/solidaarisuus_lehti_syksy2008

Kansainvälisen solidaarisuussäätiön uutisia meiltä ja maailmalta

2/2008

Nicaraguassa tuotetaan tehokkaammin ruokaa Sortavalan turvakoti täyttää viisi vuotta

KANSIKUVA: Nenäpäivä-tiimin kuvaustilanne puun var jossa/ AIRI

Terveyttä Somalimaahan:

Ambulanssi

ja vuodeosasto Buraon naisille

2/2008 3

Pääkirjoitus. Kiitosta New Yorkista saakka.

4

Haastavampi juttukeikka. Nenäpäivä lennätti

9

Lahjoita solidaarisuutta. Mitä syntymäpäivä-

Bettinan tutustumaan Solidaarisuuden projekteihin Somalimaassa.

lahjaksi? Lahjoita kaverillesi hyvää mieltä ja toiselle ihmiselle pitkää ikää tukemalla AIDSin vastaista työtämme.

10

Solidaarisuutta sillalla. Juttukilpailun voittanut

tarina tapahtui Helsingin yössä.

12

Vaurautta korttiverstaalta. Melitina Meneses

19

Catherine muutti kurssiaan. Viikon kurssi antaa

on harvoja käsityöläisiä, joka ei pelkää hyvää toimeentuloa.

ugandalaisille nuorille eväitä terveeseen elämään.

21

solidaarisuus ISSN 1797–3430 Julkaisija: Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Toiminnanjohtaja: Miia Nuikka

ISSN 0787-9644 Päätoimittaja: Kristiina Juutinen Ulkoasu: Sanna Ropponen Säätiön hallitus: Tarja Kantola, pj Tuula Lampinen, varapj Karri Heikkilä Erkki Kanerva Riikka Keskitalo Ulla-Mari Lappalainen Reijo Paananen Tiina Seppälä Ilkka Tahvanainen Merja-Hannele Vuohelainen Henrik Wulff

Miestyötä tehdään puhelimessa. Viisivuotias Sortavalan turvakoti kehittää yhä uusia keinoja perheväkivallan ehkäisemiseksi.

solidaarisuus-lehti jakaa tietoa ja antaa palautetta kaikille tukijoille, joiden

lahjoituksin Kansainvälinen solidaarisuussäätiö toteuttaa kehitysyhteistyöhankkeitaan. Lehden tekemiseen on käytetty ulkoministeriön tiedotustukea.

Solidaarisuus jaetaan kaikille säätiön tukijoille ja yhteistyökumppaneille kautta maailman.

solidaarisuus lähetetään maksutta kaksi kertaa vuodessa kaikille säätiön toiminnassa mukana oleville. Kansainvälinen solidaarisuussäätiö ylläpitää postitoimintaansa varten tietosuojalain mukaista tukijaluetteloa, joka sisältää säätiön toimintaa tukevien henkilöiden nimen ja postiosoitteen. mikäli mukana oleva henkilö haluaa nimensä ja osoitteensa pois tukijaluettelosta tai haluaa ilmoittaa muutoksesta, sen voi tehdä esimerkiksi soittamalla numeroon (09) 759 9730 tai verkossa osoitteessa www.solidaarisuus.fi/ palaute.

Kansikuva: Bettina Sågbom-Ek Painos: 20 000 kappaletta

Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero Seuraava numero ilmestyy keväällä 2009.

Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Agricolankatu 4, 00530 Helsinki puhelin (09) 7599 730 fax (09) 7599 7320

2 solidaarisuus 2/2008

sähköposti solidaarisuus@solidaarisuus.fi internet www.solidaarisuus.fi

pankkitilit Sampo 800019-744625, Nordea 101130-7206930, Op 554128-44338

pääkir joitus

Edelläkävijä ja suunnannäyttäjä olidaarisuus erottuu edukseen muista kehitysyhteistyöjärjestöistä. Monet ulkomaiset järjestöt välittävät apua kehitysmaille, mutta ne eivät seuraa mitä avulle tapahtuu. Tiedän kokemuksesta että Solidaarisuus on tiiviisti mukana paikallisyhteisöjen kehityksessä ja pyrkii aidosti edistämään kehitystä.”

Näillä sanoilla Solidaarisuuden toimintaa kehui alkusyksystä Helsingissä vieraillut winnie byanyima, joka on YK:n kehitysohjelman tasa-arvojohtaja New Yorkissa sekä yksi Afrikan johtavista naisaktivisteista ja poliitikoista. Syntyjään ugandalainen Byanyima tutustui Solidaarisuuden toimintaan jo vuosia sitten Ugandassa.

Pienimuotoisessa järjestötapaamisessa saatu spontaani palaute osuu juuri siihen kohtaan, joka tekee Solidaarisuudesta erityisen. Meillä on jokaisessa kohdemaassamme oma työntekijä. Me olemme vahvasti läsnä ihmisten ja yhteisöjen arjessa: tuemme, kannustamme, kysymme ja kyseenalaistamme, haluamme jatkuvasti oppia uutta. takaa löytyy aina ihmisten, osaamisen ja voimavarojen älykästä vuoropuhelua. Ulkoasiainministeriön alkuvuodesta teettämässä kumppanuusarvioinnissa Solidaarisuus noteerattiin innovatiiviseksi kehitysyhteistyön toimijaksi. Erityisen kekseliäinä aloitteina ulkopuoliset arvioitsijat pitivät maaseudun naisille suuntautunutta pienlainatoimintaamme sekä osallistavaa toimintatapaamme seksuaaliterveyden edistämiseen ja hiv/aidsin hillitsemiseen Ugandassa.

Kehityksen moottorina on aina hyvä omanarvontunto ja itsetuntemus. Solidaarisuuden tukemana tämä tavoite on tänä vuonna toteutunut esimerkiksi ugandalaisessa Ttikka-

kehityksen menestystarinoiden

lun kyläkoulussa tyttöjen ja poikien avoimena keskusteluna ja oivalluksina omista oikeuksistaan. Koulutuksiin osallistuneet lasten vanhemmat ovat kiittäneet meitä silmien avaamisesta, ongelmien näkemisestä ”ihmisen kokoisina”.

Kehityksen esteet voidaan raivata, kun ne tiedostetaan.

Todellinen muutos motivoi ihmisiä toimintaan ja yhteistyöhön.

Solidaarisuus on saanut kukoistamaan uuden elinkeinon, matkailun. Kohtuullisella rahallisella panoksella olemme muutamassa vuodessa luoneet kyliin ja pikkukaupunkeihin matkailun perusosaamista ja satoja pysyviä työpaikkoja, jotka turvaavat esimerkiksi lasten koulunkäynnin ja antavat perheille uskoa huomiseen.

Somalimaassa olemme tänä vuonna saaneet laajaa kiitosta työstämme. Tämä johtuu siitä, että Solidaarisuus oli ensimmäinen ulkomainen järjestö, joka reagoi itäisen Somalimaan akuuttiin kuivuuteen viime keväänä. Osaavat ja tehokkaat paikalliset kumppanimme ottivat vastuuta, ja jakamalla vettä kuivuusalueella pelastimme kymmenittäin ihmishenkiä. Nyt etsimme kuivuuden helpottamiseksi kestäviä ratkaisuja.

Solidaarisuuden aloitteesta Karjalaan Sortavalan kaupunkiin perustettu naisten ja lasten turvakoti täyttää tänä syksynä viisi vuotta. Lyhyessä ajassa turvakoti on vakiinnuttanut paikkansa Sortavalan kaupungin sosiaalitoimen tärkeänä osana.

Turvakodin osaamista hyödynnetään nyt uudessa yhteistyössä Pitkärannassa. Menestystarinalle on luvassa jatkoa. *

pohjois-nicaraguassa

PS. Somalimaassa pidetään keväällä kuntavaalit.

Kuntapäättäjinä toimii nyt vain muutama nainen.

Solidaarisuus kampanjoi, jotta heitä saataisiin lisää. Auta ja osallistu oheiseen keräykseemme.

Kiitos jo etukäteen!

Miia Nuikka

Toiminnanjohtaja Solidaarisuus

solidaarisuus 2/2008 3

airi kähärä

reportaasi Ylen Hyvän Nenäpäivä kerää varoja tyttöjen ympärileikkauksen vastaisiin projekteihin marraskuussa. Siksi Bettina S. kävi tutustumassa Solidaarisuuden hankkeisiin Somalimaassa.

Työ oli rankkaa mutta palkitsevaa.

Haastavampi juttukeikka Airi Kähärä

Nenäpäivän ohjelmaa nauhoitettiin kaupungin kattojen yllä.

öyhä maa, vähän resursseja” tiivistää Bettinan ja Meiran tunnelmat Somalimaasta. Bettina Sågbom-Ek, toimittaja, joka tunnetaan keskusteluohjelmasta Bettina S, ja meira valtonen, kuvaaja, kävivät Somalimaassa huhtikuussa. Syynä oli Ylen Hyvän Nenäpäivä, joka keskittyy Solidaarisuuden osalta tänä vuonna tyttöjen ympärileikkaukseen.

Aihe on tuttu. Bettina on noin 20 vuotta sitten tehnyt jutun ympärileikkauksesta – eikä asiassa ole kahden vuosikymmenen aikana tapahtunut juuri lainkaan muutosta.

Viikon päämääränä on tutustua Hargeisassa Edna Adanin synnytyssairaalaan ja Buraossa Solidaarisuuden tyttöjen ympärileikkauksen vastaiseen hankkeeseen ja ammattikouluhank4 solidaarisuus 2/2008

keeseen, erityisesti tyttökouluun. Ja työt alkavat heti lentokentällä. koneesta Addiksessa, kun kävimme vaihtamassa farkut somaliasusteisiin”, Bettina kertoo. ”Lentokone ei voinut laskeutua ensimmäisellä kerralla, kun kiitoradalla oli vuohia. Kone kaarsi kerran kentän yli ja laskeutui sitten, kun lentokentän partioauto oli hätistänyt vuohet kiitoradalta pois.”

Perille Hargeisaan on kuitenkin päästy, ja Meira kaivaa heti kameran esiin. edna adan ismail, kätilö, synnytyssairaalan perustaja ja entinen ministeri, on juuri lähdössä maasta, ja haastattelu on tehtävä lentokentän lähtöselvityksessä.

”meinasimme myöhästyä

Ympärille kerääntyy kymmenkunta uteliasta naista ja miestä. Todellisia roolimalleja naisille nämä toimeliaat suomalaiset! Joukosta löytyy myös ruotsia puhuva tyttö, joka on ollut töissä tanskalaisen pakolaistyötä tekevän järjestön DRC:n ympärileikkausten vastaisessa työssä.

Meiran musta puku on liian pieni, joten ensiksi mennään vaateostoksille.

Kauppaan tulee tungos: somalimaalaiset haluavat nähdä, mitä valkoiset naiset ostavat. Myyjä palvelee hymyillen, hän myy huiveja ilman mekkoja. Normaalisti ostetaan koko setti: alushame, mekko ja pari huivia. edna adanin sairaalassa on normaali päivä: synnyttäjät ja vastasyntyneet pitävät huolen, että tekemistä riittää.

reportaasi

aamukuudelta toimittajat ovat jo valmiita lähtemään Berberan kautta Buraoon. Turvamiehet ovat kuitenkin myöhässä, niin kuin aina. Heitä odotellessa saadaan uutisia: Buraossa on pidetty rauhallinen mielenosoitus kuvernööriä vastaan. Se ei kuitenkaan vaikuta päivän suunnitelmiin.

Ah, vettä! Vaikka Berberan ja Buraon välillä matkalaiset pääsevät Adanin lahteen uimaan, matka on pitkä. Autosta näkyy antilooppeja ja isoja maakilpikonnia. Bettinaa kiinnostavat myös vuohet ja kissat. ”Nämä kun saisi kaikki adoptoitua Suomeen”, hän vitsailee.

Tyttökoulun oppilaat ovat valmistaneet perillä maukasta ruokaa. On nälkä ja jano. Poskia kuumottaa ja aikalailla väsyttääkin.

Mutta haastattelut ja tapaamiset jatkuvat. Seuraavana päivänä ohjelmassa

on koulun opetustilaisuus. Koko viikko on etsitty miestä, joka voisi puhua naisten ympärileikkauksen vaikutuksesta seksielämään, ja vihdoin sellainen löytyy: koulun rehtori!

miten miehet kokevat naisten ympärileikkauksen?

Uusia ideoita ja näkökulmia pulppuaa jatkuvasti ja työtä pitää jo rajata.

Hargeisan sairaalastakin tarvitaan lisäkuvauksia.

Beletweinestä, Keski-Somaliasta kuuluu ikäviä uutisia. Siellä on surmattu useita avustustyöntekijöitä.

”Ihmiset ovat aika tavalla samanlaisia joka puolella maapalloa”, Bettina toteaa. ”Toisaalta joka päivä oppi jotain uutta kulttuurista.”

Kulttuuriyllätys on ollut molemminpuolinen. Bettinan ja Meiran työteho on hämmästyttänyt vierailun isäntiä ja emäntiä. ”Kuinka suomalaiset naiset tekevät koko ajan työtä, kantavat painavia kameroita, ottavat tilanteita uusiksi, unohtavat syödä ja juoda? Lepäävätkö he koskaan? Tarvitsevatko he miehiä mihinkään?” CLHE:n perustaja shukri ismail kysyy. ”Minua ihmetyttää naisten fyysinen kestävyys ja korkea ammattitaito. Eivät kysele vaan tekevät.” *

koitos on lentokentällä: kuvaustavaroiden lähtöselvittely Suomeen saakka koettelee kärsivällisyyttä. Parin tunnin keskustelujen jälkeen sekin onnistuu, ja väsyneet mutta tyytyväiset suomalaiset lähtevät kotiin purkamaan nauhoja. Molemmat ovat vaikuttuneita siitä, kuinka ystävällisiä ja vieraanvaraisia Somalimaan asukkaat ovat.

viikon viimeinen

airi kähärä

Omaa jännitystään työhön tuo sairaalan varajohtaja, joka tuppautuu kuviin joka ikisessä välissä.

Naiset ja tytöt puhuvat ympärileikkauksesta yllättävän avoimesti, mutta Bettinaa mietityttää, miten miehiltä voisi kysyä, kuinka he kokevat naisten ympärileikkauksen.

Sairaalavierailun jälkeen on vuorossa vierailu Suomessa asuneen somalinaisen kotona. Kiireestä seuraa myöhäinen lounas, mikä on harmi: hotellin keittiöstä on kaikki jo loppu.

Nenäpäivä kerää varoja ambulanssiin ylen hyvä on yhdeksän avustusjärjestön ja YLEn yhteinen tiedotus- ja varainkeruukampanja. Ylen Hyvä Säätiö perustettiin vuonna 2004 ja Solidaarisuus liittyi mukaan vuonna 2005. Ylen Hyvän keräämät varat kanavoidaan avustusjärjestöjen kautta heidän nimeämiinsä kohteisiin. 14. marraskuuta Ylen Hyvä järjestää gaalaillan eli Nenäpäivän, jonka aikana kerätään varoja puhelinlahjoitusten avulla. solidaarisuus tukee vuonna 2008 ja 2009 Ylen Hyvästä saatavilla varoilla Buraon sairaalan lisärakennuksen rakentamista ja ambulanssin hankintaa. Sairaalalla on tällä hetkellä vain yksi ambulanssi, sekin jo kahdeksan vuotta vanha. Uuden ambulanssin päätarkoituksena on auttaa maaseudun naisia ja tuoda tarvittaessa ensisynnyttäjiä sairaalahoitoon. Ensimmäinen synnytys on etenkin ympärileikatuille naisille erittäin vaikea, ja siksi äitivuodekuolleisuus ja lapsikuolleisuus nimenomaan ensimmäisen lapsen kohdalla ovat korkeita. candle light for Health and Education, eli CLHE, ja Buraon sairaala

ovat tiivistäneet yhteistyötä ja suunnitelleet vuodeosaston rakentamista sairaalan yhteyteen. Vuodeosastolle tulee kymmenen sairaalapaikkaa ympärileikkauksen komplikaatioista kärsiville naisille. ”Yhteistyön solmiminen ja rahoituksen saaminen on Buraon sairaalan toiminnalle elintärkeää, koska emme juurikaan saa taloudellista tukea muualta kuin ulkomailla asuvilta somalimaalaisilta”, kertoo Buraon sairaalan johtaja abdulla adam jaah. ak

solidaarisuus 2/2008 5

sähkeitä Somalimaasta

Sarjakuvat puhuttavat Sarjakuva saa viestin perille, vaikka lukutaito puuttuisikin.

Somaliasta lähtöisin oleva Shukri Omar Ahmed lähtee Somalimaahan kouluttamaan kuvaviestinnän tekijöitä.

Airi Kähärä jennetaan niin, että Shukri lähtee Buraoon kouluttamaan yhteensä 12 tyttöä ja poikaa sarjakuvaryhmien vetäjiksi. Tavoitteena on kerätä sarjakuvia niin paljon, että ne saadaan julkaistua kirjaksi. koulutusta jo odotellaan.

uomessa asuva Shukri Omar Ahmed käy säännöllisesti Somaliassa kouluttamassa naisia piirtäjiksi. ”Olen saanut hyvän koulutuksen Suomessa ja mielelläni jaan ammattitaitoani”, Shukri sanoo. ”Haluan kouluttaa nimenomaan naisia, koska heillä on pienemmät mahdollisuudet yleensäkin koulutukseen”, hän jatkaa.

Shukri ja Solidaarisuuden maakoordinaattori airi kähärä tapasivat sattumalta Hargeisan lentoasemalla vuosia sitten, ja ryhtyivät virittelemään yhteistyön aloittamista. Silloin olosuhteet olivat Etelä-Somaliassa niin rauhalliset, että Shukri kävi siellä koulutusmatkoilla.

Nyt tilanne on toisin.

Shukrin omalla järjestöllä, Shiffa ry:llä, on ulkoministeriön rahoittama kolmivuotinen hanke Mogadishussa.

Turvallisuussyiden takia siellä ei olla voitu pitää koulutuksia, vaan ne on siirretty Somalimaahan, Hargeisaan. Shukri on asunut lapsuutensa Hargeisassa, joten kaupunki ei ole hänelle vieras. solidaarisuus aloitti yhteistyön Shukrin kanssa syksyllä 2007, jolloin kuusi somalimaalaista osallistui sarjakuvakuvakoulutukseen Hargeisassa. Keväällä 2008 Shukri koulutti sekä mogadishulaisia että somalimaalaisia naisia Aman magazine -lehden tekoon. Nyt yhteistyötä Solidaarisuuden ja Shukrin kanssa laa-

airi kähärä

Shukri Omar Ahmed

”Sarjakuva on loistava viestin perille viejä”, sanoo ympärileikkaushankkeen sosiaalityöntekijä jawahir artan. ”Sarjakuvan kuvat ovat kiinnostavia ja niiden juoni selviää vaikka ei osaisi lukeakaan.” nimo ibrahim mohamed on samaa mieltä. Hän on osallistunut sarjakuvakoulutukseen ja naisten lehtikoulutukseen, ja oppinut piirtämään sarjakuvia. ”On hyvä kun kuva ja viesti matsaavat yhteen. Tietoa saa molemmista lähteistä, ja viesti menee perille kahdella eri tavoin, sekä tekstissä että kuvassa. Sarjakuva auttaa meidänlaisissa yhteisöissä, joissa ihmiset eivät osaa lukea eikä kirjoittaa. Se lisää tietoisuutta ja on mielenkiintoinen tapa viestiä”, hän sanoo. ”Olen onnellinen, että olen saanut osallistua kurssille. Tämä on ensimmäinen tämäntapainen koulutus, ja lisää tarvitaan. Luulen, että koulutus kannattaa järjestää yli 15-vuotialle nuorille, koska silloin tietää, osaako piirtää vai ei”, hän lisää.

Ympärileikkausprojektin projektipäällikkö abdifatah mohamed luottaa koulutuksen laatuun ja vaikuttavuuteen.

”Olemme onnekkaita kun saamme ammattitaitoa ja osaamista tänne Buraoon. On hienoa, että sisällissotaa paenneet somalit tuovat osaamisensa kotikonnuille. Somalimaa on vielä valovuosien päässä siitä, että se itse voisi kouluttaa minkäänlaisia mediaihmisiä.” *

6 solidaarisuus 2/2008

Sarjakuva on tehokas viestintäkeino.

ä ö l e t ä ä J

sähkeitä Somalimaasta

Airi Kähärä

uklaata, vaniljaa vai mansikkaa?

Suurin osa Buraon ainoan jäätelökahvilan asiakkaista valitsee suklaan. Parhaimpina päivinä pieniä jäätelöpurkkeja myydään jo 150. Kahvilalla onkin hyvä sijainti koulun ja hotellin läheisyydessä: oppilaat piipahtavat ostamaan jäätelöä välituntien aikana.

Naisten mikroluottohanke CCS on kouluttanut kuusi naista jäätelöbisnekseen. Heille on annettu käyttöön jäätelökone ja opetettu, miten se toimii.

Kun kahvilabisnes pyörähtää kunnolla käyntiin, koneen hinta maksetaan kuukausittain pois.

Toiminta on ammattimaista: Kiiltävän puhdas kahvila pestään päivittäin bensalla, jotta kärpäset saadaan pysymään loitolla. Koulutuksessa on painotettu hygienian tärkeyttä, ja lusikat, kipot ja pakastin pestään usein, käsiä unohtamatta. Se on haasteellista, kun vettä on vähän. Jäätelöä myydään myös toisille yrittäjille, jotka myyvät sitä kylmälaukuista Buraon kaduilla.

Kahvilaa ylläpidetään pareittain. Yksi pari on vastuussa kahvilasta päivän, ja sen jälkeen on kaksi vapaata. Tai ei niin vapaata: vapaapäivien aikana suurin osa naisista menee torille myymään Dubaista tuotuja käytettyjä vaatteita.

projektijohtaja yusuf garasin mukaan pienimuotoinen yritystoiminta Somalimaassa on laajaa, koska se on ainoa elinkeino, josta saa tuloja. Järjestö pyrkiikin kehittämään pienyrittäjyyttä, lainatoiminnalla kun on vaikeuksia. ”Islamin uskonto kieltää koron ottamisen. Vaikka kuinka kerromme, että lainasta perittävä maksu menee juokseviin kuluihin, yhteisö ei oikein hyväksy sitä.” ”CCS omistaa koneet, kunnes naiset ovat voitoillaan maksaneet koneiden hinnan takaisin. Tänä vuonna aloittava ryhmä on ensimmäinen, pioneeriryhmä, ja kehitämme toimintaamme suunnittelemalla täsmäkoulutusta markkinointiin ja ammattitaidon kehittämiseen.

Olemme aloittaneet pienimuotoisesti leipä-, jäätelö- ja mehukoneilla. Halukkaita jonossa on kymmeniä.”

airi kähärä

Somalimaan helteisiin! ccs:n

*

seuraava askel jäätelökahvilalle on oman

generaattorin hankinta. Paikallisen sähköyrityksen myyty sähkö on niin kallista, että sitä ostamalla yritys ei koskaan tule kannattavaksi. Lisäksi ostosähkön jakelu on epävarmaa, ja sähkökatkot ovat tavallisia.

Siksi tarvitaan oma generaattori. Kun se tulee, voidaan sen avulla valmistaa pehmiksiä ja tuoremehua. * Buraon koululaiset pitävät jäätelöstä.

Vettä ja valistusta euroa kuivuuden lievittämiseksi Somalimaahan keväällä. Samaan aikaan CLHE:n projektihenkilökunta oli huolissaan valistuskampanjoiden toteuttamisesta kuivuudesta kärsivässä maassa. Kylän ihmiset eivät kuuntele, kun heidän kaikki aikansa kuluu veden hankintaan. Kylän asukkaat sanoivat projektin henkilökunnalle, että ”kuuntelemme teitä sitten, kun olemme saaneet vettä”, kertoo projektin sosiaalityöntekijä

solidaarisuus kanavoi 100 000

ahmed hassan. syntyi huikea idea.

Kylien päälliköt ja vedenkuljetuksen hoitavat autokuskit hakevat palkkionsa toimistolta. Mitäpä jos he kuuntelisivat tyttöjen ympärileikkauksen problematiikkaa silloin? Miesten jonottaessa saataviaan sosiaalityöntekijät Ahmed ja jawahir kertoivat tyttöjen ympärileikkauksesta. Miehet kuuntelivat ja jäivät keskustelemaan vielä saatuaan rahansa. yksi kylän miehistä kertoo pilke silmäkulmassa: ”Olen ollut naimissa jo kaksi kertaa ympärileikatun naisen kanssa, ja sitten halusin vaimokseni naisen, jota ei ole leikattu. Hän on ehdottomasti paras vaimoistani. Hän osoittaa käytöksellään, että olen toivottu kotonani, ja yhteiselämä sujuu taistelutta.” tästä syntyi idea, että voimme parhaiten auttaa kylien asukkaita ja samalla edistää ympärileikkausten vastaista valistustyötä, kun korjaamme kaivoja ja vedenkeruualtaita, ja samalla kerromme kaivonkannella ympärileikkauksesta. Kaivohanke on nyt suunnitteluvaiheessa. ak solidaarisuus 2/2008 7

airi kähärä

kommentti

Somalimaan kuivuus sai jokaisen liikkeelle keväällä.

Vettä jokaiselle kumppaneilta saapui hälyttävä viesti sähköpostiini: sateet ovat myöhässä jo monta viikkoa, tarvitsemme apua vedensaannin turvaamiseksi Buraoon. Mikään hanke ei etene, jollei vettä ole.

Suomessa ryhdyttiin neuvottelemaan, miten Solidaarisuus pystyisi kanavoimaan apua veden puutteesta pahiten kärsiville alueille paikallisten kumppanien avulla. Vuoden toinen työmatka Somalimaahan alkoi ihan eri tavoin kuin olin suunnitellut.

Ilman rahaa ei auteta ketään. Ilman bensaa autot eivät liiku, ja ilman rahaa ei osteta bensaa. Rahan siirto Suomesta tapahtui nopeasti, mutta Somalimaassa pankissa ei tieto kulkenut. Tunteeni kuumenivat, kun Suomesta lähetettyä rahasummaa ei tuntunut löytyvän mistään. Hikisten tuntien jälkeen rahat päätyivät oikeille pankkitileille, kuljettajat saivat rahansa ja veden jakelu alkoi.

keväällä somalimaan

olen ylpeä, että kumppanimme pystyivät tekemään keskenään yhteistyötä. Tällaista tapahtuu harvoin, vaikka tilanne olisi kuinka vakava. Nyt somalimaalaiset ponnistelivat kellon ympäri saman tavoitteen eteen. Uutta oli myös se, että pienet järjestöt olivat mukana työssä.

CLHE:n edustaja abdirizak teki pitkää työpäivää ja nukkui viiden tunnin yöunia, mutta ei valittanut. CCS:n yusuf tuli illalla kentältä selvästi liikuttuneena. Hän ei ollut syönyt kuin aamupalan. ”En kertakaikkisesti voinut syödä tai juoda niiden ihmisten edessä, kun tiedän ettei heillä ole mitään”, hän sanoi. Yusuf on muuttanut Lontoosta takaisin Hargeisaan ja oli nyt auttamassa Buraossa. Kylien näkymät järkyttivät häntä.

Buraon nuorten perustaman Soyvon työntekijät olivat innoissaan, koska olivat päässeet auttamaan. Väsymys ei näyttänyt painavan nuoria työntekijöitä.

8 solidaarisuus 2/2008

kokeneeni tällaista yhteenkuuluvuuden ja solidaarisuuden tunnetta, kun Kosovon albaanit tulivat lentokoneilla Suomeen. Työskentelin silloin Helsingin vastaanottokeskuksessa. Albaanien tullessa suomalaiset lahjoittivat paljon rahaa ja tavaroita suoraan vastaanottokeskukseen. Kaikki halusivat auttaa. Auttamisen halu on täälläkin suuri, mutta rahaa ei ole. Eikä muu maailma kuule Somaliasta kuin aseiden äänen.

Etiopian ja Somalimaan rajalla tilanne oli varmasti toivoton. Veden jakeluun käytettävät autot olivat huonossa kunnossa, ja rajalle oli pitkä matka. Apuamme taisi mennä myös Etiopian puolelle, kun kukaan ei tiedä missä raja tarkalleen kulkee – ja onko sillä niin väliäkään.

Kaikki mahdolliset ajoneuvot olivat käytössä. Jopa kuorma-autoihin asennettiin tankkeja, jotta ne voisivat kuljettaa vettä. CCS ja CLHE tekivät sopimuksen veden hinnasta: 200 litraa maksaa 2,3–4,6 dollaria riippuen sijainnista, teiden kunnosta ja muusta sen sellaisista. Tätä hintaa noudatettiin joka taholla. Ihmeellistä, että tämänkin sai sovittua.

Kylien näkymä oli lohduton. Karjataloudesta elävän alueen eläimet olivat niin heikkoja, että ne kaatuivat, kun niitä koski kädellä. Kuolleet eläimet saastuttivat vedenottopaikat, eikä raatoja ehditty korjata pois ennen sateiden alkua. Menee vuosia ennen kuin kuivuuden jälkivaikutukset on korjattu.

On kuitenkin hyvä nähdä, että nuoremmat antoivat vesijonossa tilaa perheen äideille ja vanhuksille. Ilahduttaa myös se että, Suomen somaliyhteisöstä tuli kiitosviestejä Solidaarisuuden nopeasta ja tehokkaasta avunannosta.

muistan viimeksi

Airi Kähärä

Solidaarisuuden Somalimaan maakoordinattori

uutuus

Ratkaisu lahjahuoliin:

Solidaarinen lahja Pähkäiletkö mitä antaisit syntymäpäivä-, isänpäivä-, äitienpäivä-, hää- tai joululahjaksi?

Uudet Solidaariset lahjat ratkaisevat lahjahuolet kerralla. Tavaralahjan sijaan voit antaa hiukkasen solidaarisuutta – ystävällesi ja kehitysmaiden ihmisille.

Lahjoista saadut varat käytetään Solidaarisuuden kehitysyhteistyöhankkeissa.

lahjoita tasa-arvoa

Mies tai nainen, jokaisella on oikeus omaan tahtoon, kehoon ja rahoihin.

Tukemalla tasa-arvoa olet mukana luomassa maailmaa, jossa kaikkien ihmisten oikeuksia kunnioitetaan. Esimerkiksi:

11

eurolla tuet yhden naisen ja hänen lapsiensa yöpymisen ja ruokailun turvakodissa hädän sattuessa, kun kotiin ei voi palata väkivaltaisen miehen takia.

lahjoita työtä ja toimeentuloa

Osuuskunnat ja mikroluotot ovat köyhälle mahdollisuus luoda itselleen työpaikka.

Työllään ihmiset voivat ansaita toimeentulon perheelleen. Tukemalla työtä ja toimeentuloa autat ihmisiä uskomaan kykyihinsä ja parantamaan elintasoaan.

Esimerkiksi:

20

eurolla lahjoitat yhden sian Nicaraguaan. Nicaraguassa jalostetaan porsaita, jotta ne olisivat terveitä ja kasvaisivat mahdollisimman nopeasti. Pienviljelijäperheet toimittavat sikansa osuuskunnan teurastamoon, jossa liha jalostetaan ammattitaitoisesti.

lahjoita poliittisia oikeuksia

Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle. Ne ovat kaikille samoja ja voimassa kaikkialla.

Tue ihmisten oikeutta päättää itse omista asioistaan, oikeutta omistaa ja järjestäytyä. Esimerkiksi:

50 eurolla tuet pohjoisnicaragualaisen naisen oikeutta omistaa ja päättää

osuuskunnan asioista tasavertaisesti miesten rinnalla. Summalla 50 osuuskunnan jäsentä saa tasa-arvokoulutusta kuukauden ajan.

mene osoitteeseen www.solidaarisuus.FI /osallistujavaikuta. valitse mieleisesti lahjakategoria. lue lisää tai paina kuvaketta. valitse mieleisesi lahja. lue toki lisää! siirry pankkisi verkkopankkiin maksamaan lahja käyttämällä lahjassa määriteltyä viitenumeroa ja summaa. voit lähettää lahjan saajalle e-kortin ja ladata itsellesi solidaarisuuden taustakuvan.

7 solidaarisuus 2/2008 9

kilpailun voittaja

Solidaarisuutta sillalla

Kuutti Koski

una vilahti alitseni juuri kun luureista kajahti ulvova kitarasoolo.

Istuskelin tapani mukaan kotimatkalla olevan sillan leveällä kaiteella ja kuuntelin musiikkia. Ennen nukkumaan menoa on mukava rentoutua hetki katsellen junia ja hiljaista varikkoaluetta.

Joku hoippuroi kohti sillan toisesta päästä. Ei sitä siltaa yleensä juuri muut käyttäneet. Rakensivat uuden parin sadan metrin päähän muutama vuosi sitten.

Sanoiko se jotain? Otin luurit korvilta. ”Sitä vaan, että hyvää huomenta ja semmosta.” ”Joo, hyvää huomenta vaan.” ”Säitä on pidellyt.” ”Täh... Joo, onhan se.”

Mietin mitä ihmettä se tyyppi oikein 10 solidaarisuus 2/2008

meinasi? Se piti pitkän tauon ja jatkoi: ”Mitenkäs vappu, oliko lystiä?” ”Joo, oli aivan mukavaa. Mitenkä itselläsi?” ”Mikäs siinä. Perusmeininkiä. Simaa ja munkkeja ja semmosta. Juniako täällä vahtailet?” ”No en varsinaisesti. Kunhan istuskelen.” ”Ootkos niitä trainspottereita?” ”No en oo. Kunhan tässä tosiaan istuskelen.”

tilanne. Ei kiinnostanut puhua säästä eikä trainspottauksesta. ”Ei menny niillä pojilla kovin hyvin.

Siis siinä elokuvassa.” ”Täh?” ”Trainspotting. Se elokuva.” ”Ai joo. Oon lukenut vaan kirjan.

Mutta joo eihän niillä kovin hyvin

vaivaantunut

mennyt.” ”Mitenkäs sulla? Että miten pyyhkii?” ”Aivan hyvin pyyhkii, kiitos kysymästä.”

Ei huvittanut kysellä sen kuulumisia.

Halusin vain, että se lähtisi jo kotiinsa siitä yksityisyyttäni häiritsemästä. ”Mitä kuuntelet?” ”Vähän kaikenlaista. Tämä on tämmöinen kokoelma.” ”Saako kuunnella?” ”Joo, ota tuosta kuulokkeet.”

Mies meni mietteliääksi. Ei tainnut olla ihan sen musiikkimakua. ”Kaunista musiikkia. Mutta aika surullista.” ”Surullinen on joskus kaunista.” ”Älä kuule hyppää. ”Täh!?”

kilpailun voittaja

äänestä paras juttu!

Tapaus tosielämästä

Mikä oli mielestäsi Solidaarisuuden 2/2008 mielenkiintoisin juttu?

Kerro se meille nettisivuillamme WWW.SOLIDAARISUUS.FI .

Kaikkien vastaajien kesken arvotaan Solidaarisuus-kassi, joka on täytetty Solidaarisuustuotteilla. Muista siis laittaa mukaan yhteystietosi!

”Mitä solidaarisuus on?” voitti Rovaniemellä asuva kuutti koski.

Hänen tarinansa perustuu tositapahtumiin – melkein ainakin. ”Tapaus sattui viime vapun aikaan Helsingissä kaverilleni. Ei se ihan noin mennyt, mutta melkein”, Koski kertoo. ”Löysin kirjoituskilpailun Mahdollisuuksien torilla. En aikonut ensin osallistua, kunnes kaveri kertoi tuon jutun. Se oli omalla tavallaan hellyyttävä”, 23vuotias sosiologian opiskelija kertoo.

Kirjoituskilpailun palkintona on viikon matka Nicaraguaan. Kosken mukaan ei lähde tuo sillalla istuskellut kaveri, vaan tyttöystävä. ”En ole koskaan käynyt Nicaraguassa päinkään.

Odotan mielenkiinnolla matkaa ja toivon näkeväni jotain kehitysyhteistyöjuttuja”, Koski kertoo. kj kilpailuun lähetettiin yli 40 kirjoitusta. Solidaarisuus kiittää kaikkia osallistuneita!

jussi saarinen

solidaarisuuden kirjoituskilpailun

Concepcionin tulivuori on Nicaraguan matkailuvaltteja.

enpä ollut tullut ajatelleeksi, että se luu-

lee minun hyppäävän. Ensin pidin miestä uhkana, sitten riesana. Nyt pidin häntä vain hieman omituisena.

Mies jatkoi: ”Niin että älä poika hyppää. Kyllä se siitä suttaantuu. Kohta taas aurinko nousee.”

Mies katsoi syvälle silmiini. Vasta silloin huomasin sen huolestuneisuuden.

Ymmärtävän näköiset uurteiset kasvot ja oikeasti välittävä ilme. ”Lupaa, että otat tuon pyöräsi ja ajat kotiin nukkumaan. Se on oikeasti parempi. Jos vielä tuntuu pahalta, niin soittele vaikka mulle niin käydään kahvilla tai jotain.”

Mies ojensi käyntikorttinsa. Katsoin sitä hetken hölmistyneenä. ”Joo, lupaan lupaan.” ”Okei. Hyvää yötä. Kohta se aurinko

jo nouseekin. Vaihda muuten välillä radioasemaa johonkin iloisempaan.” lupasin vaihtaa, vaikkei mp3-soittimessani radiota ollutkaan. Outo tilanne. Ei tässä kaupungissa yleensä ihmiset toisilleen puhu. Saati sitten välitä toisistaan. Vaikka eipä tuosta nyt mitään hyötyä ollut. Toisaalta tuli kyllä ihan hyvä olo. Ehkä se oli sitä solidaarisuutta: pyyteetöntä ja taustoista riippumatonta välittämistä tuntemattoman ihmisen hyvinvoinnista.

Laitoin luurit korville, ja hyppäsin pyöräni selkään. Tullessani solidaarisen miehen kohdalle hidastin hieman, katsoin olkani yli ja sanoin mahdollisimman vakuuttavalla äänensävyllä: ”Kiitos, taisit pelastaa minut.”

Jatkoin matkaa hyvillä mielin. Tuntui se vähän typerältä, mutta ehkä sillekin tuli hyvä mieli.

solidaarisuus 2/2008 11

jussi saarinen

ter veisiä Nicaraguasta

Melitina Meneses ottaa työnsä vakavasti.

jussi saarinen

Juan Pablo Martinez on korttipajan ainoa mies.

Arenalesissa pelätään, että kohtalo rankaisee ahnetta. Maissikortteja tekevä Melitina Meneses uskaltaa menestyä.

Vaurautta korttiverstaalta Jukka Pakkala renalesin kylässä on niin vähän liikennettä, että väsynyt koira saattaa torkkua keskellä katua.

Tilanne vilkastuu, kun Melitina Meneses lähtee kotoaan töihin maissikorttiverstaalle. ”Melitinalla on korkokengät, tulkaa katsomaan!” Arenalesin lapset juoksevat kortintekijän perässä.

Melitina on yksi kylän harvoista menestyjistä. Kolmikymppinen kahden lapsen äiti on alkanut vaurastua omalla työllään, mitä täällä ei yleensä tapahdu. Melitina tekee nicaragualaisia joulukortteja suomalaisille markkinoille. Kortit myydään Solidaarisuuden kautta.

Ennen kuin Melitina liittyi Arenalesin osuuskunnan naisten käsityöryh12 solidaarisuus 2/2008

mään, hän eli etupäässä miehensä tuloilla ja kävi välillä töissä läheisillä tupakkaviljelmillä. Niihin aikoihin perhe joutui tulemaan toimeen alle kahdella eurolla päivässä. Melitina lainasi sukulaisiltaan rahaa voidakseen ostaa lapsilleen ruokaa ja kengät.

Melitinan mies freddy villareyna viljelee parin hehtaarin palstaa. Jos säät sallivat, pelto tuottaa vuosittain parikymmentä säkillistä maissia ja kymmenen säkkiä papuja. ”Saahan perhe ruokaa, mutta ei semmoisen tilan tuotto riitä kunnon

”ikänsä köyhinä elelleet ihmiset eivät usko, että omasta työstä voi saada kunnollisen palkan.”

ter veisiä Nicaraguasta

Maissikortteja ympäri maailman toimeentuloon”, Melitina arvioi. Viime syksynä hirmumyrsky Felix tuhosi suurimman osan papusadosta. ”Aika monet kyläläiset lähtivät niiden tuhojen jälkeen Costa Ricaan töihin, kun näillä seuduilla ei ollut mitään työtä tarjolla”, Melitina kertoo. Osa Arenalesin taloista on nyt tyhjillään. niin ahkerasti joulukortteja, että hänen kuukausitulonsa nousevat parhaimmillaan 300 euroon.

Muut käsityöläiset juttelevat keskenään, kun Melitina ja puristinkoneen ääressä hikoileva juan pablo martinez keskittyvät töihin. Käsityöläiset ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia, jotka päättävät oman työpäivänsä pituudesta. Vain Melitina ja Juan Pablo paiskivat töitä kahdeksan tuntia päivässä. ”Ikänsä köyhinä elelleet ihmiset eivät usko, että omasta työstä voi saada kunnollisen palkan”, Melitina Meneses miettii. Käsityöryhmän naiset eivät halua ärsyttää kohtaloaan tekemällä liikaa töitä. ”Naapurit ajattelevat, että luoja pitää heitä ahneina ja rankaisee onnettomuuksilla, jos he tekevät niin paljon hommia kuin Juan Pablo ja minä”, Melitina nauraa. Arenalesin naisten tavoitteena on saada noin sadan euron kuukausiansiot.

Nykyisellä tahdilla he saavuttavat sen neljän tunnin työpäivillä. melitina tekee

värjätyistä maissinlehdistä valmistettujen korttien tuotanto aloitettiin kaksi vuotta sitten Solidaarisuuden maaseutukehityshankkeessa. Kortteja on myyty Suomen lisäksi Yhdysvaltoihin, Englantiin ja Sveitsiin, ja Nicaraguassa myyntipisteitä on jo yli 30. Solidaarisuuden tänä vuonna aloittama Kauppa ja kehitys -projekti edistää korttien markkinointia. ”maissikortti on hyvä matkamuisto”, arvelee projektin myyntiasiamies danilo gutierrez. Maissikortit ovat kauniita, halpoja ja kevyitä lahjaesi-

neitä. Marraskuussa maissikortteja esitellään Miamissa järjestettävillä joulumessuilla. Kauppa ja kehitys -projekti on myös solminut suhteita Costa Ricaan.

päästä siihen, että kortinteko antaisi pysyvän toimeentulon muutamille kymmenille käsityöläisille”, Danilo Gutierrez sanoo.

Costa Ricassa käy vuosittain viisi kertaa enemmän matkailijoita kuin Nicaraguassa, ja se on osoittautunut hyväksi markkinaksi monille nicaragualaisille käsityötuotteille. Danilo Gutierrez toivoo, että kolmasosa maissikorteista myydään ensi vuonna Costa Rican markkinoille. Maissikorttien sekä joissakin korttimalleissa käytettävän käsintehdyn uusiopaperin valmistamiseen osallistuu nykyisin 25 käsityöläistä. jp

”tavoitteena on

juan pablo martinez on Arenalesin ryhmän ainoa mies. Kaksi muutakin miestä on koulutettu maissikorttien tekoon, mutta he eivät kestäneet kyläläisten pilkantekoa. ”Ei ole hauskaa, kun ihmiset huutelevat kadulla perään, että et ole oikea mies, jos teet käsitöitä”, Juan Pablo tilittää. Arenalesin nuoret miehet uskovat, että on miehekkäämpää oleskella

kotona ilman töitä kuin valmistaa kortteja hyvällä palkalla. ”Silloin kun pilkataan, niin ajattelen vaan, että ainakin olen itse hankkinut oman toimeentulon enkä odota, että joku muu elättää minua kuukaudesta toiseen”, Juan Pablo sanoo. Sekin on kehitystä Pohjois-Nicaraguan kuivalla seudulla sijaitsevassa Arenalesin kylässä.

www.solidaarisuus.fi/osallistujavaikuta

solidaarisuus 2/2008 13

jukka pakkala

reportaasi Katherine Valenzuela työskentelee maissikeksileipomossa.

Ruokakriisistä eroon Ruokakriisi koettelee erityisesti köyhimpiä maita.

Maatalouden asiantuntijoiden mukaan Nicaraguassa on kuitenkin riittävästi mahdollisuuksia tuottaa oma ruokansa.

Jukka Pakkala merikan maista Nicaragua, Honduras ja Haiti kärsivät eniten ruokakriisistä. Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet niin, että pienituloisten perheiden tulot eivät riitä edes perustuotteiden ostamiseen. Näin ei tarvitsisi olla. ”Jos pienviljelijöiden tuotanto saadaan kuntoon, meidän ei tarvitse pyytää ulkomailta ruoka-apua”, uskoo Solidaarisuuden palkkaama maatalouskouluttaja juan carlos ponce. Nicaraguan viljelijöiden tuotantotavat ovat nykyisin aivan liian haavoittuvia. Kuivuudet ja myrskyt hävittävät joka vuosi suuren osan sadoista. ”Kuivuuden tuhoja voidaan vähentää pienten kastelulaitteiden avulla”, Juan Carlos Ponce sanoo. Tippakastelu vie kallisarvoisen veden suoraan hyötykasvien juurille, jolloin vettä ei tuhlata.

Nicaraguan asukkaista asuu kaupungeissa. Kaupunkilaiset odottavat, että maanviljelijät kykenevät tuottamaan riittävästi ruokaa kohtuulliseen hintaan. Alle kaksisataa euroa kuukaudessa ansaitsevat perheet käyttävät kaksi kolmasosaa tuloistaan pelkkien perusruokien hankintaan. Jos ruoan hinta nousee, perheet joutuvat tinki-

yli puolet

14 solidaarisuus 2/2008

mään lastensa ravitsemuksesta. Ruoan hinnannousu pudottaa köyhyysrajan alapuolelle kymmeniä tuhansia perheitä, jotka olivat jo onnistuneet parantamaan elinolojaan. Kansainvälinen maatalousjärjestö FAO arvioi, että maailman elintarviketuotanto pitäisi kaksinkertaistaa vuoteen 2050 mennessä, jotta ruokaa riittäisi kaikille.

”perheet joutuvat jo tinkimään lastensa ravitsemuksesta.” ”Polttoaineiden kallistuminen on kasvattanut tuntuvasti ruoan tuotantokustannuksia”, Juan Carlos Ponce huomauttaa. Samaan aikaan maissin, riisin ja papujen sadot ovat jääneet laihoiksi luonnontuhojen sekä Nicaraguan maanviljelyn alhaisen tuottavuuden vuoksi. ”Pientuottajien oma ruokaturva on niin heikoissa kantimissa, että sadot eivät riitä edes omien lasten ruokkimi-

seen”, toteaa Juan Carlos Ponce. Silloin ei voida tarjota ruokaa kaupunkien markkinoille. lisäksi satotuloksia voitaisiin maatalouskouluttajan mielestä parantaa nopeasti paremmilla siemenillä. Pohjois-Nicaraguan osuuskuntien yhteisjärjestö UCANS tuottaa nyt viljelijöille hyviä siemenlajikkeita. Yli sata tuottajaa sai tänä vuonna maissin, papujen ja durran siemeniä UCANSin kautta. ”Ruokaa saadaan lisää myös monipuolistamalla pientuottajien tuotantotapoja”, Juan Carlos Ponce sanoo. Osa Pohjois-Nicaraguan osuuskuntalaisista voi erikoistua kanojen tai sikojen kasvattajiksi ja joistakin muista viljelijöistä voi tulla rehuntuotannon asiantuntijoita. ”Käy Santa Rosassa katsomassa, miten lapset popsivat aamiaiseksi maitoa ja munakokkelia”, Juan Carlos Ponce kehottaa. ”Siellä et näe aliravittuja lapsia”. Kun osuuskuntien tuotanto kasvaa, perheet elävät paremmin ja kykenevät tarjoamaan ruokatuotteita myös kaupunkien markkinoille. Ruokakriisi väistyy ja lapset pääsevät eroon aliravitsemuksesta.

hyvän kastelujärjestelmän

jukka pakkala

reportaasi

Ruoantuotannon avainasiat Osuuskuntien yhteisjärjestö UCANS järjesti kesäkuussa seminaarin, jossa etsittiin keinoja ruoantuotannon kasvattamiseen. Osuuskuntalaiset keskittävät kehitysohjelmansa voimavarat sellaisiin kohtiin, missä panostuksista saadaan eniten hyötyä. parempia siemeniä: Hyvillä viljelyaloilla maissin ja papujen tuotanto voidaan kaksinkertaistaa nykyisestä, jos viljelijöiden käyttöön tuotetaan parempilaatuisia siemeniä, ja jos satotulokset varmistetaan oikean lannoituksen avulla. tilakohtainen suunnittelu: Kaikilla tiloilla tehdään kartoitus, jossa selvitetään tilan oloihin parhaiten sopivat tuotantomuodot. Viljelijät tekevät itse omat tuotantopäätöksensä, sillä heidän on yrittäjinä otettava itselleen vastuu tuotannon kannattavuudesta. Yhteisjärjestö antaa viljelijöille tilasuunnittelun koulutusta.

Kastelu parantaa nopeasti tuottavuutta sellaisilla alueilla, missä on riittäviä pinta- tai pohjavesivaroja. Solidaarisuuden hanke tukee kaivojen poraamista ja kastelujärjestelmien rakentamista. Kastelun avulla voidaan lisätä vihannesten ja hedelmien tuotantoa. Vihannesten kasvatus antaa viljelijöille noin viisinkertaiset tulot perinteiseen maissinviljelyyn verrattuna.

vesivarojen käyttö:

UCANS on jo kokeillut valkosipulilla ja pippurilla maustettujen maissirinkeleiden, hillotäytteisten maissikeksien ja marmeladimakeisten valmistamista.

Näistä on tulossa uusia tuotteita paikallisille ja ulkomaisille markkinoille. Myös maito- ja lihatuotteiden valmistamisessa edetään kohti korkeampaa jalostusastetta, jotta paikallisiin osuuskuntiin syntyisi uusia työpaikkoja.

perustuotteiden jalostus:

Juan Carlos Ponce uskoo, että Nicaragua voisi olla ruokatuotannoltaan omavarainen. järjestelmällinen koulutus: Valtaosa nicaragualaisista maanviljelijöistä on pientuottajia, joiden maatilan koko on alle kymmenen hehtaaria. Pienviljelijät eivät kuitenkaan saa minkäänlaista ammattikoulutusta, joka auttaisi heitä parempaan työtulokseen. UCANS on jo aloittanut viljelijäperheiden nuorille suunnatun koulutusohjelman, joka valmentaa seuraavaa sukupolvea nykyaikaisiksi yrittäjiksi. Ensi vuoden tavoitteisiin kuuluu pysyvästi toimivan osuuskuntakoulun perustaminen.

www.solidaarisuus.fi/osallistujavaikuta

solidaarisuus 2/2008 15

jukka pakkala

kommentti Somotossa asuvat Milpa Martinez ja Casandra Guevara saavat mahan täyteen joka päivä.

Tehdään lisää ruokaa

sunnuntaisin monissa nicaragualaisissa perheissä syödään nicaraguassa toteutetut hankkeet ovat opettaneet, että soppaa. Jos taloon tulee yllättäviä vieraita, soppaan voi- köyhyyden poistaminen riippuu paljon kehitysapua enemdaan lisätä vettä. Keitto ei lopu kesken missään tilanteessa. män ihmisten omista asenteista. Koko ikänsä äärimmäisen niukoissa oloissa eläneet ihmiset eivät osaa uskoa, että vaikeammaksi asia käy silloin, jos soppaan haluaisi lisätä heidän elämänsä voisi muuttua paremmaksi. He ovat totmuutakin kuin vettä. Viime vuonna pienituloiset nicaragu- tuneet siihen, että köyhyys on heidän kohtalonsa ja sitä alaiset huomasivat, että kolmasosa heidän vähäisestä osto- vastaan ei kannata taistella. He ovat kestämisen ja selviyvoimastaan katosi taivaan tuuliin siksi, että palkat pysyivät tymisen maailmanmestareita, mutta he suhtautuvat epäluuloisesti kaikkiin muutoksiin. ennallaan, mutta hinnat nousivat ennätyslukuihin. keskustelin aiheesta Condegassa asuvien nestor ja nora fuentesin kanssa. Nestor ajaa elääkseen sikaritehtaan kuor-

ma-autoa ja saa palkkaa alle sata euroa kuukaudessa – siis muutaman hyvän sikarin hinnan. Kun ruoka kallistuu, Fuentesin perhe tinkii ruokaostoksista. Se ei tarkoita, että Nora vain valitsisi entistä tarkemmin, minkä merkkisiä tuotteita hän ostaa kaupasta. Riisiä, maissia, papuja ja ruokaöljyä ei nyt löydy kauppojen tarjoustiskeiltä. Fuentesin perheen kolme lasta syö vähemmän ja huonompaa ruokaa kuin aikaisemmin. tätä ruokakriisi tarkoittaa käytännössä. Maailmassa on pal-

me keskitymme tuottamaan pieniä onnistumisia.

Kun papusato kohenee siksi, että käytetään uudenlaista siemenlajiketta, viljelijä alkaa uskoa että hän voi pärjätä entistä paremmin. Kun tippakastelu tuottaa pari kertaa peräkkäin hyvän vihannessadon, viljelijän itsetunto kasvaa ja hän alkaa luottaa enemmän omiin taitoihinsa. Kun pienviljelijän vaimo saa omia lehmiä tai ryhtyy hoitamaan sadan kanan kanalaa, hänestä alkaa tulla oman arvonsa tunteva yrittäjä. Miehet ja naiset löytävät keinoja, joiden avulla he voivat parantaa elämäänsä. He ymmärtävät myös entistä paremmin, mikä merkitys uusilla tiedoilla ja taidoilla on muuttuvassa maailmassa. Somotossa ja Boacossa tehdyt tutkimukset osoittavat, että askareissaan onnistuneet osuuskuntalaiset alkavat pitää parempaa huolta lastensa koulutuksesta.

siksi

jon ruokaa, mutta elintarvikkeet ovat entistä kalliimpia ja kulutus on epätasaista niin, että jotkut syövät liikaa ja toiset liian vähän. Maatalouden asiantuntijat toivovat, että kehitysyhteistyövaroja käytettäisiin yhä enemmän parantamaan kehitysmaiden viljelijöiden tuottavuutta, jotta ää- tällaisten muutosten kautta saadaan enemmän ruokaa rimmäinen köyhyys vähenisi ja jotta ruokaa riittäisi kaikil- pöytään sekä maaseudulla että kaupungeissa. Silloin ei le. Solidaarisuus kamppailee paremman ruokaturvan tarvitse lisätä keittoon pelkkää vettä, jos kotiin sattuu tupuolesta sekä Somalimaassa että Nicaraguassa. Kummas- lemaan lisää ruokavieraita. sakin maassa vaikeat luonnonolot ovat aiheuttaneet suuria Jukka Pakkala vahinkoja paikalliselle ruoantuotannolle. Olemme etulinSolidaarisuuden maakoordinattori Nicaraguassa jassa tekemässä voitavamme ruokakriisin ratkaisemiseksi.

16 solidaarisuus 2/2008

maista kuin ammattilainen

jussi saarinen

ter veisiä Nicaraguasta

1. tarkasta laatu.

Näytteessä ei saa olla liikaa murtuneita, ylikypsiä tai muuten viallisia papuja.

2. paahda kahvia pienissä

minuuttia.

erissä 7–8

3. arvioi tuoksu.

4. ryystä kahvia, jotta

maku leviää suussa. Etsi erikoisia makuja ja arvioi myös jälkimaku.

5. merkitse pisteet.

Kaikilla maailman kahvinmaistajilla on käytössään samanlainen arvostelukortti. Boacosta saadut pisteet eivät juurikaan eroa suomalaisen paahtimon antamista pisteistä.

Odilia Duarte löytää kahvista hedelmäisiä makuja.

Kahvinmaistaja vaalii laatua Maistaminen on tärkeä vaihe kahvin laatuketjussa.

Odilia Duarte pitää Tierra Nuevan laatua yllä.

Jukka Pakkala oacon luomukahviosuuskunnan kahvinmaistaja Odilia Duarte on tyytymätön. Filas Verdes -nimisen kylän kahvinkasvattajat ovat lähettäneet maistettavaksi kakkosluokan kahvia. ”Säkeissä on hyvien papujen seassa paljon ylikypsää kahvia, ja se huonontaa makua”, Odilia toteaa. Tuottajien oma laadunvalvonta on päässyt hiukan lipsahtamaan kahvin poiminnan ja kuorinnan aikana. ”Tuottajien ansiot riippuvat täysin siitä, miten hyvää kahvia he kykenevät tarjoamaan markkinoille”, kahvinmaistaja Odilia Duarte korostaa. Tierra Nueva -osuuskunnalla on oma kahvinmaistamo, missä kahvinkorjuun aikaan työskentelee yhteensä neljä Solidaarisuuden kouluttamaa maistajaa. ”Huippukauden aikana jokainen kahvinmaistaja testaa 600 näytettä kuukaudessa”, Odilia kertoo. ”Mitä enemmän kahvia maistellaan, sen parempi sekä maistajalle että tuottajille.” maistaja tunnistaa osuuskuntalaisten kasvattaman kahvin virheet mutta en-

nen kaikkea etsii kahveista niiden hyviä ominaisuuksia. ”Boacon alueen kahveissa on hedelmäisiä makuja, jotka kiinnostavat ulkomaisia ostajia”, Odilia mainitsee. Joissakin laaduissa on herkullinen suklainen tuoksu. Nicaraguan tuottaman kahvin laatu on parantunut huomattavasti viimeisten viiden vuoden aikana. Myös Boacon kahvi saa nykyisin paremmat pisteet kuin kolme vuotta sitten. ”Ennen maistajien kouluttamista suurin osa kahvintuottajista ei tiennyt, mikä on ostajien mielestä hyvää kahvia”, Odilia sanoo. Nyt tuottajat ovat uudistaneet kahvilajikkeitaan saadakseen parempaa kahvia ja koko tuotantoketjun laadunvalvonta on tehostunut. Tosin Filas Verdes -kylän kasvattajat näyttävät vielä tarvitsevan lisäkoulutusta.

18-vuotias Odilia Duarte kävi maistajakoulun kolme vuotta sitten. ”Isä ei halunnut päästää minua pois kotoa, mutta olin itsepäisesti sitä mieltä että naisilla on oikeus hankkia kunnon ammatti”, Odilia kertoo. Ammatin hän sanoo oppineensa kovalla harjoittelulla ja ahkeralla työllä.

Suomalainen haluaa hapokasta maailman vaaleinta kahvia”, kahvinmaistaja Odilia Duarte muistuttaa. Silloin tarvitaan hyvän makuista, hapokasta kahvia. Espanjalaisessa espressopaahdossa hienot makuvivahteet katoavat helpommin.

Yhä suositummissa kylmissä kahvijuomissa tarvitaan eri makuja kuin kuumissa.

Boacon matalimmilla rinteillä kasvava laimea kahvi menee kaupaksi espresson ostajille, mutta suomalaiseen makuun sopivaa hapokasta kahvia saadaan noin tuhannen metrin korkeudelta.

Nicaraguassa vain 14 prosenttia kahvista on laatukahveja – Guatemalassa ja Costa Ricassa noin puolet. Laatujärjestelmien kehittäminen voisi kaksinkertaistaa Nicaraguan pienten kahvintuottajien ansiot. Kahvin laatuun vaikuttavat lämpötilojen ja kosteusolojen lisäksi kahvilajikkeet, pensaiden saama ravinto sekä papujen käsittely poiminnan, kuorinnan, aurinkokuivatuksen, varastoinnin ja kuljetusten aikana. jp

”suomessa paahdetaan

solidaarisuus 2/2008 17

riitta kujala

kommentti John Kyakulaga on kehitysasioiden parissa työskentelevä konsultti.

”laitetaan ensin köyhyys kuriin, keskitytään vasta sitten ympäristöön.”

Köyhyys suurimpana haasteena kehitysmaissa köyhyys tarkoittaa enemmän kuin sitä, että rahaa ei ole. Ugandan hallitus liittää köyhyyden määritelmään matalan tulotason lisäksi heikon inhimillisen kehityksen ja voimattomuuden. Heikko inhimillinen kehitys tarkoittaa puutteita koulutuksessa, terveydessä ja sosiaalisessa statuksessa. Voimattomuudella tarkoitetaan sitä, että ihminen ei osaa määritellä tavoitteitaan ja toimia niiden mukaan, ihmisellä ei ole tietoa häntä koskevista asioista, ja itseluottamuskin on heikko.

Köyhyys on suurin syy kolmansien maiden hitaaseen kehitykseen.

ympäristö. Kuten monet kehitysmaat, Uganda kärsii vakavasta maaperän rappeutumisesta, metsäalueiden pienenemisestä, ryöstöhakkuista, ylikalastuksesta ja ilmansaasteista. Metsäpeitteen pieneneminen näkyy selvinä lukuina: kun vuonna 1900 trooppista metsää oli 31 000 neliökilometriä, vuonna 1960 metsää oli 11 000 neliökilometriä ja vuonna 1998 enää 6 440 neliökilometriä. Sadassa vuodessa metsäala on huvennut viidesosaan.

Viimeaikaisten arvioiden mukaan luonnonvarojen väheneminen aiheuttaa Ugandalle 17 prosentin vajeen bruttokansantuotteeseen.

vahvistavat toisiaan. Kehittyneiden maiden tulisi siksi vähentää köyhyyttä yhtenäisemmillä ohjelmilla. Erityiset alat, jotka tulisi ottaa huomioon on tasa-arvon lisääminen, perhesuunnittelun ohjaaminen, AIDSin, malarian ja muiden tappavien tautien vastainen taistelu ja yhteisöjen vahvistaminen.

John Kyakulaga Kyakulagan raportin voi lukea kokonaisuudessaan englanniksi osoitteessa www.solidaarisuus.fi/maat/ugandan_esittely

otetaan kiksi

kansallisen luonnonvarojen käyttöä hallinnoivan elimen NEMAn mukaan ympäristön tuhoutuminen jatkuu muun muassa köyhyyden, väkiluvun kasvun ja huonon terveyden vuoksi. Maaseudun köyhät ovat suoraan riippuvaisia ympäristöstä, josta he saavat ruokaa, energiaa, vettä sekä työtä ja toimeentuloa.

Köyhyys on suurin este muita kehitystavoitteita ajatellen. Pyrkimykset vähentää köyhyyttä, laskea syntyvyyttä, saavuttaa talouskasvua ja parantaa ympäristönsuojelua 18 solidaarisuus 2/2008

Järjestöt tarkkailun alla ugandassa toimii yli 7 000 järjestöä. Silti vasta voimaan tullut laki antaa maan hallinnolle suuret valtuudet kontrolloida ja puuttua järjestöjen tekemään työhön.

Järjestöjä valvovalla elimellä on valtuudet antaa järjestöille lupa toimia, ja myös lakkauttaa jo annettu lupa, ”jos yleinen etu sitä vaatii”. Muita perusteluja ei tarvita, eikä tässä elimessä ei ole yhtään järjestöjen edustajaa.

Esimerkiksi järjestöjen, jotka tuottavat ihmisoikeuksiin liittyvää materiaalia, tulee hyväksyttää ne hallituksen viestintäelimessä ennen julkaisua. Tämä on johtanut siihen, että ainakin osa järjestöistä toimii varovaisemmin kuin haluaisi, eikä puutu asioihin, jotka, vaikka ovat täysin laillisia, saattaisivat aiheuttaa hallinnossa närää. jk

Catherine Nabakanda on Ttikkalun Anti-AIDS-klubin sihteeri.

riitta kujala

uutisia Ugandasta

Riitta Kujala Ryhmä St. Kizito Ttikkalun alakoulun oppilaita pääsi COFCAWEn järjestämään kuusipäiväiseen koulutukseen toukokuussa.

Yksi heistä oli Catherine Nabakanda. atherine on 14-vuotias tyttö alakoulun 7. luokalta. Isä ja äiti ovat eronneet. Lapset, kolme tyttöä ja yksi poika, asuvat enon luona. Isä on juoppo, eikä auta lapsia millään tavalla.

Eno, lapseton mies, on kylän valittu poliittinen johtaja. Tulonlähteenä hän viljelee cassava-juurikasvia ja keittobanaania. Taloudessa on myös lehmä, kaksi sikaa ja kymmenen kanaa.

Kotona on paljon työtä, mutta ei liikaa, koska lapset työskentelevät yhdessä. He hakevat vettä ihmisille ja eläimille, kokoavat polttopuita, pesevät vaatteet, valmistavat ateriat, ruokkivat eläimet ja siivoavat talon ja navetan.

Haasteitakin riittää. Eno haukkuu juovuspäissään naapureitaan, jotka syyttävät tästä lapsia. Jos aterialla ei tarjota muuta kuin cassavaa, eno pieksää lapset. Catherinen on ansaittava omat taskurahansa työskentelemällä vaikka naapurien pelloilla. Saamillaan varoilla hän ostaa yleensä hammastahnaa ja pikkuhousuja.

Vähäisenä vapaa-aikanaan Catherine askartelee banaaninlehdistä koreja kotitarpeisiin tai kuokkii pellolla. Hänen unelmansa on valmistua aikuisena sairaanhoitajaksi. mitä catherine odotti COFCAWEn koulutukselta? ”Halusin oppia tietämään enemmän omasta kehostani.

Halusin myös tietää lasten oikeuksista kotona ja koulussa. Odotin myös aikuisten koulutukselta, että he muuttaisivat käyttäytymistään lapsia kohtaan myönteisemmäksi”, Catherine kertoo.

Odotukset täyttyivät. Catherine ker-

too oppineensa sukupuolitaudeista ja henkilökohtaisesta hygieniasta. Hän sai tietää, että vaikka lapsi varastaa, hän ei joudu vankilaan. Oikeuksien lisäksi hän oppi lasten velvollisuuksista.

Erityisesti Catherine Nabakanda oli kiitollinen hyvistä aterioista. Koulutuksen aikana lapset kehittelivät teemoihin liittyviä lauluja ja pikku näytelmiä, jotka he esittivät viimeisenä päivänä paikalliselle radiolle, Solidaarisuuden vieraille, vanhemmilleen ja opettajille. kuukausi cofcawen koulutuksen jälkeen Catherine arvioi, että hänen elämässään on tapahtunut oikeita muutoksia.

Ennen hän sai rahaa pojilta ruokaan seksin avulla, mutta nyt hän on lopettanut tavan, koska pelkää tulevansa raskaaksi tai saavansa sukupuolitaudin.

Ennen hän kapinoi enoaan vastaan, mutta nyt hän tietää myös omat vastuunsa. Eno vastusti Catherinen osallistumista COFCAWEn koulutukseen,

mutta on nyt siihen tyytyväinen.

Myös opettajat ovat tarkistaneet tapojaan. Ttikkalun koulun opettajilla oli tapana lähettää oppilaita hakemaan vettä pimeän tultua. Nyt tapa on lopetettu lasten turvallisuuden vuoksi. Ttikkalussa ei saa ilmaista kouluruokaa, ja ennen lapset karkailivat lounasaikaan, mikä altisti heidät hyväksikäytölle. Nyt oppilaat pysyvät koulussa. Varastelu ja tappelut ovat vähentyneet.

COFCAWEn koulutuksesta on poikinut myös harrastus. Kurssilla lapset muodostivat Anti-AIDS-klubin, jonka sihteerinä toimii Catherine. Kaksi kertaa kuukaudessa klubi järjestää koko koululle tilaisuuden, jossa kerrotaan jostain seksuaaliterveyteen liittyvästä aiheesta, esitetään kysymyksiä ja annetaan vastauksia.

“Koulutus opasti minua muuttamaan entistä negatiivista käyttäytymistäni.

Tunnen olevani nyt valistunut ja kykeneväni kasvamaan terveeksi aikuiseksi”, Catherina arvioi. solidaarisuus 2/2008 19

uutisia

COFCAWE on saanut hyvän vastaanoton dostavat Anti-AIDS-kerhoja, joihin voi liittyä kuka tahansa. Seksuaalioikeuksiin liittyvissä teemoissa järjestetään myös kyläyhteisökokouksia.

Hanke alkoi Wakison läänin Busukuman ja Gomben kunnissa tämän vuoden alussa. Puolessa vuodessa COFCAWE on kouluttanut kymmenessä koulussa 450 lasta ja nuorta. 443 opettajaa, yhteisönjohtajaa ja vanhempaa on saanut palautetta lasten haasteista ja ongelmista lasten itsensä esittäminä. 400 vanhempaa on nyt aikuisvertaiskasvattajia. 123 kouluakäymätöntä lasta ja nuorta on myös saanut

COFCAWEn koulutuksen. Yhteensä 22 Anti-AIDS-kerhoa on perustettu.

Kyläyhteisökokouksiin on osallistunut 814 kyläläistä. Kolmena sunnuntaina kuukaudessa COFCAWE vetää tunnin radio-ohjelman, jossa kurssin käyneet kertovat kokemuksistaan, koulutuksesta ja positiivisista muutoksista elämässään. COFCAWEn kouluttajat ja kuntien välskärit vastaavat puhelinsoittoihin, joita tulee myös Wakison naapurilääneistä.

Hanke on saanut positiivisen vastaanoton – monet muutkin kunnat ovat toivoneet hankkeen leviämistä myös niihin. rk

UMWA uudeksi kumppaniksi olidaarisuus on valinnut Ugandaan uuden yhteistyökumppanin. 30 järjestön joukosta parhaaksi selviytyi Uganda Media Women’s Association, UMWA. 25-vuotias naistoimittajien järjestö toimii naisten oikeuksien puolesta näkyvästi ja kuuluvasti. Järjestöllä on esimerkiksi oma yhteisöradio Mama FM, ja se on julkaissut naisasioihin keskittyvää sanomalehtiliitettä The Other Voicea sekä englanniksi että neljällä paikallisella kielellä.

Yhteistyön tarkoista toimintatavoista neuvotellaan paraikaa. Suunnitelman on määrä olla valmis vuoden loppuun mennessä. kj

elviira hirvonen

teina ryynänen

olidaarisuuden ja COFCAWEn yhteisen seksuaaliterveyshankkeen tarkoituksena on ehkäistä lasten seksuaalista riskikäyttäytymistä. Tutkimusten mukaan jo 8-vuotiaat lapset voivat olla seksuaalisesti aktiivisia Ugandassa.

Lapsista, heidän vanhemmistaan ja opettajistaan koulutetaan vertaiskasvattajia kouluihin ja koulujen ulkopuolelle. Osallistavien menetelmien avulla he saavat tietoa seksuaalisuudesta, lisääntymisterveydestä, sukupuolitaudeista, lasten oikeuksista ja kommunikaatiotaidoista. Koulutusten jälkeen lapset ja vanhemmat muo-

Vapaaehtoisten keskus avoinna ärtsiläläiset tukijoukkoineen ovat remontoineet pienellä budjetilla ja talkootyöllä kunnantalolle monitoimitilan. Talkoisiin osallistuneet marina fedotjeva ja irina kazantseva painottavat erityisesti nuorten tarvitsevan kokoontumistiloja.

Fedotjevalla on poika, ja hän näkee kokoontumistilojen puutteen kotonaan. ”Nyt pojat kokoontuvat usein meillä.

Ahdasta on ja meluisaa, kun kymmenkunta nuorukaista on yhdessä.”

Pelkän parveilun lisäksi lasten ja nuorten uskotaan saavan mielekästä tekemistä itselleen. ”Tietokonekerhot ovat tosi kiinnostavia. Kaikilla nuorilla ei ole kotonaan 20 solidaarisuus 2/2008

Uusituissa Värtsilän kerhotiloissa on jo pidetty esimerkiksi seksuaaliterveyskoulutusta nuorille.

tietokonetta, ja vielä harvemmalla nettiyhteys”, sanoo Irina Kazantseva, joka remonttitöiden lisäksi lupaa osallistua hanketoimintaan jatkossakin tietokonekerhon vetäjänä.

Kesällä tiloissa on aloittanut myös iäkkäiden kerho.

Remontti on osa Solidaarisuuden ehkäisevää päihdetyötä kehittävää hanketta 3 000 asukkaan Värtsilässä. Tarkoitus on vähentää nuorten, naisten ja miesten alkoholin sekä muiden päihteiden käyttöä ja siitä aiheutuvia haittoja.

eh

kuulumisia Karjalasta

Viisivuotiaalle lahjaksi kehto ortavalan turvakoti täyttää vuosia.

Solidaarisuus ja Karjalan Apu ry muistavat turvakotia kehdolla ja vauvan hoitopöydällä.

Solidaarisuus yhdessä Ensi- ja turvakotien liiton ja Karjalan Apu ry:n kanssa auttoi sortavalalaisia viisi vuotta sitten perustamaan kaupunkiin turva-

turvakodille on tarvetta Asiakaspalvelut

2004

2007

2 Turvakodin asukkaat

127

157

1 Asiakaspalvelut yhteensä

3 Soitot päivystyspuhelimeen

5504

4 Tukihenkilön saaneiden asiakkaiden määrä 5 Vierailut työpaikoilla ja kouluissa

785 23

186

12593 2777 41

908

kodin ja kunnostamaan sille tilat.

Vuosien varrella turvakodin henkilökunta on saanut koulutusta tukeakseen perheväkivallan uhreja ja ehkäistäkseen väkivaltaa.

Perheväkivaltaa ilmiönä ei Sortavalassa ole julkisesti tunnustettu ennen hankkeiden aloittamista. Huomattavien valistus- ja tiedotuskampanjoiden myötä perheväkivallasta on ryhdytty puhumaan avoimemmin ja siitä on tullut tuomittavaa. Yhä useammat naiset ovat hakeneet turvakodin tarjoamaa apua. Vasta nyt perheväkivaltatapauksia on ruvettu rekisteröimään. Sortavalan turvakoti onkin lyhyessä ajassa vakiinnuttanut paikkansa yhtenä merkittävimpänä sosiaalitoimen tarjoamana palveluna. pa & kj

elviira hirvonen

Miestyötä tehdään puhelimessa Työskentely väkivallantekijän kanssa on tärkeä osa Sortavalan turvakodin toimintaa. Miesten puhelinpäivystykseen saavat soittaa myös naiset.

Elviira Hirvonen urvakodin työtekijät miettivät pitkään, miten väkivaltaisia miehiä voisi tukea muuttamaan agressiivista käyttäytymistä. Vuoden alussa vapaaehtoiset aloittivat puhelinpäivystyksen joka kuun kolmas torstai.

Luurin päässä on tavallisia miehiä. aleksandr korotaev on ollut pidemmän aikaa toiminnassa mukana: hän aloitti vapaaehtoisena Solidaarisuuden ja Sortavalan Naisten kansalaisjärjestön hankkeessa, joka tähtäsi perheväkivallasta kärsivien naisten auttamiseen.

Korotaev on motivoitunut vapaaehtoistoimintaan, koska tuntee saavansa paljon tietoa. Hän haluaa tehdä käytännöllistä työtä, auttaa miehiä muuttamaan asenteitaan ja ennaltaehkäistä väkivaltaa.

Korotaevin mukaan miesten välinen keskustelu voi luoda hyvän kontaktin.

Tuntuu hyvältä, jos mies uskaltaa soittaa uudestaan. Vielä parempi on, jos sovitaan henkilökohtainen tapaaminen.

Päivystyksen jälkeen vapaaehtoiset keskustelevat tuntemuksistaan.

Tosin miehet tulevat tapaamisiin aika harvoin: he pelkävät menettävänsä kasvonsa. Tämä onkin miestyön suurin haaste. Aleksandr kokee auttavansa jo sillä, että kuuntelee.

Myös aleksandr hegai, oleg matskevich ja rudolf zaitsev osallistuvat turvakodin koulutuksiin ja pitävät puhelinpäivystystä tärkeänä.

Soittoja tulee sekä mieheltä että naisilta. Kun naiset soittavat, he haluavat puhua asioistaan ja kuulla asioista miehen näkökulmasta. Puolen vuoden aikana 32 miestä on ottanut yhteyttä turvakotipäivystykseen puhelimitse, heistä

on ollut väkivallantekijöitä.

Jokaisen päivystyksen jälkeen keskustellaan: mukana on päivystäjä, muut vapaaehtoiset, turvakodin johtaja ja miestyöstä vastuullinen turvakodin työntekijä. Miehet antavat palautetta tuntemuksistaan, siitä mikä meni hyvin, mikä oli vaikeaa. Samalla he saavat tukea toimintaansa.

Miestyön vapaaehtoiset ovat osallistuneet turvakodin henkilökunnan ja vapaaehtoisten koulutuksiin. Kursseja ovat vetäneet sekä Helsingin Mieskeskuksen että Pietarin sosiaali-juridisen avun keskuksen kouluttajat.

11

solidaarisuus 2/2008 21

kuulumisia Karjalasta

Miestyö ehkäisee väkivaltaa Sortavalassa uomessa on pitkä kokemus siitä, että perheväkivaltatilanteessa kaikki osapuolet tarvitsevat apua: Ensi- ja turvakotien liitossa ja sen jäsenyhdistyksissä on huomattu, että parhaaseen tulokseen päästään, kun väkivallan kokijan lisäksi myös sen tekijä saadaan työskentelyyn mukaan. Venäjällä Sortavalassa on myös ymmärretty miestyön tärkeys väkivallan ehkäisyssä.

Osana Sortavalan turvakodin toimintaa toimii miesten vastaanotto. Vuodesta 2006 on sortavalalais-miehille tarjottu apua väkivaltatilanteissa ja perhekriiseissä. Itse olen saanut osallistua kouluttajana miestyön kehittämiseen yhdessä sirpa hopiavuoren ja aiemmin kirsi mustosen kanssa. Miestyön koulutuksista on vastannut Ensi- ja turvakotien liitto Solidaarisuuden toimiessa koordinaattorina.

Miestyön koulutuksiin ovat osallistuneet turvakodin työntekijät sekä miesvapaaehtoiset, joita on tällä hetkellä neljä.

Aiheina ovat olleet monet perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvät asiat. Ennen kaikkea on pyritty löytämään välineitä käytännön työhön, miehen kohtaamiseen asiakkaana ja avuntarvitsijana. Miten motivoida miestä työskentelyyn ongelmansa kanssa? Minkälainen keskustelu on hyödyllistä?

Miten isyys ja lapsen hyvinvointi tulisivat näkyväksi?

suomen ja venäjän raja on elintasoeron suhteen yksi maailman suurimmista. Yhteiskunnissa on paljon eroja, mutta yksilötasolle mentäessä ongelmat ja kysymyksenasettelut ovat samoja: molemmissa maissa alkoholi on monen miehen elämässä liian suuressa osassa. Sekä Suomessa että Venäjällä on miehiä, joiden sukupuoliroolit ovat niin jäykät, että niissä pysyminen estää sekä puolison että oman hyvinvoinnin toteutumista. Suhtautuminen naisiin voi olla kontrolloivaa ja mitätöivää. Moni myös on ristiriitaisessa parisuhteessaan riippuvainen puolisostaan ja kykenemätön näkemään vaihtoehtoja elämässään. Kaikki nämä asiat ovat vaikuttamassa lähisuhdeväkivallan taustalla. Myös Venäjällä lähisuhdeväkivalta on monimuotoinen ilmiö, ja se ilmenee useilla eri tavoilla.

Olen ollut kolme kertaa Sortavalassa kouluttamassa, ja jokaisella kerralla olen itsekin oppinut paljon. Keskustelu venäläisten kollegojen kanssa on antanut aina aihetta miettiä myös omia työtapoja ja ajatusmalleja. Ei vähiten runsaiden miksi-kysymysten takia. Koulutukseen osallistuneiden valmius heittäytyä erilaisiin harjoituksiin on tehnyt vaikutuksen.

Antti Palmu

Oppia Jyväskylästä ryhmä vieraili Jyväskylässä elokuussa. Sosiaalitoimen, terveydenhuollon, lasten suojelutoimen, miliisin sekä turvakodin edustajat tutustuivat viikon ajan viranomaisten yhteistyöhön Suomessa.

Uutta vieraille oli viranomaisten ja Jyväskylän yliopiston yhteistyö. ”Vierailu oli osa koordinaatioryhmän koulutusohjelmaa. Sen tavoitteena ja lähtökohtana oli asiakasläheisyys perheväkivaltatyössä”, kertoo sirpa hopiavuori, Helsingin Mieskeskuksen perheterapeutti Ensi- ja turvakotien liitosta.

Tämä tarkoitaa sitä, että perheväkivaltatyö ei saa olla viranomaislähtöistä, vaan keskipisteenä pitää olla mies, nainen ja lapset. eh sortavalan turvakodin

Perheväkivaltatyö alkaa Pitkärannassa uutta perheväkivallan vastaista hanketta Pitkärannan piirin kanssa. Kuten Sortavalassa, Solidaarisuuden yhteistyökumppanit, Karjalan Apu ry ja Ensi- ja turvakotien liitto olivat mukana hankkeessa. Laatokan rannalla sijaitsevan kylän alueella asuu noin 23 000 henkilöä.

Uudessa hankkeessa korostuu Sortavalan turvakodin osaaminen. Turvakoti on Solidaarisuuden tukemien koulutusten avulla noussut 2000-luvulla Venäjän Karjalan edelläkävijäksi perheväkivallan vastaisessa työssä. Sortavalan turvakodin henkilökunta toimii Pitkärannassa kouluttajina ja jakaa kokemuksia perheväkivaltatyöstä pitkärantalaisten kanssa.

Ensimmäiset koulutukset järjestetään syksyllä 2008. Varsinaisen hankkeen rahoitus ratkeaa ulkoasianministeriössä ensi keväänä. pa solidaarisuus suunnittelee

22 solidaarisuus 2/2008

teina ryynänen

Jussi-työntekijä, psykoterapeutti Pääkaupungin turvakoti ry

lahjoita!

solidaarisuus 2/2008 23

24 solidaarisuus 2/2008