2/2024 numero
Suomi-Kreikka Yhdistysten liitto r.y.
Liittohallitus 2024 liittokokoukseen 30.10.2024 saakka
Puheenjohtaja:
Pirjo Koskinen, Porin Suomi-Kreikka yhdistys ry puh. 040 507 6199
Varapuheenjohtaja:
Jukka Heiskanen, Turun Suomi-Kreikka-Seura ry puh. 050 573 8040
Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet
Roby Mountrakis, Helsinki Irmeli Lasarenko, Helsinki
Jorma Miinalainen, Hamina Veli-Matti Westman, Kouvola Stephen Evans, Tampere Pekka Lepistö, Tampere
Heikki Myllylä, Oulu Seija Mäenpää, Pietarsaari
Terttu Rönkkö, Kuopio Marita Jurva, Mikkeli
Sihteeri:
Minna Halme, Kreikan Ystävät r.y., Kuopio, puh. 050 330 0055
Taloudenhoitaja: Arja Rintanen, Porin Suomi-Kreikka ry, puh. 044 252 5244
Tiedottaja ja Filellinas-lehti: Kaija Kivikoski, Helsingin SuomiKreikka yhdistys ry, puh. 040 831 3930
Sisältö:
Varapuheenjohtajan kynästä
Porin yhdistys 45 v.
Kreikka ja Suomi toistensa peilikuvina vuonna 2024
Historia ja nykyisyys paiskaavat kättä kreikkalaisessa varjokuvateatterissa
Oliiviöljysatonäkymiä Kreetalta
Mitä me suomalaiset olemme omaksemme saaneet ja löytäneet kreikkalaisesta keittiöstä?
Liiton toiminta ja tarkoitus
Suurlähettiläs Oulussa
Kuopion Kreikan Ystävät kevätlinturetkillä ja tanssimassa
Yhdistysten kuulumisia
Kreikkalaista kirjallisuutta
Kyproksen kunniakonsuli
Julkaisija:
Tämä Filellinas 2/2024 -lehti julkaistaan taloudellisista syistä vain sähköisessä muodossa osoitteessa: bit.ly/Filellinas tai https://skyl.fi/ tätä teemme Filellinas-lehti
Liiton kotisivu: https://skyl.fi
Facebook: https://www.facebook.com/SuomiKreikka/
Tilinumero: FI29 8200 4710 1914 23 DABAFIHH
Stipendirahaston tili: FI34 8000 1170 7930 62 DABAFIHH Saajan nimi: Suomi-Kreikka yhdistysten liitto ry
Aineisto Filellinas 1/2025 -lehteen viimeistään 15.1.2025 mennessä sähköpostilla: kaija.kivikoski(at)kolumbus.fi
SUOMI-KREIKKA YHDISTYSTEN LIITTO R.Y. ΟΜΟΣΠΟΝΔΙΑ ΤΩΝ ΦΙΝΛΑΝΔΟΕΛΛΗΝΙΚΩΝ ΣΥΝΔΕΣΜΩΝ
Vastaava toimittaja: Kaija Kivikoski
Ilmoitushinnat: Sopimuksen mukaan
ISSN: 1799-4306
ISSN-L: 1799-4306
Kansikuva: Marousissa Eugene Spathatisille nimetty varjokuvateatterimuseo on täynnä teatteriaarteita
Varapuheenjohtajan kynästä
Kaikki normalisoituu vai normalisoituuko pandemian jälkeen?
Matkustaminen ja matkailu lienevät käyneet eräänlaisessa aallonpohjassa, kun pandemia jylläsi 2020 - 22 miltei kaikissa maankolkissa. Varsinkin alueilla, joilla ennen koronaviruksen ilmaantumista natiiviväestön lisäksi oli useita kuukausia vuodesta jo pitkään matkustaneita ja juuri ”vauhtiin” päässeitä nuorempia kaukokaipaajia, ero huomattiin ja usein jopa koettiin ja elettiin yrityksen lopettamisena, konkurssina tai ainakin merkittävänä muutoksena haasteineen. Monet ottivat sitten ehkä varaslähdön jopa sitkeille pandemia-alueille. Ryntäys lomakohteisiin edullisten lentojen houkuttelemana oli yllätys, kun samoihin aikoihin myös sodan palaaminen Eurooppaan pani monet harkitsemaan etelänmatkojaan.
Yhä kasvava matkailijoiden määrä on saanut tunnetut matkailumaat, kuten Kreikan ja Italian pohtimaan keinoja, joilla estää lisääntyneen kuormituksen tuhot luonnossa ja taajamassakin. Suuriksi kuormittajiksi edellä mainituille ovat jo muodostuneet yhä suuremmat risteilyalukset. Yhdellä aluksella voi olla lähes 10000 matkustajaa. Alukset pysähtyvät lyhyen aikaa kussakin satamassaan tai enenevässä määrin ulapalla esimerkiksi Hanian edustalla ja Santorinin kalderassa. Matkailijat pääsevät pikapyrähdykselle mantereelle pienillä aluksilla. Tällaiset turistiimpulssit ovat tervetulleita, mutta valitettavasti myös stressi vierailukohteelle.
Yllä selostamaani konkretisoi tilastotieto, jonka mukaan maailmassa tehdään vuosittain 900 miljoonaa viikonmittaista lomajaksoa. Risteilymatkoja tuosta määrästä on 4 % tällä hetkellä, mutta osuus kasvaa alusten kasvaessa, samalla kun tämän päivän turisti haluaa kokea kaiken samalla lähdöllä ja lyhyessä ajassa.
Santorinilla on jo suunnitelmia rajoittaa saarelle risteilyaluksilta tulevien määrää perusteena ympäristön ylirasittuminen. Venetsiassa, tuossa uppoavasta kaunottaressa, on alettu perimään 5€ kultakin vanhaan kaupunkiin tulevalta päivämatkailijalta.
Kesäkuisella Ateenan matkallani kiinnitin huomioni useisiin suuriin kierrätys- ja jätteenkeräys-
vaunuihin. Totesin itsekseni, että lopultakin jätehuolto taitaa olla löytämässä uomansa myös Kreikassa, EU:n määrätietoinen toiminta on vaikuttanut oikeansuuntaisesti - joskin yli aisan hyppyjäkin on.
Miten ympäristönsuojelussa onnistutaan? Saavatko tulevatkin sukupolvet nauttia karuista ja kauniista rannoista ja rauhallisista kylistä Kreikassa ja laajemminkin Välimeren alueella riippuu viimekädessä meistä yksittäisistä tallaajista ja halustamme toimia asiallisesti ja toisen omaisuutta kunnioittaen myös kauempana kotikonnuistamme.
Elämme uutta normaalia myös matkailun ja matkustamisen alueella.
Iloista ja vastuullista matkailua!
Meitä odotetaan Kreikkaan, mutta yhä selkeämmin meiltä odotetaan vastuunkantoa.
Jukka Heiskanen
Saimme nauttia kevätauringosta Virkistyshotelli Yyterissä järjestetyssä 45vuotisjuhlassamme. Lämminhenkisessä juhlassa olivat kunniavieraina Kreikan suurlähettiläs Mrs Natalia-M. Karageorgou sekä Porin kaupunginjohtaja Lauri Inna. Suurlähettiläs piti juhlapuheen, jonka hän myös käänsi suomeksi ja kaupunginjohtaja toi kaupungin tervehdyksen juhlaamme. Porin kaupunki tarjosi alkumaljat.
Saimme vieraita myös SKYL:stä sekä muista yhdistyksistä, Tampereelta, Turusta ja Haminasta. Suuri joukko oman yhdistyksemme jäseniä oli tullut juhlimaan 45-vuotiasta yhdistystä. Osallistujamäärä juhlassamme oli 83 hlöä. Suurlähettiläs kierteli yleisön keskuudessa tutustuen jäsenistöön. Yyterin maisemat tekivät häneen suuren vaikutuksen.
Duo Sirtaki vastasi tuttuun tapaan musiikista. Tanssiryhmä Nefeli esiintyi ja yleisötanssiin osallistuivat niin suurlähettiläs kuin kaupunginjohtajakin muun juhlaväen ohella.
Tampereen Suomi-Kreikka yhdistys ry:n puheenjohtaja Stephen Evansin kirjoittama näytelmä Melína Merkoúri sai kantaesityksensä juhlassamme. Näytelmä sisälsi puhetta, laulua, soittoa sekä tanssia.
Arpajaisvoittojen keräämiseen osallistui koko ”hallituksen seitsikko”. Saimmekin kerättyä mm.merkittävän määrän lahjakortteja yrityksiltä. Arpajaistuotto tulee todelliseen tarpeeseen näinä taloudellisesti kireinä aikoina.
Virkistyshotelli Yyterin kreikkalainen buffet oli erinomainen ja järjestelyt toimivat moitteettomasti.
Kiitos kaikille juhliin osallistuneille!
Teksti: Anne Myntti
Suomen ja Kreikan liput liehuvat Virkistyshotelli Yyterin edustalla.
Kuva: Anne Myntti
Tuokiokuvia Porin yhdistyksen juhlista
Alin kuva: Kreikan tasavallan suurlähettiläs Natalia Maria Karageorgou
Kreikka ja Suomi toistensa peilikuvina vuonna 2024
(Kahden kansan Pride and Prejudice / Ylpeys ja ennakkoluulo)
Stephen Evans
”Minkä maan talous kasvoi huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi Pohjoismaiden, Saksan vai Ranskan?” kysyi Anna Karismo Ylen artikkelissaan. Vastaus on: Kreikan, jota yhä pidetään suomalaisissakin some-keskusteluissa taloudenpidon epäonnistujana. Tuo kuva ei enää pidä paikkaansa. Kreikka on nousemassa suosta ja se on kohentanut talouttaan selvästi viime vuosina. Talous oli aiemmin vapaassa ohjauksessa, kun markkinat esittivät omaa Zorbas-tanssiaan ja heilahtelivat hallitsemattomasti, mutta sitten ne saavuttivat kaivattua vakautta. Kreikan velkakriisillä oli heijastuksia myös Suomen talouteen: täällä perussuomalaiset vastustivat Kreikan tukemista kynsin hampain.
Suomessa talous nousee kyllä taantumasta, mutta julkinen talous uhkaa pysyä sitkeästi alijäämäisenä ja velka kasvaa. Alijäämien pienentäminen ja velkaantumisen taittaminen ovat vaatineet hallitukselta sekä lisää säästöjä että arvonlisäverojen korottamista. Molemmat maat kärsivät inflaatiosta ja ruuan ja energian hintojen noususta. Ateenassa ja Helsingissä vuokralaiset joutuvat vaihtamaan asuntoja pienempiin asuntoihin.
Yhteiskunta vapautumassa
Samalla molemmissa maissa yhteiskunta on pikkuhiljaa vapautumassa. Pride-kulkueet pitenevät ja Prejudice (ennakkoluulo) vähenee. Sekä Suomessa että Kreikassa on merkittäviä poliitikkoja, jotka elävät homoseksuaalisessa suhteessa: Suomen Pekka Haavisto pyrki, mutta ei lopulta päässyt presidentiksi median valtavasta tuesta huolimatta. Syrizan uusi amerikkalaissyntyinen johtaja Stéfanos Kasselákis meni naimisiin Tyler McBethin kanssa New Yorkissa keväällä ja Kreetan Haniassa heinäkuun lopussa. Voidaan sanoa, että molemmissa maissa homoseksuaalien on helpompaa elää avoimesti tultuaan ulos kaapista.
Kreikan parlamentti hyväksyi tämän vuoden helmikuussa lain, joka laillistaa samaa sukupuolta olevien avioliitot. Tämä on ihmisoikeuksien kannalta merkittävä voitto Kreikalle ja se teki siitä ensimmäisen ortodoksisen kristittyjen enemmistön maan, joka on vahvistanut avioliiton tasa-arvon kaikille. Päätös, jota kannatti 176 parlamentin 300:sta lainsäätäjästä, syntyi vasta kuukausien polarisoituneen poliittisen ja julkisen keskustelun jälkeen.
"Tämä on virstanpylväs ihmisoikeuksille, joka heijastaa tämän päivän Kreikkaa, edistyksellistä ja demokraattista maata, joka on intohimoisesti sitoutunut eurooppalaisiin arvoihin", Kreikan pääministeri Kyriákos Mitsotákis sanoi viestipalvelu X:ssä äänestyksen jälkeen.
Molemmissa maissa on siis Pride ja myös Prejudice, rasismia ja ongelmia ulkomaalaisten kanssa. Vuodesta 1989 lähtien Kreikkaa ei voi enää kuvata monokulttuuriseksi. Kreikan väkiluku on kasvanut 10–12 %, ja suuri määrä maahanmuuttajia on pääasiassa Balkanilta (Albania ja Bulgaria), Keski- ja Itä-Euroopasta (Romania, Ukraina ja Venäjä) sekä yhä enemmän Aasiasta (Intia, Pakistan, Bangladesh ja Kiina). Valtion instituutiot ja yleinen mielipide ovat asteittain tunnustaneet, että kreikkalaisesta yhteiskunnasta on tullut de facto monikulttuurinen ja monietninen. Suomi taas koetaan yhdeksi rasistisimmista maista EU-selvityksen mukaan. Erityisesti Oulussa on tapahtunut rasistisia välikohtauksia. Sen takia siellä on järjestetty mielenosoituksia rasismia vastaan.
Ajatushautomon tutkimustulokset 2024
Kreikan yhteiskuntaa vallitsevia arvoja ja uskomuksia hyödyntäen Dianeosis-ajatushautomon tekemä tutkimus osoittaa, että taloudellisen epävarmuuden palautuminen, ilmastonmuutoksen seuraukset ja maahanmuuton ongelmat nähdään suurimpina uhkina maan tulevaisuudelle.
Maan taloudellista tilannetta pidetään nyt suurena uhkana, sillä ympäristössä on jatkuvia hintapaineita verrattuna vuosiin 2019 ja 2022. Väestörakenne ja ilmastonmuutos seuraavat kolmannella sijalla. Vaikka tulokset osoittavat rohkaisevaa yhteiskunnallista modernisoitumista, ne heijastavat myös melko vahvaa taipumusta konservatiivisuuteen. Esimerkkinä 60 % väestöstä hyväksyy samaa sukupuolta olevien parien avioliiton, missä on nousua 52 % verrattuna vuoteen 2022, 41 % verrattuna vuoteen 2019 ja 36 % verrattuna vuoteen 2015.
Toisaalta tuntemukset tekoälystä ovat enemmän negatiivisia (51 %) kuin positiivisia (39 %). Joka toinen uskoo, että ilmastonmuutos "on rikkaiden maiden keksintö köyhien maiden kustannuksella", kun taas joka neljäs uskoo, että ilmastonmuutos on ratkaisematon ongelma. Yllättäen kansalaisjärjestöt eivät nauti laajaa luottamusta.
"Mitä kreikkalaiset ajattelevat vuonna 2024" -tutkimuksen ensimmäinen osa – jonka Metron Analysis for Dianeosis teki tammikuussa, ja joka on jatkuvasti seurannut kreikkalaisen yhteiskunnan asenteita ja käsityksiä lähes vuosikymmenen ajan – vahvistaa myös suhteiden höltymisen poliittisiin puolueisiin, mutta ihmisten uskonnollinen vakaumus on pysynyt suhteellisen vakaana.
Kahvinjuonti elintason mittarina
Yhtenä elintason mittarina molemmissa maissa voidaan mainita kahvinjuonti. Vuonna 2024 sekä suomalaiset että kreikkalaiset ovat myös kofeiini-ihmisiä, litkien kahvia melkein koko päivän. Kreikkalainen kahvi, jota kutsuttiin turkkilaiseksi kahviksi vuoteen 1974 asti, kun Turkki hyökkäsi Kyprokselle, on uskomattoman vahvaa ja toimii aamiaisena useimmille yli 40-vuotiaille. Nuoremmalle sukupolvelle juomana on frappé (kylmä, vaahtoava sekoitus pikakahvia ja maitoa) valinnan mukaan ja toimii myös aamiaisena. Toimistoissa ympäri maata jokaisessa keittiössä on frappésekoitin, jotta työntekijät voivat pysyä kunnolla kofeiinipitoisuudessa koko päivän. Iltalehti taas kertoo, että suomalaiset juovat jopa yli seitsemän kupillista kahvia päivässä. Suomalainen juo tavallisimmin suodatinkahvia, johon on lisätty maitoa. Kovimpia kahvinkuluttajia ovat kolme- ja nelikymppiset miehet, paljastaa Lidlin kyselytutkimus.
Moniarvoisuus
Kreikan identiteetti on kahden viime vuosikymmenen aikana joutunut mukautumaan moniarvoisuuteen ja tekemään tilaa monimuotoisuudelle. Tämä on tapahtunut osana Kreikan valtion meneillään olevia demokratisointi- ja modernisointiprosesseja ihmisten kunnioittamisen periaatteiden mukaisesti. On korostettu ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä. Se on vaikuttanut kahteen eri väestöryhmään Kreikassa – alkuperäisiin, historiallisiin vähemmistöihin ja maahanmuuttajiin. Kreikka ei ole kokenut renessanssia, uskonpuhdistusta, vastareformaatiota, 1600-luvun tieteellistä vallankumousta. Siellä ei ole ollut valistusta, Ranskan vallankumousta tai teollista vallankumousta. Tällaiset kriisitapahtumat ja niiden seuraukset ovat leimanneet syvästi sekä protestanttista pohjoista, kuten Suomea että katolista etelää Euroopan mantereella ja muokanneet niiden poliittista ja kansallista kulttuuria.
Kulttuuri ja urheilu
Kulttuurin saralla vuonna 2024 julkaistiin merkittävä kirja: ”Ikivanha silti elävä kreikan kieli”, jonka kirjoitti Petri Piiroinen. Viittaamatta Chris Horrocksin ja Robert Browningin klassisiin teoksiin, Piiroinen tuo yksiin kansiin arkipäiväiset laulelmat, juhlavat runot ja veisut, sarjakuvat ja piirrokset sekä monenkirjavan mainosmaailman esitteineen. Teos on oheislukemisto, jossa on läpileikkaus kreikan kielen erilaisista kehitysvaiheista, korostaen ortodoksisen kirkon ja uuden testamentin tekstejä. Tuntuu siltä, että Piiroinen on aidosti hämmästynyt, että kreikan kieli voi olla myös moderni kieli, jota käytetään jokapäiväisissä uutisissa ja mainoksissa.
Urheilun saralla tänä vuonna muistetaan sitä historiallista yötä 4. heinäkuuta 2004, jolloin Kreikka teki mahdottoman: he voittivat jalkapallon Euroopan mestaruuden kukistamalla Portugalin 2-1. Angelos Charisteas teki voittomaalin 56. minuutilla ja johdatti kreikkalaiset kaduille. Hieman alle kuukautta myöhemmin saman vastustajan kanssa, mutta toisella stadionilla, kapteeni Theodoris Zagorakis oli nostava painavan palkinnon Lissabonin taivaalle lähettäen miljoonat kreikkalaiset ympäri maailmaa seitsemänteen taivaaseen! Kun lisäksi Ateenassa järjestettiin vuoden 2004 olympialaiset kaksi kuukautta myöhemmin, oli luotu juhlava ilmapiiri eikä mikään näyttänyt voivan pilata sitä! Jokaisessa kaupassa, jokaisessa talossa, jokaisessa nurkassa, pienimmästä kylästä Syntagma-aukiolle kaikki olivat yhtä pelien aikana toivoen toista maajoukkueen voittoa, joka toisi sen vielä askeleen lähemmäksi (näennäisesti) mahdotonta. Kaikki juhlivat ja iloitsivat aamuun asti ja jopa sen jälkeen.
Perinteitä noudattaen olympiatuli sytytettiin Kreikassa 16. huhtikuuta tänä vuonna ja se matkasi neljänsadan kaupungin läpi Pariisiin olympialaisten avajaisiin, jotka järjestettiin 26. heinäkuuta 2024. Soihtukulkue tarjoaa kattavan kuvan Ranskan kulttuurista ja historiasta. Se matkaa Lauscaux’n luoliin, Alésian arkeologisiin kohteisiin, Versaillesin palatsiin sekä moniin muihin ranskalaisiin kohteisiin. Viestin tarkoituksena on osoittaa kunniaa maan historiaan vaikuttaneiden ihmisten muistolle, juuri niin kuin tapahtui Ateenassa vuonna 2004.
Paavin toive
Paavi Franciscus ilmaisi heinäkuussa toiveensa, että Pariisin olympialaiset ja paralympialaiset tarjoaisivat sodassa käyville maille mahdollisuuden kunnioittaa antiikin kreikkalaista perinnettä ja solmia aselepo kisojen ajaksi. "Muinaisen perinteen mukaan olkoot olympialaiset tilaisuus solmia aselepo sodissa ja osoittaa vilpitöntä rauhantahtoa", Franciscus sanoi Angelus-rukouksessaan Pyhän Pietarin aukiolla. Paavi korosti, että urheilulla on myös "suuri yhteiskunnallinen voima, joka kykenee rauhanomaisesti yhdistämään ihmisiä eri kulttuureista". 33. olympialaisten avajaiset pidettiin Pariisissa 26. heinäkuuta, ja siihen osallistui 205 urheilijadelegaatiota. Paraatissa oli yli 80 venettä Seine-joella. "Toivon, että tämä tapahtuma voi olla merkki osallistavasta maailmasta, jonka haluamme rakentaa, ja että urheilijat voivat suorituksillaan todistaa olevansa rauhan sanansaattajia ja arvokkaita esikuvia nuorille", paavi Franciscus lisäsi.
Artikkelin lähteinä on käytetty Eurostatin, EU-komission, Dianeosiksen ja EKP:n julkaisuja sekä laajasti kansainvälistä mediaa.
Kirjoittaja on Tampereen SuomiKreikka yhdistys ry:n puheenjohtaja
Historia ja nykyisyys paiskaavat kättä kreikkalaisessa varjokuvateatterissa
Jyrki Tamminen
Ateenan keskustasta Marousiin hytkytellen vievä linja-auto Historia ja nykyisyys paiskaavat kättä kreikkalaisessa varjokuvateatterissa kuljettaa minut ja oppaani varsin ketterästi aikamatkalle. Reilut puoli tuntia ja olemme perillä. Idyllisen puutarhan ympäröimän talon pihapiiriä vartioivat itseoikeutetusti vaanivakatseiset kissat. Tämä on matkan ensikohde: Eugene Spathatisille nimetty varjokuvateatterimuseo, jossa on esillä aarteita.
Kuva 1: Eugene Spathatisille nimetty varjokuvateatterimuseo Marousissa
Ovikellon soiton jälkeen meille avautuu ovi hämyisään museoon; hämärä sopiikin hyvin varjokuvateatterin maailmaan. Sähköpostittelusta huolimatta olen tehnyt pohjoismaalaisen kulttuurivirheen, koska en varmistanut johtajan paikalla oloa hyvissä ajoin. Hieman meitä kummeksuva, ulkomaalaisista yllättynyt aularouva tuo opasvihkosen. Sen tekstit ovat tietysti vain kreikaksi.
Karagiozis – turkkilaisittain Karagöz – on pitkäkätinen veijari, ilkikurinen hahmo, joka sanailee ja törmäilee vakiohahmojen kanssa
monenlaisissa seikkailuissa. Näytelmissä on totunnaisia kaavoja, jotka kuitenkin alati muuntuvat. Karagiozisin juuret juontuvat kauaksi varjoteatterin historiaan nähtävästi Jaavan, Intian, Persian ja Egyptin tummiin iltoihin ja tarinaperinteisiin.
Kuva 2: Jyrki Tamminen hetkeä ennen museoon tutustumista
Yllättävän monia tarinoita
Kun museon vitriineihin syttyvät valot, heräsivät hahmot, tekniikka, lavastus ja tarinatkin enemmän eloon. Eugene Spathatisille elämäntyö oli perinteen, mutta myös ajassa elämisen taidetta. Niinpä hänen näytelmissään esiintyivät aikansa poliitikot, mukaan lukien Mussolini ja Hitler, ja Kreikan ajan merkki-
henkilöt. Kaikki tietysti mustavalkoisina tai värillisinä varjonukkeina. Hyvin usein vastavoimana tai kommentoijana oli Karagiozis.
Kuva 3: Mestari Spathatis
Ilias Karellasin katse
Julkinen liikenne saattelee meidät lähes oikeaan paikkaan Kypselin kaupunginosassa, joten ajoissa on hyvä olla. KAPPA-teatterin viereisen kahvilan frappé-juoma virittää katsojan Grimmin veljesten Tähkäpää-kertomuksen teemoja kierrättävää, brittiläisen Mike Kennyn näytelmää ”Tähkäpää ilman satua” varten. Tätä ylistettyä ja menestynyttä näytelmää esittää kuuluisa Ilias Karellasin teatteriryhmä.
Pääsiäispaastoa edeltävä sunnuntai on karnevalistinen juhla erityisesti lapsille. Kaduilla he kirmaavat viitoissa, hameissa ja naamioissa. Teatteriin saavutaan vähän niin ja näin. Popcornit tuoksuvat voimakkaasti. Olimmeko tulleet teatteriin vai elokuviin?
Näyttämöllä on pannuja, kattiloita, siivilöitä. Katsomosta sammutetaan valot. Soitinduon musiikki kommentoi esitystä voimallisesti, ja näyttelijät ovat läsnä, vaikka katsomossa on levotonta. Moderni varjohahmo ei kaihda tulla lavalle: hanhi! Näytelmän teema on ulkopuolisuus ja pakolaisuus toisen maailmansodan aikana Britanniassa. Ei siis yllätä, että produktion suojelijana toimii YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu. Karellasin teatterillinen ajatus, sen katse, kohdistuu humaaneihin teemoihin ja vähempiosaisiin, syrjittyihin.
Näyttelijät saavat aplodit. Popcornmattoa tallaten lähestyn Iliasta, uuden aallon kreikkalaisen varjokuvateatterin merkkihenkilöä. Saamme kutsun tulla katsomaan koululaisnäytöstä seuravana päivänä.
Älä kerro vain tarinaa!
Sivusali Ateenan valtavassa konserttitalossa Megaron Mousikissa on lapsille ja opettajille katettuna ihmemaa. Lapset, 3.–5. luokkalaiset, odottavat esitystä ”Varjot nuottiviivastolla”. Tänne sentään tullaan ajoissa. Musiikinhistorian sermi avautuu ja Ilias Karellas johdattelee katsojat tarinaan. Naismuusikot, kertoja-laulaja sekä kaksi varjonukettajaa antavat perinteiselle Karagiozis-kerronnalle uutta kyytiä. Lopuksi matka musiikin historiaan päättyy laulu- ja rytmileikkiin yleisön kanssa. Esitys on erinomainen pedagogian väline.
Seuraavana päivänä tapaamme Ilias Karellasin kahvilassa Exarhia-aukiolla. On aika haastella ja haastatella. Karellas tiivistää joitain ajatuksiaan nykyaikaisesta Karagiozis-teatterista. – Edelleen lähes yksinomaan miehet näyttelevät ja ovat ääninä. Silti voimme muunnella ja toteuttaa pedagogisesti tärkeitä teemoja. Nä-
kemänne musiikkiaiheinen koululaisesitys lähti opettajien toiveesta, Karellas toteaa.
– Näyttelijät ja taiteentekijät voivat olla läsnä, kuunnella, oppia. Samalla he oppivat lasten ajatuksista.
Kuinka maestro itse sai aikanaan sytykkeen tähän perinteiseen teatterilajiin ja miten hän näkee sen tulevaisuuden?
Minun perheessäni ei ole teatteritaustaa. Noin kolmivuotiaana näin Plakan Karagiozisteatterissa esityksen, jossa esiintyivät vanhan koulukunnan silloin merkittävimmät näyttelijät. 15-vuotaana aloin kehittää omaa tyyliäni sekä näyttelijänä että tekijänä. Kehittelin kymmenen vuotta uudenlaista Karagiozis-teatteria eri yhteistyötahojen kanssa, Ilias muistelee alkutaivaltaan.
Edelleenkään Kreikan teatterikouluissa ei ole kuin lyhyt luentosarja varjoteatterista, joten oppi täytyy hankkia omia polkuja pitkin vanhoilta mestareilta.
Meidän entinen elämämme oli rikasta, kun elimme yhdessä vanhemman sukupolven kanssa. Siksi näen Karagiozisin tärkeänä sukupolvien välisenä yhdistäjänä, Karellas sanoo.
Opintomatkallani näin ja koin, kuinka parhaimmillaan historia ja nykyisyys voivat lyödä kättä taiteen keinoin yli sukupolvien. Siihen tarvitaan ennakkoluulottomuutta perinteitä kunnioittaen ja Iljas Karellasin kaltaisia tekijöitä.
Kuva 4: Aikansa vallanpitäjien varjokuva-hahmoja
Kuva 5: Brittiläisen Mike Kennyn näytelmän ”Tähkäpää ilman satua” hanhihahmo Iljas Karellasin ryhmän tulkinnassa
6: Loppukiitokset KAPPA-teatterin esityksessä
Kuva 7: Ohjaaja ja näyttelijä Iljas Karellas johdattelee nuoret katsojat näytelmään ”Varjot nuottiviivastolla”
Kuva
Kuva 8: Nuottiviivasto-esityksen hahmoja
Kuva: 9: Varjojen ihmemaa konserttitalo Megaron Mousikissa
Kuva 10. ohjaaja Ilias Karellas
Jyrki Tamminen, teatteriohjaaja (STOD), tutustui maaliskuussa 2024 Ateenassa varjokuvateatteriin Arvo Allosen muistorahaston vuonna 2023 myönnetyllä stipendillä.
Kiitokset: Suomi-Kreikka yhdistysten liitto ry. ja Arvo Allosen muistorahasto.
Karagiozis – pitkäkätinen ja ilkikurinen veijari tuo tarinoita perinteestä tähän päivään.
Arvo Allosen muistorahaston stipendi 2024
Suomi-Kreikka yhdistysten liitto ry:n liittohallitus päätti syyskokouksessaan 17.9.2024 myöntää Arvo Allosen muistorahaston stipendin vuonna 2024 kääntäjä Riikka P. Pulkkiselle runoilija Léna Kallérgin valittujen runojen suomentamiseen. Pulkkinen korostaa, että Kallérgin valittujen runojen julkaiseminen on tärkeää, kun kreikkalaista runoutta halutaan tehdä tunnetuksi Suomessa. Runoteoksen kustantaa Enostone kustantamo vuonna 2025.
Lisäksi liittohallitus päätti, että vuonna 2025 ei stipendiä jaeta.
Onko huomennakin pouta?
Elokuinen Kreeta on lämmin. Kun minä hikoilin, niin kreetalaiset vain totesivat, että on sopivan viileää ja mukavaa kun lämpötila ei paljoa heittele. Tasaiset +33-+34 astetta päivästä päivään. Ja olivat kiitollisia, kun lämpötila ei noussut +40 asteeseen. Kyläkahviloissa tärkeä puheenaihe oli kuivuus ja sateiden puute. – Yli kolme kuukautta tässä jo on mennyt edellisestä sateesta, valitti Nektarios Vamosin kahvilassa. – Kun viime talvena lunta satoi vain vähän, olivat vuoret puoliksi paljaina koko talven, ei saatu pohjaveteen täydennystä. Ja edellinenkin vuosi oli liian kuiva. Ovat syyskuun alkuun jotain helpotusta luvanneet, mutta varmaan tänne saarelle ulottuu vain pohjoisten rajuilmojen helmoja, ei niistä saada vettä kuin ripaus. Melissakisin erottamon pihan pitkässä pöydässä Kostas nauttii aamun toista frappéetaan. – Ei tämä nyt ihan itketä muttei nauratakaan, hän sanoo, kun kysyn miten oliivisato kehittyy. – Minulla on asiat hyvin, tarhat sellaisissa paikoissa, että voin kastella. Pellot ovat rinteillä ja ne ovat sitä punaista multaa, sen läpi vesi painuu nopeasti. Kastelen 2-3 kertaa viikossa, mutta pieniä määriä kerrallaan parin kuukauden ajan. En nyt muista paljonko sitä vettä menee, Laskusta sen näkisin, mutta muistan laskeneeni, että yksi puu tarvitsee minun tarhoissani noin 2000 litraa vettä vuoden aikana ellei satu satamaan kesälläkin. Vesikuution hinta on siinä 30 senttiä, joten ei se ole kallista. Ongelma vain on siinä, että putket ovat kalliita. Hyvät maksavat siinä vitosen metri. Ja metrejä tarvitaan satoja! Hiiret saattavat sitten tulla ja järsiä reikiä niihin, joten aina väliin ne pitää tarkistaa ja katsoa, että tippa putoaa oikeaan paikkaan eikä mihin sattuu.
Sunnuntaiaamun tuottajatorilla Vamosin vanhan kylän aukiolla vihanneksia myyvä Manolis puhuu samasta asiasta. Hänkin sanoo kastelevansa, mutta hänen tarhojensa maakerroksen alla on savipatja, joka pitää veden paikallaan. Hän sanoo kastelevansa heinä-elokuun aikana 3-4 kertaa kunnolla, ja hänenkin puunsa saavat noin 2000 litraa vuodessa. Kastelluissa tarhoissa oliivit olivat jo hyvässä vauhdissa, mutta kastelemattomissa ei juuri marjoja ollut. Ja jos oli, olivat puut kovassa stressissä kuivuuden takia. Kun otin marjan käteeni ja aloin avata sitä kynsilläni, en löytänyt vielä öljyä lainkaan, vaikka sitä pitäisi jo marjoissa olla. Marjan kivi oli jo kyllä olemassa, aika lailla valmista kokoa, mutta sen ympärillä oli vain vajaan millin verran hedelmälihaa!
Kun liikuin keskisellä Kreetalla, Iraklioniosta itään, näin useita tarhoja, joissa puut olivat niin kovassa stressissä, että olivat pudottaneet lehtensä. Laskin runsaan kilometrin matkalla Ylä-Hersonissosista alas päätielle toista sataa kuivaa oliivipuuta harjumaisilla rinteillä, joiden rehevää aluskasvillisuutta olin aikaisempina vuosina ihaillut. Ne toipuvat kyllä, jos syys-lokakuussa sataa, mutta nyt jo monena vuonna Hersonissosin alueella talvisateita on saatu odottaa turhaan. Sisämaassa satotoiveet ovat paremmat kuin aivan rannikon tuntumassa. Keskinkertaista satoa odotellaan ainakin Länsi-Kreetalla, jos vain syyskuussa sataisi edes neljänä päivänä kunnolla. Se hyvä puoli näissä tasaisissa yli +30 asteen lämpötiloissa on ollut, että se tappaa kaikenlaiset kärpäset, hyttyset ja niiden munatkin. – Ei taida ehtiä olla huolta oliivikärpäsestä, toteaa Valantis, yksi oliivinviljelijöistä hänkin. - Kärpäset sikiävät vasta, kun on kunnolla satanut, ja jos se sattuu tuonne kuun puolivälin jälkeiseen aikaan, niin eivät ne ehdi lisääntyä, kun niiden kierto on noin 30 vuorokautta. Oliivinkorjuu jo ehtii alkaa niihin aikoihin. Ei se ensimmäinen sukupolvi vielä tuhoa aiheuta, niitä on niin vähän tämän kuuman ja kuivan sään takia – tarvitaan ainakin toinen ja kolmas sukupolvi ennen kuin ne pudottavat marjat puusta...
Kaiken tämän kuultuani ja painettuani opit syvälle sydämeeni totesin kotimatkalla, että syyskuun säät ratkaisevat tänäkin vuonna oliivisadon määrän ja laadun. Toivotaan siis kunnon sadetta, mutta ei milloin tahansa! Iraklion laidalla Malevisin laaksossa jokavuotiset sääilmiöt tiedettiin ka-
lenteriin katsomattakin: sadetta ei saa tulla ennen 15.9., jotta rusinatkin saadaan kuivattua, mutta sitä pitää tulla noin 25.9. jotta oliivi ehtii...
Elämme toivossa, että ikiaikaiset sääkalenterit pitäisivät paikkansa!
Kasteltutarha: harmaa multa pitää kosteuden paremmin kuin punainen multa. Jokaisella viljelijällä on oma avain , jolla voi avata oman kastelujärjestelmänsä kuvan putkihimmelistä. Vihreä aluskasvillisuus on kaprista.
Kostan tarha. Nuoren viljelijän, Kostan, tarha sijaitsee jyrkällä rinteellä rotkon pohjalla. Sitä kastellaan, mutta punainen kivinen maa läpäisee veden saman tien.
Stressipuu: Kuivahtanut puu on pudottanut lehtensä Hersonissosissa.
Teksti ja kuvat: Merja Tuominen-Gialitaki
Suomi-Kreikka yhdistysten liitto ry:tä ovat tukeneet 2024
Afrodite Taverna ja Afrodite Herkkupuoti, Duo Sirtaki, Happy Olive, Gavrielides Foods Oy, Tietohelmi Oy, Villa Skeppet
Suomi-Kreikka yhdistysten liitto ry kiittää lämpimästi tuesta!
Mitä me suomalaiset olemme omaksemme saaneet ja löytäneet kreikkalaisesta keittiöstä?
Jukka Heiskanen, Turun Suomi-Kreikka-Seuran puheenjohtaja
Geografia
Historiallisesti Suomea ja Kreikkaa yhdistää ruokakulttuurissakin idän ja lännen välinen geografia eli kummassakin maassa ruokakulttuurissa on selkeitä eroja maiden itä- ja länsiosien välillä niin ruokalajeissa, perinneruoissa kuin siinä miten ruokia maustetaan ja valmistetaan.
Suomalaisuuden suhde ruokaan on kuitenkin ollut ja on edelleen hyvin pragmaattinen eli ruoan tulee täyttää, olla ravitsevaa ja säilyä hyvin. Myös ruoan edullisuus on ollut merkittävä tekijä suomalaisessa ruoassa lähes aina.
Historiaa
On vaikeaa erotella, mitä suomalaiseen ruokaan on Kreikasta historian saatossa tullut, muutoin kuin arvailla tiettyjen perinneruokien samankaltaisuuksista (esim. lihapullat, suolatut kalat, mausteet kuten laakeri, maustepippuri, neilikka, jne.).
1700- ja 1800-luvuilla Pohjolan ja muiden alueiden välisen kauppa vaikutti merkittävästi tapoihimme käsitellä ja maustaa ruokia.
Nykypäivään
Nykypäivään tultaessa on jo paljon helpompi tunnistaa eri maiden, kulttuurien ja keittiöiden ilmentymiä omassa ruokakulttuurissa, jota jatkuvasti muokkaavat kasvaneet matkustuskokemukset, nopeutunut globaali tiedonsiirto sekä kansalliset että kansainväliset ruokasuositukset.
Uusin ruokasuositus on PLANETAARINEN RUOKAVALIO, joka on hyvin lähellä viimeisten vuosikymmenten suositusta välimerellisestä ruokavaliosta.
Kansainväliset suositukset
Mitä enemmän kansallisesti ja kansainvälisesti tiettyjä ruokailu- ja valmistustapoja suositellaan, mitä enemmän tietoa siirretään, ja mitä nopeammin uutta siirtynyttä tietoa omaksutaan, sitä nopeampaa tulee myös olemaan ruokakulttuurimme kehittyminen.
Nykyisessä suomalaisessa ruokakulttuurissa on paljonkin viitteitä välimerellisestä ruokavaliosta, joka on nähtävissä erilaisten salaattien, linssi- ja papupohjaisten ruokien sekä merenelävien ja kalan käytössä ruoissa.
PLANETAARINEN ruokavalio
Tulevaisuudessa uskotaan planetaarisen ruokavalion vaikuttavan entistä suuremmin arjen ruokakulttuuriin. Tämä tullee johtamaan väistämättä kasvispohjaisen ruokavalion kasvuun globaalisti. Myös Suomessa kasvisruokavalio on suuressa nousussa, ja tältä osin kreikkalainen ruokavalio sekä -kulttuuri antaa oivan pohjan oppia maistuvien kasvispohjaisten ruokien valmistusta ja maustamista.
Rikas kulttuurinvaihto– keittiöt
· Lännestä mm. laatikkoruoat, janssoninkiusaus, ”pyttipannu”
· Idästä mm. piirakat, sultsinat, suolakurkut, punajuurikeitto, blinit, smetana, kalan mäti (kaviaari) Etelä-Euroopasta, erityisesti Kreikasta: oliiviöljy, juustot (φέτα, γραβιέρα), maustamaton jogurtti, maustekasvit tuoreena, hunaja, vihannekset (paprika, kesäkurpitsa, munakoiso), pastaruoat (Italia Kreikka), piirakat (πίτες), ruokalajit: musaka (μουσακά), briam (μπριάμ), juvetsi (γιουβέτσι), täytetyt vihannekset (γεμιστά)
· Etelä-Euroopasta - erityisesti Kreikasta: oliiviöljy, juustot (φέτα, γραβιέρα), maustamaton jogurtti, maustekasvit tuoreena, hunaja, vihannekset (paprika, kesäkurpitsa, munakoiso), pastaruoat (Italia Kreikka), piirakat (πίτες), ruokalajit: musaka (μουσακάς), briam (μπριάμ), juvetsi (γιουβέτσι), täytetyt vihannekset (γεμιστά)
Miten kreikkalaiset ruoat, niiden raaka-aineet ja valmistus ovat tulleet meille tutuiksi?
· Matkailu ja sen lisääntyminen (volyymi ja useimmat ihmiset)
· Kirjallisuus, aikakauslehdet, teemakurssit
· Sosiaalinen media – tiedon räjähdysmäinen tarjonta
· Ennakkoluulottomuus
· Vieraanvaraisuus ja avoimuus Kreikassa ja sen keittiöissä
· Ruokailu yhdessä Kreikassa (esimerkkinä): perheet yhdessä, ilo, musiikki, tanssi
· Halu muistaa ystäviä ja perheenjäseniä matkan jälkeen (viinit, ouzo, oliivit, oliiviöljy, kuivat yrtit (βότανα), juusto (esim. γραβιέρα)
Tausta-ajatuksia
· Olen päässyt tutustumaan kreikkalaisiin keittiöihin ja ruokailuun ja ruokalajeihin matkoillani (n. 35) Kreikan saarille ja manner-Kreikkaan
· Olen osallistunut 2 kertaa hotellini järjestämälle ruoanlaittokurssille Kreetalla
· Kyläretkillä on ollut tilaisuus oppia tuntemaan kiireetöntä, vieraanvaraista, kunnioittavaa vieraan kohtaamista ruokapöydässä ja sen ulkopuolella
· Keskustelut Kreikassa pitkään asuneiden suomalaisten kanssa ovat olleet antoisia. Yli kymmenen henkilön ajatuksia mukana
· Olen kiinnostunut kreikkalaisista ruoista (päiväkursseja halukkaille)
Vuorovaikutukseen otsikkoasiassa vaikuttaneet:
• Matkailun lisääntyminen ja monipuolistuminen (omatoimimatkat ja teemamatkat)
· Avoimuus lisääntynyt (seikkailunhalu, halu oppia uutta matkoillakin)
· Yhteisen ruokailun merkityksen korostuminen
· Tiedonhalu omasta terveydestä lisääntynyt; ravinnon merkitys
· Kreikkalainen vieraanvaraisuus ja halu auttaa kertomalla menusta
· Kreikkalaiset ravintolat Suomessa
· Tieteellinen tutkimustieto esim. oliiviöljystä
Mihin me suomalaiset ihastumme Kreikassa (gastronomia):
· Tuoksut (yrtit vuorilla, ruoan tuoksut tavernojen ja hallien lähellä, tuoreen leivän tuoksu)
· Tietoisuus, että kaikki ruokaan liittyvä juontuu antiikista
· Ateriointi on sosiaalinen tapahtuma (muu elämä seisahtua) – iso ero kiireiseen länsimaiseen lounaaseen
· Aito ilo, kiireettömyys, musiikki, tanssi
· Tuoreet raaka-aineet, kodikkaat kattaukset, palvelu
· Konstailemattomuus (ei gourmet, annoksia ei koristella, jopa pöydän kattaminen ruokailkoiden tehtävä, yhteislautaset alkupaloille)
Oliivipuu, oliivit
· Oliivipuu on rauhan vertauskuva (Viisauden jumalan Pallas Athene omaisuutta. Setänsä Poseidon omisti suolalähteen. Taistelun näiden kahden välillä ratkaisivat jumalat –Athenen eduksi. Öljypuu oli jumalien mielestä tärkeämpi kuin suolalähde. Athenesta tuli Ateenan nimikkojumala.
· Oliivimarjat, oliiviöljy ja puun kova runko
Oliiviöljy, το ελαιόλαδο
Suomalaiset kuluttavat oliiviöljyä NYKYISIN 1,5 l/hlö/vuosi. Vuonna 2011 me suomalaiset kulutimme rasvoja yhteensä 15,7 kg, josta oliiviöljyä 3 % eli n. 500 grammaa.
Voi (butter) – Oliiviöljy (olive oil)
· Kovat rasvat (saturated) -> epäterveellinen ruoanlaitto ja ruoka / tieteelliset tutkimukset (esim. Pohjois-Karjala projekti 1980-luvulla) -> suuri muutos ja näkyvät tulokset kuolleisuuteen
· Tyydyttymättömiä (unsaturated), pehmeitä rasvoja ja eräitä öljyjä -> suomalaiset alkoivat tutustua mm. oliiviöljyyn (muita: rypsi- ja auringonkukkaöljy)
· Oliiviöljyn saatavuus ollut hyvä, aluksi tyypillinen tuliainen esim. Kreikan matkoilta itselle ja ystäville.
· Nykyään myös kreikkalaisen laadukkaan oliiviöljyn (extra virgin olive oil) maahantuonti ja jopa toimitukset Kreikasta.
Peruna ja juurekset - Πατάτες, λάχανα
· Τηγανίτες πατάτες - paistetut perunat - miten maistuvat ja samalla lihan kanssa paistinpannulla tai grillissä (mausteet, muutkin kuin suola ja pippuri)
· Lapsuudessani keitetyt perunat (kuorittuna tai kuorineen) ja perunamuusi
· Rohkeus kypsentää erilailla (esim. paistaminen oliiviöljyssä), yksinkertaisesti, käytännöllisesti mausteilla aromeja korostaen – Kreikka olemme jo melkein
Kreikkalainen salaatti, η χωριάτικη σαλάτα
· Kaikki matkailijat muistavat kreikkalaisen salaatin jo ensimmäiseltä matkaltaan
· Paljon syntynyt versioita, jopa ravintoloihin Suomessa, joita ei voi kutsua nimellään!
· Kausivaihtelua raaka-aineissa, lehtisalaatti (μαρούλι) sallitaan
Se oikea kreikkalainen salaatti
Tuoksun ja maun lähteitä
· Hippokrates ja noin 400 yrttiä lääkkeiksi ja mausteiksi
· Matkailun myötä maustevalikoimamme (suola ja pippuri) monipuolistui
· Tuoreus, itsepoiminta jopa vuorenrinteiltä ja kotikasvatus
· Basilika (βασιλικός), tilli (άνηθος), oregano (ρίγανη), fenkoli (μάραθος) , laakeri (δάφνη), rosmariini (δενδρολίβανο), salvia (φασκόμηλο), minttu (δυόσμος), persilja (μαϊντανός) , timjami (θυμάρι), kumina (κύμινο)
· Sitruuna (λεμόνι), pippuri (πιπέρι) , sipuli (κρεμμύδι), valkosipuli (σκόρδο)
Miten kreikkalaiset ruoat, niiden raaka-aineet ja valmistus ovat tulleet meille tutuiksi?
· Matkailu ja sen lisääntyminen (volyymi ja useimmat ihmiset)
· Kirjallisuus, aikakauslehdet, teemakurssit
· Sosiaalinen media – tiedon räjähdysmäinen tarjonta
· Ennakkoluulottomuus
· Vieraanvaraisuus ja avoimuus Kreikassa ja sen keittiöissä
· Ruokailu yhdessä Kreikassa (esimerkkinä): perheet yhdessä, ilo, musiikki, tanssi
· Halu muistaa ystäviä ja perheenjäseniä matkan jälkeen (viinit, ouzo, oliivit, oliiviöljy, kuivat yrtit, βότανα, juusto (esim. γραβιέρα)
Tausta-ajatuksia
· Olen päässyt tutustumaan kreikkalaisiin keittiöihin ja ruokailuun sekä ruokalajeihin matkoillani (n. 35) Kreikan saarille ja Manner-Kreikkaan
· Olen osallistunut 2 kertaa hotellini järjestämälle ruoanlaittokurssille Kreetalla
· Kyläretkillä on ollut tilaisuus oppia tuntemaan kiireetöntä, vieraanvaraista, kunnioittavaa vieraan kohtaamista ruokapöydässä ja sen ulkopuolella
· Keskustelut Kreikassa pitkään asuneiden suomalaisten kanssa ovat olleet antoisia. Runsaan kymmenen henkilön ajatuksia mukana
· Olen kiinnostunut kreikkalaisista ruoista (päiväkursseja halukkaille)
· Vuorovaikutukseen otsikkoasiassa vaikuttaneet:
– Matkailun lisääntyminen ja monipuolistuminen (omatoimimatkat ja teemamatkat)
– Avoimuus lisääntynyt (seikkailunhalu, halu oppia uutta matkoillakin)
– Yhteisen ruokailun merkityksen korostuminen
– Tiedonhalu omasta terveydestä lisääntynyt: ravinnon merkitys
– Kreikkalainen vieraanvaraisuus ja halu auttaa kertomalla menusta
– Kreikkalaiset ravintolat Suomessa
– Tieteellinen tutkimustieto esim. oliiviöljystä
Mihin me suomalaiset ihastumme Kreikassa (gastronomia):
· Tuoksut (yrtit vuorilla, ruoan tuoksut tavernojen ja hallien lähellä, tuoreen leivän tuoksu
· Tietoisuus, että kaikki ruokaan liittyvä juontuu antiikista • Ateriointi on sosiaalinen tapahtuma (muu elämä seisahtua) – iso ero
· Tiedonhalu omasta terveydestä lisääntynyt; ravinnon merkitys
· Kreikkalainen vieraanvaraisuus ja halu auttaa kertomalla menusta
· Kreikkalaiset ravintolat Suomessa
· Tieteellinen tutkimustieto esim. oliiviöljystä
Kiitokset seuraaville ystävilleni avusta tätä esitystä tehdessäni:
· Kirsi Melvola-Georgakarakos, mm. kreikan kielen opettajani
· Merja Tuominen-Gialitaki, Kreetan tuntija, oliiviöljyasiantija
· Eleni Panagopoulou, Afrodite -taverna, Turku
· Athina Harpantidi, yhdistyksemme jäsen, tanssit
· Tuula Bekas, Ateenassa vuosikymmeniä asunut ja avioitunut
· Katriina Mevorah, Ateenassa vuosikymmeniä
· Leena Haapala-Lindholm, kreikan kielen opettajani, asui Ateenassa
· Henna Halme, Rodoksen ystävä erityisesti
· Päivi Tiainen
· Jukka Jauhiainen, Kreeta kokemusta, ortodoksinen pappi
· Virve Salminen, koti Rethymnonissa ja Turussa
Jukka Heiskanen ja isä Bartholomeus
Kreikan suurlähettiläs Oulussa
Heikki Myllylä
Suurlähettiläs H. E. Mrs Natalia Karageorgou tapasi hallituksen jäseniämme perjantaina 20.9.2024 Kulttuuritalo Valveella Oulussa.
Suurlähettiläs H. E. Mrs Natalia Karageorgou puolisoineen saapui Ouluun tapaamaan yhdistyksemme hallitusta. Olimme todella yllättyneitä ja otettuja näin juhlavasta huomioimisesta.
Vietimme tunnelmaltaan lämminhenkisen puolitoistatuntisen Kreikan tasavallan suurlähettiläs Natalia Maria Karageorgoun ja hänen puolisonsa Panagiotis Petropoulosin kanssa käyden tiivistä vuoropuhelua. Keskusteluamme sävyttivät sekä Suomen heikko taloudellinen tilanne että nykyinen epävarma tilanne Euroopassa.
Toivoa nykyhetkeen loivat yhteiset näkemykset
Elämme tällä hetkellä aikaa, jossa tulevaisuus näyttäytyy meille epävarmana ja jopa uhkaavana. Etsimme keskustelussa ratkaisua ja ulospääsyä tilanteesta. Nyt on aika kääntää katseet tulevaan ja rakentaa yhteistä tulevaisuutta. Ehkäpä juuri lisäämällä keskinäistä yhteydenpitoa suomalaisten ja kreikkalaisten välillä rakentaa parhaiten tulevaisuutta. Yhteiset ponnistukset, kulttuurinvaihto, tapaamiset, seminaarit yms. voivat ollakin niitä työkaluja, joita nyt tarvitsemmekin. Meiltä molemmilta löytyy jo vahvasti yhteistä kulttuurinvaihtoa monien kirjailijoiden ja kääntäjien keskuudessa. Miksei myös jatkossa teatterin ja elokuvien alaltakin. Usein on todettu, että se eniten etsimäsi työkalu onkin juuri nenäsi edessä valmiina. Valitettavan usein me katsomme liian kauas näkemättä yhtään sen lähemmäs.
Uuden edessä
Lisäksi ilmaisimme vahvan kiinnostuksemme luoda uusia ystävyyssuhteita Kreikkaan eri tahoihin, jotka olisivat vastavuoroisesti kiinnostuneita meidän toiminnasta. Tavoitteena olisi saada kumpaakin osapuolta rikastuttavia suhteita, jotka toisivat mahdollisuuksia uusiin ideoihin ja ehkäpä uusia toimintamuotojakin yhdistyksellemme. Uskoisimme tämän saralta tulevan meille kontaktipyyntöjä Kreikasta.
Kirjoittaja on Oulun Suomi-Kreikka yhdistyksen puheenjohtaja
Puheenjohtaja toivottaa tervetulleeksi suurlähettilään puolisoineen. Oik. sihteeri ojentaa yhdistyksemme tuotekassit tervetuliaislahjaksi.
Kuopion Kreikan Ystävät kevätlinturetkillä
En muista – ehkä Tiaisen Päivi, joka on tainnut osallistua kaikillekin retkille, muistaisi – mistä kaikki sai alkunsa. Pian on parisen kymmentä kevätlinturetkeä kreikkaporukalla tehty. Joka vuosi tuntuu mairittelevalta, kun talvella ruvetaan kysymään yhteisen kevätlinturetken perään.
Korona-aikaan oli välivuotta, mutta muutoin on sinnikkäästi pidetty perinnettä yllä vuodesta toiseen. Välillä on jouduttu kevään edistymisen mukaan säätämään talvella sovittuja ajankohtia, mutta retkille on lähdetty. Retkiseurueen koko on vaihdellut puolesta kymmenestä noin viiteentoista. Mikä ilahduttavinta: monet ovat mukana useampana vuonna peräkkäin ja muutamat todellakin koko perinteen ajan.
Aluksi käytiin Riistaveden Keskimmäisen lintutornilla, mutta sittemmin paikaksi on vakiintunut Maaningan Patalahti. Molemmat paikat Kuopiossa. Patalahti sen vuoksi, että siellä on lahtea kiertävä luontopolku ja peräti kolmekin lintutornia.
Aluksi lähdettiin Kuopiosta aamukuudelta, mutta pikkuhiljaa opetin porukan lähtemään viideltä, jotta ollaan auringonnousun aikaan Patalahdella. Vaikka aivan ilmeisesti varhainen aamunouseminen on joillekin ”haasteellista”, niin kukaan ei ole valitellut sitä porukalla auringonnousuja ihasteltaessa.
Yhdessä on nähty vaikka mitä. Muuttavia hanhi- ja kurkiparvia, on nähty merikotkia, kaulushaikaroita, ruskosuohaukkoja Yhteensä kymmeniä lajeja.
Perinne jatkuu. Välietappina on kahdeskymmenes kevätlinturetki ! Olen otettu, että saan olla Kuopion Kreikan Ystävien kevätlinturetken vetäjä.
Linturetki. Kuvat: Päivi Tiainen Teksti: Patrick Hublin
KUOPIJJOSSA
EE OU MITTÄÄ VIKKOO. JALAKA TIÄLÄ
VUAN TIKKOO.
Teksti: Minna Halme & Jaakko Kara
Kuopion Satamatorin tanssien toista lähtöä valmisteltiin hiljaa ja huolella. Kaikki huipentui elokuisena lauantaina Suomen pisimmän kreikkalaisen tanssin ketjun muodostamiseen. Miten temppu tehtiin, lue se seuraavasta:
Alussa oli Matkamessut tammikuussa 2024. Kreikan osastolla tanssittiin spontaanisti kahtena päivänä, kun Pastori Zorbas kantoi kaiuttimen paikan päälle ja painoi play.
Matkamessuilla kehittyi ajatus muodostaa kaksi kertaa vuodessa Suomen pisin kreikkalaisen tanssin ketju. Näistä kesäversio on Satamatorilla Kuopiossa elokuussa ja talviversio tammikuussa Matkamessuilla (sisätiloissa) Helsingissä.
Valmisteluja ja lisää valmisteluja
Ideoita hyvin toteutuneen kesän 2023 toritanssien kehittämiseksi edelleen heiteltiin urakalla. Miten olisi kreetalainen kylä kaiken keskellä? Laitetaan ukot istumaan kafeneionin pöydän ääreen, rinnalle pari aasia Iisalmesta ja rakipannu pihisemään likelle.
Edellisen vuoden tapaan juoksevia asioita Kreikan Ystävät ry. Kuopion puheenhoitaja Minna Halmeella riitti. Tanssitempaus on osa Meidän Kuopio -kaupunkifestivaaliviikkoa ja tempauksen mahdollisti kaupungin myöntämä tuotantotuki. Satamatorilla ei tikata ilman tarvittavaa alue- ja teostolupaa. Yhdistyksen ja Pastori Zorbaksen välillä solmittiin ennakkoon hyvä yhteistyösopimus tanssien johtamisesta, viestinnästä ja ennakko- mainonnasta sosiaalisessa mediassa. Tämän lisäksi pitää muistaa nukkua ja hengittää. Huhhuh! Hiki tulee jo näitä rivejä lukiessa. Minuuttivideot, markkinointi & viestintä
Vuoden 2024 valmistelujen tunnusmerkiksi muodostui minuuttivideo. Se on, minuutin kestävä video, joka houkuttelee kansan Satamatorille karkeloimaan. Vantaan oma poika, maailmanmies Myyrmäestä, Pastori Zorbas alias Jaakko Kara laati koko joukon minuuttivideoita kesä - heinäkuun aikana. Tehtävään kuului puhua vakavalla naamalla minuutti kameralle. Kieli ja asuste vaihtui, viesti pysyi samana.
Ka, kuopiolaislähtöinen pastori Miika Koistinen tarjosi apua minuuttivideon savolaisen käännöksen, noh, version toteuttamisessa. Kreikan suurlähetystö seurasi Kreikan harrastajien ponnisteluja sosiaalisessa mediassa - ja oikein reaaliajassa. Puheenhoitaja Minna Halme kävi paikallisradio Savon Aalloilla haastateltavana ja julisti karkeloita kesäaikana paikalliselle medialle useampaan otteeseen. Taisipa lipsahtaa viesti myös MTV3 uutiskevennyksen tuottajalle. Tanssitempauksen pystyi näkemään useammilla nettisivustolla.
Ennakkomainonnassa ja viestinnässä ei himmailtu eikä pihistelty. Ei jää epäselväksi, että Kuopio on tanssin kaupunki.
Elokuun kymmenes
Pitkän helteisen jakson jälkeen elokuun kymmenes valkeni harmaana. Vettä tihutteli. Sateen varalta oli B-suunnitelma ohjata Suomen pisimmän kreikkalaisen tanssin ketju sisään Queen Rlaivaan Satamatorin laiturissa. Äänentoistolaitteitten vedenpitävyys, kun on pyöreä nolla ja Satamatori kattamaton aukio. Lopulta toritanssit täytyi olosuhteitten pakosta peruuttaa.
Eipä hättee. Nousimme sitäkin energisempinä Queen R -laivaan 44 henkilön voimin. Puhheenhoitaja Minna Halme toivotti tervetulleeksi ja nautittiin ouzot. Tämän jälkeen arkkipiispa Leo siunasi ruoan. Risteilykansan iloksi Pastori Zorbas jatkoi ja lauloi itse sanoittamansa risteilyn tsemppilaulun, psaropulan (kalakukko kreikaksi.) Olimme valmiit karkeloimaan. Patrick Hublinia oli pyydetty risteilytunnelman kuvaajaksi ja videoijaksi.
Meze-ateria, jälkiruoka ja juomat tekivät kauppansa. Retsinapullot myytiin loppuun hetkessä. Laitettiin levy soimaan ja kansa karkeloimaan. Karan Jaakko veti kansaa tanssiin ja veti kansantanssit, yhden soolonkin. Laivan parketilla nähtiin samalla aikaa kahdeksan yhdistyksen tanssijaa tanssimassa hasapikosia. Eipä ole moista nähty aikoihin. Kesäilta Kallaveden aalloilla sujui kuin tanssi. Laivan ankkuroiduttua Matkustajasataman laituriin katseet suuntautuivat jo vuoteen 2025, jolloin Kuopion kaupunki juhlii 250 vuottaan. Kreikka -ohjelmaa alettiin suunnitella viipymättä.
Kreikka ja Kuopio ne yhteen soppii, ens’ vuonna laitetaan pussauskoppiin!
Opastettu kierros. Kuva: Kari Martikainen
Risteily
Kuva: Minna Halme
Kuopiossa kreikkalainen tanssi on herätetty uuteen elämään
Kuopiossa on kreikkalainen tanssi herätetty uuteen elämään, uuteen nousuun. Yksi keskeinen osa yhdistyksen toimintaa onkin rikkaaseen kreikkalaiseen tanssikulttuuriin tutustuminen tanssikurssien muodossa, spontaani yhteisöllinen tanssiminen sekä tanssiryhmä Madareksen esiintyminen erilaisissa tapahtumissa.
Vuosi sitten Jaakko Karan Kuopiossa pitämä tanssikurssi elvytti tanssiharrastusta niin että syksyllä tanssitreenejä oli säännöllisesti ja viime keväänä jatkettiin. Tulevaan syksyyn on varattu jo neljä harjoituskertaa. Suokadun palvelukeskuksen peililiikuntasali toimii erinomaisena harjoituspaikkana.
Riemun päiviä. Tanssijat ovat olleet esiintymässä vaihtelevilla kokoonpanoilla eri tilaisuuksissa. Tanssi kuuluu yhdistyksen, joka tapahtumaan; kantapöytäiltoihin, ruokakurssille, ihan mihin vaan. Ei tapahtumaa ilman tanssia.
Maaliskuulla Setlementti Puijola järjesti monikulttuurisen Naistenpäivän tapahtuman, jossa Kreikan Ystävien tanssiryhmä esitti kaksi tanssia (karajosis, me lene jorgos) sekä johdatti yleisön tanssiketjuun (servikos) ja lattialla olikin kova tungos. Rytmiryhmän mukana olivat Tiina Sahlman, Minna Halme, Tuula Pehkonen, Urpu-Maarit Bruun ja Auli Verhelä.
Kesäkuussa olimme kutsuttuina järjestämässä kreikkalaista iltapäivää Puijonlaakson tukitalolla. Sirkka Tsavaris kertoi ensin Kreikasta, kreikkalaisesta musiikista ja tansseista. Sen jälkeen oli vuorossa kreikkalaisia tansseja (Maija Huovila ja Päivi Tiainen) sekä yhteislaulua.
Ohjelman lomassa herkuteltiin mehulla ja uunituoreilla pinaattipiirailla. Tunnelma oli iloinen ja lämminhenkinen.
"Jumala loi tanssin, jumala loi transsin, eikä niiltä välttyä voi. Oh boy, Kuopio Tanssii ja Soi.", lauloi Juankosken poika Juice Leskinen.
Kesäkuun huippuhetki oli päästä esiintymään Kuopio Tanssii ja Soi –tapahtuman Elo-Forumille, Kuopion Musiikkikeskukselle 16.6.2024. Esitystä harjoiteltiin ja hiottiin intensiivisesti Urpu-Maarit Bruunin johdolla. Esitettävät tanssit olivat Zonaradikos ja Hasapikos.
Tanssijat olivat Päivi Tiainen, Urpu-Maarit Bruun, Tiina Sahlman, Jaana Vaahterikko, Tuula Pehkonen, Jarmo Savolainen, Pauli Verhelä ja Minna Halme.
Vinkki vitosena, jos et ole vielä käynyt lukemassa. Kreikan Ystävien nettisivulla on vapaasti luettavissa teos Jumalaiset Askeleet, joka on kahden kreikkalaisen tanssin, Tsamikoksen ja Tsiftetelin, uskontotieteellinen analyysi sekä johdatus kreikkalaisen tanssin sosiaaliseen järjestelmään. Teos pohjautuu Helsingin yliopiston laitoksella 1995 Jaakko Karan hyväksyttyyn pro gradu -työhön.
Tekstin tekijät: Minna Halme & Päivi Tiainen
Kantapöytäilta
Kuopio tanssii ja soi
Kuva: Terttu Rönkkö
Naistenpäivätanssit
Kuva: Terttu Rönkkö
Tanssiryhmä Madares
Kuva: Kari Martikainen
Jäsenyhdistysten
Helsinki
– Kreikan kielen kurssi, Helsinki (Alppila). Kurssin hinta, syksy 155 €. opetuskertoja 12, opettaja Soile Hartikainen, ilmoittautumiset ja tiedustelut sähköpostitse: soile.hartikainen@diginia.fi tai puhelimitse 0400 59239
Pääkaupunkiseutu:
– ma 28.10. ja to 9.12. klo 18 - 20 Karavaki -Pieni vene, kreikkalainen tanssikerho, osoite: Cafe Pähkinä, Lammaskuja 2 A, 01710 Vantaa, ohjaajana Jaakko Kara
– kevään 2025 Karavaki -tanssikerhon kokoontumiset: 20.1., 3.2., 3.3., 14.4., 25.5. ja 9.6.2025
Syyskaudella 2024 KULTTUURIVIIKKO su - la 20. - 26.10.2024 – su 20.10 klo 16 - 18 keittoilta yhdistyksen toimistolla Inkoonkatu 7 – ti 22.10. klo 16 - 19 Eurooppasali, Malminkatu 16. Luentotilaisuus, professori Markus Pääskynen teemana kreikkalainen kirjailija ja runoilija Nikos Kazantzakis Pientä tarjoilua, käteismaksu 5 € – to 24.10. klo 18 - 20 Suomen Helleenien tanssiryhmä esiintyy, lisäksi laulua, Helsingin ortodoksisen seurakunnan seurakuntasali, Unioninkatu 39 (sisäpiha). Myytävänä kahvia ja pullaa – la 30.10. klo 18 alkaen Musiikki-iloittelu Berghyddanissa, Vanhankaupungintie 3. Kolmen ruokalajin illallinen, elävää kreikkalaista musiikkia, tanssia ja arpajaiset. Illalliskortti (sisältää ohjelman) 40 €, maksu Helsingin Suomi-Kreikka yhdistyksen tilille FI89 2001 3800 0441 40. Sitovat ilmoittautumiset sihteeri Irmeli Lasarenko irmelilasarenko@gmail.com tai p. 044 257 8428
TERVETULOA!
Kouvola
– ti 1.10. Kuukausitapaaminen klo 18, Ravintola Gyros, Salpausselänkatu 37. Ruokailu omakustanteinen.
– pe 25.10. ΟΧΙ-päivän juhla klo 18 Ravintola Bonneville, Salpausselänkatu 27. Osallistumismaksu jäsenet 30 €, ei-jäsenet 40 €. Ilmoittautumiset Kaijalle mummo.varima@gmail.com 16.10. mennessä. Maksuohjeet saa Kaijalta ilmoittautumisen yhteydessä.
– ti 5.11. Kuukausitapaaminen klo 18, Ravintola Gyros, Salpausselänkatu 37. Ruokailu omakustanteinen.
– to 14.11. Kerhoilta klo 17.30, aiheena Kreikkalainen ruoka. Porukkatalon yhteisötila 2. krs, Savonkatu 23. Vapaa pääsy.
– ti 3.12. Kuukausitapaaminen pikkujoulufiiliksellä klo 18, Ravintola Gyros, Salpausselänkatu 37. Ruokailu omakustanteinen. Mukaan voi ottaa pienen paketin (arvo max 5 €) ja jouluhatut luovat tunnelmaa.
Hamina
– la 26.10. Ruokakurssi / ΌΧΙ-päivän juhla – marraskuun lopulla pikkujoulut – marraskuun lopulla tai joulukuun alussa vaalikokoustunnelmaa.
Kuopio
– Kantapöytäilta ke 6.11. klo 17 Ravintola Kreeta, Kuopio – Kreikkalaisten tanssien harjoitukset 12.10., 9.11. ja 3.12. – Kummitusten Kuopio -opastettu kävely 24.10.. – Pikkujoulut la 30.11
Ennakkotieto kevään 2025 ohjelmasta: Valamon luostarin kreikkalainen päivä 22.2.2025
Jäsenyhdistysten tapahtumat syksy 2024
Pori
Porin Suomi-Kreikka yhdistys järjestää iloa ja valoa syksyn harmauteen! Tervetuloa marraskuiseen illanviettoon pe 15.11. klo 18 alk. Ravintola Siltalyhdyn Lyhtykabinettiin (2. krs) Siltapuistokatu 1, 28100 Pori.
Luvassa matkailuun liittyviä aiheita, matkakertomuksia kesän matkoista, levymusiikkia, tanssia sekä herkullista kreikkalaista ruokaa. Ravintolasta saa ostaa kreikkalaisia juomia.
Menu:
Kreikkalainen salaatti, souvlaki, tzatziki, sitruunaiset yrttiperunat, katkarapu-saganaki, gemista (täytetyt tomaatit), marinoidut kalamataoliivit, leipä, vesi/kotikalja, loukoumedes (pienet donitsit), kahvi/tee.
Hinta: 43 €/jäsen, 50 €/ei-jäsen. Ilmoittautumiset ja maksut 31.10. mennessä: anmyn7@gmail.com tai 040 765 5970 (tekstiviesti). Tilinro FI53 1269 3000 6482 69, viite 2273
Tampere
– ma 28.10. klo 18 ΟΧΙ-päivän juhla Tampereella, suurlähettiläs kutsuttu.
– to 31.10. klo 18 Kulttuuritalo Laikku-luentosali: Sääntömääräinen syyskokous sekä Stephen Evansin esitys: ”Kreikkalaiset ulkomailla”
– to 14.11. klo 18 Kulttuuritalo Laikku-luentosali: kreikkalaisen elokuvan ilta, elokuva: ”Ei koskaan sunnuntaisin”
– la 23.11. klo 12 - 17 Tampereen Svenska Samskolan (Ruotsalainen koulu): kreikkalaisen ruoan kokkauskurssi, 20 € jäsenille ja 22 € ei-jäsenille
– ti 10.12. klo 12.30 yhdistyksen jäsenistön yhteinen jouluateria, Ravintola Onni ja Leo, Rautatienkatu 14
– pe 20.9. klo 18 Kulttuuritalo Laikku-luentosali: Sofía Giannopoúloun diaesitys Patraksesta, tulkkaus suomeksi Sofia Karakósta
Turku
– ti 29.10. ΟΧΙ-päivän juhla klo 18 alk. Afrodite tavernassa buffet, Duo Sirtaki ja tanssia Ilmoittautuminen: jukka.heiskanen@kolumbus.fi
– la 16.11. klo 12 - 17 Keittiökurssi ortodoksisen seurakunnan keittiöllä. Valmistamme monipuolisen kreikkalaisen aterian, jonka nautimme päivän päätteeksi. Mukaan mahtuu 16 osallistujaa. Kurssimaksu 25 €. Ilmoittaudu Jukalle
– ke 25.9. alkaen klo 18.30 - 20 kieliryhmä jatkuen aina joulukuulle asti keskiviikkoisin samaan aikaan (11 kertaa). Sovimme syyslomaviikosta erikseen. Valitettavasti ryhmään ei tällä hetkellä mahdu uusia opiskelijoita. Ole kuulolla! Oppikirja Ελληνικά Β, kurssilaiset useita vuosia opiskelleita kielen harrastajia – joulukuussa, myöhemmin sovittavana päivänä, yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous ja pieni kausipippalo ilman joulupukkia! Esitelmä: varapuheenjohtaja Taina Saarinen
17.5.2025 Turun Suomi-Kreikka –Seura ry 50 vuotta ja Suomi-Kreikka yhdistysten liitto ry 45 vuotta. Ravintola Göran klo 17 alk. Laittakaa päivämäärä muistiin.
Yhdistyksemme täyttää 35 vuotta
Tervetuloa viettämään kanssamme synttäreitä kreikkalaiseen iltaan Kaupunginhotellin juhlasaliin lauantaina 19.10.2024 klo 18.00.
Noutopöytä kreikkalaisin herkuin
Tervetulomalja, kreikkalainen salaatti, tzatsiki, patonki, paahdettu munakoisotahna, feta-pinaattipiiraat, stifado, oliivi-sitruunakana, grillivihannekset, riisi, paistetut perunat, vadelmajuustokakku, kahvi / tee.
Elävää musiikkia - kreikkalaista tunnelmaa–tanssien tahtia by Souvlaki Orchestra
lllalliskortti: Yhdistyksemme jäsen 45 €, muut 50 €
Sitovat ilmoittautumiset ja maksut pyydämme 10.10. 2024 mennessä
Ulla-Maj`lle: email: irinifager@gmail.com / puh. 040 8203836
Maksut: Pietarsaaren Kreikanystävät ry tilinro FI58 5567 0720 2349 09 viite 1012
Mikäli et osallistu ruokailuun, perimme musiikkimaksuna 10 €. Ilmoitathan tässäkin tapauksessa. tervetuloa - καλως ήρθατε- välkommen!
Jos tarvitset yösijan, tarjoaa Kaupunginhotelli majoitusta alla olevin hinnoin, varaukset 3.10. 2024 mennessä (hotellin toivomuksesta). Aamiainen sisältyy.
Hotellihuone: 2 hh 100 €, 1 hh 90 € (uudistetut huoneet, ilmastointi)
Guesthouse: 2 hh 80 €, 1hh 70 € (ei ilmastointia, alkuperäiskunto)
Huonevaraukset + lisätietoja juhlasta: Seija 040 825 9802 ja email: seimae@elisanet.fi
Kirjauutuuksia
Aiskhylos: Oresteia. Tammi 2024. Suomentaja: Kirsti Simonsuuri. Kovakantinen. 285 s. ISBN: 9789520457563. Sarja: Olympos
Lisätietoa: https://www.tammi.fi/kirja/oresteia/9789520457563
Hesiodos: Jumalten synty. Tammi 2024. Suomentaja: Päivi Myllykoski. Kovakantinen, 125 s. ISBN: 9789520457549. Sarja: Olympos
Lisätietoa: https://www.tammi.fi/kirja/hesiodos/jumalten-synty/9789520457549
Liisa Kaski: Antiikin jumalattaret. SKS Kirjat 2024. Kovakantinen, 139 s. ISBN: 9789518585513
Lisätietoa: https://kirjat.finlit.fi/sivu/tuote/antiikin-jumalattaret/5077751
Mikael Psellos: Bysantin hovimies. Elämäni keisarivallan kulisseissa. Suomennos: Paavo Hohti. Gaudeamus 2024. ISBN 9789523452824. 397 s., Sidottu A5. Lisätietoa: https://www.gaudeamus.fi/teos/bysantin-hovimies/
Antiikki ja me: Miksi antiikintutkimusta tarvitaan. Marke Ahonen, Mika Perälä ja Ville Vuolanto (toim.). ISBN ,9789523452671. Sidottu A5, n. 350 sivua. Lisätietoa: https://www.gaudeamus.fi/ teos/antiikki-ja-me/
Toni Alaranta: Kreikka, Turkki ja jaettu Kypros. Gaudeamus 2024. ISBN: 9789523452688 . Sidottu, 293 s. Lisätietoa: https://www.gaudeamus.fi/teos/kreikka-turkki-ja-jaettu-kypros/
Soraya Lane: Kreikkalainen tytär. Otava 2024. ISBN 978-951-1-46697-0, (kovakantinen kirja).
Kääntäjä: Lauri Sallamo.288 s. Lisätietoa: https://otava.fi/kirjat/kreikkalainen-tytar/
Thomás Tsalapátis : Alba. Enostone 2023.
Kääntäjä: Riikka P. Pulkkinen. ISBN: 9789523990623 Lisätietoa: https://issuu.com/enostone/docs/ Enostonen_katalogi_syksy_2023
Riikka P. Pulkkinen: Kirottu kaupunki – Ateena kreikkalaisessa nykykirjallisuudessa https://nykykreikkablog.com/2023/01/30/kirottu-kaupunki-ateena-kreikkalaisessanykykirjallisuudessa/
Nobelistit Seferis ja Elytis – Homeroksen unohdetut perilliset: https://yle.fi/aihe/ artikkeli/2013/10/18/nobelistit-seferis-ja-elytis-homeroksen-unohdetut-perilliset
Tarinoita Akropoliin juurelta III Ateenan suomalaisten novelleja(2023). ISBN: 978-000-0000002 .Lisätietoa: Ateenan suomalaiset-yhdistys: https://www.facebook.com/ groups/1235390133283256/ Yhteyshenkilö: Katriina Mevorah
Vuonna 2025 ilmestyviä kirjoja:
Lena Kallergi. Valitut runot. Enostone 2025. Kääntäjä: Riikka P. Pulkki-nen. Kirja on tulossa Enostonen kevään 2025 katalogiin ja siten syksyn 2025 kirjamessuille.
Enostonen kustantamana ilmestyy syksyllä 2025 kirjamessujen aikaan myös Rhea Galanakin romaani Η άκρα ταπείνωση (Täydellinen nöyryytys) Riikka P. Pulkkisen suomentamana.
Kumpikin kirjailija on tulossa Helsingin kirjamessuille 2025.
Rhea Galanaki on kreikkalainen kirjailija, joka syntyi Heraklionissa Kreetalla vuonna 1947. Hän opiskeli historiaa ja arkeologiaa Ateenan yliopistossa. Hän on julkaissut romaaneja, novelleja, esseitä ja runokirjoja. Hänen kuusi romaaniaan ovat tehneet hänestä yhden johtavista kreikkalaisista kirjailijoista.
Rhea Galanaki
Oik. Riikka P. Pulkkinen ja vas. pj, Pirjo Koskinen
Kirjailija Rhea Galanaki. Lähde: Suomen kulttuurirahaston sivut: https://skr.fi/ajankohtaista/nykykirjallisuutta-suomeksi-kreikasta-moldovasta-jamuualta
Liitto suunnittelee vuoden 2025 Kirjamessuille Helsinkiin Kreikka-paneelia.
Panelisteiksi suunnitellaan Riikka P. Pulkkista, Rhea Galanakia ja Lena Kallergia. Kreikka-paneeli mahdollisesti yhteistyössä kustantamo Enostonen kanssa.
Oulun Suomi-Kreikka yhdistys ry suunnittelee runoiltaa yhdessä Riikka P. Pulkkisen kanssa Kirjamessujen jälkeen 2025.
Liiton kautta
Nykykreikkaa jokapäiväiseen käyttöön: fraasikirja
tilattavia kirjoja:
Kustantaja:
(ALPHA PUBLISHING COMPANY), Athens, Greece ISBN: 978-960-8215-84-9
Tilauspyynnöt: Ateenasta: jukka.heiskanen@kolumbus.fi. Saatavissa myös Suomessa booky.fipalvelun kautta: https://www.booky.fi/search.php?search=978-960-8215-84-9
Matka 2025 Helsingin Messukeskuksessa 17–19.1.2025. Liitto ja sen jäsenyhdistykset ovat mukana essuilla Kreikan osastolla. Lisätietoa: https://matka.messukeskus.com/
Kyproksen ja Suomen liput liehuivat Vantaalla 26.9.2024, kun Nasia Gavrielides-Klemetti nimitettiin Kyproksen kunniakonsuliksi ja Maria Gavrielides-Maksimow varakonsuliksi.
Kunniakonsulaatti vihittiin käyttöön kumppaneiden ja ystävien läsnä ollessa. Asiasta tiedotti Kyproksen suurlähetystö Helsingissä.
Suomi-Kreikka yhdistysten liitto ry onnittelee lämpimästi!
Liiton jäsenyhdistysten yhteystiedot:
Jos yhdistyksellä ei ole omaa kotisivua, mainitaan yhteyshenkilön sähköpostiosoite tai puhelinnumero.
Helsingin Suomi-Kreikka yhdistys ry
https://www.helsinginsuomi-kreikkayhdistys.fi/
Kaakkois-Suomen Kreikanystävät ry
https://kaakkoissuomenkreikka.net/
Karelia-Kreikka Lappeenranta ry eila1lindqvist (at) gmail.com
Kouvolan seudun Suomi-Kreikka yhdistys ry
https://kouvolankreikka.fi/
Kreikan ystävät r.y. Kuopio http://www.kreikanystavat.fi/
Meltemia-Kreikan kulttuurin harrastajat ry
https://www.facebook.com/groups/meltemia
Oulun Suomi-Kreikka yhdistys ry
https://www.osky.fi/
Pietarsaaren Kreikan ystävät ry
https://www.facebook.com/groups/1556427247909151
Porin Suomi-Kreikka yhdistys ry
Facebook: https://www.facebook.com/groups/980885098722038/
Rauman seudun Suomi-Kreikka yhdistys ry hanakol (at) dnainternet.net
Tampereen Suomi-Kreikka yhdistys ry https://www.tresuomikreikka.net/
Turun Suomi-Kreikka -Seura ry
https://www.facebook.com/Turunsuomikreikkaseura
Muita:
Napapiirin Kreikan ystävät ry
Puheenjohtaja: Kai Leinonen puh. 040 721 6614, kai.leinonen (at) pp1.inet.fi