Opihallitsemaan stressiä

Ihminen ei voi välttyä stressiltä, eikä stressi välttämättä aina ole vain huono asia.

Stressi voi kuormittaa, joten on hyvä tiedostaa, millaista stressiä kokee ja mitä tapoja on stressinhallintaan. Stressillä on todettu olevan jopa hyötyä. Positiivinen stressi eli eustressi nimittäin auttaa selviytymään arjesta ja haastavista tilanteista. Ilman pientä stressin tunnetta tehokkuus ja keskittyminen voi kärsiä, joten pientä stressin tunnetta ei tarvitse säikähtää. Jos stressi on pitkittynyttä tai kuormittavaa, se muuttuu haitalliseksi. Negatiivinen stressi eli distressi vie hyvän olon tunteen ja motivaation pois, hankaloittaa rentoutumista, voi aiheuttaa särkyjä ja niin edelleen.

Vinkki 1: Tunnista stressin aiheuttajat Stressin tunnistaa yleensä sen oireista. Stressin psyykkisiä oireita tyypillisesti ovat ärsyyntyneisyys, levottomuus, ahdistuneisuus, vaikeudet nukkua ja tehdä päätöksiä ja ruokahalun tai liikuntatottumusten muutokset. Helposti tunnistettavia fyysisiä oireita ovat niska-hartiaseudun jännitys, päänsärky, pahoinvointi ja flunssakierre.

Kun tiedät stressin aiheuttajat, voit hoitaa stressiä oireiden sijaan.

Kun olet huomannut itsessäsi stressin oireita, pysähdy hetkeksi miettimään, mistä stressi voisi johtua. Onko elämässäsi tapahtunut jokin iso tai pieni muutos? Onko sinulla entistä enemmän kiire tai saatko liian vähän tukea?

Työ- ja opiskeluelämässä stressiä voi aiheuttaa muun muassa kiire, suuri työmäärä, ikävä ilmapiiri ja epävarmuus omasta osaamisesta. Myös yksityiselämän haasteet ja uudet tilanteet aiheuttavat helposti stressiä.

Vinkki 2: Määrittele tekemisille rajat

Tärkeää kiireisen elämän keskellä on määritellä itselleen sellaiset rajat, että stressiä ei keräänny liikaa. Brutaalia siitä tekee sen, että välillä on kokeiltava rajojaan, jotta tietää, missä ne menevät. Kun tiedät, mihin voimavarasi riittävät, niin pidät huolta siitä, ettet kuormita itseäsi liikaa etkä ole itsellesi liian ankara. Välillä sinun omat tai ympäristösi asettamat tavoitteet kasvavat valtaviksi. Niitä on hyvä välillä pohtia pitääkseen tavoitteet realistisina ja järkevinä. Tavoitteita voi myös purkaa pienempiin osatavoitteisiin, jotta ne tuntuvat enemmän realistisilta. Esimerkiksi jokaiselle opiskelupäivälle voi määrittää tavoitteen tai osatavoitteita pidempiaikaisten tavoitteiden pohjalta. Jos tavoitteita on paljon, mielenrauhaa voi saada laittamalla ne tärkeysjärjestykseen ja aloittamalla tekemisen tärkeimmästä.

Paineita on hyvä purkaa muiden ihmisten kanssa.

Vinkki 3: Älä vertaa itseäsi muihin

Stressi esiintyy jokaisella ihmisellä yksilöllisellä tavalla eivätkä samat asiat tai tilanteet stressaa kaikkia. Vaikka opiskelijakaveriasi ei stressaa näkyvästi samat asiat, se voi johtua siitä, että häntä stressaa jokin muu asia, stressi näkyy hänestä eri tavalla tai se ei näy hänestä ulospäin. Tämän takia paras mittari stressitasolle on vain sinun oma kokemus ja tunteet.

Vinkki 4: Keskustele stressistä ja huolehdi palautumisesta

Kun jakaa huolia puolin ja toisin läheisten ihmisten kanssa, saa samaistumispintaa muiden ongelmiin, eivätkä omat ongelmat tunnu niin ylitsepääsemättömältä. Paineita voi purkaa muiden kanssa myös tekemällä jotain ihan muuta, kuten liikkumalla, pelaamalla tai puhumalla rentouttavista asioista. Palauttava tekeminen olisi ainakin osittain hyvä olla ihan toisenlaista tekemistä kuin mikä sinua sillä hetkellä stressaa.

Palautumista voi helpottaa lähtemällä työympäristöstä tai poistamalla siihen liittyviä tekijöitä vapaa-ajan ympäristöstä. Opiskelua tehdään usein omassa kodissa, joten huolehdi siitä, että ympäristö ei muistuta liikaa opiskelusta. Etäisyyttä kotona opiskelun ja rentoutumisen välillä voi tehdä opiskelemalla aina vain työpöydän ääressä tai muussa paikkaa, jossa ei tule muuten vietettyä aikaa. Opiskelut voi sijoittaa tiettyyn ajankohtaan päivässä, jolloin tiedät, ettei sinun tarvitse enää tietyn ajan jälkeen tai sitä ennen miettiä opiskelua.

Jos läheisten jakama tuki ei riitä, kannattaa stressin suhteen kääntyä rohkeasti ammattilaisten puoleen.

Tutustu oman oppilaitoksesi terveyspalveluihin ottamalla yhteyttä terveydenhoitajaan tai MIELI ry:n palveluiden avulla osoitteessa mieli.fi/tukea-ja-apua.

Vinkki 5: Ylläpidä perusterveyttä

Stressiä voi hallita pitämällä perusasioista huolta. Helposti unohtuu pitää pitkällä aikavälillä huolta unesta, ruokavaliosta ja muista vastaavista hyvinvoinnin peruspilareista.

Terveyttä on hyvä vahvistaa esimerkiksi huolehtimalla työergonomiasta, lepäämällä ja rentoutumalla. Jokaisella on ne omat tavat vaalia terveyttään. Selvitä, mitkä asiat vahvistaa fyysisiä tai psyykkisiä voimavarojasi, ja toimi niiden mukaan.

TÖIHIN SLICELLE?

Myyntitiimi: Slice etsii avoimia ja itseohjautuvia henkilöitä myyntitiimiinsä hankkimaan ja neuvottelemaan yrityksiltä opiskelijaetuja.

Töitä voi tehdä tarvittaessa osa-aikaisesti ja etänä opintojen ohella hyvänä ja kehittävänä lisätienestinä. Työ voidaan toteuttaa myös opintoihin liittyvänä kokonaisuutena, kuten harjoitteluna tai muuna projektina. Aikaisempi kokemus myynnistä ja asiakaspalvelusta katsotaan eduksi. Työstä maksetaan pohjapalkka + komissio.

Sisältö- ja sometiimi: Slice etsii harjoittelijoita sisällöntuotantoon ja markkinointiin. Eri tehtäviin haetaan henkilöitä, joilla on aito kiinnostus somesisällön tuottamiseen (TikTok, Instagram, Facebook), tekstisisällön kirjoittamiseen ja/tai markkinointialan tehtäviin.

Työtä voi tehdä opiskelun ohella tai harjoitteluna. Palkkaus neuvotellaan tapauskohtaisesti tehtävän mukaan.

Vapaamuotoiset hakemukset: info@slice.fi