme kasvaa, voimme itse kukin ehkäistä hyväksikäyttöä.
”Tämä saattaa tulla
Raamatun lehdiltä voimme lukea, kuinka Jeesus kutsuu omiaan toimintaan. Meitä kutsutaan auttamaan niitä, joilla on hätä. Tämä saattaa tulla sinulle yllätyksenä, mutta Jumala odottaa sinun puuttuvan asiaan, kun näet ja ymmärrät, että ympärilläsi joku on joutunut ongelmiin.
sinun puuttuvan
Ei siis työnnetä strutsien tavoin päätämme hiekkaan toivoen, että epämiellyttävä asia katoaa, kun sellaisen kohtaamme. Kun Jumala katsoo alas meidän kohdallamme, olkoon niin, että hänen ei tarvitse ihmetellä, kun kukaan ei puutu asiaan. Saakoon hän yllättyä positiivisesti, kuinka täällä pohjolan toreilla astutaan uskossa rohkeasti kaikenlaista vääryyttä vastaan.
sinulle yllätyksenä, mutta Jumala odottaa asiaan, kun näet ja ymmärrät, että ympärilläsi joku on joutunut ongelmiin. ”
Ajatuksia elämästä ja uskosta
Kirjoittajamme pohtivat elämää, uskoa ja sydämellään olevia asioita
Jumalan edessä hiljaa Palasin hiljattain kuuden viikon koulutusjaksolta Lontoosta, Pelastusarmeijan kansainvälisestä upseerikoulusta. Matka tarjosi opetusta, kansainvälisiä kohtaamisia ja uusia näkökulmia. Merkittävintä ei kuitenkaan ollut se, mitä opin lisää vaan se, että sain harjoitella kuuntelemista. Lähdin Lontooseen kolmen tavoitteen kanssa. Ne olivat yksinkertaisia, mutta osoittautuivat yllättävän vaativiksi. Halusin koulutuksen ajaksi rakentaa päivittäisen rytmin rukoukselle, Raamatun lukemiselle ja hiljaisuudelle. Aika löytyi ja rytmi syntyi. Todellinen haaste ei kuitenkaan ollut ajan järjestäminen vaan levollinen läsnäolo. Mieleni siirtyy kovin helposti tehtäviin ja seuraaviin askeliin. Pysähtyminen ei ollutkaan helppoa, vaan se vaati harjoittelua. Toinen tavoite oli oppia kuuntelemalla upseereita eri puolilta maailmaa. Keskustelut avasivat näkökulmia siihen,
kuinka sama kutsu toteutuu erilaisissa olosuhteissa. Oli merkittävää huomata, kuinka paljon yhteistä löytyy kulttuurisista eroista huolimatta. Meillä on samoja kysymyksiä ja sama kaipaus kuulla kysymysten keskellä Jumalan ääni. Tahdoin myös pysähtyä tarkastelemaan omaa kutsumustani. Sain kirjoittaa ja jäsentää asioita, jotka arjen keskellä usein jäävät taka-alalle. Kaikki ei kirkastunut kerralla, mutta jotain olennaista hahmottui. Tekeminen ei ole tärkeintä. Tekemistä tärkeämpää on se, mistä tekeminen kumpuaa. Evankeliumeissa Jeesus vetäytyy toistuvasti yksinäisyyteen. Ei siksi, ettei tietäisi mitä tehdä, vaan siksi, että hänen toimintansa kumpuaa yhteydestä Isään. Pysähtyminen ei ole työn vastakohta vaan sen edellytys. Keskeinen kysymys kuuluu, mikä on omaa huolta ja väsymystä, mikä ihmisten odotuksia ja mikä todella on Juma-
lan johdatusta? Tämä erottelu ei synny kiireessä. Se vaatii hiljaisuutta ja rehellisyyttä kohdata myös oma sisimpänsä. Psalmin sanat saivat uuden painon: ”Pysähtykää ja ymmärtäkää, että minä olen Jumala.” (Ps. 46:11) Ne eivät ole vain hengellinen ajatus vaan kutsu järjestää elämä niin, että Jumalan ääni voi tulla kuulluksi. Emme ehkä voi vähentää vastuitamme, mutta voimme kysyä, mistä käsin niitä hoidamme. Onko elämässämme tilaa ja aikaa olla ratkaisematta aivan kaikkea itse? Voisimmeko suostua olemaan Jumalan edessä hiljaa? Usko ei kasva ainoastaan tekemällä. Joskus se kasvaa silloin, kun pysähdymme.
Riku Leino kapteeni Kuva: Arul Online
”Onko elämässämme tilaa ja aikaa olla ratkaisematta aivan kaikkea itse?”
SOTAHUUTO
5
Piilossa
kaikkien nähtävillä Ihmiskauppa on yksi aikamme suurimmista ihmisoikeuskysymyksistä, joka koskettaa kymmeniä miljoonia ihmisiä – ja silti se jää suurimmalta osin näkymättömäksi. Ihmiskauppaa kuvataan usein piilorikokseksi – ilmiöksi, joka toimii varjoissa, mutta on silti läsnä kaikkialla keskellämme. Kaikkialla Euroopassakin ihmisiä hyväksikäytetään joko työvoimana, seksuaalisesti tai rikollisiin tarkoituksiin. Ymmärtääksemme paremmin tämän kriisin eurooppalaista todellisuutta Sotahuuto keskusteli Pelastusarmeijan Euroopan ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattorin Jeroen Hoogteijlingin kanssa. Yli kymmenen vuoden kokemus tässä tehtävässä ja elinikäinen työ sosiaalisen oikeudenmukaisuuden parissa antavat Hoogteijlingille sekä strategisen näkemyksen että syvällisiä henkilökohtaisia oivalluksia nykyaikaisen orjuuden vastaisesta työstä.
Jeroen Hoogteijlingin tie ihmiskaupan vastaiseen työhön ei ollut suoraviivainen. Hän kouluttautui kauppatieteilijäksi ja työskenteli tilintarkastajana aloittaen uransa yritysmaailmassa. Jokin ei kuitenkaan tuntunut oikealta. – Olin aina herkkä oikeudenmukaisuuden kysymyksille, Jeroen kertoo. – Jo taloustieteen opintojen aikana näin, kuinka epäreilusti maailma on jakautunut rikkaisiin ja köyhiin. Vain neljän vuoden jälkeen hän teki elämänsä muuttavan päätöksen. Hän jätti Alankomaat ja muutti apartheidin aikaiseen Etelä-Afrikkaan, missä hän työskenteli lähetyssaarnaajana anglikaanisessa kirkossa. – Se oli kuin voimakas peili, hän sanoo. – Etelä-Afrikassa näin, miten politiikka muokkaa epäoikeudenmukaisuutta. Pieni vähemmistö elää enemmistön 6
SOTAHUUTO
kustannuksella – sitä oli mahdotonta sivuuttaa. Kokemus muovasi hänen maailmankuvaansa ja elämänsä suuntaa. Vapautuksen teologian sekä Desmond Tutun kaltaisten esikuvien innoittamana Hoogteijling sitoutui työskentelemään marginalisoitujen yhteisöjen rinnalla. Palattuaan Alankomaihin hän liittyi Pelastusarmeijaan, jossa hän on työskennellyt kolmisenkymmentä vuotta, pääosin sosiaalipalveluissa. Ajan myötä hänen työnsä laajeni kansainväliseen yhteistyöhön, ja ihmiskaupan torjunta nousi keskeiseksi teemaksi.
Euroopan laajuisen verkoston koordinointi Vuodesta 2013 lähtien Hoogteijling on toiminut Pelastusarmeijan Euroopan ihmiskaupan vastaisen työn koordinaatto-
rina. Hänen roolinsa on ennen kaikkea yhdistävä: tukea eri maiden toimijoita, vahvistaa yhteistyötä ja rakentaa yhteisiä strategioita. Euroopan verkosto kattaa 26 maata – 12 Pelastusarmeijan territoriota ja aluetta. Jokaisessa niistä toimii kansallinen yhteyshenkilö. Työ konkretisoituu vuosittaisissa tapaamisissa, joissa jaetaan tietoa, tunnistetaan uusia ilmiöitä ja vahvistetaan kumppanuuksia. – Jaamme kokemuksia, tarkastelemme uusimpia ilmiöitä ja tunnistamme alueita, joissa voisimme tehdä yhteistyötä tehokkaammin, Jeroen selventää. Verkoston erityispiirre on sen vahva sitoutuminen selviytyjäkeskeisyyteen. – Emme puhu ihmiskaupasta selviytyneiden ohitse, hän painottaa. – Otamme heidät mukaan päätöksentekoon. Siksi tapaamisissamme on mukana sel-
viytyjäjohtaja. Selviytyjien ääni on kaikki kaikessa.
Rikollisuus, jota emme täysin näe Vaikka tietoisuus ihmiskaupasta on kasvanut, ilmiön todellinen laajuus jää usein näkymättömiin. Viralliset luvut kertovat vain osan totuudesta. Maailmanlaajuisesti yli 50 miljoonan ihmisen arvioidaan elävän modernin orjuuden kaltaisissa olosuhteissa – enemmän kuin koskaan aiemmin. – Ei ole tarkkoja lukuja, vaan puhumme ”pimeistä luvuista”. Se, mitä näemme, on vain jäävuoren huippu. Euroopassa ihmiskauppa ilmenee monin tavoin. Seksuaalinen hyväksikäyttö on yhä yleistä, mutta työperäinen hyväksikäyttö on tullut yhä näkyvämmäksi. – Työvoimasta on pulaa, ja halpaa työvoimaa houkutellaan hyväksikäyttötilanteisiin. Ihmiset tekevät 16 tunnin työpäiviä, eivät saa palkkaa, heidän vapauttaan rajoitetaan – tämä kaikki tapahtuu tänään. Myös uusia ilmiöitä on noussut esiin, kuten rikollinen hyväksikäyttö, jossa ihmiset pakotetaan esimerkiksi huumekauppaan. – Se saa pohtimaan, millaisessa maailmassa elämme, Jeroen lisää hiljaa.
Parempaa tulevaisuutta etsimässä Ihmiskaupan taustalla vaikuttavat haavoittuvuus ja eriarvoisuus. Köyhyys, mahdollisuuksien puute ja toivo paremmasta elämästä ajavat ihmisiä tilanteisiin, joissa heistä tulee hyväksikäytön kohteita. – Ihmisillä on yksinkertainen toive: parempi tulevaisuus, Jeroen tiivistää. Usein uhreja ei siepata, vaan heidät rekrytoidaan – usein jopa läheisten ihmisten toimesta. – Joskus jopa perheenjäsenet kannustavat lähtemään ulkomaille töihin. Se tekee tilanteesta vielä traagisemman. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat maahanmuuttajat, jotka eivät tunne paikallista kieltä tai järjestelmää. Epävakaat työolot, ala-arvoiset majoitusolot ja rajallinen pääsy palveluihin tekevät heistä helppoja kohteita hyväksikäyttäjille. – Ihmiskauppiaat käyttävät aina hyväkseen haavoittuvimmassa asemassa olevia, Jeroen huokaa. Viimeaikaiset kriisit ovat lisänneet riskejä. Ukrainan sodan seurauksena syntynyt pakolaisvirta altisti erityisesti naisia ja lapsia ihmiskaupalle.
Jeroen Hoogteijling toimii Pelastusarmeijan Euroopan ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattorina.
– Yhtäkkiä suuret määrät naisia ja lapsia ylittivät rajoja, monet ensimmäistä kertaa. Ja ihmiskauppiaat olivat heti paikalla tarjoamassa majoitusta tai töitä. Pelastusarmeijan Euroopan ihmiskaupanvastainen verkosto reagoi tähän nopeasti. – Lisäsimme tietoisuutta rajoilla jakamalla esitteitä ja varoittamalla ihmisiä: älkää hyväksykö tarjouksia tuntemattomilta – ainoastaan luotettavilta toimijoilta. Siinä verkostomme vahvuus todella näkyi, Jeroen toteaa kiitollisena.
Laaja-alaista apua Pelastusarmeijan globaali ihmiskaupan vastainen strategia perustuu kahdeksan kohdan malliin: rukous, ennaltaehkäisy, suojelu, yhteistyö, osallisuus, oikeudellinen syyttäminen, näyttö ja vaikuttamistyö. – Jokainen maa laatii oman toimintasuunnitelmansa tämän viitekehyksen pohjalta. Tämä mahdollistaa joustavuuden säilyttäen yhteisen vision. Käytännössä työ on laaja-alaista. Joissakin maissa ylläpidetään turvakoteja. 8 SOTAHUUTO
7
Pelastusarmeijan globaali ihmiskaupan vastainen strategia perustuu kahdeksan kohdan (englanniksi ”kahdeksan P:n”) malliin: rukous, ennaltaehkäisy, osallisuus, oikeudellinen syyttäminen, yhteistyö, vaikuttamistyö, näyttö ja suojelu.
8 Näissä turvakodeissa selviytyjät voivat aloittaa toipumisen. – Kun ihminen pääsee irti hyväksikäytöstä, hän tarvitsee turvallisen paikan, paranemista ja uudelleenrakentamista. Myös oikeudellinen tuki on keskeistä: – Monet uhrit eivät tunne oikeuksiaan, Jeroen toteaa. – He ovat vieraassa maassa, usein ilman asiakirjoja. Autamme heitä navigoimaan oikeusjärjestelmässä, jotta he voivat rakentaa elämänsä uudelleen.
Globaali turvaverkko Yksi Pelastusarmeijan työn ainutlaatuisimmista piirteistä on sen maailmanlaajuinen ulottuvuus. – Toimimme yli 130 maassa, Hoogteijling kertoo. – Se mahdollistaa sen, että voimme tukea selviytyjiä paitsi siellä, missä he ovat nyt, myös heidän kotimaissaan. Tämä on mahdollistanut paluu- ja uudelleenkotouttamisohjelmien kehittämisen. – Valmistamme ihmisiä paluuseen, ja kohdemaan kollegamme ottavat heidät vastaan, tukevat ja auttavat kotoutumaan uudelleen. Viime vuosina yli 250 paluutapausta on toteutettu onnistuneesti. – Siitä olen erittäin ylpeä. Se osoittaa Pelastusarmeijan globaalin verkoston voiman ihmiskauppatilanteissa.
Ennaltaehkäisy ja yhteistyö ensisijaista Ennaltaehkäisy on kaiken ytimessä. Jeroen iloitsee onnistuneesta kampanjasta, joka toteutettiin Euroopan laajuisesti muutama vuosi sitten. ”Halpa hinta tulee kalliiksi” pyrki lisäämään tietoisuutta halpojen tuotteiden ja palveluiden taustalla olevasta hyväksikäytöstä. – Halusimme saada ihmiset pohtimaan: jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, niin todennäköisesti 8
SOTAHUUTO
taustalla on inhimillistä kärsimystä. Meillä kuluttajilla on vastuu valinnoistamme ja niiden seurauksista. Tämä kampanja keräsi runsaasti huomiota. Ihmiskaupan torjunta edellyttää jatkuvaa kehittämistä. Yksi nouseva idea on palvelu, jonka avulla ihmiset voisivat tarkistaa työtarjouksen luotettavuuden ennen sen hyväksymistä. – Tämä on yksinkertainen idea, jolla voi olla suuri vaikutus – puututaan tilanteeseen ennen kuin hyväksikäyttö pääsee alkamaan. Yhteistyö on myös kaiken keskiössä. Pelastusarmeija tekee Euroopassa yhteistyötä yli 2000 toimijan kanssa, viranomaisista kansalaisjärjestöihin ja uskonnollisiin organisaatioihin. Jeroen kuvaa tilannetta osuvasti: – Ihmiskaupan torjuminen vaatii armeijan. Se tarkoittaa kumppanuuksia – ei vain Pelastusarmeijan sisällä, vaan myös viranomaisten, järjestöjen, poliisin ja muiden kanssa. Jeroen muistuttaa myös, että Pelastusarmeijassa ihmiskaupan vastainen työ on hyvä saada osaksi Armeijan laajempaa missiota niin sosiaalityön toimipisteissä, osastoissa, naistyössä kuin kansainvälisissä kehitystoimissakin. – Se ei ole vain kansallisten koordinaattorien tehtävä, hän korostaa. – Sen pitäisi olla osa kaikkea, mitä teemme. Monipuolisen työmme kautta olemme kosketuksissa heihin, joilla on suurin vaara ajautua ihmiskaupan uhriksi. Ottamalla ihmiskaupan vastaisen työn osaksi kaikkea missiotamme voimme todella vaikuttaa.
– Koulutus on keskeistä. Sosiaalityöntekijöitä, nuorisotyöntekijöitä ja muita koulutetaan tunnistamaan ihmiskaupan merkkejä, Hoogteijling selventää. – Sillä todellisuus on se, ettei ihmiskauppa välttämättä lopu, kun joku pääsee turvakotiin tai asumispalveluihimme. Uhrit voivat edelleen joutua lähestymisen kohteeksi sielläkin. Maan prostituutiopolitiikka tuo ilmiöön omat erityispiirteensä. Pelastusarmeija ei pyri vaikuttamaan poliittises-
Alankomaiden kokemus Alankomaissa ihmiskaupan vastainen työ on pitkälle kehittynyttä. Kansallisen koordinaattorin lisäksi maassa toimii alueellisia asiantuntijoita, jotka tukevat paikallista työtä ja kouluttavat eri alojen ammattilaisia. Työ on vakiintunutta ja vahvasti integroitua sosiaalipalveluihin.
Pelastusarmeijan globaali verkosto on toteuttanut muun muassa ”Halpa hinta tulee kalliiksi” -kampanjaa, joka pyrki lisäämään tietoisuutta halpojen tuotteiden ja palveluiden taustalla olevasta hyväksikäytöstä.
! Tärkeää tietoa ihmiskaupasta Mitä on ihmiskauppa? Ihmiskauppa on vakava rikos, jossa henkilöä käytetään hyväksi – usein hänen haavoittuvan asemansa vuoksi taloudellisen tai muun hyödyn saamiseksi. Tavallisimmat muodot ovat: • seksuaalinen hyväksikäyttö • työperäinen hyväksikäyttö • pakkoavioliitot Arviolta maailmassa on 50 miljoonaa ihmiskaupan uhria, suurin osa heistä on naisia ja tyttöjä. Sosiaalinen media ja netti ovat tehneet rekrytoinnista entistä helpompaa, ja kohteena on yhä nuorempia. Tietoisuuden lisääminen on tärkeää. Julkiset kampanjat, kuten Suomessakin viime vuonna toteutettu Walk for Freedom -mielenilmaisu, ovat keskeisessä roolissa.
ti prostituution lainsäädännön malleihin, vaan on sitoutunut parantamaan ihmisten olosuhteita: vähentämään hyväksikäytön riskejä, tuomaan esiin ihmisille aiheutuneen haitan sekä edistämään ennaltaehkäisyä ja ohjelmia, jotka tukevat ihmisten irtipääsyä tilanteesta. – Tiedämme, että monet prostituutiossa olevat ovat ihmiskaupan uhreja. Siksi menemme heidän luokseen, tarjoamme tukea, jaamme tietoa ja luomme ulospääsyn mahdollisuuksia.
Meidän jokaisen vastuu Pohjoismaissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa, keskeinen haaste on edelleen tietoisuuden lisääminen. Ihmiskauppa ei ole vain kaukainen ongelma, vaan sitä tapahtuu myös hyvinvoivissa yhteiskunnissa. – Ihmiskauppaa tapahtuu aivan kotiovillamme, Hoogteijling painottaa. – Se tapahtuu varjoissa, poissa katseiden alta. Julkiset kampanjat, kuten Suomessakin viime vuonna Pelastusarmeijan ja Operaatio Mobilisaation toteuttama Walk for Freedom -mielenilmaisu, ovat keskeisessä roolissa. – Kyse on ilmiön näkyväksi tekemisestä, hän sanoo. – Ihmisten on ymmärrettävä, ettei tämä tapahdu jossain muualla – vaan täällä. Mutta tietoisuus on muutakin kuin tapahtumia, eikä ihmiskaupan torjunta ole vain ammattilaisten velvollisuus, se on koko yhteiskunnan – meidän jokaisen – tehtävä. Varomerkkien tunnistamisella, kysymysten esittämisellä ja
eettisten valintojen tekemisellä on merkitystä. – Meidän täytyy tarkastella omaa käyttäytymistämme. Jos saat jotain hyvin halvalla – halpaa työvoimaa, tuotteita tai palveluita – kysy itseltäsi miksi. Niin kauan kuin olemme valmiita maksamaan hyvin alhaisia hintoja tuotteista ja palveluista, sillä on inhimillinen hinta. Voimme hyväksikäyttää ihmisiä huomaamattamme, Jeroen varoittaa. Tulevaisuutta ajatellen nuorten rooli on ratkaiseva. On rohkaisevaa, että nuorten kiinnostus oikeudenmukaisuuteen, ilmaston muutokseen ja ihmisoikeuksiin kasvaa, mutta haasteena on löytää uusia tapoja tavoittaa heidät. – Nuoret ovat todellakin tulevaisuus, ja meidän täytyy luoda heille mahdollisuuksia osallistua taisteluumme ihmiskaupan kitkemiseksi. Keskustelun päättyessä Jeroen palaa yksinkertaiseen mutta voimakkaaseen ajatukseen: tietoisuuteen. Kaikki alkaa tietoisuudesta – siitä, että ymmärrämme ilmiön olevan läsnä omassa arjessamme. Ihmiskauppa voi olla piilossa – mutta se ei ole näkymätöntä. Muutos on mahdollinen, kun toimimme yhdessä ymmärryksellä, myötätunnolla ja päättäväisyydellä. – Pysy valppaana, kysy kysymyksiä ja ole valmis toimimaan, Jeroen päättää.
Toni Kaarttinen Kuva: Jeroen Hoogteijlingin kuva-albumi, Pelastusarmeijan viestintä & Toni Kaarttinen
Ihmiskauppa Suomessa Suomessa ihmiskauppatapaukset ovat kasvaneet. • Työperäinen hyväksikäyttö ja pakkoavioliitot tunnistetaan entistä paremmin. • Seksuaalisen hyväksikäytön uhrit jäävät usein piiloon – he eivät uskalla tai pysty kertomaan tilanteestaan. Ihmiskaupan uhreja voi olla missä tahansa, myös Suomessa.
Miten voit auttaa? Jokainen voi vaikuttaa: • opi tunnistamaan haavoittuvuutta omassa arjessasi • kuluta ja toimi eettisesti • ota selvää ja jaa tietoa • rukoile uhrien puolesta • tue ihmiskaupan vastaista työtä
Lisätietoa ja apua: • Pelastusarmeija: pelastusarmeija.fi/ ihmiskauppa • Auttamisjärjestelmä Suomessa: ihmiskauppa.fi
Pelastusarmeija taistelee ihmiskauppaa vastaan – ihmisarvon puolesta Suomessa Pelastusarmeijan ihmiskaupan vastaisen työn pääpaino on yleisen tietoisuuden lisäämisessä. Kuten Pelastusarmeijan alkuaikoina, haluamme yhä vähentää yksilöiden ja ryhmien hyväksikäyttöä ja taistella oikeudenmukaisen maailman puolesta. Lisätietoa Pelastusarmeijan tekemästä ihmiskaupan ja nykyajan orjuuden vastaisesta työstä: pelastusarmeija.fi/ ihmiskauppa
SOTAHUUTO
9
Lähisuhdeväkivalta – särö maailman onnellisimmassa maassa
Suomi on valittu jo yhdeksännen kerran peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi vuoden 2026 World Happiness Reportissa. Raportissa on vertailtu suomalaisten itsensä kokemaa elämänlaatua yhteiskunnassa muiden maiden vastaaviin mittareihin. Keskimääräinen hyvinvointi ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö yksittäisillä ihmisillä olisi vaikeuksia elämässään. Lähisuhdeväkivalta koskettaa monia ihmisiä, enimmäkseen naisia.
Yhteiskuntatieteiden tohtori Johanna Hietamäki on ollut kiinnostunut aihepiiristä jo kauan. Häntä askarrutti kotiseudulla Etelä-Pohjanmaalla 1990-luvulla tapahtunut henkirikos, jossa vanhusten palvelutaloon kuuluvassa rivitaloasunnossa asunut mies surmasi vaimonsa. Mitä syitä teolle oli? Miksi henkilökunta ei osannut ennakoida sitä? Tämä tapahtuma antoi hänelle kimmokkeen tutkia opinnäytetyössään ikääntyneitä koskevaa väkivaltaa. 10
SOTAHUUTO
Nykyisin Johanna Hietamäki toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkijana aihepiirinään lähisuhdeväkivalta ja turvakodit. – Huolestuttavaa on nykyään se, että naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta ja kuolemantapaukset ovat lisääntymässä, hän painottaa. – Tämä siitäkin huolimatta, että henkirikokset ovat muuten vähentyneet, hän sanoo. Fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa elämässään kokeneita on naisista noin kol-
mannes ja miehistä liki viidennes. Viimeisten viiden vuoden aikana sitä on kokenut naisista 9,2 prosenttia ja miehistä 5,9 prosenttia. Syitä läheisväkivaltaan on monia. Aikanaan sotaan osallistuneet ja heidän lapsensa ovat voineet traumatisoitua. Se on saattanut aiheuttaa väkivaltaista käytöstä perheen piirissä, kuten alkoholikin. – Tärkeää on panna merkille se, että lähisuhdeväkivaltaa esiintyy kaikenlaisis-
sa perheissä, Johanna Hietamäki sanoo. Siihen ei vaikuta varallisuus eikä ammatti. Surullista on, että väkivalta kohdistuu myös lapsiin. Vanhempien fyysistä väkivaltaa on 8–9-luokkalaisista kokenut vuoden aikana tytöistä 11 prosenttia ja pojista 7 prosenttia.
Tasa-arvoisempaan suuntaan Patriarkaalisuus antaa valtaa miehille. Uskontokin saattaa tukea tätä. Perinteisesti nainen on ollut altavastaajan osassa patriarkaalisessa yhteiskunnassa. Miehet tekivät päätöksiä perheen rahavaroista, ja poikien koulutukseen panostettiin enemmän kuin tyttöjen. – Naisella on täytynyt olla työelämässä miehiä enemmän näyttöä menestyäkseen, Johanna Hietamäki toteaa. Asenteet ovat ajan myötä muuttuneet tasa-arvoisempaan suuntaan. – Naisen asema on Pohjoismaissa ollut vapaampi maailman moniin muihin maihin verrattuna, hän sanoo. Suomalaiseen kulttuuriin ei kuulu esimerkiksi naisten vapaan liikkumisen rajoittaminen. Yhteiskunnallinen ilmapiiri ja asenteet ovat Suomessa muuttuneet tasaarvoisemmiksi. Lainsäädännön uudistukset ovat muuttaneet suhtautumista naiseen. Se, mikä ennen oli naisen kohdalla sallittua, ei ole sitä enää. Raiskaus avioliitossa tuli rangaistavaksi vuonna 1994, lievät pahoinpitelyt perheessä tulivat syytteen alaisiksi vuonna 2011.
Lähisuhdeväkivallan kehä Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa uhrissa pelkoa ja syyllisyyttä. Häpeä kuuluu myös tähän liittyviin tunteisiin, kun muut saavat tietää, että tärkeässä ihmissuhteessa on vakavia ongelmia. Johanna Hietamäen mukaan lähisuhdeväkivalta muodostaa herkästi kehän. Siinä jännitetään toistuvasti toisen reaktioita, väkivallan eskaloitumista, saadaan lupauksia ja hyvittelyjä tilanteen päättymisestä. Kuitenkin jonkin ajan kuluttua kehä uusiutuu, väkivalta ilmenee nopeammin ja saattaa raaistua. – Vakavinta mielestäni on uhrin kontrollointi, hän sanoo. Toisen määräilyn alaisena ollessa uhrin itsetunto voi huomaamatta murentua ja toimintakyky lamaantua, ja siksi apua ei haeta. Väkivallassa on aina kysymys vallasta. Väkivalta vahingoittaa ihmistä aina syvästi, ja se tutkimusten mukaan osaltaan myötävaikuttaa vakavien sairauksien kehittymiseen. Englannissa on olemassa työelämän toimintamalli, jonka puitteissa esimies-
Yhteiskuntatieteiden tohtori Johanna Hietamäki toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkijana aihepiirinään lähisuhdeväkivalta ja turvakodit.
ten ja työpaikalla koulutettujen työntekijöiden kanssa voi keskustella perheväkivallasta. Yrityksille on tärkeää, että sairauspoissaolot vähenevät ja työntekijä kykenee työskentelemään täysipainoisesti kykyjensä mukaisesti. Tälle uudistukselle olisi sijaa Suomessakin!
Apua saatavilla Lähisuhdeväkivallan torjumiseksi on eduskunta säätänyt lähestymiskiellon vuonna 1998. Sitä on laajennettu 2005 perheen sisäisellä lähestymiskiellolla. Vuodesta 2023 lähtien on ollut voimassa teknisesti valvottu lähestymiskielto. Lähisuhdeväkivallan uhreille on Suomessa luotu 28 turvakodin verkosto. Niistä yhden sijainti on salainen. – Moni ei tiedä, että ne ovat maksuttomia eikä niihin pääsemiseksi tarvita lähetettä, Johanna Hietamäki kertoo.
Turvakotiin voi ottaa yhteyttä osoitteesta nettiturvakoti.fi löytyvien yhteystietojen kautta. Toinen apu on Nollalinja (nollalinja.fi). Se on auttava puhelin perheväkivaltaa kokeneille ja heidän läheisilleen. Nollalinjan puhelinnumero on 116 016, ja siihen voi soittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa. Nollalinjan avunsaajista miehiä on noin kymmenesosa. Keskustelu voi avata uusia näköaloja. Palveluun kuuluu myös Nollalinjachat, joka toimii verkkosivun kautta chatpalvelun aukioloaikoina ma–ke klo 9–15 ja to–pe klo 14–20. Miehiä auttaa myös lyomatonlinja.fi.
Antero Puotiniemi majuri Kuvat: ELG21 & Outi Pelkonen
SOTAHUUTO
11
Sopan vapaaehtoiset ja työntekijät valmiina vastaanottamaan päivän asiakkaat.
Soppa auttaa nyt Malmilta käsin Pelastusarmeija on tehnyt paluun Helsingin Malmin kaupunginosaan. Pelastusarmeijan sosiaalipalvelukeskus – tuttavallisesti Soppa – on muuttanut Kalliosta Malmille. Suuremmat tilat vastaavat kasvavaan tarpeeseen ja tarjoavat mahdollisuuden uudenlaisiin toimintoihin. Pelastusarmeijan sosiaalipalvelukeskuksen uusiin tiloihin on helppo löytää, sillä matkaa on kävellen vain viisi minuuttia Malmin rautatieasemalta. Sopan uusi toimipiste on tilava. Tilaa on niin avustustapaamisille, leivänjaolle, kahvilatoiminnalle kuin työntekijöiden tarpeisiin. Soppa on toiminut näissä tiloissa huhtikuun puolivälistä asti. Entiset Keskuskorttelin tilat olivat epäkäytännölliset ja remontin tarpeessa. – Uusia tiloja olimme etsineet jo 3–4 vuoden ajan. Kiinteistöpäällikkömme Petra Lamminkari löysi nämä loistavat tilat. Täällä on valoa ja happea. Olemme tästä hyvin innoissamme, Sopan johtaja Kirsi Huldén riemuitsee.
Kasvava avuntarve Sopan toimintaperiaate on pysynyt muuton myötä samana, eli siellä toimi ajanvarauksellinen ruoka-avustus sekä leipäjakelu, johon voi tulla ajanvarauksetta. Leipää voi hakea arkisin kello 10–15 välillä. Ruoka-avustuksen haku toimii sähköisellä ajanvarauksella tai soittamalla ajanvarausnumeroon. Ainoastaan ajanvarauksen puhelinnumero on muuttunut. 12
SOTAHUUTO
– Tämä muutos ei kuitenkaan johdu muutosta vaan operaattorien lisäveloituksesta lankapuhelinnumeroihin soittaessa. Jatkossa asiakkaille ei aiheudu soittamisesta ylimääräisiä kuluja. Ennen muuttoa ruoka-apua sai kuukausittain noin 700 ihmistä, ja leipäjakelussa kävi vajaat 5 000 henkilöä. Leipäjakelu on Malmilla pienimuotoisempaa, mutta määrät ovat olleet kasvussa sitä mukaa kun ihmisten tietoisuus Pelastusarmeijan läsnäolosta alueella on kasvanut. – Ja kyllä loppukeväästäkin puhuttiin jo toisesta sadasta päivittäisestä kävijästä, Kirsi huomauttaa. – Aina, kun leipää on, sitä jaetaan. Ruoka-avun lisäksi ajanvarauksellisen avustuksen kautta on mahdollisuus saada EU:n ruokakortteja sekä joulupatalahjoitusten avulla hankittuja lahjakortteja. Toimipisteessä on jaossa myös hygieniatarvikkeita sekä lahjoituksena saatuja leluja. Sopasta kirjoitetaan myös maksusitoumuksia iCare-hyväntekeväisyysmyymälöihin, joista asiakas voi hankkia vaatteita, astioita ja muuta tarpeellista. Kokemus on näyttänyt, että avuntarvitsijoiden määrä on nousussa.
– Sähköinen ajanvarauksemme on tukossa, Kirsi sanoo, pudistaa päätään ja huokaa. – Puolessa tunnissa voi helposti täyttyä puolentoista viikon ajanvaraukset. Ihmisten taloudellinen pärjääminen on äärimmilleen venytetty. Tukia on jatkuvasti pienennetty, ja yhä enemmän pienestä toimeentulotuesta on kustannettava asioita. Tiedustelen, onko Sopan muutto Malmille vaikuttanut asiakaskuntaan. Kirsi kertoo, että enemmistö asiakkaista asuu Itä-Helsingissä. Malmiin on sieltä käsin hyvät kulkuyhteydet. – Paikallisten avunhakijoiden määrä aivan varmasti myös lisääntyy, Kirsi pohtii. Toki on myös asiakkaita, joita muutto Kalliosta Malmille on harmittanut. Esimerkiksi useat asumispalveluyksiköidemme asukkaista ovat olleet myös Sopan asiakkaita. – Olemme toki saaneet muutamia harmistuneita viestejä. Varmasti kynnys avun hakemiseen on noussut. Asiaa voi toki pohtia myös siltä kantilta, että heidänkin tavoitteenaan on asua itsenäisesti jokin päivä. Se vaatii ponnistuksia.
Sopan uudet tilat sijaitsevat Malmilla.
Uusia toimintoja Malmin toimipisteen tilat ovat aiempaa suuremmat ja monipuolisemmat. Tämä mahdollistaa uudenlaisten toimintojen käynnistämisen. Syksyn aikana suunnitelmissa onkin jo monenlaista. – Normaalin kahvilatoiminnan lisäksi suunnittelemme opiskelijoille omaa kahvihetkeä iltapäivisin. Myös perhekahvilan aloittaminen on ajatuksissa. Lisäksi olemme tehneet yhteistyötä Pelastusarmeijan Tampereen osaston kanssa. Suunnitelmissamme on mahdollistaa KOHO-koulutus asiakkaillemme. KOHO on Pelastusarmeijan kehittämä matalan kynnyksen vertaistuellinen koulutus- ja valmennusohjelma. Sen tavoitteena on auttaa osallistujia vahvistamaan elämänhallintaansa, tunnistamaan omia voimavarojaan ja löytämään suuntaa omaan arkeen. – Uskon, että monelle asiakkaallemme olisi siitä todella paljon hyötyä. Myöhemmässä vaiheessa Sopan kahvilatila on muunneltavissa myös kokousja jumalanpalveluskäyttöön. Sitä varten Sopalla on ajatusta yhteistyöstä Helsingin alueen osastojen ja päämajan kanssa.
Tärkeät vapaaehtoiset Sopassa työskentelee seitsemän henkilöä ja parisenkymmentä vapaaehtoista. Vapaaehtoiset ovat tärkeä voimavara. – Ilman heitä emme pystyisi toimimaan. Meillä on aivan loistavia vapaaehtoisia. He eivät vain tule paikalle, vaan kantavat vastuuta täydellä sydämellään, Kirsi toteaa kiitollisena. Mediassa on noussut esiin myös hävikkiruoan väheneminen. Tiedustelen Kirsiltä, miten tilanne näyttäytyy Sopassa.
Soppaa luotsaava Kirsi Huldén katsoo hyvillä mielin tulevaisuuteen: – Nämä uudet tilat antavat niin paljon paremmat mahdollisuudet toimia ja suunnitella tulevaa.
– Meillä on siitä kiitollinen tilanne, että saamme hävikkiruokaa kiitettävästi. Puutetta on vain proteiinista. Sitä kompensoimme ostamalla tukkuliikkeestä liha- ja soijatuotteita. Minun on myös kiitettävä Helsingin kaupungin ja Helsingin Seurakuntayhtymän Stadin Safka -toimintaa. Heillä on hävikkiterminaali, johon he keräävät hävikkiruokaa laajalta alueelta valmistajilta, tukkuliikkeistä ja suurista kaupoista. He lajittelevat ja jakavat sen eri ruoanjakotoimijoille, myös meille. Saamme heiltä viikoittain lähetyksen, ja siitä on meille suuri apu. Olemme siitä hyvin kiitollisia.
Ajat ovat kovat, mutta millä mielin Soppaa luotsaava Kirsi Huldén katsoo tulevaisuuteen: – Todella hyvällä mielellä. Nämä uudet tilat antavat niin paljon paremmat mahdollisuudet toimia ja suunnitella tulevaa.
Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen
Tarvitsetko sosiaalista apua?
Autamme kautta Suomen. Lisätietoa ja hakuohjeet: pelastusarmeija.fi/mita-teemme/sosiaalinen-apu
Pelastusarmeija Malmilla jo sata vuotta sitten Malmin asutusseutu oli Pelastusarmeijan toiminnalle otollista maaperää jo sata vuotta sitten. Malmille avautui osasto 2.6.1927. Ensimmäiset upseerit, kapteeni O. Kivipensas ja kadettikersantti Siiri Salminen ryhtyivät työhön, ja toisena toimintavuonna osastossa oli jo 16 sotilasta. Osasto muutti useita kertoja ja toimi muun muassa paikallisessa pesutuparakennuksessa. Talvisodan puhjettua osaston johtaja, adjutantti Maija Pökkönen tovereineen sai kokea ilmasodan kauhuja, mutta Jumala varjeli ja osaston huoneisto säilyi pommituksilta. Pelastusarmeija myös laajensi toimintaansa Malmilla perustamalla sinne lastenseimen syksyllä 1935. Lastenseimen käyttöön saatiin kaunis, tilava huvila. Vuosikymmenten saatossa Pelastusarmeijan toiminta Malmilla kuitenkin väheni ja loppui – kunnes nyt olemme sosiaalipalvelukeskus Sopan myötä tulleet takaisin. SOTAHUUTO
13
Kallion kirjastossa järjestetty Kaikkien Kallio -yleisötilaisuus kiinnosti yleisöä. Noin neljäkymmentä henkilöä oli kokoontunut kirjaston Kupolisaliin seuraamaan paneelikeskustelua ja saamaan vastauksia kysymyksiinsä.
Kaikkien Kallio -yleisötilaisuus yhteisen turvallisuuden puolesta Viime vuonna Pelastusarmeijan aloitteesta sai alkunsa Kaikkien Kallio -verkostotapaamiset kaupunginosan huonontuneesta turvallisuustilanteesta. Tilanteen taustalla on kasvanut asunnottomuus, lisääntynyt yleinen levottomuus ja huumeiden yleistyminen katukuvassa. Pelastusarmeijalla on vahva läsnäolo kaupunginosassa, ja turvallisuus on tärkeä arvo – niin yksiköidemme asukkaiden kuin paikallisten asukkaiden kannalta. Verkostotapaamiset saivat jatkoa toukokuussa Kallion kirjaston järjestämällä avoimella yleisötilaisuudella. Aiheena oli: Kaikkien Kallio – mitä voit tehdä turvallisuushuolille? Kallion kirjaston Kupolisalissa pidetyssä tilaisuudessa puheenvuoron pitivät asiantuntijat A-klinikkasäätiöstä, Diakonissalaitokselta, Vailla vakinaista asuntoa ry:stä ja Helsingin kaupungin etsivästä lähityöstä. Kuuntelijoita oli paikalla miltei kupolisalin täydeltä, nelisenkymmentä henkeä. Yhteisessä esityksessään Aaron Tuomivaara Diakonissalaitokselta ja Danielle Aittomäki A-klinikkasäätiöltä kertoivat Kaikkien Kurvi -työryhmän toiminnasta. Kurvin työryhmän tavoitteena on edistää Kurvin alueen turvallisuutta ja viihtyisyyttä siivoustalkoiden, yhteisten kokousten, asukasiltojen ja työpajojen parissa. Siivoustalkoita on pidetty Vaasanpuistikossa joka kuukauden 15. päivä klo 15–18. Yleisen viihtyvyyden lisäämisen ohella talkoiden ajatus on mahdollistaa erilaisten ihmisten kohtaaminen yhteisen hyvän äärellä. 14
SOTAHUUTO
Pelastusarmeija on aktiivisena osallistujana Kurvin työryhmässä, ja viime vuonna Pelastusarmeijan aloitteesta aloitetuissa Kallion verkostokokoontumisissa on otettu mallia tämän työryhmän onnistumisista. Myös Pelastusarmeijalle ympäristön siisteys on tärkeä arvo, ja Keskuskorttelissa tehdään aktiivisesti ympäristötyötä ja kontaktointia lähiverkostojen kanssa päivittäin. – Julkisen tilan haltuunotto positiivisin keinoin on nähty myös toimivaksi, Tuomivaara paljastaa. – Olemalla läsnä luodaan turvaa. Vinkkinä: Helsingin kaupungin Varaamon kautta Vaasanpuistikko on varattavissa kaupunkilaisten erilaisille tapahtumille.
Koko elämä julkisessa tilassa Erja Morottaja oli paikalla edustamassa Vailla vakinaista asuntoa ry:tä. VVA keskittyy erityisesti asunnottomuuden vä-
hentämiseen tarjoamalla tukea ja neuvontaa sekä vaikuttamalla asumispolitiikkaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien hyväksi. – Osallisuus ja vertaisuus ovat avaintekijöitämme, Erja kiteyttää. Puheenvuorossaan Morottaja kuvailee, miten asunnottomalle koko elämän kirjo tapahtuu julkisessa tilassa: – Asunnottomuutta kokevat ihmiset kokevat paljon häirintää ja väkivaltaa. Heidät koetaan usein turvattomuuden aiheuttajina, vaikka juuri he joutuvat eniten turvattomuutta kokemaan. Turvattomuus ei synny asunnottomista ihmisistä vaan asunnottomuudesta. Morottaja muistuttaa myös, ettei palveluiden siirtäminen poista ongelmaa. Ihmiset jäävät, mutta tuki, turva ja apu katoavat. – Turvallisuuden lähtökohta on se, miten kohtaamme toinen toisemme. Ei ole heitä ja meitä, on vain me yhdessä.
Viimeisenä oli vuorossa Helsingin kaupungin etsivä lähityö. Moniammatillisen tiimin kohderyhmänä ovat ulkona asuvat ja palveluiden ulkopuolella olevat. Paikalliset asukkaat voivat olla suoraan yhteydessä lähityöhön ollessaan huolissaan kohtaamiensa asunnottomien hyvinvoinnista. Huoli-ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, ja sen voi myös tehdä nimettömänä. Ilmoitus tehdään kaupungin sähköisellä lomakkeella, muistuttivat lähityön edustajat, sosiaaliohjaajat Kirsi Ekström ja Salkku Salokangas. Paikalle oli kutsuttu myös poliisi, joka oli kuitenkin estynyt tulemasta paikalle. Kirjaston edustaja välitti poliisin terveiset: vaarallisissa ja kiireisissä tilanteissa voi aina soittaa hätänumeroon 112. Kiireettömissä tapauksissa vihjeet poliisille osoitteeseen vihjeet.helsinki@poliisi.fi.
Kysymyksiä yleisöltä Kallion asukkailla oli ollut mahdollisuus jättää kysymyksiä etukäteen, ja niitä olikin saapunut muutamia. Ensimmäinen kysymys koski julkisissa wc-tiloissa tapahtuvaa huumeidenkäyttöä. – Surullinen totuus on, että asunnottomalle julkinen vessa saattaa olla koko yksityisyyden ydin. Siellä nukutaan, syödään, rakastellaan, käytetään päihteitä. Onhan se todella pysäyttävä ajatus, Erja Morottaja VVA ry:stä kommentoi asiaan. Sitten paneelilta tiedusteltiin, milloin pitää tehdä ilmoitus, jos näkee jotain huolestuttavaa. – Toki aina voi tehdä ilmoituksen esimerkiksi poliisille. Mutta on muistettava, että jokaisella on oikeus olla julkisella paikalla. Siinä kohdin kannattaa käyttää myös tervettä harkintaa, Danielle Aittomäki A-klinikkasäätiöltä muistuttaa. Tähän Etsivän lähityön Salkku Salokangas reagoi: – Aiemmin mainittu positiivinen julkisen tilan haltuunotto todellakin on toimiva keino. Karhupuisto on tästä oiva esimerkki. Kaupungin panostaessa viihtyvyyteen kaupunkilaiset ovat ottaneet paikan omakseen, ja se on vähentänyt häiriökäyttäytymistä toden teolla. Seuraava kysymys: Mitä teen, jos päihteidenkäyttäjät ovat rappukäytävässä ja minua pelottaa lähteä töihin? Poliisi oli lähettänyt tähän terveiset: päihteidenkäyttäjät voivat vaikuttaa äänekkäiltä ja pelottavilta, mutta useimmiten he eivät ole väkivaltaisia ja aggressiivisia. Kohtelias pyyntö on se tehokkain keino. Keskustelua moderoinut Kallion kirjaston edustaja komppaa tätä: – Puhu-
Pelastusarmeija oli mukana oman pisteen kera. Pisteellä jaettiin tietoa, Sotahuutoja ja hyvän toivon siemeniä.
malla yleensä kaikki sujuu. Pitäisin ohjenuorana, että vasta ihmisen ollessa kykenemätön ymmärtämään puhetta soittaisin hätäkeskukseen. Paneelilta tiedusteltiin myös, mitä konkreettisia toimia tehdään ja suunnitellaan. Poliisi välitti terveiset heidän ja kaupungin välisen yhteydenpidon tiivistymisestä. – Helsingin kaupunki on tehnyt monia nopeita toimenpiteitä lisäämällä muun muassa jalkautuvaa työtä. Jaamme myös havaintojamme, etsivän lähityön Kirsi Ekström paljastaa. Diakonissasäätiön Aaron Tuomivaara muistuttaa ympäristötyön tärkeydestä: – Monet toimijat, kuten Pelastusarmeija, tekevät ympäristötyötä siistimmän ympäristön puolesta. Lopuksi paikalla olleella yleisöllä oli mahdollisuus kommentteihin ja lisäkysymyksiin. Keskustelun päätteeksi eräs
rouva yleisöstä kiitti mielenkiintoisesta keskustelusta ja siitä näkemyksestä, ettei ongelmaa pidä siirtää muualle, vaan asioiden juurisyihin olisi puututtava. Keskustelun jälkeen yleisöllä oli mahdollisuus tutustua paikalla olleiden toimijoiden infopisteisiin. Myös Pelastusarmeija oli mukana omalla pisteellään. Siellä jaettiin tietoa, Sotahuutoja ja hyvän toivon siemeniä. Turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia.
Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen Tutustu Pelastusarmeijan aloittamaan Kaikkien Kallio -verkostoon syvemmin Sotahuudossa 03/2026. Lehden löydät myös digiarkistostamme issuu.com/sotahuuto
SOTAHUUTO
15
vieraskynä
Ystävämme muista kirkkokunnista pohtivat lehtemme teemoja tai muita ajankohtaisia aiheita
Tämän päivän orjamarkkinoilla Yksi maailman tunnetuimmista ja puistattavimmista ihmiskauppatarinoista löytyy Raamatusta. Joosefin kateelliset veljet panivat hänet kaivoon ja myivät orjaksi. Paitsi orjaksi, Joosef joutuu monella tavalla muutenkin epäonnen kolhimaksi, väärien syytösten kohteeksi ja vankilaan, mutta lopulta kaikki kääntyy ihmeellisellä tavalla hyväksi. Jumalaan luottaen Joosef nousee maan johtohahmojen joukkoon, pelastaa nälänhädältä koko kansan – ja myös oman perheensä – ja muuttuu suurisydämisen anteeksiannon esimerkiksi. Raamatun aikoihin orjuus oli vielä normaalia, mutta siitä huolimatta monessa kohtaa Raamatussa painotetaan orjien ihmisarvoa ja kaikkien oikeudenmukaista kohtelua. Uudessa testamentissa esitetään vallankumouksellinen ajatus siitä, ettei ihmisen arvossa ole eroa, on hän orja tai vapaa. Vaikka kirkon suhtautuminen orjuuteen ei aina ole ollut suoraviivaista, monet orjuuden vastaiset liikkeet ovat syntyneet kristillisestä vakaumuksesta. Esimerkiksi kveekarit olivat varhaisia ja johdonmukaisia orjuuden vastustajia, ja monet herätysliikkeet kampanjoivat orjuutta vastaan aktiivisesti. Kristityt näkivät orjuuden lähimmäisenrakkauden vastakohtana ja muistuttivat jokaisen olevan luotu Jumalan kuvaksi. Orjuus kiellettiin eri aikaan eri puolilla maailmaa, mutta 1900-luvun alussa orjuus oli kielletty lähes kaikkialla, ja 1926 Kansainliitossa tehtiin kansainvälinen yleissopimus orjuuden ja orjakaupan poistamiseksi. Vuonna 1949 YK:n yleiskokous hyväksyi ihmiskauppaa ja prostituutiota koskevan yleissopimuksen. Onkin uskomatonta, miten orjuus on sopimuksista ja periaatteista huolimatta hiipinyt takaisin jopa länsimaihin ja Suomen idyllisiin maalaismaisemiin. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n arvioiden mukaan maailmassa noin 50 miljoonaa ihmistä elää orjuuden kaltaisissa olosuhteissa. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi pakkotyötä, velkaorjuutta, lapsityötä ja pahimmillaan seksuaalista hyväksikäyttöä. Myös meillä Suomessa on tuomittu muun muassa yrittäjiä marjanpoimijoiden hyväksikäytöstä ja ihmiskaupparikoksista. Mieluiten haluaisimme sulkea silmät siltä, että suklaalevyymme käytetyt kaakaopavut on todennäköisesti poiminut lapsi, aamupuuron pakastemarjojen taustalla voi olla ihmiskauppaa tai että ovellemme ruuan kuljettanut ihminen ei todennäköisesti saa työstään millään tavalla elämiseen riittävää palkkaa, pysty maksamaan velkaansa työnantajalleen eikä hänellä välttämättä ole mitään ulospääsyä hankalasta elämäntilanteestaan. Kristittyinä silmien ummistaminen ei kuitenkaan ole vaihtoehto. Jeesus korosti opetuksessaan kaikkien ihmisarvoa ja lähimmäisenrakkautta ja haastoi vallankäytön sekä alistamisen ennennäkemättömällä tavalla. Hän näki johtajuuden olevan ennen kaikkea muiden palvelemista, ja kehotti meitä tekemään muille sen, mitä haluaisimme itsellemme tehtävän. Kysymykset ovat haastavia, mutta meidän on uskallettava kysyä ne, jos haluamme toimia Jumalan käsinä ja jalkoina maan päällä: miten voimme olla hyviä lähimmäisiä niille, joita yhteiskuntamme kohtelee kaltoin? Jos minä olisin pakotettu raskaaseen työhön, mitä toivoisin sinulta, kristityltä veljeltä tai sisarelta? Olenko minä toiminut sen mukaan tänään? 16
SOTAHUUTO
Laura Häkli Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri
Yhteinen suunta Pelastusarmeijalla on uusi ”Yksi Armeija – yhteinen suunta” -strategia. Sen keskiössä ovat ihmiset, tehtävä ja perintö. Strategiaan kuuluva Kompassimalli ohjaa osastoja ja toimipisteitä erilaisten tehtävien kautta yhteiseen suuntaan. Sarjassa tutustumme Pelastusarmeijan eri yksiköihin ja tähän strategiamatkaan.
Yhteinen rukous ja yhdessä liikkuminen lisäävät työhyvinvointia Tampereen osaston työntekijätiimi pohti vuoden alussa työhyvinvointia Kompassimallin innoittamana. Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ja sosiaaliturvaan tehdyt heikennykset näkyvät täällä ruohonjuuritasolla jokapäiväisessä arjessa. Tunnemme riittämättömyyttä kohdatessamme ihmisten hädän ja lisääntyneen avuntarpeen. EU:n ruoka-apuhankkeeseen osallistuminen toi talven aikana lisää jaettavaa, mutta samalla myös lisää asiakkaita. Välillä tuntui, että tilat natisivat liitoksissaan, ja työntekijät alkoivat väsyä. Yhteistuumin päätimme pysyä kiinni toivossa ja taklata väsymystä lisäämällä viikkokalenteriin koko tiimin yhteisen hengityshetken. Tiistai-iltapäivisin talon tyhjennyttyä Koho-koulutuksen väestä kokoonnumme kahvilaan ja pidämme ensin lyhyen kevyen jumpan. Nivelet natisevat ja me huokailemme, kun pyöritämme olkapäitä tai venytämme kylkeä. Jokainen on vuorollaan vastuussa jumppahetken ohjelmasta. Hyviä valmiita taukojumppaohjeita löytyy Yleltä ja YouTubesta runsaasti. Riittää siis, että laittaa sopivan videon pyörimään ja osallistuu itse muiden mukana.
Jumpan jälkeen istumme alas ja hiljennymme. Liikkuminen auttaa irrottautumaan työtehtävistä. Rukoukseen rauhoittuminen tuntuu sen jälkeen luontevalta. Keskitymme näissä rukoushetkissä esirukoukseen. Jokainen saa sanoittaa oman työkenttänsä kiitokset ja pyynnöt. Nimiä ja tunnistettavia yksityiskohtia emme mainitse, jotta meille luottamuksella kerrotut asiat pysyvät luottamuksellisina. Jumala tuntee ja tietää ne kaikki. Rukous työssä kohtaamiemme ihmisten puolesta on meille työhyvinvointiasia. Emme kanna ihmisten taakkoja, vaan jätämme ne Jumalalle. Totuuden nimessä on tunnustettava, että ihan joka viikko emme ole pystyneet pitämään tästä uudesta rutiinista kiinni. Liian usein itsekin sovin tapaamisen hyvinvointihetken ajalle, kun kalenteri tuntuu olevan tukossa. Uskon kuitenkin, että pidettyjen jumppa- ja rukoushetkien vaikutus on ulottunut tiistai-iltapäiviä laajemmalle. Kun työyhteisössä pidetään arvossa ja esillä omasta hyvinvoinnista huolehtimista ja rukousta, muistuvat ne helpommin mieleen silloinkin, kun niitä ei lue kalenterissa.
Tampereen osasto Pelastusarmeijan Tampereen osasto on lämmin ja monimuotoinen yhteisö keskellä kaupunkia. Perhetyömme motto on Lempeyttä arkeen. Aikuissosiaalityömme tarjoaa yksilöllistä apua ja vertaistuellisia Koho-koulutuksia sekä jalkautuu välillä kaduille kahvikärryn kanssa. Työvalmennuksen Ankkuritiimi on matalan kynnyksen mahdollisuus harjoitella arjen rytmiä ja työelämätaitoja. Tärkeä osa arkeamme ovat myös eri-ikäiset vapaaehtoiset monenlaisissa tehtävissään. Rakennamme polkuja matalan kynnyksen sosiaalisesta työstä kohti osaston seurakuntaperhettä, jossa jokainen voi löytää paikkansa. Sunnuntain jumalanpalvelus on seurakuntatyön ydin. Kohtaamiset, rukous ja yhdessä tekeminen kantavat ja kutsuvat mukaan.
Kaisu Leino kapteeni, Tampereen osaston johtaja
Haluatko tutustua Pelastusarmeijan strategiaan syvemmin? Lue lisää tämän nettiosoitteen tai QR-koodin kautta: bit.ly/pelastusarmeijastrategia SOTAHUUTO
17
Krigsropet Frälsningsarmén har också svenskspråkiga aktiviteter i Finland. Här har vi material på svenska från Frälsningsarmén i Finland, Sverige och andra delar av världen.
Trygghet
Tämä kirjoitus julkaistaan suomeksi kotisivuillamme syyskuun aikana.
Jag satt i ett sammanträde, och vi pratade om psykologisk trygghet på arbetsplatsen. Det är mycket som spelar in i hur vi mår på våra arbetsplatser. På individnivå innebär detta att medarbetare vågar vara sig själva utan rädsla. Eller att man som grupp kan känna att man vågar ta risker tillsammans och vågar göra fel, bland annat. Vi är varandras arbetsmiljö och vi behöver vårda relationerna väl. Men jag är mer än mitt arbete eller min yrkesroll. Jag är så pass gammal att jag har lärt mig vad jag kan och vad jag behöver stöd i. Jag har inte längre vare sig för höga eller för låga förväntningar på mig själv – eller andra. Men i det privata kan det vara annorlunda. Trots att jag är en lugn och trygg person i grunden och 18
SOTAHUUTO
har stor tillit till livet. Jag tror faktiskt nästan alltid att allt kommer att ordna sig. Ibland smyger sig oron in i själen och äter nästan upp mig. Det som är bortom min kontroll är svår att värja sig för. För mig handlar trygghet om hopp och framtidstro. Det är därför jag planterar så många vårlökar som möjligt så här på höstkanten. Det gör jag som en välsignad påminnelse om att det blir en vår, att solen och värmen kommer att återvända. Jag gömmer dessa små lökar av tulpaner, liljor och pärlhyacinter i hoppet om en framtida vårblomning i den mörka och kalla jorden. Det är nästan som ett gudsmöte när hoppet får flytta in och påminner mig om att döden inte har sista ordet.
Psalmisten skriver så tryggt om detta i psalm 139. Var jag än är eller går, sitter eller ligger, så vet Gud om det. Inga av mina dagar är dolda för honom och han släpper inte taget om mig. Även om jag skulle gömma mig i havet eller ta morgonrodnadens vingar så skulle jag inte kunna komma undan Gud. Det är inte skrivet som hot utan som en trygghet och omsorg om att jag aldrig är ensam. Jag är helt innesluten i Guds kärlek, alltid och överallt. ”Du omsluter mig på alla sidor och håller mig i din hand” (PS 139:5)
Mia-Lisa Dahlqvist major, Enhetschef personalenheten, Sverige Illustration: Bianca Van Dijk
Minä & Pelastusarmeija Työntekijöitä, ystäviä, upseereita, sotilaita, siviilijäseniä, vapaaehtoisia – olemme kaikki osa Armeijaa! Sarjassa esitämme enemmän tai vähemmän kiperiä kysymyksiä. Tässä kuussa niihin vastaa:
Seppo J. Takala majuri, Helsingin osaston johtaja Milloin tutustuit Armeijaan ensi kerran? – 1960-luvulla vanhempani kävivät Tampereen Kalevan Pelastusarmeijan tilaisuuksissa, silloin sain jo kosketuksen Armeijaan. Vanhin pyhäkouluvihkoni on vuodelta 1968. Miksi halusit liittyä Armeijaan? – Koin Jumalan kutsun, ja Pelastusarmeijaan minut johdatettiin ihmeellisellä tavalla. Suurta apua liittymisprosessissa sain Jorma ja Maritta Ravantilta sekä Kalevi ja Seija Kortelaiselta. Mikä on tehtävässäsi mielenkiintoisinta? – Tietysti olla osallisena Jumalan valtakunnan työssä, nähdä Jumalan muuttavaa voimaa ihmisten elämässä, ja saada olla erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä. Entä turhauttavinta? – Toimistotyöt, tilastoista en pidä. Kun olit lapsi, miksi halusit tulla isona? – Vaahtosammuttimen kokoisena halusin roskakuskiksi, koska oli mahtavaa katsella isoa jäteautoa pihassamme. Myöhemmin haaveilin toimittajan urasta. Mikä on lempiruokasi? – Kana- ja kalaruoat. Rakkain harrastuksesi? – Kirjojen lukeminen. Luen erilaisia kirjoja 60–70 kappaletta vuodessa. Millaiset asiat inspiroivat sinua? – Kun oivaltaa jotain. Uuden oppiminen ei ole mahdotonta ikääntyessäkään.
Kuka on sankarisi? – Sankariviittaa en voi antaa kenellekään muulle kuin Jeesukselle. Arkipäivän sankareita on useita – he, jotka ovat valmiita antamaan toiselle ajastaan, huolenpidostaan, ystävällisyydestään, rakkaudestaan, voimistaan ja myös varallisuudestaan.
Mikä lohduttaa sinua, kun olet surullinen? – Rukous, Raamatun lupaukset, mutta myös musiikki ja kävelylenkit ulkona.
Saat yhden supervoiman. Mikä se olisi – ja miksi? – Lopettaisin sodat ja vihanpidot maailmasta.
Mitä teet, kun muut eivät ole näkemässä? – Todennäköisesti katselen jalkapalloa televisiosta.
Mikä kirja on tehnyt sinuun suurimman vaikutuksen? – Vaikea sanoa yhtä, sillä lähes jokainen kirja tuottaa ajatuksia. Mika Waltarin Valtakunnan salaisuus kertoo arvomaailmojen törmäyksestä, jonka kokee jokainen uskoon tullessaan.
Hullunkurisin kommellus, jonka kehtaat myöntää? – Ylioppilaskirjoituksiin piti pakata eväät ja juomat siten, ettei niistä tule ääniä. Juomapullossani oli kuminen mehupullon korkki, joka posahti äänekkäästi ilmaan pullon suusta juuri samalla hetkellä, kun rehtori oli aloittamassa puhettaan. Paukahduksen kuultuaan hän vain lausui: ”Eiköhän me voida aloittaa, kun lähtölaukaus on jo ammuttu.”
Ketä Raamatun hahmoa ihailet? – Apostoli Paavalia ihailen ja kunnioitan. Hänen päättäväisten opetuksiensa kautta Jeesukseen uskovat pakanat (ei-juutalaiset) saivat alkaa harjoittaa kristillistä uskoa ilman juutalaisuuteen kuuluvaa lakia ja perinnäisoppeja. Kuvittele, että sinulla on tunnusbiisi, joka lähtee soimaan, kun astut huoneeseen. Mikä tämä biisi on? – Richard Strauss: Also Sprach Zarathursta (A Space Odyssey). Voisit matkustaa minne vain. Mihin matkustaisit? – Maailman ympäri. Mitä pelkäät? – Maailman hulluutta.
Usko, toivo, rakkaus – mitä lisäisit neljänneksi? – Armo ja rauha!
Mikä on paras neuvo, mikä sinulle on koskaan annettu? – Muista syödä joka päivä. Mikä on ollut elämäsi paras hetki? – Hyviä hetkiä paljon, paras on vielä edessäpäin. Kerro jotain mielenkiintoista, mitä muut eivät ehkä tiedä sinusta: – Kännykän askelmittarilla kerään askeleita. Päivän tavoite on 10 000 askelta. Pyrin saavuttamaan saman askelmäärän niin viikon, kuukauden kuin koko vuodenkin keskiarvoksi. Se vaatii viitseliäisyyttä. SOTAHUUTO
19
Armeijassa tapahtuu
SUNNUNTAINA 27. SYYSKUUTA 2026 2026 KANSAINVÄLINEN RUKOUSPÄIVÄ NYKYAJAN ORJUUDEN JA IHMISKAUPAN UHRIEN PUOLESTA
Pohjoismaisella yhteistyöllä nykyaikaista orjuutta ja ihmiskauppaa vastaan Syksyllä 2026 ja keväällä 2027 Pelastusarmeija Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa järjestää yhteisiä webinaareja, joissa käsitellään Pohjoismaissa esiintyvää nykyajan orjuutta ja ihmiskauppaa. Mikäli kiinnostuit aiheesta, käy katsomassa viimeisimmät päivitykset webinaareista: pelastusarmeija.fi/ajankohtaista Webinaarit ovat englanninkielisiä ja kaikille avoimia. Tule linjoille mukaan!
AUKAISE “Avaa suusi sen puolesta, joka ei itse kykene puhumaan, aja kaikkien onnettomien asiaa.” Sananlaskut 31:8
Kenraali André Coxin omaelämäkerta julkaistu Eläkkeellä olevan kenraali André Coxin uusi omaelämäkerta Poacher Turned Gamekeeper julkaistiin virallisesti Pelastusarmeijan kansainvälisessä päämajassa Lontoossa Perustajien päivänä 2. heinäkuuta. Lue uudesta kirjasta ja sen julkistamistilaisuudesta: bit.ly/andrecoxkirja
SILMÄMME Radio & TV TV-jumalanpalvelus YLE TV1 sunnuntaina 20.9. klo 11.00 Studiokirkko
Uusia jäseniä Pelastusarmeijan Tampereen osastossa koettiin helluntaina 24.5.2026 merkityksellinen hetki, kun osastoon vihittiin uusi sotilas. Olavi (oikealla) antoi lupauksen seurata Jeesusta Kristusta ja elää kristillistä uskoa todeksi arjessaan. Sotilasvihkimys on kutsu kasvaa opetuslapsena, palvella toisia ja osallistua Jumalan valtakunnan työhön. 20 SOTAHUUTO
Vihkimyksessä kapteeni Riku Leino muistutti Raamatun sanoista: ”Älä jätä elämääsi oman ymmärryksesi varaan, vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan. Missä kuljetkin, pidä hänet mielessäsi, hän viitoittaa sinulle oikean tien.” (Sananl. 3:5–6) Tapahtuma oli ilon ja kiitollisuuden aihe koko osastolle. Uusi sotilas liittyy yhteisöön, jossa kuljetaan yhdessä, tuetaan ja kannetaan toisia rukouksin.
2€ n
Syyskuu 2026 n
Sotahuuto
tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi Tilaamalla tuet Pelastusarmeijan tärkeää työtä kotimaan vähävaraisten hyväksi. Tilaushinnat: Suomi ja Viro, vuosikerta 25 €. Muut maat, vuosikerta 50 €. Nyt on mahdollista tilata myös digilehti paperisen sijasta. Tee tilaus: Kotisivujemme kautta: pelastusarmeija.fi/sotahuuto Viereinen QR-koodi johdattaa myös kotisivuillemme > ( Puhelimitse (09) 681 2300 / toimitus (ma–pe 10–14) 8 Sähköpostitse: sotahuuto@pelastusarmeija.fi * Postitse: Sotahuuto, Uudenmaankatu 40, 00120 Helsinki Mainitse tilatessasi nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi. Jos tilaat lahjaksi, niin mainitse myös lahjansaajan nimi ja osoite.
Tue työtämme kotimaan vähävaraisten parissa
Jottei kukaan jää yksin hädän keskelle Lahjoita: pelastusarmeija.fi tai MobilePay 45355 Keräyslupa: RA/2021/1383
Pelastusarmeijan kansainvälinen toiminta-ajatus Pelastusarmeija on kansainvälinen liike ja evankelinen yhteisö maailmanlaajuisessa kristillisessä kirkossa. Sen sanoma perustuu Raamattuun. Sen työtä motivoi Jumalan rakkaus. Sen tehtävä on julistaa evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta ja kohdata ihmisten tarpeet hänen nimessään ilman mitään erottelua.
Sotahuuto on Pelastusarmeijan lehti, joka ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Se kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.
KRIGSROPET
Frälsningsarméns tidning i Finland Tilaukset: puh. (09) 681 2300 sotahuuto@pelastusarmeija.fi pelastusarmeija.fi/sotahuuto Tilaushinnat: Suomeen ja Viroon vuosikerta 25 €, muihin maihin 50 € Pelastusarmeijan virallinen äänenkannattaja Suomessa 136. vuosikerta Kansallinen päämaja ja toimitus: Uudenmaankatu 40, Helsinki Puhelinvaihde: (09) 681 2300 Sähköposti: sotahuuto@pelastusarmeija.fi Kotisivut: pelastusarmeija.fi facebook.com/pelastusarmeija Instagram: @pelastusarmeija Kansallinen johtaja: everstiluutnantti Saga Lippo Vastaava toimittaja: kapteeni Riku Leino Julkaisuvastaava ja ulkoasu: Toni Kaarttinen Toimituskunta: Esa Nenonen, Riku Leino, Toni Kaarttinen, Taina Paronen, Mira Vuorenpää, Krista Hurme, Heidi Vuorenoja Perustaja: William Booth Kansainvälinen johtaja: kenraali Lyndon Buckingham Kansainvälinen päämaja: The Salvation Army, IHQ, 101 Queen Victoria Street, London EC4P 4EP, UK Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyistä aineistoista. Painopaikka: PunaMusta Oy, Tampere 2026 ISSN 0356-3340 (painettu) ISSN 2489-5814 (verkkojulkaisu)
Kansikuva: Toni Kaarttinen
SOTAHUUTO
21
Ratkaise ristikko! Voit myös värittää kertomuksen ja ristikon kuvat
Jeesus lähetti illalla opetuslapset veneellä Genesaretin järven yli ja jäi rukoilemaan vuorelle. Aamuyöllä nousi kova tuuli ja korkea aallokko, ja opetuslapset soutivat vastatuuleen. He näkivät hahmon kävelevän veden päällä heitä kohden ja pelästyivät niin, että alkoivat huutaa. Mutta se olikin Jeesus, joka sanoi:
”Pysykää rauhallisina, minä tässä olen. Älkää pelätkö.”
Pietari pyysi lupaa tulla Jeesuksen luo veden päällä ja onnistui aluksi, mutta pelästyi myrskyä ja alkoi vajota. Jeesus ojensi heti kätensä, tarttui häneen ja sanoi: ”Miksi aloit epäillä?” He nousivat veneeseen ja tuuli tyyntyi. Silloin kaikki veneessä olijat polvistuivat ja sanoivat Jeesukselle: ”Sinä
olet todella Jumalan poika.”
Sanat ylhäältä alas: jalka hevonen kello sakset kuu joutsen onki perhonen jäätelö juusto sammakko aurinko talo raamattu nappi leppäkerttu ilmapallo koira kärpänen kakku
Ristikon ratkaisu: Jeesus on Jumalan poika
on Pelastusarmeijan ilmainen lastenlehti 4–10-vuotiaille ja se ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Katsele edellisiä Nappiksia ja tilaa lehti: 22 SOTAHUUTO
Nappissivun suunnittelu: Eveliina Annala Piirrokset: Eveliina Annala ja Akseli Leino
Viimeinen sana Rukous nykyajan orjuuden ja ihmiskaupan uhreille
Uskomme rukouksen voimaan! Rukoilemme aamuhartauksissamme. Lähetä esirukouspyyntösi meille: pelastusarmeija.fi/esirukous, sähköpostitse rukous@pelastusarmeija.fi tai kirjeitse: Pelastusarmeija, Uudenmaankatu 40, 00120 Helsinki, kuoreen merkintä ”Esirukous”.
Kuinka tulla uskoon? Ei ole yhtä ainoaa oikeaa valmista kaavaa, jonka mukaan ihminen tulee uskoon. Voit ottaa ensimmäisen askeleen henkilökohtaiseen suhteeseen Jumalan kanssa rukoilemalla esimerkiksi näin: Hyvä Jumala, näetkö minut ja jaksatko kuunnella murheitani? On tullut tehtyä yhtä ja toista, ja nyt se kaduttaa... Onko totta, että Jeesus kuoli ristillä minunkin syntieni tähden, jotta saisin ne anteeksi ja uuden elämän? Haluan uskoa ja luottaa Sinuun. Anna minulle anteeksi ja puhdista sydämeni. Tässä olen, antaudun Sinulle!
”Jotka ovat ansassa” Oikeudenmukaisuuden, toivon ja rakkauden Jumala, isättömien isä, sorrettujen puolustaja, toivomme tuleviksi vuosiksi. Uskomme, että olet vapauttanut meidät vapauteen, palvellaksemme toisiamme rakkaudella, jotta eläisimme yltäkylläisyydessä ja hyvyydessä. Rakas Jumala, Seisomme tässä siskojemme ja veljiemme kanssa, miesten ja naisten, poikien ja tyttöjen, jotka ovat nykyajan orjuuden ja ihmiskaupan uhreja. Tiedämme, että tunnet heidän tuskansa, pelkonsa, sietämättömän kipunsa, nöyryytyksen ja kaiken, mitä he käyvät läpi, josta emme ole tietoisia. Jumala, rukoilemme, että pelastat heidät sortajiensa käsistä, vapautat heidät jumalattomien kynsistä ja armosi kautta ennallistat heidän elämänsä ja tuot heidät valoon. Auta heitä parantumaan, suo heille oikeudenmukaisuus ja anna ihmiskauppiaiden katua ja tulla tuntemaan Sinut paremmin. Täytä meidät pyhällä intohimollasi ja rakkaudellasi, jotta voimme jatkaa taistelua oikeudenmukaisuuden puolesta. Käytä meitä työkaluinasi tämän inhimillisen tragedian lopettamiseksi. Älköön rakkautesi, sylisi ja läsnäolosi koskaan poistuko näiltä uhreilta. Kuule huutomme ja rukouksemme, oi taivaallinen Jumala.
Aamen!
Joy Ime-Sunday Nigerian Territorio
Kiitos rakkaudestasi! Aamen. SOTAHUUTO 23
Sotahuuto9Valmis.pdf 1 8.6.2026 12.58.30