Sotahuuto 2022/11

2€ n

Pelastusarmeija

auttaa ympäri vuoden, ympäri Suomen

Sotahuuto

n

Marraskuu 2022

Sivut 10–15

Sivut 18–22

Takuusäätiö tarjoaa neuvoja arjen raha-asioihin ja apua velkajärjestelyihin

Sivut 06–09

maire wahlström 100 vuotta SOTAHUUTO

1

aUtA aNtAmAlLa aIkAaSi.

TUlE JoUlUpAtAvAhDiKsI! PaDaT KaDuIlLa 15.–23.12.2022

iLmOiTtAuDu nYt: jOuLuPaTa.fI 2

SOTAHUUTO

, Å L R 2 0 2 1 / 6 43 4

Sotahuuto

n

Krigsropet

n

Pelastusarmeijan lehti

Tässä

n

Marraskuu 2022

n

2€

numerossa

04

Toimitukselta

05

Tässä kuussa

06

Maire Wahlström 100 vuotta

10

Pelastusarmeija auttaa ympäri vuoden, ympäri Suomen

16

Ajatuksia elämästä

17

Minä & Pelastusarmeija

18

Takuusäätiö tarjoaa neuvoja arjen raha-asioihin ja apua velkajärjestelyihin

24

Raamatun naiset

26

Arvovaltainen ryhmä Havaijilta vieraili Pelastusarmeijan yksiköissä

30

Balans uppstår inte av sig själv

32

Armeijassa tapahtuu

34

Viimeinen sana

16

26

Sotahuuto on mukana juhlistamassa Pelastusarmeijan naistyön 100 vuotta Suomessa

SOTAHUUTO

3

toimitukselta

Kohdata ihmisten tarpeet erottelematta Tässä lehdessä esittelemme Pelastusarmeijan tekemää avustustyötä kotimaassa. Pelastusarmeijan tehtävä on kohdata ihmisten tarpeet erottelematta. Vaasan osaston johtaja, luutnantti Eija Kulmala kertoo, miten hän on kohdannut avustustyössä niin kristittyjä, muslimeja kuin hindujakin. Eijan mielestä tärkeintä on kohdata ihminen ihmisenä uskontokunnasta riippumatta. Toki Eija on valmis kertomaan myös omasta kristillisestä uskostaan, jos toinen haluaa siitä kuulla.

Kolmatta vuotta jatkuvan pandemian ja Ukrainan sodan seurauksena avuntarvitsijoiden määrä on lisääntynyt kaikkialla Suomessa. Joulun lähestyessä avustuspyynnöt moninkertaistuvat. – Jouluna ruoan tarve on arkea suurempi, mutta toki myös jokainen lapsi haluaisi jouluna saada lahjan, ja jokainen vanhempi haluaisi lahjan ostaa. Autamme, miten vain voimme. Valtavia lahjoituksemme eivät ole, mutta ne ovat rakkaudella annettu, kertoo Pelastusarmeijan Helsingin sosiaalipalvelukeskus Sopan johtaja Kirsi Huldén.

Sotahuudon toimitus kävi tapaamassa myös Maria Rumpusta, joka työskentelee Takuusäätiössä kouluttajana sekä Toivo-hankkeen projektikoordinaattorina. Kannattaa lukea Marian vinkit siitä, miten omaa talouttaan voisi paremmin hallita ja sitä kautta selvitä arjen menoista.

Artikkelissaan Maire Wahlström 100 vuotta – olen turvassa Hänen kämmenellään Ulf Wahlström kertoo äidistään, rouva kenraali Maire Wahlströmistä, joka täyttää marraskuussa 100 vuotta. Maire ja hänen puolisonsa kenraali Jarl Wahlström palvelivat yhdessä Pelastusarmeijan kansainvälisinä johtajina vuosina 1981–1986. Jos haluat lukea lisää tämän pariskunnan kiehtovasta elämästä ja palvelutyöstä, voit tilata ilmaiseksi Jarl Wahlströmin omaelämäkerran Matkalaulu sähköpostilla kauppaosasto@pelastusarmeija.fi tai puhelimella 09 681 2300.

Esa Nenonen majuri vastaava toimittaja

Miten olemme onnistuneet?

Olemme kiinnostuneita kuulemaan, mitä mieltä olet lukemastasi lehdestä.

Lähetä meille niin ruusuja kuin risujakin. Voit myös tehdä ehdotuksia aiheista, joista haluaisit tulevaisuudessa lukea.

Lähetä palautteesi osoitteeseen: sotahuuto@ pelastusarmeija.fi 4

SOTAHUUTO

tässä kuussa

Pelastusarmeijan johtajat nostavat tärkeitä ja ajankohtaisia asioita valokeilaan

Maksamme velkaa

Saga Lippo majuri ylisihteeri

1980-luvun alussa Etiopiassa kärsittiin suuresta kuivuudesta ja sitä seuranneesta nälänhädästä. Muusikot Bob Geldof ja Midge Ure halusivat tehdä jotain auttaakseen etiopialaisia. He sävelsivät ja sanoittivat yhdessä kappaleen Do They Know It’s Christmas? eli Tietävätkö he, että on joulu? Joukko tunnettuja brittimuusikkoja levytti kappaleen vuonna 1984, ja sen tuotto käytettiin hätäapuun Etiopiassa. Kappale säilyi vuoteen 1997 saakka Ison-Britannian myydyimpänä singlenä.

Laulussa kehotetaan niitä, jotka elävät runsauden keskellä, katsomaan ikkunasta ulos ja näkemään, että toisaalla on maailma, joka on täynnä pelkoa ja hätää. Se on maailma, jossa joulukellot eivät soi iloisesti, vaan kolisevat tuomiota. Ehkä ajattelet, että onneksi ulkona ovat nuo toiset, et sinä. Entä jos pöytä käännettäisiin ympäri, miten sinun kävisi, laulussa kysellään.

Brittien innoittamana suomalaiset muusikot levyttivät vuonna 1985 vastaavan hyväntekeväisyyskappaleen, jonka sävelsi ja sanoitti Juice Leskinen. Laulun nimi on Maksamme velkaa. Myös tämä laulu nousi listaykköseksi kotimaassaan.

Laulu muistuttaa siitä, että kun annamme rahaa köyhille maille, emme voi pitää itseämme hyväntekijöinä, koska vain palautamme osan siitä, mitä olem-

me heiltä riistäneet. Maksamme siis velkaamme.

Raamatussa puhutaan paljon velkaantumisesta ja velkojen anteeksiantamisesta. Raamatun aikakaudella oli vaarallista jäädä velkaa toiselle. Jos ei pystynyt maksamaan velkaansa, saattoi menettää peltonsa ja talonsa velkojalle – eikä siinä vielä kaikki – saattoi jopa menettää lapsensa orjiksi. Vanhan testamentin profeetat varoittavat toistuvasti riistämästä köyhiltä ja kehottavat velkojia olemaan armollisia vaikeuksiin joutuneille.

Meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin nöyrästi tulla Jumalan eteen ja pyytää häntä antamaan anteeksi meidän velkamme. Miksi Jumala tekisi sen? Sen tähden, että takaajana on hänen oma Poikansa, Jeesus Kristus.

Raamatun tekstit muistuttavat meitä myös siitä, että olemme kaikki velkaa Jumalalle. Jos kaikki meidän itsekkäät tekomme tallennettaisiin tilikirjaan, emme selviäisi koskaan veloistamme. Meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin nöyrästi tulla Jumalan eteen ja pyytää häntä antamaan anteeksi meidän velkamme. Miksi Jumala tekisi sen? Sen tähden, että takaajana on hänen oma Poikansa, Jeesus Kristus.

Jeesus tuli maailmaan ottaakseen omalle kontolleen meidän syntivelkamme. Meidän osaksemme jää hyväksyä tämä lahja ja ottaa Jeesus elämäämme Herranamme ja armahtajanamme.

Saga Lippo majuri ylisihteeri

© Poko Records (1985)

SOTAHUUTO

5

Maire ja Jalle vihittiin lipun alla 29. elokuuta 1944.

Maire Wahlström 100 vuotta

– Olen turvassa Hänen kämmenellään Lokakuun 23. päivästä 1981 tuli merkittävä virstanpylväs Maire Wahlströmin elämässä. Sinä päivänä hän sai tietää, että hänen aviomiehensä Jarl ”Jalle” Wahström oli valittu kenraaliksi eli kansainvälisen Pelastusarmeijan johtajaksi.

Pian 59 vuotta täyttävä Maire kuuli uutisen Tukholmassa, minne aviopari oli muuttanut vuoden alussa, kun heidät oli määrätty johtamaan Ruotsin Pelastusarmeijan työtä.

6

SOTAHUUTO

– Viihdyin niin hyvin Tukholmassa ja kauniissa Östermalmin kodissamme, kertoo Maire, joka oli odottanut tuon määräyksen olevan viimeinen ennen eläkepäiviä.

Pelastusarmeijan korkeaan neuvostoon kuuluvat kaikki territorion johtajat ja komentajan arvolla palvelevat aktiiviupseerit. Neuvosto kokoontui tarpeen mukaan Sunbury Courtiin Englantiin esimerkiksi silloin, kun valitaan järjes-

tölle uutta kansainvälistä johtajaa. Ennen kuuden ehdokkaan välillä pidettyjä vuoden 1981 vaaleja Jalle soitti kotiin ja kertoi, että hänet oli nimetty ehdokkaaksi.

– Mitä tuumaat, pitäisikö minun ottaa ehdokkuus vastaan?

– Se sinun pitää itse päättää. Mutta en vastusta sitä, Maire vastasi.

Viiden Lontoon vuoden aikana pariskunta matkusti ympäri maailmaa. He

ensimmäinen määräyksensä oli Hangon osastossa majuri Ellen Anderssonin avustajana.

Maire ja Jalle olivat menneet kihloihin kesällä 1943. Jalle oli viettänyt vuodet 1937–39 Pelastusarmeijan kansainvälisessä upseerikoulussa Lontoossa. Hän ehti toimia pelastusupseerina Suomessa vain muutamia kuukausia ennen kuin hänet tammikuussa 1940 kutsuttiin Suomen armeijaan. Vasta viiden vuoden kuluttua hän sai vaihtaa ylleen Pelastusarmeijan univormun.

Pari vihittiin lipun alla täydessä Temppelissä elokuussa 1944. Heidän ensimmäinen yhteinen määräyksensä alkoi vuodenvaihteessa Porvoon osastossa. Pelastusarmeija oli ”avannut tulen” Porvoossa vuonna 1890, ja yksi osaston ensimmäisistä sotilaista oli muurarimestari Karl Johan Wahlström, Jallen isoisä.

Porvoon aika kesti vain kahdeksan kuukautta. Syyskuun 1945 alussa pariskunta muutti pääkaupunkiin, ja siellä Jalle hoiti erilaisia, pääosin lapsi- ja nuorisotyöhön liittyviä määräyksiä kolmentoista vuoden ajan.

Näinä vuosina Maire huolehti kodista ja kasvavasta perheestä. Heti muuton jälkeen heille syntyi poika, tytär noin vuotta myöhemmin ja taas poika vuonna 1950.

Jallella oli lähinnä nuorisotyön tehtäviä, ja siihen aikaan hän matkusti paljon ympäri maata. Lapset olivat oppineet vastaamaan puhelimeen ”hän on matkoilla” tai ”han är på resa”. Maire toimi aktiivisesti Temppelissä esimerkiksi pyhäkoulun opettajana ja partionjohtajana. Lapset kävivät pyhäkoulussa, heistä tuli nuoria sotilaita, sudenpentuja, tonttuja, partiolaisia, soittajia ja sotilaita. 8 Taiteilija Lennart Segerstråle maalasi Mairen muotokuvan kesällä 1945 Porvoossa.

Muotokuva oli luonnos alttaritaulun yksityiskohtaa varten.

Segerstråle oli perheystävä.

vierailivat kuudessakymmenessä niistä 90 maasta, joissa Pelastusarmeija tuolloin toimi. He tapasivat kuninkaallisia, korkea-arvoisia poliitikkoja ja muita julkisuuden henkilöitä. Ennen kaikkea he saivat tavata sadoittain pelastussotilaita ja Armeijan ystäviä, joista monet he tunsivat jo ennestään.

Sata vuotta Maire täyttää sata vuotta ja muistelee pitkän elämänsä merkityksellisimpiä tapahtumia. Oli tietenkin mullistava kokemus muuttaa Lontooseen ja ottaa vastuulleen niin vaativa tehtävä.

– Vielä jännittävämpää kuin muutto Lontooseen oli silti saada määräys Kanadaan. Minun piti opetella puhumaan ja kirjoittamaan englantia.

Jalle ja Maire Wahlström palvelivat Kanadassa 1972–1976, Jalle ylisihteerinä ja Maire naistyön sihteerinä. Mai-

re on kiitollinen siitä ajasta; se valmisti häntä kansainväliseen johtamistyöhön.

Suomeen verrattuna Pelastusarmeijan toiminta Kanadassa oli todella laaja-alaista. Territorio oli jaettu kuuteen piiriin, ja toimintaa oli 400 paikkakunnalla. Sosiaalinen työ oli monipuolista. Torontoon asettunut pariskunta tuli matkustamaan yli viiden ja puolen aikavyöhykkeen pituisen matkan idän Newfoundlandista länteen Tyynellemerelle. Territorioon kuului myös saarivaltio Bermuda, jossa Wahlströmit vierailivat mielellään.

Maire on asunut suurimman osan elämästään Helsingissä. Hän syntyi siellä 18. marraskuuta 1922. Temppelistä tuli jo varhain Mairen hengellinen koti. Hän oli nuori sotilas, partiotyttö, sotilas, osastokadetti, ja ylioppilaaksi valmistumista 1942 seuraavana vuonna hän aloitti Pelastusarmeijan kadettikoulun. Hänen

Maire valmistui ylioppilaaksi keväällä 1942 sodan raivotessa.

SOTAHUUTO

7

Juuri virkaan asetetut kenraalit Lontoon kansainvälisessä päämajassa 1981.

8 Hyvästit ”Hyvästien jättäminen” tarkoittaa Pelastusarmeijassa uuden määräyksen vastaanottamista. Se tuntui koko perheestä oikeilta jäähyväisiltä ensimmäistä kertaa syksyllä 1960. Silloin Jallesta tuli Pohjoisen piirin piiripäällikkö ja Mairesta kotiliiton sihteeri. Perhe muutti Ouluun.

Pohjoiseen piiriin sisältyi koko Pohjois-Suomi etelässä aina Suurpohjan rannikkoseutuun asti. Nyt myös Maire alkoi tehdä pitkiä matkoja. Lapset kävivät Oulun ruotsinkielistä yhteiskoulua ja saivat oppia lämmittämään samaa keittoa joskus kolmekin päivää peräkkäin.

Oli varmaankin helpotus, kun Jalle määrättiin kadettikoulun johtajaksi, ja perhe muutti takaisin Helsinkiin syksyllä 1963. Lapset saivat päättää koulunsa vanhoissa opinahjoissaan ja aloittaa yliopisto-opinnot pääkaupungissa.

Ennen Kanadaan muuttoa Jalle oli kotimaassa ylisihteerinä, ja vuodesta 1976 vuoteen 1980 pariskunta toimi suomalaisen territorion johtajina.

Pelastusarmeija kunnioitti Jarl Wahlströmin muistoa tämän 100-vuotispäivänä perhehaudalla 9.7.2018.

Kuvassa Maire poikiensa Ulfin ja Jarlin kanssa.

8

SOTAHUUTO

Maire ja Jalle jäivät eläkkeelle ja muuttivat kotiSuomeen vuonna 1986. Vähitellen Jallen terveys heikkeni, ja hänet otettiin sairaalahoitoon vuonna 1995. Maire vieraili aviomiehensä luona lähes päivittäin tämän kuolemaan 1999 saakka.

Aikanaan Maire muutti Ruskeasuolle Folkhälsanin senioritaloon. Ensin hän asui omassa asunnossaan, mutta voimien vähentyessä hän sai paikan samasta talosta ryhmäkoti Ekenistä.

Ruumista väsyttää, mutta aivot ovat virkeät.

Hän lukee päivän lehden kannesta kanteen ja ratkaisee ristikon ja sudokun. Osa henkilökunnasta on ulkomaalaistaustaista, ja heidän kanssaan hän puhuu mielellään englantia ja joskus vähän saksaakin. Hoitajat pitävät hänen huumorintajustaan.

– Yritän pitää sekä itseäni että tyttöjä hyvällä mielellä, sanoo satavuotias.

– Lämpimimmät kiitokseni kaikille, jotka eri tavoin ovat muistaneet minua näinä elämän iltahetkinä. Mitä ikinä tapahtuukaan, olen turvassa Hänen kämmenellään.

Ulf Wahlström

Ulf Wahlström otti äidistään kuvan tämän 90-vuotispäivänä.

Kuvat: Maire Wahlströmin kuva-albumi

Neljä sukupolvea. Vasemmalta lapsenlapsenlapsi Stella, tytär Inger, Maire, lapsenlapsi Kaisa ja lapsenlapsenlapsi Fanny. Kuva on heinäkuulta 2017.

Territorion johtajat, everstit Patrick ja Anne-Dore Naud rouva kenraali Maire Wahlströmin syntymäpäivillä 2018.

SOTAHUUTO

9

Sopan toimistolla työntekijät Helena Kärkkäinen, Iina Madubuike ja johtaja Kirsi Huldén.

Pelastusarmeija

auttaa ympäri vuoden, ympäri Suomen Pelastusarmeijaa on kuvattu linnuksi, jolla on kaksi siipeä. Ilman näitä kahta siipeä – hengellistä ja sosiaalista työtä – lintu ei lentäisi ja tavoittelisi taivasta. Nyt esittelemme Pelastusarmeijan avustustoimintaa, joka on tärkeä osa sosiaalista työtämme. Avustustoimintamme kautta kymmenet tuhannet kotitaloudet saavat tukea vuosittain. Avustustoiminta virtaa kolmea kanavaa pitkin: Helsingissä auttaa sosiaalipalvelukeskus Soppa, osastot vastaavat avustustyöstä omilla paikkakunnillaan ja muualle Suomeen apu välitetään Pelastusarmeijan päämajan kautta.

Kuinka laajasta toiminnasta Pelastusarmeijan avustustyössä on kyse? Esimerkiksi vuonna 2020 tukea sai yli 84 000 kotitaloutta taloudellisen tuen, ruoka-avustusten ja leipäjakelun muodossa. Noin 75 % kaikesta avusta jaettiin Helsingin sosiaalipalvelukeskus Sopan kautta.

10

SOTAHUUTO

Pelastusarmeijalla on paikallisseurakuntia eli osastoja tällä hetkellä 20 paikkakunnalla. Osastoissa avustettiin vuonna 2020 eri tavoin noin 13 000 kotitaloutta. Jos avustettava asuu paikkakunnalla, jossa ei ole osastoa, silloin apua on mahdollista saada Pelastusarmeijan pää-

majan kautta. Vuonna 2020 taloudellista apua sai tätä kautta noin 2 500 henkilöä yli tuhannessa kotitaloudessa.

Yhteydenottoja otetaan vastaan puhelimitse tai sähköpostitse. Pelastusarmeijan kotisivuilta löytyy suorat puhelinnumerot niin valtakunnalliseen

Torbjörn Bildo leipäjakelun tehtävissä.

Päivittäin leipäjakelussa käy 200–400 asiakasta.

avustustoimintaan, Soppaan kuin osastoihinkin. Joillakin osastoilla on kotisivuilla verkossa täytettävät hakulomakkeet.

Pelastusarmeijan sosiaalisen työn johtaja Jari Karppinen on kiitollinen tästä työstä, mutta näkee myös kehityskohtia: – Tavoite on auttaa asiakkaita yhä kokonaisvaltaisemmin ja pitkäjänteisemmin. Ruoka-avun lisäksi voisimme tarjota myös yksiköllistä palveluohjausta, ohjattua vertaistoimintaa ja työllistymisen mahdollisuuksia.

Sopassa asiakasmäärät ovat kasvussa Aloitetaan esittelykierros avustustoimintamme suurimmasta yksiköstä. Kun lasketaan yhteen ajanvaraukseton leipäjakelu, ajanvarauksellinen ruokajakelu ja toimistotapaamiset, vuosittain Sopan työntekijät jakavat apua noin 60 000 henkilölle. Tähän lukuun sisältyvät leipää ja ruokaa hakevien perheiden perheenjäsenten määrät, sillä sitä annetaan perhekoon mukaan. Leivänhakijoita on päivittäin noin 200–400.

Kolmatta vuotta jatkunut pandemia ja keväällä syttynyt Ukrainan sota ovat luoneet painetta ja kasvattaneet avuntarvitsijoiden määrää.

– Pandemian alkukuukausina moni asiakas, joka oli lähtenyt tuemme piiristä, palasi lomautusten tai irtisanomisten myötä. Osalla ei ole tilanne vieläkään palautunut. Lisäksi olemme murheellisia siitä, että monet asiakkaamme ovat menehtyneet iäkkäinä tai pitkäaikaissairaina koronaan. Tästä syystä, vaikka suojauksesta on monin paikoin jo luovuttu, käytämme edelleen maskeja asiakaskohtaamisissa, kertoo Sopan johtaja Kirsi Huldén. 8

Helsingin sosiaalipalvelukeskuksen johtaja Kirsi Huldén Sopan kahvilassa, joka on auki ma, ti ja to klo 10–13 osoitteessa Castréninkatu 24.

– Tämä on rauhallinen tila kohdata.

Kaikki ovat tervetulleita. Ihmiset ovat ystävystyneet täällä.

SOTAHUUTO

11

Joulupatojen tuotto jaetaan alueellisesti kyseisen paikkakunnan avustustyöhön.

Luutnantti Eija Kulmala iloitsee, että Vaasassa keräys koetaan merkitykselliseksi.

– Ihmiset haluavat auttaa lähimmäistään.

8 Ukrainan sodan heijastevaikutukset ovat näkyneet Sopan päivittäisessä arjessa.

– Uusia avuntarvitsijoita on paljon.

Aiemmin kohtasimme noin 150 leivänhakijaa päivässä, nyt useimpina päivinä puhutaan tuplamäärästä. Kyse ei ole pakolaisista, vaan nousseet hinnat vaikuttavat vähävaraisen elämäntilanteeseen hyvin dramaattisesti, Kirsi sanoo.

Leipäjakeluun jokainen tarvitseva on tervetullut ilman ajanvarausta. Ruokaavustus ja muu mahdollinen taloudellinen tuki tapahtuu ajanvarauksella.

– Ruoka-avun asiakkaiden kanssa sovimme tapaamisen toimistolle, jossa otamme heidät asiakkaiksi, toteamme tulotiedot ja keskustelemme, pystym12

SOTAHUUTO

mekö muutoin olemaan avuksi. Tällainen on esimerkiksi akuutti tilanne, jossa asiakas on saanut laskun, jota ei pysty maksamaan. Emme anna rahaa käteen, vaan maksamme laskun suoraan laskuttajalle. Meillä on myös periaate, että emme maksa laskuja, jotka kuuluvat toimentulotuen piiriin. Emme astu Kelan tai sosiaalitoimiston tontille. Jos näistä ei saa apua, sitten pohdimme yhdessä, mitä voimme tehdä.

Elämme loppuvuotta. Lähestyvä joulu luo huomattavaa painetta.

– Haluaisimme auttaa kaikkia, mutta emme voi. Voimme ottaa vastaan tietyn määrän ihmisiä. Ajanvarauspyyntöjä tulee valtavia määriä. Jouluna järjestämme jakelujuhlia, koska pyrimme avustamaan

niin monia kuin kykenemme. Helsingin osastossa ja Helsingin ruotsinkielisessä osastossa Temppelissä meillä on erilaisia joulujuhlia eri kohderyhmille, esimerkiksi lapsiperheille on omansa.

Jouluavustus on joko lahjakassi tai lahjakortti.

– Meillä on asiakkaissa paljon suurperheitä. Ruokaa annamme aina perheen pääluvun mukaan, Kirsi selventää.

– Jouluna korostuvat erityisesti lapsiperheiden tarpeet. Ruoan tarve on arkea suurempi, mutta toki myös jokainen lapsi haluaisi jouluna saada lahjan, ja jokainen vanhempi haluaisi joululahjan ostaa.

Joulupadalle tulleita leluja lahjoitamme myös eteenpäin. Yritämme auttaa, miten voimme. Valtavia lahjoituksemme eivät ole, mutta ne on rakkaudella annettu, Kirsi toteaa.

– Joulu on ylipäätänsä ahdistavaa aikaa asiakkaillemme. Ihmisten mielessä joulu on niin erityinen – se mielletään perheen ja antamisen juhlaksi. Siihen liittyy niin paljon odotuksia ja vaatimuksia, että luo ahdistusta, kun todellisuus ja odotukset eivät kohtaa. Joulu myös korostaa ihmisten yksinäisyyttä, tuo yksinäisyyden iholle.

Puhuttaessa tulevaisuudesta hävikkiruoan määrä mietityttää Sopan johtajaa Kirsi Huldénia. Ruokahävikkilahjoituksia tulee tällä hetkellä noin 30 % vähemmän kuin viisi vuotta sitten.

– On ekologisesti hienoa, että kaupat ovat tarkentaneet toimintaansa, jolloin hävikkiä syntyy paljon vähemmän.

Mutta samalla se on vaikuttanut työhömme. Emme ole halunneet pienentää ruokalahjoituksen kokoa, joten olemme joutuneet vähentämään avustettavien asiakkaiden määrää. Jos hävikkiruoan määrä entisestään pienenee, tulee pohdittavaksi, mitä sitten teemme. On monia avoimia kysymyksiä, jotka vaikuttavat toimintaamme. Yksi asia on kuitenkin varma: avuntarve ei katoa minnekään.

Mahdollisuus auttaa – edes hiukan – on tämän työn suola.

– Olemme yksi toimija muiden joukossa, ja onkin tärkeää, että meitä on monia. On arvokasta, jos pystymme ihmisten kriisitilanteissa olemaan avuksi.

Pienikin apu on hengähdys raskaaseen arkeen. Toivon tuominen konkreettisen avun ohella on myös todella voimaannuttavaa. Voimme laajentaa asi-

Vaasan osaston johtaja, luutnantti Eija Kulmala kertoo, että tulevaisuuden suunnitelmissa on lasten päivä.

– Tekisimme kaikkea hauskaa, kuten vuokraisimme pomppulinnan ja seikkailuradan, ja laittaisimme ne tuonne isoon saliin. On paljon vähävaraisia lapsiperheitä, jotka eivät pääse tällaisiin aktiviteetteihin.

akkaan omaa näkökulmaa elämäänsä ja hiukan tsempata häntä. Moni meidän asiakkaamme on päässyt elämässä eteenpäin, esimerkiksi opiskelemaan tai töihin. Se lämmittää sydäntäni, Kirsi toteaa lopuksi.

Vaasan osaston keskusteleva ote Suurimmissa osastoissa, kuten Tampereella ja Turussa, sosiaalityö on laajaa ja moniulotteista, ja siihen on palkattu avuksi sosiaaliohjaaja. Muilla paikkakunnilla työstä vastaavat osastonjohtajat sotilaitten ja vapaaehtoisten tuella.

Yksi tällainen osasto on Vaasa. Osastonjohtaja, luutnantti Eija Kulmala esittelee heidän tekemäänsä työtä.

Vaasan osasto vastaanottaa vuosittain useita satoja avustusasiakkaita. Viime jouluna avustuksia jaettiin 140 kotitaloudelle, joihin kuului noin 300 henkilöä.

– Jouluna meillä on tietyt asiakkaat ja ympäri vuoden toiset. Joulu on selkeä piikki avustuksissamme. Ihmiset yhdistävät toisiinsa Pelastusarmeijan ja jouluavustuksen, Eija sanoo hymyillen.

Vaasan osastossa on varattu yksi päivä viikossa yksinomaan avustustyöhön.

Torstai-aamuisin on puhelinaika, jolloin asiakkaat voivat soittaa avustusasioissa. Torstaisin osaston johtajat käyvät läpi myös avustuksiin liittyvät sähköpostiviestit.

– Yhteydenoton perusteella varaamme tapaamisajan, jossa keskustelemme, miten pystyisimme parhaiten auttamaan.

Välttämättä paras apu ei aina olekaan ruokakassi tai lahjakortti. Olemme tosin hiukan varovaisia neuvomaan asiakkaita talousasioissa, sen toiveen on lähdettävä asiakkaalta itseltään, Eija selventää. 8 SOTAHUUTO

13

minen ihmisenä, ja jos vaikuttaa, että hän on toiminnastamme ja uskostamme kiinnostunut, niin avaamme sitä hänelle.

Joulupatojen tuotto jaetaan alueellisesti kyseisen paikkakunnan avustustyöhön. Luutnantti Eija Kulmala iloitsee, että Vaasassa keräys koetaan merkitykselliseksi.

–- Olemme Vaasassa kiitollisessa asemassa, että ihmiset haluavat auttaa lähimmäistään. Joulupadat rahoittavat suurelta osin koko vuoden avustustoimintamme.

Olemme siitä pohjattoman kiitollisia.

Avustuspyyntöjä kautta Suomen

Pelastusarmeijan suuret vuosittaiset keräyskampanjat, kesäisin Auta ihmistä ja talvisin Joulupata, mahdollistavat avustusten antamisen ympäri vuoden.

Kiitos kuuluu teille lahjoittajille, jotka teette tästä mahdollista!

8 – Avustustyöhömme tuli jonkin aikaa sitten keskusteleva aspekti, ja se on koettu tärkeäksi. Monella on paljon mielellään ja sydämellään.

Jouluavustus toimii hiukan poikkeavasti. Suuren hakijamäärän vuoksi asiakkaat on samankaltaisten elämäntilanteiden mukaan jaettu muutaman kymmenen ihmisen ryhmiin. Ryhmillä on omat jakelutilaisuutensa.

– Ajatuksenamme on luoda yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä. Tilaisuuksiin kuuluu pieni hartaus, johon asiakkaat saavat halutessaan ottaa osaa. Monet haluavatkin kuunnella pienen evankeliumin ja joululaulun, Eija kertoo.

Vaasan alueella avuntarvitsijoina on eläkeläisiä, yksinäisiä, lapsiperheitä ja nuoria. Avuntarve on monimuotoista: – Korona-aikaan on tullut paljon lomautuksia ja irtisanomisia, mikä on hei14

SOTAHUUTO

kentänyt elämäntilanteita. Silloin kuljemme palan matkaa yhdessä. Voi olla myös hyvin dramaattisia ja traagisia kohtaloita, kuten lähiomaisen odottamaton menettäminen, joka on suistanut elämän raiteiltaan kertalaakista. Kohdatessamme asiakkaita tarjoamme myös mahdollisuutta rukoukseen. Moni toivookin sitä. Hengellinen ja kokonaisvaltainen kohtaaminen on luontevasti mukana Pelastusarmeijan toiminnassa.

– Avustustyö on luonteva osa identiteettiämme. Olemme kristillinen organisaatio, ja toivon, että se tulee aina näkymään ja välittymään tekemässämme avustustyössä. Se, että olemme Jeesuksen opetuslapsia, ei saisi koskaan jäädä varjoon. Toki asiakkaissamme on ihmisiä monista uskonnollisista taustoista, niin kristittyjä, muslimeja kuin hindujakin. Ensin on kohdattava ih-

Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä tutustumme päämajasta annettavaan tukeen. Päämajalla avustusasioita käsittelee ohjelmasektorin assistentti Heidi Vuorenoja.

– Avustuspyyntöjä tulee kautta Suomen. Itä-Suomesta tulee hiukan enemmän, mutta vastaavasti Länsi-Suomessa on enemmän osastoja, joten se ei kerro koko totuutta. Joskus tulee alueellisia ryppäitä, emmekä ole ihan varmoja, mistä se johtuu. Onko esimerkiksi paikallinen sosiaalitoimisto tai muu vastaava taho ohjannut meidän yhteyteemme, Heidi pohtii.

Avustusasiakkaita on myös valtakunnallisesti laidasta laitaan: lapsiperheitä, eläkeläisiä, pienituloisia, yksinäisiä.

– Elämän koko kirjo, Heidi toteaa. – Avun tarpeen kestossa on myös suuria eroja. Jotkut tarvitset tukea vain kerran, mutta toisille se on jatkuvaa, jo vuosia kestänyttä. Useimmiten ihmiset ovat kohdanneet jonkin katastrofin elämässään, kuten sairauden, työkyvyttömyyden tai töiden loppumisen.

Koronapandemia on vaikuttanut myös valtakunnallisiin yhteydenottoihin. Ensimmäisenä pandemiavuonna avustusten hakijamäärä lisääntyi huomattavasti, ja toisena vuonna hakijamäärä jäi tälle uudelle tasolle. Viitteitä on myös siitä, etteivät määrät ole ainakaan laskussa.

– Suomessa on hyvä sosiaaliturva, mutta ihmisillä on kuluja, joita siinä ei

oteta huomioon. Yhteiskunnan tuki ei aina riitä, ja on myös väliinputoajia, jotka jäävät tukien ulkopuolelle. Lisäksi itsekin olen huomannut ruoan hinnan nousun – kun ihmisillä on pienet tulot, niin tämä heijastuu tilanteeseen kahta kauheammin. Pienistä lisämenoista muodostuu yhdessä suuri kulu, Heidi sanoo.

Joulua kohden avunpyynnöt moninkertaistuvat. Kun viime vuoden lokakuussa avustuksia annettiin päämajasta noin 90 kotitaloudelle, niin marras-joulukuussa avustettuja kotitalouksia oli miltei 400. Jouluavustusten hakuaika päättyy marraskuun lopussa, joten hakijoiden määrä ei näy näissä luvuissa.

– Tarve joulun aikaan on sydäntä särkevää.

Kysymys siitä, miten avustustoimintaa voisi kehittää, vetää Heidin mietteliääksi.

– Nyt autamme monia perheitä pienillä summilla. Se auttaa akuutissa tilanteessa hetkellisesti. Tietyillä paikkakunnilla osastot ovat tehneet linjauksen, että lukumääräisesti avustuksia jaetaan vähemmän, mutta ne ovat arvoltaan suurempia. Tämä on voinut auttaa yksittäisten perheiden ahdingossa. Kysymys on kuitenkin vaikea, sillä tuolloin avustettavien määrä pienenee. Tähän ei oikein ole oikeita, kattavia vastauksia.

Heidi on ottanut tavaksi lähettää avustusasiakkaille Sotahuudon.

– Osastoissa ihmiset tavataan kasvotusten. Heidän kanssaan voi keskustella ja mahdollisesti ohjata heille kuuluvien tukien tai palveluiden pariin. Olen ajatellut, että lähettämällä Sotahuudon voimme tarjota heille Pelastusarmeijasta faktatietoa, hiukan hengellistä ravintoa sekä mielenkiintoisia juttuja asioista, jotka voivat koskettaa myös avustuksen saajia. Siitä on kovasti pidetty ja olemme saaneet kiitoksia. Jotkut ovat kertoneet luettuaan antaneensa sen eteenpäin ystävälle, Heidi kertoo hymyillen.

Heidi Vuorenoja on aiemmin toiminut joulupatakoordinaattorina. Joulupatakoordinaattorina toimii tällä hetkellä Heidin kaima, Heidi Saarela. Häneen ja

Heidi Vuorenoja lähettää Sotahuudon irtonumeron valtakunnallisille avustusasiakkaille.

– Näin voimme tarjota heille Pelastusarmeijasta faktatietoa sekä hiukan hengellistä ravintoa. Siitä on kovasti pidetty ja olemme saaneet kiitoksia.

Joulupata-keräykseen voit tutustua seuraavassa Joululehdessämme. Millainen merkitys Joulupata-keräyksellä on avustustyölle?

– Joulupata on Suomen vanhimpia ja rakastetuimpia keräyksiä, ja moni on vuosien saatossa saanut sen kautta tukea. Lahjoitusvarojen turvin autamme koko vuoden – ei vain jouluna. Kiitosviestit, joita avunsaajilta saamme, ovat todella liikuttavia ja tuovat kyyneleet silmiin. Nuo kiitokset kuuluvat lahjoittajille, ja toivonkin heidän tietävän, kuinka suuri merkitys lahjoituksilla ja avulla on tarvitsevalle. Pienelläkin lahjoituksella on suuri merkitys.

Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen, Eija Kulmala, Onni Wiljami Photography

Tarvitsetko sosiaalista apua?

Avustustoimintamme yhteystiedot löytyvät kotisivultamme: pelastusarmeija.fi/tuki Voit myös soittaa vaihteeseen (09) 6812 300, josta yhteydenotto ohjataan oikealle taholle.

Auta meitä auttamaan: joulupata.fi Lahjoitusvarojen turvin autamme koko vuoden – ei vain jouluna.

Kiitos lahjoituksestasi.

SOTAHUUTO

15

Ajatuksia elämästä ​Kirjoittajamme pohtivat elämää, uskoa ja sydämellään olevia asioita.

Matti

kukkarossa Karoliina Korhosen kirja Matti in the Wallet (Atena 2019) on saatavilla hyvin varustetuista kirjakaupoista.

Sain juuri minulle sopivan lahjan! Se on Karoliina Korhosen kirja Matti in the Wallet (Matti kukkarossa). Jokainen uutta kieltä opiskellut on joutunut huomaamaan, että monia ilmaisuja on vaikea kääntää toiselle kielelle. Suomessa viettämieni vuosien sekä suomen kielen opintojeni ansiosta olen oppinut ymmärtämään tiettyjä kulttuurisia ilmaisuja, joissa ei kieliopillisesti ole mitään järkeä, mutta joita ”kaikki” ymmärtävät – kaikki paitsi ne, jotka eivät ole käyneet koulujaan suomeksi.

Olen myös joutunut harmittelemaan erilaisia väärinymmärryksiä. Tiedän esimerkiksi, mitä ”Ole hiljaa!” tarkoittaa.

Kun kuulin erään naisen sanovan toiselle ”pikkuhiljaa”, ajattelin hänen olevan epäkohtelias. Sitten ymmärsin, että hän vain rohkaisi toista kertomalla, että jotkut asiat vievät enemmän aikaa.

Saan itse usein kysymyksiä englannin kielen erikoisuuksista. Mitä tämä tarkoittaa? Tarkoittaako tämä sitä vai tätä?

Miten sanoisit tämän? Ongelma toimii siis molempiin suuntiin, ja lukiessani Matti in the Walletia ajattelin, että minun pitäisi kirjoittaa jatko-osa niille, jotka yrittävät tulkita englantia. ”Over the hill” ei tarkoita, että joku olisi ylittä16

SOTAHUUTO

mässä mäkeä, vaan että joku on tulossa vanhaksi. Siitä voisi tulla oma eläkeajan projektini.

1. Korinttilaiskirjeen jakeen 13:12 viisaat sanat kuvastavat hyvin kieliongelmiamme: ”Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee.” Paavali kirjoitti tämän kirjeen rohkaistakseen kristittyjä, jotka kiistelivät siitä, mikä oli oikea tapa olla Jeesuksen seuraaja. Kirje ohjaa meitä vielä tänään. Opettaessani kadetteja puhun usein Raamatun maailmasta – eri kulttuureista, paikoista, aikakausista ja kokemuksista, jotka meidän täytyy ottaa huomioon, kun luemme ja tulkitsemme Raamattua. Todella hienoa on se, että Raamatun sanat ovat meille yhtä tärkeitä nyt kuin silloin, kun ne kirjoitettiin.

Matti in the Wallet muistuttaa minua siitä, että emme ehkä aina ymmärrä niin hyvin kuin luulemme ymmärtävämme.

Se tekee nöyräksi. Miten voimme sitten tietää, mitä Jumala yrittää meille kertoa?

Se tapahtuu meissä olevan Pyhän Hengen kautta. Jumala näyttää ja antaa meille selkeät ohjeet elämäämme varten.

Toisessa kirjeessä Timoteukselle jakeissa 3:16–17 Paavali vakuuttaa sekä Timoteukselle että meille viimeistä tehtävää antaessaan näin: ”Jokainen pyhä, Jumalan Hengestä syntynyt kirjoitus on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Näin Jumalan ihmisestä tulee täydellinen ja kaikkeen hyvään kykenevä.” Emme välttämättä näe selvästi, ymmärrä täydellisesti, tai meillä ei välttämättä ole kaikkia tarvittavia taitoja, mutta jos olemme varmoja, voimme rohkeasti mennä eteenpäin levittämään toivon sanomaa ihmiskunnalle.

Hyödyllinen tavoite tulevalle vuodelle voisi olla raamatunlukusuunnitelma – hartausmateriaalina, tutkimussuunnitelmana, lupauksena lukea Raamattua päivittäin. Meille pelastusarmeijalaisille myös opinkappaleiden kertaus voisi olla hyödyksi ja avuksi, jotta olisimme ”aina valmiit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin teidän toivonne perustuu” (1. Piet. 3:15), kun jatkamme elämäämme sillä varmuudella, jonka löydämme muuttumattomasta Jumalastamme.

Gerry Lindholm majuri

Minä & Pelastusarmeija Työntekijöitä, ystäviä, upseereita, sotilaita, siviilijäseniä, vapaaehtoisia – olemme kaikki osa Armeijaa! Sarjassa esitämme enemmän tai vähemmän kiperiä kysymyksiä.

Tässä kuussa niihin vastaa:

Jorma Ravantti kapteeni, eläkeupseeri

Milloin tutustuit Armeijaan ensi kerran?

– Parkanon osastossa 1979.

Miksi halusit liittyä Armeijaan?

– Palvellakseni osastossa.

Mitä oli suosikkimääräyksesi ja miksi?

– Vankilalähetystyö, koin sen kutsuna.

Kun olit lapsi, miksi halusit tulla isona?

– Merimieheksi. (Tämä ei toteutunut!)

Jos voisit poistaa maailmasta yhden asian, mikä se olisi?

– Vihan, rakkaudettomuuden.

Mikä on lempitapasi lomailla?

– Saunoa ja nauttia luonnosta.

Sinut on lukittu huoneeseen yhdeksi päiväksi. Kenen kanssa haluaisit viettää sen?

– Jeesus Nasaretilaisen.

Jos voisit näytellä elokuvassa, mikä roolihahmo olisit?

– Robinson Crusoe.

Kuka on sankarisi?

– Paavo Ruotsalainen.

Mikä on elämäsi tunnuslause?

– Päivä kerrallaan.

Mitä teet vapaa-ajalla?

– Saunon luonnosta nauttien.

Mikä on ensimmäinen levy, jonka ostit?

– Duke Ellingtonin soul-vaikutteinen levy.

Minkä kirjan Raamatun ohella ottaisit autiolle saarelle?

– Filokalia.

Mikä on lempi raamatunpaikkasi?

– Jes. 63:8–9 (vuoden 92 käännös): ”Hän sanoi: ’Hehän ovat minun kansaani, omia lapsiani, jotka eivät minusta luovu.’ Niin hän tuli heidän pelastajakseen, vapautti heidät ahdingosta.

Ei sanansaattaja, ei enkeli, vaan hänen kasvojensa kirkkaus pelasti heidät.

Rakkaudessaan säälivänä hän lunasti heidät vapaiksi, hän nosti ja kantoi heitä kaikkina menneinä päivinä.”

Mitä pelkäät?

– Uskoni menettämistä.

Kuvittele, että sinulla on tunnusbiisi, joka lähtee soimaan, kun astut huoneeseen. Mikä tämä biisi on?

– Viktor Klimenkon Valkea ratsumies.

Mikä on paras neuvo, mikä sinulle on koskaan annettu?

– ”Valitse rauhan mukaan”.

Mitä rakastat itsessäsi eniten?

– Kykyä hiljentymiseen.

Mikä on ollut elämäsi paras hetki?

– Uskon syntyminen.

Mikä on tärkeintä elämässäsi?

– Usko, terveys, lähimmäiset.

Kerro jotain mielenkiintoista, mitä muut eivät ehkä tiedä sinusta: – Rakastan klassista musiikkia.

SOTAHUUTO

17

Takuusäätiö tarjoaa neuvoja

arjen raha-asioihin ja apua velkajärjestelyihin Takuusäätiö on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, jonka tavoitteena on auttaa ihmisiä ottamaan oma taloutensa haltuun ja tukea itsenäistä selviytymistä arjen raha-asioissa ja velkojen hoidossa.

Takuusäätiö tarjoaa maksuttomia neuvontapalveluja, takausta velkojen järjestelylainaan ja pienlainaa pikavippien vastavoimaksi. Takuusäätiön kouluttaja ja Toivo-hankkeen projektikoordinaattori Maria Rumpunen kertoo Takuusäätiön työmuodoista ja vinkkaa, miten kukin meistä voisi paremmin pitää huolta taloudestaan ja selviytyä arjen käänteissä.

Takuusäätiön toiminta sai alkunsa 31 vuotta sitten Yhteisvastuukeräyksestä saadulla rahoituksella. Tämä oli se ensimmäinen potti, joka mahdollisti takauksen järjestelylainaan, jonka avulla ihmiset saivat monenlaiset velkansa hoidettua yhdellä kohtuukorkoisella lainalla. 90-luvun lamavuosina monille kehkeytyi asumiskuluista ja kulutusluotoista ongelmia, joten toiminta muuttui entistä tärkeämmäksi.

Takuusäätiö alkoi saada rahoitusta myös Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEA:n kautta. Järjestelylainan takaus on edelleen Takuusäätiön tunnetuin työmuoto.

– Aika on näyttänyt, ettei tilanne ole miksikään muuttunut. Vuosien saatossa toimintamme painopiste on vain muuttunut korjaavasta toiminnasta enemmän ehkäisevän toiminnan suuntaan. Pyrimme tunnistamaan ja tunnustamaan kotitalouden ongelmia liittyen talous- ja velkakysymyksiin, kertoo Takuusäätiön kouluttaja ja Toivo-hankkeen projektikoordinaattori Maria Rumpunen.

18

SOTAHUUTO

Monenlaiset neuvontakanavat Hyvä esimerkki ennaltaehkäisevästä toiminnasta ovat Takuusäätiön neuvontakanavat. Näistä päällimmäisinä Velkalinja ja Kysy rahasta -chat. Puheluihin ja chat-viesteihin vastaavat asiantuntijat, sillä käsiteltävät ongelmat ovat vaikeita ja monisyisiä.

– Monesti ihmisillä ei ole tietoa, mistä hakea apua talous- ja velkaongelmien ilmetessä. Ajatuksena on, että ihmiset ottaisivat yhteyttä ja kysyisivät neuvoa, kun tilanne näyttää pahalta. Keskusteluissa pyritään kartoittamaan henkilön kokonaisvaltaista tilannetta, ja tarvittaessa ohjaamme myös toisiin palveluihin.

Useimmiten ihmiset ovat yhteydessä, kun tilanne on se, ettei ole saanut enää lainaa muualta ja ulosotto uhkaa.

– Pienituloisuus on yksi yhteydenottajiemme vahva taustatekijä. Pieni palkka ei enää kata elämän kaikkia kuluja.

Usein sanotaan, että puolikin miljoonaa ihmistä on Suomessa ulosotossa. Ha-

vaintomme on, että meihin otetaan yhteyttä hiukan aikaisemmassa vaiheessa.

Jääkin kysymysmerkiksi, kuinka moni ihminen on sellaisessa kiikun kaakun tilanteessa ja elää kädestä suuhun. Moni on edennyt noidankehään, että on ottanut uuden korkeakorkoisen lainan tai pikavipin maksakseen vanhat pois, ja näin tilanne on hiljalleen pahentunut. Saamme myös yhteydenottoja ihmisiltä, jotka ovat huolissaan läheisensä velkaantumisesta ja taloustilanteesta.

Takuusäätiö on kehittänyt Pennosivuston, jonka voi sovelluksen tavoin tallentaa kännykän tai tietokoneen näytölle.

– Se on väline tavoitella kiireisiä ihmisiä, keino tehdä budjetoinnista helpompaa ja hauskempaa. Sen avulla pystyy kirjaamaan päivittäistä kuluttamista, ja sinne voi tehdä myös säästötavoitteita. Olemme huomanneet, että taloudenhallinta on haastavaa, eikä kovin miellyttävää. Penno on yksi tapa tehdä siitä kepeämpää ja hauskempaa. 8

Takuusäätiön kouluttaja Maria Rumpusen edessä on Rahat riittää -hankkeen lautapeli.

Pelissä esitetään kolme kysymystä: Mikä on välttämätöntä, mikä tarpeellista ja mikä turhaa?

Kortit sijoitetaan näiden kolmen kategorian alle. – Tavoite on tuoda raha- ja talousasiat lähelle kiinnostavalla ja hauskalla tavalla, Maria sanoo.

SOTAHUUTO

19

Takuusäätiön kotisivulta löytyy monenlaisia informatiivisia ja kiinnostavia materiaaleja talouden tasapainosta kiinnostuneille.

8 – Toiveenamme on, että tämä voisi motivoida seuraamaan omaa kulutusta.

Seurata, mihin rahat loppupeleissä kuluvat. Joskus pienistä puroista koostuu isoja virtoja. Tämä auttaa löytämään arjen heikkoja hetkiä. Emme kuitenkaan halua kannustaa Roope Ankka -maiseen rahojen päällä istumiseen, vaan siihen, että saamansa rahan käyttää itselleen merkityksellisiin asioihin. Ja kivoihin, jos siihen on mahdollisuus, Maria sanoo hymyillen.

Takuusäätiö on perustanut Facebookiin kaikille avoimen Hallitse rahojasi -vertaistukiryhmän. Siinä on yli 4 000 jäsentä.

– Ideana on, että ihmiset antavat neuvoja ja tukea toisilleen. Siellä on ollut niin säästövinkkejä, järkevän kuluttamisen ideointia kuin myös henkilökohtaisempia tiedusteluja, mikä avuksi ulosoton ja hädän hetkellä. Takuusäätiön henkilökunta fasilitoi ryhmää. Seuraamme, että keskustelu pysyy asiallisena ja korjaamme, jos jokin fakta on ilmaistu ryhmässä aivan väärin.

Korona-aika on tuonut palvelupalettiin myös verkkokoulutukset niin kuluttajille kuin sote-alan ammattilaisille.

20 SOTAHUUTO

– Kuluttajille suunnattuja koulutuksia ovat nuorille suunnattu valmennus sekä aikuisemman väen valmennus siitä, miten saada rahat eläköitymisen myötä riittämään. Se on monelle riskikohta tulevaisuudessa. Oma työni on käydä sote-alan ammattilaisia ja vapaaehtoisia kouluttamassa, nekin muuttuivat koronan myötä suurimmalta osin Teams-tapaamisiksi ja verkkovalmennuksiksi.

Järjestelylainalla velkakierre poikki Takuusäätiön tunnetuin palvelu on velkajärjestely, pankin myöntämän järjestelylainan takaaminen. Ajatuksena on, että tämä laina kuittaisi pois kaikki kalliit kulutusluotot, osamaksut ja velkarästit.

Maria Rumpunen kertoo lisää: – Ideana on se, että velkojen pääoma lähtee heti pienenemään. Monissa korkeakorkoisissa lainoissa saattaa mennä vuosia pelkkään korkojen maksuun.

Henkilölle on voinut käydä myös niin, että useampi lasku on mennyt ulosottoon, ja viivästyskorko pyörii taustalla koko ajan. Velkojen yhdistäminen ja

mahdollistamamme takaus on mahdollisuus katkaista tämä kierre. Järjestelylaina otetaan pankista, ja me vain takaamme sen tilanteessa, jossa on vaikeuksia maksaa sitä pois. Valtiovarainministeriö on määritellyt vuosittaisen korkoprosentin, joka on tällä hetkellä 4,5 %. Kun vertaa kaupallisiin yhdistelmälainoihin, niin korkomme on huomattavasti alhaisempi. Kaupallisissa yhdistelmälainoissa korko voi olla helposti lähempänä 20 %.

Se on ollut monesti tie ojasta allikkoon.

Takuusäätiön takaukseen liittyy myös haasteita, joten se ei välttämättä ole kaikille helppo päätös. Takauksessa seurataan velkajärjestelylakia, ja siihen on laskettu osuus, joka ihmisellä pitäisi olla käytössä välttämättömiin menoihin, kuten ruokaan ja vaatteisiin. Asiakas ei siis saa itse päättää kuukausittaista lyhennyssummaa, vaan se lasketaan kaavan mukaan ja tehdään maksusuunnitelma.

– Takauksen haaste on myös, että yhdelle ihmiselle enimmäislaina on 32 000 ja pariskunnalle 45 000 euroa. Nämä summat alkavat olla nykymaailmassa melko pieniä. Lisäksi enimmäislaina-aika on seitsemän vuotta. Ihmisellä pitää olla vakituista palkkatuloa, sillä tätä lainaa lähdetään maksamaan heti takaisin.

Järjestelylainan aikana ei voi myöskään ottaa uutta lainaa. Tämä voi olla monelle kynnyskysymys. Järjestelylaina on hyvä ratkaisu ja moni on saanut siitä avun, mutta se on myös tiukka ja vaativa. Se edellyttää hyvin kurinalaista elämää laina-ajan puitteissa.

Takuusäätiö myöntää muutamia satoja takauksia vuodessa. Useimmiten lainanottaja on 30–40-vuotias aikuinen.

Maria kertoo, että tällä hetkellä on puolen vuoden jono, joten kärsivällisyyttä vaaditaan.

– Velkaantuminen voi olla nopeaa, mutta valitettavasti kaikki mahdolliset järjestelykeinot vievät aina oman aikansa.

Velkajärjestely on todistetusti ollut toimiva ratkaisu. Seurannassa on nähty, että erittäin hyvä osuus saa maksettua pois velkansa.

– Ihmiset ovat olleet hyvin sitoutuneita, kun ovat tähän prosessiin päässeet. Se on ollut ilo nähdä. Tilanteita, jossa joutuisimme maksamaan takauksen, ei ole kovin monta vuodessa.

Muuttuvat elämäntilanteet mahdollistavat lainanmaksun uudelleenjärjestelyn.

– Siihen on laskettu, että vuoden verran voi saada maksuvapautusta. Itse asiassa kehotamme välillä pitämään maksuvapaita kuukausia esimerkiksi jonkin yksittäisen, merkittävän kulun maksamiseksi, kuten uudet silmälasit tai auton huolto. Tämä estää uutta velkaantumista.

Takuusäätiö myöntää myös 200–2 000 euron pienlainoja, joiden tarkoituksena on kilpailla pikavippien kanssa. Pikavipin saa noin vuorokaudessa, pienlainaa joutuu odottamaan pari viikkoa.

– Kun ihmiselle tulee yllättävä rahan tarve, hänen on mahdollisuus saada pieni laina kohtuullisella korolla, tällä hetkellä korko on 4,5 %. Laina on tarkoitettu pienituloiselle ihmiselle, jolle pankki ei myönnä lainaa, mutta joka ei kuitenkaan ole niin pienituloinen, että olisi oikeutettu täydentävään tai ehkäisevään toimeentulotukeen. Lainatarpeita on esimerkiksi auton korjaus, jotta pääsee työpaikalle. Myönnettäessä tarkistamme, että asiakas on kyvykäs maksamaan sen.

Toivo-hankkeesta apua ammattilaisille Maria Rumpunen toimii myös Toivohankkeen projektikoordinaattorina. Hanke on Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ja Takuusäätiön yhteinen ja yhdessä rahoittama projekti. Maria työskentelee seurakuntayhtymän tiloissa Diakoniakeskuksessa Turun keskustassa.

– Yhteiskunnallisen työn diakoni näki täällä tarvetta sote-alan ammattilaisten verkostolle, jossa voisimme yhdessä taklata taloudellisten ongelmien kysymyksiä. Monet hänen asiakkaistaan olivat asunnottomia ja päihdeongelmaisia, joilla oli monia samanaikaisia ongelmia, niin hän teki vahvasti yhteistyötä monien sektorien kanssa: ruoanjakelusta asumisyksiköihin, sosiaalitoimeen ja terveydenhuoltoon.

– Olemme pyrkineet parantamaan ammattilaisten vuorovaikutusta talousasioissa. Olemme yhdessä pohtineet, mitä tapahtuu, kun sote-alan ammattilainen neuvoo raha- ja talousasioissa. Rahaasioista puhuminen ei kuulu kenenkään peruskoulutukseen, mutta sitä kuitenkin

Takuusäätiö on kehittänyt myös Penno-sivuston, jonka voi sovelluksen tavoin tallentaa kännykän tai tietokoneen näytölle. Se on väline tehdä budjetoinnista helpompaa ja hauskempaa.

paljon tehdään. Ammattilainen on melko yksin, kun hän alkaa neuvoa asiakasta talousasioissa, ja siinä voidaan olla hyvin erilaisissa arvo- ja kokemusmaailmoissa.

Lähdimme kartoittamaan, mitä näissä kohtaamisissa haluaisimme asiakkaalle sanoa. Tämän pohjalta syntyi Kun huoli herää -aineisto, josta syntyi lopullinen Talousasiat haltuun -opas. Perimmäinen tavoite on, että asiakkaat saisivat parempaa palvelua.

Tiedustelen, heijastuuko seurakuntayhtymän kristillinen tausta tähän hankkeeseen.

– Ei suoranaisesti. Olen itse ollut viidentoista vuoden ajan diakoniatyöntekijä. Huomaan, että omassa tausta-ajattelussani näkyy vahvasti se, että ihmisillä on syvempi arvopohja kuin se, minkälaisina he näyttäytyvät kuluttajina. Jokainen oman ymmärryksensä ja osaamisensa pohjalta pyrkii toimimaan mahdollisimman hyvin. Epäonnistumisia tai elämän haasteita ei tarvitse hävetä. Jokainen ihminen on arvokas ja ansaitsee uuden mahdollisuuden.

Puhu rahasta pohdiskellen Lopuksi juttelemme henkilökohtaisen talouden hallinnasta ja arjen haasteista yleisesti. Maria kertoo, että raha-asiat eivät ole mitenkään helposti hahmotettavia.

– Kuuntelin podcastia, jossa puhui Danske Bankin pääekonomi. Hän sanoi, että raha-asiat eivät ole kenellekään helppoja. Raha on muuttunut mielikuvitusrahaksi, digitaalisiksi numeroiksi vempeleissä. Nolla ei ole nolla, vaan sen jälkeen on yleensä luottoa suuntaan jos toiseenkin. Rajattomuus ja mahdollisuuksien määrä tekee hahmottamisen hankalaksi. Ennen kun lompakosta ja tililtä loppuivat rahat, niin ne todellakin loppuivat.

– Tämän päälle vielä puheet nollakorosta ja siitä, miten on ollut järkevää ottaa lainaa. Ihmisillä menee sekaisin, mikä on hyvää lainaa ja mikä huonoa, jota ei todellakaan kannata ottaa. Kulttuurimme on kulutus- ja lainamyönteinen, ja ihminen on hyvin yksin taloudenpitonsa kanssa. Rohkaisen aina puhumaan läheisten ihmisten kanssa. 8 SOTAHUUTO

21

8 – Kannattaa puhua rahasta ja siitä, miten sen saa riittämään.

Maria toteaa, että tarvitaan vastavoima kulutuksen hehkuttamiselle. – Kestävän kulutuksen näkökulmat ovat tässä apuna. Meillä onkin aluillaan hanke, joka keskittyy kestävään kuluttamiseen ja arkeen yhteisen hyvän ja maapallon kestävyyden näkökulmasta.

Maria kertoo ymmärtävänsä peruskuluttajaa oikein hyvin: – Minäkin haluan kaikenlaista koko ajan, hän naurahtaa.

– Olennaista on miettiä, mikä on itselle tärkeää ja miten saa rahat riittämään merkityksellisimpiin asioihin. Välillä pitää toki muistaa myös palkita itseään.

Kun on esimerkiksi saavuttanut säästötavoitteen, voi antaa itselleen omaan budjettiin sopivan palkinnon.

Lopuksi tiedustelen, miten voisi parhaiten tukea ystävää, joka on taloudellisissa ongelmissa?

– Hyvä kysymys. Ensisijaista on tehdä yhdessä asioita, jotka eivät vaadi rahaa – kuten kävelylle lähteminen ja kuulumisten vaihto. On hyvä miettiä, ketkä läheisistä ovat sellaisia, joihin voi luottaa, ja ketkä sellaisia, joista voi itse asiassa olla haittaa taloudellisesta näkökulmasta. Ihmisiä, joiden kanssa tulee tehtyä liian kalliita asioita, kuten shoppailukierroksia ja illanviettoja. Pahimmillaan lähipiirissä voi olla taloudellista väkivaltaa käyttäviä ihmisiä. Tällaisten tilanteiden tunnistaminen on hyvin tärkeää.

– Rahasta puhuminen on hyvästä, mutta keskustellen, pohdiskellen, jakaen – ei neuvoen. Ihmiset ovat hyvin allergisia neuvonnalle, ja raha-asiat ovat niin henkilökohtaisia ja herkkiä aiheita, että siinä on heti puolustusmekanismit päällä. Ei voi tietää, mikä toiselle on se tärkeä asia, joka auttaa kantamaan arjen yli.

Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen

Maria Rumpusen työpiste on samalla kadulla Pelastusarmeijan iCare-myymälän kanssa.

Maria mainitsee tämän kerran pelastaneen hänen päivänsä. – Olin lähtenyt töihin reippaasti polkupyörällä ja unohtanut työvaatteet kotiin. Myymälästä löysin uudet.

22

SOTAHUUTO

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

LämPöä lähEsTyVään tAlVeEn LÖYDÄ LÄHIN MYYMÄLÄSI: PELASTUSARMEIJA.FI/MYYMALAT Pelastusarmeijan myymälät

icaresecondhand

SOTAHUUTO 23

Raamatun naiset ​Tänä vuonna vietetään Pelastusarmeijan naistyön 100-vuotisjuhlaa Suomessa. Juhlistamme tätä sarjalla, jossa kansainvälisen ja kotimaisen naistyön ansiokkaat naiset tutustuttavat meidät Raamatun tärkeimpiin naisiin.

Rahab –

huonomaineinen nainen

Joosua 2:1–24, 6:1,22–25

Jos Jumala päättäisi tuhota maasi ja pelastaa vain yhden ihmisen, kuka se olisi? Joosuan 2. luvussa kerrotaan, miten Jumala valitsee epätavallisen naisen pelastamaan Jerikon tuhoutumiselta.

Joosua lähetti kaksi vakoojaa tutkimaan Jerikoa. Vaikka Jumala oli luvannut Joosualle voiton, oli silti tärkeää valmistautua valloitukseen huolellisesti.

Rahab on seksityöläinen. Miksi juuri Rahab huomaa vakoojat? Tunsiko hän jotain sisimmässään – johdattiko Jumala hänet pyytämään vakoojat kotiinsa? Jumala tutkii nykyäänkin kaupunkien pimeitä kujia löytääkseen portot ja huumekauppiaat ja näyttääkseen heille tien pelastukseen. Rahab ei voinut itse pelastaa itseään – vakoojien täytyi löytää hänet ja kertoa hyvät uutiset. Kenen luokse Jumala haluaa sinut lähettää kertomaan hyvät uutiset?

Löytynyt totuus Rahab oli turmeltuneen kaupungin asukas, olosuhteet eivät olleet ihanteelliset uskoontulolle. Rahab oli kuitenkin kuul24

SOTAHUUTO

lut, miten Israelilaiset olivat paenneet Egyptistä, ylittäneet Punaisenmeren ja voittaneet taistelun amorilaisia vastaan.

Rahab oli löytänyt oikean, pelastavan totuuden: ”sillä Herra, teidän Jumalanne, on sekä taivaan että maan valtias” (Joos.

2:11). Tämä mielenmuutos, usko ja toiminta pelastivat Rahabin perheineen.

Kun tulemme Jeesuksen Kristuksen luo, menneisyydellämme ei ole enää merkitystä: kaikki, jotka uskovat, saavat “uuden alun”. Kaikista tulee samalla tavalla Jumalan lapsia (Room. 1).

Petturuus hyvän puolesta Kuningas lähetti omat miehensä Rahabin luokse. He vaativat Rahabia luovuttamaan vakoojat, mutta hän päätti suojella heitä. Hänen petturuutensa on tuomittavaa, mutta hän teki tarvittavan pelastaak-

seen vakoojien hengen (jae 4). Hän valehteli suojellakseen Jumalan miehiä. On tärkeää, että jätämme Rahabin toiminnan tuomitsemisen Jumalan käsiin. Olisiko Jumala voinut tehdä toisin? Ehkä – mutta ei tehnyt.

Uskossaan vahva Kuninkaan miesten lähdettyä Rahab meni vakoojien luo katolle, missä he piileskelivät pellavakimppujen alla. Rahab pelastaa heidät useammallakin tavalla. Katso jae 9: ”Minä tiedän, että Herra on päättänyt antaa teille tämän maan.”

Miten kanaanilainen prostituoitu saattoi tietää Jumalasta? Syy on ilmestys.

Jumala oli näyttäytynyt Rahabille, joka oli tullut uskoon. Jakeessa 11 on kaikkein järkyttävin toteamus: ”sillä Herra, teidän Jumalanne, on sekä taivaan että maan valtias.”

Rahab oli vain kuullut Jumalan tekemistä ihmeistä, mutta puhui niistä suuremmalla varmuudella kuin israelilaiset, jotka olivat nähneet ne omin silmin.

“Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe.” (Joh. 20:29).

Perheensä sankari Rahab ei ollut vain Jumalan sankari, vaan myös perheensä sankari. Hän otti uskossaan toiset huomioon (jae 13). Hän pelasti toiminnallaan koko perheensä. Hän ei luovuttanut! Kuinka määrätietoisesti toimimme oman perheemme puolesta?

Jerikon valloitus Vakoojat vannoivat oman henkensä kautta suojelevansa Rahabia ja tämän perhettä. Jakeessa 18 kerrotaan, että Rahab auttoi miehet alas kirkkaanpunaisella köydellä. Miksi kirkkaanpunainen köysi?

Edustiko se pääsiäislammasta? Kristuksen kuolemaa?

Joosuan kirjan 6. luvussa Jerikon valloituksen tapahtumat etenevät: 7 pappia, 7 trumpettia, 7 päivää, 7 kertaa äänetön marssi ympäri kaupungin. Numero 7 muistuttaa, että voitto oli Jumalan näkökulmasta sinetöity. Viimein Joosua antaa uuden määräyksen: “Kohottakaa sotahuuto! Herra antaa kaupungin teidän käsiinne.” (jae 16) Sinä hetkenä Jumalan tahto oli tapahtunut. Vain Rahab ja hänen seurassaan olevat pelastuivat (Joos. 6: 17). Joosua jätti Rahabin henkiin, ja tämän suku elää Israelissa edelleen (Joos. 6:25). Mikä nainen!

Eikä siinä vielä kaikki!

Rahabin tarina on ihmeellinen kertomus yhteiskunnan syrjimän ihmisen uskosta. Jaakobin kirjan 2:25 viitataan Rahabiin esimerkkinä henkilöstä, jonka usko

saa tekemään hyviä asioita. Heprealaiskirjeessä 11:31 hänet puolestaan mainitaan uskon sankarina. Rahab on Jeesuksen esiäiti (Matt. 1:5).

Pohdi, mitä sellaista sinä olet tehnyt, joka on saanut sinut tuntemaan itsesi arvottomaksi? Me emme varmaan olisi valinneet Rahabia, mutta Jumala valitsi hänet, koska rakasti häntä. Jumala rakastaa sinua yhtä paljon. Et ole tehnyt mitään niin kauheaa, etteikö Jumala edelleen rakastaisi sinua (Room. 8:38).

Jumala ei piittaa siitä, kuka sinä olit.

Hän välittää siitä, kuka sinä olet ja millaiseksi olet Jumalan hengen voimasta tulossa. Tee kuin Rahab – heitä punainen nauha ja sano ”Herra, tässä olen!”

Wendy Swan eversti

Wendy Swan eversti

Eversti Wendy Swan on syntyään kanadalainen ja omasta halustaan maailmankansalainen, joka on toiminut 25 vuotta kansainvälisissä määräyksissä. Wendy suhtautuu intohimoisesti Jumalan Sanaan ja sen uudistavaan voimaan. Wendy palvelee nyt kansainvälisen oikeudenmukaisuuden komission johtajana, kansainvälisen moraalisten ja sosiaalisten asioiden neuvoston puheenjohtajana ja kansainvälisen teologisen neuvoston jäsenenä. Hänelle on tärkeää tukea naisia ja tyttöjä sukupuolten tasa-arvon toteuttamisessa. Wendy rakastaa musiikkia, matkustamista, puutarhanhoitoa ja leipomista hyväntekeväisyyteen.

– Minulla on ihania muistoja Suomesta vuodelta 2017.

Kävin ensimmäistä kertaa saunassa, nautin syvällisistä keskusteluista ja maailman parhaista perunoista ja vietin aikaa Sanan äärellä. Afrikkalaisen sanonnan mukaan ”naiset ovat seurakunnan selkäranka”. Uskon sen pitävän paikkansa myös Pelastusarmeijassa Suomessa. Kiitos, että olette pysyneet uskollisina Jumalalle ja halullenne toimia oikeudenmukaisesti sekä sitoutumisestanne muuttaa maailmaa, jossa on niin paljon kärsiviä. Jumala tulee siunaamaan työnne ja pitämään teidät lähellä sydäntään.

Jumalalla on suuria suunnitelmia teidän varallenne – suurempia kuin olette voineet kuvitella. ”Luottakaa, että Henki tulee ne vielä näyttämään!” Ef. 3:20.

SOTAHUUTO 25

Sosiaalisen asumisen kansainvälinen kaupunkifestivaali kokosi asiantuntijoita yhteen

arvovaltainen ryhmä Havaijilta vieraili Pelastusarmeijan yksiköissä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA järjesti yhteistyössä Housing Europen ja Helsingin kaupungin kanssa sosiaalisen asumisen kaupunkifestivaalin Helsingissä 14.–17.6.2022. Yhteistyökumppaneita festivaalilla on kuutisenkymmentä, Suomen Pelastusarmeijan Säätiö on yksi niistä. Festivaalin aikana Pelastusarmeijan asumisyksiköissä kävi kansainvälisiä ryhmiä tutustumassa asumispalveluihimme. Pitkämatkaisimmat vieraat olivat havaijilaisia asiantuntijoita, joita kiinnosti nähdä, miten Asunto ensin -malli toimii käytännön tasolla. He pohtivat mallin soveltamista Havaijilla, missä asunnottomuus on akuutti ongelma.

Alppikadun asumispalveluyksikön sosiaaliohjaaja Marko Lahtela on iloinen vierailijoista: – Toivon, että vierailut ovat antaneet hyviä ajatuksia, joita he voivat soveltaa omassa työssään ja ympäristössään.

26

SOTAHUUTO

Sosiaalisen asumisen kansainvälinen kaupunkifestivaali (International Social Housing Festival) keräsi yhteen sosiaalisen asumisen asiantuntijoita, työntekijöitä, tutkijoita, rakennuttajia ja suunnittelijoita. Festivaaliin osallistui noin 800 henkilöä yli viidestäkymmenestä maasta. Teemana oli ”Welcome Home – Tervetuloa kotiin”, ja keskeisenä tavoitteena oli vuorovaikutus ja toinen toisiltaan oppiminen. Festivaali järjestettiin kolmatta kertaa, ensimmäinen tapahtuma pidettiin vuonna 2017 Amsterdamissa ja toinen vuonna 2019 Lyonissa.

Festivaalin ohjelmaan sisältyi yhteensä 80 tapahtumaa: seminaareja, työpajoja, näyttelyitä, verkostoitumistilaisuuksia, vastaanottoja, palkintogaaloja ja kohdevierailuja. Avajaistilaisuudessa puhui ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo. Festivaalin keskeisin ajatus oli se, että hyvä asuminen on kokonaisvaltaisen elämän perusta aivan kaikille.

Pelastusarmeija järjesti kohdevierailuja Alppikadun asumispalveluyksikössä ja Castréninkadun väliaikaisen majoittumisen yksikössä. Yksiköihin kävi tutustumassa noin 120 vierailijaa: ryhmät Yhdysvalloista, Ranskasta, Puolasta, Alankomaista sekä kaksi kansainvälistä ryhmää, joissa oli vierailijoita useista maista.

– Vierailijat ovat olleet hyvin kiinnostuneita työstä arjen tasolla. Monet vieraistamme ovat käyneet tutustumassa yhteistyökumppaneihimme, kuten Y-Säätiöön, ja saaneet valaisevaa tietoa suomalaisesta Asunto ensin -mallista, jonka mukaan asunnottomuuteen kytkeytyvien ongelmien ratkaisu alkaa asumisen turvaamisesta. Täällä he ovat päässeet näkemään, miten tämä käytännössä toteutuu, Alppikadun asumispalveluyksikön sosiaaliohjaaja Marko Lahtela sanoi.

– Asunnottomuustyön haasteena tänä päivänä on, että useammalle erilaiselle paikalle olisi tarvetta. Paikkoja ei vain yksinkertaisesti ole tarpeeksi. Meilläkin on asukkaita, jotka tulisivat toimeen vähäisemmällä tuella, mutta eivät kuitenkaan niin itsenäisesti, että pärjäisivät esimerkiksi kaupungin pienasunnossa tai vastaavassa. Ratkaisuja jo on, mutta enemmän niitä vielä tarvittaisiin.

Marko Lahtela pohti festivaalin merkitystä: – Totta kai tämä tekee Suomessa tehtyä edistynyttä asunnottomuustyötä näkyväksi. Moneen vieraaseen on meillä tehnyt suuren vaikutuksen, että asukkailla on oma koti omalla keittiöllä ja saniteettitilalla ja että he saavat elää omaa elämäänsä, kuten kuka tahansa meistä.

Myös suomalainen hyvinvointivaltio on

Sosiaalisen asumisen kaupunkifestivaalin aikana Pelastusarmeijan asumisyksiköissä kävi tutustumassa noin 120 vierailijaa muun muassa Yhdysvalloista, Ranskasta, Puolasta ja Alankomaista. Kaukaisimmat vieraat olivat parikymmenhenkinen havaijilaisten asiantuntijoiden ryhmä, joka kävi tutustumassa Alppikadun ja Väinölän yksiköihin. Yllä havaijilaiset asiantuntijat tutustumassa Alppikadun asumispalveluyksikön työtoiminnan tiloihin.

kerännyt arvostusta siitä, miten paljon yhteiskunta tarjoaa kansalaisilleen tukea. Toivon, että vierailut ovat antaneet hyviä ajatuksia, joita he voivat soveltaa omassa työssään ja ympäristössään.

Asunto ensin -malli kiinnostaa Havaijilla Kaukaisimmat vieraat olivat parikymmenhenkinen havaijilaisten asiantuntijoiden ryhmä, joka kävi tutustumassa Alppikadun ja Väinölän yksiköihin. Sotahuudolla oli ilo olla mukana Alppikadun kierroksella.

– Olemme niin innoissamme tästä vierailusta, Laura Thielen tiivisti ryhmän tunnelmat. – Maahan saavuttuamme taksikuskimme antoi jo hienon ja kattavan luennon suomalaisesta yhteiskunnasta, ja olemme hyvin uteliaita kuulemaan lisää.

Muutamat meistä ovat taitaneet jo menettää sydämensä Suomelle, Laura naurahti.

Herra Bridges työskentelee rahoituspuolella ja on mukana useamman hyväntekeväisyysjärjestön asunnottomuusprojektien hallituksissa. – Asunnottomuus on akuutti ongelma Havaijilla, ja tahtoisimme oppia hyvästä työstä, jota täällä on tehty. Herra Barnum Havaijin budjetti- ja politiikan keskuksesta jatkoi: – Pohdimme erilaisia asunnottomuusratkaisuja. Puhumme paljon Asunto ensin -mallista, mutta sitä ei ole kuitenkaan laajasti toteutettu. Tarvittaviin investointeihin ei ole panostettu. Olemme siis hyvin uteliaita kuulemaan, miten olette saaneet tämän toimimaan.

Tilaisuus alkoi sosiaaliohjaaja Marko Lahtelan esityksellä, jossa hän kertoi kattavasti ja asiantuntevasti Alppikadun ja Castréninkadun yksiköiden historiasta, toimintatavoista ja arjesta. Sana oli vapaa, ja vieraat olivat hyvin aktiivisia – monenlaisia kysymyksiä ja tiedusteluja sateli. Ryhmää kiinnosti erityisesti

toimintatapa, jossa asiakkaat kohdataan Helsingin kaupungin Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa, ja sieltä ohjataan tilapäisten asumispalveluiden piiriin, kuten Castréninkadun yksikköön.

Paikkojen vapautuessa asiakkaat pääsevät Asunto ensin -periaatteella toimivan tuetun asumisen piiriin, kuten Alppikadun yksikköön.

Vastakaikua vieraissa herätti se, että kaupunki ostaa asumispalvelut ammattitaitoisilta toimijoilta, kuten Pelastusarmeijalta, ja että sopimus tehdään vähintään pariksi vuodeksi kerrallaan.

– Toivoisin, että päättäjämme olisivat valmiimpia tekemään pidempiä sopimuksia, se auttaisi pitkän aikavälin suunnittelussa, totesi eräs ryhmän jäsenistä. – Monet teillä toimivat asiat, kuten nämä rahoituskuviot, on ymmärretty myös Havaijilla, mutta niiden toimimiseen ei ole uskottu tarpeeksi, ja siksi niitä kaikkia ei 8 ole saatu käyttöön.

SOTAHUUTO

27

Tuija on sisustanut asuntonsa omanlaisekseen vaaleanpunaisen sävyillä ja lukuisilla koriste-esineillä.

Asunnosta näkee, että siitä on tullut hänen kotinsa.

– Olen asunut täällä neljä vuotta ja viihtynyt todella hyvin.

8

Esittelyn jälkeen lähdimme kierrokselle tutustumaan tiloihin. Ensin menimme käymään yleisiin tiloihin, kuten ruokalaan, harrastustiloihin ja työtoiminnan pajaan, jossa työstettiin sillä hetkellä pop-henkisiä sarjakuvalehdistä valmistettuja lampunvarjostimia. Asuintiloista pääsimme tutustumaan Tuijan asuntoon, jonka hän on sisustanut omanlaisekseen vaaleanpunaisen sävyillä ja lukuisilla koriste-esineillä. Asunnosta näkee, että siitä on tullut hänen kotinsa.

– Olen asunut täällä neljä vuotta ja viihtynyt todella hyvin. Kuntouttavassa työtoiminnassa olen mukana melkein päivittäin. Aiemmin olin paljon keittiössä, mutta nyt tykkään työskennellä siivoustehtävissä, Tuija kertoi hymyillen sängyllä istuen, suuri pinkki nalle vierellään.

Lopuksi ryhmälle esittäytyi vielä Tomi, joka on ollut myös aktiivinen työtoimintaan osallistuja. Hän on ollut avuksi esimerkiksi postitustehtävissä, kun toisten asukkaiden tukihakemuksia on täytynyt saada nopeasti liikkeelle.

– Kaikenlaistahan tapahtuu, mutta tykkään olla täällä, enkä haluaisi muuttaa minnekään muualle. Paitsi Afrikkaan, Tomi nauratti yleisöä. Hän kertoi kiertäneensä elämänsä aikana paljon maailmaa, niin Afrikkaa, Etelä-Amerikkaa kuin Eurooppaakin.

Aloha – rakkaudesta ihmiseen Havaijilaiset antoivat Tomille ja Tuijalle pienet lahjat ja valmistautuivat nousemaan bussiin, joka veisi heidät Espoossa sijaitsevaan Väinölän asumispalveluyksikköön. Bussia odotellessa vaihdoin vielä pari sanaa ryhmään kuuluvien Brandy Minion, Ora Riesin ja Laura Thielenin kanssa. Brandy toimii johtajana hyväntekeväisyysjärjestössä, joka työskentelee asunnottomuusprojektien ja Asunto ensin -mallisen hankkeen parissa Oahun saarella. Ora on Honolulussa toimivan kodittomuuden parissa työskentelevän järjestön perustaja ja yhteisöjohtaja, ja Laura on Partners in Care -nimisen asunnottomuustyötä tekevän yhdistyksen johtaja.

– Olisi unelmien täyttymys saada Asunto ensin -periaate toimimaan osoittamallanne tavalla. Meillä on monia ammattitaitoisia toimijoita, mutta emme ole nähneet näin mittavia positiivisia vaikutuksia, Laura taustoitti. Ora jatkoi: – Minua itse asiassa inspiroivat juuri nämä teidän yksikkönne, sillä minua kiinnosti kuulla ja nähdä, miten onnistuitte haastavassa muutosvaiheessa. Siitä voimme saada työkaluja omaan tulevaisuuteemme.

28

SOTAHUUTO

Vieraat olivat hyvin aktiivisia – esityksen aikana monenlaisia kysymyksiä ja tiedusteluja sateli. Ryhmää kiinnosti erityisesti suomalainen palvelupolku ja asiakkaiden kohtaaminen arjessa.

tään yhteiskunnalle. Se rakentaa omanarvontuntoa, Brandy totesi.

Alppikadun asumispalveluyksikön kierroksen lopuksi havaijilaiset vieraat muistivat kierroksella tapaamiaan asukkaita Tomia ja Tuijaa pienillä lahjoilla.

Laura kertoi, että Havaijin vajaan puolentoista miljoonan asukkaan saariryhmällä kodittomia on tällä hetkellä yli 5 000.

– Asumispalveluiden tarjoaminen olisi kodittomuuteen paras lääke, sillä se toisi myös tärkeät terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut asiakkaiden ulottuville.

Se on asukkaille mahdollisuus saavuttaa merkityksellinen elämä. Näemme, että

täällä mennään ihminen edellä – se on myös meidän toiveemme ja tavoitteemme.

Brandy, Ora ja Laura näkisivät työtoiminnan hyvin toimivana ratkaisuna myös Havaijilla. – Vaikka ihmisillä on haasteita ja vaikeuksia, se ei tarkoita, että he olisivat toivottomia. Monet haluavat kokea itsensä hyödyllisiksi ja antaa jotain itses-

Onko havaijilaisessa tavassa käsitellä kodittomuutta jotain, mistä voisimme Suomessa ottaa oppia?

– Aloha! Monet tuntevat tämän havaijilaisen sanonnan, joka tarkoittaa rakkautta, välittämistä, rauhaa ja armoa. Se kuvaa saaremme ajatusmaailmaa erinomaisesti.

Olemme perhekeskeinen yhteisö, ja meillä on esimerkiksi aivan mahtavia, kaikkensa antavia vapaaehtoisia. Kun tämän saisi heijastumaan myös taloudelliseen päätöksentekoon, niin olisimme ideaalitilanteessa.

– Perheen ei tarvitse aina tarkoittaa biologista perhettä, vaan se voi merkitä myös itse valittua perhettä. Monet työkaverimme ovat meille kuin siskoja ja veljiä. Perhe voi perustua myös tunneja sosiaaliseen yhteyteen. Kotikaan ei ole vain kiinteä paikka – se on tila ja tunne, joka kasvaa yhteydestä.

Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen

SOTAHUUTO 29

Krigsropet Frälsningsarmén har svenskspråkiga aktiviteter i Finland, t.ex i Helsingfors, Borgå och Vasa. På de här sidorna har vi material på svenska från Frälsningsarmén i Finland, Sverige och andra delar av världen.

Balans uppstår inte av sig själv Tämä kirjoitus julkaistaan suomeksi kotisivuillamme marraskuun aikana.

Jag medger att jag är ett offer för reklam.

Förra sommaren hade jag stor lust att köpa en sup-board, och det slutade med att jag köpte en. Jag kunde redan se för min inre syn, hur elegant och välbalanserat jag skulle glida längs fjärdens blanka yta och njuta av utsikten – jag har ju prövat stand-up paddleboarding en gång på en semesterresa för många år sedan.

På sommarstugan pumpade jag brädan full, skuffade ut den på sjön och tog plats. Jag paddlade till öns andra sida, långt från stranden, för att få syn på mindre vågor. Jag ställde mig ivrigt upp och höjde paddeln för det första taget.

Efter några sekunder befann jag mig till min stora chock och förlägenhet med huvudet före i den kalla sjön med paddeln i handen. Den tomma brädan gungade på vågorna ett par meter ifrån mig, fäst vid min fot med en fångrem.

När jag simmade efter brädan mot stranden på ganska långt avstånd, var jag inte längre övertygad om stand up-boardingens charm. Och jag förstod, att i den här 30 SOTAHUUTO

grenen klarar man sig inte enbart med entusiasm.

Nästa försök startade betydligt försiktigare. Jag satt och gungade lätt på brädan och prövade hur långt jag kan luta åt vardera hållet. Jag funderade var det bäst lönar sig att sitta, och i vilken ställning benen borde vara. Det räckte länge förrän jag vågade stiga upp. Det kändes som om brädan bara vinglade och vinglade, utan någon som helst balans. Benen skakade och jag spände alla muskler. Jag tittade åt höger och åt vänster och på mina fötter. Plötsligt var jag tillbaka på mina knän.

Jag upptäckte att balans inte uppkommer av sig själv, utan kräver hård disciplin. Jag märkte att knäböjande ställning är det säkraste alternativet. Det går inte att bara titta på fötterna,utan jag måste se framåt och förutse vad som kommer. Det är också nödvändigt att släppa taget om rädslan att misslyckas, och slappna av så att man känner brädans rörelser och hittar balansen. Det är inte farligt att misslyckas och falla, man kan alltid stiga upp på nytt.

Livet är som stand-up paddleboarding.

Det blåser ofta på livets vatten och vågornas djup varierar. Olika saker tenderar att gunga brädan. Om man har blicken riktad endast på dem, går det som för Petrus, när han försökte gå till Jesus över de stormande vågorna. När han såg ner på vågorna vid sina fötter, förlorade han balansen – såg inte Jesus längre och började sjunka.

Att gå ner på sina knän är en säker ställning också i livet. När jag kommer inför Gud med det som jag har på mitt hjärta, och lär känna honom bättre, är det lättare att hålla balansen. Trygg i hans hand kan jag finna den frid, som ger balans i livets olika situationer. Vågorna försvinner inte, men det är lättare att möta dem.

Mycket av det vi möter i livet ligger utanför vår kontroll, men vi väljer själva hur vi tar emot det.

Paulus skriver i Filipperbrevet: ”Bekymra er inte för något, utan låt Gud få veta alla era önskningar genom bön och åkallan med tacksägelse. Då ska Guds

Foto: Sari Nursen

frid, som övergår allt förstånd, bevara era hjärtan och era tankar i Kristus Jesus.” (Filipperbrevet 4:6-7).

Visste du, att Jesus också var bekymrad över människors balans? I Bergspredikan varnar han människor för att fästa sig för mycket vid jordiska rikedomar, eller sträva efter att nå dem. Det finns inget ont i pengar i sig – oberoende av hur mycket man äger – men man uppnår ingen balans om det blir den mest centrala frågan i livet. Om vi inte ser annat, eller om vi låter det styra oss.

Om jag paddlar min bräda till stranden, och står på den på torra land, är det lätt att hålla balansen. Sup-brädan är dock inte gjord för att stå stilla på torra land, utan för att gå framåt på vattnet. Det be-

tyder att det alltid kommer nya vågor och jag måste hela tiden koncentrera mig för att bevara balansen. Inte heller i livet kan man stanna på samma ställe för alltid. Så länge man lever, måste man ständigt jobba på balansen – om det så är fråga om stand-up boarding, kontroll över den egna ekonomin, livet i allmänhet eller andligt välbefinnande.

ma om sommarens värme och dagen då jag sorglöst kan njuta av stand-up paddleboarding utan plötsliga kalla dopp.

Kanske någon dag...

Och när jag hela tiden övar, växer mina muskler, och jag är i fortsättningen lite mera beredd att möta de vågor som tenderar att attackera mig. Ge inte upp, var inte rädd. Gå modigt mot vågorna och ta emot dem. Lita på att du kan behålla din jämvikt.

Nu, när jag halkar omkring på vintersäsongens kalla gator, är det bra att dröm-

Kati Kivestö kapten

SOTAHUUTO

31

Armeijassa tapahtuu Radio & TV Iltahartaus YLE Radio 1 ti 1.11. klo 18.50 ja 23.00 kersanttimajuri Lasse Mattsson

Uusia jäseniä

Seuraavassa numerossa:

Tampereen osasto sai uuden sotilaan, kun sunnuntaina 4.9.2022 Matias Kumpulainen vihittiin sotilaaksi.

Iloisia kohtaamisia joulupadalla

Jumalan siunausta uudelle sotilaalle!

Kuva: Martti Tamminen

Tänään elän Komentaja Eva Klemanin hartauskirja-trilogian viimeinen osa. Kuvitettuna komentaja Christina Kjellgrenin kauniilla akvarellitöillä.

Saatavana myös ruotsinkielisenä.

15 € + postikulut.

Koko trilogia (myös ruotsinkielisenä): Omin silmin, Nyt aamu tulee useammin ja Tänään elän yhteishintaan 25 € + postikulut Tilaukset: kauppaosasto@pelastusarmeija.fi, (09) 681 2300 / Kauppaosasto

Sotahuudon mielipidekyselyn arvonnan voittajat

Mainio joululahjaidea!

Kysyimme teiltä kesällä mielipiteitä Sotahuudosta ja saimme vastauksia runsaasti. Suurkiitos kaikille vastanneille, kun olette mukana tekemässä entistä ehompaa lehteä.

Arvoimme vastanneiden kesken kolme yllätyspalkintoa.

Onnekkaat voittajat ovat: Olli Autio, Vaasa Riku Leino, Nokia Pirkko Narinen, Helsinki Onnittelemme voittajia!

32

SOTAHUUTO

2€ Sotahuuto

n

Marraskuu 2022

n

Catherine Booth, Pelastusarmeijan äiti

Sotahuuto on Pelastusarmeijan lehti, joka ilmestyy 11 kertaa vuodessa Se kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

KRIGSROPET

Frälsningsarméns tidning i Finland Tilaukset: puh. (09) 681 2300 sotahuuto@pelastusarmeija.fi pelastusarmeija.fi/sotahuuto Tilaushinnat: Suomeen ja Viroon vuosikerta 25 €, muihin maihin 50 € Pelastusarmeijan virallinen äänenkannattaja Suomessa 132. vuosikerta

Tammikuu 2022

n

2€

Kansallinen päämaja ja toimitus: Uudenmaankatu 40, Helsinki Postiosoite: PL 161, 00121 Helsinki n patas-tiimi Puhelinvaihde: (09) 681 2300 karvaiset työkaverit Sähköposti: sotahuuto@pelastusarmeija.fi Kotisivut: pelastusarmeija.fi facebook.com/pelastusarmeija n

Sivut 06–10

Sotahuuto

jos haluamme parempaa tulevaisuutta, meidän täytyy muuttaa nykypäivää.

Kansallinen johtaja: eversti Patrick Naud Vastaava toimittaja: majuri Esa Nenonen kadettimme enni Kulmala: nuorissa On tOivoja ulkoasu: Toni Kaarttinen Toimitussihteeri Toimituskunta: Patrick Naud, Esa Nenonen, Toni Kaarttinen, Mira Vuorenpää, Saara Ertamo, Heidi Vuorenoja Sivut 11–15

SOTAHUUTO

1

Perustaja: William Booth Kansainvälinen johtaja: kenraali Brian Peddle Kansainvälinen päämaja: The Salvation Army, IHQ, 101 Queen Victoria Street, London EC4P 4EP, UK Toimitus ei vastaa pyytämättömistä kirjoituksista

Auta meitä auttamaan www.pelastusarmeija.fi

Painopaikka: Savion Kirjapaino Oy, Kerava 2022 ISSN 0356-3340 (painettu) ISSN 2489-5814 (verkkojulkaisu)

Kansikuva: Toni Kaarttinen

SOTAHUUTO 33

Uskomme rukouksen voi­­maan!

Rukoilemme jokaisena arkipäivänä aamuhartauksissamme.

Lähetä esirukouspyyntösi meille: pelastusarmeija.fi/esirukous, sähköpostitse rukous@pelastusarmeija.fi tai kirjeitse Pelastusarmeija, PL 161, 00121 Helsinki, kuoreen merkintä ”Esirukous”

Kuinka tulla uskoon?

Ei ole yhtä ainoaa oikeaa valmista kaavaa, jonka mukaan ihminen tulee uskoon.

Monet ovat kuitenkin kokeneet, että tämä rukous on ollut hyvä ensimmäinen askel henkilökohtaiseen suhteeseen Jumalan kanssa.

Herra Jeesus Kristus, Olen todella pahoillani niistä asioista, joissa olen tehnyt väärin elämässäni. Anna minulle anteeksi.

Luovun nyt kaikesta, minkä tiedän vääräksi.

ristillä, jotta voin saada anteeksi ja tulla vapaaksi.

Kiitos siitä, että tarjoat minulle anteeksiantamuksen ja Pyhän Hengen lahjaksi.

Tule elämääni Pyhän Henkesi kautta ja ole kanssani ikuisesti.

Kiitos, Herra Jeesus.

Aamen.

34 34 SOTAHUUTO SOTAHUUTO

Käännetty Alfa-materiaalista Alfa Suomen luvalla.

Kiitos siitä, että kuolit puolestani

Viimeinen sana

Tie ”Minä olen tie, totuus ja elämä...”

Joh.14:6 “Mutta sen minä sinulle tunnustan, että kuljen sitä tietä, jota he sanovat lahkoksi, ja näin palvelen isieni Jumalaa...”

Apt. 24:14 Ensimmäiset kristityt viittasivat uskoonsa sanalla tie. Tämä on mielestäni tärkeä asia. Tie vie johonkin, tie kertoo kulkemisesta, eteenpäin menemisestä. Kun katselen tietä kotimme edessä, siinä koko ajan joku kulkee jonnekin, kukaan ei jää paikoilleen.

Meidät on kutsuttu menemään eteenpäin riippumatta olosuhteista. Joskus tie kulkee helposti ja vauhdikkaasti, joskus se muistuttaa enemmänkin mutaista marraskuista kinttupolkua.

Parasta tiessämme on se, että Jeesus on luvannut kulkea sitä kanssamme, ja kuten hän jo mainitussa Johanneksen 14. luvussa kertoo: maallisen tiemme päätöksessä Hän noutaa meidät lopulliseen määränpäähämme Isän kotiin.

Tero Saajoranta majuri Kuva: StockSnap

SOTAHUUTO 35

Hyvää sanomaa lähestyvään jouluun Haluan tilata Sotahuudon Tilaamalla tuet Pelastusarmeijan työtä kotimaan vähävaraisten hyväksi.

Tilaushinnat: Suomi ja Viro, vuosikerta, 25 €, Muut maat, vuosikerta, 50 € Nyt on mahdollista tilata myös digilehti paperisen sijasta.

Tilaan itselleni

Tilaan ystävälleni. Ystäväni nimi ja osoite (tai sähköpostiosoite, jos digitilaus):

Tilaan digilehden

Nimeni: Osoitteeni: Sähköpostini: Puhelinnumeroni:

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Suomen Pelastusarmeijan Säätiö Tunnus 5007467 00003 Vastauslähetys