k e vä ä n k i r j at 2027 sks kirjat suomalaisen kirjallisuuden seura
Yhteystiedot Tero Norkola, kustantaja 0400 882 700 Tommi Leminen, myynti & markkinointi 040 534 2675 Katri Maasalo, julkaisuyhteistyöt 050 324 7131 Sara Nyyssölä, kirjallisuus, kirjaideat 050 501 9510 Alina Mehto, toimitus, oppimateriaalit 050 312 9510 Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@skskirjat.fi Media ja arvostelukappalepyynnöt media@skskirjat.fi www.skskirjat.fi kustantamo@skskirjat.fi SKS Kirjat Kulttuuritalo Sturenkatu 4 00510 Helsinki
Etsitkö kirjallesi kustantajaa? SKS Kirjat -kustantamo julkaisee laajalle yleisölle suunnattua oivaltavaa tietokirjallisuutta sekä aikuisille suunnattua kaunokirjallisuutta. Otamme mielellämme vastaan kirjaideoita tai valmiita käsikirjoituksia. Käsikirjoitusta tai kirjaideaa voi tarjota sähköpostitse jo ennen lopullisen käsikirjoituksen valmistumista. Kaunokirjallisten käsikirjoitusten tulee olla mahdollisimman pitkälle työstettyjä. Käsikirjoitusta tai kirjaideaa voi tarjota meille sähköpostitse. Liitäthän mukaan saatekirjeen, jossa kuvailet teosta ja sen yleisöä. Yhteydenotot toimitus@skskirjat.fi
@skskirjat
Katalogin toimitus: Tommi Leminen ∙ Graafinen suunnittelu: Timo Numminen
M
Kirjahylly kaataa robotin
ikä on hyvän kirjallisuuden lukemisen ydinkokemus, kirjastoluokasta riippumatta? Se että saa tutustua toisen ihmisen ajatuksiin, kokemuksiin ja mielikuviin, tulee johdatelluksi hänen mielenliikkeisiinsä. Oikean kirjan lukeminen on ihmisen kohtaamista. Erityisen mielenkiintoista on, että nämä ihmiset voivat olla kauan sitten kuolleita, jopa ennen ajanlaskumme alkua eläneitä henkilöitä.
Puhuttelevan kirjan lukeminen on syvällisemmin sosiaalista kuin arkinen small talk, somekeskusteluista puhumattakaan. Kirjailija ja kustantaja Antti Nylén on osuvasti todennut, että ”kirja on ele, joka vakuuttaa: tämän täytyy säästyä unohdukselta”. Kirjahylly hakkaa tekoälyrobotin 10-0. Tervetuloa uusien kirjojemme pariin. Kannattelemme yhdessä suomalaista sivistystä. Tero Norkola kustantaja
Tätä odotan Enpä minäkään tiennyt Kalle Pasila -nimistä henkilöä koskaan olleenkaan. Kadunnimetkin ovat täynnä merkityksiä, joille tämä kirja avaa silmät. Mikko-Olavi Seppälä: Kalle Pasilan täysihoitola ja muita tarinoita Helsingin paikannimistä
3
”Euran emäntä puki rinnuksilleen kaksi pronssista kupurasolkea, niiden rautaiset ketjunjakajat ja pronssiset sivuketjut riipuksineen. Yksi solki kuului myös peploshameen päälle. Kaulan rahakäädyssä hopeakolikot vuorottelivat arvohelmien kanssa. Käsissä hänellä oli useita sormuksia ja ranteissa renkaita. Jos nykyisin haluaa samanlaisen koruston, hinta alkaa lähennellä kymmentätuhatta euroa.” – An n i i na Wa l l i us : H e olivat tä ä l l ä – A rk eo l o g i s i a ta ri no ita S u o m e sta
Anniina Wallius
He olivat täällä A R K E O L O G I S I A TA R I N O I TA S U O M E S TA
3/2027 ∙ isbn 978-952-427-177-6 ∙ n. 250 sivua ∙ sidottu ∙ 148 mm × 210 mm ∙ kirjastoluokka 92
kevät 2027
K
ivikauden kalastajan epäonninen pyyntimatka, keskiajan kylän ylellisyydet ja sotilaan koti-ikävä. Maan uumenissa piilee tarinoita ihmisistä, joiden elämästä kirjallisia lähteitä ei ole. Saviruukun sirpale tai pieni luunpala voi avata kokonaisen kadonneen maailman. He olivat täällä vie löytöretkelle Suomen menneisyyteen ensimmäisten jääkauden jälkeisten asukkaiden ajoista lähelle omia päiviämme. Miten löydöistä syntyy tietoa, ja miksi käsityksemme menneestä muuttuvat? Elävästi kerrottu teos näyttää, kuinka arkeologia tuo ulottuvillemme vuosituhansien takaista arkea ja auttaa katsomaan tuttujakin maisemia uusin silmin. Löytöjen takaa hahmottuvat ihmiset tarpeineen, taitoineen ja toiveineen. Anniina Wallius on perehtynyt arkeologiaan pitkällä toimittajanurallaan ja harrastajana kymmenillä kenttäkaivauksilla Suomessa ja ulkomailla. ▪
kansi: emmi kyytsönen
Keitä Suomessa eli ennen meitä? Mitä heidän jäljistään voi päätellä?
5
kevät 2027
”Ihmiskunnan historiasta on vaikea löytää osa-aluetta, jossa mehiläiset eivät olisi olleet tarmokkaina mukana. Mehiläisten panos ruoka- ja juomakulttuuriimme on ollut merkittävä. Ilman hunajaa monet makunautinnot olisivat jääneet kokematta. Hunaja on ollut paitsi ruokien makeuttaja, myös raaka-aine, jota on käytetty ensimmäisten alkoholipitoisten juomien valmistamiseen.”
6
– Marika Haata ja : M eh i l ä i st en ma a i l m a n h isto r ia
Marika Haataja
Mehiläisten maailmanhistoria
3/2027 ∙ isbn 978-952-427-171-4 ∙ n. 250 sivua ∙ sidottu ∙ 148 mm × 210 mm ∙ kirjastoluokka 91
kevät 2027
I
hmisen ja mehiläisen yhteinen historia ulottuu tuhansien vuosien taakse. Hunajalla on ravittu, lääkitty ja lähestytty jumalia, ja mehiläisvaha on valaissut temppeleitä, kirkkoja ja elämän ratkaisevia hetkiä. Tieteen kehittyessä jumalallisesta kultasiivestä tuli tutkimuskohde ja lopulta tuotantoeläin. Mehiläisten maailmanhistoria seuraa mehiläisten jälkiä myyteissä ja uskonnoissa, lääketieteessä, ruokakulttuurissa, kirjallisuudessa ja tieteessä. Samalla se kertoo ihmisen ja mehiläisen vuosituhansia jatkuneesta yhteiselosta ja kysyy, mitä mehiläinen paljastaa meistä ja suhteestamme muuhun elolliseen. Kirjan reseptit johdattavat hunajaiselle makumatkalle menneisyyteen. FM, YTT Marika Haataja on tietokirjailija ja kulttuurihistorioitsija, jonka mehiläisten surina on vienyt mennessään. ▪
kansi: emmi kyytsönen
Miksi mehiläisiä on pidetty jumalten lähettiläinä, sielun vertauskuvina ja eri maailmojen välillä liikkuvina olentoina?
7
kevät 2027 8
”Kylmän sodan päättymistä kansainvälisessä politiikassa seurannut hengähdystauko osoittautui ohikiitäväksi välitilaksi. Sen aikana ehdittiin kuitenkin käynnistää ja lopettaa entisen Neuvostoliiton alueella asuneiden inkeriläisten paluumuutto Suomeen. Tämä kirja kertoo, kuinka se tapahtui.” – Kristiina Häi k i ö : I n k eri l äi sten paluun p it k ä h isto r ia
Kristiina Häikiö
Inkeriläisten paluun pitkä historia
2/2027 ∙ isbn 978-952-427-182-0 ∙ n. 400 sivua ∙ nidottu ∙ 148 mm × 210 mm ∙ kirjastoluokka 92
kevät 2027
M
oni yhdistää inkeriläisten paluumuuton presidentti Mauno Koiviston kutsuun. Käsitys elää sitkeästi, vaikka inkeriläisten muutto Suomeen oli alkanut jo vuonna 1988. Miten paluu käynnistyi, mitä Suomessa tiedettiin päätöksiä tehtäessä ja mitä niistä seurasi? Kristiina Häikiö jäljittää tapahtumat Inkerinmaan vuosisataisista Suomen-yhteyksistä kylmän sodan loppuvuosiin ja paluumuuttojärjestelmän päättymiseen. Hän avaa Suomen, Neuvostoliiton ja inkeriläisten näkökulmia sekä paluumuuton poliittisia ja historiallisia taustoja. VTT Kristiina Häikiö työskenteli ulkoministeriössä lähetystöneuvoksena ja on tehnyt yhteistyötä inkeriläisten kanssa vuodesta 1989. Inkeriläisten paluun pitkä historia kertoo, miten paluumuutto syntyi Inkerinmaan historian, Suomen turvallisuuspolitiikan ja inkeriläisten omien toiveiden risteyksessä. ▪
kansi: iiris kallunki
Koiviston kutsu on myytti
9
kevät 2027 10
”Suomen passiivin tekijä on epämääräinen henkilötekijä. Sen enempää tekijästä ei ole mahdollista tietää. Tekijöitä voi olla yksi tai useampia. Lauseessa Kongressissa mellakoitiin tekijöitä on selvästi useita, samoin vaikkapa lauseessa Ravintolassa tanssitaan. Sen sijaan lauseessa Taloon oli murtauduttu tekijöiden lukumäärää – identiteetistä puhumattakaan – on mahdoton tietää. Suomen passiivi on salamyhkäistävä pääluokka.” – Er k k i Lyyti k äi n en : K i el iv i rh ei d e n k ir ja
Erkki Lyytikäinen
Kielivirheiden kirja
1/2027 ∙ isbn 978-952-427-180-6 ∙ n. 200 sivua ∙ sidottu ∙ 110 mm × 178 mm ∙ kirjastoluokka 87
kevät 2027
O
nko mahdollista rukoilla Jeesuksea? Kumpi on oikein, kantarelli vai kanttarelli? Voiko Kielitoimisto nukahtaa? Onko loppu kiekaus kielivirhe? Kielivirheitä riittää, mutta mikä oikeastaan on virhe ja kuka siitä päättää? Erkki Lyytikäinen tarkastelee kielen kompastuksia uteliaasti ja pilke silmäkulmassa. Hän johdattaa lukijan horjuvien muotojen, sanojen, käännösten ja tyylikysymysten äärelle ja näyttää, mitä virheet kertovat kielen rakenteista ja muutoksista. Kaikki poikkeava ei ole virhe, eivätkä virheen rajat pysy ikuisesti samoina. Kielivirheiden kirja on oivaltava retki suomen kieleen ja meihin, jotka sitä puhumme. ▪
kansi: emmi kyytsönen
Mitä virheet kertovat kielestä?
11
”Mall of Tripla, The Node, Redi... Viime vuosien aikana Helsingin kaupunkia on rakennettu voimakkaasti. Monin paikoin kaupunkia on vaikea tunnistaa entisekseen. Alati muuttuvan suurkaupungin kielimaisemassa kadunnimet edustavat pysyvää kulttuuriperintöä. Ne ovat eläviä muistomerkkejä, jotka ovat sukupolvien ajan toimineet ja palvelleet jokapäiväisessä käytössä.” – Mikko - O l avi S eppä l ä : K a l l e Pa s i l an täys ih o ito l a ja m ui ta ta ri n o i ta Hel s i n g i n pai k a n n im istä
Mikko-Olavi Seppälä
Kalle Pasilan täysihoitola J A M U I TA TA R I N O I TA H E L S I N G I N PA I K A N N I M I S TÄ
Mistä Helsingin paikannimet tulevat?
kevät 2027
kansi: emmi kyytsönen
M
iten maanviljelijä Kallen sukunimestä tuli kokonainen kaupunginosa? Miksi Lauttasaareen ilmestyi Nahkahousuntie? Entä mitä tekemistä Kennedyllä ja Leninillä on Helsingin kaupunkikartan kanssa? Helsingin tutut kadut, puistot ja kaupunginosat ovat syntyneet sattumien, kiistojen ja tietoisten valintojen tuloksena. Niiden taustalta löytyy kielipolitiikkaa ja valtakamppailuja, suurmiehiä ja tavallisia kaupunkilaisia sekä päätöksiä, jotka eivät aina ole menneet suunnitelmien mukaan. Teoksen kaksikymmentäviisi viihdyttävää ja asiantuntevaa tarinaa kuljettavat lukijan pääkaupungin ja sen esikaupunkien historiaan ja paljastavat tuttujen paikkojen takaa yllättäviä tarinoita. Paikannimet ovat eläviä muistomerkkejä, joihin ovat tallentuneet menneiden helsinkiläisten monet arvot, toiveet ja kiistat. Dosentti Mikko-Olavi Seppälä on palkittu tietokirjailija, joka on moni-
13
puolisesti tutkinut Helsingin historiaa. Hänet valittiin vuonna 2025 Stadin Kundiksi. Helsingin kaupungin nimistötoimikuntaan Seppälä on kuulunut vuodesta 2001. ▪
3/2027 ∙ isbn 978-952-427-184-4 ∙ n. 300 sivua ∙ nidottu ∙ 110 mm × 178 mm ∙ kirjastoluokka 92
kevät 2027 14
”Muhkein menoin ja kaupunkilaisten kunnioitusten saattelemana haudattu Anders Byström lepää nyt Vanhassa kirkkopuistossa ilman minkäänlaista muistomerkkiä. Sic transit gloria mundi. Ehkä hautakappelin kohtalo on kuitenkin sovelias muistomerkki miehelle, joka teki eläessään kolme konkurssia ja kuolemansa jälkeen vielä neljännen.” – J uha - Matti G ra n qvi s t: Van han k i rko n vai najat – Tari n o i ta Rutto p u isto sta
Juha-Matti Granqvist
Vanhan kirkon vainajat TA R I N O I TA R U T T O P U I S T O S TA
2/2027 ∙ isbn 978-952-427-187-5 ∙ n. 200 sivua ∙ nidottu ∙ 110 mm × 178 mm ∙ kirjastoluokka 92
kevät 2027
K
elle kuuluu Ruttopuiston vanhin säilynyt hauta? Miten puistossa lepäävä arkkitehtikaksikko päätyi Carl Ludvig Engelin apureiksi? Kuka toi modernin lääketieteen Helsinkiin? Ruttopuistona tunnettu Vanha kirkkopuisto on Helsingin vanhin säilynyt hautausmaa. Sen viitisenkymmentä muistomerkkiä kätkevät alleen kiehtovia tarinoita 1700- ja 1800-luvun taitteen helsinkiläisistä. Vanhan kirkon vainajat sisältää kaksitoista tarinaa Helsingin Vanhaan kirkkopuiston vainajista. Heidän joukossaan lepää itsensä Suomen historiaan leimanneita kauppiaita ja kenraaleja, mutta myös epäonnistujia, unohdettuja ja historian hämäriin painuneita maan hiljaisia. Historiasta kiinnostuneelle sunnuntaikävelijälle Ruttopuiston haudat ovat kuin kurkistusluukkuja elämään entisaikojen Helsingissä. FT Juha-Matti Granqvist on Helsingin historiaan erikoistunut tutkija. ▪
kansi: emmi kyytsönen
Ruttopuiston haudat kertovat elämästä entisajan Helsingissä
15
kevät 2027 16
”Kuvittele viileä aamu, kostea ruoho painautumassa hevosen kavioiden alla, ja laakson halki kulkeva hiljainen, mutta voimakas läsnäolo kuin joku katselisi sinua, vaikka uskoit olevasi yksin. Hevosesi hörähtää, nostaa päänsä ja katsoo jonnekin kaukaisuuteen. Puiden katveessa näet hahmon, joka saa sydämesi täyttymään luottamuksella ja varmuudella. Olet tavannut Eponan, hevosten jumalattaren, jonka nimi kaikuu pehmeänä mutta voimakkaana kuin maata takovien kavioiden rytmi.” – J en na Ko s tet, K eltti en j uma l atta r e t
LUE MYÖS
Jenna Kostet
Kelttien jumalattaret K U V I T TA N U T A P I L A P E P I TA
Jumalattaria, noitia ja kuningattaria muinaisten kelttien taruista
kevät 2027
kansi: apila pepita
K
eijukaiskuningatar Clíodhna, monikasvoinen Brigit ja hevosten jumalatar Epona… Keitä olivat kelttien jumalattaret – ja mitä heistä todella tiedetään? Kelttien jumalattaret kuljettaa lukijan Irlannin vihreiltä kukkuloilta Skotlannin ylängöille, Walesin tarumaailmaan ja muinaisen Gallian pyhille lähteille jumalattarien, kuningattarien, noitien ja muiden yliluonnollisten naisten jäljille. Kansatieteilijä Jenna Kostetin kirjoittama ja sarjakuvataiteilija Apila Pepitan kuvittama teos avaa myyttien maailmaa ja kysyy, missä kulkee muinaisen uskonnon, myöhemmän kansanperinteen ja modernien tulkintojen raja? Teos yhdistää tutkimustietoa, arkeologisia löytöjä, antiikin lähteitä ja keskiaikaista kertomusperinnettä helposti lähestyttäväksi ja elämykselliseksi tietokirjaksi.
17
Jenna Kostet on kirjailija, joka kirjoittaa historiasta, mytologiasta ja menneisyyden ihmisten maailmankuvasta. ▪
3/2027 ∙ isbn 978-952-427-174-5 ∙ n. 150 sivua ∙ sidottu ∙ 138 mm × 200 mm ∙ kirjastoluokka 91
K. F. Karjalainen
Jugralaisten uskonto S U O M E N S U V U N U S KO N N O T I I I
Kiehtova näkymä Länsi-Siperian alkuperäiskansojen uskomusmaailmaan
18
kansi: timo numminen
kevät 2027
J
ugralaisten uskonto avaa kiehtovan näkymän Länsi-Siperian alkuperäiskansojen, hantien ja mansien, muinaiseen uskomusmaailmaan. Teos esittelee yksityiskohtaisesti heidän käsityksiään maailman synnystä, ihmisen sielusta, kuolemasta ja tuonpuoleisesta sekä luonnonvoimista, joita kunnioitettiin ja lepytettiin erilaisin menoin. Erityisen huomion saavat karhun pyhyys, eläimiin liittyvät uskomukset, vainajien palvonta sekä jumalille ja haltijoille toimitetut uhrit. Lukija tutustuu pyhiin paikkoihin, haltijankuviin, tietäjiin ja ennustajiin sekä rituaaleihin, joilla pyrittiin turvaamaan metsästysonni, terveys ja yhteisön hyvinvointi. Runsaasti kuvitetussa teoksessa yhdistyvät elävät kuvaukset kansanperinteestä ja oman aikansa täsmällinen uskontotieteellinen tutkimus. Jugralaisten uskonto on ainutlaatuinen ikkuna kulttuuriperintöön, jonka monet piirteet ovat sittemmin muuttuneet tai kadonneet. K.F. Karjalainen
sai vielä todistaa elävää samanismia ja siihen liittyvää uskomusperinnettä, joka dokumentoitui tähän teokseen. Alkujaan vuonna 1919 ilmestyneen teoksen näköispainoksen jälkisanat on laatinut itähantien paikalliskulttuureihin perehtynyt dosentti Jarkko Niemi. ▪
3/2027 ∙ isbn 978-952-427-155-4 ∙ n. 608 sivua ∙ sidottu ∙ 148 mm × 210 mm ∙ kirjastoluokka 49.2
Uno Holmberg-Harva
Para V E R TA I L E VA T U T K I M U S
kansi: timo numminen
S
uomalaisessa kansanuskossa para oli salaperäinen olento, jonka uskottiin tuovan omistajalleen vaurautta – useimmiten varastamalla naapureilta maitoa, kermaa ja voita. Para saattoi liikkua kissan, linnun tai sammakon hahmossa, mutta se voitiin myös valmistaa lankakerästä, luudasta ja muista arkisista esineistä. Hengen sille saattoi antaa veri, loitsu tai sopimus paholaisen kanssa. Uno Holmberg-Harvan Para – vertaileva tutkimus (1928) johdattaa lukijan suomalaisen kansanperinteen erikoisimpiin uskomuksiin. Miten para synnytettiin? Millaisia jälkiä se jätti kulkiessaan? Kuinka sen saattoi tunnistaa tai tuhota? Entä miksi naapuritalon poikkeuksellisen hyvä voionni herätti epäilyksiä noituudesta? Runsaaseen kansanperinneaineistoon perustuva tutkimus seuraa parauskomusten jälkiä eri puolilla Suomea ja vertaa niitä Skandinavian, Baltian ja muun Euroopan vastaaviin käsityksiin. Samalla avautuu kiehtova
kevät 2027
Voita, rahaa, viljaa... Para oli rikkauden tuoja, jonka saattoi loihtia palvelukseensa
19
näkymä maailmaan, jossa karjaonni, kateus, taikuus ja paholaisen pelko kuuluivat jokapäiväiseen elämään. Para on suomalaisen uskontotieteen klassikko ja omaperäinen sukellus kansanuskon hämärimpiin kerrostumiin. ▪
3/2027 ∙ isbn 978-952-427-191-2 ∙ n. 175 sivua ∙ sidottu ∙ 148 mm × 210 mm ∙ kirjastoluokka 48.2
Niina Hämäläinen ja Irma-Riitta Järvinen
Kalevala Guide
kevät 2027
K 20
alevala Guide will provide you with the basics of the Kalevala, in a nutshell – what you need to know about the most widely translated work of Finnish literature. The Kalevala, by Elias Lönnrot, is probably the best known and the most translated work of Finnish literature. How is it possible that this book, honoured by the solemn epithet ‘the national epic of the Finns’, continues to fuel the creative imagination? What is it about the Kalevala that keeps on attracting and inspiring new generations of readers and artists? The revised edition offers insights to the Kalevala both as ambivalent and living Finnish and Karelian cultural heritage, and its relations to European cultures and identities. The revised edition is made by Niina Hämäläinen, the executive director of the Kalevala Society, in collaboration with Irma-Riitta Järvinen. ▪
2/2027 ∙ isbn 978-952-427-190-5 ∙ 150 sivua ∙ nidottu ∙ 160 mm × 148 mm ∙ kirjastoluokka 86
kansi: emmi kyytsönen
New and revised edition offers insights to the Kalevala
Anni Reuter
Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa kansi: mika tuominen
S
talinin valtakaudella yli 100 000 suomalaista karkotettiin Siperiaan, Kuolaan ja Neuvostoliiton muihin kaukaisiin kolkkiin. Suomen vastainen raja-alue puhdistettiin käytännössä kokonaan: punasuomalaiset, inkerinsuomalaiset, loikkarit ja amerikansuomalaiset joutuivat kaikki vuorollaan vainon kohteeksi. Myös Suomesta sodan jälkeen palaavat inkeriläiset petettiin – kotiinpaluun sijaan heidät kuljetettiin suljetuissa junissa kauas pois karkotettavaksi. Anni Reuterin teos on inhimillinen ja järkyttävä kuvaus karkotettujen ja vainottujen suomalaisten kohtaloista. Se tuo esille suomalaisten pitkään salatut ja unohdetut joukkokarkotukset ja vainon, pelon ja pakkotyön vuodet. Kirjan ruotsinkielisen käännöksen ilmestyessä myös alkuteoksen sisältöä päivitettiin. ▪
kevät 2027
Uusi täydennetty painos
21
LUE MYÖS
3/2027 ∙ isbn 978-952-427-146-2 ∙ n. 415 sivua ∙ nidottu ∙ 148 mm × 210 mm ∙ kirjastoluokka 92
Marja Korhola
Tanssia koko elämä M A R J A KO R H O L A N M U I S T E L M AT
22
M
iten lappeenrantalaistytöstä kasvoi ammattitanssija, koreografi ja Pro Finlandia -palkittu taiteilija? Tanssia koko elämä kertoo intohimosta, joka kantaa vanhempien vastustuksesta, luomisen tuskasta ja teatterimaailman myrskyistä huolimatta. Marja Korholan tie vie Saimaan rannoilta teatterien näyttämöille, kansainväliseen menestykseen ja Tanssiteatteri Raatikon johtoon. Kolmeen vuosikymmeneen teatterinjohtajana mahtuu kriisejä ja suuria onnistumisia, yli kuuteenkymmeneen tanssiteokseen kokonainen elämä. Taiteen rinnalla kulkevat rakkaus ja perhe: yhteiselämä Jouko Turkan kanssa, luova kumppanuus Claude Navillen kanssa sekä läheisten tuki työn vaikeina hetkinä. Korholan muistelmat avaavat oven tanssin maailmaan ja teosten syn-
kansi: mika tuominen
kevät 2027
Vauhdikkaat ja rehelliset muistelmat kertovat Pro Finlandia -palkitun tanssitaiteilijan elämästä.
tyyn. Kirjeet, päiväkirjat ja muistot piirtävät henkilökohtaisen kuvan taiteilijan elämästä ja suomalaisen tanssin muuttuvista vuosikymmenistä. ▪
3/2027 ∙ isbn 978-952-427-162-2 ∙ n. 320 sivua ∙ sidottu ∙ 170 mm × 240 mm ∙ kirjastoluokka 99.1
Jussi Pekkarinen
Rajalla S U O M E N P I E TA R I N-PÄ Ä KO N S U L A AT I N H I S T O R I A
kansi: samppa ranta
A
hdinkoon joutuneita inkeriläisiä, loikkareita ja Pohjois-Amerikasta saapuneita siirtolaisia. Pulaan päätyneitä vodkaturisteja ja miljoonia venäläisiä viisuminhakijoita. Suomen Pietarin-pääkonsulaatissa maiden väliset suhteet olivat konkreettisesti läsnä ihmisten kohtaloissa ja arjen kohtaamisissa. Enimmillään lähes kaksisataa ihmistä työllistänyt edustusto tunnettiin 2000-luvulla viisumitehtaana, joka toi valtion kassaan enemmän rahaa kuin kulutti. Samalla se oli rajan asiantuntija, Luoteis-Venäjän tarkkailupaikka ja Suomen ja itänaapurin suhteiden muutosten herkkä aistija. Pääkonsulaatin historiaa kehystävät Stalinin ja Putinin politiikka sekä sulkemiset vuosina 1938 ja 2023. Stalin jäi henkilökunnalle etäiseksi, mutta pääkonsulaatissa vieraillut Putin tuli virkailijoille tutuksi 1990-luvulla.
kevät 2027
Diplomatiaa ilman kristallikruunuja – Suomen Pietarin-pääkonsulaatin poikkeuksellinen historia
23
Rajalla kertoo Suomen Pietarin-pääkonsulaatin ainutlaatuisen tarinan, joka avaa poikkeuksellisen näkökulman Suomen ja Venäjän suhteisiin. ▪
3/2027 ∙ isbn 978-951-858-820-0 ∙ n. 320 sivua ∙ sidottu ∙ 170 mm × 245 mm ∙ kirjastoluokka 92
kevät 2027
suomalaisen kirjallisuuden seura T I E D E K U S TA N TA M O
24
Etsitkö tieteelliselle tutkimuksellesi kustantajaa?
S
uomalaisen Kirjallisuuden Seura on pitkien perinteiden varaan rakentava avoimen tieteen kustantaja. Keskeisiä alojamme ovat suomalainen kulttuuri, perinne, kirjallisuus, suomen kieli ja historia, mutta teoksemme ovat usein monitieteisiä. Tieteelliset sarjamme tarjoavat tutkijoille kanavan parhaiden tutkimustensa julkaisemiseen suomeksi tai englanniksi. Kaikki teoksemme julkaistaan sekä painettuina kirjoina että avoimina sähkökirjoina. Huolehdimme siitä, että teokset löytävät lukijansa myös kansainvälisesti.
Tarjoamme kirjoittajille perusteellisen, tieteellisen laadun varmistavan vertaisarviointiprosessin ja huolellisen toimitustyön. Kustantajana SKS on luokiteltu Julkaisufoorumin johtavalle tasolle. Haluatko julkaista SKS:lla? Lue lisää verkkosivuiltamme ja lähetä meille kirjaehdotus!
www.finlit.fi/kirjat
kirjaehdotukset tiedekirjat@finlit.fi arvostelukappaleet vapaakappaleet@finlit.fi
kevät 2027
OTA YHTEY T TÄ!
25
Kirsi Keravuori, kustannusjohtaja Maija Yli-Kätkä, kirjaehdotukset Kati Hitruhin, kustannustoimitus, tiedeviestintä Eija Hukka, kirjatuotannon graafiset ja tekniset kysymykset Niklas Alén, avoin tiede, avoimet tiedekirjat Risto Valjus, Kansallisbiografia, henkilöhistorialliset verkkojulkaisut Maria Niku, ohjelmistokehitys, avoimen datan verkkojulkaisut etunimi.sukunimi@finlit.fi SKS p. 0201 131 231 SKS:n tiedekustantamo www.finlit.fi/kirjat Lue avoimia julkaisuja oa.finlit.fi Osta painettuja kirjoja kirjat.finlit.fi
@suomalaisenkirjallisuudenseura
vertaisarvioitua tiedettä
Juha Torvinen (toim.)
Sävelten salat ESOTEERISUUS SUOMAL AISESSA MUSIIKISSA
26
M
usiikkia on kautta historian pidetty selittämättömän selittäjänä: kosmoksen soivana kuvana, väylänä yliaistilliseen ja keinona kertoa enemmän kuin mihin sanat kykenevät. Arvoituksellinen ja mystifioitu musiikki on ollut keino esoteeristen, mystiikkaan ja okkultismiin kytkeytyvien ajatusten ilmaisemiseen. Sävelten salat avaa esoteriaa suomalaisen taidemusiikin historiassa. Millainen historiallinen merkitys mystiikalla ja salatiedolla on ollut musiikkiteosten syntymisessä ja muusikkoverkostojen muotoutumisessa? Tunnetuillakin säveltäjillä, kuten Jean Sibeliuksella ja Kaija Saariaholla, on ollut suhde esoteeriseen ajatteluun. Taidemusiikin asiantuntijoiden ajan kohtainen kokoomateos luo uuden näkökulman Suomen musiikin historiaan. ▪
3/2027 ∙ isbn 978-952-427-043-4 ∙ n. 350 sivua ∙ nidottu ∙ 148 mm × 210 mm kirjastoluokka 78.92 ∙ skst 1514
SKS tiedekustantamo ∙ finlit.fi/kirjat ∙ tiedekirjat@finlit.fi
kansi: laura noponen
kevät 2027
Mystiikka ja salatieto taidemusiikin historiassa
vertaisarvioitua tiedettä
Outi Tánczos, Susanna Virtanen ja Ilona Kivinen (toim.)
Kielipolkua raivaamassa U H A N A L A I S T E N K I E LT E N O P E T U S J A O P P I M I N E N
E
ri kielet ovat pitkään eläneet rinnakkain suomalaisessa yhteis kunnassa. Pohjois-, inarin- ja koltansaamea, karjalaa, Suomen romanikieltä sekä suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä käytetään edelleen, mutta niiden säilyttämiseksi on tehtävä työtä. Miten kielille saadaan lisää puhujia ja miten puhujien kielitaitoa voidaan vahvistaa? Mikä on näiden kielten asema Suomessa nyt ja jatkossa? Teoksessa tutkijat ja opettajat kuvaavat kielten elinvoimaisuuden ja yhteiskunnallisen aseman eteen tehtävää työtä erityisesti koulutuksen ja kielenoppimisen näkökulmasta. Opetus kietoutuu tiiviisti kielenelvytykseen sekä kielipolitiikkaan, ja niin opettajilla kuin oppijoilla on erityinen suhde uhanalaisiin kieliin. Monikielinen teos yhdistää tieteellisen tutkimuksen sekä arjen kielityötä tekevien kokemukset. ▪
3/2027 ∙ isbn 978-952-427-055-7 ∙ n. 550 sivua ∙ nidottu ∙ 135 mm × 205 mm kirjastoluokka 87 ∙ Tietolipas 308
SKS tiedekustantamo ∙ finlit.fi/kirjat ∙ tiedekirjat@finlit.fi
kevät 2027
Vähemmistökielten asema Suomessa
27
vertaisarvioitua tiedettä
Simo Heininen
Mikael Agricolan Uuden testamentin esipuheet Miten Mikael Agricola tulkitsi ja muokkasi reformaation ajan tekstejä suomalaisille lukijoille?
kevät 2027
M 28
ikael Agricola kirjoitti suomentamansa Uuden testamentin kirjoihin yhteensä 24 esipuhetta. Niiden lähteinä olivat Lutherin, Erasmus Rotterdamilaisen ja Ruotsin reformaattorien Uudet testamentit. Toisin kuin Raamatun tekstejä, esipuheita ei tarvinnut kääntää sanatarkasti. Agricola saattoi valikoida, yhdistellä ja muokata lähteitään sekä täydentää niitä omilla lisäyksillään. Tämä kriittinen editio tuo Agricolan esipuheet ja niiden lähdetekstit rinnakkain. Vertailu avaa näkymän Agricolan työskentelyyn suomentajana valaisten samalla suomalaisen kirjakielen ja reformaation historiaa. Kirkkohistorian emeritusprofessori Simo Heininen jatkaa teoksessa pitkäaikaista Agricolan raamatunsuomennostyön tutkimustaan. Hänen aiempia teoksiaan ovat Mikael Agricola raamatunsuomentajana (1999),
Mikael Agricolan Uuden testamentin reunahuomautukset (2023) ja Mikael Agricolan Vanhan testamentin esipuheet (2025). ▪
1/2027 ∙ isbn 978-952-427-049-6 ∙ n. 330 sivua ∙ nidottu ∙ 164 mm × 240 mm kirjastoluokka 22.2 ∙ Suomi 208
SKS tiedekustantamo ∙ finlit.fi/kirjat ∙ tiedekirjat@finlit.fi
vertaisarvioitua tiedettä
Veijo Pulkkinen
On the Banks of the Bitstream G E N E T I C C R I T I C I S M A N D D I G I TA L F O R E N S I C S I N K A L L E PÄ ÄTA L O ’ S B O R N-D I G I TA L A R C H I V E
T
his book examines how Kalle Päätalo (1919–2000) moved from typewriter to computer during the final decade of his writing career. Päätalo left behind a remarkable born-digital archive. Combining genetic criticism with digital forensics, the book reconstructs Päätalo’s writing process from digital documents recovered from legacy storage media alongside traditional archival sources. The book demonstrates how forensic methods, including metadata analysis and file-slack recovery, can be adapted to literary scholarship. It provides a clear introduction to the recovery, preservation and interpretation of born-digital literary materials. Both a case study and a practical guide, the volume sheds new light on literary writing in the digital age. ▪
1/2027 ∙ isbn 978-952-427-052-6 ∙ n. 200 sivua ∙ nidottu ∙ 176 mm × 250 mm kirjastoluokka 86.2 ∙ Studia Fennica Litteraria 18
SKS tiedekustantamo ∙ finlit.fi/kirjat ∙ tiedekirjat@finlit.fi
kevät 2027
Reconstructing Kalle Päätalo's writing process
29
Tiedekirja on tiedon ja tieteen oma kirjakauppa
kevät 2027
Tervetuloa tutustumaan kirjakauppa Tiedekirjan ainutlaatuiseen valikoimaan verkossa ja Helsingin Kruununhaan myymälässä. Tiedekirjasta löydät aina myös kaikki SKS:n julkaisemat teokset.
30
· Valtavasti luettavaa historiasta tähtitieteeseen · Uutta tutkimusta ja tieteellisiä aikakauslehtiä · Tarjouksia, etuja ja kampanjoita · Verkkokauppa ja Helsingin myymälä
Snellmaninkatu 13, Helsinki www.tiedekirja.fi p. 09 635 177
@tiedekirja @bookstoretiedekirja @tiedekirja
Nopeat toimitukset SKS:n verkkokaupasta
· Laaja valikoima laadukasta luettavaa · Nopea toimitus Suomessa alk. 0 € · Monipuoliset maksutavat · Tilaamalla uutiskirjeemme saat tiedon eduista ja uutuuksista
Verkkokauppamme löydät osoitteesta
kirjat.finlit.fi
Etuja, tarjouksia ja kutsuja tapahtumiin! Tilaa uutiskirje ja liity ystäväksemme.
@skskirjat
kevät 2027
SKS Kirjat -verkkokauppa palvelee päivin ja öin! Tervetuloa tutustumaan laajaan valikoimaamme ja tilaamaan kirjaostokset kotiin helposti ja nopeasti.
31