Kesäleirit järjestetään Nummelan lomakodissa. Leirit 1, 3–6 on suunnattu 4–11-vuotiaille lapsille (hinta 180 euroa/viisi päivää) ja leiri 2 12–15-vuotiaille nuorille (hinta 150 euroa/neljä päivää). Hintaan sisältyy majoitukset ja ateriat. Lastenleireille on mahdollisuus osallistua myös päiväleiriläisenä. Linja-autokyyti Helsinki–Lomakoti–Helsinki 5 €
Elämme aikaa, jossa ihminen pilkotaan helposti osiin. Tärkeää ovat suoritukset, roolit ja tehokkuusluvut. Raamattu näkee toisin. Ihminen on kokonaisuus: ruumis, sielu ja henki, Jumalan kädenjälkeä ja arvokas.
Tässä numerossa haluamme pysähtyä tämän äärelle. Lehdessä ääneen pääsevät ihmiset, joille usko ei ole erillinen elämänalue vaan selkäranka, joka kantaa läpi arjen: urheilukentällä, lähimmäisen palvelussa ja perheen kesken. Heidän tarinansa eivät ole suorituksia vaan todistuksia.
Maailman levottomuus ei ole kaukana meistäkään. Ukraina on edelleen sydämissämme ja rukouksissamme. Kristillinen toivo ei tarkoita silmien sulkemista, vaan rohkeutta katsoa todellisuutta suoraan ja silti sanoa: Jumala on tässä.
Heprealaiskirje kutsuu juoksemaan sinnikkäästi, katse Jeesuksessa. Se on kutsu, jonka voi ottaa vastaan juuri tänään, omassa elämässään, omassa väsymyksessään tai omassa ilossaan.
Lähdetään matkaan.
Riku Leino kapteeni, viestintäpäällikkö
tässä kuussa
Pelastusarmeijan johtajat nostavat tärkeitä ja ajankohtaisia asioita valokeilaan
mitä sinulle kuuluu?
Tämä on kysymys, joka esitetään monesti. Useimmiten vastaus on kohtelias: ”Kiitos, minulle kuuluu hyvää” , koska tilanteessa ei yleensä odoteta rehellistä pohdintaa henkilön hyvinvoinnista tai todellisesta elämäntilanteesta. Kerran taas kysyin tämän saman kysymyksen eräältä rouvalta juuri ennen Jumalanpalveluksen alkua. Rouva vastasi, että ”hänelle kuuluu ihan tavallista arkea”. Sitten hän oli hetken hiljaa ja jatkoi: ”Se on hyvä. Tavallinen arki on hyvä.” Tuo lausahdus oli mielestäni niin syvällinen, että se on säilynyt mielessäni jo pitkästi yli vuosikymmenen. Jos ihminen kokee, että tavallinen arki on hyvää, hän todennäköisesti voi myös kokonaisvaltaisesti hyvin.
Monesti kuulen ihmeteltävän, miten me suomalaiset voimme olla edelleen kärjessä, kun mitataan onnellisuutta. Vaikka emme olekaan tunnettuja riehakkaasta ilakoinnista, niin on hyvä muistaa, että ihmisen onnellisuus ja sitä kautta myös hyvinvointi koostuvat monista eri osa-alueista. Yksi merkittävä tekijä on se, että osaa olla tyytyväinen. Tämän päivän maailmassa meille tyrkytetään ajatusta siitä, että voimme tulla onnelliseksi hankkiessamme lisää tavaraa ja uusia kokemuksia. Tällainen ajattelutapa voi johtaa oravanpyörään, jossa
ei tulekaan koskaan täysin tyytyväiseksi.
Jeesus sanoi ennen taivaaseen astumistaan: Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista, jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon. (Joh.14:27)
Monet kristityt ympäri maailmaa tervehtivät toisiaan sanalla shalom , joka on hepreaa ja tarkoittaa rauhaa. Shalom on sanana paljon kattavampi kuin suomenkielinen vastineensa. Se sisältää rauhan ihmisten ja Jumalan kanssa, mutta se tarkoittaa myös turvaa, onnea, hyvinvointia, terveyttä ja eheyttä elämässä. Tällaisen kokonaisvaltaisen rauhan Jeesus on luvannut antaa seuraajilleen.
Tällainen rauha ei ole riippuvainen tulotasoista tai terveydentilasta, vaan se on rauhaa, joka säilyy olosuhteista riippumatta. Se antaa myös kokemuksen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, jolloin ihminen voi rehellisesti todeta, että ”minulle kuuluu tavallista arkea ja se arki on hyvä”.
Vanhassa testamentissa Jumala opettaa Moosekselle meillekin tutun Herran siunauksen (4.Moos.6:24–26). Voit siunata itseäsi rukoilemalla tämän mukaelman noista jakeista:
majuri naistyön sihteeri
Herra siunaa minua ja varjele minua, Herra, kirkasta minulle kasvosi ja ole minulle armollinen. Herra, käännä kasvosi minun puoleeni ja anna elämääni sellainen kokonaisvaltainen rauha, jonka Jeesus lupasi seuraajilleen. Isä, tätä minä pyydän Sinulta, Jeesuksen nimessä, aamen!
Metti Saajoranta
Tervetuloa Uskon ABC -sarjan pariin. Tämä sarja on tarkoitettu jokaiselle, joka haluaa ymmärtää kristillisen uskon perusasioita selkeällä ja käytännöllisellä tavalla. Sarjassa avataan keskeisiä uskon periaatteita, jotka auttavat rakentamaan vahvaa ja elävää suhdetta Jumalaan. Jokainen aihe kutsuu pysähtymään Raamatun äärelle, lukemaan annetut raamatunkohdat rauhassa ja rukoillen sekä pohtimaan, mitä ne merkitsevät omassa elämässäsi.
RaamaTtu – inspiROitu ja hyödyllinen
Koko Raamattu on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, ja se on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi vanhurskaudessa, jotta Jumalan ihminen olisi täydellinen ja varustautunut kaikkiin hyviin tekoihin. (Paavalin 2. kirje Timoteukselle 3:16–17)
Paavali opetti nuorta Timoteusta, että koko Raamattu on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta. Kirjoitusten alkuperä ei siis ole vain inhimillinen ajatus tai viisaus, vaan Jumalan oma ilmoitus. Tämä antaa vahvan perustan luottamukselle. Kun luemme ja tutkimme Raamattua, voimme luottaa siihen, että sen kautta Jumala ilmaisee meille tahtonsa ja sydämensä. (Ps.119:105–112) (Joh.3:16) Pelastusarmeijan opetuksen mukaan Vanhan ja Uuden testamentin kirjoitukset ovat kristillisen uskon ja elämän ainoa luotettava ohje. (PA opin käsikirja s. 20)
Teksti korostaa neljää vaikutusta: kirjoitukset opettavat, nuhtelevat, oikaisevat ja kasvattavat Jumalan tahdon mukaisessa elämässä. Opetus näyttää oikean
suunnan ja auttaa ymmärtämään, mikä on totta. Nuhde paljastaa synnin ja väärät asenteet. Oikaisu palauttaa eksyneen oikealle tielle. Kasvatus rakentaa luonnetta ja muovaa ihmistä Kristuksen kaltaiseksi. Jumalan sana ei ainoastaan kerro totuutta, vaan sen kautta Jumala myös muuttaa ihmisen elämää. (Ps. 119:130) (2. Kor.3:18)
Arjen tasolla tämä tarkoittaa, että Raamatusta löytyy viisautta elämän erilaisiin tilanteisiin. Se ohjaa päätöksiä niin arkisessa työssä, perheessä ja ihmissuhteissa. Se antaa lohdutusta vaikeuksissa ja rohkeutta paineen keskellä. Kun kristitty kohtaa epävarmuutta, kirjoitukset tuovat selkeyttä. Kun elämä väsyttää, sana vahvistaa. Kun suunta hämärtyy, sana näyttää tien. (Fil. 4:6–7) (Ps.23:1–4)
Paavalin mukaan päämäärä on, että Jumalan ihminen olisi täydellinen ja valmis kaikkiin hyviin tekoihin. Täydellisyys ei tarkoita virheettömyyttä, vaan kypsyyttä ja varustautumista. Kirjoitukset valmistavat meitä elämään todeksi uskomme keskellä tavallista arkea. Kun
Ajatuksiani Raamatusta
Raamattu on Jumalan rakkauskirje meille ihmisille. Sen sivuilta löytyy kaikki, mitä elämään ja jumalisuuteen tarvitsemme. Se on Jumalan lapsen aamiainen, lounas ja illallinen – valo, lohtu ja ilo. Taivastien GPS, jota ilman emme löydä kotiin.
Pelastussotilas Vesa Kuokkanen
Jumalan sana vaikuttaa ihmisessä, tavalliset päivät muuttuvat kutsumukseksi, ja Jumala antaa voiman elää siinä uskollisesti.
Seuraavan osan teemana on: usko –voimavaraksi elämään.
Esa Nenonen everstiluutnantti
Pelastusarmeijan teologiaan voit tutustua tarkemmin Opin käsikirjan kautta. Käsikirjan voit tilata 10 € (+postikulut) sähköpostitse osoitteesta kauppaosasto@pelastusarmeija.fi, ja se on luettavissa myös ilmaiseksi verkossa: bit.ly/PAopinkasikirja. Toivomme, että tämä sarja rohkaisee sinua kasvamaan uskossa ja juurtumaan Jumalan sanaan.
Hepe askelTaen lapsipeRheille
Heikki ”Hepe” Tanskasella on tavoite ja unelma. Vapunpäivänä hän aloittaa hyväntekeväisyysjuoksun, joka alkaa Helsingistä Pelastusarmeijan Temppeliltä ja jatkuu Suomen halki päättyen Norjan puolelle Kirkkoniemeen. Tavoitteena on samalla kerätä varoja Pelastusarmeijan Auta ihmistä -keräyksen kautta apua tarvitseville lapsiperheille.
Heikki ”Hepe” Tanskanen ei ole niin sanotusti ”ensimmäistä kertaa pappia kyydissä”. Vuonna 2013 hän tempaisi samanlaisen hyväntekeväisyysjuoksun, tuolloin Nuorgamista Hankoon. Matkaa kertyi 1437 kilometriä 29 päivässä.
– Sillä matkalla oli paljon varjelusta mukana, Heikki muistelee hymyillen.
– Kerran kompuroin, kerran meinasin loukata nilkkani, ja huoltotoimet eivät olleet alkumatkasta harkittuja, mutta kaikki sujui kuitenkin hyvin.
Nyt 66-vuotias Heikki on saanut jo parin vuoden ajan viettää eläkepäiviä. 37-vuotisen työuran hän teki YIT:llä, viimeisimpänä tehden mittauksia Tampereen ratikkalinjoja varten. Juuasta kotoisin oleva Heikki on kotiutunut Ylöjärvelle. Heikillä on viisi lasta ja kymmenen lastenlasta.
– Nuorin lapsistani väitteli juuri 33-vuotiaana tohtoriksi. Hän on vanhan testamentin tutkija, tutkii alkuperäiskieliä, Heikki toteaa isällisellä ylpeydellä.
Juoksuharrastuksen Heikki aloitti vuosituhannen vaihteessa, ja vuonna 2005 sählykaveri houkutteli mukaan Helsinki City Marathoniin. Onnistunut kokemus palkitsi, ja nyt Heikillä on jo juostuna 62 maratonia koti- ja ulkomailla.
Heikillä on selkeä tavoite: – 70 vuotta täytettyäni toivon koossa olevan 70 maratonia. Tavoitteena on myös, että juoksemani kilometrit yltäisivät maapallon ympäri. Noin 7000 kilometriä uupuu, Heikki sanoo silmät loistaen.
Hän kuitenkin myöntää, että tähän tarvitaan tukea ylhäältä: – Heittäydyn Herran varaan tässä hommassa.
Matkaan lapsiperheiden hyväksi
Reilu vuosi sitten Heikin ollessa juoksemassa – kuinka muutenkaan – ajatus
Heikki ”Hepe” Tanskanen valmiina juoksuun. Edessä on 1850 kilometriä Hangosta Norjan Kirkkoniemeen.
uudesta hyväntekeväisyysjuoksusta heräsi Heikin mielessä, eikä se päästänyt irti. Vuonna 2013 tehty yhteistyö miellytti häntä, joten Heikille oli luontevaa olla jälleen Pelastusarmeijaan yhteydessä.
– Koen, että Pelastusarmeijan avulla kerätyt varat löytävät oikean kohteensa. Lapsiperheet ovat suuresti sydämelläni. Toimintanne on sydämellistä ja ihmisläheistä. Arvostan myös sitä, että Pelastusarmeija on hengellinen yhteisö. Ojennatte kätenne kanssaihmisille, mutta pidätte sydämenne auki Taivaan Isän suuntaan.
Tuleva matka on noin 1850 kilometrin pituinen ja kulkee halki 28 paikkakunnan, kuten Helsinki, Hämeenlinna, Tampere, Ylöjärvi, Jyväskylä, Kuopio, Juuka, Kuusamo, Inari, Nuorgam, Pykeija ja Kirkkoniemi. Aikatavoitteeksi Heikki on asettanut 43 päivää, mikä tarkoittaa 43 kilometrin päivämatkoja. Matka alkaa vapunpäivänä Helsingin Temppeliltä, jossa Pelastusarmeijan edustaja siunaa hänet matkaan. Noin viikon verran ennen juhannusta matkan pitäisi päättyä Norjan Kirkkoniemeen.
Yöpymiset tapahtuvat asuntoautossa, jota ajaa Heikin puoliso Tuula. Puoliso on myös tärkeä henkinen tuki matkalla. – Tällaisella matkalla rytmitys on tärkeää. Ajatukseni on herätä päivittäin klo 7, syödä aamiaista ja aloittaa matka klo 9 mennessä. Kolmen tunnin jälkeen pidän tunnin lounastauon ja sen jälkeen jatkan juoksua. Juoksuani pystyy seuraamaan liveseurannan kautta, Heikki vinkkaa ja näyttää pöydällä oleva urheiluseurantalaitetta.
Valmistautumisessa Heikillä oli hiukan haasteita. Viime syksynä yskä ja keuhkokuume keskeyttivät harjoittelun kahdeksi kuukaudeksi. Terveenä pysyminen onkin ainoa isompi huoli näinä juoksua edeltävinä viikkoina.
– Ihmeellisesti kaikki on kuitenkin edennyt toivotusti, ja luojan suodessa olen valmis tähän uuteen koitokseen.
Hengellisen kodin kaipuuta Kuten tässä on käynyt jo ilmi, Heikki on hengellinen ihminen.
– Minulla ei ole tällä hetkellä hengellistä yhteisöä, mutta luen aina Päivän Tunnussanan ja siihen liittyvän raamatuntekstin. Ihmeellisesti Herra johdattaa kaipaamani sanat luokseni.
Heikki ei sulje pois mahdollisuutta, että Pelastusarmeijasta voisi jossain vaiheessa tulla hänen hengellinen kotinsa-
Seuraa Hepen matkaa Suomen halki reittiliveseurannan ja sosiaalisen median päivitysten avulla: pelastusarmeija.fi/hepe
Sivun kautta voit antaa myös tukesi Pelastusarmeijan Auta ihmistä -keräykseen. Yhä useammat lapsiperheet, vanhukset ja yksinäiset hakevat meiltä apua. He kamppailevat päivittäisen toimeentulonsa kanssa. Jaamme ruokaa ja tuemme muissa välttämättömissä menoissa. Monet jäävät yksin pohtimaan näitä kysymyksiä, ja tarjoamme myös yhteisöllistä toimintaa, tukea ja neuvontaa. Kiitos, että autat meitä auttamaan.
kin. Tampereen osastolta hän tunteekin
Lasse Mattssonin, joka tuottaa teatteriesityksiä.
– Olen itse asiassa esittänytkin Johannesta yhdessä hänen pääsiäisnäytelmistään! Heikki naurahtaa.
Juoksu on Heikille meditatiivista, sydämen ja mielen Jumalalle avaavaa toimintaa:
– Juostessa lepään, mikä voi kuulostaa erikoiselta. Mieleni lepää ja se on avoin rukoukselle. Juostessa saan myös ideoita, aiemmin työhöni ja nyt juoksuuni liittyen.
Tulevalta koitokselta hän odottaa uskonsa vahvistumista. Viime halkijuoksusta nouseva muisto nostaa hymyn Heikin
huulille: – Muistan, kun viime kerralla rukoilin näännyksissä energiaa, niin Jumala lähetti reitilleni mättäällisen variksenmarjoja.
Lopuksi Heikki haluaa muistuttaa, ettei hän hae näillä tempauksilla henkilökohtaista kunniaa. Hän toteaa silminnähden herkistyen: – Kaikki on turhaa, jos Herra ei ole kaiken keskiössä. Jumala on laskenut tämän asian sydämelleni, mutten halua tästä itselleni glooriaa. Jeesukselle kuuluu kaikki kunnia ja ihmisille se apu, mitä he tarvitsevat.
Toni Kaarttinen
Kuva: Toni Kaarttinen
Lomakodissa jatkuu lämminhenkinen, yhteisöllinen käsityöprojekti, jossa virkataan vuosittain uusi peitto isoäidinneliöistä. Projektiin voi osallistua kuka tahansa lomakodin vieras; leiriläinen, työntekijä, vapaaehtoinen tai yhteistyökumppani.
lasTen lomakodin uudet tilat palvelevaT entisTä monipuOlisemmin
Viimeisten parin vuoden aikana Pelastusarmeijan Lasten lomakodilla on tehty lukuisia uudistuksia.
Tänä vuonna uudistukset jatkuvat – tavoitteena entistäkin viihtyisämpi ja käyttäjäystävällisempi lomakoti.
Pelastusarmeijan Lasten Lomakodin laaja kiinteistöhanke käynnistyi jo vuonna 2024, kun alueen vanha majoitusrakennus sekä vuosikymmenten ajan palvellut päärakennus purettiin ja toiminnot yhdistettiin moderniin kaksikerroksiseen uudisrakennukseen. Uusi rakennus valmistui keväällä 2025 ja tarjoaa 18 majoitushuonetta, 60 hengelle mitoitetun ruokailutilan sekä useita monikäyttöisiä ryhmätiloja, jotka mahdollistavat erilaisten leirien, koulutusten ja yhteisötapahtumien järjestämisen. Vuoden 2026 aikana uudistukset jatkuvat, sillä tavoitteena on kehittää Lomakotia kokonaisuutena entistä joustavammaksi, viihtyisämmäksi ja käyttäjäystävällisemmäksi.
Liisalan sali uudistui valoisaksi ja monikäyttöiseksi tilaksi
Liisalan rakennuksen yläkerrassa sijaitseva sali on kokenut perusteellisen muutoksen. Vuosien varrella ahkerassa käytössä kulunut tila on remontoitu valoisaksi kokous- ja kokoontumistilaksi. Uudistuksilla halutaan vastata Pelastusarmeijan omien tilaisuuksien, koulutusten ja yh-
teisten juhlien tarpeisiin, mutta samalla avata tilaa entistä paremmin myös ulkopuolisille käyttäjille.
Uudistunut valaistus, akustiikka ja kalustus tekevät salista helposti muunneltavan, jolloin samassa tilassa voidaan järjestää luentopäiviä, työpajoja, juhlia ja hiljentymishetkiä. Kokoustekniikka on päivitetty vastaamaan nykypäivän vaatimuksia, mikä mahdollistaa sujuvat hybriditilaisuudet sekä muiden tilaisuuksien järjestämisen. Uudistunut Liisalan sali on merkittävä lisä Lomakodin ryhmätiloihin.
Saunarakennus uudistuu tukemaan monipuolisia käyttäjäryhmiä
Lomakodin vanha saunarakennus on tullut käyttöikänsä päähän, ja saunatiloja tullaankin uudistamaan perusteellisesti. Tavoitteena on luoda kokonaisuus, joka palvelee lomakodin laajentunutta toimintaa aiempaa paremmin.
Uudistettu sauna tarjoaa turvalliset, esteettömät ja viihtyisät puitteet niin leiriryhmille, perheille kuin aikuisille osal-
listujille. Saunan lisäksi uudistukseen kuuluu pesu- ja pukutilojen nykyaikaistaminen, energiatehokkuuden parantaminen sekä piha-alueen uudistaminen. Saunalle halutaan luoda rauhoittava, luonnonläheinen tunnelma, joka tukee myös erilaisten virkistyspäivien ja leirien järjestämistä.
Saunan rooli Lomakodissa on aina ollut merkittävä kiireettömälle yhdessäololle ja päivän kokemusten jakamiselle. Uudistusten myötä tämä perinne jatkuu entistä paremmissa puitteissa.
Uusi askartelu- ja kädentaitotila tuo luovuuden keskiöön Liisalan alakertaan rakenteilla oleva askartelu- ja kädentaitotila on yksi odotetuimmista uudistuksista. Tilasta tulee monipuolinen työskentely-ympäristö, jossa voidaan toteuttaa erilaisia luovia projekteja. Erityisen merkittävä lisä on tilaan tuleva keramiikkauuni. Se mahdollistaa savitöiden ja keramiikkakurssien järjestämisen uudenlaisena toimintana, jota sekä lapset että aikuiset ovat toivoneet jo pitkään.
Ylinnä: Liisalan uudistuksilla vastataan Pelastusarmeijan omien tilaisuuksien, koulutusten ja yhteisten juhlien tarpeisiin, mutta se sopii myös ulkopuolisille käyttäjille.
Vasemmalla: Keramiikkauunia on toivottu pitkään!
Yllä: Viime kesänä tulivat käyttöön päärakennuksen viihtyisät majoitustilat.
Kädentaitotilaa hyödynnetään laajasti: kesäleireillä, Pelastusarmeijan omissa tapahtumissa, koulutuksissa ja vapaaehtoistoiminnan tilaisuuksissa. Lisäksi tila tarjoaa mahdollisuuden uusille palveluille, kuten virkistyspäiville, keramiikkaretriiteille ja erilaisten harrasteryhmien kokoontumisille. Luova tekeminen tukee yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja onnistumisen kokemuksia, ja siksi uuden tilan rooli Lomakodin toiminnassa tulee olemaan keskeinen.
Yhteisöllinen käsityöprojekti tuo lämpöä ja väriä Lomakotiin Vuoden 2026 uudistusten rinnalla Lasten Lomakodissa jatkuu myös lämminhenkinen uusi yhteisöllinen käsityöprojekti, jossa virkataan vuosittain uusi peitto isoäidinneliöistä. Projektiin voi osallistua kuka tahansa lomakodin vieras; leiriläinen, työntekijä, vapaaehtoinen tai yhteistyökumppani. Valmiita neliöitä voi tehdä yhden tai useampia, ja tarvittavat
ohjeet sekä langat löytyvät lomakodilta paikan päältä. Peitto kootaan vuoden päätteeksi osaksi lomakodin sisustusta, ja jokainen neliö tallentaa siihen pienen palan lomakodin historiaa sekä kävijöiden yhteistä tarinaa.
Taru Tulonen
Lasten Lomakodin johtaja
Kuvat: Lasten Lomakoti
elämän esteiden yli uskon voimalla
20-vuotias aitajuoksijalupaus Antti Sainio ei säväytä vain tuloksillaan ja kisamenestyksellään,
vaan myös sillä, että hän uskaltaa rohkeasti uskoa – ja näyttää sen myös maailmalle.
Tapaamme nokialaisen aitajuoksija Antti Sainion kanssa Tampereen Messu- ja urheiluhallissa – tuttavallisemmin Pirkkahallissa. Tampereen Pyrinnön edustajana halli on tullut hänelle treenipaikkana hyvin tutuksi. Viime aikoina hän on tehnyt osan treenistään myös Helsingissä Oskari Mörön mentoroimana. Antin valmentajana toimii Petra Stenman Aiemmin valmennuksesta vastasi Antin äiti Maarit Palmroos, mutta nyt hän on avustavassa valmennusroolissa.
Kysyn Antilta, millaista on työskennellä äidin valmennuksessa ja millainen vaikutus läheisellä suhteella on harjoitteluun. – Hyvin toimi. Kun tultiin treenaamaan, hänen roolinsa muuttui. Silloin hän oli valmentaja. Toki läheinen suhde mahdollisti sen, että äidille oli helpompi turhautua, Antti naurahtaa aurinkoisesti.
Urheilu on ollut Antin perheellä verissä. Hänen äitinsä on luokanopettaja ja fysioterapeutti, isänsä Juha Sainio eläköitynyt rehtori ja yleisurheiluvalmentaja. Antin isoveli Ville Aarnivala on saavuttanut menestystä pikajuoksijana.
– Lapsesta asti olen tottunut viettämään aikaa kentillä. Pelasin futista ja koripalloa. Yleisurheilussa kokeilin monenlaista: keihäänheittoa, hyppylajeja ja juoksulajeista oikeastaan kaikkea. Huomasin, että aitajuoksussa pärjäsin parhaiten.
Ura ja menestyminen aitajuoksussa eivät olleet kuitenkaan selviö. Antilla on diabetes ja astma, ja 172-senttimetrisenä hän ei sovi perinteiseen aitajuoksijamuottiin. Hankaluudet Antti on kuitenkin kääntänyt voimavaraksi.
– En ole ulkoisesti perinteinen aitajuoksija, Antti naurahtaa. – Suurin osa heistä on todella pitkiä, ja harva lyhyempi kaveri on päässyt huipulle. Olen saanut pienestä asti kuulla epäilyjä, etten
Antin menestys aitajuoksussa ei ollut selviö, sillä astma, diabetes ja pituus ovat tuoneet haasteita. Hän on kuitenkin kääntänyt haasteet voimavaraksi.
pystyisi tähän. Se on herättänyt näyttämisen halua, sisuuntumista. Haluan näyttää muillekin nuorille – jotka saattavat kokea, etteivät ole oikeanlaisia tai heillä on rajoituksia – että kaikki on mahdollista! Jos jotain haluaa tarpeeksi paljon ja siihen on valmis panostamaan, vain taivas on rajana.
Harjoittelulla menestystä
Itselleni yleisurheilumaailma on vieras, joten mielenkiinnolla haluan kuulla, mitä kilpaurheilijan treenikuvioihin kuuluu.
– Se vaihtelee paljon vuodenkierron mukaan. Kesän ja syksyn kisojen jälkeen lepään 3–4 viikkoa. Kun aletaan treenaamaan, niin määrät ovat suurempia. Kisakautena treenejä on vähemmän, mutta ne ovat tehokkaampia. Paljon nopeita liikkeitä. Minulla on ollut loukkaantumisia nuorempana, joten huollan paljon kehoani tavoilla, joita harvempi ikäiseni urheilija tekee. Minulle on tosi tärkeää, että pienet lihakset ovat vahvoja. Kun ne ovat kunnossa, isot lihakset jaksavat enemmän kuormitusta.
Antti antaa valmentajalleen Petra Stenmanille kiitosta: – Hän valmentaa hyvin
huolellisesti, niin että kroppa pysyy ehjänä. Hän osaa rytmittää treenaamisen oikein.
Omissa mielikuvissa urheilu-ura varmasti kysyy uhrauksia elämän muilta osa-alueilta. Antti myöntää sen olevan totta.
– Erityisesti treeni- ja kisakaudella joutuu vähentämään menemisiä. Huilikautena ehtii nähdä kavereita ja hengailla porukassa. Treeni- ja kisakaudella on pidettävä huolta myös siitä, että pysyy terveenä. Etenkin ennen isoja kisoja haluan vältellä julkisia paikkoja ja sosiaalisia tilanteita. Välillä joutuu olemaan itsepäinen ja kieltäytymään monesta. Siksi on hienoa, että lähipiirissä on ihmisiä, jotka ymmärtävät sen.
Määrätietoinen harjoittelu on tuottanut tulosta. Nuoreksi urheilijaksi Antti on saavuttanut jo paljon; Sainio aitajuoksi hopealle Jerusalemin alle 20-vuotiaiden EMkilpailuissa 2023. Seuraavana vuonna hän saavutti pronssia alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa Perun Limassa. Bergenin alle 23-vuotiaiden EM-kilpailuissa 2025 hän rikkoi 400 metrin aitojen Suomen ennätyksellä ajalla 48,61. Hän on voit-
tanut kultaa myös 300 metrin aitajuoksussa ja 4 × 300 metrin viestissä vuoden 2024 sisäratojen SM-kilpailuissa Tampereella, sekä 400 metrin aidoilla 2024 ja 2025 Kalevan kisoissa.
Tiedustelen, onko näistä saavutuksista jokin erityisen merkityksellinen.
– Suomen ennätys, Antti hymyilee leveästi. – Myös MM-pronssi oli minulle tosi tärkeä. Tiesin ennakolta, että se olisi junioriurani tärkein kisa, ja menestyminen tuntui hyvältä.
Antti valmistui Sammon urheilulukiosta viime kesänä ja urheilee nyt täyspäiväisesti. Antti olisi saanut opiskelu- ja urheilusopimuksen Teksasin yliopistoon. Hän harkitsi pitkään lähtemistä, mutta päätti pysyä Suomessa. Päätös on tuntunut oikealta.
– Se olisi varmasti ollut hieno mahdollisuus, mutta täällä tiedän, mitä minun on tehtävä kehittymisen kannalta, että pääsen seuraavalle tasolle. Myöhemmin voisin opiskella jotain esimerkiksi avoimessa yliopistossa ajatellen urheilu-uran jälkeistä aikaa.
Nyt tavoitteet ja unelmat ovat urheilussa.
Antti Sainio on saavuttanut jo paljon. Suomen ennätys 400 metrin aidoissa on ollut Antille itselleen se tärkein. Unelmana ja tavoitteista suurimpana on itseoikeutetusti olympiakulta. Kuva: Jesse Väänänen
– Totta kai olympiakulta ja MM- ja EM-kullat siinä matkalla, Antti virnistää. Lähiajan tavoite on menestyminen Birminghamin EM-kisoissa.
– Siellä on monta kovaa kaveria, joten finaalipaikka on se ensimmäinen tavoite. Jos siihen pääsee, sitten pitää antaa aivan kaikkensa. Aitajuoksussa on monia muita lajeja isompia mahdollisuuksia ennakkosuosikkien virheille, joten pitää olla hereillä.
Kilpailumenestymisen ohella urheilu on myös sosiaalisesti rikastuttavaa.
– Matkustaminen, maailman näkeminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen ovat olleet todella hienoja kokemuksia. Kisoissa kisaamme toisiamme vastaan, mutta sen jälkeen voimme olla kavereita. Kisamatkoilla syntyy oikeita yhteyksiä ja ihmissuhteita.
Rukouksen voimalla
Tästä nuoresta miehestä hehkuu myös toisenlainen valo. Eikä se johdu vain
auringon säteistä, jotka maalavat Pirkkahallin aulaa kultaisilla säteillään. Antti Sainio on löytänyt uskon jo nuorena, ja se on suonut hänelle rauhaa ja itsevarmuutta.
– Se on ollut aina osa elämääni. Olin aiemminkin kiinnostunut, mutta syvällisempi yhteys löytyi 16-vuotiaana, kun kipuilin vakavien loukkaantumisten kanssa. Silloin tunsin olevani henkisesti alhaalla ja uskosta sain valtavasti voimaa.
Lääkäri kertoi hänelle tuolloin, että uran jatkamisesta tulisi vaikeaa. Alaselästä oli löytynyt rasitusmurtuman esiaste sekä rakennevika, joka ei tulisi koskaan paranemaan täysin.
– Rukouksesta löysin tuolloin turvan. Tunsin, että tästäkin voi selvitä. Rukoilu on opettanut, että kaikesta pystyy nousemaan. Elämässä ei ole hätää, kun voi luottaa Jumalaan. Hän kuulee rukouksemme.
Antti kuvailee rukoilun olevan kuin hengitystä: – Se on osa jokapäiväistä
elämää. Rukoilen monta kertaa päivässä ilman, että edes tietoisesti ajattelisin sitä.
Hän on sisäistänyt, että rukoilu ei ole menestyksen pyytämistä:
– En koskaan rukoile voittoa, vaan sitä, että voisin sinä päivänä antaa parhaani.
Antilla on tapana lukea myös tiettyjä Raamatunkohtia ennen kisoja.
– Psalmit ovat hyvin voimaannuttavia. Psalmi 18:33–34 on yksi suosikeistani: ”Jumala vyöttää minut voimalla, hän osoittaa minulle oikean tien. Hän tekee jalkani nopeiksi kuin kauriin jalat, ja ohjaa kulkuni kukkuloille.” Jumala antaa voimaa sisältäsi, ja sen avulla voi pystyä suuriin asioihin.
Hän lukee myös päivittäin Raamattua, vaikka myöntää, ettei aina huvittaisi.
– Joskus tekisi mieli laiskotella ja katsella vaikka jotain tv-sarjaa, Antti naurahtaa. – Olen kuitenkin päättänyt, että
8 Antista hehkuu valo. Eikä se johdu vain auringon säteistä, jotka maalavat Pirkkahallin aulaa kultaisilla säteillään.
Antti Sainio on löytänyt uskon jo nuorena, ja se on suonut hänelle rauhaa ja itsevarmuutta.
luen päivittäin, vaikka vain viisi minuuttia. Luen sekä suomen- että englanninkielistä Raamattua. Englanniksi asiat on usein sanoitettu selkeämmin ja ymmärrettävämmin.
Rohkeasti uskossa
Antti Sainio on uskaltanut näyttää uskonsa myös julkisesti. Tästä selkeimpänä merkkinä vuoden 2024 Kalevan kisojen Suomen mestaruuden voittotuuletus. Hän suuntasi kentän laidalla seisovien ystäviensä luo. Heiltä hän sai käteensä Raamatun, jota suuteli ja nosti kohti taivasta. Ele herätti julkisuutta ja somekom-
mentointia. Suomessa usko on monesti herkkä aihe ja herättää polarisoitunutta keskustelua. Nuori mies ei antanut tämän vaikuttaa itseensä.
– En itse asiassa kiinnittänyt siihen paljon huomiota, sillä oma lähipiirini ja kaverini eivät reagoineet siihen negatiivisesti, vaikka moni heistä ei ole uskossa. He ovat ymmärtäneet, että tämä on minun juttuni.
Lisäksi monilta nuorilta on tullut positiivista palautetta. Antti kertoo sen tuntuneen hyvältä. Viime aikoina nuorten miesten uskonnollisuus on ollut nousussa niin Suomessa kuin maailmallakin.
Antti on tästä hieno esimerkki. Pohdimme syitä tähän uuteen trendiin.
– Minusta tuntuu, että monella nuorella on henkisesti vaikeaa. Erityisesti miehillä on usein sellainen stigma, ettei voi puhua tunteistaan ja vaikeuksistaan. Rukoilu on sellaista, mihin kukin voi kääntyä yksityisesti ja saada siitä apua ja lohtua, Antti pohtii ja jatkaa: – Ja kun nuoret huomaavat, että on toisia samalla tavalla asiasta kiinnostuneita, se rohkaisee.
Toni Kaarttinen
Kuvat: Toni Kaarttinen & Jesse Väänänen
nuOReT ja Jumala
Suomalaista nuorisoa on pitkään pidetty yhä maallistuvampana, mutta viimeaikaiset tutkimustulokset viittaavat muutokseen tässä kehityksessä. Erityisesti nuorten miesten suhtautumisessa uskoon ja hengellisyyteen on havaittavissa selvä käänne. Itä-Suomen yliopiston rippikouluikäisiä koskeva tutkimus osoittaa, että nuorten poikien usko Jumalaan on vahvistunut merkittävästi vuosien 2019–2024 aikana. Tutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia vastanneista kertoo uskovansa Jumalaan, mikä on lähes kaksinkertainen määrä verrattuna aiempiin tutkimuksiin.
Myös mediassa on kiinnitetty huomiota ilmiöön. Kirkko ja kaupunki -lehden (13.2.05) mukaan kristinusko puhutte-
lee nuoria miehiä erityisesti tarjoamalla kokemuksia hyväksytyksi tulemisesta ja turvallisuudesta sekä tunnetta pysyvyydestä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Lisäksi kristillinen perinne tarjoaa esikuvia ja rakenteita, jotka tukevat nuorten identiteetin rakentumista ja kasvua.
Vastaavaa kehitystä on havaittavissa myös kansainvälisesti. Lyndon Buckingham, Pelastusarmeijan kenraali, viittasi pelastusarmeijalaisille suunnatussa viestissään ”Kutsu toimia” Isossa-Britanniassa julkaistuun raporttiin The Quiet Revival (Hiljainen herätys). Raportin mukaan Englannissa on käynnistynyt uusi hengellinen herääminen, joka näkyy uskon syvenemisenä ja seurakuntien kasvuna erityisesti nuorten keskuudessa − ja nuorten joh-
tamina. Aiemman jäsenkadon sijaan tämä uusi kehitys haastaa positiivisesti pitkään vallinneet ennusteet kristinuskon hiipumisesta.
Esa Nenonen everstiluutnantti
Lukemista:
Porkka, J., & Tervo-Niemelä, K. (2024). Poikien usko vahvistunut edelleen: bit.ly/poikienusko
Kirkko & Kaupunki: Tutkimus: Myönteiset tavallisen miehen mallit vetävät nuoria miehiä kirkkoon: bit.ly/KJKmiehenmallit
The Salvation Army –The General’s Call to Action: bit.ly/TSAaction
Kuva: StockSnap
Pelastusarmeijan yhdistetty soittokunta ja laulaja Roberto Brandão Pray for Ukraine -konsertin tähtinä. Kansanedustaja Sari Tanus juonsi tilaisuuden.
pRay for ukraine -konseRtisTa tukea sodasTa kärsiville
Ukrainan sota on jatkunut jo neljä vuotta. Temppeliaukion kirkossa järjestettiin lauantaina 21.2. ”Pray for Ukraine” -hyväntekeväisyyskonsertti, jossa esiintyivät Pelastusarmeijan yhdistetty soittokunta ja laulaja Roberto Brandão. Kansanedustaja Sari Tanus juonsi tilaisuuden. Toista kertaa järjestetty tunnelmallinen konsertti toi sodasta kärsivien tilanteen kuuntelijoiden sydämiin ja rukouksiin.
Lauantai-iltana Temppeliaukion kirkkoon oli kokoontunut lukuisa joukko kuulijoita, tukijoita ja lahjoittajia kuuntelemaan Pelastusarmeijan yhdistettyä soittokuntaa ja laulaja Roberto Brandãota sekä osoittamaan tukeaan Ukrainalle ja sen rohkealle kansalle. Toista kertaa järjestettävän konsertin tuotto käytetään lyhentämättömänä kansainvälisen Pelastusarmeijan työhön Ukrainassa.
Konsertti alkoi Pelastusarmeijan yhdistetyn soittokunnan kauniilla sävelillä. Illan kapellimestarina toimi Caj Nordström. Soittokunnalla on juhlavuosi, sillä sen perustamisesta on kulunut jo 130 vuotta. Ukraina on ollut soittokunnan sydämellä heti sodan alettua, ja soittokunta on kokoontunut soittamaan Stockmannin edustalle ja päärautatieasemalle. Näin tätä tärkeää aihetta on tuotu esille ja myös kerätty varoja, jotka on toimitettu Pelastusarmeijan katastrofikeräyksen kautta Ukrainassa tehtävän työn hyväksi.
Illan juontaja Sari Tanus ja konsertin koordinaattori Jukka Salmi toivottivat alkujuonnossaan kaikki lämpimästi tervetulleiksi. Sari pyysi yleisöä liittymään mukaan yhteiseen rukoukseen. Hän jakoi myös tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie n tervehdyksen, joka huipentui Eino Leinon runon sanoihin:
Päivä vain -laulun yhteydessä soittokunnan soittoon yhtyi vokalistina illan toinen pääsiintyjä Roberto Brandão. Tämä valovoimainen muusikko, pastori ja evankelista on tullut monelle tutuksi The Voice of Finland -kilpailusta.
Roberto Brandão esitti useita kauniita ja voimakkaita lauluja, kuten The Prayer, Armolaulu ja El Shaddai The Prayer on Robertolle erityinen laulu, sillä se muistuttaa häntä ajasta, jolloin hän oli Ukrainan sodan alettua tiiminsä kanssa tarjoamassa humanitaarista apua Puolassa.
Illan puheen pitivät Temppelin osaston uudet johtajat ja ohjelmasektorin päälliköt, majurit Christian ja Anna-Lena Paulsson. Ennen määräystään territoriossamme he palvelivat Puolassa aluejohtajina. Sodan todellisuus tuli Puolassa lähelle miljoonien ukrainalaisten paetessa sotaa naapurimaahan. Anna-Lena jakoi ukrainalaisen työtoverinsa ajatuksen: ”Ei voi kulkea jatkuvasti peläten – yritämme löytää jotain, mikä muistuttaa normaalista elämästä. Kaiken pohjalla on kiitollisuus siitä, että on jälleen selvinnyt yhdestä päivästä.”
Soittokunta esitti Ukrainan kansallishymnin. Yleisö kunnioitti hetkeä seisten ja herkistynein mielin. Roberto Brandão ja Christian Paulsson rukoilivat Ukrainan puolesta – Herra, anna aseiden hiljentyä. Ilta päättyi yhteislaululla Siipeis suojaan: ”Mua siipeis suojaan kätke, Oi Jeesus, Herrani. Suojassas suo mun olla, jos kuinka kävisi. Sä kaikeks tule mulle valollas, neuvoillas. Suo joka päivä elää mun yksin armostas.”
Pidetään Ukrainan sodasta kärsivät mielissämme ja rukouksissamme.
Toni Kaarttinen
Kuvat: Toni Kaarttinen
Tue Pelastusarmeijan työtä Ukrainassa
• pelastusarmeija.fi/ukraina
• MobilePay 45556
• Tekstiviesti ARMEIJA numeroon 16499. 10 euron lahjoitus (veloitetaan operaattorilaskulla).
Katso kuvagalleria ensi-illasta: bit.ly/ isanpaiva-temppeli
isänpäivä-elOkuva sai ensi-iltansa Temppelissä
Ohjaaja Aleksi Salmenperän uusi elokuva Isänpäivä sai ensi-iltansa 6.3.2026. Pop Up Kino Helsinki toi elokuvan ensi-illan erikoisnäytöksen ainutlaatuiseen ympäristöön Pelastusarmeijan Temppeliin Helsingin
Punavuoressa. Elokuvanäytökseen kuului myös keskustelutilaisuus, johon osallistuivat territorion komentaja, everstiluutnantti Saga Lippo, Miessakit Ry:n toiminnanjohtaja Tomi Timperi ja ohjaaja Aleksi Salmenperä.
Isänpäivä-elokuvassa Pelastusarmeija ja sen asumispalveluyksikkö ovat aidosti mukana – omilla asukkaillaan ja omassa ympäristössään. Elokuvan keskeiset teemat, ihmisarvo, toivo ja mahdollisuus uuteen alkuun, ovat myös Pelastusarmeijan työn ydintä. Pääosaa näyttelevillä Pitäjänmäen asukkaalla Tomi Lindforsilla ja näyttelijä Tommi Korpelalla on tosielämässä vuosikymmenten mittainen ystävyyssuhde.
Vaikka kyseessä on taiteellinen teos, se käsittelee teemoja, jotka ovat Pelastusarmeijan työssä tuttuja: riippuvuutta, häpeää ja katkenneita suhteita, mutta myös ystävyyttä, uskollisuutta ja mahdollisuutta muutokseen. Isänpäivässä vaikeissakin elämäntilanteissa elävien ihmisten tarinat kerrotaan rehellisesti ja kunnioittavasti. Elokuva tekee näkyväksi asumispalvelun arkea ja ihmisten todellisia elämäntilanteita ilman silottelua. Se heijastaa työtämme, jonka keskiössä on rinnalla kulkeminen, tukeminen ja vahva usko siihen, ettei kukaan ole menetetty tapaus.
Tunnelmallinen ensi-ilta
Ensi-iltaesitys keräsi runsaasti yleisöä nauttimaan elokuvasta, sillä näytös oli miltei täysi. Monelle vierailijalle visiit-
ti Temppelissä oli ensimmäinen, ja julkisivun ja sisätilojen kauneus sai lukuisia ihastelevia kommentteja.
Näytöksen jälkeen illan huipensi keskustelutilaisuus, johon osallistuivat everstiluutnantti Saga Lippo, Miessakit Ry:n toiminnanjohtaja Tomi Timperi ja elokuvan ohjaaja Aleksi Salmenperä.
Keskustelutilaisuus käsitteli monia teemoja. Miessakit ry:n toiminnanjohtajalta Tomi Timperiltä kysyttiin, miten miesten kokonaisvaltainen hyvinvointi kohenisi. Tomi kertoi, että aivan erityinen työkalu tähän on vertaistuki.
Tomi Timperi on myös elokuvassa Tinkeä näyttelevän Tomi Lindforsin henkilökohtainen avustaja ja ystävä.
– Tunnen suurta ylpeyttä siitä, mitä hän on saanut elokuvassa aikaiseksi.
Ohjaaja Aleksi Salmenperä antoi erityistä kiitosta vielä Tomille ja elokuvassa esiintyneille Pitäjänmäen asukkaille.
– Heidän työskentelynsä oli niin luontevaa.
Aleksi kertoi, että hän halusi varmistaa Tomilta, tunteeko hän mukanaolonsa elokuvassa varmasti hyväksi ja oikeaksi.
– Se oli minulle moraalinen pohdinta. Tomi kuitenkin vakuutti minulle, että tämä on parasta, mitä hänelle voi tapahtua, Aleksi kertoo hymyillen.
Tomi Timperi jakoi, että häneen Isänpäivässä iski elämän merkityksellisyyden etsiminen ja löytäminen.
– Elokuvassa Tommi Korpelan Veikko edusti tämän mielekkyyden etsintää Tinkelle. Se antaa meille kaikille tärkeän ohjenuoran, että elämän merkityksellisyyttä tulee vaalia. Se auttaa, kun elämässä kokee vaikeampia hetkiä.
Koskettava kokemus
Keskustelun lopuksi everstiluutnantti Saga Lippo kiitti ohjaaja Aleksi Salmenperää elokuvan tekemisestä ja siitä, miten kauniisti elokuva kertoo Pelastusarmeijan työstä ja asukkaistamme.
Lopuksi sana oli vapaa, ja yleisöltä tuli hyvin kaunista palautetta.
– Ei tätä kuivin silmin voi katsoa.
– Kiitos humaanista elokuvasta. Tämä on niin tärkeä elokuva tällä hetkellä.
– Koskettavin elokuva pitkään aikaan. Haluan haastaa kaikkia, miten voisimme auttaa elokuvan tilanteissa olevia henkilöitä. Toivon tällä elokuvalla olevan yhteiskunnallista vaikutusta.
Teksti:
Toni Kaarttinen & Pelastusarmeijan viestintä
Kuvat: Toni Kaarttinen
vieRaskynä
Ystävämme muista kirkkokunnista pohtivat lehtemme teemoja
tai muita ajankohtaisia aiheita
kehon ja hengen hyvinvOinTi
Monet ihmiset innostuvat hoitamaan kehoaan uuden vuoden alussa. Erilaiset lehdet ovat täynnä artikkeleita terveellisistä elämäntavoista. Niissä todetaan usein, että terveet elämäntavat vaikuttavat myös mielen hyvinvointiin. Nämä ovat toki tärkeitä asioita, mutta kristillinen uskomme nostaa esiin myös kolmannen ulottuvuuden. Raamattu muistuttaa meitä siitä, että emme ole vain fyysisiä olentoja, vaan myös hengellisiä ja henkisiä. Luomiskertomuksessa Jumala puhalsi elämän hengen ihmiseen – meille annettiin ruumis ja sielu yhdessä (1. Moos. 2:7). Tämä kokonaisvaltainen ajattelu kuuluu kristilliseen uskoon: ihminen on henki, sielu ja ruumis. Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Psalmissa 139 sanotaan: ” Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, olet punonut minut äitini kohtuun.” Jumala tuntee meidät läpikotaisin ja arvostaa sekä kehoa että henkeä. Meitä kutsutaan pitämään huolta molemmista. Raamatun opetukset kannustavat terveelliseen elämään, mutta myös hengelliseen kasvuun ja yhteyteen Jumalan ja lähimmäisten kanssa.
Toimin kotikaupungissani vapaaehtoisena Walk in -terapeuttina. Walk in -terapia on 14–29-vuotiaille nuorille tarkoitettua matalan kynnyksen keskusteluapua. Walk in -terapia korostaa voimavarojamme ja toivoa tulevaisuudesta. Sen sijaan että mietimme, mikä on vialla, keskitymme siihen, mikä jo toimii ja miten pieniäkin askeleita kohti parempaa voi ottaa. On palkitsevaa huomata toivon antavan nuorelle kirkkaamman katseen ja suoran selän. Nuori lähtee keskustelusta toiveikkaampana kuin sisään tullessa oli. Keho ja mieli ovat todellakin riippuvaisia toisistaan. Mielen vointi heijastuu kehoon eri tavoin.
Olen aina pitänyt Pelastusarmeijan motosta: ”Soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa”. Tämä motto heijastelee Pelastusarmeijan perustehtävää, mutta sopii jokaiseen seurakuntaan. Seurakunnan tehtävä on ihmisen kokonaisvaltainen auttaminen: aineellinen auttaminen (diakonia), henkinen ja hengellinen tukeminen. Voimme seurakunnissa esittää kysymyksen: ”Mitä sinulle kuuluu?” Ehkä vastaus vie hetkeen ystävän kanssa tai rauhalliseen rukoushetkeen. Tällaisten hetkien tunnistaminen ja vahvistaminen luovat toivoa ja auttavat rakentamaan hyvinvointia pala palalta. Hengelliset voimavarat, kuten rukous, yhteisöllisyys ja kiitollisuus, voivat toimia ”hengen peittoina” elämän haasteissa.
Jeesuksen esimerkki opettaa meitä sekä huolehtimaan konkreettisista tarpeista että etsimään Jumalan läsnäoloa arjessa. Voimme kysyä itseltämme: ”Mikä pieni muutos tänään voisi auttaa?” Ehkä se on lämmin ateria, lyhyt kävely ulkona tai ystävällinen sana toiselle. Konkreettiset asiat voivat välittää Jumalan rakkautta ihmiselle, joka on lähellä.
Yhdessä, Jumalan johdatuksessa ja yhteisön tuella, voimme kohdata ja ylittää elämän eteen tuomat haasteet.
Lopulta ihmisen hyvinvointi rakentuu pienistä arjen ratkaisuista, joissa Jumalan rakkaus ja armo kantavat eteenpäin.
Mayvor
Wärn-Rancken
metodistipastori, SEN:n pääsihteeri vuosina 2020–2025, Pelastusarmeijan hallintoneuvoston jäsen
Kuva:
Joanna Lindén-Montes
yHteinen suunta
Pelastusarmeijalla on uusi ”Yksi Armeija – yhteinen suunta” -strategia.
Sen keskiössä ovat ihmiset, tehtävä ja perintö. Strategiaan kuuluva Kompassimalli ohjaa osastoja ja toimipisteitä erilaisten tehtävien kautta yhteiseen suuntaan.
Sarjassa tutustumme Pelastusarmeijan eri yksiköihin ja tähän strategiamatkaan.
lasTen iCaRe-myymälä toi uudenlaisTa ilOa ja yHdenveRtaisuutTa
leiRiviikoille
Nummelan lomakodin iCare-myymälä syntyi tarpeesta ajatella vanha varavaatevarasto uudella tavalla. Olimme jo pitkään täydentäneet leiriläisten puuttuvia vaatteita varastostamme, joskus jopa pakaten lapselle repullisen kotiin viemisiksi. Pysähdyimme miettimään, voisimmeko tarjota lapsille enemmän kuin vain varavaatteita. Syntyi ajatus omasta iCare-hyväntekeväisyysmyymälästä, jossa lapset pääsisivät itse ”shoppailemaan” heille mieluisia vaatteita osana leiriviikkoa.
Otimme yhteyttä iCare-myymälätoiminnasta vastaavaan Heli Suomeen ja kerroimme ideastamme. Heli innostui heti ja keräsi meille sopivia lahjoitusvaatteita Vantaan varastolta. Kuljetukset Nummelaan onnistuivat kätevästi kiinteistövastaava Pauli Juvan kyydissä muun asioinnin yhteydessä. Näin kehkeytyi sujuva koko tiimin yhteinen toimintaketju.
Myymälä liitettiin osaksi leirin päätöspäivän perinteistä leiritoria. Lapsilla
Lasten lomakoti
on käytössään ”Numuja”, leirin omaa leikkirahaa, jota he voivat käyttää ostoksiinsa. Tämä on mahdollistanut jokaiselle tasavertaisen ja mieluisan ostoskokemuksen ilman taloudellisia rajoitteita. Erityisen innostavaa on ollut nähdä, kuinka moni lapsi pukee ostamansa vaatteen ylleen heti ja kiipeää leiribussiin uusi, leiriltä ostettu paita tai huppari päällään. Opimme, että pienellä idealla voi olla suuri vaikutus. Myymälä vahvistaa lasten osallisuutta, luo iloa ja tuo uuden, yhteisöllisen ulottuvuuden leirien ohjelmaan. Oivalsimme, että arjen rakenteita uudesta näkökulmasta tarkastelemalla voi pienikin muutos synnyttää jotain aidosti merkityksellistä. Haluamme, että jokainen lapsi kokee olevansa arvokas ja tulee nähdyksi.
Taru Tulonen
Lasten lomakodin johtaja
iCare secondhand
-hyväntekeväisyysmyymälät
Lasten lomakoti Nummelassa tarjoaa kesäisin turvallisen ja elämyksellisen leirikokemuksen sadoille lapsille. Leiriviikot sisältävät ulkoilua, yhdessä tekemistä ja arjen taitojen harjoittelua kannustavassa ympäristössä. Tänä kesänä lomakoti järjestää jälleen kuusi kesäleiriä. Leireille ilmoittautuminen alkaa maaliskuussa. Toiminnan ytimessä ovat yhdenvertaisuus, osallisuus ja ilo. ”Lomikselle” jokainen lapsi on tervetullut omana itsenään.
iCare-hyväntekeväisyysmyymälöissä jokainen ostos tukee Pelastusarmeijan auttamistyötä ja kutsuu kaikenikäiset tekemään hyvän mielen secondhandlöytöjä. Pelastusarmeijalla on yhteensä 17 myymälää ympäri Suomea: pelastusarmeija.fi/myymalat
Lue lisää tämän nettiosoitteen tai QR-koodin kautta: bit.ly/pelastusarmeijastrategia
kRigsROpeT
Frälsningsarmén har också svenskspråkiga aktiviteter i Finland. Här har vi material på svenska från Frälsningsarmén i Finland, Sverige och andra delar av världen.
kROpp & ande
Tämä kirjoitus julkaistaan suomeksi kotisivuillamme toukokuun aikana.
Den urkristna församlingens liv var inte lätt. Även om Gud verkade med kraft bland de troende, den kristna tron spred sig med fart, människor kom till tro och blev frälsta, hade de också mycket motgångar.
Den urkristna församlingen förföljdes, och många kristna led martyrdöden.
Dessutom nästlade sig en och annan villolära in i församlingen. Mot dessa villoläror stred till exempel Paulus, och många av dem upphävdes senare i de tidiga kyrkomötena.
En av de besvärligaste villolärorna, som försökte blanda sig i kristendomen, var gnosticismen. Där ingick undervisning till exempel om att den fysiska världen är mindre värd och ond. Till denna fysiska värld hör också människans kropp. Gnosticismen påstod, att endast människans själ har betydelse, och att kroppen enbart är själens fängelse, från vilken man skulle befrias.
När vi läser Bibeln märker vi ändå, att ett sådant tänkesätt är verklighetsfrämmande. Fastän tanken om att allt fysiskt är av ondo och det andliga gott, kan låta ädel, är den ändå väldigt problematisk, när vi undersöker ämnet närmare.
För det första kan vi på Bibelns första blad läsa att Gud skapade människan till en varelse med kropp, och konstaterade, att det – vid sidan av allt annat skapat – var mycket gott (1. Mos. 1:31).
I Jesus Kristus blev Gud själv en verklig människa. Han hade en kropp, alldeles som vi. Han åt, drack och sov.
Han dog fysiskt på korset och uppstod också fysiskt från de döda.
Och en liknande kroppens uppståndelse väntar också var och en, som tror på Jesus. Fastän vi får en ny förklarad kropp när den sista basunen ljuder, kommer den ändå att vara fysisk. Och ända till den dagen kommer våra ofullkomliga kroppar att vara Den Helige Andes tempel (1. Kor. 6:19).
Av allt detta kan vi dra slutsatsen att vår kropp är en gåva av Gud, och att vi ska verka som ansvarsfulla förvaltare också av den, så att vi kan vara Guds och våra medmänniskors tjänare i denna världsålder. Därför bör också en kristen ta väl hand om sin kropp. Försöka äta hälsosamt, motionera, sova tillräckligt och gå till läkare när vi är sjuka.
Fast vår kropp är en gåva av Gud, måste den också utstå följderna av syndafallet. Därför har de flesta av oss sjukdomar, och vi kan vara svaga, fast vi försöker ta hand om oss själva. Åtminstone blir vi alla gamla och dör fast vi skulle leva hur hälsosamt som helst.
Men låt oss ändå sträva till att förutom vårt andliga välbefinnande även ta hand om vår kropps välmående. Och låt oss komma ihåg mitt ibland sjukdom och ålderdom att det bästa ännu ligger framför oss. En dag får var och en som tror på Kristus en förklarad kropp, som inte blir gammal eller dör. Vi får tillbringa evigheten i Guds närvaro utan död och plåga (Upp. 21:4)!
”Vår kropp är en gåva av Gud, och att vi ska verka som ansvarsfulla förvaltare
också av den, så att vi kan vara Guds och våra medmänniskors tjänare i denna världsålder.”
Becker
Robert
Löjtnant
Ledare för Tavastehuskåren
minä & pelasTusaRmeiJa
Työntekijöitä, ystäviä, upseereita, sotilaita, siviilijäseniä, vapaaehtoisia – olemme kaikki osa Armeijaa! Sarjassa esitämme enemmän
tai vähemmän kiperiä kysymyksiä.
Tässä kuussa niihin vastaa:
sanna-leena TuOminen pelastussotilas
Lahden osaston avustaja
Milloin tutustuit Armeijaan ensi kerran? – 90-luvun loppupuolella.
Miksi halusit liittyä Armeijaan?
– Silloinen osaston johtaja innosti ja kannusti siihen ja tutustuin uusiin ihmisiin.
Mikä on tehtävässäsi osaston avustajana mielenkiintoisinta? – Kun palvelee ihmisiä, samalla palvelee Jumalaa.
Kun olit lapsi, miksi halusit tulla isona?
– Joskus nuorena halusin liikenneopettajaksi.
Mikä on lempiruokasi?
– Tikka masala.
Rakkain harrastuksesi?
– Kesäisin pyöräily ja luonnossa liikkuminen sekä eläinten ja luonnon valokuvaaminen.
Millaiset asiat inspiroivat sinua?
– Luonnon ja eläinten seuraaminen.
Kuka on sankarisi?
– Saara, joka uskalsi viedä Raamattuja niihin maihin, joihin se oli kiellettyä.
Sanna-Leena Tuominen on tehnyt elämäntyönsä lehmien parissa.
Saat yhden supervoiman. Mikä se olisi – ja miksi?
– Saisin viisautta tehdä oikeita ratkaisuja ja valintoja.
Mikä kirja on tehnyt sinuun suurimman vaikutuksen?
– Kaikki Joyce Meyerin kirjat.
Ketä Raamatun hahmoa ihailet?
– Esteriä.
Kuvittele, että sinulla on tunnusbiisi, joka lähtee soimaan, kun astut huoneeseen. Mikä tämä biisi on?
– Joku Riku Rinteen tai Paul Wilburin biisi.
Voisit matkustaa minne vain. Mihin matkustaisit?
– Uudelleen Israeliin.
Mitä pelkäät?
– Jos joutuisi kidutetuksi Jeesuksen seuraamisen tähden.
Mikä lohduttaa sinua, kun olet surullinen?
– Se, että aina voi rukoilla.
Usko, toivo, rakkaus –mitä lisäisit neljänneksi?
– Viisaus, sitä tarvitaan.
Mitä teet, kun muut eivät ole näkemässä?
– Vien pimeällä pähkinöitä jäniksille taloyhtiön nurmikolle ja ikkunasta seuraan, kun ne saapuvat syömään niitä.
Hullunkurisin kommellus, jonka kehtaat myöntää?
– Kerran eläintarhassa ollessamme karhujen luona, kun ei ollut muita näkemässä, laitoin puhelimesta karhun ääntelyä kuulumaan. Karhu kiipesi vauhdilla puuhun, tähysti ja loikoili siellä hetken, kunnes tuli alas.
Mikä on paras neuvo, joka sinulle on koskaan annettu?
– Jos sinua pyydetään todistamaan kokouksissa, niin kehu aina Jeesusta, kuinka hyvä hän on.
Mikä on ollut elämäsi paras hetki?
– Kesäpäivät ystävän kanssa mökillä uiden ja saunoen.
Kerro jotain mielenkiintoista, mitä muut eivät ehkä tiedä sinusta: – Teen lentoja kesäisin purjekoneella lennonopettajan kanssa. Nuorena osallistuin vetokoirakilpailuihin ja traktorin taitoajokilpailuihin. Elämäntyö lehmien parissa.
aRmeiJassa tapahTuu
Kansainvälinen tiedonanto
1.7.2026
Everstit Bo ja Christina Jeppsson, jotka palvelevat Ruotsin ja Latvian territoriossa territorion johtajana ja naistyön presidenttinä, on nimitetty Kansainväliseen päämajaan Euroopan alueen kansainvälisiksi sihteereiksi. He aloittavat uudet tehtävänsä komentajan arvolla. He seuraavat tehtävässä komentajia Cedric ja Lyn Hillsia.
Radio & TV
Radiojumalanpalvelus
YLE Radio 1 sunnuntaina 24.5. klo 20.00
Tampereen osasto
Radio YLE 1 jumalanpalvelukset kuunneltavissa
YLE Areenassa 30 päivän ajan julkaisuajankohdasta.
Tilaa pelasTusaRmeiJan uutiskiRje!
Haluatko kuulla ajankohtaisista tapahtumista, vapaaehtoismahdollisuuksista ja tavoista tukea työtämme? Sähköinen uutiskirje sisältää ajankohtaista tietoa kampanjoista, avustustyöstä ja toiminnastamme.
Porvoon osastossa koettiin ilon hetkiä, kun sunnuntaina 8.3. osasto sai uusia jäseniä: sotilas Eevi Ruusu Kelpo, nuori sotilas Aaron Svart ja siviilijäsen Anita Nym Jumalan siunausta heille kaikille!
Pelastusarmeijan historiakirjahanke on ottanut merkittävän askeleen eteenpäin. Kustannussopimus Eija Jämbäckin kirjoittamasta teoksesta Kaikki on armoa – Pelastusarmeija Suomessa 1889–2024 on allekirjoitettu Kustannusosakeyhtiö Siltalan kanssa.
Noin 350-sivuinen teos kokoaa Pelastusarmeijan vaiheet Suomessa yli 130 vuoden ajalta ja tarkastelee historiaa osana yhteiskunnan ja ihmisten elämää. Lähes 100 kuvaa elävöittää kertomusta. Kirja julkaistaan tammikuussa 2027. Työ jatkuu toimitus- ja kuvavaiheeseen. Kerromme hankkeen etenemisestä lisää matkan varrella.
tilaa sotahuuTO iTsellesi tai ystävällesi
Tilaamalla tuet Pelastusarmeijan tärkeää työtä kotimaan vähävaraisten hyväksi.
Tilaushinnat: Suomi ja Viro, vuosikerta 25 €. Muut maat, vuosikerta 50 €. Nyt on mahdollista tilata myös digilehti paperisen sijasta.
Tee tilaus: Kotisivujemme kautta: pelastusarmeija.fi/sotahuuto Viereinen QR-koodi johdattaa myös kotisivuillemme >
Mainitse tilatessasi nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi. Jos tilaat lahjaksi, niin mainitse myös lahjansaajan nimi ja osoite.
Tue työtämme kotimaan vähävaraisten parissa
Jottei kukaan jää yksin hädän keskelle
Lahjoita: pelastusarmeija.fi tai MobilePay 45355
Keräyslupa: RA/2021/1383
pelasTusaRmeiJan kansainvälinen toiminta-aJaTus
Pelastusarmeija on kansainvälinen liike ja evankelinen yhteisö maailmanlaajuisessa kristillisessä kirkossa. Sen sanoma perustuu Raamattuun.
Sen työtä motivoi Jumalan rakkaus.
Sen tehtävä on julistaa evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta ja kohdata ihmisten tarpeet hänen nimessään ilman mitään erottelua.
Sotahuuto on Pelastusarmeijan lehti, joka ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Se kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.
Simon Pietari kulki Jeesuksen kanssa Kapernaumissa. Temppeliveron kerääjät tulivat hänen luokseen ja kysyivät, maksavatko he Jeesuksen kanssa temppeliveron. Pietari vastasi heti: ”Kyllä maksamme!”, vaikka tiesi, ettei heillä ollut rahaa. Hän meni kertomaan asiasta Jeesukselle. Jeesus tiesi jo, mitä oli tapahtunut, ja antoi Pietarille yllättävän ohjeen: ”Mene järvelle, heitä koukku veteen ja ota ensimmäinen kala, jonka saat. Sen suusta löydät kolikon. Maksa sillä vero meidän molempien puolesta.” Pietari teki niin. Hän heitti koukun, sai kalan, avasi sen suun ja löysi kolikon – juuri oikean summan. Jeesus huolehti kaikesta.
Mini‑tietokilpailu:
Kuinka monta kolikkoa kala kerää ennen kuin se pääsee Pietarin luo?
Minä saan luottaa Jeesukseen!
1. Mitä Pietari löysi kalan suusta?
A) Kolikon
B) Kiven
C) Pienen kalan
2. Miksi Pietari meni järvelle?
A) Uimaan
B) Etsimään ystäviä
C) Tekemään niin kuin Jeesus käski
3. Mitä tämä tarina opettaa meille?
A) Että kalat osaavat puhua
B) Että Jeesus tietää, mitä tarvitsemme
C) Että pitää aina olla rahaa taskussa
4. Jatka lausetta: ”Minä saan…”
A) juosta karkuun
B) luottaa Jeesukseen
C) piiloutua kaappiin
5. Bonuskysymys: Miten sinä voit tänään luottaa Jeesukseen?
on Pelast usarmeijan ilmainen la stenlehti
4–10-vuotiaill e ja se ilmes tyy kaksi kertaa vuodessa. Katsele edell isiä Nappiksia ja tilaa lehti:
uskomme
rukouksen voimaan!
Rukoilemme aamuhartauksissamme. Lähetä esirukouspyyntösi meille: pelastusarmeija.fi/esirukous, sähköpostitse rukous@pelastusarmeija.fi tai kirjeitse
