/solidaarisuus_lehti_kevat2012

Solidaarisuus

1 | 2012

ERO

M TASA-ARVONU

Kohti tasa-arvoa! s. 8-20

Tasa-arvo on älykästä taloutta

N

yky-Suomi kompuroi yhä voimakkaamman eriarvoistumisen tiellä. Kansa jakautuu menestyjiin ja heikosti pärjääviin kituuttajiin.

Yhteiskunnallinen tasa-arvo on pesiytynyt vallanpitäjien juhlapuheisiin, mutta jää monen kansalaisen arjessa kaukaiseksi unelmaksi.

Tasa-arvoinen yhteiskunta edellyttää systemaattista työtä nimenomaan naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämiseksi niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Edistystä on tapahtunut: kaikkiaan 136 maata on kirjannut sukupuolten välisen yhdenvertaisuuden perustuslakiinsa.

Silti naiset ovat yliedustettuina matalapalkka-ammateissa, väkivalta heitä kohtaan rehottaa niin köyhissä kuin rikkaissa maissa ja naisten poliittinen osallistuminen on yhä suhteettoman vähäistä.

Maailman työvoimasta naiset edustavat 40 prosenttia, mutta omistavat vain prosentin kaikesta varallisuudesta. Naisia kuolee yhä synnytykseen tai äitiyteen liittyviin syihin. Jopa vinhaa vauhtia kasvavissa Kiinassa ja Intiassa on edelleen suuret lapsi- ja äitiyskuolleisuusluvut.

Maailmanpankin viime syksynä ilmestyneen tasa-arvoraportin mukaan älykkääseen taloudenpitoon kuuluu nimenomaan naisten kuolleisuuden vähentäminen ja tuloerojen kaventaminen.

Monissa maissa on otettu isoja askeleita kohti tasa-arvoa, kun markkinat ja yhteiskunnan eri instituutiot ovat tulotason noustessa yhdensuuntaisesti investoineet naisten aseman parantamiseen. Talouskasvu ei kuitenkaan yksin paranna tyttöjen ja naisten elämänlaatua, vaan tarvitaan tasavertaisempaa tulonjakoa.

Solidaarisuuden kokemukset kehitysyhteistyöstä osoittavat, että sijoittamalla tyttöihin ja naisiin saadaan tehokkaasti aikaan kestävää kehitystä. Siellä, missä olemme kannustaneet naisia osallistumaan tuottavaan toimintaan ja tulonhankintaan, köyhyys on vähentynyt ja perheiden hyvinvointi lisääntynyt. Pysyvien muutosten kannalta keskeistä on tyttöjen koulutus ja mahdollisuus ammatin hankkimiseen.

Solidaarisuus tukee nuorten ja etenkin tyttöjen koulutusta Somalimaassa, joka on yksi maailman köyhimmistä alueista. Tytöt oppivat paitsi lukemaan ja kirjoittamaan myös esimerkiksi ompelijan ja kokin ammatteihin. Joka vuosi yli puolet kurssilaisista on työllistynyt koulutuksen jälkeen, mikä on erinomainen saavutus alueen vaikeassa työllisyystilanteessa.

Solidaarisuuden kautta Sinä voit olla mukana vaikuttamassa siihen, ettei epätasaarvo enää periydy sukupolvelta toiselle maailman haavoittuvimmalla alueella.

Osallistu keräykseemme.

solidaarisuus@solidaarisuus.fi www.solidaarisuus.fi

SOLIDAARISUUS

A

NICARAGUASS

Emäntä sai pientilan tuottamaan s. 10-11

SOLIDAARISUUS

A

SOMALIMAASS

Naisjärjestöt kampanjoivat kiintiön saamiseksi s. 12-13

SOLIDAARISUUS

UGANDASSA

Tasa-arvo etenee s. 14 Perherauhan puolesta s.15

SOLIDAARISUUS

KARJALASSA

10 vuotta väkivaltaa vastaan s. 16-17

Miia Nuikka Toiminnanjohtaja, Solidaarisuus

Solidaarisuus Agricolankatu 4, 00530 Helsinki puhelin (09) 7599 730 fax (09) 7599 7320

Tässä numero

PANKKITILIT: IBAN SWIFT/BIC Nordea FI76 1011 3007 2069 30 NDEAFIHH OP FI96 5541 2840 0043 38 OKOYFIHH Sampo FI54 8000 1000 2318 79 DABAFIHH

Säätiön hallitus: Tarja Kantola, puheenjohtaja Tero Shemeikka, varapuheenjohtaja Karri Heikkilä Erkki Kanerva Riikka Keskitalo Paavali Kukkonen Anni Lahtinen Folke Sundman Ilkka Tahvanainen Merja-Hannele Vuohelainen

ossa: TASA-ARVO

Tavoitteena tasa-arvo s. 8 Palkittu Shukri Ismail uskoo koulutuksen voimaan s. 9 Miehet edistävät tasa-arvoa Somalimaassa, Ugandassa, Nicaraguassa ja Venäjän Karjalassa

s. 18-19 Suomessa

s. 20

SOLIDAARISUUS

SUOMESSA

Uutiset s. 4-5 Arvioinnit: Nicaraguan kahvihanke

s. 6

Temaattiset ohjelmat

s. 7

Talouskatsaus s. 7

Solidaarisuus on vuonna 1970 perustettu suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö. Solidaarisuuden työssä painottuvat tasa-arvo sekä työ ja toimeentulo.

Työstämme hyötyy yli 150 000 ihmistä neljässä maassa.

Solidaarisuus-lehti lähetetään maksutta kaksi kertaa vuodessa kaikille Solidaarisuuden lahjoittajille ja muille tukijoille. Solidaarisuus ylläpitää tietosuojalain mukaista tukijaluetteloa, joka sisältää säätiön toimintaa tukevien henkilöiden nimen ja postiosoitteen. Mikäli haluat ilmoittaa muutoksesta tai poistaa tietosi tukijaluettelosta, voit tehdä sen soittamalla numeroon (09) 759 9730 tai lähettämällä viestin osoitteeseen: solidaarisuus@solidaarisuus.fi.

Julkaisua on tuettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin.

Solidaarisuus-lehti ISSN 1797-3430 Julkaisija: Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Vastaava päätoimittaja: Miia Nuikka Toimitus: Siru Aura Taitto: Neodesign Oy Kansikuva: Jonna Haapanen Sisällysluettelon kuva: Jukka Pakkala Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero Seuraava numero ilmestyy syksyllä 2012.

UUTISIA

Työväen Musiikkitapahtuma ja Jukka Poika tukemaan Solidaarisuus toimii! -kampanjaa Työväen Musiikkitapahtuma (2629.7) viettää 40. juhlavuottaan Valkea­koskella. Festivaali tukee Solidaarisuuden toimintaa tarjoamalla osallistujille mahdollisuuden ostaa tapahtuman rannekkeita solidaari­ sina versioina. Kahden euron vapaa­ ehtoiseen lisähintaan lipun ostajat saavat hyvän mielen lisäksi uniikin ”hyvä tyyppi” –rintamerkin tunnukseksi osallistumisesta kampanjaan.

Solidaarisuusrannekkeella kerätään varoja Solidaarisuuden kehitysyhteistyöhön.

Tapahtumassa perjantaina 27.7. järjestettävässä Solidaarisuus toimii! - konsertissa esiintyy Emma-palkittu suomireggaen ykkösnimi Jukka Poika, joka toimii myös Solidaarisuusranneke-kampanjan

kasvona. Myös konsertin avulla tuodaan esille Solidaarisuuden toimintaa ja tavoitetaan uusia tukijoita.

Rannekkeet ovat myynnissä tapahtuman toimistolla sekä Tiketissä.

– Haluamme tuoda tunnetuksi Solidaarisuuden toimintaa ja antaa ihmisille helpon tavan toimia ja olla hyviä tyyppejä. Upeaa, että Jukka Poika antoi kampanjalle kasvot, iloitsee Työväen Musiikkitapahtuman toiminnanjohtaja Marianne Haapoja.

Muita festivaaliesiintyjiä ovat esimerkiksi Erin, Koiton Laulu, Pertti Kurikan nimipäivät, Haloo Helsinki, Katri Helena ja Apulanta.

Solidaarisuus odottaa innolla kesän suosikkitapahtumaa. Valkeakoskella tavataan!

Solidaarisuus KIITTÄÄ • Elma ja Heikki Koivusta Solidaarisuuden muistamisesta merkkipäivälahjoituksella • Kaikkia 150 tukijatutkimukseemme haastateltua • Tradekaa tuestaan Nicaraguan reilun kaupan ja osuustoiminnan kehittämishankkeelle

4 Solidaarisuus 1/2012

Solidaarisuu den verkkosivut ovat u udistuneet.

Käy tutustum assa osoitteessa : www.solida arisuus.fi

Solidaarisuus liittyi Finnwatchin jäseneksi

Solidaarisuus on liittynyt Finnwatchin jäseneksi. Finnwatch tutkii suomalaisten ja Suomeen sidoksissa olevien yritysten toiminnan vastuullisuutta kehitysmaissa muun muassa yritysten vastuullisuuslinjauksia seuraamalla sekä selvityksiä tekemällä. Finnwatch perustettiin kymmenen vuotta sitten verkostona. Rekisteröitynä yhdistyksenä sen toiminta käynnistyi vuoden 2010 syksyllä.

Solidaarisuus on myös solminut Finnwatchin kanssa sopimuksen Finnwatchin uuteen Ihmisarvoisen t yön ohjelmaan liitt ymisest ä.

Ohjelmassa keskitytään ihmisarvoisen työelämän kysymyksiin, kuten kehitysmaissa toimivien suomalaisten yritysten ja niiden alihankkijoiden työntekijöiden työelämän perusoikeuksien toteutumiseen. Ohjelmassa tuotetussa tutkimuksessa paneudutaan muun muassa kollektiivista sopimista, työaikoja, työntekijöiden toimeentuloa, työterveyttä ja työturvallisuutta koskeviin kysymyksiin kehitysmaiden alihankintaketjuissa.

Finnwatchiin liittyminen vahvistaa Solidaarisuuden työ ja toimeentuloohjelman vaikuttamistoimintaa. Lue lisää: www.finnwatch.org

UUSI SÄHKÖINEN UUTISKIRJE Solidaarisuuden ensimmäinen sähköinen uutiskirje lähtee tilaajille keväällä 2012. Maksuton uutiskirje kertoo, miten tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistaminen parantaa ihmisten elämää Ugandassa, Somalimaassa ja Nicaraguassa. Tilaa sähköinen uutiskirje verkkosivuiltamme: www.solidaarisuus.fi

Tervetuloa Solidaarisuuden tasa-arvoseminaariin 10.5.2012 Solidaarisuus järjestää sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen keinoja kehitysyhteistyössä käsittelevän seminaarin 10.5.2012 klo 13.00 – 16.15 Helsingin Yliopistomuseon auditoriossa, Snellmaninkatu 3.

Tositoimilla kohti tasa-arvoa -seminaarissa tarkastelemme tasa-arvon edistämisen globaaleja ja paikallisia haasteita, onnistumisia sekä solmukohtia. Ohjelmassa on sekä luentoja että paneelikeskustelu. Kuulemme muun muassa dosentti Elina Vuolan luennon aiheesta uskonto, arvot ja kehitys tasa-arvon näkökulmasta.

Solidaarisuuden tasa-arvotyötä valottavat sekä ohjelmakoordinaattori Milla Mäkinen-Pottiher että ugandalaisen kumppanijärjestömme edustaja Catherine Othieno.

Paneelissa pohdimme, miten läpileikkaavuus ja erityistoimet ovat toimineet tasa-arvon edistämisen keinoina käytännön kehitysyhteistyössä.

Peilaamme aihetta myös suomalaisen työelämän tasa-arvon edistämiskäytäntöjen kautta. Mukana keskustelemassa ovat muun muassa tasa-arvoasioiden neuvonantaja Petra Auer Ulkoasiainministeriöstä, palvelusektorin johtaja Tuovi Orpana ammattiliitto Prosta sekä Solidaarisuuden maakoordinaattori Jukka Pakkala Nicaraguasta. Seminaarin lopulliset luennoitsijat ja keskustelijat vahvistuvat pian. Seminaari päätetään yhteiseen tilaisuuteen klo 16.15 -17.00, jossa muun muassa Maailma-kuoro esiintyy.

Lämpimästi tervetuloa kaikki tasa-arvo- ja kehitysyhteistyökysymyksistä kiinnostuneet! Seminaari on maksuton. Ilmoittautumiset osoitteeseen: erna.alitalo@solidaarisuus.fi, puh. 09-759 9730. Lisätietoja seminaarista löytyy verkkosivuiltamme: www.solidaarisuus.fi

Tukijatutkimuksen satoa: Lahjoittajat tyytyväisiä Solidaarisuuden tukijatutkimuksessa haastateltiin puhelimitse tai verkkokyselyllä 150:tä Solidaarisuuden tukijaa. Solidaarisuuden tukijat ovat pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä järjestön tekemään työhön.

Kesän ja syksyn aikana tehtyyn tutkimukseen vastanneista yhteensä 85 prosenttia oli täysin tyytyväinen, hyvin tyytyväinen tai tyytyväinen Solidaarisuuden toimintaan. Loput 15 % eivät katsoneet osaavansa arvioida työtä.

Tukijat kiittelivät muun muassa Solidaarisuuden pitkäkestoisia ja osallistavia työmenetelmiä, joiden myötä ihmiset oppivat auttamaan itse itseään.

Lisäksi he arvostivat Solidaarisuuden asiantuntevia ja pitkäaikaisia kenttätyöntekijöitä sekä pienen organisaation tehokkuutta ja luotettavuutta. Myös naisten ja lasten auttaminen koettiin merkitykselliseksi, samoin kohdemaiden huolellinen ja monipuolinen valinta.

Tutkimuksen mukaan Solidaarisuuden viestintä koettiin laadukkaaksi ja määrältään sopivaksi. Säännöllisen uutisoinnin ansiosta tukijat tietävät, mihin ja miten lahjoitetut varat on käytetty.

Solidaarisuus-lehtien ja Solidaarisuus

-uutisten juttuja pidettiin mielenkiintoisina, ja niiden kautta lahjoittaja pysyy yhteydessä järjestöön.

Peräti 94 % vastanneista piti lahjoittamista Solidaarisuudelle helppona.

Solidaarisuuden tukijat ovat motivoituneita lahjoittajia, koska he kokevat lahjoittamisesta koituvan konkreettista hyötyä.

Vastaajien mukaan heidän omat asiansa ovat niin hyvin, että he haluavat jakaa hyvää myös muille.

Mieluiten tukijat lahjoittavat rahaa ajatellen sen menevän yleisesti kehitysmaiden olojen kohentamiseen. Kuitenkin 16 % lahjoittajista halusi tukea Solidaarisuuden toimintaa jossain tietyssä kohdemaassa, esimerkiksi Nicaraguassa tai Venäjän Karjalassa.

Solidaarisuuden ohjelmateemat - työ ja toimeentulo sekä sukupuolten välinen tasa-arvo - mainittiin myös mieluisina lahjoituskohteina.

Tyytyväisyys Solidaarisuuteen oli ilmeistä: suurin osa tukijoista totesi voivansa suositella Solidaarisuutta lahjoituskohteeksi myös ystäville ja tuttaville.

Sini Niininen Kirjoittaja on Solidaarisuuden varainhankinta-assistenttina.

Nenäpäivä toi Solidaarisuudelle 190 000 euroa Ylen Hyvä säätiön järjestämällä Nenäpäivä-kampanjalla kerättiin varoja kehitysmaiden auttamiseksi.

Myös Solidaarisuus oli mukana kampanjassa. Kampanjan aikana kerättiin yhteensä 2 021 158 euroa, mikä ohjattiin yhdeksälle mukana olleelle kehitysyhteistyöjärjestölle.

Oman osuutensa lahjoituksista, 190 000 euroa, Solidaarisuus käyttää Somalimaassa tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaisen työn jatkamiseen

ja nuorten ammattikoulutukseen.

Asenteiden muutokseen tähtäävä sukuelinten silpomisen vastainen työ on pitkäaikaista puurtamista. Jatkohankkeessa pyritään konkreettisiin tuloksiin: tyttöjen ympärileikkausten ja siitä johtuvien äiti- ja lapsikuolemien määrän vähenemiseen.

Solidaarisuuden tukemista ammattikouluista puolestaan valmistuu Nenäpäiväkeräyksen tuoton avulla 300 ammattikoululaista, 40 naisyrittäjää ja 200 luku- ja kirjoituskurssilaista.

Lämmin kiitos kaikille osallistuneille!

Solidaarisuus 1/2012 5

Kuva: Jukka Pakkala

Solidaarisuuden kahvihankkeen arviointi Nicaraguassa:

Elintaso ja kahvinlaatu paranivat käsi kädessä

Solidaarisuuden ja Tierra Nueva -osuuskunnan kahvihankkeesta tehdyn arvioinnin mukaan osuuskuntaan kuuluvien kahvintuottajien elintaso on parantunut. Tierra Nuevasta on tullut aktiivinen markkinatoimija, joka hallitsee koko tuotantoketjun. Myös kahvin laatu on parantunut.

M

aailmanpolitiikan professori Teivo Teivai­sen ja toimittaja Maria Mannerin tekemän arvioinnin mukaan Solidaarisuuden ja Tierra Nuevan hankeyhteistyö on tuottanut kestäviä tuloksia. ”Solidaarisuuden hanke on saanut paljon kehuja kehitysyhteistyöpiireissä, joihin minunkin on yhdyttävä. Hanketoiminta on onnistunut. Osuuskunta on ammattimaistunut todella paljon viime vuosina. Heidän toiminnassaan on nyt selkeä kaupallinen ja ammattimainen ote”,Teivo Teivanen kiteytti arvioinnin julkistamistilaisuudessa Reilun kaupan viikolla.

Solidaarisuuden ja Tierra Nuevan yhteistyö alkoi jo vuonna 1997. Arviointi keskittyi vuosiin 2005–2011. Se käsitteli osuuskunnan jäsenten toimeentulon parantamiseksi toteutettua kahvin laadun ja jalostusketjujen parantamishanketta sekä heidän markkinoilla toimimisen vahvistamiseksi toteutettua jatkohanketta.

Hankkeiden pääasiallisia hyödynsaajia ovat Tierra Nuevan hieman yli viisisataa kahvia tuottavaa pienviljelijäperhettä.

Arvioinnin mukaan osuuskuntaan kuuluvien kahvintuottajien elintaso on parantunut.

Tierra Nuevasta on tullut aktiivinen markkinatoimija, joka hallitsee koko tuotantoketjun.

Hankeyhteistyön alussa kahvia oli vientiin 20 säkillistä. Nyt sitä on yli kahden miljoonan Yhdysvaltain dollarin edestä.

Myös kahvin laatu on parantunut. Laatuun on panostettu parantamalla kahvin keruupisteitä, ostamalla kuorma-auto ja hankkimalla osuuskunnalle omat kahvinkuivaus- ja varastointitilat.

Suurin osa Tierra Nuevan kahvista kuuluu sekä Reilun kaupan että luomusertifioinnin piiriin, mikä on avannut ovia erikoiskahvien markkinoille. Lisäksi Reilun kaupan ehdot ovat ohjanneet osuuskuntaa toimimaan demokraattisesti ja avoimesti.

Tierra Nuevan hanketoiminta on edistänyt myös sukupuolten välistä tasa-arvoa. Muun muassa kuivaamoiden ja maisteluhuoneiden perustaminen on tuonut naisille uusia työmahdollisuuksia. Osuuskuntaan kuuluu nyt aiempaa enemmän naisia. Miesten ja naisten tasa-arvoistamista tulee edistää jatkossakin.

Arvioijat löysivät toiminnasta myös kehityksen aiheita. Tuotantopisteet tarvitsevat parannuksia esimerkiksi työturvallisuuden ja tuuletuksen osalta. Tierra Nueva pystyy järjestämään nämä jo itsenäisesti.

Lauri Rautavuori

Solidaarisuus ei hylkää Nicaraguaa Solidaarisuus on toiminut Nicaraguassa 30 vuotta ja jatkamme työtämme edelleen. Näin siitä huolimatta, että Suomen hallitus on linjannut alkuvuodesta julkistetussa kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassaan lopettavansa valtiollisen kehitysyhteistyön pitkäaikaisessa kumppanimaassa.

Perustelujen mukaan Suomi haluaa keskittää tukensa köyhimmille maille Afrikassa ja Aasiassa. Suomi korostaa myös ihmisoikeuksien ja demokratian pelisääntöjen kunnioittamista.

Suomen ulkoministeriö jatkaa kuitenkin Nicaraguan tukemista muun muassa kansalaisjärjestöjen kautta.

Solidaarisuus nousee suomalaisista kehitysyhteistyötoimijoista euromääräisesti merkittävimmäksi kahdenvälisen yhteistyön päätyttyä Nicaraguassa.

Solidaarisuudella on monia syitä kehitysyhteistyön jatkamiseen Nicaraguassa, joka on edelleen Latinalaisen Amerikan toiseksi köyhin maa. Kanavoimme tukemme nimenomaan kansalaisjärjestöjen ja osuuskuntien kautta Pohjois- ja Keski-Nicaraguan kaikkein köyhimpien yhteisöjen, naisten ja miesten, hyödyksi. Yhdessä paikallisten kumppaneidemme kanssa olemme luoneet Nicaraguan maaseudulle satoja ihmisarvoisia työpaikkoja ja lisänneet erityisesti tyttöjen ja naisten mahdollisuuksia kouluttautua sekä osallistua tuottavaan työhön.

Näin köyhyys on vähentynyt pysyvällä tavalla ja kansalaisyhteiskunta vahvistunut. Yhteistyö viranomaisten kanssa on rajoittunut tiedonvaihtoon lähinnä kuntatasolla, eikä Nicaraguan valtio ole puuttunut toimintaamme millään tavoin.

Solidaarisuuden oma maakoordinaattori Jukka Pakkala seuraa jatkossakin tarkasti sitä, että Nicaraguassa apu menee perille eikä esimerkiksi ohjelmien hyödynsaajia valita puoluepoliittisin perustein. Onnistumisen takaa myös se, että olemme valinneet paikallisiksi kumppaneiksemme toimijoita, jotka rakentavat systemaattisesti omaa työtään moniarvoisuuden ja läpinäkyvyyden periaatteille.

Kirjoittaja on Solidaarisuuden viestintäassistentti.

MIIA NUIKKA Kirjoittaja on Solidaarisuuden toiminnanjohtaja.

6 Solidaarisuus 1/2012

Kuva: Jenni Gästgivar

Temaattisten ohjelmien arviointi:

Solidaarisuuden työ on tuloksellista ja tarkoituksenmukaista Solidaarisuuden temaattisten ohjelmien – sukupuolten välinen tasa-arvo sekä työ ja toimeentulo – arviointi toi esille Solidaarisuuden kehitysyhteistyön tasaisen laadun, tuloksellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden.

Solidaarisuuden pitkäaikaisten kumppanuussuhteiden merkitys laadun edistämisessä korostui.

T

utkija Maria Suoheimon tekemä ulkopuolinen arviointi Soli­daarisuuden ohjelmatyöstä selvitti temaattisten ohjelmien tarkoi­tuksen­mukaisuutta ja tulok­ sellisuutta kolmessa kumppanimaassa: Ugandassa, Nicaraguassa ja Somalimaassa

Solidaarisuuden talous nosteessa Solidaarisuuden talous kehittyi viime vuonna myönteisesti. Ulkoministeriö (UM) rahoitti Solidaarisuuden toimintaa 2,02 miljoonalla eurolla ja oma varainhankinta tuotti 584 490 euroa. ”Nämä ovat toimintamme kannalta hyvin rohkaisevia lukuja”, iloitsee toiminnanjohtaja Miia Nuikka. ”Erityisen kannustavaa oli, että saimme satoja uusia kuukausilahjoittajia, muun muassa Solidaarisuus toimii -kampanjan myötä.”

Tehokas taloushallinto on merkittävä osa laadukasta kehitysyhteistyötä. Uusi selainpohjainen kirjan­pito­järjestelmä on jo parantanut talouspäällikkö Tuija Vesterisen mukaan taloushallinnon raportointia ja toiminnan ennakointia: ”Solidaarisuudella on halua tehdä toiminnastaan entistä läpinäkyvämpää.

ohjelmakaudella 2007-2011. Lisäksi selvitettiin o ­hjelma­ työn johdonmukaisuutta sekä sisäis­tä synergiaa. ”Solidaarisuus tekee ammattimaista ja laadukasta kehitysyhteistyötä. Työn käytännöt ovat yhtenäiset ja hyvä laatu läpäisee tasaisesti kaiken toiminnan”, arvioinnin laatinut Maria Suoheimo toteaa.

Arvioinnin mukaan Solidaarisuuden ohjelmatyö on tarkoituksenmukaista niin järjestön arvojen kuin käytännön hanketyön kannalta. Esimerkkihankkeet kohdentuivat toimintaympäristönsä relevantteihin ongelmiin.

Solidaarisuuden suomalainen maakoordinaattori seuraa ja tukee kohdemaissa paikallisten kumppaneiden toteuttamaa hanketyötä. Solidaarisuuden ja sen kumppanuusjärjestöjen luottamuksellinen yhteistyö korostui arvioinnissa: ”Maakoordinaattoreita arvostettiin kentällä todellisina kumppaneina ja kanssakulkijoina. He antoivat Solidaarisuudelle kasvot. Se on merkittävää yhteiskunnissa, joissa kaikki

Talouden kehittämistyötä jatketaan edelleen tänä vuonna.”

Paikallisia kumppaneita on Vesterisen mukaan koulutettu taloushallinnossa Somalimaassa ja Ugandassa. Tilin­ tarkas­tusten prosesseja on nopeutettu ja tehos­tettu. ”Tänä vuonna käyttöön otettavilla uusilla kirjanpito-ohjelmilla parannetaan edelleen kumppanien raportointia ja riskien hallintaa.”

Säännölliset tukijat mahdollistavat Miia Nuikan mukaan Solidaarisuuden pitkäjänteisen työn. ”Yksittäisen tukijan 15 euron lahjoitus kasvaa UM:n osuuden myötä sataan euroon. Pienelläkin summalla on siksi tärkeä merkitys”, Nuikka kertoo. Solidaarisuuden osaamiselle ja työlle on tilausta.

Katja Seppinen Kirjoittaja on Solidaarisuuden

perustuu toisten tuntemiselle ja henkilökohtaiselle vuorovaikutukselle.” ”Solidaarisuus on onnistunut löytämään oikeat kumppanit, joiden kanssa se tekee oikeita asioita. Kumppanuus on niin vahvaa ja joustavaa, että kentällä on lupa myös erehtyä ja korjata suuntaa. Se on kehitysyhteistyön ydin – yhdessä oppiminen mahdollistaa parhaisiin tuloksiin johtavat pitkät kehityskaaret”, Suoheimo kuvaa. ”Moni järjestö sanoo tekevänsä tasa-arvotyötä, mutta Solidaarisuus myös tekee sitä ihan läpikotaisesti”, Suoheimo toi esille.

Lähestymisperiaatteiltaan kehittävä arviointi kannusti Solidaarisuutta muun muassa synergian, kehitysvision ja ohjelmatason tuloksellisuuden mitattavuuden kehittämiseen, jolle Suoheimo näki hyvät edellytykset: ”Solidaarisuudella on jatkuva aktiivinen kehittämisvire!”

SIRU AURA Kirjoittaja on Solidaarisuuden viestintäpäällikkö.

MENOT 2011 Hallinto 10% Tukitoiminnot 12% Lähialue­ yhteistyö 4%

Kehitys­ yhteistyö 74%

Rahoituslähteet 2011 Kumppaneiden omarahoitus 1% Lahjoitukset 21% Ulkoministeriö 78%

viestintäassistentti.

Solidaarisuus 1/2012 7

tASA-ARVO

Tavoitteena tasa-arvoinen maailma Sukupuolten välisen tasa-arvon merkityksestä kehityksen edistäjänä on päästy kansainväliseen yhteisymmärrykseen jo vuosikymmeniä sitten. Silti naisten syrjintä on jokapäiväistä ja maailmanlaajuista. Epätasa-arvon voittaminen vaatii poliittista tahtoa, joka on kanavoitava todellisia muutoksia luoviin käytännön tekoihin. Kestävää inhimillistä kehitystä ei voida saavuttaa sivuuttamalla puolet maailman väestöstä. Epätasaarvoisessa maailmassa ihmisoikeudet eivät toteudu.

N

Kuva: Jonna Haapanen

ykymaailmassa vallitsee yhteiskunnallinen eriarvoistuminen, jossa syrjäytyneet syrjäytyvät entisestään, kun taas toisten valinnanmahdollisuuksien määrä kasvaa suhteettoman suureksi. Kehityksen on kuitenkin tavoitettava tasapuolisesti kaikki maailman ihmiset – naiset, miehet, tytöt ja pojat.

Naisten parempi terveys ja korkeampi koulutus heijastuvat tutkitusti perheiden hyvinvointiin. Ne luovat myös pohjan naisten tasavertaiselle osallistumiselle päätöksentekoon ja työelämään ja sitä kautta kokonaisten yhteiskuntien tasa-arvoisemmalle kehitykselle.

Miljoonat naiset kamppailevat vailla itsemääräämisoikeuden toteutumista. Monissa maissa tytöt koetaan ei-toivottuina lapsina, joiden syntymä on taakka tai rangaistus perheelle. Konfliktien jälkeisissä tilanteissa, ilmastonmuutoksen uhatessa sekä ruokaturvan horjuessa naiset ovat miehiä haavoittuvaisempia. Myös maailman lukutaidottomista ihmisistä valtaosa on naisia. Peruskoulutuksen osalta tilanne on nyt parempi, mutta työelämässä naisten asema on edelleen heikompi kuin miesten.

Kiintiöjärjestelyjen ansiosta naisten poliittinen osallistuminen on lisääntynyt, mutta silti vain vajaa 20% maailman kansanedustajista ja

16% ministereistä on naisia. Maailman kaikista johtajista kolme neljäsosaa on edelleen miehiä.

Maailman terveysjärjestön toteuttamaan tutkimukseen osallistuneista naisista 15–70% oli kärsinyt väkivallasta jossain vaiheessa elämäänsä. Naisten vähäinen yhteiskunnallinen osallistuminen ja heikko poliittinen edustus, perheväkivallan vastaisen taistelun tehottomuus ja seksuaaliterveyden olematon priorisointi maiden poliittisissa ohjelmissa kertovat sukupuoleen perustuvan syrjinnän maailmanlaajuisesta hyväksynnästä.

Sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamiseksi on tehtävä ahkerasti töitä. Tarvitaan poliittista tahtoa ja käytännön tekoja, jotka edistävät todellisia muutoksia. Perinteisiä sukupuolirooleja murtamalla ja avartamalla otetaan askelia kohti maailmaa, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet päättää omasta elämästään ja itsestään koskevista asioista.

MILLA MÄKINEN-POTTIHER Kirjoittaja on Solidaarisuuden sukupuolten välinen tasa-arvo -ohjelman koordinaattori.

Pitkäjänteistä puurtamista Solidaarisuus edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa kaikessa kehitysyhteistyössään. Naisten aseman vahvistaminen alkaa asenteiden muutoksesta. Muutos ei tapahdu hetkessä, vaan edellyttää pitkäjänteistä työtä. Tasa-arvon edistäminen onnistuu vain, jos sitä tehdään kokonaisvaltaisesti. Solidaarisuus edistääkin tasa-arvoa varmistamalla sen läpileikkaavuuden järjestön työ ja toimeentulo -ohjelmassa sekä toteuttamalla tasa-arvo -ohjelman kautta kohdemaiden erityisiin tasa-arvon haasteisiin vastaavia hankkeita. Työllä vahvistetaan erityisesti naisten taloudellista toimeentuloa, seksuaalioikeuksien toteutumista sekä yhteiskunnallista osallistumista.

Solidaarisuus on muun muassa vahvistanut naisten osallistumismahdollisuuksia niin nicaragualaisissa osuuskunnissa kuin somalimaalaisissa yhteisöissä sekä edistänyt naisten ja tyttöjen seksuaaliterveyttä kouluttamalla HIV/AIDS:sta ja perheväkivallasta Ugandassa sekä sukupuolielinten silpomisen haittavaikutuksista Somalimaassa. (M M-P)

8 Solidaarisuus 1/2012

Shukri Ismail palkittiin jälleenrakennustyöstä

”Naiset Somalimaan muutosvoimaksi”

Y

hdysvaltojen ulkoministeri Hillary Clinton jakoi rauhanpalkinnon joulukuussa New Yorkissa neljälle naiselle, jotka ovat omistaneet elämänsä edistääkseen rauhallista, oikeudenmukaista ja avointa yhteiskuntaa maailman eniten konflikteissa vaurioituneilla alueilla.

Candlelight for Health, Education and Environment -järjestön (CLHE) hallituksen puheenjohtaja Shukri Ismailin lisäksi palkittiin tunisialainen radiotoimittaja Sihem Bensedrine, Guatemalan ensimmäinen naispuolinen yleinen syyttäjä Claudia Paz y Paz Bailey ja Afganistanin itsenäisen ihmisoikeuskomission puheenjohtaja Sima Samar.

Voit tukea Shukri Ismailin ja Solidaarisuuden arvokasta ja väsymätöntä työtä Somalimaan tyttöjen kouluttamiseksi ja heidän yhteiskunnallisen asemansa parantamiseksi. Osallistu keräykseemme, josta kerrotaan lehden keskiaukeamalla.

”Olen ylpeä järjestömme Somalimaassa tekemästä työstä. Hienoa, että muutkin välittävät siitä, mitä Somalimaassa tapahtuu”, Shukri Ismail iloitsee.

KUVA: AIRI KÄHÄRÄ

Solidaarisuuden kumppanijärjestön Shukri Ismail palkittiin International Crisis Groupin (ICG) arvostetulla rauhanpalkinnolla Somalimaan jälleenrakennustyöstä. Ismailin mukaan nyt tarvitaan lisää naisia valtiota vahvistamaan. Koulutus, kiintiöt ja lakialoitteet lisäävät heidän vaikutusmahdollisuuksiaan: ”Naiset ovat valmiita tekemään lujasti töitä haluamiensa muutosten eteen”, Ismail tietää.

Koulutus antaa elämän Solidaarisuus on tukenut yhdessä CLHEjärjestön kanssa nuorten ammattikoulutusta sekä tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista työtä Somalimaassa vuosituhannen vaihteesta alkaen. Ensi vuonna alkaa lisäksi yhteinen ruokaturvahanke.

Shukri Ismailin palo niin koulutuksen edistämiseen kuin muiden tukemiseen juontaa juurensa lapsuuden arvoista. Maanviljelijä-äiti omisti yksinhuoltajana elämänsä yhdeksän lapsen kouluttamiseen sekä muiden auttamiseen. Paluu sodan jälkeiseen Somalimaahan ja kohtaaminen 9-vuotiaan rajaa vartioineen pojan kanssa, jonka kivääri oli hänen itsensä mittainen, sinetöivät Ismailin työn suunnan: ”Somalimaan nuoret olivat eläneet sodan ja menettäneet elämässään monia mahdollisuuksia. Nyt oli heidän aikansa kokea, että joku välittää heistä ja tukee heitä. Myös vanhemmat piti vakuuttaa, että lapset kannattaa kouluttaa. Nuoret ovat yhteiskunnan tärkein resurssi. Koulutus antaa heille voimaa. Se antaa elämän.”

Nyt on naisten vuoro Myös sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on ollut Shukri Ismailin elämän johtotähtiä. Hänen mukaansa Somalimaan naiset ovat niin sosiaalisesti kuin taloudellisesti marginaalisessa asemassa ja lukutaidottomien suuri määrä on yhä haaste.

Ismail ajaa järjestöineen sinnikkäästi parannuksia Somalimaan naisten asemaan.

Vuosien valistustyö naisten sukuelinten silpomisen vaaroista alkaa tuottaa tuloksia. Nyt ajetaan silpomisen kieltävää lakialoitetta.

Ismail toimi 2004 – 2008 Somalimaan ensimmäisen vaalikomitean ainoana naisjäsenenä. Nyt hän on mukana ajamassa 25 prosentin naiskiintiötä poliittiseen päätöksentekoon. ”Naiset haluavat ehdokkaiksi ja päättäjiksi.

He ovat valmiita tekemään lujasti töitä haluamiensa muutosten eteen. Yhdessä naiset voivat saada äänensä kansalaisina paremmin

Shukri Ismail on jälleenrakentanut Somalimaata sen nuorisoa kouluttamalla ja sukupuolten välistä tasa-arvoa edistämällä.

kuuluviin. Naisia tarvitaan mukaan koulutukseen, päätöksentekoon ja johtajiksi. Näin naiset voivat rakentaa ja muuttaa yhteiskuntaa. ” Ismail on myös omin silmin nähnyt muutosten mahdollisuuden sekä sinnikkään tasaarvotyön tuloksellisuuden: ”Kolme vuotta sitten Buraossa huomasin ammattikoulumme ulkopuolella lukuisia nuoria uniformuissa. Kuulin, että he olivat menossa loppukokeeseen. Yllätyin valtavasti, kun näin niin monen nuoren naisen osallistuvan kokeeseen nuorten miesten rinnalla.

Ymmärsin silloin, kuinka merkittävä muutos oli tapahtunut kymmenessä vuodessa.

Aluksi koulutukseen osallistui vain muutama tyttö. Tyttöjen suuri määrä oli kuin palkinto. Olin niin ylpeä sekä oppilaiden että opettajien puolesta. Itkin ilosta. Näin omin silmin sen muutoksen, jota olen ollut tekemässä. Olemme muuttaneet tyttöjen elämää Somalimaassa.”

Siru Aura Kirjoittaja on Solidaarisuuden viestintäpäällikkö.

Solidaarisuus 1/2012 9

Kuva: Jukka Pakkala

SOLIDAARISUUS

A

NICARAGUASS

Nicaragualaisen perhetilan emäntä Gioconda Carazo opetti miehensä Henry Riveran hoitamaan taimia, joiden tuotoilla perhetilan tuotannon monipuolistuminen pääsi alkuun.

Kasvuun tarvitaan päätä ja lihaksia Emännän opeilla perhetila kukoistaa Nicaragualaisen perhetilan emäntä Gioconda Carazo opetti miehensäkin hoitamaan taimia. Taimista saaduilla rahoilla Carazo monipuolisti perhetilan tuotannon. ”Minä olen perheen pää, mieheni sen lihakset”, hän hymyilee. ”lman vaimon painostusta viljelisin vieläkin pelkkää maissia”, aviomies Henry Rivera tunnustaa.

Henry Riveran naama loistaa tyytyväisyydestä, kun hän esittelee pientilan tuotantoa. Sipulit kasvavat tuuheissa, syvänvihreissä riveissä. Solidaarisuuden kehityshankkeen asentama tippakasteluverkosto varmistaa, että tuotanto toimii myös vuoden kuivempana aikana. Sipulimaan vieressä on uusi kasvihuone, missä suuret tomaatit alkavat punertua. ”Ei uskoisi, että neljä vuotta sitten meidän perheessä nähtiin nälkää”, Henry Rivera ihmettelee.

Henryn ja hänen vaimonsa Gioconda Carazon omistamalla Reikäkiven tilalla on vain kaksi hehtaaria viljelykelpoista maata. Silti Rivera ja Carazo ovat saaneet tilansa tuottamaan niin hyvin, että heidän käteistulonsa olivat viime vuonna 300 euroa kuukaudessa. Lisäksi suurin osa

10 Solidaarisuus 1/2012

viisihenkisen perheen ruoasta saatiin omalta tilalta. Nyt he ovat saavuttaneet nicaragualaisittain kohtuullisen elintason ja jatkavat pientilansa kehittämistä määrätietoisesti. ”Tänä vuonna perustamme kanatarhan ja alamme myydä kananmunia Somoton markkinoille”, Carazo sanoo.

Perhe on hankkinut viisi lypsylehmää. Rivera on saanut Solidaarisuuden maatalousneuvojilta koulutusta karjan ruokinnassa. Parhaillaan hän neuvottelee lisämaan hankinnasta, jotta rehuntuotanto voitaisiin hoitaa asianmukaisesti.

Monipuolisuus pitää nälän loitolla Henry Rivera puhkuu niin tarmokkaasti, että häntä voisi luulla perhetilan kehityksen veturiksi. Gioconda Carazo näyttää ensin tuikealta ja sulkeutuneelta. Hän antaa miehensä puhua. Vähitellen kuitenkin selviää, että nimenomaan Carazon taidot ja tahto ovat olleet tärkeiden muutosten takana. ”Ensimmäinen iso parannus oli se, kun rupesimme kasvattamaan hedelmäpuiden taimia myydäksemme niitä lähiseudun tuottajille”, Rivera kertoo. Se tapahtui kolme vuotta sitten. Carazo opetti miehensä hoitamaan ja varttamaan taimia. Kun taimista saatiin rahaa, Carazo päätti ryhtyä monipuolistamaan perhetilan tuotantoa. ”Ilman vaimon painostusta viljelisin vieläkin pelkkää maissia. Nyt pähkäilisimme, mistä ihmeestä saamme ruokaa kuivan kauden ajaksi”, Rivera tunnustaa.

KUVAT: JUKKA PAKKALA

Naisten tulot kasvamaan

Gioconda Carazo haluaa, että tyttäret opiskelevat pitkälle. Kuusivuotias Yamileth aloitti koulun tänä vuonna.

Riveran kasvot olisivat laihemmat ja synkemmät, jos hän ei olisi toiminut Carazon ohjeiden mukaan. ”Naapurit kysyvät välillä, että kummalla teidän perheessä on housut jalassa. Heille voi heittää takaisin, että meilläpä syödään hyvin, entäs teillä?” Henry Rivera sanoo.

Talouden pyörittäminen emännän vastuulla Gioconda Carazo päättää perheen tulojen käytöstä. Hän laskee, kuinka paljon tarvitaan peruskuluihin ja kuinka paljon käytetään tuotannon kehittämiseen tai asuinolojen kohentamiseen. Juuri nyt on käynnissä talonparannushanke. Kaksi rakennusmiestä sekoittaa pihalla sementtiä uuden asuinhuoneen seinien muuraamista ja koko talon rappaamista varten. ”Gioconda pitää itsellään maidon ja tuorejuuston myynnistä saatavat tulot ja minä saan käyttää kasvihuoneen tomaateista saatavat rahat”, Henry Rivera kertoo.

Muut rahat jäävät perhetilan kassaan ja Carazo sanoo, mitä niillä tehdään. Rivera keskittää tarmonsa viljelyksien hoitamiseen Carazon huolehtiessa taloushallinnosta. ”Jotenkin noin me päätettiin jo ennen kuin mentiin naimisiin”, Rivera muistelee.

Siinä vaiheessa Carazo alkaa hymyillä: ”Minä sanoin hänelle, että minua ei määräillä vaan on parasta, että opitaan alusta alkaen tekemään hommia yhdessä.”

Solidaarisuus parantaa Nicaraguassa naisten toimeentuloa tuotteiden arvoketjuja vahvistamalla. Arvoketju kuvaa jonkin tuotteen kuten maissin, hunajan tai käsityön vaiheittaista jalostumista raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi.

Jokainen arvoketjun vaihe nostaa tuotteen arvoa. Ketjun viimeinen lenkki on jakelu, kuten kaupan vähittäismyynti. Solidaarisuus arvioi tuotteiden arvoketjuja tasa-arvon näkökulmasta ja suunnittelee, miten naisten asemaa vahvistetaan arvoketjuissa ilmenneissä solmukohdissa. Naisten työpanos on esimerkiksi ollut miesten panosta suurempi ketjun alkuvaiheessa, kuten taimien istutuksessa, mutta koska miehet vastaavat ketjun loppuun sijoittuvasta vähittäismyynnistä, miesten tulot ovat olleet suuremmat. Arvoketjuanalyysin paljastamiin epäkohtiin puututaan työsuunnitelmissa, joissa esimerkiksi vahvistetaan naisten asemaa vähittäismyynnissä. Arvoketjujen arviointi auttaa myös paikantamaan naisten erityiset koulutus- ja materiaalitarpeet ja tuo perinteisesti näkymättömät naisten työt päivänvaloon. Arvoketjuja vahvistamalla edistetään naisten oikeuksia työhön ja toimeentuloon sekä niihin liittyvään päätöksentekoon.

Milla Mäkinen-Pottiher Kirjoittaja on Solidaarisuuden sukupuolten välinen tasa-arvo -ohjelman koordinaattori.

Carazo tietää maanviljelystä enemmän kuin Rivera. Rivera pyrki nuorempana baseballin pelaajaksi, mutta taidot eivät aivan riittäneet ammatiksi asti.

Perheessä on kolme lasta, kaikki tyttöjä. Kaksi vanhinta tyttöä käy koulua Somotossa ja Carazo on päättänyt, että heidän on saatava opiskella niin pitkälle kuin he haluavat. Nuorin tytär, kuusivuotias Yamileth, aloitti peruskoulun helmikuun puolivälissä. ”Tytöt ovat vielä terävämpiä kuin isänsä ja äitinsä”, Henry Rivera kehuu.

Se vapauttaa Carazon hereään nauruun. Hän sieppaa Yamilethin kainaloonsa: ”Henry koettaa joskus pullistella, mutta kyllä hän tietää, että minä olen perheen pää ja hän on sen lihakset. Siksi meillä menee niin hyvin, riitoja on harvoin ja kukkaroon kertyy enemmän rahaa.”

Näillä eväillä on murrettu köyhyys Reikäkiven tilalla PohjoisNicaraguan karuimmalla alueella, missä lukuisat pienviljelijät miettivät parhaillaan, mistä he saisivat tarpeeksi ruokaa pöytään.

Kevätkauden kuivuus näet katkaisee pahasti perinteisen maatalouden tuotannon ja edellisen satokauden vähäiset maissi- ja papuvarastot on pian käytetty loppuun.

Jukka Pakkala Kirjoittaja on Solidaarisuuden maakoordinaattori Nicaraguassa.

Solidaarisuus 1/2012 11

SOLIDAARISUUS

A

SOMALIMAASS

Naiskiintiö tarvitaan seuraaviin vaaleihin Somalimaan presidentti lupasi vaalikamppailun aikana naisille kiintiön seuraaviin vaaleihin. ”Nyt on lupausten lunastamisen aika”, sanoo naisten kattojärjestön Nagaad:in toiminnanjohtaja Nafiisa Yusuf.

I

will be for my women, I need my women”, sanoi Somalimaan presidentti Ahmed Mohamed Mohamoud Silanyo vaalikamppailun ollessa kiivaimmillaan.

Naisten ääniä kalastelivat kaikki kolme ehdokasta ja syystäkin – enemmistö äänestäjistä oli naisia ja he äänestivät vilkkaasti. ”Uusiin vaaleihin ei lähdetä ilman luvattua naiskiintiötä”, painottaa Nafiisa Yusuf.

Solidaarisuuden kumppanijärjestö Nagaad on ajanut pitkäjänteisesti naiskiintiön voimaantuloa. Viimeksi heinäkuussa se laati aiheesta vetoomuksen.

Kiintiöt eivät kuulu Somalimaan perustuslakiin. Somalimaan presidentti asetti yhdessä ylähuoneen kanssa viime syyskuussa komitean selvittämään vähemmistökiintiöiden tarvetta seuraaviin vaaleihin. Naiset luetaan vammaisten ohella vähemmistöön kuuluviksi.

Komissio on tehnyt aiheesta haastattelututkimuksen Somalimaan viidessä läänissä, joista yksi jäi kuitenkin turvallisuussyiden takia tutkimatta.

Nagaad-järjestön edustajat ovat huolissaan siitä, että haastattelut on tehty naiskiintiötä eniten vastustaville ihmisille. ”Olemme tavanneet presidentin maakunnissa tehtyjen haastattelujen jälkeen, sillä halusimme tietää

alustavan tuloksen ennen sen julkistamista suurelle yleisölle. Olemme ajaneet 25 prosentin kiintiötä ja pelkäämme, että komitean suositus on sitä pienempi”, Nafiisa Yusuf sanoo huolestuneena. ”Olemme koko järjestömme olemassaolon ajan panostaneet kiintiön saamiseksi, emmekä voi nyt vain seurata vierestä ajamamme asian vesittymistä.”

Naiset haluavat omat paikkansa Shukri Ismail, Solidaarisuuden toisen kumppanijärjestön Candlelight for Health, Education and Environment -järjestön hallituksen puheenjohtaja kertoo, että hän on valmis menemään vaikka vankilaan asian puolesta. ”Meillä on erilaisia vaikuttamiskeinoja, jos emme saa haluamaamme kiintiötä. Mielenosoitus on niistä viimeisin.

Mielenosoituksessa aion pitää isoa kylttiä ylhäällä, johon on kirjoitettu: Sinä lupasit tämän meille, presidentti Silanyo”, sanoo Shukri Ismail.

Aktivistinaiset tapasivat presidentin asettaman komitean jäsenet epävirallisesti ja keskustelu kävi kiivaana: ”Suurin ristiriita on siinä, että miehet kokevat naisten ottavan heidän paikkansa parlamentissa. Sitä me emme tee. Nehän ovat meidän paikkojamme, joilla miehet tällä hetkellä istuvat. Vähemmistöille ei annettaisi lainkaan paikkoja, koska nykyisessä systeemissä on vain 82 paikkaa jaossa. Paikkojen määrä ei ole kuitenkaan meidän päätettävissämme, sanoo Nafiisa Yusuf.

Miehet arvioivat kiintiöiden tarvetta Naiskiintiön tarvetta selvittäneen komitean ainoan naisjäsenen Amal Ahmed Misanin

12 Solidaarisuus 1/2012

mukaan Nagaad ja naisaktivistit ovat tehneet merkittävää työtä naiskiintiön puolesta. ”Emme me vanhat naiset enää tarvitse kiintiötä, mutta te nuoret naiset tarvitsette”, kannustaa Amal Ahmed Misan. ”Presidentti halusi nimetä komiteaan vain yhden naisen, koska Somalimaassa naisten asioiden ajaminen herättää epäilyksiä. Miesten muodostaman komitean ajatellaan olevan pätevämpi ja heidän on helpompi haastatella uskonnollisia johtajia”, kertoo Amal Ahmed Misan.

Somalimaan akateemisen tutkimuslaitoksen tutkija Ifrahn mukaan Somalimaassa ei ole mietitty, mitä kiintiön voimaantulo tuo tullessaan – miten asetusta noudatettaisiin ja kuinka naiset valittaisiin kunnallisvaltuustoon tai parlamenttiin? Valitaanko ehdokkaat pätevyyden, puoluetaustan vai klaanin mukaan?

Kunnallisvaalit tulossa seuraavaksi Somalimaan Human Rights -komitean jäsen Mohamoud Faraad Mohamed arvelee, että naiset tuskin saavat heti vaatimaansa 25 prosentin kiintiötä: ”Luulen, että presidentti suostuu nyt 10 prosenttiin ja suurentaa kiintiötä ajan myötä. Uskon, että hän on vakuuttunut Ugandan ja Ruandan kaltaisen naiskiintiön tarpeesta myös Somalimaahan, mutta 25 prosentin vaatimus on liian kova alkutaipaleelle.”

Tänä vuonna Somalimaa valmistautuu kunnallisvaalien järjestämiseen. Maassa on perustettu vuoden aikana 15 uutta puoluetta kolmen olemassa olevan puolueen lisäksi. Vaalit eivät kuitenkaan toteudu ennen kuin presidentti tekee päätöksen naiskiintiöstä.

Yhden hyvän uudistuksen presidentti on jo tehnyt. Hän laski ehdokasasettelun ikärajan 25 vuoteen Somalimaan nuorten vaatimuksesta.

AIRI KÄHÄRÄ Kirjoittaja on Solidaarisuuden maakoordinaattori Somalimaassa.

”Nuoret naiset tarvitsevat kiintiön”, vakuuttaa Amal Ahmed Misan, joka on kiintiön tarvetta selvittäneen komitean ainoa naisjäsen.

KUVA: Jenni Gästgivar

Kiintiöillä kohti rakenteellisia muutoksia Sukupuolikiintiöillä edistetään naisten poliittista osallistumista ympäri maailmaa. Jopa puolessa maailman maista on käytössä jonkinlainen kiintiöjärjestelmä. Maailman naisvaltaisin eduskunta löytyy kiintiöjärjestelmää soveltavasta maasta, Ruandasta.

Yleismaailmallisesti parlamentit ovat kuitenkin vielä hyvin miesvaltaisia: vaikka maapallon väestöstä puolet on naisia, kansanedustajista heitä on vain 20 prosenttia.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaan poliittinen osallistuminen on jokaisen oikeus sukupuolesta riippumatta.

YK:n Sosiaali- ja talousneuvosto asetti aikoinaan tavoitteeksi, että maailman kansanedustajista vähintään 30 prosenttia olisi naisia vuoteen 1995 mennessä. Tavoite on yhä kaukana, ja naisten poliittisen osallistumisen tiellä on merkittäviä sosiaalisia, kulttuurisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia esteitä.

Afrikassa naisedustukset vaihtelevat Nigerian neljän ja Ruandan 56 prosentin välillä. Solidaarisuuden kumppanimaassa, Ugandassa, kiintiölainsäädäntö on ollut voimassa vuodesta 1989 asti. Sen voimaantuloa on kuvattu historialliseksi askeleeksi kohti yhteiskuntaa, joka tuomitsee naisten syrjimisen poliittisessa vallankäytössä. Kiintiösäännös vahvisti naisten mahdollisuuksia vaikuttaa perinteisesti hyvin patriarkaalisessa poliittisessa järjestelmässä. Naisia ja perheitä koskettaville kysymyksille saatiin näin uutta painoarvoa. Ugandan kansanedustajista 38 prosenttia on naisia.

Kiintiöiden puolustajien mukaan afrikkalaiset esimerkit todistavat, että tasa-arvoa voi edistää myös rakenteellisten muutosten avulla. Vuonna 1994 Etelä-Afrikka oli 141:llä sijalla listalla, jossa maailman maat oli pantu paremmuusjärjestykseen kansanedustuslaitoksen sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisen

mukaan. Kymmenen vuotta myöhemmin Etelä-Afrikan merkittävin puolue - Afrikan kansalliskongressi - otti käyttöön 30 prosentin naiskiintiön ja maa loikkasi listan sijalle 13. Vuonna 2011 EteläAfrikan alahuoneessa oli maailman neljänneksi suurin naisedustus – peräti 45 prosenttia.

Kriitikoiden mukaan kiintiökäytäntö ei ole oikea tapa vastata tasa-arvon puutteeseen. Heidän mukaansa se on epätasa-arvoinen järjestelmä, joka tukee ensisijaisesti vain naisia. Monet myös väittävät, että kiintiöiden takia ehdokkaiden ansiot jäävät taustalle ja heidät valitaan vain sukupuolen takia. Suomessa positiivisen syrjinnän ongelma on ratkaistu yksinkertaisella tavalla. Tasa-arvolain perustavoitteena on, että naiset ja miehet voivat osallistua tasaveroisesti yhteiskunnalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Näin ollen muun muassa valtion komiteoihin ja neuvottelukuntiin sovellettava kiintiösäännös takaa saman 40 prosentin minimiedustuksen sekä naisille että miehille.

Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen vaatii monitasoisia toimia. Samalla kun puurretaan epätasa-arvoisten asenteiden muuttumiseksi, on pyrittävä murtamaan naisten osallistumisen tiellä olevia rakenteellisia esteitä. Kiintiöiden merkitystä naisten nousussa Afrikan poliittiselle areenalle ei voi kiistää. Niiden avulla rakennetaan yhteiskuntia, joissa poliittiset päätöksentekoelimet edustavat koko kansakuntaa eikä sukupuoli rajoita kenenkään mahdollisuuksia osallistua omaan elämäänsä vaikuttavaan päätöksentekoon.

MILLA MÄKINEN-POTTIHER Kirjoittaja on Solidaarisuuden sukupuolten välinen tasa-arvo-ohjelman koordinaattori.

Solidaarisuus 1/2012 13

Kouluttamalla yhden tytön koulutat kokonaisen yhteisön.

Osallistu keräykseemme!

Äärimmäinen köyhyys rajoittaa somalimaalaisten nuorten kykyä pärjätä ja pitää huolta itsestään. Etenkin tyttöjen mahdollisuudet kouluttautua ja työllistyä ovat vähäiset. Epävarman tulevaisuuden vuoksi moni nuori on menettänyt toivonsa ja joutunut jättämään kotiseutunsa.

Solidaarisuus tukee nuorten ammattikoulutusta Somalimaassa.

Koulutuksen kautta voi valmistua räätäliksi, kokiksi tai elektroniikka-alalle. Tarjoamme myös luku-, kirjoitus- ja laskutaitokoulutusta. Vuosittain noin 75 % koulutuksen saaneista on tyttöjä ja naisia. Yli puolet näistä nuorista on työllistynyt kurssin jälkeen, mikä on erinomainen saavutus alueen vaikeassa tilanteessa.

Tyttöjen koulutuksen tukeminen on tehokasta taistelussa köyhyyttä vastaan. Solidaarisuuden avulla koulutetut naiset jakavat tietonsa ja taitonsa muille, kouluttavat myös omat lapsensa, eivätkä ole täysin riippuvaisia miehestä perheensä elättäjänä.

Koulutetut tytöt avioituvat myöhemmin ja saavat vähemmän lapsia. Näin voidaan hillitä myös väestönkasvua.

Ammattikoulusta kokiksi valmistunut Safia Ali Ismael, 20, kertoo: ”Opintoni kestivät puoli vuotta ja olivat erittäin hyödylliset. Olen saanut koulutuksen avulla töitä. Naapurit kutsuvat minut laittamaan ruokaa ja saan siitä palkkaa. Lisäksi olen alkanut opettaa.

Pidän perjantaisin omaa luokkaa, jossa on 15 oppilasta. Uskon, että näillä taidoilla pärjään hyvin.”

Tukemalla somalimaalaisten tyttöjen koulutusta sijoitat nuoriin, tasa-arvoon ja koko Somalimaan tulevaisuuteen.

Solidaarisuus toimii sinun tuellasi. Kiitos!

IBAN Nordea FI76 1011 3007 2069 30 OP FI96 5541 2840 0043 38 Sampo FI54 8000 1000 2318 79

Kansainvälinen solidaarisuussäätiö

SWIFT/BIC NDEAFIHH OKOYFIHH DABAFIHH

( ( (

(

) 17 euroa eli kuukausi ompelijakoulutusta yhdelle tytölle ) 56 euroa eli ammattiopettajan viikon palkka ) 90 euroa eli puolen vuoden kokkikoulutus ja kurssimateriaalit yhdelle tytölle ) __ euroa eli oma summasi tukemaan tyttöjen koulutusta Somalimaassa

Haluan tukea tyttöjen koulutusta Somalimaassa lahjoittamalla:

Solidaarisuus tekee hyvää!

Solidaarisuus on vuonna 1970 perustettu suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö, joka edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä ihmis­ arvoista työtä ja kestävää toimeentuloa. Solidaarisuus on ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö sekä Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n jäsen.

Solidaarisuus toimii tuloksellisesti Solidaarisuuden työ on pitkäjänteistä ja tehokasta, ja siitä hyötyy noin 150 000 ihmistä kolmessa maassa. Työskentelemme yhteistyössä tunnettujen paikallisten järjestöjen kanssa. Näin työmme vahvistaa kestävällä tavalla paikallista kansalaisyhteiskuntaa.

Solidaarisuus on aina läsnä hankkeiden toteutuksessa: toimintaa tukee ja seuraa paikan päällä Solidaarisuuden oma suomalainen työntekijä. Pitkäaikainen kumppanuus varmistaa, että apu menee perille. Työmme tuottaa kestäviä tuloksia, kuten osaamista, toimeentuloa ja uusia mahdollisuuksia tytöille ja naisille.

Kansainvälinen solidaarisuussäätiö - Internationella solidaritetsfonden Agricolankatu 4, 00530 Helsinki - (09) 759 9730 - www.solidaarisuus.fi Kansainvälisen Solidaarisuussäätiön keräyslupanumero: 2020/2011/2494

SOLIDAARISUUS

UGANDASSA

KATSE UGANDAN TASA-ARVOTYÖHÖN Uganda juhlii tänä vuonna 50-vuotista itsenäisyyttään. Tasa-arvoa ja naisten oikeuksia ajaville juhlavuosi tarjoaa hyvän taitekohdan vuosien saatossa saavutettujen voittojen ja kärsittyjen tappioiden muisteluun sekä tulevan visioimiseen.

S

ukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä Ugandassa saavutettiin suurimmat edistysaskeleet vuosina 1986— 2005. Erillisen sukupuolten tasa-arvoa ajavan ministeriön perustaminen vuonna 1987 antoi hyvän lähtökohdan seuraavien vuosien tasa-arvotyölle. Uuden perustuslain voimaansaattaminen vuonna 1995 oli myös merkkipaalu. Se antoi laillisen perusteen sukupuolten välisiin epäkohtiin puuttumiseen niin politiikan, yhteiskunnan kuin talouden alueilla.

Ugandan poliittisella kentällä ollaan nyt ensimmäistä kertaa tilanteessa, että naisille kuuluu kiintiölain perusteella kolmasosan määräedustus alemman valtionhallinnon tehtävissä. Naiset saavat jatkuvasti enemmän jalansijaa myös korkean asteen viroissa esimerkiksi ministereinä tai valtion omistamien yritysten johtajina. On hienoa todeta, että vuosien 1980—2011 välisenä aikana naisten osuus kansanedustajista on kasvanut neljästä prosentista 38 prosenttiin.

Koulutuksen saralla suuri valtiollinen tasa-arvon edistämisen ponnistus on ollut peruskouluohjelman käynnistäminen vuonna 1997.

Naisten korkeakouluopintoja on tuettu myöntämällä heille 1,5 pisteen etu yliopistojen pääsykokeissa.

Tasa-arvotyöhön ovat osallistuneet sadat kansalaisjärjestöt ja yhdistykset, joita viimeisen 25 vuoden aikana on perustettu.

Kansalaisyhteiskunnan toiminnassa tasa-arvo, naisten toimeentulomahdollisuuksien parantaminen sekä sukupuolten välisten suhteiden vaikutusten ymmärtäminen ovat olleet merkittävässä asemassa.

Median tiedonvälityksen ansiosta Ugandan kansa on tullut entistä tietoisemmaksi oikeuksistaan. Tämä on johtanut myös yhä painokkaampiin tasa-arvon vaatimuksiin.

Myös eri viestinten johdossa on päätetty raivata tilaa tasa-arvon ja naisten oikeuksien kysymyksille.

käytännössä puolitiehen. Esimerkiksi perheväkivaltalain toimeenpano on juuttunut lähtökuoppiinsa, koska hallitus ei ole ohjannut riittäviä varoja talous- ja henkilöresursseja varten.

Naisten mahdollisuus luoton saamiseen on merkittävää tasaarvon ajamisessa. Rahakirstun vartijoilla on taipumus suosia miehiä ja nykyiset luottopalvelut ovat usein naisten ulottumattomissa.

Sukupuolten välistä tasa-arvoa käsittelevien kerhojen perustamiseen tulisi panostaa paitsi esikouluissa ja peruskouluissa myös koulua käymättömien nuorten keskuudessa. Näin varmistetaan, että he eivät jää ilman koko väestölle suunnatun tasa-arvotyön hedelmiä.

Sekä kansalaisjärjestöjen että median tulisi laajentaa toimintaansa maantieteellisesti ja suunnata viestinsä sellaisille kohderyhmille, joiden panosta ja asennemuutoksia tarvitaan kipeästi sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamiseksi. Esimerkiksi uskonnollisten ja kulttuuristen johtajien tiedetään usein vastustavan sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vaikeuttavan asenteillaan naisten elämää.

On myös tärkeää pitää käynnissä vuoropuhelua eri sukupolvien välillä. Iäkkäämmät naisaktivistit haluaisivat löytää nuoria seuraajia, joille he voisivat välittää kallisarvoista tietoa tasa-arvon edistämisestä. Tämä on kuitenkin haaste, sillä osa nuorisosta ei tiedosta tasa-arvoon liittyviä epäkohtia tai he eivät ole vakuuttuneita kamppailun hyödyllisyydestä.

Tasa-arvoasioihin keskittyneiden järjestöjen kannattaa myös muodostaa kestäviä ja strategisia yhteenliittymiä yhteistyön vahvistamiseksi. Erityisen tärkeää olisi keskittää työ hallittaviin kokonaisuuksiin ja konkreettisiin toimiin monien liian laajojen projektien sijaan. Laadukas ja tehokas työ vaatii asialle omistautuneen työyhteisön ja ammattitaitoiset työntekijät, jotka työskentelevät taloudellisesti riippumattomassa ja energisessä järjestössä.

Työ jatkuu myös tulevaisuudessa

Margaret Sentamu-MasagazI

Onko Uganda nyt saavuttanut päämääränsä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä? Ei suinkaan, paljon työtä on vielä tekemättä.

Ensisijaisen tärkeää olisi nyt sisällöltään edistyksellisten lakien täytäntöönpano, joka on jäänyt

14 Solidaarisuus 1/2012

Uganda Media Women Association:in Margaret Sentamu-Masagazin mukaan tasa-arvoa ajavien järjestöjen kannattaisi keskittää voimansa.

Uganda Media Women Association (UMWA) Kirjoittaja on Solidaarisuuden ugandalaisen kumppanijärjestön toiminnanjohtaja.

Tiivistäen suomentanut: Sini Niininen

KUVA: Riitta Kujala

kuva: Milla Mäkinen-Pottiher

Seksuaaliterveyttä edistämässä

se e e h r e p i s la a Rauha p si silmä a v a E W A C F O C “

Ugandalaisen Kato Asaph Ssenyonjon elämä on mullistunut. Alkoholin ja väkivallan täyttämät päivät muuttuivat, kun hän kohtasi Solidaarisuuden kanssa Ugandassa yhteistyötä tekevän Concern for Children and Women Empowerment (COFCAWE) -järjestön.

K

un kuulin COFCAWE:n väen olevan tulossa kotikuntani Busukuman kunnantalolle, ajattelin mennä sinne vain aikaa tappaakseni. Kuinka väärässä olinkaan!

COFCAWE avasi minun ja monen muun yhteisöni jäsenen silmät”, kertoo muuttunut mies, Kato Asaph Ssenyonjo.

en

ni”

Ssenyonjo oli alkoholin suurkuluttaja.

Ssenyonjon mukaan alkoholi ei ollut hänelle riippuvuus, vaan pikemminkin pakoreitti kodin ongelmista. Alkoholin takia perheessä myös tapeltiin paljon.

“Aina kun join alkoholia, se johti väkivaltaan kotona. Lapset taistelivat äitinsä rinnalla minua vastaan. Väkivaltaisuuteni ei rajoittunut pelkästään kotiin, vaan myös yhteisön muut jäsenet saivat kärsiä. Olen joutunut putkaan 27 kertaa ja minusta on raportoitu poliisille kolmesti ja paikallisvaltuustoille kahdeksan kertaa. Nyt säälin vaimoani ja lapsiani heille aiheuttamani kärsimyksen johdosta.”

Ssenyonjo päätyi jatkuvan alkoholin käytön ja perheriitojen myötä myös avioliiton ulkopuolisiin suhteisiin. Tämä altisti Ssenyonjon HIV:lle.

Solidaarisuus on toiminut Ugandassa vuodesta 1989 alkaen parantaakseen kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten elämänlaatua. Solidaarisuus toimii ruohonjuuritasolla levittäen tietoa naisten ja lasten oikeuksista, perheväkivallasta sekä HIV/ AIDS:sta.

Solidaarisuus on tukenut ugandalaista Concern for Children and Women Empowerment (COFCAWE) -järjestöä vuodesta 2007 lähtien. Solidaarisuus toteuttaa yhdessä COFCAWE:n kanssa seksuaaliterveys- ja HIV/AIDS -koulutushanketta.

Kehityshankkeen ensimmäisessä vaiheessa tietoisuus seksuaali- ja lisääntymisterveydestä, ihmisoikeuksista ja HIV/AIDS:in leviämisen ehkäisemisestä kasvoi huomattavasti siihen osallistuneiden keskuudessa.

Työ jatkuu uudella vaiheella. Tämän vuoden aikana muun muassa perustetaan kouluihin seksuaaliterveyskerhoja sekä järjestetään koulutuksia ja vertaistukimahdollisuuksia koululaisille, heidän vanhemmilleen, opettajille sekä koulun ulkopuolelle jääneille nuorille, uskonnollisille johtajille ja moottoripyörätaksikuskeille.

Perheväkivaltaa Solidaarisuus ehk ä i s e e myö s p a i k a l l i s e n U g a n d a Media Women’s Association (UMWA) -järjestön kanssa. Kehityshankkeessa lisätään naisten ja miesten sekä paikallisten päättäjien tietoutta perheväkivallasta sekä vahvistetaan UMWA:nia järjestönä. (LR)

En juo enää ollenkaan

lainsäädäntöä ja ennen kaikkea HIV/AIDS:in vaarallisuutta. Tämä oli minulle kuin uudelleenherääminen. Tajusin, kuinka alkoholi ja avioliiton ulkopuoliset suhteet imivät onnen perheeltäni ja samalla altistivat minut HIV:lle.

Hitaasti aloin vähentämään alkoholin käyttöäni, niin kuin minua neuvottiin. Nyt en juo enää ollenkaan”, Ssenyonjo kertoo.

Onnellisuus palasi Ssenyonjon perheeseen. Jotkut Ssenyonjon entisten tapojen jättämät jäljet ovat kuitenkin peruuttamattomia. Hän on nyt HIV-positiivinen. Hänen vaimonsa on säästynyt tartunnalta.

Elämänmuutoksen tehnyt mies on onnellinen siitä, että COFCAWE koulutti häntä.

“COFCAWE:n avulla onnistuin muuttamaan käyttäytymistäni. Haluan kiittää heitä kaikesta tuesta, jota olen elämääni saanut.

Aina kun tapaan COFCAWE:n väkeä, olen iloinen – heistä on tullut osa perhettäni.”

“Muistan edelleen elävästi, kuinka yhdessä COFCAWE:n kanssa analysoimme yhteisön ongelmia, perheväkivaltaan liittyvää

Kirjoittaja on Solidaarisuuden viestintäassitentti.

LAURI RAUTAVUORI

Solidaarisuus 1/2012 15

SOLIDAARISUUS

KARJALASSA

10 vuotta yhteistyötä väkivallan vähentämiseksi

Piilotettu ongelma tehtiin näkyväksi Solidaarisuus on rakentanut Venäjän Karjalassa yhdessä paikallisten kumppaniensa kanssa yli kymmenen vuotta tietä kohti yhteiskuntaa, jossa kaikilla olisi mahdollisuus elää turvallista, väkivallatonta elämää. Perheväkivalta on tehty näkyväksi ja siihen puuttumista tuetaan. Ulkoasiainministeriön päätös olla avaamatta kansalaisjärjestöjen vuoden 2012 lähialueyhteistyön rahoitushakua johti Solidaarisuuden tuloksekkaan lähialueyhteistyön päättymiseen.

Solidaarisuus on tehnyt yhdessä Värtsilän kunnan kanssa päihteiden käytön vähenemiseen tähtäävää työtä.

K

öyhyys on käsin kosketeltavissa vain kivenheiton päässä suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Syvästä elintasokuilusta huolimatta rajanaapureilla on myös paljon yhteisiä kosketuspintoja – perheväkivalta on edelleen jokapäiväistä sekä Venäjällä että Suomessa.

Solidaarisuus lähti tukemaan Sortavalan aluehallinnon ponnisteluja perheiden, lasten ja vanhusten elinolosuhteiden parantamiseksi vuonna 2001. Sortavalan piirin edustajien aloitteesta kunnostettiin yhdessä Helylän palvelutalo ja luotiin piirille uudenlainen malli vanhusten hoitoon, joka toimii edelleen.

Turvakodista menestystarina Yhteistyön kehittyessä perheväkivalta nousi toistuvasti esiin yhtenä alueen suurimmista ongelmista. Tämä heijastuu myös tilastoissa. Amnesty Internationalin arvioiden mukaan noin 70 prosenttia venäläisistä naisista on kokenut perheväkivaltaa joskus elämänsä aikana. Huolestuttavien lukujen valossa Sortavalaan päätettiin perustaa naisten ja lasten turvakoti perheväkivallan ehkäisemiseksi ja uhrien auttamiseksi.

Turvakotikäsite oli Karjalassa vuosituhannen vaihteessa tuntematon. Tämä ei kuitenkaan hidastanut vauhtia. ”Olemme innoissamme asiasta, mutta tarvitsemme käytännön oppia siitä, mitä turvakotitoiminta todellisuudessa on”, kertoi Sortavalan kaupungin lastensuojelukomitean sihteeri Kira Bahireva hankkeen alkuvaiheessa.

Nyt, kolme vuotta Sortavalan hankkeen päättymisen jälkeen, turvakoti toimii edelleen. ”Hanketta voi perustellusti kutsua menestystarinaksi. Perheväkivaltaa kokeneilla ihmisillä ei ollut ennen paikkaa, mistä hakea apua, eikä ongelmista puhuminen ollut mahdollista. Nyt vaiettu ja piilotettu ongelma on tehty näkyväksi”, kuvaili tutkija Maija Jäppinen Sortavalassa toteutetun työn lopputuloksia vuonna 2009. ”Kysyin hankkeen loppuarvioinnin aikana sortavalalaisilta, olisiko turvakodin perustaminen ollut mahdollista ilman hankeyhteistyötä. Minulle vastattiin, että joko turvakotia ei olisi saatu ollenkaan tai sen perustaminen olisi vienyt huomattavasti pidemmän ajan.

Lähialueyhteistyöllä on suuri merkitys siinä, että se voi tukea paikallisia aktivisteja tuomaan esille ongelmia, joihin yhteiskunta ei ole aikaisemmin tarttunut”, Jäppinen lisäsi.

Auttava auto ja päihdetyötä

Kuva: Elviira Hirvonen

Solidaarisuus päätti vuonna 2003 vahvistaa ponnistelujaan naisten ja perheiden hyvinvoinnin parantamiseksi yhteistyössä sortavalalaisen Nadezda-kansalaisjärjestön kanssa. Väkivallan vastaisen työn edistyessä kävi ilmi, että myös pikkukylien väkivallan uhrit tarvitsevat paikan, josta saada apua. Tähän vastattiin kiertävällä pikkubussilla, jonka mukana matkasi juristi, sosiaalityöntekijä ja psykologi. Heidän kanssaan uhri saattoi jutella ja heiltä hän sai neuvoja perheväkivalta- ja seksuaaliterveyskysymyksiin. ”Auttava auto” teki hankkeen aikana yhteensä 195 käyntiä Sortavalan piirin kyliin.

Perheväkivallan taustalla esiintyy usein taloudellista ahdinkoa, päihteiden käyttöä ja työttömyyttä. Taloudellisten huolien turruttamiseen käytetty alkoholi toimii usein viimeisenä sysäyksenä perheväkivaltaan.

16 Solidaarisuus 1/2012

Kuva: Elviira Hirvonen

”Perheväkivaltaa voidaan vähentää vain, jos siitä puhutaan”, tietää Sortavalan kaupungin sosiaalipalvelukeskuksen johtaja Ludmila Mihailova.

Solidaarisuuden lähialueyhteistyötä päätettiinkin laajentaa vuonna 2007 Värtsilään, jossa suunniteltiin yhteistyössä kunnan kanssa päihteiden käytön ja haittavaikutusten vähenemiseen tähtäävä hanke. ”On huolestuttavaa, että osa murrosikäisistä käyttää alkoholia jopa päivittäin. Nuoret on ohjattava päihteiden parista harrastustoimintaan”, totesi Värtsilän kunnanjohtaja Inga Nevolina hankkeen alkuvaiheessa. Vuonna 2011 Värtsilässä toimi jo 11 kuntalaisten hyvinvointia edistävää kerhoa ja viisi yhdistystä.

Niiden avulla tieto päihteiden haittavaikutuksista leviää kuntalaisten kesken.

Keskeistä levittää tietoa Solidaarisuuden kokemus lähialueyhteistyöstä on osoittanut, että tiedon levittäminen ja julkisen keskustelun herättäminen ovat perheväkivallan vastaisen taistelun keskiössä: ”Perheväkivaltaa voidaan vähentää vain, jos siitä puhutaan. Tätä on tehtävä kaikkialla: julkisuudessa, kadulla, omassa ystäväpiirissä ja rajojen yli”, totesi Sortavalan kaupungin sosiaalipalvelukeskuksen johtaja, Ludmila Mihailova, kesäkuussa 2010.

Myös verkostoitumisessa on valtavaa voimaa. Sortavalan turvakoti on toiminut tukena Värtsilässä vapaaehtoistoiminnan

Sortavalan turvakoti toimii edelleen esimerkkinä muille turvakodeille.

kehittämisessä. Vuonna 2009 aloitettiin turvakodin innoittamana yhteistyö Pitkärannan kanssa. Turvakodin tekemästä työstä kiinnostuttiin myös naapuripiirissä, jossa aloitettiin perheväkivallan avopalvelumallin kehittäminen. ”Venäläiset eivät halua puhua perheen ongelmista julkisesti. Ongelmista ei kuule kukaan, ennen kuin ne ovat todella rankkoja”, kertoi Pitkärannan sosiaalipalvelukeskuksen johtaja Galina Poljanskaja hankkeen alkaessa. ”Tarvitaan asiantuntijoita, jotka osaavat kuunnella, kertoa ja ohjata asiakasta hänen vaikeassa tilanteessaan.”

Tänään perheväkivallasta puhutaan aktiivisesti Pitkärannan koulussa, päiväkodissa, sairaalassa ja sosiaalipalvelukeskuksessa.

Paikallismedia kirjoittaa aiheesta toistuvasti, ja alan asiantuntijat kokoontuvat sosiaalipalvelukeskuksen tiloissa säännöllisesti uusia toimintamuotoja pohtimaan.

Vaikka tie kohti väkivallatonta yhteiskuntaa on mutkikas, pitkäaikainen kumppanuus luo sille vankan perustan. Tarkkaan kohdennettuina pienilläkin määrärahoilla voidaan saada aikaan todellisia muutoksia.

MILLA MÄKINEN-POTTIHER Kirjoittaja on Solidaarisuuden sukupuolten

Solidaarisuuden lähialueyhteistyöhankkeet 2001–2012: Naisten, perheiden ja vanhusten aseman parantaminen turvakoti- ja palvelutalotoiminnan tukemisella Sortavalassa, Karjalan tasavallassa Venäjällä 2001–2003 Perheväkivallasta kärsivien naisten ja perheiden vahvistaminen Sortavalassa, Venäjän Karjalassa 2003–2004 Naisten vahvistaminen – turvakotitoiminnan tukeminen Sortavalassa 2004–2005 Kohti vastuullista aikuisuutta – seksuaaliterveyttä ja elämänlaatua sortavalalaisille nuorille 2005–2006 Kuka auttaa uhria? – Viranomaisverkostot tukemaan perheväkivaltatyötä 2006–2009 Tervettä elämää – ehkäisevän päihdetyön kehittäminen Värtsilässä 2007–2012

välinen tasa-arvo -ohjelman koordinaattori.

Solidaarisuus 1/2012 17

KUVA: TEEMU SOKKA

Solidaarisuus on aloittanut uuden ruokaturvan kehittämishankkeen Somalimaassa.

Hankkeen koordinaattorin Khalid Sahid Diririn mukaan naiset ovat olleet mukana hankkeen suunnittelun jokaisessa vaiheessa ja heitä rohkaistaan aktiivisuuteen.

Kuva: Airi Kähärä

Khalid Sahid Dirir, Somalimaa: ”Rohkaisemme naisia mukaan”

Maroodi Jeexin ja Togdheerin alueilla toteutettavassa hankkeessa kehitetään maatalouden tuottavuutta, lisätään tuotannon jalostusastetta ja etsitään uusia toimeentulomuotoja maaseudulle. Kehitystyötä tehdään yhdessä Candlelight for Health, Education and Environment (CLHE) ja Agriculture Development Organization (ADO) järjestöjen kanssa.

ADO vastaa hankkeen toteutuksesta Togdheerin alueella. ADO:n osuuden hankekoordinaattori Khalid Sahid Dirir kokee erityisesti naisten aseman parantamisen tärkeäksi: ”Olemme ihmisiä ja minun näkemykseni mukaan kaikki ihmiset ovat samanarvoisia sukupuolesta, ihonväristä tai uskonnosta riippumatta. Valitettavasti tässä maailmassa naisilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia miesten kanssa, siksi haluan tukea erityisesti naisia.”

”Sukupuolesta johtuvat ongelmat Somalimaassa ovat onneksi jo vähentyneet.

Esimerkiksi naisten lukutaito on perinteisesti ollut huomattavasti alhaisempi kuin miesten.

Se on sitä yhä, mutta ero on kaventunut”, Khalid Sahid Dirir pohtii.

Hänen mukaansa Solidaarisuus ja kumppanijärjestöt ovat ottaneet naiset huomioon hankkeen suunnittelun jokaisessa vaiheessa: ”Naiset ovat olleet aktiivisesti mukana alkumetreiltä alkaen. Kaikissa työpajoissa on ollut paljon naisia mukana ja heidän näkökulmansa on otettu huomioon. Hankkeessa keskitymme maanviljelyyn ja karjanhoitoon, jotka ovat perinteisesti olleet miesten tonttia. Noin 30 prosenttia hyödynsaajista on kuitenkin naisia. Naisia on mukana osuuskunnissa niin jäseninä kuin johdossa. Monet naiset vastaavat perheen toimeentulosta.” ”Aina kun kutsumme ihmisiä osallistumaan, pyrimme siihen, että heidän sukupuolijakaumansa on tasapainossa.

Rohkaisemme naisia olemaan aktiivisempia niin tässä hankkeessa kuin yhteiskunnassa yleensäkin”, kertoo hankekoordinaattori Khalid Sahid Dirir.

TEEMU SOKKA Kirjoittaja on Solidaarisuuden

Miehet tasa-arvo Joseph Kibirige työskentelee Uganda Media Women’s ­Association:in (UMWA) ja Solidaarisuuden yhteisessä perheväkivallan vastaisessa hankkeessa. Hänen mukaansa tasa-arvo sekä edistää kehitystä että vähentää väkivaltaa.

Joseph Kibirige, Uganda: ”Tasa-arvo tuo kehitystä”

18 Solidaarisuus 1/2012

26-vuotias Joseph Kibirige on tasa-arvon puolestapuhuja. Hän näkee ugandalaisten naisten asemassa paljon parannettavaa: “Yhteiskunta pitää naisia heikompana sukupuolena. Heille ei anneta mahdollisuuksia tehdä esimerkiksi taloudellisia päätöksiä – naiset istuttavat pavut ja korjaavat sadon, mutta miehet saavat tulot. Poliittisesti naisen odotetaan äänestävän kuten miehensä.

Myös seksistä ja ehkäisyn käytöstä päättää mies. Naiset eivät saa periä maata tai muuta omaisuutta.”

UMWA:in ja Solidaarisuuden kehityshankkeessa muutetaan ihmisten asenteita perhe­väkivaltaa kohtaan. Koulutusten alkaessa Joseph Kibirige oli yllättynyt:

työ ja toimeentulo-ohjelman koordinaattori.

”Huomioimme aina tasa-arvon niin, että koulutuksiin tulee saman verran miehiä ja naisia. Huomasin odottaneeni vain naisosallistujia. Kuuntelemme niin naisten kuin miestenkin ongelmia, ketään syrjimättä.”

UMWA:in ylläpitämä radiokanava Mama FM lähettää paljon ohjelmia sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista. Tasaarvon edistäminen on Kibirigen mielestä erittäin tärkeää: ”Tasa-arvo tuo kehitystä – mies ja nainen saavat yhdessä työskentelemällä enemmän tuloja perheelle. Tasa-arvo vähentää perheväkivaltaa ja sen aiheuttamia kuolemia.”

Kibirige on kokenut omakohtaisesti muutoksen sovinismista tasa-arvon hyväksymiseen. Hänen perheensä on nyt onnellisempi kuin koskaan. ”Alun epäilysten jälkeen olen oppinut rakastamaan työtäni.”

RIITTA KUJALA JA LAURI RAUTAVUORI Riitta Kujala on Solidaarisuuden maakoordinaattori Ugandassa. Lauri Rautavuori on Solidaarisuuden viestintäassistentti.

Kuva: Siru Aura

Solidaarisuus on tukenut ­nicaragualaista Tierra Nueva -osuuskuntaa ensin kahvin- ja pian hunajantuotannossa.

Osuuskunnan toiminnanjohtajan Pedro Rojasin mukaan ­Tierra Nuevassa sekä tarvitaan että huomioidaan naisia miesten rinnalla. Muuten koko homma ei yksinkertaisesti toimi.

Pedro Rojas, Nicaragua: ”Molempia tarvitaan menestykseen”

Toiminnanjohtaja Pedro Rojasin mukaan tasa-arvon edistämisen lähtökohta on aina ollut nimenomaan osuuskunnan tarve.

Kahvin hinnan lasku aiheutti aikoinaan kriisin toimeentulossa ja perheissä, joissa talouden ongelmat kärjistyivät. ”Ymmärsimme, että jos naiset ja miehet eivät työskentele yhdessä, emme selviä. Kun naiset otetaan mukaan, he työskentelevät yleensä vielä enemmän kuin miehet. Myös perheiden ongelmat voitetaan nopeammin, kun molemmat ovat niitä ratkaisemassa.”

Rojasin mukaan naisille pitää antaa sekä tunnustusta että omaa päätösvaltaa työn sisällöistä ja suunnasta.

”Näin naiset vahvistuvat tekemään myös perheen ulkopuolelle ulottuvia päätöksiä kuten osuuskunnissa tehdään.”

Tierra Nuevan kehityshankkeessa tasa-arvoa on edistetty johtajakoulutuksella, naisten hallinnoimalla pienluottosysteemillä, naisten luomutorjunta-aineiden kehittämishankkeilla, naisryhmien käsitöiden markkinointikoulutuksella sekä hunajan- ja kahvintuotannossa.

Myös miehille suunnattuja tasa-arvokoulutuksia on toteutettu. ”Pärjätäkseen naisten ja miesten on työskenneltävä yhdessä. Nämä ovat perheyrityksiä, joissa molemmilla on omat tärkeät roolinsa ja tehtävänsä. Usein nainen esimerkiksi tarkkailee kahvin laatua, pitää sen normien mukaisena sekä huolehtii hallinnollisesta puolesta. ” ”Tasa-arvon edistymistä on kuitenkin vaikeaa mitata. Muutos vie aikansa. Myös naiset itse siirtävät vanhoja asenteita ja oppeja sukupolvelta toiselle. Tarvitsemme yhä lisää keinoja tasa-arvon edistämiseen sekä mittareita muutosten seuraamiseen”, Rojas pohtii.

SIRU AURA Kirjoittaja on Solidaarisuuden viestintäpäällikkö.

voa edistämässä Kuva: Elviira Hirvonen

Oleg Medvedev on yksi Solidaarisuuden Seis perheväkivallalle -hankkeen vapaaehtoistyötä tekevistä miehistä Pitkärannassa, Karjalassa. Hän ryhtyi vapaaehtoiseksi ymmärrettyään perheväkivallan vakavat seuraukset. Samaa hän suosittelee nyt muillekin.

Oleg Medvedev, Karjala: ”Miehet vapaaehtoistyöhön väkivaltaa vastaan”

Oleg Medvedev tunnustaa, ettei hän ollut nuorempana ”kunnon poika”. Hän käytti alkoholia, joutui tappeluihin ja löi kerran vaimoaan. Hän osallistui vaimonsa mukana Pitkärannassa järjestettyyn äitienpäiväjuhlaan, jossa puhuttiin perheväkivallasta. Siellä hän ymmärsi, mitä seurauksia väkivallalla on. ”Tunsin syyllisyyttä ja tajusin, kuinka väkivalta vaikuttaa myös lapsiini. Ymmärsin, että nuorille on kerrottava, mitä seuraa, jos elämä menee raiteiltaan.”

Jos Medvedev saisi elää nuoruusvuotensa uudestaan, hän tekisi toisin monia asioita. Hän jättäisi alkoholin tyystin, sillä sen takia miehen yliopisto-opinnot keskeytyivät.

Alkoholi aiheutti myös aggressiivisuutta, joka heijastui koko perheeseen.

Seis perheväkivallalle -hankkeen koulutusmatkalla Mikkelissä Medvedev kuunteli miehiä, jotka kertoivat vapaaehtoistyöstään.

He olivat kamppailleet menneisyydessä samojen ongelmien kanssa kuin Medjedev ja nyt he uskalsivat puhua niistä julkisesti. ”Minua painanut syyllisyys katosi tällä matkalla. Miesten kynnys hakea apua johtuu heidän syyllisyydestään ja häpeästään.

On tärkeää, että miehet hakevat apua. Siksi vapaaehtoistyöhön tarvitaan auttamishaluisia miehiä, joiden kanssa samojen ongelmien parissa painivat miehet voivat keskustella. ”Yhteiskunnassa ei ole tasa-arvoa, jos miehet käyttävät perheväkivaltaa. Se heijastuu seuraavaan sukupolveen ja väkivalta vain jatkuu. Seis perheväkivallalle -hanke edistää sitä, että miehet ymmärtävät, ettei väkivaltaa saa käyttää, ja naiset sen, ettei väkivaltaa saa hyväksyä.”

ELVIIRA HIRVONEN JA LAURI RAUTAVUORI Elviira Hirvonen on Solidaarisuuden hankekoordinaattori Karjalassa. Lauri Rautavuori on Solidaarisuuden viestintäassistentti.

Solidaarisuus 1/2012 19

Tukijat tutuiksi

ESSA

SUOM SOLIDAARISUUS

Miehet tasa-arvoa edistämässä

Solidaarisuuden tasa-arvotyö edistää ihmisoikeuksia Kuva: Lauri Rautavuori

Kysyimme mies­tukijoi­l­ tamme, miksi Solidaarisuutta ja tasa-arvotyötä kannattaa tukea. ”Miksi en tukisi tasa-arvo työtä?” kysyy Solidaarisuuden yleislahjoittaja Olli Tiainen. Tiaisen mielestä sukupuolten välinen tasa-arvo on tärkeä osa ihmisoikeuksia. ”Erityisesti Solidaarisuuden työ Somalimaassa, joka pyrkii estämään tyttöjen sukuelinten silpomista, on äärettömän tärkeää ihmisoikeuksien vinkkelistä.”

Solidaarisuuden Somalimaan maakummina lahjoittava Henrik Olkinuora on samaa mieltä. Hänen mielestään sukupuolten välisen tasa-arvon tulisi olla itsestään selvä ihmisoikeus: ”Eri kehitysmaista löytyy lukuisia onnistuneita esimerkkejä, joissa naisten asema on parantunut huomattavasti kehitysyhteistyöjärjestöjen hankkeiden myötä. Tuen Solidaarisuuden työtä Somalimaassa, jossa raaka tyttöjen sukuelinten silvontaperinne on saatava loppumaan.”

Juristina työuransa tehnyt Petteri Ojanen on itse nähnyt tasa-arvon kehityksen suomalaisessa ammattiyhdistysliikkeessä. Vähitellen näkemys laajeni myös globaalille tasolle: ”Koen tyttöjen, naisten ja äitien tukemisen tuovan kestävää, sukupolvelta toiselle jatkuvaa muutosta. Lahjoitin 50-vuotispäivieni lahjarahat tasa-arvon edistämiseksi tehtävälle työlle.”

Olli Tiaisen mielestä tasa-arvo on tärkeä osa ihmisoikeuksia.

Kehityksen avain aktiivinen kansalaisyhteiskunta ”Solidaarisuus on järjestönä sopivan pieni, eikä voimavaroja huku väliportaiden ­byrokratian pyörittämiseen. On hienoa, että jokaisessa kohdemaassa on Solidaarisuuden työntekijä tukemassa paikallisten yhteistyöjärjestöjen toimintaa”, Olli Tiainen jatkaa.

Tiainen uskoo vankasti siihen, että aktiivinen ja toimiva kansalaisyhteiskunta antaa avaimet kehitykseen ja demokratiaan. ”Pidän tärkeänä, että tukemalla paikallisia järjestöjä tuetaan samalla kansalaisyhteiskunnan kehitystä. On hienoa, että Solidaarisuus tekee tätä työtä, ja on hienoa tukea Solidaarisuutta.”

20 Solidaarisuus 1/2012

Solidaarisuudella on yli 3300 tykkääjää Facebookissa. ­Solidaarisuus selvitti Facebookryhmänsä jäsenten tyytyväisyyttä, aktiivisuutta ja osallistumishistoriaa. Palaute oli positiivista.

Viime vuoden lopussa suoritetun kyselyn tulokset kertoivat, että Solidaarisuuden Facebook-sivuihin ollaan tyytyväisiä.

96% vastanneista oli joko tyytyväisiä tai täysin tyytyväisiä toimintaan.

Solidaarisuuden Facebook-tukijat olivat myös aktiivisia Facebookissa. Vastaajista yli 70% seurasi Solidaarisuuden Facebook-sivuja vähintään viikoittain ja Facebookissa julkaistuja uutisia luki vähintään silloin tällöin 87%. Lisää julkaisuja vastaajat haluaisivat nähdä koskien hankkeita, uutisia ja kohdemaita.

Valtaosa vastaajista oli Solidaarisuuden tuoreita tukijoita ja lahjoittajia. 75% oli lahjoittanut Solidaarisuudelle tai tukenut toimintaa muuten korkeintaan kahden vuoden ajan.

Solidaarisuus kiittää kaikkia kyselyyn osallistuneita ja jatkaa pitkäjänteistä työtään niin kohdemaissaan kuin sosiaalisessa mediassakin.

LAURI RAUTAVUORI

KOSMOPOLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI!

LAURI RAUTAVUORI ja KATJA SEPPINEN Kirjoittajat ovat Solidaarisuuden

Kuva: Jemina Talja

viestintäassistentteja.

Kuva: Tuija Ojanen

Petteri Ojasen mukaan naisten kautta muutoksista tulee kestäviä.

Solidaarisuutta seurataan aktiivisesti Facebookissa

Henrik Olkinuora tukee naisten sukuelinten silpomisen vastaista työtä Somalimaassa.

TILAA ILMAINEN NÄYTENUMERO!

myynti@mondediplo.fi tai tilaa 34 €/vuosi, kestotilaus 30 € w w w. m o n d e d i p l o. f i

SUPERTARJOUS SOLIDAARISUUDEN LUKIJOILLE! 18 €

Pekka Peltola

(ovh 25 €)

AFRIKASSA

Afrikassa on asioita, joita moni ei sano ääneen mutta jotka täytyy tietää nykyhetken ymmärtämiseksi.

18 €

12 €

(ovh 26 €)

www.intokustannus.fi

(ovh 27 €)

Le Monde diplomatique HISTORIA-ATLAS 1900-luvun historia uudesta näkökulmasta tiiviissä muodossa. 200 asiallista nelivärikarttaa!

Roy Arundhati KUUNTELEN HEINÄSIRKKOJA – Merkintöjä demokratiasta Arundhati Roy hahmottelee kirjassaan demokratiaa, jonka on jatkuvasti uudistuttava.

Tilaukset puh. 040 179 5297 tai myynti@intokustannus.fi, mainitse ”Solidaarisuus”. Hinnat sisältävät postikulut.

zimbabwessa diktaattori nukkuu huonosti, koska pelkää linnan kummitusta.

Maailmaa on enemmän kuin ikkunasta näkee. Tilaa nyt maailmankuvaasi avartava lehti. Saat näkökulmia ja tarinoita, jotka laittavat ajattelemaan.

tilaa nyt näytenumero veloituksetta osoitteesta maailmankuvalehti.fi Kampanjatunnus: solidaarisuus Maailman Kuvalehden numerossa 11/2008 oli muun muassa juttu diktaattori Robert Mugabesta, joka pelkää kummituksia. Uusimmassa numerossa jotain aivan muuta.

Kampanjatunnus: Solidaarisuus

Solidaarisuus toimii sinun tuellasi! Kiitos!

Ohjaa apusi tasa-arvotai toimeentulotyöhön.

Tukemalla Solidaarisuuden työtä olet mukana luomassa tasa-arvoa ja kestävää toimeentuloa 150 000 ihmiselle Nicaraguassa, Somalimaassa ja Ugandassa.

Valitse itsellesi sopivin tapa lahjoittaa.

Uutuus!

Solidaarisuuden sukupuolten välinen tasa-arvo -ohjelman tavoitteena on naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistyminen pitkällä aikavälillä.

Ryhdy Solidaarisuuden teematukijaksi!

Sinulla on nyt mahdollisuus vaikuttaa entistä enemmän tukesi ohjautumiseen juuri sinulle tärkeiden aiheiden pariin!

Solidaarisuuden teematukijana voit valita lahjoitustesi kanavoitumisen joko työ ja toimeentulo – TAI tasa-arvo -ohjelmaan liittyvään työhömme.

Teematukijaksi ryhtyminen on helppoa ja antoisaa. Valitse vain mieluisesi teema, täytä takasivun lomake ja postita se meille. Saat teematukijana kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän Solidaarisuuslehden ja uutiset, joista voit seurata, miten lahjoitusvaroja käytetään, ja mitä hyvää teemalahjoituksillasi saadaan aikaan.

Voit myös ryhtyä tuttuun tapaan Ugandan, Somalimaan tai Nicaraguan maatukijaksi, jolloin lahjoituksesi kohdentuu molempien teemojen parissa tehtävään työhön valitsemassasi kohdemaassa.

Solidaarisuus tekee hyvää sinun tuellasi. Kiitos!

Jo 10 euron kuukausittaisella teemalahjoituksellasi voimme vuoden aikana esimerkiksi: • Kouluttaa 7 terveydenhoitajaa tyttöjen sukuelinten silpomisen haittavaikutusten hoitamiseen • Toimittaa seksuaaliterveyskasvatusta 40 ugandalaisnuorelle • Kouluttaa 8 nicaragualaisnaista mehiläishoitajiksi Solidaarisuuden työ ja toimeentulo -ohjelma tähtää siihen, että ihmiset voivat omalla työllään ansaita tarvittavan toimeentulon nostaakseen itsensä pois köyhyydestä.

Jo 10 euron kuukausittaisella teemalahjoituksellasi voimme vuoden aikana esimerkiksi: • Toimittaa perustyökaluja 8:lle ­nicaragualaiselle pienviljelijälle • Antaa omaa yritystä perustavalle somalimaalaiselle nuorelle pienyrittäjän starttilainan • Toimittaa maissinsiemenet 4:lle ugandalaiselle pienviljelijäperheelle

Muista Solidaarisuutta merkkipäivänäsi!

Syntymäpäiväsankari, häitään viettävä pariskunta tai muita merkkipäiviään juhlistava henkilö voi halutessaan ohjata saamansa lahjoitukset Solidaarisuuden työn tukemiseen.

Kaikissa tapauksissa kannattaa ilmoittaa asiasta Solidaarisuudelle etukäteen. Näin voimme kanavoida lahjoitukset päivänsankarin valitsemaan kohteeseen ja toimittaa jälkikäteen luettelon lahjoittajista sekä ilmoittaa lahjoitusten kokonaissumman.

Jos haluat tehdä merkkipäivälahjoituksen, ota yhteyttä solidaarisuus@solidaarisuus.fi tai puh. (09) 759 9730.

22 Solidaarisuus 1/2012

Testamenttilahjoitus – sijoitus huomiseen Muistamalla Solidaarisuutta testamentissasi voit tukea uuden sukupolven mahdollisuuksia parempaan tulevaisuuteen.

Pienikin lahjoitus voi tuottaa suuria tuloksia ­tasa-arvon ja toimeentulon edistämiseksi kehitysmaiden perheissä ja yhteisöissä.

Jos haluat tilata tietopaketin tai keskustella kanssamme testamenttilahjoituksesta, ota yhteyttä: solidaarisuus@solidaarisuus.fi tai puh: (09) 759 9730

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista saat verkkosivuiltamme osoitteesta www.solidaarisuus.fi/lahjoita.

Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen solidaarisuus@solidaarisuus.fi tai soittaa numeroon (09) 759 9730.

www.solidaarisuus.fi/lahjoita

sSolidaaraisuu ! t ny ass up ka Solidaarisuus-kauppakassi 10€ Tässä upeassa reilun kaupan puuvillasta valmistetussa Solidaarisuuskauppakassissa kuljetat kaikenkokoiset ostokset säästäen myös luontoa!

Tilaa kauppakassi täyttämällä ja palauttamalla meille alla oleva tilauslomake tai soittamalla numeroon: (09) 759 9730. Samalla tuet Solidaarisuuden tärkeää työtä.

Leikkaa irti

KYLLÄ Liityn kuukausilahjoittajaksi

Liityn maa- tai teematukijaksi

Kuukausittainen lahjoitukseni on

Valitse kohde

10€ 22€ 36€ tai

€/kk

Nicaragua

Somalimaa

Uganda

Täytä pankkiyhteystietosi alla olevaan lomakkeesen.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Tilaan maksuttoman Solidaarisuus-lehden

Kuukausittainen lahjoitukseni on

Haluan tilata Solidaarisuuskauppakassin

Haluan tilata maissintähkälehdistä valmistettuja korttisarjoja

kpl kauppakasseja (10€ + postituskulut)

Etunimi

10€ 22€ 36€ tai

osoitetiedoistasi.)

kpl viiden kortin sarjoja kirjekuorineen (5€/sarja + postituskulut)

Sukunimi

Sähköposti

Pankkiyhteys / pankki ja tilinumero

(Jos liityt kuukausilahjoittajaksi tai maa/teematukijaksi)

Paikka ja aika

Kansainvälinen solidaarisuussäätiö - Internationella solidaritetsfonden Agricolankatu 4, 00530 Helsinki - (09) 759 9730 - www.solidaarisuus.fi

€/kk

Täytä pankkiyhteystietosi alla olevaan lomakkeesen.

Lähiosoite

Jäsennumero (Jos olet jo tukija, näet jäsennumerosi lehdessä olevasta

työ&toimeentulo

Allekirjoitus

Keräyslupa: 2020/2011/2494

Leikkaa irti

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Solidaarisuus VASTAUSLĂ„HETYS Tunnus 5003808 00003 Helsinki