/solidaarisuus_lehti_syksy2007

Kansainvälisen solidaarisuussäätiön uutisia meiltä ja maailmalta

syksy 2007

Kaupankäyntiä Nicaraguassa:

Ensin kesäkurpitsat pelottivat, mutta riskinotto kannatti sivut 5–7

syksy 2007

3

Pääkirjoitus. Mitä on, kun antaa vasikan naapurille?

4

Solidaarisuus. Kansainvälinen solidaarisuussäätiö uudistaa ilmettään ja nostaa ydinarvon keskiöön.

9

Sadan sarvipään rodeo. Nicaraguassa Nälkä pois -kampanja keskittyy naisiin. Heille arvottiin lehmiä.

11

Maltetaan vielä. Cathrine Othieno kävi Helsingissä kertomassa, miten Ugandan nuorten seksitapoja voisi muuttaa.

18

Olga puhuu radiossa. Venäjän Karjalassa lehdentilaajia on vähän. Paikalliset kuuntelevat Sortavalan radiota.

20

Kolera. Somalimaassa koleraepidemia on vaatinut tuhansia ihmishenkiä. Solidaaarisuus tukee hädässä.

12-13

Maailmalla. Miksi Jukka lähti Nicaraguaan? Mikä on Riitan, Airin ja Elviiran tarina? Kenttäkoordinaattorit esiin.

21 solidaarisuus ISSN 0787-9644 Julkaisija: Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Toiminnanjohtaja: ISSN 0787-9644 Miia Nuikka Päätoimittaja: Katja Kuokkanen Säätiön hallitus: Tarja Kantola, pj Tuula Lampinen, varapj Karri Heikkilä Erkki Kanerva Riikka Keskitalo Reijo Paananen Tiina Seppälä Ilkka Tahvanainen Merja-Hannele Vuohelainen Henrik Wulff

Solidaarisuus-lehti jakaa tietoa ja antaa palautetta kaikille tukijoille, joiden lahjoituksin Kansainvälinen solidaarisuussäätiö toteuttaa kehitysyhteistyöhankkeitaan. Lehden tekemiseen on käytetty ulkoministeriön tiedotustukea.

Solidaarisuus jaetaan kaikille säätiön tukijoille ja yhteistyökumppaneille kautta maailman.

Solidaarisuus lähetetään maksutta kaksi kertaa vuodessa kaikille säätiön toiminnassa mukana oleville. Kansainvälinen solidaarisuussäätiö ylläpitää postitoimintaansa varten tietosuojalain mukaista tukijaluetteloa, joka sisältää säätiön toimintaa tukevien henkilöiden nimen ja postiosoitteen.

Mikäli mukana oleva henkilö haluaa nimensä ja osoitteensa pois tukijaluettelosta tai haluaa ilmoittaa muutoksesta, sen voi tehdä esimerkiksi soittamalla säätiöön (09) 759 9730.

Kansikuva: Jukka Pakkala Painos: 20 000 kappaletta

Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero Seuraava numero ilmestyy huhtikuussa 2008.

Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Agricolankatu 4, 00530 Helsinki puhelin (09) 7599 730 fax (09) 7599 7320

2 solidaarisuus syksy 2007

sähköposti finsolid@finsolid.fi internet www.finsolid.fi

pankkitilit Sampo 800019-744625, Nordea 101130-7206930, Oko 554128-44338

pääkir joitus

Solidaarisuutta on

”S

olidaarisuus on yhteisyyttä, oikeudenmukaisuutta, jakamista, ’kaverille kans’ -tunnetta.” Moni suomalainen käytti näitä sanoja kuvaamaan, millaisia ajatuksia, mielleyhtymiä tai tunteita sana solidaarisuus herättää. TNS Gallup haastatteli aiheesta viime kesäkuussa 1 168 suomalaista naista ja miestä.

teinen ja kantaaottava sana, joka nykyisessä markkinamyllyssä vältellään kuin ruttoa keskiaikana”, tiivisti yksi vastaajista. ”Toivottavasti kaikki olisivat solidaarisia – useampien ihmisten olisi hyvä olla”, täsmensi toinen.

Solidaarisuus näkyy arjessa vastavuoroisuutena, kuten eräs pitkän linjan kehitystyöntekijä tiivisti: ”Kun saadaan Solidaarisuussäätiö tilasi tutkimuksen, koska halusim- lehmä, annetaan vasikka naapuriin”. Se on sitoutumista globaaliin yhteisvastuuseen. Aito solidaarisuus on me tietää, kuinka laajaa solidaarisuuden kannatus kaukana hyvän omantunnon shoppailusta, johon on. Suurin osa kansalaisista pitää tutkimuksen mukaan solidaarisuutta tärkeänä arvona ja toimintaperinteinen hyväntekeväisyys meitä kannustaa. tapana. Lämpimimmin siihen suhtautuivat yli 60Kansalaisten myönteinen asenne innostaa ja ilahvuotiaat. Heistä selkeä enemmistö piti asiaa melko hyvänä tai erittäin hyvänä. duttaa. Keväällä uusittu strategia linkittää säätiön perusarvot entistä tiiviimmin kaikkeen toimintaan: solidaarisuus, ihmisoikeudet, Erityisen ilahduttavaa oli huomata, tasa-arvo ja demokratia kuuluvat kaiettä liki 40 prosenttia alle 25kille riippumatta sukupuolesta tai vuotiaista suhtautui solidaarivarallisuudesta. Päätavoitteemme suuteen myönteisesti. Eniten on köyhyyden poistaminen lisääsolidaarisuutta arvostettiin kaumällä tasa-arvoa. Yhteistyömaissa pungeissa (yli 40 prosenttia asukkaista). Maaseudulla myönteisiä ja kielteisiä keskitymme entistä tarmokkaammin edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja arvioita kertyi lähes yhtä paljon, sillä monaisten oikeuksia. Kehitämme köyhimpien lempiakantoja esitti runsas kolmannes. ihmisten mahdollisuuksia työhön ja pysySolidaarisuus herättää eniten sympatioita vään toimeentuloon. johtajien, alempien toimihenkilöiden ja ja työntekijöiden keskuudessa. ”Se on myönToiminnan tavoitteista ja tuloksista viestiminen on tärkeää. Kuten tämän lehden kannesta näkyy, muutoksen tuulet puhaltavat. Apuraportti jää nimenä historiaan, sillä lanseeramme arkikäyttöön uuden työnimen. Kansainvälinen solidaariNicaraguan yli pyyhkinyt hirmumyrsky suussäätiö on vastedes yhtä kuin Solidaarisuus.

Felix aiheutti kaaosta myös SolidaariTänä syksynä nettisivumme saavat uuden ilmeen, suuden hankealueella. Olemme mukuten muukin viestintämme. Tervetuloa osallistukana jälleenrakennuksessa, jotta permaan solidaariseen yhteisöömme! heiden kärsimys jäisi mahdollisimman

PS.

lyhyeksi. Jos mahdollista, osoitathan välittämisesi reagoimalla keräyspyyntöömme. Kiitos jo etukäteen!

Miia Nuikka

toiminnanjohtaja Solidaarisuus

KATJA KUOKKANEN

solidaarisuus syksy 2007 3

uutiset

Solidaarisuuden uudet internetsivut julkaistaan syksyn 2007 aikana. Grafiikan on suunnitellut Pekka Räty.

Säätiöstä tulee Kansainvälisen solidaarisuussäätiön nimiuudistusta tehtäessä Internetsivut saavat uuden ulkokäytiin läpi useita vaihtoehtoja. Uusi nimi korostaa solidaarisuut- asun, ja sähköpostiosoitteet muuttuvat solidaarisuus.fi-loppuisiksi. ta toiminnan tärkeimpänä arvona.

Solidaarisuuden kehitysyhteistyöMikko Sauli hön uudistus ei vaikuta. Virallisissa olidaarisuussäätiössä on kauan Käytännössä uudistus muuttaa yhteyksissä Kansainvälinen solidaakeskusteltu nimenvaihdoksesta. Apuraportin solidaarisuus-lehdeksi. risuussäätiö ei muuta nimeään.

Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Yksi kimmoke uudistukselle on on koettu pitkäksi ja kömpelöksi.

Solidaarisuutta on... yhä uusien toimijoiden esiinmarssi ”Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Kansainvälinen solidaarisuus- ... mikä? Kerro ajatuksesi meille. kehitysyhteistyön kentällä. Kaikki säätiö oli nimenä hajonnut KSS:ksi, Arvostamme tukijoidemme mie- haluavat erottautua muista.

Solidaarisuus on Kansainvälisen Solikaksi, säätiöksi ja nettisivuilla lipiteitä ja huomioimme ne toiFinsolidiksi”, kertoo nimityöryh- mintaa kehittäessämme. Kerrom- solidaarisuussäätiön tapa erottaumän sihteerinä toiminut Janne me ideoistanne lehdessä keväällä tua. Taustaksi TNS Gallupilta tilattiin mielipidetiedustelu.

2008.

Ronkainen. ”Suurimmalle osalle suomalaisista ”Lähdimme siitä, että haluamme Vastaajien kesken arvomme 30 pysyä kiinni solidaarisuuden arvois- Kahvin hinta -teosta. Tekijät: Sofia solidaarisuus on tärkeä. Muutoksella haluamme kertoa, että Solidaarisa. Uusi nimi löytyi vanhan ytimes- Laine ja Raisa Karjalainen. suuden tukeminen on konkreettiVastaukset 30.11. mennessä: tä”, pohtii toiminnanjohtajan äitiysnen tapa toimia solidaarisella tavalla vapaan sijaisena vuoden ajan katja.kuokkanen@finsolid.fi maailmassa”, Ronkainen sanoo. tai postiosoitteeseemme. työskennellyt Ronkainen.

S

4 solidaarisuus syksy 2007

reportaasi KATJA KUOKKANEN

Ostoskeskuksen kahvilassa Managuassa on paras valita kuppi vahvaa kahvia somotolaisen maissikeksin kyytipojaksi. Näin suosittelee Marago Cafén emäntä. Nicaraguassa opetellaan nyt perustuotteiden jalostamista markkinoille.

Jukka Pakkala, teksti ja kuvat Candelaria Velasquezin äiti perusti maissikeksileipomon, jota tytär jatkaa.

Maissirinkelit ja muita markkinahittejä

Somotolaiset rinkelipussit ovat näkyvästi esillä valintamyymälän hyllyssä Managuassa.

solidaarisuus syksy 2007 5

reportaasi

Valtaosa Nicaraguan viljelijöistä aloittaa viljelyn kuten San Antoniossa Somotossa. Härkäpari laitetaan kiskomaan puuauraa, jotta pelto saadaan muokatuksi. Kun sateet saapuvat, pellolle kylvetään maissia tai papuja.

B

ernardo Mendozalla on tilipäivä. Entinen rakennusmies, nykyinen vihannesviljelijä on juuri luovuttanut osan sadostaan vientiyhtiön Agrosegovian vastaanottopisteeseen.

Agrosegovia kuljettaa tuotteet samana päivänä Nicaraguan pääkaupungin Managuan lentoasemalle

Kesäkurpitsat Agrosegovian vastaanottopisteessä.

Somotoon on suunnitteilla pakkausasema pavuille. Pavut pakattaisiin kilon pusseihin myytäviksi suoraan kuluttajille.

6 solidaarisuus syksy 2007

viileään varastoon. Vihannekset vientiyritys on tuonut muutoksen, matkaavat iltakoneella Yhdysvaltoi- jollaisten aikaan saamiseksi monet kehitysapuhankkeet ovat jahkailleet hin Miamin valintamyymälöihin. vuosikausia. ”Pelotti hirveästi, mutta kyllä Viljelijöiden olisi kuitenkin kyetkannatti”, Mendoza tunnustaa miet- tävä vielä suurempiin muutoksiin, tiessään siirtyjos he haaveimistä pikku- ”Kyse on kaupasta, levat vaurasporkkanoiden markkinoiden tuntemisesta.” tumisesta. ”Kyse on ja kesäkurpitsojen tuottajaksi. kaupasta, markkinoiden tuntemiPari vuotta sitten Solidaarisuuden sesta”, selvittää maatalousneuvoja maaseutuhankkeeseen osallistuva Juan Carlos Ponce. viljelijä tuskin olisi uskonut, että häUseimmista hankkeista niihin nen tuotteensa lähtee näin ripeästi osallistuvat ihmiset opulkomaanmarkki- pivat kyllä noille. maanviljelyyn Yksityinen liittyvää neu-

reportaasi

Bernardo Mendoza on yksi Nicaraguan edistyksellisimmistä viljelijöistä, jotka kehittävät valmiita tuotteita myyntiin.

vontaa ja koulutusta. Sen sijaan kouluttajat eivät osaa sanoa, miten pienviljelijän tuotteet saataisiin parhaiten kaupaksi. ”Viljelijät masentuvat, kun kaupungeista tulevat kauppiaat ostavat tuotteet halvalla ja myyvät ne kaksinkertaisin hinnoin”, Ponce toteaa.

Tätä pulmaa ratkotaan nyt Solidaarisuuden hankkeessa. Projekti vahvistaa Somoton osuuskuntalaisten yrittäjäntaitoja ja edistää tuotteiden myyntiä suurissa kaupungeissa.

Yhtenä esikuvana on Boacossa toteutettu Reilun kaupan

kahvihanke. Sen kautta pienet kah- sa valintamyymälöissä ja suurten vitilalliset saivat Café Original-kah- ostoskeskusten kuppiloissa. vinsa suomalaistenkin kauppojen Portan valintamyymälän myyntihyllyihin. päällikkö Roberto Gonzalez korostaa laatua.

Somotolaisten uusi osuusteu”Meille tarjotaan nykyisin paljon rastamo myy sianlihatuotteita Poh- elintarviketuotteita guavahillosta jois-Nicaraguan markkinoille. banaanilastuihin. Yleensä pakkaukPaikallisten maissileipomoiden set ovat niin vaatimattomia, etteivät tuotteet ovat menestyneet Managu- ne herätä kuluttajan huomiota.” assa.

Pikkupusseihin pakattuja maissi- Suurin osa Nicaraguan maanviljerinkeleitä ja -keksejä myydään useis- lijöistä ei ole vielä ryhtynyt jalostamaan tuotteitaan. ”Tuottajat myyvät sadon yleensä halvalla tukkukauppiaille ja ostavat tarvikkeet kalliilla vähittäismyyjiltä”, maatalousneuvoja Ponce kuvailee. ”Viljelijät kärsivät tappioita sekä ostaessaan että myydessään.”

Ponce on mukana rakentamassa yhteisostoverkkoa ja jalostusketjuja.

Suoramyynti antaa viljelijälle paremman hinnan, ja kuluttaja saa lautaselleen hyvälaatuisia tuotteita. Se on reilua kauppaa Nicaraguassa. ”Maissirinkelit ovat parhaita vahvan kahvin kanssa”, kertoo kahvilaemäntä Jenny Gutierrez.

solidaarisuus syksy 2007 7

uutiset JUKKA PAKKALA

30 kertaa reilumpaa kahvi löi hintaennätykset kesäkuussa järjestetyssä laatukahvien huutokaupassa.

Pohjois-Nicaraguan vuoriseudulla tuotetusta kahvista maksettiin lähes 80 euroa kilolta. ”Laatukasvattajan täytyy tarkastaa joka papu”, sanoo huippukahvin tuottaja Marcio Peralta.

Saamansa rahat Peralta käyttää pientilansa parantamiseen. Internethuutokaupassa saavutettu ennätyshinta on lähes 30 kertaa korkeampi kuin Reilun kaupan hintasuositus.

Nicaraguan

Sandinon reitistä vetonaula Sandinon sissisodan aikaisen tukialueen halki kulkee matkailureitti.

Reitin keskus on Ocotalin kaupunki. Sandinon tukialue oli lähivuorilla. Reitti vie kyliin, joissa asuu entisten sissien sukulaisia. ”Näin Pohjois-Nicaraguan historia saadaan elämään”, sanoo matkailutiedottaja Nasser Reyes.

Reitin ovat suunnitelleet ryhmä matkailuyrittäjiä sekä hallitus, joka pyrkii kaksinkertaistamaan maan matkailutulot viidessä vuodessa.

Vallankumoussankari

JUKKA PAKKALA

Alcides Molina jakaa vettä, kun Boacon vedenottamo on suljettu.

Ilmastonmuutos vie veden Nicaraguassa metsien raivaa- neet laidunmaita entisille metsäaluminen laitumiksi lisää kuivuu- eille. Hakkuut ovat ulottuneet jokivarsien metsiin, joita on yritetty den tuomia ongelmia. suojella.

Jukka Pakkala

”T

Sandino vaalijulisteessa.

8 solidaarisuus syksy 2007

oki naapureita pitää auttaa, mutta ei meidän kaivo voi ratkaista koko kaupungin vesipulaa”, murehtii Alcides Molina.

Boacolainen Molina pumppaa pihakaivosta vettä naapureiden ämpäreihin. Vedenottamo on suljettu, koska lähteet ovat kuivuneet.

Boacon vesipula on seuraus metsien hävittämisestä.

Suuret karjatilalliset ovat laajenta-

lisääntynyt haihtuminen on kuivattanut joet ja laskenut pohjaveden tasoa. ”Nicaraguan ilmasto on muuttunut epäsäännölliseksi. Kuivat kaudet ovat yhä ankarampia, ja niiden välillä saadaan rankkasateita, jotka aiheuttavat tuhoisia tulvia”, toteaa säätieteilijä Mauricio Rosales. ”Jos metsiä suojellaan, ne toimivat luonnon puskureina”, Rosales lisää.

Kuumassa ilmastossa

uutiset kutsutut naiset saavat lehmän, mutta ne arvotaan, ettei myöhemmin syntyisi riitaa siitä, miksi jonkun saama lehmä antaa enemmän maitoa kuin toinen.

Naisilla ei ole ennen ollut omia lehmiä. Karjanhoito on Nicaraguassa miesten ammatti.

Naiset nostelevat arpoja pussista ja ryhtyvät katsomaan, minkä lehmän korvassa on sama numero kuin lipukkeessa. Oikeaa lehmää on vaikea löytää. Ryhmä miehiä siirtyy kentälle lassot kourassa.

Kaikki paikalle

hermostuvat ja alkavat laukata. Osa rynnistää vierasaitioon ja ajaa ulos Nicaraguan maatalousministeriön edustajat.

Säikkynä laukkaava lauma nostaa ilmaan sakean pölypilven. Vähitellen paimenet saavat lassonsa lehmien kaulaan ja kiskovat niitä erilleen.

Viimeiset naiset taluttavat lehmiä kohti kotia iltapäivällä. ”Tietenkin olen tyytyväinen”, sanoo Yasmina Rugama San Antonion kylästä.

Pian Rugaman lapset saavat maitoa omasta lehmästä. Solidaarisuuden hankkeessa naiset saavat koulutusta, jotta osaavat hoitaa karjaa.

Silloin lehmät

Nälkä pois -ohjelman arvonnassa vain naiset saivat osallistua.

Arvotaan sata lehmää Jukka Pakkala, teksti ja kuvat

T

ällaista tapahtumaa ei ole ennen järjestetty Yalaguinan stadionilla. Kentällä on sata lehmää ja puoli tusinaa unista poliisia, jotka

ovat vartioineet karjaa koko yön.

Aamuvarhaisella stadionin katsomoon saapuu naisia Yalaguinan naapurikylistä. Nicaraguan uusi Nälkä pois -ohjelma jakaa pienviljelijäperheille lypsylehmiä.

Lehmät aiheuttivat kunnon rodeon Yalaguinan baseballstadionilla.

solidaarisuus syksy 2007 9

kentällä

Veniranin hyötykäyttö on paljon helpompaa, kun pelkän punakoneen sijaan on myös lisälaitteet.

Kun traktoriin saatiin kuski ja aura

S

omoton osuuskuntalaisten traktori pääsi käyttöön, vaikka aluksi kaikki näytti epävarmalta.

Venezuelan ja Iranin yhteisyrityksen tekemä traktori saatiin lahjaksi presidentti Hugo Chavezilta. Nicaragua ja Venezuela ovat nykyisin erittäin läheisissä väleissä.

Osuuskuntien valitsema kuljettaja ajoi Veniran-merkkisen trak- Marvin Espinoza säätää kylvöauran painuntasyvyyttä. torin Somotoon sadan kilometrin päästä, missä sitä oli käytetty kuskien kouluttamiseen. Veniran pö- keen avulla saatiin ostettua myös risteli kevyesti, sillä sen rasitteena kylvöaura ja lautasmuokkain ei ollut kyntöauroja tai muita lisä”Maatalouskäyttöön laitteita. osuuskuntalaiset raapivat päätään ja miettivät, mitä uudella vehkeellä voisi tehdä. Maatalouskäyttöön punainen traktori ei aluksi sopinut, kun siinä ei ollut työntekoon kelpaavia laitteita.

Somotolaiset päättivät, että traktori kannattaa laittaa katoksen alle, jottei se joudu kärsimään sateesta eikä liiasta auringonpaisteesta.

Solidaarisuuden maaseutuhank-

Somotossa

10 solidaarisuus syksy 2007

punainen traktori ei aluksi oikein sopinut.” hommiin. Aamukuudelta traktorin ympärillä oli kymmenkunta osuuskuntalaista potkimassa renkaita. Traktorikuskia ei näkynyt missään.

Kahdeksalta somotolaiset päättelivät, ettei luottokuski aio saapua paikalle. Valittiin lähetystö, joka lähti jeepillä metsästämään uutta.

Ei muuta kuin

Tunnin kuluttua metsästäjät tulivat takaisin mukanaan uusi traktorikuski. Uusi kuljettaja potki traktorin renkaita ja totesi: ”Jaaha, enpä ole ennen ajanut tällaista laitetta.”

Traktori vietiin pellonlaitaan.

Maahantuojan korjausmies oli jo kerran säätänyt traktoria, kun se ei koeajossa kääntynyt vasemmalle.

Nyt ajokki kääntyili ketterästi, mutta auran lautaset eivät painuneet riittävän syvälle.

Kuljettaja Marvin Espinoza ryhtyi korjaamaan asiaa. Somotossa työkaluja käytetään vasta, jolleivät käsivoimat riitä.

Marvin hoiti säädöt pelkillä hauiksilla, ja traktori pääsi avaamaan Pohjois-Nicaraguan peltomaahan pitkiä, mutkaisia vakoja.

Uusi traktori muokkaa ensimmäisen kylvökauden aikana 30 viljelijän pellot. Seuraavalla kaudella vielä enemmän.

Jukka Pakkala, teksti ja kuvat

uutiset MIKKO SAULI

Katulapset puntarissa kahden slummialueen, Katven ja Kisenyin, katulapset ovat saaneet ammattikoulutusta vuodesta 2004.

Nyt Solidaarisuus arvioi, miten hankkeessa onnistuttiin. Vuoden loppuun mennessä selvitetään, mikä on ollut koulutuksen vaikutus lasten elämään. Mittareina käytetään katulasten määrän muutosta, lasten aseman parantumista sekä yhteisön tietoisuutta lasten oikeuksista.

Samalla arvioidaan yhteistyön sujuvuutta Solidaarisuuden ja hankkeen toteuttaneen kumppanijärjestön Focan välillä kuluneina kolmena vuonna. Solidaarisuuden ja Focan yhteistyö on kestänyt yhdeksän vuotta.

Kampalan

PÄIVI ANTTILA

Cathrine Othieno vieraili elokuussa Suomessa.

1 500 ratkaisua liian varhaiseen aikuistumiseen Seksi tarkoittaa monille Ugandan nuorille toimeentuloa. Solidaarisuuden kumppanijärjestön Cofcawen johtaja Cathrine Othieno korostaa naisten ja miesten yhteistyötä liian varhaisten seksikokemuksien karsimisessa ja hiv-tartuntojen välttämisessä.

Mikko Sauli, teksti ja kuvat

S

eksuaaliterveyteen perehtyminen Kampalaa ympäröivän Wakison piirikunnissa on riipaisevaa.

Köyhyys vaikuttaa siihen, että seksiTanssia Focan juhlassa huhtikuussa. kokemuksia on jo hyvin nuorilla. ”Haastattelin tyttöjä, poikia ja Johtajat Ugandassa nuoria vanhempia hankkeen taustaEntisen brittiläisen kansainyhtei- tutkimukseen. Itkin, kun ymmärsin, sön johtajat kokoontuvat Ugandan että ihmiset tiedostavat ongelmia, pääkaupungissa Kampalassa 23.– mutta heillä ei ole keinoja niiden ratkaisemiseen”, Othieno kuvaa.

25. marraskuuta.

Kokous on köyhälle maalle mittava ponnistus. Kymmenen uutta Nuoret imevät vaikutteita vanloistohotellia on rakennettu valtion hempien esimerkistä, elokuvista ja baareista. He ovat tietoisia hivistä ja takauksella ja katuja kunnostettu.

Katujen kunnnostus, sairaaloiden muista seksitaudeista sekä niiden airesurssointi sekä mahdolliset ulko- heuttamista riskeistä, mutta vaarat maiset investoinnit ovat tervetullei- on helppo sivuuttaa arjessa. Ongelta. Varjopuolena useita kotimaan ma koskee sekä poikia että tyttöjä. hankkeita, kuten valtakunnallinen pienluotto-ohjelma, on laitettu va- Othienolla on pitkä kokemus seksuaaliterveyshankkeista. Vuosien rojen puutteessa jäihin.

työ on opettanut etsimään osapuolten tasapainoa koulutuksessa.

Solidaarisuuden ja Cofcawen uudessa hanke-ehdotuksessa koulutusryhmissä on puolet naisia ja puolet miehiä. ”Vaikka pelkästään naisille suunnattu valistus on tarpeellista, siihen liittyy ongelmia.” ”Kun nainen tulee kotiin, mies saattaa lyödä ja kysyä, mistä nainen on oppinsa saanut. Tämän vuoksi käytämme sekaryhmiä koulutuksessamme”, Othieno toteaa.

Wakisossa on tarkoitus kouluttaa noin 1 500 ihmistä. Lisäksi koulutetut välittävät tietoa yhteisöihinsä. ”Pyrimme tarjoamaan ihmisille välineitä, joilla he voivat itse ratkaista ongelmansa. Osapuolet oppivat ymmärtämään toisiaan, ja saavutetaan paras tulos”, Othieno pohtii. solidaarisuus syksy 2007 11

henkilö

Naisemme/miehemme Karjalassa, Nicaraguas Maailmaa on vaikea parantaa etätyönä. Köyhyyden poistaminen vaatii paljon muutakin kuin rahalähetyksiä kaukomaille. Solidaarisuuden kenttäkoordinaattorit varmistavat, että kehitysyhteistyö sujuu sääntöjen mukaan.

Mikä motivoi heidät työskentelemään hankalissa olosuhteissa kaukana Suomesta?

Mikko Sauli, teksti Katja Kuokkanen, kuvat

Tiedostan tuen tärkeyden vaikeina aikoina Elviira Hirvonen, Venäjän Karjala

”

Olen inkeriläinen Sortavalasta. Nuorena etsin identiteettiä kahden kulttuurin välillä. Nykyisin minulla on virallisestikin kaksoiskansalaisuus.

Opiskelin ensin matematiikan ja fysiikan opettajaksi Neuvostoliitossa. Tulin Suomeen 1998 opiskelemaan Venäjän opettajaksi Joensuun yliopistoon.

Nollasta aloittaminen oli suuri muutos. Minulla ei ollut ystäviä Suomessa, ja muuttoon liittyvästä byrokratiasta sain selviytyä yksin.

Vuonna 2002 tein keikkatöitä venäjän tulkkina ja etsin vakituisempaa työpaikkaa. Sellainen oli tarjolla Karjalan apu -järjestössä Joensuussa.

En saanut paikkaa, mutta sitä kautta löysin Solidaarisuussäätiöön.

Naisten kanssa tekemäni työn kautta kävin läpi omia vaikeita kokemuksiani. Tiedostan tuen tärkeyden vaikeina aikoina.

Venäjällä naisiin kohdistuvan väkivallan olemassaoloa aletaan vasta myöntää.

On hienoa kyetä auttamaan entisen kotikaupunkinsa naisia ja osoittaa siten solidaarisuuttaan.”

12 solidaarisuus syksy 2007

Miten voi auttaa, ettei ihmiste n Tutustuin somalikulttuuriin työssä ottokeskuksessa 1990-luvulla. Siin perheen ja suvun asema. Arvostan huolehtivat jäsenistään.

Vastaanottokeskuksen työ oli kuluttava sen uhreihin erikoistuneeseen yksikköön jonot, joten kuuntelin toinen toistaan k vampia tarinoita kidutuksista.

Huomasin ilmoituksen Solidaarisuusmaan koordinaattorin paikasta. Olin va paikkaa, ja haun lopputulos oli suuri yllä miten apua voisi antaa paikan päällä, jott Työlläni on merkittävä rooli juuri naisten salaisyhteiskunnan rakentamisessa laajem Klaanipäälliköt olivat lopettamassa rau kyllästyneitä sotaan. He muodostivat mu työnsivät miehet takaisin. Näin Turvatoimet Somalimaass maan paikallisten sääntöjen lännyt, enkä tähyä muihin te

”

”

tu n E työ. me vaik miten va nommaksi joilta. Se on keita e teho

henkilö

assa, Ugandas e n tarvitse paeta?

sa ja Somalimaassa Halusin tehdä enemmän heikkojen puolesta Riitta Kujala, Uganda

Airi Kähärä, Somalimaa

ssä Helsingin vastaanSiinä säväytti eniten stan, kuinka perheet tavaa. Kidutuköön oli pitkät an karmiussäätiön Somalin varma, etten saisi yllätys.

Työssäni mietin, jottei ihmisten tarvitsisi lähteä pakoon. isten oikeuksien parantamisessa ja kanajemminkin. rauhanneuvottelut, mutta naiset olivat t muurin neuvottelupaikan ympärille ja Näin Somalimaa saatiin rauhoitettua. aassa ovat mittavat, ja joudun pukeutuöjen mukaisesti. Silti en ole koskaan pein tehtäviin.”

”

Olen ollut Ugandassa vuodesta 1986. Ennen työskentelin lääkärinä Janakkalan terveyskeskuksessa. Minulla oli paljon rahaa, mutta vähän vapaa-aikaa.

Halusin tehdä enemmän heikkojen puolesta. Olin kiinnostunut Afrikasta. Uganda oli noussut maailman tietoisuuteen Idi Aminin hallinnon myötä 1970-luvulla.

Kätilötuttavani kertoi työpaikkailmoituksesta. Lähdin Mannerheimin lastensuojeluliiton terveyskeskushankkeeseen Ugandaan. Hirvitti, mutta päätin, etten voi jänistää.

Jatkoin hankkeessa vuoteen 2000 asti. Olin jo tulossa Suomeen, kun kuulin Solidaarisuussäätiön kenttäkoordinaattorin paikasta.

Kun tilaisuus aukeni, päätin jäädä. Tuleminen säätiöön oli suuri muutos. En ollut toiminut järjestöpuolella.

Yksinäisyys vaivasi alkuun, sillä minulla ei ollut suomalaista työyhteisöä. Pitkäaikainen työtoverini, ugandalainen Cathrine Othieno oli tukenani.

On äärimmäisen tärkeää, että on olemassa luotettava ihminen, joka tarkoittaa, mitä sanoo.”

Hankkeet ovat saaneet tukea tuhansilta epäitsekkäiltä Jukka Pakkala, Nicaragua

”

Koin poliittisen herätyksen 1970-luvulla. Ihmisten eriarvoisuus ja köyhyys satuttivat. Tulin Solidaarisuussäätiöön töihin 1976 Chile-kampanjaan. Halu-

simme tuoda diktatuurin uhrien kohtalot julkisuuteen. Solidaarisuustyöstä tuli minulle kokopäiväinen urakka, ja opinnot jäivät. Lähdin Nicaraguaan 1986 neljäksi kuukaudeksi, mutta reissu venyi niin, että se on kestänyt 20 vuotta.

Ensimmäisissä hankkeissa solidaarisuus oli keskeisempi kuin kehitysyhteistyö. Halusimme auttaa nicaragualaisia, jotka kärsivät contrien sodasta ja halusimvaikuttaa, jotta sota loppuisi. Sandinistivallankumouksen aikana huomasi hyvin, n vallankäyttö vääristyi niin, ettei elämä parantunut vaan muuttui entistä huoaksi. Solidaarisuuden hankkeet ovat saaneet tukea tuhansilta epäitsekkäiltä tukie on solidaarisuutta parhaimmillaan. Me osaamme nyt suunnitella ja tehdä hanka entistä paremmin. Projektit tuottavat parempia tuloksia, ja apu menee tehokkaammin perille. Vuosien kokemuksista on siis osattu oppia.” solidaarisuus syksy 2007 13

raportti

Ugandan naiset sijoittavat maissiin Oikein käytettyinä mikroluotot edistävät yhteisön ja koko yhteis- Ugandassa suurin osa perheistä kunnan talouden kehittymistä. Solidaarisuuden pienluottoringit saa toimeentulonsa maanviljelystä.

Siksi köyhyyden vähentäminen ja keskittyvät köyhimmille alueille, kuten Kyanamugen kylään. elintason nostaminen onnistuu Janne Sykkö Ugandassa parhaiten maanviljelykangopuun varjoon on ko- naiset sopivat, ettei jäsenillä ole saa- sen tuottavuutta parantamalla. koontunut ringiksi ryhmä nut olla aikaisempia lainoja.

Lähes korvaamatonta perheille on naisia. Lapset ovat sivummalla, ja Näin varmistettiin, että ryhmän mahdollisuus saada pientä pääomaa pienimmät tepsuttelevat äidin luok- jäsenet ovat velattomia, sillä he tuli- käytettäväksi. Pienlainalla perhe voi se ja taas leikkimään. sivat takaamaan toistensa lainoja. hankkia lehmän, parempia siemeniä Ryhmä on toiminut hyvin. Takai- viljelykseen tai uusia työkaluja.

Ugandalaisen Kyanamuge-kylän naiset ovat tulleet keskustelemaan sinmaksujen aikataulussa on pysytpienlainojensa takaisinmaksusta ja ty, ja ryhmän yhteissijoitus maissi- Mikroluottojärjestelmät on käyttötarkoituksesta. peltoon on osoittanut, että suunniteltu antamaan lainoja perLainaryhmän perustamisessa voimavaroja yhdistämällä kaikki heille, jotka ovat liian köyhiä pääsyhdeksi kriteeriksi voivat saavuttaa enemmän. täkseen tavallis-

M

PÄIVI ANTTILA

Nabasese Sephroza on yksi Solidaarisuuden tukemien lainaryhmien ryhmänjohtajista.

14 solidaarisuus syksy 2007

raportti ten pankkien asiakkaiksi. Kun perheiden käytössä oleva rahamäärä on suurempi, rahan käyttöä voi suunnittella paremmin.

Hätätapauksissa lainaa voi käyttää esimerkiksi lääkkeisiin, lapsen kuljettamiseen terveysklinikalle tai yllättäviin koulukuluihin.

Ugandan valtio on huomannut, että pienlainat ovat tehokkaita köyhyyden vähentämisessä. Oikein käytettyinä ne edistävät yhteiskunnan ja

Solidaarisuus on keskustellut merkiksi aina mielletä yrittäjiksi tai useiden mikroluottoja myöntävien he eivät saa lainaa sukupuolensa taorganisaatioiden sekä Amfiun kans- kia. sa siitä, kuinka lainoja saadaan kohHiv/aids vaikuttaa monin tavoin yhteiskuntaan ja myös pienlainajärdistettua köyhimmille perheille.

Pienluottojen antamisessa keski- jestelmään.

Maanviljelitytään köyhiin per- Luottojen myöntämisessä jöille tulisi kehittää sopivamheisiin, jotka eivät keskitytään köyhiin perheisiin, pia ole vielä jotka eivät ole saaneet lainaa. lainaustapoja, jotka ottaisivat saaneet paremmin huopienlainomioon heidän tarpeensa.

PÄIVI ANTTILA Köyhimmille lainojen korot ovat edelleen liian korkeita, useilla mikroluotto-organisaatioilla on vaikeuksia tarjota lainoja syrjäseuduilla köyhille perheille ja samalla yrittää pitää toiminta sellaisena, että se kattaisi lainan antamisesta aiheutuneet kulut.

opittu, että lainojen lisäksi köyhät perheet voivat säästää rahaa pahan päivän varalle.

Kyanamuge-kylässä naiset vievät mikrolainakeskustelun päätteeksi vierailijat tutustumaan maissipeltoon, joka on saatu kasvamaan mikrolainan avulla.

Toiminnassa on

Kyanamugen naiset takaavat toistensa pienluotot.

Kirjoittaja on Solidaarisuuden ohjelmakoordinaattori, joka vieraili Ugandassa huhtikuussa.

talouden kehittymistä. Valtio on ja.

Vaikka mikroluottoja on Ugankäyn- nistänyt kansallisen mikrodassa paljon, Amfiu on listannut Lisätietoja mikroluottohankkeista: luotto-ohjelman.

Lainsäädäntöä on vielä monta haastetta. Naisia ei esi- www.amfiu.org.ug kehitetty, lainanantajien koulutusta Mikroluottoja on myös hiv-positiivisille tuetaan ja maahan on perustettu katN Hiviin sairastuneiden perheiden N Mikroluotto-organisaatiot sekä tojärjestö, Assovakuutusyhtiöt ovat suunnitelleet tulotaso laskee sairauspäivien ja ciation of Micromyös erityisvakuutuksia, jotka on työtehon heikentymisen takia. finance suunniteltu hiv-positiivisille.

Institutions of N Terveiden perheenjäsenten täytyy Uganda (Amkattavat osan huolehtia sairaasta, eivätkä he voi N Vakuutukset sairaalakuluista ja lääkkeistä. tehdä töitä tai käydä koulua. fiu).

solidaarisuus syksy 2007 15

uutiset KATJA KUOKKANEN

Miten vastata kriisipuheluun? turvakotiin tulee jatkuvasti soittoja ihmisiltä kriisitilanteessa. Työntekijät vastaavat avioeroihin, lähimmäisen menettämiseen ja itsemurha-ajatuksiin littyviin puheluihin. He auttavat kuuntelemalla, sopivat tapamisesta tai neuvovat psykologille.

Kuitenkin kriisityö on hyvin erilaista kun perheväkivaltatyö, johon turvakoti on erikoistunut. Siksi turvakodin työntekijät ja neljä vapaaehtoista osallistuivat kesäkuussa kriisityökoulutukseen Pietarissa.

Kouluttajat olivat perheväkivallan uhrien sosiaali-juridisesta palvelukeskuksesta ja Pietarin psykologisesta korkeakoulusta.

Sortavalan

KATJA KUOKKANEN

Värtsilän sairaalan johtaja Lilija Tservonjashaja pitää hyvänä, että ihminen voi itse arvioida alkoholinkäyttöään.

A-klinikka vakuutti Lilija Tservonjashajan ten voit seuraavana aamuna, jäivätkö asiat hoitamatta, miten lähimmäiset reagoivat. ”Nämä pisteet kertyvät nopeasti!

Tämän annan sairaalan henkilökunnalle ja asiakkaille. Tämä on hyvä Elviira Hirvonen, keino antaa ihmisen itse arvioida, Katja Kuokkanen kuinka asiat ovat viinankäytön suhärtsilän sairaalan johtava lääkä- teen”, johtava lääkäri huudahti saari Lilija Tservonjashaja suh- tuaan testin eteensä. tautui vielä keväällä kriittisesti päihdetyöhön. Hänestä alkoholisteja ei Olennaista koulutuksessa oli voinut auttaa vaan heidät oli jo me- antaa ideoita ehkäisevään päihdenetetty. työhön. Solidaarisuus ja A-klinikkaOsana ehkäisevän päihdetyön säätiö suunnittelevat loka-marrashanketta A-klinikkasäätiön koulut- kuussa koulutuksia Värtsilän taja Petri Kylmänen esitteli kesä- sairaanhoitajille, koululaisille, vankuussa 10-kohtaisen alkoholiriippu- hemmille ja kerhonvetäjille. vuustestin Tservonjashajalle ja A-klinikkasäätiö on aiemmin tomuulle koordinaatioryhmälle. teuttanut hankkeita Venäjällä. VärtTestissä kysytään, kuinka usein, silän hankkeessa sen asiantuntekuinka paljon kerrallaan olet juonut, musta käytetään myös ehkäisevään osasitko kontrolloida tilanteen, päihdetyöhön keskittyvien internetmuistatko kaikki, mitä tapahtui, mi- sivujen tekemiseen.

Kesäkuussa Solidaarisuus kutsui A-klinikkasäätiön puhumaan päihdetyöstä Värtsilään.

10 kohdan alkoholitesti teki vaikutuksen sairaalan johtajaan.

Turvakodin esitteitä.

Kirja Venäjän ihmisoikeuksista Venäjän ihmisoikeusliike esittäytyy

tänä syksynä. Toimittaja Airi Leppänen on toimittanut teoksen Venäjän ihmisoikeusliike – kollektiivinen muotokuva (Gaudeamaus).

Tämä katsaus 2000-luvun alun Venäjän kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien tilanteisiin on Solidaarisuuden julkaisema.

Teoksessa venäläiset ihmisoikeusaktivistit tutustuttavat lukijan Neuvostoliiton ja Venäjän ihmisoikeusliikkeeseen ja sananvapauden tilaan.

Kysy lisää: katja.kuokkanen@finsolid.fi tai puh. (09) 759 97311.

16 solidaarisuus syksy 2007

V

kentällä

Lehmät kävelevät Värtsilän–Sortavalan tien varressa lasten leikkipaikoilla, sotkevat pyykit naruilla ja jopa tulevat pikkupuotiin tai kerrostalojen käytäviin.

Yhteinen nimittäjä lehmälle ja viinapullolle

P

itkin Sortavalan ja Värtsilän teitä kulkevat lehmät ovat vähän kuin asenne alkoholiin Venäjällä. Vanhat uskomukset ja Neuvostoliiton perintö vaikuttavat.

Alkoholiin suhtaudutaan myönteisesti, kunnes ihmisestä tulee alkoholisti. Sitten alkoholismi on oma syy, eikä kukaan, paitsi ehkä sukulaiset, välitä. suhtautuvat vaeltaviin lehmiin. Jossain on päällikkö, jonka vastuulla asia on, eikä muiden tarvitse huolehtia.

Värtsilän viranomaiset yrittivät vaikuttaa asiaan. Lehmille määrättiin laitumia. Kuitenkaan jotkut emännät eivät suostuneet viemään lehmiä laitumille.

Kunnanjohtaja ja muut viranomaiset päättivät rangaista sakolla omistajia, jotka eivät noudata sääntöjä. He merkitsivät maalilla lehmät, jotka olivat tiellä, jotta ne tunnistaisi. Aamulla millään lehmällä ei enää ollut merkkiä.

Samoin asukkaat

lehmien pitää olla laitumilla.

Kunnan viranomaiset jatkavat taistelua ja toivovat, ettei sakko olisi ainoa tapa muuttaa asioita.

Venäläinen esite alkoholin vaaroista.

Lopulta viranomaiset saivat selville omistajat ja lähettivät raportin Sortavalan hallinto-oikeuteen.

”Kun minun lehmä on tottunut vapauteen!”

Kunnan hallinto järjesti karjanomistajien kokouksen, että yhdessä ratkaistaisiin ongelma, joka aiheuttaa riskin lapsille, autoilijoille ja monille kylän asukkaille.

Tilaisuudessa yksi naisista sanoi, ettei aio viedä lehmää määrätylle paikalle. ”Kun minun lehmä on tottunut vapauteen!” Yksi omistaja kuitenkin otti kantaa ja sanoi, että

Samaa odotetaan Solidaarisuuden päihteiden vastaisessa työssä Värtsilässä. Toivon, että ihmiset ymmärtävät, ettei mikään muutu, jollei jokainen ota vastuuta elämästään ja kylän asukkaista.

On totta, että viranomaisten kuuluu tehdä jotain. Usein ongelma on kuitenkin niin pitkällä, ettei auta kuin viedä alkoholisti sairaalaan ja auttaa akuttitilanteessa.

Muita keinoja ei ole: ei vieroitusta, ei muuta hoitoa.

On tärkeää puuttua alkoholismiin aikaisin kaikki yhdessä. Jokainen alkoholisti on perheenjäsen, kollega tai ystävä. Yhteistyö ja asukkaiden puuttuminen voi saada sekä lehmät pois kadulta että ihmiset pois viinapullolta.

Elviira Hirvonen, teksti ja kuvat

solidaarisuus syksy 2007 17

henkilö ELVIIRA HIRVONEN

Olga Ipatova tuli tutuksi Solidaarisuuden kanssa, kun hän veti opiskelijanaisten tukiryhmää Sortavalassa 20032005. Ipatova pitää yhä yhteyttä heihin.

”Joskus haastattelen sieluani varten” Toimittaja Olga Ipatova tekee uutisia Sortavalan radioon. Hän haluaa välttää kiihkeiden tunteiden lietsomista pienessä kaupungissaan. Ipatova välittää ihmisille Venäjän Karjalassa tietoa siitä, mitä Värtsilän hankkeessa tapahtuu.

Elviira Hirvonen, Katja Kuokkanen

V

enäjän Karjalassa radio on arvossaan. Lehtiä tulee harvalle, mutta radiouutiset leviävät laajalle.

Solidaarisuuden perheväkivaltaasioista Sortavalassa ja nyt myös päihteiden vastaisesta työstä Värtsilässä kertoo Sortavalan radion toimittaja Olga Ipatova. ”Kerron paikallisissa radiolähetyksissä ja lehdissä sekä Karjalan tasavallan radiossa, miten hankkeet edistyvät sekä millaisia vaikeuksia ja menestyksiä toteutumisessa on.”

18 solidaarisuus syksy 2007

Kansanedustajia ja hallinnon viMyös valtiollinen Karjalan RadioTv ottaa Ipatovan mukaan mielel- ranomaisia Ipatova jututtaa usein. lään vastaan materiaalia hankkeista. Jos hän itse saisi valita, juttuja tavallisista ihmisistä olisi enemmän.

Sortavalan radion omistaa alue”Syy on lähetyksen formaatti, pihallinto. Siksi Ipatova raportoi hal- tää kertoa uutisia, ja henkilökuvien linnon ja kaupungin alaisuudessa teko vaatii paljon valmisteluaikaa.” olevien laitosten toiminnasta. Osan Erityisesti mieleen on jäänyt sarja Isänmaallisista sotaveteraaneista. aiheista toimittaja voi valita itse. ”En kannata kiihkeiden tunteiden Siitä Ipatovalle myönnettiin Venälietsomista pienessä kaupungissani. jän sota- ja työveteraanien neuvosEn pidä taisteluhenkisistä toimitta- ton kunniakirja. jista, jotka keskittyvät negatiivisiin ”Haastattelen sellaisiakin ihmisiä, juttuihin. Yritän kirjoittaa positiivi- joiden kanssa keskustelu on sieluani sista asioista, vaikka joskus se onkin varten. Useimmiten nämä ihmiset ovat kiinnostavia ja luovia.” hankalaa”, Ipatova pohtii.

uutiset

Ergavossa koulutetaan 2,5 vuodessa 433 tyttöä sihteereiksi ja ompelijoiksi. Tytöille on luku- ja kirjoituskursseja.

225 poikaa saa putkimieskoulutusta. Koulun rakentaminen alkoi kesäkuussa, se valmistuu tänä syksynä.

Nuura ja Omar odottavat pääsyä kouluun Itä-Somalimaassa sijaitseva Ergavo saa ensimmäisen ammattikoulun. ”Täällä on ollut vain yksi internet-kahvila, jonka kurssimaksu on suuri”, kertovat opiskelijat Nuura ja Omar. Solidaarisuuden avulla yhä useammalla on varaa koulutukseen.

Airi Kähärä, teksti ja kuvat

S

omalimaan parlamentaarikot ovat avanneet keskustelun YK:n ja kansainvälisten järjestöjen saamiseksi Ergavoon.

Solidaarisuus on jo perustanut ammattikoulun Buraoon. Nyt Ergavossa toteutuva koulu on kaupunginjohtajan mukaan enemmän kuin tervetullut. ”Buraon koulu on menestynyt, Nuura ja Omar valmistelevat oppituntia. kaupunkimme nuoria on ollut oppi- kuullessaan kouluhankkeesta. laina”, Ismail Haji Nur sanoo. ”Olemme toivoneet kauan teknillistä koulua, koska täällä ei ole tarOpiskelijat Nuura Ahmed Farah jolla ammattikoulutusta. On ollut ja Omar Said hihkuvat innosta vain yksi internetkahvila, joka jär-

jestää tietotekniikan koulutusta.”

Kurssimaksu on nuorten mukaan ollut tuloihin suhteutettuna suuri:15 Yhdysvaltain dollaria kuussa. Nyt on mahdollisuus samanlaiseen koulutukseen viidellä dollarilla.

Nuura ja Omar edustavat Somaliland Environment Youth Organization -järjestöä. Se perustettiin auttamaan lukutaidon levittämisessä.

Nuuralla on selvät tulevaisuudensuunnitelmat. Hän haluaa lääkäriksi ja samalla vaikuttajaksi yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Omar jää suvun lähelle Ergavoon sähköinsinöörikoulutukseen. solidaarisuus syksy 2007 19

uutiset ABDINASIR HASSAN

Merisuolalla lisätuloja Somalimaan rannikkokaupungissa Berberassa saadaan lisätuloja keräämällä suolaa merivedestä.

Solidaarisuuden kumppanijärjestö CCS kehittää suolantuotantoa hankkeidensa rahoittamiseksi.

Järjestö kehittää tapaa toimittaa merisuolaa Buraon luottoringin naisille. Naisten on tarkoitus pakata suola pieniin pusseihin ja myydä se torilla.

Merisuola on Somalimaassa tärkeä ruoan säilöntäaine. CCS valmistaa hyvälaatuista suolaa, mutta haaste on suolan valmistamisen hitaus.

AIRI KÄHÄRÄ

Pelkästään Buraossa yli 50 ihmistä päivässä joutui sairaalaan koleran takia.

Hätäapu pelasti koleralta Solidaarisuus myönsi kesäkuussa 16 000 euroa humanitaarista apua Somalimaahan. Tuesta hyötyi yli 30 000 ihmistä.

Katja Kuokkanen Suola-altaita Berberassa.

Ugaso Jama kiinnosti Ugaso Jama vieraili Helsingissä 5.–12. syyskuuta. Jama on terveysneuvoja Solidaarisuuden ja Candlelightin ympärileikkauksen vastaisessa työssä Somalimaassa.

Vierailu herätti laajasti median kiinnostuksen. Jamaa haastateltiin Helsingin Sanomissa, Aamulehdessä, Turun Sanomissa ja Ylen Aamu-tv: ssä. Myös Apu, Kotiliesi, Kehitysuutiset ja Turun ylioppilaslehti julkaisivat jutun Jamasta.

Uutispalvelu UP:n kautta yhteishaastattelu kansanedustaja Tarja Filatovin (sd) kanssa levisi muiden muassa Uutispäivä Demariin.

Jama tapasi kansanedustaja Päivi Lipposen (sd) eduskunnassa sekä useita naisjärjestöjen edustajia. Jama esiintyi myös Ihmisoikeusliiton FOKO-seminaarissa.

Kätilö

20 solidaarisuus syksy 2007

K

esäkuussa Pohjois-Somaliassa riehui vakava koleraepidemia.

Epidemiaan reagoivat välittömästi sekä hallinto että kansainväliset ja paikalliset kansalaisjärjestöt. Solidaarisuuden apu oli merkittävä sen taltuttamisessa. ”Tilanne oli riistäytyä käsistä. Solidaarisuuden ripeä reagointi auttoi säästämään monia ihmishenkiä, ja avusta hyötyi yli 30 000 ihmistä”,

sanoo Candlelight for Health, Education and Environment (CLHE)järjestön varatoiminnanjohtaja Ahmed Awale.

Tuki käytettiin terveydenhuoltohenkilöstön ja vapaaehtoisen värväämiseen, terveysvalistukseen sekä ambulansseihin ja tarvikkeisiin. ”Yhteisin ponnistuksin kolera talttui lyhyessä ajassa, päivittäin sairastuneiden määrä putosi 50 tapauksesta 5–7 sairastuneeseen päivässä”, Awale kertoo.

Buraon sairaalaan naisten tukikeskus Katja Kuokkanen

V

uoden loppuun mennessä Buraon sairaalaan perustetaan tukikeskus ympärileikatuille naisille.

Solidaarisuuden ja Candlelightin hankkeeseen on saatu mallia Somalimaan pääkaupungista Hargeisasta.

Hargeisan keskuksessa käy kuukaudessa noin 135 naista. Käynneistä reilut 60 prosenttia johtuu suo-

raan sukupuolielinten silpomisesta aiheutuneista haitoista, loput ovat muita gynekologisia ongelmia. ”Ympärileikkauksen vastaiseen hankkeeseen pitää saada mukaan uskonnolliset johtajat ja muut yhteiskunnallisesti aktiiviset ihmiset.

Nyt Buraon keskusta tukevat jo terveysministeriö ja -viranomaiset”, toteaa Solidaarisuuden ohjelmakoordinaattori Päivi Anttila.

henkilö

Hinda Jama palasi Floridasta Buraoon Päätös lähteä Yhdysvalloista Somalimaahan oli vaikea. 20 vuoden poissaolon aikana Hinda Jama oli ehtinyt vakiinnuttaa itselleen säännöllisen työn, ja poika kävi koulua Floridassa. ”Tein suuren ratkaisun,enkä ole katunut sitä”, vakuuttaa nykyinen Buraon yliopiston opettaja.

Airi Kähärä, teksti ja kuva

”K

otimaani tarvitsee kaikkia saatavilla olevia voimavaroja noustakseen jaloilleen. Minulle ei riittänyt, että lähetän rahaa sukulaisilleni. Ajattelin, että tietoni jakaminen on kestävämpi tapa auttaa.”

Synnyinseudullaan Buraossa Hinda Jama on paluunsa jälkeen ehtinyt toimia opettajana kuusi kuukautta. itsevarma, niin kuin koulutettu nainen voi olla. Hän ei erotu muista, koska on hyväksynyt kulttuurin saneleman vaatekoodin.

Naisille tyypillistä käyttäytymiskoodia hän ei ole hyväksynyt, eli Hinda ei jää sanattomaksi miesten keskuudessa.

Somalimaan koulutetuilla naisilla on yhteinen huoli. ”Olen huolissani tyttöjen kouluttamattomuudesta. Harva tyttö yltää 6. luokalle. He tipahtavat koulutuksesta ensimmäisenä, jos perhe tarvitsee heidän työpanostaan.” ”Tytöt tarvitsevat naispuolisia esikuvia, jotta voivat nähdä itsensä tulevaisuudessa vaikka opettajana.”

Nainen on

Paluumuuttajat tuovat kotimaa-

han resursseja. Diasporasta lähetetyt rahasummat ovat moninkertaisia verrattuna avustusjärjestöjen ja YK:n antamaan apuun. ”Vielä kipeämmin tarvitaan koulutettuja ihmisiä takaisin.”

Hinda Jama pukeutuu somalialaisen perinteen mukaan. Asennemalli sen sijaan on modernia tasa-arvoa korostava.

Solidaarisuuden kumppanin Candlelightin toiminnanjohtaja Ahmed Awale tiedostaa ongelman. ”Olemme määrätietoisesti tukeneet naisopettajien koulutusta Buraossa. Tänä vuonna yliopistosta valmistuu 26 naisopettajaa, ja uutta hanketta suunnitellaan.”

Hinda kiteyttää asian sanomalla, että somalimaalaisilla on kaikkea, mutta tyttöjen koulunkäynti vaatii vain poliittista tahtoa. ”Ongelmaa ei ratkaista ilmaisella koulutuksella vaan mahdollisuuksien antamisella”, Hinda Jama huomauttaa. solidaarisuus syksy 2007 21

pallo sulle

Kaatuuko yhteistyö Venäjällä 50 000 euroon?

E

simerkkejä suomalaisten ja venäläisten järjestöjen yhteistyöstä: lastensuojelu, perheväkivallan vastainen työ, nuorten seksuaaliterveyden edistäminen, päihdetyö, näkövammaisten lasten kuntoutus, vanhusten itsenäisen elämän edistäminen, mielenterveystyön uudet muodot.

Yhteistyön rakentaminen ja ylläpitäminen ei ole helppoa. Se edellyttää kielitaitoa, toimintakulttuurin tuntemusta ja tietoa nopeasti muuttuvista oloista.

Tämä työ on vaarassa, kun lähialueyhteistyön rahoitusta vähennetään. on ollut aina niukkaa, mutta järjestöt ovat olleet valmiita korvaamaan vähiä rahoja työpanoksilla, myös vapaaehtoistyönä.

Kymmenillä kansalaisjärjestöillä on hankkeita Murmanskissa, Sortavalassa sekä muualla Venäjän Karjalassa, Viipurissa ja Pietarissa.

Järjestöjen lisäksi mukana on viranomaisia sekä koulutus- ja tutkimusyksikköjä. Myös Solidaarisuussäätiö on kantanut kortensa kekoon.

Kaikesta huolimatta hankkeita rahoitetaan yhä vähemmän. Lähialueyhteistyötä on vuodesta 1998 asti tukenut Sosiaali- ja terveysjärjestöjen Venäjä-verkosto.

Ilman Venäjä-verkostoa vain harvoilla suurilla järjestöillä olisi rahkeita käynnistää yhteistyötä. Nyt mukana on lähialueyhteistyössä ollut nelisenkymmentä kansalaisjärjestöä.

Lähialuetyön rahoitus

22 solidaarisuus syksy 2007

Venäjä-verkoston merkitys toki tunnustetaan, mutta

rahaa ei valtion puolelta tunnu millään löytyvän. Kaatuuko kymmenien järjestöjen yhteistyö 50 000 euroon?

Tilanne Venäjällä on toki muuttunut nopeasti. Varallisuutta kertyy pienelle huippurikkaalle yläluokalle ja valtiollekin.

Valtio ei kuitenkaan investoi reuna-alueille, ja sen itsekkäästä politiikasta kärsivät eniten heikoimmassa asemassa olevat köyhät ihmiset. suurille ja viranomaisten hankkeille, niitä tarvitaan.

Niillä rakennetaan edellytyksiä työmuotojen vakiinnuttamiselle, sosiaali- ja terveydenhuollon infraa.

Pieni on kaunista: järjestöyhteistyö on tuottanut konkreettisia tuloksia, toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä.

Samalla se on rakentanut toimivaa kansalaisyhteiskuntaa, joka on demokratian edellytys.

Kaikki kunnia

KATJA KUOKKANEN

Suomen on kannettava vastuunsa rajan takana elävien köyhien ja syrjäytyneiden ihmisten olojen kohentamisesta jo eettisistä syistä.

Jollei etiikka riitä perusteluksi, riittäisikö työn tuloksellisuus?

Jollei tuloksellisuus riitä perusteluksi, riittäisikö turvallisuus? Syrjäytyminen ruokkii rikollisuutta.

Marita Ruohonen

toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura puheenjohtaja, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen Venäjä-verkosto

meidän kesken

Solidaarista joulumieltä!

KATJA KUOKKANEN

Mikko Sauli

S

uosiota saavuttaneet nicaragualaiset joulukortit voivat ilahduttaa sukulaisianne ja tuttavianne tänäkin jouluna.

Maissin tähkälehdistä valmistettuja kortteja myytiin viime vuonna vajaat 5 000. Nyt tavoite pitää ylittää.

Tänä vuonna mukaan on tullut uusia joulupukki-aiheisia malleja. Niissä pukki esimerkiksi temppuilee jalkapallon kanssa.

Nuoret naiset rahoittavat opintojaan askartelemalla maissikortteja.

osan toimeentulosta jo yli 30 käsityöläiselle ja hei- kylissä, jotka sijaitsevat maan kuidän lapsilleen Nicaraguassa. vassa pohjoisosassa.

Ne valmistetaan Somoton San Kortit ovat merkittävä lisätulon Antoniossa ja Condegan Arenalesin lähde niitä valmistaville nuorille naiKortit takaavat

sille. Suomessa kortit ovat oiva tapa muistuttaa lähimmäisiä solidaarisuuden tärkeydestä ja auttaa samalla tarvitsevia etelässä.

Kyllä !

OHaluan lisätietoa mahdollisuuksista solmia suo- OTilaan maksuttoman solidaarisuus-lehden. raveloitussopimus Solidaarisuuden hankkeiden tukemiseksi.

OHaluan kutsua säätiön edustajan tilaisuuteemme.

Pyydän ottamaan yhteyttä ja sopimaan aikatauluisOHaluan lisätietoa kummitoiminnasta. ta.

OHaluan lisätietoa prosenttilahjoittamisesta.

OIlmoitan osoitteenmuutoksesta.

Nimi: Uusi osoite: Puhelin ja s-posti: Vanha osoite:

Agricolankatu 4, 00530 Helsinki puh (09) 7599 730, fax (09) 7599 7320 www.finsolid.fi Nordea 101130-7206930 | Sampo 800010-231879 | Oko 554128-44338 solidaarisuus syksy 2007 23

Palvelukor tti

.. | www.nenäpäivä.fi

Postimaksu maksettu.

Porto betalt.

KANSAINVÄLINEN SOLIDAARISUUSSÄÄTIÖ Vastauslähetys Tunnus 5128070 00003 HELSINKI

Valokuvat: Jussi Hyttinen / Kerosin

TULOSSA LOKAKUUSSA