KylmäExtra 1 / 2018

1 | 2018

Kylmäainetilanne kuumentaa tunteita Lämpöpumpuilla teollisuudelle parempaa laatua ja lähes ilmaista energiaa Kylmälaitteet suojaan hakkereilta

HYVÄ MÄÄRÄAIKAISHUOLTO ON OMISTAJAN ETU KYLMÄTEKNIIKKA – ILMASTOINNIN JÄÄHDYTYS – LÄMPÖPUMPUT

Miksi CO2 on juuri se luonnollinen kylmäaine, jota huomenna käytetään Jo vuodesta 1850 lähtien CO2 on osoittautunut yhdeksi luotettavimmista, tehokkaimmista ja ympäristöystävällisimmistä kylmäaineista. Nykyisin hiilidioksidia käytetään maailmanlaajuisesti kestäviin ja kustannustehokkaisiin kylmäaineratkaisuihin - sellaisiin ratkaisuihin, jotka vastaavat lisääntyneisiin ympäristövaatimuksiin myös tulevaisuudessa.

O2

CO2

H2O

2 1 | 18

30%

pienempi hiilijalanjälki yksittäisen kaupan tasolla

Luonnollisen tehokkuuden ihme Ympäristöystävällinen ja kestävä CO2 on luonnollinen aine, jolla on tärkeä rooli monissa luonnon ja teollisuuden prosesseissa.

Yli

Suuren tilavuushyötysuhteen, alhaisen energiankulutuksen ja pienemmän kylmätäytöksen ansiosta ovat CO2:n kokonaiskustannukset loppukäyttäjälle kaikkein alhaisimmat.

Supermarkettien järjestelmistä voi helposti vuotaa vuodessa 5-10 % käytetystä kylmäaineesta.

HFC-yhdisteiden korvaaminen hiilidioksidilla vähentää jäähdytyskustannuksia ja nopeuttaa myönteistä ilmastovaikutusta.

CO2 vaikutus ilmaston lämpenemiseen:

0 vaikutus

Danfoss on CO2-järjestelmien ammattilainen DANFOSS ON KOKENUT JA LUOTETTAVA CO2 -LAITOSTEN LAITETOIMITTAJA • Kokemusta tuhansien transkriittisten CO2 -laitosten asennuksesta ympäri maailmaa • Vuosien vankka asiantuntemus CO2 -laitosten suunnittelusta • Laaja valikoima komponentteja CO2 -järjestelmiin

CO2 on kylmäaine, jolla säästää selvää rahaa SÄÄSTÄ JOPA

20 %

energialaskussa lämpimissä maissa korvaamalla HFC-yhdisteet CO2:lla.

Noutovarastot: Pakkalantie 19, 01510 VANTAA Niittuniskantie 18 A 6, 20320 TURKU Laukaantie 4, 40320 JYVÄSKYLÄ

+7000

Transkriittiset järjestelmät tarjoavat tehokkaan, 2 Danfoss CO yksinkertaisen ja solutions installed worldwide kustannustehokkaan ratkaisun

kaikissa ilmastoolosuhteissa.

kylmäalan tukkuliike Lakalaivankatu 10 B, 33840 TAMPERE Kallisenhaara 4, 90400 OULU www.combicool.fi

S i s ä lt ö 24

05

SKLL:n jäsenyritysten yhteystiedot

Pääkirjoitus: Altti Seinelä

06

31

Huomiota huoltoon

Koulutuspäivät keräsivät ennätysyleisön

10 Kilpailuta huolto huolella

32 Parempaa laatua tuotantoon ja hukkalämpö hyötykäyttöön

12 Kylmälaitteiden omistajien lakisääteiset velvollisuudet

34 Kylmälaitteet suojaan hakkereilta

14 Kylmäainetilanne kuumentaa markkinoita ja tunteita

38 Hukkalämpö haltuun

Jyväskylän kampuksella

17 Omistatko kylmälaitteen?

Aloita suunnitelmallinen korvaaminen – heti!

40 Soukan Ekomäki vaihtoi maalämpöön 3

20

43

Teollisuus ei hyödynnä lähes ilmasta energiaa – syynä tietämättömyys

1 | 18

Refair täytää 25 vuotta

44 Ratinassa kylmätehon tarve 6,5 megawattia

22 Kylmätekniikan Koulutuspäivät 2019

46 Uutiset ja nimitykset

23 F-kaasuihin perustuvien kylmälaitosten haltijan muistilista

48 Data viihtyy viileässä www.skll.fi

PÄÄTOIMITTAJA

GRAAFINEN SUUNNITTELU

Reklamaatiot kirjallisesti 14 vrk:n

Mika Kapanen,

Josefina Hatara Design

kuluessa lehden ilmestymisestä.

mika.kapanen@skll.fi Kylmäalan julkaisu alalta asiakkaille JULKAISIJA Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

TOIMITUSSIHTEERI Saara Kerttula, saara.kerttula@skll.fi

KANSIKUVA Kapina Oy PAINOPAIKKA Forssa Print

Hiihtomäentie 39 A

TOIMITUSNEUVOSTO

00800 Helsinki

Matti Eerikäinen, Matti Jokela,

Puhelin 09 759 1166

Mika Kapanen, Saara Kerttula, Juha

ILMOITUKSET JA OSOITTEET

Koskikuru, Jyrki Lindholm, Timo

Saara Kerttula,

ISSN 0783-2222 (Painettu)

Linjala, Jukka Mentula, Altti Seinelä

saara.kerttula@skll.fi

ISSN 2341-6459 (Verkkojulkaisu)

(pj.) Vesa Tamminen ja Mikko Vilola.

Puhelin 050 377 9923

PAINOSMÄÄRÄ 14 000 kpl

Lehden vastuu rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan.

Valitse se parempi

Matalan GWP:n Opteon™ kylmäaineet ovat älykäs ratkaisu tulevaisuuden suureen muutokseen.

Nyt on aika valita täydellinen tasapaino suorituskyvyn, kestävyyden, turvallisuuden ja kustannustehokkuuden välillä.

Chemours Opteon™ kylmäaineet ovat parempi vaihtoehto liiketoiminnallesi ja ympäristölle.

Korvaavat kylmäaineet R-404A ja R-134a kylmäaineille, sekä uudet ympäristöystävälliset erittäin matalan GWP:n kylmäaineet.

4 1 | 18

Chemoursin 85 vuoden kokemuksen ansiosta, Opteon™ kylmäaineet ovat edelleen paras ratkaisu kylmäalan edelläkävijöille. www.opteon.com

©2017 The Chemours Company FC, LLC. Opteon™ ja kaikki esiintyvät logot ovat The Chemours Company FC, LLC:n ja yhteistyökumppaneiden omaisuutta.

Pääkirjoitus

Kylmäainetilanne muuttunut pysyvästi – paluuta vanhaan ei ole Kylmäaineena käytettävien F-kaasujen markkinat ovat jo muuttunut pysyvästi, kun kaikkien kylmäaineiden saatavuus on heikentynyt ja hinta noussut. Seuraavaksi komponenttien ja uusien kylmälaitteiden saatavuus voi heiketä. Niinpä kylmälaitteiden huolto ja korvaaminen on syytä suunnitella huolella – heti.

V

iime vuoden KylmäExtraKiintiöjärjestelmä on myös tuolehtien pääkirjoituksissa nut kylmäalalle uusia toimijoita, totesin, että F-kaasuasejoilla ei ole aiemmin ollut tekemistuksen vaikutukset alkatä kylmäaineiden kanssa. Useamvat näkyä kylmäalalla. Silloin kupi uusi toimija on saanut haltuunsa vailin tilannetta termillä ”hintaralli”. kylmäainekiintiöitä ja ainoa liiketoiTämän vuoden alku on näyttänyt, minta kylmäalalla on myydä kiintiAltti Seinelä että lähestymme katas­trofia myös öitä kovaan hintaan niitä tarvitseHallituksen muiden korkeamman ilmastonville. Tämän välistävedon maksaa puheenjohtaja lämmitysvaikutuksen, niin sanotun lopulta loppuasiakas ja kuluttaja.

Suomen GWP-arvon, kylmäaineiden osalta.

Kylmäliikkeiden Perinteisten kylmäaineiden hinnat Liitto ry Kylmälaitteiden huolto ovat nousseet todella nopeasti, mija korvaaminen syytä kä on aiheuttanut hämmennystä suunnitella huolella niin kylmäalan urakoitsijoiden kuin loppukäyttäjien keskuudessa. Esimerkiksi ilmastoinnin jääh- Kylmäaineiden hinnan ja saatavuuden muutokdytyksessä käytettävän R410A-kylmäaineen hin- sista johtuen kylmälaitteiden omistajien, haltinat ovat nousseet kolmin–nelinkertaisiksi viimek- joiden ja käyttäjien on syytä heti päivittää huolsi kuluneen kuuden kuukauden aikana. tosuunnitelmat ja laatia samalla laitteille korPoistuville kylmäaineille on tarjolla korvaavia vaussuunnitelmat. Kylmäaineiden lisäksi komkylmäaineita, mutta myös näiden uusien korvaa- ponenttien ja uusien kylmälaitteiden saatavien kylmäaineiden hinnat ovat nousseet. Lisäk- vuudessa esiintynee lähivuosina puutteita, kun si erityisesti R404A:ta korvaavien kylmäainei- toimitusajat ovat jo pidentyneet, kylmäasentajaden, kuten R448A ja R449A, saatavuudessa on resurssien saatavuudesta puhumattakaan. ollut puutteita.

Yksinkertaistettuna laitteiden korvaamiHinnannousun ja saatavuuden heikkenemi- nen voidaan toteuttaa kahdella eri tavalla. Jos sen takana eivät ole kotimaiset maahantuojat ja on mahdollista vaihtaa nykyinen kylmäaine alkylmäaineita myyvät yritykset, vaan F-kaasuase- haisen GWP:n kylmäaineeseen, tee vaihto ja aja tus on muuttanut markkinoita samalla tavalla kai- laitos loppuun. Mikäli kylmäaineen vaihto ei ole kissa EU-maissa. Pääsyy tähän on F-kaasuasetuk- mahdollista, suunnittele, kuinka kauan voit pisen asettamat kylmäainekiintiöt, joiden mukaises- tää nykyisen laitoksen käynnissä ennen sen korti EU-markkinoilla myytävän uuden kylmäaineen vaamista uudella laitoksella. Kummassakin vaihmäärät jaetaan eri toimijoiden kesken. Kiintiöi- toehdossa tulee kylmälaitteet huoltaa suunnitelden suurin pudotus tapahtui juuri viime vuoden- mallisesti ja säädösten edellyttämällä tavalla. vaihteessa. Kylmäainevalmistajien ja EU-maahan- Vain huollettu kylmälaite voi toimia luotettavastuojien kiintiöiden seurauksena kylmäaineen hinta ti elinkaarensa päähän asti aiheuttamatta talouSuomessa muuttuu toimituserittäin. dellista vahinkoa käyttäjälleen.

5 1 | 18

6 1 | 18

HUOMIOTA HUOLTOON Jos jäähdytyslaitteiden huolloissa päästäisin samaan tilanteeseen kuin uusien autojen kohdalla ollaan, säästyttäisiin monelta harmilta ja turhalta rahanmenolta.

Tilanne kentällä on kovin kirjava. Osa laitteiden omistajista hoitaa omaisuuttaan erittäin hyvin – osa on tuskin edes perillä, mitä laitteita omistaa.

Teksti: Dakota Lavento Kuvat: Kapina Oy

CO2 yleistyy etenkin kaupankylmässä

J

äähdytyslaitteet ovat tärkeä osa jokapäiväistä elämäämme. Niitä on kaikissa tiloissa, joissa on ihmisiä tai kojeita ja joissa sisäolosuhteille on asetettu tarkkoja vaatimuksia. ”Koko länsimainen elintasomme rakentuu kylmätekniikan varaan. Jos se otettaisiin pois, nykyinen elämäntyylimme tässä muodossa ei olisi mitenkään mahdollista”, sanoo Are Jyväskylän Kylmäosaston vetäjä, kylmämestari Esa Maula.

Jokainen tietää, miten sietämätöntä on, jos makuuhuoneen jäähdytyksestä huolehtinut ilmalämpöpumppu lakkaa toimimasta pahimman helteen aikana. Entäpä jos vastaava tapahtuu kokonaisen asuinkerrostalon ilmanvaihtojärjestelmälle, toimistorakennuksen konesalin jäähdytysjärjestelmälle, marketin kylmähuoneelle?

Maula painottaa, että jäähdytyslaitteet ovat tiettyä tarkoitusta varten. Jotta ne pystyisivät tehtävänsä täyttämään, ne pitää myös huoltaa ajallaan. Monien jäähdytyslaitteiden omistajien pitäisikin muuttaa suhtautumistaan.

Hyvän huollon hyödyt F-kaasuasetus edellyttää, että F-kaa­ suja sisältävät jäähdytyslaitteet on ainakin tarkastettava määrävälein vuotojen varalta, ja tarkastuksen yhteydessä yleensä tehdään myös jonkintasoinen määräaikaishuolto.

Jäähdytyslaitteen tarkastuksia ja huoltoja ei pitäisi ajatella välttämättömänä pahana, joka on tilattava, jotta lainsäädännön vaatimukset tulevat täytettyä, vaan pitäisi ajatella hyvän huollon hyötyjä. ”Toiminta ei häiriinny huoltamattoman laitteen takia, myymälää ei tarvitse sulkea; serveri ei hajoa ja data katoa”, Maula luettelee. ”Jokainen voi miettiä, kuinka kauan jäähdytyslaitteen omistajana tai vuokralaisena selviää, jos se lakkaa toimimasta ja minkälaisia taloudellisia vaikutuksia sillä on. Elintarvikepuolella kylmäketjun katkeaminen voi olla jopa hengenvaarallista. Ilmanvaihdon jäähdytyksen pysähtyminen sairaaloissa tai palvelutaloissa aiheuttaa puolestaan mittaamattomia inhimillisiä kärsimyksiä.”

F-kaasuasetuksen myötä luonnollisten kylmäaineiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti, ja erityisesti kaupankylmälaitoksiin CO2 soveltuu erinomaisesti. Ylivoimaisesti suurin osa maamme CO2-laitoksista onkin kaupan kylmäjärjestelmissä.

Yksi merkittävä piirre CO2-laitoksissa on niiden perinteisiin kylmälaitoksiin verrattuna huomattavasti korkeampi käyttöpaine. Siksi kylmäainevaraaja suuressa osassa maamme CO2-laitoksista on rekisteröitävä painelaite. Joten vaikka F-kaasuasetuksen edellyttämät lakisääteiset vuototarkastukset eivät CO2-laitoksia koske, niille on tehtävä rekisteröityjä painelaitteita koskevat lakisääteiset määräaikaistarkastukset ja seurantatarkastukset. ”Hiilidioksidin käytössä kylmäaineena on omat haasteensa eikä sitä voi käyttää kaikissa sovelluksissa tai se olisi ainakin hyvin kallista. CO2-laitoksia on huollettava ja pidettävä kunnossa aivan samalla tavalla kuin muitakin jäähdytyslaitteita”, huomauttaa kylmätekninen johtaja Juha Koskikuru Kylmä 2000 Oy:stä.

CO2-laitosten tilanne on kuitenkin Koskikurun mielestä Suomessa siinä mielessä hyvä, että valtaosalla suurempien laitosten tilaajista ja käyttäjistä on pitkä kokemus HFC-laitoksista ja siten heille kylmälaitoksista sekä niiden määräaikaishuolloista huolehtiminen on itsestäänselvyys.

Hiilari vaatii omaa osaamistaan Kaupankylmässä hiilidioksidilaitoksia tilaavat suuret keskusliikkeet, joilla on omat hankintaohjelmansa, Maula kertoo. Silti asiat eivät välttämättä ole kunnossa. Takuuajan huollon hintaa on voitu miettiä, mutta ei huollon sisältöä tai tekijää.

Koskikurun mukaan voi olla jopa niin, että urakka on tilattu, vaikka asiakas tai toimittaja ei tiedä, kuka laitoksen asentaa huollosta puhumattakaan. Myymäläkylmän huolto usein kilpailutetaan suurina kokonaisuuksina, jotka sisältä-

”Jokainen voi miettiä, kuinka kauan jäähdytyslaitteen omistajana tai vuokralaisena selviää, jos se lakkaa toimimasta ja minkälaisia taloudellisia vaikutuksia sillä on.”

7 1 | 18

ILMANVAIHDON JÄÄHDYTYKSEN HUOLTO ON OMA MAAILMANSA Teksti: Kimmo Hyvönen, Anssi Malinen ja Dakota Lavento

8 1 | 18

Ilmastointilaitteilla on omat kausiluontoisesta käytöstä syntyvät ongelmansa. Ne seisovat usein pitkän talvikauden ajan. Tämä voi aiheuttaa ongelmia mm. pumpuille, venttiileille sekä jännitteettöminä oleville säätimille.

Jäähdytyksen kausiluontoisuudesta johtuen laitteiden viat ilmenevät yleensä keväisin, kun laitetta otetaan taas käyttöön. Rikki laitteet voivat toki olla talvellakin, mutta koska laitteita ei silloin käytetä, se jää huomaamatta. Vaikka ongelma olisi jäähdytyskauden lopulla huomattu, huoltoa saatetaan siirtää seuraavan kauden alkuun. Sitten tuleekin hoppu.

Kaikesta tästä seuraa, että ilmastoinnin jäähdytysjärjestelmien korjaukset painottuvat kesäkauteen. Kylmäasentajilla tahtoo olla silloin muutenkin kiire. Huoltoa keväällä tilattaessa voi tulla yllätyksenä, että huoltosopimus on katkolla tai vasteaika on vikatilanteessa ajateltua pitempi. Laitteet on suunniteltu kausiluonteiseen käyttöön, mikä lyhentää kevään sekä syksyn huoltoikkunaa. Täysimittainen testaaminen on olosuhteiden takia usein mahdotonta.

Ilmastoinnin jäähdytysjärjestelmät ovat on usein välillisiä järjestelmiä, joten niiden huolloissa pitäisi pystyä ottamaan huomioon koko kiinteistö, ei pelkästään kylmäpiirin toimivuus. Kiinteistöautomaatio vaikuttaa suoraan laitteiston tai kiinteistön laitekokonaisuuden toimintaan monin eri tavoin. Asentajalta edellytetään siis laajempaa taloteknistä osaamista ja kiinteistöautomaatiojärjestelmienkin hallintaa.

Muista ilmanvaihdon jäähdytyslaitteen huollossa → tarkastaa välillisten, laitteiden ja koko kiinteistön jäähdytyksen toimivuuteen vaikuttavien järjestelmien toiminta.

Tarkasta mm. lauhdeliuokset, paisunta-astiat, nestepiirien ilmausjärjestelmät ja verkostojen likaantuminen. → tarkastaa laitteiden elinkaareen sekä energiatehokkuuteen vaikuttava laitteiston ja taloautomaation yhteistoiminta. Etävalvonnalla on tärkeä rooli, seurantajaksojen on syytä olla pitkiä ja kokonaisuudet suuria. → testata vapaajäähdytyksen toiminta. Se onnistuu usein talvella etävalvonnan kautta eikä erillistä käyntiä tarvita.

”Jää tilaajan vastuulle selvittää, että osaamista löytyy, sillä CO2-laitosten huoltamiseen ei vielä ole virallista koulutusta eikä pätevyyttä.” vät kaikenlaista kylmää, niin perinteistä kuin hiilidioksidia. Tarjouskilpailuun osallistuvilla kylmähuoltoliikkeillä oletetaan olevan osaamista myös CO2-laitosten huoltamiseen. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. ”Jää tilaajan vastuulle selvittää, että osaamista löytyy, sillä CO2-laitosten huoltamiseen ei vielä ole virallista koulutusta eikä pätevyyttä. Sellaiselle olisi ehdottomasti tarvetta. Asiakas voi joutua hankalaan tilanteeseen, jos tilaa vaikkapa kalusteita varmistamatta huoltoa etukäteen”, Koskikuru toteaa.

Kilpailutus on taitolaji Toisaalta kiinteistösektorilla jo yhdenkin jäähdytyslaitteen säännöllisen huollon järjestäminen muun työn ohessa voi jäädä muiden työkiireiden jalkoihin. Sitä varten ovat huoltosopimukset, joilla määräaikaishuoltojen tekemisestä huolehtiminen ulkoistetaan ammattitaitoiselle kylmäliikkeelle. Ensin pitää vain osata valita sopivat kylmäliikkeet ja vielä kilpailuttaa.

Määräaikaishuollon kilpailutus ei ole ihan helppoa. Maulan mukaan ongelmana on usein se, ettei itse asiassa tiedetä, mitä ollaan kilpailuttamassa, mitä huollolta oikeastaan halutaan. Samalla oletetaan, että laatu sisältyy mukaan, vaikka sitä ei erikseen määritellä. ”Jos sitä ei ole erikseen edellytetty ja määritelty tarkasti, silloin kilpaillaan kyllä pelkällä hinnalla ja laatu jää hinnan jalkoihin.” Äärimmilleen kilpailutetuissa huolloissa halvin tarjous ei aina riitä täyttämään edes lainsäädännön vaatimuksia.

Kun tarjouspyyntö on huolella ja tarkasti laadittu, saadaan yhteneviä huoltotarjouksia ja vertailukelpoisia hintoja, joista on helppo valita sopiva tekijä. Tämä edellyttää, että asiakas itse tai joku muu hänen puolestaan osaa tällaisen tarjouspyynnön laatia. Se voi olla vaikeaa, jos ei ole kovin hyvin selvillä edes siitä, mitä jäähdytyslaitteita kiinteistöissä on. Jokaiselle konetyypille on nimittäin tehtävä oma huoltopohjansa, esimer-

1.1.2018 alkaen markkinoille ei saa saattaa tuotteita, jotka eivät täytä ErP ENER Lot 21 ekosuunnittelun Tier1 vaatimuksia.

↑ Säännöllisellä huollolla varmistetaan, että laite pysyy toimintakunnossa eikä käyttökatkoja tule, muistuttavat kylmätekninen johtaja Juha Koskikuru ja kylmäasentaja Miitri Roine Kylmä 2000 Oy:stä.

kiksi vedenjäähdyttimelle ja ilmalämpöpumpulle omansa. ”Eihän mopoa ja kuorma-autoakaan huolleta saman ohjelman mukaan”, Maula huomauttaa.

Jollei tällaista pohjatyötä osaa itse tehdä, se tulisi pyytää asian osaavalta henkilöltä tai vaikkapa paljon huoltoja tekevältä huoltofirmalta.

Kun työ on kerran tehty, sitä ei tarvitse koneen käyttöiän aikana tehdä uudestaan. Työ maksaa itsensä nopeasti takaisin, sillä jos laitteita alihuolletaan, se johtaa pian ongelmiin, mutta ylihuollostakaan ei ole hyötyä ja se maksaa rahaa.

Tällaista määrittelypalvelua Maula toivoisi useampien huoltoa tekevien yritysten selkeästi tarjoavan asiakkaille, sillä sellaiselle olisi kentällä tarvetta. Määrittelyä voisivat tehdä kentällä huoltoja tehneet henkilöt, sillä he tuntevat koneiden kipupisteet parhaiten. ”Tällaista palvelua pitäisi ehdottomasti pystyä kylmäliikkeiltä tilaamaan. ” Maula sanoo, että kentällä on kohteita, joissa tilanne on erinomainen ja kaikki jäähdytyslaitteet on hyvin määritetty, mutta paljon on myös kohteita, joissa omaisuudesta ei oikein olla selvillä. ”Saattaa puuttua puoletkin dokumenteista.

On oletettu asioita, kun ei ole tiedetty. ” On tärkeää, että kilpailutustilanteessa tarjouskilpailun voittaja voi luottaa antaneensa tarjouksensa mahdollisimman täydellisten ja paikkaansa pitävien tietojen nojalla. On kaikkien kannalta ikävää, jos osoittautuu, että tilanne onkin aivan toisenlainen ja tunteja on tarjoukseen laskettu aivan liian vähän. Jossakin vaiheessa se kuitenkin kostautuu huollon laadussa.

9 1 | 18

Chillquick Vari Pro Uuden sukupolven kylmävesiasema Ratkaisulla saavutetaan jopa 30 %:n energiansäästö nykyiseen teknologiaan verrattuna.

Portaattomasti käyvä kompressori Portaaton höyrystinpiirin pumppu Portaaton lauhdutinpiirin pumppu Dynaaminen vapaajäähdytys

Innovative solutions Louhostie 2, 04300 Tuusula | (09) 274 7670 | www.chiller.fi

KILPAILUTA HUOLTO HUOLELLA

10 1 | 18

Huollon kilpailuttaminen ei ole ihan helppoa, mutta ei se mahdotontakaan ole, kun pohjatyöt on tehty huolella ja käytettävissä on hyvät ohjeet. Are Oy:n Jyväskylän Kylmäosaston vetäjän, kylmämestari Esa Maulan vuosien kokemuksella laatimia ohjeita noudattamalla kilpailutuksesta selviää varmasti maaliviivalle.

Teksti: Esa Maula ja Dakota Lavento Kuvitus: Josefina Hatara

Laitelistan sisältö: laitteen osoite laitteen sijainti kohteessa positionumero käyttötarkoitus, laitteen merkitys asiakkaalle, vaikutukset tuotantoon tms.

1

P O H J AT Y Ö T

KUNTOON

Ensin on tiedettävä, mitä on tarkoitus huoltaa. Tilanne on yksinkertainen, jos aivan varmasti omistaa vain yhden tai kaksi jäähdytyslaitetta. Mikäli on pienikin epäilys, että laitelista voisi siitä venyä tai ei muuten ole ajan tasalla, se on syytä laatia ja/tai päivittää.

Jos hyvää laitelistaa ei ole, paras ratkaisu olisikin teetättää sellainen kokeneella huoltoliikkeellä. Tällöin kaikki huomioitavat asiat tulevat listalle ja itse kilpailutus perustuu tosiasioihin eikä oletuksiin.

Mitään ei kannata olettaa. Esimerkiksi laatu ei siis sisälly automaattisesti huoltoon, jos sitä ei edellytetä.

tyyppi /malli/ valmistusnumero, jos sellainen on valmistusvuosi jäähdytysteho kylmäaine täytösmäärä muuta huomioon otettavaa Ylläolevat tiedot tulee olla siis kaikista kilpailutukseen kuuluvista laitteista.

Kun tosiasiat ovat tiedossa, voi lähteä laatimaan tarjouspyyntöjä määräaikaishuoltosopimuksille.

Tarjouspyynnön on oltava mahdollisimman yksiselitteinen, jotta myös tarjoukset olisivat yhteneväisiä, sisällöiltään ja hinnoiltaan vertailukelpoisia.

Niihin olisi saatava sisällytettyä kaikki se, mitä huollolta toivotaan. Mitään ei kannata olettaa. Esimerkiksi laatu ei siis sisälly automaattisesti huoltoon, jos sitä ei edellytetä. Laatu pitää myös määritellä.

2

TA RJ OU SP YY NN ÖN SI SÄ LT Ö

Esa Maulan mukaan hyvän määräaikaishuollon tarjouspyyntöön ja kilpailutussopimukseen voidaan sisällyttää – kohteen ja tarpeen mukaan – esimerkiksi alla lueteltuja seikkoja:

1. S opimusajan pituus (toistaiseksi, määrä­ aikainen, määräaikainen + bonusvuodet).

2. Määritelmät, mitä huolletaan.

3. M iten huolletaan (huollon sisällön kuvaus eri konetyypeille).

4 . K uinka usein huolletaan (huollon painotuksia esim. kevyt huolto, normaali huolto, modernisointihuolto).

Hyvässä kilpailutus­ sopimuksessa painotukset on pisteytetty, jotta saadaan selville kunkin osallistujan palvelun laatu ja sen taso.

Esa Maula huomauttaa, että asiakkaan kannattaa miettiä etukäteen, mitä asioita määrä­aikaishuoltojen kilpailutuksessa erityisesti haluaa painottaa. Nämä ovat niitä asioita, joiden hän haluaa huollossa erityisesti toteutuvan.

Ne voivat olla esimerkiksi kokemus juuri tietynlaisista kohteista tai poikkeuksellisen lyhyt vaste­ aika. Valitettavan usein odotetaan, että saadaan ­hyvää laatua sitä tarkemmin määrittelemättä.

5. Lakisääteinen vuototarkastus ja laajuus, jossa se suoritetaan.

Kannattaa myös muistaa, että LVISA kuuluu moneen kylmäjärjestelmäkokonaisuuteen. Riittääkö huollolle siis pelkkä kylmäosaaminen, vai pitäisikö hallita myös laajemmin talo­ tekniikkaa? Miten eri talotekniikka-alat huollon aikana pystyvät koordinoimaan tekemisensä?

6. T arvitaanko päivystystä ja vasteaika hälytyksestä kohteeseen.

7. Tarvitaanko lämpötilaseurantaa (Oiva tms).

8. H alutaanko etävalvontaa ja mitä siihen kuuluu.

9. H alutaanko laitoksen energiaoptimointiin suunnitelmia tai vinkkejä.

10. V aihdettujen osien, työn ja materiaalin takuuaika.

11. T ehdäänkö huoltojen kuntoarviointia (PTS-suunnittelua asiakkaalle).

12. O nko huoltoalueelle sisään pääsyssä erityisvaatimuksia huoltohenkilöille (turvallisuusselvitykset yms).

13. M itä määräaikaishuoltoon ei kuulu (erittäin tärkeä).

14. J os huolto keskeytyy asiakkaasta johtuen, voiko odotusajan laskuttaa.

Korostuu etenkin kiinteähintaisissa sopimuksissa.

15. S isältyvätkö tarveaineet, nostimet ym. hintaan/sopimukseen.

16. P idempiaikaisessa sopimuksessa hinnankorotusmekanismi (esim. rakennuskustannusindeksi).

17. Erillishinnasto → tuntihinnasto €/h → kilometrikorvaus €/km → ruokarahat, päivärahat → muut erikseen laskutettavat erikoistyökalut tms. → kylmäainehinnasto (aika herkkä alue tällä hetkellä) → varaosa-alennus % → jätekylmäaineen hävitys €/kg → muiden jätteiden hävitys, hinnat

Esimerkki tarjouskyselyn painotuksista pisteytyksineen Tarjouskyselyn painotukset voivat olla esimerkiksi tällaisia: → Palvelun hinta 25%

→ Lisätyöhinnasto 5% → Yrityksen resurssit (henkilökunta, tekniset resurssit) 15% → Työnjohdon koulutus ja kokemus 15 % → Asentajien koulutus ja kokemus 10 % → Päivystys ja varahenkilöjärjestelmä 5 % → Palvelun- ja laadun hallinta sekä dokumentointi 15 % → Palvelun käynnistämissuunnitelma 5 % → Referenssit 5 % Hyvässä kilpailutussopimuksessa painotukset on pisteytetty, jotta saadaan selville kunkin osallistujan palvelun laatu ja sen taso.

11 1 | 18

Kylmälaitteiden omistajien lakisääteiset velvoitteet Omistajan kannattaa solmia laitteen huollosta asiallinen huoltosopimus kylmäliikkeen kanssa.

Teksti: Dakota Lavento Kuva: Kapina Oy

M 12 1 | 18

yös lainsäätäjä on pyrkinyt varmistamaan, että jäähdytyslaitteet toimivat turvallisesti, ympäristöä ja käyttäjiä vahingoittamatta. Säädökset asettavat velvoitteita jäähdytyslaitteiden omistajille tai haltijoille, joiden vastuulla on siis huolehtia, että esimerkiksi säädöksissä edellytetyt tarkastukset tulevat asianmukaisesti tehdyksi. Toteutumista myös valvotaan ja sanktiotkin on määritelty.

Vuototarkastukset

Vuototarkastukset koskevat edelleen myös CFC- ja HCFC-aineita (mm. R22). Ne eivät kuulu F-kaasuasetuksen piiriin, vaan niiden tarkastuksia koskevat asetukset 1187/2001 ja 842/2006.

CFC- ja HCFC-aineilla on edelleen kilogrammapohjaiset vuototarkastusrajat vähintään 3 kg, 30 kg ja 300 kg.

Lue lisää esimerkiksi Suomen Kylmäyhdistyksen nettisivuilta kohdasta Kylmäalan tietoutta, Velvoitteet kylmälaitteen käyttäjälle (https://tinyurl.com/y7uft6by).

Vuototarkastusten tekeminen on kylmälaitteen omistajan tai haltijan vastuulla, ja tarkastuksen saa teettää vain pätevällä yrityksellä tai asentajalla. Pätevyyden voi tarkistaa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylläpitämästä kylmäalan pätevyysrekisteristä Tukesin nettisivuilta.

Laitteista on pidettävä myös ajantasaista huoltokirjaa, joka on pyydettäessä voitava näyttää tarkastusta tekevälle valvontaviranomaiselle.

Fluorattuja kasvihuonekaasuja, F-kaa­suja sisältävien, kiinteästi asennettujen jäähdytyslaitteiVain osa huoltoa den omistajan tai haltijan on pidettävä huoli, että laite tarkastetaan määrävälein vuotojen varalta. Jäähdytyslaitteiden vuototarkastuksen tarkoiUuden F-kaasuasetuksen (EU 517/2014) muka- tuksena on minimoida ja ennaltaehkäistä kylmänaan tuoma muutos on, että tarkastusväli mää- ainevuodot. Ryhmäpäällikkö Markus Kauppiräytyy kylmäaineen ilmastoa lämmittävän vaiku- nen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista tuksen perusteella. Vuototarkastustiheyteen vai- painottaa, etteivät pelkät lakisääteiset vuototarkuttaa siis sekä laitteen sisältämän kylmäaineen kastukset riitä varmistamaan, että jäähdytyslaimäärä että aineen ilmastoa lämmittävä vaiku- te toimii asianmukaisesti. tus. Edellisen F-kaasuasetuksen ajalta ehkä mie”Vuototarkastus on järkevä toteuttaa osana leen jääneet kolmen kilon rajat eivät siis enää pi- normaalia huoltokäyntiä. ” dä paikkaansa.

Kauppinen sanoo, että jäähdytyslaitteen Esimerkiksi R-134a-kylmäaineella 3,50 kg:n omistajan kannattaakin solmia laitteen huollostäytöksellä tai R410A-kylmäaineella 2,39 kg:n ta asiallinen huoltosopimus kylmäliikkeen kanstäytöksellä tarkastusväli on 12 kk. sa. Vuototarkastus ja pelkkä pintapuolinen laitTarkastusväli pitenee kaksinkertaiseksi, jos laitteessa on vuotojen havaitsemisjärjestelmä.

Vuototarkastusten tekeminen Yleisimpien kylmäaineiden vuototaron kylmälaitteen omistajan tai kastusvälit löytyvät taulukosta esimerkiksi Suomen Kylmäliikkeiden Liiton netti- haltijan vastuulla, ja tarkastuksen sivuilta löytyvästä Kylmäainetilanne 2017 saa teettää vain pätevällä -katsauksesta ja tämän lehden sivulla 23 yrityksellä tai asentajalla. olevasta taulukosta.

teen tarkastelu voi olla edullinen hankintahetkellä, mutta tuskin vastaa tarkoitustaan, sillä se ei korvaa perusteellista huoltoa.

Kauppisen mukaan tilanne kentällä on todennäköisesti hyvin kirjava. Osa jäähdytyslaitteiden omistajista on valveutuneita ja niin vuototarkastukset kuin määräaikaishuollotkin on hyvin hoidettu. Toisille säännöllisen huollon merkitys ei ole vielä samalla tavalla auennut.

Lakisääteiset painelaitetarkastukset Suuremmille niin sanotuille rekisteröitäville painelaitteille vaaditaan määräaikaistarkastuksia painelaitelain 1144/2016 mukaan. Tällaisia rekisteröitäviä painelaitteita ovat useat CO₂- ja NH3-laitokset.

Neljän vuoden välein tehtävillä määräaikaistarkastuksilla varmistetaan painelaitteen käyttöturvallisuus. Painelaitteen omistajan ja haltijan on huolehdittava siitä, että tarkastus tehdään.

Tukes on painelaitteiden määräaikaistarkastusten valvontaviranomainen ja se myös ylläpitää laitekohtaista rekisteriä. Tarkastuksia saavat puolestaan tehdä vain Tukesin hyväksymät tarkastuslaitokset.

Kylmälaitosten painesäiliöiden kuten nestevaraajien määräaikaiset painekokeet ja sisäpuoliset tarkastukset voidaan korvata luomalla laitteelle seurantasuunnitelma. Painelaitetarkastukset ja seurantatarkastukset toteutetaan tällöin suunnitelman mukaisesti. Seurantasuunnitelma on hyväksytettävä tarkastuslaitoksella, joka puolestaan ilmoittaa hyväksytystä seurannasta Tukesille.

Painelaitteen omistajan tai haltijan on myös nimettävä rekisteröitävälle painelaitteelle pätevä

ja asiantunteva käytönvalvoja.

Käytännössä ”Määräysten käytön valvonta ulkois- noudattaminen ei vielä yksin tetaan yleensä kylmävarmista, että kylmälaitos alan yrityksessä työskentelevälle ammattilai- toimii omistajansa kannalta selle. Sama yritys luon- parhaalla mahdollisella tevasti huolehtii yleensä myös laitoksen määrä- tavalla.” aikaishuolloista. ”Painelaitteen käytönvalvoja on vastuussa käytön valvontaa koskevan sopimuksen mukaisesti seurantasuunnitelman noudattamisesta.

Seurantatarkastukset on luontevaa tehdä huollon yhteydessä”, Kauppinen sanoo.

Parhaimmillaan lainsäädäntö tukee omistajaa tai haltijaa järkevässä ylläpito- ja huoltokulttuurissa kylmälaitosten käytön turvallisuuden takaamiseksi, vaikkakin lainsäädäntö sisältää vain raamit ja vähimmäisvaatimukset. ”Määräysten noudattaminen ei vielä yksin varmista, että kylmälaitos toimii omistajansa kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Huoltamatta mikään ei pitkään toimi, eikä halvalla hyvää huoltoa saa”, Kauppinen painottaa.

13 1 | 18

”Määräysten noudattaminen ei vielä yksin varmista, että kylmälaitos toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Huoltamatta mikään ei pitkään toimi, eikä halvalla hyvää huoltoa saa”, Tukesin Markus Kauppinen painottaa.

Suomen Teollisuuskylmä Oy 1/3

TEOLLISUUDEN KYLMÄRATKAISUT - KYLMÄLAITOKSET - NH3,CO2,HFC - LÄMPÖPUMPUT - ASENNUS/HUOLTO

SUOMEN TEOLLISUUSKYLMÄ OY Pinninkatu 53 B, 33100 TAMPERE p.010 583 2900 www.teollisuuskylma.fi

KYLMÄAINETILANNE KUUMENTAA MARKKINOITA JA TUNTEITA Kylmäaineiden hinnat ovat moninkertaistuneet ja saatavuus on heikentynyt, eikä syy ole kotimaan markkinoissa. Markkinatilanne on muuttunut viimeksi kuluneen vuoden aikana suorastaan dramaattisesti.

Teksti: Mika Kapanen Kuva: Shutterstock Grafiikat: ©EU komissio / Öko-Recherche

14 1 | 18

Hinnannoususta ja saatavuuden heikkenemisestä johtuen on jokaisen kylmäaineiden kanssa tekemisissä olevan, erityisesti loppukäyttäjien ja asiakkaiden, syytä vihdoinkin herätä karuun todellisuuteen – paluuta vanhaan ei enää ole. Nyt on aika alkaa toimia ripeästi ja suunnitelmallisesti laatimalla jokaiselle kylmäkoneistolle ja -järjestelmälle korvaussuunnitelma sekä huoltosuunnitelma, jonka turvin se voidaan turvallisesti ”ajaa loppuun”. Hätäilyyn ei ole syytä, sillä alhaisen GWP-arvon kylmäaineita ja laitteita on jo saatavilla, mutta suunnitelma tarvitaan.

Vaikea tilanne hinnan muodostuksessa ja saatavuudessa

K

aikkien kylmäaineiden hinnat ovat viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana nousseet.

Siis myös uusien korvaavien kylmäaineiden hinnat ovat nousseet, mutta perinteisten kylmäaineiden hinnat ovat nousseet todella nopeasti, mikä on aiheuttanut hämmennystä niin kylmäalan urakoitsijoiden kuin loppukäyttäjien, kuten kaupan alan toimijoiden, keskuudessa. Pääsyy hinnannousun takana eivät ole kotimaiset maahantuojat ja kylmäaineita myyvät yritykset, vaan EU-säädösten vaikutus koko EU:n markkinoille, ja hinnat ovat nousseet samalla tavalla kaikissa EU-maissa.

Hinnannousun taustalla on EU:n F-kaasuasetus, jonka seurauksena

kylmäaineiden myynnille on asetettu kiintiöihin perustuvia määrällisiä rajoituksia koko EU:ssa. Kylmäaineiden valmistajien ja maahantuojien kiintiöt perustuvat kylmäaineiden ilmastonlämmitysvaikutukseen eli niin sanottuun GWP-arvoon (global warming potential). Näiden kiintiöiden seurauksena korkean GWP-arvon kylmäaineiden saatavuus markkinoilla on heikentynyt ja hinnat ovat nousseet.

Viimeksi kuluneen vuoden aikana hintojen nousu on yllättänyt nopeudellaan alan kaikki toimijat. Myös uusien korvaavien kylmäaineiden hinnat ovat nousseet, mutta tämän nousun takana lienee enneminkin kylmäainevalmistajien taloudellisen voiton tavoittelu kuin EU-säädökset.

Hinnan kehitys ja saatavuuden vaihtelevuus vaikeuttavat asennus- ja huoltoyritysten päivittäistä toimintaa. Tuntuu, että EU haluaa väkisin eroon R404A:sta ja muista korkeamman GWP:n kylmäaineista, vaikka korvaavien kylmäaineiden riittävää saatavuutta ei ole taattu. Jos korvaavia kylmäaineita ei saada tarpeeksi, on uhkana esimerkiksi laiton R404A:n EU-maahantuonti.

Kylmäaineiden hinnoittelussa on jouduttu siirtymään kuukausi- tai jopa päivähinnoitteluun, enää ei voida antaa puolivuosihintoja. Kylmäainevalmistajien ja EU-maahantuojien kiintiöiden takia kylmäaineen hinta muuttuu Suomessa toimituserittäin.

Suomeen kylmäaineen maahantuova yritys ei tilatessaan aina tiedä, mitä kylmäaine tulee maksamaan, jolloin tulevalle asiakastoimituksellekaan ei voida antaa edes hintaa. Varmasti voidaan sanoa ainoastaan se, että kaikkien kylmäaineiden hinnat ovat nousseet ja tulevat nousemaan lisää.

Koko EU samassa sopassa

R404A:n ja R134a:n keskimääräinen hinta Hintaindeksi, 2014 = 100

2014–Q4/2017

% 1 300 1 100 900

Kylmäainevalmistajat (R404A:n myyntihinta)

Kylmäainevalmistajat (R134a:n myyntihinta)

Huoltoyhtiöt (R404A:n ostohinta)

Huoltoyhtiöt (R134a:n ostohinta)

700 500 300 100

2014

2015

Myöskin kylmäaineiden saatavuus vaihtelee kylmäaineittain ja jopa toimituserittäin. Voidaan aiheellisesti kyseenalaistaa, onko kaikkien kylmäaineiden saatavuus oikeasti tuotannollinen kapasiteettiongelma vai jotain muuta. Loppuvuoden 2018 tilanteesta

2016

2017

ei voida sanoa varmaksi mitään, esimerkiksi kenen kiintiöt riittävät ja mihin kylmäaineisiin niitä tullaan käyttämään. Kaikki vaikuttaa hintatasoon ja saatavuuteen. Lisäksi kiintiöillä voidaan alkaa käydä kauppaa, mikä ei ainakaan laske kylmäaineiden hintoja.

Tämän päivän tilannetta kuvaa parhaiten sanat epävarma ja sekava, ja tämä pätee koko EU:n alueella. Vuoden 2017 aikana suurin hinnannousu ja eniten vaikeuksia saatavuudessa havaittiin R404A:lla. Kuuden viime kuukauden aikana suurimmat muutokset on kuitenkin havaittu R410A:n hinnassa ja saatavuudessa sekä R134a hinnassa.

Euroopan unionin komissio julkaisee vuosineljänneksittäin hintaindeksiä kylmäaineille R404A, R134a ja R410A. Sen tiedot on kerätty EU:n alueelta. Oheisissa kuvissa on esitetty ko. kylmäaineiden keskimääräisen hinnan kehitystä viime vuosina. Pystyakselilla on suhteellinen muutosta kuvaava hintataso, ei absoluuttinen €/ kg. Nykyisin käytettävien kylmäaineiden hinnat ovat nousseet 6–12-kertaiseksi vuoden 2014 tasosta. Kuvaajissa on esitetty kylmäainevalmistajien myyntihinnan muutos ja huoltoyhtiöiden ostohinnan muutos.

1 | 18

Kaikki

Pallosulkuventtiilit 120 bar

komponentit Tuotevalikoimastamme löytyy laaja ja laadukas valikoima hiilidioksidiputkistokomponentteja!

Mitoitamme hiilidioksidikaasunjäähdyttimet ja -höyrystimet sekä muut CO2-tuotteet kuhunkin kohteeseen optimoidusti.

Refair Oy | Atomitie 1, 00370 Helsinki puh. 09 565 7780 | sales@refair.fi | www.refair.fi

Kupariputket 80 bar

Kupariosat 120 bar

On huomattava, että hinnan kehitys Suomessa poikkeaa hieman EU:n keskimääräisestä hinnankehityksestä. Esimerkiksi R410A:n hinta on Suomessa noussut 3–4-kertaiseksi viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana.

R410A:n (GWP 2088) keskimääräinen hinta Hintaindeksi, 2014 = 100 % 700 Kylmäainejakelijat (ostohinta)

600

Huoltokäytöstä EU:n F-kaasuasetus asettaa rajoituksia yli 2 500 GWP-arvon kylmäaineiden käytölle huollossa ja kunnossapidossa 1.1.2020 alkaen. F-kaasuasetuksen mukaan näitäkin aineita voidaan käyttää huollossa aina vuoden 2029 loppuun asti, jos ne ovat kierrätettyjä tai regeneroituja kylmäaineita. Lisäksi asetus rajoittaa tietyissä sovelluksissa käytettävien kylmäaineiden GWP-arvoja.

Huhuista huolimatta alle 2 500 GWP-arvon kylmäaineiden käyttö on kielletty nykyisin vain kotitalousjääkaapeissa ja -pakastimissa. Muissa laitteissa niitä saa siis edelleen käyttää.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi ilmastointilaitteissa yleises-

2014–Q4/2017

Huoltoyhtiöt (ostohinta)

OEM (ostohinta)

500 400 300 200 100

2014

2015

2016

ti käytettyä kylmäainetta R410A saisi edelleenkin käyttää ilman rajoitteita.

Mutta. Ei pidä tuudittautua EU-säädösten antamaan mahdollisuuteen käyttää tiettyjä kylmäaineita laitteissa ja huollossa, etenkään jos niitä ei

2017

ole saatavilla. Syytä paniikkiin ei kuitenkaan ole, sillä laitokset voivat olla toiminnassa niiden käyttöiän loppuun asti, ja korvaavia kylmäaineita niihin tulee kyllä löytymään. Niiden hintaa tosin ei voi kukaan tietää.

16 1 | 18

Uudet AxiBlade-aksiaalipuhaltimet: uusi standardi kylmälaite- ja ilmastointiteollisuuteen Voiko yksittäinen puhallin kattaa kaikki sovellukset?

Mistä saat aivan uusia vaihtoehtoja?

Uudet AxiBlade-aksiaalipuhaltimet tarjoavat ennennäkemätöntä suunnittelun joustavuutta. Niissä on optimoitu hyötysuhde, joten ne toimivat mahdollisimman tehokkaasti jokaisessa toimintapisteessä.

Ne myös tuottavat enemmän jäähdytystehoa neliömetrille. ebm-papst FanScout -puhallinvalintaohjelmalla optimoit laitteesi helposti.

Olipa vastapaine sitten pieni taikka korkea (jopa noin 290 Pa), ebm-papstilla on hiljainen vastaus markkinoiden parhaalla hyötysuhteella: Yes! Your ebm-papst solution: AxiBlade

Ammattilaisen valinta

ebm-papst Oy • Puistotie 1 • 02760 Espoo • puh. (09) 8870 220 • mailbox@ebmpapst.fi • www.ebmpapst.fi

OMISTATKO KYLMÄLAITTEEN? ALOITA SUUNNITELMALLINEN KORVAAMINEN – HETI! Kylmäalan rajut muutokset koskevat koko EU:ta samanaikaisesti. Ne vaikuttavat jo kylmäaineiden saatavuuteen ja hinnoitteluun, mutta myös komponenttien ja uusien laitteistojen saatavuuteen ja toimitusaikoihin. Suunnitelmallinen korvaaminen on aloitettava heti.

Vasta tämän käyttöikäarvion jälkeen kannattaa laatia korvaamissuunnitelma ja miettiä, miten ja milloin kylmälaitos olisi uusittavissa.

Teksti: Mika Kapanen Kuva Shutterstock

Jos käytössä olevaan kylmälaitoksen tai -laitteeseen ei voi vaihtaa alhaisemman GWP-arvon kylmäainetta, on ainoa ratkaisu ajaa laitos käyttöikänsä loppuun suunnitelmallisesti, muistaen määräaikaishuollot ja -tarkastukset. Tässä tapauksessa on huomioitava F-kaasuasetuksen huoltokielto, jonka mukaisesti huoltokäytössä on kielletty 1.1.2020 alkaen sellaisten HFC-kylmäaineiden käyttö, joiden GWP-arvo on vähintään 2 500, sellaisten jäähdytyslaitteiden huollossa tai kunnossapidossa, joiden täytöskoko on vähintään 40 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Tämä vastaa täytöksenä esimerkiksi noin 10,2 kg R404A:ta. Huollossa ja kunnossapidossa voi kuitenkin käyttää regeneroituja ja kierrätettyjä HFC-aineita, joiden GWP-arvo on vähintään 2 500 1.1.2030 saakka.

Kun kylmäaineen GWP-arvo on alle 2 500, jäljellä olevan käyttöiän ratkaisee kylmälaitteen tekninen kunto ja käytettävän kylmäaineen saatavuus.

N

ykyisin käytössä olevien HFC-kylmäaineiden raju saatavuuden heikkeneminen ja hintojen vielä rajumpi nousu tulevat vaikeuttamaan lähitulevaisuudessa tarvittavia huoltoja ja syntyneiden vikojen korjaamista. Niinpä kylmälaitteen ja kylmälaitoksen omistajan ja haltijan tulee aloittaa laitosten suunnitelmallinen korvaaminen heti.

Erityisen huolenaiheen kohteena ovat korkean GWP:n kylmäaineita, kuten R404A ja 507A, sisältävät laitokset. Vuoden 2020 alusta lähtien kylmäainetta, jonka GWP on yli 2 500, ei ole enää saatavilla kuin kierrätettynä tai regeneroituna, jolloin kyseisillä kylmäaineilla huollettavuus heikkenee huomattavasti. Muutenkin suuntaus on selkeä: perinteisten HFC-kylmäaineiden hinnat nousevat ja saatavuus heikkenee, ja tämä koskee myös kylmäaineita R410A, R407-sarjaa ja R134a.

Yksinkertaistettuna korvaaminen kannattaa toteuttaa kahdella eri tavalla: joko 1. vaihda nykyinen kylmäaine alhaisen GWP:n kylmäaineeseen ja aja laitos loppuun tai 2. jos kylmäaineen vaihto ei ole mahdollista, suunnittele, kuinka kauan voit pitää nykyisen laitoksen käynnissä ennen sen korvaamista uudella laitoksella.

Tunnista tarpeesi Kylmälaitteiden ja -laitosten omistajilla ja haltijoilla tulee olla luettelo kaikista käytössään olevista kylmälaitteista ja -laitoksista jo F-kaasuasetuksen määräaikaistarkastuksiakin varten. Laiteluettelo on voitu koostaa jo määräaikaishuoltoja varten, ja tätä luetteloa kannattaakin käyttää korvaamissuunnitelman lähtökohtana.

Kun luettelo on koostettu, on olennaisinta tunnistaa, kuinka tärkeä tai kriittinen kukin kylmälaite on yrityksen toiminnan kannalta ja minkälaisia taloudellisia vaikutuksia laitteen rikkoutumisella olisi. Tämän jälkeen tulee tarkastaa laitteiden tekninen kunto ja arvioida mahdollinen jäljellä oleva käyttöikä. Laitteiden tarkastus kannattaa teetättää asiantuntijalla, esimerkiksi kokeneella huoltoliikkeellä, jotta kaikki tarpeelliset tarkastelut tulee tehtyä ja käyttöikäarvio perustuu tosiasioihin eikä oletuksiin.

Jäljellä olevaa käyttöikää arvioitaessa tulisi ottaa huomioon laitteen koko tunnettu huoltohistoria (onko yleensäkään huollettu), historian aikana esiintyneet viat ja vauriot (esimerkiksi kompressorien palamiset ja löydetyt vuodot eri kohdissa laitosta), kylmäaineen lisäykset ja vaihdot ja muut laitteiston kulumista indikoivat tekijät.

Kun kylmälaitokseen tai -laitteeseen ei voi vaihtaa kylmäainetta

Kun kylmälaitokseen tai -laitteeseen voi vaihtaa kylmäaineen Mikäli kylmälaitokseen voi vaihtaa kylmäaineen, on muistettava, että osa korvaavista HFC-kylmäaineista on tarkoitettu vain väliaikaisiksi kylmäaineiksi, sillä niidenkin GWP-arvo on suhteellisen korkea.

17 1 | 18

Jos uusi kylmäaine on ”väliaikainen” kylmäaine, on ainoa ratkaisu ajaa laitos käyttöikänsä loppuun suunnitelmallisesti, muistaen määräaikaishuollot ja -tarkastukset. Uusien ”väliaikaisten” kylmäaineiden GWP-arvot ovat alle 2 500, joten niitä eivät koske F-kaasuasetuksen käyttö- ja huoltokiellot, vaan niitä voidaan käyttää myös vuoden 2030 jälkeen aina kylmälaitoksen käyttöiän päättymiseen saakka.

Pitkäaikaiseksi ratkaisuksi tarkoitetut uudet kylmäaineet ovat erittäin alhaisen GWP-arvon aineita tai seoksia. Tällaisia kylmäaineita ovat muun muassa uudet fluoratut tyydyttämättömät hiilivedyt (olefiinit), joita kutsutaan HFO-aineiksi, sekä luonnolliset kylmäaineet, kuten hiilivedyt, ammoniakki ja hiilidioksidi.

Mikäli uusi kylmäaine on pitkäaikainen kylmäaine, tarvitsee laitoksen omistajan ja haltijan muistaa vain tehdä vaaditut määräaikaishuollot ja -tarkastukset.

Muistettava kylmäainetta vaihdettaessa Kylmäainetta toiseen vaihdettaessa on varmistuttava, että korvaava kylmäaine toimii halutuissa olosuhteissa kyseisessä sovelluksessa. Lisäksi tulee tarkastella, asettavatko lainsäädäntö tai standardit rajoituksia uuden kylmäaineen käytölle esimerkiksi täytösmäärän tai koneiston sijoituspaikan suhteen.

Valintakriteerit valittaessa korvaavaa kylmäainetta: → Kylmäteho ei saa laskea merkittävästi alkuperäiseen kylmäaineeseen verrattuna. → Käyntipaine ei saa olla merkittävästi entistä korkeampi. → Heikosti syttyvät, syttyvät ja myrkylliset kylmäaineet eivät sovellu olemassa oleviin kylmälaitoksiin. A1-luokan kylmäaineen

tilalle kylmälaitokseen ei voi vaihtaa A2-, A2L-, tai A3-luokan kylmäainetta. → Kuumakaasun lämpötila, massavirta, paine/lämpötilavastaavuus, öljy- ja elastomeeriyhteensopivuus jne. eroavat useammissa tapauksissa nyt käytössä olevista kylmäaineista. → Tarkasta, että laitoksen komponentit soveltuvat ominaisuuksiltaan, vaikkapa suurimman sallitun paineen kestoltaan, uudelle kylmäaineelle. Varmista aina komponenttitoimittajan, erityisesti kompressoreiden, hyväksynnät luotettavan toiminnan varmistamiseksi. → Ota huomioon kyseisen kylmäaineen hinta ja saatavuus nyt investoitaessa ja tulevaisuudessa huollettaessa.

1 | 18

Käytetyn kylmäaineen vastaanotto maksutta

Analyysi laboratoriossamme

Asiakas saa meiltä tyhjiöidyt kaasupullot (12L, 61L, 950L) talteenottoa ja lajittelua varten maksutta 3 kuukauden vuokra-ajalla. Lajitellut kylmäaineet vastaanotetaan maksutta*.

Erilaisia kylmäaineita ei saa sekoittaa ja ne on varastoitava eri säiliöissä.

Kylmäainetta ei saa laittaa säiliöön, joka sisältää erilaista tai tuntematonta kylmäainetta. * Kontaminoidusta tai regenerointiin kelpaamattomasta kylmäaineesta peritään hävitysmaksu 4,50€/kg

Puh. 0207514700 Eco Scandic Oy Hyttitie 4B Y-tunnus: 2703169-1 00700 HELSINKI etunimi.sukunimi@ecoscandic.fi www.ecoscandic.fi © Eco Scandic Oy FINLAND

Regenerointi

Toimitus asiakkaalle

Lain mukaan talteenotettua kylmäainetta saa käyttää samassa tai vastaavanlaisessa laitteessa osana huoltoa tai kunnossapitoa, mikäli kylmäaine on standardien mukaisesti kierrätettyä (eli vaatii puhdistuksen).

Ilman laboratorioanalyysia ei voida kuitenkaan, varmuudella sanoa onko aine puhdasta vai kontaminoitunutta muilla kylmäaineilla.

Saastunut kylmäaine vaikuttaa paitsi kylmälaitteen energiankulutukseen, myös laitteen käyttöiän lyhenemiseen. Käytetyn kylmäaineen regenerointi on ainoa tapa varmistaa kylmäaineen puhtaus ja laatu.

PALJON TYÖTÄ EDESSÄ KYLMÄALALLA Teksti: Mika Kapanen ja Dakota Lavento Kuvat: Dakota Lavento

Kylmäainemuutos iskee ensimmäisenä Suomessa päivittäistavarakauppaan, jossa valtaosa kylmäaineesta on edelleen R404A:ta. Tilastojen mukaan Suomessa on noin 3 000 eri kokoista markettia ja noin 900 muuta elintarvikkeita myyvää liikettä. Marketeista 300 on muutettu joko hiilidioksidille tai muulle alhaisen GWP-arvon kylmäaineelle, ja 2 700 seuraavaa odottaa vuoroaan. Keskusliikkeillä on kylmälaitoksille ja -laitteille korvaussuunnitelmat työpöydällä, mutta pienempien ketjujen ja yksittäisten kauppojen tilanne on huolestuttava. ”Yhden suuren marketin, kuten Citymarketin tai Prisman, kylmäjärjestelmien ja -kalusteiden muutostyön arvioidaan vievän noin 2 500 tuntia.

Tähän sisältyvät purku, uusien koneikkojen asennus ja kalusteasennus. Tämän kokoisessa kohteessa on lisäksi laskettava kylmäurakoitsijan suunnittelutyöhön sekä työmaavalvontaan ja siihen liittyviin asioihin noin neljä henkilötyöviikkoa. Päälle on vielä laskettava tilaajan kylmäsuunnittelijan työ”, arvioi Viessmann Kylmäjärjestelmät Oy:n projekti-insinööri Lasse Huutola. ”Pienemmissä markettikohteissa muutostyöhön riittänee noin tuhat tuntia”, Huutola jatkaa.

Näsin S-marketin kylmäremontti tehtiin ennätysvauhtia Porvoossa sijaitsevan Suomen suurimman S-marketin S-market Näsin kylmäremontti toteutettiin myymälää sulkematta ennätysvauhtia ja aikataulussa. Kahden miljoonan euron projekti on Osuuskauppa Varuboden-Osla Handelslagin kaikkien aikojen suurin korjausinvestointi.

Kiinteistön rakenteisiin perusteellisessa remontissa ei kajottu, ja lämmitys, viemäröinti sekä ilmastointiratkaisutkin jäivät ennalleen, sikäli kun niillä ei ollut kylmäremontin kanssa tekemistä. Muu menikin sitten uusiksi. ”Teknisesti kylmän suhteen kaikki on remontin jäljiltä uutta. Yksikään putken-

→ Asentajat Petri Parviainen ja Henri Lindman Lasse Huutolan kanssa marketin konehuoneessa.

Uusien koneikkojen haalaaminen tilaan oli millintarkkaa työtä.

pätkä ei ole vanha”, Huutola vakuuttaa.

Alkujaan vuonna 1998 rakennettuun ja vuonna 2007 laajennettuun myymälään vaihdettiin alkuperäisten R404A-koneikkojen tilalle transkriittiset CO2-boosterkoneikot. Myös katolla sijaitsevat lauhduttimet uusittiin.

Uusia kalusteita tuli kaikkiaan 326 metriä. Remontin jälkeen myös palvelutiski ja kaikkien kylmätilojen jäähdytyslaitteet ovat uusinta tekniikkaa.

Aikataulu pysyi loppuun asti, remontti valmistuikin ajallaan ja avajaisia vietettiin maaliskuun lopulla.

Suunnitelmallisesti S-market Näsin huippunopeassa aikataulussa toteutettuun remonttiin osallistuneilta osapuolilta projekti edellytti melkoista venymistä.

Minkäänlaisia yllätyksiä tällainen aikataulu ei salli. Ylimääräisiä sydämentykytyksiä aiheutti esimerkiksi sähköasentajien helmikuulle osunut ylityökielto ja lakkouhka.

Entä jos myymälä olisi entiseen tapaan suljettu muutostöiden ajaksi? Lasse Huutola arvioi, että S-market Näsin Prisman kokoluokkaa olevan elintarvikeosasto olisi vaatinut arviolta noin kuusi viikkoa pitkän työajan, jos myymälä olisi suljettu remontin ajaksi.

Tällöin työmaalla olisi ollut keskimäärin 6–7 työmiestä (kylmä-, sähkö- ja kalusteasennus) remontin aikana (49 henkilötyöviikkoa). Täytyy muistaa, että muut talotekniikkatyöt sekä rakennusteknisten töiden laajuus tahdistavat yleensä kylmäasennuksia erittäin paljon ja voivat myös vaikuttaa työaikaan

19 1 | 18

↑ Uusinta uutta ovat Viessmannin TectoFreeze SV1 Iconic-pakastinkalusteet, joista tuotteet sekä näkyvät hyvin, että ne on helppo poimia mukaan.

merkittävästi. Myös työmaan maantieteellisellä sijainnilla on merkitystä.

Mahdoton yhtälö?

Suomen kaikkien, vielä saneeraamattomien 2 700 myymälän remontoiminen ympäristöystävälliselle kylmäaineelle vuoteen 2030 mennessä tarkoittaa, että yhtä kauppaa kohden voidaan varata 1,6 päivää ympärivuorokautista työaikaa ja että työtä tehdään joka ikinen työpäivä, siis myös pyhäpäivät. Isojen markettien kohdalla tämä tarkoittaisi, että työtä olisi yhtä aikaa tekemässä noin 130 asentajaa (12 h vuoroissa) ja pienemmässä marketissa n. 50 asentajaa.

Ja tässähän ei ole otettu vielä huomioon, että muutostyöt täytyy suunnitella, vaikka osaavista kylmäalan suunnittelijoista on pulaa jo nyt.

Jo nyt voi hyvin laskea, etteivät tekijät muutokseen riitä.

Teollisuus ei hyödynnä lähes ilmaista energiaa – syynä tietämättömyys lämpö hyödynnetään omien tehdaskiinteistöjen lämmityksessä.

Lämpöpumpuilla haaleasta hukkalämmöstä Lämpöpumppujen tuottamaa lämsaa tuotettua jopa 120-asteista vettä tai pöä voidaan uusiokäyttää myös rakennuksen ilmanvaihdon lämmityksessä. matalapainehöyryä. Teollisuudessa lämpöpumppuja Tavallisesti ilmanvaihdon konehuokäytetään kuitenkin vain ani harvoin. neet vieläpä sijaitsevat hukkalämmön lähteiden lähellä, jolloin kertainvesTeksti: Paula Harmaala Kuvat: Calefa Oy tointi hukkalämpöjen kierrätysjärjestelmässä jää hyvin kohtuulliseksi, eollisuus ei nykyisin juurikaan ”Uusi lämpöpumpputekniikka mah­­ pohtii Calefan LVI-asiantuntija Teemu hyödynnä lämpöpumppurat- dollistaa jopa 120-asteisen veden tai Lahikainen. kaisuja, vaikka juuri siellä olisi matalapainehöyryn tuottamisen”, Lam”Koska hukkalämpöjä hyödyntäesparhaat mahdollisuudet tuot- pola lisää. sä energiakustannukset alentuvat pytaa lisäenergiaa erilaisista hukkalämMitä korkeampi lämpötila hukkasyvästi, myös itse järjestelmä on äkkiä mönlähteistä, kun energiaa kulutetaan lämmön lähteessä on, sitä paremmalla maksettu syntyneillä säästöillä.” paljon”, sanoo hukkalämmön uusio- hyötysuhteella lämpöä pystytään tuotYksi tällainen kohde on palvelintikäyttöratkaisuja toimittavan Calefan tamaan. laa tarjoava joensuulainen Bittiguru MISTÄ HYÖDYNNETTÄVÄÄ tekninen päällikkö Markku Lampola.

Parhaimmillaan COP eli lämpöOy, joka lämmittää koko kiinteistönsä LÖYTYY? ”Se johtuu tietämättömyydestä, sii- pumpunHUKKALÄMPÖÄ hyötysuhde on jopa 7, mikä serverien hukkalämmöillä. tä, ettei ymmärretä lämpöpumpputek- tarkoittaa, että 1 kilowatin energialMikäli lähistöllä on paljon asutusnologialle sopivia kohteita ja eri käyt- la pystytään tuottamaan 7 kilowattia ta ja hukkalämpöjä syntyy runsaastömahdollisuuksia.” lämpöenergiaa. ti yli oman tarpeen, kannattaa harkiMISTÄ HYÖDYNNETTÄVÄÄ Tekniikka on parin viime vuoden ta yhteistyötä paikallisen energiayhtiHUKKALÄMPÖÄ LÖYTYY? aikana harpannut huimasti eteenön kanssa.

Hukkalämmöillä päin. Nykyään lämpöpumpun lähtee”Hukkalämmöt voidaan muuttaa talot lämpiämään nä voi olla 0–90-asteinen lämpö. Jos myös kaukolämmöksi ja ohjata ne si50–90-asteiselle hukkalämmölle ei ole Hyödyntämiskohteita teollisuuden ten vaikka seudun asuinrakennusten suoraan käyttökohdetta, sillä saadaan prosessien hukkalämmölle löytyy pillämmitykseen”, Lahikainen vinkkaa. tuotettua hyvällä hyötysuhteella jopa vin pimein. Tyypillisin kohde on raMyös Bittigurulla datakeskuksen matalapaineista höyryä. kennusten lämmitys. Usein hukkalaajentuessa hukkalämpöä tulee yli

”T

20

1 | 18

HYÖDYNNETTÄVÄÄ LÄMPÖÄ LÖYTYY?

MISTÄ HYÖDYNNETTÄVÄÄ HUKKALÄMPÖÄ LÖYTYY?

MISTÄ HYÖDYNNETTÄVÄÄ HUKKALÄMPÖÄ LÖYTYY?

MISTÄ HYÖDYNNETTÄVÄ → Savukaasut → Prosessin jäähdytykset HUKKALÄMPÖÄ LÖYTYY →J ätevedet ja lauhdevedet √ Uunit →P oistoilmat ja√ kosteat Savukaasut lämpimät ilmat √ Uunit √ Jätevedet ja lauhdevedet √ Prosessin jäähdytykset √ Savukaasut→ Uunit √ Poistoilmat ja kosteat lämpimät ilmat

√ Jätevedet ja lauhdevedet √ Prosessin jäähdytykset √ Poistoilmat ja kosteat lämpimät ilmat

LÄMPÖPUMPUN HYÖTYSUHTEEN TARKASTELUA TARKASTELUA LÄMPÖPUMPUN HYÖTYSUHTEEN ˚C

Sama energia uudelleen ja uudelleen

130 120

Lämpöpumpulla tuotetun nesteen lämpötila

Toinen vaihtoehto on hyödyntää hukkalämmöt tehtaan omissa prosesseissa. Teollisuuden suosima matalapainehöyry on tehokas ja nopea lämmittäjä, jota lämpöpumppujen avulla voidaan tuottaa prosessin hukkalämmöistä ja kierrättää se takaisin tuotantoon uusiokäyttöön.

Hyvä esimerkki on tislausprosessi, jossa hukkalämpöä otetaan talteen tislauksen jäähdytyksestä ja tuotetaan siitä matalapainehöyryä prosessin alkupäähän. Tällaisessa prosessissa saadaan sama energia tekemään työ moneen kertaan.

Myös kuivausprosesseissa hukkalämpöä kannattaa hyödyntää. ”Rehuteollisuudessa kuivaus kuluttaa lähtökohtaisesti runsaasti energiaa, mutta lämpöpumppuja hyödyntämällä sen saa muutettua todella energiatehokkaaksi. Tällaisella yhtälöllä kuivauksen vaatimasta lämmityksestä 70–80 prosenttia voidaan tuottaa lämpöpumpuilla”, Lahikainen laskeskelee.

Lisäksi asiaan vaikuttaa poistoilman kosteuspitoisuus.

LÄHDE: CALEFA OY

omien kiinteistöjen lämmitystarpeiden ja hukkalämmön myymisestä paikalliselle energiayhtiölle on jo neuvoteltu.

110 100

COP

90

8 80

6 4

70

2 60

Mitä korkeampi COP-arvo, sitä paremmalla hyötysuhteella lämpöpumpulla tuotetaan energiaa.

50

Esimerkiksi COP 7,5 tarkoittaa, että 1 kilowatilla energiaa tuotetaan 7,5 kilowattia lämpöenergiaa.

40 30 0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

˚C

Jäähdytetyn nesteen lämpötila

prosessista tulee energiatehokas ja säästetään huomattavia summia rahaa.”

Kuortissa toimiva muovituotteiden valmistaja Plastep Oy sai tällaisella ratkaisulla vedenkulutuksensa laskemaan yli 80 prosenttia. Plastepilla myös ruiskuvalukoneiden jäähdytyskierrosta hukkalämmöt ”Kostea poistoilma sisältää valtavat kerätään lämpöpumpun avulla kiinteistön lämmäärät arvokasta energiaa, vaikkei mitykseen, minkä myötä öljyn käyttö kiinteislämpötila olisikaan niin korkea.” tön lämmityksessä on vähentynyt puoleen en”Kostea poistoilma sisältää valta- tisestä. Enää lämmitysöljyä tarvitaan vat määrät arvokasta energiaa, vaik- vain tuotannon ulkopuolisina aikoina kei lämpötila olisikaan niin korkea.” eli öisin ja viikonloppuisin.

Markku Lampola suosittelee, että myös suurien jäähdytyskoneiden lauhLämpöpumppu delämpö kannattaisi hyödyntää sen sijäähdytyksen kaveriksi jaan, että se lauhdutetaan ulkoilmaan.

Korkeiden lämpöjen ohella teollisuus ”Yleensähän jäähdytyskoneita hankäyttää prosesseissaan myös jäähdy- kittaessa ei ole mietitty, että samaan tystä. aikaan tehtaassa on lämmitystarpeita.” ”Monet käyttävät raakavesiä ja joNykyisen vedenjäähdytyskoneen pa vesijohtovettä jäähdytykseen. Veden- rinnalle voidaan asentaa lämpöpumpkulutus nousee silloin melkoiseksi. Tä- pu. Lämpöpumppu tarjoaa edullista män voi yleensä korvata suljetulla jär- jäähdytystä ja sillä voi samanaikaisesjestelmällä, jossa sama vesi kiertää ja si- ti tuottaa lämmitystä toisaalle. Vedentä jäähdytetään lämpöpumpuilla. Näin jäähdyttimen rinnalla lämpöpump-

21

pu varmistaa järjestelmää ja parantaa jäähdytystehoja, etenkin jos nykyinen jäähdytysteho on jäänyt vajaaksi. ”Kesäaikaan lämpö voidaan lauhduttaa ulos, jos sitä tulee yli tarpeiden.”

Mitä kannattaisi tehdä, että saisi säästettyä rahaa ja energiaa? ”Kannattaa teettää energian uusiokäyttökartoitus, jossa asiantuntija käy tehtaalla etsimässä kohteita, mistä hukkalämpöä voidaan ottaa ja missä sitä voisi hyödyntää”, Markku Lampola neuvoo.

Muutostyön myötä myös tehtaan LVI-järjestelmää voidaan kehittää. ”Samalla saatetaan kasvattaa kapasiteettia, nopeuttaa läpimenoaikaa ja parantaa työskentelyolosuhteita.”

Lämpöpumppujen käyttöön liittyy paljon vääriä mielikuvia. Taustalla voi olla aiemmat huonot kokemukset projekteista, joissa on ollut monta osapuolta ja kokonaisuus on jäänyt hataraksi. ”Sellaisesta on voinut jäädä mielikuva, että lämpöpumput eivät sovellu omaan kohteeseen, vaikka todellisuudessa projektointi on mennyt pieleen, kun ei olla osattu ottaa kaikkea huomioon”, Teemu Lahikainen lisää.

1 | 18

VUODEN KUUMIN KYLMÄTAPAHTUMA TULEE TAAS!

KYLMÄTEKNIIKAN KOULUTUSPÄIVÄT 2019 Kylmätekniikan koulutuspäivät järjestetään 56. kerran 24.–25.1.2019 Hotelli Korpilammella Espoossa.

Luvassa on nykyisen hyväksi havaitun perustan, luentojen, näyttelyn ja illanvieton, lisäksi myös hieman uudistuksia.

Avaamme ennakkoilmoittautumisen ennen kesää Kylmäyhdistyksen nettisivuilla.

Koulutus­päivien ohjelman julkaisemme tuttuun tapaan seuraavassa Kylmäextrassa, joka ilmestyy lokakuun lopussa.

Tämän vuoden Koulutuspäivät keräsivät ennätysmäisen 350 hengen osallistujajoukon.

Tunnelma oli tiivis ja anti monipuolinen, ja palautekyselyn perusteella suurin osa osallistujista oli hyvin tyytyväinen tapahtumaan ja sen tarjontaan.

”Tapahtuma oli mielenkiintoinen, hyvät luennot ja luennoitsijat.

Kiitokset hyvin järjestetystä koulutuspäivistä.” ”Ensimmäistä kertaa mukana ja olin todella positiivisesti yllättynyt.

Loistavat koulutusmateriaalit.

Ruokailut toimi hyvin ja ruoka oli erinomaista.”

MAJOITUS Tapahtumaan kannattaakin ilmoittautua hyvissä ajoin ja myös majoitus on hyvä varata ajoissa.

Hotelli Korpilammen lisäksi lähistöllä on tarjolla huvila- ja mökkimajoitusta, joista voi varata yösijansa suoraan.

→ Hotelli Korpilampi www.korpilampi.fi p. 09 613 8411 myynti@korpilampi.fi → Espoon Aurinkohuvilat Oy www.aurinkohuvilat.fi p. 0400 602 180 eero.mattila@aurinkohuvilat.fi → Serenan mökit www.serena.fi/mokit-2/ p. 020 5010 300 info.serena@puuhagroup.com

”Kiitokset hyvistä valaisevista luennoista ja mainioista tarjooluusta! Ensi vuonna taas uusille päivityksille.”

SKLL:N JÄSENYRITYSTEN YHTEYSTIEDOT

Suomen Kylmä­liikkeiden Liittoon kuuluu yli 200 jäsenyritystä, jotka on jaettu kolmeen ryhmään: 1. Valmistajat 2. Tukkuliikkeet / Maahantuojat 3. Urakoitsijat / Huoltoliikkeet

Seuraavilta sivuilla löydät järjestön kaikkien jäsenyritysten yhteystiedot.

Ryhmä ”Urakoitsijat / Huolto­ liikkeet” on luetteloitu maa­ kunnittain etelästä pohjoiseen.

F-KAASUIHIN PERUSTUVIEN KYLMÄLAITOSTEN HALTIJAN MUISTILISTA 1

3

Teetä kylmäalan työt (asennukset, huollot, vuototarkastukset) vain yrityksillä ja henkilöillä, jotka ovat rekisteröityneet asianmukaisesti Tukesin ylläpitämään rekisteriin.

Rekisteröityjen kylmälaiteliikkeiden yhteystietoja löydät seuraavilta sivuilta tai kätevästi kotisivujemme www.skll.fi urakoitsijahausta.

Varmista laitoksesi ajantasaisuus koskien vuodonilmaisujärjestelmää. Kylmälaitteet ja –laitokset, joissa yksittäisen kylmäaine­piirin täytös‑ määrä on vähintään 500 CO2-ekv.tonnia on varustet‑ tava vuodonilmaisujärjestelmällä riippumatta siitä, mil‑ loin laitteet on asennettu. Vuodonilmaisujärjestelmien toiminta on tarkistettava kerran vuodessa.

Teetä lakisääteiset vuototarkastukset.

Vasta asennetut kylmälaitteet ja lämpö­pumput on tarkastettava vuotojen varalta välittömästi niiden käyttöönoton jälkeen. Tämän jälkeen laitteiden tarkas‑ tusvälin pituus riippuu ns. CO2‑ekvivalenttitonneina lasketuista kylmäainetäytöksistä seuraavasti:

Siihen asti, kunnes vuodonilmaisujärjestelmä on asen‑ nettu, tulee em. rajan ylittävissä laitoksissa noudattaa 3 kk tarkastusväliä (kts. kohta 2).

2

Kylmäainetäytös CO2ekvivalenttitonneissa

Vuototarkastusväli **

5* ... < 50

12 kk

50 ... < 500

6 kk

≥ 500

3 kk

* F-kaasuasetuksen 2 artiklan kohdan 11 vaatimukset täyttäviä ja valmistajan tehtaallaan ilmatiiviiksi merkitsemiä < 10 tn CO2-ekv. sisältäviä laitteita ei tarvitse vuototarkastaa. ** Tarkastusväli voidaan pidentää kaksinkertaiseksi, mikäli käy­ tössä on havaitusta vuodosta hälytyksen antava vuodonilmaisu­ järjestelmä.

Yleisimpiin HFC-kylmäaineisiin perustuvien laitteiden tarkastusvälit kg:na laskettuna löytyvät taulukosta Kylmäextran numerosta 1/2017 sivulta 22.

Huomaa, että otsonikerrokselle haitallisten kylmäaineiden (mm. R22) osalta vuototarkastusväli määritetään edelleen kylmäainetäytöksen kg määrään perustuen. Katso tarkemmin esim. sivu 31, Kylmäextra 1/2014 osoitteessa www.skll.fi.

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166 www.skll.fi

Mahdolliset vuodot on korjautettava viipymättä. Vuotojen korjaamisen jälkeen lait‑ teet ja laitteistot on tarkastettava vuotojen varalta uu‑ delleen yhden kuukauden kuluessa korjauksesta.

4

Kaikista vuototarkastusten piiriin kuuluvista kylmälaitteista on löydyttävä huolto‑ ja tarkastuspäiväkirja, josta käy ilmi → laitteen sisältämän kylmäaineen tyyppi ja määrä (kg ja t CO2‑ekv.) → tarkastusten päivämäärät ja tulokset → lisätyn ja poistetun kylmäaineen määrä → tarkastuksen suorittaneen yrityksen nimi ja muut tunnistetiedot (Tukes‑numero) → Jos laite on poistettu käytöstä, kylmäaineiden tal‑ teenottamista ja loppukäsittelyä varten toteutetut toimenpiteet.

5

Laitteen haltijan tulee säilyttää em. kirjanpito ­vähintään 5 vuoden ajan. Myös huollot ja tarkistukset suorittaneen huoltoyrityksen on säilytettävä vastaavat tiedot 5 vuoden ajan.

Huolto‑ ja tarkastuspäiväkirja on pyydettäessä näytettävä valvontaviranomaiselle.

Laitteen yhteydessä tulee olla myös ilmoitus (huoltotarra) siitä, milloin laite on viimeksi tarkastettu.

23 1 | 18

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2018

24 1 | 18

VALMISTAJAT

OSOITE

PUHELIN

INTERNET

Arctest Oy

Mikkelänkallio 20

Calefa Oy

Keskikankaantie 21

02770 Espoo

(09) 859 2522

www.arctest.fi

15860 Hollola

0400 495485

Carrier Oy

www.calefa.fi

Vetokuja 4

01610 Vantaa

(09) 613 131

www.carrier.fi

Chiller Oy

Louhostie 2

04300 Tuusula

(09) 274 7670

www.chiller.fi

Cupori Oy

Kuparitie

28330 Pori

02 5114111

www.cupori.com

Eco Scandic Oy

Hyttitie 4B

00700 Helsinki

044 3472947

www.ecoscandic.fi

Ekp-Cool Oy

Asentajantie 9

06150 Porvoo

010 3201790

www.ekp-cool.fi

Honeywell Oy

Metsäneidonkuja 12

02130 Espoo

020 752 2633

www.honeywell.com

Huurre Finland Oy

Taivaltie 5

01610 Vantaa

020 555 511

www.huurrefinland.fi

Ikaalisten Kylmälaite Oy

Sammonkatu 6

39500 Ikaalinen

010 2192608

www.kylmalaite.fi

Johnson Controls Finland Oy

Hankasuontie 10

00390 Helsinki

020 140 4511

www.jci.com

Kiitokori Oy

Rautatienkatu 2

47400 Kausala

010 6161200

www.kiitokori.fi

Koja Oy

Lentokentänkatu 7

33900 Tampere

03 2825111

www.koja.fi

MTP Oy Multi-Technology Partner Sammonkatu 6

39530 Kilvakkala

044 500 4123

www.mtp-oy.fi

Oilon Scancool Oy

Yrittäjäntie 6

67100 Kokkola

020 728 1868

www.scancool.fi

Oy Ekocoil

Leppäkuja 3

14200 Turenki

(03) 644 000

www.ekocoil.fi

Porkka Finland Oy

Mukkulankatu 19

15210 Lahti

020 555 512

www.huurre.com

Rittal Oy

Valimotie 35

01510 Vantaa

09 4134400

www.rittal.fi

SeaKing Ltd

Valimotie 13Bb

00380 Helsinki

(09) 350 88433

www.seaking.fi

Suomen Tekojää Oy

Sepänkatu 8

39700 Parkano

0400-654000

www.suomentekojaa.fi

Vahterus Oy

Pruukintie 7

23600 Kalanti

(02) 840 70

www.vahterus.com

Viessmann Kylmäjärjestelmät Oy

Teollisuustie 7

06151 Porvoo

019 5378000

www.viessmann.com

Yleiskylmä-Findri Oy Ltd.

Huoltotie 4

04300 Tuusula

09 2759960

www.findri.fi

TUKKULIIKKEET / MAAHANTUOJAT

OSOITE

PUHELIN

INTERNET

Aga Oy/Ab

Itsehallintokuja 6

02600 Espoo

010 2421

www.aga.fi

Ahlsell Oy / Kylmä

Osuustie 5

01510 Vantaa

020 584 5000

www.ahlsell.fi

Alfa Laval Nordic Oy

Itsehallintokuja 6

02600 Espoo

(09) 804 04615

www.alfalaval.fi

Bravida Finland Oy

Ajomiehentie 1

00390 Helsinki

0400 504190

www.bravida.fi

CI Finland Oy

Kirstinkuja 9

01400 Vantaa

040 5097455

www.ciat.fi

Coldex Oy

Vesimäentie 3

15860 Hollola

040 128 9595

www.coldex.fi

Combi Cool Oy/Ab

Pakkalantie 19

01510 Vantaa

(09) 777 1230

www.combicool.fi

Cooltrade Oy

Kuussillantie 27

01230 Vantaa

010 2399770

www.cooltrade.fi

Danfoss Oy/Ab

Niittytaival 132

02200 Espoo

0207 010600

www.danfoss.fi

ebm-papst Oy

Puistotie 1

02760 Espoo

09 8870220

www.ebmpapst.fi

Elcool Oy

Ojamaankatu 1

15230 Lahti

0207 920500

www.elcool.fi

FG Finland Oy

Koivuhaantie 2-4 A halli

01510 Vantaa

020 7412221

www.fgfinland.fi

GEA Heat Exchangers Ab i Finland Haarlankatu 1 A

33230 Tampere

040 8267959

www.gea.heatexchangers.com

Global Cool Consults Oy/Ab

Styrmansgatan 4

68600 Jakobstad

040 7789414

www.coolconsults.com

Humiref Oy

Tapanilankaari 84

00730 Helsinki

(09) 350 7740

www.humiref.fi

Kauko Oy

Lintulahdenkuja 10, PL 98 00501 Helsinki

(09) 5211

www.kaukomarkkinat.com

Koja Oy

Lentokentänkatu 7

33900 Tampere

03 2825111

www.koja.fi

Kryotherm Oy Ab

Santaniitynkatu 4 B

04250 Kerava

0207 418850

www.kryotherm.fi

Onninen Oy / Kylmä

Mittalinja 1

01260 Vantaa

020 485 5111

www.onninen.com

Paavo Kataikko Oy

Kehänreuna 1

02430 Kirkkonummi

(09) 221 4685

www.mitsubishielectric.fi

Recair Oy

Honkanummentie 12

01260 Vantaa

09 29006120

www.recair.fi

Ref-Team Oy

Arhokatu 12

21200 Raisio

024 396 300

www.refteam.fi

Refair Oy

Atomitie 1

00370 Helsinki

(09) 565 7780

www.refair.fi

Rittal Oy

Valimotie 35

01510 Vantaa

09 4134400

www.rittal.fi

Scanoffice Oy

Juvanmalmintie 11

02970 Espoo

(09) 290 2240

www.scanoffice.fi

Spinea Ltd Oy

Lyhtytie 14

00750 Helsinki

(09) 374 1066

www.spinea.fi

Suomen Myymäläkaluste Oy

Yritystie 12

40320 Jyväskylä

020 7191176

www.suomenmyymalakaluste.fi

Swegon Oy/Ab

Bertel Jungin aukio 7

02600 Espoo

010 2894010

www.swegon.fi

Puhelin: 09 759 1166 www.skll.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

TEKIJÖITÄ KYLMÄASENNUKSEEN JA -HUOLTOON URAKOITSIJAT / HUOLTOLIIKKEET

OSOITE

PUHELIN

INTERNET

UUSIMAA Adven Oy

Äyritie 18

01510 Vantaa

010 3445000

www.adven.fi

Are Oy

Kaivokselantie 9

01610 Vantaa

020 530 5500

www.are.fi

Are Oy

Koneenkatu 8

05830 Hyvinkää

020 5305500

www.are.fi

Are Oy

Hakakalliontie 7

05460 Hyvinkää

020 530 5500

www.are.fi

Are Oy

Pysäkkitie 14

08680 Lohja

020 5305500

www.are.fi

Are Oy

Jäspilänkatu 18

04250 Kerava

020 5305500

www.are.fi

Asennus-Santeri Oy

Hyyppäräntie 93

05800 Hyvinkää

040 8618201

www.asennus-santeri.fi

Assemblin Oy

Sentnerikuja 1

00440 Helsinki

020 1984640

www.assemblin.fi

Bravida Finland Oy

Ajomiehentie 1

00390 Helsinki

0400 504190

www.bravida.fi

Carrier Oy

Vetokuja 4

01610 Vantaa

(09) 61 3131

www.carrier.fi

Caverion Suomi Oy

Torpantie 2

01650 Vantaa

010 4071

www.caverion.fi

Chiller Oy

Louhostie 2

04300 Tuusula

(09) 274 7670

www.chiller.fi

CI Finland Oy

Kirstinkuja 9

01400 Vantaa

040 5097455

www.ciat.fi

Coolmatic Oy

Knaapilantie 8

04330 Lahela

010 850 4714

www.coolmatic.fi

Coromatic Oy

Juhanilantie 3

01740 Vantaa

010 2316060

www.coromatic.fi

Frostbite Kylmähuolto Oy

Järvihaantie 10 B

01800 Klaukkala

044 5577718

www.frostbitekylmahuolto.fi

Gebo Technics Oy

Hiekkakiventie 1

00710 Helsinki

040 588 8499

www.gebo.fi

Helsingin Kylmäpalvelu Oy

Kalevankatu 22 B

00100 Helsinki

0400 50 8512

www.helsinginkylmapalvelu.fi

HMK-Kylmä Oy

Sörnäistentie 2

00580 Helsinki

0400 401685

www.hmk-kylma.fi

Huurre Finland Oy

Taivaltie 5

01610 Vantaa

020 55 5514

www.huurrefinland.fi

IKV Kiinteistötekniikka Oy

Verstaspihankatu 8 C

04400 Järvenpää

050 5755925

www.ikvoy.fi

ISS Palvelut Oy

Rajatorpantie 8 A

01600 Vantaa

020 5155

www.iss.fi

Johnson Controls Finland Oy

Hankasuontie 10

00390 Helsinki

020 140 4551

www.jci.com

Jäähdytinpalvelu Refgroup Oy

PL 110

01451 Vantaa

050 4332222

www.refgroup.fi

KK-Kylmäpalvelu Oy

Rajamaankaari 25

02970 Espoo

0400 425482

www.kk-kylmapalvelu.fi

Kryotherm Oy Ab

Santaniitynkatu 4 B

04250 Kerava

0207 418850

www.kryotherm.fi

Kylmä-2000 Oy

Nuolikuja 15

01740 Vantaa

040 5055441

www.kylma2000.fi

Kylmä-Kari Oy

Hepokuja 6e

01200 Vantaa

(09) 876 5810

www.kylmakari.fi

Kylmähuolto Juselius Ky

Kuljunkatu 33 b

08150 Lohja

0400 470653

www.kylmahuoltojuselius.fi

Kylmäkeisari Oy

Alaniementie 2

02970 Espoo

044 5055480

Kylmäkide Oy

Imppalanmäki 3

04200 Kerava

(09) 294 2795

Kylmäkolmonen Oy

Tammistokuja 17 A

01520 Vantaa

045 2747830

Kylmärengas Oy

Sorvatie 40

01480 Vantaa

0400 457980

Kylmäsepät Oy

Ojakärsämöntie 12

04300 Tuusula

09 2344 464

Kylmäset Oy/Riihimäen Kylmähuolto

Tehdaskylänkatu 4

11710 Riihimäki

020 7579973

www.kylmaset.fi

Kylmäviisikko Oy

Rattitie 13

00770 Helsinki

(09) 350 7650

www.kylmaviisikkooy.com

Lassila&Tikanoja Oyj

Luomannotko 3

02200 Espoo

010 636111

www.lassila-tikanoja.fi

Lohjan Kylmäasennus Oy

Tarrankaari 10

08500 Lohja As

(019) 33 5595

www.lohjankylmaasennus.fi

LVI-FIX Ky

Päivöläntie 21 B

00730 Helsinki

040 5307601

Millog Oy

Paljaskalliontie

11310 Riihimäki

020 469 7000

www.millog.fi

MV-Jäähdytys Oy

Hyttitie 4 B

00700 Helsinki

020 7861900

www.mv-jaahdytys.fi

Oilon Scancool Oy

Niittytie 25 A 21

01300 Vantaa

0207 281868

www.scancool.fi

Oy O & E Tallberg Ab

Koskelontie 16 D

02940 Espoo

0400 453585

Paavo Kataikko Oy

Kehänreuna 2

02430 Masala

050 323 4685

www.mitsubishielectric.fi

Pointcool-Service Oy

Konetie 3 B

04300 Tuusula

(09) 838 7420

www.pointcool-service.fi

Recair Oy

Honkanummentie 12

01260 Vantaa

09 29006120

www.recair.fi

Refitem Finland Oy

Rattitie 13 D

00770 Helsinki

040 934 6964

Rittal Oy

Valimotie 35

01510 Vantaa

09 4134400

www.rittal.fi

SP-Kylmähuolto

Raiviontie 53

02550 Evitskog

045 631 2402

www.spkylmahuolto.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166 www.skll.fi

www.kylmakolmonen.fi

25 1 | 18

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2018 URAKOITSIJAT / HUOLTOLIIKKEET

OSOITE

PUHELIN

INTERNET

UUSIMAA Spinea Oy

Lyhtytie 14

00750 Helsinki

(09) 3741066

www.spinea.fi

Suomen Jääkylmä Oy

Ketjutie 3

04220 Kerava

010 425 5000

www.jaakylma.fi

Suomen Kylmäpiste Oy

Ahertajankuja 21 b

04440 Järvenpää

044 0785462

www.kylmapiste.fi

Säätölaitehuolto Oy

Rälssintie 4A

00720 Helsinki

09 3505760

www.saatolaitehuolto.fi

VP-Euroref Oy

Soidintie 12

00700 Helsinki

020 155 3100

www.vpeuroref.fi

Yleiskylmä-Findri Oy Ltd

Huoltotie 4

04300 Tuusula

09 2759960

www.findri.fi

Are Oy

Mestarintie 31

06150 Porvoo

020 5305500

www.are.fi

Ekp-Cool Oy

Asentajantie 9

06150 Porvoo

010 3201790

www.ekp-cool.fi

Kylmä 2000 Oy / Porvoo

Yrittäjänkatu 8 E

06150 Porvoo

040 5055441

www.kylma2000.fi

Kylmäkonehuolto J. Varis Oy

Pohjaniityntie 12

04130 Sipoo

0400 45 3885

Kylmäkonehuolto JL-Cool service Oy

Niittymaankuja 20

06500 Porvoo

0400 43 6092

www.jl-cool.com

Refcon Finland Oy

Raudoittajantie 8

06450 Porvoo

(019) 524 8110

www.refcon.fi

Viessmann Kylmäjärjestelmät Oy

Teollisuustie 7

06150 Porvoo

019 5378000

www.viessmann.com

Are Oy

Teollisuuskatu 28

11100 Riihimäki

020 5305500

www.are.fi

Are Oy

Kantolankatu 7

13110 Hämeenlinna

020 5305500

www.are.fi

Hämeen Kodin- ja Kylmäkonehuolto Oy

Raatihuoneenkatu 4

13100 Hämeenlinna

(03) 682 4885

www.hkkh.fi

ITÄ-UUSIMAA

KANTA-HÄME

26 1 | 18

Hämeen Talotekniikka Sami Tuominen Oy Tervahauta 2

13430 Hämeenlinna 045 8737274

www.hameentalotekniikka.fi

Kylmäkeskus Sami Oy

Ylikauppilantie 2

31640 Humppila

0400 74 1214

www.kylmakeskussami.fi

Kylmäset Oy

Mattilantie 13

13100 Hämeenlinna

020 7579972

www.kylmaset.fi

Are Oy

Väinämöisentie 6

15170 Lahti

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Jussilankatu 6 C 2

15680 Lahti

010 4071

www.caverion.fi

Chiller Oy

Mukkulankatu 16

15210 Lahti

(03) 87 6470

www.chiller.fi

Cool Davanti Oy

Vinssikatu 5

15700 Lahti

0400 494420

Elcool Oy

Ojamaankatu 1

15230 Lahti

020 792 0500

www.elcool.fi

HC-Systems Oy

Kukonkoskenkatu 8

15700 Lahti

(03) 733 9267

www.hcss.fi

Heinolan LVI-Asennus Oy

Tähtiniementie 1

18100 Heinola

044 0557778

www.heinolanlvi.fi

Huurre Finland Oy

Mukkulankatu 19

15210 Lahti

020 5555 11

www.huurrefinland.fi

Kylmanni Oy

Kukonkannus 8

15880 Hollola

040 590 5303

www.kylmanni.fi

Kylmäalan erikoisliike Ari Mellin Oy

Jussinkorventie 216

06100 Mäntsälä

0400 82 6200

www.mellinoy.fi

Kylmähuolto Tammelin Oy

Tuomitie 22

15560 Nastola

0400 842 198

www.kylmahuoltotammelin.com

Kylmäkärki Oy

Teollisuustie 8

16600 Järvelä

041 4401173

www.kylmakarki.fi

Kylmälaiteasennus Hakkarainen Matti Oy Mukkulankatu 44

15240 Lahti

0400 950717

KylmäLehto Oy

Kuivannontie 344 B

16280 Orimattila

044 5833255

www.ilmalampopumppulahti.fi

Lahden Kylmätyö Oy

Syväojankatu 9

15700 Lahti

044 7731665

www.lahdenkylmatyo.fi

Pajatec Oy

Kiiliäntie 2

16610 Kärkölä

0440 605305

www.pajatec.fi

Powertool 4-Tien Rauta Oy

Kaatokuja 1

17200 Vääksy

03 7660 650

PÄIJÄT-HÄME

Puhelin: 09 759 1166 www.skll.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon URAKOITSIJAT / HUOLTOLIIKKEET

OSOITE

PUHELIN

INTERNET

KYMENLAAKSO AH-Cool Oy

Korjalankatu 6G

45130 Kouvola

0405 123468

www.ahcool.fi

Are Oy

Kanervistontie 46

45200 Kouvola

020 5305500

www.are.fi

Are Oy

Valajantie 5

48230 Kotka

020 5305500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Kanervistontie 48

45200 Kouvola

010 4071

www.caverion.fi

Costella Oy

Varastokatu 3

45200 Kouvola

05 3664155

www.costella.fi

Freotek Oy

Talttatie 5

48400 Kotka

(05) 228 5795

www.freotek.fi

Hatech Kiinteistötekniikka Oy

Vanamontie 8

45120 Kouvola

044 5181558

www.hatech.fi

Huurre Finland Oy

Varastosuora 10

46860 Kouvola

020 555 5700

www.huurrefinland.fi

Jukka Miikkulainen Oy

Vasaratie 3

48400 Kotka

0400 75 1067

www.kylmamestari.fi

Kotkan kylmälaite Ky

Opistokatu 4

48100 Kotka

0400 559200

Kotkan Kylmätekniikka Oy

Asentajankatu 2

48770 Kotka

044 510 1136

www.kotkankylmatekniikka.fi

Kylmähuolto Kalsea Oy

Kymin Yritysalue, Kyminväylä 1 B 45700 Kuusankoski

054 6000 185

www.kalsea.fi

Kylmähuolto Resek Oy

PL 40,Somerotie 19

45200 Kouvola

010 3975500

www.resek.fi

Kymen Kylmärinki Oy

Kymi Yritysalue

45700 Kouvola

(05) 379 1922

www.kylmarinki.com

Are Oy

Moreenikatu 4

53810 Lappeenranta 020 530 5500

www.are.fi

Huurre Finland Oy

Seponkatu 6

53300 Lappeenranta 020 555 5607

www.huurrefinland.fi

Ice Power Oy

Vilkolantie 8

54920 Taipalsaari

JV Jäähdytysvoima Oy

Ankeriaanpolku 2 B 6

54915 Saimaanharju 045 6478899

www.jvjaahdytysvoima.fi

Kaakon Kylmäasennus Oy

Kuparintie 43

55100 Imatra

www.kaakonkylmaasennus.fi

Karjalan Kylmähuolto Oy

Ratakatu 47

53100 Lappeenranta 0400 30 4992

ETELÄ-KARJALA

050 3797640 044 5100869

Lappeenrannan Jäähdytystekniikka Oy Lentokentäntie 69

53600 Lappeenranta (05) 412 6100

www.jaahdytystekniikka.fi

Lappeenrannan Kylmä Ky

Loitsukatu 37

53600 Lappeenranta 0400 553738

Vuoksen Kylmäkone Oy

Kertakaari 5

55120 Imatra

(05) 473 2400

www.vkkoy.fi

AC & Heating System Oy

Polttolaitoksenkatu 1

20380 Turku

040 6840445

www.ach-system.fi

Alti-systems Oy

Tuulissuontie 3 A

21420 Lieto

044 3000501

www.alti-systems.fi

Are Oy

Juhana Herttuan puistokatu 21 20100 Turku

020 530 5500

www.are.fi

Carrier Oy

Hitsarinkatu 2

20360 Turku

(02) 437 5200

www.carrier.fi

Caverion Suomi Oy

Lemminkäisenkatu 59

20520 Turku

010 4071

www.caverion.fi

Caverion Suomi Oy

Örminkatu 14

24100 Salo

010 4071

www.caverion.fi

Chiller Oy

Niemeläntie 3

20780 Kaarina

(02) 253 5700

www.chiller.fi

Cool Professional Oy

Palttinakatu 7

20660 Littoinen

044 9988782

www.cool-pro.fi

Enertest Oy

Vehmaantie 248

23100 Mynämäki

(02) 434 0700

www.enertest.fi

Huurre Finland Oy

Voudinkatu 35 B

21200 Raisio

020 555 514

www.huurrefinland.fi

Kylmä-Kariset Oy

Tuulissuontie 3 B

21420 Lieto

(02) 237 7600

www.kylma-kariset.fi

LJ-Kylmä Oy

Perkkiönkatu 4

20460 Turku

0400 19 6296

Mestarikylmä Oy

Vesalankatu 4

20360 Turku

040 5160568

www.mestarikylma.fi

Professional Kitchen KK-Service Oy

Vaskitie 4

20660 Littoinen

040 8417212

www.kk-service.fi

Projektia Oy

Tuulissuontie 21

21420 Lieto

(02) 477 9200

www.projektia.fi

Ref-Team Oy

Arhokatu 12

21200 Raisio

(02) 439 6300

www.refteam.fi

Saipu Oy

Hiidenkatu 9

20360 Turku

010 561 3870

www.saipu.fi

Suomen Jääkylmä Oy

Unkarinkatu 22

20750 Turku

010 425 5003

www.jaakylma.fi

Telekylmä Oy

Kakskerrantie 687

20960 Turku

0400 52 3114

www.telekylma.fi

TRP Group Oy

Haikankatu 4

21200 Raisio

044 0720647

www.trpgroup.fi

Turun Kylmätekniikka Oy

Arhokatu 1

21200 Raisio

020 7792501

www.tars.fi

VARSINAIS-SUOMI

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166 www.skll.fi

27 1 | 18

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2018 URAKOITSIJAT / HUOLTOLIIKKEET

OSOITE

PUHELIN

INTERNET

SATAKUNTA Are Oy

Kuriirintie 8

28430 Pori

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Satakunnankatu 31

28130 Pori

010 4071

www.caverion.fi

Euran Teollisuushuolto Oy

Neitsytmäentie 5 B

27500 Kauttua

044 2541990

www.euranteollisuushuolto.fi

Huurre Finland Oy

Uunikatu 6

28610 Pori

020 555 514

www.huurrefinland.fi

ISS Palvelut Oy

Yrjönkatu 22

28100 Pori

020 515 2241

www.iss.fi

Karvian Kylmäkone Oy

Jokimaantie 2

39930 Karvia

(02) 544 1407

karviankylmakone@nic.fi

Länsi-Jää Oy

Sammontie 15

28400 Ulvila

(02) 538 3000

www.lansi-jaa.fi

Polar-Jäähdytys Oy

Naakantie 14

28300 Pori

0400 228448

www.polarjaahdytys.fi

Polar-Kylmä Oy

Varpushaukantie 3

28220 Pori

(02) 639 4196

www.polarkylma.fi

Porin Kylmäasennus Ky

Preiviikintie 442

28660 Pori

(02) 647 2550

www.porinkylmaasennus.com

Porin Kylmäkone Grönbacka Ky

Isonsannanpuistokatu 5

28100 Pori

(02) 633 3135

www.kylmakone.fi

Rauman Kylmärakenne

Teerentarhantie 8 A

26510 Rauma

(02) 822 7333

www.kylmarakenne.fi

Satatech Talotekniikka Oy

Hakuninvahe 1

26100 Rauma

0400 618647

www.satatech.fi

Ulver Oy

Kukonharjamäentie 15

29250 Nakkila

040 528 0417

Ulvilan Sähköpalvelu Oy

Sepänpellontie 21

28430 Pori

02 631 2300

www.kotolampo.fi/

A-duo Oy

Keskuskatu 11

37830 Viiala

044 2772521

www.a-duo.fi

Are Oy

Kuoppamäentie 11

33800 Tampere

020 530 5500

www.are.fi

Are Oy

Tehtaankatu 7

37630 Valkeakoski

020 530 5500

www.are.fi

Bravida Finland

Hautalankatu 20

33560 Tampere

050 468 4545

www.bravida.fi

Caverion Suomi Oy

Hatanpäänkatu 1

33900 Tampere

010 4071

www.caverion.fi

Chiller Oy Tampere

Aunankorvenkatu 9

33840 Tampere

03 2143250

www.chiller.fi

Finkylmä Oy

Ketoneilikankuja 2 C 6

36240 Kangasala

040 5125197

Huurre Finland Oy

Huurretie 13

33470 Ylöjärvi

020 55 5511

www.huurrefinland.fi

Hämeen Jäähdytys Oy

Polumäenkatu 15

33720 Tampere

(03) 266 0996

www.hameenjaahdytys.fi

Ikaalisten Kylmälaite Oy

Sammonkatu 6

39500 Ikaalinen

010 2192608

www.kylmalaite.fi

IM-Service Ky

Puttosharjuntie 93

34800 Virrat

044 0336551

JH Kylmätekniikka Oy

Koukkuaurankatu 10 D 24

33870 Tampere

040 537 3341

JTH-Service Oy

Yrittäjäntie 11

36600 Pälkäne

050 441331

www.jth.fi

Jäämatic Oy

Aurinkokuja 5 B

33420 Tampere

(03) 343 0480

www.jaamatic.fi

Jääratas Ky

Hiidenkatu 6

33240 Tampere

(03) 212 7789

www.jaaratas.fi

Koja Oy

Lentokentänkatu 7

33900 Tampere

03 2825111

www.koja.fi

Kolmosputki

Honkiniementie 17

37600 Valkeakoski

050 4005323

www.kolmosputki.fi

Kylmä-ja Kuumahuolto Matikka Oy

Myllyvainiontie 33

37500 Lempäälä

03 3752484

www.vmatikka.fi

Kylmäset Oy

Nekalankulma 20

33800 Tampere

020 7579971

www.kylmaset.fi

Kylmäset Oy

Laiskantie 1

37600 Valkeakoski

020 7579970

www.kylmaset.fi

Lassila&Tikanoja Oyj

Hepolamminkatu 32

33720 Tampere

040 3859346

www.lassila-tikanoja.fi

MH-Air Oy

Risuharjunkatu 45

33330 Tampere

0400 62 4190

www.sci.fi/¨mhair

MTP Oy Multi-Technology Partner

Sammonkatu 6

39530 Kilvakkala

044 500 4123

www.mtp-oy.fi

MV-Jäähdytys Oy

Aarporankatu 14 B

33840 Tampere

020 7861 900

www.mv-jaahdytys.fi

Näsin Vesijohtoliike Oy

Lakalaivankatu 3

33840 Tampere

03 3805400

www.nasinvesijohtoliike.fi

Risto Pitkänen Oy

Tupurlantie 105

38420 Sastamala

0400 733992

www.omavesi.fi

Suomen Tekojää Oy

Sepänkatu 8

39700 Parkano

(03) 44021

www.suomentekojaa.fi

Suomen Teollisuuskylmä Oy

Oikojankatu 13

33840 Tampere

050 3135561

www.teollisuuskylma.fi

TS-Kylmä Oy

Vinkkiläntie 106

38210 Sastamala

0500 621055

www.tskylma.fi

Vilppulan Huoltopalvelu Oy

Suokatu 4

35700 Vilppula

0400 628832

Yleiskylmä-Findri Oy Ltd.

Viinikankatu 53

33100 Tampere

09 2759960

PIRKANMAA

28 1 | 18

Puhelin: 09 759 1166 www.skll.fi

www.findri.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon URAKOITSIJAT / HUOLTOLIIKKEET

OSOITE

PUHELIN

INTERNET

KESKI-SUOMI Are Oy

Ohjelmakaari 10

40500 Jyväskylä

020 530 5500

www.are.fi

Are Oy

Yrittäjänkatu 2

44100 Äänekoski

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Kuormaajantie 7

40350 Jyväskylä

010 4071

www.caverion.fi

Chiller Oy

Ylistönmäentie 31

40500 Jyväskylä

(014) 378 2511

www.chiller.fi

Huurre Finland Oy

Kirrinkuja 1

40270 Jyväskylä

020 555 5601

www.huurrefinland.fi

ISS Palvelut Oy

Vapaudenkatu 8

40100 Jyväskylä

020 515 7500

www.iss.fi

JääWatti Oy

Kevätlahdentie 88

44150 Äänekoski

0400 364960

www.jaawatti.fi

Keski-Suomen Kylmälaitehuolto Oy

Lummelahdentie 125

40270 Palokka

040 7206665

www.kskylmalaitehuolto.fi

Lassila & Tikanoja Oyj

Palokankaantie 25

40320 Jyväskylä

010 5052200

www.lassila-tikanoja.fi

MV-Jäähdytys Oy

Ahvenlammenkuja 7

42100 Jämsä

020 7861900

www.mv-jaahdytys.fi

Sisä-Suomen Kylmälaite Oy

Riihiperäntie 311

43390 Lokakylä

0500 807656

www.sisasuomenkylmalaite.fi

Sisä-Suomen Talotekniikka

Vasarakatu 9

40320 Jyväskylä

050 4005323

www.sstalotekniikka.fi

Viitasaaren Kylmähuolto

Putkitie 4

44500 Viitasaari

0500 347120

Are Oy

Välkkilänkatu 7

60120 Seinäjoki

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Tuottajantie 5

60120 Seinäjoki

010 4071

www.caverion.fi

Kylmäkonehuolto Ukonmäki Ky

Keskuskatu 4

62900 Alajärvi

(06) 557 3160

www.kylmakonehuolto.com

Lakeuden Kylmätekniikka Oy

Korventie 2

64700 Teuva

(06) 228 6200

www.lakeudenkylmatekniikka.fi

Lassila & Tikanoja Oyj

Tuottajantie 39

60100 Seinäjoki

010 830 4201

www.lassila-tikanoja.fi

SFT Finntekniikka Oy

Tuottajantie 67

60100 Seinäjoki

06 420 9700

www.sft.fi

Ähtärin Vesi ja Lämpö

Linjatie 9

63700 Ähtäri

050 4005323

www.ahtarinvesijalampo.fi

ETELÄ-POHJANMAA

29

POHJANMAA Are Oy

Olympiakatu 3 B

65100 Vaasa

020 5305500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Alholmintie 45

68600 Pietarsaari

010 4071

www.caverion.fi

Caverion Suomi Oy

Koskilankatu 5

67700 Kokkola

010 4071

www.caverion.fi

Global Cool Consults Oy/Ab

Korpvägen 3

68660 Jakobstad

040 7789414

www.coolconsults.com

LVI- & Kylmäpalvelu Turunen T:mi

Vaasantie 352

66400 Laihia

0400 868859

www.lvi-kylmaturunen.com

MV-Sähkötyö Ky

Sautinkarintie 32

68100 Himanka

050 5624940

www.mv-sahkotyo.fi

Säätöpiste Oy

Myllärinkatu 22

65100 Vaasa

020 743 0330

www.saatopiste.fi

Vaasan Kylmäkone Oy

Kairatie 7

65350 Vaasa

(06) 357 5100

www.vaasankylmakone.fi

Are Oy

Tervahovintie 2

67101 Kokkola

020 530 5500

www.are.fi

Are Oy

Ratakatu 22

84100 Ylivieska

020 5305500

www.are.fi

Enerkyl

Ahjotie 5

67800 Kokkola

020 555515

www.huurrefinland.fi

Kylmet Oy

Lammasojantie 2

69100 Kannus

050 402 1451

www.kylmet.fi

Oilon Scancool Oy

Yrittäjäntie 6

67100 Kokkola

020 728 1868

www.scancool.fi

Pohjanmaan Jääkylmä Oy

Vasarakuja 1 B

67100 Kokkola

050 4124929

www.jaakylma.fi

Air Cool Jukka Airaksinen

Vitikkaniementie 10

77570 Jäppilä

0400 15 2519

www.aircool.fi

Caverion Suomi Oy

Insinöörinkatu 6

50150 Mikkeli

010 4071

www.caverion.fi

Huurre Finland Oy

Arinakatu 9

50170 Mikkeli

020 555 5710

www.huurrefinland.fi

Huurre Finland OY

Pihlajavedentie 21

57170 Savonlinna

040 7010617

www.huurrefinland.fi

Itä-Suomen Kylmälaitepalvelu Oy

Kaivertamontie 2

57810 Savonlinna

015 510244

www.kylmalaitepalvelu.com

Kylmäasennus P. Nykänen Oy

Kuokkakuja 2

76130 Pieksämäki

040 548 5428

www.kylmaasennus.fi

Kylmähuolto Leppälä Ky

Laaksokatu 3

50100 Mikkeli

0400 65 7855

www.kylmahuolto.net

Pieksämäen Masan Huolto Ky

Vilhontie 1

76150 Pieksämäki

0400 252052

www.masanhuolto.fi

PP-Electro Ky

Otto Mannisen tie 8

51200 Kangasniemi

0207 983480

www.pp-electro.fi

50130 Mikkeli

020 775 6570

www.suomentalotekniikka.fi

KESKI-POHJANMAA

ETELÄ-SAVO

Suomen Talotekniikka Energia Mikkeli Oy Yrittäjänkatu 2

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166 www.skll.fi

1 | 18

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2018 URAKOITSIJAT / HUOLTOLIIKKEET

OSOITE

PUHELIN

INTERNET

POHJOIS-SAVO Are Oy

Itkonniemenkatu 29 E

70500 Kuopio

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Pitkälahdenkatu 1

74120 Iisalmi

010 4071

www.caverion.fi

Caverion Suomi Oy

Ajajantie 1

70780 Kuopio

010 4071

www.caverion.fi

Chiller Oy

Kalevalankatu 10

70500 Kuopio

(017) 263 1880

www.chiller.fi

FCool Oy

Saamaislahdentie 18

70420 Kuopio

044 5456660

www.fcool.fi

Huurre Finland Oy

Kellonkärki 14

70460 Kuopio

044 766 2512

www.huurrefinland.fi

ISS Palvelut Oy

Päivärannantie 10

70420 Kuopio

020 515 3200

www.iss.fi

Kuopion Putki & Säätö Oy

Tasavallankatu 44

70620 Kuopio

017 617 1600

www.putkisaato.fi

Kylmäkonehuolto Kuusisto Oy

Kranaattikuja 1

70800 Kuopio

050 3063008

MP-Kylmä Oy

Lavakuja 1

78310 Varkaus

045 8723537

www.mpkylma.fi

Pohjois-Savon Kylmätekniikka Oy

Ansapolku 18

70910 Vuorela

010 715 7920

www.pohjois-savonkylmatekniikka.fi

Sähkö- ja Kylmähuolto Korhonen Oy

Nimettömäntie 199

74470 Paloinen

0400 273431

Are Oy

Parrutie 1

80100 Joensuu

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Rahtikatu 4

80100 Joensuu

010 4071

www.caverion.fi

Huurre Finland Oy

Lylykoskentie 21

80130 Joensuu

040 7010617

www.huurrefinland.fi

ISS Palvelut Oy

Ukkolantie 18

80130 Joensuu

020 5155

www.iss.fi

Itä-Kylmä Oy

Rahkeentie 4

80100 Joensuu

(013) 12 2355

Karjalan Kylmäpalvelu Oy

Lylykoskentie 7

80130 Joensuu

045 222 5858

www.karjalankylmapalvelu.fi

Are Oy

Jääsalontie 17

90400 Oulu

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Paulaharjuntie 20

90500 Oulu

010 4071

www.caverion.fi

Enerkyl Oy

Patteritie 8

90530 Oulu

020 55 5515

www.huurrefinland.fi

Hannu Koivu Ky

Lukkarinlandentie 13

93100 Pudasjärvi

0400 68 5559

ISS Palvelut Oy

Yrttipellontie 1 D

90520 Oulu

020 5157010

www.iss.fi

Jetitek Oy

Tyrnäväntie 16

90400 Oulu

0400 959985

www.jetitek.fi

Juhatek Oy

Kylmäsentie 5

90800 Oulu

010 2796291

www.juhatek.fi

Jäähdytyskoneasennus- ja Huolto Niemelä Ky Tuohitie 8

90820 Kello

020 831 7007

Lassila&Tikanoja Oyj

Liitintie 29

90620 Oulu

010 636111

www.lassila-tikanoja.fi

Sähkölaitehuolto Kivelä

Posiontie 48 b

93400 Taivalkoski

0400 283405

www.sahkokivela.fi

KS-Talotekniikka Oy

Lankkukuja 3 A 3

87500 Kajaani

0400 515570

www.ks-talotekniikka.fi

Timon Kylmäsähkö

Somerentie 79

89200 Puolanka

0400 123713

Are Oy

Koskikatu 27 B 203

96100 Rovaniemi

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Studiokatu 3

94600 Kemi

010 4071

www.caverion.fi

Huoltoliike J Paukkunen Oy

Sipolantie 8

96100 Rovaniemi

0400 151316

www.huoltoliikepaukkunen.fi

ISS Palvelut Oy

Aittatie 1

96100 Rovaniemi

020 515 2650

www.iss.fi

Jetitek Oy

Pohjolankatu 4

96100 Rovaniemi

040 7127506

www.jetitek.fi

Juhatek Oy

Näverintie 6 A

93600 Kuusamo

010 2796291

www.juhatek.fi

Kylmin Oy

Marttiinintie 11

96300 Rovaniemi

(016) 31 8888

Kylmäsormi

Hakalankatu 41

94100 Kemi

0400 691032

Sodankylän Kylmähuolto Oy

Mantovaarantie 60

99600 Sodankylä

(016) 61 0170

Ylä-Lapin LVI Oy

Yhdystie 8

99800 Ivalo

040 5159040

POHJOIS-KARJALA

30 1 | 18

POHJOIS-POHJANMAA

KAINUU

LAPPI

Puhelin: 09 759 1166 www.skll.fi

www.kylmasormi.fi www.yla-lapinlvi.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

← Korpilammen auditorioon kerääntyi tänä vuonna ennätysmäärä kuulijoita seuraamaan Koulutuspäivien luentoja. ↓ Paula Mustonen oli tuttuun tapaan vastaanottamassa Koulutuspäiville tulijoita. ↓↓ Suomen Kylmäyhdistyksen kunniamerkin sai rintaansa tänä vuonna Jukka Vettenranta. Merkkiä luovuttamassa yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Mikko Keitaanranta ja toiminnanjohtaja Mika Kapanen.

KOULUTUSPÄIVÄT KERÄSIVÄT ENNÄTYSYLEISÖN Kylmätekniikan koulutuspäivät järjestettiin jälleen tammikuun lopulla Espoossa Hotelli Korpilammella. Kahden päivän tiivis luento-ohjelma ja torstai-illan illanvietto keräsivät Korpilammelle 350 kylmäalan ammattilaista.

K

Teksti ja kuvat: Saara Kerttula

ylmätekniikan koulutuspäivät järjestettiin tammikuussa jo peräti 55. kerran. Pitkästä iästään huolimatta koulutuspäivien suosio ei ole hiipunut, päinvastoin: tänä vuonna Espoon Korpilammelle kokoontui ennätysmäinen 350 osallistujan joukko seuraamaan kahden päivän ajan monipuolista luento-ohjelmaa, tutustumaan laajaan näyttelyyn ja tapaamaan muita kylmäalan ammattilaisia.

Koulutuspäivillä oli tarjolla jälleen

kahden päivän ajan tiivis tietopaketti kylmätekniikan ajankohtaisista aiheista. Luennoilla käsiteltiin niin kylmäainetilannetta ja sen mukanaan tuomia muutoksia kuin määräaikashuoltoa ja tietoturvallisuutta.

Seuraavat Kylmätekniikan koulutuspäivät järjestetään 24.–25.1.2019 samassa paikassa Hotelli Korpilammella Espoossa. Tapahtuman ennakkoilmoittautuminen aukeaa ennen kesää, ohjelman julkaisemme syksyn Kylmä­ extrassa, joka ilmestyy lokakuussa.

31 1 | 18

Parempaa laatua tuotantoon ja hukkalämpö hyötykäyttöön Lämpöpumppuinvestointi auttoi parantamaan Nalco Waterin Tesjoen-tehtaan päätuotteen laatua ja säästää samalla energiaa.

Teksti ja kuvat: Dakota Lavento

32

”E

1 | 18

nsimmäinen ajatuksemme oli hankkia tehokas jäähdytyslaitteisto ja laskea lämmöt harakoille”, Nalco Finland Manufacturing Oy:n Tesjoen-tehtaan tehtaanjohtaja Peik Aura myöntää.

Kauniin aurinkoisena, mutta hyisen kylmänä maaliskuun päivänä käy mielessä, että paikalliset harakat saattavatkin olla lopulliseen, ympäristön kannalta erinomaiseen lopputulokseen pettyneitä. Tesjoen-tehtaalla päädyttiin kuitenkin ottamaan talteen ja hyödyntämään tuotteen nopeammasta jäähdytyksestä syntyvä hukkalämpö, vaikka se hieman nostikin investoinnin kokonaiskustannusta.

Prosessia kehittämässä Amerikkalaiseen kemianteollisuuskonserniin Ecolabiin kuuluva Nalco Water valmistaa Tesjoen-tehtaassaan pohjoismaisille asiakkailleen paperija selluloosateollisuudessa käytettäviä tuotteita. Niiden avulla asiakkaat pyrkivät parantamaan oman tuotantoprosessinsa ympäristöystävällisyyttä ja taloudellisuutta säästämällä vettä.

Vettä tarvitaan myös Tesjoen-tehtaan päätuotteen valmistuksessa, samoin paljon lämpöä. Loviisan kaupungin vesijohtoverkosta otettava raakavesi on vuodenajasta riippuen noin +8–10asteista, ja se lämmitetään prosessia varten noin +65 asteen lämpötilaan.

sa ja energiantuotannossa syntyy valtavia määriä haaleata hukkalämpöä, jota ei voida sen matalan lämpötilatason takia suoraan käyttää hyödyksi. Lämpöpumpulla se voidaan kuitenkin hyödyntää joko kiinteistön ja käyttöveden lämmityksessä, teollisuuden prosesseissa tai myydä ulos kaukolämpöverkkoon.

Oilon ChillHeat -lämpöpumpuilla päästään tarvittaessa 100 C asteeseen, mikä lisää käyttökohteita.

Euroopassa teollisuudessa lämpöpumppujen laskennallinen teknistaloudellisesti järkevä hyödyntämispotentiaali on tutkimuksen mukaan 75 TWh vuodessa. Potentiaalisimpia maita lämpöpumpuilla toteutettuun energian säästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen teollisuudessa ovat muun muassa Ranska, Suomi ja Ruotsi. Potentiaalisimpia aloja ovat puolestaan kemianteollisuus sekä elintarvike- ja paperiteollisuus.

Aikaisemmin lämmityksessä käytettiin pelkästään öljyä. Öljyä tehtaalla kuluikin yli 100 000 litraa vuodessa, sillä sitä käytettiin paitsi prosessin, myös Tuumasta toimeen pääosin 1970-luvulta peräisin olevan tehdasrakennuksen lämmitykseen.

Nalco Water on yrityksenä oman alanVaikkapa eineksien valmistamista sa asiantuntija, mutta teollisuusproymmärtäville Tesjoen-tehtaan proses- sessin lämpöpumppuratkaisujen erisi on hyvin tuttu. Ensin suuressa as- koisasiantuntemusta tehtaalla ei tässä tiassa valmistettava tuote on kuumaa, vaiheessa ollut. mutta valmistuttuaan se olisi jäähdy”Meillä ei ollut osaamista kovin tartettävä mahdollisimman pikaisesti, kasti kertoa, mitä olimme etsimäsjotta sen säilyvyys voidaan taata. sä. Halusimme, että tarjouksen tekevä Tesjoen-tehtaan valmis, noin yritys kuuntelee meitä ja kehittää juu+60-asteinen 28 tonnin tuote-erä ri meille sopivan ratkaisun.” jäähtyy kovin hitaasti.

Oilon Oy:llä on pitkä kokemus teolli”Itsekseen jäähtyminen vie jopa pa- suuslämpöpumppujen ja niihin liittyviri viikkoa. Huomasimme, että tuotteen en järjestelmien toimittamisesta erilailaadun kannalta jäähtymisaikaa pitäi- siin teollisuusprosesseihin, joten Nalco si saada nopeutetuksi”, Aura kertoo.

Waterin Tesjoen-tehtaan ongelman ratJäähdytysratkaisujen tutkiminen kaiseminen solahti hyvin sen pirtaan. selvitti nopeasti, että ne ratkaisisivat ”Valmistamme ChillHeat-lämpöalkuperäisen ongelman tehokkaas- pumput Kokkolan ja Lahden tehtailti, mutta kuluttaisivat lisää energiaa. lamme, joissa suoritetaan myös niiden Tehtaalla haluttiin mieluummin hyö- koeajo. Tässä tapauksessa vastasimdyntää aikaisemmin hukkaan kulu- me myös oheisjärjestelmän toimituknutta lämpöenergiaa, jonka syntymi- sesta”, Kukkola kertoo. sestä oli vielä maksettukin.

Oilonilla teollisuuslämpö”Itsekseen jäähtyminen vie pumpuista ja vedenjäähdyttimistä vastaava liiketoimintajohjopa pari viikkoa. Huomasimme, taja Martti Kukkola kertoo, etettä tuotteen laadun kannalta tä vastaavanlaisia suunnitelmia on monissa teollisuusyrityksisjäähtymisaikaa pitäisi saada sä ympäri maata. Paitsi teollinopeutetuksi.” suudessa, myös yhdyskunnis-

Hyvä investointi

↑ Oilonin ChillHeat S180 VDF -lämpöpumppu on tehtaalla vaivaton kumppani. Se toimii automaattisesti. Vasemmalla tehtaanjohtaja Peik Aura ja oikealla Oilonilla teollisuuslämpöpumpuista ja vedenjäähdyttimistä vastaava liike­ toimintajohtaja Martti Kukkola.

Tesjoen-tehtaan lämpöpumppu saapui Kokkolan tehtaalta maaliskuussa 2017. Vaikka Oilon toteutti lämpöpumppu-urakan avaimet käteen -projektina, putkien pellitykset ja sähkötyöt hoitivat paikalliset toimijat, joita Nalco Water Oilonille suositteli.

Tällainen toimintamalli sopii Oilonille erittäin hyvin. Kukkola kertoo, että Oilon etsii jälleenmyyjiä ja yhteistyökumppaneita vastaavanlaisiin hankkeisiin. ”Keskitymme itse teollisuuslämpöpumppujen valmistukseen ja panostamme paljon niiden tuotekehitykseen.”

Pikajäähdytys ja lämpö hyödyksi Tesjoen-tehtaalla valmistusprosessista talteen otettava energia hyödynnetään aina seuraavan tuote-erän valmistuksessa. Tuote-erää jäähdytettäessä talteen otetulla lämpöenergialla vesijohtoverkosta otettava raakavesi saadaan lämmitetyksi jo 40 asteeseen.

Loppukuumennus tapahtuu edelleen öljyllä. Tuote-erät jäähtyvät 25 asteeseen nykyisin parissa tunnissa.

↑ Nalco Waterin Tesjoen-tehtaan päätuotetta valmistuu takana näkyvässä suuressa tuotesäiliössä. Sen edessä on jäähdytyksessä ja prosessiveden esilämmityksessä hyödynnettävän lämpöpumppujärjestelmän lämmönvaihdin.

Lämmöntalteenottojärjestelmällä tuotettu lämpöenergia per tuote-erä on 1 387 kWh ja vuositasolla 554 MWh. Järjestelmässä hyödynnetään suoraa lämmönsiirtoa, jota sitten parannetaan lämpöpumpun avulla. Keskimääräinen lämpöpumpun hyöty­suhde (COP) on 6,4. ”Koska järjestelmässä hyödynnetään myös suoraa lämmönsiirtoa, voi kokonaishyötysuhteeksi laskea miltei 12. 1 387 kWh lämpöenergiaa saadaan tuotettua 117 kWh:lla sähköä”, Kukkola laskee.

Vuoden toiminnassa ollut lämpöpumppu on osoittautunut Nalco Waterin Tesjoen-tehtaalle hyväksi investoinniksi. Tuote-erät jäähtyvät nopeasti ja tuotteen laatu on parantunut.

Energiaa ja rahaa säästyy, ja hiilidioksidipäästötkin ovat pienemmät.

Yhden vuoden perusteella on mahdotonta antaa täysin luotettavia arvioita, miten paljon öljyä tulee jatkossa säästymään. Tulevien vuosien pakkaset vaikuttavat tehdaskiinteistön lämmitystarpeeseen ja asiakkaiden tilaukset tuote-erien valmistusmääriin. Kuluneen kylmän talven jäljiltä öljyä on säästynyt jo merkittävästi. ”Sitä säästyy noin 18 000 litraa vuodessa”, Aura sanoo tyytyväisenä.

Lämpöpumppuinvestointi innosti tehtaan väkeä miettimään myös muita keinoja hyödyntää tehtaalla syntyvää hukkalämpöä. Lämpöpumpputeknologian avulla lämpöenergia voitaisiin ottaa talteen tehtaan jätevesistä ennen niiden päätymistä kaupungin viemäriin. Toki rakennuksen lämmityksenkin voisi hoitaa vaikka maalämmön avulla.

Aura kuitenkin muistuttaa, että erityisesti suurissa kansainvälisissä teollisuusyrityksissä energiansäästöinvestointien takaisinmaksuajan on oltava osakkeenomistajien kannalta järkevä. ”Juuri siksi tällaiset myös tuotannon ja tuotteen laatua parantavat investoinnit ovat helppoja toteuttaa”, hän huomauttaa.

33 1 | 18

KYLMÄLAITTEET SUOJAAN HAKKEREILTA Kyberhyökkäykset lisääntyvät, mutta Suomessa on edelleen runsaasti täysin suojaamatonta kylmäautomatiikkaa.

Hakkereiden pysäyttämiseen löytyy kustannus­tehokkaita keinoja.

34 1 | 18

Teksti: Matti Remes Kuvat: Shutterstock, Flaticon, Kylmä 2000 Oy.

K

ylmä 2000 Oy:n asiantuntija Matti Kauppinen puhui tammikuussa Kylmätekniikan koulutuspäivillä kylmä- ja LVI-laitosten tietoturvasta. Ennen esitystä hän teki internetissä pistokokeen, kuinka paljon suojaamattomia kylmäautomaatiolaitteita verkosta löytyy. ”Niitä löytyi käsittämättömän paljon ja nopeasti. Pikaisella tutkimuksella löysin kymmeniä ohjausjärjestelmiä, joihin kuka tahansa pääsisi todennäköisesti ilman salasanaa tai näppäilemällä laitteen oletussalasanan 1234.”

Suojaamattomia kylmä- ja LVI-laitteita löytyi muun muassa kaupoista ja ravintoloista. Joukossa oli suuriakin yrityksiä. ”Esimerkiksi eräille hypermarketeille olisin todennäköisesti voinut aiheuttaa satojen tuhansien eurojen tappiot muutamassa minuutissa pysäyttämällä kylmäkoneet. Tai sitten olisi voinut vaihtaa ohjausjärjestelmän salasanat ja kiristää niistä lunnaita ano-

”Pikaisella tutkimuksella löysin kymmeniä ohjausjärjestelmiä, joihin kuka tahansa pääsisi todennäköisesti ilman salasanaa.”

nyymisti tor-verkon kautta”, Kauppinen sanoo.

Yritysten onneksi Kauppisella eivät olleet pahat mielessä. Sen sijaan hän haluaa herätellä yrityksiä tietoturva-asioissa, kun etäyhteyksien ja verkkojen käyttö myös kylmäja LVI-laitosten ohjauksessa kasvaa vauhdilla.

Kylmälaitos kaikkien ulottuvilla Kokeneemmat kylmäalan ammattilaiset muistavat ajan, jolloin kylmälaitoksella oli oma puhelinnumeronsa. Ohjausjärjestelmään pääsi modeemin kautta vain, jos tiesi oikean numeron.

Nyt hitaat modeemiyhteydet ovat saaneet väistyä ja tehdä tilaa TCP/IP-tekniikkaa hyödyntäville DSLtai 3G- ja 4G-mobiiliyhteyksille. Kylmälaitosten puhelinnumerot ovat vaihtuneet IP-osoitteisiin, joihin muut samassa verkossa olevat laitteet pystyvät muodostamaan yhteyden. ”Jos laite on internetissä, kuka tahansa voi yrittää muodostaa yhteyden kylmälaitokseen mistä päin maailmaa tahansa. Se tarkoittaa merkittävää tietoturvariskiä”, Kauppinen varoittaa.

Erilaisten suojaustekniikoiden avulla verkkoyhteydet saadaan turvallisiksi. Viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksen asiantuntija Sami Orasaari muistuttaa kuitenkin, että tietoturva on jatkuvaa kilpajuoksua haavoittuvuuksia etsiviä hakkereita ja krakkereita vastaan. ”Rikolliset skannaavat verkkoja jatkuvasti, ja heille kelpaavat kaikki laitteet webbikameroista rakennusautomaatioon. Pääasia on päästä laitteeseen sisälle ja käyttää sitä esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiin tai roskapostin lähettämiseen.”

Tehokkaita suojauskeinoja löytyy Orasaari sanoo, että kylmä- ja LVI-laitosten tietoturvan varmistamiseen pätevät samat periaatteet kuin muunkin teollisuus- ja kiinteistötekniikan suojaamisessa. ”Järjestelmän rakenne ja laitteiden toiminta on syytä selvittää perusteellisesti, kun siihen lisätään laitteita ja automaatioita. Jo ylläpidon kannalta tämä on tärkeää.”

Lisäksi Orasaari pitää tärkeänä, ettei kaikkia yrityksen järjestelmiä yhdistetä toisiinsa, vaan esimerkiksi kiinteistöautomaatio pidetään erillään toimistojärjestelmistä ja tuotantoprosesseihin liittyvistä järjestelmistä. ”Eriyttäminen on välttämätöntä siksi, että jos rikollinen pääsee sisälle johonkin järjestelmään, hänelle ei avaudu samalla yhdyskäytävä yrityksen muihinkin järjestelmiin.”

Kauppisen mukaan automaatio-ohjausjärjestelmien suojaamiseen löytyy useita kustannustehokkaita vaihtoehtoja, joissa kustannukset jäävät muutamiin satoihin euroihin.

Perusperiaate on, ettei laite ole julkisessa internetissä, vaan se sijaitsee jonkin suojaavan yhteyden tai laitteen takana. ”Nykyiset käyttöjärjestelmät ja suuri osa verkkoon kytkettävistä erillislaitteista, esimerkiksi reitittimet, ovat teknisesti hyvin suojattuja tunkeutumista ja haittaohjelmia vastaan.”

Kauppisen mukaan yleinen suojaustapa on asentaa laitteet julkisessa verkossa olevan reitittimen taakse.

Reititin tekee osoitteenmuunnoksen lähiverkkoon, jossa varsinainen automaatiojärjestelmä sijaitsee.

Suojauksessa käytetään yleisesti myös palomuuria. Se on laite, joka suodattaa verkon liikennettä molempiin suuntiin halutulla tavalla.

Kauppisen mukaan palomuurilla estetään yleensä luvaton pääsy internetistä lähiverkkoon. ”Jos verkkoyhteys on vain ohjausjärjestelmää varten, palomuurilla on helppo hallita ja sallia ainoastaan tietyn tyyppinen liikenne. Näin haavoittuvia laitteita verkosta skannailevat

ohjelmistot eivät pääse sisälle järjestelmään.”

Käyttäjät tietoturvan heikoin lenkki Kauppinen korostaa kuitenkin, että teknisten suojausten teho riippuu aina käyttäjistä. Turvallinenkin järjestelmä voidaan murtaa, jos sitä käytetään väärin. ”Järjestelmän käyttäjien koulutusta ja perehdytystä ei voi korostaa näissä asioissa liikaa”, Kauppinen sanoo.

”Pahin virhe on käyttää laitteiden oletuskäyttäjätunnuksia ja -salasanoja.”

Myös laitteiden päivitysten pitää olla ajan tasalla. Ne tulee tarkistaa aika ajoin valmistajan nettisivuilta. ”Hakkerit etsivät jatkuvasti uusia tietoturva-aukkoja, joita laitevalmistajat taas pyrkivät tukkimaan päivityksillä ennen kuin kukaan pääsee käyttämään niitä hyväkseen.”

Kauppinen muistuttaa, että myös laitteiden salasanojen on oltava riittävän vahvoja. ”Pahin virhe on käyttää laitteiden oletuskäyttäjätunnuksia ja -salasanoja. Niitä ei tulisi käyttää missään tilanteessa – ei edes suojatussa yhteydessä.”

Kauppinen suosittelee, että tunnuksen ja salasanan lisäksi suojausta vahvistetaan kaksivaiheisella tunnistuksella. Ennen kuin palvelu päästää käyttäjän sisälle, se vaatii vielä toisenkin tunnistusmenetelmän. Se tehdään esimerkiksi tekstiviestiin tulevalla varmistuskoodilla tai tähän tarkoitukseen suunnitellulla USB-tikulla.

Virasto etsii aukkoja tietoturvassa Viestintävirasto kartoittaa vuosittain suomalaisista verkoista löytyviä suojaamattomia automaatiolaitteita. Kohteena ovat erityisesti teollisuus- ja rakennusautomaatioon sekä kriittiseen infrastruktuuriin liittyvät järjestelmät.

35 1 | 18

BY COOLTRADE

Sami Orasaaren mukaan verkossa on edelleen paljon laitteita avoimesti kaikkien ulottuvilla, mutta parannustakin on havaittu.

Viestintäviraston kartoituksissa yhtenä suurena kokonaisuutena ovat erottuneet kaupan alaan liittyvät järjestelmät. Rakennusautomaatiojärjestelmien ohella sieltä on löytynyt myös suojaamattomia kylmäautomatiikan järjestelmiä.

”Tietoliikenteen ja tietoturvan tunteminen on kylmäalalla entistä isommassa roolissa.”

36 1 | 18

Joustava ja luotettava kumppani kaikkiin jäähdytyskohteisiin

”Lähetämme havainnosta tiedon suoraan laitteen omistajalle, jos pystymme sen selvittämään. Kriittiseen infrastruktuuriin kuuluvissa yrityksissä suojaus on jäänyt usein tekemättä vahingossa esimerkiksi uuden asennuksen yhteydessä. Vika korjataan yleensä nopeasti, kun olemme ilmoittaneet asiasta”, Orasaari sanoo.

Hänen mukaansa suojaamattomia järjestelmiä on edelleen eniten rakennusautomaatioon liittyvissä järjestelmissä etenkin taloyhtiöissä.

Hyökkäys voi jäädä huomaamatta Matti Kauppisen mukaan yleinen käsitys kylmäalalla on edelleen se, että tietoturvauhkien riskit ovat toimialalla edelleen pienet. ”Monessa yrityksessä vähättelevään suhtautumiseen vaikuttaa varmasti se, ettei mitään ikävää ole toistaiseksi tapahtunut”, Kauppinen pohtii.

Asiakaskäynneillä hän sanoo kuitenkin törmänneensä usein yrityksiin, jotka ovat joutuneet tietämättään esimerkiksi palvelunestohyökkäyksen kohteeksi.

CoolLine-ilmanjäähdyttimiä SOK Sipoon logistiikkakeskuksessa

Cooltrade Oy Kuussillantie 27, 01230 Vantaa Puh. 010 239 9770 myynti@cooltrade.fi

cooltrade.fi

”Jos laite on internetissä, kuka tahansa voi yrittää muodostaa yhteyden kylmälaitokseen mistä päin maailmaa tahansa.

Se tarkoittaa merkittävää tietoturvariskiä”, Matti Kauppinen varoittaa.

”Laitteiden jumittumisia, outoja uudelleen käynnistymisiä ja verkkovikoja keskellä yötä on luultu laitevioiksi. Niitä ei ole tunnistettu verkkohyökkäyksiksi ennen kuin laitteen piuhat on irrotettu netistä ja se on sen jälkeen toiminut taas moitteettomasti.”

Kauppinen muistuttaa, että etäyhteyksien ja verkkojen käyttö kasvaa vauhdilla. Siksi automaattisten ohjausjärjestelmien verkkoyhteyksien tietoturvaan kohdistuu jatkossa entistä enemmän vaatimuksia – ja uhkia. ”Tietoliikenteen ja tietoturvan tunteminen on kylmäalalla entistä isommassa roolissa. Näihin asioihin on pakko panostaa huomattavasti nykyistä enemmän. Jos oma osaaminen ei riitä, alan toimijoiden täytyy ostaa palvelut IT-ammattilaisilta”, Kauppinen sanoo. ”Myös laitteistojen toimittajilla ja valmistajilla on usein valmiita ratkaisuja laitteiden suojaamiseksi”, Orasaari jatkaa.

Modeemi

Modeemi

HPY

TILANNE ENNEN JA NYT

Tietokone

Kylmälaitos Puh. 90-896 771

70

70

28 Kylmälaitos Osoite 192.168.1.1

Internet

37 1 | 18

TULE TEKEMÄÄN TEOLLISTA VALLANKUMOUSTA: HAEMME HOLLOLAAN VAKITUISEEN TYÖSUHTEESEEN Calefa Oy toteuttaa teollisuudelle kokonaisratkaisuja, joissa hukkalämpöä hyödynnetään uusioenergiana prosesseissa tai kiinteistöjen lämmityksessä. Jokainen kohteemme on uniikki, sillä hukkalämmön lähteet sekä hyödyntämismahdollisuudet vaihtelevat suuresti.

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ

LVI-SUUNNITTELIJA, MYYNNIN TEKNINEN TUKI

Projektipäällikön tehtävässä olet vastuussa projektien johtamisesta, kustannusseurannasta ja aikataulutuksesta. Nautit ratkaisujen löytämisestä ongelmatilanteessa sekä neuvottelutaitojesi hyödyntämisestä projektien sujuvaan ja laadulliseen läpiviemiseen. Arvostamme ymmärrystä LVIjärjestelmistä, mekaniikasta ja automaatiosta.

Olet LVI- tai energiatekniikan insinööri. Haluat näyttää kyntesi haasteellisissa ja vaihtelevissa suunnittelutehtävissä. Intohimosi on kehittyä monialaiseksi ammattilaiseksi, joka löytää uusia tapoja toteutuksille. Ymmärrät energiavirtausten päälle. Olet tehnyt LVI-suunnittelua CADS:lla tai vastaavalla.

LISÄTIETOJA: Petri Vuori / 040 553 4427 / petri.vuori@calefa.fi Paikat täytetään heti sopivien henkilöiden löydyttyä, joten lähetä hakemuksesi pian osoitteeseen rekry@calefa.fi.

www.calefa.fi/rekry

HUKKALÄMPÖ HALTUUN JYVÄSKYLÄN KAMPUKSELLA Jyväskylän yliopiston kampuksella hyvä yhteistyö eri toimijoiden välillä tuo isoja säästöjä energian kulutukseen. Hyvä esimerkki on fysiikan ja kemian laitoksen uusi jäähdytysjärjestelmä.

Teksti: Motiva Oy/ Matti Remes

J 38 1 | 18

yväskylän yliopiston fysiikan ja kemian laitoksilla opiskelijat täyttävät päivisin luentosalit. Tutkijat tekevät työtään laboratorioissa muun muassa kolmella hiukkaskiihdyttimellä.

Tekninen manageri Mikko Suutari Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:stä kertoo, että etenkin laboratoriotiloissa tarvitaan tehokasta jäähdytystä ympäri vuoden. Siksi lähes 30 vuotta vanhan kiinteistön jäähdytysjärjestelmään päätettiin tehdä perusteellinen uudistus. ”Lähtökohtana olivat rakennusten käyttäjien nykyiset ja tulevat tarpeet.

Toinen keskeinen asia oli järjestelmän energiatehokkuuden parantaminen”, Suutari sanoo.

Jäähdytyslaitteiden lämpö talteen Pitkään suunnittelulistalla olleen hankkeen toteutukseen päästiin viime vuoden alussa, ja urakka valmistui suunnilleen aikataulussaan kesän lopulla.

Uusi jäähdytysjärjestelmä koostuu Chiller Oy:n valmistamasta kolmesta 300 kW:n, 314 kW:n ja 208 kW:n vedenjäähdytyskoneesta. Niiden yhteyteen asennettiin lauhdevesisäiliöt, joihin jäähdytyslaitteiden tuottama hukkalämpö kerätään. Lämpö ohjataan

Laitteet / Veden­ jäähdytyskoneet:

edelleen kaukolämmönjakokeskukseen, johon vaihdettiin energiatehokkaammat lämmönvaihtimet.

Energiaa säästävät myös katolle asennetut nestejäähdyttimet, joiden avulla jäähdytyksessä voidaan hyödyntää ulkoilman viileää ilmaa.

Hankkeesta vastannut rakennuttajakonsultti Esa Visuri Sitowise Oy:stä kertoo, että yksi suurimmista haasteista oli isojen ja painavien laitteiden siirto asennuspaikalle. Se edellytti muun muassa kiinteistön rakenteiden purkamista. ”Lisäksi oli varmistettava, etteivät jäähdytykseen tulevat käyttökatkokset häiritse yliopiston päivittäistä työtä”, Visuri sanoo. ↙ Etenkin laboratoriotiloissa tarvitaan tehokasta jäähdytystä ympäri vuoden.

Siksi lähes 30 vuotta vanhan kiinteistön jäähdytysjärjestelmään päätettiin tehdä perusteellinen uudistus. ↓ Uusi jäähdytysjärjestelmä koostuu Chiller Oy:n valmistamasta kolmesta vedenjäähdytyskoneesta.

Kuva: Petteri Kivimäki

→ valmistaja Chiller Oy → Chiller CGIW-90-4D-X-F1W3-STD-SHE, jäähdytysteho: 300 kW → Chiller CGIW-90-4D-X-F1-F3TCV-W0, jäähdytysteho 314 kW → Chiller CGIW-64-4D-V8R-P1W2-F3-WC-TCV-SHE, jäähdytysteho: 208 kW → käytetty kylmäaine: R-410A → asennustyöt Caverion Suomi Oy Kuva: Mikko Suutari

Iso säästö energiakuluissa Jäähdytyslaitteiden tuottama lämpö puhallettiin aiemmin ulkoilmaan. Nyt sen tehokas talteenotto ja hyödyntäminen kiinteistön ja käyttöveden lämmitykseen tuo isoja säästöjä energian kulutukseen. ”Hyödyt alkoivat näkyä heti lämmityskauden alussa, ja energiansäästö on ollut huimaa koko talvikauden”, energiamanageri Tuomas Helin Granlund Consulting Oy:stä sanoo.

Hän arvioi, että uuden järjestelmän ansiosta kiinteistön lämmön säästö on 690 MWh vuodessa, mikä on 15–20 prosenttia fysiikan ja kemian laitosten vanhasta kulutustasosta. Rahallinen säästö on yli 30 000 euroa vuodessa. ”Energiansäästö on toteutunut odotetusti mallinnusten mukaisesti. Uuden järjestelmän toimivuutta seurataan jatkossakin tarkasti ja siihen tehdään tarvittaessa pieniä säätöjä hyötyjen maksimoimiseksi”, Helin sanoo.

Tiivis yhteistyö tuottaa tulosta Suomen Yliopistokiinteistöt omistaa ja kehittää yliopistojen ja korkeakoulujen käytössä olevia kiinteistöjä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Jyväskylän yliopiston kampuksella yhtiöllä on yli 30 rakennusta, joiden kerrospinta-ala on yhteensä noin 160 000 neliömetriä.

Suuren kiinteistökannan lämmitykseen, ilmastointiin ja valaistukseen

kuluu paljon energiaa. Silloin pienetkin suhteelliset muutokset energian kulutuksessa ovat merkittäviä niin taloudellisesti kuin ekologisestikin.

Energian säästämiseksi Suomen Yliopistokiinteistöissä on luotu energianhallintamalli, jossa parannuskohteita etsitään yhdessä tilojen käyttäjien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. ”Fysiikan ja kemian laitoksen jäähdytysjärjestelmän uusiminen on tästä hyvä esimerkki”, Suutari sanoo.

Energiamanagereista hyviä kokemuksia Suutari korostaa, että energiatehokkuuden parantaminen ei ole yksittäisiä hankkeita, vaan oleellinen ja jatkuva osa kiinteistöjen ylläpitoa ja huoltoa.

Tässä tärkeässä roolissa ovat kustakin kiinteistöstä vastaavat energiamanagerit. Heidän tehtäviinsä kuuluvat energian kulutuksen seuranta, poikkeamiin reagointi ja asioiden kuntoon saattaminen yhdessä kumppaniverkoston kanssa. ”Energiamanageri auditoi omalta osaltaan toimintaa ja tuo ulkopuolista näkemystä. Tällaista sparrausta tarvitaan”, Suutari sanoo.

Tuomas Helinin mukaan oleellista on hyvä yhteistyö kiinteistön energiamanagerin, teknisen managerin ja kiinteistöhuollon esimiehen välillä. ”Pidämme tiiviisti yhteyttä ja ide-

Ilmastointi­ järjestelmät ja energiatehokkuus Ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi on käynnissä viestintähanke, jota koordinoi Motiva Oy ympäristöministeriön toimeksiannosta.

Hankkeen tavoitteena on tehostaa etenkin ilmastoinnin – eli jäähdytystä sisältävien järjestelmien – energian käyttöä liike-, toimisto- ja hoitoalan rakennuksissa.

Hankkeessa kootaan tietoa ilmastointijärjestelmien energiatehokkuutta parantavista toimista sekä kerrotaan hyvistä käytännöistä ja toteutuksista, kuten esimerkiksi ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien kuntotutkimusmenettelystä.

Ohjeet, oppaat ja artikkelit on koottu Motivan verkkosivuille.

Lisätietoa: www.motiva.fi/ilmastointi

39 1 | 18

oimme jatkuvasti energiatehokkuutta parantavia asioita. Teemme myös laskelmia tarvittavien investointien taloudellisesta kannattavuudesta”, Helin toteaa.

Yhdistetty jäähdytys ja lämmitys Hukkalämmöntalteenotto Tuotetun veden lämpötila täydellä teholla jopa 100 °C

Teollisuuslämpöpumput ja vedenjäähdyttimet Löydät meidät seuraavilta messuilta: Pohjoinen teollisuus, Teollisuuden suurtapahtuma 2018, Oulu, 23.-24.5.2018, Ouluhalli, osasto 707/G1 Chillventa 2018, Nuremberg, Saksa, 16. – 18.10.2018, NürbergMesse-messukeskus, Halli 4A, ständi 4A-310 Energia 2018, Tampere, 23.-25.10.2015, Tampereen messu- ja urheilukeskus, A-halli, kortteli B3

sales.chillheat@oilon.com - www.oilon.com

Oilon Selection Tool saatavilla lämpöpumppujen mitoitukseen ja valintaan!

Soukan Ekomäki vaihtoi maalämpöön Espoolainen taloyhtiö päätti siirtyä maalämpöön ja innosti mukaan myös naapuritalot. Hanke oli vaativa, mutta asukkaat hyrisevät tyytyväisyyttään rahaa ja luontoa säästävään ratkaisuun.

Teksti ja kuvat: Matti Remes

E 40 1 | 18

spoolaisen asunto-osakeyhtiö Soukanharjun lämmönjakohuoneessa seisoo kahdeksan upouutta lämpöpumppua, joihin Koja Oy:n projektipäällikkö Pekka Hakala tekee viimeisiä perussäätöjä.

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Irmeli Puurtinen seuraa ammattimiehen työskentelyä ja myhäilee tyytyväisenä. ”Joulukuussa käyttöön otettu maalämpöjärjestelmä on toiminut hienosti. Erityisen hyvä testi sen toimivuudesta olivat helmi–maaliskuun vaihteen pakkaset”, Puurtinen sanoo.

Ajatus kaukolämmön vaihtamisesta maalämpöön syntyi runsaat kaksi vuotta sitten. Entisenä omakotitaloasukkina Puurtisella oli myönteisiä kokemuksia uusiutuvan energian käytöstä. Lisävauhtia pohdinnoille antoi onnistunut maalämpöön siirtyminen eräässä toisessa taloyhtiössä Soukassa. ”Mutta kyllä muiden osakkaiden suut loksahtivat auki, kun esittelin heille idean ensimmäistä kertaa. Perustelujen jälkeen kaikki olivat kuitenkin sitä mieltä, että tässähän on ideaa”, Puurtinen muistelee.

Urakka pysyi aikataulussa Puurtisen mukaan osakkaat vakuuttuivat maalämmön edullisuudesta

lämmitysmuotona, mutta myös puhtaan energian merkitystä ja panosta ilmastonmuutoksen torjunnassa pidettiin tärkeänä. Yhtiökokouksen myönteisen päätöksen jälkeen energiahankkeen valmistelu pääsi täyteen vauhtiin. ”Suunnitteluvaiheessa oli tärkeää

mitoittaa oikein energiakentän koko ja sitä vastaavat laitteet. Kapasiteettia on oltava riittävästi, joten tämä on väärä paikka säästää.”

Hankkeen suunnittelijaksi taloyhtiö valitsi Niilo Tervo Group Oy:n ja energiakentän tekijäksi Rototec Oy:n.

Laitetoimitukset ja asennukset tilattiin Koja Oy:ltä.

Energiakaivojen poraus alkoi elokuussa 2017 ja laiteasennukset pian sen jälkeen. ”Urakka sujui hyvin aikataulussa.

11. joulukuuta pystyimme irrottamaan kiinteistön kaukolämmöstä.”

Asentajilla hieman ahdasta

As. Oy Soukanharju → Vuonna 1971 rakennettu 10-kerroksinen kerrostalo Espoon Soukassa → 120 asuntoa, asuntojen huoneistoala yhteensä 8 070 neliötä.

Lämmitettävät kuutiot 32 300. → Kokonaisenergiantarve 1 350–1 550 MWh/a ja lämmitysteho 600 kW. → Kaukolämpö joulukuuhun 2017 asti, siitä lähtien maalämpöjärjestelmä. → Lämpöhankkeen suunnittelu ja valvonta / Tervo Group Oy, energiakenttä/Rototec Oy, laitteisto ja asennukset/Koja Oy → Maalämpöjärjestelmän laitteet: 8 kpl 60 kW:n lämpöpumppua, Nibe F1345-60 kW 135 kW sähkökattila EP135 20 kpl keskimäärin 330 metristä energiakaivoa 4 kpl HiLTO-09-huippuimuria, teho 20–40 kW/kpl

Asunto-osakeyhtiö Soukanharjun uusi lämmitysjärjestelmä sisältää kahdeksan Niben maalämpöpumppua, joiden yhteisteho on 480 kilowattia. Hybridijärjestelmä sisältää myös katolle asennetut huippuimurit lämmön talteenotolla ja kesäajan viilennyksellä.

Viilennys toteutetaan yöaikaisella ilmanvaihdon tehostamisella. Kun ulkoilman lämpötila laskee iltaisin, lisätään ilmanvaihto haluttuun ilmamäärään, jolloin viileämpi ulkoilma pääsee virtaamaan tehostetusti huoneistoihin korvausilma-aukkojen ja avointen ikkunoiden kautta. Näin rakenteet viilenevät eli toimivat päiväaikaan viilennysakkuina.

Paketti sisältää lisäksi 300 kilowatin sähkökattilan, joka otetaan käyttöön, jos maalämpö ei riitä huippupakkasilla.

Tänä talvena sitä ei tarvittu.

Hakalan mukaan Soukanharju on toistaiseksi Kojan suurin taloyhtiölle tehty maalämpöhanke. ”Kyse on ollut haastavasta projek-

tista. Peruspaketin kasaamisen jälkeen aikaa menee vielä perussäätöjen tekemiseen”, Hakala toteaa.

Suurin haaste oli laiteasennusten tekeminen samaan aikaan kun kaukolämpöjärjestelmän varaajat ja lämmönvaihtimet olivat vielä paikoillaan. ”Kieltämättä hieman ahdasta oli, ja työvaiheet oli suunniteltava erityisen tarkkaan”, Hakala sanoo.

Varavoimala olisi tarvittu Irmeli Puurtisen mukaan hankkeen keskeinen opetus oli, että taloyhtiön kannattaa ottaa pihalleen öljyllä toimiva varavoimala lämmittämään patteriverkosto ja käyttövesi siirtymäaikana.

Kellariin sijoitetut maalämpölaitteet ja putkistot ovat aiheuttaneet jonkin verran melu- ja tärinäongelmia etenkin alimman kerroksen asuntoihin. Puurtisen mukaan suurin osa pulmista on kuitenkin ratkaistu. ”Uskon, että viimeisetkin ongelmat ratkeavat, kun lämmönkeruuputkien eristystä parannetaan rakennuksen sisällä.”

Puurtinen arvioi, että maalämpöjärjestelmän laitteet kolminkertaistavat taloyhtiön sähkön kulutuksen. Tätä varten oli hankittava uusi sähköliittymä ja -pääkeskus. ”Tästä tuli lisäkustannuksia, mutta toisaalta meillä on nyt hyvin kapasiteettia tuleviin tarpeisiin, vaikkapa sähköauton latauspisteitä varten. Tämä muutos olisi tullut vastaan joka tapauksessa kahden vuoden sisällä.”

Naapuritkin hankkivat maalämmön Soukkaan syntyi kertaheitolla kokonainen ekomäki, sillä myös kaksi naapuritaloyhtiötä kiinnostuivat maalämmöstä ja päättivät hankkia vastaavanlaiset järjestelmät samoilta toimittajilta. ”Säästimme tuhansia euroja, kun esimerkiksi energiakaivojen poraaminen voitiin tehdä peräkkäin tai jopa samanaikaisesti taloyhtiöissä”, Puurtinen sanoo.

←Joulukuussa käyttöön otettu maalämpöjärjestelmä on toiminut hienosti, kertoo Irmeli Puurtinen vierellään Kojan Pekka Hakala.

Yhteistyö naapureiden kanssa on ollut myös henkisesti tärkeää taloyhtiön vastuuhenkilöille. ”Olemme voineet vaihtaa kokemuksia ja tarjota vertaistukea toisillemme pulmatilanteissa.”

Puurtinen ei kerro maalämpöhankkeen euromääriä. Hän sanoo kuiten-

kin laskeneensa, että investointi maksaa itsensä takaisin seitsemässä vuodessa. ”Säästöt ovat siis huikeita. Ne turvaavat talon muut perusparannukset.

Olemme jo laskeneet hoitovastiketta, ensimmäistä kertaa taloyhtiön historiassa.”

1 | 18

LÄMPÖPUMPUT YLEISTYVÄT KERROSTALOISSAKIN Lämpöpumput yleistyvät kerrostaloissa, mutta taloyhtiöt tarvitsevat edelleen lisää tietoa maalämmön ja lämmön talteenoton taloudellisista säästöistä ja myönteisistä ympäristövaikutuksista.

Näin arvioi Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen. ”Energiateollisuus ry:n mukaan 180 kerrostaloyhtiötä sanoi kaukolämpösopimuksensa irti ja siirtyi lämpöpumppulämmitykseen viime vuonna”, Hirvonen sanoo.

Suomessa on myös kerrostaloja, joissa on otettu käyttöön maalämpö täydentämään kauko­lämpöjärjestelmää. Vieläkin yleisempää on asentaa kiinteistöihin poistoilman lämpöpumppuja. ”Yhteensä noin 500 suomalaista kerrostaloa on lähtenyt korvaamaan kaukolämpöä lämpöpumpuilla”, Hirvonen sanoo.

Potentiaalia riittää, sillä Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan noin 60 000 asuinkerros­ taloa.

1 | 18

”Yhteensä noin 500 suomalaista kerrostaloa on lähtenyt korvaamaan kaukolämpöä lämpöpumpuilla.”

KESÄT

ÖIHIN

HIrvosen mukaan taloyhtiöiltä puuttuu edelleen tietoa siitä, kuinka kannattavia lämpöpumppuinvestoinnit voivat olla. ”Sitäkään ei moni tiedä, että useilla paikkakunnilla kaukolämpö ei ole edes puhdasta tuotantoon käytetyn kivihiilen ja turpeen vuoksi.”

Myös taloyhtiöiden kankea päätöksentekojärjestelmä hidastaa uusien asioiden käyttöönottoa. ”Hallituksen jäsenet on valittu usein väkipakolla. Isännöitsijäkin pitää asiat mieluummin ennallaan, ettei tulisi ylimääräistä työtä. Asian edistäminen edellyttäisi lisäksi ison hankesuunnitelman läpivientiä yhtiökokouksessa ja osakkaiden motivoimista mukaan.”

SULPU pyrkii lisäämään tietoa lämpöpumppujen mahdollisuuksista muun muassa yhteistyössä Kiinteistöliiton kanssa. ”Tarvitsemme alalle myös lisää suunnittelijoita ja hankekoordinaattoreita edistämään projekteja.”

Refair Oy täyttää 25 vuotta Refairin tarina alkoi Aulis Hirvosen toukokuussa 1993 pojalleen Markulle soittamasta puhelusta.

Teksti: Markku Heinonen Kuva: Refair Oy

T

oukokuun lopussa 2018 tulee kuluneeksi neljännesvuosisata siitä, kun kylmäteknistä valmistusta ja tukkutoimintaa 1960-luvulta lähtien harjoittanut jäähdytysalan konkari, diplomi-insinööri Aulis Heinonen soitti puhelun LTO- ja lämpöpumpputuotekehitystä, -markkinointia, -myyntiä sekä tuolloin diplomityötä tehneelle pojalleen Markulle kysyen, perustetaanko uusi jäähdytystekniikan maahantuontija tukkuliike Suomeen. Kun vastaus oli myönteinen, varattiin tavaranhankintamatka, vietiin yrityksen perustamisdokumentit kaupparekisteriin ja vuokrattiin kotifaksi, jolla vanhalla kirjoituskoneella kirjoitetut tilaukset lähetettiin toimittajille. Toimitusosoitteena oli Helsinki, kun vielä ei ollut toimitiloja. Onneksi ne järjestyivät pian Pitäjänmäeltä, jonne perustettiin kesän 1993 aikana varasto ja toimisto, joissa yhtiö toimii edelleenkin. ↓ 25 vuodessa Refair Oy on kehittynyt kylmäalaan ja ilmastoinnin jäähdytykseen panostavaksi kasvavaksi ja kannattavaksi suomalaiseksi tukkuliikkeeksi.

Aluksi Aulis osti ja myi, Markku kun Refair Oy jatkaa kannattavaa kashuolehti muusta. Ensimmäiset asia- vuaan Markun johdossa. Aulik­sen pitkastilaukset saatiin jo ennen kuin yh- kä kokemus ja Markun nuoruuden into tiön nimi oli rekisteröity. Rahoituk- yhdistettynä molempien teknillis-kausen hankkiminen kesällä 1993 oli suu- palliseen taustaan ja osaamiseen loiri haaste Suomen talouden riutues- vat pohjan, jolla syntyi menestyksesa kaikkien aikojen notkahduksessa, käs ja elinvoimainen jäähdytystekniimutta pian sekin järjestyi. Hankittiin kan tarjoaja. Myöhemmin mukaan tuli tieto- ja kopiokone sekä taloushallin- Auliksen toinen poika Mikko, joka on tojärjestelmä, jotka tuolloin olivat erit- tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran Retäin kalliita. fairissa eri tehtävissä varastosta toiNoutomyynnistä tuli tärkeä osa yh- mitusjohtajaksi asti. Myös moni alan tiön toimintaa, mitä se on edelleenkin. merkittävä persoona sekä Markun Markun aiemmin itselleen ostamalla kaikki lapset ovat työskennelleet yhpakettiautolla tavaraa haettiin termi- tiössä. naaleista ja toimitettiin asiakkaille tai kotimaan jakeDynaamisuus ja huumori luun. Trukkia lainattiin naapurifirmasta, kun omaa ei leimasivat yhtiötä sen alussa, vielä ollut. Syksyllä 1993 käyeikä turha ryppyotsaisuus ole tiin silloisilla IKK-messuiledelleenkään vallalla. la Saksassa (nykyisin Chillventa) vankistamassa vanhoja ja luomassa uusia toimittajakontakteja.

Nykyisin Refair Oy on moderni kylYhtiön avajaisia vietettiin seuraava- mäalaan ja ilmastoinnin jäähdytykseen na keväänä 1994 FinnBuild-messuil- panostava kasvava ja kannattava suola, joilla valmistaja-, urakointi- ja huol- malainen tukkuliike, jonka kehityksen toliikeasiakkaat vierailivat runsaslu- kärkenä ovat energiansäästö ja ympäkuisena ja paikalla oli myös päämie- ristöystävällisyys sekä hiilidioksidi-, hiä – tuolloin luotiin vankat tulevaisuu- propaani- ja automaatioteknologia. den askelmerkit. Refair Oy:n historian aikana muun muassa kylmäaineet ja Refair Oy juhlii 25-vuotista taivaltaan tors-tekniikka ovat kehittyneet voimak- taina 24.05.2018 toimitilojensa yhteydessä kaasti. Yhtiö on ollut riittävän vahva osoitteessa Atomitie 1, 00370 Helsinki. kestääkseen ulkoiset ja sisäiset pai- Yhteystiedot: puhelin 09 565 7780, sales@ refair.fi, www.refair.fi. neet, jopa kriisitilanteet.

Dynaamisuus ja huumori leimasi- Kirjoittaja Markku Heinonen on Refair Oy:n vat yhtiötä sen alussa, eikä turha ryp- toimitusjohtaja. pyotsaisuus ole edelleenkään vallalla,

43 1 | 18

RATINASSA KYLMÄTEHON TARVE 6,5 MEGAWATTIA Juuri Tampereella avatussa Ratinan kauppa­ keskuksessa on jäähdytettävää ja lämmitettävää bruttoalaa noin 110 000 neliötä; tästä liike- ja palvelu­ tilan osuus on vajaa puolet eli noin 53 000 neliötä.

Erilaisia liikkeitä keskuksessa on noin 150.

Teksti ja kuvat: Matti Valli

44 1 | 18

→ Konehuonees­ sa on myös kaksi pienempää 1,6 megawatin ruuvi­ vedenjäähdytintä.

S

pondan rakennuttama ja omistama Ratinan kauppakeskus avattiin huhtikuussa ja se on lajissaan Tampereen suurin. Kiinteistön koneellinen kylmä tuotetaan kolmella Chillerin toimittamalla Trane-jäähdytyskoneella, joiden yhteinen jäähdytysteho on 6,5 megawattia.

Suurimman turbokompressorilla varustetutun vedenjäähdyttimen jäähdytysteho on 3,3 megawattia; painoakin koneella on yli 16 tonnia. Kahdella pienemmällä ruuvivedenjäähdyttimellä on kummallakin tehoa 1,6 megawattia. ”Vedenjäähdytyskoneissa käytettävä kylmäaine on R134a, jonka GWP-ar-

Ratinan kauppakeskus Chiller Oy:n toimittamat kylmäja ilmastointilaitteet: → Turbokompressorilla varuste­ tuttu Trane- vedenjäähdyskone, jäähdytysteho 3,3 megawattia. → Kaksi pienempää ruuviveden­ jäähdytintä, joiden kummankin teho on 1,6 megawattia. → Käytettävä kylmäaine on R134a. → Chillerin valmistama 250 kilo­ watin Chillquick Thermo -lämpö­ pumppu. → Runsas 700 kotimaista Box Vari -puhallinkonvektoria.

vo on alle 2 000, joten se on vielä hyvin käyttökelpoinen aine nykyisten päästörajoitusten mukaankin. Jäähdyttimille on sovittu erikoispitkät takuut. Chiller vastaa laitteiden huollosta ja ylläpidosta”, kertoo Chiller Oy:n Tampereen toimitusjohtaja Jan Söderström.

Järjestelmään kuuluu myös Chillerin valmistama 250 kilowatin lämpöpumppu, jota käytetään pumppaamaan teknisistä tiloista palaavasta lämmenneestä vedestä lämpöä käyttöveden lämmitykseen. ”Kylmäkoneiden ja lämpöpumpun lisäksi olemme toimittaneet yli 700 Chiller Oy:n valmistamaa kotimaista Box Vari -puhallinkonvektoria kerroksiin ja liiketiloihin”, Söderström sanoo.

Jäähdytettävää ja lämmitettävää bruttoalaa Ratinan keskuksessa on noin 110 000 neliötä; tästä liike- ja palvelutilan osuus on vajaa puolet eli noin 53 000 neliötä. Erilaisia liikkeitä keskuksessa on noin 150: veturiyrityksiä ovat muun muassa Zara, H&M, K-Supermarket ja Lidl.

↓AX-Suunnittelun Jani Kianta ja Chillerin Jan Söderström työmaalla.

Tilojen ahtaus hankaloitti suunnittelua ja asen­ nustöitä, mutta kaikesta selvittiin kunnialla.

Pieni tilavaraus Konehuone sijaitsee liikekeskuksen alimmassa kerroksessa. Esisuunnitteluvaiheessa kylmäjärjestelmille suunniteltiin melko pieni tilavaraus. Laitteet oli pakko mahduttaa annettuun tilaan. ”Rakennusteknisistä syistä jäähdytyskoneet asennettiin paikoilleen jo vuosi ennen liikekeskuksen valmistumista, asennuksesta vastasivat Chillerin omat miehet. Raskaiden koneiden nostaminen paikoilleen oli haastava urakka”, Söderström kertoo.

Asennuksen jälkeen konehuoneen päällä oleva katto valmistui ja koneet suojattiin, etteivät ne likaantuisi. Söderström arvelee, että toimittajan valinnassa tilaaja pani painoa sekä koneiden todennetulle luotettavuudelle että toimivalle huollolle. Tämän kokoluokan koneissa kilpailijoita on puolenkymmentä.

Keskuksessa kaupan kylmäjärjestelmät ovat aivan omat systeeminsä – kauppaliikkeet hankkivat itse omat koneensa ja kylmiönsä. Yhteistä on vain se, että useimmat kaupan kylmälaitteet lauhdutetaan samaan koskivesijärjestelmään.

timille ja käytetään joko jäähdytyskoneiden lauhduttamiseen tai vapaajäähdytykseen”, Kianta kuvaa.

Vesi kiertää nopeasti Kierrosta vesi palautuu takaisin suvantoon muutaman kymmenen sekunnin kuluttua. Paluuvesi on 4–12 astetta lämpimämpää kuin koskessa virtaava vesi, ja suodatettuna se on myös puhtaampaa. Paluuvesi ei vaikuta suvannossa virtaavan veden lämpötilaan. ”Sekunnissa vettä imetään täydellä teholla noin 160 litraa eli noin 0,2 kuutiota, samalla kun kosken virtaama on keskimäärin 71 kuutiota sekunnissa”, Kianta sanoo.

Veden ottoon ja lauhdeveden laskemiseen tarvittiin sekä vesialueen omistajan eli Tampereen kaupungin että ELY-keskuksen lupa. ELY-keskuksen luvassa todetaan, ettei vesilain mukaisia esteitä ratkaisulle ollut.

Koneet kytketty vapaajäähdytykseen Kylmäjärjestelmän suunnittelusta on vastannut AX-Suunnittelun Jani Kianta. Hän kertoo, että kauppakeskuksen yleisten tilojen viilennyksessä ja kylmäko”Jäähdytyskoneet neiden tuottaman lämmön lauhdutuksessa asennettiin hyödynnetään myös viepaikoilleen jo reisen Ratinan suvannon vettä. Selvitysten vuosi ennen mukaan vapaajäähdyliikekeskuksen tystä voidaan hyödyntää valmistumista.” aina juhannukseen asti.

Vapaajäähdytys ja konejäähdytys on kytketty sarjaan – konejäähdytystä käytetään, kun koskivesi on liian lämmintä vapajäähdytyksen hyödyntämiseksi. ”Vesi järjestelmään imetään pumpuilla suvannon pohjasta noin viiden metrin syvyydestä parimetrisen imusuodattimen kautta. Vesi pumpataan tehokkaiden suodattimien läpi konehuoneessa sijaitseville lämmönvaih-

Edut ja haitat Jani Kiannan mukaan tilaaja halusi tarkan selonteon vapaa- ja konejäähdytyksen yhdistämisestä. Perinteisessä mallissa rakennuksen katolle olisi tarvittu raskaat nesteenjäähdyttimet, joiden rakentaminen olisi merkinnyt aivan eri kokoluokkaa olevia rakennevaatimuksia. ”Toinen vaihtoehto jäähdytysjärjestelmäksi aina loppumetreille saakka oli Tampereen Sähkölaitoksen tarjoama ja tuottama kaukokylmä”, Kianta sanoo.

Eduksi katsottiin vapaajäähdytyksen pitkä käyttöaika. Haittapuolena toteutetussa järjestelmässä voidaan pitää koskiveden puhtauteen liittyvää epävarmuutta. Ratinan satamassa seilaavat laivat voivat nostattaa suvannossa mutapilviä, jotka ajautuvat kauppakeskuksen järjestelmään. ”Pahinta on humus, joka poistetaan puhdistettavilla mäntäsuodattimilla ja pesemällä lämmönvaihtimet säännöllisesti, mikä on nostanut ratkaisun hintaa”, Kianta laskee.

45 1 | 18

Cupori 221 Ref Tuumamittaiset Cupori 221 Ref jäähdytyslaadun kupariputket kestävät vähintään 80 baarin paineen ja ovat työmaalla taivutettavissa ja helposti työstettävissä. Cupori 221 Ref kupariputket soveltuvat erityisesti asennusputkiksi hiilidioksidia kylmäaineena käyttäviin kaupan kylmäjärjestelmiin.

cupori.com

uutiset

nimitykset

REFAIR OY Diplomi-insinööri Lila Hyvärinen on nimitetty myynti- ja markkinointitehtäviin 1.1.2018 alkaen.

Insinööri Joona Niemi on nimitetty myynti­ tehtäviin 1.11.2017 alkaen. Joonan päävastuualueina ovat kylmä- ja automaatio­järjestelmät, joista hän omaa kokemusta toimittuaan niiden parissa niin käyttöönotoissa kuin projektipuolella.

Paavon palkinto Esko Kaappolalle Kylmäalalla monin tavoin ansioituneelle DI Esko Kaappolalle on myönnetty Tampereen teknillisen yliopiston vuorineuvos Paavo V. Suomisen rahaston Paavon palkinto. Tunnustuksen arvo on 10 000 euroa ja se luovutettiin Kaappolalle 18.4. vuorineuvos Suomisen kotona Tampereella järjestetyssä tilaisuudessa. Tampereen teknillistä yliopistoa tilaisuudessa edusti TTY:n tukisäätiön toiminnanjohtaja Mira Toroi.

Palkinnon myöntämisen perusteena oli Esko Kaappolan pitkäai-

kainen ja monipuolinen toiminta kylmäalan kehittämiseksi. Kaikille kylmäalalla toimiville Kaappola on tuttu nimi vähintäänkin oppikirjojen kansista. Opetustyötä Kaappola on tehnyt mm. Teknillisellä korkeakoululla Espoossa, eri ammattikorkeakouluissa sekä kylmämestarien koulutuksen parissa useissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Vuosittain järjestettävillä Kylmätekniikan koulutuspäivillä Kaappola on luennoinut vuodesta 1988 alkaen lähes 30 kertaa.

Kuva: Dakota Lavento

Esko Kaappolan työ kylmäalan koulutuksen parissa on merkittävä.

46 1 | 18

OY COMBI COOL AB Combin henkilöstö on vahvistunut tänä vuonna kolmella uudella ihmisellä:

Siru Hyvärinen aloitti 2.1.2018. Hän toimii markkinoinnissa sekä myynnin tukena.

Uutena koordinaattorina aloitti 8.1.2018 Annina Halonen. Hänen vastuullaan ovat laskutus ja yrityksen sisäiset palvelut.

Myyntiä vahvistava Johan Brunila aloitti 5.2.2018 tuotepäällikkönä.

Hänen vastuullaan ovat muun muasa Trane-tuotteet.

Lisäksi ostaja Kirsi Isola on 1.2.2018 alkaen nimitetty ostopäälliköksi.

Kuva: Siru Hyvärinen, Annina Halonen, Kirsi Isola ja Johan Brunila.

BITZERIN OMISTAMA LUMIKKO TECHNOLOGIES OY SIIRTYY KIINALAISEN SONGZIN OMISTUKSEEN Kiinalainen Songz Automobile Air Conditioning Co., Ltd. ostaa Lumikko Technologies Oy:n liiketoiminnan. Lumikko on ollut osa Bitzer-konsernia vuodesta 2012 ja on erikoistunut kuorma-autojen ja perävaunujen lämmönsäätöjärjestelmien kehittämiseen ja valmistukseen. Tulevaisuudessa Lumikko tulee olemaan osa Songzia, joka on Bitzerin pitkäaikainen yhteistyökumppani Kiinassa.

Songz on Kiinan markkinajohtaja bussi-ilmastoinneissa, ja se on tehnyt tiivistä yhteistyötä Bitzerin kanssa lähes 20 vuoden ajan.

Bitzer ja Songz allekirjoittivat joulukuussa sopimuksen Lumikon liiketoiminnan ostamisesta ja heti

kun Kiinan kansantasavallan viranomaiset ovat antaneet kaikki tarvittavat hyväksynnät, Lumikko siirtyy kokonaan Songzin omistukseen. Osapuolet ovat sopineet, että ne eivät julkista transaktion yksityiskohtia. Lumikko Technologiesin hankinnan myötä Songz tulee jalkautumaan Euroopan markkinoille. ”Tämä liiketoimintaratkaisu on strategisesti tärkeä kaikille kolmelle yritykselle, ja se tarjoaa suuren tilaisuuden luoda globaali toimija kuorma-autojen ja perävaunujen lämmönsäätölaitteita valmistavien yrityksien alalle”, sanoo Bitzerin myynti- ja markkinointijohtaja Gianni Parlanti.

UUSIA JULKAISUJA Pysy mukana kehityksessä: Lopeta R404A / R507A käyttö!

tyksessä: Pysy mukana kehi Lopeta 07A:n R-404A / R-5 käyttäminen!

R-404A

R-507A

Kylmäalan eurooppalaiset keskusjärjestöt ovat yhdessä laatineet esitteen tarpeesta lopettaa R404A:n ja R507A:n käyttäminen mahdollisimman pian. Tarve johtuu EU:n F-kaasuasetuksen asettamista kielloista ja rajoituksista. Esitteessä on esitetty lyhyesti, mitä vaihtoehtoja R404A:lle ja R507A:lle on tarjolla tällä hetkellä ja mitä kylmälaitteita ja -laitoksia asetuksen vaatimukset koskee. Suomenkielinen versio ilmestyy kevään aikana, joten seuraa tilannetta nettisivuillamme www.skll.fi.

Syttyvät kylmäaineet. Kylmäalan ammattilaisille sekä asentajille, jotka työskentelevät syttyvien kylmäaineiden parissa.

Tekijä: Stig Rath Julkaisussa käsitellään syttyviä kylmäaineita sekä niiden turvallista käyttöä asennus- ja huoltotöissä. Esitystapa on käytännönläheinen, joten julkaisu soveltuu erinomaisesti kylmäasentajille ja syttyvien kylmäaineiden käsittelyn koulutukseen. Julkaisun on tehnyt norjalainen Stig Rath, joka on julkaissut kylmäalan oppikirjoja. Suomenkielinen käännös ilmestyy kevään aikana. Julkaisu on tilattavissa Suomen Kylmäyhdistyksen nettikaupasta osoitteessa www.kylmayhdistys.com.

VARAA MAINOSPAIKKASI JO NYT!

2 | 2018

KYLMÄEXTRA ILMESTYY SEURAAVAN KERRAN LOKAKUUSSA 2018 Katso mediatiedot osoitteesta www.skll.fi ja ota yhteyttä saara.kerttula@skll.fi tai puh. 09 7591166.

47 1 | 18

DATA VIIHTYY VIILEÄSSÄ Pilvipalveluja pyörittävä datakeskus tarvitsee tehokkaan jäähdytyksen, jotta herkät it-laitteet pysyvät toiminnassa.

Telia rakensi Suomen suurimman avoimen datakeskuksen, jossa jäähdytyksen lähtökohdat ovat luotettavuus ja energiatehokkuus.

Teksti: Matti Remes Kuvat: Matti Remes, Telia

S 48 1 | 18

uomen suurin kaikille yrityksille avoin datakeskus on viimeistä silausta vaille valmis Helsingin Pitäjänmäessä. Teleoperaattori Telian jättihankkeen koosta kertoo se, että kesän kynnyksellä käynnistyvään keskukseen mahtuu 200 000 palvelinta ja 5 000 palvelinkaappia.

Telia Helsinki Data Centerin lopullinen kapasiteetti eli it-laitteiden maksimiteho on 24 megawattia. Monessa Suomessa sijaitsevassa avoimessa datakeskuksessa kapasiteetti on vain muutamia megawatteja.

Telian datakeskuksen cooling manager Åke Stenberg huomauttaa, että runsaasti lämpöä tuottavat it-laitteet tarvitsevat järeän jäähdytysjärjestelmän. ”24 megawatin lämpökuorma vastaa sitä, että konesalissa olisi samaan aikaan päällä 4 000 omakotitalon sähkökiuasta”, Stenberg suhteuttaa.

Tarkasti kohdennettua jäähdytystä Stenberg sanoo, että Telian datakeskuksen jäähdytyksen järjestämisessä on kaksi asiaa yli muiden: luotettavuus ja energiatehokkuus.

Konesalien energiatehokkaassa jäähdytyksessä on oleellista, että viileä ilma ohjataan mahdollisimman tarkasti sinne, missä lämpöä syntyy eli palvelinkaappeihin. Lisäksi on tär-

keää, ettei palvelimille ohjattava kylmä ilma sekoitu laitteiden tuottaman lämmön kanssa.

Telian datakeskuksen jäähdytysjärjestelmässä vakioilmastointikoneet puhaltavat viilennettyä ilmaa ensin konesalin korotetun lattian alle. Niin sanottuja kylmäkäytäviä pitkin viileä ilma kulkee palvelinkaappirivien välistä ja edelleen palvelinkaappien läpi.

Matkalla lämmennyt ilma palaa takaisin vakioilmastointikoneelle lämminkäytäviä pitkin.

Telian datakeskuksessa viileän ilman tuottamiseen hyödynnetään ulkoilmaa, josta viileys siirretään sisätiloihin jäähdytysverkostossa kiertävän veden välityksellä lämmönsiirtimien ja vakioilmastointikoneiden kautta konesaliin.

Talteen otetusta lämmöstä kaukolämpöä

kaksi oli, että lähistöllä on paljon kohteita, jossa lämpöä voidaan hyödyntää.

Datakeskuksen tuottamalla lämmöllä pystytään lämmittämään esimerkiksi jopa 20 000 kerrostalohuoneistoa.”

Stenberg sanoo, että datakeskuksessa kaiken tekniikan valintakriteerinä ovat olleet kansainväliset energiatehokkuusvaatimukset. Tämä pätee myös jäähdytysjärjestelmään.

Telia on hakenut keskukselle LEEDja CEEDA-ympäristösertifikaatteja, joiden saamiseksi rakennuksen tulee täyttää tiukat vähimmäisvaatimukset esimerkiksi energian- ja vedenkulutukseen sekä käytettyihin materiaaleihin ja laitteisiin liittyvissä asioissa. ”Tavoitteemme on saada korkeammat pisteet kuin yksikään muu datakeskus on vielä maailmassa saanut.

Yhä useammalle kotimaiselle ja kansainväliselle asiakkaalle ympäristöasioiden mallikas hoitaminen on entistä tärkeämpi asia.”

Luotettavuus kaikki kaikessa Myös luotettavuus on Stenbergin mukaan äärimmäisen tärkeää konesalien jäähdytyksessä. Katkoksia ei saa tulla, sillä silloin salin lämpötila lähtisi nousemaan todella nopeasti. Se taas lisäisi it-laitteiden vikaherkkyyttä.

Toimintavarmuutta lisää se, että jäähdytysjärjestelmän kaikki osat on kahdennettu. Eli jos jokin osa menee rikki, toinen vastaava korvaa sen ja turvaa siten häiriöttömän toiminnan.

Datakeskukset ovat vaativia jäähdytyskohteita myös siksi, että järjestelmää ei voi ottaa hetkeksikään pois käytöstä laitteiden huollon ajaksi.

Olennainen osa datakeskuksen jäähdytysjärjestelmän energiatehokkuutta on konesalissa syntyvän ylijäämälämmön talteenotto. Se tehdään lämpöpumppujen avulla.

Datakeskuksen toimistotilojen lämmityksen ohella lämpöä riittää myytäväksi myös ”Datakeskuksen tuottamalla Fortumin kaukolämpölämmöllä pystytään verkkoon. ”Yksi syy Pitäjän- lämmittämään esimerkiksi mäen valintaan datakeskuksen sijoituspai- jopa 20 000 kerrostalohuoneistoa.”

”Eri puolilla maailmaa palveluja käyttävät asiakkaat edellyttävät kaiken toimivan 24 tuntia vuoden jokaisena päivänä. Siksi jäähdytysjärjestelmä on suunniteltu niin, että jokainen komponentti voidaan huoltaa ilman häiriöitä järjestelmään.”

Käytännössä asia on toteutettu jäähdytyksen modulaarisella rakenteella. Yksi moduuli voidaan ottaa tarvittaessa huoltoon ilman että koko järjestelmää tarvitsee pysäyttää.

Hänen mukaansa Suomesta löytyy entistä parempaa osaamista datakeskusten suunnittelussa ja rakentamisessa. Tämä pätee myös konesalien jäähdytysjärjestelmiin. ”Rinta rottingilla voi sanoa, että meillä osataan rakentaa tällaisia järjestelmiä. Telian datakeskus on tästä hyvä esimerkki. Siinä on käytetty paljon suomalaista osaamista”, Puroviita toteaa.

Konesalien määrä kasvaa

Jäähdytykseen monta vaihtoehtoa

Uusien konesalien määrä kasvaa Suomessa vauhdilla, kun palvelut siirtyvät pilveen ja yritykset ulkoistavat palvelimiaan isoihin datakeskuksiin.

Ramboll Finlandin datakeskusten erikoisasiantuntija Timo Puroviita sanoo, että Suomesta on tullut kiinnostava maa myös kansainvälisille konesaliyrityksille. Niitä houkuttelevat muun muassa vakaat olot ja kylmän ilmaston tuomat säästöt jäähdytyskuluissa.

Puroviita sanoo, että datakeskusten konesalien jäähdytykseen on tarjolla useita vaihtoehtoja. Järjestelmät voi jakaa karkeasti kahteen osaan. Vesijäähdytteisissä järjestelmissä jäähdytyslaitteet sijoitetaan palvelinkaappirivien sekaan tai vakioilmastointikoneilla laitesalin reunoille.

Toinen tapa on järjestää konesaliin ilmajäähdytys, jossa hyödynnetään ulkoilmaa jäähdyttämään palvelinkaap-

pirivistöjä. Kylmä- ja kuumakäytäväratkaisut käyvät hyvin molempiin järjestelmiin.

Puroviita huomauttaa, että kone­ salin tärkeimpiä arvoja on nykyisin vihreys. ”Entistä useammat konesalipalveluja hankkivat yritykset edellyttävät, että esimerkiksi energiatehokkuuteen liittyvät asiat ovat kunnossa. Energian säästämisellä on myös iso taloudellinen merkitys konesaliyrityksille.”

Puroviidan mukaan datakeskusten jäähdytyksen energiatehokkuutta voidaan parantaa monin eri tavoin.

Yksi tärkeimmistä keinoista on, ettei konesaleja viilennetä liikaa. ”Salin lämpötilan nostaminen muutamalla asteella esimerkiksi 25–

49 ↓ Kesän kynnyksellä käynnistyvään Telia Helsinki Data Centeriin mahtuu 200 000 palvelinta ja 5 000 palvelinkaappia ja sen lopullinen kapasiteetti eli it-laitteiden maksimiteho on 24 megawattia.

1 | 18

27 celsiusasteeseen ei vielä vaaranna laitteiden käyttövarmuutta, mutta energiaa säästyy kuitenkin merkittävästi.”

Suomi edelläkävijä kaukolämmössä Energiatehokkuuden maksimointi on kääntänyt huomion myös konesalilaitteiden tuottaman hukkalämmön hyödyntämiseen. Lämmön talteenotto voidaan toteuttaa esimerkiksi lämpöpumpuilla tai lämmönvaihtimilla.

Lämpöä hyödynnetään usein datakeskuksen toimistotilojen ja käyttöveden lämmitykseen. Suomi on edelläkävijä ylijäämälämmön hyödyntämisessä myös kaukolämmön tuotantoon. Telian datakeskus on tästä hyvä esimerkki.

Puroviita sanoo, että datakeskuksissa lämpöä syntyy tasaisesti. Ennen kaukolämpöverkkoon siirtämistä yleensä 35–45 celsiusasteen lämpö on kuitenkin nostettava vähintään 65–75

asteeseen. Tämä tehdään yleensä lämpöpumppujen avulla. ”Nykyisin lämpöpumpuilla voidaan tuottaa jopa 110-asteista lämpöä, jolloin se kelpaa suoraan kaukolämpöverkkoon”, Puroviita toteaa.

↑ Cooling manager Åke Stenberg kertoo, että yksi syy Pitäjänmäen valintaan datakeskuksen sijoituspaikaksi oli, että lähistöllä on paljon kohteita, jossa lämpöä voidaan hyödyntää.

50 1 | 18

CRYOGIAM Kaikki

ulkoyksiköt

REFAIRISTA komponentit

Uuden sukupolven Cryogiam Ecodesign ulkoyksiköt ovat saapuneet Refairiin.

Laitteet ovat monikäyttöisiä, hiljaisia, kestäviä ja varusteltu pohjoisen vaativiin olosuhteisiin.

Ulkoyksiköissä on termostaattiohjattu Pallosulkuventtiilit

120 bar kampikammion ja eristetyn varaajan

lämmitysvastus, kytkentäkotelo pääkytkimellä, ulospäin näkyvä nestelasi, portaaton puhallinnopeussäätö, takaiskuventtiili lauhduttimen ja varaajan

Tuotevalikoimastamme löytyy laaja ja laadukas valikoima hiilidioksidiputkistokomponentteja!

Mitoitamme hiilidioksidikaasunjäähdyttimet ja -höyrystimet sekä muut CO2-tuotteet kuhunkin kohteeseen optimoidusti.

Refair1,Oy | Atomitie 1, 00370 Helsinki Refair Oy | Atomitie 00370 Helsinki puh.

09 565 7780 | sales@refair.fi puh. 09 565 7780 | sales@refair.fi | www.refair.fi | www.refair.fi

Kupariputket

välillä, säädettävä kaksoispressostaatti, 80 bar potentiovapaa hälytyskärki, isommissa kylmäja pakkaspuolen laitteissa öljynerotin sekä suuremmissa pakkasyksiköissä pisaranerotin.

Kupariosat Asentamisen ja huoltamisen helppouteen on

120 bar

kiinnitetty erityistä huomioita.

ILMOITUS

Alfa Lavalilta luotettavaa suorituskykyä Eurovent-sertifiointi

Eurovent on Euroopan sisäilmaston (LVI), kylmätekniikan ja prosessijäähdytyksen yhdistys, joka on käynnistänyt sertifiointiohjelmia luodakseen yhteisiä perusteita tuotteiden arviointiin EN-standardien vaatimuksien täyttämiseksi ja alan toimintaedellytysten tasapuolistamiseksi. Alfa Laval osallistuu Euroventin höyrystimien, ilmajäähdytteisten lauhduttimien ja liuosjäähdyttimien Certify All -ohjelmiin.

Euroventin Certify All -ohjelmaan osallistuvien valmistajien on esitettävä kattava luettelo lämmönvaihtimistaan vaadittavilla suorituskykytiedoilla. Eurovent arvioi kyseiset tiedot ja ennalta määritetty määrä laitteita valitaan riippumattomien laboratorioiden testattavaksi. Jos testitulokset ovat sovellettavien standardien mukaisia, kaikki mallit/mallistot lisätään Eurovent-sertifiointien verkkohakemistoon.

Tuotteissa ja julkaisuissa käytettävä Eurovent Certify All -merkintä takaa, että tuotteille on suoritettu riippumaton tarkastus. Arvioitavat tiedot ovat: • • • • • •

Teho (nestejäähdyttimissä käytetään vettä) Puhaltimien ottoteho Energiasuhde ja energialuokka Ilmamäärä Painehäviö nestejäähdyttimissä Äänen painetaso lauhduttimissa ja nestejäähdyttimissä

Eurovent-sertifiointia sovelletaan kaikkiin Alfa Lavalin tuotteisiin, jotka kuuluvat lämmönvaihdinohjelman piiriin. http://www.eurovent-certification.com/

Alfa Laval on yksi harvoista ilmalämmönvaihtimien valmistajista, joilla on itsellään tämän tason testausmahdollisuudet.

Alfa Lavalin lämmönvaihdinten tutkimus- ja kehityslaboratorio Vuonna 2014 rakennetussa uudessa laboratoriossamme toteutamme laajoja testiohjelmia kaikille tuotemallistoillemme ja voimme kehittää tuotteista tehokkaampia. Ilmajäähdyttimet testataan standardin EN 328, lauhduttimet standardin EN 327 ja nestejäähdyttimet standardin EN 1048 mukaisesti täyttäen kaikki EN-testausmenettelyjen vaatimukset. Testien lämpötila-alue on -40°C...+40°C.

51 Alfa Laval Alfa-V neste- ja kaasunjäähdyttimien tuotesarja teollisuuskohteisiin

Laboratorio koostuu kalorimetrisestä kaapista suuren lämmönvaihtokapasiteetin jäähdyttimiä (jopa 50 kW), lauhduttimia ja nestejäähdyttimiä (jopa 80 kW) varten sekä tasapainotetusta kalorimetristä pienemmille jäähdyttimille (<10 kW).

Kahden koepenkin ansiosta voimme testata HFC-kylmäaineet (kuten R404A ja R507A), HFO ja sekoitukset (kuten R448A) sekä nyt uutena myös hiilidioksidi. Toinen koepenkki on suunniteltu erityisesti hiilidioksidiyksikköjen (sekä ilmaettä kaasujäähdyttimien) testaamiseen. Tehon mittauksessa hiilidioksidilla päästään aina 120 bar paineeseen asti Laboratoriossa voidaan myös testata höyrystimien sulatusjärjestelmiä (myös vesisulatus) ja yleisiä ilmavirtaustestejä ilman jakautumisen ja standardin EN 13487 mukaisen äänitehon tarkistamiseksi.

Alfa Lavalin jäähdytysratkaisuista lisätietoja voit pyytää: puh. (09) 804 041 tai info.fi@alfalaval.com

1 | 18

Kylmää koko Suomeen

Tuotevalikoimaamme kuuluvat laadukkaat ilmastoinnin jäähdytys­ laitteet, ilmalämpöpumput, kylmälaitoskomponentit, kylmä­ aineet sekä kylmä­, sähkö­ ja lvi­asennustarvikkeet.

www.onninen.fi

MaailMan johtavalta valMiStajalta ratKaiSut jÄÄhdYTYKseeN ja LÄMMITYKseeN. 52 1 | 18

KaTTava varasTo­ vaLIKoIMa!

V5X VRF

Midea MiSSion -ilMaläMpöpuMppuSarja • Neljä teholuokkaa: 9, 12, 18 ja 24 • SCoP 4,2 W/W • eNergialuokka a + /a ++ • hiljaiNeN

KYLMÄMYYNNIN asIaNTuNTIjaMMe palvelevat

0204 85 2121