Kylmä Extra 2 / 2017

2/2017 KYLMÄTEKNIIKKA – ILMASTOINNIN

JÄÄHDYTYS – LÄMPÖPUMPUT

Kylmäaineissa muutospaineita

Montrealin pöytäkirja pelasti otsonikerroksen Energiaa säästyy lämpöpumpuilla F Kerrostalo siirtyi pois kaukolämmöstä F Jorvin sairaala ja Valion tehtaat lämpöä talteenottamalla

LISÄÄ TEHOA. PAREMPAA TALOUDELLISUUTTA.

BITZER esittelee OS.A95-sarjan, joka on uusi tähtemme teollisessa jäähdytyksessä: sarja laajentaa BITZERin ammoniakkia käyttävien ruuvikompressoreiden tehoaluetta, minkä lisäksi sarjan kompressorit ovat yhdistettävissä olemassa oleviin OS.A- sarjoihin. Älykäs ohjauselektroniikka vastaa uudistetun teho- ja tasosäädön kautta aina parhaasta mahdollisesta taloudellisuudesta ja valvoo samalla käyttöaluetta. Integroitu Modbusliitäntä huolehtii yhteydestä järjestelmän muihin säätimiin. Saat lisätietoa tuotteistamme osoitteesta www.intelligent-compressors.com

A.PS.1409_S-OSA_FIN_OSA95_185x270+3.indd 1

29.09.17 08:48

Sisällys 5 Pääkirjoitus 6 Maailma auki uudelle teknologialle 11 Kylmäalalla muutospaineita 14 R404A vaihtuu muihin aineisiin 16 Kumpikin parempi 19 Mitä kylmäainetta käytetään nyt ja

6

tulevaisuudessa?

22 Kylmätekniikan Koulutuspäivät kutsuvat taas tammikuussa

23 F-kaasuihin perustuvien

kylmälaitosten haltijan muistilista

24 SKLL:n jäsenyritysten yhteystiedot 32 Kylmäalalla varma työpaikka

– osaamisen tulevaisuus mietityttää

34 Sairaalan liikalämpö siirtyy

suoraan kaukolämpöverkkoon

32

38 Tukea energiainvestointiin 40 Kerrostalossa kannattaa vaihtaa maalämpöön

44 Huippuunsa viritettyä energiatehokkuutta

47 Tuoteuutiset 48 Uutiset 49 Uusin asemiin 50 Eurammon puhuu luonnollisten kylmäaineiden puolesta

Kylmäextra Kylmäalan julkaisu alalta asiakkaille JULKAISIJA Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki Puhelin 09 759 1166 ISSN 0783-2222 (Painettu) ISSN 2341-6459 (Verkkojulkaisu)

PÄÄTOIMITTAJA Mika Kapanen, mika.kapanen@skll.fi TOIMITUSSIHTEERI Saara Kerttula, saara.kerttula@skll.fi TOIMITUSNEUVOSTO Matti Eerikäinen, Petri Hannula, Matti Jokela, Mika Kapanen, Saara Kerttula, Juha Koskikuru, Jyrki Lindholm, Timo Linjala, Arto Majuri, Altti Seinelä (pj.) ja Vesa Tamminen.

44 ULKOASU Josefina Hatara KANSIKUVA iStockphoto PAINOPAIKKA Forssa Print PAINOSMÄÄRÄ 14 000 kpl

ILMOITUKSET JA OSOITTEET Saara Kerttula, saara.kerttula@skll.fi Puhelin 050 377 9923 Reklamaatiot kirjallisesti 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä.

Lehden vastuu rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan.

4041 0428

Hyytävän tehokas koneikko uusille kylmäaineille R448A, R449A ja R452A

Danfoss Optyma Plus New Generation koneikko on huippuunsa viritetty pakkaus.

Se on paitsi tehokas myös ympäristöä kunnioittava.

Koneikko toimii uusilla, matalamman GWP:n kylmäaineilla 448A, 449A ja 452A.

Koneikon käyntiääni on hiljainen.

Pieni koko tekee asennuksesta helpon.

Säätimeen valmiiksi asetellut parametrit nopeuttavat asennusta.

Kysy lisää Combi Coolilta!

Noutovarastot: Pakkalantie 19, 01510 VANTAA Niittuniskantie 18 A 6, 20320 TURKU Laukaantie 4, 40320 JYVÄSKYLÄ

kylmäalan tukkuliike Lakalaivankatu 10 B, 33840 TAMPERE Kallisenhaara 4, 90400 OULU www.combicool.fi

Pääkirjoitus

Kylmäaineet muuttuvat – riittääkö osaaminen?

Kylmäaineena käytettävien F-kaasujen markkinat ovat jo muuttunut pysyvästi, kun tiettyjen kylmäaineiden saatavuus on heikentynyt ja hinta noussut dramaattisesti. Kylmäaineiden muuttuessa jokainen kylmäalalla toimiva joutuu päivittämään osaamisensa. Tämä ei yksin riitä, vaan muutokseen vastataksemme tarvitsemme alalle runsaasti uusia osaajia.

F-kaasuasetus ja kylmäainetilanne Tämän kevään KylmäExtra-lehden pääkirjoituksessa totesin, että uuden F-kaasuasetuksen vaikutukset alkavat näkyä kylmäalalla. Tilannetta voisi kuvat termillä ”hintaralli” etenkin R404A:n kohdalla, jonka hinta on noin viisinkertaistunut vuodenvaihteesta. Myös muiden korkean ilmastonlämmitysvaikutuksen, niin sanotun GWP-arvon, kylmäaineiden hinnat ovat nousseet kaksin–kolminkertaisiksi samassa ajassa. Pääsyy tähän ovat kylmäainekiintiöt, joiden mukaisesti EU-markkinoilla myytävän uuden kylmäaineen määrät jaetaan eri toimijoiden kesken. Kiintiöt vain pienenevät vuoteen 2030 asti jatkuvasti.

Poistuville kylmäaineille on tarjolla korvaavia kylmäaineita.

On kuitenkin huomattava, että osasta korvaavia kylmäaineita ei ole pitkäaikaisratkaisuksi, vaan ne on lähinnä tarkoitettu siirtymäajan kylmäaineiksi. Pitkäaikaiseksi ratkaisuksi tarkoitetut uudet kylmäaineet ovat alhaisen GWP-arvon aineita tai seoksia, kuten niin kutsutut HFO-aineet sekä luonnolliset kylmäaineet hiilivedyt, ammoniakki ja hiilidioksidi.

Mistä tekijät jos/kun R404A-laitoksia aletaan uudistaa?

Varovaisestikin arvioituna on Suomessa noin 2 600 myymälää, joissa käytetään R404A-kylmäainetta. F-kaasuasetuksen mukaan näitä myymälöitä voi huoltaa kierrätetyillä ja regeneroiduilla kylmäaineilla vuoden 2029 loppuun asti. Tämän jälkeen nämä myymälät on uusittava. Vaikka niiden uusiminen aloitettaisiin heti, tarkoittaisi tämä seuraavan 12 vuoden ajalle yli neljän myymälän uusimista joka ikinen viikko. Realistisesti ajateltuna tämä tahti vain ei näytä mahdolliselta nykyisillä osaajilla ja resursseilla. Täytyy myös muistaa, että uusimistarve koskee koko Euroopan unionia. Esimerkiksi Ruotsissa on uusittava-

na vastaavana aikana yli 4 000 myymälää. F-kaasuasetus tulee vaikuttamaan kaikkiin muihinkin kylmäainetta käyttäviin sovelluksiin kylmäaineiden hinnan ja saatavuuden kautta.

Oman haasteensa muutokseen tuo myös kylmäaineiden ominaisuuksien muuttuminen. Käytössä olevat kylmäaineet, kuten R404A, ovat palamattomia, mutta korvaavat kylmäaineet on suurelta osin luokiteltu syttyviksi tai palaviksi kylmäaineiksi. Muutos kylmäaineissa tarkoittaa uusien käytännön työtapojen oppimista, mutta myös uutta ajattelutapaa turvallisuusnäkökohtien huomioimiseen ja rajoituksia laitteistojen suunnitteluun ja sijoitteluun. Jokainen kylmäalalla toimiva tuotekehittäjistä ja suunnittelijoista asentajiin ja huoltomiehiin joutuu siis päivittämään osaamisensa vastaamaan uusia kylmäaineita.

Kylmäalalla tapahtuviin muutoksiin vastaamista varten tarvitaan huomattavasti lisää täydentävää koulutusta. On ensiarvoisen tärkeää, että koulutusta tarjoavat oppilaitokset kaikilla tasoilla huomioivat pikimmiten opetuksessaan uudet kylmäaineet ja niiden nykyisistä kylmäaineista poikkeavat ominaisuudet.

Onkin ristiriitaista, että samalla kun alan vaatimukset muuttuvat ja kasvavat, ammattitutkinnon uudistus tulee oleellisesti kaventamaan tutkinnon sisältöä ja samalla vähentämään valmistuvan kylmäasentajan ja kylmämestarin työllistymismahdollisuuksia. T

ALTTI SEINELÄ Hallituksen puheenjohtaja Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Kylmäextra 2/2017

5

TEKSTI: SAARA KERTTULA

Maailma auki uudelle teknologialle Kun F-kaasuasetuksen vaatimukset johtavat siihen, että F-kaasuiksi luokiteltavat aineet ennemmin tai viimeistään myöhemmin poistuvat käytöstä, on tie auki luonnollisille kylmäaineille ja niitä hyödyntävälle teknologialle. Tässä voi olla tuhannen taalan paikka myös suomalaisyrityksille. Näin uskoo Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Eeva Nurmi.

Y

mpäristöministeriön neuvotteleva virkamies Eeva Nurmi on pitkän linjan kemikaalivirkamies: vuodesta 1992 alkaen hän on työskennellyt Suomen ympäristökeskuksessa, Tukesissa ja nyt Ympäristöministeriössä. Kemikaalit eivät silti ole Nurmelle kutsumusammatti, vaan hän päätyi niiden pariin paljolti sattuman kautta. Ympäristöhygieniaa Kuopion yliopistossa opiskellut Nurmi sai ensimmäisen työpaikkansa silloisesta Vesi- ja ympäristöhallituksesta äitiyslomasijaisena.

Ympäristöministeriössä Nurmi on työskennellyt kuuden vuoden ajan.

– Hoidan täällä erilaisia kemikaaleihin liittyviä asioita.

F-kaasut ja otsonikerrosta heikentävät aineet ovat osa työtäni, eivät ainoa homma.

Syyskuun puolivälissä kemikaalivirkamiehellä oli lukuisten muiden kemikaali- ja ympäristöalan ihmisten kanssa syytä juhlaan, sillä syyskuun 16. päivä tuli kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Montrealin pöytäkirja allekirjoitettiin.

Otsonikerroksesta alettiin puhua jo 1970-luvulla, jolloin ensimmäistä kertaa ryhdyttiin kiinnittämään huomiota siihen, että ihmisten tuottamat kemikaalit vaikuttavat otsonikerrokseen. Vuonna 1985 tähän todellisuuteen havahduttiin rajusti, kun Etelämantereen yläpuolella huomattiin laaja otsoniaukko.

Havainto johti tekoihin ja jo kaksi vuotta myöhemmin EU ja 25 maata allekirjoittivat Montrealin pöytäkirjan. Otsonikadon aiheuttajaksi paljastuivat tuohon aikaan yleisesti käytetyt 6

Maailman maat sopivat syksyllä 2016, että otsonikerrosta tuhoavien aineiden korvaajiksi tulleet HFC-aineet otetaan mukaan Montrealin pöytäkirjan tiukkaan säätelyyn. Kuva: IISD/Kiara Worth (enb.iisd. org/ozone/resumed-oewg38-mop28/10oct.html)

CFC-kaasut ( jäähdytyslaitteiden freonit) ja bromiyhdisteet (palonestoaineista). Montrealin pöytäkirjassa sovittiin näiden kaasujen käytön lopettamisesta.

Eeva Nurmen mielestä Montrealin pöytäkirjalla on kolme keskeistä saavutusta.

– Ensinnäkin kaikki maailman maat ovat siinä mukana.

Tätä selittää Nurmen mielestä ensinnäkin riittävän konkreettinen uhka siitä, mitä tapahtuu, jos sopimusta ei noudateta. Toinen selitys on toimiva rahoitusmekanismi: teollisuusmaat on velvoitettu maksamaan ja kehitysmailla on oikeus saada korvausta tekemästään työstä.

– Toinen suuri saavutus on se, että jo vuonna 2010 oli lopetettu 98 prosenttia otsonikerrosta heikentävien aineiden tuotannosta ja kulutuksesta.

Kolmantena merkittävänä saavutuksena Nurmi mainitsee sen, että sopimuksella on ollut myös merkittävä ilmastovaikutus, koska freonit ja muut sopimuksella kielletyt aineet ovat myös voimakkaita kasvihuonekaasuja.

F-kaasuille korvaavia aineita Kun otsonikerrokselle haitallisista aineista luovuttiin, niiden tilalla otettiin laajalti käyttöön F-kaasut.

– Ne oli teknisesti helppo ottaa käyttöön, mutta koska ne ovat vahvoja kasvihuonekaasuja ja niille on jo korvaavia aineita, on aika ryhtyä rajoittamaan niiden käyttöä, Nurmi toteaa.

Merkittävä askel F-kaasujen globaalissa vähentämisessä otettiin vuosi sitten lokakuussa, kun maailman maat sopivat Ruandan Kigalissa HFC-yhdisteiden (fluorihiilivetyjen) tuotannon ja kulutuksen säätelystä Montrealin pöytäkirjalla.

Sopimus ei syntynyt ihan hetkessä, sillä sitä edelsi seitsemän vuoden neuvottelutyö.

– Monissa kuumissa maissa oli epäilyksiä siitä, ovatko korvaavat aineet ja järjestelmät todella toimivia ja tehokkaita, Nurmi kertoo.

Kigalissa sovittiin teollisuus- ja kehitysmaille erilaiset rajoitustoimet. Teollisuusmaat toteuttavat ensin nopeita toimia HFC-yhdisteiden käytön vähentämiseksi. Kehitysmaiden toimet käynnistyvät myöhemmin, kun tarvittavat teknologiat ovat saatavilla ja niiden kustannukset ovat kohtuullisia.

– Teollisuusmaille sovittiin tuotannon ja kulutuksen vähentämisestä 15 prosenttiin vuoteen 2036 mennessä siten, että lähtötasona ovat vuodet 2011–2013. Ke-

Eeva Nurmen mukaan Montrealin pöytäkirjan linjaamilla toimilla estetään arviolta yli 70 gigatonnia vastaavat hiilidioksidipäästöt vuoteen 2050 mennessä. HFC-yhdisteiden käytön vähentäminen on merkittävimpiä yksittäisiä toimia maailman keskilämpötilan nousun pysäyttämisessä.

Kuva: Saara Kerttula

hitysmaille on kaksi ryhmää: suurin osa maista, mukaan lukien Kiina, sitoutuu vähentämään tuotantoa ja kulutusta 20 prosenttiin vuoteen 2045 mennessä niin, että perustasona on vuosien 2020–2022 taso. Loput maat eli Intia, Pakistan ja seitsemän Persianlahden maata osallistuvat sopimukseen niin, että niiden tuotannon ja kulutuksen annetaan vielä kasvaa ja perustasoksi määritellään vuodet 2024–2026. Siitä vähennetään tuotantoa ja kulutusta 15 prosenttiin vuoteen 2047 mennessä.

EU:n oma vuoden 2015 F-kaasuasetus on tavoitteiltaan tiukempi kuin Kigalissa sovitut kansainväliset rajoitukset, joten EU-maat ovat etunojassa HFC-yhdisteiden vähentämisessä.

– Se puskee teknologiaa kehittymään, jotta tarvittava teknologia on varmasti käytettävissä siinä vaiheessa, kun kehitysmaat sitä tarvitsevat, Nurmi toteaa.

Vanhat kylmäaineet hallitusti poistoon Kotitalouksissa ja myös yrityksissä voi vielä olla käytössä vanhoja CFC- ja HCFC-aineita käyttäviä laitteita ja laitoksia. Miten niiden suhteen pitäisi toimia?

– Kotitalouksissa vanhat kylmälaitteet kannattaa vaihtaa ja siirtyä käyttämään uusia ja energiatehokkaita kylmälaitteita. Kodinkoneliike huolehtii silloin vanhan kylmälaitteen ja sen kylmäaineiden kierrätyksestä ja käytöstä poistamisesta turvallisesti, Nurmi sanoo.

Jos yrityksissä on vielä käytössä freonia käyttäviä laitteita, niistä on syytä hankkiutua eroon.

– Ne eivät enää ole kuranttia tekniikkaa eivätkä ympäristöystävällinen vaihtoehto. Nyt viimeistään on syytä miettiä, miten ne saadaan vaihdettua uuteen tekniikkaan ja uusiin laitteisiin suunnitelmallisesti ja energiatehokkaasti. Asiantuntijan käyttäminen tässä suunnittelutyössä on suositeltavaa, Nurmi toteaa.

HCFC-yhdisteiden käyttö on ollut kielletty laitteiden huollossa vuoden 2015 alusta lähtien. Uusien aineiden käyttö on ollut kiellettyä vuodesta 2010 lähtien.

Katse kohti tulevaa F-kaasujen tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että niiden kohdalla rajoittava tekijä ei niinkään näytä olevan loppupeleissä lainsäädäntö ja kansainväliset rajoitukset, vaan aineiden saatavuus ja hinta. Kylmäaineiden valmistajien valintoihin vaikuttavat paljolti kiintiöt, joiden perusteella kylmäaineiden valmistusta nykyisin säädellään. Kiintiöt perustuvat aineiden GWP-arvoihin eli ilmastoa lämmittävään vaikutukseen: mitä suurempi aineen lämmittävä vaikutus ja GWP-­ Kylmäextra 2/2017

7

BY COOLTRADE

arvo, sitä isomman osan se haukkaa valmistajalle myönnetystä valmistuskiintiöstä. Siksi monet valmistajat miettivät tarkoin, kannattaako korkean GWP-arvon kylmäaineita enää edes valmistaa.

– HFC-aineiden saatavuus markkinoilla vähenee ja hinta nousee, Nurmi tiivistää.

Nurmi muistuttaa, etteivät HFC-aineet kuitenkaan hetkessä häviä markkinoilta ja käytöstä: mitä pienempi aineen GWP-arvo on, sitä pidempään se todennäköisesti pysyy markkinoilla.

– Kun F-kaasuasetus tuli, tuijotettiin pitkään vain sitä, koska jokin asetuksen liitteessä oleva tietty laitetyyppi tulee kielletyksi. Siihen ei kuitenkaan pidä tuudittautua, sillä kylmäaineiden saatavuus ja hinta ratkaisevat.

Nurmi kannustaa myös HFC-yhdisteiden kierrättämiseen.

– Kierrätys on erittäin suositeltavaa, jotta saadaan sellaiset laitokset toimimaan, joissa HFC-yhdisteistä ei voida heti luopua.

Suunta kohti luonnollisia kylmäaineita

Joustava ja luotettava kumppani kaikkiin jäähdytyskohteisiin

CoolLine-ilmanjäähdyttimiä SOK Sipoon logistiikkakeskuksessa

Cooltrade Oy Kuussillantie 27, 01230 Vantaa Puh. 010 239 9770 myynti@cooltrade.fi

cooltrade.fi

Pitkällä aikavälillä Nurmi kannattaa luonnollisten kylmäaineiden käyttöä.

Lähitulevaisuudessa keskeinen vaikuttava tekijä siirtymisessä luonnollisiin kylmäaineisiin on F-kaasuasetus ja sen noudattaminen. Siihen liittyy Nurmen mielestä kaksi asiaa: – Ensinnäkin palavia kylmäaineita ja niiden käyttöä koskeva standardointityö on syytä saada mahdollisimman nopeasti valmiiksi, jotta näiden aineiden täytösmäärien kasvattaminen on mahdollista ilman, että turvallisuudesta tingitään.

Toinen keskeinen asia on Nurmen mielestä tuotekehitys.

– Tuotekehityksessä pitäisi keskittyä luonnollisiin kylmäaineisiin ja niihin liittyvään kehitystyöhön.

Nurmi muistuttaa, että nyt ollaan siirtymässä HFO-aineisiin, joiden GWP-arvo on alhainen. Niiden hajoamistuote on kuitenkin ympäristössä pysyvä, joten niiden vaikutuksista käydään nyt keskustelua.

F-kaasuasetuksen etenemiseen liittyy myös SYKEn hanke, jossa kehitetään kriteereitä kylmä- ja ilmastointilaitteiden julkisille vihreille hankinnoille.

Luonnolliset kylmäaineet edellyttävät myös uudenlaista osaamista.

– Muun muassa asentajilta vaaditaan aivan uudenlaista ammattitaitoa, jotta laitteiden toiminta ja aineiden käyttö saadaan turvallisiksi, Nurmi muistuttaa.

Hän uskoo, että luonnollisiin kylmäaineisiin liittyy paljon tuotekehitys- ja markkinapotentiaalia.

– Kun prosessi käynnistyy, uskon, että se myös etenee aikataulussa. Isojen yritysten takataskussa on varmasti uusia teknologioita, jotka ovat odottaneet kaupallisesti sopivaa hetkeä.

Nyt olisikin niin isoille kuin pienemmillekin yrityksille hyvä tilaisuus lyödä itsensä läpi markkinoille ja myös maailmalle, sillä samassa tilanteessa ovat F-kaasusetuksen vaikutuksesta kaikki EU-maat ja Kigalin sopimuksen myötä pian myös monet muutkin maailman maat. Hyvin rajatullekin osa-alueelle keskittyminen voi avata tien markkinoille ja maailmalle, jos kehitetty tuote ja ratkaisu vain on oikea.

– Nyt on teknologioille maailma auki ja hyvä tilaisuus tuotekehittäjille, Nurmi tiivistää. T

TEKSTI JA KUVA: SAARA KERTTULA

Montrealin pöytäkirja pelasti otsonikerroksen Syyskuun 16. päivä tuli kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Montrealin pöytäkirja allekirjoitettiin. On paljolti pöytäkirjan ansiota, että otsonikerros on toipumassa ja sen arvioidaan palautuvan ennalleen noin 50–70 vuodessa.

OTSONIKERROKSEN HUOMATTAVA oheneminen ja erityisesti Etelämantereen yläpuolella havaittu otsoniaukko oli aikamme ensimmäinen maailmanlaajuinen ympäristöongelma. Ongelman laajuus ja vakavuus on myös tavoittanut ihmiset, ja Montrealin sopimuksen ovat ratifioineet kaikki maailman maat.

– Montrealin pöytäkirja on kansainvälisen ympäristönsuojelun menestystarina. Sopimuksen ansiosta otsonikerrosta heikentävien aineiden käyttö on vähentynyt maailmassa yli 98 prosenttia, toteaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Tiilikainen puhui Montrealin pöytäkirjan 30-vuotispäivän kunniaksi järjestetyssä Otsonipäivä-tilaisuudessa. Tilaisuuden avannut johtaja Jussi Kauronen Ilmatieteen laitokselta totesi, että otsonikerroksen tulevaisuus näyttää nyt lupaavalta.

– Tietoisuus UV-säteilyn haitallisista vaikutuksista on aivan eri tasolla kuin ennen otsoniongelmaa. Otsonikerroksen hyväksi tehty työ on myös kannus-

tava esimerkki vastaavien ongelmien kanssa ponnistelulle.

Freoneista eroon Huoli otsonikerroksen ohenemisesta johtuu erityisesti otsonin tärkeästä merkityksestä biosfääriä suojaavana kaasuna. Otsoni vaimentaa auringon ultraviolettisäteilyä, joka vahingoittaa eläviä soluja. Otsonin antama suoja on erittäin tärkeä UV-B-säteilyn alueella. Liian voimakas UV-säteily aiheuttaa muun muassa ihosyöpää ja vahingoittaa kasveja ja planktonia.

Otsoniaukon aiheuttajiksi paljastuivat CFC-kaasut eli pääasiassa jäähdytyslaitteiden freonit sekä sammutuslaitteistoissa käytetyt halonit. Montrealin pöytäkirjassa sovittiin näiden kaasujen tuotannon ja käytön lopettamisesta.

Sopimukseen myös sitouduttiin ja sitä on noudatettu hyvin. Seurantatutkimusten mukaan otsonikerrosta tuhoavien klooriyhdisteiden päästöt lähtivät

laskuun pian pöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen.

Käytännössä järjestelmä toimii niin, että teollisuusmaat maksavat kehitysmaille, että nämä ovat mukana sopimuksessa ja toteuttavat sitä. Montrealin pöytäkirjan kokonaiskustannukset ovat noin 3,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria.

– Jos miettii, mitä sillä on saatu aikaan, on vastauksena, että kertaalleen pelastettu maailma, huomautti ylitarkastaja Tapio Reinikainen Suomen ympäristökeskuksesta juhlatilaisuudessa pidetyssä paneelikeskustelussa.

Ilman Montrealia kohtalokkaat seuraukset Jos Montrealin pöytäkirjaa ei olisi solmittu, otsonikerroksen kohtalo olisi ollut huono. Mikäli otsonia vahingoittavien aineiden päästöt olisivat lisääntyneet kolmen prosentin vuosivauhdilla, vuonna 2020 yleinen otsonikato olisi ollut 17 prosenttia. Vuonna 2065 otsonikerros olisi ollut keskimäärin 110 Dobsonia, mikä vastaa 67 prosentin vähennystä, ja trooppinen otsoni olisi melkein hävinnyt ja otsoniaukot molemmilla navoilla ympärivuotiset. UV-säteilyn määrä olisi kaksinkertaistunut, mikä aiheuttaisi ihosyövän lisääntymisen voimakkaasti.

Vaikka tilanne nyt näyttää hyvältä, on otsonikerroksen tilaa seurattava jatkossakin tarkasti.

– Ilmastonmuutoksen takia tulevaisuuden ilmakehä on erilainen kuin 1980-luvulla, millä saattaa olla vaikutusta otsonikerroksen palautumiseen. Tämän takia tutkimusta tarvitaan edelleen eikä hyvään tilanteeseen ole varaa tuudittautua, muistuttaa tutkimusprofessori Erkki Kyrölä Ilmatieteen laitokselta. T

Eeva Nurmen vetämän paneelikeskustelun teemana oli Kigalista Kirkkonummelle – Miten Montrealin pöytäkirja näkyy arjessamme?

Paneelissa aiheesta keskustelivat SYKEn Tapio Reinikainen, Ilmatieteen laitoksen Kaisa Lakkala ja Suomen Kylmäliikkeiden Liiton Mika Kapanen.

Kylmäextra 2/2017

9

Kuni nk u us l uokk a puhaltimien

New York, Helsinki, Berliini, Shanghai missä ikinä oletkin

Tervetuloa tutustumaan

korkeimman hyötysuhteen

high-tec puhaltimiin

joiden päivittäinen energiansäästöpotentiaali on merkittävä

Uu

sim

ma

n

su

ku

po

lv

en

ilm

av

ra

ir

n op

tim oi

nt

i

Z Aplus

A ksiaalipuhallin FE2owlet + ECblue tai AC moottoritekniikka + moni toiminen ohjaussiipi = Teidän hyötynne on tehokkuus ja taloudellisuus

Flattop Semi Flattop On Top

ZAplus Uusi, älykäs puhallinjärjestelmä kuluttaa 20% vähemmän sähköä, jokaisella ZAplus puhaltimella voidaan säästää 150 euroa* vuodessa, saadaan aikaiseksi merkittävästi enemmän ilmavirtaa, voidaan asentaa kolmeen eri korkeuteen. On Top, Semi Flattop ja Flattop asennustavat mahdollistavat kustannustehokkaita ratkaisuja sekä joustavuutta asennuksissa. Lisätietoja löytyy kotisivuiltamme www.ziehl-abegg.fi tai ottakaa yhteyttä myyntiin. * Es i m er k k i l as k el m a: t uot ek ok o 800m m 6 - n a p a

Ilmanvaihtotekniikan, säätötekniikan ja käyttötekniikan kuninkuusluokka

Täy dellistä liikettä

ZAplus-Metropole_A4_FI.indd 1

13.03.2014 16:10:20

TEKSTI: MIKA KAPANEN

Kylmäalalla muutospaineita ”Mikään ei ole niin pysyvää kuin muutos” totesi aikoinaan antiikin kreikkalainen filosofi Herakleitos. Kylmäalalla tämä on pitänyt paikkansa kolme viime vuosikymmentä, jotka ovat olleet useamman muutoksen vauhdittamia. Eivätkä muutokset ole loppuneet, vaan alalla on edelleen suuria muutoksia meneillään.

E

nsin poistettiin otsonikerrokselle haitalliset aineet ja nyt ollaan poistamassa ilmaston lämpenemiseen vaikuttavat korkean ilmastonlämmitysvaikutuksen kylmäaineita. Muutokset tarkoittavat alalle uusien kylmäaineiden käyttöä, mutta myös aineiden uusien ominaisuuksien opiskelua. Ympäristönäkökohtien tilalle ovat tulossa turvallisuusnäkökohdat muun muassa kylmäaineiden palavuuden seurauksena.

Lainsäädäntö ohjasi aiemmin Alan dramaattinen muutos alkoi 1990-luvulla, kun oli luovuttava täysin halogenoitujen CFC-kylmäaineiden eli freonien käytöstä Montrealin pöytäkirjan mukaisesti, koska aineet ovat haitallisia otsonikerrokselle. Seuraavan aukeaman artikkeli LVI-lehdestä vuodelta 1988 kuvaa hyvin tätä silloin edessä ollutta muutoksen vaikutusta kylmäalan toimintatapoihin.

CFC-aineiden tilalle astuivat osittain halogenoidut HCFC-kylmäaineet, jotka olivat lievemmin otsonikerrokselle haitallisia. Euroopan unionissa sekä CFC- että HCFC-kylmäaineiden käyttöä rajoitettiin ja lopulta kiellettiin asetuksella otsonikerrosta heikentävistä aineista. Suurella osalla edellä mainituista aineista on myös korkea ilmastonlämmitysvaikutus, mutta ilmaston lämpeneminen ei ollut tuolloin päällimmäinen murhe ympäristösääntelyssä.

HCFC-aineista siirryttiin otsonikerrokselle haitattomiin osittain fluorattuihin HFC-aineisiin ja täysin fluorattuihin PFC-aineisiin. Nämä kylmäaineet sisältyvät Kioton pöytäkirjaan, mutta esimerkiksi niiden käytön valvonta, kiellot ja rajoitukset astuivat EU:ssa voimaan ensimmäisen ns. F-kaasuasetuksen myötä vuonna 2006.

Nyt ohjaa hinta ja saatavuus Kun viime vuosikymmeninä käytettävät kylmäaineet ovat vaihtuneet lainsäädännön muutosten vaikutuksesta, on nyt muutoksen ajavana voimana kylmäaineiden hinta ja saatavuus.

Euroopan unioin uusi F-kaasuasetus vaikuttaa voimalla koko kylmäalaan ja erityisesti tiettyjen kylmäaineiden käyttöön.

Vuoden 2017 aikana vaikutus on voimistunut erityisesti hinnannousujen ja saatavuuden heikkenemisen myötä. Pääsyy tähän ovat käytössä olevat kylmäainekiintiöt, joiden mukaisesti EU-markkinoilla myytävän uuden kylmäaineen määrät jaetaan eri toimijoiden kesken. Kiintiöt pienenevät vuoteen 2030 asti jatkuvasti.

Vaikutus on ollut suurinta korkeamman ilmastolämmitysvaikutuksen kylmäaineille sekä tietyille seoksille kuten R404A:lle. Kylmäainevalmistaja Honeywell on ilmoittanut lopettavansa vuoden 2018 alusta R404A:n toimitukset EU:n alueelle. Lisäksi tiettyjen seoksissa käytettävien kylmäainekomponenttien tuotantoa on supistettu ja näin ollen niiden saatavuus on vaikeutunut.

Oheisessa kuvassa on esitetty eri kylmäaineiden hinnankehitykset viime vuosina sekä vuodelta 2015 oleva ennuste tälle vuodelle. Pystyakselilla hinta on suhteellinen muutosta kuvaava hintataso, ei absoluuttinen €/kg. Nykyisin käytettävien kylmäaineiden hinnat ovat siis nousseet paljon nopeammin kuin vuonna 2015 arvioitiin.

Tämän vuoden aikana korkeamman ilmastolämmitysvaikutuksen kylmäaineiden listahinnat ovat nousseet voimakkaasti. Esimerkiksi kylmäainevalmistaja Chemoursin tämän vuoden aikana ilmoittamista neljästä uusimmasta korotusilmoituksesta laskettuna (korotukset voimaan 1.4., 1.5., 1.7. ja 1.9.) R404A:n hinta on noussut noin viisinkertaiseksi, R134a:n

Kylmäaineiden hinnat 7

R404A

R1234yf R134a/ R407C

6 5

5

01

2 ste nnu

e

R410A

ennu

R422D

4

ste 2 0

3

15

ennuste 2015

2 1 0

2015 HFO (A2L)

2017

2019 HFC (A1)

2021 Luonnolliset

Kuva Jukka Vettenranta, Combi Cool Oy.

Kylmäextra 2/2017

11

Eri kylmäainetyypit käyttörajoituksineen OTSONIHAITALLISTEN CFC- ja HCFC-kylmäaineiden kiellot perustuvat EY-asetukseen N:o 1005/2009 (ns. otsoniasetus).

HFC- ja PFC-aineille asetetut rajoitukset ja kiellot perustuvat EU-asetukseen N:o 517/2014 (ns. F-kaasuasetus) ja henkilö- ja pakettiautojen ilmastointilaitteita koskevaan direktiiviin 2006/40/EY (ns. MAC-direktiivi).

Kylmäaineryhmä

Käyttörajoitukset

CFCkylmäaineet

▸ ▸ ▸ ▸

suuren otsoni- ja merkittävän ilmastonlämmitysvaikutuksen omaavia kylmäaineita esim. R11, R12 ja R502 käyttö kielletty uusissa laitoksissa ja laitteissa 1.1.1995 alkaen käyttö kielletty huollossa 1.1.2001 alkaen

HCFCkylmäaineet

▸ ▸ ▸ ▸ ▸ ▸

pienen otsoni- ja merkittävän ilmastonlämmitysvaikutuksen omaavia kylmäaineita esim. R22, R401, R402, R403, R408, R409 käyttö kielletty uusissa laitoksissa ja laitteissa 1.1.2000 alkaen käyttö kielletty huollossa uusilla aineilla 1.1.2010 alkaen käyttö huollossa kierrätetyillä aineilla sallittu 31.12.2014 saakka käyttö kielletty huollossa 1.1.2015 alkaen

HFC- ja PFCkylmäaineet

▸ ▸ ▸ ▸ ▸ ▸

otsonikerrokselle haitattomia, mutta merkittävän ilmastonlämmitysvaikutuksen omaavia kylmäaineita esim. R134a, R404A, R407C, R410A, R507A käyttö uusissa laitoksissa ja laitteissa sallittu, paitsi erikseen luetellut laitteet ja sovellukset huoltokäytössä rajoituksia 1.1.2020 alkaen GWP-rajana 150 uusien automallien ilmastointilaitteissa 1.1.2011 alkaen GWP-rajana 150 kaikkien uusien autojen ilmastointilaitteissa 1.1.2017 alkaen

HFOkylmäaineet

▸ otsonikerrokselle haitattomia ja alhaisen ilmastonlämmitysvaikutuksen omaavia kylmäaineita ▸ esim. R1234ze, R1234yf ▸ HFO-kylmäaineille ei ole asetettu F-kaasuasetuksessa rajoituksia tai kieltoja

Hiilivedyt

▸o tsonikerrokselle haitattomia kylmäaineita, joiden ilmastonlämmitysvaikutus on käytännössä merkityksetön ▸ palavia ja herkästi syttyviä ▸ hiilivetykylmäaineet eivät kuulu F-kaasuasetuksen soveltamisalaan ▸ kylmäaineen täytösmäärissä ja laitosten ja laitteiden sijoituspaikoissa rajoituksia, joita on esitetty eri säädöksissä ja standardeissa

Ammoniakki, hiilidioksidi

▸o tsonikerrokselle haitattomia kylmäaineita, joiden ilmastonlämmitysvaikutus on ammoniakilla 0 ja hiilidioksidilla 1 ▸ ammoniakki myrkyllinen ja palava ▸ hiilidioksidi suurissa pitoisuuksissa tainnuttava ja tukahduttava ▸ eivät kuulu F-kaasuasetuksen soveltamisalaan ▸ kylmäaineen täytösmäärissä ja laitosten ja laitteiden sijoituspaikoissa rajoituksia, joita on esitetty eri säädöksissä ja standardeissa

Kylmähyllyköiden uusi standardi TectoDeck MD5 on uusi, tilatehokas kylmähyllykkö, joka maksimoi tuotenäkyvyyden, lisää tehokkuutta ja edistää päivittäistavaramyyntiä.

Lisätietoja Viessmann Kylmäjärjestelmät Oy, puh. 019 537 8000 www.viessmann.fi



Alhainen energiankulutus – patentoitu ilmaverho



Erinomainen tilatehokkuus



Maksimaalinen tuotenäkyvyys



Helppo huoltaa ja pitää puhtaana



Suomalaista laatutuotantoa

Kylmäala ei ole muutospaineissa ensimmäistä kertaa.

Vuonna 1988 LVI-lehdessä kirjoitettiin aiheesta näin.

n. kaksinkertaiseksi, R407C:n 2,4-kertaiseksi ja R410A:n sekä R407A:n noin kolminkertaiseksi. Vastaavasti Honeywellin kaksi uusinta korotusilmoitusta (10.5. ja 13.7.) on nostanut mainittujen kylmäaineiden hintoja noin kaksinkertaiseksi.

Kummankaan yhtiön korotusilmoituksissa ei juurikaan puhuta muutoksista saatavuudessa.

Kylmäaineiden ominaisuudet muuttuvat Poistuneille ja nyt poistuville kylmäaineille on ollut tarjolla vaihtoehtoisia korvaavia kylmäaineita. On kuitenkin huomattava, et-

tä osasta korvaavia kylmäaineita ei ole ollut pitkäaikaisratkaisuksi, vaan ne on lähinnä tarkoitettu siirtymäajan kylmäaineiksi.

Pitkäaikaiseksi ratkaisuksi tarkoitetut uudet kylmäaineet ovat alhaisen ilmastolämmitysvaikutuksen aineita tai seoksia.

Tällaisia kylmäaineita ovat muun muassa uudet fluoratut tyydyttämättömät hiilivedyt (olefiinit), joita kutsutaan HFO-aineiksi, sekä luonnolliset kylmäaineet, kuten hiilivedyt, ammoniakki ja hiilidioksidi.

Näiden aineiden käyttöönotossa tulee huomioida mahdollinen kylmäaineen turvallisuusominaisuuksien muuttuminen esimerkiksi palamattomasta palavaksi. T Kylmäextra 2/2017

13

TEKSTI: SAARA KERTTULA KUVAT: HOK-ELANTO, SAARA KERTTULA

R404A vaihtuu muihin aineisiin Kaupan kylmässä yleisesti käytetyn kylmäaineen R404A:n hinta on noussut dramaattisesti tämän vuoden aikana. Nyt onkin korkea aika alkaa tähyillä korvaavia kylmäaineita. HOK-Elannolla vaihtourakka on käynnistynyt tänä syksynä.

HOK-Elanto on varautunut kierrätykseen hankkimalla sata kylmäainepulloa, mikä mahdollistaa tarvittaessa noin 5 000 kg:n varastoinnin.

S

uomalaisissa kaupan kylmän kohteissa on tänä vuonna aktivoiduttu ja ryhdytty vaihtamaan kylmäaine R404A:ta korvaaviin kylmäaineisiin. Taustalla on erityisesti huoli kyseisen kylmäaineen saatavuudesta ja voimakkaasta hinnannoususta.

HOK-Elannossa vaihtourakka on käynnistetty yhdellä pilottikohteella, Keravalla sijaitsevalla Kalevan Alepalla. Pilottikohteessa kaikki on sujunut hyvin.

– Kokemuksemme ovat positiivisia eikä kohteessa ole havaittu mitään normaalista poikkeavaa, kuten vuotoja tai vastaavaa. Vaihdoissa käytämme R449A-kylmäainetta (kauppanimi Opteon XP40), kertoo huoltopäällikkö Mikko Keitaanranta HOK-Elannolta.

– Tänä vuonna tulee lisäksi ainakin yksi isompi kohde, Prisma Olari (1 500 kg), kylmäainevaihdon kohteeksi.

HOK-Elannolla on tehty kylmäainevaihdolle suunnitelma ja aikataulu, joka on esitetty liiketoiminnan johdolle, joka puolestaan hyväksyy ja korvamerkitsee omasta näkökulmastaan kaupallisesti oikeat kohteet.

– Vaihtotahti tulee olemaan 3 000–5 000 kg vuosi. Liikepai-

HOK-Elannolla vaihtotahti tulee olemaan 3 000–5 000 kg vuosi.

Liikepaikat ovat kovin eri kokoisia, joten myös kohteiden määrä vaihtelee riippuen siitä, missä yksikössä toimitaan, Mikko Keitaanranta kertoo.

Suomen Teollisuuskylmä Oy 1/3

TEOLLISUUDEN KYLMÄRATKAISUT - KYLMÄLAITOKSET - NH3,CO2,HFC - LÄMPÖPUMPUT - ASENNUS/HUOLTO

SUOMEN TEOLLISUUSKYLMÄ OY Pinninkatu 53 B, 33100 TAMPERE p.010 583 2900 www.teollisuuskylma.fi

kat ovat kovin eri kokoisia, joten myös kohteiden määrä vaihtelee riippuen siitä, missä yksikössä toimitaan.

HOK-Elannolla on kaupallisia kylmälaitoksia liki kaksi sataa, joista noin 70 prosenttia toimii vielä R404A:lla.

Vain pientä säätöä Vaihto on sujunut Keitaanrannan mukaan hyvin, säätöihin on tarvinnut tehdä vain pieniä muutoksia.

– Energianhallintaprosessiimme kuuluu jo luonnostaan asetusarvojen tarkka seuranta, vaihdon yhteydessä ne tarvittaessa tarkistetaan.

Varsinaisia muutoksia laitteisiin ei kylmäainevaihdon yhteydessä tarvita.

– Kylmäainevaihdon vaikutus myymälässä on lähinnä vaihdon aiheuttama käyttökatko. Siihen kuluva aika riippuu siitä, miten nopeasti vanha kylmäaine saadaan järjestelmästä pois ja tarvittavat muut toimet, muun muassa kuivainsuodattimien vaihdot, saadaan tehtyä ja uudet kylmäaineet tankattua. Mikäli aikaikkuna muodostuu niin pitkäksi, että kylmäsäilytettävien tuotteiden lämpötilat ovat vaarassa ylittyä tai pakastetuotteet sulaa, pitää harkita kylmä- tai pakastekonttia kohteen tuotteille vaihtotyön ajaksi.

Pilottikohde valikoitui muista syistä eikä sieltä ole riittävän pitkäaikaista tietoa aiemmasta energiankulutuksesta, jotta sen perusteella voisi sanoa, toteutuuko kylmäainevalmistajan ilmoittama energiasäästöpotentiaali, joka on plussapuolella (MT) 8–12 prosenttia ja pakkaspuolella (LT) 3–4 prosenttia. Tietoa energiansäästöstä saadaan sitä mukaan, kun kohteita kertyy lisää.

Käytetyn kylmäaineen vastaanotto maksutta

Analyysi laboratoriossamme

Asiakas saa meiltä tyhjiöidyt kaasupullot (12L, 61L, 950L) keräystä ja lajittelua varten maksutta 6 kuukauden vuokra-ajalla. Lajitellut kylmäaineet vastaanotetaan maksutta*. CTS- sähköisen pullonseurantajärjestelmän avulla kaasupullon sisältämän kylmäaineen laadun ja historian jäljittää vaivattomasti pulloihin merkatun QR-koodin avulla.

Jotta eri kaasukomponentit eivät sekoitu keskenään talteenottopullojen pitää olla tyhjiöityjä 90 mbar absoluuttiseen paineeseen.

SFS-EN-378 standardin mukaiset ohjeet koskien talteenottoa ja hävittämistä: Erilaisia kylmäaineita ei saa sekoittaa, ja ne on varastoitava eri säiliöissä.

Kylmäainetta ei saa laittaa säiliöön, joka sisältää erilaista tai tuntematonta Eco Scandic Oy Y-tunnus: 2703169-1 © Eco Scandic Oy

Hyttitie 4B 00700 HELSINKI FINLAND

Puh. 0207514700 etunimi.sukunimi@ecoscandic.fi www.ecoscandic.fi

Kierrätys arvossaan – Tällä hetkellä kylmäaineiden hinnoittelu ohjaa tähän toimintamalliin ja näihin kylmäaineisiin. Mikäli markkinassa tapahtuu radikaaleja muutoksia, voivat myös valitut kylmäaineet vaihtua, Keitaanranta kertoo.

– Huomionarvoista on se, että vaihdon yhteydessä saadaan talteen vanha R404A-kylmäaine, jota voidaan käyttää huolloissa omissa samanlaisissa laitteissa (SFS-EN 378-4:2016 6.2.3.2).

Kierrätyksen arvo on taloudellisestikin varsin merkittävä– 3 000–5 000 kg vuosikulutuksella, mikäli kaikki aine on kierrätettyä ja ostoilta vältytään, merkitsee se 200 000– 400 000 euron vuotuista säästöä riippuen kylmäaineen hinnasta ja hinnoittelusta, Keitaanranta huomauttaa.

Vuosittain tarvittavan kylmäaineen määrä vaihtelee hyvin paljon riippuen projekteista ja kylmäainevuodoista.

HOK-Elanto on varautunut kierrätykseen hankkimalla sata kylmäainepulloa, mikä mahdollistaa tarvittaessa noin 5 000 kg:n varastoinnin.

– Eli strategisesti valittuihin kohteisiin tehdään kylmäaineen vaihto, jotta kierrätettävää kylmäainetta riittäisi huollossa tarvittava määrä muihin omiin kohteisiin, Keitaanranta selventää.

Tähän toimintamalliin ovat kannustaneet varsin radikaalit muutokset R404A:n saatavuudessa ja hintakehityksessä.

Jotkut kylmäainevalmistajat ovat ilmoittaneet lopettavansa R404A:n toimitukset EU:n alueelle ensi vuoden alussa. Heikentyvä saatavuus näkyy hinnoissa.

– R404A:n hinta on noin nelinkertaistunut tämän kesän aikana, Keitaanranta toteaa. T

Regenerointi

Toimitus asiakkaalle

kylmäainetta. Säiliössä jo olevaa tuntematonta kylmäainetta ei saa päästää ilmakehään, vaan se on tunnistettava ja regeneroitava tai hävitettävä asianmukaisesti.

Regeneroidulle (puhdistetulle) kylmäaineelle laaditaan laatusertifikaatti AHRI-700 sekä ISO 11650 standardien mukaisesti.

Tarjoamme mm. R404A, R134a, R407C, R410A, R422D kylmäaineita edullisesti.

Tiedustele kylmäaineiden saatavuutta ottamalla meihin yhteyttä. * Kontaminoidusta tai regenerointiin kelpaamattomasta kylmäaineesta peritään hävitysmaksu 4,50€/kg

Kylmäextra 2/2017

15

TEKSTI: DAKOTA LAVENTO

Kumpikin parempi Valinta NH3:n ja CO2:n välillä kannattaa tehdä sovelluksen ehdoilla.

T

eollisessa kylmässä tilanne sopivaa kylmäainetta uuteen kohteeseen valittaessa on Johnson Controls Finland Oy:ssä suunnittelijana työskentelevän Laura Pulkin mukaan miellyttävä. Huonoa vaihtoehtoa kun ei tarvitse valita.

Synkkiä pilviä ei myöskään ole näköpiirissä, sillä toisin kuin monesta kaupankylmän ammattilaisesta on omalla tontillaan tuntunut, teollisessa kylmässä F-kaasuasetus ei ole pakottamassa luopumaan toimivasta ja hyväksi koetusta kylmäainevaihtoehdosta.

Niille, jotka mielellään pitäytyvät tutussa ja turvallisessa, on rauhoittavaa, että ammoniakki NH3 on yhtä varteenotettava vaihtoehto kuin ennenkin. Uudesta kiinnostuneita ilahduttaa, että myös hiilidioksidi CO2 tekee teolliseen kylmään tuloaan paitsi Euroopassa, myös meillä Suomessa.

Kuva: iStockphoto

Ominaisuudet vaikuttavat soveltuvuuteen

pi kuin ammoniakin, joten ammoniakilla nestelinjojen putkikoot ovat pienemmät.

Nopeassa pakastuksessa CO2 vahvoilla Ammoniakki on maailman vanhin yhtäjaksoisesti käytössä ollut kylmäaine. Se on vuosikymmenten kuluessa säilyttänyt vahvan asemansa teollisessa kylmässä ja erityisesti 2000-luvulla vahvistanut asemiaan muun muassa urheilupaikkarakentamisessa. Esimerkiksi jäähalleissa ammoniakista on tullut lähes vakioratkaisu, kun erityisesti pienemmissä harjoitushalleissa vielä joitakin vuosia sitten päädyttiin useimmiten R404A:han. Viime aikoina on muutaman jäähallin jäähdytys toteutettu CO2:lla.

Teollisessa kylmässä ammoniakkilaitoksista on vielä ylivoimaisesti enemmän kokemuksia kuin hiilidioksidilaitoksista.

Ainakin toistaiseksi ammoniakki on osoittautunut kustannustehokaammksi ja toimivammaksi ratkaisuksi useimmissa teollisen kylmän ratkaisuissa. Poikkeuksiakin kuitenkin on.

– Todella kylmissä sovelluksissa, kuten yli –40°C:n pakastuslaitoksissa, ammoniakki jää toiseksi, Laura Pulkki toteaa.

Alle –35°C höyrystymislämpötiloilla hiilidioksidi voi jo olla ammoniakkia energiataloudellisesti kannattavampi ratkaisu, eikä ammoniakin toiminta-alue riitä paljoa alle –40°C sovelluksiin. NH3/CO2-kaskadilaitoksen edut tulevat parhaiten esille pakastuksessa. Höyrystymislämpötilan lasku –40°C:sta –50°C:een nopeuttaa pakastusta ja hyötysuhde pysyy 2-portaista NH3-laitosta parempana. Hiilidioksidin mahdollistama –50°C höyrystymislämpötila lyhentää sekä pakastustunneleissa että levypakastimilla pakastusaikaa noin 25 prosenttia.

Tärkeimmillä luonnon kylmäaineilla – ammoniakilla, hiilidioksidilla ja hiilivedyillä – on kaikilla omat etunsa, mutta myös rajoitteensa. Oikoteitä niiden soveltamisen laajentamiseen ei ole, vaan enemmänkin pitäisi puhua luonnollisten kylmäaineiden ”phase-up”-prosessista F-kaasujen ”phase-down”-prosessin rinnalla, huomauttaa Danfoss Oy:ssä asiantuntijana työskentelevä Esko Kaappola.

Oikoteitä ei siis ole, eikä toisaalta turvallisuus- ja muista syistä kaikkia jäähdytyksen sovellutuksia tulla näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ratkaisemaan ilman HFC-aineita. Onneksi kuitenkin HFC-aineetkin kehittyvät ja useita ympäristölle vähemmän haitallisia vaihtoehtoja on jo tullut markkinoille.

Helpoimmalla pääsee, kun projekti toteutetaan tutuksi tulleella, varmaksi koetellulla tavalla. Jotta järkeviä päätöksiä kahden omilla alueillaan erinomaisen kylmäaineen, hiilidioksidin ja Investointikustannukset selville ammoniakin, välillä voisi jatkossa tehdä, on otettava huomioon Hiilidioksidikylmällä on pitkään ollut painolastinaan maine kilniiden ominaisuudet ja soveltuvuus suunnitpailijoihin verrattuna hintavampana ratkaiteilla olevaan laitokseen. suna. Laura Pulkin mukaan teollisen kylmän – Kumpikin kylmäainehan on erittäin hyvä: näkökulmasta ylikriittisten CO2-laitosten molempien ODP on 0 ja GWP ≤ 1. Kummallaenergiatehokkuus ja kustannustaso on parankin on myös hyvät lämmönsiirto-ominaisuutunut kaupan kylmästä tuttujen konepukkien det ja alhainen viskositeetti, Pulkki luettelee. ja tuotekehityksen myötä, mutta ammoniakin Erojakin löytyy, sillä tiheydeltään ja höyetumatkaa on haastavaa kiriä kiinni. Euroopasrystymislämmöltään aineet poikkeavat toisa toteutetuista varhaisista kohteista on Pulkin sistaan selkeästi. Ammoniakin höyrystymismukaan otettu opiksi. lämpö on hiilidioksidiin verrattuna erittäin – CO2 ei ole ollut suoraan kilpailukykyinen suuri. Hiilidioksidihöyryllä puolestaan tiheys ammoniakin kanssa. Onkin aina syytä huolelon huomattavasti suurempi, joten laitosten lisesti selvittää, milloin sitä kannattaa käyttää. kompressorien koot sekä imu- ja paluulinjan "Kumpikin kylmäainehan on Kannattavuuslaskelmien tueksi on kuitenputkikoot ovat pienemmät. Toisaalta hiili- erittäin hyvä", toteaa Laura Pulkki. kin hankala löytää luotettavia ja hyvin toteuKuva: Laura Pulkki dioksidinesteen tiheys on suhteessa pienemtettuja kustannusselvityksiä jo toteutuneista

16

kohteista. Laajempaa dataa CO2-ylikriittisen laitoksen investointikustannuksista ammoniakkikoneistoon verrattuna ei ole vielä maailmaltakaan saatavissa. Kaupan kylmästä tutut ratkaisut ovat laskeneet merkittävästi ylikriittisen CO2-laitoksen valmistuskuluja.

Pulkki korostaa, että hintoja verratessa tulee tiedostaa, mitä eroja laitteissa on ja kumpi ratkaisu kohdetta paremmin palvelee.

Toki hiilidioksidin etuna on, että se on harmiton aine elintarvikkeille, kun taas tuotanto- tai varastotiloissa tapahtunut ammoniakkivuoto pilaa pakkaamattomat elintarvikkeet.

Hyvin suunniteltu, asennettu ja huollettu ammoniakkilaitos on kuitenkin vähintään yhtä turvallinen. Ammoniakkilaitosten turvallisuudesta todistavat myös Suomessa äärimmäisen harvoin tapahtuvat ammoniakkivuodot.

Ammoniakin vuotoriskiä voidaan vielä rajata "Luonnollisilla kylmäaineilla on käyttämällä tarvittaessa välillistä jäähdytystä. etunsa, mutta myös rajoitteensa", Energiansäästöt selville On myös muistettava, ettei hiilidioksidisanoo Esko Kaappola.

Energiankulutuksen vertailusta löytyy maail- Kuva: Hannu Salovaara, Danfoss kaan ole vaaraton kylmäaine. Pitoisuuksien malta ristiriitaista tietoa. Aina CO2/NH3-lainoustessa vuodon seurauksena se voi hajuttosten toteutuneet energiasäästöt eivät ole tomana olla jopa vaarallisempi kuin itsestään osoittautuneet odotetun suuruisiksi. tehokkaasti varoittava ammoniakki. Vuotojen varalta tilat tuSyiksi CO2/NH3-kaskadin odotettua huonompaan hyöty­ leekin ehdottomasti varustaa CO2-ilmaisimilla. suhteeseen on arveltu esimerkiksi samojen lämmönsiirtimien käyttöä kuin ammoniakilla. Virtausnopeudet ovat laskeneet pienemmällä massavirralla ja lämmönsiirto on heikentynyt. Kohti pienempiä ammoniakkitäytöksiä Syyksi on arveltu myös liian pienten kiertolukujen käyttöä Esko Kaappolan mukaan ammoniakin myrkyllisyydestä aiheutupakastuksessa, jolloin alun suurilla tehoilla on päädytty kui- via haittoja on onnistuttu vähentämään muun muassa pienenvahöyrystämiseen. Kaikissa laitoksissa ei ole myöskään kuu- tämällä kylmäainetäytöksiä. Perinteisin keino tässä on ollut siirmakaasusulatus ollut käytössä ja vaihtoehtoiset sulatustavat tyminen välilliseen jäähdytykseen, mutta myös muita ratkaisuja ovat kuluttaneet odotettua enemmän energiaa. on. Tasapainoa hyötysuhteen, kylmäainetäytöksen ja turvallisuuSäästö pakastusajassa ja tuotannossa on saanut asiakkaan den välillä voidaan hakea itsenäisillä yksiköillä, joita ovat: pitämään investointia kannattavana, vaikka energiankulutukF NH3/CO2-liuosjärjestelmät sessa tavoitellut säästöt eivät ole aina toteutuneet.

F Suorahöyrysteiset NH3-järjestelmät F Erittäin pienen täytöksen NH3-järjestelmät NH3/CO2-liuosjärjestelmässä hiilidioksidi ei toimi varsiMielikuvat vaikuttavat naisena kylmäaineena, vaan se korvaa väliaineena käytettäToteutuneista kohteista ja niiden kannattavuudesta tehdyis- vän glykolin tai muun liuoksen. Parantunut energiatehokkuus tä selvityksistä voinee päätellä, että CO2 tuodaan teolliseen ja muut säästöt perustuvat hiilidioksidin hyviin lämmönsiirkylmään, vaikka ammoniakki toimisi paljon paremmin. Ehkä to-ominaisuuksiin ja alhaisiin pumppauskustannuksiin. Myös mielikuvat ovat ratkaisseet ja vertailutilanteessa ovatkin olleet ammoniakki-vesi-liuosta on alettu käyttää kylmäliuoksena. vastakkain ammoniakin myrkyllisyys ja toisaalta hiilidioksidin Muita keinoja ammoniakkitäytösten pienentämiseen ovat tarjonkalliiksi mielletyt kustannukset. neet muun muassa lämmönsiirtimien kehitys sekä niin sanotut kui– Ammoniakkiin tottumattomat mieltävät hiilidioksidin tur- vahöyrysteiset ratkaisut mahdollistavat elektroniset paisuntaventtiivallisemmaksi ja siten suotavammaksi kylmäaineratkaisuksi, lit. Ilman ja ammoniakin välisten lämmönsiirtimien sisätilavuudet Pulkki arvelee. ovat pienentyneet merkittävästi siirryttäessä kuumasinkityistä teräs-

Esimerkkikaavio NH3/CO2 -kaskadikoneistosta High stage – NH3

Low stage – CO2

CO2 reciever

Low stage – Compressor(s)

High stage – Compressor(s) Cascade cooler

Low stage – Evaporator

Low stage – Liquid pump

Low stage – Expansion valve

High stage – Expansion valve

Kylmäextra 2/2017

17

pattereista ruostumattomaan teräkseen ja alumiiniin.

Eräs mahdollisuus täytösten pienentämiseen ovat NH3/ CO2-kaskadikoneistot, joilla tyypillisesti voidaan vähentää ammoniakkitäytöstä 70–90 prosenttia verrattuna pumppukiertoiseen ammoniakkikoneistoon. Ammoniakkia sisältävä koneisto voidaan sijoittaa konehuoneeseen, jolloin pienennetään ammoniakkivuodon ympäristölle, henkilöille tai elintarvikkeille aiheuttamaa riskiä. Jäähdytettävissä kohteissa kierrätetään hiilidioksidia. Hiilidioksidin lämmönsiirto-ominaisuuksien vuoksi saavutetaan matalissa höyrystymislämpötiloissa ammoniakkia parempi suorituskyky ja hyötysuhde, Kaappola kertoo.

Kummallakin paikkansa Laura Pulkki painottaa, että ammoniakilla on jatkossakin vahva asema teollisessa kylmässä edullisena ja teknisesti yksinkertaisena ratkaisuna. Sen vahvuudet kylmäaineena korostuvat etenkin suurilla jäähdytystehoilla.

– Hiilidioksidi kuitenkin haastaa hyvillä ominaisuuksillaan perinteitä pakastuksessa, jossa höyrystymislämpötilat ovat alle –35°C sekä lämmönsiirtoliuosten korvaajana välillisessä jäähdytyksessä. Se on toimiva ratkaisu myös kylmävarastoissa, joissa pakkasteho kylmätehoon verrattuna on pieni ja lämmön talteenotto on tärkeässä roolissa. Sitä on syytä harkita myös kohteissa, joissa ammoniakin rajaamista konehuoneeseen ei koeta riittäväksi ratkaisuksi, Pulkki toteaa.

NH3/CO2-kaskadit ovat vakiinnuttaneet asemaansa varsinkin Isossa-Britanniassa, Keski-Euroopassa ja Espanjassa, ja laitoksia rakennetaan yhä enemmän muuallakin Euroopassa.

– Suomen ensimmäiset CO2 kaskadikoneistolla jäähdytetyt teolliset pakkasvarastot rakennettiin viime vuosikymmenen lopussa. Nyt on rakenteilla useita teollisia varastoja ja suuria logistiikkakeskuksia, joita jäähdytetään CO2/NH3-kaskadikoneistoilla ja CO2 transkriittisillä koneistoilla, Pulkki sanoo.

Hän painottaakin, että teollisen kylmän ratkaisuina ovat jatkossa sekä ammoniakki että hiilidioksidi. Kokemus, saadaanko suurten tehojen laitteita hiilidioksidilla ja käytännön energiankulutusluvut tulevat näyttämään tarkemmin tekniikan suuntaa ja millä alueella kumpikin aineista on vahvimmillaan.

Myös ammoniakkikoneistojen energiatehokkuutta ja toimivuutta kehitetään edelleen. Huonon hyötysuhteen luistitehonsäätöä on korvattu taajusmuuttajalla ohjatulla pyörimisnopeuden säädöllä. Hyvää kuumakaasusulatusta voidaan edelleen parantaa siirtymällä höyrystinkohtaisesta sulatuspaineen säädöstä sulatuslauhteen poistoon uimurilla. Kummassakin menetelmässä tulee rajoittaa kuumakaasusulatusputkistoon menevän kaasun painetta, millä pienennetään merkittävästi paineiskujen riskiä. Lisäksi kuumakaasusulatus on helpompi toteuttaa ammoniakilla kuin hiilidioksidilla, Esko Kaappola muistuttaa.

Ratkaisu kylmäainevaihtoehtojen välillä voidaan jatkossakin teollisessa kylmässä tehdä puhtaalta pöydältä ja valita sovelluksen kannalta paras ratkaisu. T

Jutussa on käytetty lähteenä Laura Pulkin luentoa Kylmätekniikan koulutuspäivillä 2017 ”Teollinen kylmä – ammoniakki vs. hiilidioksidi” ja Esko Kaappolan luentoa Kylmätekniikan koulutuspäivillä 2017 ” Ammoniakki- ja CO2-teknologian kehitysnäkymiä”.

TEKSTI: MIKA KAPANEN

Mitä kylmäainetta käytetään nyt ja tulevaisuudessa?

Kylmäainetta valittaessa on kiinnitettävä huomiota kylmäaineen turvaluokituksen lisäksi ainakin kylmäkoneiston sijaintipaikkaan, sovellukseen ja pääsyluokkaan. On myös hyvä muistaa, että osasta korvaavia HFC-kylmäaineita ei ole pitkäaikaisratkaisuksi.

V

astaus otsikon kysymykseen on enemmän kuin tuhannen taalan arvoinen. Vastaus riippuu esimerkiksi siitä, onko kyseessä olemassa olevan laitoksen huolto ja kunnossapito vain lähivuosien ajan vai uuden kylmälaitoksen suunnittelu ja rakentaminen seuraavien vuosikymmenien käyttöajalle.

Tähän asti kylmäaineita on säännelty niiden ympäristöominaisuuksien, kuten otsonikerrokselle haitallisuuden ja ilmastonlämmitysvaikutuksen (GWP-arvo) perusteella. Ympäristölle haitattomampien uusien kylmäaineiden myötä terveys- ja turvallisuusominaisuudet nousevat tärkeään rooliin.

alemman syttymisrajan (LFL), palonopeuden ja palamislämmön mukaan. Luokan 1 kylmäaine ei syty eikä pala ilmakehän paineessa (101,3 kPa) ja 60°C lämpötilassa, kun taas luokan 3 aineet ovat syttyviä ja palavia kylmäaineita, kuten hiilivetyjä.

Nyt poistuvat HFC-kylmäaineet ovat suurimmalta osalta A1-luokan kylmäaineita eli ne eivät ole syttyviä tai myrkyllisiä. Tarjolla olevista vaihtoehtoisista korvaavista kylmäaineista vain pieni osa on luokiteltu A1-luokkaan. Uusien ja alhaisen ilmastonlämmitysvaikutuksen (GWP-arvo alle 600) kylmäaineiden luokitus on yleisesti ottaen A2L tai A3. Mitä alhaisempi GWP-arvo kylmäaineelle on, sitä todennäköisemmin se kuuluu A2L- tai A3-luokkaan.

Uudet ominaisuudet nousevat esiin

Kylmäaineen valinnassa huomioitava Kylmäaineet voidaan jakaa ryhmiin niiden terveys- ja turvalli- monta tekijää suusvaikutusten, käytännössä niiden myrkyllisyyden ja syttymisherkkyyden, mukaan.

Kylmäaineet jaetaan kahteen ryhmään, A ja B, niiden myrkyllisyyttä kuvaavan työperäisen altistuksen arvon mukaan.

Lisäksi kylmäaineet jaetaan nykyisin neljään ryhmään niiden

Kylmäaineiden turvaluokituksen periaatteet Pienempi myrkyllisyys (terveydelle haitaton)

Suurempi myrkyllisyys (terveydelle haitallinen)

Korkeampi syttyvyys

A3

B3

Alhaisempi syttyvyys

A2L

B2L

Syttyvä

A2

B2

Ei syttyviä

A1

B1

Turvaryhmä

Kylmäainetta valittaessa on kiinnitettävä huomiota kylmäaineen turvaluokituksen lisäksi ainakin kylmäkoneiston sijaintipaikkaan, sovellukseen ja pääsyluokkaan. Nämä tekijät on tarkemmin kuvattu esimerkiksi standardissa EN378-2:2015.

Edellä mainittujen tekijöiden vaikutus on aina tarkasteltava, kun suunnitellaan uutta kylmälaitosta tai vaihdetaan kylmäainetta olemassa olevaan laitokseen.

Standardissa EN 378-2 määritellään kylmäjärjestelmien ja -laitteiden sisältämien kylmäaineiden enimmäistäytösmääristä ja laitteiden rakenteesta ja sijoituspaikasta. Nykyisin käytössä olevat HFC-aineet ovat turvaluokassa A1, jolloin kylmälaitteita ja -järjestelmiä saa sijoittaa melko vapaasti ja täytösmäärien koko voi olla suuri. Uusista, korvaavista kylmäaineista suuri osa on luokiteltu turvaluokkaan A2L, jolloin kylmäaineen täytösmäärää on rajoitettu riippuen kylmälaitteen tai -järjestelmän sovelluksesta ja järjestelmän osien sijainnista. Tätäkin tiukemmat rajoitukset koskevat palavia A3-luokan kylmäaineita.

Aikaperspektiivi vaikuttaa valintaan – väliaikainen vai pitkäaikainen Osasta korvaavia HFC-kylmäaineita ei ole pitkäaikaisratkaisuksi, vaan ne on lähinnä tarkoitettu väliaikaisiksi kylmäKylmäextra 2/2017

19

Uusia ja korvaavia kylmäaineita eri sovelluksiin Nykyinen kylmäaine (turvaluokka, GWP-arvo)

Uusia/korvaavia kylmäaineita (turvaluokka, GWP-arvo)

Sovellus, jossa uutta / korvaavaa kylmäainetta voidaan käyttää Veden- ja nesteenjäähdyttimet ”chillerit”, lämpöpumput

R134a (A1, 1 430)

R410A (A1, 2 088) R407C (A1, 1 774)

R404A (A1, 3 922) R507A (A1, 3 985)

Ilmastoinnin jäähdytys, ilmastointilaitteet

Kaupan kylmälaitteet, ammattikylmälaitteet

R450A (A1, 605)

▯

▯

R513A (A1, 631)

▯

▯

R1234yf (A2L, 4)

▯

▯

R1234ze (A2L, 7)

▯

▯

R452B (A2L, 698)

▯

▯

R454B (A2L, 466)

▯

▯

R455A (A2L, 145)

▯

▯

R444B (A2L, 296)

▯

R407F (A1, 1 825)

▯

R448A (A1, 1 387)

▯

R449A (A1, 1 397)

▯

R452A (A1, 2 140)

▯

R454A (A2L, 238)

▯

R454C (A2L, 148)

▯

R404A (A1, 3 922)

R449A (A1, 1 397)

lauhdutinyksiköt

R407A (A1, 2 107) R407F (A1, 1 825)

R449A (A1, 1 397)

▯

aineiksi johtuen niiden korkeammasta GWP-arvosta. Kun GWP-arvo on alle 2 500, on etuna se, etteivät niitä koske nykyisen F-kaasuasetuksen käyttö- ja huoltokiellot, vaan niitä voidaan käyttää myös vuoden 2030 jälkeen aina kylmälaitoksen käyttöiän päättymiseen saakka. Näistä kylmäaineista osa on suunniteltu korvaamaan esimerkiksi R404A suoralla vaihdolla ilman suurempia muutos- ja huoltotöitä (ns. drop-in-kylmäaine). Tällöin on varmistuttava, että laitoksen komponentit soveltuvat ominaisuuksiltaan, vaikkapa suurimman sallitun paineen kestoltaan, uudelle kylmäaineelle. Selvää on, etteivät HFC-aineille tarkoitetut kylmälaitokset ja komponentit sovellu hiilivedyille tai hiilidioksidille.

Pitkäaikaiseksi ratkaisuksi tarkoitetut uudet kylmäaineet ovat erittäin alhaisen GWP-arvon aineita tai seoksia. Tällaisia kylmäaineita ovat muun muassa uudet fluoratut tyydyttämättömät hiilivedyt (olefiinit), joita kutsutaan HFO-aineiksi, sekä luonnolliset kylmäaineet, kuten hiilivedyt, ammoniakki ja hiilidioksidi.

Eri kylmäaineista ja sovelluksista F-kaasuasetuksen erilaiset kiellot ja rajoitukset voivat koskea kylmäaineita sovelluksesta riippuen. Yhteisenä tekijänä kaikille kylmäaineita käyttäville sovelluksille on, että F-kaasuasetus tulee muuttamaan käytettävät kylmäaineet alhaisemman GWP-arvon kylmäaineisiin seuraavan vuosikymmenen aikana. Kylmälaitteiden ja -järjestelmien huoltoa silmällä pitäen on muistettava, että kun kylmäaineen GWP-arvo on alle 2 500, eivät F-kaasuasetuksen huoltokäyttökiellot ja -rajoitukset koske sitä.

20

Ilmastoinnin jäähdytys ja ilmastointilaitteet F-kaasuasetuksessa ilmastointilaitteille on annettu kaksi erillistä kylmäaineiden GWP-arvoon liittyvää kieltoa. Kiellot koskevat siirreltäviä huonekohtaisia ilmastointilaitteita ja niin sanottuja single-split-ilmalämpöpumppuja. ”Jäähdytyslaitteet”-kielto ei koske ilmastoinnin jäähdytystä.

Ilmalämpöpumpuissa, joissa on yksi sisäyksikkö ja yksi ulkoyksikkö (ns. single split) saa käyttää 1.1.2025 alkaen vain alle 750 GWP-arvon kylmäaineita. Markkinoille on tullut esimerkiksi R32-kylmäainetta (GWP-arvo 675) käyttäviä lämpöpumppuja.

Siirreltävissä huonekohtaisissa ilmastointilaitteissa saa 1.1.2020 alkaen käyttää kylmäaineena vain niitä, joiden GWP-arvo on alle 150.

Yli 2 500 GWP-arvon kylmäaineita ja niiden 40 CO2ekvivalentti­tonnia vastaava täytösmäärä kilogrammoina Kylmäaine R125

GWP-arvo

40 tonnia CO2-ekv. (kg)

3 500

11,4

R404A

3 922

10,2

R422A

3 143

12,7

R422D

2 729

14,7

R428A

3 607

11,1

R434A

3 245

12,3

R507

3 985

10,0

R508A

13 214

3,03

R508B

13 396

2,99

Kaupan ja ammattikeittiön kylmälaitteet ja lauhdutinyksiköt F-kaasuasetuksessa kaupan ja ammattikeittiön kylmälaitteille on annettu kylmäaineiden GWP-arvoon liittyviä kieltoja. Kiellot koskevat sekä omakoneellisia kalusteita, keskuskoneikkoja että lauhdutinyksiköitä.

Kaupan ja ammattikeittiöiden käyttöön tarkoitetuissa omakoneellisissa jääkaapeissa ja pakastimissa pitää käyttää kylmäaineita, joiden GWP-arvo on alle 2 500 1.1.2020 alkaen.

Kielto tiukkenee 1.1.2022 alkaen, jolloin GWP-arvon on oltava alle 150. Käytännössä tämä tarkoittaa nykyisten HFC-aineiden käyttökieltoa, mutta suuri osa uusista kaupan omakoneellisista kalusteista toimii jo hiilivedyillä, joko propaanilla (R290) tai butaaneilla (R600 ja R600a).

Keskuskoneellisia järjestelmiä koskee 1.1.2020 alkaen kielto käyttää yli 2 500 GWP-arvon kylmäaineita. Tällöin astuu voimaan myös huoltokielto ao. aineilla. Uusissa kaupan kylmän keskuskoneellisissa järjestelmissä ollaan valtaosin jo siirrytty CO2-järjestelmiin (R744).

Kaupalliseen käyttöön tarkoitetuissa monikompressorisissa yli 40 kW keskuskoneikoissa on 1.1.2022 alkaen kielletty käyttämästä yli 150 GWP-arvon kylmäaineita. Tästä voidaan poiketa vain primääripuolella, jossa voidaan käyttää HFC-aineita, joiden GWP-arvo on alle 1 500, kuten R134a. Tässä tapauksessa kylmäkalusteiden jäähdytys on tehtävä välillisenä järjestelmänä.

Vedenjäähdyttimet ja lämpöpumput F-kaasuasetuksen ”jäähdytyslaitteet”-kielto ei koske lämpöpumppuja. Sekä R134a:lle että R410A:lle on tarjolla korvaavia kylmäaineita. R410A:n osalta on erityisesti huomattava, että kaikki uudet aineet ovat turvaluokassa A2L eivätkä A1. Tällöin tulee ennen kylmäaineen vaihtoa tai uuden laitoksen suunnittelua ja asennusta tehdä tarvittavat turvallisuustarkastelut kylmälaitokselle ja tiloille.

Huollossa ja kunnossapidossa voi kuitenkin käyttää regeneroituja HFC-aineita, joiden GWP-arvo on vähintään 2 500 1.1.2030 saakka. Myös kierrätettyjen HFC-kylmäaineiden, joiden GWP-arvo on vähintään 2 500, käyttö on sallittua olemassa olevien jäähdytyslaitteiden kunnossapidossa tai huollossa edellyttäen, että ne on otettu talteen tällaisesta laitteesta.

Kierrätettyjä kylmäaineita saavat käyttää vain yritykset, jotka ovat ottaneet ne talteen osana kunnossapitoa tai huoltoa, tai yritykset, joiden puolesta ne on otettu talteen osana kunnossapitoa tai huoltoa. T

Cupori 221 Ref Tuumamittaiset Cupori 221 Ref jäähdytyslaadun kupariputket kestävät vähintään 80 baarin paineen ja ovat työmaalla taivutettavissa ja helposti työstettävissä. Cupori 221 Ref kupariputket soveltuvat erityisesti asennusputkiksi hiilidioksidia kylmäaineena käyttäviin kaupan kylmäjärjestelmiin.

cupori.com

Huoltokäyttö F-kaasuasetuksen mukaisesti huoltokäytössä on kielletty 1.1.2020 alkaen sellaisten HFC-kylmäaineiden käyttö, joiden GWP-arvo on vähintään 2 500, sellaisten jäähdytyslaitteiden huollossa tai kunnossapidossa, joiden täytöskoko on vähintään 40 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Tämä vastaa täytöksenä esimerkiksi noin 10,2 kg R404A:ta.

Kylmäextra 2/2017

21

Kylmätekniikan Koulutuspäivät kutsuvat taas tammikuussa KYLMÄALAN VUOTUINEN huipputapahtuma Kylmätekniikan Koulutuspäivät lähestyy taas. Seuraavat koulutuspäivät järjestetään 25.–26.1.2018. Tapahtumapaikkana on tuttuun tapaan hotelli Korpilampi Espoossa.

Koulutuspäivillä on tarjolla jälleen kahden päivän aikana tiivis tietopaketti kylmätekniikan ammattilaisille. Päivien yhteydessä järjestetään myös näyttely, josta saat tietoa alan uutuuksista ja tapaat keskeiset komponentti- ja laitetoimittajat.

ILMOITTAUDU MUKAAN 10.1.2018 MENNESSÄ!

Voit ilmoittautua nettisivuillamme www.kylmayhdistys.com olevan ilmoittautumislinkin kautta. Voit myös lähettää sähköpostia saara.kerttula@skll.fi tai soittaa numeroon 09 759 1166.

HINNAT (hintoihin lisätään ALV) ▸ 25.–26.1.

Kylmäyhdistyksen jäsenet 395 € Ei-jäsenet 485 € ▸ 25.1.

Kylmäyhdistyksen jäsenet 295 € Ei-jäsenet 345 € ▸ 26.1.

Kylmäyhdistyksen jäsenet 245 € Ei-jäsenet 285 € ▸ Illanvietto 25.1.

15 €

Torstai 25.1.2018

Puheenjohtaja Pertti Hakala 9.00–10.00 Koulutuspäivien näyttely aukeaa, kahvitarjoilu näyttelyalueella 9.15–10.00 Ilmoittautuminen sekä nimikortin ja materiaalin jako 10.00–10.05 Koulutuspäivien avaus 10.05–10.35 Lait ja asetukset 10.35–11.00 Sähkötöiden johtajan velvollisuudet ja vastuut – oikeustapauksia ja muita esimerkkejä, Matti Orrberg 11.00–11.30 Vaatimukset kylmäaineputkistoille ja niiden tekijöille, Matti Jokela 11.30–12.00 Vastuukysymykset painelaitteiden toimituksissa ja käytönvalvonnassa, Mikko Keitaanranta 12.00–13.15 Lounas ja näyttely 13.15–14.00 CO2-laitosten käynnistys ja tyypillisiä ongelmia, Mika Kyyhkynen

14.00–14.45 Hyvä määräaikaishuolto – sisältö ja asiakasvaatimukset, Esa Maula 14.45–15.15 Kahvi ja näyttely 15.15–15.35 Kylmäainetilanne – mitä ja millä aikavälillä, Jukka Vettenranta 15.35–16.20 Palavat ja osittain palavat kylmäaineet ja niiden riskit, Antero Aittomäki 16.20–16.50 R404A:n ja muiden korkean GWP:n kylmäaineiden vaihdoista, Ari Rämö 16.50–17.00 Alustus paneelikeskusteluun, Mika Kapanen 17.00–17.30 Paneelikeskustelu: Kylmäalalla muutospaineita – kylmäaineet muuttuvat, vastaavatko tietotaito ja resurssit alan tulevia tarpeita?

17.30–18.30 Näyttely ja virvoketarjoilu 19.00 alkaen Iltatilaisuus Hotelli Korpilammen ravintolassa

Perjantai 26.1.2018 Puheenjohtaja Ari Aula

7.30–8.25 Kahvitarjoilu näyttelyalueella 8.00–8.25 Materiaalin jako 8.25–8.30 Toisen koulutuspäivän avaus 8.30–9.15 Komponenttimitoitukset uusilla kylmäaineilla, Esko Kaappola 9.15–10.00 Välillisten järjestelmien kytkennät, suunnittelu ja mitoitus, Jani Kianta 10.00–10.30 Kahvi ja näyttely 10.30–11.00 VRF- ja vesijäähdytysjärjestelmien vertailu toimistorakennusten jäähdytyksessä, Juha Lindfors

22

11.00–11.45 Kaukolämmön tuotanto ja muut korkeiden lämpötilojen lämpöpumppusovellukset, Juha Aaltola 11.45–12.15 Palavien kylmäaineiden ATEX-asiakirjat sekä varastointivaatimukset, Kari-Matti Sahala 12.15–13.30 Lounas ja näyttely 13.30–14.15 Kokemuksia elintarvikemyymälän energiatehokkuuden kehittämisestä, Toni Laine 14.15–15.00 Tietoturvallisuus ja uhkakuvat kylmä- ja LVIlaitosten ohjausjärjestelmissä, Matti Kauppinen 15.00–15.15 Loppukeskustelu

SKLL:n jäsenyritysten yhteystiedot Suomen Kylmäliikkeiden Liittoon kuuluu yli 200 jäsenyritystä, jotka on jaettu 3:een ryhmään: ▸ Valmistajat ▸ Tukkuliikkeet / Maahantuojat ▸ Urakoitsijat / Huoltoliikkeet

Seuraavilta sivuilla löydät järjestön kaikkien jäsenyritysten yhteystiedot.

Ryhmä ”Urakoitsijat / Huoltoliikkeet” on luetteloitu maakunnittain etelästä pohjoiseen.

F-kaasuihin perustuvien kylmälaitosten haltijan muistilista Teetä kylmäalan työt (asennukset, huollot, vuototarkastukset) vain yrityksillä ja henkilöillä,jotka ovat rekisteröityneet asianmukaisesti Tukesin ylläpitämään rekisteriin.

Rekisteröityjen kylmälaiteliikkeiden yhteystietoja löydät seuraavilta sivuilta tai kätevästi kotisivujemme www.skll.fi urakoitsijahausta.

Varmista laitoksesi ajantasaisuus koskien vuodonilmaisujärjestelmää. Kylmälaitteet ja –laitokset, joissa yksittäisen kylmäaine­piirin täytösmäärä on vähintään 500 CO2-ekv.tonnia on varustettava vuodonilmaisujärjestelmällä riippumatta siitä, milloin laitteet on asennettu. Vuodonilmaisujär­ jestelmien toiminta on tarkistettava kerran vuodessa.

Teetä lakisääteiset vuototarkastukset.

Vasta asennetut kylmälaitteet ja lämpö­ pumput on tarkastettava vuotojen varalta välittömästi niiden käyttöönoton jälkeen. Tämän jäl­ keen laitteiden tarkastusvälin pituus riippuu ns. CO2‑ekvivalenttitonneina lasketuista kylmäaine­ täytöksistä seuraavasti:

Siihen asti, kunnes vuodonilmaisujärjestelmä on asennettu, tulee em. rajan ylittävissä laitoksissa noudattaa 3 kk tarkastusväliä (kts. kohta 2).

1

2

Kylmäainetäytös CO2ekvivalenttitonneissa

Vuototarkastusväli **

5* ... < 50

12 kk

50 ... < 500

6 kk

≥ 500

3 kk

* F-kaasuasetuksen 2 artiklan kohdan 11 vaatimukset täyttäviä ja valmistajan tehtaallaan ilmatiiviiksi merkitsemiä < 10 tn CO2-ekv. sisältäviä laitteita ei tarvitse vuototarkastaa. ** Tarkastusväli voidaan pidentää kaksinkertaiseksi, mikäli käytössä on havaitusta vuodosta hälytyksen antava vuodonilmaisujärjestelmä.

Yleisimpiin HFC-kylmäaineisiin perustuvien laitteiden tarkastusvälit kg:na laskettuna löytyvät taulukosta Kylmäextran numerosta 1/2017 sivulta 22.

Huomaa, että otsonikerrokselle haitallisten kylmäaineiden (mm. R22) osalta vuototarkastusväli määritetään edelleen kylmäainetäytöksen kg määrään perustuen. Katso tarkemmin esim. sivu 31, Kylmäextra 1/2014 osoitteessa www.skll.fi.

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166 www.skll.fi

3

Mahdolliset vuodot on korjautettava viipymättä. Vuotojen korjaamisen jälkeen laitteet ja laitteistot on tarkastettava vuotojen varalta uudelleen yhden kuukauden kuluessa korjauksesta.

4

Kaikista vuototarkastusten piiriin kuuluvista kylmälaitteista on löydyttävä huolto‑ ja tarkastuspäiväkirja, josta käy ilmi ▸ laitteen sisältämän kylmäaineen tyyppi ja määrä (kg ja t CO2‑ekv.) ▸ tarkastusten päivämäärät ja tulokset ▸ lisätyn ja poistetun kylmäaineen määrä ▸ tarkastuksen suorittaneen yrityksen nimi ja muut tunnistetiedot (Tukes‑numero) ▸ Jos laite on poistettu käytöstä, kylmäaineiden talteenottamista ja loppukäsittelyä varten toteutetut toimenpiteet.

Laitteen haltijan tulee säilyttää em. kirjanpito ­vähintään 5 vuoden ajan. Myös huollot ja tarkistukset suorittaneen huoltoyrityksen on säilytettävä vastaavat tiedot 5 vuoden ajan.

5

Huolto‑ ja tarkastuspäiväkirja on pyydettäessä näytettävä valvontaviranomaiselle.

Laitteen yhteydessä tulee olla myös ilmoitus (huoltotarra) siitä, milloin laite on viimeksi tarkastettu.

Kylmäextra 2/2017

23

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2017 Valmistajat

Osoite

Puhelin

Internet

Arctest Oy

Mikkelänkallio 20

Calefa Oy

Keskikankaantie 21

02770 Espoo

(09) 859 2522

www.arctest.fi

15860 Hollola

0400 495485

Carrier Oy

www.calefa.fi

Vetokuja 4

01610 Vantaa

(09) 613 131

www.carrier.fi

Chiller Oy

Louhostie 2

04300 Tuusula

(09) 274 7670

www.chiller.fi

Cupori Oy

Kuparitie

28330 Pori

02 5114111

www.cupori.com

Eco Scandic Oy

Hyttitie 4B

00700 Helsinki

044 3472947

www.ecoscandic.fi

Ekp-Cool Oy

Asentajantie 9

06150 Porvoo

010 3201790

www.ekp-cool.fi

Honeywell Oy

Metsäneidonkuja 12

02130 Espoo

020 752 2633

www.honeywell.com

Huurre Finland Oy

Taivaltie 5

01610 Vantaa

020 555 511

www.huurrefinland.fi

Ikaalisten Kylmälaite Oy

Sammonkatu 6

39500 Ikaalinen

010 2192608

www.kylmalaite.fi

Johnson Controls Finland Oy

Hankasuontie 10

00390 Helsinki

020 140 4511

www.jci.com

Kiitokori Oy

Rautatienkatu 2

47400 Kausala

010 6161200

www.kiitokori.fi

Koja Oy

Lentokentänkatu 7

33900 Tampere

03 2825111

www.koja.fi

MTP Oy Multi-Technology Partner

Sammonkatu 6

39530 Kilvakkala

044 500 4123

www.mtp-oy.fi

Oilon Scancool Oy

Yrittäjäntie 6

67100 Kokkola

020 728 1868

www.scancool.fi

Oy Ekocoil

Leppäkuja 3

14200 Turenki

(03) 644 000

www.ekocoil.fi

Porkka Finland Oy

Mukkulankatu 19

15210 Lahti

020 555 512

www.huurre.com

Rittal Oy

Valimotie 35

01510 Vantaa

09 4134400

www.rittal.fi

SeaKing Ltd

Valimotie 13Bb

00380 Helsinki

(09) 350 88433

www.seaking.fi

Suomen Tekojää Oy

Sepänkatu 8

39700 Parkano

0400-654000

www.suomentekojaa.fi

Vahterus Oy

Pruukintie 7

23600 Kalanti

(02) 840 70

www.vahterus.com

Viessmann Kylmäjärjestelmät Oy

Teollisuustie 7

06151 Porvoo

019 5378000

www.viessmann.com

Yleiskylmä-Findri Oy Ltd.

Huoltotie 4

04300 Tuusula

09 2759960

www.findri.fi

Tukkuliikkeet / Maahantuojat

Osoite

Puhelin

Internet

Aga Oy/Ab

Itsehallintokuja 6

02600 Espoo

010 2421

www.aga.fi

Ahlsell Oy / Kylmä

Osuustie 5

01510 Vantaa

020 584 5000

www.ahlsell.fi

Alfa Laval Nordic Oy

Itsehallintokuja 6

02600 Espoo

(09) 804 04615

www.alfalaval.fi

Bravida Finland Oy

Ajomiehentie 1

00390 Helsinki

0400 504190

www.bravida.fi

CI Finland Oy

Kirstinkuja 9

01400 Vantaa

040 5097455

www.ciat.fi

Coldex Oy

Vesimäentie 3

15860 Hollola

040 128 9595

www.coldex.fi

Combi Cool Oy/Ab

Pakkalantie 19

01510 Vantaa

(09) 777 1230

www.combicool.fi

Cooltrade Oy

Kuussillantie 27

01230 Vantaa

010 2399770

www.cooltrade.fi

Danfoss Oy/Ab

Niittytaival 132

02200 Espoo

0207 010600

www.danfoss.fi

ebm-papst Oy

Puistotie 1

02760 Espoo

09 8870220

www.ebmpapst.fi

Elcool Oy

Ojamaankatu 1

15230 Lahti

0207 920500

www.elcool.fi

FG Finland Oy

Koivuhaantie 2-4 A halli

01510 Vantaa

020 7412221

www.fgfinland.fi

GEA Heat Exchangers Ab i Finland

Haarlankatu 1 A

33230 Tampere

040 8267959

www.gea.heatexchangers.com

Global Cool Consults Oy/Ab

Styrmansgatan 4

68600 Jakobstad

040 7789414

www.coolconsults.com

Humiref Oy

Tapanilankaari 84

00730 Helsinki

(09) 350 7740

www.humiref.fi

Kauko Oy

Lintulahdenkuja 10,PL 98

00501 Helsinki

(09) 5211

www.kaukomarkkinat.com

Koja Oy

Lentokentänkatu 7

33900 Tampere

03 2825111

www.koja.fi

Kryotherm Oy Ab

Santaniitynkatu 4 B

04250 Kerava

0207 418850

www.kryotherm.fi

Onninen Oy / Kylmä

Mittalinja 1

01260 Vantaa

020 485 5111

www.onninen.com

Paavo Kataikko Oy

Kehänreuna 1

02430 Kirkkonummi

(09) 221 4685

www.mitsubishielectric.fi

Recair Oy

Honkanummentie 12

01260 Vantaa

09 29006120

www.recair.fi

Ref-Team Oy

Arhokatu 12

21200 Raisio

024 396 300

www.refteam.fi

Refair Oy

Atomitie 1

00370 Helsinki

(09) 565 7780

www.refair.fi

Rittal Oy

Valimotie 35

01510 Vantaa

09 4134400

www.rittal.fi

Scanoffice Oy

Tiilenlyöjänkuja 9 A

01720 Vantaa

(09) 290 2240

www.scanoffice.fi

Spinea Ltd Oy

Lyhtytie 14

00750 Helsinki

(09) 374 1066

www.spinea.fi

Suomen Myymäläkaluste OY

Yritystie 12

40320 Jyväskylä

020 7191176

www.suomenmyymalakaluste.fi

Swegon Oy/Ab

Bertel Jungin aukio 7

02600 Espoo

010 2894010

www.swegon.fi

24

Puhelin: 09 759 1166 www.skll.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet

Osoite

Puhelin

Internet

Uusimaa Adven Oy

Äyritie 18

01510 Vantaa

010 3445000

www.adven.fi

Are Oy

Kaivokselantie 9

01610 Vantaa

020 530 5500

www.are.fi

Are Oy

Koneenkatu 8

05830 Hyvinkää

020 5305500

www.are.fi

Are Oy

Hakakalliontie 7

05460 Hyvinkää

020 530 5500

www.are.fi

Are Oy

Pysäkkitie 14

08680 Lohja

020 5305500

www.are.fi

Are Oy

Jäspilänkatu 18

04250 Kerava

020 5305500

www.are.fi

Asennus-Santeri Oy

Hyyppäräntie 93

05800 Hyvinkää

040 8618201

www.asennus-santeri.fi

Assemblin Finland Oy

Hankasuontie 9

00390 Helsinki

020 1984640

www.assemblin.com

Bravida Finland Oy

Ajomiehentie 1

00390 Helsinki

0400 504190

www.bravida.fi

Carrier Oy

Vetokuja 4

01610 Vantaa

(09) 61 3131

www.carrier.fi

Caverion Suomi Oy

Torpantie 2

01650 Vantaa

010 4071

www.caverion.fi

Chiller Oy

Louhostie 2

04300 Tuusula

(09) 274 7670

www.chiller.fi

CI Finland Oy

Kirstinkuja 9

01400 Vantaa

040 5097455

www.ciat.fi

Coolmatic Oy

Knaapilantie 8

04330 Lahela

010 850 4714

www.coolmatic.fi

Coromatic Oy

Juhanilantie 3

01740 Vantaa

010 2316060

www.coromatic.fi

Frostbite Kylmähuolto Oy

Järvihaantie 10 B

01800 Klaukkala

044 5577718

www.frostbitekylmahuolto.fi

Gebo Technics Oy

Hiekkakiventie 1

00710 Helsinki

040 588 8499

www.gebo.fi

Helsingin Kylmäpalvelu Oy

Kalevankatu 22 B

00100 Helsinki

GSM: 0400 50 8512

www.helsinginkylmapalvelu.fi

HMK-Kylmä Oy

Sörnäistentie 2

00580 Helsinki

0400 401685

www.hmk-kylma.fi

Huurre Finland Oy

Taivaltie 5

01610 Vantaa

020 55 5514

www.huurrefinland.fi

IKV Kiinteistötekniikka Oy

Verstaspihankatu 8 C

04400 Järvenpää

050 5755925

www.ikvoy.fi

ISS Palvelut Oy

Rajatorpantie 8 A

01600 Vantaa

020 5155

www.iss.fi

Johnson Controls Finland Oy

Hankasuontie 10

00390 Helsinki

020 140 4551

www.jci.com

Jäähdytinpalvelu Refgroup Oy

PL 110

01451 Vantaa

050 4332222

www.refgroup.fi

KK-Kylmäpalvelu Oy

Rajamaankaari 25

02970 Espoo

0400 425482

www.kk-kylmapalvelu.fi

Kryotherm Oy Ab

Santaniitynkatu 4 B

04250 Kerava

0207 418850

www.kryotherm.fi

Kylmä-2000 Oy

Nuolikuja 15

01740 Vantaa

040 5055441

www.kylma2000.fi

Kylmä-Kari Oy

Hepokuja 6e

01200 Vantaa

(09) 876 5810

www.kylmakari.fi

Kylmähuolto Juselius Ky

Kuljunkatu 33 b

08150 Lohja

0400 470653

www.kylmahuoltojuselius.fi

Kylmäkeisari Oy

Alaniementie 2

02970 Espoo

044 5055480

Kylmäkide Oy

Imppalanmäki 3

04200 Kerava

(09) 294 2795

Kylmäkolmonen Oy

Tammistokuja 17 A

01520 Vantaa

045 2747830

Kylmärengas Oy

Sorvatie 40

01480 Vantaa

0400 457980

Kylmäsepät Oy

Ojakärsämöntie 12

04300 Tuusula

09 2344 464

Kylmäset Oy/Riihimäen Kylmähuolto

Tehdaskylänkatu 4

11710 Riihimäki

020 7579973

www.kylmaset.fi

Kylmäviisikko Oy

Rattitie 13

00770 Helsinki

(09) 350 7650

www.kylmaviisikkooy.com

Lassila&Tikanoja Oyj

Luomannotko 3

02200 Espoo

010 636111

www.lassila-tikanoja.fi

Lohjan Kylmäasennus Oy

Tarrankaari 10

08500 Lohja As

(019) 33 5595

www.lohjankylmaasennus.fi

LVI-FIX Ky

Päivöläntie 21 B

00730 Helsinki

040 5307601

Millog Oy

Paljaskalliontie

11310 Riihimäki

020 469 7000

www.millog.fi

MV-Jäähdytys Oy

Hyttitie 4 B

00700 Helsinki

020 7861900

www.mv-jaahdytys.fi

Oilon Scancool Oy

Niittytie 25 A 21

01300 Vantaa

0207 281868

www.scancool.fi

Oy O & E Tallberg Ab

Koskelontie 16 D

02940 Espoo

0400 453585

Paavo Kataikko Oy

Kehänreuna 2

02430 Masala

GSM: 050 323 4685

www.mitsubishielectric.fi

Pointcool-Service Oy

Konetie 3 B

04300 Tuusula

(09) 838 7420

www.pointcool-service.fi

Recair Oy

Honkanummentie 12

01260 Vantaa

09 29006120

www.recair.fi

Refitem Finland Oy

Rattitie 13 D

00770 Helsinki

040 934 6964

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166 www.skll.fi

www.kylmakolmonen.fi

Kylmäextra 2/2017

25

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2017 Urakoitsijat / Huoltoliikkeet

Osoite

Puhelin

Internet

Uusimaa Rittal Oy

Valimotie 35

01510 Vantaa

09 4134400

www.rittal.fi

SP-Kylmähuolto

Raiviontie 53

02550 Evitskog

045 631 2402

www.spkylmahuolto.fi

Spinea Oy

Lyhtytie 14

00750 Helsinki

(09) 3741066

www.spinea.fi

Suomen Jääkylmä Oy

Ketjutie 3

04220 Kerava

010 425 5000

www.jaakylma.fi

Suomen Kylmäpiste Oy

Ahertajankuja 21 b

04440 Järvenpää

044 0785462

www.kylmapiste.fi

Säätölaitehuolto Oy

Rälssintie 4A

00720 Helsinki

09 3505760

www.saatolaitehuolto.fi

Tapiko Oy

Pakkamestarinkatu 4 A 15

00520 Helsinki

041 5010398

www.tapiko.fi

VP-Euroref Oy

Soidintie 12

00700 Helsinki

020 155 3100

www.vpeuroref.fi

Yleiskylmä-Findri Oy Ltd

Huoltotie 4

04300 Tuusula

09 2759960

www.findri.fi

Are Oy

Mestarintie 31

06150 Porvoo

020 5305500

www.are.fi

Ekp-Cool Oy

Asentajantie 9

06150 Porvoo

010 3201790

www.ekp-cool.fi

Kylmä 2000 Oy / Porvoo

Yrittäjänkatu 8 E

06150 Porvoo

040 5055441

www.kylma2000.fi

Kylmäkonehuolto J. Varis Oy

Pohjaniityntie 12

04130 Sipoo

0400 45 3885

Kylmäkonehuolto JL-Cool service Oy

Niittymaankuja 20

06500 Porvoo

GSM: 0400 43 6092

www.jl-cool.com

Refcon Finland Oy

Raudoittajantie 8

06450 Porvoo

(019) 524 8110

www.refcon.fi

Viessmann Kylmäjärjestelmät Oy

Teollisuustie 7

06150 Porvoo

019 5378000

www.viessmann.com

Are Oy

Teollisuuskatu 28

11100 Riihimäki

020 5305500

www.are.fi

Are Oy

Kantolankatu 7

13110 Hämeenlinna

020 5305500

www.are.fi

Forssan Kylmä-Keskus Oy

Ratamokuja 8

30420 Forssa

0500 480540

www.kylma-keskus.fi

Hämeen Kodin- ja Kylmäkonehuolto Oy

Raatihuoneenk. 4

13100 Hämeenlinna

(03) 682 4885

www.hkkh.fi

Hämeen Talotekniikka Sami Tuominen Oy

Tervahauta 2

13430 Hämeenlinna

045 8737274

www.hameentalotekniikka.fi

Kylmäkeskus Sami Oy

Ylikauppilantie 2

31640 Humppila

0400 74 1214

www.kylmakeskussami.fi

Kylmäset Oy

Mattilantie 13

13100 Hämeenlinna

020 7579972

www.kylmaset.fi

Are Oy

Väinämöisentie 6

15170 Lahti

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Jussilankatu 6 C 2

15680 Lahti

010 4071

www.caverion.fi

Chiller Oy

Mukkulankatu 16

15210 Lahti

(03) 87 6470

www.chiller.fi

Cool Davanti Oy

Vinssikatu 5

15700 Lahti

0400 494420

Elcool Oy

Ojamaankatu 1

15230 Lahti

020 792 0500

www.elcool.fi

HC-Systems Oy

Kukonkoskenkatu 8

15700 Lahti

(03) 733 9267

www.hcss.fi

Heinolan LVI-Asennus Oy

Tähtiniementie 1

18100 Heinola

044 0557778

www.heinolanlvi.fi

Huurre Finland Oy

Mukkulankatu 19

15210 Lahti

020 5555 11

www.huurrefinland.fi

Kylmanni Oy

Kukonkannus 8

15880 Hollola

040 590 5303

www.kylmanni.fi

Kylmähuolto Tammelin Oy

Tuomitie 22

15560 Nastola

0400 842 198

www.kylmahuoltotammelin.com

Kylmäkärki Oy

Teollisuustie 8

16600 Järvelä

041 4401173

www.kylmakarki.fi

Kylmälaiteasennus Hakkarainen Matti Oy

Mukkulankatu 44

15240 Lahti

0400 950717

KylmäLehto Oy

Kuivannontie 344 B

16280 Orimattila

044 5833255

www.ilmalampopumppulahti.fi

Lahden Kylmätyö Oy

Syväojankatu 9

15700 Lahti

044 7731665

www.lahdenkylmatyo.fi

Pajatec Oy

Kiiliäntie 2

16610 Kärkölä

0440 605305

www.pajatec.fi

Powertool 4-Tien Rauta Oy

Kaatokuja 1

17200 Vääksy

03 7660 650

T:mi Ari Mellin

Jussinkorventie 216

06100 Mäntsälä

0400 82 6200

Itä-Uusimaa

Kanta-Häme

Päijät-Häme

26

Puhelin: 09 759 1166 www.skll.fi

www.arimellin.com

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet

Osoite

Puhelin

Internet

Kymenlaakso AH-Cool Oy

Korjalankatu 6G

45130 Kouvola

0405 123468

www.ahcool.fi

Are Oy

Kanervistontie 46

45200 Kouvola

020 5305500

www.are.fi

Are Oy

Valajantie 5

48230 Kotka

020 5305500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Kanervistontie 48

45200 Kouvola

010 4071

www.caverion.fi

Costella Oy

Varastokatu 3

45200 Kouvola

05 3664155

www.costella.fi

Freotek Oy

Talttatie 5

48400 Kotka

(05) 228 5795

www.freotek.fi

Hatech Kiinteistötekniikka Oy

Vanamontie 8

45120 Kouvola

044 5181558

www.hatech.fi

Huurre Finland Oy

Varastosuora 10

46860 Kouvola

020 555 5700

www.huurrefinland.fi

Jukka Miikkulainen Oy

Vasaratie 3

48400 Kotka

GSM: 0400 75 1067

www.kylmamestari.fi

Kotkan kylmälaite Ky

Opistokatu 4

48100 Kotka

0400 559200

Kotkan Kylmätekniikka Oy

Asentajankatu 2

48770 Kotka

GSM: 044 510 1136

www.kotkankylmatekniikka.fi

Kylmähuolto Kalsea Oy

Kymin Yritysalue,Kyminväylä 1 B

45700 Kuusankoski

054 6000 185

www.kalsea.fi

Kylmähuolto Resek Oy

PL 40,Somerotie 19

45200 Kouvola

010 3975500

www.resek.fi

Kymen Kylmärinki Oy

Kymi Yritysalue

45700 Kouvola

(05) 379 1922

www.kylmarinki.com

Are Oy

Moreenikatu 4

53810 Lappeenranta

020 530 5500

www.are.fi

Huurre Finland Oy

Seponkatu 6

53300 Lappeenranta

020 555 5607

www.huurrefinland.fi

Ice Power Oy

Vilkolantie 8

54920 Taipalsaari

050 3797640

JV Jäähdytysvoima Oy

Ankeriaanpolku 2 B 6

54915 Saimaanharju

045 6478899

www.jvjaahdytysvoima.fi

Kaakon Kylmäasennus Oy

Kuparintie 43

55100 Imatra

044 5100869

www.kaakonkylmaasennus.fi

Karjalan Kylmähuolto Oy

Ratakatu 47

53100 Lappeenranta

0400 30 4992

Lappeenrannan Jäähdytystekniikka Oy

Lentokentäntie 69

53600 Lappeenranta

(05) 412 6100

Lappeenrannan Kylmä Ky

Loitsukatu 37

53600 Lappeenranta

0400 553738

Vuoksen Kylmäkone Oy

Kertakaari 5

55120 Imatra

(05) 473 2400

www.vkkoy.fi

AC & Heating System Oy

Polttolaitoksenkatu 1

20380 Turku

040 6840445

www.ach-system.fi

Alti-systems Oy

Tuulissuontie 3 A

21420 Lieto

044 3000501

www.alti-systems.fi

Are Oy

Juhana Herttuan puistokatu 21

20100 Turku

020 530 5500

www.are.fi

Carrier Oy

Hitsarinkatu 2

20360 Turku

(02) 437 5200

www.carrier.fi

Caverion Suomi Oy

Lemminkäisenkatu 59

20520 Turku

010 4071

www.caverion.fi

Caverion Suomi Oy

Örminkatu 14

24100 Salo

010 4071

www.caverion.fi

Chiller Oy

Niemeläntie 3

20780 Kaarina

(02) 253 5700

www.chiller.fi

Cool Professional Oy

Palttinakatu 7

20660 Littoinen

044 9988782

www.cool-pro.fi

Enertest Oy

Vehmaantie 248

23100 Mynämäki

(02) 434 0700

www.enertest.fi

Huurre Finland Oy

Voudinkatu 35 B

21200 Raisio

020 555 514

www.huurrefinland.fi

Kylmä-Kariset Oy

Tuulissuontie 3 B

21420 Lieto

(02) 237 7600

www.kylma-kariset.fi

LJ-Kylmä Oy

Perkkiönkatu 4

20460 Turku

GSM: 0400 19 6296

Mestarikylmä Oy

Vesalankatu 4

20360 Turku

040 5160568

www.mestarikylma.fi

Professional Kitchen KK-Service Oy

Vaskitie 4

20660 Littoinen

040 8417212

www.kk-service.fi

Projektia Oy

Tuulissuontie 21

21420 Lieto

(02) 477 9200

www.projektia.fi

Ref-Team Oy

Arhokatu 12

21200 Raisio

(02) 439 6300

www.refteam.fi

Saipu Oy

Hiidenkatu 9

20360 Turku

010 561 3870

www.saipu.fi

Suomen Jääkylmä Oy

Unkarinkatu 22

20750 Turku

010 425 5003

www.jaakylma.fi

Telekylmä Oy

Kakskerrantie 687

20960 Turku

GSM: 0400 52 3114

www.telekylma.fi

TRP Group Oy

Haikankatu 4

21200 Raisio

044 0720647

www.trpgroup.fi

Turun Kylmätekniikka Oy

Arhokatu 1

21200 Raisio

020 7792501

www.tars.fi

Etelä-Karjala

www.jaahdytystekniikka.fi

Varsinais-Suomi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166 www.skll.fi

Kylmäextra 2/2017

27

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2017 Urakoitsijat / Huoltoliikkeet

Osoite

Puhelin

Internet

Satakunta Are Oy

Kuriirintie 8

28430 Pori

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Satakunnankatu 31

28130 Pori

010 4071

www.caverion.fi

Euran Teollisuushuolto Oy

Neitsytmäentie 5 B

27500 Kauttua

044 2541990

www.euranteollisuushuolto.fi

Huurre Finland Oy

Uunikatu 6

28610 Pori

020 555 514

www.huurrefinland.fi

ISS Palvelut Oy

Yrjönkatu 22

28100 Pori

020 515 2241

www.iss.fi

Karvian Kylmäkone Oy

Jokimaantie 2

39930 Karvia

(02) 544 1407

karviankylmakone@nic.fi

Länsi-Jää Oy

Sammontie 15

28400 Ulvila

(02) 538 3000

www.lansi-jaa.fi

Polar -Jäähdytys Oy

Naakantie 14

28300 Pori

0400 228448

www.polarjaahdytys.fi

Polar-Kylmä Oy

Varpushaukantie 3

28220 Pori

(02) 639 4196

www.polarkylma.fi

Porin Kylmäasennus Ky

Preiviikintie 442

28660 Pori

(02) 647 2550

www.porinkylmaasennus.com

Porin Kylmäkone Grönbacka Ky

Isonsannanpuistokatu 5

28100 Pori

(02) 633 3135

www.kylmakone.fi

Rauman Kylmärakenne

Teerentarhantie 8 A

26510 Rauma

(02) 822 7333

www.kylmarakenne.fi

Satatech Talotekniikka Oy

Hakuninvahe 1

26100 Rauma

0400 618647

www.satatech.fi

Ulver Oy

Kukonharjamäentie 15

29250 Nakkila

GSM: 040 528 0417

Ulvilan Sähköpalvelu Oy

Sepänpellontie 21

28430 Pori

02 631 2300

www.kotolampo.fi/

A-duo Oy

Keskuskatu 11

37830 Viiala

044 2772521

www.a-duo.fi

Are Oy

Kuoppamäentie 11

33800 Tampere

020 530 5500

www.are.fi

Are Oy

Tehtaankatu 7

37630 Valkeakoski

020 530 5500

www.are.fi

Bravida Finland

Hautalankatu 20

33560 Tampere

050 468 4545

www.bravida.fi

Caverion Suomi Oy

Hatanpäänkatu 1

33900 Tampere

010 4071

www.caverion.fi

Chiller Oy Tampere

Aunankorvenkatu 9

33840 Tampere

03 2143250

www.chiller.fi

Finkylmä Oy

Ketoneilikankuja 2 C 6

36240 Kangasala

040 5125197

Huurre Finland Oy

Huurretie 13

33470 Ylöjärvi

020 55 5511

www.huurrefinland.fi

Hämeen Jäähdytys Oy

Polumäenkatu 15

33720 Tampere

(03) 266 0996

www.hameenjaahdytys.fi

Ikaalisten Kylmälaite Oy

Sammonkatu 6

39500 Ikaalinen

010 2192608

www.kylmalaite.fi

IM-Service Ky

Puttosharjuntie 93

34800 Virrat

044 0336551

JTH-Service Oy

Yrittäjäntie 11

36600 Pälkäne

050 441331

www.jth.fi

Jäämatic Oy

Aurinkokuja 5 B

33420 Tampere

(03) 343 0480

www.jaamatic.fi

Jääratas Ky

Hiidenkatu 6

33240 Tampere

(03) 212 7789

www.jaaratas.fi

Koja Oy

Lentokentänkatu 7

33900 Tampere

03 2825111

www.koja.fi

Kolmosputki

Honkiniementie 17

37600 Valkeakoski

050 4005323

www.kolmosputki.fi

Kylmä-ja Kuumahuolto Matikka Oy

Myllyvainiontie 33

37500 Lempäälä

03 3752484

www.vmatikka.fi

Kylmäset Oy

Nekalankulma 20

33800 Tampere

020 7579971

www.kylmaset.fi

Kylmäset Oy

Laiskantie 1

37600 Valkeakoski

020 7579970

www.kylmaset.fi

Lassila&Tikanoja Oyj

Hepolamminkatu 32

33720 Tampere

040 3859346

www.lassila-tikanoja.fi

MH-Air Oy

Risuharjunkatu 45

33330 Tampere

GSM: 0400 62 4190

www.sci.fi/¨mhair

MTP Oy Multi-Technology Partner

Sammonkatu 6

39530 Kilvakkala

044 500 4123

www.mtp-oy.fi

MV-Jäähdytys Oy

Aarporankatu 14 B

33840 Tampere

020 7861 900

www.mv-jaahdytys.fi

Näsin Vesijohtoliike Oy

Lakalaivankatu 3

33840 Tampere

03 3805400

www.nasinvesijohtoliike.fi

Risto Pitkänen Oy

Tupurlantie 105

38420 Sastamala

0400 733992

www.omavesi.fi

Suomen Tekojää Oy

Sepänkatu 8

39700 Parkano

(03) 44021

www.suomentekojaa.fi

Suomen Teollisuuskylmä Oy

Oikojankatu 13

33840 Tampere

050 3135561

www.teollisuuskylma.fi

TS-Kylmä Oy

Vinkkiläntie 106

38210 Sastamala

0500 621055

www.tskylma.fi

Vilppulan Huoltopalvelu Oy

Suokatu 4

35700 Vilppula

0400 628832

Yleiskylmä-Findri Oy Ltd.

Viinikankatu 53

33100 Tampere

09 2759960

Pirkanmaa

28

Puhelin: 09 759 1166 www.skll.fi

www.findri.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet

Osoite

Puhelin

Internet

Keski-Suomi Are Oy

Ohjelmakaari 10

40500 Jyväskylä

020 530 5500

www.are.fi

Are Oy

Yrittäjänkatu 2

44100 Äänekoski

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Kuormaajantie 7

40350 Jyväskylä

010 4071

www.caverion.fi

Chiller Oy

Ylistönmäentie 31

40500 Jyväskylä

(014) 378 2511

www.chiller.fi

Huurre Finland Oy

Kirrinkuja 1

40270 Jyväskylä

020 555 5601

www.huurrefinland.fi

ISS Palvelut Oy

Vapaudenkatu 8

40100 Jyväskylä

020 515 7500

www.iss.fi

JääWatti Oy

Kevätlahdentie 88

44150 Äänekoski

0400 364960

www.jaawatti.fi

Keski-Suomen Kylmälaitehuolto Oy

Lummelahdentie 125

40270 Palokka

040 7206665

www.kskylmalaitehuolto.fi

Lassila & Tikanoja Oyj

Palokankaantie 25

40320 Jyväskylä

010 5052200

www.lassila-tikanoja.fi

MV-Jäähdytys Oy

Ahvenlammenkuja 7

42100 Jämsä

020 7861900

www.mv-jaahdytys.fi

Sisä-Suomen Kylmälaite Oy

Riihiperäntie 311

43390 Lokakylä

0500 807656

www.sisasuomenkylmalaite.fi

Sisä-Suomen Talotekniikka

Vasarakatu 9

40320 Jyväskylä

050 4005323

www.sstalotekniikka.fi

Viitasaaren Kylmähuolto

Putkitie 4

44500 Viitasaari

0500 347120

Are Oy

Välkkilänkatu 7

60120 Seinäjoki

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Tuottajantie 5

60120 Seinäjoki

010 4071

www.caverion.fi

Kylmäkonehuolto Ukonmäki Ky

Keskuskatu 4

62900 Alajärvi

(06) 557 3160

www.kylmakonehuolto.com

Lakeuden Kylmätekniikka Oy

Korventie 2

64700 Teuva

(06) 228 6200

www.lakeudenkylmatekniikka.fi

Lassila & Tikanoja Oyj

Tuottajantie 39

60100 Seinäjoki

010 830 4201

www.lassila-tikanoja.fi

SFT Finntekniikka Oy

Tuottajantie 67

60100 Seinäjoki

06 420 9700

www.sft.fi

Ähtärin Vesi ja Lämpö

Linjatie 9

63700 Ähtäri

050 4005323

www.ahtarinvesijalampo.fi

Are Oy

Olympiakatu 3 B

65100 Vaasa

020 5305500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Alholmintie 45

68600 Pietarsaari

010 4071

www.caverion.fi

Caverion Suomi Oy

Koskilankatu 5

67700 Kokkola

010 4071

www.caverion.fi

Global Cool Consults Oy/Ab

Korpvägen 3

68660 Jakobstad

040 7789414

www.coolconsults.com

LVI- & Kylmäpalvelu Turunen T:mi

Vaasantie 352

66400 Laihia

0400 868859

www.lvi-kylmaturunen.com

MV-Sähkötyö Ky

Sautinkarintie 32

68100 Himanka

050 5624940

www.mv-sahkotyo.fi

Säätöpiste Oy

Myllärinkatu 22

65100 Vaasa

020 743 0330

www.saatopiste.fi

Vaasan Kylmäkone Oy

Kairatie 7

65350 Vaasa

(06) 357 5100

www.vaasankylmakone.fi

Are Oy

Tervahovintie 2

67101 Kokkola

020 530 5500

www.are.fi

Are Oy

Ratakatu 22

84100 Ylivieska

020 5305500

www.are.fi

Enerkyl

Ahjotie 5

67800 Kokkola

020 555515

www.huurrefinland.fi

Kylmet Oy

Lammasojantie 2

69100 Kannus

050 402 1451

www.kylmet.fi

Oilon Scancool Oy

Yrittäjäntie 6

67100 Kokkola

020 728 1868

www.scancool.fi

Pohjanmaan Jääkylmä Oy

Vasarakuja 1 B

67100 Kokkola

050 4124929

www.jaakylma.fi

Air Cool Jukka Airaksinen

Vitikkaniementie 10

77570 Jäppilä

GSM: 0400 15 2519

www.aircool.fi

Caverion Suomi Oy

Insinöörinkatu 6

50150 Mikkeli

010 4071

www.caverion.fi

Huurre Finland Oy

Arinakatu 9

50170 Mikkeli

020 555 5710

www.huurrefinland.fi

Huurre Finland OY

Pihlajavedentie 21

57170 Savonlinna

040 7010617

www.huurrefinland.fi

Itä-Suomen Kylmälaitepalvelu Oy

Kaivertamontie 2

57810 Savonlinna

015 510244

www.kylmalaitepalvelu.com

Kylmäasennus P. Nykänen Oy

Kuokkakuja 2

76130 Pieksämäki

GSM: 040 548 5428

www.kylmaasennus.fi

Kylmähuolto Leppälä Ky

Laaksokatu 3

50100 Mikkeli

0400 65 7855

www.kylmahuolto.net

Pieksämäen Masan Huolto Ky

Vilhontie 1

76150 Pieksämäki

0400 252052

www.masanhuolto.fi

PP-Electro Ky

Otto Mannisen tie 8

51200 Kangasniemi

0207 983480

www.pp-electro.fi

Suomen Talotekniikka Energia Mikkeli Oy

Yrittäjänkatu 2

50130 Mikkeli

020 775 6570

www.suomentalotekniikka.fi/

Etelä-Pohjanmaa

Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaa

Etelä-Savo

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166 www.skll.fi

Kylmäextra 2/2017

29

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2017 Urakoitsijat / Huoltoliikkeet

Osoite

Puhelin

Internet

Pohjois-Savo Are Oy

Itkonniemenkatu 29 E

70500 Kuopio

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Pitkälahdenkatu 1

74120 Iisalmi

010 4071

www.caverion.fi

Caverion Suomi Oy

Ajajantie 1

70780 Kuopio

010 4071

www.caverion.fi

Chiller Oy

Kalevalankatu 10

70500 Kuopio

(017) 263 1880

www.chiller.fi

FCool Oy

Saamaislahdentie 18

70420 Kuopio

044 5456660

www.fcool.fi

Huurre Finland OY

Kellonkärki 14

70460 Kuopio

044 766 2512

www.huurrefinland.fi

ISS Palvelut Oy

Päivärannantie 10

70420 Kuopio

020 515 3200

www.iss.fi

Keski-Savon Sähkö-ja Kylmäpalvelu Oy

Kivipurontie 38

78200 Varkaus

0400-277968

www.kylmapalvelu.fi

Kylmäkonehuolto Kuusisto Oy

Kranaattikuja 1

70800 Kuopio

050 3063008

Kylmäntekijät Oy

Oppipojankuja 10

70780 Kuopio

017 2632611

www.kylma.fi

MP-Kylmä Oy

Lavakuja 1

78310 Varkaus

045 8723537

www.mpkylma.fi

Pohjois-Savon Kylmätekniikka Oy

Ansapolku 18

70910 Vuorela

010 715 7920

www.pohjois-savonkylmatekniikka.fi

Sähkö- ja Kylmähuolto Korhonen Oy

Nimettömäntie 199

74470 Paloinen

0400 273431

Are Oy

Parrutie 1

80100 Joensuu

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Rahtikatu 4

80100 Joensuu

010 4071

www.caverion.fi

Huurre Finland Oy

Lylykoskentie 21

80130 Joensuu

040 7010617

www.huurrefinland.fi

ISS Palvelut Oy

Ukkolantie 18

80130 Joensuu

020 5155

www.iss.fi

Itä-Kylmä Oy

Rahkeentie 4

80100 Joensuu

(013) 12 2355

Joensuun Kylmäkone

Lylykoskentie 7

80130 Joensuu

(013) 22 8130

Karjalan Kylmäpalvelu Oy

Uilontie 8

81220 Jakokoski

045 222 5858

www.karjalankylmapalvelu.fi/

Are Oy

Jääsalontie 17

90400 Oulu

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Paulaharjuntie 20

90500 Oulu

010 4071

www.caverion.fi

Enerkyl Oy

Patteritie 8

90530 Oulu

020 55 5515

www.huurrefinland.fi

Hannu Koivu Ky

Lukkarinlandentie 13

93100 Pudasjärvi

GSM: 0400 68 5559

ISS Palvelut Oy

Yrttipellontie 1 D

90520 Oulu

020 5157010

www.iss.fi

Jetitek Oy

Tyrnäväntie 16

90400 Oulu

0400 959985

www.jetitek.fi

Juhatek Oy

Kylmäsentie 5

90800 Oulu

010 2796291

www.juhatek.fi

Jäähdytyskoneasennus- ja Huolto Niemelä Ky

Tuohitie 8

90820 Kello

020 831 7007

Lassila&Tikanoja Oyj

Liitintie 29

90620 Oulu

010 636111

www.lassila-tikanoja.fi

Sähkölaitehuolto Kivelä

Posiontie 48 b

93400 Taivalkoski

0400 283405

www.sahkokivela.fi

KS-Talotekniikka Oy

Lankkukuja 3 A 3

87500 Kajaani

0400 515570

www.ks-talotekniikka.fi

Timon Kylmäsähkö

Somerentie 79

89200 Puolanka

GSM: 0400 123713

Are Oy

Koskikatu 27 B 203

96100 Rovaniemi

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Studiokatu 3

94600 Kemi

010 4071

www.caverion.fi

Huoltoliike J Paukkunen Oy

Sipolantie 8

96100 Rovaniemi

0400 151316

www.huoltoliikepaukkunen.fi

ISS Palvelut Oy

Aittatie 1

96100 Rovaniemi

020 515 2650

www.iss.fi

Jetitek Oy

Pohjolankatu 4

96100 Rovaniemi

040 7127506

www.jetitek.fi

Juhatek Oy

Näverintie 6 A

93600 Kuusamo

010 2796291

www.juhatek.fi

Kylmin Oy

Marttiinintie 11

96300 Rovaniemi

(016) 31 8888

Kylmäsormi

Hakalankatu 41

94100 Kemi

0400 691032

Sodankylän Kylmähuolto Oy

Mantovaarantie 60

99600 Sodankylä

(016) 61 0170

Ylä-Lapin LVI Oy

Yhdystie 8

99800 Ivalo

040 5159040

Pohjois-Karjala

Pohjois-Pohjanmaa

Kainuu

Lappi

30

Puhelin: 09 759 1166 www.skll.fi

www.kylmasormi.fi www.yla-lapinlvi.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Yes! AxiBlade Your ebm-papst solution.

Uudet AxiBlade-aksiaalipuhaltimet: uusi standardi kylmälaite- ja ilmastointiteollisuuteen Voiko yksittäinen puhallin kattaa kaikki sovellukset? Mistä saat aivan uusia vaihtoehtoja?

Uudet AxiBlade-aksiaalipuhaltimet tarjoavat ennennäkemätöntä suunnittelun joustavuutta. Niissä on optimoitu hyötysuhde, joten ne toimivat mahdollisimman tehokkaasti jokaisessa toimintapisteessä.

Ne myös tuottavat enemmän jäähdytystehoa neliömetrille.

Olipa vastapaine sitten pieni taikka korkea (jopa noin 290 Pa), ebm-papstilla on vastaus: Yes! Your ebm-papst solution: AxiBlade Ammattilaisen valinta

ebm-papst Oy • Puistotie 1 • 02760 Espoo • puh. (09) 8870 220 • mailbox@ebmpapst.fi • www.ebmpapst.fi

TEKSTI: DAKOTA LAVENTO KUVA: ISTOCKPHOTO

Kylmäalalla varma työpaikka – osaamisen tulevaisuus mietityttää Kylmäalan työllisyysnäkymät ovat hyvät, koska osaajille on tarvetta, kun muuan muassa käytettävät teknologiat muuttuvat ja tekijät eläköityvät.

Tämä muutos on tunnistettu useita vuosia sitten, mutta opetusta on yliopisto- ja korkeakoulutasolla vähennetty. Seuraavaksi mietityttävät käytännön osaajien koulutusreformin vaikutukset alaan.

K

ylmäalalla on jo pitkään ollut hyvät työnäkymät ja mielenkiintoista työskennellä. Koko kiinteistön energiatehokkuuteen talotekniikan kautta kytkeytyvät myymäläkylmän ratkaisut, suomalaisten ennakkoluuloton esiinmarssi hiilidioksidikylmän eturintamassa, teollisuuskylmän suuryksikköinvestoinnit, kiinteistöjen ja teollisuuden suuret lämpöpumppuratkaisut ja ilmalämpöpumppujen suosion kasvu ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia alan yrityksille ja siten myös avoimia työpaikkoja.

F-kaasuasetus ja jatkuvasti kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset asettavat kylmäalalla työskentelevien ammattitaidon kehittämiselle yhä suurempia paineita. Vuosikymmeniä sitten opitut tiedot ja taidot vaativat päivittämistä, ja etenkin oppilaitosten tulisi olla perillä uusimmista tutkimustuloksista. Kun samaan aikaan monet alan konkarit kaikilla kylmän osa-alueilla alkavat olla eläkeiässä, on huolestuttavaa, mistä tilalle saadaan nopeasti uusia osaajia?

Suomen Kylmäliikkeiden Liitossa ja Kylmäyhdistyksessä asiasta on oltu tietoisia ja huolissaan jo pitemmän aikaa. Koulutuksen tilanne huolestuttaa, kun yliopistotason koulutusta on jo vähennetty ja seuraavaksi toteutetaan ammatillisen nuoriso- ja aikuiskoulutuksen reformi. Reformin hienona tavoitteena on, että koulutus pystyisi jatkossa entistä nopeammin vastaamaan työelämän muutoksiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Opiskelijoille rakennettaisiin yksilöllisiä opintopolkuja, mikä tarkoittaa, että jatkossa opetusta siirrettäisiin yhä enemmän oppilaitoksista yrityksiin.

Mikä on tulevaisuuden osaamisen taso?

Kylmäalan tutkintoimikunnan puheenjohtaja, itsekin kylmätekniikan kouluttajana Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa toiminut nykyinen huolto/asennusurakoitsija Jari Haavisto A-Duo Oy:stä pelkää, ettei tulevien kylmäasentajien ja -mestareiden osaamisen taso tule jatkossa vastaamaan alan ja työnantajien tarpeita.

– Koulutuksen taso eri oppilaitosten välillä voi vaihdella 32

suuresti. Joissakin oppilaitoksissa valmistava koulutus ja näyttötutkintotilaisuudet hoidetaan hyvin, toisissa taas voidaan mennä siitä, missä aita on matalin, Haavisto sanoo ja pelkää, että koulutusreformin myötä koulutuksen taso saattaa heikentyä entisestään.

Koulutusreformissa nykyisen tutkintojärjestelmän laadun varmistavat tutkintotoimikunnat tullaan lakkauttamaan. Ne ovat tähän asti allekirjoittaneet tutkintotodistukset ja toimineet toisena sopijapuolena myönnettäessä tutkintojen järjestämissopimuksia oppilaitoksille.

Koulutusreformin voimaantulon jälkeen tutkintojen järjestämissopimukset myöntää opetusministeriö ja oppilaitokset allekirjoittavat todistukset. Kylmäalalla on F-kaasuasetuksesta johtuen erityispiirteitä, joiden vuoksi koulutusreformin tuomat muutokset ovat kyseenalaisia.

– Kysymyksessä ei ole ympäristöministeriön lausunnonkaan perusteella F- kaasuasetuksen mukainen järjestelmä, jos oppilaitokset jakavat kylmäpätevyyksiä ilman ulkopuolisen tahon kontrollia. Kun toimivaa laadunvalvontaa ei jatkossa ole, tutkintotodistusten myöntäminen tulee olemaan entistä helpompaa, Haavisto puuskahtaa.

Koulutusreformin myötä muuttuu myös tutkintojen arviointi. Nykyisin tutkintoja arvioidaan kolmikantaisesti siten, että mukana on oltava oppilaitoksen, työntekijöiden ja työnantajien edustaja. Vastaisuudessa arviointiin riittää työelämän ja oppilaitoksen edustaja.

Reformin ajatuksena on, että jatkossa oppimista siirtyisi entistä enemmän työpaikoille. Haavisto sanoo, ettei pelkkään yrityksessä oppimiseen voi kuitenkaan tuudittautua.

– Ennen vanhaan kylmäurakoitsijat tekivät kaikkea mahdollista kylmän alalta, mutta nykyisin erikoistutaan hyvinkin pienelle kylmän osa-alueelle. Niinpä vaikkapa ilmalämpöpumppuyrityksessä opiskeleva oppii asentamaan vain ilmalämpöpumppuja. Hänen työllistymismahdollisuutensa muunlaisen urakoitsijan palkkalistoille ovat melko heikot, ellei oppilaitoksessa saatavassa valmistavassa koulutuksessa saada monipuolista kylmäalan koulutusta.

Haavisto sanoo, että oppilaitosten tehtävänä pitäisi jatkos-

sakin olla alan kehityksessä mukana pysyminen ja uusimman tiedon opettaminen. Oppilaitoksissa on käytävä läpi esimerkiksi lainsäädäntö perusteellisesti. Yrityksessä tällainen paperinmakuinen osuus jää arjen kiireissä vähemmälle. Sen sijaan saatetaan siirtää eteenpäin vanhoja eikä välttämättä niin hyvinkään käytäntöjä.

Suunnittelijoita kaivataan alalle Lähes jokainen kylmäalalla vähänkin aikaa työskennellyt tuntee DI Esko Kaappolan ainakin nimeltä. Hänen oppikirjojaan on tavattu hartaasti, hänen oppitunneillaan perehdytty kylmätekniikan saloihin ja hänen mielenkiintoisia luentojaan kuunneltu lukemattomilla Kylmätekniikan Koulutuspäivillä.

Kaappola on syvästi huolissaan kylmäalan opetuksen tilasta ja erityisesti sen tulevaisuudesta.

– Tosiasia on, että kylmäalan opetus varsinkin yliopistotasolla Suomessa on läsähtänyt.

Pätevistä kylmäsuunnittelijoista on vajausta, eikä heitä edes saisi suoraan koulun penkiltä, vaan heidän pitäisi vähitellen perehtyä tehtäviinsä ja oppia työnsä kokemuksen kautta.

– Suunnittelutoimistoissa on ylipäätään liian harvoja kylmään perehtyneitä suunnittelijoita. Jos suunnittelutehtäviä vielä osuu kohdalle harvoin, pätevyys ja ammattitaito eivät kehity kuten pitäisi.

Lisäksi kylmäalan yliopisto- ja korkeakoulututkinnon suorittaneita ammattilaisia tarvittaisiin kipeästi myös maahantuojien ja urakoitsijoiden palvelukseen.

– Myös käyttäjäpuolella kaivattaisiin lisää asiantuntemusta tilaamiseen ja kylmäjärjestelmien käyttämiseen.

Korkeakouluopetusta tarvitaan huomattavasti lisää Jäähdytystekniikan DI-tutkinnon voi edelleen suorittaa Tampereen Teknillisen yliopiston Energia- ja prosessitekniikan laitoksella ja Aalto-yliopistossa, mutta Tampereella professuuri lakkautettiin, mikä on hankaloittanut opintopolun löytymistä kylmäalalle.

Kaappola on tehnyt oman osuutensa kylmäopetuksen tason eteen muun muassa pitämällä Metropoliassa ja Tampereen ammattikorkeakoulussa kylmätekniikan kursseja. Niinpä hänellä on hyvä tuntuma siitä, miten alan opetusta voitaisiin – ja pitäisi – kehittää.

– Saimme Tampereen ammattikorkeakoulun fysiikan ja kylmätekniikan opettajan kanssa sovitettua opintoja siten, että fysiikkaan perehdyttäisiin ennen kylmätekniikkaa, jotta opiskeluun olisi eväitä, hän kertoo.

Nuoret ja aikuisopiskelijat heräteltävä alalle Johnson Controls Finland Oy:ssä suunnittelijana työskentelevä DI Laura Pulkki sanoo, että kylmäalan heikkous on se, etteivät nuoret tunne alaa: – Miten saadaan lupaavia ja innostuneita nuoria kiinnostumaan alasta, jonka olemassaolosta heillä ei ole aavistusta? Jos ei ole perheenjäseniä tai tuttavia kylmäalalla töissä, alan työmahdollisuuksista ei välttämättä ole tietoa.

– Luonnontieteitä tulisi mainostaa nuorille enemmän jo yläasteella, jotta fysiikan ja kemian lisäksi myös matematiikka kulkisi mukana eikä olisi välteltävä pakollinen paha. Lukiossa tulisi kertoa, miten mielenkiintoisia työ- ja uramahdollisuuksia tekniikan ala tarjoaa, Pulkki sanoo.

– Opiskelijoille pitäisi saada paljon enemmän tietoa alan mahdollisuuksista ja erinomaisesta työtilanteesta jo hyvissä ajoin.

Myös Kaappola ja Haavisto ovat huolissaan nuorten saamisesta kylmäalalle.

– Alan arvostus kohoaa, kun kylmäalan tunnettuutta saadaan nostettua jo eri kouluasteista alkaen. Ala on hyvin mielenkiintoinen ja monipuolinen. Esimerkiksi kylmäasentajan on hallittava työssään monipuolisia kokonaisuuksia eikä vain pelkkää kylmän tekoa.

Kaappola pitää tärkeänä tavoittaa myös aikuisopiskelijat, joille pitäisi viestiä, että seuraava työpaikka voisi hyvinkin löytyä kylmäalalta.

– Työpaikkahan on aika lailla taattu. T Kylmäextra 2/2017

33

TEKSTI JA KUVAT: MATTI VALLI

Sairaalan liikalämpö siirtyy suoraan kaukolämpöverkkoon Espoon uuden sairaalan ylijäämälämpö siirtyy suoraan kaukolämpöverkkoon. Vuosittain lämpöverkkoon siirretään hyötykäyttöön energiaa noin tuhat megawattituntia.

F

ortum ja Oilon ovat toteuttaneet Espoon uuteen sairaalaan ratkaisun, jossa yhden suuren kiinteistön ylijäämälämpö siirretään suoraan Fortumin operoimaan kaukolämpöverkkoon. Sairaala on osa Jorvin sairaalakampusta, jossa Espoon sairaala ja HUS-Jorvin erikoissairaanhoito tekevät tiivistä yhteistyötä. Uusi sairaala otettiin käyttöön vuonna 2016.

Fortumin kehitysjohtaja Niko Wirgentius kertoo, että Oilonin toimittaman laitteiston teho on noin yksi megawatti.

Vuosittain lämpöverkkoon siirretään hyötykäyttöön energiaa noin tuhat megawattituntia. Viilennystarpeita syntyy, koska isossa rakennuksessa on laajoja lasipintoja ja tontille paistaa aurinko. Lukuisat laitteet ja talossa olevat ihmiset lisäävät lämpökuormaa.

– Tähän saakka kiinteistöjen tuottamaa liikalämpöä on siirretty verkkoon lähinnä alue- tai kaupunginosakohtaisesti. Näitä ratkaisuja on toteutettu niin Pohjoismaissa kuin Suomessakin, Wirgentius sanoo.

Fortumin aloitteesta Hanke lähti käyntiin kaukolämpöverkkoa operoivan Fortumin aloitteesta. Tiedossa oli, että sairaalassa syntyy merkittävästi ylilämpöä kesäkautena, ja yhtiön asiantuntijat alkoivat miettiä ratkaisua, jolla se saataisiin hyötykäyttöön kaukolämpöverkon välityksellä. Idea esiteltiin kaupungille, joka lähti rohkeasti mukaan.

– Lopputulos on, että lämpöverkkoon syötettävällä tuhannella megawattitunnilla voitaisiin lämmittää vuoden ajan noin 500 isohkoa omakotitaloa, jollaisen laskennallinen energiankulutus on vuodessa noin 20 megawattituntia, Wirgentius laskee.

Toteutuksessa työnjako Fortum halusi hankkeeseen yhteistyökumppaniksi toteuttajan, joka pystyy toimittamaan toimivan siirtoratkaisun. Rakennuksen kaukolämpö ja kylmän tuotanto ovat fyysisesti kytköksissä toisiinsa. Käytännön syistä sovittiin, että Oilon hoitaa laitteistot kokonaistoimituksena ja Fortum vastaa hukkalämmön kaukolämpöverkkoon siirrosta. Kiinteistön sisällä oleva talotekniikka jää tilaajan vastuulle.

Espoon uusi sairaala on osa Jorvin sairaalakampusta, jossa Espoon sairaala ja HUS-Jorvin erikoissairaanhoito tekevät tiivistä yhteistyötä.

34

↓ P-sarjan mäntäkompressorilla toimivalla lämpöpumpulla tuotetaan säätöenergiaa, kun ruuvikompressorin teho ei riitä ja nostetaan lauhdelämpö riittävälle tasolle.

S-sarjan ruuvi­ kompressorilla toimiva lämpöpumppu tuottaa kaukolämpöverkkoon siirrettävän peruskuorman.

Wirgentius kertoo, että ensi sijassa lämpö pyritään hyödyntämään lähellä olevissa rakennuksissa, mutta jos niistä ei tarvetta löydy, lämpö jatkaa matkaansa kohti Espoon keskusta, Kauniaisia tai Viherlaaksoa.

– Kaukolämpöverkon alueella on niin paljon hyötylämmön tarvetta vuoden jokaisena tuntina, että aina jostakin päin Espoota tai Kauniaisista löytyy lämmölle hyötykäyttöä.

Fortum operoi laitteistoa ja hyödyntää sairaalalämpöä kaukolämmön hankinnassa. Vastapalveluna sairaalan kiinteistölle tarjotaan viilennys, jäähdytys ja hyvät sisäilmaolosuhteet.

– Jatkossa näemme mielellämme niin, että asiakas tekee itse toteutuksen ja me maksamme ylijäämälämmöstä markkinahinnan.

Ylijäämälämpöä voidaan kierrättää rakennuksen sisälläkin, mutta kesäaikaan sitä syntyy paljon enemmän kuin kiinteistön oma lämmön tarve on. Energia kannattaa myydä.

Käytännössä kaukolämpöverkosta on tullut kaksisuuntainen: sen kautta asiakkaalle myydään lämpöä ja sinne ostetaan asiakkailta näiden liikalämpöä.

– Nykymaailmassa kiinteistöissä ja laitoksissa syntyvä liikalämpö kannattaa ottaa hyötykäyttöön joko kiinteistön sisällä tai siirtää kaukolämpöverkon välityksellä hyötykäyttöön muissa kiinteistöissä. Näin energia saadaan hyötykäyttöön vuoden jokaisena tuntina, Wirgentius painottaa.

Tilaaja halusi kokonaisratkaisun Oilonin myyntipäällikkö Jussi Alpua on ollut hankkeessa mukana alusta alkaen. Oilon sai urakan, koska yhtiö pystyi tarjoamaan asiakkaalle vaaditun kokonaisuuden sähköasennuksineen ja automaatioratkaisuineen.

Noin megawatin jäähdytys tuotetaan tilaajan edellyttämissä lämpötila- ja äänitasoissa sekä säätöarvoilla.

– Järjestelmässä on kaksi Oilon ChillHeat -lämpöpumppua, jotka siirtävät jäähdytysjärjestelmän keräämän lämmön Fortumin kaukolämpöverkkoon. Peruskuorma tehdään S-sarjan lämpöpumpulla, jossa on käytössä ruuvikompressoritekniikka. Loppuosa ja säätö tehdään P-sarjan lämpöpumpulla, jossa on mäntäkompressoritekniikka. P-sarjan lämpöpumpuilla pääsemme tarvittaessa 80 ºC:een ja pienillä muutoksilla jopa 90 ºC:een, Alpua kuvaa.

Alpua kertoo, että yhtiölle toimitus on keskikokoinen, ja etenkin teollisuudessa tarvitaan isompiakin. Referenssinä Espoon kohde on todella tärkeä, koska se kertoo suunnan, mihin markkinoilla ollaan menossa.

– Toisin sanoen kiinteistöön tehdään jäähdytys paikallisesti ja lämpö otetaan talteen kaukolämpöverkostoon. Tällaisia tullaan myymään lisää, Alpua sanoo.

Espoon kaupunki rohkaisee kokeiluja Hankkeen tilaaja on Espoon kaupunki. Fortumin Niko Wirgentius kertoo, että kaupungin tavoitteena oli saada rakennukseen riittävän hyvä ja jopa selkeästi parempi kokonaisenergiatehokkuus kuin perinteisillä toteutuksilla voidaan saada aikaan.

– Tavoitteen saavuttamisessa lämmön siirto kaukolämpöverkkoon oli yksi merkittävimmistä toimenpiteistä. Energiatehokkuutta on parannettu myös rakennuksen katolle asennetuilla aurinkopaneeleilla.

– Toinen tavoite oli se, että Espoon kaupungilla on pyrkimys tehdä uusia asioita ja edistää omalla toiminnallaan fiksuja ratkaisuja, jotka tulevaisuudessa ovat ehkä arkipäivää, Wirgentius pohtii.

Tavoitteessa on onnistuttu. Wirgentiuksen tietojen mukaan täysin vastaavanlaista kiinteistökohtaista toteutusta ei ole aikaisemmin tehty missään.

Kylmäextra 2/2017

35

Tapiolassa iso systeemi Esimerkiksi Tapiolan uudistuvassa keskuksessa ja muualla länsimetron varrella Espoossa rakennuksien ylijäämälämpöä siirretään kaukolämpöverkkoon, mutta hukkalämmön hyödyntäminen tehdään kaupunginosakohtaisesti yksittäisen kiinteistön sijasta.

Aluekohtaisissa ratkaisuissa jokaisessa kiinteistössä ei ole omaa konetta, vaan lämmönsiirrossa tarvittavat laitteet sijaitsevat yhdessä paikassa, jonne ylijäämälämpö kerätään keruuverkolla kaukolämpöverkkoon siirtämistä varten.

– Kyse on vain siitä, halutaanko lämmön siirto tehdä kiinteistö-, kortteli- vai kaupunginosakohtaisesti tai peräti koko kaupungin laajuisesti. Lopputulos on sama. Jos suuria määriä pystytään käsittelemään samalla kertaa, mukaan tulee suuruuden ekonomia, vaikka suuret järjestelmät vaativatkin isommat investoinnit, Wirgentius pohtii.

– Espoon sairaalassa, jonka läheisyydessä muita suuria hukkalämmön tuottajia ei ole, ratkaisu kannatti tehdä kiinteistökohtaisesti. Ratkaisun valinta riippuu aina kohteen luonteesta, Wirgentius korostaa.

Datasaleissa tuotto tasaista Fortum on myös mukana toteuttamassa ratkaisua Telian Pitäjänmäelle rakenteilla olevaan konesaliin, josta tulee Suomen suurin heti Googlen Haminassa olevan konesalin jälkeen. Wirgentiuksen mukaan myös datakeskusten konesalien jäähdytys

Lämpöpumppujen valmistaja: Oilon Oy Lämpöpumput: ▸ 1 kpl ChillHeat S600 ▸ 1 kpl ChillHeat P300

Lämmönlähde: Sairaalan jäähdytysvesipiiri ▸ Teho noin 900 kW ▸ Tuotetun veden lämpötila 10ºC

Lämpönielu: Kaukolämpöverkosto ▸ Teho noin 1 380 kW ▸ Tuotetun veden lämpötila 70ºC

toimii samalla periaatteella eli ylijäämälämpö siirretään verkkoon, mutta ratkaisut ovat erilaisia.

– Konesalissa ylijäämälämmön tuotanto on jatkuvaa ja tasaista vuoden ympäri käytännössä joka ikinen tunti. Sairaalakiinteistössä, tai missä tahansa toimistossa, kuorma vaihtelee tunneittain ja vuodenaikojen mukaan, Wirgentius selvittää.

Toisin kuin konesaleissa, Espoon sairaalassa vaihtelu on suurta, joten käytettävien laitteiden on pystyttävä reagoimaan nopeasti lämpökuormien vaihteluihin. T

Kaikki

Pallosulkuventtiilit 120 bar

komponentit Tuotevalikoimastamme löytyy laaja ja laadukas valikoima hiilidioksidiputkistokomponentteja!

Mitoitamme hiilidioksidikaasunjäähdyttimet ja -höyrystimet sekä muut CO2-tuotteet kuhunkin kohteeseen optimoidusti.

Refair Oy | Atomitie 1, 00370 Helsinki puh. 09 565 7780 | sales@refair.fi | www.refair.fi

Kupariputket 80 bar

Kupariosat 120 bar

Kylmää koko Suomeen

Tuotevalikoimaamme kuuluvat laadukkaat ilmastoinnin jäähdytys­ laitteet, ilmalämpöpumput, kylmälaitoskomponentit, kylmä­ aineet sekä kylmä­, sähkö­ ja lvi­asennustarvikkeet.

www.onninen.fi

MaailMan johtavalta valMiStajalta ratKaiSut jÄÄhdYTYKseeN ja LÄMMITYKseeN. KaTTava varasTo­ vaLIKoIMa!

V5X VRF

rivacoldin KoKonaiSratKaiSut waterloopjärjeStelMiin.

KYLMÄhuoNeKoNeIKoT suoraaN varasTosTa. www.rIvacoLd.fI

KYLMÄMYYNNIN asIaNTuNTIjaMMe palvelevat

0204 85 2121

TEKSTI: SAARA KERTTULA

Tukea energiainvestointiin Niin pienet kuin suuret yritykset voivat hakea ilmastoja ympäristömyönteisiin energiainvestointeihinsa energiatukea. Vuosittain valtion tukea jaetaan yhteensä noin 35 miljoonaa euroa.

Y

ritys tai yhteisö, tiesitkö, että voit saada energiatukea investointihankkeisiisi? Edellytyksenä on, että hanke edistää uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä tai energian tuotannon tai käytön tehostamista tai vähentää energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja.

Energiatukea voivat hakea ja saada kaiken kokoiset yritykset, myös ammatin- ja liikkeenharjoittajat ja toiminimet. Yritysten lisäksi tukeen ovat oikeutettuja yhteisöt, kuten kunnat, seurakunnat ja säätiöt.

– Tukea voivat hakea kaiken kokoiset yritykset eikä esimerkiksi toiminimiä tai kommandiittiyhtiöitä ole rajattu pois, kertoo asiantuntija Markku Mäkelä Tekesistä.

Sen sijaan tukea eivät saa asunto-osakeyhtiöt, asuinkiinteistöt, maatilat, valtionosuutta saavat perustamishankkeet tai valtion virastot tai laitokset. Tuen hakuvaiheessa kiinnitetään myös huomiota mm. siihen, onko hakija vaikeuksissa oleva yritys (maksukyvytön tai menettänyt puolet osakepääomastaan), onko yrityksellä verovelkaa tai maksuhäiriöitä ja onko yrityksellä muuta investointiin tarvittavaa rahoitusta. Myös huolellisesti tehty projektisuunnitelma on keskeinen osa tukihakemuksen käsittelyä.

– Maatilat on jätetty energiatuen ulkopuolelle siksi, että maataloudelle on haettavissa omia tukia maa- ja metsätalousministeriön kautta. Asuinkiinteistöt puolestaan ovat aiemmin voineet hakea tukea ARAlta, Mäkelä selventää.

Tämän vuoden alussa tuli voimaan uusi laki asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista. Sen seurauksena tarkasti rajattu korjausavustusten käsittely siirtyi kunnilta kokonaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlle eikä energia-avustuksia enää myönnetä.

hankkeisiin, energiatehokkuusinvestointeihin sekä energiankäyttöä koskeviin selvityksiin ja katselmuksiin.

– Näissä Motiva toimii katselmustoiminnan laadun valvojana. Tavoitteena on, että yritys saa tiedon, miten lisätä energiansäästöä ja uusiutuvan energian käyttöä. Nämä ovat aika työläitä projekteja, koska ensin on tehtävä lähtötila-analyysi.

Energiatukea voi saada hankkeesta ja sen kohteesta riippuen 10 prosentista jopa 60 prosenttiin. Uusiutuvan energian investointiin tavanomaisella teknologialla voi saada yleisesti ottaen tukea 10–30 prosenttia kustannuksista. Esimerkiksi aurinkolämpöhankkeelle tukea voi saada 20 prosenttia ja biokaasuhankkeelle 20–30 prosenttia. Lämpöpumppuhankkeille tuen osuus on 15 prosenttia kustannuksista. Tähän eivät kuitenkaan lukeudu jäte- ja hukkalämmön hyötykäyttöön liittyvät hankkeet, joihin sovelletaan energian säästöön liittyviä tukiprosentteja.

Tavanomaisella teknologialla toteutettaviin energiansäästöä ja energiatehokkuutta edistäviin hankkeisiin tukea voi saada 15–25 prosenttia. Suurimman tuen voi saada, kun yritys tai yhteisö on liittynyt energiatehokkuussopimuksiin ja hankkeessa käytetään ESCO-palvelua. Uutta teknologiaa sisältäville hankkeille voidaan myöntää korotettua tukea (20–40 prosenttia).

Energiakatselmuksiin voi saada energiatukea enimmillään 60 prosenttia. Näin suureen tukeen ovat oikeutettuja kuntasektorin uusiutuvan energian katselmukset. Muut kuntasektorin energiakatselmukset sekä mikro- ja pk-yritysten energiakatselmukset voivat saada tukea 50 prosenttia ja muut energiakatselmukset 40 prosenttia.

Uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiasta 2016* Muut 6%

Uusiutuvat 34 % Fossiiliset 38 %

Ydinenergia 18 %

Turve 6%

Tuen osuus enimmäkseen 15–25 prosenttia

*ennakollinen

Hankkeet, joihin energiatukea saa, voi Mäkelän mukaan jakaa kolmeen pääluokkaan: uusiutuvan energian käyttöä lisääviin

Ennakkotiedon mukaan uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 34 prosenttia vuonna 2016. Lähde: Energiatilasto 2017, Tilastokeskus

38

Uusiutuvan teknologian hankkeet eli uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen liittyvät investoinnit, joissa hyödynnetään uutta teknologiaa, voivat saada tukea enintään 40 prosenttia kustannuksista. Uudella teknologialla tarkoitetaan teknologiaa, jota ei ole aiemminkin sovellettu kaupallisessa tarkoituksessa Suomessa.

Tuelle on myös joitakin rajoituksia. Tukea ei esimerkiksi myönnetä lämmöntuotantohankkeille, jos hankkeen seurauksena siirrytään kaukolämmöstä erilliseen lämmöntuotantoon, eikä lämpökeskuksille, joiden lämpöteho on yli 10 MW. Tukea ei myöskään myönnetä uudisrakennuskohteissa tehtäviin energiatehokkuus- tai lämpöpumppuhankkeisiin (pois lukien uuden teknologian hankkeet).

Lisäksi esimerkiksi suuryritysten tekemät energiakatselmukset eivät saa tukea eivätkä toisaalta investoinnit, jotka ovat alle 10 000 euroa.

35 miljoonaa euroa vuosittain Energiatukia on ollut jaossa jo reilun parinkymmenen vuoden ajan. Vuosittain tukea jaetaan noin 35 miljoonan euron verran.

Tästä puolet menee Tekesin kautta ja puolet suoraan työ- ja elinkeinoministeriöstä. Ensi vuonna tukeen on tulossa mahdollisesti 15–20 miljoonan lisäys, mutta asia varmistuu vasta kun valtion budjetin käsittely on saatu päätökseen.

– Kysyntä rahoitukselle on kova, ja viime vuosina tuki on loppunut kesken, Mäkelä kertoo.

Hakemuksia tulee vuosittain noin 500.

– Hakemuksista alle kolmasosa hylätään, suurin osa siis hyväksytään ja niille myönnetään tukea. Jos tuki loppuu kesken vuoden, selvitetään, onko ministeriön tukimäärärahaa vielä jäljellä. Jos ministeriönkin osuus on käytetty loppuun, hakemukset ikään kuin jäävät pöydälle ja siirtyvät seuraavalle vuodelle, Mäkelä selvittää.

Viime vuosina erityisesti aurinkoenergiaan liittyvien investointihakemusten määrä on ollut kasvussa sen jälkeen, kun ministeriö linjasi, että aurinkoenergiaa ryhdytään tukemaan.

Nyt hakemuksista jopa puolet koskee aurinkoenergiaa.

– Tuella on tarkoitus edistää käytön yleistymistä. Näin aurinkoenergian kohdalla on myös tapahtunut, ja voikin miettiä, onko tuki enää tarpeen tässä tarkoituksessa.

Tukea voi hakea myös hukkalämmön hyötykäyttöön liittyviin hankkeisiin.

– Tällaisiin hankkeisiin on tukea haettu ja sitä on myönnetty. Esimerkiksi lämmöntalteenottolaitteet kuuluvat tuen piiriin. Nämä hankkeet määritellään energiatehokkuusinvestoinneiksi. Tällaisia hankkeita tulee hakuun viikoittain.

ELY-keskuksista Tekesille Energiatuet haetaan nykyään siis Tekesistä, jonne energiatukien käsittely, niitä koskevat päätökset ja hallinnointi siirtyivät tämän vuoden alussa ELY-keskuksista. Osa tukipäätöksistä tehdään edelleen työ- ja elinkeinoministeriössä. Haku on jatkuva eli hakemuksen voi jättää koska tahansa; määrättyjä hakuaikoja ei ole.

Hankkeen aikataulun kannalta tuen hakeminen on kuitenkin osattava ajoittaa oikein: investointihankkeen energiatukea pitää hakea ennen kuin käyttöomaisuus hankitaan tai tuella rahoitettava rakentamis-, muutos- tai parannustyö aloitetaan. Selvityshankkeelle tukea taas on haettava ennen hankkeen aloittamista.

Hanke määritellään aloitetuksi, kun siihen tehdään sitova tilaus.

Energiatuen osuudet Uusiutuvan energian investoinnit 2017 (tavanomainen teknologia) ▸ Lämpökeskushankkeet (puupolttoaineet) 10–15 % ▸ Lämpöpumppuhankkeet * 15 % ▸ Aurinkolämpöhankkeet 20 % ▸ Pienvesivoimahankkeet 15–20 % ▸ Kaatopaikkakaasuhankkeet 15–20 % ▸ Aurinkosähköhankkeet 25 % ▸ Biokaasuhankkeet 20–30 % ▸ Pientuulivoimahankkeet 20–25 % (* pois lukien jäte- ja hukkalämmön hyötykäyttöön liittyvät hankkeet, joihin sovelletaan energian säästöön liittyviä tukiprosentteja).

Energiansäästöä ja energiatehokkuutta edistävät investoinnit vuonna 2017 (tavanomainen teknologia): ▸ 20 % energiatehokkuussopimuksiin liittyneille yrityksille ja yhteisöille ▸ 25 % kun edellä olevassa käytetään ESCO-palvelua ▸ 15 % muille kuin energiatehokkuussopimuksiin liittyneille yrityksille ja yhteisöille, kun käytetään ESCO-palvelua.

Uutta teknologiaa sisältäville hankkeille myönnetään tapauskohtaisesti korotettua tukea (20–40 %) myös energiatehokkuussopimusten ulkopuolisille yrityksille ja kunnille.

Energiakatselmukset: Energiatuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista voi olla enintään: ▸ kuntasektorin uusiutuvan energian katselmukset 60 % ▸ kuntasektorin, mikroyritysten ja pk-yritysten energiakatselmukset 50 % ▸ muut energiakatselmukset, -analyysit ja selvitys­ hankkeet 40 % Uuden teknologian hankkeet: Uusi teknologia tarkoittaa tässä teknologiaa, jota ei ole aikaisemmin sovellettu kaupallisessa mittakaavassa Suomessa ▸ uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen liittyvät investoinnit, uusi teknologia, enintään 40 %

Jos yritys tai yhteisö suunnittelee uusiutuvan energian lisäämiseen tai energian säästämiseen liittyvää investointia tai se aikoo teettää energiakatselmuksen energiansäästökohteiden kartoittamiseksi, Tekes suosittelee ottamaan yhteyttä ensin Tekesin energiatukitiimiin ja keskustelemaan sen asiantuntijoiden kanssa. Hakemus tehdään sähköisesti Tekesin verkkosivujen asiointipalvelussa.

Hankkeeseen hyväksyttäviä kustannuksia ovat: F hankkeeseen kohdistuvat rahapalkat työajan seurannan mukaisesti F henkilösivukustannukset F yleiskustannukset (vain selvityshankkeissa) F matkakustannukset F aine- ja tarvikekustannukset F laitehankinnat F ostetut palvelut. T Lisätietoja Tekesin sivuilla www.tekes.fi/rahoitus/pk-yritys/energiatuki/

Kylmäextra 2/2017

39

TEKSTI JA KUVAT: DAKOTA LAVENTO

Kerrostalossa kannattaa vaihtaa maalämpöön Töölöläiskerrostalossa maalämpöinvestointi maksoi viilennyksen ansiosta itsensä takaisin odotettuakin nopeammin.

”

J

oko siitä on todellakin kuusi vuotta", As. Oy Kivelänkatu 1b:n hallituksen puheenjohtaja Jari Kajas naurahtaa.

Aika taloyhtiön maalämpöasennuksesta on hujahtanut nopeasti ja täysin ongelmitta. Viiden vuoden takuuaika on kulunut umpeen ja nykyisin mahdolliset hälytykset ongelmatilanteista tulisivat tekstiviesteinä Jari Kajakselle ja talonmiehelle kännykkään. Moisia viestejä ei onneksi ole tarvinnut lueskella.

Talon asukkaat ovat olleet maalämpöön, viilennykseen ja sitä myöten koko investointiin enemmän kuin tyytyväisiä.

Odotettuihin 40 prosentin säästöihin lämmityskuluissa on päästy, ja maaviileän käyttäminen asuntojen viilennykseen on todella edullista.

– Jos puhallinkonvektoria käyttäisi viilentämiseen vaikkapa koko heinäkuun joka päivä, sähkö maksaisi 3,5 euroa asuntoa kohti, Jari Kajas laskee.

Pioneerin ongelmia As Oy Kivelänkatu 1b:n siirtyminen kaukolämmöstä maalämpöön sai alkunsa Helsingin Sanomissa keväällä 2010 olleesta jutusta, jossa kerrottiin, että hiilettömään energiaan siir-

Asuntojen kaukosäätimellä toimiva tehokas puhallinkonvektori viilentää huoneilman tehokkaasti haluttuun lämpötilaan.

40

IVT:n maalämpöpumppu, kaksi 750 litran varaajaa ja sähkökattila asennettiin kiinteistön lämpökeskukseen kellarikerrokseen.

tyminen nostaa helsinkiläisten kaukolämmön hintaa 40–50 prosenttia. Jo aikaisemmin Jari Kajas oli lukenut juttuja, miten useat Tukholman keskustan kerrostalot olivat vaihtaneet maalämpöön sen jälkeen, kun Fortum oli nostanut reippaasti kaukolämmön hintaa.

Taloyhtiön kaukolämmön jakokeskus oli vuosikymmenen vaihteessa tulossa vaihtoikään. Jari Kajas halusi selvittää, miten paljon yhtiössä voitaisiin säästää maalämpöön siirtymällä.

Selvisi nopeasti, että säästöä kertyisi merkittäviä summia, vaikka kaukolämpötoimittaja ei ihan kakistelematta ollutkaan valmis laskelmia nielaisemaan eikä aluksi ollut selvää, kuinka kaukolämpöverkosta olisi mahdollista edes erota.

Energiakaivojen poraaminen kaupunkikeskustassa on luvanvarainen asia, ja aivan Helsingin keskustassa koko hanke olisi hyvin voinut tyssätä maanalaisiin varauksiin. Itse asiassa Pisara-rata olikin koitua hankkeelle kohtalokkaaksi, mutta lopulta etäisyyttä asemavaraukseen jäi tarpeeksi.

Tarjoukset taloyhtiö pyysi neljältä toimijalta.

– Senera Oy:n tarjous oli edullisin, mutta myös yksilöidyin, Kajas kertoo.

Sisäpihalle sijoittuvat neljä noin 220 metrin energiakaivoa Rototec Oy porasi joulukuussa 2011 kolmessa päivässä. Maalämpö saatiin päälle huhtikuussa 2012.

Viileääkin tarvitaan Maaviileä taloyhtiössä otettiin käyttöön hieman jälkijunassa. Sillä on kuitenkin kokonaisuuden kannalta suuri merkitys.

Asuntoja kesäkuumalla viilennettäessä ylimääräinen lämpö säilötään talvea varten lämpöenergiana kallioon käyttöä odottamaan. Kallio toimii siis akkuna. VTT:n tutkimuksen mukaan viilennyksen hyödyntäminen voi parantaa maalämpöjärjestelmän hyötysuhdetta jopa 5–10 prosenttia.

Viilennystä talossa todella tarvitaan. Kerrostalon sisäänkäynnin yläpuolella olevissa yksiöissä on vain etelänpuoleinen ikkuna, ja niissä kesällä lämpötila on noussut kuumina päivinä kevyesti 30 asteeseen. Toki viilennystä on kaivattu myös suuremmissa asunnoissa.

Viilennys toteutettiin kesällä 2012 samassa yhteydessä sähkövetojen uusimisen kanssa. Jokaisen asunnon eteiseen asennettiin sopivan tehoinen puhallinkonvektori. Maalämpöpumpulta lähtevät jäähdytysputket upotettiin rapun seinään koverrettuun uraan yhdessä uusien sähkö-, antenni- ja tietoliikennekaapeleiden kanssa. Putket haarautuvat kerroksittain jokaiseen asuntoon. Jollei jokaisessa kerroksessa olisi lähes huomaamatonta tarkastusluukkua, ei mitenkään voi päätellä, että seinän sisällä kulkee niin suuri määrä talotekniikkaa.

Pioneerin kokemuksia kaivataan Keskellä Helsinkiä sijaitsevan kerrostaloyhtiön siirtyminen maalämpöön on vuosien mittaan herättänyt runsaasti huomiota. As. Oy Kivelänkatu 1b ja sen hallituksen puheenjohtaja ovat päässeet

As. Oy Kivelänkatu 1b ▸V uonna 1934 rakennettu kuusikerroksinen kerrostalo Helsingin Töölössä ▸ 19 asuntoa, 1262 b-m2 ▸ Alun perin hiililämmitys, sittemmin kaukolämpö kevääseen 2012 asti ▸ Kokonaisenergiantarve 66 MW ▸ Maalämpöjärjestelmä Senera Oy ▸ MLP IVT Greenline F plus 43 -lämpöpumppu ▸ Kaksi 750 l varaajaa ▸ 1,5 MW sähkökattila ▸ 4 x 220 m energiakaivot ▸ Maalämpöjärjestelmä maksoi 63 000 euroa.

Summasta on vähennetty valtion 15 prosentin energia-avustus. ▸ Kesällä 2012 järjestelmään liitettiin asuntojen viilennys: 11 kpl Carisma 44 MO-MVB, 6 kpl Carisma CRC 24 MOMVB, 2 kpl Carisma Sky Star ▸ Puhallinkonvektoreiden hinta 57 000 euroa olisi ollut sama myös kaukokylmään liityttäessä. ▸ Taloyhtiön nettisivut: www.navea.net/index.html ▸ Maalämpöinvestoinnin ansiosta taloyhtiön ostetun energian kulutus putosi 62 prosenttia 172 MWh:sta 66 MWh:iin, josta kolmasosalla lämmitetään käyttövettä. Ostettua energiaa huoneistotilat kuluttavat 35 kWh/brm²/vuosi. Kaukolämmöllä kului 91 kWh/brm²/vuosi.

Recair INDUTRADE GROUP

Kylmäextra 2/2017 Recair_VRV_kylmaextra_185x134_20170929.indd 1

41

29.9.2017 9:51:13

13 000 euron kaukolämpömaksuun verrattuna yli 5 000 euroa.

– Olemme säästäneet 120 000 euron investoinnilla 12 000 euroa vuodessa.

Kajas sanoo, että jos taloyhtiö olisi jäänyt kaukolämpöasiakkaaksi ja viilennys toteutettu kaukojäähdytyksellä, järjestelmään liittyminen olisi alustavan tarjouksen mukaan maksanut 75 000 euroa, sillä lämmönvaihdin olisi joka tapauksessa myös pitänyt uusia. Se olisi maksanut noin 20 000 euroa.

– Lisäksi olisimme maksaneet kaukokylmästä 7 000 euroa vuodessa.

Poikkeustapaus edelleen

niin sanomalehtien kuin alan ammattilehtienkin sivuille. Jari Kajas on saanut kertoa kokemuksia isännöitsijöille, hallituksen puheenjohtajille, yhtiökokouksille ja ministeriöille yhä uudestaan ja uudestaan. Nykyisin hän ohjaakin kiinnostuneet taloyhtiön verkkosivuille osoitteeseen www.navea.net/index.html.

Aina väliin erityisesti kaukolämpöyhtiöiltä tulee esiin epäilyksiä, etteikö vaihtaminen maalämpöön voisi olla niin kannattavaa kuin laskelmilla osoitetaan. Siihen Kajas toteaa, että luvut puhuvat puolestaan: – Olemme saaneet sijoitetulle pääomalle kymmenen prosentin tuoton. Olemme todella säästäneet lämmityskuluista 40 prosenttia. Jo ensimmäisenä vuonna 2013 taloyhtiö säästi kaukolämmöllä toimivan identtisen naapuritaloyhtiön noin

As. Oy Kivelänkatu 1b oli ensimmäinen Helsingin kantakaupungissa maalämpöön siirtynyt kerrostalo. Toimenpidelupia kerrostaloille maalämpöön siirtymistä varten on viime vuoden loppuun mennessä Helsingissä myönnetty alle kymmenen, joten vanhaan kerrostaloon asennettu maalämpöjärjestelmä on Helsingissä edelleen varsin poikkeuksellinen.

Kajas ihmetteleekin, miksei Suomessa ole nähtävissä samanlaista buumia kerrostalojen siirtymisestä kaukolämmöstä maalämpöön kuin naapuri-Ruotsissa.

– Mikä ihme voi jarruttaa siirtymistä selvästi edullisempaan lämmitysmuotoon myös taloyhtiöissä? Eivätkö ihmiset halua säästää? Erityisesti silloin, kun taloon kaivataan myös jäähdytystä, maalämpöön yhdistetty lähes ilmainen maaviileä on ehdottomasti kaikkein edullisin ja vaivattomin tapa se toteuttaa ja samalla myös parantaa maalämpöjärjestelmän tehokkuutta, hän painottaa. T

ComPAC

markkinoiden tehokkain ja kompaktein ruuvivedenjäähdytin

Johnson Controls on maailman johtavia teollisuuden kylmälaitteiden ja lämpöpumppujen valmistajia • Helppo ja nopea asentaa – pienet ulkomitat • Nopea käyttöönotto – tehtaalla koeajettu • Edulliset käyttökustannukset – hyvä COP myös osakuormalla, pieni kylmäainetäytös, luonnollinen kylmäaine (ammoniakki)

Johnson Controls Finland Oy Hankasuontie 10, 00390 Helsinki p. +358 (0)20 1404 551 www.johnsoncontrols.fi

42 KylmäExtra185x134mmJCF.indd 1

10.10.2017 11.27

TEKSTI: DAKOTA LAVENTO

KHO:lta tuki maalämpövalinnalle Korkeimman hallinto-oikeuden keväällä ottaman kannan mukaan omakotirakentaja voi valita kahdesta puhtaasta lämmitysmuodosta itselleen mieluisamman. Niiden välistä paremmuutta ei tarvitse ryhtyä keskenään vertailemaan.

Näin maalämpöön saa päätyä, vaikka kunta edellyttäisikin asemakaavassa kaukolämpöverkkoon liittymistä. Tästä voinee päätellä, etteivät kunnat voi enää jatkossa pakottaa omakotirakentajia kaukolämpöön.

RAKENTAJAN VAPAUS valita kahden ympäristöystävällisen lämmitysratkaisun välillä ei kunnallisessa päätöksenteossa ole aina ollut korkeassa kurssissa.

Kunnat ovat voineet edellyttää asemakaavassa rakennusten liittämistä kaukolämpöverkkoon, jos määräys on tarpeen energian tehokkaan ja kestävän käytön, ilman tavoiteltavan laadun tai asemakaavan muiden tavoitteiden kannalta.

Rakennus on siis liitettävä kaukolämpöverkkoon, jos sellainen alueella jo on.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan määräystä ei kuitenkaan sovelleta rakennukseen, jonka pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä on uusiutuviin energialähteisiin perustuva vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä. Tästä pykälästä lähdettiin vääntämään kättä Porvoossa, missä rakentajapariskunta olisi vastoin kaupungin rakennusvalvonnan kantaa halunnut lämmittää talonsa maalämmöllä kaukolämmön sijaan.

Lokakuussa 2015 rakennustarkastaja antoi kielteisen päätöksen pariskunnan

hakemukselle muuttaa lämmitysjärjestelmä Omenatarhan kaavan velvoittamasta kaukolämmöstä maalämmöksi ja porata tontille maalämpökaivo. Perusteluna oli, että kaukolämmöllä rakennuksen hiilidioksidipäästöt olisivat pienemmät.

Rakentajat vaativat oikaisua, jonka ympäristölautakunta hylkäsi tammikuussa 2016. Rakentajapariskunta vei asian hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus asettui rakentajapariskunnan kannalle ja palautti asian uudelleenkäsiteltäväksi rakennus- ja ympäristölautakuntaan. Kaupunki vei asian KHO:hon, joka ratkaisi asian rakentajapariskunnan hyväksi maaliskuussa 2017.

Kaupunki oli sitä mieltä, että on aina yksittäistapauksissakin vertailtava, mikä lämmitysmuoto on puhtain. KHO taas katsoi, ettei omakotirakentajalta tällaista vertailua voida edellyttää.

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPu­ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen pitää päätöstä hyvin tervetulleena ja uskoo, että se ennakkopäätöksenä es-

tänee kuntia ja kuntien energialaitoksia jatkossa pakottamasta rakentajia kaukolämpöön vasten tahtoaan.

– Voi kuitenkin viedä aikaa, ennen kuin toimintatapa saa kunnissa jalansijaa. Uskoisin kuitenkin, että jos asiakas on lämpöpumppulupaa vaatiessaan tiukka, ei kunta lähde oikeusprosessiin saakka jatkossa riitelemään.

Myös Energiateollisuus ry on ottanut kannan, jonka mukaan lainsäädännöllinen ohjaus velvoittaa rakennuksia liittymään kaukolämpöverkkoon on turha. Energiateollisuus ry ehdottaa kaukolämpöverkkoon liittymistä koskevien velvoitteiden poistamista maankäyttöja rakennuslaista.

Ympäristöministeriössä on käynnissä laaja lainsäädäntöhanke, jonka seurauksena uudisrakentamisessa siirrytään noudattamaan Euroopan unionin yhteisiä nollaenergiatavoitteita. Lisäksi tavoitteena on uusia rakentamista koskevat asetukset vuoteen 2018 mennessä.

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä toteaa Energiauutisten haastattelussa, että hyvin toimiva kilpailu lämmitystapamarkkinoilla on paras keino edistää energiatehokkaiden lämmitysmuotojen yleistymistä. Asiakas päättää kilpailluilla markkinoilla, minkä lämmitysmuodon hän kotiinsa valitsee.

Samalla eri lämmitysmuotojen välinen kilpailu varmistaa yritysten tehokkaan toiminnan ja pitää hinnoittelun kurissa.

Siksi ei ole tarvetta tukea jotain lämmitysmuotoa lakien avulla. T

Teollisuuskylmä Kaukojäähdytys Teollisuuslämpöpumput Huoltopalvelut 24/7 Kestävän kehityksen jäähdytys- ja lämmitysratkaisuja

www.oilon.com

Oilon ChillHeat-teollisuuslämpöpumppujen täyden tehon tuottolämpötila jopa 100 °C astetta.

Oilon Oy Yrittäjäntie 6, 67100 Kokkola, Finland Tel: +358 (0)207 281 868 info@scancool.fi

Niittytie 25 A21, 01300 Vantaa, Finland Tel: +358 (0)207 281 868 info@scancool.fi

Kylmäextra 2/2017

43

TEKSTI: MATTI REMES KUVAT: VALIO

Huippuunsa viritettyä energiatehokkuutta Valio avasi maailman nykyaikaisimman välipalatehtaan, jossa energiatehokkuus on viety huippuunsa. Erityinen ylpeyden aihe on kylmälaitoksen hukkalämmön tehokas hyödyntäminen. Valiolla onkin huomattu, että suurimmat saavutukset energiatehokkuuden parantamisessa liittyvät lämmön talteenottojärjestelmiin.

K

olmostien varrella Riihimäellä käynnistyi syyskuussa Valion uusi välipalatehdas, jota yhtiö kuvaa maailman moderneimmaksi. 170 miljoonan euron investoinnissa on käytetty uusimpia tekniikoita, ja pitkälti automatisoidussa tehtaassa robotit tekevät suuren osan töistä. 18 000 neliömetrin tehtaassa valmistetaan pääasiassa jugurtteja, joita kotimarkkinoiden ohella tuotetaan entistä enemmän myös vientiin.

Valion energia-asiantuntija Arttu Peltonen sanoo, että kustannus- ja energiatehokkuus olivat investoinnin suunnittelussa keskeisiä lähtökohtia. Meijerituotteiden valmistuksessa tarvitaan paljon sekä kylmää että lämpöä. Raaka-aineena käytettävän maidon lämpötila on tehtaalle tullessa alle 6°C. Maitoa lämmitetään tuotantoprosessin eri vaiheissa, ja valmiit tuotteet jäähdytetään lopuksi 4°C:n lämpötilaan, jotta ne voidaan toimittaa kauppoihin.

– Kaiken on tapahduttava mahdollisimman tehokkaasti, kun prosessissa siirrytään kylmästä lämpimään ja lämpimästä kylmään, Peltonen tiivistää.

Lämpöpumpun toimittaja: Suomen Teollisuuskylmä Oy Lämpöpumpun valmistaja: GEA Grasso Kylmäaine: ammoniakki (R717) Lämmitysteho: 1300 kW Lauhdutin: vesi 35/55 °C Höyrystin: 35% MPG 35/20 °C

44

Automatisoitu ja integroitu kylmälaitos on tehtaan energia­ tehokkuuden sydän.

Lämpöpumpputekniikka auttaa lauhdelämmön hyödyntämisessä.

Upouusi Valion välipala­ tehdas on suunni­ teltu kustannus- ja energia­taloudelliseksi.

Jugurttikilon valmistuk­ seen kuluu energiaa kolmannes vähemmän.

Energiatehokkuudella isoja säästöjä Energiatehokkuuden ytimessä on välipalatehtaan kylmälaitos, joka sisältää 5,7 megawatin NH₃-kylmäkeskuksen 1,3 megawatin ammoniakkilämpöpumpulla. Kylmäkeskus on sijoitettu tehtaan katolle.

– Järjestelmä on täysin automatisoitu ja integroitu. Näin massiivista investointia Valio ei ole aiemmin tehnyt integroituun kylmälaitokseen, Peltonen sanoo.

Kylmälaitoksen lauhdelämmön talteenotto toteutetaan lämpöpumpulla. 50–60°C:n matalalämpö hyödynnetään kiinteistön, käyttöveden ja tuotantoprosessien lämmitykseen.

– Saamme kylmäkompressorien jäähdytyksestä kaiken tehtaan tarvitseman matalalämmön, Peltonen toteaa.

Uudessa tehtaassa on käytössä myös ulkoilman viileyttä hyödyntävä vapaajäähdytys, jossa kiertoaine jäähdytetään kompressorin sijaan kylmällä ulkoilmalla. Energiansäästöjä tuovaa tekniikkaa on hyödynnetty pääasiassa kiinteistöjen ilmanvaihdossa.

Nyt sitä sovelletaan myös teollisuusprosesseissa.

– Vapaajäähdytyksessä valmistetaan tehtaan prosesseihin seitsemänasteista vettä, jonka tuottamiseen riittää viisiasteinen tai sitä matalampi ulkolämpötila. Vapaajäähdytyksen kapasiteetti on talvikeleillä kolme megawattia ja sillä voidaan kattaa puolet tehtaan jäähdytystarpeesta.

Vapaajäähdytys kytkeytyy automaattisesti päälle, kun ulkolämpötila laskee riittävän alhaalle. Näin järjestelmää voidaan hyödyntää myös kylminä kesäöinä.

Uusi laitos vaati asennemuutosta Peltonen toimi kylmälaitoksen rakentamisessa vastaavana projektipäällikkönä. Valio on laitoksen pääsuunnittelija. Laitetoimittajana on toiminut Suomen Teollisuuskylmä Oy. – Energiatehokkaissa ratkaisuissa on hyödynnetty Valion pitkää kokemusta muihin tuotantolaitoksiin tehdyissä investoinneissa, Peltonen toteaa.

Peltosen mukaan projektin suurin haaste olivat vanhanmalliset ajatusmallit LVI-suunnittelussa. Uudessa tuotantolaitoksessa on rikottu rajoja esimerkiksi laitemitoituksissa.

– Suunnittelussa ei voitu käyttää ”copy-pastea”, vaan tekniset ratkaisut piti räätälöidä hyvin tarkasti uuden laitoksen tarpeisiin.

Energiaa kuluu kolmanneksen vähemmän Jugurttien tuotanto siirtyi uuteen välipalatehtaaseen lähistöllä sijaitsevasta Valion vanhasta tehtaasta, joka keskittyy jatkossa muun muassa kermoihin ja piimätuotteisiin. Valio arvioi, että uusi tehdas käyttää valmistettavaa tuotekiloa kohti 30 prosenttia vähemmän energiaa kuin vanha tuotantolaitos.

Energiaa säästävän teknologian ja lämmön talteenottojärjestelmien ansiosta uusi tehdas voi käyttää energiantuotannossa jo olemassa olevaa lämmöntuotantolaitosta, jonka kapasiteettia ei ole tarvetta laajentaa. Valion mukaan yli kolme neljäsosaa Riihimäellä käytettävästä lämpöenergiasta tuotetaan uusiutuvalla polttoaineella.

Valion energiapäällikkö Peter Fabritius sanoo, että äskettäin käynnistyneen tehtaan todellista energiatehokkuutta on vielä vaikea arvioida.

– Tiedämme kaikkien laitteiden mitoitukset, mutta todellinen energiatehokkuus saadaan selville vasta, kun tuotanto on päässyt täyteen vauhtiin. Konkreettista mittausdataa ei vielä ole, mutta odotukset ovat hyvät.

Lämmön talteenotosta eniten tuloksia Valiolla on Suomessa tuotantolaitoksia 12 paikkakunnalla, ja niissä valmistetaan tuoremeijerituotteiden ohella juustoja, rasvoja, maitojauheita, mehuja ja hilloja. Energiaa kuluu jäähdytyksen ohella esimerkiksi jauhemaisten tuotteiden kuivaukseen, tuotteiden lämpökäsittelyyn, pesuihin ja kiinteistöjen lämmitykseen. Valio on ollut jo pitkään mukana elintarviketeollisuuden vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa.

– Edellisellä sopimuskaudella 2008–2016 onnistuimme ylittämään selvästi asetetun säästötavoitteen, joka oli yhdeksän prosenttia vuoden 2005 kokonaisenergian kulutuksesta, Fabritius sanoo.

Fabritiuksen mukaan suurimmat saavutukset energiatehokkuuden parantamisessa liittyvät lämmön talteenottojärjestelmiin.

– Olemme toteuttaneet niitä lämpöpumpuilla ja suoralla lämmönsiirrolla, jossa lämpöä saadaan talteen jäähdytettä-

vistä tuote- ja vesivirroista. Suurimpia investointeja energiatehokkuudessa ovat olleet lämpöpumppuhankkeet. Etuna on, että niiden avulla saadaan sekä lämpöä että kylmää.

Sopimuksesta lisäpotkua energiansäästöön Valio on mukana myös uudella sopimuskaudella 2017–2025 ja on sitoutunut Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen tavoitteisiin. Niissä tavoitellaan neljän prosentin energiansäästöä vuoteen 2020 mennessä ja 7,5 prosentin säästöä vuoteen 2025.

– Energiansäästö tuo huomattavia kustannussäästöjä. Lisäksi Valio haluaa olla vastuullinen toimija ympäristöasioissa. Energiatehokkuussopimuksessa mukana oleminen antaa meille lisäpotkua tavoitteiden saavuttamiseen.

Fabritius myöntää, että uuden tavoitteen saavuttaminen on haasteellista, sillä energia-analyyseissa hahmotetut isot parannukset on jo toteutettu.

– Isojen investointien sijaan painopiste siirtyy todennäköisesti kohti pienempiä hankkeita. Niiden eteen on kuitenkin tehtävä suhteessa enemmän töitä.

Fabritius muistuttaa, että energiatehokas teknologia kehittyy vauhdilla. Hänen mukaansa on mahdollista, että nykyisellä sopimuskaudella löydetään myös isompia energiaa säästäviä ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää useammassakin tuotantolaitoksessa. T

Sopimukset raamittavat energiatehokkuutta valtakunnallisesti VAPAAEHTOISET ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSET ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja keskeinen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Sopimukset ovat valtion ja toimialojen yh­ dessä valitsema tapa täyttää Suomelle asetetut kansain­ väliset energiatehokkuusvelvoitteet ilman lainsäädän­ töä. Ne ovat olleet energiatehokkuuden parantamisen kivijalka Suomessa jo 20 vuoden ajan.

Sopimusten tavoite on edistää energiatehokkuutta teollisuudessa, energia- ja palvelualalla, kiinteistöalalla, kunta-alalla sekä öljylämmityskiinteistöissä. Tämän vuo­ den alussa käynnistyi uusi sopimuskausi, joka ulottuu vuoteen 2025. Mukaan tavoitellaan yli 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä. Lokakuun 2017 alkuun mennessä sopimuksen tavoitteisiin on sitoutunut yhteensä yli 400 yritystä lähes 5 000 toimipaikallaan sekä 50 kuntaa ja kuntayhtymää.

Motivan johtava asiantuntija Erja Saarivirta kan­ nustaa yrityksiä ja kuntia mukaan vastuullisten energi­ ankäyttäjien joukkoon.

– Sopimus ohjaa tavoitteelliseen ja jatkuvasti parempaan energiatehokkuuteen. Energiakulut piene­ nevät, mikä lisää toiminnan kannattavuutta ja tulosta.

Sopimuksessa mukana olevat voivat myös hakea valtion tukea energiatehokkuustoimiinsa. Järkevä energiankäyt­ tö on vastuullista ja yksi tärkeimmistä keinoista torjua ilmastonmuutosta.

Teksti: Minna Mattsson, Motiva Oy Lisätietoja energiatehokkuussopimuksista: www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi

Kylmäextra 2/2017

45

ILMOITUS

Alfa Lavalilta luotettavaa suorituskykyä Eurovent-sertifiointi

Eurovent on Euroopan sisäilmaston (LVI), kylmätekniikan ja prosessijäähdytyksen yhdistys, joka on käynnistänyt sertifiointiohjelmia luodakseen yhteisiä perusteita tuotteiden arviointiin EN-standardien vaatimuksien täyttämiseksi ja alan toimintaedellytysten tasapuolistamiseksi. Alfa Laval osallistuu Euroventin höyrystimien, ilmajäähdytteisten lauhduttimien ja liuosjäähdyttimien Certify All -ohjelmiin.

Euroventin Certify All -ohjelmaan osallistuvien valmistajien on esitettävä kattava luettelo lämmönvaihtimistaan vaadittavilla suorituskykytiedoilla. Eurovent arvioi kyseiset tiedot ja ennalta määritetty määrä laitteita valitaan riippumattomien laboratorioiden testattavaksi. Jos testitulokset ovat sovellettavien standardien mukaisia, kaikki mallit/mallistot lisätään Eurovent-sertifiointien verkkohakemistoon.

Tuotteissa ja julkaisuissa käytettävä Eurovent Certify All -merkintä takaa, että tuotteille on suoritettu riippumaton tarkastus. Arvioitavat tiedot ovat: • • • • • •

Teho (nestejäähdyttimissä käytetään vettä) Puhaltimien ottoteho Energiasuhde ja energialuokka Ilmamäärä Painehäviö nestejäähdyttimissä Äänen painetaso lauhduttimissa ja nestejäähdyttimissä

Eurovent-sertifiointia sovelletaan kaikkiin Alfa Lavalin tuotteisiin, jotka kuuluvat lämmönvaihdinohjelman piiriin. http://www.eurovent-certification.com/

Alfa Laval on yksi harvoista ilmalämmönvaihtimien valmistajista, joilla on itsellään tämän tason testausmahdollisuudet.

Alfa Lavalin lämmönvaihdinten tutkimus- ja kehityslaboratorio Vuonna 2014 rakennetussa uudessa laboratoriossamme toteutamme laajoja testiohjelmia kaikille tuotemallistoillemme ja voimme kehittää tuotteista tehokkaampia. Ilmajäähdyttimet testataan standardin EN 328, lauhduttimet standardin EN 327 ja nestejäähdyttimet standardin EN 1048 mukaisesti täyttäen kaikki EN-testausmenettelyjen vaatimukset. Testien lämpötila-alue on -40°C...+40°C.

Alfa Laval Alfa-V neste- ja kaasunjäähdyttimien tuotesarja teollisuuskohteisiin

Laboratorio koostuu kalorimetrisestä kaapista suuren lämmönvaihtokapasiteetin jäähdyttimiä (jopa 50 kW), lauhduttimia ja nestejäähdyttimiä (jopa 80 kW) varten sekä tasapainotetusta kalorimetristä pienemmille jäähdyttimille (<10 kW).

Kahden koepenkin ansiosta voimme testata HFC-kylmäaineet (kuten R404A ja R507A), HFO ja sekoitukset (kuten R448A) sekä nyt uutena myös hiilidioksidi. Toinen koepenkki on suunniteltu erityisesti hiilidioksidiyksikköjen (sekä ilmaettä kaasujäähdyttimien) testaamiseen. Tehon mittauksessa hiilidioksidilla päästään aina 120 bar paineeseen asti Laboratoriossa voidaan myös testata höyrystimien sulatusjärjestelmiä (myös vesisulatus) ja yleisiä ilmavirtaustestejä ilman jakautumisen ja standardin EN 13487 mukaisen äänitehon tarkistamiseksi.

Alfa Lavalin jäähdytysratkaisuista lisätietoja voit pyytää: puh. (09) 804 041 tai info.fi@alfalaval.com

Tuoteuutiset

HR-Cube poistoilman lämmöntalteenottoyksikkö markkinoille SUOMESSA SUUNNITELTU ja kehitetty poistoilman lämmöntalteenottoyksikkö vastaa Pohjolan olosuhteiden tarpeita. HR-Cube on markkinoiden ainoa Eurovent-sertifioitu laite, ja sillä saadaan jopa 3,5 m³/s poistoilmaa yhdellä yksiköllä.

HR-Cube sopii niin kerrostaloihin kuin teollisuuskiinteistöihinkin leikkaamaan lämmityskustannuksia yhdessä lämpöpumpun kanssa.

HR-Cube on varustettu monipuolisella mutta helppokäyttöisellä ohjaimella.

Mallisarjasta löytyy sekä liuos- että kylmäainekennolla varustetut mallit sisä- ja ulkoasennuksiin. EC-puhallin sekä modbus-väyläliitäntämahdollisuus kuuluvat vakiovarusteisiin. DX-sarjan suorahöyrystyspatterilla varustettu laite sopii käytettäväksi esim. Samsung

DVM S WATER VRF -laitteiston kanssa.

Kylmäaine syötetään elektronisella paisuntaventtiilillä DX-yksikölle, ja vesilauhdutteinen DVM S WATER VRF -laitteisto kytketään luovuttamaan lämpö suoraan kiinteistön lämmitysjärjestelmään. Höyrystinpatterille tulee vakiolämpöistä ilmaa ympäri vuoden, mikä takaa laitteiston korkean hyötysuhteen kaikissa tilanteissa. DX-yksiköitä voidaan liittää samaan järjestelmään useita.

HR-Cube on plug & play -tyyppinen yksikkö, mikä takaa helpon asennuksen kohteessa. Yksikön huollettavuutta ja talteenottokykyä ei ole unohdettu suunnittelussa.

Lisätietoja: www.elcool.fi

Mitsubishi Electricin ilmalämpöpumppuperhe kasvaa SUOMEN SUOSITUIN ilmalämpöpumppuperhe Mitsubishi Electric kasvaa täysin uudella LN-mallisarjalla. Tämä malli ei korvaa tai poista mitään nykyisistä Mitsubishi Electric ilmalämpöpumppumalleista.

LN-mallisarjassa on monia uusia ominaisuuksia, uusi muotoilu ja tyylikkäät värivaihtoehdot; lumenvalkoinen, helmenvalkoinen, rubiininpunainen ja onyxinmusta. Ilmalämpöpumpun sisäyksikköä ei enää tarvitse piilottaa, vaan se voi olla osa sisustusta.

Mallisarjassa on uusi siivekerakenne, jolla ohjataan sekä vaaka- että pysty­ suora ilmavirtaus. Siivekerakenteen avulla puhallusilma saadaan jakautumaan huonetilaan pienemmällä ilmavirtausnopeudella, vedottomammin ja miellyttävästi. Uusi 3D-i-see sensor havaitsee huonetilassa olevien ihmisten sijainnin, ja itsenäisesti toimivat kaksoissiivekkeet ohjaavat ilmavirran vedottomasti ja huomaamattomasti huonetilaan.

Mitsubishi Electricin oma kaksoissuojapinnoite lämmönsiirtimessä, puhaltimessa

ja ilmakanavassa estää pölyn ja rasvan kerääntymistä eli sisäyksikön likaantumista. Uusi Plasma Quad Plus -ilmanpuhdistustoiminto tehoaa tutkitusti kuuteen ilmassa leijuvaan ainesosatyyppiin: bakteereihin, viruksiin, homeitiöihin, allergeeneihin, pölyyn ja PM2.5-partikkeleihin.

Lisäksi mallissa on uusia teknisiä innovaatioita: sisäänrakennettu WiFi, lämpötila-asetus lämmitykselle asteen välein alkaen kymmenestä asteesta aina 32 asteeseen, kauko-ohjaimen toimintovalinnan lukitus ja yö-toiminto.

LN-mallisarjalla on korkein saatavilla oleva energiatehokkuusmerkintä A+++.

Käytetty kylmäaine on R32.

Mitsubishi Electric ilmalämpöpumppujen virallinen maahantuoja aloitti LN-mallisarjan toimitukset jälleenmyyjilleen kesäkuussa. Varsinainen LN-mallisarjan valtakunnallinen lanseeraus käynnistyi loppukesästä ja syksyllä. T https://www.scanoffice.fi/fi/mitsubishi-electric-msz-ln-mallisarjan-lampopumput

Kylmäextra 2/2017

47

Uutiset TEKSTI JA KUVAT: MIKA KAPANEN

Neuvostoliitto tuli kauppamiehille tutuksi Jäähdytystekniikan museolla muisteltiin legendaarista Neuvostoliiton kauppaa.

JÄÄHDYTYSTEKNIIKAN MUSEOLLE Ylöjärvelle kokoontui 3.9. yli 40 kuulijaa kuuntelemaan kahden konkarin Huurre Oy:n insinöörin Eero Niiniviidan ja Huurteen perustajan vuorineuvos Paavo V. Suomisen Neuvostoliiton kauppaan liittyviä vaiherikkaita muisteloita 1960–1980-luvuilta.

Koko Neuvostoliitto tuli kauppamiehille tutuksi, aina pohjoisimmasta Siperian kolkasta Itämeren rannalle asti. Vaikka kauppa oli silloin bilateraalikauppaa, kylmävarastot tehtiin aina projektikauppana pitkien, joskus hieman kosteiden, neuvottelujen perusteella. Kun tilaus saatiin, työtä riitti tehtaalle pitkäksi aikaa.

Kalaministeriölle oli yhdessä sopimuksessa lähes 50 kpl 500 tonnin ja 25 kpl 1 000 tonnin pakkasvarastoja.

Toimitukseen sisältyi kaikki pohjatöitä lukuun ottamatta, ja koneistot tehtiin valmiiksi konehuoneeseen. Neuvostoliittolaiset huolehtivat asennuksesta. Kaksi varastoa viikossa lastattiin Ylöjärvellä junaan ja junat katosivat rajan taakse.

Joskus katosi junia tavaroineen, mutta

junien jäljittämiseen oli Neuvostoliitossa onneksi oma hallintotoimisto. Öljyministeriölle toimitettiin Pohjois-Siperiaan kylmä- ja pakastevarastoja, koska vuodessa saattoi kuljettaa elintarvikkeita ja tavaroita öljykentän työntekijöille vain kolmen kuukauden aikana. Kaupantekoa johti öljyministeriön edustaja, joka oli myös politbyroon jäsen (vastaa Suomessa ministeritasoa). Delegaatio kävi Suomessa katsomassa varastoja ja samalla tehtiin pieni Lapin reissu.

Lopputuloksena kaupat allekirjoitettiin Helsingin Seurahuoneella ilman tarjousta, eikä pyydetystä hinnasta tingitty.

Osa toimituskohteista oli ulkomaalaisilta kiellettyjä kaupunkeja, mutta tarve ajoi kieltojen ohi. Esimerkiksi Itämeren rannalla Kaliningrad sotilastukikohtana oli täysin suljettu kaupunki, mutta Huurteen edustaja asui kaupungissa koko projektin ajan kolme kuukautta.

Suomen Jäähdytystekniikan Museo on Suomessa ainoa alansa museo. Euroopassa ei ole toista yhtä laaja-alaista jäähdytysalan museota.

Lisätietoa museosta www.kylmamuseo.fi.

"Maailmanvalloituksessa on aina mukana sattumaa ja satunnaisuutta, kaikkea ei voi suunnitella etukäteen", Paavo V. Suominen toteaa.

"Perusperiaate kaupankäynnissä oli, että politiikkaa en puhu ja lahjuksia en anna", Eero Niinivirta totesi.

Sähkötyöturvallisuuden koulutus päivitettävä viiden vuoden välein Sähkölaitteistojen kanssa työskentelevien on tunnettava turvallisuusmääräykset.

SÄHKÖTYÖTURVALLISUUSKOULUTUS on päivitettävä viiden vuoden välein, ja sen on oltava voimassa aina sähkölaitteistojen kanssa työskennellessä. Pääsy työmaalle voidaan evätä, jos koulutus ei ole voimassa. Suomen Kylmäliikkeiden Liiton jäsenille järjestettiin viimeksi viisi vuotta sitten edellinen päivitysrupeama, joten asia on nyt monille ajankohtainen.

Lisäksi SFS 6002 -standardi päivittyi vuonna 2015 monilta osin.

Sähköturvallisuuslaki (1135/2016), lakia täydentävä valtioneuvoston asetus sähkö- ja käyttötöistä (1435/2016) ja TUKES-ohje ”Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit” määrittävät sähkötyöturvallisuuden

48

vaatimukset, ja niiden toteutumisesta vastaa sähkötöiden johtaja. Jokaiselta sähkötöihin, sähkölaitteistojen käyttötehtäviin tai sähkötöihin liittyviin muihin tehtäviin osallistuvilta henkilöiltä vaaditaan sähkötyöturvallisuuden tuntemista ja ylläpitämistä SFS 6002 -standardin mukaisesti.

Kylmäliikkeiden liiton jäsenille kuuluvat Sähköinfon koulutuspalvelut jäsenhintaan osana STUL:in jäsenjärjestötoimintaa.

Sähkötyöturvallisuuskoulutusta on tarjolla joko perinteisenä lähikoulutuksena tai nyt uutena vaihtoehtona verkkokurssina.

Verkkokurssi on itsenäisesti opiskeltava kokonaisuus, jossa opiskelun voi tehdä milloin ja missä haluaa. Verkossa opiskelun voi esimerkiksi keskeyttää ja sitä voi jatkaa taas sopivalla hetkellä. Vain loppukoe täytyy suorittaa kerralla.

Toisena tärkeänä turvallisen työskentelyn osa-alueena ovat jännitetyöt, joita kylmäalan töissä joudutaan joskus tekemään. Myös jännitetöiden tekeminen edellyttää jännitetyöhön kouluttautumista.

Sähkötyöturvallisuuden päivitys ja jännitetyökoulutus ollaan yhdistämässä Kylmäliikkeiden liiton jäsenille tuotettavalla yhdistelmäkurssilla ”SFS 6002 sähkötyöturvallisuuden päivitys + rajoitettu jännitetyökoulutus”. Kurssille osallistuminen on suunniteltu jaettavaksi kahteen puolen päivän osuuteen: aamupäivän aikana voi käydä päivittämässä yleisen sähkötyöturvallisuuden, ja iItapäivällä voi osallistua rajoitettuun jännitetyökoulutukseen, jossa käsitellään jännitetyön turvalliset toimintatavat, tehdään käytännön harjoitteita ja suoritetaan loppukoe.

Rajoitetussa jännitetyökoulutuksessa saa valmiudet esimerkiksi ryhmäjohdon liittämiseen jännitteiseen keskukseen.

Yhdistelmäkurssista tulee talven/kevään aikana lisätietoa liiton jäsenille. T Lisätietoja Sähköinfon kurssitarjonnasta saat osoitteesta www.sahkoinfo.fi tai Matti Orrberg, Sähköinfo Oy, matti.orrberg@sahkoinfo.fi, p. 09 5476 1302

Uusiin asemiin

1/2018 VARAA MAINOSPAIKKASI JO NYT!

Uudistunut

KYLMÄEXTRA ILMESTYY SEURAAVAN KERRAN HUHTIKUUSSA 2018 Katso mediatiedot osoitteesta www.skll.fi ja ota yhteyttä saara.kerttula@skll.fi tai puh. 09 7591166.

Mika Vaahisto, Oilon Oy

Janne Niemi, Refair Oy

Oilon Oy Mika Vaahisto on nimitetty huoltopäälliköksi Vantaan toimipisteeseen 4.9.2017 alkaen. Hän vastaa kylmälaitteiden ja lämpöpumppujen huollosta Etelä-Suomen alueella.

Refair Oy Janne Niemi on nimetty myyntipäälliköksi 1.9.2017 alkaen.

Voit tilata ilmoituksesi suunnittelun ja valmistuksen Kylmäextran taittajalta. Lisäkustannus n. 100 €.

Lisätietoja josefina@josefinahataradesign.fi

Jannen päävastuualueena ovat kylmäjärjestelmät, joista hän omaa vankan kokemuksen toimittuaan aiemmin niiden parissa niin tuotannossa, tuotekehityksessä kuin projektipuolella.

VRF-järjestelmät GREE VRF-järjestelmät tunnetaan korkeasta laadusta. Valmistajan valtavien tuotantomäärien ansiosta GREE pystyy tarjoamaan VRF-järjestelmät täysin uuteen hintaluokkaan.

Varastomallien tehot 28 kW, 45 kW ja 73 kW. GREE:n mitoitus- ja suunnitteluohjelmalla teemme valmiin asennussuunnitelman hetkessä.

Tiedustele lisää p. 09-290 2240 / Myynti jälleenmyyjille www.scanvarm.fi

www.scanvarm.fi Kylmäextra 2/2017

49

TEKSTI JA KUVA: MIKKO VILOLA

Eurammon puhuu luonnollisten kylmäaineiden puolesta Vuonna 1996 perustettu Eurammon keskittyi aluksi ammoniakkiin, mutta on sittemmin laajentanut huomionsa muihin luonnollisiin kylmäaineisiin, kuten hiilidioksidiin ja hiilivetyihin.

L

uonnollisilla kylmäaineilla on oma järjestönsä Euroopassa: vuonna 1996 perustettu Eurammon koostuu kylmäteollisuudessa toimivista eurooppalaisista yrityksistä, instituutioista ja asiantuntijoista. Järjestön tavoitteena on lisätä luonnollisten kylmäaineiden käyttöä. Sen perustajat halusivat foorumin, jossa he pystyisivät yhdistämään tietonsa ja taitonsa ja sitä kautta kehittämään alaa. Nykyään globaalisti toimivassa järjestössä on 80 jäsentä 27:stä eri maasta. Järjestö tekee läheistä yhteistyötä eri alueellisten toimijoiden kanssa, kuten Yhdysvaltain IIAR:n, Intian AAR:n, Etelä-Afrikan SARDA:n ja Ranskan AFF:n.

Eurammon tarjoaa tietoa luonnollisista kylmäaineista asiantuntijoille, poliitikoille ja suurelle yleisölle. Suunnittelijat, urakoitsijat tai laitosten loppukäyttäjät voivat tarvittaessa saada järjestöltä tietoa erilaisista jäähdytyssovelluksista sekä kylmälaitosten suunnittelusta, lisensoinnista tai käytöstä.

Toimintansa alkuvaiheessa järjestö keskittyi ammoniakkiin; historialliseen kylmäaineeseen, joka koki elpymisen 1990-luvun puolessavälissä, kun ensimmäisen sukupolven CFC-kylmäaineet tuli tarpeelliseksi vaihtaa. Myöhemmin Eurammon laajensi huomionsa myös muihin luonnollisiin kylmäaineisiin, kuten hiilidioksidiin ja hiilivetyihin. Järjestössä nähtiin, että erilaiset luonnolliset kylmäaineet ovat tulevaisuudessa yhä suuremmassa osassa kylmäteollisuutta.

tassa Eurammonilla on oman messuosaston lisäksi sarja luentoja, jossa esimerkiksi vuonna 2016 asiantuntijat kertoivat luonnollisten kylmäaineiden käytöstä ja kokemuksista eri maissa, kuten Kiinassa ja Romaniassa.

Järjestö julkaisee myös alan artikkeleita, lehdistötiedotteita ja joka toinen vuosi ilmestyvää Eurammon-lehteä sekä teknisiä julkaisuja, kuten 06 Leakage monitoring at ammonia refrigeration plants, 11 Carbon-dioxide – CO2 – R744 – (Carbonic Acid) The History of an Interesting Substance ja 15 Hydrocarbons as refrigerants.

Teknisiä julkaisuja päivitetään jatkuvasti, jotta ne vastaavat mahdollisimman hyvin nykytilannetta. Kaikki materiaali on löydettävissä järjestön nettisivuilta www.eurammon.com.

Vuosikokous Naantalissa ja vierailu Vahteruksella Vuoden 2017 vuosikokous pidettiin toukokuussa Suomessa, Naantalin kylpylässä. Vuosikokouksen paikka vaihtuu vuosittain. Viime vuonna se pidettiin Saksan Geisenhemissa ja ensi vuonna puolestaan Madridissa Espanjassa. Naantalissa järjestön jäsenet kävivät läpi Eurammonin tapahtumat toukokuun 2016 jälkeen sekä tapahtumat ennen seuraavaa vuosikokousta.

Tulevista aktiviteeteista voidaan mainita esimerkiksi Chillventa-messuille osallistuminen syksyllä 2018 ja Eurammon-lehden julkaiseminen vuonna 2018.

Kokouksen päätteeksi ryhmä vieraili Vahterus Oy:ssä Kalannissa, missä ryhmää isännöivät yrityksen toimitusjohtaja Mauri Kontu ja liiketoimintapäällikkö Heikki Oksanen. Vierailijat tutustuivat Vahteruksen täysin hitsattujen levylämmönsiirtimien valmistukseen ja kokoonpanoon. T

Koulutusta, messuja ja artikkeleita Eurammon järjestää joka vuosi koulutustapahtuman Sveitsin Schaffhausenissa. Tämän vuoden symposiumissa nostettiin esille hiilivetyjen käyttö pienissä, alle 200 kW:n sovelluksissa jäähdytyksessä ja ilmanvaihdossa. Paikan päällä kuultiin kymmenen luentoa nykyisistä trendeistä ja innovaatioista kylmäteollisuuden sekä ilmanvaihdon saralla.

Oman koulutuksen lisäksi järjestö osallistuu aktiivisesti eri konferensseihin ja messuille. Näistä esimerkkeinä ovat muun muassa joka toinen vuosi järjestettävät Chillventa-messut Saksassa, IIAR-konferenssi Yhdysvalloissa sekä IIR Ammoniakki ja CO2-kylmäteollisuuden konferenssi Makedoniassa. Chillven50

Naantali toimi Eurammonin vuosikokouksen pitopaikkana viime toukokuussa. Kokouksen päätteeksi ryhmä vieraili Kalannissa.

Malli LVI-numero

Cooling 501 3 BAR

Cooling 501 6 BAR

Cooling 1000 3 BAR

Cooling 1000 6 BAR

Cooling 2000 3 BAR

Cooling 2000 6 BAR

5238071

5238072

5238073

5238074

5238075

5238076

L

501

501

1000

1000

2000

2000

Korkeus

mm*

2010

2010

2130

2130

2200

2200

Halkaisija Kallistusmitta Paino Yhdekoot

mm mm kg DN

Materiaali Max lämpötila Max käyttöpaine

°C bar

640 2100 180 DN80 teräs 110 3

640 2100 180 DN80 teräs 110 6

890 2200 260 DN80 teräs 110 3

890 2200 260 DN80 teräs 110 6

1240 2300 400 DN80 teräs 110 3

1240 2300 400 DN80 teräs 110 6

Säiliön tilavuus

Kylmäextra 2/2017

51