Sotahuuto 2024/09

2€ n

Syyskuu 2024 n

Sotahuuto

Sivut 12–15

Varhainen ennaltaehkäisy estäisi nuorisorikollisuutta ja jengiytymistä

Sivut 10–11

Pelastusarmeijassa opetetaan tärkeitä turvataitoja

Sivut 22–23

Kummikohteemme maailmalla

SOTAHUUTO

1

Päästä minun kansani

2024 KANSAINVÄLINEN RUKOUSPÄIVÄ NYKYAJAN ORJUUDEN JA IHMISKAUPAN UHRIEN PUOLESTA

SUNNUNTAINA 22. SYYSKUUTA 2024 2

”Sen jälkeen Mooses ja Aaron menivät faraon luo ja sanoivat: ’Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: ’Päästä minun kansani…’”

2. MOOS. 5:1

SOTAHUUTO

Sotahuuto

n

Krigsropet

n

Pelastusarmeijan lehti

n

Syyskuu 2024

n

2€

Tässä numerossa 10

04

Toimitukselta

05

Tässä kuussa

06

Someturva apuna somemaailman pimeämmän puolen kohtaamisessa

10

Pelastusarmeijassa opetetaan tärkeitä turvataitoja

12

Varhainen ennaltaehkäisy estäisi nuorisorikollisuutta ja jengiytymistä

16

Football for all – jalkapalloa kaikille

18

Husbyn nuorisotyössä itsetunto versoo

20

Aamunavaus

21

Minä & Pelastusarmeija

22

Kummikohteemme maailmalla

24

Kwetu Mbagala – tyttöjen tukena Tansaniassa

26

Jag vill kämpa ända till slutet

28

Pelastusarmeijan termit tutuksi

28

Armeijassa tapahtuu

30

Ylennetty kirkkauteen

31

Viimeinen sana

16

22

”Haluamme muistuttaa, että olemme kaikki Jumalan luomia. Hänellä on suunnitelma elämällemme, ja hän rakastaa meitä kaikkia. Tämä on kuin siementen istuttamista.

Jonain päivänä nuo siemenet versovat. ” Julia Adolfsson, sivu 18 SOTAHUUTO

3

toimitukselta

Taistelussa turvallisen maailman puolesta Maailman tulisi olla turvallinen paikka meille kaikille. Silti vuosittain miljoonat ihmiset joutuvat ihmiskaupan uhreiksi. Tarkkaa määrää ei tiedä kukaan, sillä suurin osa uhreista ei koskaan päädy avun piiriin. Myös Pelastusarmeijassa tämä on tiedostettu. Joka syyskuu vietämme maailmanlaajuista rukouspäivää nykyajan orjuuden ja ihmiskaupan uhrien puolesta. Vuoden jokaisena päivänä olemme mukana taistelemassa tätä epäkohtaa vastaan. Syyskuun lehti tarjoaakin runsaan paketin informaatiota meille kaikille.

Tärkeä osa taistelua on ennaltaehkäisy. Ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori Sari Vanha-Perttula opettaa lomakodissamme lapsille ja nuorille turvataitoja – miten sanoa EI ja puolustaa omia rajojaan. Kummilapsityömme tarjoaa maailmalla lapsille turvallisen kasvuympäristön ja mahdollisuuden käydä koulua, mikä suojelee lapsia riskeiltä.

Projektikoordinaattori Gabriel Tshidimu kertoo, kuinka Pelastusarmeija kohtaa Ruotsissa jalkapalloilun kautta nuoria ja opettaa heille myös elämäntaitoja. Tampereen osastossa luutnantti Kaisu Leino opettaa reilun työnteon sääntöjä tiimilleen.

Jos asiat kuitenkin riistäytyvät käsistä, Pelastusarmeija ja muut toimijat tarjoavat neuvontaa, suojaa ja tukea ihmiskaupan uhreille. Jokainen meistä voi olla mukana ennaltaehkäisevässä työssä sekä tarvittaessa ohjaamassa mahdollisia ihmiskaupan uhreja ammattiavun piiriin.

Raamattu antaa meille tähän ohjeen Jumalalta: ”Toisenlaista paastoa minä odotan: että vapautat syyttömät kahleista, irrotat ikeen hihnat ja vapautat sorretut, että murskaat kaikki ikeet.” Jesaja 58:6

Kati Kivestö kapteeni vastaava toimittaja

Miten olemme onnistuneet?

Olemme kiinnostuneita kuulemaan, mitä mieltä olet lukemastasi lehdestä.

Lähetä meille niin ruusuja kuin risujakin. Voit myös tehdä ehdotuksia aiheista, joista haluaisit tulevaisuudessa lukea.

Lähetä palautteesi osoitteeseen: sotahuuto@pelastusarmeija.fi 4

SOTAHUUTO

tässä kuussa

Pelastusarmeijan johtajat nostavat tärkeitä ja ajankohtaisia asioita valokeilaan

Tärkeät periaatteet Olen viime aikoina yhä enemmän oppinut arvostamaan Raamatun tekstien käytännöllistä opetusta. Sen lisäksi, että Raamattu on lähde teologisille pohdinnoille, se antaa myös neuvoja jokapäiväiseen elämään. Haluaisinkin mainita viisi Raamatusta löytämääni periaatetta, joiden uskon auttavan meitä rakentamaan suhdettamme Jumalaan, toinen toisiimme ja itseemme.

1. Vartioi aikaasi Jumalan kanssa Lukuisat asiat saattavat häiritä aikaamme Jumalan kanssa. Kuinka usein käykään niin, että juuri silloin, kun avaa Raamatun lukeakseen sitä, puhelin soi tai someen kilahtaa uusi viesti. Hetket, jolloin puhumme Taivaalliselle Isällemme ovat hyvin tärkeitä, sillä ne ovat hetkiä, jotka ravitsevat uskonelämäämme.

Voisimme ottaa mallia Jeesuksesta, joka usein vetäytyi yksinäisyyteen rukoillakseen Isäänsä.

2. Lopeta riidat nopeasti, toimi sillanrakentajana Riidat ja konfliktit kuluttavat voimiamme. Sen takia onkin tärkeää pyrkiä sopimaan ne jo silloin, kun ne ovat vasta idullaan. Jeesus sanoi, että jos uhrilahjaa tuodessasi muistat, että veljelläsi on

jotain sinua vastaan, käy ensin sopimassa veljesi kanssa ja tule vasta sen jälkeen uhraamaan. Huomaa, että Jeesus sanoo: ”Jos veljelläsi on jotain sinua vastaan...”.

Hän kehottaa meitä olemaan aloitteellisia, vaikka se olisikin se toinen, joka haastaa riitaa. Meidät on kutsuttu rakentamaan siltoja, ei tuhoamaan niitä.

3. Ole hidas puhumaan Jaakob muistuttaa kirjeessään: ”Olkoon jokainen ihminen nopea kuulemaan, hidas puhumaan, hidas vihaan; sillä miehen viha ei tee sitä, mikä on oikein Jumalan edessä” (Jaak. 1:19–20). Jos asioihin reagoi voimakkailla tunteilla, tulee helposti sanoneeksi asioita, joita myöhemmin joutuu katumaan. Raamattu neuvookin meitä kuuntelemaan huolella ja valitsemaan sanamme tarkoin. Jos haluamme olla valona maailmassa, meidän tulee puhua harkiten. Joskus henkilö itse saattaa uskoa puolustavansa Jumalan arvoja, mutta hänen tapansa puhua paljastaa, että Hengen hedelmä ei ole vielä hänessä kypsynyt.

4. Pyri ymmärtämään toisten näkökulmat, asetu toisen ihmisen asemaan Tämän periaatteen voisi ilmaista toisin sanoin näin: ”Kohtele toisia ihmisiä niin

Esa Nenonen

everstiluutnantti territorion johtaja ohjelmasektorin päällikkö

kuin tahdot itseäsi kohdeltavan.” Kun pyrimme asettumaan toisen asemaan, ajattelemme silloin väistämättä vähemmän itseämme, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että ajattelemme itsestämme vähemmän. Tähän sopivat hyvin Paavalin sanat filippiläisille: ”Älkää tehkö mitään itsekkyydestä tai turhamaisuudesta, vaan olkaa nöyriä ja pitäkää kukin toista parempana kuin itseänne. Älkää tavoitelko vain omaa etuanne vaan myös muiden parasta. Olkoon teilläkin sellainen mieli, joka Kristuksella Jeesuksella oli.” (Fil. 2:3–4)

5. Anna anteeksi niin kuin Jumala on anteeksi antanut sinulle Jokainen on joskus tullut loukatuksi.

Useimmiten loukkaukset ovat tahattomia; taustalla saattaa olla ajattelemattomuutta, väsymystä, väärinymmärrystä tms. Jeesuksen opettamassa Isä meidän -rukouksessa rukoilija asettuu sille paikalle, jossa hän pyytää anteeksiantoa paitsi itselleen, myös niille, jotka ovat häntä loukanneet.

Jos pystyisimme noudattamaan näitä viittä raamatullista periaatetta, uskon, että maailma olisi paljon parempi ja turvallisempi paikka kaikille.

SOTAHUUTO

5

Someturva apuna somemaailman pimeämmän puolen kohtaamisessa Someturva on ympärivuorokautinen palvelu, joka suojaa niin lapsia ja nuoria kuin aikuisiakin sosiaalisen median vaaroilta ja negatiivisilta ilmiöiltä, jotka pahimmillaan täyttävät rikoksen tunnusmerkit.

Sovelluksen kautta yrityksen moniammatillinen tiimi auttaa ongelmatilanteissa. Someturvan ensiapuyksikössä työskentelevä sosiaalipsykologi Maija Komonen avaa sovelluksen toimintaa.

Keskustelemme Someturvan vuosiraportista, joka avaa silmät sille, että seksuaalirikokset ja koulukiusaaminen ovat valitettavan yleisiä ilmiöitä sosiaalisen median alustoilla.

Someturva on aloittanut toimintansa vuonna 2017. Vuosien aikana yrityksellä on ollut 3 000 ratkaistua tapausta, ja noin 300 000 ihmistä on suojan piirissä koulu- tai työyhteisöjen kautta. Someturvan ensiapuyksikössä työskentelee yli 15 asiantuntijaa, yksi heistä on sosiaalipsykologi Maija Komonen.

– Olemme Suomen ainoa verkkohäirintään erikoistunut ensiapuyksikkö.

Olemme moniammatillinen tiimi, jossa työskentelee sosiaalipsykologeja, juristeja ja psykologeja, Maija avaa ensiapuyksikön kokonaisuutta.

– Erityisesti suojaamme kouluyhteisöjä. Meillä on yli 30 paikkakuntaa koulutoimineen asiakkaina. Meihin voivat ottaa yhteyttä niin lapset, nuoret kuin aikuisetkin työyhteisönä ja henkilökuntana.

Maija kertoo, että Someturva tukee ja auttaa somemaailmassa kaikenlaista häirintää kokeneita. Someturvalla on oma sovellus, johon asiakkaat voivat ottaa yhteyttä anonyymisti. Tilanteita asiakkaat kohtaavat monenlaisissa some- ja nettiympäristöissä, interaktiivisissa peleissäkin.

– Tehtävänämme on tunnistaa vakavia tilanteita. Kerromme asiakkaille hei6

SOTAHUUTO

dän oikeuksistaan, tarjoamme vahvaa psykososiaalista tukea ja toimintaohjeita. Voimme tarjota ilmoittajille oikeudellisia neuvoja, kuten tietoa heidän ilmoittamansa tilanteen vakavuudesta ja ilmoittajan oikeuksista tilanteessa, sekä siitä, onko tapaus ylittänyt mahdollisesti rikoskynnyksen. Voimme auttaa rikosilmoituksen tekemisessä ja annamme neuvoa ja tukea todisteiden keräämiseen. Voimme tukea ja tsempata, koska somehäirintätilanteet ovat hyvin yksinäisiä. Teemme myös jatkopalveluohjausta ja voimme antaa muuta psykososiaalista tukea tarvittaessa.

– Annamme alustakohtaisia ohjeita siihen, miten toimia häirintätilanteissa, ja miten suojata itseään erilaisilla somealustojen turva-asetuksilla.

Sovellus kaikenikäisille Kukaan ei ole turvassa somehäirinnältä.

Tämä näkyy myös Someturvan asiakaskunnassa. Nuorimmat yhteydenottajat ovat olleet seitsemänvuotiaita ja vanhimmat seitsemänkympin kieppeillä.

– Keskitymme kuitenkin paljon koulumaailmaan. Vuonna 2023 mediaaniikä tapauksissa oli yläkoulun ja murrosiän kynnys eli 13 vuotta. Kaikenikäiset

ovat kuitenkin tervetulleita ottamaan yhteyttä. Olemme tarkkoja ikätasoisuudessa, ja annamme kullekin ikäryhmälle räätälöityjä materiaaleja, ohjeita ja apua. Olemme matalan kynnyksen palvelu, johon on helppo ottaa yhteyttä aivan anonyymisti.

Monet kunnat ovat ottaneet palvelun käyttöön.

– Meillä on kouluyhteisöille hyvää oppituntimateriaalia somen eri ilmiöistä. Tähtäämme siihen, että joka lukuvuoden alussa julkaisemme uusia videoita ajankohtaisista aiheista. Videot ovat hyviä ennaltaehkäisyn työkaluja.

Lisäksi tarjoamme muutaman kerran vuodessa aamunavausvideoita. Kotisivuiltamme löytyy ajankohtaisia blogipostauksia, joita on helppo jakaa esimerkiksi koulujen rehtoreille.

Kouluyhteisö on monipuolinen, sillä siihen kytkeytyvät oppilaat, opettajat, muu henkilökunta ja huoltajat. Someturva pyrkii tarjoamaan apua kaikille osapuolille.

– Pidämme koulutuksia koulujen työyhteisöille moninaisista aiheista, esimerkiksi somen yleisistä ilmiöistä, turvallisuusnäkökulmista, psykologisesta puolesta ja rikoksellisesta puolesta. Esi-

merkiksi viime syksynä pidimme Opetusalan ammattijärjestölle ison koulutuspaketin.

Somessa sattuu ja tapahtuu Tutkimukset paljastavat, että melkein 60 % sosiaalista mediaa käyttävistä ihmisistä on joskus kokenut somehäirintää. Tiedustelen Maijalta, miksi se on näin yleistä.

– Olemme Suomessa hyvin teknologiamyönteisiä. Meille on itsestään selvää, että kaikilla on älypuhelimet ja kaikki niitä käyttävät, aivan pienimpiä lapsia myöten. Olemme hyväksyneet, että some on keskeinen osa maailmaamme. Kun käytämme paljon aikaa näillä alustoilla, niin silloin siellä myös sattuu ja tapahtuu.

Pelkästään katselemalla voit nähdä hyvin ikävää materiaalia tai olla todistamassa jotain tilannetta, tai voit saada jonkun oudon tai ahdistavan yhteydenoton.

Lapset ja nuoret viettävät runsaasti aikaa somessa, sillä siellä kaveritkin ovat.

Silloin on hankala päättää, että itse ei olisi somessa.

– Ja on muistettava, että somekiusaamisessa ja -häirinnässä on sellainen erityinen piirre, ettei se välttämättä auta, vaikket itse olisi siellä. Joku saattaa silti esimerkiksi luvatta jakaa sinusta videoita ja kuvia kiusaamismielessä, luoda valeprofiileja tai tehdä loukkaavia julkaisuja.

Puhumme Maijan kanssa kohta enemmän lasten ja nuorten kohtaamasta häirinnästä. Sitä ennen haluan kuitenkin tietää, millaisia häirinnän muotoja aikuiset kohtaavat.

– Siinä on hyvin paljon samaa kuin nuorten kohtaamassa häirinnässä: ilkeiden huhujen ja valheiden levittämistä, haukkumista ja halventamista. Kyseessä voi olla myös yksityisten tietojen luvaton levittäminen ja vainoaminen.

Someturva julkaisi viime vuodelta kattavan vuosiraportin Somerikollisuuden vaikutus koululaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Vuosiraportti paljastaa huolestuttavia lukuja. 8

Someturvan ensiapuyksikössä työskentelevä sosiaalipsykologi Maija Komonen: – Erityisesti suojaamme kouluyhteisöjä. Meillä on yli 30 paikkakuntaa koulutoimineen asiakkaina. Meihin voivat ottaa yhteyttä niin lapset, nuoret kuin aikuisetkin työyhteisönä ja henkilökuntana.

SOTAHUUTO

7

Someturvan vuosiraportista löytyy paljon mielenkiintoista tietoa tästä tärkeästä aiheesta. Jos haluat syventyä aiheeseen, voit ladata vuosiraportin osoitteesta someturva.fi.

8 Someturvaan yhteyttä ottaneiden määrä oli ennätyskorkea, ja tapauksista yli 40 % täytti rikoksen tunnusmerkit. Vajaassa 40 % on ollut rikoksen uhka.

– Yhteydenottojen runsas määrä kielii siitä, että somealustoilla on melko turvatonta. Monella on käsitys, että jos häirintä tapahtuu somessa, se ei ole niin vakavaa. Sitä ei koeta samalla tavalla rikokseksi. Esimerkiksi epäasiallisia viestejä saatetaan lähettää ymmärtämättä oman toiminnan vakavuutta. Valitettavasti some on hyvä väylä niille, jotka saalistavat seksuaalisesti lapsia ja nuoria. Alustat mahdollistavat hyvin helpot yhteydenotot, esimerkiksi valeprofiilien kautta.

8

SOTAHUUTO

Seksuaalirikokset nousussa Pelastusarmeijassa teemme työtä ihmiskaupan kitkemiseksi ja olemme nostaneet esiin groomingia. Se tarkoittaa yhteydenottoa ja nuoren imartelua seksuaalisten päämäärien saavuttamiseksi. Pelastusarmeija järjesti viime vuonna SuomiAreenalla asiantuntijoiden paneelikeskustelun ”Nuoruus kaupan – groomingin vaarat”.

Keskustelu on edelleen katsottavissa MTV Katsomossa: bit.ly/nuoruuskaupan. Pelastusarmeijan kotisivulta sen voi lukea kirjallisessa muodossa: bit.ly/vastuuonaina tekijän.

Edellä mainituista syistä olemme erityisen huolestuneita lapsiin ja nuoriin

kohdistuvista seksuaalirikoksista. Someturvan rikostapauksista yli kolmasosassa oli vuonna 2023 kyse lapseen kohdistuvasta seksuaalirikoksesta. Nämä rikokset näyttäytyvät monin tavoin: – Kirjo on valitettavan laaja. Grooming on yleistä. Ensin luodaan luotettavan oloinen yhteys ja sitten alkaa tulemaan pyyntöjä alastonkuvien ja -videoiden lähettämisestä. Lapsille saatetaan suoraan lähettää itsestä alastonkuva tai video. Tapaamiseen painostamista tapahtuu valitettavan usein. Moni lapsi tai nuori painostuksen alaisena myös lähettää kuvan.

Pitää muistaa, että alaikäistä esittävän seksuaalissävytteisen materiaalin hallussapito on jo itsessään rikos, ja tekijä usein levittää kuvaa eteenpäin.

Myös saaduilla kuvilla kiristäminen on esiin tullut ilmiö.

– Kiristäminen on yleistynyt. Jos uhri ei suostu maksamaan, niin voidaan uhkailla esimerkiksi kuvan julkisella levittämisellä.

Keinoälypohjaiset ohjelmat ovat kehittyneet suurin harppauksin parin viime vuoden aikana. Valitettavasti uutta tekniikkaa voi käyttää hyvän lisäksi myös pahaan.

– Nuoret kohtaavat tätäkin. Deepfake-sovellusten avulla voi luoda kenestä tahansa alastonkuvan pelkän kasvokuvan perusteella. Meillä oli tiedossa tapauksia, joissa nuorista oli tehty tällaisia kuvia, ja niiden avulla oli sitten kiristetty tai uhkailtu, Maija sanoo vakavana.

Alastonkuvien levittäminen koulukiusaamisen muotona on tiedostettu ongelma.

– Tätä tapahtuu. Kuva on saatettu alun perin ottaa ei-seksuaalisessa tarkoituksessa, ja se on päätynyt jollekin koulukaverille, ja sitä on sitten lähdetty levittämään. Tai esimerkiksi entisen ihastuksen kanssa on vaihdettu kuvia, ja sitten niitä on näytetty ja jaettu muille.

Kiinnostus on ennaltaehkäisevää Jo hyvin pienet lapset saavat seksuaalissävytteisiä yhteydenottoja. Ehdotuksia tulee jo alakouluikäisille lapsille. Useimmiten kohteina ovat tytöt.

– Palvelumme on anonyymi, niin itse asiassa yhteydenotoissa emme kysy sukupuolta. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että tytöt ovat alttiimpia kaikenlaiselle häirinnälle jo pienestä asti. Toki pojatkin näitä ilmiöitä kohtaavat.

Raportti paljastaa, että Someturvan kohtaamissa seksuaalirikostapauksissa

”Ylilyönnit koskevat myös meitä aikuisia.

Voimme tehdä aktiivisia valintoja, jotka tukevat omaa ja muiden hyvinvointia.”

65 % lapsista ja nuorista on kertonut tapahtuneesta ensimmäisenä Someturvalle. Onko mitään tehtävissä, jotta kertominen esimerkiksi vanhemmille helpottuisi?

– Hyvä kysymys. Vanhemmat eivät voi tilanteesta tietää, jos heille ei siitä kerrota. Nämä asiat ovat niin piilossa, ettei aikuinen niitä välttämättä pysty sitä muutoin havaitsemaan. Hyvä tapa on olla kiinnostunut, tiedustella lapselta, mitä sovelluksia käytät ja pyytää lasta näyttämään, millainen ympäristö se on.

Yhdessä on myös hyvä katsoa sovellusten asetuksia, sillä usein oletuksena ne sallivat kaiken. On ennaltaehkäisevää olla kiinnostunut ja aktiivisesti mukana lapsen somen käytössä.

– Jos lapsi kertoo jostain asiasta, joka saattaa tuntua vähäpätöiseltä, niin älä ota vähättelyn mentaliteettia. Ei kannata mennä paniikkiin, mutta asiasta kannattaa heti keskustella yhdessä. Se luo luottamusta.

Pelastusarmeijassa opetamme lapsille somen turvataitoja esimerkiksi osastojen nuortentilaisuuksissa ja lasten lomakodilla. Seuraavalla aukeamalla lomakodin asiantuntija ja Pelastusarmeijan ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori Sari Vanha-Perttula esittelee tätä työtä. Tiedustelen Maija Komoselta, miten tärkeänä hän näkee tällaisen tiedotustyön.

– Se on todella tärkeää. Ei voida olettaa, että tällaiset asiat tulisivat lapsien tietoisuuteen, kun nämä ovat vieraita monelle aikuisellekin. Asiallisten tiedon väylien käyttäminen on aina todella hyvästä. On hyvä opettaa lapsille, ettei ole pakko sietää kaikkea, mitä kohtaa – aina on jotain tehtävissä.

Koulukiusaamisen monet muodot Someturvan vuosiraportissa nousee esiin koulukiusaamisen yleisyys. Vuonna 2023 yli 60 % tapauksista, joissa avunpyytäjä tunsi tekijän, hän tiesi tämän nimenomaan koulusta.

– Siksi konfliktin ratkaisu on tärkeä osa kokonaisuutta. Ei riitä, että toimia tehdään vain somealustoilla.

– Tekijä on melkein poikkeuksetta tuttu kouluympäristöstä, jonkun verran tekijöitä tunnetaan kaveri- ja harrastuspiirien kautta. Somemaailma haastaa koulukiusaamiseen puuttumista, sillä usein somekiusaaminen on piilevää.

Kiusaaminen voi olla jatkuvaa – some hämärtää koulun ja vapaa-ajan välisen eron. Kun videon postaa someen, se on siellä aina nähtävissä. Iso yleisö tekee asiasta raskaamman… Voi olla ihan realismia, että tuhannet muut nuoret ovat nähneet loukkaavan videon tai julkaisun.

Kiusaamisen muodot somessa ovat moninaiset. Vuonna 2023 yleisiä rikosnimikkeitä olivat esimerkiksi kunnianloukkaus ja laiton uhkaus.

– Somekiusaaminen voi olla ilkeän videon, julkaisun tai tarran tekemistä ja sen levittämistä. Toki toista voidaan yksityisviesteinkin loukata ja uhkailla. Pahimmillaan voidaan uhata väkivallalla tai tappamisella. Someen liittyy paljon ajattelemattomuutta ja harkitsemattomuutta. Aina kyse ei ole tekijän pahantahtoisuudesta, vaan ajattelemattomuudesta tai hetken mielijohteesta. Tekijä ei välttämättä ymmärrä, miten laajalle materiaali voi levitä ja miten vakavia seuraukset voivat olla.

Moni nuori jättää kertomatta aikuiselle, koska ei usko tästä olevan apua. Mitä tälle voisi tehdä?

– Luottamuksen rakentamisen aikuiseen pitää alkaa jo silloin, kun mitään ei ole vielä tapahtunut. Jos jotain tapahtuu, niin aikuisen pitää yhdessä lapsen kanssa miettiä, miten häntä voisi parhaiten tukea. Sen jälkeen asia pitää selvittää. Jos toinen osapuoli on tiedossa, niin hänelle pitäisi kertoa, että hänen toimintansa ei ole oikein. Kyllä perinteiset konfliktinratkaisukeinot ja anteeksipyytäminen ovat tärkeitä, mutta lisäksi loukkaavan materiaalin poistaminen somealustoilta kuuluu asiaan.

Haastatteluhetkellä Vantaan Viertolan koulun kouluampumisesta on vähän

aikaa. Sosiaalipsykologi Maija Komoselta on siis kysyttävä, miten huolestuttavalta tällainen väkivallan kulminoituminen näyttää: – Tämä tapaus muistuttaa, että uhkailuun on suhtauduttava vakavasti. Uhkailusta kannattaa ottaa yhteyttä viranomaisiin matalalla kynnyksellä. Tapahtuman jälkeen somessa on pyörinyt myös paljon huhuja, spekulointeja ja vahvistamatonta tietoa. Vaikka tapaus järkyttää, se ei anna oikeutta jakaa väärää tai yksityistä tietoa. Aikuisten on tärkeää käsitellä tätä aihetta yhdessä nuorten kanssa ja luoda turvallisuuden tunnetta.

Hyvää oloa tukevia valintoja Nuorten psyykkistä hyvinvointia tulee edistää.

– Asiallisen tiedon kertominen, asioista puhuminen, kiinnostuneisuus ja uteliaisuus lasta ja nuorta kohtaan ovat avaintekijöitä. Lasten lähellä pitää olla aikuisia, joilla on heille aikaa.

Meillä jokaisella on mahdollisuus näyttää hyvää esimerkkiä ja käyttäytyä ihmisiksi somessa.

– Ylilyönnit koskevat myös meitä aikuisia. Voimme tehdä aktiivisia valintoja, jotka tukevat omaa ja muiden hyvinvointia. Jos jokin sovellus aiheuttaa itselle ahdistusta, niin voi pohtia, onko se minulle oikea paikka. Hyvät käytöstavat ovat aina muodissa – niin kasvotusten kuin somessa.

Lopuksi Maija muistuttaa, että asioihin saa puuttua matalalla kynnyksellä: – Jos somessa havaitsee jotain uhkaavaa tai vaarallista, niin se kannattaa ilmiantaa somealustalle tai antaa poliisille nettivinkki. Meillä kaikilla on tämä mahdollisuus ja velvollisuus. Yhdessä voimme tehdä somesta turvallisemman.

Toni Kaarttinen Lähteet: someturva.fi, Someturvan vuosiraportti 2023 Kuva: Toni Kaarttinen

SOTAHUUTO

9

Pelastusarmeijassa opetetaan tärkeitä turvataitoja Pelastusarmeijan Lasten lomakotitoiminnan asiantuntija ja nykyajan orjuuden ja ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori Sari Vanha-Perttula kertoo Pelastusarmeijassa tärkeästä tiedotustyöstä – turvataitojen opettamisesta niin lapsille ja nuorille kuin huoltajille ja lasten kanssa työskenteleville.

– Ydinsanoma on, miten sanoa ei. Miten puolustaa itseään ja omia rajojaan, Sari Vanha-Perttula kiteyttää.

Nykyajan orjuuden ja ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori Sari VanhaPerttula on pitänyt esillä turvataitoja monenlaisissa yhteyksissä. Hän on esimerkiksi kiertänyt osastoissa kertomassa ihmiskaupan vastaisesta työstä ja ihmiskaupan todellisuudesta Suomessa.

– Asioiden painotus lähtee aina kuulijakunnasta. Aikuistenkin on hyvä kuulla lasten kohtaamista ikävistä ilmiöistä, kuten groomingista.

Turvataidot liittyvät erityisesti turvalliseen sosiaalisen median käyttöön.

– Ydinasia on oppia sanomaan ei. Miten saada rohkeutta ja voimaa kieltäytyä epämiellyttävästä kohtaamisesta tai pyynnöstä. Jaamme tietoa myös siitä, miten voi hakea apua, jos on kohdannut tai kokenut jotain ikävää.

Lomakodilta tietoa lapsille ja huoltajille Tänä vuonna uutena kokeiluna on ollut lasten lomakodin järjestämä huoltajien brunssi Helsingin osastossa. Nuorten leirillä Nummelassa oli puolestaan Turvataitopäivä, jossa vieraana oli poliisi. Palataan jutun loppupuolella näihin tapahtumiin vähän tarkemmin.

Sari kertoo, millaisia painotuksia lomakodilla on ollut turvataitojen suhteen: – Panostamme lasten leireillä vanhempiin leiriläisiin, yli kymmenvuotiaisiin ja appareihin, eli nuoriin leiriavustajiin, sekä lomakodin kesän nuoriin työntekijöihin – leiriohjaajia unohtamatta. Sosiaalisessa mediassa kohdatut asiat ovat niitä, jotka nousevat vahvasti esiin. Nämä tilaisuudet ovat keskustelevia, ja on tär10

SOTAHUUTO

keää kuulla, millaisia asioita nuoret kohtaavat missäkin sosiaalisen median alustassa. Itseäni hämmentää, kuinka paljon seksuaalissävytteisiä yhteydenottoja lapset ja nuoret saavat vierailta ihmisiltä.

– Kaikessa on parempi ennaltaehkäistä kuin paikata jo haavoittuneita ihmisiä.

Turvataitojen opetus on vuorovaikutteista.

– Keskustelua on syntynyt esimerkiksi siitä, minkälaisia kuvia kavereista voi laittaa someen. Ja jos on toiminut väärin, miten asian voi selvittää kaverin ja aikuisten kanssa ja pyytää anteeksi.

Ongelmat yleisempiä Sari Vanha-Perttulalla on vuosikymmenien kokemus varhaiskasvatuksesta. Tiedustelen, ovatko hänen mielestään nämä erilaiset lieveilmiöt yleistyneet.

– Kyllä viimeisen viiden vuoden aikana selvästi ovat, sillä sosiaalinen media on kaikkialla. Erityisesti grooming – eli nuoren houkuttelu seksuaalissävytteisiin toimintoihin nuoreen luottamusta rakentamalla – ja muut seksuaaliset yhteydenotot lapsiin ja nuoriin huolestuttavat kovasti minua. Se on loppumaton kilpajuoksu hyväksikäyttäjien ja virkavallan kesken.

Asioiden arkipäiväistyminen huolestuttaa Saria.

– Niin nuorille kuin huoltajillekin on epäselvää, miten vakavista asioista on kyse. Esimerkiksi somea käyttävät aivan nuoretkin lapset, vaikka alhaisin ikäraja sosiaalisen median alustoilla on 12 vuotta, ja monissa selvästi korkeampi. Ai-

kuisen vastuu hämärtyy. Jos pohditaan mennyttä aikaa, jolloin perheissä oli yksi televisio... Silloin kaikki perheenjäsenet näkivät, mitä toinen sieltä katsoo.

Nyt kaikki ovat omilla ruuduillaan, eikä kukaan kontrolloi. Yksityisyyttä on toki kunnioitettava, mutta muistetaan, että huoltaja on vastuussa lapsistaan.

Miten lasten hyvinvointia voisi edistää?

– Tekemällä asioita yhdessä, vaikka ihan arkisia asioita. Ottamalla lapset mukaan aikuisten yhdessäoloon. Eri-ikäisten yhdessä tekeminen kasvattaa, rikastuttaa ja suojaa lapsia. Siinä opitaan myös kuuntelemaan, tekemään kompromisseja ja ottamaan toiset huomioon.

Vanhempia, isovanhempia ja sukulaisia Sari haluaa muistuttaa vielä yhdestä asiasta, jota moni ei tule ajatelleeksi.

Lasten ihanien lapsuuskuvien jakoa sosiaalisen median alustoilla.

– Moni saattaa jakaa lapsesta kuvia.

Sehän on periaatteessa suloista ja ihanaa. Mutta kannattaa muistaa, että kuka vain voi tallentaa sen kuvan ja asettaa sen kontekstiin, jossa tarkoituksena on herättää aikuisen seksuaalisia haluja. Se on valitettava mahdollisuus. Pitää muistaa lapsen oikeudet, miten hän itse suhtautuisi näihin olemassa oleviin kuviin vanhetessaan. Eli korostan varovaisuutta kaikessa sometoiminnassa.

Brunssilla ja poliisin puheilla Kesäkuisena maanantaiaamuna Helsingin osaston Keidaskahvilaan oli kokoontunut kymmenkunta vanhempaa viettä-

Yllä: Nummelan nuorten leirin nuoret aamunavauksesssa.

Laulussa muistutetaan: ”Minä olen aarre suunnaton. Ainut minä alla auringon.”

Yläoikealla: Huoltajien brunssin antimia.

Oikealla: Vanhempi rikoskonstaapeli Venla Haapanen Espoon poliisista vieraili Nummelan nuorten leirillä puhumassa nuorisorikollisuudesta ja turvataidoista.

mään huoltajien brunssia. Lapset olivat juuri aloittaneet leiriviikkonsa bussimatkalla Helsingistä Nummelaan.

Sari Vanha-Perttula alusti aamun teeman, eli lasten somen käytön ja siihen liittyvät turvataidot. Aihepiiristä virisi hyvää keskustelua.

Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että tilanne on jännittävä vanhemmille. Heidän lapsensa ovat ensimmäistä sukupolvea, jolle kännykät ja sosiaalinen media ovat olleet aina läsnä. Yksi isä huomautti, että on kiva, että leirillä puhelimia ei käytetä kuin ”kännykkätunteita”. – Heidän on tervettä olla läsnä muiden lasten kanssa ja keksiä muutakin tekemistä, hän totesi. Muut vanhemmat jakoivat saman näkökannan.

Vanhemmat keskustelivat siitä, että sosiaalisen median ja viestipalvelujen rajoittaminen – tai varsinkaan kieltäminen – on hankalaa, sillä lasten kaverit ovat siellä.

Sari kertoi ymmärtävänsä, että on hankalaa tehdä linjavetoa tästä ja siitä, miten paljon lapsen tekemisiä puhelimessa voi seurata. – Luottamusta on niin kauan, kunnes se menetetään, eräs äiti viisaasti huomautti.

Muutamaa päivää myöhemmin vanhempi rikoskonstaapeli Venla Haapanen Espoon poliisista vieraili Nummelan nuorten leirillä. Pientä positiivista jännitystä oli selkeästi ilmassa. Nuoret olivat saaneet keksiä poliisille kysymyksiä.

Turvataitokoulutus alkoi rikoskonstaapelin esitelmällä. Aluksi puhuttiin nuorten tekemästä rikollisuudesta. Suurella osalla menee hyvin, mutta väkivalta ja ryöstöt ovat yleistyneet ja raaistuneet. Jengiytyminen on yleistynyt, sillä siihen liittyy ryhmäpaine ja oman paikan etsiminen. Esitelmässä käytiin läpi nuorten rikollisuuden eri muotoja, joista näpistykset ja pahoinpitelyt ovat selvästi yleisimmät. Keskusteltiin siitä,

miten koulukiusaaminen voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Siitä esimerkkinä mainittiin pakottaminen, jossa uhri pakotetaan tekemään jotain nöyryyttävää. Usein lopputulos kuvataan ja jaetaan someen. Venla kertoi hyvin informatiivisesti ja mukaansatempaavasti päihteistä ja huumeista sekä vaarallisista esineistä, joita ei saisi kantaa mukana.

Nämä aiheet kirvoittivat nuorilta lukuisia tarkentavia kysymyksiä.

Lopuksi puhuttiin vielä turvataitoihin läheisesti liittyvistä seksuaalirikoksista.

Rikoskonstaapeli totesi, että ne ovat rikoksista rumimpia. Hän painotti, että aina jos tapahtuu jotain, siitä tulee kertoa turvalliselle aikuiselle. Ei välttämättä omalle vanhemmalle, koska se saattaa tuntua todella vaikealta – mutta jollekin aikuiselle, johon itse luottaa.

Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen

SOTAHUUTO

11

Sari Lönnberg toimii Rikoksettoman elämän tukisäätiössä naiserityisen työn vastaavana asiantuntijana.

12

SOTAHUUTO

Varhainen ennaltaehkäisy estäisi nuorisorikollisuutta ja jengiytymistä Mediassa on käyty paljon keskustelua nuorten jengirikollisuudesta ja sen lieveilmiöistä.

Meitä alkoi Sotahuudossa kiinnostaa, onko tämä ilmiö todellisuutta myös tyttöjen keskuudessa.

Rikoksettoman elämän tukisäätiön (RETS) naiserityisen työn vastaava asiantuntija Sari Lönnberg vastaa kysymyksiimme aiheesta.

Rikoksettoman elämän tukisäätiön missiona on tarjota rikostaustaisille, rikoksilla oireileville ja heidän läheisilleen tarvitsemaansa tukea, auttaa heidän oikeuksiensa toteutumisessa ja vähentää uusintarikollisuutta.

– Palvelukirjomme on laaja. Isoin osa palveluistamme on rikostaustaisille asiakkaille, jo vankilasta vapautuneille tai kohta vapautuville. Teemme myös vankeuteen valmistelevaa työtä antamalla oikeudellisia ja edunvalvonnan neuvoja. Meillä on kohtaamispaikkatyyppistä toimintaa aikuisille ja nuorille omia palveluja. Tämän lisäksi on asiamiestoiminnan palveluja. Teemme asiakastyötä vankiloissa ja toteutamme oppimisvalmennustoimintaa, jos koulutus- tai työasioissa on ollut haasteita. Asumispalvelut ovat vielä oma kokonaisuutensa. Meillä on yli 50 hajasijoitettua tukiasuntoa pääkaupunkiseudulla, joita vuokrataan vankilasta vapautuneille asiakkaille. Hyvinvointialueiden kanssa teemme yhteistyötä ympäri Suomen, naiserityisen työn vastaava asiantuntija Sari Lönnberg avaa RETSin palveluita.

Kohderyhmän voisi sanoa olevan vauvasta vaariin, sillä läheistyö kattaa kaikki ikäluokat.

– Lapsi- ja läheistyössä meillä on perheleiritoimintaa, johon vangit ja siviilissä oleva perhe voi osallistua. Meillä on myös parisuhdeleirejä. Lapsille on omia vertaistukiryhmiä, joissa pyritään otta-

maan huomioon vanhemman vankeuden vaikutus lapsiin.

Naiserityisestä työstä täsmätukea Rikoksettoman elämän tukisäätiön naiserityinen työ tukee rikosseuraamuksesta pääkaupunkiseudulle vapautuvia tai vapautuneita naisia keskustelutuen avulla.

Toiminnassa vahvistetaan naisten minäkuvaa, muutosmotivaatiota ja mielenterveyttä, tuetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä rakennetaan yksilöllisiin tarpeisiin perustuvia palvelujatkumoita rikosseuraamuksesta vapautuessa. Tukea tarjotaan myös sosiaali- ja terveyspalveluihin hakeutumisessa, viranomaisasioinnissa sekä etuuksien hakemisessa. Asiakkaaksi voi hakeutua kaikissa elämäntilanteissa, ja tuki on maksutonta.

– Pääsääntöisesti tukemme koostuu yksilötapaamisista, joissa tarjotaan keskustelutukea. Tietenkin päihteistä ja rikoksista irtautuminen on se, mitä monen kanssa työstämme. Monet teemat ovat kuitenkin naiserityisiä: teemme paljon identiteettityötä, tunne- ja voimavaratyöskentelyä sekä käyttäytymisen ja toiminnan hallintaa. Käsittelemme paljon läheisiä ihmissuhteita koskevia teemoja. Naisvangeista puhuttaessa äitiys on yksi vahva teema. Sukupuolella on kokemuksissa merkitystä, sillä heillä on elämänkokemuksia ja haasteita, jotka vaativat erityistä tunnistamista ja osaa-

mista niiden käsittelyyn, Sari täsmentää.

Monet asiakkaat liittyvät toimintaan jo vankeus- tai rikosseuraamusaikana.

RETSin työntekijät käyvät säännöllisesti tapaamassa asiakkaita vankiloissa tai yhdyskuntaseuraamustoimistoissa.

– Ajatuksena on rakentaa asiakkuus jo tuolloin, etteivät naiset vapauduttuaan putoa palveluiden ulkopuolelle. Meidän päällimmäinen tehtävämme on tarjota intensiivisesti tukea vapautumisen nivelvaiheessa. Toiveemme olisi se, että asiakkaat kauttamme kiinnittyisivät ja ohjautuisivat yhteiskunnan julkisiin hyvinvointipalveluihin. Tavoitteemme on tavallaan tehdä itsestämme heille tarpeettomia, Sari toteaa hymyillen.

Rikoksettoman elämän tukisäätiön naiserityinen työ on ollut osa palvelukirjoa vuodesta 2018. Sari on työskennellyt toiminnassa koko tämän ajan, josta toiminnan vastaavana vuodesta 2020.

– Teen vahvasti vaikuttamis- ja verkostotyötä. Kuulumme pääkaupunkiseudulla Yhdessä Rikoksettomaan Elämään (YRE) -verkostoon, joka koostuu hyvinvointialueiden edustajista ja järjestötoimijoista.

Tavoitteena on tehdä rakentavaa yhteistyötä ja edistää asiakkaiden palveluihin pääsyä ja ammattilaisten asiantuntijuutta ja osaamista. Vaikuttamistyönä pohdin asiakkaidemme kannalta keskeisiä ilmiöitä ja nostan niitä esille. Kouluttaminen on yksi tärkeä työmuoto. 8 SOTAHUUTO

13

Rikoksettoman elämän tukisäätiö tarjoaa monenlaista tukea rikostaustaisille, rikoksilla oireileville ja heidän läheisilleen.

8 Naiset ja rikollisuus Rikolliset naiset ovat marginaali marginaalin sisällä. Koko vankimäärästä naisvankien osuus on 7–8 %. Määrällisesti naisvankeja on 200–300 per vuosi.

Sari kertoo, että vankien määrä heijastaa suhteellisen hyvin naisten osuutta rikollisessa alakulttuurissa.

Naisten yleisin vankeuden syy on väkivalta- tai henkirikos. Yllättävästi prosentuaalinen osuus on jopa suurempi kuin miehillä. Viime vuonna tuomion saaneista naisista 42 % oli saanut tuomion väkivalta- tai henkirikoksesta. Seuraavaksi yleisin syy on huumausainerikokset, kolmantena ovat petokset ja erilaiset talousrikokset.

– Tämä on usein heijastusta heidän omista elämänkokemuksistaan – monesti väkivallan kokijoista tulee tekijöitä, Sari sanoo. – Naisvangeilla korostuu lähisuhdeväkivalta. Lähes 70 % naisvangeista on tullut pahoinpidellyksi kumppaninsa toimesta. Miesvangeilla sama luku on alle 10 %. Naisten ja miesten väkivalta eroaa myös siinä, että miesten tapauksissa tekijä harvemmin tuntee uhria, se on enemmän sattumanvaraista katuväkivaltaa. Naisilla väkivallanteot useimmiten kohdentuvat henkilöön, jonka he tuntevat. Naisiin kohdistuva väkivalta Suomessa on iso yhteiskunnallinen ongelma, ja se näkyy naisvankiemme elämäntarinoissa.

Rikoksen tielle astutaan usein jo varhain.

– Naisvangeilla on paljon ylisukupolvisia ongelmia: laitostaustaa, sijoituksia, kiintymyssuhdehäiriöitä ja vaille jäämi14

SOTAHUUTO

sen kokemuksia. Nuoruudessa on lähdetty hakemaan turvaa yhteisöistä, jotka ovat ajaneet syrjäytymiskierteeseen.

Naisvangeilla korostuvat erilaiset mielenterveyden häiriöt ja traumaattiset elämänkokemukset. Tämä heijastuu myös annettavaan tukeen.

– Moni on kokenut jo varhaislapsuudessaan seksuaalista hyväksikäyttöä. Väkivalta on kietoutunut heidän elämäänsä jo ani varhain. Nämä asiat on hyvä tiedostaa. Kun ihminen tulee palveluun asiakkaaksi, hän saapuu siihen elämänhistoriansa, kokemustensa ja traumojensa kanssa. Kaiken lähtökohtana on traumasensitiivisyys ja traumainformoitu työote. Usein ongelmat voivat näyttäytyä asiakkaissa reaktiivisena tai impulsiivisena käyttäytymisenä, ja tuolloin meille on tärkeää tiedostaa nuo pohjasyyt. Työotteellamme voimme luoda vakautta ja turvallisuutta.

Rikollisuuden ihannointia Nykyisin mediassa on paljon puhetta nuorisojengeistä ja niiden toteuttamasta katuväkivallasta. Tiedustelen Sarilta, näkyykö tämä RETSin asiakkaissa.

– Kyllä se näkyy. Viimeisen reilun vuoden aikana olemme huomanneet, että asiakasprofiilimme on muuttunut nuoremmaksi. Kohtaamistyössä on tullut uudenlaisia ilmiöitä mukaan, olemme havainneet tietynlaista rikollisuuden ihannointia. Populaarikulttuurissa on puhuttu paljon roadman-ilmiöstä, jossa väkivaltaa, rikoksia ja huumeita glorifioidaan, ja tämä ilmiö on näkynyt meilläkin. Tilastoja ei vielä ole, mutta tämä

on ollut tällaista empiiristä havainnointia.

Tämä haastaa asiakastyön toteuttamista, koska on pysyttävä ajan hermolla.

– On eri asia työskennellä ihmisten kanssa, jotka ovat kiinni perinteisessä rikollisuudessa, kuin henkilöiden, jotka ihannoivat rikollisuutta ja näkevät sen siistinä juttuna. Henkilöiden, joilla on valtava imu rahaan ja valtaan. Miten pystymme tähän vastaamaan, siinä riittää pohdittavaa…

Sosiaalinen media on yksi syy ilmiön yleistymiselle. Se on luonut alustan monenlaiselle ajattelulle ja asioiden vaikutuspiiriin joutumiselle.

– Rikollisverkostot käyttävät hienosti hyödyksi somealustoja. Monilla näistä nuorista on laitostaustaa, mutta ammattilaisilla ei ole ollut tarpeeksi resursseja ja aikaa tarttua niihin tarpeisiin, joita nuorilla on silloin ollut. Nuoret ovat lähteneet vääristä porukoista etsimään turvaa ja yhteenkuuluvuutta. Nuoruus on vaihe, jolloin me kaikki haluamme erityisesti kuulua johonkin porukkaan.

Jos ei ole turvallisia aikuisia ja kavereita ja kokee itsensä ulkopuoliseksi, on inhimillistä mennä ovesta sisään, jos joku sen sinulle avaa. Varsinkin kun lupauksena on kaikkea siistiä. Houkutukset ovat niin suuret, ettei ole kykyä vastustaa ja ajatella asioita pidemmälle.

Tytöt jengeissä Entä tytöt? Onko jengirikollisuus vain poikien ongelma?

– Helsingin poliisin ennaltaehkäisevän toiminnan puitteissa puhutaan hyvin pienestä määrästä tyttöjä. Moni on kuitenkin piilossa, ja eikä heitä ole poliisin tilastoissa tunnistettu. Kun katsomme palvelujamme, jotka keskittyvät vankeusajan jälkeiseen elämään, paljastuu, että kyllä heitä on. Asiakkaidemme keski-ikä on ollut 40–50 vuotta, nyt heissä on entistä enemmän parikymppisiä nuoria aikuisia.

Mielenterveyden haasteet nousevat esiin näiden tyttöjen elämäntarinoissa.

– Parhaiten pystyisimme estämään tyttöjen ajautumista rikollisuuteen ja syrjäytymiseen tunnistamalla tyttöjen erityiset haavoittuvuustekijät. Miten pystyisimme paremmin tunnistamaan ulkoisia merkkejä, kuten riskikäyttäytymistä ja olemuksen muutoksia.

– Tutkimuksista käy ilmi, että tytöt voivat huonosti. Mielenterveyden huomioon ottaminen jo varhaisessa vaiheessa olisi ensisijaista. Lastensuojelulaitoksissa olisi tärkeää moniammatillinen tiimityöskentely, jossa sosiaalialan ammatillisuutta olisi yhdistettynä mielenterveysosaamiseen. Tytöillä mielenterveyden haasteisiin liittyy vielä paljon kasvu- ja kehityshaasteita ja identiteettityöskentelyä. Meidän asiakkaamme kokevat useimmiten, että heidän ongelmansa ja traumansa on ohitettu. Tästä syystä ymmärryksen ja osaamisen lisääminen ammattilaisten parissa olisi hyvin tärkeätä.

Ihmiskauppa on globaali ongelma.

Esimerkiksi Ruotsissa on noussut esiin, että nuorten jengirikollisuudessa tytöt ovat kohdanneet ihmiskaupan ja seksuaaliväkivallan muotoja. Kysyn Sarilta, onko Suomessa tällaista käynyt ilmi.

– Vaikea sanoa. Kun puhutaan rikollisuudesta ja tytöistä yleisesti, niin siihen liittyy kiinteästi ihmissuhteet, ja usein myös seksi ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Olemme nähneet viitteitä ohjatusta prostituutiosta, ja siihen saattaa liittyä ihmiskaupankin elementtejä. Ilmiön laajuuteen en osaa ottaa kantaa, koska puhumme kuitenkin yksittäisistä tapauksista. Olematon ongelma tämä ei kuitenkaan ole – yksikin ihminen on liikaa.

Varhainen tunnistaminen ja toimijoiden välinen yhteistyö on keskeisessä asemassa jengiytymisen estämisenä.

– Koulumaailma olisi keskeinen. Oppivelvollisuus jatkuu 18 vuoteen, niin olisi hienoa, jos pystyisimme vaikutta-

– Meidän pitää hahmottaa se todellisuus, jossa elämme. Meidän keski-ikäisten ja vanhempien maailma eroaa suuresti nuorten maailmasta, Sari Lönnberg muistuttaa.

maan niihin lapsiin ja nuoriin, jotka ovat syrjäytymisvaarassa ja riskissä ajautua jengirikollisuuden pariin. Se olisi ideaalitilanne – eikä sen toteutuminen tässä hetkessä näytä kovin ruusuiselta. Nyt nuorten asiakkaidemme määrä on kasvussa, ja se on huolestuttavaa.

On kuitenkin asioita, joihin voimme vaikuttaa. Sari Lönnberg antaa lopuksi arvokkaita neuvoja: – Meidän pitää hahmottaa se todellisuus, jossa elämme. Meidän keskiikäisten ja vanhempien maailma eroaa suuresti nuorten maailmasta. Nuorten elämä rakentuu someen, ja meidän aikuisten on arvokasta tietää, mitä siellä

tapahtuu. Meidän tulee olla aidosti kiinnostuneita nuorten arjesta ja elämästä, tiedostaa olemassa olevat riskit, ja käydä niistä avointa keskustelua. Turvataitojen antaminen on arvokasta, sillä harva nuori täysin ymmärtää, millaisia rekrytoijia tai saalistajia voi olla liikenteessä. Välitetään toisistamme ja ollaan yhteiskuntana avoimempia toisillemme. Nämä ovat meidän yhteisiä asioitamme – tämän päivän nuoret ovat huomisen aikuisia.

Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen, RETS

SOTAHUUTO

15

Lämmittely ennen ottelua on tärkeää.

Työtä Ruotsin Pelastusarmeijassa jengiytymisen ja nuorisorikollisuuden estämiseksi

Football for all – jalkapalloa kaikille Football For All Global on Ruotsin Pelastusarmeijan toteuttamaa nuorisotoimintaa 8–19-vuotiaille.

Ohjelmassa järjestetään jalkapalloharjoituksia yhteistyössä jalkapalloseurojen kanssa. Ajatuksena on kehittää nuoria neljällä osa-alueella: urheilullisesti, akateemisesti, sosiaalisesti ja henkisesti. Toimintaa on ollut Ruotsissa kahdeksalla paikkakunnalla. Tukholmassa työstä on ollut vastuussa pelastussotilas, projektikoordinaattori Gabriel Tshidimu. Hän avaa meille toiminnan missiota ja mahdollisuuksia.

Football for All on projekti, joka käyttää jalkapalloa nuorten auttamiseksi.

Kohderyhminä ovat 8–12-vuotiaat tytöt ja 13–19-vuotiaat pojat. Ikähaitarissa on tosin joustoa.

Toiminnan ajatuksena on kehittää nuorta neljällä osa-alueella: urheilul16

SOTAHUUTO

lisesti, akateemisesti, sosiaalisesti ja henkisesti. Siihen käytetään kolmea työkalua: jalkapallo, mentorointi ja Life Class -tunnit, projektikoordinaattori Gabriel Tshidimu paljastaa.

– Ensimmäisenä on tietenkin jalkapallo. Teemme yhteistyötä paikallisten

jalkapallojoukkueiden kanssa, ja joissain tapauksissa olemme perustaneet myös omia joukkueita. Harjoituksia ja otteluita meillä on viikonloppuisin.

Jokaisella nuorella on myös oma mentori, joka tukee nuoren kehitystä. Näitä tapaamisia on kerran kuussa tai useam-

Ylh. vas. Projektikoordinaattori Gabriel Tshidimu valmentajaystävänsä kera.

Ylh. oik. Harjoituksissa ja otteluissa on hyvä tunnelma!

Alh. vas. Toimintaan kuuluu Life Class -tunteja.

Alh. oik. Ruokahuolto toimii!

minkin, jos nuorelle sopii. Edellä mainittuja osa-alueita pyritään edistämään mentorin kanssa.

Life Class -tunnit ovat viikoittaisia elämäntaitotunteja.

– Voimme esimerkiksi puhua perheelämän asioista tai opetella CV:n kirjoittamista, Gabriel kertoo ja tiivistää toiminnan tavoitteen: – Autamme nuoria löytämään itsensä ja vapauttamaan täyden potentiaalinsa.

Rikollisuuden kutsua vastaan Nuorilla on monenlaisia haasteellisia taustoja: taloudellisia hankaluuksia, maahanmuuttajataustaisuutta ja osalla myös rikollista historiaa.

– Haluamme näyttää, että on olemassa myös toisenlainen polku.

Olemme tässä numerossa tuoneet esille nuorten katujengirikollisuutta. Gabriel kertoo, että vuosien mittaan tilanne on pahentunut.

– Nykyään rikollismaailmassa osataan valitettavasti entistä paremmin rekrytoida nuoria, ja rikoksentekijät vain nuorentuvat. Rikolliset voivat luvata rahaa esimerkiksi perheen ruokkimiseen.

Siihen on vaikea sanoa ei.

Kysyn Gabrielilta, onko jengeissä myös tyttöjä.

– Sanoisin, että heidän rekrytoimisensa rikollisuuteen on itse asiassa poikia helpompaa. Heiltä toivotut toimet ovat peitellympiä. Poliisit eivät myöskään pysäytä ja jututa tyttöjä niin usein.

Football for All -toiminta on hetkellisesti tauolla. Gabriel kertoo, että työ ei täysin vastaa tämänhetkistä tarvetta, ja siksi sitä on tarpeen analysoida ennen jatkoa.

– Olen toki iloinen tuloksista, joita olemme saavuttaneet. Olemme auttaneet satoja nuoria näiden kahdeksan toimintavuoden aikana. Silti emme ole täysin onnistuneet, ja mitä enemmän epäonnistumme, sitä varmemmin

rikollismaailma pystyy nuoria värväämään. Siksi meidän on pohdittava, miten kohdata heidät niin, että toimemme auttaisivat mahdollisimman paljon. Tarvitsisimme myös menetelmän, joka toimisi nuoremmilla. On pelottavaa todeta, että jo ala-asteikäiset kohtaavat näitä ilmiöitä.

Positiivisena loppuna Gabriel haluaa jakaa onnistumistarinan: – Oli eräs nuori, joka kävi harjoituksissamme. Hän ei ollut parhaita pelaajia, ja hän jätti välillä harjoituksia väliin. Meillä on tapana kuvata harjoituksemme ja ottelumme, ja eräänä päivänä hän tiedusteli: ”Hei Gabriel, voinko kuvata?” Vastasin myöntävästi, mutta kerroin, että hän ei silloin ehdi pelata. Sen jälkeen hän kuvasi enemmän ja enemmän. Nykyisin hän on hääkuvaaja. Hän löysi kutsumuksensa ja on nyt onnellinen nuori mies.

Toni Kaarttinen Kuvat: Football For All, Gabriel Tshidimu

SOTAHUUTO

17

Husbyn nuorisotyön tiimi

Työtä Ruotsin Pelastusarmeijassa jengiytymisen ja nuorisorikollisuuden estämiseksi

Husbyn nuorisotyössä itsetunto versoo Tukholman esikaupunkialueella Husbyn Järvassa nähtiin muutama vuosi sitten tarve viikoittaiselle nuorisotyölle. Husbyn seutu oli valitettavan kuuluisa rauhattomuudestaan, ja siellä on tapahtunut lukuisia ampumavälikohtauksia. Työn tavoitteena on rakentaa nuorten itsetuntoa ja antaa työkaluja katujengien ja rikollisuuden houkutuksen vastustamiseen.

Ruotsin Pelastusarmeijan Järvan alueen Husbyn osastossa työskentelee Pelastusarmeijan jäsen Julia Adolfsson. Hänen tukenaan on viisi osa-aikaista avustajaa. Työ Husbyn alueella alkoi alun perin kesäleirinä. Ensimmäisenä kesänä 2019 osallistujia oli 70, seuraavana 140 ja kesällä 2022 jo 190.

18

SOTAHUUTO

– Ymmärsimme, että työllemme on tarvetta. Ei vain loma-aikaan, vaan meidän tulee olla läsnä myös kouluviikkojen aikana. Meidän piti syventää suhdettamme paikalliseen nuorisoon, Julia kertoo.

Tällä hetkellä Husbyn toiminta kattaa 8–15-vuotiaat. Nykyisten nuorten

kasvaessa ikärajasta ollaan valmis joustamaan täysi-ikäisyyteen asti. Viikoittain tapahtumissa käy 90 nuorta.

– Tällä hetkellä työskentelemme vain lasten ja nuorten kanssa, mutta myöhemmin toivomme tavoittavamme heidän vanhempansakin. Visiomme on tavoittaa koko perhe.

Life Class -tunneilla puhutaan monista aiheista. Kuvan kokoontumisessa aiheena anteeksipyyntö ja -anto.

Valtaosa ryhmässä käyvistä nuorista on muslimeja.

– Mielestäni on hienoa, miten heidän vanhempansa sallivat heidän tulla tänne. He luottavat meihin.

Tällä hetkellä Husbyssä kokoontuu viisi ryhmää: 9–12-vuotiaille pojille, 13–15-vuotiaille pojille, 9–11-vuotiaille tytöille ja kaksi ryhmää 12–14-vuotialle tytöille, koska kiinnostus ryhmää kohtaan on ollut niin laajaa. Kokoontumiset kestävät kaksi tuntia kerrallaan, ja tapaamisiin kuuluu 10-minuuttinen Life Class -elämäntaito-osuus, jossa puhutaan tärkeistä aiheista, kuten huumeista.

– Aina kokoontumisissa on mukana jonkinlaista yksinkertaista yhteistä toimintaa, kuten vaikka jalkapallonpeluuta tai kuppikakkujen tekemistä. Kerran kuukaudessa käymme myös tämän asuinalueen ulkopuolella, sillä monet lapsista poistuvat harvoin tältä alueelta. Uusien paikkojen näkeminen avaa silmiä ja mieltä, Julia avaa kokoontumisten sisältöä.

Ruoalla on myös tapaamisissa tärkeä rooli. Alueella on paljon taloudellista hätää, ja perheistä noin 23 % on ruotsalaisen määritelmän mukaisen köyhyysrajan alapuolella.

– Lapset ovat usein nälkäisiä, ja varattavan ruoan määrä yllättää. Välillä meidän täytyy juosta kauppaan ostamaan lisää, Julia hymähtää.

Tiedon ja levon turvasatama Husbyssä tehtävän työn tavoitteena on rakentaa nuorten itsetuntoa, luoda heille turvallisuuden tunnetta. Samalla he

saavat työkaluja katujengien ja rikollisuuden houkutusten vastustamiseen.

Ympäröivässä lähiössä kyseisiä houkutuksia löytyy – ammuskelut, katuväkivalta ja huumeet ovat alueen valitettavaa todellisuutta.

– Voimme haistaa huumeita rakennuksemme ulkopuolella, Julia toteaa vakavana. – Lisäksi ampumisia on tapahtunut ihan tässä lähellä. Kesällä 2020 tällä kadulla oli kaksi ampumavälikohtausta, joista toinen tämän rakennuksen edustalla.

Nuorisojengirikollisuus on yleisesti enemmän poikien ja nuorten miesten ongelma, mutta tytötkään eivät ole asialle immuuneja. Husbyn ryhmissä poikien kanssa puhutaan huumeista ja jengeistä, tyttöjen ryhmissä keskitytään enemmän mielenterveyden haasteisiin.

– Tytöillä on paljon identiteettiin liittyviä huolia ja kysymyksiä. Masennus on myös yleinen ongelma. Ryhmämme tarjoaa heille turvallisen paikan, jossa he saavat olla oma itsensä. Alueella asuu paljon yksinhuoltajaäitejä, ja monet nuoret joutuvat huolehtimaan nuoremmista sisaruksistaan. Täällä he saavat levätä.

Julia kertoo, että työn visiona on välittää Jumalan hyvyyttä.

– Haluamme muistuttaa, että olemme kaikki Jumalan luomia. Hänellä on suunnitelma elämällemme, ja hän rakastaa meitä kaikkia. Tämä on kuin siementen istuttamista. Jonain päivänä nuo siemenet versovat.

Julia Adolfsson

Ruoalla on kokoontumisissa suuri merkitys.

Kerran kuukaudessa retkeillään lähiön ulkopuolelle.

Pojat katsomassa Kungsträdsgårdenin kirsikankukkia.

Toni Kaarttinen Kuvat: Husbyn osasto & Jonas Nimmersjö

SOTAHUUTO

19

Aamunavaus Tässä juttusarjassa kapteeni Kaisu kutsuu lukijat tuokioksi Tampereen osaston aamukahvipöytään ja osaston työntekijöiden, jäsenten, vapaaehtoisten ja työtoiminnan asiakkaiden värikkääseen arkeen.

Reilua työtä Oranssin pöydän ääressä läppärinsä ruutua selaa keskittyneen näköinen ihminen. Kulmat ovat vähän kurtussa, välillä pääsee huokaus. Kahvi tuoksuu.

Ovi käy. Ihmiset kokoontuvat vähitellen, mutta ruudun imu vaikuttaa tiiviiltä. Lopulta tulee turhautuminen. ”Kaisu, miten mä merkkaan tänne sen, että käytän kertyneitä plussatunteja siihen ensi perjantaiksi sovittuun vapaaseen?” Neuvon oikean merkitsemistavan. Käy, niin kuin helposti käy, kun oranssin pöydän äärellä aletaan puhua mistä hyvänsä aiheesta: keskustelu leviää ja rönsyilee.

Muillakin on kysymyksiä työajan kirjaamisesta, lomista ja sen sellaisesta. En heti osaa vastata kaikkeen ulkomuistista. Piipahdan toimistooni ja haen työehtosopimuksen. Vastaus kinkkiseen lomakertymäasiaan löytyy sieltä.

Osastolla hiljattain projektityön aloittanut nuori kuuntelee keskustelua valppaan näköisenä. Tajuan, että hänellä ei ole vielä juurikaan kokemusta työelämästä tai sen säännöistä. Näen, että hän on kiinnostunut, mutta ei pysy ihan kaikessa kärryillä. Täytyykin muistaa käydä näitä asioita vielä hänen kanssaan läpi. On tärkeää tietää, mitä tarkoittavat työsopimus, työehtosopimus tai vuosiloma. Tunnen tyytyväisen hytkähdyksen sisälläni.

Iloitsen aina siitä, kun saan auttaa ihmisiä ymmärtämään oikeutensa ja velvollisuutensa työntekijöinä. Jos ei tunne työelämän pelisääntöjä, saattaa käydä niin, että saa epäreilua kohtelua tai tulee jopa hyväksikäytetyksi. Toisaalta on myös hyvä ymmärtää, mitä omalle vastuulle kuuluu, niin ei tahtomattaan töpeksi.

Minulle on tärkeää, että saan olla rehellisen ja oikeudenmukaisen työnantajan edustaja osastomme työntekijöille.

20 SOTAHUUTO

On mahtavaa, ettei työni tavoitteena ole kiskoa mahdollisimman paljon rahaa ihmisten selkänahasta. Pelastusarmeijassa ovat työn tekemiseen liittyvät yhteiskunnalliset kysymykset olleet alusta asti tärkeitä. William Boothin aikana perustettiin reilu tehdas, jossa työtä ei tarvinnut tehdä henkensä kaupalla, niin kuin siihen aikaan usein piti. Nykyisin taistellaan modernia orjuutta ja ihmiskauppaa vastaan. Epäoikeudenmukaisuus ja suoranainen pahuus rehottavat liian usein siellä, missä tarvitaan paljon työvoimaa.

Minussa asuu tulisieluinen oikeudenmukaisuuden puolesta taistelija, vaikka en kovin usein ääntä pidäkään. Oikeudenmukaisuus on kuitenkin työpaikalla käytännössä monimutkainen juttu, ja joskus on pakko tehdä ratkaisuja, jotka ovat toisille parempia kuin toisille. Meidän pienessä yhteisössämme tehdään monenlaista työtä. Joskus tapahtuu ihme ja saamme palkata ammattilaisen määräaikaisesti ulkopuolisella hankerahoituksella.

Useammin hankerahoitukset on sidottu työllisyystoimenpiteisiin ja kohderyhmä määrätty. Juuri tuossa vieressäni vapaaehtoiset pohtivat tulevia vuorojaan. Työkokeilijan ja opintoihin liittyvän työharjoittelijan tilanteet ovat omanlaisiaan. Joku tekee työtä suorittaakseen hänelle rangaistukseksi määrätyn yhdyskuntapalvelun.

Minä uskon avoimuuteen, keskusteluun, erilaisten elämäntilanteiden ymmärtämiseen, kaikkien osallistamiseen, selkeisiin sääntöihin ja kaikkea kantamassa – rukoukseen. Näiden avulla pyrin siihen, että osastomme olisi hyvä paikka tehdä monenlaista työtä.

Aamukahvimukit alkavat olla tyhjiä.

On aika hiljentyä kuulemaan päivän raamatunpaikka. Rukouksessa johdatan

muistamaan ihmiskaupan uhreja ja heti perään pyydän siunausta omiin arkisiin puuhiimme. Pari vuotta sitten paljastui, että osastomme naapurissa olevassa ravintolassa oli syyllistytty ihmiskauppaan ja teetetty työtä kohtuuttomin ehdoin.

Tunsin silloin suurta voimattomuutta.

Ihmiskaupasta kertovat vihkoset kahvilamme esitetelineessä eivät auttaneet sitä ihmisparkaa, jota naapurissamme orjuutettiin.

Aamurukouksen päätyttyä jään vielä hetkeksi keskustelemaan uudehkon vapaaehtoisen kanssa. Talousasiat tulevat puheeksi. Käy ilmi, että sosiaaliturvan leikkaukset ovat purreet häneen lujasti ja toimeentulo on kiristynyt äärimmäisen tiukalle. Lupaan rukoilla hänen työnhakunsa puolesta ja sanon: ”Arvostan sinua todella paljon. Sinä olisit voinut tehdä toisenlaisia valintoja. Voisit nyt istua jossakin tuijottamassa olutpulloon ja kerryttää sisällesi vihaa yhteiskuntaa kohtaan. Sen sijaan sinä olet valinnut tulla tänne auttamaan toisia, jotka myös ovat vaikeassa tilanteessa – enkä nyt tarkoita, että et saisi olla vihainen. Minäkin olen vihainen sinun puolestasi, mutta on todella mahtavaa, että et ole jäänyt vihaan jumiin. Sinä olet valinnut vihan sijasta rakkauden. Hienoa, että olet nyt siinä.” Mies hymyilee minulle ja lähtee työhönsä. Minä otan pari askelta ja näen, kuinka oranssin pöydän ääressä läppärin kansi sulkeutuu ja sen takaa paljastuu tyytyväinen hymy. ”Nyt se on merkitty oikein.”

Päivä voi alkaa.

Kaisu Leino kapteeni Tampereen osaston johtaja

Minä & Pelastusarmeija Työntekijöitä, ystäviä, upseereita, sotilaita, siviilijäseniä, vapaaehtoisia – olemme kaikki osa Armeijaa! Sarjassa esitämme enemmän tai vähemmän kiperiä kysymyksiä.

Tässä kuussa niihin vastaa: Kuva: Toni Kaarttinen

Teija RInkinen Henkilöstöasiantuntija

Milloin tutustuit Armeijaan ensi kerran?

– Aloitin työskentelyn Pelastusarmeijassa määräaikaisessa tehtävässä keväällä 2017.

Mikä on työssäsi mielenkiintoisinta?

– Tehtävien monipuolisuus, jatkuva kehitys ja mahdollisuus tukea muita heidän tärkeässä työssään.

Entä turhauttavinta?

– Vaikka muutokset ovat välttämättömiä kehityksen kannalta, ne usein tuntuvat vaikeilta aluksi. Esimerkiksi uusien järjestelmien oppiminen voi aiheuttaa haasteita ja väliaikaista epämukavuutta, mikä on kaikille turhauttavaa.

Kun olit lapsi, miksi halusit tulla isona?

– Jonkinlaiseksi virkanaiseksi, joka matkustaisi ympäri maailmaa työnsä puolesta.

Mikä on lempiruokasi?

– Munakoisoa ja perunoita tomaattikastikkeessa.

Rakkain harrastuksesi?

– Tanssi.

Kuka on sankarisi?

– Minusta sankari on hoitaja, joka tässä materialistisessa maailmassamme on valinnut työn, joka tukee muiden hyvinvointia.

Saat yhden supervoiman.

Mikä se olisi – ja miksi?

– Parantaminen. Saisin itsekin olla sankari parantamalla muita! Ja olisihan se kiva, kun itsensäkin saisi aina parannettua, mitä sairauksia nyt tulisikaan.

Mikä kirja on tehnyt sinuun suurimman vaikutuksen?

– Clarissa Pinkola Estés: Women who run with the wolves (Naiset, jotka juoksevat susien kanssa).

Kuvittele, että sinulla on tunnusbiisi, joka lähtee soimaan, kun astut huoneeseen. Mikä tämä biisi on?

– Cindy Lauperin True Colors.

Voisit matkustaa minne vain.

Mihin matkustaisit?

– Machu Picchu Perussa on paikka, joka on kiehtonut minua ihan teinistä alkaen, mutta ei ole tullut koskaan matkustettua sinne.

Mitä pelkäät?

– Olla yksin vieraassa paikassa ihan pilkkopimeässä.

Mikä lohduttaa sinua, kun olet surullinen?

– Musiikki.

Usko, toivo, rakkaus – mitä lisäisit neljänneksi?

– Myötätunto.

Mitä teet, kun muut eivät ole näkemässä?

– Löhöän sohvalla katsoen Netflixiä.

Hullunkurisin kommellus, jonka kehtaat myöntää?

– Istuin metrossa aamulla, kun tunsin housunlahkeessani jotain sinne kuulumatonta. Kokeilin mitä ihmettä siellä on, ja sain käteeni sukan. Olin ottanut sukat ja housut illalla yhtä aikaa pois ja toinen sukka oli jäänyt lahkeeseen.

Mikä on paras neuvo, mikä sinulle on koskaan annettu?

– Isäni käyttämä ”joku tolkku pitää olla”.

Mikä on ollut elämäsi paras hetki?

– En osaa asettaa yhtä hetkeä yli muiden, parasta on rakkaiden henkilöiden kanssa vietetty laatuaika.

Kerro jotain mielenkiintoista, mitä muut eivät ehkä tiedä sinusta: – Olen asunut monta vuotta Kyproksella.

SOTAHUUTO

21

kUmMiKoHtEeMmE mAaIlMaLlA Pelastusarmeijan kummilapsityön kautta suomalaiset kummit voivat auttaa lapsia kahdeksassa maassa: Brasiliassa, Boliviassa, Paraguayssa, Pakistanissa, Indonesiassa, Kongossa, Tansaniassa ja Mosambikissa. Pelastusarmeijan kummikohteina on esikouluja, koulukeskuksia, turvakoteja, sosiaalikeskuksia ja lastenkoteja.

bOlIvIa

bRaSiLiA

Pelastusarmeijalla on Boliviassa viisi kummikohdetta: Huyara Khassan -keskus Cochabambassa 150 lapselle, El Vergel -keskus Chimoressa, Pockonas Sucre -keskus Sucresissa, Villa Fatima -päiväkoti La Pazissa 40 lapselle ja Wasinchej-lastenkoti Potosissa. Keskuksissa käyvien lasten perheille jaetaan ruoka-avustusta ja vaatteita, ja perheitä avustetaan lasten koulutarvikkeiden hankinnassa ja terveydenhoidon kustannuksissa. Keskukset järjestävät lapsille retkiä, leirejä, leikkejä ja Raamatun opetusta. Villa Fatima -päiväkoti tarjoaa vähävaraisten perheiden lapsille yksityisten päiväkotien tasoista varhaiskasvatusta.

Vaikeista kotioloista tulevat lapset ja nuoret saavat asua Wasinchej-lastenkodissa turvallisessa ja rakastavassa, kodinomaisessa ympäristössä.

Pelastusarmeijalla on Brasiliassa kolme keskusta, jotka järjestävät iltapäiväkerhotoimintaa eri-ikäisille lapsille ja nuorille: Torren monitoimitalo Recifen rannikkokaupungissa, Vila Dos Pescadoresin keskus Cubatãon slummissa ja Nova Divineia -keskus Rio de Janeiron slummissa. Nuoret saavat taloudellista avustusta koulutarvikehankintoihin ja heille tarjotaan ruokaa, myös kotiin vietäväksi. Keskukset järjestävät myös pelejä, leikkejä ja retkiä. Keskukset pyrkivät ehkäisemään ja vähentämään lasten ja nuorten huumeiden käyttöä, koulun keskeyttämistä ja kadulle ajautumista. Tavoitteena on tukea alueiden perheitä ja lapsia moniongelmaisessa ympäristössä.

pArAgUaY Paraguayn pääkaupungissa Asunciónissa Pelastusarmeijan kummikohde on Curious & Brave -ohjelma, jonka puitteissa neljä keskusta järjestävät koulun jälkeistä iltapäiväkerhotoimintaa 6–12-vuotiaille lapsille. Monilla lapsista on havaittu luku-, kirjoitus- ja oppimisvaikeuksia, joten tukiopetus on todettu erityisen hyödylliseksi.

PAkIsTaN Pakistanissa kummikohteena on Lahoren kaupungissa sijaitseva Joylandin tyttökoti 30 tytölle. Pelastusarmeijan tyttökoti huolehtii vähäosaisista tytöistä tarjoamalla heille asuinpaikan, ruokaa, koulutusta sekä terveydenhoitoa.

Tytöille järjestetään myös erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja, jotka kehittävät lasten sosiaalisia taitoja ja edistävät henkistä ja hengellistä kasvua.

22

SOTAHUUTO

KOnGoN tAsAvAlTa Kongon tasavallassa Pelastusarmeijalla on kolme kummikohdetta: näkövammaisten koulu Mansimou, Kids’ Club -lastenkerhotoiminta ja Bounsan osaston ompelukoulu. Brazzavillessä sijaitsevassa näkövammaisten koulussa on 30 oppilasta, joista osa on aids-orpoja. Kids' Club järjestää lapsille alkeisopetusta ja jakaa ruoka- ja vaateavustusta. Bounsan osaston ompelukoulussa nuorille ja koulunsa keskeyttäneille tytöille opetetaan ompelutaitoja, jotta he pystyisivät tulevaisuudessa hankkimaan elannon.

MOsAmBiK Mosambikissa Pelastusarmeijalla on kummikohteina neljä esikoulua: Bagamoia ja Inhagoia pääkaupunki Maputossa, ja sen ulkopuolella Vilanculo ja Xai-Xai. Lapsille opetetaan esikouluissa kirjoittamista ja lukemista, ja heille järjestetään pelejä ja leikkejä.

Esikouluissa on kirjoilla yhteensä 350 2–5-vuotiasta lasta. Maailmaan köyhimpiin maihin lukeutuvassa Mosambikissa koulutusjärjestelmän laatu on ollut kasvava yhteiskunnallinen huolenaihe. Suurin osa esikoulun kuluista koostuu koulumaksuista, joihin perheillä ei ole aina varaa. Näissä tapauksissa koulumaksut on voitu kattaa kummien lahjoituksilla.

TaNsAnIa Pelastusarmeijalla on Tansanian pääkaupungissa Dar Es Salaamissa kaksi kummikohdetta: Kwetu Mbagalan tyttökoti ja Matumainin vammaisten lasten koulu. Kwetu Mbagalan tyttökoti on keskus 7–18-vuotiaalle tytöille, jotka ovat eläneet kadulla tai joutuneet ihmiskaupan uhriksi. Keskus tarjoaa tytöille turvallisen asuinpaikan, monenlaista tukea ja mahdollisuuden opiskella. Matumainin vammaisten lasten koulu on sisäoppilaitos 200 vammaisille lapselle. Lapsia kuntoutetaan fysioterapian avulla, ja he saavat apuvälineitä liikkumiseen.

Lapsille järjestetään virkistystoimintaa ja heille opetetaan myös ammatillisia taitoja.

INdOnEsIa Indonesian Pelastusarmeija tukee tällä hetkellä vajaata kolmeasataa 7–18-vuotiasta lasta 14 lastenkodissa. Lisäksi Indonesiassa on äiti ja lapsi -koti, jossa asuu 32 pientä vastasyntyneistä kuusivuotiaisiin. Kummilahjoitukset suunnataan ruokaan, koulumaksuihin, koulumatkakuluihin ja lasten lääkkeisiin, hygieniatarvikkeisiin ja harrastuksiin. Lastenkodeissa opetellaan tulevaisuutta varten myös arvokkaita taitoja, kuten ompelua ja eläinten kasvatusta. Monet lapsista ovat pystyneet aloittamaan yliopisto-opinnot kummilapsiohjelman ansiosta.

SOTAHUUTO 23

Kwetu Mbagala

– tyttöjen tukena Tansaniassa Kwetu Mbagalan tyttökoti Dar Es Salaamissa on vuonna 1994 perustettu keskus tytöille, jotka ovat eläneet kadulla tai joutuneet ihmiskaupan uhriksi.

Kwetu Mbagalan tyttökodin ohjelma on suunnattu 7–18-vuotiaille tytöille. Keskus tarjoaa tytöille turvallisen asuinpaikan, ja he saavat psykososiaalista tukea, elämäntaitojen opetusta sekä yksilö- ja ryhmäterapiaa. Tytöt ohjataan Mbagalaan paikallisen sosiaalitoimen kautta.

Mbagalan työntekijät tekevät seurantakäyntejä perheiden luo varmistaakseen, että tyttöjen kotiolot ovat hyvät. Osa tytöistä on orpoja, jotka ovat asuneet Mbagalassa lapsesta asti, ja heille pyritään löytämään vaihtoehtoinen asuinpaikka sopivasta sijaisperheestä.

Tyttökoulu toimii yhteistyössä ihmiskauppaa vastaan taistelevien järjestöjen kanssa ja luennoi paikallisille yhteisöille ihmiskaupasta, joka on edelleen valitettavan laajalle levinnyt ilmiö Tansaniassa.

Tukea koulunkäyntiin ja työelämään Tytöt saavat Mbagalanissa opetusta, ja heille järjestetään leirejä, retkiä ja kerhotoimintaa. Tytöt on jaettu kahteen eri ryhmään.

Mbagala-ryhmään kuuluvat 7–13-vuotiaat tytöt, jotka opiskelevat alakoulussa. Kwetu-ryhmään kuuluvat 14–18-vuotiaat tytöt, jotka voivat osallistua mieluiselle ammatillisen koulutuksen kurssille ja valmistua esimerkiksi sihteerin, räätälin tai kampaajan ammattiin. Tyttökoti tukee ammatin harjoittamista esimerkiksi hankkimalla heille ompelukoneen tai vuokratuolin kampaamosta. Näin tytöillä on mahdollisuus opiskella itselleen ammatti ja elättää itsensä tulevaisuudessa.

24

SOTAHUUTO

Tytöille opetetaan myös yleishyödyllisiä taitoja, kuten kasvimaan viljelyä ja sikojen kasvatusta. Porsaista saadut myyntitulot käytetään tyttökodin toiminnan rahoittamiseen ja kasvimaan satoa käytetään ruoanlaitossa. Tyttökodin alueella toimii Pelastusarmeijan osasto, jossa pidetään sunnuntaisin jumalanpalvelus.

Elämää muuttava ohjelma Kwetu Mbagalan tyttöjen todellisuudesta antaa kuvaa Neeman kokemus. Hänelle tyttökoti antoi uuden suunnan.

– Vanhempani erosivat, kun olin pieni. Äitini kasvatti minut yksin. Hänen ystävänsä Dar es Salaamissa tarvitsi palvelustytön, ja äiti ehdotti minua. Suostuin ja lähdin kaupunkiin. Perhe otti minut vastaan ystävällisesti ja kunnioittavasti. Kolmen kuukauden jälkeen asiat kuitenkin muuttuivat. En saanut palkkaani, perheen äiti alkoi kohdella minua huonosti ja hänen aviomiehensä lyödä minua. Perheen äitikin pahoinpiteli minut useita kertoja. Hän väitti miehelleen, että olin varastanut perheeltä rahaa. Lopulta naapuri vei minut poliisiasemalle, ja minut tuotiin Pelastusarmeijan turvakotiin. Sosiaalityöntekijä auttoi minua tekemään rikosilmoituksen perheestä.

Opin Pelastusarmeijan turvakodissa erilaisia taitoja, kuten yrittäjyyden perusteita ja vaatteiden valmistusta. Näistä taidoista on ollut minulle paljon hyötyä.

Kukaan ei myöskään enää kerro valheita minusta eikä käytä minua hyväksi.

Minua kohdellaan hyvin ja kunnioittavasti. Sain tyttökodissa uuden elämän.

Monia haasteita Mbagalalla koetaan myös monenlaisia haasteita. Yksi ongelmista on, että tyttöjä karkaa ajoittain koulumatkalla.

Tytöillä on riski päätyä uudestaan ihmiskaupan uhriksi tai ajautua muihin vaikeuksiin. Keskuksen oma koulu olisi ratkaisu, mutta koulun ylläpitäminen edellyttäisi paljon taloudellista tukea.

Tyttökodin oma klinikka olisi tarpeellinen. Osalla Mbagalaan tulevista tytöistä on HIV, joten heidän olisi tärkeää saada hoitoa helposti. Kiinteistö tarvitsisi kipeästi kunnostusta ollakseen turvallinen ympäristö tytöille ja työntekijöille.

Tansanian talous on kasvanut viime vuosina, mutta yli neljäsosa väestöstä elää edelleen köyhyysrajan alapuolella, eikä nopea väestönkasvu helpota tilannetta. Yhteiskunta tarvitsee tukea erityisesti koulutuksen sekä lasten ja nuorten ihmisoikeuksien saralla. Myös työttömyys, sukupuolten välinen epätasa-arvo ja riittävän ravinnon puute näkyvät haasteina. Paikallinen Pelastusarmeija auttaa yhteisön haavoittuvimpia lapsia kohti parempaa, itsenäistä tulevaisuutta.

Kummiksi ryhtymällä voit auttaa Tansanian lapsia saamaan turvallisen lapsuuden ja tulevaisuuden, jossa heidän ei tarvitse tinkiä unelmistaan.

Teksti ja kuvat: Pelastusarmeijan kummitoiminta Ryhdy kummiksi: pelastusarmeija.fi/kummiksi

ANnA lApSeLlE tUrVaLlInEn kAsVuYmPärIsTö – rYhDy kUmMiKsI

Suomalaiset kummit auttavat kahdeksan maan kummilapsia. Kohdemaat ovat Brasilia, Bolivia, Paraguay, Pakistan, Indonesia, Kongo, Tansania ja Mosambik.

Kummikohdekohtainen maksu on 180 € vuodessa tai 15 € kuukaudessa. Hinta on sama kohdemaasta riippumatta. Pelastusarmeijan kummikohteina on esikouluja, koulukeskuksia, turvakoteja, sosiaalikeskuksia ja lastenkoteja. Yksittäisten kummilasten sijaan autamme kummikohteidemme lapsia tasapuolisesti – näin lapset eivät joudu eriarvoiseen asemaan ja voimme auttaa laajempaa yhteisöä.

pelastusarmeija.fi/kummiksi Lisätietoa: sponsorship@pelastusarmeija.fi Pelastusarmeija, Kummilapsityö, PL 161, 00121 Helsinki

SOTAHUUTO 25

Krigsropet Frälsningsarmén har svenskspråkiga aktiviteter i Finland, t.ex i Helsingfors, Borgå och Vasa. På de här sidorna har vi material på svenska från Frälsningsarmén i Finland, Sverige och andra delar av världen.

Jag vill kämpa ända till slutet Major Kaisa Sørensen granskar Frälsningsarméns arbete för människohandelns offer ur en dansk synvinkel.

Tämä kirjoitus julkaistaan suomeksi kotisivuillamme syyskuun aikana.

“Du ska älska Herren din Gud av hela ditt hjärta och av hela din själ och av hela ditt förstånd. Det är det största och första budet. Sedan kommer ett som liknar det: Du ska älska din nästa som dig själv. På dessa två bud hänger hela lagen och profeterna.” Matt. 22:37-40.

Kärleken till Gud och till vår nästa är två former av kärlek, som förpliktar oss att visa genkärlek. Enligt Jesu egna ord kan vi inte säga att vi älskar Gud, om vi inte bryr oss om vår nästa. Kärleken till nästan är att ta hänsyn till och respektera andra människor. Det är att ta ansvar för andras välmående och att ingripa i missförhållanden.

Situationen i Danmark Frälsningsarmén har från första början kämpat mot social orättvisa. En av de största utmaningarna i dagens Danmark är trafficking, eller människohan26

SOTAHUUTO

del. Med människohandel menas sådant som kränker mänskliga rättigheter, där en persons rätt att bestämma över sin egen kropp och sitt liv begränsas på ett negativt sätt. Det är uttnyttjande av människor i utsatt ställning, ofta utlänningar.

Trafficking är ett världsomfattande fenomen, där offren värvas och flyttas från ett ställe till ett annat, människor säljs eller utnyttjas mot sin vilja bl.a. till prostitution, tvångsarbete, tiggeri eller organdonationer.

Enligt statistiken i Danmark fanns det under åren 2007–2023 sammanlagt 1233 personer, som misstänktes vara offer för människohandel. År 2023 steg offrens antal med 35 procent i jämförelse med föregående år. 58 personer konstaterades lida av sexuellt utnyttjande, 23 personer var i tvångsarbete, 10 män och 2 kvinnor som slavarbetare i bygg-

branschen. Tre kvinnor utnyttjades i vårdoch städarbete i privata lokaler. Både män och kvinnor utnyttjades inom olika områden. Förra året var det 112 personer i åldern 17-53 år som misstänktes vara offer för människohandel: med en medelålder på lite under 33 år. En fjärdedel av offren var under 25 år. Tre personer var barn.

Eftersom människohandel pågår i hemlighet, går det inte att identifiera alla utsatta personer. Offren för människohandel är såväl kvinnor, män, transpersoner, barn som unga. Förövarna utnyttjar offren för att förtjäna pengar.

Samarbete för att hjälpa offren Under de senaste åren har Frälsningsarmén i Danmark samarbetat både med staten och till Social- och bostadsmyndigheten hörande centralen mot människohandel (CMM). År 2022 saknade CMM

CatsWithGlasses & Joel Pihlaja

”Så länge kvinnor måste lida och gråta – vill jag kämpa, Så länge barn och ungdom sakna skydd och vård – vill jag kämpa,

bostäder för rehabiliterande av offren för människohandeln. I Frälsningsarméns Safe House var fem rum lediga, där CMM tillfälligt kunde inkvartera människohandelns offer. Efter ett år fick ytterligare 19 personer hjälp genom ett liknande bostadserbjudande. Frälsningsarméns och CMM: s samarbete fortsätter också detta år. CMM ansvarar fortfarande för skolningen av Safe Houses personal. Offrens säkerhet samt fysiska och andliga behov är viktiga.

börja pånytt. Förberedelserna börjar i Danmark under återhämtnings- och betänketiden med hänsyn till offrets behov och önskningar. Betänke- och återhämtningstiden kan förlängas till 120 dagar, om personen är kooperativ i fråga om planeringen av och förberedelserna för hemvändandet. Frälsningsarmén kan vid behov kontakta Frälsningsarméns lokala enheter i de aktuella länderna.

Till bostäderna hör eget badrum och ett litet kök. CMM besluter om personerna i fråga kan bo tillsammans (t.ex. olika kön och nationaliteter eller persontyper). Endel av offren är väldigt sociala, medan andra endast hämtar maten och sina fickpengar. De flesta är traumatiserade och behöver psykiskt/fysiskt stöd av personalen.

Frälsningsarmén verkar aktivt i den världsvida kampen mot människohandel. Den sista söndagen i september strider vi med knäppta händer. Så gör vi också i Danmark. Alla som hör till Frälsningsarmén uppmanas att höja sin röst och kräva rättvisa och frihet för de människor som lider av nutidens slaveri. Vill också du förena dig med oss i bön? Genom bön och via vår verksamhet förmedlar vi Jesu bud om kärleken till nästan till offren som har sårats av människohandel.

Toni Kaarttinen

Offren för människohandeln är oftast ovilliga att söka hjälp och stöd, för att de är rädda för hämnd. Många har ingen vetskap om sina rättigheter eller möjligheter.

Bönedag för människohandelns offer den 22.9.

När CMM konstaterar att en person är offer för människohandel, ger man personen en betänketid på 30 dagar, under vilken personen har möjlighet att vila och bli starkare fysiskt såväl som andligt. Personalen på Safe House erbjuder andligt stöd och förbön för den som vill.

CMM hjälper också med resor tillbaka till hemlandet. Offren får stöd och hjälp att pånytt integrera sig i sitt hemland, dit de frivilligt återvänder från Danmark.

Det är viktigt att säkerställa att personen tas väl emot och att offret får stöd att

Så länge våra fängelser är fyllda – vill jag kämpa, Så länge det finns en drinkare kvar – vill jag kämpa, Så länge det finns en vilseförd flicka på våra gator – vill jag kämpa, Så länge det finns en själ utan Guds ljus – vill jag kämpa, Jag vill kämpa ända till slutet!”

William Booth

Kaisa Sørensen major Ledare för kåren i Sønderborg

SOTAHUUTO

27

Pelastusarmeijan termit tutuksi

lippu Kaikissa Pelastusarmeijan osastoissa ympäri maailmaa voi nähdä sini-puna-keltaisen lipun, jossa lukevat sanat ”Veri ja tuli”. Ehkä olet joskus ihmetellyt, mikä se on.

Muinaisessa sodankäynnissä oli tärkeää, että jokaisella armeijalla oli lippu, jonka kuvio erottui selvästi muista ja näkyi kauas. Kun 1800-luvun loppupuolella Itä-Lontoon Kristillisen lähetyksen nimeksi vakiintui Pelastusarmeija, todettiin, että jos kerran olemme armeija, pitää meilläkin olla lippu, kuten muillakin armeijoilla on.

Lipun suunnitteli Pelastusarmeijan perustajan William Boothin vaimo Catherine, ja se esiteltiin ensimmäisen kerran

28

SOTAHUUTO

Englannissa Coventryn osastossa vuonna 1878.

Pelastusarmeijan lipussa on tiivistettynä Pelastusarmeijan oppi. Lippu julistaa, että olemme sodassa syntiä ja vääryyttä vastaan. Lipun punainen väri kuvaa Kristuksen verta ja keltainen tähti Pyhän Hengen tulta. Sininen reunus muistuttaa, että Jumala tahtoo antaa ihmiselle uuden, puhtaan elämän.

Radio & TV Aamuhartaus YLE Radio 1, lauantai 14.9. klo 6.50 lehtori Jorma Pollari

Pidetään lippu korkealla! everstiluutnantti

Aftonandakt YLE Radio Vega, måndag 16.9 kl. 19.15 kapten Kati Kivestö

Kuva: Toni Kaarttinen

Radio YLE 1 hartaudet YLE Areenassa 30 päivän ajan julkaisuajankohdasta.

Saga Lippo

2€ n

Syyskuu 2024 n

Sotahuuto

Uusia jäseniä

Uusia jäseniä

Helluntaina 19.5. Tampereen osasto sai kolme uutta jäsentä, kun Markus Jalonen, Sari Lehtonen ja Marja-Leena Koivumäki vihittiin sotilaiksi. Jumalan siunausta uusille sotilaille!

Tapio Hiltunen siunattiin takaisin Pelastusarmeijan Hämeenlinnan osaston sotilaaksi 19.5.2024. Kuvassa myös osaston johtajat, kapteenit Tuula ja Seppo J. Takala.

Jumalan siunausta sotilaalle!

Sotahuuto on Pelastusarmeijan lehti, joka ilmestyy 11 kertaa vuodessa Se kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

KRIGSROPET

Frälsningsarméns tidning i Finland Tilaukset: puh. (09) 681 2300 sotahuuto@pelastusarmeija.fi pelastusarmeija.fi/sotahuuto Tilaushinnat: Suomeen ja Viroon vuosikerta 25 €, muihin maihin 50 € Pelastusarmeijan virallinen äänenkannattaja Suomessa 134. vuosikerta Kansallinen päämaja ja toimitus: Uudenmaankatu 40, Helsinki Postiosoite: PL 161, 00121 Helsinki Puhelinvaihde: (09) 681 2300 Sähköposti: sotahuuto@pelastusarmeija.fi Kotisivut: pelastusarmeija.fi facebook.com/pelastusarmeija Kansallinen johtaja: everstiluutnantti Saga Lippo Vastaava toimittaja: kapteeni Kati Kivestö Toimitussihteeri ja ulkoasu: Toni Kaarttinen Toimituskunta: Saga Lippo, Kati Kivestö, Saara Ertamo, Heidi Vuorenoja, Toni Kaarttinen, Kaisu Leino, Mira Vuorenpää Perustaja: William Booth Kansainvälinen johtaja: kenraali Lyndon Buckingham Kansainvälinen päämaja: The Salvation Army, IHQ, 101 Queen Victoria Street, London EC4P 4EP, UK Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyistä aineistoista.

Painopaikka: PunaMusta Oy, Tampere 2024 ISSN 0356-3340 (painettu) ISSN 2489-5814 (verkkojulkaisu)

Kansikuva: Toni Kaarttinen

SOTAHUUTO 29

Ylennetty kirkkauteen

Uskomme rukouksen voi­­maan!

Rukoilemme aamuhartauksissamme.

Lähetä esirukouspyyntösi meille: pelastusarmeija.fi/esirukous, sähköpostitse rukous@pelastusarmeija.fi tai kirjeitse Pelastusarmeija, PL 161, 00121 Helsinki, kuoreen merkintä ”Esirukous”

Kuinka tulla uskoon?

Ei ole yhtä ainoaa oikeaa valmista kaavaa, jonka mukaan ihminen tulee uskoon.

Voit ottaa ensimmäisen askeleen henkilökohtaiseen suhteeseen Jumalan kanssa rukoilemalla esimerkiksi näin: Herra Jeesus, tunnetko minut?

Muut ovat pitkään hallinneet elämääni.

Elämässäni on ollut paljon riistoa.

Riiston keskellä, kun tuska ja epävarmuus on ollut suurimmillaan, en ole jaksanut uskoa sinun olemassaoloosi ja hyvyyteesi. Näe minun epäuskoni ja muuta se vahvaksi uskoksi.

Vain sinä, kärsinyt, voit tietää minun tuntemukseni.

Kiitos Jeesus, kun kaiken sen jälkeen, mitä olen elämässäni kokenut ja tehnyt, kelpaan sinulle ja saan uskoa hyvien lupaustesi kuuluvan myös minulle.

Eheytä ja hoivaa minua. Pyydän sinua tulemaan vahvasti osaksi elämääni ja kulkemaan rinnallani.

Aamen.

30 30 SOTAHUUTO SOTAHUUTO

Maire Wahlström rouva kenraali 28.7.2024

Pelastusarmeijan kansainvälisen naistyön entinen presidentti ja edesmenneen kenraalin, Jarl Wahlströmin puoliso, rouva kenraali Maire Wahlström ylennettiin kirkkauteen Helsingissä 28.7.2024.

Maire Nyberg syntyi Helsingissä 18.11.1922. Hän osallistui jo pienestä pitäen Pelastusarmeijan ruotsinkielisen osaston, Temppelin, toimintaan. Vuonna 1943, vain vuosi ylioppilaskirjoitusten jälkeen, hän aloitti Pelastusarmeijan kadettikoulussa, mistä valmistui upseeriksi keväällä 1944. Saman vuoden elokuussa – eli tasan 80 vuotta sitten – hänet vihittiin avioliittoon kapteeni Jarl Wahlströmin kanssa.

Ennen avioliittoaan Maire oli palvellut lyhyen aikaa Pelastusarmeijan Hangon osastossa avustajana. Wahlströmien ensimmäinen yhteinen määräys oli Porvoon osastossa, minkä jälkeen he siirtyivät Helsinkiin, jossa Jarl palveli lähinnä lapsi- ja nuorisotyössä. Helsingissä perheeseen syntyi kolme lasta: Ulf, Inger ja Jarl.

Vuonna 1960 perhe muutti Ouluun, kun Jarlista tuli pohjoisen piirin piiripäällikkö ja Mairesta piirin kotiliittosihteeri. Takaisin Helsinkiin he muuttivat vuonna 1963, jolloin Jarl sai määräyksen ensin upseerikoulun johtajaksi ja myöhemmin ylisihteeriksi. Tuon ajan käytännön mukaan Mairesta ylisihteerin puolisona tuli territorion naistyön sihteeri.

Vuonna 1972 Wahlströmit saivat määräyksen Kanadaan, jossa Jarl palveli ylisihteerinä ja Maire jälleen naistyön sihteerinä. Kotimaahan he palasivat vuonna 1976 saatuaan määräyksen Suomen territorion johtajiksi. Tätä seurasi määräys territorion johtajina Ruotsissa.

Aika Ruotsissa jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä vuonna 1981 pariskunta valittiin Pelastusarmeijan kansainvälisiksi johtajiksi. Jarl ja Maire Wahlström ovat ainoat suomalaiset, jotka ovat palvelleet tässä merkittävässä kansainvälisessä tehtävässä. Viiden vuoden aikana heillä oli mahdollisuus vierailla 60 maassa tapaamassa paitsi pelastusarmeijalaisia myös monia valtioiden päämiehiä, jotka arvostivat Pelastusarmeijan tekemää hengellistä ja sosiaalista työtä.

Eläkkeelle Wahlströmit jäivät vuonna 1986. Kenraali Jarl Wahlström ylennettiin kirkkauteen vuonna 1999, ja Maire vietti elämänsä viimeiset vuodet Folkhälsanin senioritalossa. Vaikka fyysiset voimat heikkenivät, hän pysyi henkisesti virkeänä ja vielä yli 100-vuotiaana seurasi lehdistä, mitä kuuluu Pelastusarmeijalle Suomessa ja kansainvälisesti.

Mairea jäävät kaipaamaan paitsi lapset ja lastenlapset neljässä sukupolvessa, myös monet pelastussotilaat, joille Maire on ollut esimerkki aidosta, lämminsydämisestä kristitystä ja todellisesta Jumalan palvelijasta.

Viimeinen sana

Varjele minua kuin silmäterääsi Herra, kuule minua, minä etsin oikeutta!

Kuule minun avunhuutoni, ota vastaan rukoukseni.

Minä puhun sinulle vilpittömin huulin.

Sinulta saan oikean tuomion, sinun silmäsi näkevät, mikä on totta.

Minä huudan sinua avuksi, Jumala, ja sinä vastaat minulle.

Kuuntele minua, kuule, mitä puhun sinulle.

Osoita minulle ihmeellistä hyvyyttäsi!

Sinä pelastat väkevällä kädelläsi kaikki ne, jotka etsivät sinusta turvaa vihamiesten uhatessa.

Varjele minua niin kuin silmäterääsi, peitä minut siipiesi suojaan – jumalattomat väijyvät henkeäni, veriviholliseni saartavat minut!

Riennä avuksi, Herra!

Astu jumalattomia vastaan, paina heidät polvilleen!

Pelasta minut miekallasi!

Vapauta minut kädelläsi, Herra, pahojen ihmisten vallasta, noiden ihmisten, joille tämä elämä on kaikki.

Psalmi 17:1–2, 6–9, 13–14 Kuva: Zayceva Tatiana SOTAHUUTO

31

Hyvää sanomaa syksylle Haluan tilata Sotahuudon Tilaamalla tuet Pelastusarmeijan työtä kotimaan vähävaraisten hyväksi.

Tilaushinnat: Suomi ja Viro, vuosikerta 25 €, Muut maat, vuosikerta 50 € Nyt on mahdollista tilata myös digilehti paperisen sijasta.

Tilaan itselleni

Tilaan ystävälleni. Ystäväni nimi ja osoite (tai sähköpostiosoite, jos digitilaus):

Tilaan digilehden

Nimeni: Osoitteeni: Sähköpostini: Puhelinnumeroni:

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Suomen Pelastusarmeijan Säätiö Tunnus 5007467 00003 Vastauslähetys