Sotahuuto 2022/09

2€ n

Syyskuu 2022

Sivut 20–24

Sotahuuto

n

Pelastusarmeijan ihmiskaupan vastainen työ on ennaltaehkäisevää ja valistavaa

Sivut 06–11

Itohan Okundaye

– Ihmiskaupan uhrista ihmisoikeusaktivistiksi SOTAHUUTO

1

Territorion juhlakokous

Hedvig-päivä

100 vuotta naistyötä Suomessa 15.10.2022 klo 13.30–15.30 Temppelissä, Helsingissä Ohjelmassa: naistyön presidentin, eversti Anne-Dore Naudin puhe, Temppelin soittokunta, musiikkiryhmät, naisten tamburiiniryhmä ym.

Ohjelmaa myös lapsille Kokouksen jälkeen kakkukahvit Kokouksen johtaa territorion johtajisto 2

SOTAHUUTO

, Å L R 2 0 2 1 / 6 43 4

Lämpimästi tervetuloa!

Sotahuuto

n

Krigsropet

n

Pelastusarmeijan lehti

Tässä

n

Syyskuu 2022

n

2€

numerossa

04

Toimitukselta

05

Tässä kuussa

06

Itohan Okundaye – ihmiskaupan uhrista ihmisoikeusaktivistiksi

12

Raamatun naiset

14

Tietoisuuden lisääminen on paras työkalu ihmiskaupan vähentämisessä

18

Minä & Pelastusarmeija

19

Iloista yhteyttä liikuntaviikonloppuna

20

Pelastusarmeijan ihmiskaupan vastainen työ on ennaltaehkäisevää ja valistavaa

25

Ajatuksia elämästä

26

En gudomlig plan

28

Monipuolista hyötyä & iloa kattoterassista

30

Armeijassa tapahtuu

20

06

Sotahuuto on mukana juhlistamassa Pelastusarmeijan naistyön 100 vuotta Suomessa

SOTAHUUTO

3

toimitukselta

”Niin kauan kuin yksikin tyttö on kadulla” Ihmiskauppa on maailmanlaajuinen ongelma, joka usein mielletään pelkästään seksiorjuudeksi, mutta ilmiön takaa löytyy monitahoisempi todellisuus. Tässä lehdessä avaamme tätä teemaa monipuolisesti. Yhdessä artikkeleista nigerialainen Itohan Okundaye kertoo, miten hän unelmoi nuorena tyttönä hyvästä ammatista ja toimeentulosta. Siksi hänen oli helppo tarttua tarjoukseen, kun hänelle luvattiin hyvä työpaikka Euroopassa. Unelmat paremmasta tulevaisuudesta vaihtuivat synkkiin näkymiin, kun hänelle selvisi matkan todellinen tarkoitus ja hän päätyi ihmiskaupan uhriksi harjoittamaan prostituutiota Italian kaduille.

Monien vaiheiden kautta hän tuli lopulta Suomeen ja asuu nyt Vaasassa. Itohan auttaa ihmiskaupan uhreja ja toimii myös kansainvälisessä ihmiskaupasta selviytyneiden valtuustossa.

Poliisin valtakunnallinen ihmiskaupparikoksia tutkiva työryhmä aloitti toimintansa helmikuussa 2021 noin 20 rikostutkijan ja kahden tutkinnanjohtajan voimin. Ryhmä tutkii laaja-alaisesti ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä, kuten esimerkiksi paritusta, työperäistä ihmiskauppaa ja kiskontaa. Tutkinnanjohtaja, ylikomisario Hannu Kortelainen kertoi Sotahuudon toimitukselle ihmiskaupan tilanteesta Suomessa. Voit lukea hänen haastattelunsa tästä lehdestä. ”Niin kauan kuin yksikin tyttö on kadulla, tahdon taistella”, julisti Pelastusarmeijan perustaja William Booth viimeiseksi jääneessä saarnassaan. Pelastusarmeija jatkaa taistelua ihmiskaupan pimeyttä vastaan ja ihmisarvon puolesta ympäri maailmaa ja myös Suomessa. Uskomme Raamatun periaatteiden mukaisesti kaikkien ihmisten yhtäläiseen, syntymässä saatuun ihmisarvoon sekä velvollisuuteen huolehtia lähimmäisistä. Suomen Pelastusarmeijan ihmiskaupan ja nykyaikaisen orjuuden vastaisen työn koordinaattori ja kansallinen yhteyshenkilö Sari Vanha-Perttula esittelee toimenkuvaansa ja työnsä tavoitteita.

Esa Nenonen majuri vastaava toimittaja

Miten olemme onnistuneet?

Olemme kiinnostuneita kuulemaan, mitä mieltä olet lukemastasi lehdestä.

Lähetä meille niin ruusuja kuin risujakin. Voit myös tehdä ehdotuksia aiheista, joista haluaisit tulevaisuudessa lukea.

Lähetä palautteesi osoitteeseen: sotahuuto@ pelastusarmeija.fi 4

SOTAHUUTO

tässä kuussa

Pelastusarmeijan johtajat nostavat tärkeitä ja ajankohtaisia asioita valokeilaan

VAPAUS VALITA VAPAUS

”Poliisilta ei armoa sähköpotkulautailijoille – tässä säännöt, joita on noudatettava”, uutisoi MTV tiukkaan sävyyn keväällä 2022. Sähköpotkulaudat ilmestyivät muutama vuosi sitten kaupunkien kaduille. Monet hullaantuivat siitä uudenlaisesta liikkumisen vapaudesta, jonka potkulaudat mahdollistivat. Valitettavasti aika monet käyttivät vapautta väärin ja hurjastelivat liikenteen seassa ja jalkakäytävillä omasta ja toisten turvallisuudesta välittämättä. Siksi tarvittiin yhä tiukempia ohjeita ja sääntöjä.

selittävän sen, että maailmassa on niin paljon pahuutta. Ihminen voi valita, tekeekö hän hyvää vai pahaa – ja aika usein ihminen valitsee tehdä pahaa.

Moni ajattelee, että vapaus on hyvä asia minulle, mutta samalla ei soisi sitä toisille. Jotkut ovat jopa valmiita riistämään toisilta vapauden saadakseen itselleen lisää valtaa ja vaurautta. Tätä kutsutaan nykyaikaiseksi orjuudeksi ja ihmiskaupaksi.

Esivanhemmillamme paratiisissa oli paljon vapautta. Heiltä oli kielletty vain yksi asia, oli vain yksi puu, jonka hedelmää ei saanut syödä. He käyttivät kuitenkin vapauttaan väärin ja rikkoivat ainoaa heille annettua kieltoa. Siitä seurasi, että ihmiskunnalle oli annettava lisää kieltoja ja käskyjä. Jos ihminen ei käyttäisi vapauttaan itsekkäästi, käskyjä ja lakeja ei tarvittaisi. Jokaisen kiellon rikkominen synnyttää uusia kieltoja.

Ihmisen vapautta on rajoitettava, ettei maailma ajaantuisi sekasortoon.

Vapaus lienee rakkauden ohella lauletuin teema iskelmissä. Myös monet hengelliset laulut kertovat vapaudesta. Iskelmillä ja hengellisillä lauluilla on se ero, että iskelmissä vapautta yleensä vasta kaivataan, kun hengellisissä lauluissa siitä jo iloitaan. Ihminen kokee vapauden saatuaan syntinsä anteeksi. Tarkoittaako tämä, että voimme vapaasti tehdä syntiä, koska Jumala antaa ne kuitenkin anteeksi? ”Pois sellaiset ajatukset!” sanoo Paavali ja jatkaa kysymällä: ”Kun kerran olemme kuolleet pois synnistä, kuinka voisimme edelleen elää siinä?” (Room.

6:2)

Kun Jumala loi ihmisen, hän antoi tälle vapaan tahdon. Tämän uskotaan osin

Pelastusarmeijassa uskomme siihen, että Jumala, joka kykenee anteeksi an-

tamaan menneet synnit, kykenee myös vapauttamaan ihmiset tekemästä lisää syntiä. Tätä kutsutaan pyhityselämäksi.

Sitä voisi kutsua myös elämäksi vapaudessa.

Saga Lippo majuri ylisihteeri

SOTAHUUTO

5

Itohan Okundaye - ihmiskaupan uhrista ihmisoikeusaktivistiksi

Ääni miljoonille kohtalotovereille

6

SOTAHUUTO

Nigerialainen kansalaisaktivisti Itohan Okundaye tietää omakohtaisesti, kuinka köyhyys ajaa nuoria naisia ihmiskaupan uhreiksi. Siksi hän haluaa taistella ihmiskauppaa vastaan parantamalla tyttöjen ja nuorten naisten asemaa Nigeriassa. Vuonna 2014 Suomeen saapunut Itohan toimii nyt FinnWID ry – Naiset kehitystyössä ry:n hallituksen jäsenenä ja ihmiskaupan vastaisen työn asiantuntijana järjestön Toisenlaisia tarinoita -kampanjassa. Jumalan armo on ollut voima, joka on kannatellut häntä läpi vaikeiden aikojen.

Pelastusarmeijan Vaasan osastolle saapuu hymyilevä ja lämpöä säteilevä nuori nainen. Siirrymme osaston rukoushuoneeseen, jonka eheyttävässä seesteisyydessä Itohan alkaa kertoa elämäntarinaansa.

31-vuotiaalla Itohan Okundayella on ollut värikäs ja dramaattinen elämä. Hän syntyi Benin Cityssä Nigeriassa. Perhe oli suuri, hänen äitinsä oli isän kuudesta vaimosta viides. Isällä oli 12 lasta, joista Itohan oli kahdeksas, äidilleen hän oli neljäs lapsi. Perheyksikkö oli muutenkin länsimaista laajempi, sillä saman katon alla asui myös muita perheenjäseniä, kuten isän veli perheineen. Itohanin äiti huolehti perheen toimeentulosta, ja myös Itohan joutui jo nuorella iällä tekemään töitä. Iltaisin ja öisin Itohan siivosi Benin Cityn toria äitinsä kanssa, aamuisin hän pesi pyykkiä ja teki muita askareita naapurustossa. Päivät olivat pitkiä ja tulot pienet. Elämä oli sinnittelyä.

Itohan rakasti koulunkäyntiä, mutta opintojen ja yötöiden yhdistäminen oli vaikeaa, ja hän joutui lopettamaan koulun 15-vuotiaana.

– Se oli todella surullista, sillä rakastin koulua ja olin itse asiassa erinomainen oppilas. Koulunkäynnin rahoittaminen oli vain mahdotonta, Itohan toteaa.

Itohan oli aina toivonut voivansa auttaa muita ihmisiä. Hän haaveili opiske-

lemisesta ja lääkärin ammatista. Siihen aikaan, kun hän jätti opiskelut, hänelle tarjottiin useita kertoja työtä Euroopasta.

Se tuntui keinolta toteuttaa unelmia.

– Olin siihen asti kieltäytynyt, mutta kun eräs sukulaiseni lähestyi asialla, päätin tarttua siihen. Hän vaikutti luotettavalta ja kertoi, että auttaisi matkajärjestelyissä. Tuleva palkka olisi hyvä, sen avulla pystyisin tukemaan perhettäni.

Itohan myöntää, että tulevaisuus jännitti, mutta hän ei osannut pelätä.

– Minulla oli unelmia ja fantasioita, millaista elämä tulisi olemaan. Se oli elämää mullistava tarjous, ja totta kai tartuin siihen.

Itohan ei kertonut perheelleen lähdöstä. Ainoastaan matkanjärjestäjät tiesivät – se oli osa tätä salaisuuksien verhoa, jolla ihmiskauppiaat peittelevät toimintaansa. Itohanin perhe sai tietää vasta paljon myöhemmin tyttärensä muutosta vieraaseen maahan.

– Aluksi muutin omasta kyläyhteisöstäni Lagosiin, Nigerian pääkaupunkiin, jossa kukaan ei tuntenut minua. Tämä teki heidän järjestelyistään helpompaa, sillä kukaan ei osannut kaivata minua .

Matkan todellisuus paljastuu

Vuonna 2006 15-vuotias Itohan Okundaye saapui monen välilaskun kautta Italiaan. Aluksi hän oli onnellinen pääs-

tyään Eurooppaan, mutta hyvin pian työsuhteen todellinen luonne – prostituutio – paljastui. Itohan sai kuulla myös olevansa matkajärjestelyistä velkaa 40 000 euroa. Velanmaksu tapahtuisi päivittäin madamelle eli nigerialaiselle naiselle, jonka alaisuudessa hän työskenteli.

– Olihan se shokki. Tämäkö on se unelmien Eurooppa? Tätäkö joutuisin tekemään? Ei minulla ollut käsitystä rahan arvosta. Kun minulle valkeni, millaisia summia asiakastapaamisesta tienaisin, järkytyin.

Itohan tajusi, että velan maksamiseen menisi vuosia, eikä kotiin lähetettäväksi jäisi juuri rahaa. Hän aloitti työt kadulla, ja kohtasi usein väkivaltaisia asiakkaita.

Työ oli ahdistavaa ja vaarallista, mutta hänellä ei ollut vaihtoehtoja.

– Se oli henkisesti hyvin rankkaa, sillä koskaan ei tiennyt, mitä voi tapahtua.

Elin kuolemanvaarassa joka päivä. Siinä tilanteessa oli kuin olisin muuttunut joksikin toiseksi – katselin itseäni ulkoapäin.

Monet asiakkaat käyttivät tietämätöntä ja haavoittuvaista nuorta tyttöä hyväkseen, Itohanilla ei ollut keinoja kieltäytyä tai puuttua asioihin. Noiden vuosien aikana hän koki useamman abortin.

Itohan huokaa: – Se oli normaalia.

Miten kamalaa se elämä olikaan. Riskit olivat niin suuria.8 SOTAHUUTO

7

Itohan (vas.)

15-vuotiaana partiolaisena ennen Europpaan lähtöä.

Kuva: Itohanin kotialbumi, Nimeni on Itohan (Docendo)

8

Itohanin pelkoa lisäsi se, että pian Italiaan saapumisen jälkeen hän oli jäänyt kadulla kiinni luvattomasta maassaolosta. Odottaessaan käännytystä hän loi itselleen uuden henkilöllisyyden ja haki turvapaikkaa. Saatuaan oleskeluluvan Itohan pystyi työskentelemään vapaammin. Velka ei kuitenkaan tahtonut lyhentyä, sillä hänen täytyi maksaa madamelleen velan lisäksi asumisesta, työvaatteista ja jopa kadunpätkästä, jolla päivysti. Vähäisistä itselleen jäävistä rahoista hän lähetti suurimman osan perheelleen Nigeriaan.

Kohti valoa Työskenneltyään viisi vuotta prostituoituna Itohan sai velkansa maksettua. Madame vaati kuitenkin lisää ja uhkasi Itohanin perhettä. Itohan pääsi lopulta irti madamestaan, mutta muita töitä oli kuitenkin lähes mahdotonta löytää Italiasta, joten hän jatkoi prostituutiota. Sitten kohtalo johdatti norjalaisen miehen Itohanin luo.

8

SOTAHUUTO

– Noina päivinä joskus itkien kadunkulmassa rukoilin Jumalaa, että lähetä avukseni joku. Tapasin tämän hyvän miehen, ja hän auttoi minut pois kadulta. Jumalan tiet ovat tuntemattomat, Itohan huokaisee.

Tämän laupiaan samarialaisen ohella Itohanin elämään tuli myös toinen mies, hänen lapsensa isä. Hetken nuoret elivät rakkauden täyttämää elämää.

Itohan tuli raskaaksi, mutta mies ei kuitenkaan ollut vielä valmis isäksi, ja suhde loppui.

– Koin, että tämä on kuitenkin minulle uusi alku. Päätin, että nyt elämässäni on uusi suunta.

Uusi elämä Suomessa Italiassa Itohan haki apua ihmiskaupan uhreja auttavilta järjestöiltä, mutta niillä ei ollut tarjota hänelle kuin vähäistä materiaalista tukea.

– Poikani oli pian syntymässä, ja halusin, että hän saisi paremman alun elä-

mälleen kuin itse olin saanut. Tiesin, että koulutus on Suomessa erinomaista, niin päätin hakea turvapaikkaa.

Itohan oli kuullut, että Suomessa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja autetaan ihmiskaupan uhreja. Hän lähti Italiasta helmikuussa 2014 ja haki Suomesta turvapaikkaa. Hänen poikansa syntyi kaksi kuukautta myöhemmin Helsingissä.

Suomessa Itohan otettiin ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään, ja hän pääsi asumaan vastaanottokeskukseen Kallioon.

Ensivaikutelma Suomesta oli positiivinen: – Kaikki oli niin puhdasta ja väljää.

Ihmiset vaikuttivat vakavilta ja hiljaisilta, mutta heistä välittyi myös lämpö, Itohan muistelee.

Itohanin turvapaikkaprosessi oli monimutkainen ja kesti viisi ja puoli vuotta. Hän haki Suomesta ensin turvapaikkaa ja myöhemmin oleskelulupaa ihmiskaupan uhrille. Prosessin aikana hän sai useita kielteisiä päätöksiä. Kerran hänet jo käännytettiin Italiaan. Italian viranomaiset lähettivät hänet kuitenkin samana päivänä takaisin, sillä käännytys oli valmisteltu huonosti.

– Kielteiset päätökset olivat turhauttavia. Pelkäsin niin lapseni kuin itseni puolesta, enkä tiennyt, mitä elämä toisi, jos meidät palautettaisiin Italiaan. Pelkäsin joutuvani takaisin kadulle, Itohan sanoo vakavana.

Suomen kansallinen ihmisoikeusraportoija oli suosittanut, että ihmiskaupan uhrin uudelleen uhriutumisen riski arvioitaisiin turvapaikkaprosessissa huolellisesti. Silti Itohan sai kielteisen oleskelulupapäätöksen vielä tammikuussa 2019.

Itohan oli jo jonkin aikaa ollut mukana FinnWID – Naiset kehitystyössä ry -kansalaisjärjestössä, jonka Toisenlaiset tarinat -kampanjassa hän oli jakanut tarinansa. Kielteistä päätöstä seurasi nyt laaja mediahuomio. Syntyi kansalaisadressi, joka keräsi yli 5 000 allekirjoitusta, ja Maahanmuuttovirasto otti päätöksen uudelleen tarkasteltavaksi.

Syyskuussa 2019 Itohan ja hänen lapsensa saivat vihdoin ensimmäisen, vuoden pituisen oleskeluluvan Suomeen.

– Se merkitsi meille aivan valtavasti. Olimme kokeneet niin paljon, ja oli koskettavaa, miten ihmiset olivat tulleet avuksemme. Olimme huojentuneita, nyt elämämme Suomessa pystyi kunnolla alkamaan. Aiemmin en voinut kunnolla opiskella tai työskennellä. Aloitin kieliopinnot, ja poikani pääsi päiväkotiin.

Yhteistyö valokuvaaja Anna Kuokkasen kanssa oli tärkeä alkusysäys Itohanin ihmisoikeustyölle FinnWid ry:n parissa.

Toisenlaisia tarinoita Asuessaan vastaanottokeskuksessa Helsingissä vuonna 2014 Itohan näki mielenkiintoisen ilmoituksen keskuksen ilmoitustaululla. Valokuvaaja Anna Kuokkanen etsi osallistujia turvapaikanhakijoiden elämää käsittelevää dokumentaarista valokuvaprojektia varten. Itohan oli ensimmäinen ilmoittautuja.

– Jo ensimmäisellä tapaamisella ymmärsin, että Itohanilla oli vahva tarve kertoa tarinansa, saada äänensä kuuluviin ja vaikuttaa asioihin. En kuitenkaan aavistanut, mihin kaikkeen tämä tapaaminen johtaisi, valokuvaaja Anna Kuokkanen kertoo Itohanista kertovan näyttelyn esittelyteksteissä.

Kun Itohan muutti Kristiinankaupunkiin, Anna tuli seuraamaan hänen elämäänsä kuukausittain. Eräällä tapaamisella vuonna 2017 heräsi ajatus laajemmasta ihmiskaupan vastaisesta työstä.

– Olin käynyt kertomassa tarinaani eri tilaisuuksissa. Tuohon aikaan Jumala oli alkanut jälleen kutsua vahvemmin, ja koin että haluan palvella Häntä jakamalla tarinaani. Koin, että haluan rohkaista muita – tämä voisi olla siunauksena monelle.

Itohan mietti projektia, jossa hän kertoisi ihmiskaupasta, ja sen rinnalla ke-

Anna Kuokkasen valokuvanäyttely ”Ihmiskaupan varjoista vaikuttajaksi – Itohan Okundayen tarina” on ollut esillä muun muassa Kultturikeskus Caisassa Helsingissä, Turun pääkirjastossa, Galleria Gloriassa Jyväskylässä ja Työväenmuseo Werstaassa Tampereella, josta oheiset näyttelystä otetut kuvat.

rättäisiin varoja tyttöjen koulutukseen ja ammattiopintoihin Nigeriassa. Projektin suuruudella ei ollut merkitystä; Itohanista tuntui, että jos saisi estettyä edes yhtä tyttöä lähtemästä ihmiskauppiaiden mukaan, se olisi kaiken työn arvoista.

Anna Kuokkasen kontaktien kautta löytyi FinnWID – Naiset kehitystyössä ry.

Kymmenen kuukautta myöhemmin sai alkunsa Toisenlaisia tarinoita -kampanja.

Itohan on nyt FinnWID:n hallituksen asiantuntijajäsen ja toimii asiantuntijana järjestön ihmiskauppaa ehkäisevässä työssä. Toisenlaisia tarinoita -kampanjan tarkoitus on lisätä tietoisuutta Nigeriasta Eurooppaan suuntautuvasta, naisiin

kohdistuvasta ihmiskaupasta sekä kerätä varoja ihmiskaupan ehkäisemiseksi ja naisten toimeentulomahdollisuuksien kehittämiseksi Nigeriassa.

Miksi juuri Nigeria? Lähes 80 % nigerialaisista elää alle kahdella dollarilla päivässä. Nopea väestönkasvu ja nuorten ikäluokkien suuri koko lisäävät muuttopaineita maaseudulta kaupunkeihin ja kaupungeista ulkomaille. Kaiken tämän johdosta tuhannet nuoret naiset tulevat Eurooppaan paremman tulevaisuuden toivossa ja ajautuvat ihmiskaupan uhreiksi. Esimerkiksi vuonna 2016 Välimeren kautta tuli Italiaan yli 11 000 nigerialaista naista ja yli 3 000 alaikäistä, ja määrät ovat olleet kasvussa. 8 SOTAHUUTO

9

Itohan on kirjoittanut tarinansa elämäkertakirjaksi yhdessä toimittajatietokirjailija Kristiina Markkasen kanssa. Vuonna 2020 ilmestyi ”Nimeni on Itohan” (Docendo 2020).

Kirja on saatavissa hyvin varustetuista kirjakaupoista.

8

FinnWid tukee Nigeriassa erityisesti tyttöjen koulutus- ja ammattikoulutusmahdollisuuksia. FinnWIDin yhteistyökumppani Benin Cityssä on kuuden kansalaisjärjestön koalitio ENCATIP. Jäsenjärjestöt ovat erikoistuneet ihmiskaupan ehkäisemiseen, tasa-arvon edistämiseen sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien parantamiseen. ENCATIPiin kuuluva Idia Renaissance -järjestö ylläpitää koulutuskeskusta, joka tarjoaa ammattikoulutusta ja yrittäjyystaitoja nuorille naisille.

Koulutuksen jälkeen naiset ovat valmiita perustamaan yrityksen. Se on tärkeää, sillä työllistyminen on Benin Cityssä vaikeaa.

Itohan näkee, että tiedon jakamisella Suomessa on myös valtava merkitys.

– Monet tarinani kuulleet eivät ole uskoa, että tällaista voi tapahtua nykymaailmassa. Monet ovat tulleet kyynelsilmin kiittämään. Ihmiset ovat tietoisempia ihmiskaupasta, ja se koskettaa sydäntäni.

Itohan toimii myös kansainvälisessä ihmiskaupasta selviytyneiden valtuustossa, johon hänet valittiin viime vuonna.

10

SOTAHUUTO

Valtuustoon kuuluu 21 ihmiskaupasta selviytynyttä henkilöä Pohjois-Amerikasta, Euroopasta ja Aasiasta. Valtuuston on perustanut Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö.

– Tämä on ollut minulle merkittävä merkkipaalu. En osannut odottaa tällaista luottamuksen osoitusta, mutta olen siitä erittäin kiitollinen ja otettu. Olen tavannut mahtavia ihmisiä, ja olemme saaneet edistettyä asioita. Suhtaudun tähän suurella innostuksella.

Jumalan armosta Nimi Itohan tarkoittaa edonkielellä Jumalan armoa. Jumala ja usko oli Itohanille hyvin merkityksellistä jo nuorella iällä.

– Olin kunnon kirkkotyttö, rakastin jumalanpalveluksia ja esiinnyin kuorossa, Itohan kertoo hymyillen.

Vaikka elämä oli äärimmäisen haastavaa, hän ei koskaan luopunut uskostaan. Se antoi hänelle voimaa selvitä eteenpäin. Ollessaan viimeistä vuotta Italiassa Itohan koki erityistä lähentymistä Jumalaan: – Tunsin, että olin syntynyt uskossani uudelleen.

Nyt Itohan kertoo, että hänen hengellinen elämänsä on vireää ja siunauksellista: – Käyn tietyissä jumalanpalveluksissa ja raamattupiireissä. Maanantaisin kokoontuva raamattupiiri on ekumeeninen, ja se on minusta kovin ihanaa, kun ihmiset eri kirkoista kokoontuvat yhteen.

Itohan kokee anteeksiannon välttämättömäksi. Hän kertoo antaneensa ihmiskauppiailleen anteeksi.

– Se oli ehdottomasti vaikeaa. Tuolloin oli muistettava se anteeksianto, jonka itse olen saanut Jumalalta. Kaiken tapahtuneen jälkeen Hän yhä rakastaa minua. Anteeksianto on matka. Koin, että jos en kykene antamaan väärintekijöille anteeksi, niin he pysyvät mielessäni ja sydämessäni – ja näin pitävät minua edelleen vankinaan. Antamalla anteeksi koen olevani vapaa.

Raamatusta Esterin tarina on erityisesti koskettanut.

– On ollut käänteentekevää lukea, miten orvosta orjatytöstä tuli kuningatar ja miten hän teki hyviä asioita. Olen sen kautta löytänyt oman elämäni polun. Tarina todistaa siitä, että vaikka mitä olisi kokenut elämässään, niin Jumala ei hylkää. Tämä raamatuntarina on inspiroinut minua vaikuttamaan ja käyttämään ääntäni.

Omistettu Herralle Itohan asuu nyt poikansa kanssa Vaasassa. Elämä on hyvää, ja Itohan katselee toiveikkaana tulevaisuuteen. Hän on käynyt suomen kielikursseilla ja suorittaa parhaillaan ammattitutkintoa puhdistus- ja kiinteistöhuollon linjalla. Itohanin poika on ensimmäisellä luokalla ja pitää koulunkäynnistä.

– Hän puhuu paljon parempaa suomea kuin minä, Itohan naurahtaa.

Itohan jatkaa työtä ihmisoikeuksien parissa, ja tavoitteena on rekisteröidä oma hyväntekeväisyysjärjestö Nigeriassa. Itohanin sydän sykkii nuorille. – Silloin heidän elämäänsä voi vaikuttaa positiivisesti. Nuoruus on elämänmittaisen polun tärkein askel.

Kerron Itohanille Pelastusarmeijan toteuttamasta ihmiskaupan vastaisesta työstä, jota esitellään tässä numerossa.

– Kiitos kaikesta, mitä olette tehneet.

Ihmiskauppa on globaali ongelma, ja

Itohan ei anna menneisyyden kahlita: ”Koin, että jos en kykene antamaan väärintekijöilleni anteeksi, niin he pysyvät mielessäni ja sydämessäni – ja näin pitävät minua edelleen vankinaan.

Antamalla anteeksi koen nyt olevani vapaa.”

sitä vastaan voidaan käydä vain verkostoitumalla, jolloin jokainen osallistuja on tärkeä.

Itohan on kirjoittanut tarinansa elämäkertakirjaksi toimittaja-tietokirjailija Kristiina Markkasen kanssa. Vuonna 2020 ilmestyi Nimeni on Itohan.

– Se oli upea projekti. Olen saanut paljon, ja olen siitä Jumalalle kiitollinen. Toivon, että lukijoille välittyy kirjasta se, miten Jumala on totta, ja miten Hän voi muuttaa elämän suunnan, ovat asiat miten huonosti tahansa. Kenties kirja rohkaisee jotakin ihmistä avaamaan sydämensä Herralle. Siksi olen omistanut tämän kirjan Jeesukselle Kristukselle.

Haastattelumme päätteeksi Itohan haluaa rohkaista jokaista lukijaa: – Elämä voi olla vaikeaa ja voi tuntua olevan päättymässä. Silloin saattaa olla kuitenkin se hetki, jolloin elämä on vasta alkamassa. Koskaan ei kannata luovuttaa. Jumala kantaa meitä jokaista.

Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen & Nimeni on Itohan (Docendo 2020) Lähteet: Nimeni on Itohan (Docendo 2020), FinnWid – Naiset kehitystyössä ry ja Toisenlaisia tarinoita

SOTAHUUTO

11

Raamatun naiset ​Tänä vuonna vietetään Pelastusarmeijan naistyön 100-vuotisjuhlaa Suomessa. Juhlistamme tätä sarjalla, jossa kansainvälisen ja kotimaisen naistyön ansiokkaat naiset tutustuttavat meidät Raamatun tärkeimpiin naisiin.

Tabita/Dorkas

– hyväntekijä ja lahjakas nainen, jonka ihme yllätti!

Joppessa oli opetuslasten joukossa Tabita-niminen nainen; nimi on kreikaksi Dorkas.

Hän teki paljon hyvää ja avusti köyhiä runsain määrin. Mutta noihin aikoihin hän sairastui ja kuoli, ja hänet pestiin ja kannettiin kattohuoneeseen. Lydda on lähellä Joppea, ja kun opetuslapset kuulivat Pietarin olevan siellä, he lähettivät kaksi miestä viemään hänelle sanan: ”Tule kiireesti meidän luoksemme.”

Pietari lähti heti miesten mukaan. Kun hän tuli paikalle, hänet vietiin kattohuoneeseen, ja leskivaimot kerääntyivät hänen ympärilleen ja näyttivät itkien hänelle paitoja ja muita vaatteita, jotka Dorkas oli tehnyt ollessaan vielä heidän kanssaan.

Pietari käski kaikkien poistua. Hän polvistui ja rukoili. Sitten hän kääntyi vainajan puoleen ja sanoi: ”Tabita, nouse!” Nainen avasi silmänsä, ja nähdessään Pietarin hän nousi istumaan.

Pietari ojensi hänelle kätensä ja auttoi hänet jalkeille. Sitten Pietari kutsui huoneeseen lesket ja kaikki pyhät, ja he saivat nähdä, että Tabita oli elossa. Tapahtumasta levisi tieto ympäri Joppea, ja monet uskoivat nyt Herraan. Pietari jäi vielä joksikin aikaa Joppeen ja asui erään Simon-nimisen nahkurin luona.

Apostolien teot 9:36–42

12

SOTAHUUTO

Uskoa ei koskaan eletä tyhjiössä. Uskoomme liittyy aina ympäröivä maailma, jonka kautta Jumala puhuu meille ja toisille. Luukas kertoo evankeliumissaan ”kaikesta siitä, mitä Jeesus teki ja mitä hän opetti, alusta alkaen” (Ap. t.), ja tarkoitukseni on kertoa, mitä tapahtui seuraavaksi: miten uskovista tuli Pyhän Hengen laskeuduttua heidän ylleen elävän Kristuksen todistajia ”Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka.” (1:8). Menneisyyden tapahtumat voivat innoittaa meitä tänään ja vaikuttaa tulevaisuuteen. Kertomus jatkuu edelleen!

Tämä kertomus (Ap. t. 9:36–42) sijoittuu kirkon vainoamisen jälkeiseen aikaan Jerusalemissa. Tällöin evankeliumi levisi ja kirkko vahvistui ja kasvoi (8:31). Pietari vieraili kristillisissä yhteisöissä Juudeassa ja yksi niistä on Lydda, jonka todennäköisesti perustivat Jerusalemin vainoja paenneet kristityt.

Kristuksen voimalla Pietari oli parantanut halvaantuneen Aineas-nimisen miehen (9:32–35). Nyt häntä pyydettiin menemään Välimeren rannikolla sijaitsevaan Joppeen (nykyiseen Jaffaan, jota ympäröi Tel-Avivin kaupunki). Tabita oli sairastunut ja kuollut. Pietari otti vastaan kutsun saapua paikalle.

Naispuolinen opetuslapsi Luukas kirjoittaa Tabitasta opetuslapsena. Tämä on ensimmäinen ja ainoa kerta, jolloin Uudessa testamentissa käytetään tuon kreikankielisen sanan feminiinimuotoa. Tabita (Dorkas, joka tarkoittaa gasellia) oli Jeesuksen seuraaja, aivan niin kuin Maria, joka istui Jeesuksen jalkojen juurella kuuntelemassa mestarin opetuksia (Luuk. 10:39). Luukas oli tarkka siitä, että hänen kertomuksissaan oli miesten lisäksi myös naisia.

Hyväntekijä Tabita todisti Jumalan rakkaudesta hyvin käytännöllisellä tavalla: hän ompeli kauniita vaatteita ja antoi ne niille, joilla ei ollut tarpeeksi. Tabitan avokätisyydestä hyötyneet lesket olivat kokoontuneet hänen kuolleen ruumiinsa ympärille it-

kemään. Se, minkä pidämme, jää meille. Kun annamme omastamme muille, siunaukset moninkertaistuvat! Tabitan palveleva elämäntapa ja anteliaisuus oli vaikuttanut koko asuinalueeseen.

Ei kannata aliarvioida pienten ystävällisten tekojen vaikutusta. Muistan upeat neuletyöt, joita naiset neuloivat naisten viikonlopussa Suomessa. Herra on epäilemättä käyttänyt niitä avatakseen sydämiä ja viedäkseen ihmisiä lähemmäksi Häntä.

Halukas palvelija – Pietari Pietari oli nähnyt, miten Jeesus oli herättänyt Jairuksen tyttären kuolleista (Luuk.

8:49–56). Pietari oli ollut samassa huoneessa Jeesuksen, Johanneksen ja Jaakobin kanssa. Hän tiesi, että se olisi mahdollista. Pietari oli valmis menemään Tabitan luokse, vaikka kukaan ei näyttänyt odottavan ihmettä. Ehkä hän ajatteli voivansa opettaa ja siten lohduttaa Joppen kristittyjä. Hänen sanansa jäljittelivät Jeesuksen arameankielisiä sanoja: ”Talitha, qum” (Pikkutyttö, nouse ylös).

Pietari sanoi: ”Tabitha, qum!” (Tabitha, nouse ylös). Tabita avasi silmänsä, nousi istumaan, Pietari auttoi hänet jaloilleen

ja esitteli elävän Tabitan tämän hämmästyneille ystäville.

Ihme, jolla oli valtava vaikutus Tabita herätettiin henkiin! Tärkeää on, että ihmeen teki Jeesus, ei välikätenä toimiva ihminen. Pietari ei ota kunniaa ihmeestä. Tavoitteena on korostaa uskoa Kristukseen Herrana, ei tuoda kunniaa sille, jonka kautta Kristuksen voimat ilmenevät. Ihmeet tapahtuvat ainoastaan Jumalan voimasta ja tahdosta; me emme hallitse niitä. Tapahtuma vaikutti myös Tabitaa ympäröivään yhteisöön: ”Tapahtumasta levisi tieto ympäri Joppea, ja monet uskoivat nyt Herraan.” (jae 42).

Kertomus ei pääty tähän, sillä se ei ole vielä päättynyt meidänkään elämässämme. Jumala työskentelee niiden kautta, jotka ovat siihen valmiita, niiden kautta, jotka elävät avokätisesti, niiden kautta, jotka ovat Kristuksen seuraajia. Tabitan esimerkki inspiroi meitä – hän on naispuolinen opetuslapsi, joka myös sai uuden elämän, kiitos Jumalan voiman.

E. Jane Paone komentaja

E. Jane Paone komentaja

Kiitos, että sain osallistua naistyön 100-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistavaan Raamatun naiset -sarjaan. Rukoilen, että Jumala siunaa Suomea ja Viroa etenkin tämän juhlavuoden aikana: Jumala on ollut uskollinen naistyölle jo 100 vuoden ajan! Toivon, että voit kristityn silmin nähdä kaikki ne ihmeet, jotka Jumala on armostaan tehnyt siellä, minne hän on sinut asettanut.

Minun kokemukseni on, että uskonelämä on aina yhtä seikkailua! Synnyin upseeriperheeseen Skotlannissa ja olen elänyt eri puolilla Britanniaa. Vuonna 1982 minut vihittiin Pelastusarmeijan upseeriksi, ja samana vuonna menin naimisiin Massimo Paonen kanssa. Olemme palvelleet Britanniassa, Italiassa, Ranskassa ja Sveitsissä. Johtaessamme Sveitsin, Itävallan ja Unkarin territoriota kuuluin myös kansainväliseen oikeudenmukaisuuden komissioon. Nyt olen eläkkeellä, asun Eastbournessa Britanniassa ja toimin kansainvälisten ekumeenisten suhteiden sihteerinä.

Meille on siunaantunut kolme tytärtä, Joy, Laura ja Novella, sekä kaksi lapsenlasta, Sean ja Jonah. Haluni on nähdä Jumalan valtakunta maan päällä ystävällisyyden tekojen kautta ja elää Jumalan oikeudenmukaisuutta noudattaen sisartemme ja veljiemme kanssa.

SOTAHUUTO

13

Tietoisuuden lisääminen on paras työkalu ihmiskaupan vähentämisessä – Meidän toimenkuvamme sisältää laajamittaista, poliisilaitosten rajat ylittävää ihmiskaupparikollisuuden tutkintaa, kertoo rikosylikomisario Hannu Kortelainen

14

SOTAHUUTO

Poliisin ihmiskaupparikostutkintaryhmä on aloittanut toimintansa vuoden 2021 alussa.

Ryhmä tutkii seksi- ja työperäistä ihmiskauppaa, parittamista ja niitä vastaavia rikosnimikkeitä.

Ryhmän tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Hannu Kortelainen vastaa tutkintaryhmään, sen toimintaan ja ihmiskauppaan yleisesti liittyviin kysymyksiin.

Poliisin ihmiskaupparikostutkintaryhmä aloitti toimintansa helmikuussa 2021 17 rikostutkijan, kahden tutkinnanjohtajan ja heidän sihteeriensä voimin. 2022 keväällä tapahtui organisaatiomuutos, jossa paikallista työperäistä ihmiskauppaa tutkiva ryhmä yhdistyi valtakunnalliseen ryhmään. Yhdistymisen myötä ryhmän tutkijamäärä kasvoi kuudella.

Ihmiskaupparikostutkintaryhmä on valtakunnallinen, ja se tutkii laajasti ihmiskaupparikollisuutta, ei pelkästään rikoslain mukaisia ihmiskaupparikoksia, vaan myös sitä lähellä olevia rikoksia, kuten paritusta ja törkeää paritusta ja kiskontaa, törkeää kiskontaa, kiskonnantapaista työsyrjintää ja vastaavia rikosnimikkeitä.

– Meidän toimenkuvamme sisältää laajamittaista, poliisilaitosten rajat ylittävää ihmiskaupparikollisuuden tutkintaa, aloittaa ryhmän tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Hannu Kortelainen ja jatkaa: – Suomessa on tällä hetkellä 11 poliisilaitosta. Tutkimukset, jotka tapahtuvat useamman laitoksen alueella, ovat olleet hyvin haasteellisia – kuka ottaa vastuun ja miten tutkinta jaetaan laitosten kesken. Meidän toiminta-alueemme on koko Suomi.

Rikokset kuitenkin keskittyvät pääkaupunkiseudulle.

– Työperäisessä ihmiskaupassa rikosepäilyt sijoittuvat 75 % pääkaupunkiseudun alueelle. Missä eniten ihmisiä ja toimijoita – siellä myös eniten rikollisuutta.

Rikosylikomisario Hannu Kortelaisen rooli tutkintaryhmässä on toimia vastuuvetäjänä ja tutkinnanjohtajana.

– Vastaan tutkintalinjoista ja eri pakkokeinoista. Paljolti esimiestehtäviä ja henkilöstöhallinnollista työtä, mutta yksittäisissä tutkimuksissa pohdin, miten sen kanssa edetään ja millaisia pakkokeinoja on käytettävissä, kuten televal-

vontaa tai -kuuntelua. Samoin tutkinnanjohtaja tekee vankivaatimukset ja käy jutut käräjillä läpi.

Tutkintaryhmä tekee laajaa yhteistyötä eri viranomaistahojen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

– Viranomaistahot, kuten eri poliisilaitokset, keskusrikospoliisi, rajavartiolaitos, tulli ja maahanmuuttovirasto ovat kaikki läheisiä yhteistyökumppaneitamme. Lisäksi työskentelemme yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden, kuten Rikosuhripäivystyksen, Pro-tukipisteen ja Monika-Naiset liiton kanssa.

Työperäisen ihmiskaupan tutkimisessa aluehallintovirasto on tärkeä yhteistyökumppani.

Kansainvälistä yhteistyötä on myös ulkomaisten poliisivoimien ja organisaatioiden kanssa.

– Euroopan laajuisesti Europol ja Eurojust ovat tärkeitä kumppaneita. Yleisellä tasolla Viron ja Pohjoismaiden kanssa jaamme yhteistä tilannekuvaa.

EU:ssa konkreettisten juttujen suhteen meillä voi tarvittaessa olla yhteisiä tutkintaryhmiä.

Tilannekuva Suomessa Poliisin tietoon ihmiskaupparikoksia tulee vuosittain sadasta kahteensataan, ja tutkimusten määrä on jatkuvassa kasvussa. Luku on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin Ihmiskaupan auttamisjärjestelmän tunnistettujen ihmiskaupan uhrien määrä, joka vuonna 2021 oli kaikkiaan 880 henkilöä. Heistä 300 on viime vuonna järjestelmän piiriin tulleita uusia asiakkaita. Vuonna 2021 Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien erityistukipalvelun asiakkuuteen tuli 220 uutta ihmiskaupan ja sen kaltaisen hyväksikäytön uhria. Tiedustelen rikossylikomisario Hannu Kortelaiselta, mistä tämä uhrien lukumäärän ero johtuu:

– Tämä on monisäikeinen kysymys, josta on ollut keskustelua eduskuntaa myöten. Tilannekuva vaihtelee sen mukaan, millaista tilastoa katsotaan ja miten sitä tulkitaan. Esimerkiksi uhrien auttamiseen keskittyvällä Ihmiskaupan auttamisjärjestelmällä on oma näkemyksensä, kuten myös Rikosuhripäivystyksellä, jonka toiminta perustuu ihmisten löytämiseen ja auttamiseen. Heillä ei ole tutkinnallista aspektia, jossa taho pitäisi saattaa oikeudelliseen vastuuseen, jonka lainalaisuuksia me puolestamme seuraamme. Tästä syystä tukiorganisaatioiden tunnistamia ihmiskaupan uhreja on huomattavasti enemmän.

Rikosylikomisario jakaa tämänhetkisen tilannekuvan Suomessa: – Ihmiskauppa on vaikea termi, sillä se luo erilaisia mielikuvia eri ihmisille. Törkeää ihmiskauppaa, jossa ihmisiä esimerkiksi huumattaisiin ja salakuljetettaisiin vasten tahtoaan maahan ja pakotettaisiin pakkotyöhön tai seksiorjaksi ei onneksi ole ainakaan toistaiseksi havaittu.

Suomalaisessa ihmiskaupassa puhutaan useimmiten erilaisesta taloudellisesta hyväksikäytöstä. Seksiperäisessä ihmiskaupassa lähtökohtaisesti ihmiset tietävät, mitä he tulevat tekemään. Yllätyksiä nousee esiin siinä, mistä kaikesta he joutuvat maksamaan, kuten majoituksista, matkustuskuluista ja seksi-ilmoitusten jättämisestä. Meidän aikanamme ei ole ollut tapausta, jossa henkilö ei olisi ollut tietoinen lähdöstään seksityöhön. Maailmalla toki tällaistakin tapahtuu. Ulkomailta tulleesta työperäisessä ihmiskaupassa henkilöt ovat olleet tietoisia tulevasta työstään esimerkiksi kokkina, siivoojana tai rakennusmiehenä. Yllätyksenä on sitten tullut, kuinka paljon enemmän työtä on joutunut tekemään, miten pitkiä päivät ovat olleet, tai korvaus on ollut huomattavasti lu8 vattua pienempi.

SOTAHUUTO

15

”On tärkeää, etteivät tänne tulevat ihmiset syrjäydy yhteiskunnasta, vaan että heillä olisi tietoa oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan.

He voivat silloin kyseenalaistaa asioita ja hakea apua.”

Hannu Kortelainen, rikosylikomisario

8 Seksi- ja työperäinen ihmiskauppa ovat tutkintaryhmän tapauksissa jakautuneet tasaisesti. Rinnalla on myös muita ihmiskaupan muotoja, kuten rikollisuuteen pakottamista ja pakkoavioliittoja.

Ylikomisario kertoo, että nämä tapaukset ovat kuitenkin marginaalisia.

– Rikokseen pakottaminen on hyvin tulkinnanvaraista. Esimerkiksi päihdekäytön rahoittaminen rikoksilla on valitettavasti arkipäivää, mutta harvoin löytyy kytköstä, jotta sen voisi tulkita ihmiskaupparikokseksi. Sellaisia tapauksia on tosin ollut, jossa ulkomailta tullutta ihmistä on kiristetty tekemään anastuksia, ja sitten nämä varastetut tavarat on lähetetty ulkomaille. Pakkoavioliitot ovat täysin oma haasteensa, sillä meillä ei ole siitä varsinaista lainsäädäntöä rikoslaissa. Pakkoavioliiton ja järjestetyn avioliiton erottelu on kulttuurisesti monitulkintainen tilanne. Länsimaisesta näkökulmastamme perinteinen avioliitto on se, jossa kaksi ihmistä rakastuu toisiinsa ja solmivat liiton. Tilastojen mukaan kuitenkin puolet maailman kaikista avioliitoista on järjestettyjä liittoja. Meillä on yksilöllinen, individualistinen näkökulma, jossa kaikki lähtee yksilönvapaudesta, kun taas kollektiivisemmissa kulttuureissa kaikki lähtee suvusta ja sen maineesta.

– Sukupuolten tasa-arvokäsityskin voi olla hyvin erilainen. Se minkä me tulkitsemme pakkoavioliitoksi, asianomainen saattaa kokea heidän kulttuurissaan perinteiseksi järjestetyksi liitoksi. Siksi pakkoavioliitot ovat äärimmäisen vaikeasti tutkittava ihmiskaupan muoto. Monesti nämä tapaukset tulevat poliisin tietoon vasta kun on muuta oireilua, kuten lähisuhdeväkivaltaa.

Suomi on ihmiskaupassa nimenomaan kohdemaana, ja uhrin rekrytointi tapahtuu useimmiten jo henkilön lähtömaassa.

– Työperäisessä ihmiskaupassa henkilörekrytointi useimmiten tapahtuu ul16

SOTAHUUTO

komailla, joko rekrytoidaan sieltä Suomesta käsin tai jokin taho järjestelee asiaa lähtömaassa. Seksiperäisessä ihmiskaupassa on monesti niin, että parittaja ei tule koskaan Suomeen, vaan se hoidetaan sähköisesti. Rikollinen osuus tapahtuu jo lähtömaassa. Seksipuolella lähtömaina ovat usein matalamman elintason itäeurooppalaiset maat, kuten Romania, Tšekki, Unkari ja Ukraina.

Myös Thaimaa, sillä tietyissä thaihierontapaikoissa tapahtuu seksinmyyntiä hieronnan varjolla.

Ihmiskaupparikosten tutkimisen erityispiirteet Ylikomisario Hannu Kortelainen kertoo, että vaikenemisen kulttuuri on ihmiskaupparikosten tutkimisen haastavin osuus.

– Olen työskennellyt poliisina 30 ja rikostutkinnassa 25 vuotta ja tutkinut monenlaisia rikosmuotoja. Tässä tehtävässä on yllättänyt, että ihmiskaupparikoksissa uhrit eivät lähtökohtaisesti halua puhua tapahtuneesta. Monesti kaikki osapuolet hakevat taloudellista hyötyä, niin hyväksikäyttäjät kuin hyväksikäytetyt. Uhrit tulevat matalamman elintason maista, ja he haluavat nostaa elintasoaan. Syyt voivat olla hyvin henkilökohtaisia ja koskettavia, kuten läheisen sairaalakulut tai varattoman isovanhemman tukeminen.

Tästä syystä rikoksen uhrilla ei ole samanlaista intressiä kertoa tapahtuneesta kuin perinteisessä rikollisuudessa. Tutkintatilanteessa joudumme kuulustelemaan ja puhuttelemaan asianomistajia samalla tavalla kuin epäiltyjä. Kerromme, että tiedämme heidän joutuneen rikoksen ja hyväksikäytön uhriksi. Silloin asianomainen saattaa avautua tilanteesta. Uhrilla voi olla myös väkivallan uhkaa, sillä asiasta kertonut uhri tai hänen läheisensä lähtömaassa voisivat joutua kostotoimien kohteiksi.

Myös tietoisuus siitä, että tienaaminen loppuu, jos asiasta kertoo, motivoi olemaan puhumatta.

– Uhri ei halua palata lähtöruutuun.

Ei ole mitenkään tavatonta, että seksityöläinen tienaa täällä 20 000 euroa kuukaudessa. Suhteutettuna lähtömaan elintasoon puhutaan aivan valtavista summista.

Esimerkiksi kahden kuukauden seksityö saattaa mahdollistaa talon oston kotimaassa. Se on suuri houkutin, ja kynnys kertoa on suuri.

– Samaa pätee myös työperäiseen ihmiskauppaan. Vaikka uhri olisi hyväksikäytetty, hänen tienestinsä ovat huomattavasti suuremmat kuin kotimaassa, mikä nostaa kynnystä avautua asiasta. Tulonmenetysten lisäksi henkilö voi kertoessaan kohdata vihaa ja pilkkaa suvulta ja yhteisön muilta jäseniltä. Tästä esimerkkinä Närpiön kasvihuonetyöntekijöiden tapaus. Kasvihuoneilla työskentelee Vietnamista tulleita henkilöitä, ja toimintaan on noussut ikävä ilmiö, jossa uusilta maahan tulleilta on alettu pyytää kynnysrahaa. Tutkimuksen myötä on tullut ilmi, että kynnysrahan maksaminen on yleistä aasialaisissa kulttuureissa. Koetaan normaalina, että jos haluaa työskennellä ulkomailla, siitä maksetaan järjestäjälle korvaus. Myös monet niistä, jotka ovat aiemmin joutuneet itse maksamaan kynnysrahaa Suomeen pääsemiseksi, ovat nyt järjestävässä asemassa ja perivät kynnysrahaa uusilta tulijoilta.

– Sama ihminen voi siis olla sekä uhri että hyväksikäyttäjä. Monesti järjestävässä asemassa olevia ei nähdä hyväksikäyttäjinä, vaan eräänlaisina hyväntekijöinä. Se on selkeästi väärin, mutta tutkinnallisesti siihen on hyvin haastavaa puuttua.

Kun tutkinnassa kohdataan ihmiskaupan uhreja, heidät ohjataan Ihmiskaupan auttamisjärjestelmän piiriin, mikäli he siihen suostuvat.

– Auttavien tahojen palvelut ovat vapaaehtoisia, ja valtaosa asiakkaistamme ei näitä palveluita koe tarvitsevansa.

Auttavien tahojen kautta heille voidaan järjestää majoitusta, ruokaa ja pe-

rustarpeita. Rikosuhripäivystys, Protukipiste, Monika-Naiset liitto ja muut kolmannen sektorin toimijat tarjoavat myös tukea, majoitusta, henkistä apua ja esimerkiksi seksuaalineuvontaa.

Tiedon lisääminen on paras työkalu Pohdittaessa ihmiskaupparikosten rangaistuksia rikosylikomisario Hannu Kortelainen näkee ongelmien olevan enemmän lakien soveltamisessa kuin lainsäädännössä.

– Suomessa on ankarat rangaistukset näistä rikoksista, rangaistusasteikkoa kyllä riittää. Haasteena on, että ihmiskaupparikosten tunnusmerkistö on tulkinnanvaraisempi kuin esimerkiksi perinteisissä väkivalta- ja omaisuusrikoksissa. Jos turvaton tila luodaan psyykkisin keinoin, miten sen todentaa? Uhri saisi lopettaa työt ja lähteä, mutta hän kokee, ettei se ole vaihtoehto. Uhrilla voi olla esimerkiksi passi hallussaan ja käytännössä mahdollisuus liikkua vapaasti. Mikään ei estä häntä poistumasta, mutta hän ei puhu paikallista kieltä tai yleisesti maailmalla puhuttuja kieliä, tai on muutoin kyvytön toimimaan poistuakseen alisteisesta tilanteesta. Psyykkisistä syistä johtuvan riippuvaisen aseman tai turvattoman tilan osoittaminen ja toteen näyttäminen on hyvin haastavaa.

Poliisi ja tuomioistuimet saavatkin kritiikkiä siitä, ettei ihmiskaupparikosten tunnusmerkistöä tunnisteta. Konkreettisempien ja objektiivisesti havaittavien seikkojen kautta tunnusmerkistö on helpompi tunnistaa, mutta psyykkisesti alisteisen aseman todentaminen on vaikea tehtävä.

Tiedustelen rikosylikomisariolta, mitkä olisivat parhaat työkalut ihmiskaupan estämisessä ja vähentämisessä.

– Tietoisuuden lisääminen, erityisesti työpuolen jutuissa. Kun ihmiset saapuvat Suomeen töihin, he olisivat tietoisia siitä, mitä työelämään Suomessa

sisältyy ja millaisia oikeuksia heillä on.

Meille on itsestään selvää, että meillä on vuosilomat, sairauspoissaolot ja ylityö- ja viikonloppukorvaukset. Monessa maassa tällaiset ovat ennenkuulumattomia. Monesti ihmiset saapuvat asenteella, että tänne tullaan tekemään ahkerasti töitä, eikä osata edes odottaa ylimääräisiä korvauksia tai vapaa-aikaa. Työnantajapuolella sanktiot palkkauksen ja oikeuksien tiedottamisen puitteissa voisivat olla kovemmat. Tämä nostaisi kynnystä toimia harmaalla alueella.

Suomessa on erilaisia viranomaistahoja ja auttamisjärjestelmän tahoja, jonne voi uhrina hakeutua.

– On tärkeää, etteivät tänne tulevat ihmiset syrjäydy yhteiskunnasta, vaan että heillä olisi tietoa oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan. He voivat silloin kyseenalaistaa asioita ja hakea apua.

Ylikomisario Hannu Kortelainen suosittelee ihmiskauppaa havainneita ottamaan yhteyttä poliisiin, viranomaistahoihin ja kolmannen sektorin toimijoihin matalalla kynnyksellä.

– Otetaan esimerkkinä, että käyt ravintolassa syömässä, ja huomaat saman työntekijän olevan siellä aina, niin aamut, illat, arjet kuin pyhät, niin siitä voi laittaa vihjeen poliisille ja aluehallin-

toviranomaisille. Viranomaiset voivat käydä tarkastuksella selvittämässä tilanteen. Ilmoittamiseen ei pidä olla kynnystä, ja huolestuttavista asioista saa aina laittaa viestiä.

Elämme tällä hetkellä keskellä Ukrainan sodan aiheuttamaa inhimillistä kriisiä. Kysyn, miten Hannu Kortelainen näkee pakolaisten määrän vaikuttavan ihmiskaupparikosten määrään.

– Aina, kun on ihmisiä liikkeellä, niin riskit kasvavat. Kun ihmisillä on hätä, myös saalistajat ovat liikkeellä, he haluavat hyötyä ihmisten kohtaamasta hädästä ja vaikeuksista. Haasteena on, että vaikka osa ihmisistä saattaa päätyä ihmiskaupan tai taloudellisen hyötymisen uhriksi, niin maahan tullessaan he eivät ole itsekään siitä tietoisia. Tämän havaitseminen rajanylittämistilanteessa on mahdotonta. Ukrainalaisille on pieneksi avuksi, että kulttuurina emme ole vieras. He tietävät suunnilleen, miten yhteiskunta ja viranomaiset täällä toimivat. Heillä voi olla myös sukulaisia ja tuttuja täällä, jotka voivat olla avuksi. Se helpottaa sopeutumista.

Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen

SOTAHUUTO

17

Minä & Pelastusarmeija Työntekijöitä, ystäviä, upseereita, sotilaita, siviilijäseniä, vapaaehtoisia – olemme kaikki osa Armeijaa! Sarjassa esitämme enemmän tai vähemmän kiperiä kysymyksiä.

Tässä kuussa niihin vastaa:

Christina Långström pelastussotilas, Temppelin osasto

Milloin tutustuit Armeijaan ensi kerran?

– Noin 7-vuotiaana pyhäkoulussa.

Olin teini-ikään asti mukana toiminnassa.

Kitarakuoro, partiolaiset, sunnuntaikokoukset. Teini-iässä vanhemmat erosivat, muutimme ja yhteys katkesi.

Miksi halusit liittyä Armeijaan?

– Nyt eläkkeellä, erittäin selvän Jumalan johdatuksen jälkeen löysin itseni soittamasta tuubaa soittokunnasta.

Sotilaaksi liittyminen oli helppo päätös.

Kun olit lapsi, miksi halusit tulla isona?

– Eläinlääkäriksi.

Mikä on lempitapasi lomailla?

– Musiikkileiri, ulkoilu.

Jos voisit näytellä elokuvassa, mikä roolihahmo olisit?

– Keskiajan muusikko, tai hovinarri!

Kuka on sankarisi?

– Kaikki, jotka taistelevat vääryyttä vastaan. Rauhanrakentajat!

Mikä on elämäsi tunnuslause?

– Kyllä se siitä! Sain kerran syntymäpäivälahjaksi T-paidan tällä lauseella printattuna.

18

SOTAHUUTO

Mitä teet vapaa-ajalla?

– Soitan Temppelin soittokunnan lisäksi toisessa puhallinorkesterissa ja pelimanniyhtyeessä.

Mikä on ensimmäinen levy, jonka ostit?

– Bachin Brandenburgilaiskonsertto no 3.

Mikä on lempi raamatunpaikkasi?

– Ps. 23. Partiolaisena saimme hihamerkin, jos oli opetellut sen ulkoa.

Jos olen joutunut tilanteeseen, jossa koen tarvitsevani Jumalan sanaa eikä ole silloin Raamattua mukana, tämä Psalmi on aina ollut läsnä.

Jos voisit poistaa maailmasta yhden asian, mikä se olisi?

– Kateus, koska se usein johtaa vihaan ja suruun.

Mitä pelkäät?

– Joutumista avuttomaksi. En kyllä vaivaa päivittäin päätäni tällä asialla.

Sinut on lukittu huoneeseen yhdeksi päiväksi. Kenen kanssa haluaisit viettää sen?

– On monta hyvää ystävää. Raija T. on ollut huonetoverina parilla musiikkileirillä. Häntä voisin kysyä.

Minkä kirjan ottaisit autiolle saarelle?

– ”Luonnossa selviytyjän opas”?

Kuvittele, että sinulla on tunnusbiisi, joka lähtee soimaan, kun astut huoneeseen. Mikä tämä biisi on?

– Pelastusarmeijan suomalaisesta laulukirjasta laulu 263 ”On niin onnellista”.

Mikä on paras neuvo, joka sinulle on koskaan annettu?

– Jos huolehtii sentistä, niin eurolla jo pärjää!

Mitä rakastat itsessäsi eniten?

– Mielikuvitusta.

Mikä on ollut elämäsi paras hetki?

– Eläkkeelle jääminen, vaikka se oli suurempi henkinen mullistus kuin osasin odottaa.

Mikä on tärkeintä elämässäsi?

– Rauha ja usko.

Kerro jotain mielenkiintoista, mitä muut eivät ehkä tiedä sinusta: – Osaan heiluttaa korviani! Joillakin ihmisillä on näitä pieniä lihaksia, kuulemma isoäitini kuului niihin.

Kuva: Toni Kaarttinen

iloista yhteyttä LIIKUNTAVIIKONLOPPUnA

Vasemmalla iloiset leiriläiset ryhmäkuvassa.

Yllä pelaajat frisbeengolfin tiimellyksessä.

Tätä oli odotettu: yhdessä tekemisen ja liikkumisen iloa keväisessä luonnossa. Kokoonnuimme 27.–29.5.2022 kolmatta kertaa Porin lähettyvillä olevaan Silokallion leirikeskukseen liikuntaviikonlopun merkeissä.

Aikaisempina vuosina liikuntaviikonlopun säät ovat olleet helteiset. Nyt ilmassa oli sateen tuntua, harmaita pilviä taivaanrannassa, ja säätiedotus lupasi sadetta koko viikonlopuksi. Se vähän huolestutti, kun ohjelmassa oli paljon ulkona tehtäviä asioita.

Perjantai-iltana rennon tutustumisleikin jälkeen vietimme yhteisen hartaushetken, jossa muistutimme häntä, joka säät ja ilmat säätää, että tarvitsisimme poutasäätä. Rukouksiimme vastattiin: vaikka aurinko ei paistanutkaan, ei satanut, joten saimme hyvän raikkaan ilman ulkoiluun. Mukana meitä oli monen ikäistä vauvasta yli seitsemänkymppisiin, ja kaikille riitti mielenkiintoista, ohjattua ohjelmaa.

Koko lauantaipäivä kului mukavasti liikunnan merkeissä. Tarjolla oli reippaampaa sisäliikuntaa, hien pintaan nostavaa gospeltanssi/aerobic-jumppaa ja kuntopiiri, jossa vahvistettiin lihaskuntoa. Ulkona oli mahdollista pelata sulkapalloa, minijalkapalloa ja frisbeegolfia.

Ohjelmassa oli myös rauhallisempaa liikuntaa, kuten erittäin jännittävä mölkkypeli ja tikanheittoa. Varsinkin mölkky oli suosittu ajanviete, jossa kilpailuvietti pääsi valloilleen. Jos puolestaan halusi soutelemaan sekä kalastamaan, sitäkin

oli mahdollista tehdä. Geokätköilyrata oli samalla aivojumppaa, mihin teemaan liittyi myöhemmin kuultu esitelmä ihmiskaupasta. Penkkiurheilijoille löytyi ohjelmaa television äärellä. Televisio keräsi paljon katsojia, kun meneillään oli jääkiekon maailmanmestaruuskamppailun välierä: Suomi vastaan USA. Voi jännityksen ja kiljahduksien määrää!

Mölkyssä kilpailuvietti pääsi valloilleen.

Päivän päätteeksi oli koskettava hartaus sekä yhteislaulua luonnon keskellä ulkokappelissa, josta on kaunis näköala Joutsijärvelle. Iltapalan jälkeen osa suuntasi raukeina unten maille, mutta monet menivät vielä rantasaunaan, vaikka kello lähenteli yhdeksää. Useat heittivät talviturkkinsa järveen, ja eräs pulikoija kertoi, että hän kävi ”kastelemassa talviturkkinsa”. Viikonlopun aikana keräsimme myös askeleita askelmittareilla. Leiriläisten yhteissaldo oli 403 192 askelta.

Viikonlopun loppuhuipennus oli sunnuntaiaamuna, jolloin ohjelmassa oli jumalanpalvelus ja pyhäkoulu. Tilaisuudessa saimme kuulla Sanaa, laulaa ja rukoilla yhdessä, kiittää menneestä viikonlopusta ja siunata toisiamme matkalle tuleviin haasteisiin.

Tuula ja Seppo J. Takala kapteenit

Leirillä kerättiin askelia – yhteissaldo oli 403 192!

SOTAHUUTO

19

Pelastusarmeijan ihmiskaupan vastainen työ on ennaltaehkäisevää ja valistavaa Pelastusarmeija on niin kansainvälisesti kuin Suomessakin tehnyt ihmiskaupan vastaista työtä jo lukuisien vuosien ajan. Suomen ja Viron territorion työssä tapahtui alkuvuonna muutos: territorion laajuudella toimiva toimikunta sai tuekseen kussakin maassa omat työryhmät. Suomen nykypäivän orjuuden ja ihmiskaupan vastaisen työryhmän – tuttavallisemmin NOVA-työryhmän – koordinaattori ja yhteyshenkilö Sari Vanha-Perttula avaa uuden työryhmän ja oman työkenttänsä toimia ja tavoitteita.

Ihmiskauppa on maailmanlaajuisesti Pelastusarmeijalle hyvin tärkeä teema. Uskomme Raamatun periaatteiden mukaisesti kaikkien ihmisten synnynnäiseen samanarvoisuuteen ja velvollisuuteen huolehtia lähimmäisistä. Ihmiskauppa esineellistää ihmisiä, palkitsee ihmiskauppiaitten epäinhimillisyyden ja heikentää yhteiskunnan moraalista, sosiaalista ja taloudellista rakennetta. Pelastusarmeija vastustaa vallan väärinkäyttöä, mitä ihmiskauppa lähtökohtaisesti on. Pelastusarmeija on sitoutunut ihmiskaupan vastaiseen taisteluun. Suomen ja Viron territoriossa on territorion laajuinen toimikunta, sekä molemmissa maissa omat työryhmänsä. Työryhmillä on omat koordinaattorit ja yhteyshenkilöt, Suomessa työstä vastaa pelastussotilas Sari Vanha-Perttula.

– Territorion yhteinen toimikunta kokoontuu aika ajoin, kun haluamme jakaa tietoa, mitä maissamme tapahtuu, tai kun meillä on yhteisiä huolia, kuten nyt Ukrainan sotaa seurannut inhimilli20 SOTAHUUTO

nen kriisi ja sen mahdolliset vaikutukset ihmiskauppaan, sanoo Sari Vanha-Perttula. – Maiden omat työryhmät kokoontuvat useammin. Suomen NOVA-työryhmässä peilaamme tämänhetkistä tilannetta ja jaan ryhmälle, mitä omalla tehtäväkentälläni tapahtuu. Se on yhteistä koordinointia ja palautteenjakoa. Katsomme, mitä olemme tehneet ja olemmeko saavuttaneet asettamamme tavoitteet. Katsomme myös tulevaisuuteen ja pohdimme toteutettavia toimia.

Suomessa Pelastusarmeijan ihmiskaupan vastaisen työn pääpaino on yleisen tietoisuuden lisäämisessä.

– Tänä vuonna ainakin keskitymme tekemään ihmisiä tietoiseksi ihmiskaupasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä. Se on valistuskampanja niin Pelastusarmeijan työntekijöille kuin myös ulkopuolisille tahoille, kuten eri kansalaisjärjestöjen ja kaupunkien työntekijöille, esimerkiksi terveydenhuollossa, lastensuojelussa ja opetustoimessa työskenteleville. Tällä hetkellä pidän peruskoulutuspakette-

ja, joita markkinoin sähköpostin kautta eri toimijoille.

Koulutuksissa Sari Vanha-Perttula keskittyy ihmiskauppaan Suomessa. Suomi on kansainvälisen ihmiskaupan kohdeja kauttakulkumaa, ja ihmiskaupan uhreja tavataan Suomessa vuosittain lisääntyvässä määrin.

– Meidän on helppo päivitellä ja kauhistella, mitä muualla maailmalla tapahtuu.

Kun tuokin esiin, mitä ihan omassa maassamme ja kaupungeissamme esiintyy, niin ihmisten silmät avautuvat tähän aiheeseen aivan eri tavalla. Ihmiskauppaa on täälläkin, ja se on moninaista. Alkukeväällä pidin koulutuksia Vaasassa, Turussa ja Porissa. Jo näissä ensimmäisissä tapaamisissa tuli ilmi tilanteita, joissa osanottaja kertoi epäilyttävistä kohtaamisista. Esimerkiksi ulkomaalaistaustaisesta siivoojasta, jota suomalainen mies oli koko ajan pitämässä silmällä ja kontrolloi tämän menemisiä, tekemisiä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Emme aina havainnoi asioita ympäristössämme, joita olisi hyvä havainnoida.

Sari Vanha-Perttula kotitoimistolla.

Etualalla aihepiiriin liittyviä, Sarille merkityksellisiä kirjoja: Kristiina Markkasen ja Itohan Okundayen Nimeni on Itohan, Pia Rendicin Ihmiskaupan kasvot ja Ville Tietäväisen Näkymättömät kädet.

– Toivon, että tämän toimeni aikana pystyisin tapaamaan heitä, jotka ovat haavoittuvassa tilanteessa. Toivon myös, että kun vierailen eri työpisteissä, minulla olisi mahdollisuus löytää se kiintopiste asioista, mitkä juuri siinä kyseenomaisessa yksikössä olisivat tärkeitä. Kaikki ei ole vain koulutusta, osaltaan tämä on myös sellaista vertaismentorointia. Haluan myös käyttää tämän tilaisuuden ja sanoa työpisteillemme ja muillekin tahoille, että rohkeasti kutsukaa minut puhumaan ja keskustelemaan näistä asioista. Tulen mielelläni.

Lapset ja nuoret ovat lähellä Sarin sydäntä, ja hän on mielellään käynyt puhumassa heille nuorten illoissa ja Nummelan lomakodissa sekä työntekijöille päiväkodeissa.

– Haluan nähdä tämän myös ennaltaehkäisevänä työnä. Turvataitojen opettaminen lapsille on tärkeää, sillä se on hyvin lähellä ihmiskaupan estämistä.

Nuorille on hyvä neuvoa, mihin saa ja pitää vetää rajat – saa sanoa ”Ei!”. 8 SOTAHUUTO

21

Koetteleeko ihmiskauppa uskoasi? ”Näen, ettemme ole marionettinukkeja suhteessa Jumalaan.

Meille on kaikille annettu vapaa tahto ja vapaus valita, niin tämä on se, mitä se teettää.

Tässä tulee esille ihmisen luonne, hyvässä ja pahassa. En kyseenalaista, miksi Jumala sallii tämän.

Jos hän ei sallisi, niin meillä ei olisi ihmisyyden perimmäistä olemusta, vapautta tehdä valintoja.”

8 – Oman koulutustaustani vuoksi koen ennakoinnin tärkeäksi. Parempi toimia ennakoivasti, ettei kukaan joutuisi uhriksi. Nettiin ja somemaailmaan liittyvät vaarat on hyvä tehdä myös lapsille tutuiksi.

Yhteistyötä Armeijassa ja järjestökentällä Pelastusarmeijalla on ihmiskaupan vastaiset kotisivut: pelastusarmeija.fi/ ihmiskauppaa-vastaan. Sivusto jakaa tietoa ihmiskaupan muodoista, uhrien tunnistamisesta, ja sieltä löytyy myös kansainvälisten kampanjoiden materiaalia. Pelastusarmeijassa vietetään vuosittain kansainvälistä rukouspäivää ihmiskaupan uhrien puolesta. Tänä vuonna se on sunnuntaina 25.9.

– Olen Pelastusarmeijan kansainvälisistä materiaaleista hyvin vaikuttunut.

Valtavasti hyvää tietoa on tarjolla, meille yhdyshenkilöille myös hyvää koulutusmateriaalia ja mahdollisuuksia verkostoitua.

Pelastusarmeija on osa Ihmiskaupan vastaista verkostoa Suomessa. Se on kolmannen sektorin ja tutkijoiden verkosto, jonka tarkoituksena on tuottaa ja jakaa tietoa ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta ja ihmiskaupan uhrien auttamisesta sekä vaikuttaa yhdessä niihin rakenteisiin, joiden kautta toimintaa voidaan parantaa ja tehostaa. Verkoston toimintaa koordinoi Rikosuhripäivystys, ja siihen kuuluu 33 toimijaa.

– Tänä vuonna meillä on ollut webinaareja. Niihin on valittu teema, ja yhdellä verkoston jäsenellä on vastuu webinaarin sisällöstä. Keväällä aiheena oli esimerkiksi paperittomat ja heidän riskinsä joutua ihmiskaupan uhriksi. Verkostossa eri tahot jakavat tietotaitoaan.

Saamme hyvää täsmätietoa ja koulutusta, ja ne ovat myös hyviä tilaisuuksia luoda uusia kontakteja.

22

SOTAHUUTO

Pelastusarmeija on hengellinen toimija. Tiedustelen Sarilta, miten tämä näkyy Pelastusarmeijan ihmiskaupan vastaisessa työssä.

– Kyllähän se välittyy tavalla, jolla esimerkiksi kohtaamme toisemme – sanoillamme, teoillamme ja eleillämme. Koen, että pystyn vakaumustani ja elämänkatsomustani välittämään kuulijoille. Puhun koulutuksissa aina siviilirohkeudesta, ja usein päätänkin tilaisuudet William Boothin puheeseen ”Tahdon taistella”, jonka loppusanat kuuluvat: ”Niin kauan kuin on yksikin juomari jäljellä; niin kauan kuin on yksikin eksynyt tyttöraukka kadulla; niin kauan kuin on yksikin sielu pimeydessä vailla Jumalan valoa, tahdon taistella. Tahdon taistella loppuun asti.”

Ilma, jota hengitän Kuka sitten on Sari Vanha-Perttula, Pelastusarmeijan nykyajan orjuuden ja ihmiskaupan vastaisen työn kansallinen projektikoordinaattori ja yhteyshenkilö?

Sari on 58-vuotias Turussa asuva Pelastusarmeijan sotilas, jolla on kolmekymmenvuotinen ura varhaiskasvatuksen parissa.

Sotahuuto oli tietämättään vierailulla juhlapäivänä.

– Minulla ei ole kakkua tarjota, mutta tänään on syntymäpäiväni, Sari naurahtaa. – Vielä on pari vuotta seuraavaan kymmenlukuun. Voi ajankulua!

Pelastusarmeijasta löytyi Sarin hengellinen koti lukion ensimmäisellä.

– Menin lukiokaverini kanssa Kuopion Pelastusarmeijaan ja koin heti, että tämä on hengellinen kotini. Kun vuonna 1983 tulin täysi-ikäiseksi ja valmistuin lukiosta, vihkiydyin pelastussotilaaksi.

Usko ja kristillisyys on ollut Sarille aina tärkeää. Nuorena häntä jo olivat

kiinnostaneet erilaiset hengelliset yhteisöt.

– Kävin Herättäjä-Yhdistyksen eli körttiläisten rippikoulun. Yläasteella luokkatovereitani oli eri seurakunnista, ja heidän kauttaan vierailin eri yhteisöissä. Tämä kiinnostus on varmasti kummunnut lapsuudestani, sillä sain hyvin kansainvälisen kasvatuksen ja koin seurakunnat kuin kulttuurit – on hienoa nähdä erilaisuutta.

Olen aina nauttinut myös erilaisiin ihmisiin tutustumisesta. Kun löysin paikkani, siitä oli ollut apua, että olin jo nähnyt monenlaisia yhteisöjä ja tapoja ajatella uskosta ja opista.

Sari opiskeli Turun yliopistossa lastentarhanopettajaksi. Siitä alkoi hänen pitkä uransa varhaiskasvatuksen parissa. Aika ajoin työtehtävät ja vastuut ovat vain vaihtuneet.

– Kärsin, jos työstä tulee liian rutiininomaista. Pidän rutiineista, mutta ne alkavat painaa ajan kanssa. Ensin olin kymmenen vuotta lastentarhanopettajana. Sitten siirryin toiseen päiväkotiin, jossa toimin kolme vuotta virkaa tekevänä johtajana.

Turun kaupunkiin avattiin 2000-luvun alussa kaksi lastentarhanopettajan virkaa, jotka liittyivät varhaiskasvatuksen monikulttuuriseen työhön. Sari haki ja pääsi tehtävään.

– Työkaverini kanssa suunnittelimme suomi toisena kielenä -opetusta.

Työhön kuului myös näiden perheiden äitien tukemista – miten saada heitä paremmin kotoutumaan osaksi yhteiskuntaa. Se oli todella mielenkiintoista ja ihanaa aikaa.

Sitten Sari kiinnostui erityisopettajan koulutuksesta.

– Kävin läpi erikoistumisopinnot, ja sen jälkeen toimin alueellisena erityisopettajana. Minulla oli useampi päivä-

Sari Vanha-Perttula on pelastussotilas Turun osastossa.

Ensikosketuksen Pelastusarmeijaan hän sai lukioikäisenä Kuopiossa.

koti, joiden välillä liikuin. Tein tätä reilut kymmenen vuotta, kunnes jälleen heräsi palo tehdä jotain muuta. Olin ilmaissut Pelastusarmeijalle, että jos sopivaa nousisi esiin, olisin mielelläni käytettävissä. Ja tässä ollaan! Työn vaihto on stressaavaa, mutta se auttaa pysymään skarppina, Sari toteaa tomerasti.

Nykyisessä tehtävässä on monenlaisia haasteita.

– Käytännön haaste on saada ihmisiä lähtemään liikkeelle koulutuksiin ja kiinnostumaan asiasta, sillä pandemian jäljiltä ihmiset ovat vielä varovaisia liikkeissään.

Laajemmin ajatellen haasteenamme on myös pohtia, mikä on Pelastusarmeijan rooli ihmiskaupanvastaisessa työssä Suomessa. Miten voisimme antaa konkreettista apua? Kyse on aina resursseista, mutta toivon, että siihen löytyisi oikeita polkuja.

Ihmiskauppa ja nykypäivän orjuus ovat teemoiltaan henkisesti raskaita. Tiedustelen Sarilta, koetteleeko tämä koskaan uskoa.

– Ei oikeastaan. Näen, ettemme ole marionettinukkeja suhteessa Jumalaan.

Meille on kaikille annettu vapaa tahto ja vapaus valita, niin tämä on se, mitä se teettää. Tässä tulee esille ihmisen luonne, hyvässä ja pahassa. En kyseenalaista, miksi Jumala sallii tämän. Jos hän ei sallisi, niin meillä ei olisi ihmisyyden perimmäistä olemusta, vapautta tehdä valintoja.

Sarille itselleen usko onkin voima, joka kantaa.

– Se on kokonaisvaltaista. Se on kuin ilma, jota hengitän.

Pienet teot ja sanat Palataan vielä lopuksi ihmiskauppa-aiheeseen. Miltä ihmiskaupan kehitys näyttää teeman parissa työskentelevän silmin? 8 SOTAHUUTO 23

Pelastusarmeijan osastoissa on tarjolla ihmiskaupan vastaista materiaalia.

Vasemmalla Pelastusarmeijan ”Ihmiskauppaa vastaan, ihmisarvon puolesta” -esite.

8 – Ihmiskauppaa tapahtuu varmasti enemmän kuin koskaan netin ja sosiaalisen median myötä, sillä se on tehnyt hyväksikäyttäjien toiminnan entistä helpommaksi. Kuitenkin samaan aikaan ihmisten tietoisuus lisääntyy ja heidän arvomaailmansa kirkastuu. Sosiaalista mediaa voi käyttää myös hyvään.

Tässäkin artikkelissa on mainittu Ukrainan sota ja sitä seurannut inhimillinen hätä. Sari näkee median tekevän hyvää työtä tuomalla siihen liittyvää ihmiskauppaa esille.

– Rajoilla tapahtuu ihmiskauppaa ja hyväksikäyttöä, koska aina suurien massojen liikkuminen tuo esiin monenlaisia riskitilanteita. Kansainvälisesti Ukrainan sota on työllistänyt eri territorioita. He ovat valmistaneet materiaaleja jaettavaksi pakolaisille tähän akuuttiin tilanteeseen. Moni haluaa auttaa, ja siksi on tärkeää tehdä asiat hyvin ja organisoidusti. Näin esimerkiksi tarjotuissa kotimajoituksissa, ettei kukaan saapuneista joutuisi ikävään tai vaaralliseen tilanteeseen. Myös maahan saapuneille tiedonjako esimerkiksi yhteiskuntamme tarjoamista oikeuksista on tärkeää. Näin vältämme parhaiten kaltoinkohtelun.

Sari näkee, että jokainen meistä voi auttaa heijastamalla omaa arvomaailmaamme puheillamme ja asenteillamme.

– Esimerkiksi jos huomaat, että keskustelukumppanisi puhuu jostain asiasta ikävään sävyyn, niin voit tuoda oman näkemyksesi esille. Jokainen ihminen voi puuttua omin sanoin asioihin, ja äänensävyn voi valita niin, ettei suututa toista. Itse nautin olla monessa mukana. Elämässä mukana oleminen ja erilaisten ihmisten kohtaaminen on rikkaus ja oiva keino vaikuttaa ihmisten asenteisiin. Pienet teot ja sanat riittävät.

Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen & Toni Penttinen

Lisätietoa Pelastusarmeijan ihmiskaupan vastaisesta työstä: pelastusarmeija.fi/ihmiskauppaa-vastaan

PIMEYDESTÄ VALOON RUKOUSPÄIVÄ IHMISKAUPAN UHRIEN PUOLESTA Sunnuntaina 25.9.2022

”

VARAS TULEE VAIN VARASTAMAAN, TAPPAMAAN JA TUHOAMAAN. MINÄ OLEN TULLUT ANTAMAAN

Joh. 10:10

Nimetön 4 1

24

SOTAHUUTO

”

ELÄMÄN, YLTÄKYLLÄISEN ELÄMÄN.

#PimeydestäValoon

29.6.2022 9.48.39

Ajatuksia elämästä ​Kirjoittajamme pohtivat elämää, uskoa ja sydämellään olevia asioita.

Pienet avaimet Jeesus kertoi opetuslapsilleen monia kertomuksia, jotka olivat samalla vertauksia. Vertaukset olivat tarinoita oikeankaltaisista tilanteista, mutta niissä on aina kerroksia, jotka paljastuvat meille eri aikoina uusin tavoin.

Joskus joku muukin kertomus tai sanonta saattaa synnyttää mielikuvan ja luoda uuden, jopa hengellisen ulottuvuuden, kun sitä jää pohtimaan.

Eräs Charles Dickensin kirjoittama lausahdus on vaikuttanut minuun juuri näin. Hän on kirjoittanut sanat ”A very little key will open a very heavy door” – ”Hyvin pieni avain avaa hyvin painavan oven”. Nuo sanat ovat nostaneet mieleeni kuvan meistä kristityistä ihmisten kohtaajina.

6 jakeista 27–36, joissa Jeesus opettaa meitä rakastamaan jopa vihamiehiämme. ”Mutta teille, jotka minua kuulette, minä sanon: Rakastakaa vihamiehiänne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat.

Siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden puolesta, jotka parjaavat teitä.” (Luuk. 6:27–28)

Mielikuvassani jokaisen ihmisen sisällä on tuo painava ovi, joka on täynnä pieniä avaimenreikiä. Meillä kaikilla on hallussamme myös tuo pieni avain. Joka kerran, kun kohtaamme toisen ihmisen, käytämme tuota avainta, vaikka emme sitä tiedostaisi. Sanallinen tai sanaton viestintä paljastaa aina asenteemme tuota henkilöä kohtaan. Tuossa kohtaamisessa voimme olla avaamassa lukkoja, mutta epäonnistuessamme voimme lukita sellaisenkin lukon, joka oli jo avautunut.

Meillä ei välttämättä ole varsinaisia vihamiehiä, mutta luulen, että jos olemme rehellisiä itsellemme, voimme jokainen tunnistaa ympärillämme niitä ihmisiä tai ihmisryhmiä, joita meidän on vaikea hyväksyä, saati sitten rakastaa. Monet heistä joutuvat kohtaamaan liikaa niitä, jotka käyttävät pieniä avaimiaan lukitsemiseen.

Raamattu ei ole helppo kirja. Joskus siinä käsketään meitä tekemään jotakin sellaista, joka tuntuu luontomme vastaiselta. Yksi näistä vaikeimmista ohjeista löytyy Luukkaan evankeliumista, luvun

Meidän kuuluisi Raamatun mukaan olla erilaisia. Jumala on kutsunut meidät avaamaan noita lukkoja. Se voi tuntua vaikealta jonkun tietyn lähimmäisen kohdalla, mutta Jeesus ei antanut meille mahdotonta tehtävää. Hän kutsuu meitä jatkuvasti opettelemaan itsensä kaltaisuutta – lähimmäisen rakastamista.

Opettelun ensimmäisten askeleiden ei tarvitse olla suuria, vaan se voi alkaa hyvin pienestä, jopa mitättömältä tuntuvasta asiasta. Katsekontakti, hymy tai pieni tervehdys voi olla ihmeellisen muutostarinan alku.

Pikkuhiljaa tai ehkä jopa yllättävän nopeasti saamme huomata, kuinka Jumala täyttää meidät rakkaudellaan noita lähimmäisiä kohtaan. Lähimmäistemme hyväksyminen ja rakastaminen on joskus jopa tehokkaampaa evankeliointia kuin Sanan julistaminen. Ainakin se avaa niitä lukkoja, jotka vielä estävät häntä vastaanottamaan Jeesuksen elämäänsä.

Saakoon Jumala tehdä meistä taitavia lukkojen avaajia.

Metti Saajoranta majuri Kuopion osaston johtaja Kuva: Alexas_fotos

SOTAHUUTO 25

Krigsropet Frälsningsarmén har svenskspråkiga aktiviteter i Finland, t.ex i Helsingfors, Borgå och Vasa. På de här sidorna har vi material på svenska från Frälsningsarmén i Finland, Sverige och andra delar av världen.

En gudomlig plan Har du någonsin beundrat stjärnhimlen en mörk kväll?

Och förundrat dig över dess vidd, djup, skönhet?

Tämä kirjoitus julkaistaan suomeksi kotisivuillamme syyskuun aikana.

Det har jag. När jag var barn bodde vi så pass på sidan om stora allfartsvägar att vi kunde beundra stjärnhimlen i fullkomligt mörker. I själva verket hade vi en slags kikare som vi barn inte fick röra... men vi fick försiktigt se på himlen genom den. Och nog var det ju märkligt, stjärnorna, månen, natthimlens färger. Vi glömde helt alla lekar, livets vardag och allt annat också.

Jag har märkt att jag ännu idag kikar mot himlen allt emellanåt. Om dagarna är stressiga eller livet för med sig problem brukar en blick mot himlen och en bön hjälpa mig att lämna ifrån mig problem som jag inte kan göra någonting åt. Enligt Matteusevangeliet 11:28 säger Jesus: ”Kom till mig, alla ni som arbetar och är tyngda av bördor, så ska jag ge er vila”.

Ja, Jesus ger oss vila. Han är vårt hopp i livets alla situationer. Ändå kan vi människor fastna i ett ekorrhjul, vi hamnar i ett trassel av problem och farhågor.

Vi lever i en synlig värld där alla svårigheter, problem och ångest är så uppenbara. Ändå uppmanar oss Jesus att alltid först söka Guds rike och hans rätt26

SOTAHUUTO

färdighet, Paulus uppmuntrar de kristna i Kolosse att hålla fast vid Kristus så som de hade blivit undervisade, och påminner dem (3:1–4): ”Om ni nu har uppstått med Kristus, sök då det som är där ovan, där Kristus sitter på Guds högra sida. Tänk på det som är där ovan, inte på det som är på jorden. Ni har ju dött, och ert liv är dolt med Kristus i Gud. När Kristus träder fram, han som är vårt liv, då ska också ni träda fram i härlighet tillsammans med honom”.

En dag märkte jag att jag igen en gång beundrade himlen. Spänningen i mina axlar gav så småningom med sig, och när problemen som tyngde sinnet tystnade och det blev lättare att andas kunde jag bokstavligen ”tänka på det som är där ovan”. Med blicken fortfarande på himlen funderade jag på vad det är där som har en så lugnande inverkan; nå, bönen naturligtvis. Jesus är med mig varje stund fastän osynlig för mitt öga, men bönen påminner om dess verklighet. Men också himlen som helhet – praktfulla moln, solen, månen och stjärnorna – vittnar om Guds verklighet, storhet och kärlek.

Ingenting lika välplanerat som universum kan ha uppstått ur ett intet. Allt som går att planera har också en planerare, så ock universum. Om till exempel den centrifugalkraft som styr planeternas rörelser inte skulle stå i en så exakt balans med tyngdkraften, skulle ingenting hållas i sin omloppsbana runt solen. Eller om Jupiter inte skulle befinna sig i sin nuvarande bana skulle det regna rymdmaterial ner på jorden.

Nu drar Jupiters gravitationsfält till sig asteroider och kometer, utan det skulle de kollidera med jorden. Här ett par exempel som jag läste i boken ’I Don’t Have Enough Faith To Be An Atheist’ (Norman L.Geisler & Frank Turek). (fri övers. Jag har inte tillräckligt tro för att vara ateist). Även Paulus skriver i Romarbrevet att det som man kan veta om Gud är uppenbart bland dem, eftersom Gud har uppenbarat det för dem. Ända från världens skapelsesyns och uppfattas hans osynliga egenskaper, hans eviga makt och gudomliga natur, genom de verk han har skapat. I psalm 19 skriver David: ”Himlarna vittnar om Guds härlighet, himlavalvet förkunnar hans händers

verk. Dag berättar för dag, natt ger kunskap till natt, utan tal och utan ord, utan att man hör deras röst. Deras röst når ut över hela jorden, deras ord till världens ände. I himlen har han gjort en hydda åt solen.”

Hur väldig är inte Gud, Skaparen av hela universum. Hur noggrant har han inte fastställt allting i universum. Där har vi tillräckligt att förundras över!

Och tänk – denne samme Gud älskar dig och mig så mycket att han utgav sin enfödde Son, Jesus Kristus, för oss. Jesus dog för våra synders och onda gärningars skull. Han betalade vår skuld. Han

bar alla de sorger och bekymmer som binder och tynger oss. Han älskar dig och mig och vill ha oss hos sig i evigheten. I honom har vi vårt hopp nu och för evigt. Tror du det?

dast en nybörjare som inte vet någonting om vetenskap skulle säga att vetenskapen leder bort från tron. Om du tar vetenskapen på allvar kommer den att leda dig närmare Gud).

Om du inte är övertygad om att Gud finns uppmanar jag dig att forska I allt detta. Vetenskapen leder inte bort från Gud om du forskar noggrant och utan förutfattade meningar. Det säger också nanoforskaren James Tour: ”Only a rookie who knows nothing about science would say science takes away from faith. If you really study science, it will bring you closer to God.” (fri övers.: En-

Jag frågar ännu, vad kan hjälpa dig att lösgöra dig från sådant som tynger ditt hjärta?

Eija Kulmala löjtnant ledare för Vasa kår Foto: Evgeni Tcherkasski

SOTAHUUTO

27

Monipuolista hyötyä & iloa kattoterassista Alppikadun asumispalveluyksikössä otettiin käyttöön viime kesänä monipuolinen kattoterassi.

Alppikadun asumispalveluyksikön kattoterassin remontti valmistui keväällä 2022.

Terassin toisesta päästä pääsee saunasta vilvoittelemaan, toiseen päähän on pystytetty kasvihuone hyöty- ja virkistyskäyttöön. Talon opetuskeittiö käyttää kasvihuoneen yrttejä ja juureksia lounasruokien valmistuksessa. Terassin kesäkukat lisäävät viihtyisyyttä kanttiiniin.

– Projektissa hyödynnettiin yksikön työtoiminnan puuverstaan asukastyöntekijöitä, jotka rakensivat istutuslaatikot ja pöydän sekä maalasivat penkit.

28

SOTAHUUTO

Työtoiminnan työsalissa asukastyöntekijät tekivät istutuksille opaskylttejä.

Näin olemme saaneet projektiin laajasti osallisuutta, ja asukkaat ovat kokeneet sen yhteiseksi hyväksi ja mielekkääksi virkistykseksi. Kasvienhoito hoituu päivittäin työtoimintana, kertovat Alppikadun asumispalveluyksikön työvalmentaja Linnea Ilonen ja ohjaaja Arja Kanth.

Lisäksi tilaa on tarkoitus käyttää kerroskokouksissa ja yleisenä hiljentymisen paikkana, jossa voi vaikka lukea päivän lehden kahvin äärellä tai nauttia auringosta ystävien kanssa.

2€ n

Syyskuu 2022 n

Sotahuuto

Sotahuuto on Pelastusarmeijan lehti, joka ilmestyy 11 kertaa vuodessa Se kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

KRIGSROPET

Frälsningsarméns tidning i Finland Tilaukset: puh. (09) 681 2300 sotahuuto@pelastusarmeija.fi pelastusarmeija.fi/sotahuuto Tilaushinnat: Suomeen ja Viroon vuosikerta 25 €, muihin maihin 50 € Pelastusarmeijan virallinen äänenkannattaja Suomessa 132. vuosikerta

-20%

LöyDä lähIn mYyMäläsI: PElAsTuSaRmEiJa.fI/mYyMaLaT

n

Sivut 06–10

Sotahuuto

OPiSkElIjAaLeNnUs

Tammikuu 2022

n

2€

Kansallinen päämaja ja toimitus: Uudenmaankatu 40, Helsinki Postiosoite: PL 161, 00121 Helsinki patas-tiimi Puhelinvaihde: (09)n 681 2300 karvaiset työkaverit Sähköposti: sotahuuto@pelastusarmeija.fi Kotisivut: pelastusarmeija.fi facebook.com/pelastusarmeija Kansallinen johtaja: eversti Patrick Naud Vastaava toimittaja: majuri Esa Nenonen kadettimme enni Kulmala: nuorissa On tOivoja ulkoasu: Toni Kaarttinen Toimitussihteeri Toimituskunta: Patrick Naud, Esa Nenonen, Toni Kaarttinen, Mira Vuorenpää, Saara Ertamo, Heidi Vuorenoja Sivut 11–15

SOTAHUUTO

1

Perustaja: William Booth Kansainvälinen johtaja: kenraali Brian Peddle Kansainvälinen päämaja: The Salvation Army, IHQ, 101 Queen Victoria Street, London EC4P 4EP, UK Toimitus ei vastaa pyytämättömistä kirjoituksista Painopaikka: Savion Kirjapaino Oy, Kerava 2022 ISSN 0356-3340 (painettu) ISSN 2489-5814 (verkkojulkaisu)

Kansikuva: Toni Kaarttinen

SOTAHUUTO 29

Armeijassa tapahtuu Radio & TV Aamuhartaus YLE Radio 1 la 3.9. klo 6.50 lehtori Jorma Pollari

Uskomme rukouksen voi­­maan!

Oikaisu

Rukoilemme jokaisena arkipäivänä aamuhartauksissamme.

Lähetä esirukouspyyntösi meille: pelastusarmeija.fi/esirukous, sähköpostitse rukous@pelastusarmeija.fi tai kirjeitse: Pelastusarmeija, PL 161, 00121 Helsinki, kuoreen merkintä ”Esirukous”

Sotahuudon numerossa 08/22 sivulla 16 puhuttiin erheellisesti Maire Salmesta.

Henkilön nimi on Maj-Lis Salmi.

Pahoittelemme virhettä.

Uuden kadetin tervetulokokous Kadetti Renno Rannamäe, Tallinnan Koplin osastosta Kadettirengas 2022–2024:

Kuinka tulla uskoon?

Ei ole yhtä ainoaa oikeaa valmista kaavaa, jonka mukaan ihminen tulee uskoon.

Oikeudenmukaisuuden puolustajat Sunnuntaina 4.9. klo 13 Helsingin osastossa, Castréninkatu 24–26

Monet ovat kuitenkin kokeneet, että tämä rukous on ollut hyvä ensimmäinen askel henkilökohtaiseen suhteeseen Jumalan kanssa.

Lämpimästi tervetuloa!

Olen todella pahoillani niistä asioista, joissa olen tehnyt väärin elämässäni. Anna minulle anteeksi. Luovun nyt kaikesta, minkä tiedän vääräksi.

Design for life -viikonloppu 30.9.–2.10.2022

Kiitos siitä, että kuolit puolestani

minulle anteeksiantamuksen ja Pyhän Hengen lahjaksi.

Tule elämääni Pyhän Henkesi kautta ja ole kanssani ikuisesti.

Kiitos, Herra Jeesus.

Aamen.

30 SOTAHUUTO 30 SOTAHUUTO

Käännetty Alfa-materiaalista Alfa Suomen luvalla.

ristillä, jotta voin saada anteeksi

Kiitos siitä, että tarjoat

Kersantti Sisko Hellevi Helminen 8.6.2022 Sisko toimi yli 20 vuotta aktiivipalveluksessa Helsingin ja Oulun slummiasemilla, lukuisissa kesäsiirtoloissa, vanhainkoti Väinölässä ja kirpputorilla. Eläkeläisenä hän oli edelleen palavasieluinen pelastusarmeijalainen ja oli aktiivisesti mukana vapaaehtoisena. Pelastusarmeija muistaa kiitollisena Siskon elämää ja palvelutyötä.

Majuri Maj-Britt Nyberg 18.6.2022

Herra Jeesus Kristus,

ja tulla vapaaksi.

Ylennetty kirkkauteen

DFL-viikonloppu Raamatun ja rukouksen äärellä sinulle, joka etsit kutsumustasi ja Jumalan suunnitelmaa omassa elämässäsi.

Viikonlopun hinta 80 € (sis. majoituksen ja ruokailut). Lisätietoa kotisivultamme pelastusarmeija.fi ja sähköpostitse: osasto.kokelas@pelastusarmeija.fi

Maj-Britt ”Nybi” Nyberg oli syntynyt Helsingissä 29.8.1933. Upseeriksi hänet vihittiin jo 20-vuotiaana vuonna 1953.

Nybi palveli aluksi lyhyen ajan Ekebon lastenkodissa Porvoossa sekä Porin päiväkodissa, minkä jälkeen hän palveli lähes 30 vuotta Koivurinteen lastenkodissa Helsingissä. Eläkkeelle Nybi jäi 1.9.1996 Helsingin avohuoltoasemalta. Muistamme kiitollisena ja kaivaten majuri Maj-Britt Nybergin elämää ja palvelutyötä ja rukoilemme lohdutusta hänen läheisilleen. kapteeni Eine Mäntylä 19.7.2022 Eine oli syntynyt 1.6.1928. Hän joutui sairauden takia jättämään upseerin tehtävät jo melko varhain, mutta oli loppuun asti Helsingin osaston uskollinen sotilas ja esirukoilija.

Muistamme kiitollisena ja kaivaten kapteeni Eine Mäntylän elämää ja hänen ystävällistä hymyään.

KOHTEET 2022

Kiitos avustasi!

tai pankkisiirtona: FI57 2084 3800 0057 29, viite 8808 KERÄYSLUPA: MANNER-SUOMI RA/2021/1383, AHVENANMAA ÅLR 2021/6434 2.11.2021–1.11.2022.

SOTAHUUTO 31 SOTAHUUTO

31

kohti syksyä Hyvällä sanomalla Haluan tilata Sotahuudon Tilaamalla tuet Pelastusarmeijan työtä kotimaan vähävaraisten hyväksi.

Tilaushinnat: Suomi ja Viro, vuosikerta, 25 €, Muut maat, vuosikerta, 50 € Nyt on mahdollista tilata myös digilehti paperisen sijasta.

Tilaan itselleni

Tilaan ystävälleni. Ystäväni nimi ja osoite (tai sähköpostiosoite, jos digitilaus):

Tilaan digilehden

Nimeni: Osoitteeni: Sähköpostini: Puhelinnumeroni:

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Suomen Pelastusarmeijan Säätiö Tunnus 5007467 00003 Vastauslähetys