Solidaarisuus 1 2014 netti

Solidaarisuus

Kevät 2014

DET

NAISTEN OIKEU

Naisten osallistumista ja päätösvaltaa vahvistetaan Nicaraguassa, Ugandassa ja Somalimaassa Monin keinoin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan s. 7-19

UUSI SARJA: Muutostarinat s. 16 Äidit muutosvoimana Somalimaassa s. 8-9

Radio soittaa sopua Ugandassa s. 14-15

Yhteiset ratkaisut syrjintään Nicaraguassa s. 10-11

Gallup: Miten vahvistamme naisten oikeuksia? s. 12-13

Tässä numero

Kaikkien etu: naisille ihmisoikeudet

”V

iimeisen sadan vuoden aikana vaikuttavin yhteiskunnallinen muutos on tapahtunut naisten asemassa – ja ennen kaikkea siinä, että naisten oikeudet ja sukupuolten välinen tasa-arvo on hyväksytty maailmanlaajuiseksi tavoitteeksi”, arvioi brittiläinen laatulehti The Guardian alkuvuodesta.

Edistysaskeleista huolimatta liian monessa maassa toimitaan edelleen puoliteholla, ihmisoikeuksia polkien: tytöt ja naiset jäävät vaille koulutusta, työmahdollisuuksia ja päätösvaltaa. Yhteiskunnat menettävät yli puolet väestönsä luovuudesta, osaamisesta ja työpanoksesta – yhteisöt jähmettyvät paikoilleen.

Naisten kouluttaminen, tasa-arvo ja työnteko edistävät perheiden hyvinvointia ja samalla vauhdittavat kansakuntien vaurastumista.

Kehitysyhteistyöllä on tässä oma tehtävänsä, joka edellyttää sitoutumista oikeusperustaiseen ajatteluun, rohkeaan ja pitkäjänteiseen työhön. Tasaarvo ei tipahda minnekään lahjana, vaan se luodaan sinnikkäällä työllä.

Sukupuolten välinen tasa-arvo ja naisten aseman parantaminen on myös yksi YK:n vuosituhattavoitteista. Asetettujen tavoitteiden määräaika umpeutuu ensi vuonna. Aihetta hurraamiselle ei ole. Vain kaksi maata 130:stä näyttäisi saavuttavan kaikki tasa-arvon edistämiselle asetetut tavoitteet. Työ on monessa maassa pahasti kesken erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien vahvistamisessa. Myös perheväkivalta jarruttaa naisten mahdollisuuksia kehitykseen ja ihmisarvoiseen elämään.

Solidaarisuuden kunniapuheenjohtajan, presidentti Tarja Halosen johtama kansainvälinen työryhmä ajaa paraikaa seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien sisällyttämistä YK:n kehitysagendalle vuoden 2015 jälkeen.

Tulevalla kehitysagendalla tulisi vahvasti näkyä naisten oikeudet ja naisten itsemääräämisoikeuden vahvistaminen, jotka ovat kokonaisvaltaisesti myös Solidaarisuuden toiminnan keskiössä.

Me Solidaarisuudessa olemme oppineet, että tyttöjen ja naisten oikeuksia lujittava ja asenteita muuttava työ on pitkäjänteistä puurtamista.

Saavutetut tulokset antavat kuitenkin toivoa, sillä vaikutukset heijastuvat yli sukupolvien. Hyvä esimerkki on tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen vastainen työ Somalimaassa, josta tässä lehdessä kerromme.

Tärkeimmässä roolissa ovat rohkeat ja koulutetut äidit, kuten somalimaalainen Hinda Abdi Raalib. Hänen hymyilevä Hudatyttärensä on vaikuttava esimerkki koulutuksen mullistavasta voimasta. Osallistu lehden mukana tulevaan keräykseemme: jokainen silpomiselta säästynyt tyttö on askel ihmisoikeuksien toteutumiseen Somalimaassa!

DET

NAISTEN OIKEU

Naisten päätösvalta keskeistä s. 7 Gallup: Naisten oikeudet Suomessa ja maailmalla s.12–13

SSA

S SOMALIMAA

SOLIDAARISUU

Äidit silpomista vastaan s. 8–9

S UGANDASSA

SOLIDAARISUU

Tulosten arviointia s. 6 Naisten ääni kuuluviin s. 14–15 Muutostarinat s. 16

Kuva

: Katja

Siepp

inen

Miia Nuikka toiminnanjohtaja, Solidaarisuus

Solidaarisuus Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki puhelin: 010 501 2120

Solidaarisuus on vuonna 1970 perustettu suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö. Solidaarisuuden työssä painottuvat tasa-arvo, työ ja toimeentulo sekä kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen. Työstämme hyötyy yli 150 000 ihmistä kolmessa maassa.

solidaarisuus@solidaarisuus.fi www.solidaarisuus.fi www.facebook.com/solidaarisuus www.twitter.com/solidaarisuus70 www.youtube.com/solidaarisuus70 www.solidaarisuus.bank4hope.org www.jelpi.fi/solidaarisuus

Solidaarisuus-lehti lähetetään maksutta kaksi kertaa vuodessa kaikille Solidaarisuuden lahjoittajille ja muille tukijoille. Solidaarisuus ylläpitää tietosuojalain mukaista tukijaluetteloa, joka sisältää säätiön toimintaa tukevien henkilöiden nimen ja postiosoitteen. Mikäli haluat ilmoittaa muutoksesta tai poistaa tietosi tukijaluettelosta, voit tehdä sen soittamalla numeroon 010 501 2120 tai lähettämällä viestin osoitteeseen: solidaarisuus@solidaarisuus.fi.

ossa: A

S NICARAGUASS

SOLIDAARISUU

LUE MYÖS

Koulutusta perherauhan puolesta s. 10–11

Tue työtämme s. 22−23

Kolumni: Kumppanit kertovat s. 17

S SUOMESSA

SOLIDAARISUU

Uutiset s. 4–5 Apua perheväkivaltaan s. 18–19 Tukijat tutuiksi s. 20

SOLIDAARISUUDEN PANKKITILIT: IBAN OP FI 15 5541 2820 019819 Nordea FI76 1011 3007 2069 30 DANSKE BANK FI54 8000 1000 2318 79

SWIFT/BIC OKOYFIHH NDEAFIHH DABAFIHH

KIRJOITTAJAT TÄSSÄ LEHDESSÄ: Sophia Apiyo, Siru Aura, Clothilda Babirekere, Ada Bergroth, Mari Heikkinen, Anna-Sofia Joro, Milla Mäkinen, Miia Nuikka, Jukka Pakkala ja Ana Sujey Palma.

Solidaarisuus-lehti ISSN 1797-3430 Julkaisija: Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Vastaava päätoimittaja: Miia Nuikka Päätoimittaja: Siru Aura Toimitussihteeri: Anna-Sofia Joro Taitto: Neodesign Oy Kansikuva: Siru Aura Sisällysluettelon kuva: Anna Autio Painopaikka: Miktor Seuraava numero ilmestyy syksyllä 2014.

Kuva: Anna sofia joro

UUTISIA

Solidaarisuuden työ tutuksi Nicaraguan matkalla Jaakkola Tours -matkatoimiston järjestämällä elämysmatkalla Nicaraguaan pääsee tutustumaan myös Solidaarisuuden maaseudun kehitysyhteistyöhankkeisiin ja niistä hyötyviin ihmisiin. Matkan aikana nähdään, miten paikalliset saavat taitoja ja voimia kamppailla köyhyyttä vastaan kanankasvatuksen, vihannesten viljelyn ja käsitöiden avulla. Matkan ohjelmaan kuuluu myös Nicaraguan

luonnosta, vuoristosta ja Tyynenmeren rannoista nauttiminen sekä tutustuminen Managuan ja Granadan kaupunkeihin. ”Kehitysyhteistyöhankkeet esittelee Solidaarisuuden maakoordinaattori Jukka Pakkala, jonka tietämys kehitysyhteistyöstä ja Nicaraguasta on vertaansa vailla”, Jaakkola Tours:in perustanut Petri Jaakkola kertoo.

Ensimmäinen matka toteutetaan marras-joulukuun vaihteessa.

Elämysmatkoihin voi tutustua Jaakkola Tours:in verkkosivuilla: www.jaakkolatours.com.ni.

Solidaarisuus KIITTÄÄ • Soundeja Solidaarisuudelle -tukikeikan artisteja Samae Koskista, Pikku Kukkaa ja Ville Leinosta sekä juontajia Tuuli Hongistoa ja Pauliina Siniaueria.

• Vapaaehtoisia Satu Rumbinia, Eeva Mäkistä, Nanna Kääriäistä, Anne Lehtoa, Tiina Alastaloa, Jarmo Ylikerälää, Minna Vartiaista, Marjatta Hakolaa, Niina Holopaista ja Ida-Lotta Strömgårdia.

• Jelpi-keräyssivun perustaneita tukijoitamme: Tuija Lehtistä, Riikka Keskitaloa, Elina Knihtilää, Siru Auraa ja Ivi Maunuksela-Malista sekä Johanna Järventausta.

• Sisustusliike ja second-hand -myymälä Olo-huonetta.

• Suomen Mehiläishoitajain Liiton Mari Koistista yhteistyöstä Hunajalla höystettyä -blogin tiimoilta.

4 Solidaarisuus 1/2014

Solidaarisuusrannekkeella Työväen Musiikkitapahtumaan:

Yona solidaarisuusartistina Kesän 2014 solidaariset rytmit kaikuvat jälleen Työväen Musiikkitapahtumassa Valkeakoskella. Festivaalille voi ostaa solidaarisuusrannekkeen ja tukea Solidaarisuuden kehitysyhteistyötä. ”Kehitämme festivaalia vuosi vuodelta ekologisemmaksi, esteettömämmäksi ja solidaarisemmaksi”, festivaalin tuottaja Joni Rokkanen sanoo.

Festivaalin solidaarisuusartisti on tänä vuonna upeaääninen Yona, joka nousee lavalle lauantaina 26.7. kokoonpanollaan Yona & Orkesteri Liikkuvat Pilvet. Festivaalin muita esiintyjiä ovat muun muassa Eppu Normaali, Eva & Manu ja Jonna Tervomaa. Luvassa on taatusti loistava esiintyjäkaarti ja kesäistä festivaalitunnelmaa. Työväen Musiikkitapahtumassa tavataan!

Lue lisää www.valmu.com.

Solidaarisuus toimii sosiaalisessa mediassa Seuraamalla Solidaarisuutt a Facebookissa ja Twitterissä pysyt ajan tasalla kehitysyhteistyömme kuulumisista ja sen vaikutuksista ihmisten elämään Nicaraguassa, Somalimaassa ja Ugandassa.

Samalla kuulet kiinnostavista tapahtumista, kampanjoista ja vapaaehtoistoiminnasta täällä Suomessa.

Solidaarisuuden Youtube-videot valottavat innostavalla tavalla työtämme ja kehitysmaiden ihmisten elämää.

Liity sinäkin kasvavaan solidaariseen joukkoon! www.facebook.com/solidaarisuus www.twitter.com/solidaarisuus70 www.youtube.com/solidaarisuus70

Nenäpäivä tuotti huikean potin

Solidaarisuusteot talteen ja näkyviin Ihmiset tukevat, auttavat ja ilahduttavat toinen toistaan arjen pyörteissä joka päivä kaikkialla maailmassa. Maaliskuussa alkanut Solidaarisuuden kaksikielinen kampanja – Solidaarisuusteot / Insatser för solidaritet – kannustaa ihmisiä sekä tekemään että näkemään solidaarisuustekoja ja kertomaan niistä kaikille. Solidaarisuustekoja ovat kaikki käytännön teot, joita ihmiset tai yhteisöt tekevät tukeakseen tai ilahduttaakseen toisiaan.

Kampanjan tavoitteena on kerätä 5 000 solidaarisuustekoa eri puolilta Suomea ja maailmaa. Tekojen avulla todistamme, että solidaarisuus elää ja vahvistuu, ja että valtaosa ihmisistä niin Suomessa kuin maailmalla on solidaarisia.

Solidaarisuusteot -kampanjassa levitämme yhdessä suvaitsevaisuuden ilmapiiriä sekä opimme toisistamme.

Millaisia solidaarisuustekoja ihmiset tekevät Suomessa, Somalimaassa, Ugandassa ja Nicaraguassa ja mikä meitä yhdistää?

Voit osallistua kampanjaan tekemällä tai bongaamalla solidaarisuusteon tai kertomalla sinulle tehdystä solidaarisuusteosta. Lisää solidaarisuustekosi kampanjasivustolle ja tutustu muiden tekoihin:

Perusta keräyssivu Jelpiin ”Jelpi-keräyksen perustaminen eli oman keräyssivun avaaminen oli todella helppoa. Jaoin keräyssivuni linkin Facebookissa ja sähköpostilla ja haastoin ystäväni lähtemään mukaan”, kertoo sipoolainen Johanna Järventaus.

Jelpi-keräyksen tuoton hän ohjasi Solidaarisuuden tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön Somalimaassa. ”Asia kosketti minua syvältä, sillä naisten oikeudet ja tasa-arvo ovat lähellä sydäntäni. Jokaisella naisella on oltava oikeus, tarvittava tieto ja yhteisön tuki päättää omasta vartalostaan”, Järventaus sanoo. ”Keräys lähti liikkeelle huippunopeasti. Jo ensimmäisen päivän aikana lahjoituksia oli tullut yli 700 euron edestä ja koko tuhannen euron keräystavoitteeni tuli täyteen muutamassa päivässä”, Järventaus iloitsee.

Perusta sinäkin keräyssivu Jelpiin ja kerää varoja Solidaarisuuden työhön omalla tavallasi: www.jelpi.fi/solidaarisuus

Vuoden 2013 Nenäpäivä-kampanjan tulos, yli kolme miljoonaa euroa, ylitti kaikki ennätykset. Solidaarisuus oli mukana kahdeksan muun kotimaisen järjestön kanssa Ylen Hyvä Säätiön järjestämässä Nenäpäivä-keräyksessä.

Solidaarisuus kampanjoi tällä kertaa yhdessä Yle Radio Suomen kanssa Kymenlaaksossa. Lisäksi Solidaarisuus järjesti Nenäpäivänä yhteisen tempauksen Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK:in ja muiden Lintulahdenkadun järjestöjen ja yritysten kanssa.

Oman osuutensa syksyn kampanjan tuotosta eli noin 274 500 euroa Solidaarisuus käyttää tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön ja ruokaturvan kehittämiseen Somalimaassa.

Asenteiden muutoksiin tähtäävällä pitkäjänteisellä työllä pyritään konkreettisiin tuloksiin: tyttöjen silpomisesta johtuvien lapsi- ja äitikuolemien määrän vähenemiseen. Ruokaturvaa Solidaarisuus edistää neljän kylän alueilla kehittämällä maataloutta ja uusia toimeentulomuotoja. Tavoitteena on parantaa perheiden elintasoa ja elämänlaatua.

Kiitos kaikille osallistuneille!

www.solidaarisuusteot.fi www.insatserforsolidaritet.fi

Muutostarinat-seminaari Sosiaalifoorumissa

Solidaarisuustekoja kerätään myös muun muassa näissä tapahtumissa: • Sosiaalifoorumi 26.–27.4.2014, Helsinki • Maailma kylässä -festivaali 23.–24.5.2014, Helsinki • Työväen Musiikkitapahtuma 25.–26.7.2014, Valkeakoski • Borgå vårmarknad / Porvoon kevätmarkkinat 22.5.2014 • Mahdollisuuksien torit eri puolilla Suomea Tule mukaan kampanjaan ja kerää solidaarisuustekoja suvaitsevaisen maailman puolesta!

• Suomen sosiaalifoorumi järjestetään 26.–27.4. Helsingin ruotsinkielisellä työväenopistolla Arbiksella. Solidaarisuuden, Työväen Sivistysliiton ja Demarinaisten Muutostarinat – naisten ääni kuuluviin -seminaarissa keskustellaan muutostarinoiden käytöstä kehityshankkeiden arvioinnissa ja kerrotaan ugandalaisten ja intialaisten naisten elämänmuutoksista.

Lue tarkemmin ohjelmasta: www.sosiaalifoorumi.fi.

TILAA SÄHKÖINEN UUTISKIRJE Solidaarisuuden sähköinen uutiskirje kertoo, miten tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistaminen parantaa ihmisten elämää Ugandassa, Somalimaassa ja Nicaraguassa. Tilaa kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä, ilmainen uutiskirje verkkosivuiltamme: www.solidaarisuus.fi.

Solidaarisuus 1/2014 5

S UGANDASSA

Kuva: Siru Aura

SOLIDAARISUU

COFCAWE-järjestön koulutusten ansiosta seksuaaliterveydestä puhuttiin tuhansissa kodeissa.

KUVA:

jonna

haapanen

Tyttöjen seksuaaliterveys parani Ugandassa Solidaarisuuden ja ugandalaisen kumppanijärjestön Concern for Women and Children Empowerment:in (COFCAWE) pitkäaikainen yhteistyö saavutti merkittäviä tuloksia tyttöjen ruumiillisen koskemattomuuden suojan vahvistamiseksi.

V

uosina 2007–2013 toteutettu seksuaalikasvatustyö vähensi tyttöihin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa ja teiniraskauksia sekä lisäsi lasten koulunkäyntiä. Hankkeen arvioineen Anna Vohlosen mukaan hankkeella saatiin aikaan selkeitä myönteisiä muutoksia erittäin vaikean aiheen parissa, erityisen haastavassa ympäristössä.

6 Solidaarisuus 1/2014

Vohlosen laatiman arviointiraportin mukaan tyttöihin ja naisiin kohdistuva seksuaalinen ja ruumiillinen väkivalta on vakava ja yleinen ihmisoikeusloukkaus Ugandassa.

Arviointia varten haastatellun Makereren yliopiston professorin Bakeeran mukaan Ugandan oikeusistuimessa on parhaillaan yli 300 000 alaikäisten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää tapausta. Näitä yritetään ratkoa parin sadan tuomarin voimin.

Myös hiv/aids on edelleen Ugandassa merkittävä ongelma. Vuosien epidemiaa hillinneen taistelun jälkeen hiv/aids -tartuntojen määrä on jälleen lähtenyt lievään kasvuun.

Hiv:n levinneisyys liittyy keskeisesti tyttöjen ruumiillista koskemattomuutta rikkoviin ihmisoikeusloukkauksiin. COFCAWE:n toteuttamalla kehityshankkeella pystyttiin tarttumaan ongelmaan, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan kiireellisiä, todellisia muutoksia aikaansaavia toimia.

COFCAWE:n ammatillisen osaamisen sekä vahvojen paikallisyhteisöihin ja paikallisviranomaisiin liittyvien siteiden ansiosta

kehityshanke sai aikaan merkittäviä muutoksia sen toiminta-alueilla Busukumassa ja Gombessa.

Miesten ja naisten tasavertainen osallistuminen hankkeen toimintoihin edisti tehokkaasti sitä, että seksuaaliterveydestä alettiin puhua tuhansissa kodeissa. Hankkeen ansiosta lasten, nuorten ja aikuisten tiedot seksuaalioikeuksista vahvistuivat huomattavasti ja lapsiin kohdistuvien seksuaalioikeusloukkausten määrä väheni.

Myös perheväkivalta vähentyi perheissä, jotka osallistuivat hankkeen koulutuksiin.

COFCAWE:n työn avulla tieto seksuaalioikeuksista levisi Wakison läänissä tuhansille ihmisille. COFCAWE:n työ osoittaa, että pienenkin järjestön panoksella voidaan saada aikaan suuria muutoksia. Hankkeen avulla saavutetut tyttöjen ruumiilliseen koskemattomuuteen liittyvät asenteiden muutokset ovat kestäviä ja kantavat pitkälle.

MILLA MÄKINEN Solidaarisuuden tasa-arvokoordinaattori

Naisten osallistuminen omaa elämäänsä ja perhettään koskevaan päätöksentekoon on keskeistä perheiden hyvinvoinnille.

KUVA: jukka pakkala

U DE T NAISTEN OIKE

päätösvalta on naisten oikeuksien ytimessä Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaan kaikki ihmiset syntyvät tasavertaisina. Maailman väestöstä puolet on naisia, mutta valtaosa maailmanmenoon liittyvästä päätöksenteosta lepää edelleen miesten harteilla. Monilla naisilla ei ole mahdollisuutta päättää edes omaa elämäänsä koskevista asioista tai omasta kehostaan – väkivalta koskettaa miljoonia naisia. Naisten päätösvaltaa vahvistamalla naisten oikeudet toteutuvat paremmin.

M

aailma on täynnä nuoria naisia, jotka haluaisivat käydä koulua, mutta tästä asiasta päättäminen ei ole heidän käsissään, vaan ”isä päättää”. Joissain yhteiskunnissa vaaditaan miehen suostumus jopa kiireelliselle keisarileikkaukselle. Tämä voi koitua niin äidin kuin lapsenkin kohtaloksi, jos välimatka lähimpään sairaalaan on pitkä.

Useimmissa perheissä naisilla on keskeinen tehtävä perheen toimeentulon turvaamisessa, muttei sananvaltaa rahankäyttöön liittyvässä päätöksenteossa. Naisten itsemääräämisoikeuden heikko toteutuminen heijastuu kokonaisiin yhteiskuntiin. Naiset ovat myös aliedustettuja niin yritysmaailmassa kuin poliittisessa päätöksenteossa.

Ihmisen itsemääräämisoikeuden toteutuminen on hyvinvoinnin perusta niin ihmisoikeuksien, psykologian, talous- kuin

Solidaarisuus tukee naisten vahvistumista Solidaarisuus edistää naisten itsemääräämisoikeuden toteutumista kaikessa kehitysyhteistyössään lisäämällä naisten osallistumista kehityshankkeisiin, vahvistamalla naisten taloudellista itsenäisyyttä sekä suojelemalla tyttöjen ja naisten kehojen koskemattomuutta.

• Somalimaa: Ruokaturvaa parantavissa kehityshankkeissa varmistetaan, että

yhteiskuntatieteiden näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkimukset osoittavat, että ihmisen mahdollisuus tehdä päätöksiä omasta elämästään lisää hänen motivaatiotaan, onnellisuuttaan ja taloudellista hyvinvointiaan. Oman elämän hallinta on keskeisessä asemassa myös unelmien toteuttamisessa ja elämän rakentamisessa oman näköiseksi.

Itsemääräämisoikeutta loukkaava väkivalta koskettaa päivittäin miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa kaikissa yhteiskuntaluokissa.

Ihmiset voivat sortua väkivaltaan niin yhteisöissään kuin perheissään, kun he kokevat itsensä tai asemansa uhatuiksi. Tilastollisesti naiset kärsivät ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksista useammin kuin miehet.

Myös valtaosa ruumiillista koskemattomuutta loukkaavista haitallisista perinteistä, kuten sukuelinten silpominen, kohdistuu tyttöihin.

Tytöt muodostavat enemmistön seksuaalisen väkivallan uhreista ja naiset ovat tutkitusti useammin parisuhdeväkivallan uhreja kuin tekijöitä.

Naisten osallistuminen omaa elämäänsä ja perhettään koskevaan päätöksentekoon on perheiden hyvinvoinnin peruspilari. Naiset käyttävät tutkitusti tulonsa perheensä ja lastensa hyväksi sekä edistävät seuraavan sukupolven elämäntaitoja. Nainen, joka voi päättää omista tuloistaan ja mielipiteistään, pystyy paremmin lähtemään pois perheväkivaltatilanteesta tai kieltämään tyttärensä sukuelinten silpomisen. Näin he estävät ihmisoikeusloukkauksien hyväksymistä ja periytymistä.

Kehitysyhteistyössä on ensiarvoisen tärkeää, että naiset ja miehet ovat tasavertaisina tekijöinä mukana työn kaikissa vaiheissa.

Solidaarisuuden työn tulokset osoittavat, että muutoksia alkaa tapahtua, kun rohkeat naiset ja avarakatseiset miehet osallistuvat yhdessä päätöksentekoon niin perheissä kuin laajemmin yhteiskunnassa.

naiset pääsevät osallistumaan koulutuksiin ja tapaamisiin. Tyttöjen ja naisten ruumiillisen koskemattomuuden turvaksi suunnitellaan uutta kehityshanketta, jossa ehkäistään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Lisäksi jatketaan pitkäjänteistä työtä tyttöjen sukuelinten silpomista vastaan.

• Uganda: Naisten päätösvaltaa vahvistetaan niin osuuskuntien kanssa tehtävässä työssä kuin perheväkivallan vastaisessa toiminnassa. Osuuskuntien naisjäsenten

MILLA MÄKINEN Solidaarisuuden tasa-arvokoordinaattori

määrää sekä osuutta päätöksenteossa lisätään. Osuuskuntaan kuuluminen vahvistaa naisten mahdollisuuksia omaan toimeentuloon ja elämänhallintaan.

• Nicaragua: Osuuskuntien kanssa tehtävässä kehitysyhteistyössä kiinnitetään erityistä huomiota naisten osallistamiseen ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistamiseen.

Osuuskunnissa koulutetaan myös perheväkivallasta – niin naiset kuin miehetkin ovat kiinnostuneita puuttumaan siihen yhdessä. (MM)

Solidaarisuus 1/2014 7

SSA

S SOMALIMAA

SOLIDAARISUU

ROHKEAT ÄIDIT VASTUSTAVAT SILPOMISTA ”Kun äitini tuli hakemaan toista tytärtäni viedäkseen hänet kotikyläämme silpomista varten, estin sen.

Sanoin äidilleni tiukasti, että toista tytärtäni ei silvota. Ensimmäinen on saanut jo kärsiä liikaa sen takia”, Hinda Abdi Raalib kertoo.

A

mina Buvale Ahmedin kodin peltiseinät hohtavat kuumassa auringossa Buraon kaupungin laitamilla. Vuohet tepastelevat pölyisellä pihalla. Naapurin naiset katselevat pihoiltaan uteliaina, lapset uskaltautuvat myös lähemmäksi. Kymmenkunta tämän naapuruston naista on osallistunut Solidaarisuuden

Muut äidit ja tyttäret kuuntelevat, kun Hinda Abdi Raalib ja Huda (vas.) sekä Amina Buvale Ahmed ja Mushtaq puhuvat silpomista vastaan.

8 Solidaarisuus 1/2014

kumppanijärjestön Candlelight for Health, Education and Environment:in järjestämään koulutukseen naisten ja tyttöjen sukuelinten silpomisen ehkäisemiseksi. Yhteisö valitsee keskuudestaan koulutukseen osallistuvat, jotka sitten jakavat opit kaikkien kesken.

Koko elämänsä Buraossa asunut neljän tytön ja kahden pojan äiti Amina Buvale Ahmed sekä kahden tytön ja yhden pojan äiti Hinda Abdi Raalib saivat koulutuksesta voimaa ja rohkeutta vastustaa silpomisperinnettä, josta kärsii arvioiden mukaan yli 90 prosenttia somalimaalaisista tytöistä ja naisista.

Amina Buvale Ahmedin kodissa on hämärän rauhallista. Isot nojatuolit jököttävät arvokkaina huoneen keskellä. Mustaq-tytär kurkkii pikkusiskonsa kanssa verhon takaa.

Heitä ei ole silvottu, toisin kuin heidän äitinsä. Amina Buvale Ahmed ja Hinda Abdi Raalib asettuvat kertomaan, miksi he ovat päättäneet säästää tyttärensä silpomiselta:

Piilotettu ongelma Kuvittele, että naisen suu on ommeltu kiinni niin, että vain toiseen suupieleen on jätetty pieni kolo.

Tällaisen naisen nähdessään ihmiset kyselisivät huolissaan, mitä naiselle on tehty, miksi niin on tehty ja miten hän nyt voi syödä, puhua ja elää elämäänsä. Naisten sukuelinten silpominen on ongelma, joka ei näy päällepäin ja jonka seuraukset ovat intiimejä terveyshaittoja. Sen tähden niistä vaietaan liian usein.

Somalimaalaisen Network against FGM in Somaliland -verkoston käyttämä esimerkki.

”Silpominen tuottaa tuskaa ja sairauksia meille naisille. Ensin kärsimme kivusta, kun saamme kuukautiset, ja sitten, kun menemme naimisiin. Synnyttämiseen liittyy vakavia ongelmia ja se on hyvin tuskallista. Näiden syiden takia olen silpomista vastaan”, Amina Buvale Ahmed painottaa.

Tieto vähentää tuskaa

KUVA: Siru Aura

Hinda Abdi Raalibille valkeni koulutuksessa, että naiseuteen liittyvät tuskat ja kivut johtuvat juuri silpomisesta ja ne on mahdollista välttää silpomisesta luopumalla: ”Kun tajusin tämän, halusin säästää tyttäreni. Kaikki äidit eivät tajua tätä, joten haluan kertoa sen myös heille”.

Hän aloitti omasta äidistään, joka olisi halunnut viedä nuoremman Huda-tyttären heidän kotikyläänsä silpomista varten, kuten oli vienyt vanhemmankin lapsenlapsensa. Koulutuksen ansiosta Hinda Abdi Raalib asettui päättäväisesti äitiään vastaan. ”Sanoin hänelle, että vanhin tytär on kuin vammautunut. Hän ei jaksa pestä vaatteita eikä tehdä ruokaa. Hän on jatkuvasti kipeä ja kärsii tulehduksista. En halua, että nuoremmalle käy samoin”. Äiti suuttui, mutta leppyi ajan myötä.

Myös naisten aviomiehet vastustivat ensin silpomisesta luopumista, mutta naisten perusteluja kuunneltuaan hekin kallistuivat naisten kannalle.

”Mieheni ymmärsi, että minulla on oikeus päättää siitä, mitä tyttärillemme tehdään”, Amina Buvale Ahmed kuvaa.

Äidit muutosvoimana Amina Buvale Ahmed ja Hinda Abdi Raalib kertovat, että muut yhteisön äidit kuuntelevat ja uskovat heitä. Useimmat ovat valmiita haitallisen perinteen muuttamiseen. Kun naiset kuulivat, että kahdeksaa tyttöä valmisteltiin silpomista varten, he lähtivät yksissä tuumin puhumaan näiden äideille. ”Seitsemän tyttöä säästyi ja vain yhdelle tehtiin operaatio. Sanon aina, että me äidit olemme elävä esimerkki siitä, millaista kipua silpominen aiheuttaa naisille – me tunnemme sen itsessämme. Miten voisimme altistaa tyttäremme samalle?”

Keskustelu keskeytyy minareetista kaikuvaan rukouskutsuun. ”Silpomisen vastainen koulutus on linjassa uskontomme kanssa. Islam ei salli silpomista, joka ei edes ole somalimaalainen perinne vaan muualta tänne tuotua”, Hinda Abdi Raalib pohtii.

Hänen mukaansa silpomisen vastaista tietoa tarvittaisiin erityisesti maaseudulla Buraon ulkopuolella, jonne kaupungeissa alkanut silpomisperinteen murtuminen ei vielä ulotu: ”Haluan, että pääsemme eroon silpomisesta koko Somalimaassa”.

Huojentuneet tyttäret Tyttäret Huda ja Mushtaq iloitsevat äitiensä päätöksistä. Myös osa heidän ystävistään on säästynyt silpomiselta. Aiheesta on keskusteltu ja silpomisen läpikäyneet ovat kertoneet kivuista ja tulehduksista, joita operaatio on heille aiheuttanut. ”Olen kertonut silpomisen vaaroista ystävilleni samalla kun äiti on puhunut heidän äideilleen”, Huda kertoo.

Tytöt ovat kiinnostuneita terveyskysymyksistä ja lääkitsemisestä – tulevaisuuden haaveissa on lääkärin ammatti. ”Haluan auttaa ihmisiä, jotka ovat avun tarpeessa tai joilla on kipuja”, Mushtaq toteaa vakavana.

Hinda Abdi Raalib lähtee saattamaan tytärtään kouluun, mutta Amina Buvale Ahmed on uupunut ja jää hämärään lepäämään. Hän kerää voimia kuukauden sisällä tapahtuvaa synnytystä varten. Pian syntyvällä lapsella on edessään elämä, jota silpominen ei enää uhkaa. Koulutuksen rohkaisemien äitien ansiosta vahingolliset perinteet eivät enää siirry uusille sukupolville.

130 miljoonaa naista • Tyttöjen sukuelinten silpominen on haitallinen perinne, joka tarkoittaa tyttöjen ulkoisten sukuelinten osittaista tai täydellistä poistamista.

• Arviolta 130 miljoonaa tyttöä ja naista kärsii silpomisen takia ympäri maailmaa.

• Silpominen aiheuttaa muun muassa toistuvia tulehduksia, tekee virtsaamisesta ja sukupuoliyhdynnästä tuskallista sekä lapsen synnyttämisestä hengenvaarallista. Myös altistuminen hiv/aidsille kasvaa, jos silpominen suoritetaan likaisilla välineillä. Operaatiossa tyttö saattaa jopa kuolla verenvuotoon.

• Tyttöjä silvotaan eniten LänsiAfrikasta Somaliaan ulottuvalla alueella sekä jonkin verran Lähi-idässä ja Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa.

• Suomella on muiden Pohjoismaiden tavoin kansallinen toimintasuunnitelma silpomista vastaan, ja laki määrittelee kaikki silpomisen muodot rangaistaviksi teoiksi.

Puurtaminen tuottaa tuloksia Solidaarisuus on tukenut silpomisen vastaista työtä Somalimaassa vuodesta 2007 lähtien. Työmme on pitkäjänteistä ja asenteiden muutoksiin perustuvaa.

• Koulutamme kylien johtajia, uskonnollisia johtajia, opettajia, vanhempia ja koululaisia levittämään tietoa silpomisen haittavaikutuksista omissa yhteisöissään.

• Tiedotamme silpomisen haittavaikutuksista paikallismedian välityksellä.

• Vahvistamme verkostoitumista silpomisen kieltävän lain aikaansaamiseksi.

• Vuoden aikana koulutimme yli 150 henkilöä, joista yli puolet oli naisia.

• Yli 80 prosenttia koulutuksiin osallistuneista välittää tietoa eteenpäin omissa yhteisöissään.

• Noin 90 prosenttia koulutetuista uskonnollisista johtajista kertoo kannustavansa puheissaan ja saarnoissaan ihmisiä luopumaan silpomisesta.

SIRU AURA Solidaarisuuden viestintäpäällikkö

Solidaarisuus 1/2014 9

A

S NICARAGUASS

SOLIDAARISUU

Yhteisöstä voimaa väkivaltaa vastaan Koulutuksessa käsityöläisistä kuoriutuu näyttelijöitä. Kuvaelmat syntyvät arjen kokemuksista.

Tasa-arvokoulutus antaa yhteisölle eväitä ja voimia perheväkivallan vastaiseen työhön. Myös naiset pääsevät koulutuksessa ääneen.

Parhaat ratkaisut ongelmiin löydetään yhteistuumin.

M

ozonten intiaaniyhteisön tasa-arvokoulutus on melkoista mylläkkää. Naisen asemaa kuvataan näytelmien avulla. Kehityshankkeen tasa-arvokouluttaja Araceli Zelaya on jakanut koulutukseen osallistuvat käsityöläiset ryhmiin valmistelemaan kuvaelmia päivän aiheista – syrjinnästä ja väkivallasta.

Ensimmäinen esitys alkaa kauniisti. Juan Figueroa tuo tyttöystävälle kukkia.

10 Solidaarisuus 1/2014

”Rakastan sinua niin, että sydän meinaa pakahtua”, Juan hehkuttaa. ”Näin se aina alkaa”, yleisö huutaa.

Juan näyttää parhaat puolensa päästäkseen naimisiin Aura Ruizin kanssa. Sitten tulevat riidat. German ilmestyy houkuttelemaan Juania kapakkaretkelle. Juan lähtee, koska kotona on tylsää ja rommi maistuu hyvälle. Ruokarahat valahtavat Juanin kurkusta alas.

Mozonten näytelmässä juoppo ei kadu hurvitteluaan. Nälästä kitisevät lapset ajetaan ulos ja vaimo saa nyrkin naamaansa. Naiset nyökyttelevät yleisön joukossa.

Näytelmän parisuhteessa on edetty nopeasti makeilusta kinasteluun ja sitten avoimeen väkivaltaan. Monilla Mozonten naisilla on vastaavia kokemuksia.

Väkivalta on rikos Nicaraguassa on laadittu vuonna 2012 laki naisiin kohdistuvan väkivallan

ehkäisemisestä. Se on herättänyt kiivasta keskustelua ja sekä naiset että miehet ovat tietoisia siitä, että perheessä tapahtuva väkivalta on rikos. Mozonten koulutuksessa myös tästä aiheesta on tehty kuvaelma.

Lyllian valittaa poliisille, että hänen miehensä on lyönyt häntä. Kolme poliisia lähtee heti puuttumaan asiaan. Se herättää yleisössä raikuvaa naurua. Nicaraguassa oikeutta saavat yleensä vain ne, joilla on suhteita päättäjiin. Mozonten köyhillä naisilla ei ole valtaa hätistää viranomaisia liikkeelle.

Poliisit hakevat Freddyn ja varmuuden vuoksi myös Juan Figueroan, joka istuu jo muun yleisön joukossa. ”Olette lyöneet vaimoanne. Määrään kummallekin viisi vuotta vankeutta”, sanoo tuomaria näyttelevä Eugenia Lopez. ”Mutta eihän minulta edes kysytty mitään”, Freddy valittaa.

Juan Figueroa pitää vielä yllä kovan miehen rooliaan:

KUVAt: estelilive

”Akka, muista tuoda ruokaa joka päivä”, Kohti parempaa ”Koulutus antaa naiselle äänen ja opettaa hän huutaa vaimolleen. ”Pyydä äidiltäsi. Mies on iso lapsi, aina äi- miehen kuuntelemaan sitä”, Zelaya toteaa.

Hänen mielestään muutoksia alkaa jo nätinsä helmoissa”, Aura Ruiz vastaa.

Yleisö taputtaa kämmenet kuumiksi. kyä monissa perheissä. Naisilla on enemmän omia tuloja ja he päättävät yhdessä mieTasa-arvokoulutuksessa ei pitkästytä. hen kanssa perheen varojen käytöstä: Ratkaisut ongelmiin ”Emme ole vielä päässeet taloudelliseen ”Kaikilla on kokemuksia syrjinnästä ja väkival- tasa-arvoon asti, mutta parempaan suuntaan lasta”, painottaa tasa-arvokouluttaja Araceli ollaan menossa”, Zelaya luonnehtii.

Zelaya.

Vanhakantaista miesvaltaa pidetään yleiNäytelmien avulla kokemukset ja tun- sesti typeränä. Mozonten nuoret miehet ovat teet pumpataan esiin, jotta niistä voidaan valmiita omaksumaan toisenlaisia asenteita. keskustella. ”Nuoremmissa perheissä pidetään itses”Koulutuksessa ei etsitä syyllisiä, vaan rat- tään selvänä, että nainen opiskelee, hankkii kaisuja ongelmiin”, Zelaya tähdentää. ammatin ja tekee työtä. Ristiriitojen ratkoIhmisten käyttäytymiselle on syynsä. On minen rakentavasti on vaikeampaa, koska hyvä, että ne ymmärretään ja niistä opitaan siihen ei saada valmennusta”, Zelaya kertoo. puhumaan. Samalla huomataan, että muillaTasa-arvokoulutuksessa on helpompi kin on ollut samanlaisia vaikeita kokemuksia. aloittaa keskusteluja myös vaikeista aiheisKoulutuksessa muodostetaan yhteisiä näke- ta. Kuvaelmista jutellaan vilkkaasti taukojenmyksiä ja katsotaan, mitä yhteisö voi tehdä kin aikana. Sekä miehet että naiset puhuvat tukeakseen väkivallan uhreja. ja kuuntelevat toisiaan. ”Naisia vaaditaan aina uhrautumaan per”Kouluttaja ei sano ihmisille, mitä heidän heensä hyväksi. Naisella ei saa olla omia tar- pitää elämässään tehdä”, Zelaya huomautpeita, koska miehen ja lasten toiveet mene- taa. Hyvin rakennettu koulutusprosessi sen vät niiden edelle”, Zelaya kuvaa. sijaan voimaannuttaa sekä naisia että miehiä.

Monissa käsityöläisperheissä mies on yri”Järjen käyttö ja yhteisön voima ovat hyviä tyksen omistaja, päättäjä, ja nainen näkymä- työkaluja väkivaltaa vastaan”, Zelaya uskoo. tön apulainen. Nainen kärsii hiljaa väkivallanJUKKA PAKKALA kin, jotta perhe ei hajoaisi.

Tasa-arvo kouluttaja Araceli Zelaya kannustaa kaikkia käyttämään järkeä ja yhteisön voimaa väkivallan vastaisessa työssä.

Solidaarisuuden Nicaraguan maakoordinaattori Tasa-arvokoulutuksessa keskustellaan vilkkaasti ja etsitään yhdessä ratkaisuja syrjintää vastaan.

Solidaarisuus 1/2014 11

NAISTEN OIKE

U DE T

Miten edistämme naisten oikeuksia?

NICARAGUA

SOMALIMAA

Sahah Mohammed Essa, tasa-arvovirkailija

1. Kaikilla ihmisillä täytyy olla samat oikeudet. Ei ole mitään syytä, miksi naisilla olisi vähemmän oikeuksia kuin miehillä. Syrjintä loukkaa ihmistä ja estää häntä elämästä onnellista elämää.

2. Väkivalta on pahin syrjinnän muoto. Se voi myrkyttää koko elämän.

Työelämässä näkee paljon jokapäiväistä syrjintää. Miehet saavat parempia työpaikkoja kuin naiset. Miehet voivat toimia vapaammin.

Naiset uhraavat usein itsensä perheen hyväksi.

3. Herätetään keskustelua kipeistä kysymyksistä, etsitään niihin ratkaisuja eikä vaieta niistä. Naiset voivat tukea toisiaan silloin, kun heillä on ongelmia. Kehityshankkeen koulutuksissa olen oppinut, että pitäisi osata toimia enemmän yhdessä. Olemme oppineet puhumaan avoimesti tällaisista asioista.

Freddy Jimenez, savenvalaja 1. Äitini on nainen, ja olen lapsuudessani nähnyt, miten pahoja jälkiä väkivalta jättää. Nyt minulla on oma perhe, vaimo ja pieni poika. Haluan, että he ovat onnellisia. En voisi syyllistyä väkivaltaan heitä kohtaan.

2. Ajatellaan, että naiset ovat heikompia kuin miehet. Sanotaan, että naiset eivät osaa tehdä jotakin, mihin he pystyisivät helposti. Miehet keräilevät naissuhteita, se on miehen mitta. Se on myös tapa halveksia naista. Uskottomuus loukkaa naista, se synnyttää ristiriitoja ja perheväkivaltaa.

3. Tuen vaimoani, jos hän haluaa tehdä työtä tai opiskella. Nyt kun poika on pieni, vaimo on sanonut, että hän haluaa mieluiten olla lapsen kanssa kotona. Se on hänen tahtonsa. Mies ei saa yrittää pitää naista vankina kotona. Jos nainen osallistuu kylän tai osuuskunnan asioiden hoitamiseen, hänellä on mahdollisuus samalla voimistua ja kehittyä. Pojalle on tietysti opetettava alusta alkaen, että miehillä ja naisilla on samat oikeudet ja että asioita ei ratkota nyrkeillä.

JUKKA PAKKALA

12 Solidaarisuus 1/2014

KUVAT: siru aura

KUVAT: estelilive

Lyllian Mejia, käsityöläinen

1. Mielestäni kaikilla ihmisillä tulisi olla yhtäläiset oikeudet elämän jokaisella osa-alueella. Naisilla tulisi olla tasa-arvoiset mahdollisuudet miesten kanssa niin koulutukseen kuin kaikkiin resursseihin elämässä.

2. Mielestäni uskontomme sallii meille kaikki oikeudet olla tasa-arvoisia miesten kanssa, mutta kulttuurimme on toisenlainen. Esimerkiksi aikaisemmin tyttöjä ei lähetetty kouluun, koska sen katsottiin olevan turhaa tuleville äideille. Tämän vuoksi naiset jäivät ilman koulutusta.

3. Kannustan aina muita naisia, muistutan heitä oikeuksistamme ihmisinä ja naisina. Isäni kanssa käyn kiivaita keskusteluja siitä, miksi nainen ei muka voisi tienata hyvin ja maksaa itse laskuja. Työssäni Candlelight for Health, Education and Environment -järjestössä toimin tasa-arvokysymyksistä vastaavana virkailijana.

Ibrahim Hassan Saeed, maanviljelijä ja osuuskunnan johtaja 1. Naiset saattavat uudet ihmiset maailmaan. Äiteinä heillä on oltava kaikki oikeudet. Minusta on tärkeää, että naisten oikeudet toteutuvat.

2. Naisiin kohdistuu silloin tällöin väkivaltaa, kuten esimerkiksi raiskauksia.

3. Olemme mukana kehitysyhteistyöhankkeessa, jossa Agriculture Development Organization -kansalaisjärjestö kouluttaa niin nuoria kuin vanhojakin naisia. Kylässämme on pieni koulu, jossa naisille opetetaan lukutaitoa. Suunnitteilla on myös erityisiä luokkia aikuisille. Haluamme edistää naisten luku- ja laskutaitoa. Koulutus on ainoa keino ratkaista taloudellisia haasteita.

SIRU AURA , ADA BERGROTH

Kysyimme ihmisiltä naisten oikeuksien toteutumisesta ja edistämisestä Nicaraguassa, Somalimaassa, Ugandassa ja Suomessa.

1. Miksi on tärkeää edistää naisten oikeuksien toteutumista?

2. Millaista syrjintää naiset kokevat maassasi tai yhteisössäsi?

3. Miten edistät naisten oikeuksien toteutumista omassa elämässäsi?

UGANDA

SUOMI

Maija Viherä, tulevaisuuden tutkija

1. Naisten oikeuksien toteutuminen vahvistaa naisten kykyä suoriutua toimissaan paremmin. Naisilla tulee olla oikeus koulutukseen ja aviopuolisoon.

Miehillä ympärillämme on taipumus ylenkatsoa naisia ja he haluavat saada tärkeimmät asemat itselleen.

2. Naisten on hyvin vaikea päästä maanomistajiksi. Leskeksi jääneelle naiselle annetaan korkeintaan pieni pala maata. Naisen katsotaan olevan yksin vastuussa hiv/aids-tartunnastaan. Miehet eivät testeihin hevillä suostu ja usein puoliso hylkää sairastuneen naisen. Kylissä on tapana lähettää pojat kouluun ja jättää tytöt peltotöihin. Naiset tarvitsevat miehensä suostumuksen ehkäisyn käyttöön. Lisääntymiseen liittyvät ristiriitaiset näkemykset aiheuttavat väkivaltaa perheissä.

3. Ostan mielelläni naispuolisilta myyjiltä ja käyn erilaisissa kokouksissa. Kehotan miehiä kuuntelemaan ja arvostamaan meitä naisia.

Miesten tulisi tuntea naisten oikeudet. Kerroin juuri veljilleni, että jokaisen kuuluu laittaa ruokaa. Kotitöiden tulisi olla meidän kaikkien vastuulla.

Joseph Musisi, maanviljelijä ja vertaiskouluttaja 1. Miehet eivät kykene tekemään kaikkia naisten töitä. Naiset ovat esimerkiksi opettajia ja kasvattajia luonnostaan. Heillä on taito kasvattaa lapsista hyvätapaisia. Joillekin perheille on ollut eduksi, että naisille on sallittu työnteko ja ansiotulot.

2. Aviomiehet kokevat naisten korkean aseman työelämässä uhkaksi avioliitolle, eivätkä sen vuoksi kannusta puolisoitaan työuralle. Myös perhesuunnittelu aiheuttaa usein väkivaltaa kodeissa. Jos nainen kieltäytyy kuuntelemasta aviomiestään ehkäisyasioissa, niin mies saattaa jättää vaimonsa.

3. Istun alas ja selvitän ongelmat vaimoni kanssa puhumalla. Sallin vaimoni osallistua maataloustöihin sekä raha-asioiden hoitamiseen.

SOPHIA APIYO, ADA BERGROTH (suom.)

KUVAt: ADA BERGROTH

KUVAT: inkeri auramaa

Eunice Roseline Atimango, projektiassistentti

1. Kulttuurisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen rakentamisessa on tärkeää, että naiset ovat yhdenvertaisina osallistujina yhteiskunnallisessa toiminnassa. Naisten arvot tulevat esiin vain naisten kautta.

2. Naisten asema Suomessa on muihin maihin verrattuna hyvä. Naiset eivät ole kuitenkaan vielä tasa-arvoisia miesten kanssa. Naisvaltaisilla aloilla palkat ovat pienempiä, vaikka työt edellyttävät monesti korkeakoulututkintoa, kuten esimerkiksi opetustehtävät. Naisia on vähemmän päättävillä paikoilla julkishallinnossa ja yrityksissä, vaikka naiset ovat jo koulutetumpia kuin miehet. Globaali tasa-arvo etenee erityisesti kansalaisliikkeiden avulla.

3. Kannustan aina naisia ja ehdotan heitä puhujiksi seminaareihin.

Opetan tytöille matematiikkaa ja pidän viestintäleirejä, joilla tytöt ja pojat oppivat käyttämään tietotekniikkaa omista lähtökohdistaan ja omiin tarpeisiinsa. Teen tulevaisuuden tutkimusta arjen näkökulmasta.

Henri Seppälä, muusikko 1. Etenkin kehitysmaissa naisten oikeuksien hidas toteutuminen on syynä monille vaikeuksille, kuten aliravitsemukselle ja väestönkasvulle. Naisten oikeuksien parantaminen johtaisi hyviin asioihin yhteiskunnan kannalta.

Kehittyneissä maissa koen tasa-arvon olevan itsestään selvä tavoite.

2. Ymmärtääkseni naisen euro on edelleen senttejä Suomessakin.

Katsoessamme poliittisia virkoja tai vanhan alan yritysjohtoa on selvää, että naisia karsastetaan edelleen johtonimityksissä. Uskon tämän muuttuvan sukupolven vaihdoksien myötä. Uraorientoituneet naiset joutuvat myös pohtimaan tarkkaan, milloin hankkiutua raskaaksi, jottei se vaikuttaisi heidän asemaansa työelämässä.

Käsittääkseni tietyssä elämäntilanteessa ja iässä olevia naisia saatetaan jättää palkkaamatta, jos äitiysloman koetaan olevan uhka.

3. Olen töissä eräällä miesvaltaisimmista aloista. Olen kuitenkin huomannut naisten osuuden kasvavan. Tuen tätä omalta osaltani päätöksissäni ja suosituksissani henkilökuntaa valittaessa. En varsinaisesti usko kiintiöajatteluun, vaan luonnolliseen siirtymään, joka puoltaisi naisten aseman vahvistumista ja sitä kautta heidän oikeuksiensa toteutumista.

ADA BERGROTH

Solidaarisuus 1/2014 13

S UGANDASSA

KUVAT: ANNA AUTIO

SOLIDAARISUU

Mama FM soi perhesovun puolesta Mama FM -radioasemalla naiset saavat äänensä kuuluviin perheväkivallan vastaisissa ohjelmissa. Perheväkivalta on vähentynyt radion kuuluvuusalueella ja yhä useammat ihmiset tuomitsevat sen.

M

tarinansa ystävällisessä ympäristössä. Näin saamme koko tarinan kuuluviin. Naisten lisääntynyt esiintyminen radio-ohjelmissa on myös kannustanut sekä paikallishallintoa että muuta mediaa tarttumaan tärkeisiin aiheisiin”, iloitsee Sentamu-Masagazi.

Mama FM lähettää tasa-arvoa edistävää ohjelmaa sekä tarjoaa työharjoittelua erityisesti kehityskysymyksistä kiinnostuneille nuorille naistoimittajille. Radiossa työskentelee lukuisia koulutettuja toimittajia vapaaehtoisina. Mama FM:n radio-ohjelmia kuunnellaan myös maaseudulla ja muilla alueilla, joiden asukkaita on muuten vaikeampi tavoittaa ja joilla suullinen perinne on vahvaa. Ohjelmia lähetetään englannin, swahilin ja lugandan lisäksi muillakin paikallisilla kielillä.

ama FM on Afrikan ensimmäinen naisten radioasema. Solidaarisuuden kumppanijärjestö Uganda Media Women’s Association (UMWA) perusti sen vuonna 2001 täyttääkseen ammottavaa aukkoa naisten radiokuuluvuudessa Ugandassa: ”Naisten näkemyksiä, kiinnostuksen kohteita ja innostuksen aiheita ei radiossa juuri kuultu ja naiset esitettiin usein kielteisessä valossa. Yhä vain 15 prosenttia radiouutisista Ugandassa liittyy naisiin.

Miehet ovat valmiita puhumaan naisten puolesta, jopa niissä tilanteissa, joissa naista on loukattu tai hyväksikäytetty”, kertoo UMWA:n toiminnanjohtaja ”Perheväkivalta on vähentynyt Mama FM:n kuuluvuusalueella,” Margaret Sentamu-Masagazi. kertoo Solidaarisuuden kumppani”Mama FM antaa äänen naisille ja muille syrjäyty- järjestön UMWA:n toiminnanjohtaja Margaret Sentamu-Masagazi. neille ryhmille, niin että he voivat itse kertoa oman

14 Solidaarisuus 1/2014

Clothilda Babirekere (vas.), Charles Ssuuna ja May Nakyejwe UMWA-järjestöstä puhuvat sinnikkäästi perherauhan puolesta.

Väkivaltaa vastaan Radiolähetykset ovat osoittautuneet tehokkaiksi myös Solidaarisuuden ja UMWA:n perheväkivallan vastaisessa kehitysyhteistyöhankkeessa. Ugandassa perheväkivalta on monien ongelma – toissa vuonna haastatelluista ugandalaisnaisista 70 prosenttia kertoi aviomiehensä hakanneen heitä. Perheväkivalta myös kolminkertaistaa hiv-tartunnan riskin. Tämä on vakava ongelma Ugandassa, jossa hiv-tartuntojen määrä on vuosien kamppailun jälkeen kääntynyt jälleen kasvuun.

”Perheväkivalta on yksi Ugandan keskeisistä kehityskysymyksistä, mutta silti sitä on hyssytelty yksityisasiana niin mediassa, hallituksessa kuin yhteiskunnassa. Mama FM valtavirtaisti perheväkivallan vastaisen työn koko ohjelmatuotantoonsa ja kaikkiin lähetyksiinsä”, Sentamu-Masagazi painottaa.

Mama FM:n toimittajat on koulutettu puhumaan perheväkivallasta. Se on vuosittain aiheena noin 200 radiolähetyksessä, ja radioasemaa voi kuunnella 15 läänissä. Tärkeitä teemoja ovat muun muassa perheväkivallan syyt ja seuraukset, kustannukset ja terveysvaikutukset sekä väkivallan vaikutukset lapsiin ja nuoriin sekä elämään töissä ja kotona. Lisäksi ohjelmissa pohditaan, miten vahvistaa muuan muassa miesten, viranomaisten, paikallishallinnon sekä uskonnollisten ja kulttuuristen johtajien osallistumista perheväkivallan vastaiseen työhön. Tarjolla on niin keskusteluohjelmia, viranomaisten ja paikallisten ihmisten välisiä paneelikeskusteluja kuin makasiiniohjelmia. Myös draaman keinoja ja ihmisten muutostarinoita hyödynnetään ohjelmatuotannossa. ”Esimerkiksi Saturday show on suosittu ohjelma, jossa noin 25 kuuntelijaa kutsutaan studioon keskustelemaan päivänpolttavasta perheväkivaltaan liittyvästä teemasta”.

Radio-ohjelmien käsikirjoituksiin merkitään etukäteen, miten perheväkivallan vastaista sanomaa tuodaan niissä esille. Esimerkiksi urheiluohjelmissa miehiä neuvotaan ottamaan perheensä huomioon myös urheilutapahtumien ja jalkapallokauden aikana, jolloin miesten alkoholinkäyttö sekä tunteita nostattavat pelit ja tulokset lisäävät väkivallan uhkaa perheissä. Miehille annetaan käytännön ohjeita: jätä ruokaa kotiin, kun menet otteluun, vähennä alkoholin käyttöä, jätä joku ottelu väliin ja tee kodin töitä sen sijaan. Myös esimerkiksi musiikkiohjelmissa soitetaan kappaleita, jotka kertovat perheongelmista ja annetaan ohjeita väkivaltatilanteiden välttämiseksi.

Radiolähetyksiin soittaa niin miehiä kuin naisia. Esimerkiksi perheväkivallan vastaista lainsäädäntöä käsittelevään lähetykseen soitti viime elokuussa yhteensä 54 kuulijaa, joista yli puolet oli miehiä.

Mama FM haluaa laajentaa perheväkivallan vastaisen kamppailun koko yhteiskuntaan ja laatii aiheesta tiedotteita ja järjestää lehdistötilaisuuksia. Ne innostavat myös muita tiedotusvälineitä käsittelemään perheväkivaltaa omissa jutuissaan ja ohjelmissaan. Sinnikäs työ on tuottanut tuloksia Mama FM:n kuuluvuusalueella: ”Rikollisuus on vähentynyt, koska poliisi on toiminut yhdessä Mama FM:n kanssa. Väkivallan uhreille on rakennettu suojapaikkoja, perheväkivaltaa on nyt vähemmän ja ohjesääntöjä on suunniteltu vastaamaan paikallisiin tarpeisiin.

Perheväkivaltaa ei enää pidetä yksityisasiana vaan ihmiset puhuvat siitä ja tuomitsevat sen”, Sentamu-Masagazi summaa.

Siru AurA Solidaarisuuden viestintäpäällikkö

Charles Kabandan juontamassa Mama Boda Boda -ohjelmassa annetaan hyvän elämän vinkkejä lounasaikaan.

Monin keinoin väkivaltaa vastaan Solidaarisuus on tukenut UMWA:n toteuttamaa perheväkivallan vastaista työtä Ugandassa Wakison ja Kyankwanzin lääneissä vuodesta 2009 lähtien. Tavoitteena on perheväkivallan väheneminen ja asenteiden muuttuminen perheväkivallan vastaisiksi. Väkivallan kitkeminen vaatii pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä, johon yhteisöt osallistuvat ja jota media tukee. ”Radiolähetysten lisäksi UMWA:n kouluttamat yhteisöaktiivit vievät sanomaa omiin yhteisöihinsä, jotka he tuntevat. He tietävät keillä on ongelmia ja miten niihin voi puuttua”, Mama FM:n suosittu radioääni ja UMWA:n yhteisökouluttaja Charles Ssuuna kertoo.

UMWA:n väkivallan vastaisiin koulutuksiin osallistuu niin aikuisia kuin koulun ulkopuolelle jääneitä nuoria sekä paikallistason päättäjiä, uskonnollisia johtajia, poliiseja, terveydenhuollon ammattilaisia ja mielipidevaikuttajia. Vuosien 2009–2012 aikana poliisille ilmoitettujen väkivaltatapausten määrä peräti puolittui hankkeen joillain toiminta-alueilla. (SA)

Ihmiset soittavat ahkerasti Mama FM:n lähetyksiin. Toimittajat Sammy Kitasimbwa ja Joan Nakafero juontavat Morning Hope -ohjelmaa, joka rohkaisee naisia uskomaan itseensä.

Radiotyöstä tuloksia Mama FM -radioasema kannustaa kuuntelijoita osallistumaan radiolähetyksiin ja vaikuttamaan yhteisiin asioihin.

Radiolähetyksissä väkivallan uhrit uskaltavat kertoa nimettöminä omista kokemuksistaan. Mama FM:n avulla on soviteltu monia perheriitoja. Naiset neuvovat toisiaan ottamaan yhteyttä Mama FM:ään tai UMWA:an perheongelmissa.

Teknikko Justine Nakamya saa naisten äänet kuuluviin Mama FM:n radioasemalla.

Solidaarisuus 1/2014 15

KUVA: ANNA AUTIO

Elämä muuttui mangopuun alla Margaret Nassiwan esimerkki innosti yhteisöä toimiin perheväkivaltaa vastaan.

Muutostarinat Onnistunut kehitysyhteistyö saa aikaan myönteisiä muutoksia ihmisten ja yhteisöjen elämässä. Muutostarinat-sarjassa kerrotaan ihmisten elämän käännekohdista.

16 Solidaarisuus 1/2014

O

n kuuma ja aurinkoinen iltapäivä, kun kyläläiset kerääntyvät hiljalleen mangopuun alle. Jotkut istuutuvat, toiset seisovat, ja kuluu hetki ennen kuin kaikki ovat asettuneet paikoilleen. Huomaan, että Margaret Nassiwa ei ole vielä saapunut, mutta lopulta hän ilmestyy jostain väkijoukon keskeltä.

Katselen, kuinka hän astelee paikalle vahvoin askelin vartalon keinuessa puolelta toiselle, pää ylväästi pystyssä. Hetkessä väkijoukko hiljenee ja täydellisen hiljaisuuden rikkoo vain lähipuiden lintujen viserrys.

Nassiwa istuutuu kyläpäällikön viereen.

Margaret Nassiwa on Mulagin maakunnan naisjohtaja Kyankwanzin alueella Ugandassa. Kokous alkaa ja pian koittaa Nassiwan puheenvuoro. Hän nousee ylös sotkeutuen pitkään mekkoonsa ja kävelee epäröiden väkijoukon keskelle. Siellä hän lopulta tunnustaa itselleen poikkeuksellisen ujolla äänellä: ”Mieheni lyö ja potkii minua. Hän raapii reisiäni ja selkääni.”

Nassiwan katse paljastaa hänen tunteensa, joissa sekoittuvat suru ja huojennus. Kyynel vierii hänen poskelleen, mutta on silti selvää, että tässä seisoo vahva nainen.

Tästä hetkestä Nassiwa on aina unelmoinut, muttei ole aiemmin saanut kerättyä tarpeeksi rohkeutta.

Vuosikymmenien ajan hän on sietänyt perheväkivaltaa ja pelännyt vanhempiensa ja yhteisönsä reaktiota, jos hän paljastaisi totuuden. Kaikkein eniten hän on pelännyt menettävänsä arvokkuutensa kyläläisten silmissä. Nyt Nassiwa on kuitenkin uskaltanut avata kärsimykseensä liittyvän salailun verhon, sillä hän on saanut tukea ja rohkeutta Uganda Media Women’s Association:in perheväkivallan vastaisesta kehityshankkeesta.

Välittömästi tämän puheenvuoron jälkeen ystävät, naapurit ja sukulaiset katkaisevat välinsä Nassiwaan.

He solvaavat häntä, sillä he kokevat Nassiwan häpäisevän heidät puheillaan. Aviomies kuuntelee häkeltyneenä, kun Nassiwa kertoo kyläläisille, mitä hänen miehensä pitää sopivana käytöksenä makuuhuoneessa. Paikalliset johtajat syyttävät Nassiwaa

Margaret Nassiwa koki suuren elämänmuutoksen mangopuun alla. Hänen rohkea asenteensa muutti koko kyläyhteisön elämää pysyvästi. rauhallisen kyläyhteisön myrkyttämisestä puhumalla vaietuista aiheista.

Kokouksen jälkeen Nassiwa päättää, että hän mieluummin puhuu perheväkivallasta ääneen kuin kuolee vaieten. Hän haluaa lisätä yhteisönsä jäsenten tietoisuutta perheväkivallasta ja ryhtyä roolimalliksi – ja sellainen hänestä toden totta tulee. Pian nainen toisensa jälkeen saapuu Nassiwan luokse ja kertoo hänelle kohtaamastaan perheväkivallasta. Myös miehet nielevät ylpeytensä ja uskoutuvat Nassiwalle.

Syntyy tarve rauhalliselle tilalle, jossa ihmisiä voitaisiin kuunnella, ohjata ja neuvoa. Paikallinen kylänjohtaja aloittaa yhteistyön Nassiwan kanssa ja pystyttää kylään suojakatoksen. Siitä tulee paikka, jossa ihmiset saattavat raportoida hyväksikäytöstä ja pahoinpitelystä. Myös Nassiwan aikaisemmat vastustajat, kuten seudun mielipidejohtajat ja uskonnolliset johtajat, ryhtyvät puhumaan avoimesti perheväkivaltaa vastaan. He kannustavat kyläläisiä kertomaan kokemuksistaan ja tuomitsemaan väkivallan.

Nyt yhteisön jäsenet raportoivat perheväkivallasta. Miehet pahoinpitelevät puolisoitaan vähemmän, osittain ilmiannon pelossa. He myös ilmoittavat itse kohtaamastaan perheväkivallasta.

Kasimbin kylän muutokset ovat innostaneet naapurikylien naisia raportoimaan perheväkivallasta viranomaisille. Paikalliset johtajat suhtautuvat nykyään perheväkivaltaan rikoksena, eikä sitä pidetä enää perheen sisäisenä asiana. Uskonnolliset johtajat kampanjoivat naisten ihmisarvon puolesta ja paikallinen poliisikin kantaa lopulta vastuunsa ja auttaa pahoinpideltyjä ihmisiä.

Kyläläisten kohtauspaikasta mangopuun alla tuli paikka, josta koko yhteisön muutos sai alkunsa.

CLOTHILDA BABIREKERE Tämä tarina on kerrottu Solidaarisuuden ugandalaisen kumppanijärjestön Uganda Media Women’s Association:in koordinaattorina työskentelevälle Clothilda Babirekerelle.

Tiivistäen suomentanut: ADA BERGROTH

Pelko on voitettava Osuuskunnan tasa-arvosuunnitelmaan kootaan ne asiat, jotka ihmiset kokevat tärkeiksi arjessaan Nicaraguan maaseudulla. Työ alkaa haastatteluilla. Menemme jäsenten luokse keskustelemaan heidän kanssaan. Jutellessa osuuskuntalaisten elämä kiertyy auki.

Kolumni

Kumppanit kertovat Kolumnisarjassa Solidaarisuuden kehitys­ yhteistyöhankkeisiin osallis­ tuvat kirjoittavat itse o­ masta yhteis­kunnastaan ja ­elämästään Somalimaassa, Ugandassa ja Nicaraguassa.

A

guascalientesissa yksi haastattelemistamme naisista oli kanankasvattaja. Hän jupisi, että kaikki ihmiset tuijottavat häntä, kun hän myy tuotteitaan Somotossa tai Estelissä. Naisen mies sanoi, että totta kai ne toljottavat, kun kannat pään päällä isoa koria täynnä kanoja. Luuletko, että kaupunkilaiset usein näkevät moista.

Kymmenen vuotta sitten melkein kaikki maaseudun naiset valittivat, ettei heillä ole omaa rahaa. Nyt sellainen alkaa olla poikkeuksellista. Arvoketjujen tuottavuutta lisänneeseen kehityshankkeeseen osallistuneista naisista on tullut tarmokkaita yrittäjiä. Heillä on hyvä itsetunto ja kokemusta erilaisista tuotantotoimista. Jotkut kasvattavat kanoja, toiset sikoja. Naiset omistavat leipomoita ja käsityöpajoja. Monet naiset tienaavat paremmin kuin miehet.

Naiset opiskelevat enemmän kuin ennen.

Aikaisemmin maaseudun nuoren naisen haave oli löytää hyvä mies takaamaan turvallinen elämä ja kohtalainen toimeentulo. Nyt naiset miettivät, mihin ammattiin heidän kannattaa opiskella. Sukupuoleen liittyvät asenteet näkyvät vielä uran valinnassa. Jos nainen haluaa agronomiksi tai keinosiementäjäksi, hänelle sanotaan, että voi kun se on sinulle liian raskasta. Opettaja, sairaanhoitaja ja kirjanpitäjä ovat naisille sopivampia ammatteja.

Pääasia on kuitenkin se, että koulutus voimaannuttaa naisia. Taakse ovat jääneet ne ajat, jolloin naisen piti kysyä mieheltään tai isältään lupaa mennäkseen kehityshankkeen koulutukseen tai lähteäkseen Somotoon tai Esteliin myymään pientilan tuotteita.

Naiset ovat vahvistaneet asemiaan tuotannossa ja työelämässä. Seuraavaksi heidän on opittava osallistumaan ja tekemään päätöksiä. Maaseudun nainen on liian arka. Hän tekee kovasti töitä, muttei saa suutaan auki. Hän kuuntelee silloinkin, kun pitäisi puhua. Kun naiset karistavat ujoutensa, he huomaavat, että heidän mielipiteitään arvostetaan. Heidän sanoillaan on painoa.

Väkivallasta ei vielä haluta puhua avoimesti. Sitä on hankala käsitellä, koska siihen liittyy niin paljon erilaisia asioita: piintyneitä asenteita, vanhoja valtaasetelmia, kipeitä henkilökohtaisia kokemuksia, suruja ja pettymyksiä. Tästä huolimatta on löydettävä tapoja ratkaista ongelmia, jotka muutoin voivat tuhota monen naisen elämän.

Nicaraguassa on tullut voimaan laki naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisestä. Se on herättänyt paljon hyvää keskustelua. Pelkkä laki ei kuitenkaan riitä, vaan sitä on myös noudatettava ja valvottava.

Lainvalvojilta vaaditaan nyt uskottavuutta. Ihmiset haluavat nähdä, miten laki käytännössä toimii.

Haastatteluissa nousee esiin se, että kaikenlainen menestys rohkaisee ihmisiä. Kun ihmiset saavat kokemuksia onnistumisesta, he alkavat katsoa maailmaa uusin silmin. Kun naisesta kuoriutuu hyvin pärjäävä yrittäjä, hän ei enää suostu vähäteltäväksi perheessä eikä yhteisön sisällä. Osuuskunnat ovat onnistuneet vahvistamaan naisen taloudellista asemaa ja itsetuntoa. Seuraavaksi naisten on otettava paikkansa laajemman yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen eturivissä.

ANA SUJEY PALMA Solidaarisuuden nicaragualaisen kumppaniosuuskunnan COMCAVEM:in varapuheenjohtaja Suomentanut: Jukka Pakkala

Solidaarisuus 1/2014 17

S SUOMESSA

SOLIDAARISUU

Sari Laaksonen muistuttaa, että väkivalta alkaa varkain mutta loppuu harvoin ilman, että siihen puututaan. Asiasta täytyy puhua.

KUVA: ANNA SOFIA JORO

Tieto ja puhuminen vähentävät perheväkivaltaa Suomessa Perheväkivalta ei katso ikää, koulutusta, yhteiskunnallista asemaa tai asuinpaikkaa.

Suomessa tiedon lisääminen ja lainsäädännön kehittäminen kitkevät ongelmaa tehokkaasti, Ensi- ja turvakotien liiton kehitysjohtaja Sari Laaksonen tietää. Työtä kuitenkin riittää.

P

erheväkivalta varjostaa yllättävän monen Suomessa asuvan lapsen, naisen ja miehen elämää, vaikka tarkkoja lukuja tilanteesta ei ole saatavilla. ”Näppituntumani mukaan perheväkivallan määrä ja perusluonne eivät ole suuresti muuttuneet vuosien varrella”, Sari Laaksonen arvioi.

Suomessa noin joka viides nainen on kokenut perheväkivaltaa, ja sen seurauksena kuolee vuosittain hieman yli 20 naista.

Määrä on pysynyt lähes samana jo pitkään.

Vaikka valtaosa uhreista on naisia, poliisin tietoon tulevista perheväkivaltaan liittyvistä pahoinpitelyistä noin 15 prosenttia kohdistuu miehiin.

Ensi- ja turvakotien liitto jäsenyhdistyksineen tekee perheväkivallan vastaista työtä monella rintamalla: lainsäädäntöön vaikuttamisesta väkivallan kokijoiden ja tekijöiden auttamiseen – sekä kasvokkain että verkon kautta.

Liitto oli myös mukana Solidaarisuuden menestyksekkäässä hankkeessa Venäjän Karjalan Sortavalassa, jossa tuettiin perheväkivaltaa kokeneita perustamalla turvakoti.

Ensi- ja turvakotien liiton 29 jäsenyhdistystä ylläpitää 12 turvakotia eri puolilla Suomea. Viime vuonna turvakotien asiakkaina oli 953 naista, 52 miestä ja 1 153 alaikäistä. Suomen erikoisuus on, että turvakodit on tarkoitettu sekä naisille että miehille, ei vain naisille kuten lähes kaikkialla muualla.

18 Solidaarisuus 1/2014

Yhä useampi uskaltaa hakea apua

Pieniä ja isoja menestystarinoita

Perheväkivalta mielletään edelleen vahvasti fyysiseksi väkivallaksi, vaikka se voi olla myös uhkaamista, alistamista, nöyryyttämistä tai taloudellista väkivaltaa.

Yleensä perheväkivalta alkaa pikku hiljaa, esimerkiksi kontrollointina ja mitätöintinä.

Vähitellen kaltoinkohtelu arkipäiväistyy ja kärjistyy niin, että ulospääsyä on vaikea löytää.

Väkivallan vastaisen työn tavoitteena on, että kuka tahansa tunnistaisi mitä perheväkivalta on, ja uskaltaisi hakea apua. Tilanne kehittyy hyvään suuntaan, mutta tekemistä riittää. ”Turvakotiin saapuu edelleen ihmisiä, jotka ovat epävarmoja siitä, voivatko he tulla, koska heillä ei ole mustaa silmää tai muita pahoinpitelyn jälkiä”, Laaksonen pahoittelee.

Avun hakeminen voi kestää myös siksi, että väkivaltatilanne hämärtää ihmisen käsitystä siitä, mikä on oikein ja väärin.

Väkivallan tekijä on yleensä myös ihminen, johon on rakastuttu, ja ehkä lasten toinen vanhempi. ”Asiakkaat kuitenkin hakevat apua aavistuksen aiemmin kuin ennen. Lisäksi jotkut ihmiset, jotka pelkäävät pian käyttävänsä väkivaltaa, hakevat apua ennaltaehkäisevästi”, Laaksonen kertoo. ”Perheväkivaltaan liitetty häpeän kulttuuri eli ajatus siitä, ettei hyväksyttävällä ihmisellä saa olla vaikeuksia eikä perheen sisäisiin asioihin pidä puuttua, on hälventynyt.

Perheväkivallasta on nyt paljon helpompi puhua kuin 10–15 vuotta sitten.”

Tärkeintä on avata suunsa, jos huomaa lähipiirissä varoitusmerkkejä. ”Ota asia puheeksi, vaikka tulisi rukkaset. Kysy, onko kaikki hyvin ja kannusta hakemaan apua”, Laaksonen neuvoo. ”Asiasta puhuminen on taatusti vaikeaa, mutta se voi olla ensimmäinen askel irti väkivallasta. ” Sen sijaan väkivaltaa kokeneen syyllistäminen tai tämän puolison haukkuminen eivät asiaa auta.

Yhteiskunnallisesti tärkeä edistysaskel Suomen perheväkivallan vastaisessa työssä on vuoden 2014 alusta voimaan tullut vainoamisen kriminalisointi. ”Ennen oli vaikea puuttua seuraamiseen, soitteluun ja uhkailuun, jota tapahtuu etenkin päättyneissä parisuhteissa. Mikkelissä ja Oulussa sijaitsevien jäsenyhdistystemme Varjo-hankkeessa kehitetään muun muassa vainon kohteena elävien turvallisuutta yhdessä heidän kanssaan”, Laaksonen selittää.

Toinen tärkeä askel on kansainvälinen Istanbulin sopimus, jonka tavoitteena on naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja poistaminen. Monet maat ovat jo vahvistaneet sopimuksen, ja Suomessa prosessi on käynnissä.

Lisäksi loppuvuodesta 2013 tuli tieto, että turvakotien rahoitus siirtyy valtiolle vuonna 2015. Toiveissa on saada turvakodeille vakaa perusrahoitus ja uusia turvakotipaikkoja, joita Suomessa on vain murto-osa EU:n suosituksesta.

Menestystarinat antavat voimaa puurtaa perheväkivallan parissa. ”Viimeisin pieni onnellinen tarina tuli Raahesta, jossa työntekijämme haastatteli entistä asiakasta. Asiakas lähetti perään sähköpostin ja kertoi, kuinka tärkeää hänelle oli tulla kuulluksi.”

Perheväkivalta on maailmanlaajuinen ongelma, joten menetelmiä ja kokemuksia on hyödyllistä jakaa. ”Maailman turvakotikonferenssissa minulle tuli vahva tunne siitä, että vaikka kulttuurit ja lait ovat erilaisia, niin perustyö on kaikkialla samaa. Ghanassa nainen oli perustanut turvakodin autotalliinsa, kun tiesi sille olevan tarvetta”, Laaksonen muistelee. ”Tavat, joilla väkivalta vaikuttaa ihmiseen ja miten toista voi auttaa, ovat samanlaisia joka paikassa. Tärkeää on keskinäinen sisaruus ja veljeys – tunne siitä, että tätä asiaa me viemme maailmassa eteenpäin.”

ANNA-SOFIA JORO

Mistä hakea apua?

Suomessa monet tahot auttavat perheväkivaltaa kohdanneita.

• Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten turvakodit ovat auki ympäri vuorokauden ja niihin voi soittaa aina, kun tarvitsee perheväkivaltaan liittyvää apua ja neuvoja.

Turvakotien avopalveluista saa myös pitkäaikaista tukea tilanteen ratkaisemiseen ja kriisistä selviytymiseen.

• Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalot auttavat ja tukevat alle 19-vuotiaita nuoria ja heidän perheitään viidellä paikkakunnalla.

• Naisten Linja neuvoo ja tukee väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneita naisia ja tyttöjä sekä heidän läheisiään.

Maksuton neuvonta- ja tukipuhelin: 0800 02400.

• Monika-Naiset tukee ja opastaa väkivaltaa kohdanneita tai sen uhan alla eläviä maahanmuuttajanaisia ympäri vuorokauden, useilla eri kielillä. Valtakunnallinen puhelin: 09 692 2304.

• Turvallisen ja väkivallattoman vanhuuden puolesta toimiva Suvanto ry ylläpitää maksutonta valtakunnallista puhelinpalvelua kaltoinkohtelun tai väkivallan uhkaa kokeneille seniori-ikäisille ja heidän läheisilleen. Suvanto-linja: 0800 06776.

• Rikosuhripäivystyksen auttavassa puhelimessa uhrilla on mahdollisuus keskustella henkilön kanssa, joka ymmärtää, mitä rikoksen kohteeksi joutuminen voi merkitä: 0203 16116.

• Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluilla on velvollisuus tehdä suunnitelmallista työtä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi.

• Lue lisää: www.turvakoti.net.

Solidaarisuuden sähköisen viestinnän kehittäjä

Solidaarisuus 1/2014 19

ESSA

S SUOM SOLIDAARISUU

Tukijat tutuiksi

Sisustus- ja second hand -myymälä Olo-huoneella on sydän paikallaan. Jokaisella tavaralla on tarinansa, tunnelma on lämmin ja osa myymälän tuotosta lahjoitetaan Solidaarisuuden työhön.

Olo-huone on nimensä veroinen. Kun myymälään astuu sisään, katoaa kiire ja tuntuu, kuin olisi tullut ystävän luokse kylään.

Ympärillä on kauniita käytettyjä tavaroita ja kahvi on tippumassa. Olo-huone on omistajiensa Johanna ja Hannele Karttusen toteutunut haave. ”Meille on täällä tärkeintä kiireetön ja kodinomainen ilmapiiri”, he kertovat.

He lahjoittavat osan Olo-huoneen tuotosta Solidaarisuuden työhön. ”Kun itse kokee paljon hyvää ja on kiitollinen siitä, niin haluaa tehdä hyvää myös muille”, Johanna Karttunen perustelee.

Myynnissä on käytettyjen vaatteiden, tavaroiden ja suomalaissuunnittelijoiden tuotteiden lisäksi myös aineettomia Solidaarisuuslahjoja.

Innostus Solidaarisuuden tukemiseen alkoi vapaaehtoistyöstä, jota Johanna ja hänen avomiehensä Sami Tirkkonen ovat tehneet. ”Solidaarisuudesta järjestönä tuli meille hyvä fiilis ja halusimme ryhtyä tukemaan sitä omalla tavallamme”, valokuvaajapariskunta kertoo.

Olo-huone on oiva esimerkki siitä, että solidaarisuustekoja voi löytää kaikkialta. Kuten Johanna summaa: ”Auttaminen voi olla myös pieniä tekoja omassa arjessa”.

MARI HEIKKINEN

Kuva: ADA BERGROTH

Vapaaehtoinen tukee Solidaarisuuden kehitysyhteistyötä tarjoamalla omaa aikaansa ja omia taitojaan. Helsingin yliopiston kehitysmaantieteen maisterivaiheen opiskelija

20 Solidaarisuus 1/2014

Johanna ja Hannele Karttusen Olo-huoneessa kohtaavat kiireettömyys ja arjen solidaarisuus.

Tutustu: Olo-huone, Fleminginkatu 7, Helsinki Facebookissa: Olo-huone second hand & lifestyle Blogi: johannakarttunen.blogspot.fi

Solidaarisuuden varainhankkija

Solidaarisuuden teemat innostivat vapaaehtoistyöhön Eeva Mäkinen hakeutui Solidaarisuuden vapaaehtoiseksi, sillä häntä kiinnostavat erityisesti naisten seksuaalioikeudet.

Kuva: SAMI TIRKKONEN

Solidaarista tunnelmaa Olo-huoneessa

Eeva Mäkinen hakeutui Solidaarisuuden vapaaehtoiseksi itseään kiinnostavien teemojen vuoksi. Erityisesti sukupuolten välinen tasa-arvo on lähellä Mäkisen sydäntä. ”Solidaarisuuden teemat täydentävät hienosti toisiaan. Tasa-arvotyö liittyy ihmisarvoisen työn ja toimeentulon tukemiseen sekä kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseen. Arvostan Solidaarisuuden tapaa rajata teemansa selkeästi, mutta toisiaan tukien.

Lisäksi on hienoa, että kohdemaat sijaitsevat kahdella eri mantereella.”

Solidaarisuuden kehitysyhteistyöhankkeista Mäkistä kiinnostaa omien opintojensa pohjalta eniten tyttöjen sukuelinten silpomisen vastainen työ Somalimaassa sekä perheväkivallan vastainen työ Ugandassa.

Näiden hankkeiden ansiosta Mäkinen tunsi Solidaarisuuden omaksi järjestöksekseen. ”Välillä unohtuu, ettei kyse ole pelkästään naisten ihmisoikeuksista, vaan kokonaisvaltaisesta kehityksestä. Jos puolella maailman

ihmisistä on rajatut mahdollisuudet, niin kyllähän se vaikuttaa laajemmin kaikkiin sosioekonomisiin tekijöihin yhteiskunnassa”, toteaa Mäkinen, joka kirjoittaa graduaan naisten seksuaalioikeuksista Helsingin yliopistossa.

Mäkisellä on runsaasti kokemusta vapaaehtoistoiminnasta eri järjestöissä. Solidaarisuuden vahvuuksia hänen ei tarvitse pitkään pohtia. ”Solidaarisuus ei ole järjestönä liian suuri ja resurssit kohdistetaan kustannustehokkaasti. Arvostan sitä, että Solidaarisuus keskittyy yhteistyöhön paikallisten kanssa ja pitkäjänteisyyteen hankkeissaan. Pidän myös siitä, että sukupuolten välinen tasa-arvotyö näkyy kaikessa, mitä Solidaarisuus tekee.”

Mäkisen mielestä vapaaehtoistyö on perusta kaikelle järjestötoiminnalle. Hän muistuttaa, että järjestöjä tuskin edes olisi olemassa ilman aluksi tehtyä vapaaehtoistyötä.

Hänen omassa kehitysajattelussaan vapaaehtoistyö ja yhdessä tekeminen korostuvat. ”Pidän tärkeänä sitä, että kehitys tapahtuu alhaalta ylöspäin ja että asiat tehdään yhdessä. Siitähän se koko pohja syntyy.”

ADA BERGROTH Solidaarisuuden johdon ja viestinnän assistentti

2/2

013

5/2013

5,0 0

O eläma mä

5,00 €

morsian markkin löytyy oilta ihmiskau pattu kertoo tar inansa

Va Be atesu ha rlind unn sit luaa a Efu ittel ten en a ija pe sin Qua rhe ur ns en an, ah .

1/2

014

14

20

5,0 0

€ 0

5,0 €

5,00 €

MAA

ILM

adorissa ky ntaa ante lä rankaisee eksi.

satsaa aur

inkoon

I Paula Ves

ala I Ter veisiä

AN

_K

_2

_2

01

3_

siv

Cé

ut_1

lin

-4.in

dd

1

eB

ard

et

I A r

ge

nti i

na n

dik

tat

uu r

nn

at

I

Fi

f

_s

ivu

t_1

-4_

KO

R.i

nd

d

1

I H yö nt ei

sru

ok

PM

ki

0

ret

6:1

ev äs

4

an

2/1

lij

bo s jou nian ha kko ud ho at lla n mu nin pek sta ka

1/2

Su pe shila r äid i pal Kerk iltä vel ett Ca än ijan a, 3 jB rem . am 5, er ma I N älk tin ät a i tei

PM

so

14

3:49

lo

20

ti

t: ia e op m , ut tam teen in is u k a. rk isu on ois ku va ka al n te si le jo v en uu lvi tu im po pa ku su

li

1_

ate s

n ni ni t Be lu si ou yk a. sk tu oi on ast rj ki un ka ne m in ko in un an ti In Ak k I u tä e ut :s hd Lä ét 54 le il Ad iV

1

ja

dd

.in

or

py

co

an

1-4 ut_

an

siv

4_

Gh

01

_2

_2

_K AN

M

K_

kla

as ng ni Ku

IL

N_

su

a Ob

Na työ ise n

AA

MA

ilu

/13

M

AIL

I R e

1/23

12/18/12 6:12 PM

MA

et

mosambikin

Orpokotiturismi Kambodzh assa I Ndumie Funda I Nepalin kivenhakkaajat 1

jälj

aikam menetett atkalta y maine

Elämä haltuun pyörän selässä .

LMAN_K_1_2013_sivut_1-4_KOR.indd

in

ramallahin sirkuskoulu

Vauhtia!

pu ken hu en t, a ää lib l ja ne ya zee llä ny laise ra rk t p ? keil ala yk siv eh at ää n.

2/

Sovitus 1/2013

Marokko

€

a

12

/18

/13

5:5

maailma muuttuu, hyppää kyytiin! maailman kuvalehti, kerran kuukaudessa.

5P

M

Solidaarisuuden ystäville tarjoushintaan 29,00 / vuosi!

Käytä kampanjakoodia soli14, kun tilaat osoitteesta:

maailmankuvalehti.fi

Tarjous koskee vain kotimaan tilauksia ja on voimassa 15.4. asti.

Solidaarisuus toimii sinun tuellasi! Kiitos!

Tukemalla Solidaarisuuden työtä olet mukana luomassa tasa-arvoa ja kestävää toimeentuloa 150 000 ihmiselle Nicaraguassa, Somalimaassa ja Ugandassa.

Valitse itsellesi sopivin tapa lahjoittaa.

Mehiläiskuningatar lahjapakettiin

Kestävää iloa Solidaarisuuslahjasta Mitä antaa lahjaksi ystäville, joilla on jo kaikkea? Uudet Solidaarisuuslahjat tarjoavat kauaskantoista iloa niin lahjansaajalle kuin kehitysmaiden perheille ja yhteisöille.

Aineettomat Solidaarisuuslahjat ovat uudistuneet. Eettinen ja ekologinen Solidaarisuuslahja on oiva vaihtoehto tavaralahjalle. Uutuuslahjoja ovat muun muassa mehiläiskuningatar ja mehiläispesä Nicaraguaan. ”Työttömyydestä kärsivässä Nicaraguassa on valtava tarve uusille elinkeinoille. Hunajantuotanto on kestävä elinkeino, joka ei vaadi maanomistusta. Hunajantuotantoon riittää pienen maa-alueen vuokraaminen kerrallaan”, Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka kertoo.

Esimerkiksi kymmenen euron Mehiläiskuningatar-lahjalla voidaan jalostaa Nicaraguassa mehiläiskuningatar, joka parantaa mehiläistarhan tuottavuutta.

Jalostamisen avulla vähennetään mehiläisten perinnöllistä aggressiivisuutta, minkä ansiosta pesiä on helpompi sijoittaa erilaisiin ympäristöihin.

Jokainen Solidaarisuuslahja tukee Solidaarisuuden pitkäjänteistä työtä kaikkein köyhimpien ihmisten aseman parantamiseksi kehitysmaissa. ”Solidaarisuuslahja ei ole vain hetkellinen aineellinen apu, vaan sillä on kauaskantoisia vaikutuksia kehitysmaiden perheille ja kokonaisille yhteisöille.

Vahvistamme ihmisten omaa osaamista, jotta he voisivat itse toimia köyhyyden voittamiseksi”, Nuikka toteaa.

Keskiaukeamalta löydät esitteen uusista Solidaarisuuslahjoista!

Osta lahjat verkkosivulta www.solidaarisuus.fi/lahja

ADA BERGROTH

Tervetuloa osallistumaan!

Valitse itsellesi paras tukemisen muoto ja aloita jo tänään!

• Tule mukaan tapahtumiin, olemme jälleen monessa mukana: - Suomen sosiaalifoorumi 26.–27.4.

- Maailma kylässä -festivaali 24.–25.5.

- Työväen Musiikkitapahtuma 24.–27.7.

• Ryhdy vapaaehtoiseksi! Nyt tarvitsemme joukkoomme etenkin ruotsin kielen osaajia. Ota yhteyttä solidaarisuus@solidaarisuus.fi.

• Ryhdy maa- tai teematukijaksi kuukausilahjoituksella.

Valitse itsellesi tärkein auttamisen kohde www.solidaarisuus.fi/tukijaksi.

22 Solidaarisuus 1/2014

Tee merkkipäivälahjoitus Lähestyykö syntymäpäivä tai muu merkkipäivä? Voit halutessasi ohjata muistamiset Solidaarisuuden työn tukemiseen.

Kun ilmoitat asiasta meille etukäteen, voimme kanavoida lahjoitukset valitsemaasi kohteeseen, toimittaa sinulle jälkikäteen luettelon lahjoittajista ja ilmoittaa lahjoitusten kokonaissumman.

Jos haluat tehdä merkkipäivälahjoituksen, ota meihin yhteyttä sähköpostitse solidaarisuus@ solidaarisuus.fi tai soita 010 501 2120.

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista saat verkkosivuiltamme osoitteesta www.solidaarisuus.fi/lahjoita.

Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen solidaarisuus@solidaarisuus.fi tai soittaa numeroon 010 501 2120.

www.solidaarisuus.fi/lahjoita

s uu is ar da li So Ostoksillupe an kautta! ka Solidaarisuus-kauppakassi 10€ Tässä upeassa Reilun kaupan puuvillasta valmistetussa Solidaarisuuskauppakassissa kuljetat ostoksesi ja säästät myös luontoa! Samalla tuet Solidaarisuuden tärkeää työtä.

Tilaa kauppakassi Facebook-kaupastamme, soittamalla numeroon 010 501 2120 tai täyttämällä ja palauttamalla meille oheinen tilauslomake.

Leikkaa irti

KYLLÄ Haluan tietoa kuukausilahjoittamisesta e-laskulla, ottakaa minuun yhteyttä

Tilaan ilmaisen Solidaarisuus-lehden

(Kirjoita yhteystietoihin puhelinnumerosi tai sähköpostiosoitteesi.)

Tilaan Solidaarisuuden sähköisen uutiskirjeen

Tilaan Solidaarisuuskauppakassin 10€

(Kirjoita yhteystietoihin sähköpostiosoitteesi.)

(+ toimituskulut)

Etunimi

Sukunimi

Osoite

Puhelinnumero

Asiakasnumero

Sähköposti

(Jos olet jo tukija, näet asiakasnumerosi lehden osoitetiedoista.)

Paikka ja aika

Kansainvälinen solidaarisuussäätiö - Internationella solidaritetsfonden Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki - 010 501 2120 - www.solidaarisuus.fi

Allekirjoitus

Keräyslupa: 2020/2013/2907

Leikkaa irti

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Solidaarisuus VASTAUSLĂ„HETYS Tunnus 5003808 00003 Helsinki