Sotahuuto 2022/03

2€ n

Maaliskuu 2022 n

Sotahuuto

Sivut 06–10

Terapeutti päivi niemi –

Toivon tuoja

Sivut 11–15

Aggredi auttaa irtautumaan väkivallasta

SOTAHUUTO

1

2

SOTAHUUTO

Sotahuuto

n

Krigsropet

n

Pelastusarmeijan lehti

Tässä

n

Maaliskuu 2022

n

2€

numerossa

04

Toimitukselta

05

Tässä kuussa

06

Toivon tuoja – Päivi Niemi

11

Aggredi auttaa irtautumaan väkivallasta

16

Raamatun naiset

18

Ajatuksia elämästä

21

Minä & Pelastusarmeija

22

Känner du dig själv?

24

Armeijassa tapahtuu

27

Viimeinen sana

11

16

27

Sotahuuto on mukana juhlistamassa Pelastusarmeijan naistyön 100 vuotta Suomessa

SOTAHUUTO

3

toimitukselta

Mistä kirjoitamme tässä kuussa?

Kohtaamisia auringon alla Kerrotaan, että tuuli ja aurinko kilpailivat kerran siitä, kumpi saa ensin miehen heittämään palttoon yltään. Tuuli puhkui kaikella voimallaan, mutta mies kietoi takkinsa entistä tiukemmin ympärilleen. Mutta kun aurinko rupesi säteillään lämmittämään miestä, oli tämä heti valmis avaamaan takkinsa.

Tässä lehdessä kerrotaan monista kohtaamisista, sekä ammatillisista että arkisista. Pienetkin kohtaamiset saattavat olla auringonsäteiden lämmön kaltaisia hetkiä, joissa ihmiset uskaltavat avautua toisilleen ja Jumalan rakkaudelle. Voimme lukea muun muassa terapeutti Päivi Niemestä ja hänen työstään tunnetaitojen opettajana. Terapeutin työnsä ohella Päivi on toiminut yli 20 vuoden ajan tukihenkilönä syrjäytyneille ja vaikeuksiin joutuneille nuorille. ”Missioni on nähdä toivoa kaikkialla, jopa siellä, missä muut eivät sitä näe”, Päivi sanoo.

Kerromme myös Helsinki Mission kehittämästä ja toteuttamasta Aggredi-ohjelmasta, jonka tavoitteena on vähentää nuorten aikuisten väkivaltaista käyttäytymistä. ”Keskiössä on se, että asiakkaan täytyy ottaa itse vastuu elämästään, tunnistaa omaa käyttäytymistään ja tunteitaan ja oppia ymmärtämään toistenkin tunteita”, kertoo väkivaltatyön asiantuntija Kriko Huhta.

Ajatuksia elämästä -sarjassa majuri Vitali Sidorov pohtii Jeesuksen tunnereaktioita Lasaruksen haudalla. Vitali muistuttaa, että kristittyjen henkisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää tunnistaa tunteita ja löytää kanavia niiden ilmaisemiselle.

Profeetta Malakian sanoin: Teille, jotka pelkäätte minun nimeäni, on nouseva pelastuksen aurinko, ja te parannutte sen siipien alla. (Mal. 3:20a) Antoisia lukuhetkiä!

Esa Nenonen kapteeni vastaava toimittaja

Miten olemme onnistuneet?

Olemme kiinnostuneita kuulemaan, mitä mieltä olet lukemastasi lehdestä.

Lähetä meille niin ruusuja kuin risujakin. Voit myös tehdä ehdotuksia aiheista, joista haluaisit tulevaisuudessa lukea.

Lähetä palautteesi osoitteeseen: sotahuuto@ pelastusarmeija.fi 4

SOTAHUUTO

tässä kuussa

Pelastusarmeijan johtajat nostavat tärkeitä ja ajankohtaisia asioita valokeilaan

KUMPPANUUDESTA Evankelista Markus kertoo, kuinka erään kerran neljä miestä kantoi halvaantunutta ystäväänsä kohti taloa, jossa Jeesus Kapernaumissa ollessaan majaili. Miehet uskoivat, että Jeesus pystyisi parantamaan heidän ystävänsä. Talon luokse oli kuitenkin kertynyt niin paljon väkeä, että kaikki eivät mahtuneet edes oven edustalle. Miehet eivät luovuttaneet. He kiipesivät katolle, purkivat katon auki ja laskivat halvaantuneen paareilla suoraan Jeesuksen eteen. Mitä kekseliäisyyttä!

Evankelista Johannes puolestaan kertoo miehestä, joka makasi liikuntakyvyttömänä Jerusalemissa Betesdan lammikolla muiden rampojen ja halvaantuneiden joukossa. Toisten sairaiden lailla mies uskoi, että tulisi terveeksi, jos joku vain kantaisi hänet altaaseen veden alkaessa kuohuta. Mutta miehellä ei ollut ketään, joka olisi häntä auttanut, ja yksin hän ei altaaseen päässyt. Kuinka yksinäinen mies olikaan!

Kaksi kovaa elämänkohtaloa, kaksi liikuntakyvytöntä miestä. Molempien elämä kuitenkin muuttui sillä hetkellä, kun he saivat kohdata Jeesuksen. Emme tiedä mitään miesten aikaisemmasta elämästä emmekä tiedä, mitä heille tämän jälkeen tapahtui. Voimme kuitenkin nähdä, että Kapernaumin miehellä oli jotain, jota Betesdan lammikon mieheltä puuttui. Hänellä oli kumppaneita, jotka olivat valmiita näkemään vaivaa ystävänsä puolesta. Katolle kiipeäminen ja katon purkaminen ei ollut helppoa eikä täysin vaaratontakaan. Mies oli onnekas, kun hänellä oli tällaisia ystäviä.

Rupesin miettimään, mistä tulee suomen kieleen sana ”kumppani”. Sanakirjasta löysin sanalle monta synonyymia, kuten esimerkiksi yhteistyökumppani, partneri, matkatoveri, aisapari, ystävä jne. Sanan etymologia on mielenkiintoinen. Kyseessä on nimittäin vanha ruotsalainen lainasana, joka muodostuu kahdesta latinaperäisestä sanasta: com ja panis. Com tarkoittaa ’jonkun kanssa tai kera’ ja panis tarkoittaa ’leipää’. Kumppanini on siis se, jonka kanssa jaan leipäni. Samasta juuresta on peräisin myös armeijamaailmasta tuttu termi ”komppania”. Taustalla on ajatus siitä, että komppania, joka taistelee yhdessä, jakaa myös leivän keskenään.

”Maaliskuussa toteutetaan Suomessa Pelastusarmeijan Kumppanuuskeräys.

Osallistumalla keräykseen jaamme leipämme heidän kanssaan, joilla sitä ei ole tarpeeksi. ”

Maaliskuussa toteutetaan Suomessa Pelastusarmeijan Kumppanuuskeräys. Keräyksellä on pitkä historia, ja se tunnettiin aikaisemmin nimellä kieltäymyskeräys.

Osallistumalla keräykseen jaamme leipämme heidän kanssaan, joilla sitä ei ole tarpeeksi. Näin meillä Kapernaumin miesten lailla on mahdollisuus olla hyviä kumppaneita tovereillemme.

Pelastusarmeijan Kumppanuuskeräyksen avulla tuetaan Pelastusarmeijan työtä kaikkein köyhimpien parissa Pakistanissa, Ghanassa, Togossa, Paraguayssa sekä Argentiinassa ja Uruguayssa. Keräykseen voi osallistua antamalla lahjansa verkkopankin kautta tilille FI57 2084 3800 0057 29 viitteellä 8808.

kumppanuuskeräys_2022_Sotahuuto_8-2-2022.pdf 2 08/02/2022 10.06.24

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

Saga Lippo majuri ylisihteeri

SOTAHUUTO

5

Toivon tuoja Usko, toivo ja rakkaus ovat kaikki läsnä Päivi Niemen elämässä ja työssä. Päivi toimii terapeuttina, kouluttajana, työnohjaajana ja seksuaalineuvojana. Hän on julkaissut myös kahdeksan kirjaa.

Kirjoissa ja luennoilla hän tuo esiin itsetunnon, voimavarojen, tunnetaitojen ja toipumisen teemoja.

– Missioni on nähdä toivoa kaikkialla, jopa siellä, missä muut eivät sitä näe. Kun asiakas ei itse näe kapasiteettia selviämiseen, tehtäväni on olla se, joka puhuu toivon puolesta.

Tapaan terapeutti Päivi Niemen hänen vastaanotollaan Tampereen NNKY:n tiloissa. Vastaanottohuone henkii rauhaisaa tunnelmaa, mikä on omiaan luomaan oikeanlaisen ilmapiirin Päivin tavatessa asiakkaitaan. Istumme nojatuoleille ja pyydän Päiviä kertomaan, mikä johdatti hänet työskentelemään psykologian ja terapian parissa.

– Paljonko sinulla on aikaa? Päivi naurahtaa.

– Tulen hyvin vaikeista kuvioista. Olin syrjäytynyt nuori, kaiken avun ulottumattomissa. Olin alkoholistiperheen lapsi kulissikodissa, jossa kaiken piti näyttää ulkoisesti hyvältä. Olin niin keinoton käsittelemään sitä vihaa ja ristiriitaa, jota sisälläni oli. Murrosiän viha ja kapina sai minut hakemaan yhteneväisyyttä kaveriporukasta, jossa oli satanisteja, punkkareita, anarkisteja ja muita syrjäytyneitä nuoria. Jos tilanteet olisivat menneet toisin, olisin todennäköisesti palannut aiemmin tuhlaajatytön tieltäni. Äitini 6

SOTAHUUTO

alkoholisoitui pahasti, isäni kuoli ollessani seitsemäntoista, ja sukuni katkaisi yhteydenpidon. Minulla ei ollut paikkaa, mihin mennä.

– Olin väkivaltaisessa ja päihdehuuruisessa parisuhteessa. Minut hakattiin henkihieveriin useamman kerran. Sain kuitenkin aina jotenkin pidettyä kiinni unelmastani kodista, ammatista ja elämässä etenemisestä. Parikymppisenä sisin ei kestänyt enää. Tulin uskoon ja se antoi minulle reitin, miten sain elämääni parannettua. Kaveriporukastani yksi tuli vankilassa uskoon ja raitistui, muutamat kuolivat väkivaltaisesti, joku teki itsemurhan. Siinä porukassa tapahtui kova repeäminen.

– Pääsin unelma-ammattiini kauneudenhoitoalalle. Jaoin ihmisille selviytymistarinaani ja se lähti leviämään kulovalkean tavoin. Otin vuoden toimivapaata, jotta voisin vastata kaikkiin näihin pyyntöihin. Ajelin ympäri Suomen kertoen tarinaani nuorisotaloissa, seurakunnis-

sa, vanhempienilloissa… kaikenlaisissa tilaisuuksissa. Keskustelin ihmisten kanssa kuunnellen heidän tarinoitaan ja yrittäen auttaa. Tein sitä hyvällä sydämellä, mutta vastaan tuli niin kertakaikkisen vaikeita asioita ja ihmiskohtaloita, että minua alkoi kiinnostaa, miten voisin auttaa heitä muuten kuin vain mututuntumalla.

Päivi ei palanut kampaajan työhön.

Samalla kun hän teki vapaehtoisuuteen pohjautuvaa nuorten auttamistyötä, hän opiskeli psykologiaa ja psykiatriaa ja teki terapeutin, seksuaaliterapeutin ja työnohjaajan opintoja.

– Kävin läpi myös oman intensiivisen traumaterapiajakson. Sain siitä valtavasti apua ja ymmärrystä.

Nyt Päivi on tehnyt tätä työtä 25 vuotta, ja hänellä on ollut oma vastaanotto Tampereella ja Helsingissä viimeiset 12 vuotta.

– Sydän jäi sille tielle. Haluan kuun8 nella ihmisten tarinoita ja auttaa heitä.

SOTAHUUTO

7

Päivillä on iso ja äärimmäisen kiltti amerikanbulldoggi Maisa. Se on usein Päivin mukana töissä ja onkin monelle asiakkaalle tuttu. – Olen opettanut Maisalle, että työhuoneessa ei leikitä, vaan ollaan rauhassa. Jos asiakas ahdistuu, niin Maisa menee hänen tykö rauhoittamaan. Hän on erinomainen työkaveri!

8

– Työni sai paremman muodon, eikä ollut vain rajatonta ymmärtämistä ja auttamishalua. Tämä takaa, että kohtaamisiin on tarpeeksi aikaa ja minulla on oikeat työkalut esimerkiksi traumojen käsittelyyn.

Luentoja itsetunnosta ja tunnetaidoista Terapeutti Päivi Niemi tekee luentoja ja koulutuksia, joissa aiheina ovat itsetunto, voimavarat, tunnetaidot sekä muita terapeuttisia teemoja.

– Johtavana ajatuksena on ollut tulkata oppimani tavallisen ihmisen kielelle, Päivi toteaa hymyillen. – Olen 8

SOTAHUUTO

kertonut tarinaani tuhansille ja myös kuunnellut tuhansien ihmisten tarinoita.

Näissä tarinoissa toistuvat samankaltaiset teemat, kuten itsetunnon ongelmat, loukkaantumisen tunteet, pidätetty viha ja sen vääränlaiset purkautumiskeinot, masennus ja katkeruus. Ajattelin, että minulla on näistä paljon psykologista tietoa, joka ei koskaan kohtaa sitä tavallista tyttöä, poikaa, mammaa ja pappaa. Se on sääli, sillä on monia hyviä, käytännönläheisiä juttuja, joista olisi apua. Kuten miten stressiä voi kohdata, tai miten käsitellä aggressioita terveellä tavalla. Toimin näiden aiheiden tulkkina.

Tunnetaidoista Päivi on pitänyt viisiosaista kurssia, joka on ollut valtavan suosittu. Tiedustelen häneltä, millaisia tunnetaitojen haasteita ihmiset useimmiten kohtaavat.

– Usein ihmisillä on paha olla, mutta he eivät osaa kuvailla sitä yhtään tarkemmin.

Ei osata tunnistaa ja nimetä itsessä tapahtuvia tunnetiloja eikä vähentää sen huonon kokemuksen laatua tai määrää. Pahimmillaan kaikki tämä jätetään huomiotta, jolloin keho on koko ajan esimerkiksi vihassa, pelossa tai häpeässä, mutta pää ei pysty käsittelemään sitä. Ihminen jatkaa, kunnes romahtaa, ja oireilu ilmenee esimerkiksi uupumuksena, ahdistuksena, paniikkioireina, sosiaalisena ahdistumisena, syömishäiriöinä, parisuhdeongelmina tai erikoisena käyttäytymisenä. Kun tilanteeseen saa sanoilla ymmärrystä, sitä pystyy käsittelemään ja harjoittelemaan uusia reagointimalleja.

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin takia on tärkeä tunnistaa, mitä itsessä tapahtuu.

Kriisi on samalla mahdollisuus.

– Monelle on kriisi törmätä omaan uupumukseen ja väsymykseen. Auttamistyön näkökulmasta se on kuitenkin samalla mahdollisuus. Kriisiin ei vain jouduta, vaan siihen myös päästään.

Kriisi on Luojan luoma mahdollisuus rakentaa uusiksi persoonan väärin koottuja rakennuspalikoita.

Sisältä käsin elämisen välttämättömyyttä Päivi haluaa korostaa: – Se on välttämätöntä, jos haluaa puhua hyvästä itsetunnosta, voimavaroista, ja esimerkiksi parisuhteessa onnistumisesta ja työssä jaksamisesta. Kuunnella itseään, että tunnen näin ja näitä asioita minä tarvitsen. Jos seuraa vain ulkoa tulevia impulsseja, kuten suomalaisen työkulttuurin, uskonnon tai toisten miellyttämisen vaatimuksia, se ei sovi meille.

Elämän tarkoitus on elää hyvää elämää ja kuolla kiitoksen kanssa. Se toteutuu vain elämällä sisältä käsin.

Terapiatyön monet keinot Terapeutti Päivi pitää vastaanottoa Tampereella ja kerran viikossa Helsingissä.

”Ei tarvitse olla ammattiauttaja ollakseen toiselle erittäin merkityksellinen toivon tuoja. Haluan rohkaista puhumaan hyvää.”

Hän on yksityinen palveluntuottaja, joten häneen saa parhaiten yhteyden kotisivujen kautta. Korona-aika on tuonut perinteiseen keskusteluterapiaan myös uudistuksia.

– Etävastaanotto on nyt mahdollista.

Minulla on asiakkaita ympäri Suomen, ja minulla on ollut pitkiäkin terapiasuhteita yksinomaan etänä. Toki tietyt terapiamuodot, kuten traumaterapia, ovat etänä haastavampia. Perinteinen keskusteluterapia on aivan mahdollista ja toimivaa. Myös luentoja olen järjestänyt näinä parina vuonna etäyhteyksin. Olen toki ihmisrakas ja kaipaan sosiaalisuutta, joten toivotaan, että maailma palautuu urilleen, Päivi sanoo hymyillen.

Kolmasosa Päivin asiakkaista on noin kaksikymppisiä nuoria.

– Nuorten yhteydenotot keskittyvät usein itsetunnon haasteisiin, ihmissuhdekriiseihin ja masennukseen. Jonkin verran on pakko-oireiden kanssa kamppailevia. Ahdistus on yleisin oire, johon haetaan apua. Ongelmat ovat todellisia, kuten kivut kotioloista tai kolhut rakkaussuhteissa. Moni kokee myös tulleensa kiusatuksi. Itsetuntoa rikkovia syitä on useita. Hormonaalisesti nuoret kokevat vahvasti, ja siksi pieni kolhu itsetunnossa saattaa romahduttaa elämän rakennelmat. Nuoret ovat kuitenkin ihana kohderyhmä tehdä ihmissuhdetyötä, sillä he ovat avoimia muutoksille. He ovat oivaltavia, ja heillä on voimavaroja korjata elämänpolkunsa täydellisesti.

Päivin työnkuva on moninainen, sillä hän ottaa vastaan erilaisia asiakkaita.

Tiedustelen kuitenkin, voisiko hän kuvailla, mitä näihin tapaamisiin sisältyy.

– Jos pohditaan vaikka ahdistunutta asiakasta. Ensimmäisellä käyntikerralla pyrin kartoittamaan, minkä tasoista ahdistus on. Onko se täysin lamaannuttavaa vai yleistä ahdistuksen tunnetta. Kartoituksen perusteella valitsen sopivat metodit. Lievässä ahdistuksessa riittää keskustelu, jossa etsitään yhdessä ahdistuksen syitä ja helppoja säätely- ja selviytymiskeinoja, vaikka tentistä selviytymi-

seen. Ahdistuksen ollessa vahvempaa – jos asiakas kärsii esimerkiksi paniikkioireista tai ei pysty lainkaan nukkumaan – vaaditaan ensin oireiden hallintaa, ja vasta paljon myöhemmin syiden etsintää. Perusasiat, kuten nukkuminen ja syöminen, on ensin saatava kuntoon.

Voimme aloittaa ensin rentoutumisharjoituksilla, käyttää mielikuvia ja fyysisiä harjoitteita. Vasta kun keho on rento, mieli voi avautua käsittelemään asioita.

– Keinoja on monia. Voimme hoitaa sisäistä lasta nallen avulla, voimme piirtää, voin laittaa asiakkaan Neurosonic-patjalle, joka on matalataajuusvärähtelyä aikaansaava peti, tai voimme vaikka hengitellä synkassa ja katsella ikkunasta. Asiakkaat saavat minusta rauhaa, sillä minä en heidän tarinoistaan hätkähdä. Minulla pysyy syke aina alle yhdeksänkymmenen, Päivi naurah8 taa.

Terapeutin oma rauhallisuus auttaa asiakasta rentoutumaan. Muita apukeinoja voivat olla vaikka piirtäminen tai matalataajuusvärähtelyä tuottavalla patjalla makaaminen.

Nallen avulla hoidetaan sisäistä lasta.

SOTAHUUTO

9

8

Yleisesti asiakassuhteet kestävät pari vuotta. Joskus viisikin kertaa voi riittää.

Usein tapaamiset ovat viikon välein, myöhemmin kuukausittain. Kaikki tämä vaihtelee asiakkaan tilanteesta riippuen.

Päivi kuvaa työotettaan supportiiviseksi. Mitä se tarkoittaa?

– Sanana se tarkoittaa tukevaa, kannattelevaa ja eteenpäin saattavaa. Missioni on nähdä toivoa kaikkialla, jopa siellä, missä muut eivät sitä näe. Kun asiakas ei itse näe kapasiteettia selviämiseen, tehtäväni on olla se supportiivinen hahmo, joka puhuu toivon puolesta. Uskon vilpittömästi siihen, että aina voi tehdä parannuksia elämänlaadussa ja valinnoissa, ajattelussa ja tunnetaidoissa. Pienikin parannus on toipumista. Oman kokemuksenikin pohjalta tiedän, että voi tapahtua niin vaikeita asioita, ettei niistä palaudu ennalleen.

Aina se ei olekaan tavoitteena, vaan löytää jotain uutta, Päivi sanoo lämpimästi.

Uskoen, toivoen, rakastaen Päivi viittasi vaikeisiin asioihin, joista on hankalaa – tai peräti mahdotonta – palautua. Päivin rankkojen nuoruuden kokemusten lisäksi häntä koeteltiin suuresti vajaat kuusi vuotta sitten. Hänen miehensä teki itsemurhan, mitä seurasi suuren surun ja tuskan lisäksi huoli lainoista ja veloista. Kaiken tämän lisäksi Päivin kodissa tapahtui neljä peräkkäistä vesivahinkoa.

– Tähän asti olin ajatellut olleeni selviytymisen esikuva. Nyt tunsin, etten enää selviä. Uuvuin niin kaikkeen, että menetin kyvyn nukkua ja jouduin sairaalaan. Leposykkeeni oli yli 120. Kehoni tilttasi tyystin. Pari vuotta meni elämän uudelleen opettelemisessa. Menettäessäni kaiken toivon pari läheistä ystävää kantoi pahimman yli. He olivat minun toivon tuojiani.

– Nyt kun olen päässyt tapahtuneen kanssa sinuiksi, tuntuu käsittämättömältä, että tämänkin myötä olen saanut edustaa monelle toivoa. Löytäessäni mieheni kuolleena päätin, etten koskaan kysy Jumalalta: ”Miksi?” Siihen ei ole ihmisten kielellä vastausta. Minun ei ole tarvinnut Jumalaa siitä sen enempää haastaa, ja hän on pitänyt minusta huolta nämä vuodet, Päivi toteaa rauhaa äänessään.

Tarinalla on myös onnellinen käänne. Päivi meni viime jouluna naimisiin.

– Olemme olleet yhdessä pari vuotta ja harjoitelleet luottamuksen uudelleen synnyttämistä. Mieheni vastasi hyvin, 10

SOTAHUUTO

Päivin viimeisimpiä projekteja on ollut kurssi ja kirja psyykkisestä painonhallinnasta.

– Se on avuksi heille, joille ylipaino tai syömishäiriöt ovat tunneperäisiä.

Monesti kyseessä on itsetuntoon tai tunteiden käsittelyyn liittyviä tunnistamattomia syitä, joita sitten lääkitään syömisellä tai juomisella.

Monelle se on ollut silmiä avaavaa.

kun haastoin, etten uskalla sinuun kiintyä, kuolet kuitenkin. Hän vastasi: ”Niin varmasti. Ja niin sinäkin. Mitä, jos sitä ennen elettäisiin mahdollisimman hyvä elämä?” Melkoinen myyntipuhe! Päivi naurahtaa lämpimästi.

Päivi kertoo olevansa rakkaudesta hyvällä tavalla riippuvainen.

– Jumala on synnyttänyt sydämeeni lähimmäisenrakkautta. Vaikka olen monesti pettynyt ihmisiin, niin rakkaus on asia, joka tankkaa minut tekemään sitä, mitä teen. Jumala on pitänyt huolen, että rakkauden tankki on aina täynnä.

Lopuksi Päivi haluaa vielä muistuttaa siitä, että jokainen meistä voi olla toivon tuoja:

– Ei tarvitse olla ammattiauttaja ollakseen toiselle erittäin merkityksellinen toivon tuoja. Haluan rohkaista puhumaan hyvää. Ei puhuta pahaa selän takana, vaan hyvää kasvotusten, Päivi päättää hymyillen.

Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen & Jyri Laitinen Kirjan kansi: Päivä Osakeyhtiö

Tutustu Päivin terapiatyöhön, luentoihin ja kirjoihin: paiviniemi.net

Usein asiakassuhde voi alkaa ehdottoman vankeuden aikana, ja jatkua asiakkaan siirtyessä avovankilaan, koevapauteen ja siviilin.

Kuvituskuva HelsinkiMission Aggredi-toiminnan mainosvideosta.

Aggredi auttaa irtautumaan väkivallasta Aggredi on HelsinkiMission kehittämä, kodin ulkopuolisen väkivallan tekijöihin keskittyvä työmuoto.

Se alkoi pääkaupunkiseudulla vuonna 2006, ja toimintaa on nyt myös viidessä muussa kaupungissa.

Aggredi on poliittisesti, taloudellisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton toimija, mutta sen tekemä työ on todistamassa siitä, miten aivan jokainen ihminen on yhteiskunnan hyväksynnän ja Jumalan rakkauden arvoinen.

– Vaikka joku olisi tehnyt vakavaa väkivaltaa, niin meidän täytyy uskoa, että jokaisen ihmisen sisimmässä on jotain hyvää, sanoo väkivaltatyön asiantuntija Kriko Huhta.

Tapaan väkivaltatyön asiantuntijan Kriko Huhdan Aggredin viihtyisässä ja rauhallisessa toimitilassa Helsingin Sörnäisissä, metroaseman ja Vaasanpuistikon – usein Piritoriksi kutsutun aukion – välittömässä läheisyydessä.

– Tahdomme näiden tilojen välittävän rauhaa ja luottamusta. Joskus olem-

me asiakkaiden kanssa yhdessä naureskelleet, että tämä on todennäköisesti Sörnäisten turvallisin paikka, Kriko toteaa hymyillen.

Aggredi on HelsinkiMission kehittämä, kodin ulkopuolisen väkivallan tekijöihin keskittyvä työmuoto. Se sai alkunsa vuonna 2006, kun Raha-auto-

maattiyhdistyksen kautta saatiin rahoitus. Toimintaa rahoittaa tänä päivänäkin Veikkaus. Kriko oli perustamassa toimintaa yhdessä HelsinkiMission nuorisopalveluiden silloisen johtajan Olavi Sydänmaalakan ja Aggredin nykyisen esimiehen Petri Salakan kanssa. 8 SOTAHUUTO

11

8 – Alussa meillä oli kohderyhmänä katuväkivallan tekijät ja perheväkivaltaa kohdanneet nuoret aikuiset. Tässä oli ajatuksena se, että työntekijämme voisivat yhdessä pohtia väkivallan tekijä- ja uhrityön eri näkökulmia. Tekijätyötä ei tuohon aikaan oikeastaan tehty poliisin ja vankilan ulkopuolella. Kun saimme tämän alulle, niin keskityimme pelkästään tekijätyöhön ja vahvistimme yhteistyötä vankiloiden, poliisin, yhdyskuntaseuraamustoimistojen ja sote-järjestöjen parissa.

Pääkaupunkiseudun lisäksi Aggredi toimii Kuopiossa, Tampereella, Turussa, Porissa ja Lahdessa. Paikkakunnilla menetelmää käyttävät eri toimijat.

– Aggredi on omanlaisensa menetelmä kohdata asiakkaita. Menetelmän siirtämisessä toiselle paikakunnalle on aina omat haasteensa, sillä jokainen meistä tekee tätä työtä omalla persoonallaan.

Oli parasta etsiä jokaiselta paikkakunnalta ne osaajat, joilla on valmiit yhteydet asiakkaisiin ja paikallisiin viranomaistahoihin. Toimintaa pyörittää Kuopiossa Puijolan setlementti, Tampereella Tampereen ensi- ja turvakoti, Turussa Varsinais-Suomen Sininauha, Porissa Porin Sininauha ja Lahdessa Lahden ensi- ja turvakoti.

Helsingin Aggredissa suurin osa asiakkaista tulee Rikosseuraamuslaitoksen kautta. Muiden paikkakuntien Aggredeissa asiakkaita saattaa tulla enemmän siviilipuolen järjestöjen ja terveydenhuoltopalvelujen kautta.

– Tärkein yhteistyökumppanimme on Rikosseuraamuslaitos, ja sen myötä lähi-

alueen vankilat. Meillä on yhdessä luodut periaatteet, miten he voivat ohjata meille asiakkaita. Asiakassuhde voi alkaa ehdottoman vankeuden aikana ja jatkua asiakkaan siirtyessä avovankilaan, koevapauteen ja siviiliin. Yhdyskuntaseuraamuslaitos ohjaa meille myös asiakkaita ehdonalaisvalvonnasta ja yhdyskuntapalvelusta. Jussi-työstä ja Lyömättömästä Linjasta ohjataan meille joskus asiakkaita, ja me vastaavasti saatamme ohjata asiakkaita heille. Yksittäisiä asiakkaita voi saapua melkein minkä vain sotejärjestön kautta, esimerkiksi psykiatriselta poliklinikalta ja Helsingin terveyskeskuksen päivystyksen kautta. Viidakkorumpu on myös tehokas. Pelastusarmeijan asumispalveluista on meille ohjautunut myös asiakkaita, Kriko luettelee.

Helsingin Aggredissa työtä tekee kuuden hengen tiimi, ja asiakkaita on noin sata vuodessa.

Millainen on ollut asiakkaiden jakauma sukupuolen, iän, kulttuuri- ja rikostaustan mukaan?

– Perusasiakas on iältään 20 ja 30 vuoden väliltä. Suurin osa asiakkaistamme on miehiä, mukana on valitettavan vähän naisia. Naisia on myös väkivallan tekijöinä, mutta emme ole onnistuneet heitä samalla tavalla tavoittamaan.

Yksi käytännön syy on, että lähin naisvankila on Hämeenlinnassa. Yksittäisiä naisasiakkaita meillä on, ja heillä väkivaltatilanteet ovat hyvin miesasiakkaiden kaltaisia.

– Suurin osa asiakkaistamme on Suomen kansalaisia – kantasuomalaisia ja

jonkin verran maahanmuuttajataustaisia.

Meillä on mahdollisuus ottaa asiakkaiksi myös mahdollisia koulu- ja joukkosurmaajia sekä väkivaltaisen, uskonnollisesti tai poliittisesti motivoituneen radikalismin edustajia. Lisäksi järjestäytyneestä rikollisuudesta irtautuneet ovat olleet yksi uusi asiakasryhmä.

Mikä on tämän työn missio?

– Missio on se, että väkivalta vähenee tai loppuu. Kun asiakas tulee tänne ensi kertaa, aivan tarkoituksella emme halua tietää hänestä ennakolta mitään.

Emme halua diagnooseja tai rikosrekisterejä, meille riittää pelkkä nimi. Useat asiakkaat ovatkin kertoneet yllättyneensä, kun meillä kun ei ole turvanappeja, vartijoita, sermejä tai korkeita pöytiä, vaan pyrimme tasavertaiseen kohtaamiseen. Kohtaamisissa he pääsevät jakamaan psyykensä hyvin toimivaa puolta. Sitä pyrimme vahvistamaan. Toinen missiomme on saada asiakkaamme hyväksymään itsensä uudessa identiteetissä, kasvamaan ulos väkivallan tekijän identiteetistä esimerkiksi perheenisän tai työntekijän identiteettiin. Siinä menee oma aikansa.

Aggredi on vapaaehtoista, luottamuksellista ja puolueetonta toimintaa. Näin ollen asiakkaalla on jo yhteyttä ottaessaan motivaatio muutokseen.

– He haluavat muuttaa elämänsuuntaansa. He eivät halua vankilaan tai ainakaan takaisin sinne. Tosin monikaan ei kadu väkivallantekoja, vaan niistä on alkanut tulla heille seuraamuksia vapaudenmenetyksenä tai elämäntapaan vä-

Parisuhde tai perhe on usein motivaattori väkivallasta irtautumiseen – on vaikea olla iskä vankilasta käsin.

Kuvituskuva HelsinkiMission Aggredi-toiminnan mainosvideosta.

12

SOTAHUUTO

Kriko Huhta toimii väkivaltatyön asiantuntijana Aggredissa. Kriko on ollut mukana toiminnassa alusta lähtien.

Aggredin toimitilat sijaitsevat Helsingin Sörnäisten urbaaninkarheassa ympäristössä. Itse toimitilat ovat rauhalliset ja viihtyisät.

– Joskus olemme asiakkaiden kanssa naureskelleet, että toimipisteemme on todennäköisesti Sörnäisten turvallisin paikka.

symisenä. Sosiaaliset, terveydelliset ja taloudelliset haittavaikutukset alkavat näkyä heidän elämässään.

Parisuhde tai perhe on usein motivaattori – on vaikeaa olla iskä vankilasta käsin.

– Vanhemmuus on todella tärkeä muutosvoima. Kriminologian kirjallisuudessa puhutaan käännekohdista ihmisen elämässä. Ne eivät välttämättä näyttäydy moraalisesti arvokkaina, mutta asiakkaille itselleen ne ovat sellaista voimavaraa, jota pyrimme kasvattamaan. Ihmisen psyyken hyvin toimivaa puolta pyrimme tukemaan, tuomaan esille sitä hyvää, mitä on. Tämä on ihmisen kokonaisvaltaista kohtaamista.

Asiakkaaksi saapuminen on samalla askel kohti yhteiskuntaan palautumista.

Aggredin työntekijät auttavat ihan käytännön asioissakin.

– Arjen peruskivet, kuten asumisen sekä työn tai opiskelun pitää olla kondiksessa. Arjen konkreettiseen apuun käytämme tarvittaessa paljonkin aikaa, jotta asiakas saa itse kiinni sen pyörittämises-

tä. Sparrataan ja valmennetaan siihen.

Tarvittaessa neuvotaan virastoihin ja autetaan hakemusten täyttämisessä. Monella toki tämä puoli elämästä voi olla erinomaisesti hoidossa ja on koti, kiinteä työ ja perhe.

Mitä tämän menetelmän puitteissa tapahtuu?

– Sanomme aina asiakkaille, että kun olet käynyt meillä kolmasti, tiedät, mistä tässä on kysymys. Meillä ei ole valmista pohjaa, jonka mukaan toimimme, vaan menemme aina asiakkaan tilanne edellä. Kolme ensimmäistä tapaamista ovat sellaisia, joissa kartoitetaan ja arvioidaan asiakkaan nykyistä elämää, hänen tarpeitaan ja tavoitteitaan. Arviointi ja kartoitus jatkuu toki läpi asiakassuhteen, sillä asiakkaan elämäntilanne ja väkivallan hallinta voi muuttua.

Aggredissa yritetään nähdä väkivallan taakse ja vaikuttaa niihin mekanismeihin, jotka synnyttävät väkivaltaa.

– Nämä syyt vaihtelevat suuresti. Osa asiakkaistamme on impulsiivisesti väki-

valtaisia, ja pyrimme löytämään asiakkaan kanssa tavan tunnistaa ja hillitä näitä impulsseja. Keskiössä on se, että asiakkaan täytyy ottaa itse vastuu elämästään, tunnistaa omaa käyttäytymistään ja tunteitaan, ja sitä myötä oppia ymmärtämään toistenkin tunteita.

Kotisivulla kuvataan, että työssä käytetään sosiaalisen konstruktionismin viitekehykseen pohjautuvia työmenetelmiä. Mitä tämä tarkoittaa?

– Sitä, että uskomme siihen, mitä asiakas sanoo. Jos asiakas ei puhu totta, meidän filosofiamme mukaan hänellä on siihen omat syynsä. Kun luottamus syvenee, hän jakaa maailmaansa enemmän ja enemmän. Ja eihän kaikesta tarvitse edes puhua, se on ihmisen oma valinta.

Asiakaskohtaamissa työntekijät työskentelevät aina pareittain.

– Ensinnäkin se vähentää työntekijän asiakastyön kuormitusta. Se on myös hyödyllistä tilanteissa, joissa asiakas on hiljainen tai keskustelu ei muuten etene. 8 SOTAHUUTO

13

”On tärkeää näyttää yhteiskunnalle, että vaikka ihminen olisi ajautunut väkivallan vuoksi vaikeuksiin, niin siitä on mahdollisuus päästä pois.”

8 – Tällöin voimme työparin kesken keskustella asiakkaan asioista. Hyvin nopeasti asiakas liittyy tähän keskusteluun mukaan ja tuo oman näkökantansa. Uskomme, että todellisuus rakentuu pala palalta, istunto istunnolta. Siksi myös työparin kanssa voimme olla asioista eri mieltä.

Silloin asiakas voi mennä jommankumman puolelle tai tuoda mukaan vielä kolmannen näkökannan. Tätähän elämä on muutenkin, valintojen tekemistä.

Keskimääräisesti asiakkaalla on noin 14 asiakaskäyntiä. Jotkut käyvät vain muutaman kerran, toiset parikin vuotta. Toivottu käyntiväli on kerran viikossa tai kahdessa, näin työprosessi säilyy hyvänä.

– Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos (nykyisin kriminologisen politiikan instituutti) teki meistä aikanaan arviointitutkimuksen, josta selvisi, että Aggredista on merkittävää hyötyä, jos asiakas käy yli kaksikymmentä kertaa. Yli kymmenen kertaa toimi väkivaltaa vähentävästi.

Tämä tutkimus oli meille merkittävä, sillä siitä ymmärsimme identiteettimuutoksen hitauden. Yksittäisestä käynnistä tai lyhyestä asiakassuhteesta ei näin ollen ole valitettavasti merkittävää hyötyä.

Vuonna 2014 toteutetun tutkimuksen mukaan Aggredin läpikäyneistä asiakkaista 75 % lopettaa väkivaltarikokset. Tiedustelen, onko nykyinen tilanne samankaltainen.

– Toivottavasti, tai kenties parempikin, Kriko hymähtää. – Tähän menetelmään sitoutuneet ovat itse kuvailleet, että tästä on ollut heille kovasti hyötyä.

Jos ihmisillä on motivaatiota, niin väkivallan lopettaminen ei itse asiassa ole kovin vaikeaa. Väkivallan lopettaminen ei ole kuitenkaan ainoa itseisarvo, vaan myös se, miten asiakas voi kokea onnis14

SOTAHUUTO

tumista muilla elämän alueilla, ja miten yhteiskunta hyväksyy hänet takaisin jäsenekseen. Siksi myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja tietoisuuden lisääminen on tärkeää. On tärkeää näyttää yhteiskunnalle, että vaikka ihminen olisi ajautunut väkivallan vuoksi vaikeuksiin, niin siitä on mahdollisuus päästä pois.

Työssäni olen myös nähnyt, ettei väkivallantekijöiksi synnytä tai tulla syyttä, vaan taustalla on usein menneisyydessä tapahtuneita asioita. Monet asiakkaistamme ovat olleet lapsena myös väkivallan kokijoita. Se ei ole uravalinta, vaan pitkä historia.

Kriko toteaa menetelmän toimivuuden perustuvan kohtaamiseen ja hyväksymiseen.

– Asiakas tulee kuulluksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on. Kaikki ihmiset

kaipaavat yhteenkuuluvuutta. Haasteena ja tavoitteena on löytää asiakkaalle uusi väkivallaton yhteisö, johon kuulua.

Pahoista pahimmat Aggredissa kohdataan myös koulutai joukkosurmaa tai muuta vakavaa väkivaltarikosta suunnittelevia asiakkaita.

Tiedustelen, onko tällaisia asiakassuhteita ollut vuosien aikana.

– On kyllä. Jos pohditaan mahdollisia koulu- ja joukkosurmaajia, niin sosiaalisuus ilmenee heillä eri lailla. Monesti asiakkaat saattavat fantasioida väkivallasta. Olisi tärkeää, että heidät saataisiin ohjattua puheillemme silloin, kun se on vielä kuvittelun tasolla. Jos henkilö jo suunnittelee attentaattia, siihen on vaikea enää vaikuttaa. Silloin se on viranomaisasia. Asiakkaan kanssa puretaan

näitä fantasioita ja yritetään löytää muuta sisältöä tilalle.

Työtä tehdään myös ääriliikkeiden radikalisoimien ihmisten kanssa.

– Osalla asiakkaistamme on äärioikeistotaustaa, osalla uskonnollista motivaatiota. Myös järjestäytyneestä rikollisuudesta irtautuvat ovat osa tätä ryhmää.

Näiden määrä asiakkaissamme vaihtelee.

Viime aikoina on paljon puhuttu nuorista ja nuorten vakavista väkivallanteoista.

– Toivottavasti tämä on vain hetkittäinen piikki, sillä keskimääräisesti nuoret voivat Suomessa hyvin. Nuorten jengiytyminen ei ole kuitenkaan tulossa Suomeen, vaan se on jo täällä ja alkaa näkyä työssämme.

Kriko sanoo, että vaikka työssä tulevat esiin pahimmat rikokset, niin on uskottava ja nähtävä ihmisissä hyvää.

– Työssäni näen paljon asiakkaita, jotka saavat elantonsa väkivallasta ja järjestelmällisestä huumekaupasta. Tässä on se Aggredin vahvuus: vaikka kohtaam-

me pahimpia rikoksia, niin se ei tarkoita, että ihmiset olisivat synnynnäisesti pahoja. Kaivamme esiin sen hyvän, mikä heissä on. Jotta pystyy tekemään tätä työtä, pitää hyväksyä se, että vaikka joku on tehnyt raakaa, vakavaa väkivaltaa, siinä ihmisessä on silti jotain hyvää syvällä sisimmässä.

Palkitseva työ Väkivaltatyön asiantuntija Kriko Huhta on ollut Aggredin toiminnassa mukana alusta asti, jo 15 vuoden ajan. Työ ei ole ollut helppoa, mutta on ollut palkitsevaa nähdä monen asiakkaan saavan elämästään kiinni.

– Asiakastyö on kaiken ytimessä. Tässä työssä pidän siitä, että voimme jatkaa asiakkaan kanssa niin kauan kuin hän näkee sille tarvetta. Voimme keskittyä ja paneutua asiaan kunnolla.

Itsensä suojeleminen on tärkeää.

– Omasta jaksamisesta täyty pitää huolta, työtä ei saa olla liikaa. Pitää osata myös eritellä, asiakkaan asiat eivät

ole omia asioita. Pitää olla tarkkana, ettei päästä asioita ihon alle. Siihen tämä työparityöskentelymuoto on ollut erinomainen ratkaisu.

Tiedustelen lopuksi, miten tällaista tärkeää työtä voi tukea.

– Monipuolinen järjestötyö auttaa laajalti ihmisiä. Kun esimerkiksi teillä toimii asumispalvelu ja sosiaalinen työ hyvin, se vähentää myös meidän asiakasmääriämme. Järjestötyö on yhteistä työtä.

Asiakkaiden parissa tehtävä ennaltaehkäisevä ja tukeva työ sataa kaikki samaan laariin. Kun jeesaa itseään ja kavereitaan ja pitää läheisistään huolta, se on parasta apua.

Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen & HelsinkiMission Aggredi-toiminnan mainosvideo

Lisätietoa Aggredista: helsinkimissio.fi/aggredi

väkivallasta irtautumisessa auttavia tahoja Aggredi Helsinki päivystys arkisin puh. 045 341 0564 Muut paikkakunnat: helsinkimissio.fi/aggredi/yhteystiedot miessakit.fi Miessakit ry:n Lyömätön Linja on lähisuhde- ja perheväkivaltaan erikoistunut toimintamuoto miehille. Pääkaupunkiseudun ja Kuopion toimipisteiden lisäksi tukea on tarjolla valtakunnallisesti puhelin- ja verkkovälitteisesti. lyomatonlinja.fi Espoossa ja Kirkkonummella toimiva Lyömätön Linja on tarkoitettu paikallisille miehille, jotka ovat käyttäneet tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa perheessään tai muissa läheisissä suhteissaan. jussityo.fi Jussi-työ auttaa väkivallan tekijöitä, jotka haluavat ehkäistä tai lopettaa väkivallan käytön lähisuhteissaan ja tarvitsevat apua kriisinsä selvittämisessä. Jussi-työtä tehdään seuraavilla paikkakunnilla: Kotka, Kouvola, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Pori, Vaasa ja Rovaniemi.

SOTAHUUTO

15

Raamatun naiset ​Tänä vuonna vietetään Pelastusarmeijan naistyön 100-vuotisjuhlaa Suomessa. Juhlistamme tätä sarjalla, jossa kansainvälisen ja kotimaisen naistyön ansiokkaat naiset tutustuttavat meidät Raamatun tärkeimpiin naisiin.

Noomi –

vahva, rohkea ja uskossaan uudistunut nainen Noomi joutui kokemaan haastavia aikoja. Raamatussa kerrotaan, että hänen miehensä Elimelek päätti muuttaa perheensä Betlehemissä vallinneen nälänhädän takia Moabin maahan, joka sijaitsi Jordanin toisella puolella, itään Luvatusta maasta (Ruut 1:1). Moab ei ollut hyvä maa Herraan uskoville. Siellä ihmisen oli vaikea omistaa elämänsä Jumalalle. Moabin asukkaat palvoivat epäjumalia ja outoja jumalia. He olivat kapinallista ja syntistä väkeä, ja he hyökkäsivät ja pyrkivät tuhoamaan erämaassa vaeltavan Israelin.

Alun perin lyhytaikaiseksi tarkoitettu ratkaisu venyi monen vuoden pituiseksi.

Noomin ja Elimelekin kaksi poikaa naivat Moabin pakanakansaan kuuluvat naiset – Orpan ja Ruutin – mikä oli jotain, mitä Jumala oli varoittanut ihmisiään olemaan tekemättä. Tilanne oli synkeä.

16

SOTAHUUTO

Ja sitten asiat menivät vielä huonompaan suuntaan. Elimelek ja molemmat pojat kuolivat, ja Noomi jäi varattomana yksin vastuuseen kahdesta ulkomaalaisesta miniästään (Ruut. 3:1–2). Mitä hänen pitäisi tehdä?

Kun Noomi kuuli Juudan nälänhädän olevan ohi, hän päätti palata kotiin. Orpa jäi Moabiin, mutta Ruut päätti palata Noomin kanssa Israeliin. Ei ollut helppo valinta lähteä Moabin ja Betlehemin väliselle matkalle, joka oli kauan sitten tehty kovalla kiireellä. Se tarkoitti 7–10 päivää kävelyä kivikkoisessa ja vuoristoisessa maastossa, jossa vaanivat monenlaiset vaarat. Kaiken kukkuraksi naisten matkaa leimasi suru menetetystä aviomiehestä, menetetyistä pojista ja menetetyistä unelmista. Ei ole ihme, että Noomi muutti nimensä makeaa ja miellyttävää tarkoittavasta katkeraa merkit-

sevään sanaan (Ruut. 1:20–21). Noomi oli menettänyt paljon, ja yksi menetetyistä asioista oli hänen horjuva uskonsa. Hänestä tuntui, että Jumala oli kohdellut häntä ankarasti. Kärsimyksen malja on karvas, mutta Noomi ei osannut aavistaa, että hänen surustaan tulisi vielä suuri siunaus.

Noomi näki Jumalan vaikutuksen Boasnimisessä paikallisessa maanomistajassa ja ajatteli, että tästä voisi tulla hyvä sukulunastaja. Sukulunastaja oli miespuolinen sukulainen, jolla oli lainmukainen etuoikeus tai vastuu auttaa hädänalaista sukulaista. Noomi järjesti Ruutin ja Boasin avioliittoon, ja sai näin Boasin huolehtimaan itsestään ja moabilaisesta miniästään. Kaikkien haasteiden ja vaikeuksien keskeltä nousi toivo ja osoitus Jumalan uskollisuudesta.

Kuva: MireXa

Noomin kertomus löytyy kokonaisuudessaan Ruutin kirjasta, ja se kannattaa lukea useaan kertaan. Vaikka se vaikuttaa joidenkin silmissä tavalliselta rakkaustarinalta, kyseessä on varsinainen Jumalan rakkaustarina. Noomin kautta opimme, että Jumala pitää meistä huolta, vaikka elämmekin itse täysin erilaisessa ajassa ja paikassa kuin Noomi.

1. Vaikka kaikki tuntuisi menetetyltä, asiat voivat parantua.

2. Toisten auttaminen voi koitua omaksi siunaukseksesi.

3. Sinulla voi olla enemmän kuin luulet.

4. Jumala voi käyttää sinua asioissa, joita et itse näe.

Noomista tuli vaikeuksien kautta esimerkki Jumalan uskollisuudesta. Betlehemissä syntyneestä Noomista, Juudan naisesta, tuli Ruutin pojan Obedin isoäiti. Obed oli Iisain isä, ja Iisai taas oli Daavidin isä.

Daavidista tuli Israelin kuningas, ja hänen kauttaan Jumala lopulta toi maailmaamme todellisen Kuninkaan – Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme (Matt. 1:1–6).

Gerry Lindholm

majuri opinto- ja koulutussektorin päällikkö ja upseerikoulun johtaja Majuri Geraldine (Gerry) Lindholm on kanadalainen upseeri, joka palvelee tällä hetkellä Suomen ja Viron territoriossa opinto- ja koulutussektorin päällikön ja upseerikoulun johtajan määräyksessä.

Hänellä on väitellyt teologian tohtoriksi erityisaiheenaan johtajuus ja rakastaa syvästi oppimista ja opettamista. Hän on lapsenlapsi, tytär, vaimo, äiti, isoäiti ja ystävä, ja hän rakastaa jokaista tehtäväänsä, joka hänelle Jumalan lapsena on suotu.

SOTAHUUTO

17

Ajatuksia elämästä ​Kirjoittajamme pohtivat elämää, uskoa ja sydämellään olevia asioita.

Elävä sana Apostoli Johannes aloittaa evankeliuminsa ihmeellisellä toteamuksella, että Jeesus on elävä Sana.

Luemme Joh. 1:14 ”Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme”. Jeesuksen elämästä voimme nähdä, että opettaminen ja Jumalan sanasta kertominen oli tärkein osa hänen palvelutyötään.

Lapsena hän opetteli pyhiä kirjoituksia ja jakoi niitä toisille vartuttuaan ja aloitettuaan palvelutyönsä.

Jumalan sana oli hänen aseensa, jota hän käytti viisaasti muuttamaan ihmisten sydämiä ja mullistamaan heidän elämänsä.

Nykyisin sanoisimme, että Jeesus oli älykkö ja koulutettu ihminen. Voimme olettaa hänen puhuneen hyvin ainakin kahta kieltä, kreikkaa ja arameaa. Hän saattoi siteerata ulkoa pitkiä pätkiä Raamatusta. Hän oli mieleltään terävä, ja hän pystyi selviämään monimutkaisista väittelyistä, kun ihmiset yrittivät saada hänet kiikkiin jostakin, mitä hän oli sanonut. Hänellä oli kielikuvilla ja vertauksilla puhumisen taito, ja niiden avulla Jumalan sana saattoi saavuttaa ihmisten sydämet syvemmällä tasolla.

Mutta Jeesus ei vain ollut täynnä tunteita. Hänellä oli kyky ilmaista niitä. Hän ei pelännyt itkeä muiden edessä. Hän itki. Hän olisi helposti voinut olla avaamatta sydäntään ja ryhtyä suoraan toimintaan – herättämään Lasaruksen henkiin. Hän olisi voinut pysyä ihmisenä, joka tietää asioita ja tekee asioita. Kyllä, hän julisti Jumalan sanaa. Kyllä, hän rukoili Isäänsä. Kyllä, hän käski kuollutta ruumista heräämään henkiin. Mutta ennen kaikkea tätä hän ehti huomioida, mitä hänessä tapahtuu.

Mutta Johanneksen evankeliumin 11. luvussa Jeesus näyttää erilaiselta. Hän ei ole enää intellektuelli ja tietäjä. Hänen ystävänsä Lasarus on kuollut, ja silloin Jeesus alkaa itkeä. Luemme Joh. 11:35 ”Jeesus itki”. Tuona hetkenä Jeesus oli tunteita täynnä. Syynä saattoi olla syvä kiintymys ystävää kohtaan, joka ei ollut enää hänen luonaan. Syynä saattoi olla voimakas viha itse kuolemaa kohtaan, sitä mikä erottaa yhteenkuuluvuutta tuntevat toisistaan.

Jeesus ei vain huomaa tunteitaan, hän myös ilmaisee ne rohkeasti. Voimme vain kuvitella, mitä Jeesus tunsi. Kun hän itki julkisesti, muut sanoivat: ”Katsokaa, kuinka rakas Lasarus hänelle oli.” (Joh. 11:36). Kyse ei ollut esityksestä. Se ei ollut muita varten. Vaikuttaa siltä, että Jeesus ymmärsi, kuinka tärkeää oli huomata tunteensa ja antaa niille tilaa tulla esiin, toteuttaa niitä. Hänellä oli oikeus tuntea ja ilmaista tunteensa.

18

SOTAHUUTO

On käynyt niin, että meille kristityille ei juurikaan opeteta, miten toimia tunteidemme kanssa. Meille opetetaan, että meidän tulee opiskella Jumalan sanaa, meille opetetaan, että meidän tulee tehdä hyviä tekoja. Mutta emme ole hyviä ymmärtämään omia tunteitamme ja sitä, miten voimme tuoda niitä esiin. Usein emme tunnista tunteitamme ja ne jähmettyvät sisällemme, niille ei anneta mahdollisuutta tulla julki ja toteutua. Joskus tämä johtaa mielenterveyden ongelmiin.

Kun katsomme itkevää Jeesusta, katsomme ihmisyyttä kaikessa täyteydessään. Hän ei vain opettele asioita. Hän ei vain tee asioita. Hän tuntee tunteet ja ilmaisee niitä.

Seuratkaamme hänen jälkiään. Olkaamme ihmisiä, jollaisia Jumala tarkoitti meidän olevan.

Vitali Sidorov majuri Jyväskylän osaston johtaja

SOTAHUUTO

19

Minä & Pelastusarmeija Työntekijöitä, ystäviä, upseereita, sotilaita, siviilijäseniä, vapaaehtoisia – olemme kaikki osa Armeijaa! Sarjassa esitämme enemmän tai vähemmän kiperiä kysymyksiä.

Tässä kuussa niihin vastaa:

Katariina Porkka kirpputorin vastuumyyjä

Mikä on tehtäväsi?

– Olen Kouvolan Pelastusarmeijan kirpputorin vastuumyyjä. Lisäksi tämän vuoden alusta olen toiminut Pelastusarmeijan myymälätoiminnan luottamusmiehenä.

Miten tulit Armeijan yhteyteen?

– Aloitin Kotkan kirpputorilla myyjänä ja kerkesin siellä työskennellä kolme päivää, kun minut siirrettiin Kouvolan kirpputorille myyjän tehtäviin.

Mikä on työssäsi mielenkiintoisinta?

– Erilaisten ihmisten kohtaaminen ja heidän toiveisiinsa vastaaminen.

Entä turhauttavinta?

– Jos en pysty auttamaan toisia.

Kun olit lapsi, miksi halusit tulla isona?

– Kaupan tädiksi.

Mikä on lempitapasi lomailla?

– Vietän mielelläni aikaa perheeni kanssa ja käyn kesäisin mieheni kanssa pyöräilemässä meren äärellä.

Tapaan ystäviäni, ja teen usein myös talkootöitä.

Mikä on elämäsi tunnuslause?

– Kyllä Herra hulluistaan huolen pitää.

Mikä on ollut elämäsi paras hetki?

– Perheen saaminen.

Mitä teet vapaa-ajalla?

– Osallistun seurakunnan toimintaan, pyöräilen, harrastan lavista (lavatanssijumppaa) sekä vietän aikaa mieheni ja läheisteni kanssa.

Mikä on tärkeintä elämässäsi?

– Henkilökohtainen usko kolmiyhteiseen Jumalaan, perhe ja läheiset sekä työ.

Mikä on ensimmäinen levy, jonka ostit?

– Pro Fiden ”Lauluja kahdesta maailmasta”.

Jos voisit poistaa maailmasta yhden asian, mikä se olisi?

– Sodat.

Mitä pelkäät?

– Käärmeitä.

Kuvat: Katariina Porkan kuva-albumi

Sinut on lukittu huoneeseen yhdeksi päiväksi. Kenen kanssa haluaisit viettää sen?

– Perheeni.

Minkä kirjan ottaisit autiolle saarelle?

– Sudenpentujen käsikirjan.

Kuvittele että sinulla on tunnusbiisi, joka lähtee soimaan, kun astut huoneeseen. Mikä tämä biisi on?

– Herra kädelläsi.

Jos voisit näytellä elokuvassa, mikä roolihahmo olisit?

– Arjen sankari.

Mikä on paras neuvo, joka sinulle on koskaan annettu?

– Rukoile ja työtä tee, muu Luojalle jää, ajallansa työsi kantaa saa hedelmää. Vaikka oma voimasi on vaatimaton, vierelläsi voimallinen Jumala on.

Kuka on sankarisi?

– Äiti Teresa.

Mitä rakastat itsessäsi eniten?

– Positiivisuutta ja ahkeruutta.

20 SOTAHUUTO

Kerro jotain mielenkiintoista, mitä muut eivät ehkä tiedä sinusta: – Olen tänään yli 40 kiloa kevyempi kuin kolme vuotta sitten, jolloin tein elämäntapamuutoksen ja opettelin uudet ruokailutottumukset sekä löysin itselleni mieluisat liikuntaharrastukset.

Katariina rakastaa pyöräilyä.

Poljettuja kilometrejä on 2 300 takana vuodelta 2021, ja tälle vuodelle tavoite on 3 000 km.

Laita hyvä kiertämään Tavara- ja vaatelahjoituksia voit tuoda myymälöihimme aina ollessamme auki.

Lahjoitathan vain puhdasta ja ehjää tavaraa. Kiitos, kun autat!

Pelastusarmeijan myymälät pelastusarmeijanmyymalat

löydä lähin myymäläsi: pelastusarmeija.fi/myymalat SOTAHUUTO

21

Krigsropet Frälsningsarmén har svenskspråkiga aktiviteter i Finland, t.ex i Helsingfors, Borgå och Vasa. På de här sidorna har vi material på svenska från Frälsningsarmén i Finland, Sverige och andra delar av världen.

Känner du dig själv?

Jag tror inte att jag känner mig själv riktigt helt och hållet ännu. Antagligen kommer jag i något skede att överraska mig själv med hur jag reagerar, känner eller tänker. Och hoppas att jag efteråt kan tänka: ”Jaha, så här gick det därför att...” och kan sätta namn på vad det nu än är.

Tämä kirjoitus julkaistaan suomeksi kotisivuillamme maaliskuun aikana.

Det optimala vore att känna sig själv så bra att vi alltid kunde hålla oss ”à jour”.

Att kunna ta i beaktande hur våra erfarenheter har färgat av sig på våra känslor och att kunna lägga bort överloppsfärgerna från våra reaktioner.

Förstår du vad jag menar?

Vi påverkas alla av den familj vi föds in i, av hemförhållanden, uppfostran, skola, kompisar, kultur osv. Det vet ju alla förstås. Dessutom påverkas vi av syndafallet, det är också självklart. Och allt det här formar oss, hur vi upplever och reagerar på saker och ting.

Jag växte upp i ett underbart hem. Trots att förhållandena inte var fullkomliga, hade 22

SOTAHUUTO

jag alltid kärlkesfulla vuxna i min närhet.

Min fars svåra sjukdom prövade ändå vårt underbara hem till bristningsgränsen.

Livet kunde vara tungt och redan som ung försökte jag bära mitt strå till stacken. Pappas sjukdom hindrade honom från att ta del i hushållsarbetet och eftersom mamma både arbetade och studerade hann hon inte göra allt. Vi fyra barn gjorde vårt bästa för att vardagen skulle fungera, jag hade en äldre bror och en yngre bror och syster. Jag tänkte inte att det skulle ha varit för mycket, trots att tonårstiden och förhållandet oss syskon emellan ibland satte humöret och nerverna på prov. Det var i alla fall en självklar sak att alla gjorde sitt bästa för att hålla familjen ihop.

Jag hade svårt att ge uttryck för mina känslor och gled därför redan i unga år in på en väg med bl.a. ansvarslös alkoholkonsumtion vilket ökade på bördan i familjen. Samtidigt hade jag skuldkänslor över mitt beteende. Jag hade skuldkänslor över den oro och skam jag åsamkade familjen, över att jag inte hjälpte till hemma och över mig själv. Jag visste ju nog hur svår familjens situation var och att jag borde ha betett mig annorlunda och ändå gjorde jag som jag gjorde, och konflikten i mitt inre var enorm.

Klart är att allt det här har inverkat på mitt sätt att uppfatta mig själv, på hur jag känner det i olika situationer och hur jag beter mig. Ofta ”läste” jag in i andras ord, mellan raderna, av gester och mi-

Illustration: 愚木混株 Cdd20

ner allt möjligt som inte ens fanns där, vanligtvis någonting negativt. Det negativa kom från mig själv. Det åstadkom en kedjereatktion av missförstånd utan slut som ledde till att jag drog mig mer och mer åtsidan till sist. Det igen förde med sig mera alkohol och vidare till osanna upplevelser av att bli godtagen.

Eftersom jag inte orkade med min skam och skuld som nykter, tänkte jag att ingen annan heller godtar mig och har bara onda tankar om mig.

Till en människas grundbehov hör bl.a. att bli godtagen och vara med i en gemenskap. Om vi av en eller annan orsak inte får uppleva det, går vi sönder och kan till och med bli beroende av droger, anhöriga, pornografi osv. Vi söker tillfredsställelse för våra emotonella behov t.o.m. på lögnaktiga vägar och så att de skadar oss till sist. Vi behöver människor i vår närhet, sådana som visar äkta omsorg om oss. Vi måste kunna låta dem komma nära, och ibland tar det tid innan vi förmår oss till det. Kanhända är vi i behov av utomstående hjälp.

Den största befrielsen från allting fick jag när jag kom till tro. Jesu kärlek frigjorde mig från all syndens och skuldens börda. Det går inte att beskriva

den otroliga kärlek, frid och frihet jag fick uppleva den stunden och efter det!

Jag förstod att Jesus älskar mig, han dog för mig trots att jag var så misslyckad och trasig. Han älskar mig så mycket att han inte lämnar mig kvar i ett sådant tillstånd utan frigör mig från synd och helar mig så att jag igen kan godta mig själv och ta emot andras godkännande.

Hela Bibeln talar om den här kärleken.

Den mest kända versen finns i Johannes 3:16 och sammanfattar huvudtanken allra bäst. Jesus säger så här: ”Så älskade Gud världen att han gav den sin ende son för att de som tror på honom inte skall gå under utan ha evigt liv.”

Och Paulus ord i Rom.5:6-8 har blivit kära för mig: ”Medan vi ännu var svaga dog Kristus för alla gudlösa, när tiden var inne. Knappast vill någon dö för en rättfärdig – kanske går någon i döden för en som är god. Men Gud bevisar sin kärlek till oss genom att Kristus dog för oss medan vi ännu var syndare.”

Denna Guds kärlek och nåd finns tillgänglig för oss var och en. Vi får alla bli helade av Guds omsorg, också du, min vän.

Låt oss tillsammans gå vidare på kärlekens och helandets väg, du, jag och Jesus Kristus.

Eija Kulmala löjtnant ledare för Vasa kår

SOTAHUUTO 23

Armeijassa tapahtuu Ylennetty kirkkauteen

Maailman rukouspäivä 4.3.2022 Minulla on omat suunnitelmani teitä varten. Jer. 29:1–14 Ohjelman on laatinut Englanti, Wales & Pohjois-Irlanti Seuraa osastojen ja seurakuntien ilmoittelua mahdollisista kokoontumisista ja verkkotapahtumista

Radio & TV

naistyö100v_neulontakilpailu_13-1-2022.pdf 1 13/01/2022 9.41.53

Radiojumalanpalvelus Hämeenlinnan osastosta YLE Radio 1, sunnuntaina 20.3. klo12.25.

Nauhoitus sunnuntaina 13.3. klo 14. Kapteeni Seppo J. Takala saarnaa.

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

24

SOTAHUUTO

Ritva Hellman majuri 9.1.2022 Ritva oli syntynyt 8.6.1935 Toholammella.

Upseeriksi hänet vihittiin toukokuussa vuonna 1959. Ennen eläkkeelle jäämistään 1997 Ritva ehti palvelemaan lukuisissa osastoissa eri puolella Suomea.

Siunaamme majurin muistoa ja rukoilemme lohdutusta hänen läheisille.

Liisa Ripatti majuri 29.1.2022 Liisa oli syntynyt 2.8.1938 Mikkelissä. Upseeriksi hänet vihittiin keväällä 1962 ja siitä asti hän palveli yhtäjaksoisesti vuoteen 2003, jolloin hän jäi eläkkeelle. Lähes koko upseeriuransa ajan Liisa työskenteli lasten parissa kesäsiirtoloissa, päiväkodeissa sekä lastenkodeissa ja äitikodissa. Hänen viimeinen määräyksensä oli päämajassa avustavana sosiaalisihteerinä.

Muistamme kiitollisena majuri Liisan elämää ja palvelutyötä ja rukoilemme lohdutusta hänen läheisilleen.

Maaliskuu 2022

n

2€

Naistenpäivän webinaari 8.3. klo 17.00–18.30 Pelastusarmeijan

kansainvälisen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden komission johtaja, eversti Janet Munn tarkastelee​ tilaisuudessa eettisiä kysymyksiä naisnäkökulmasta.​ Lisäksi paneelikeskustelussa kuullaan eri alojen asiantuntijoita.​ Osallistu maksuttomaan webinaariin paikallisessa Pelastusarmeijassa tai Teamsin kautta:​ pelastusarmeija.fi/naistenpaivan-webinaari ​

Sotahuuto

n

Sosiaalisella oikeudenmukaisuudella ihmiskauppaa vastaan​

Sotahuuto on Pelastusarmeijan lehti, joka ilmestyy 11 kertaa vuodessa Se kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

KRIGSROPET

Frälsningsarméns tidning i Finland Tilaukset: puh. (09) 681 2300 sotahuuto@pelastusarmeija.fi pelastusarmeija.fi/sotahuuto Tilaushinnat: Suomeen ja Viroon vuosikerta 25 €, muihin maihin 50 € Pelastusarmeijan virallinen äänenkannattaja Suomessa 132. vuosikerta Kansallinen päämaja ja toimitus: Uudenmaankatu 40, Helsinki Postiosoite: PL 161, 00121 Helsinki Puhelinvaihde: (09) 681 2300 Sähköposti: sotahuuto@pelastusarmeija.fi Kotisivut: pelastusarmeija.fi facebook.com/pelastusarmeija Kansallinen johtaja: Eversti Patrick Naud Vastaava toimittaja: Esa Nenonen Toimitussihteeri ja ulkoasu: Toni Kaarttinen Toimituskunta: Patrick Naud, Esa Nenonen, Toni Kaarttinen, Mira Vuorenpää, Saara Ertamo, Heidi Vuorenoja Perustaja: William Booth Kansainvälinen johtaja: Kenraali Brian Peddle Kansainvälinen päämaja: The Salvation Army, IHQ, 101 Queen Victoria Street, London EC4P 4EP, UK Toimitus ei vastaa pyytämättömistä kirjoituksista

IHMISKAUPPAA VASTAAN

IHMISARVON PUOLESTA

Painopaikka: Savion Kirjapaino Oy, Kerava 2022 ISSN 0356-3340 (painettu) ISSN 2489-5814 (verkkojulkaisu)

Kansikuva: Toni Kaarttinen

SOTAHUUTO 25

Armeijassa tapahtuu Virallinen tiedonanto

Uskomme rukouksen voi­­maan!

1.3.2022 alkaen Kapteeni Esa Nenonen, joka tällä hetkellä palvelee viestintäsektorin päällikkönä ja territorion evankelistana sekä Helsingin osaston johtajana, vapautetaan tehtävästään Helsingin osaston johtajana. Kapteeni Esa Nenonen jatkaa edelleen viestintäsektorin päällikkönä ja territorion evankelistana.

Sotilaat Fernando ja Annamari Der Agopian, jotka tällä hetkellä palvelevat määräaikaisina työntekijöinä Helsingin osaston lapsi-, perhe- ja lähiötyössä, nimitetään kersanteiksi ja määrätään Helsingin osaston johtajiksi.

Kapteeni Metti Saajoranta, joka tällä hetkellä palvelee päämajassa aikuis- ja perhetyön upseerina aikuis- ja perhetyön sektorilla, vastaanottaa tilapäisen lisämääräyksen Kuopion osaston johtajana.

Kersantti Vesa Rohila, joka tällä hetkellä palvelee Rauman osaston johtajana, siirtyy Porin osaston tiimiin osa-aikaisena työntekijänä. Rauman osasto siirtyy Porin osaston johtajan, kapteeni Gabriel Ebahin ja hänen tiiminsä vastuulle.

1.6.2022 alkaen Majuri Ave Kalme, joka tällä hetkellä palvelee Salon osaston johtajana, vastaanottaa määräyksen Oulun osaston johtajana. Majuri Ave Kalme yhdessä Kajaanin osaston johtajan, majuri Pirjo Mikkosen kanssa vastaa toistaiseksi myös Rovaniemen osastosta.

Ensimmäisen vuoden kadetit Robert ja Enni Becker, jotka tällä hetkellä palvelevat tahoillaan Helsingin osaston avustajana (kadetti Robert) ja Salon osaston avustajana (kadetti Enni) vastaanottavat määräyksen Salon osaston johtajina.

26 26 SOTAHUUTO SOTAHUUTO

Kapteeni Anneli Aavik, joka tällä hetkellä palvelee Tallinnan osaston johtajana, vastaanottaa määräyksen Jyväskylän osaston johtajana.

Kapteenit Andrejs ja Irina Konovalovs, jotka tällä hetkellä palvelevat Viron aluejohtajina, vastaanottavat lisämääräyksen Tallinnan Koplin osaston johtajina.

Kokelas Renno Rannamäe, joka tällä hetkellä työskentelee Lootusemajan johtajana Tallinnassa, vastaanottaa määräyksen Tallinnan osaston avustajana. Hänen työnsä Lootusemajan johtajana päättyy.

Kansainvälisen palvelukauden päättyminen Kanadan ja Bermudan territorion upseereiden, majurien Hannu ja Geraldine Lindholmin, jotka tällä hetkellä palvelevat tahoillaan osaston johtajana Helsingin Temppelin osastossa (majuri Hannu Lindholm) ja upseerikoulun johtajana sekä opintoja koulutussektorin päällikkönä (majuri Geraldine Lindholm), kansainvälinen palvelukausi päättyy kesäkuussa 2022 ja he palaavat kotiterritorioonsa.

Venäjän hallintoalueen upseereiden, majureiden Vitaly Sidorovin ja Sophia Sidorovan, jotka tällä hetkellä palvelevat Jyväskylän osaston johtajina, kansainvälinen palvelukausi päättyy kesäkuussa 2022 ja he palaavat kotiterritorioonsa.

Jumalan suurinta siunausta näiden tovereiden ylle, kun he vastaanottavat uudet määräyksensä ja vastuutehtävänsä.

Rukoilemme jokaisena arkipäivänä aamuhartauksissamme.

Lähetä esirukouspyyntösi meille: pelastusarmeija.fi/esirukous, sähköpostitse rukous@pelastusarmeija.fi tai kirjeitse Pelastusarmeija, PL 161, 00121 Helsinki, kuoreen merkintä ”Esirukous”

Kuinka tulla uskoon?

Ei ole yhtä ainoaa oikeaa valmista kaavaa, jonka mukaan ihminen tulee uskoon.

Monet ovat kuitenkin kokeneet, että tämä rukous on ollut hyvä ensimmäinen askel henkilökohtaiseen suhteeseen Jumalan kanssa.

Herra Jeesus Kristus, Olen todella pahoillani niistä asioista, joissa olen tehnyt väärin elämässäni. Anna minulle anteeksi.

Luovun nyt kaikesta, minkä tiedän vääräksi.

Kiitos siitä, että kuolit puolestani ristillä, jotta voin saada anteeksi ja tulla vapaaksi.

Kiitos siitä, että tarjoat minulle anteeksiantamuksen ja Pyhän Hengen lahjaksi.

Tule elämääni Pyhän Henkesi kautta ja ole kanssani ikuisesti.

Kiitos, Herra Jeesus.

Aamen.

Käännetty Alfa-materiaalista Alfa Suomen luvalla.

Määräyksiä

Viimeinen Sana

Kuva: ASIFE

Samanlainen, erilainen, heiluvainen, kiharainen, kurvikkainen, laihanlainen, kotimainen, muukalainen, halivainen, nauravainen, joskus hieman hankalainen.

Sellainen on ihanainen, Luojan luoma NAINEN! Tekijä tuntematon.

Mukaelma perustuu runoon kokoelmassa: Rakasta. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle.

Toimittanut Arto Manninen.

Gummerus 2012.

Hyvää naistenpäivää!

SOTAHUUTO

27

virkistäviä lukuhetkiä

Haluan tilata Sotahuudon Tilaamalla tuet Pelastusarmeijan työtä kotimaan vähävaraisten hyväksi.

Tilaushinnat: Suomi ja Viro, vuosikerta, 25 €, Muut maat, vuosikerta, 50 € Nyt on mahdollista tilata myös digilehti paperisen sijasta.

Tilaan itselleni

Tilaan ystävälleni. Ystäväni nimi ja osoite (tai sähköpostiosoite, jos digitilaus):

Tilaan digilehden

Nimeni: Osoitteeni: Sähköpostini: Puhelinnumeroni:

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Suomen Pelastusarmeijan Säätiö Tunnus 5007467 00003 Vastauslähetys