Sotahuuto 21/04

2€ n

Huhtikuu 2021

Sivut 8–13

Sotahuuto

n

Suuren sanoman pääsiäismuna

! ä t s i ä i s ä ä p ä yvä

H

SOTAHUUTO

1

laSten lomaKodin

K4–1e1SvÄuolTeiairilleit 11.–16.6.

19.–24.6.

29.6.–4.7.

7.–12.7.

16.–21.7.

24.–29.7.

+ (Syyysleiri 18.–22.10.

Haku 6.9. alkaen.) hakemukSeT kesäleireille 8.3. alkaen: pelasTuSarmeija.fi/lomakoti HinTa 165€. SisaralennuS 25€ toiSeSta lapSeSta alkaen. leirin hinTaan sisälTyy yHteiSkuljeTuS HelSingisTä COVID-19 PANDEMIASTA JOHTUVAT MUUTOKSET OVAT MAHDOLLISIA. LUE KOTISIVUILTAMME AJANTASAISET TIEDOT! P. 050 430 6186, LEIRITOIMISTO KESÄLLÄ 20.5. ALKAEN P. 045 657 9356, WWW.PELASTUSARMEIJA.FI/LOMAKOTI

2

SOTAHUUTO

Sotahuuto

Krigsropet

n

n

Pelastusarmeijan lehti

Tässä

n

Huhtikuu 2021

n

2€

numerossa

04

Tässä kuussa

06

Kenraalin pääsiäisviesti

08

Suuren sanoman pääsiäismuna

14 Matteus-passio

– pääsiäisajan rakastettu mestariteos 17

Kärsimysnäytelmässä tiivistyy pääsiäisen sanoma

22

Minä & Pelastusarmeija

23

Ajatuksia elämästä

24

Nuoret riveissämme

26

Generalens påskhälsning

28

Armeijassa tapahtuu

30

Museon aarteet

08

SOTAHUUTO

3

Tässä kuussa

Kolme päivää ikuisuuden tähden!

Kolme päivää Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen hänen seuraajansa olivat erittäin järkyttyneitä. Ylösnousemus oli käsittämätöntä. Näin ihmisen mieli useimmiten ajattelee kuullessaan ylösnousemuksesta. On ymmärrettävää, että oli vaikea luottaa niihin, jotka yrittivät kertoa siitä Jeesuksen seuraajille kolmantena päivänä ristiinnaulitsemisen jälkeen.

Ajan kuluessa kuitenkin muutama kohokohta käänsi asiat päälaelleen! Pikkuhiljaa ihmisille tuli mieleen joitain keskeisiä lauseita, joita Jeesus oli käyttänyt vain muutamia kuukausia aikaisemmin... Yksi hänen sanomisistaan oli: ”Niin kuin profeetta Joona oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä.” Matt. 12:40

Kolme päivää. Kolme pitkää ja pimeää päivää. Tämä muistuttaa minua niistä kolmesta päivästä, jolloin apostoli Paavali syöstiin täydelliseen pimeyteen (Apostolien teot 9:9.). Matkalla Damaskokseen Paavalin iski alas ”valo taivaasta, joka leimahti hänen ympärillänsä”.

Kolme päivää pimeydessä... Sitten Jumalan lähetin, Ananiaan, saavuttua kaikki muuttui! ’Tulkoon valo’! Se oli todellinen ylösnousemus! ”Samassa oli kuin suomut olisivat pudonneet Saulin silmistä, ja hän näki jälleen. Hän nousi jalkeille, ja hänet kastettiin.” Ap. t. 9:18.

Raamatussa lukee: ”Hän kaatui maahan ja kuuli äänen sanovan: ”Saul, Saul, miksi vainoat minua?”

Hän kysyi: ”Herra, kuka sinä olet?” Ääni vastasi: ”Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat.” Nouse ja mene kaupunkiin. Siellä saat kuulla, mitä sinun on tehtävä.”

Saulin matkatoverit seisoivat sanattomina. He kuulivat äänen mutta eivät havainneet ketään.

Saul nousi maasta, mutta kun hän avasi silmänsä, hän ei nähnyt mitään. Toiset veivät hänet Damaskokseen kädestä taluttaen.” Ap. t. 9:4–7

Kuinka nämä kolme päivää näyttävätkin samalta kuin Jeesuksen kolme päivää haudassa!

”Jumala voi luoda todellisia ylösnousemuksia elämässämme ja sydämessämme. ”

4

SOTAHUUTO

Kyllä, uskon, että ollessamme surullisia ja pettyneitä Jumalan valolla on valta auttaa meitä muuttamaan ajattelutapaamme. Jumalan kanssa on aina olemassa toivon ovi. Jumala voi luoda todellisia ylösnousemuksia elämässämme ja sydämessämme. Uskokaa Jumalaan!

Olkoon Jumalan läsnäolo valonne!

Tre dagar för en evighet!

Patrick Naud

eversti / överste territorion johtaja / territoriell ledare

Tre dagar efter Jesu korsfästelse var hans efterföljare mycket upprörda. Jesus hade uppstått från de döda – det var för dem någonting helt ofattbart. Vanligtvis är det så här en människas sinne reagerar när hon hör talas om Jesu uppståndelse.

Och nog var det svårt för Jesu efterföljare att lita på dem som försökte förklara vad som hade skett den tredje dagen efter korsfästelsen.

Efter en tid vände några höjdpunkter det hela upp och ner! Folk började sakteligen komma ihåg en del väsentliga delar av det Jesus hade talat till dem om bara några månader tidigare... Ett av hans budskap löd: ”Ty liksom profeten Jona var i den stora fiskens buk i tre dagar och tre nätter skall Människosonen vara i jordens inre i tre dagar och tre nätter” (Matt. 12:40).

Tre dagar. Tre långa och mörka dagar.

Det påminner mig om de tre dagar då aposteln Paulus var försänkt i ett totalt mörker (Apostlagärningarna 9:9). På väg till Damaskus träffades Paulus av ”ett bländande ljussken från himlen”.

I Bibeln står det: ”Han föll till marken och hörde en röst som sade till honom: ”Saul, Saul, varför förföljer du mig?”

Han frågade: ”Vem är du, Herre?” ”Jag är Jesus, den som du förföljer. Stig upp och gå in i staden, så får du veta vad du skall göra.”

Hans reskamrater stod förstummade; de hörde rösten, men såg ingen. Saul reste sig upp, men fast hans ögon var öppna, kunde han inte se. De tog honom då vid handen och ledde honom in i Damaskus” Apg. 9:4-7

Tre dagar i mörker... När sedan ’Guds budbärare’ Ananias kom förvandlades allting! ’Ljus, bli till!’ Det var en verklig uppståndelse! ”Då var det som om fjäll hade fallit från Sauls ögon, och han kunde se igen. Han lät genast döpa sig.”

Ap. t. 9:18.

Hur liknar inte dessa tre dagar Jesu tre dagar i graven!

Ja, jag tror, att Guds ljus har makt att hjälpa oss när vi är sorgsna och besvikna, att ändra på vårt sätt att tänka. Tillsammans med Gud finns det alltid en hoppets dörr. Gud kan låta verkliga upplevelser av uppståndelsekraften fylla våra liv och hjärtan. Tro på Gud! Må Guds närvaro vara ert ljus!

Kuvitus / Illustration: Jeff Jacobs

”Gud kan låta verkliga upplevelser av uppståndelsekraften fylla våra liv och hjärtan!”

SOTAHUUTO

5

P

ääsiäisen tarina kertoo elämästä ja toivosta, ja miten suuresti tarvitsemmekaan niitä nykyisessä maailmassamme. Vanhan Testamentin aikoina kiinnitimme toivomme Messiaasta kertoviin ennustuksiin. Vanhan ja Uuden Testamentin välisenä hiljaisuuden aikana toivoimme, ettei Jumala ollut unohtanut ihmisiään tai lupauksiaan. Sitten tuo toivo muuttui lihaksi ja vereksi Jeesuksen henkilössä, ja saimme nähdä, että Jumala oli muistanut ihmisten pyynnöt ja vahvisti meille, ettei toivomme ollut turhaa.

Näimme Jeesuksen, joka opetti ja näytti mallia anteeksiannosta ja rakkaudesta, joka juhli veronkantajien kanssa, illasti syntisten seurassa, puhui moraalisesti arveluttavien naisten kanssa eikä tuominnut ketään. Me näimme loistokkaan sekoituksen armollisuutta ja totuutta. Me joudumme ihailun ja hämmästyksen valtaan, kun Jeesus muutti veden viiniksi, palautti sokeiden näön, sai rammat kävelemään, paransi spitaaliset, hallitsi tuulta ja aaltoja, ja me todistamme Jumalan ehtymätöntä voimaa.

Pitkäperjantaina toivo näyttää hävinneen, kun elämä hiipui Jeesuksen ruumiissa. Tuo vastustamaton kiehtovien vertausten, oivaltavan opetuksen ja ihmeiden mies, jolla oli kyky vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin ja ihmisiin perustavanlaatuisella tavalla, tapettiin ristillä ja pantiin hautaan. Tuntui ja näytti siltä, kuin joku olisi sammuttanut valon ja tukahduttanut meidän toivomme. Sitten tapahtui jotakin todella ihmeellistä, mullistavaa ja maailmaa muuttavaa: kivi vieritettiin syrjään, käärinliinat olivat kasana maassa – koska Jeesus oli elossa! Valo oli loistavampi kuin koskaan, ja toivomme nousi uusiin korkeuksiin.

Pääsiäinen ei ole vain jonkin menneisyydessä tapahtuneen muistelua – vaan juhliessamme sitä me muistutamme itsellemme, että elämä ylösnousemuksessa on jokapäiväinen kokemus. Pandemiakokemuksemme saattaa tuntua välillä pitkäperjantain kaltaiselta – kuin valo olisi sammutettu ja toivomme tukahdutettu. Elämässä on monenlaisia olosuhteita, jotka saavat meidät tuntemaan niin – luonnonkatastrofit, sairaudet, työttömyys, avioero, huumeriippuvuus, vararikko, perheväkivalta, rasismi.

Jeesuksen Kristuksen elämä, kuolema ja 6

SOTAHUUTO

Elämä

Kenraalin pääsiäistervehdys 2021

ylösnousemuksessa ylösnousemus muistuttavat meille, että Jumala on kanssamme kaikissa tilanteissa, että hän on suurempi ja voimakkaampi kuin mitkään olosuhteet, ja että ihmeet ja mahdottomuudet ovat Jumalan erikoisalaa.

Kun luovutamme oman itsemme suhteen, Jumala uskoo yhä meihin. Kun tunnemme olevamme vailla rakkautta, Jumala näyttää meille Jeesuksen.

Kun tunnemme tehneemme elämämme suurimman virheen, Jeesus tarjoaa meille anteeksiantoa. Kun tukehdumme pimeydessä, Jumala loistaa läsnäolonsa valoa. Kun olemme epätoivoisia, Jeesus antaa meille toivoa.

Tämä elämä ylösnousemuksessa on siis täyttä, yltäkylläistä, täydellistä ja kokonaista elämää. Tämä elämä ylösnousemuksessa on uutta elämää, koska se on elämää Kristuksessa, ja sen tähden vailla tuomitsemista. Tämä elämä ylösnousemuksessa alkaa sillä hetkellä, kun otamme Kristuksen vastaan pelastajana, ja se jatkuu ikuisesti. Tämä elämä ylösnousemuksessa on dynaamista, koska se päästää Jumalan voiman valloilleen meissä. Muutos alkaa sisältäpäin, ja muuttaa suhtautumisemme kaikkeen.

Ensimmäisenä pääsiäisaamuna opetuslapset olivat edelleen roomalaisten miehityksen alaisina ja kokivat kaiken siihen liittyvän, mutta ymmärtäessään Jeesuksen elävän ja että kaikki lupaukset oli toteutettu, kaikki muuttui. He kokivat nyt ikuisuuden, he tajusivat, että synti ja kuolema

oli kukistettu, että Jumalan valtakunta oli todellakin hengellinen kuningaskunta, ja että Jumalan valta ylitti kaiken. Tällainen ymmärrys muutti sen, miten he näkivät ja kokivat elämän tässä maailmassa, koska Kristuksen suurenmoinen valo valaisi heidän elämäänsä ja toive ikuisuudesta oli varmistettu. He eivät koskaan palanneet ennalleen – aivan niin kuin mekin muutumme toisenlaisiksi, jos otamme vastaan tuon saman ylösnousemuksen voiman.

Jumala siunatkoon sinua juhliessasi ylösnoussutta Kristusta. Aamen.

Brian Peddle

kenraali Pelastusarmeijan kansainvälinen johtaja

Kuvitus: Gerd Altmann Kuva: Toni Kaarttinen

SOTAHUUTO

7

Suuren sanoman

pääsiäismuna Munien maalaaminen on vuosituhansia jatkunut perinne. Kristinuskon ja pääsiäisen vieton myötä maalaus ja munia koristavat symbolit saivat monitasoisia merkityksiä. Munien maalaus on edelleen elävää perinnettä erityisesti Keski- ja Itä-Euroopassa. Suomessa tätä perinnettä ja taidemuotoa tuo esiin turkulainen yhdistys OvoDecor r.f.

– Tarkoituksenamme on koota yhteen munankoristelutaiteesta ja -perinteestä kiinnostuneita, lisätä tietoa ja edistää koristelutaitoja eri muodoissa, tiivistää yhdistyksen puheenjohtaja Ritva Manner.

Monet askartelublogit, Instagram-postaukset ja Youtube-tutoriaalit vilisevät mitä kauneimpia maalattuja munia. Pääsiäismunien maalaaminen ei kuitenkaan ole mikään uusi trendi, vaan munia koristeltiin jo esikristillisellä ajalla eri puolilla maailmaa.

– Värjättyjen munien uskottiin suojaavan mahdollisilta uhilta ja tuovan monenlaista turvaa, kertoo OvoDecorin puheenjohtaja Ritva Manner.

Kristinusko antoi munalle oman merkityksensä Kristuksen ylösnousemuksen vertauskuvana. Se symboloi uuden elämän syntymistä. Munasta kuoriutuvan kananpojan voidaan ajatella kuvaavan haudasta nousevaa Kristusta. Antaessaan toisilleen pääsiäismunia kristityt todistivat uskostaan ylösnousemukseen.

Munissa käytetyt kuviot ja symbolit saivat uusia lisämerkityksiä.

– Se oli kristinuskolta viisasta, ettei vanhoja tapoja kielletty, vaan niille annettiin uudet kristilliset merkitykset.

8

SOTAHUUTO

Kala, joka oli symboli pahaa vastaan, merkitsi nyt Kristusta. Verkot symboloivat Kristusta ihmisten kalastajana. Kolmio, joka oli symboloinut perhettä tai kolmea luontoelementtiä, sai nyt merkityksen pyhänä kolminaisuutena.

Kristillisen perimätiedon mukaan Magdalan Maria julisti Kristuksen taivaaseenastumisen jälkeen ilosanomaa Roomassa. Tapana oli viedä hallitsijalle lahjoja.

Rikkaat antoivat kalleuksia, mutta niitä Marialla ei ollut. Hänen ainoa rikkautensa oli usko Jeesukseen Kristukseen, joten hän lahjoitti ensimmäisen pääsiäismunan keisari Tiberiukselle sanomalla: ”Kristus nousi kuolleista! Katso, tämä muna on nyt kuollut, mutta sen sisällä on uusi elämä.” Keisari epäili ja totesi, ettei kukaan voi nousta kuolleista. Hänen mukaansa se olisi yhtä uskottavaa kuin valkoisen kananmunan muuttuminen punaiseksi.

Marian lahjoittama muna kuitenkin värjääntyi kirkkaan punaiseksi. Tästä syystä punainen pääsiäismuna on ollut kristityil-

le aina ylösnousemuksen symboli. Punainen väri muistuttaa Kristuksen vuodattamasta verestä.

– Punainen on se oikea pääsiäisen väri, ei lainkaan tämä nykyisin pääsiäiseen assosioitu tipunkeltainen.

Lukuisat maalaustyylit Munienmaalauksen perinne on maailmanlaajuista. Ritva Mannerille eurooppalainen perinne on tutuin.

– Yhdistyksemme on keskittynyt lähinnä eurooppalaisiin perinteisiin ja tapoihin. Olemme vierailleet Tšekissä, Puolassa, Slovakiassa, Sloveniassa, Unkarissa ja Saksassa. Ukrainan kuuluisa munamuseo on vielä näkemättä. Näissä maissa munanmaalaus on edelleen elävää perinnettä. Munia annetaan lahjaksi pääsiäisenä, mutta kaikki eivät enää maalaa niitä itse, vaan ostavat ne pääsiäistoreilta, joilla myydään maaseudun naisten maalaamia munia. 8

Ritva Manner on harrastanut munien maalausta jo 30 vuotta.

Se on kiehtova harrastus, joka on vienyt täysin hänen sydämensä.

SOTAHUUTO

9

Muna on Kristuksen ylösnousemuksen vertauskuva, se symboloi uuden elämän syntymistä. Munasta kuoriutuvan kananpojan voidaan ajatella kuvaavan haudasta nousevaa Kristusta. Antaessaan toisilleen pääsiäismunia kristityt todistivat uskostaan ylösnousemukseen.

8 Tiedustelen, miten nämä eri tyylit eroavat toisistaan. Ritva kertoo, että aikoinaan tyylit eivät vaihdelleet vain maittain, vaan ihan perhekohtaisestikin.

Kylillä oli omat tapansa. Usein alueilla on omat tyylit kudonnaisiin, kuten liinoihin ja seinävaatteisiin, niin näitä tyylejä on sovellettu myös muniin.

– Nykypäivänä tyylirajat ovat kadonneet, sillä internet mahdollistaa sen, että voi löytää vaikka millaisia malleja. Enää eivät vuoret ja meret estä.

Ritva kertoo, että ukrainalaisesta perinteestä on parhaiten tietoa löydettävissä: – Ukrainalaisia siirtolaisia on muuttanut paljon Amerikkaan, ja he ovat kirjoittaneet perinteitään muistiin. Ukrainalaiset munat ovat kaikkein koristeellisimpia ja yksityiskohtaisimpia. Niitä kutsutaan nimellä pisanka, joka tarkoittaa kirjoittamista. On uskomus, että jos munasta ei löydy vähintään neljää väriä, se tarkoittaa talon emännän olleen laiska. Sen verran kunnianhimoa piti olla, Ritva naurahtaa ja jatkaa: – Ukrainassa käytetään usein valkoista, punaista ja mustaa. Nämä vä10

SOTAHUUTO

rit yhdessä kuvaavat ihmisen elämää kokonaisuudessaan – syntymää, elämää ja kuolemaa.

Unkarissa puolestaan suositaan kaksivärisiä munia, joissa pohjaväri on useimmiten sininen tai punainen. Puolassa ja Tšekissä munia usein koristellaan halkaistusta oljesta tehdyllä silpulla.

Tšekissä suositaan keltaista ja oranssia väriä. Munanmaalausperinne ei ole kovin yleinen Skandinaviassa. Suomessa syötäväksi tarkoitettuja munia on värjätty keittämällä ne sipulinkuorivedessä tai maalattu vesiväreillä.

OvoDecor – maalaamisen riemua Ovo Decor r.f. on Suomen ainoa munanmaalaamista edustava rekisteröitynyt yhdistys. Epävirallisia munakerhoja on muun muassa Jyväskylässä ja Porvoossa. Valamon luostarissa järjestetään myös munanmaalauskursseja.

OvoDecor sai alkunsa turkulaisen Elsie Sjöbergin toimesta. Hänen miehensä oli matematiikan professori Åbo Akademissa. Asuessaan miehensä työn

vuoksi Frankfurtissa hän tutustui perinteiseen tapaan maalata munia.

– Hän oli innoissaan ja Turkuun palattuaan puhui tutuilleen munien maalaamisesta. Häntä pidettiin tämän vuoksi hiukan outona, Ritva kertoo hymyillen.

Sjöbergit asuivat myös vuoden Michiganissa Yhdysvalloissa. Siellä Elsie tutustui ukrainalaisten siirtolaisten jälkeläisiin ja ukrainalaiseen munanmaalausperinteeseen. Palattuaan Turkuun hän alkoi pitää Turun ruotsinkielisessä työväenopistossa kursseja.

– Kurssilla olleet kokivat, ettei tämä ole riittävästi, vaan he haluavat maalata yhdessä useammin. He perustivat yhdistyksen vuonna 1986, eli yhdistyksemme täyttää tänä vuonna 35 vuotta. Aluksi maalareita oli laajemmaltakin, mutta nyt olemme kaikki täältä Turun seudulta. Parhaimmillaan jäseniä oli 80, mutta alkuperäisen jäsenistön vanhentuessa ja poistuessa meitä on nyt kolmisenkymmentä. Tosin viime vuonnakin kurssilla oli kymmenen uutta ihmistä. Enemmänkin mahtuisi, mutta näin korona-aikana

Pieni osa Ritvan värjättyjen pääsiäismunien kokoelmasta.

Näyttävät suurikokoiset munat ovat strutsien munien.

Niiden maalaaminen vaatii paljon kärsivällisyyttä.

Ritva pitää erityisesti punaisesta väristä.

– Punainen on se oikea pääsiäisen väri.

Se muistuttaa Kristuksen vuodattamasta verestä.

on turha unelmoida uusista jäsenistä.

Olemme rajoitusten aikaan kokoontuneet 5–7 hengen voimin.

Yhdistyksen toimintaan kuuluu keväisin kolme iltaa kestävä munanmaalauksen kurssi. Se on ollut edellytys, jotta voi liittyä yhdistyksen jäseneksi.

– Tällä tavalla varmistamme, että kaikilla on perustiedot maalaamisesta.

Toki käymme pyynnöstä opettamassa kurssin lisäksi myös muualla. Nyt meillä on pohdinnassa, järjestämmekö kurssia. Jos emme rajoitusten vuoksi pysty, niin teemme tuolloin opetusvideoita Facebookiin.

Kurssin lisäksi yhdistys järjestää maalausiltoja kahdesti kuukaudessa ympäri vuoden kesää lukuun ottamatta. Keväällä ennen pääsiäistä ryhmä kokoontuu viikoittain.

– Kurssilla puhumme perinteistä ja opetamme näitä tekniikoita, mutta olemme huomanneet, että kurssilla ihmiset ovat niin into piukassa, että tuskin edes kuulevat, mitä kerromme. Maalausilloissa syvennämme tietojamme ja taitojamme. Jokainen saa maalata toki halua-

mallaan tyylillä, jotkut tekevät hyvinkin moderneja ja omaperäisiä juttuja. Esimerkiksi Suomi 100 -vuonna kehitimme suomalaista kuvastoa.

Yhdistyksen vuosisykliin kuuluvat pääsiäiseen ja kesään sijoittuvat näyttelyt ja myyjäiset. Koronaepidemia tosin peruutti viime vuoden tapahtumat, ja tämän vuoden tapahtumat riippuvat epidemiatilanteesta. Niiden tilannetta kannattaa seurata yhdistyksen Facebook-sivulta. Ensimmäinen vuosittaisista perinteistä on palmusunnuntain viikonlopun kevätnäyttely Iso-Puolalan yli 245 vuotta vanhassa tunnelmallisessa rakennuksessa. Pääsiäisviikonloppuna OvoDecor esittäy-

tyy Turun Luostarinmäen käsityöläismuseossa.

– Esittelemme maalaamista, ja meillä on näyttely. Meillä on myös arpapuu, josta saa arvan eurolla, ja joka kolmas arpa voittaa munan. Kaikki jäsenemme lahjoittavat töitänsä tähän. Se on ollut hyvä varainkeruutoimi. Pihalla on myös munanpyöritysleikkejä lapsille. Munia liu’utetaan kourua pitkin ja yritetään osua maassa oleviin muniin. Aikaisemmin kokeneet maalarit maalasivat ja me nuoremmat vastasimme ulkoleikeistä, mutta nyt kun vanhat ovat poistuneet ja me olemme vanhentuneet, museo on ottanut vastuun leikeistä, Ritva kertoo hymyillen. 8 SOTAHUUTO

11

Ritva Manner esittelee munien maalaamista batiikkitekniikkalla keittiön pöydän ääressä. Batiikkitekniikassa munan koristeet syntyvät sulan mehiläisvahan ja värjäämisen avulla. Tuikkukynttilän ja lusikan avulla on helppo sulattaa mehiläisvavahaa. Muun muassa nuppineulan lasipää tai mustekynän terä käyvät hyvin vahan levitykseen.

8 – Yhdistyksemme kuuluu käsityöläiskiltaan, ja sen kautta meidät on kutsuttu kesäisin myös Seurasaaren käsityömarkkinoille.

Koukuttava harrastus 70-vuotias Ritva Manner aloitti maalausharrastuksen kolmekymmentä vuotta sitten. Hän on toiminut OvoDecorin puheenjohtajana vuodesta 2015.

– Usein sanotaan, ettei asioihin ryhdy, ellei niistä jotain tiedä. Mutta näin minulle kävi munien kanssa. Olin monta kertaa yrittänyt päästä työväenopiston akvarelli- ja öljyvärikursseille, mutten koskaan päässyt. Näin lehdessä ilmoituksen munanmaalauskurssista. Ilmoittauduin, ja jäin heti koukkuun siltä istumalta.

Ritva kertoo, ettei hän etsinyt harrastuksesta sosiaalista puolta, mutta se on tuonut mukanaan monia hyviä, pysyviä ihmissuhteita. Kokoontumiset ovat inspiroitumista ja ajatustenvaihtoa.

12

SOTAHUUTO

– Yhdistykseltä löytyy kirjallisuutta, jossa on valmiita malleja ja pohjia. On hauskaa, miten ihmiset löytävät näistä malleista sellaisia, mitä ei ole itse lainkaan huomannut. Se avaa omatkin silmät.

– Puheenjohtajalla nämä maalausillat vain usein menevät kaikkeen muuhun säätämiseen, joten maalaan useimmiten kotona. On hyvin tyydyttävää, että saa jotain kaunista aikaiseksi. Työssäni lastensuojelun psykologina sain harvoin nähdä mitään selvää, konkreettista tulosta, niin tämä on puolestaan hyvin konkreettista ja käsinkosketeltavaa.

Kun lapset asuivat vielä kotona, maalaus oli myös rauhoittumista, keskittymistä ja oman ajan ottamista. Aikaa itselleni.

Ritva muistelee, että harrastuksen alussa hän haastoi itseään tekemään aina vain vaikeampia ja vaikeampia malleja, mutta nyt hän on itselleen armollisempi.

– Pyrin siihen, että saan kohtuullisessa

ajassa suhteellisen kaunista. Optimointia, Ritva hymyilee.

– Tässä harrastuksessa tekotapoja on valtavasti, se on kiehtovaa. Jokainen voi löytää itselleen antoisan tavan. Munia voi esimerkiksi raaputtaa, porata ja maalata sulalla tai mustekynän terällä.

Kyselen, millaiset työt Ritva on kokenut haasteellisimmiksi. – Strutsin munat ovat kokonsa puolesta haastavia, siinä on paljon tekemistä varsinkin, jos tekee paljon yksityiskohtia. Sitä oppii löytämään ja valitsemaan malleja, joihin oma kärsivällisyys riittää. Turhautumista kannattaa välttää, vaikka ottaisikin haasteita.

Ritva kertoo harrastus- ja yhdistystoiminnan tuoneen elämään paljon asioita, joita ei olisi voinut kuvitellakaan.

– Kulttuuriperintö ja tietoisuus aiheesta on ollut ihan mieletöntä. Kun olen matkustanut, olen usein valinnut muniin liittyvän kohteen – ja se on ollut todella rikastuttavaa. Joskus olen tarkoituksella yrittänyt myös välttää niitä, ja pitää

Värjättyjen pääsiäismunien värejä, tekotapoja ja aiheita on valtavasti. Monella kuviolla on kristillinen merkitys. Kolmio esimerkiksi symboloi pyhänä kolminaisuutta. Usein kolmioita on munassa 40 kappaletta, mikä muistuttaa paaston 40 päivästä.

munavapaan loman... kuitenkaan onnistumatta! Lontooseen matkustaessani ajattelin, että nyt ei varmasti munia tule vastaan. Miten olikaan, British Museumissa oli esillä strutsinmunista tehtyjä astioita ja koristeita, ja Harrodsilla myytiin strutsinmunia. Onneksi kassiini ei mahtunut!

– Lisäksi tämä harrastus on tuonut kodin täyteen munakennoja ja muuta roinaa, Ritva naurahtaa. – Mutta olen kiitollinen. Täytin 70 vuotta juuri ennen viime kevään koronasäädöksiä, ja ilman harrastuksiani aika olisi ollut todella haastavaa.

Palleroita ja pääsiäisperinteitä Ritva on laittanut munat kauniisti esille olohuoneen pöydälle – mitä erilaisimpia ja kauniimpia malleja, värejä ja kuvituksia. Näet niistä esimerkkejä tämän haastattelun kuvituksessa. Munien lisäksi pöydältä löytyy ikoni. Keskustelumme kääntyy hengellisyyteen. Tieduste-

len Ritvalta, miten hän kokee uskon ja kristillisyyden.

– En ole aktiivinen seurakuntalainen, mutta hengellisyydellä on paikkansa mielessäni ja sydämessäni. Ei ilman uskoa elämässä pärjäisi. Ritva kääntää katseensa kohti ikonia: – Olen joskus maalannut myös ikoneita. Sitä ei voi tehdä ilman tietoisuutta hengellisyydestä. Ei voi maalata uskomatta siihen, mitä maalaa.

Myös Pelastusarmeija on vuosien varrella satunnaisesti vilahdellut Ritvan elämänpolulla.

– Toimin Turun partiomuseossa usein oppaana. Partioliikkeen perustajan ja alkuaikojen johtajien kuvien vieressä on seisonut sattumalta mallinukke, joka on puettu vanhaan Pelastusarmeijan partiopukuun. Lapset usein kysyvät, kuka hän on. Ritva hymyilee ja jatkaa hiukan herkistyen: – Lapseni kävivät myös Pelastusarmeijan pallerokerhossa nelisenkymmentä vuotta sitten. Lapset pitivät siitä kovasti... oli kivat tädit. Terveiset majuri

Sirkka Paukulle! Lapseni esiintyivät aina kerhon kevät- ja joulujuhlissa. He lauloivat: ”Vaikka en koskaan tykkiä laukaise, ratsuväessä ratsasta...”

Lopuksi kysyn Ritvalta vielä hänen pääsiäisperinteistään.

– Maalaus ja siihen liittyvät toiminnot hiukan haittaavat muita perinteitä, Ritva naurahtaa. – Mielestäni on tärkeää, että juhlat erottuvat arjesta. Toisena pääsiäispäivänä kutsun aina perheen syömään ja käyn joissain kirkkotilaisuudessa, kuten konsertissa tai katsomassa kärsimysnäytelmää. En paastoa, mutta koen, että kaikista päättömyyksistä voi aina karsia. Pääsiäinen on hyvää aikaa pohtia omaa elämää ja muistella sitä pääsiäisen olennaisinta sanomaa – Kristus on ylösnoussut ja uusi elämä on meille tarjottu.

Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen Lähde: aineetonkulttuuriperinto.fi

SOTAHUUTO

13

ive nA rch lto Hu er, ng Str i ©

Matteus-passio – pääsiäisajan rakastettu mestariteos J. S. Bach sävelsi noin 300 vuotta sitten teoksen, jota esitetään nykyään pääsiäisviikolla kirkoissa ja konserttisaleissa ympäri maailman. Matteus-passion vaikuttava musiikki ja harras sanoma liikuttavat nykyajan kuulijaa siinä missä 1700-luvun seurakuntalaista.

Tuomaskirkon ahkera kanttori Johann Sebastian Bach (1685–1750) sävelsi suurimittaisimmat teoksensa, kuten Matteus-passion, ollessaan arvostetussa virassa Leipzigin kaupungin musiikinjohtajana ja kanttorina. Tuomaskantto14

SOTAHUUTO

rin tehtävä on perustettu vuonna 1518, ja Bach oli järjestyksessä 17. viranhaltija. Kanttori johtaa Tuomaskoulun poikakuoroa, joka puolestaan on toiminut jo vuodesta 1212.

Bach oli onnekas saadessaan viran vuonna 1723, sillä kaupunki olisi halun-

nut palkata Georg Philipp Telemannin tai Johann Christoph Graupnerin, jotka molemmat olivat Bachia tunnetumpia muusikoita. Kumpikaan heistä ei kuitenkaan voinut vaihtaa työpaikkaa. ”Koska emme voi saada parasta, on tyydyttävä keskinkertaiseen”, kommentoi Bachin

Johann Sebastian Bachin patsas Tuomaskirkon edustalla Leipzigissa.

Kuva: Tuxyso / Wikimedia Commons

valintaa kaupunginvaltuutettu Abraham Christoph Plaz.

Bach toimi tässä virassa elämänsä loppuun saakka. Ennen virkaan astumista hänen piti todistaa ymmärtävänsä puhdasoppista protestanttista teologiaa.

Bach oli nimittäin aiemmin työskennellyt kalvinistisessa hovissa, jota Leipzigissa pidettiin harhaoppisena.

Bach oli erittäin tuottelias, ja häneltä myös vaadittiin valtavaa työmäärää.

Opettamisen ja kirkollisten tehtävien lisäksi hänen piti esimerkiksi säveltää puolituntinen kantaatti (teos kuorolle ja orkesterille) joka sunnuntaille ja kirkollisille juhlapäiville. Bachin säveltämiä kantaatteja on säilynyt yli 200. Vuonna 1730 Tuomaskoulun rehtori Johann Matthias Gesner vapautti Bachin latinan opettamisesta, ja hänen rehtorina

ollessaan Bach saattoi keskittyä musiikkiin.

Sokean säveltäjän köyhä leski Bach sai elää terveenä, mutta viimeisinä vuosina hänen kiusakseen kehittyi paha harmaakaihi. Hän antoi englantilaisen silmäkirurgin John Taylorin leikata silmänsä vuonna 1750. Tuohon aikaan kaihi leikattiin työntämällä silmään terävä instrumentti, jonka avulla kaihin samentama linssi painettiin silmän pohjaan. Viikon päästä Bachille tehtiin uusintaleikkaus, minkä seurauksena hänestä tuli umpisokea. Bach kuoli 65-vuotiaana noin neljä kuukautta toisen operaation jälkeen.

Bachilla oli 20 lasta, joista puolet eli aikuisiksi saakka. Bachin lapsista tunnetuimpia ovat säveltäjä Carl Philipp

Emanuel Bach sekä Johann Christian Bach, joka toimi Englannin kuningattaren hovimuusikkona. Säveltäjän leski, laulaja Anna Magdalena Bach jäi puolisonsa kuoleman jälkeen yksin kolmen lapsen kanssa. Hän ei saanut apua sukulaisiltaan, ja lapsista vain hänen poikapuolensa Carl Philipp Emanuel Bach avusti häntä taloudellisesti. Anna Magdalena kuoli katukerjäläisenä vuonna 1760, ja hänet haudattiin nimettömänä köyhäinhautaan.

Passiot pääsiäisen liturgiassa Passiot ovat Jeesuksen viimeisiä päiviä kuvaavia sävelesityksiä, jotka on nimetty kyseessä olevan evankeliumin evankelistan mukaan. Pääsiäisviikolla esitettiin määrättyinä päivinä eri evankeliumien 8 passiotekstit.

SOTAHUUTO

15

Helsingin Tuomiokirkon poi​kakuoro Cantores Minores esittää Matteus-passiota aina parillisina vuosina, parittomina vuosina ohjelmassa on Bachin Johannes-passio. Kuva: Anneli Salo

8

Koska Tuomaskoulussa oli paljon laulajia ja soittajia, Bach pystyi luomaan suurta esiintyjäjoukkoa vaativia teoksia.

Bach sävelsi todennäköisesti useita passioita, mutta Matteus-passion ja Johannes-passion lisäksi on säilynyt vain osia Markus-passiosta. Matteus-passion esittämiseen tarvitaan 4–8 solistia, kolme kuoroa, kaksi orkesteria ja kaksi continuoryhmää eli matalaa komppisektiota.

Matteus-passio on tarkoitettu esitettäväksi pitkäperjantain jumalanpalveluksissa. Teos jätti seurakuntalaiset murheellisiin tunnelmiin: passio päättyy tummasävyiseen loppukuoroon ”Kyynelehtien polvistumme”. Synkkyys kuului asiaan, sillä parin päivän päästä kirkossa kuultaisiin iloisia säveliä Kristuksen ylösnousemusta juhlittaessa.

Tutut tekstit, uudet harmoniat Matteus-passion ydinteksti on evankeliumin luvuista 26 ja 27. Muun tekstin laati – luultavasti tiiviissä yhteistyössä säveltäjän kanssa – Christian Friedrich Henrici, joka käytti nimimerkkiä Picander. Passion 16

SOTAHUUTO

alku- ja loppukuoron sekä aarioiden tekstit liittyvät saumattomasti evankeliumin tekstiin.

Passion kuorokoraalien eli virsien tekstit ja melodiat ovat luterilaisesta virsikirjasta, ja ne olivat kuulijoille tuttuja. Bachin harmoniat olivat kuitenkin aivan uusia. Kristuksen kärsimyshistorian kertojana on tenoriääninen evankelista, joka vie juonta eteenpäin resitatiivein. Resitatiivit ovat vähäeleisesti säestettyjä, puheenomaisia lauluosuuksia. Muiden laulusolistien rooleja ovat Jeesus, Juudas, Pietari ja Pilatus.

Kolmetuntista passiota kannattelevat suuret alku-, keski- ja loppukuorot. Passion alkaessa kuulija tempautuu äänimassan mukana jännitysnäytelmään. Bach jakoi teoksen kahteen osaan. Ensimmäisessä jaksossa kuvataan viimeinen ehtoollinen, Juudaksen petos ja Jeesuksen pidätys. Toisen osan tapahtumia ovat Jeesuksen oikeudenkäynti, ristiinnaulitseminen ja hautaaminen.

Matteus-passiota pidetään yhtenä länsimaisen taidemusiikin kulmakivenä. Sen musiikki on vuoroin dramaattis-

ta, vuoroin herkkää, harrasta ja voimakasta.

Nykyajan Bach Bachin kuoleman jälkeen Matteus-passio unohdettiin pitkäksi aikaa. 1700-luvun lopulla alettiin kiinnostua uudelleen vanhemmasta musiikista, ja säveltäjä Felix Mendelssohn vaikutti merkittävästi Bachin nousuun uuteen suosioon, kun hän vuonna 1829 johti konsertissa Matteus-passion. Tapa esittää Bachin musiikkia oli kuitenkin pitkään romanttinen. Vasta 1900-luvun jälkipuoliskolta alkaen alettiin yleisesti pohtia sitä, millä tyylillä teoksia oli omana aikanaan esitetty.

Katso ja kuuntele Matteus-passion riipaisevan kaunis alttoaaria Erbarme dich, mein gott (”Armahda, Jumalani”) tästä linkistä: bit.ly/passio

Saara Ertamo Kuvat: tekijänoikeustiedot kuvien yhteydessä Lähteet: dw.com, jamanetwork.com, jyu.fi, npr.org, Wikipedia

Kärsimysnäytelmässä tiivistyy pääsiäisen sanoma

Valo voittaa Pääsiäisen aikaan kärsimysnäytelmät ovat suosittuja lukuisissa maissa. Pääsiäisnäytelmistä kuuluisin on Saksan Eteläisen Baijerin Oberammergaun kylän kärsimysnäytelmä, jota on esitetty vuodesta 1634 asti kymmenen vuoden välein. Koronapandemian vuoksi vuoden 2020 esitykset on siirretty esitettäväksi 14.5.–2.10.2022. Majuri Sirkka Paukku vieraili Oberammergaussa 2010, ja hän jakaa kokemuksiaan tästä ainulaatuisesta näytelmästä.

Valokuva Oberammergaun kylästä vuodelta 1900. Kylä on kotipaikka kärsimysnäytelmistä tunnetuimmalle, jota on esitetty jo miltei 400 vuoden ajan. © United States Library of Congress’s Prints and Photographs division

SOTAHUUTO

17

Yllä kohtauksia Oberammergaun vuoden 1900 kärsimysnäytelmästä. © George Grantham Bain collection at the Library of Congress.

Vasemmalla Fritz Müller-Landeckin piirros upouudesta teatterirakennuksesta vuodelta 1930.

Oikealla vanhempi teatterirakennus kustantamo Ernst Keil’s Nachfolgerin julkaisemassa piirroksessa vuodelta 1889.

Kärsimysnäytelmien historia ulottuu aivan kristinuskon alkuajoille asti. Varhaiset kristityt pyrkivät tekemään pyhiinvaelluksia mukaillen reittiä, jota Jeesus oli kulkenut viimeisinä päivinään. He kantoivat ristiä ja pysähtelivät rukoilemaan.

Pääsiäisnäytelmät oli tarkoitettu niille, joilla ei ollut mahdollisuutta matkustaa pääsiäisen aidoille tapahtumapaikoille.

Ensimmäiset pääsiäisnäytelmät olivat latinankielisiä ja sisälsivät evankeliumin lukemista ja dramatisoituja katkelmia Raamatun henkilöiden elämästä.

Näytelmäjaksoissa alettiin käyttää kansankieltä, ja eri alueille kehittyi omia näytelmiä. Vanhimmat säilyneet ovat 1300-luvulta saksankielisiltä alueilta, kuten Wienistä, Frankfurtista ja Maastrichtista. Ajan kuluessa näytelmiin lisättiin viihteellisiä elementtejä ja uusia henkilöitä. 1400-luvun loppupuolelle men18

SOTAHUUTO

nessä monet pääsiäisnäytelmät olivatkin kehittyneet viihteellisiksi, ja monet kirkolliset viranomaiset kielsivät niiden esittämisen kirkoissa. Seuraavat vuosisadat kärsimysnäytelmien suhteen elettiin hiljaiseloa, kunnes laajempi kiinnostus näytelmiin virisi uudelleen 1800-luvun lopussa. 1634 alkaneeseen Oberammergaun pääsiäisnäytelmään alkoi saapua tuhansia katsojia.

Viime vuosisadan aikana pääsiäisnäytelmät yleistyivät lukuisissa maissa, ja ne ovat edelleen todella suosittuja. Brasiliassa Nova Jerusalemin pikkukaupungissa on esitetty pääsiäisnäytelmää vuodesta 1951. Nykyisin katsojia on 70 000.

Suomessa pääsiäisnäytelmien klassikko on Tytti Jäppisen 1970-luvulla kirjoittama Passiodraama, joka toteutettiin opiskelijavoimin Temppeliaukion kirkossa. Passiodraamaa esitettiin 17 vuotta, ja sitä on

esitetty kaikkialla Suomessa. Helsingissä on vuodesta 1996 esitetty pitkäperjantaisin Via Crucis -kärsimysnäytelmää, joka pohjautuu keskiaikaiseen kirkkoperinteeseen.

Vuoden 2020 esitys jäi välistä koronapandemian johdosta. Draama alkaa Kaisaniemen puistosta ja päättyy tuomiokirkon portaille. Lisäksi Lahdessa on esitetty vuodesta 2000 alkaen professori Paavo Liskin käsikirjoittamaa ja ohjaamaa Kärsimystie-katunäytelmää.

Melkein 400-vuotinen perinne Palataan kärsimysnäytelmistä kuuluisimpaan, eli Oberammergauhun. Jouluna 1632 kylään matkusti ruttoa sairastava mies. Seuraavan vuoden aikana ei monikaan perhe säästynyt menetyksiltä. Kyläläiset tekivät erityisen lupauksen Jumalalle. He tulisivat kymmenen vuoden välein esittämään suuren kärsimysnäytelmän,

Oberammergaun katsomotilaan mahtuu kerralla 5200 katsojaa. Kunakin näytäntökautena esityksiä esitetään melkein viiden kuukauden ajan toukokuusta lokakuulle. Kuva: Nancy / Wikimedia Commons

jos Jumala säästäisi kyläläiset rutolta.

Lupauksen myötä kuolemantapaukset loppuivat, ja kyläläiset ovat pitäneet lupauksensa tähän päivään saakka. Kärsimysnäytelmää on esitetty vuodesta 1634 kymmenen vuoden välein, 1680 alkaen tasakymmenlukuisina vuosina sekä vuosina 1934 ja 1984, jolloin juhlittiin näytelmän 300- ja 350-vuotisjuhlia. Kärsimysnäytelmä on peruttu vain kerran, vuonna 1940 toisen maailmansodan vuoksi, ja siirretty kahdesti. Vuonna 1920 tapahtumaa siirrettiin kahdella vuodella sodan jälkeisen taloustilanteen takia, ja vuonna 2020 koronapandemian vuoksi. Vuoden 2020 kärsimysnäytelmä saa esityksensä 14.5.– 2.10.2022.

Kärsimysnäytelmä esitettiin ensimmäisen kerran helluntaina vuonna 1634.

Ruttouhrien hautojen päälle rakennettiin alkeellinen esiintymislava. Jo 1700-luvulla Oberammergauhun saapui runsaasti pyhiinvaeltajia eri puolilta Saksaa.

1800-luvulla esitys sai tuekseen musiikin ja puvustukseen panostettiin entistä enemmän. Tapahtumapaikka siirrettiin hautausmaalta kylän laidalta nykyiselle paikalleen. Vuonna 1880 valmistui en-

simmäinen teatterirakennus, ja 1930-luvulla arkkitehti Raimund Lang loi uuden, monumentaalisen lavan ja katsomon, jossa on tilaa 5 200 katsojalle.

Oberammergaun kylässä asuu reilut 5 000 asukasta, ja voi sanoa, että vuosien mittaan miltei jokainen kyläläinen on ollut mukana esityksessä. Kesän aikana näytelmässä käytetään kahta miehitystä, jossa kussakin on 1 200 näyttelijää. Suurimmassa joukkokohtauksessa samanaikaisesti lavalla on 750 esiintyjää. Lisäksi esitystä tukee yhteensä yli satapäinen orkesteri ja kuoro. Myös koululaiset osallistuvat näytelmään, vaikka näytelmäkauden alussa käydään vielä koulua. Tarkan aikataulun mukaisesti oppitunti keskeytetään, ja roolisuorituksen jälkeen koululaiset palaavat oppitunneilleen.

Esityksissä arvostetaan autenttisuutta.

Kärsimysnäytelmään osallistujilta edellytetään kunnon karvankasvua, sillä tekopartoja ja peruukkeja ei käytetä. Samoin tarpeistoon, kuten vaatteisiin, sotilaiden haarniskoihin, miekkoihin, kilpiin ja Jeesuksen orjantappurakruunun laatuun, suhtaudutaan suurella pieteetillä. Kyläläiset ovatkin ylpeitä perinteestään ja sen

aitoudesta. Rahakkaista amerikkalaisten elokuvayhtiöiden filmaustarjouksista on kieltäydytty monesti. Kyläläisten mielestä kyseessä on ensisijaisesti jumalanpalvelus eikä suuri spektaakkeli.

Puhutteleva esitys Jeesuksen viimeisestä viidestä päivästä kertova kärsimysnäytelmä on nykyään maailmankuulu. Kesän aikana on sata esitystä noin puolelle miljoonalle katsojalle. Yksi katsojista on ollut eläkeupseeri, majuri Sirkka Paukku. Vuonna 2010 hän oli mukana Radio Dein järjestämällä ryhmämatkalla, jota johti rovasti Veli-Matti Hynninen.

– Meitä oli kahdenkymmenen hengen ryhmä. Kiersimme Oberammergaun lisäksi muualla Etelä-Baijerissa ja kävimme myös Sveitsin puolella. Katsoimme nähtävyyksiä, tutustuimme kulttuuriin, ja meillä oli mahdollisuus osallistua patikkaretkiin. Se oli hyvin mielenkiintoinen ja antoisa matka.

Toki matkan kruunu oli Oberammergaun sykähdyttävä pääsiäisnäytelmä, jonka Sirkka pääsi näkemään 10. syyskuuta 2010. Jo pelkästään näytelmän 8 puitteet olivat vaikuttavat.

SOTAHUUTO

19

Oberammergaun kylässä liikuttaessa törmää usein kärsimysnäytelmään ja sanaan Passionspiel. Alppialueille tyypillisesti talojen seinät on koristeltu käsinmaalatuilla freskoilla. Oberammergaussa maalausten aiheet viittaavat usein kärsimysnäytelmään ja Jeesuksen viimeisiin vaiheisiin. Kuvat: Gregorini Demetrio, Jebulon, Pierre André

8

– Näyttelijöitä oli esityksessä kaikkiaan 1 200. Melkein jokainen kyläläinen osallistuu näytelmään elämänsä varrella. Se on perinne, joka periytyy isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle. Vuoden 2010 esityksessä nuorin näyttelijä oli kaksivuotias Sara. Oli vaikuttavaa myös, miten eläimet, kuten aasit, lampaat ja linnut, olivat kaikki aitoja. Niiden kautta tulivat myös hajuaistin elämykset mukaan näytökseen, Sirkka naurahtaa.

– Näytelmä oli kuusituntinen elämys, joka kannattaa itse kokea. Esitys tapahtuu ulkona, ja vuorten piirtyessä taustalla ja illan hämärtyessä tunnelma oli todella hieno. Musiikki oli myös vaikut-

20 SOTAHUUTO

tavaa. Vieläkin voin aistia sen hetken, kun nämä laulut soivat. Esitys oli saksankielinen, mutta tarina puhui puolestaan.

Tiedustelen Sirkalta, mitkä kohtaukset koskettivat häntä syvimmin.

– Minua kovasti puhutteli ennen lopun dramaattisia kohtauksia, kuinka lempeästi näyttelijä esitti Jeesusta. Miten lämpimästi hän Jeesuksen roolissa kohtasi sairaita ja hyljättyjä ja rakkaudellisesti kohteli näitä ihmisiä. Kohtaus Getsemanella kosketti myös syvästi. Hetki, jona Jeesus pettyneenä totesi Pietarille: ”Etkö jaksanut yhtä hetkeä valvoa?” Ja kyllähän koko näytelmän loppuosa on kosketta-

va – Jeesuksen vangitseminen, ruoskiminen, ristiinnaulitseminen, kuolema ja ylösnousemus. Ruoskiminen ja ristiinnaulitseminen tuntuivat niin todelliselta, iskujen äänet kaikuivat katsomossa.

Tuntui, että minun tähteni Jeesus kävi läpi tämän. Se oli todella puhuttelevaa.

Valon voiton sanoma Keskustelumme siirtyy muihin kärsimysnäytelmiin. Sirkka kertoo nähneensä Helsingin Via Crucis -kulkueen neljästi. Viime vuosina esitys on mennyt Sirkan makuun liian moderniin suuntaan.

Helsingissä on vuodesta 1996 esitetty pitkäperjantaisin Via Crucis -kärsimysnäytelmää, joka pohjautuu keskiaikaiseen kirkkoperinteeseen.

Näytelmä huipentuu Tuomiokirkon portaille. Kuvat ovat vuoden 2012 esityksestä. Kuvat: Toni Kaarttinen

– Toki maailman täytyy muuttua, mutta pidän perinteistä. Oberammergaun esitys on pysynyt vuosisatoja samana, Sirkka toteaa hymyillen, ja jatkaa: – Kristinuskon perussanoma kannattaisi kohdata vesittämättömänä. Vaikka kaikki muuttuu, niin evankeliumin sanoma pysyy.

Kysyn, mitä kärsimysnäytelmistä kannattaa ottaa sydämiimme?

– Sen, että Jeesus kulki ristin tien meidän vuoksemme – ja Hän on ylösnoussut.

Kristus on elävä ja todellinen. Sille, joka ei ole elänyt tämän sanoman äärellä, tämä voi olla silmiä avaavaa ja sykähdyttävää.

Olemme eläneet jännittäviä aikoja, ja haastatteluhetkellä emme vielä voi

tietää varmasti, mitä kaikkea rokotukset ja pandemiatilanne mahdollistavat pääsiäisen vieton suhteen. Sirkalla on tähän lohdullinen ilon sanoma: – Se, mikä on ihanaa, niin pandemiat eivät pääsiäisen sanomaa pysty perumaan. Pääsiäisen sanoman äärelle pystyy itse kukin pysähtymään tahollaan.

Veljeni pienen pojan sanoin, kun hänelle oli kerrottu pääsiäisestä päiväkodissa: ”Älkää itkekö, viekää viesti!” Nostetaan päämme, katsotaan tyhjää hautaa ja iloitaan ylösnousseesta Herrasta. Olemme eläneet hyvin vaikeaa vuotta, mutta ei lannistuta pimeyden keskellä – valo voittaa!

Toni Kaarttinen Kuvat: Tekijänoikeustiedot kuvien yhteydessä Lähteet: passionsspiele-oberammergau.de, matkallamaailmalla.fi, Wikipedia

Oletko kiinnostunut vierailemaan Oberammergaun kärsimysnäytelmässä?

Lisätietoa ja lippuja: passionsspiele-oberammergau.de SOTAHUUTO

21

Minä & Pelastusarmeija Työntekijöitä, ystäviä, upseereita, sotilaita, siviilijäseniä, vapaaehtoisia – olemme kaikki osa Armeijaa!

Sarjassa esitämme enemmän tai vähemmän kiperiä kysymyksiä.

Tässä kuussa niihin vastaa:

Pasi Lehto

Pitäjänmäen asumispalveluyksikön johtaja Miten tulit Armeijan yhteyteen?

– Asumispalveluissa aloitin helmikuussa 2018.

Mikä on työssäsi mielenkiintoisinta?

– Asukkaat, monipuoliset työtehtävät, työn sisällön kehittäminen ja arjen haasteiden ratkaiseminen yhdessä työyhteisön kanssa.

Entä turhauttavinta?

– Koronan vaikutukset asukkaiden elämään.

Kun olit lapsi, miksi halusit tulla isona?

– Lännenmieheksi.

Mikä on lempitapasi lomailla?

– Matkailu – mieluiten perheen kanssa.

Jos voisit näytellä elokuvassa, mikä roolihahmo olisit?

– Omalaatuinen yksityisetsivä.

Kuka on sankarisi?

– Muhammad Ali. Mikä on elämäsi tunnuslause?

– Kohtele muita niin kuin haluat itseäsi kohdeltavan.

Mitä teet vapaa-ajalla?

– Aika kuluu paljolti perheen parissa.

Omaa aikaa otan urheilemalla ja lukemalla.

22

SOTAHUUTO

Mikä on ensimmäinen levy, jonka ostit?

– Taisi olla Deep Purplen ”Machine Head”.

Jos voisit poistaa maailmasta yhden asian, mikä se olisi?

– Ahneus.

Mitä pelkäät?

– Läheisen vakavaa sairastumista.

Sinut on lukittu huoneeseen yhdeksi päiväksi. Kenen kanssa haluaisit viettää sen?

– Puolisoni.

Minkä kirjan ottaisit autiolle saarelle?

– Kalle Päätalon koko Iijoki-sarjan.

Kuvittele, että sinulla on tunnusbiisi, joka lähtee soimaan, kun astut huoneeseen. Mikä tämä biisi on?

– Status Quon ”In The Army Now”

Pasi Lehto työpisteellään Pitäjänmäen asumispalveluyksikössä .

Mikä on paras neuvo, mikä sinulle on koskaan annettu?

– Ole aina oma itsesi.

Mitä rakastat itsessäsi eniten?

– Satakuntalaisuuttani.

Mikä on ollut elämäsi paras hetki?

– Niitä on ollut monia.

Mikä on tärkeintä elämässäsi?

– Perhe ja läheiset.

Kerro jotain mielenkiintoista, mitä muut eivät ehkä tiedä sinusta: – Saattaa olla, että kaikki mielenkiintoinen on jo kerrottu...

Kuva: Pasi Lehdon kuva-albumi

Ajatuksia elämästä

Sydämeni laulaa Tänään minun sydämeni laulaa, Herra.

Kaikki minussa riemuitsee.

Ilo pulppuaa sielussani, tulvii putouksina kuin virta murtaen kaikki esteet.

Ilo siitä että tunnen Sinut, ilo siitä että olen yhtä kanssasi.

Yhtä kanssasi, maailman Luoja

ja minun Luojani.

Yhtä kanssasi, maailman Vapahtaja

ja minun Vapahtajani.

Yhtä kanssasi, iankaikkinen Jumalan Henki

ja minun Jumalani.

Yhtä kanssasi, kaikkivaltias kuningasten Kuningas

ja minun Herrani ja Kuninkaani.

Iloa, iloa on itse elämä.

Ilo on toimia, ilo vain olla.

Ilosta laula, sydämeni, sulasta ilosta, sieluni, laula!

Ilo on rakastaa Sinua, ilo on seurata Sinua, ilo on palvella Sinua.

Riemua koko matkan.

Tänään minun sydämeni laulaa, Herra.

Kaikki minussa riemuitsee.

Ilo pulppuaa sielussani.

Kiitos ... kiitos ja ylistys!

Flora Larsson | Runokirjasta Hetkinen, Herra Kuva: Leandro Stefani

SOTAHUUTO 23

Nuoret riveissämme

Sarjassa tutustumme Pelastusarmeijan toiminnassa mukana oleviin lapsiin ja nuoriin ja heitä koskettaviin teemoihin.

Artur Baglai, Narva:

Nuoria sydämiä Nimeni on Artur Baglai. Tulin Pelastusarmeijaan ollessani kaksivuotias. Vanhempani ovat olleet uskossa lapsuudesta asti. He opiskelivat upseerikoulussa Helsingissä vuosina 1998–2000, ja silloin kävin heidän kanssaan Pelastusarmeijan osastossa Helsingissä. Kävin myös Pelastusarmeijan päiväkotia.

Kun vanhempani valmistuivat upseerikoulusta, heidät vihittiin upseereiksi ja määrättiin Venäjälle Samaran kaupunkiin. He avasivat sinne uuden osaston, sillä Pelastusarmeija ei toiminut siellä entuudestaan. Vanhempani palvelivat Samarassa vuosina 2000–2003. Kuusivuotiaana minusta tuli nuori sotilas Samaran 24 24

SOTAHUUTO SOTAHUUTO

osastossa, ja sen myötä opin tuntemaan Jumalaa paremmin. Kävin pyhäkoulussa, sunnuntain jumalanpalveluksissa ja raamattupiireissä. Tämä vahvisti lapsuuden uskoani Jumalaan.

Vuonna 2003 vanhempani määrättiin Moldovan pääkaupunkiin Chișinăuhun, Botanikan osastoon. Pysyimme osastossa vuoteen 2011. Siellä aloin opiskella musiikkia. Osastolla oli sotilas, joka opetti minulle kitaransoittoa.

Neljätoistavuotiaana päätin tehdä liiton Jumalan kanssa. Halusin tulla tämän kansainvälisen yhteisön jäseneksi, joten minusta tuli Pelastusarmeijan soti-

”Toivon, että palvelukseni kautta on mahdollista tuoda vielä enemmän nuoria sydämiä Jumalan luo.”

las Botanikan osastossa. Harrastettuani muutamia vuosia kitaransoittoa perustin kitaraklubin niille, jotka halusivat oppia soittamaan. Olen myös soittanut ja laulanut osaston bändissä.

Vuonna 2012 vanhempani määrättiin Viroon Narvan osastoon, joten muutimme sinne. Tämä elämänmuutos oli haasteellinen. Narvaan saapuessamme olin 9. luokalla koulussa. Lukuvuoden päätteeksi minun piti läpäistä viron kielen koe. Minulla oli vain viisi kuukautta aikaa oppia kieli. Olen kiitollinen Jumalalle siitä, että hän antoi minulle voimaa ja kärsivällisyyttä opintojeni aikana niin, että läpäisin kokeen.

Narvan osastossa soitan kitaraa osaston bändissä, käytän tietokonetta jumalanpalvelusten ja kokousten aikana ja pidän pyhäkoulua lapsille. Vuonna 2015 minut määrättiin nuorisojohtajaksi Narvan osastoon. Pidämme monenlaisia kokoontumisia, enimmäkseen kokoonnumme elokuvien tai pelien parissa. Toiminta on houkutellut nuoria mukaan erittäin hyvin.

Kaksikymmentä vuotta sen jälkeen, kun vanhempani toivat minut Pelastusarmeijaan ja polkuni alkoi nuorena sotilaana, minusta on tullut koko Viron nuorisotyön johtaja. Toivon, että palvelukseni kautta on mahdollista tuoda vielä enemmän nuoria sydämiä Jumalan luo.

Artur Baglai pelastussotilas Viron nuorisotyön johtaja Kuvat: Artur Baglain kuva-albumi

SOTAHUUTO 25

Generalens påskhälsning 2021

P

åskens budskap ljuder av liv och hopp, något som vi så desperat behöver i vår värld idag. På Gamla testamentets tid höll vi fast vid hoppet genom profetiorna om Messias. Genom åren av tystnad mellan det gamla och det nya testamentet höll vi fast vid hoppet om att Gud inte hade glömt sitt folk eller sina löften. Sedan blev det hoppet kött och blod i personen Jesus och vi fick själva se att Gud hade kommit ihåg sitt folks rop, en bekräftelse på att vårt hopp inte hade varit förgäves.

Vi bevittnar en Jesus som undervisade och var en förebild i förlåtelse och kärlek, som festade med tullindrivare, åt med syndare, talade med kvinnor med tvivelaktig moral och inte fördömde någon. Vi ser en härlig blandning av nåd och sanning. Vi fångas i vördnad och förundran när Jesus förvandlade vatten till vin, gav syn till de blinda, fick de lama att gå, drev ut demoner, botade de spetälska, hade makt att styra över vinden och vågorna, och vi ser framför oss Guds outtömliga kraft.

På långfredagen verkade det som om hoppet var ute när livet försvann ut ur Jesu kropp. Den här oemotståndliga mannen med fängslande liknelser, mirakel och insiktsfulla läror, med förmågan att påverka själva samhällets och människans innersta djup, dödades på ett kors och lades i en grav. Det såg ut som och kändes som om någon hade släckt ljuset och lagt ett lock över vårt hopp.

Då hände något verkligen anmärkningsvärt, livsförvandlande och världsförändrande: stenen rullades bort, gravkläderna låg kvar i en hög – för Jesus levde!

Ljuset var mer strålande än någonsin, och vårt hopp hittade nya höjder.

26

SOTAHUUTO

Uppståndelsens

liv

Påsken är inte bara ett minne av något som har hänt i historien – men när vi firar påsken påminner vi oss själva om att uppståndelselivet ska vara en vardaglig upplevelse. Den pandemi som vi upplever gör att det ibland känns som en långfredag ​​– som om ljuset har stängts av och ett lock lagts över vårt hopp. Det finns många omständigheter i livet som kan få oss att känna oss så – naturkatastrofer, sjukdom, arbetslöshet, skilsmässa, drogberoende, konkurs, våld i hemmet, rasism. Jesu Kristi liv, död och uppståndelse påminner oss om att Gud är med oss ​​i alla omständigheter, att han är större och kraftfullare än någon omständighet, och att Gud specialiserar sig på det mirakulösa och det omöjliga.

När vi har gett upp på oss själva tror Gud fortfarande på oss. När vi känner att vi inte är älskade visar Gud oss ​​Jesus.

När vi känner att vi har gjort det största misstaget i våra liv ger Jesus förlåtelse. När vi kvävs i mörkret lyser Gud upp med ljuset från sin närvaro. När vi är förtvivlade ger Jesus oss hopp.

Du förstår, detta uppståndelseliv är ett fullt, rikligt, fullständigt och helt liv.

Detta uppståndelseliv är ett nytt liv, eftersom det är ett liv i Kristus och som sådant är det fritt från fördömelse. Detta uppståndelseliv börjar i samma ögonblick som vi accepterar Kristus som Frälsare och det fortsätter i all evighet. Detta uppståndelseliv är dynamiskt, eftersom Guds kraft släpps loss i oss. Förändringen börjar på insidan och förvandlar hur vi ser på allt.

Den första påskmorgonen upplevde lärjungarna fortfarande den romerska ock-

upationen och allt som följde med den, men insikten om att Jesus levde och att varje löfte hade uppfyllts, förändrade allt. De hade nu en evig syn, de förstod att synd och död hade övervunnits, att Jesu kungarike verkligen var ett andligt kungarike och att Gud regerade över allt. Sådan förståelse skulle förändra hur de betraktade och reagerade på livet i den här världen eftersom Kristi härliga ljus strålade i deras liv och förhoppningen om evigheten var säkerställd. De skulle aldrig vara desamma igen – precis som vi aldrig kommer att vara de-

samma igen om vi tar emot samma uppståndelsekraft.

Må Gud välsigna dig när du firar den uppståndne Kristus. Amen.

Brian Peddle

General Frälsningsarméns internationella ledare

Illustration: Gerd Altmann Foto: Toni Kaarttinen

SOTAHUUTO

27

a l a m u J o k u u s t u K

a u n si

i s k i r e upse ? n a a j i e m r a s u t Pelas Ota yhteyttä kokelassihteeriin: kokelas.osasto@pelastusarmeija.fi

Nyt neulotaan yhdessä villasukkia lomakodille!

Radio & TV

Tänä vuonna Sielunlämmittäjät-projekti lahjoittaa villasukkia Nummelan lomakodin lapsille, työntekijöille ja vapaaehtoisille, joten kaiken kokosia sukkia tarvitaan!

Iltahartaus YLE Radio 1 ti 6.4. klo 18.50 ja 23.00 majuri Natalia Penttinen

Sukat voi toimittaa Pelastusarmeijan osastoihin, merkitse lähetykseen ”Sielunlämmittäjät”.

Osoite muuttuu

Lisätietoja: aikuis.perhetyo@pelastusarmeija.fi

28

SOTAHUUTO

SielunlämmiTtäjät

Lohduttaa ja lämmittää AIKUIS- JA PERHETYÖ opetus, yhteys, palvelu, hengellinen kasvu

Oulun osasto

Oulun osasto toimii uusissa tiloissa osoitteessa Torikatu 3, 90100 Oulu

Aikuis- ja perhetyön päivä sunnuntaina 25.4.2021

Uskomme rukouksen voi­­maan!

Rukoilemme jokaisena arkipäivänä aamuhartauksissamme.

Lähetä esirukouspyyntösi meille: pelastusarmeija.fi/esirukous, sähköpostitse rukous@pelastusarmeija.fi tai kirjeitse Pelastusarmeija, PL 161, 00121 Helsinki, kuoreen merkintä ”Esirukous”

Seuraa osastosi ilmoittelua

Opin käsikirja

Kuinka tulla uskoon?

Kirjassa on 362 sivua hyvää luettavaa kristillisestä uskostamme.

Kannattava hankinta jokaiselle sotilaalle, siviilijäsenelle ja muuten Pelastusarmeijan kristillisistä arvoista kiinnostuneelle.

Hinta: 8 € ja postikulut

Sotahuuto saatavana vaihtoehtoisesti digilehtenä

n

Huhtikuu 2021 n

Sotahuuto

Ekoteko

2€

Tilaukset: kauppaosasto@pelastusarmeija.fi ja (09) 681 2300 / kauppaosasto

Sivut 8–13

Suuren sanoman pääsiäiSmuna

!

iStä pääsiä Hyvää

SOTAHUUTO

1

Nyt Sotahuudon voi tilata myös digilehtenä paperisen lehden sijasta.

Tilaamalla elektronisen version saat tuoreen Sotahuudon aina kuunvaihteessa sähköpostiisi PDF-tiedostona, jonka voit lukea silloin kun sinulle sopii.

Lehtitilauksen voit tehdä takasivumme kupongilla tai kotisivullamme: pelastusarmeija.fi/sotahuuto Sotahuudon arkisto pysyy myös toiminnassa, mutta jatkossa lehdet ilmestyvät arkistoon kuukauden viipeellä: pelastusarmeija.fi/uutisia/sotahuudon-arkisto.

Tilaamalla varmistat, että tiedät mistä puhutaan!

Ei ole yhtä ainoaa oikeaa valmista kaavaa, jonka mukaan ihminen tulee uskoon.

Monet ovat kuitenkin kokeneet, että tämä rukous on ollut hyvä ensimmäinen askel henkilökohtaiseen suhteeseen Jumalan kanssa.

Herra Jeesus Kristus, Olen todella pahoillani niistä asioista, joissa olen tehnyt väärin elämässäni. Anna minulle anteeksi.

Luovun nyt kaikesta, minkä tiedän vääräksi.

Kiitos siitä, että kuolit puolestani ristillä, jotta voin saada anteeksi ja tulla vapaaksi.

Kiitos siitä, että tarjoat minulle anteeksiantamuksen ja Pyhän Hengen lahjaksi.

Tule elämääni Pyhän Henkesi kautta ja ole kanssani ikuisesti.

Kiitos, Herra Jeesus.

Aamen.

SOTAHUUTO 29

Käännetty Alfa-materiaalista Alfa Suomen luvalla.

Miten uskomme?

Museon aarteet

Museonäyttelyn kiehtovat esineet kertovat Pelastusarmeijan 130-vuotisesta taipaleesta Suomessa.

Kuvassa on pieni pöytäharmoni. Harmonin toi mukanaan Venäjältä Pelastusarmeijan vanhainkodin Iltalan ensimmäinen asukas, vapaaherratar Agnes von Rokasawsky, jolla oli ollut suuri hovi ja 15 palvelijaa.

Harmonilla soitettiin muun muassa Bachia ja Beethovenia.

Lisää aarteita Pelastusarmeijan museossa Vuonna 2019 uusitussa museonäyttelyssä esitellään Pelastusarmeijan historiaa sekä kansainvälisestä että kansallisesta näkökulmasta.

Pääset tutustumaan kiehtovien esineiden kautta järjestön tarinaan ja toimintaan Suomessa aina alkuaikojen hankaluuksista nykypäivään saakka.

Koronarajoitusten takia tarkista museon tämänhetkiset aukioloajat kotisivuiltamme: pelastusarmeija.fi/museo Uudenmaankatu 40, Helsinki (sisäänkäynti pihan puolella)

30 SOTAHUUTO

2€ n

Huhtikuu 2021 n

Sotahuuto

Sotahuuto on Pelastusarmeijan lehti, joka ilmestyy 11 kertaa vuodessa Se kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

KRIGSROPET

Frälsningsarméns tidning i Finland Tilaukset: puh. (09) 681 2300 sotahuuto@pelastusarmeija.fi pelastusarmeija.fi/sotahuuto Tilaushinnat: Suomeen ja Viroon vuosikerta 25 €, muihin maihin 50 € Pelastusarmeijan virallinen äänenkannattaja Suomessa 131. vuosikerta Kansallinen päämaja ja toimitus: Uudenmaankatu 40, Helsinki Postiosoite: PL 161, 00121 Helsinki Puhelinvaihde: (09) 681 2300 Sähköposti: sotahuuto@pelastusarmeija.fi Kotisivut: pelastusarmeija.fi facebook.com/pelastusarmeija

29.–30.5.2021

liiKuntaviiKonlopPu

Virtuaalinen liikuntapainotteinen tapahtuma kaikenikäisille toukokuun viimeisenä viikonloppuna. Toteutetaan useiden osastojen kautta yhtäaikaisesti ympäri Suomen.

Tapahtumaan voi osallistua linkin kautta kotoa käsin.

Kansallinen johtaja: Eversti Patrick Naud Vastaava toimittaja: Esa Nenonen Toimitussihteeri ja ulkoasu: Toni Kaarttinen Toimituskunta: Patrick Naud, Esa Nenonen, Toni Kaarttinen, Anne Fredriksson, Saara Ertamo, Heidi Vuorenoja Perustaja: William Booth Kansainvälinen johtaja: Kenraali Brian Peddle Kansainvälinen päämaja: The Salvation Army, IHQ, 101 Queen Victoria Street, London EC4P 4EP, UK Toimitus ei vastaa pyytämättömistä kirjoituksista Painopaikka: Savion Kirjapaino Oy, Kerava 2021 ISSN 0356-3340 (painettu) ISSN 2489-5814 (verkkojulkaisu)

Kansikuva:

Lisätietoa tulossa. Seuraa ilmoittelua Sotahuudossa, kotisivuillamme ja Facebookissa.

FluxFactory / iStock

www.pelastusarmeija.fi

SOTAHUUTO

31

Juhlista pääsiäistä hyvällä sanomalla

Haluan tilata Sotahuudon Tilaamalla tuet Pelastusarmeijan työtä kotimaan vähävaraisten hyväksi.

Tilaushinnat: Suomi ja Viro, vuosikerta, 25 €, Muut maat, vuosikerta, 50 € Nyt on mahdollista tilata myös digilehti paperisen sijasta!

Tilaan itselleni

Tilaan ystävälleni. Ystäväni nimi ja osoite (tai sähköpostiosoite, jos digitilaus):

Tilaan digilehden

Nimeni: Osoitteeni: Sähköpostini: Puhelinnumeroni:

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Suomen Pelastusarmeijan Säätiö Tunnus 5007467 00003 Vastauslähetys