Issuu

1/2017 KYLMÄTEKNIIKKA – ILMASTOINNIN JÄÄHDYTYS – LÄMPÖPUMPUT

”Entistäkin suurempi” 50 vuotta sitten ensimmäistä kertaa järjestetty EuroShop löi jälleen ennätyksiä niin kävijämäärän kuin näyttelyalueen suhteen. Sivu 6.

ECOLINE VARIPACK

Bitzer ÄLYKÄSTÄ YHTEENSOPIVUUTTA. RÄÄTÄLÖITÄVISSÄ MONENLAISIIN KÄYTTÖKOHTEISIIN.

Älykäs ratkaisu BITZER-mäntäkompressoreille: Räätälöidyt VARIPACKtaajuusmuuttajat takaavat ECOLINE-kompressoreiden tehon optimoinnin käyttökohteen mukaan. Pyörimisnopeutta säätämällä VARIPACK alentaa niin energiankulutusta kuin käyttökustannuksiakin. Erityisesti tätä varten suunnitellun ohjelman, sekä BITZER BEST-ohjelmiston avulla käyttöönotto ja käyttö sujuvat helposti. Lisäetuna: VARIPACK-taajuusmuuttajat voidaan valita niin olemassa oleviin, kuin uusiinkin laitteistoihin nopeasti ja helposti BITZER-valintaohjelman avulla. Lisätietoja saat osoitteesta www.intelligent-compressors.com

Sisällys 5

Pääkirjoitus

Aiempaakin suurempi EuroShop

ANSA valvoo kaupankylmää

Parempaa energiatehokkuutta uusilla kylmäaineilla

Hyviä tuloksia energiatehokkuussopimuksella

Kylmälaitteiden ja lämpöpumppujen vuototarkastukset

F-kaasuihin perustuvien kylmälaitosten haltijan muistilista

SKLL:n JÄSENYRITYSTEN YHTEYSTIEDOT

Bittiguru muuttaa datakeskuksensa hukkalämmön rahaksi

Lämpöpumppuala on merkittävä uusiutuvan energian tuottaja

Sisäympäristöllä suora yhteys työn tuottavuuteen

Kylmätekniikan Koulutuspäivät kutsuivat Korpilammelle

Viileää kerrostaloasuntoihin

Uutiset

Hillotehdas modernisoi jäähdytysprosessinsa

Uusiin asemiin

Kylmäextra

PÄÄTOIMITTAJA Petri Hannula, petri.hannula(a)skll.fi

ULKOASU Jarkko Narvanne

JULKAISIJA Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki Puhelin 09 759 1166

TOIMITUSSIHTEERI Saara Kerttula, saara.kerttula(a)skll.fi

KANSIKUVA Messe Düsseldorf, Constanze Tillmann

TOIMITUSNEUVOSTO Matti Eerikäinen, Saara Kerttula, Juha Koskikuru, Petri Hannula, Matti Jokela, Jyrki Lindholm, Timo Linjala, Arto Majuri, Altti Seinelä (pj.) ja Vesa Tamminen.

PAINOPAIKKA Forssa Print

Kylmäalan julkaisu alalta asiakkaille

ISSN 0783-2222 (Painettu) ISSN 2341-6459 (Verkkojulkaisu)

PAINOSMÄÄRÄ 14 000 kpl

ILMOITUKSET JA OSOITTEET Saara Kerttula saara.kerttula(a)skll.fi Puhelin 050 377 9923 Reklamaatiot kirjallisesti 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan.

Luotettavaa jäähdytystä. Edullista lisäarvoa. Esittelemme asennusvalmiin, ulkoasenteisen WINTSYS® lauhdutinyksikön, joka sisältää kaikkien tunteman Tecumseh:in luotettavuuden. EcoDesign yhteensopiva WINTSYS® tarjoaa korkean hyötysuhteen luotettavan suorituskyvyn säänkestävässä kotelossa.

WINTSYS® mallisarja on suunniteltu kaupallisiin matalan- ja keskilämpötilan jäähdytyssovelluksiin R452A, R449A ja R513A* kylmäaineille. WINTSYS® on laite johon voit luottaa kaikissa olosuhteissa.

Ahlsell

* Noudata aina Tecumseh:in teknistä ohjeistusta näitä kylmäaineita käyttäessäsi.

Edullista luotettavuutta

Puhelin: 020 584 5800 Email: etunimi.sukunimi@ahlsell.fi

Täydellisesti varustellut valmiit koneikkopaketit

Pääkirjoitus

F-kaasujen markkinat ja ammatillinen koulutus Kylmäaineena käytettävien F-kaasujen markkinat ovat muuttumassa pysyvästi, kun tiettyjen kylmäaineiden saatavuus heikkenee ja hinta nousee. Ammatillisen koulutuksen uudistus puolestaan on tuomassa uusia haasteita, kun kylmäalalle valmistuvien ammattilaisten osaaminen muuttuu.

F-kaasujen markkinat muuttuvat Uuden F-kaasuasetuksen vaikutukset alkavat näkyä kylmäalalla. Jos ei viikoittain, niin ainakin kuukausittain saamme kuulla hinnankorotuksista. Esimerkiksi R404A:n hinta on kaksinkertaistunut viime kesästä. Lisäksi eräs suurista kylmäainevalmistajista on jo ilmoittanut, ettei se tuo enää vuonna 2018 R404A:ta EU:n markkinoille. Myös muiden korkean ilmastonlämmitysvaikutuksen, niin sanotun GWP-arvon, omaavien kylmäaineiden saatavuus tullee heikkenemään lähivuosina. Tilanne on EU:n ilmastonmuutoksen rajoittamiseen tähtäävien tavoitteiden mukainen. Kun uutta korkean GWP-arvon omaavaa kylmäainetta ei tule enää markkinoille, on käytettävä talteen otettua, kierrätettyä tai regeneroitua kylmäainetta. Suomen ja samalla myös Pohjoismaiden ensimmäiselle kylmäaineiden regenerointilaitokselle myönnettiin toimintaan tarvittava ympäristölupa tänä keväänä. Tässä suhteessa suomalainen kylmäala on todellinen edelläkävijä ja esikuva. Uusia alhaisemman GWP-arvon kylmäaineita ja -seoksia on tullut ja tulee lisää. Näiden soveltuvuutta eri käyttökohteissa tutkitaan parhaillaan.

että kaikilla osaajilla olisi hyvä ja laaja tietämys kylmätekniikasta. Sen lisäksi heidän tulisi pystyä tekemään esimerkiksi perusmitoitusta ja tarjouksia valmiista osakokoonpanosta sekä sähkösuunnittelua. Uudistuksen myötä tutkinnot kuuluisivat talotekniikan kokonaisuuden alle, jonne kuuluvat myös esimerkiksi nuohoojan, putkiasentajan ja ilmanvaihtoasentajan ammattitutkinnot. Suurin huolenaihe on, että kylmäasentajan ja kylmämestarin tutkintojen sisältöjä täytyisi kaventaa, jotta niistä saataisiin saman laajuinen muiden ammattitutkintojen kanssa. Tämän seurauksena vastavalmistunut kylmäasentaja tai kylmämestari ei olisi välttämättä riittävillä taidoilla varustettu työelämää varten, vaan joutuisi kouluttautumaan lisää täyttääkseen työmailla eteen tulevat vaatimukset. Esimerkiksi kylmämestarin tutkinnossa on kaksi pakollista tutkinnon osaa ja viisi valinnaista osaa, joista valitaan vain yksi. Tämä yksi valinnainen osa määrittelee mestarin osaamisalan, mikä ei tule riittä mään käytännön työssä. Kun on suorittanut kylmämestarin tutkinnon yhdeltä osaamisalalta, tulisi vielä erikseen suorittaa jokin toisen valinnaisen tutkinnon osa toiselta osaamisalalta.

Kylmäalan ammatillinen koulutus uhkaa heikentyä Ammatillisen koulutuksen uudistus etenee, mutta tämä ei välttämättä palvele kylmäalaa toivotulla tavalla. Nykyiset kylmäasentajan ammattitutkinto ja kylmämestarin erikoisammattitutkinto soveltuvat hyvin työelämään. Kylmäalalla perusvaatimuksena on,

ALTTI SEINELÄ Hallituksen puheenjohtaja Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Kylmäextra 2017

TEKSTI: PETRI HANNULA

KUVAT: PETRI HANNULA JA EUROSHOP

Aiempaakin suurempi EuroShop Ensimmäisen EuroShopin järjestämisestä Saksan Düsseldorfissa tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Juhlavuotensa kunniaksi maailman mittakaavassakin isoimmaksi vähittäiskauppa-alan tapahtumaksi kasvanut näyttely löi jälleen ennätyksiä niin näyttelyalueensa (127 000 m²) kuin kävijämääränsäkin (113 000) suhteen. Kylmäalan näkökulmasta tapahtuma vahvisti tuttua trendiä – kaupan kylmä suuntaa vahvasti kohti luonnollisia kylmäaineita.

oka kolmas vuosi järjestettävä EuroShop jakaantui tänä vuonna seitsemän teeman alle, joille jokaiselle oli varattu omia hallejaan. Kylmätekniikka ja siihen läheisemmin liittyvät asiat oli keskitetty kolmeen halliin, joissa niissäkin tilaa oli yksiä suurmessuja

Kylmäextra 2017

vastaavasti. EuroShopin kohderyhmää ovat erityisesti kauppojen omistajat ja kauppaketjujen päättäjät, mutta antia riitti varmasti myös eri toimialoja edustaneille asiantuntijoille – kuten runsaslukuiselle joukolle suomalaisia kylmäalan toimijoita.

Eurooppa tien näyttäjänä Maailman mitassakin johtava tapahtuma soveltuu kylmätekniikankin puolesta sikäli hyvin Euroopassa järjestettäväksi, että uusitun F-kaasulainsäädäntönsä ansiosta Eurooppa toimii tiennäyttäjänä muulle maailmalle myös siirryttäessä kohti entistä ympäristöystävällisempiä kylmäaineita. Muu maailma tulee kuitenkin varmuudella perässä – siitä pitävät huolen jo pelkästään saadut näytöt uusien ratkaisujen eduista. Viimeisen vahvistuksen kylmäaineiden globaali kehityssuunta sai Montrealin pöytäkirjan allekirjoittajamaiden vuoden 2016 lokakuussa Kigalissa sopimassa ratkaisussa, jossa F-kaasujen käytön ja päästöjen vähentäminen sisällytettiin osaksi Montrealin pöytäkirjaa.

mään vaihtoehtoisia teknologioita kotimarkkinoilleen ennen globaalin kysynnän avautumista. EuroShop antoi vahvoja viitteitä siitä, että ainakin osin näin on myös tapahtumassa. Jo aiemminkin esimerkiksi hiili-

Kigalissa Montrealin pöytäkirjan 197 osapuolivaltiota sopivat HFC-aineiden käytön rajoituksista, jotka alkavat kaikissa kehittyneissä teollisuusmaissa viimeistään vuonna 2019 (−10 %). Tämän jälkeen vähennykset näissä maissa jatkuvat portaittain vuoteen 2036, johon mennessä tavoitteena on 85 % vähennys HFC-aineiden CO2-ekvivalenttitonneissa lasketussa käytössä. Kehitysmaissa vastaava kehitys tulee tapahtumaan hieman alueista riippuen noin kymmenen vuoden viiveellä suhteessa teollisuusmaihin. EU:n yhtenä tärkeänä tavoitteena F-kaasuasetusta laatiessaan oli tarjota omalle teollisuudelleen mahdollisuutta etulyöntiasemaan sen päästessä kehittä-

Green & Coolin perustajan Micael Antonssonin (oik.) ja Väinö Jaakon tiet kohtasivat ensimmäisen kerran Kylmäyhdistyksen koulutuspäivillä v. 2007, joilla Antonsson oli luennoimassa CO2laitosten rakentamisessa saaduista kokemuksistaan. Vuonna 2009 Väinö Jaako oli toteuttamassa Suomen ensimmäistä transkriittistä CO2-järjestelmää – Green & Coolin toteuttamilla koneikolla. Jaako korostaa Kylmätekniikan koulutuspäivien merkitystä uusien ratkaisujen löytämisessä. Luentojen lisäksi tärkeitä tiedon lähteitä ovat monet koulutuspäivillä käytävät keskustelut.

Erilaisia kylmäkalusteita oli osastoilla esillä kaikenlaiseen makuun ja kaikenkokoisille kukkaroille.

Bitzerin Ralf Gaspar oli EuroShopissa esittelemässä kompressoriuutuuksia. Hän korosti komponenttitason merkitystä CO2laitosten energiatehokkuutta kehitettäessä. Hän myös peräänkuulutti yksinkertaisia laitosratkaisuja, jotta mahdollisimman moni huoltomies osaa laitosten kanssa toimia.

Kylmäextra 2017

dioksidin käyttöön kylmäaineena perustuvien järjestelmien toteuttamiseen on toki jo herätty muuallakin. Vahva osoitus niitä kohtaan tunnetusta kiinnostuksesta ovat myös jo muutama vuosi sitten tapahtuneet amerikkalaisyritysten investoinnit kahteen merkittävään pohjoismaiseen transkriittisiä CO2-järjestelmiä kehittäneeseen yritykseen (Advansor ja Green & Cool).

osoitti tämänkin haasteen jo tulleen selätetyksi. Keinoina tässä ovat olleet – paitsi kompressorien ja muiden komponenttien kehitys – myös erilaiset kytkentäsovellutukset. Useimmiten käytettyjä ratkaisuja ovat olleet ns. rinnakkainen puristus sekä erilaiset ejektoriratkaisut, joille yhteistä on tavoite saada osa laitoksesta toimimaan korkeammalla höyrystymislämpötilalla ja sitä kautta parantaa sen hyötysuhdetta.

Hiilidioksidi laajentaa reviiriään

Ratkaisujaan CO2-laitosten hyötysuhteiden parantamiseksi esittelivät lähes kaikki koneikkovalmistajat, mutta myös komponentti- ja ohjausjärjestelmätoimittajat kuten Carel ja Danfoss. Komponenttivalmistajien vahvan tuotekehityspanoksen ansiosta uusi teknologia voi kaikista nopeimmin levitä myös Euroopan ulkopuolelle.

Hiilidioksidin voittokulku Keski- ja Pohjois-Euroopassa alkoi itse asiassa jo ennen uuden F-kaasuasetuksen valmistumista, josta kiitos kuuluu – paitsi teknologian kehittäjille – myös ympäristötietoisille ja ennakkoluulottomille kauppaketjuille. Kokonaisuudessaan hiilidioksidia kylmäaineena käyttäviä myymälöitä on Euroopassa jo viisinumeroinen lukumäärä ja viime vuosien pääkehityssuunnan mukaisia transkriittisiä kylmäjärjestelmiäkin yli 9 000. Hiilidioksidin kilpailukyvyn haasteet ovat liittyneet erityisesti sen soveltamiseen lämpimimmissä maissa, kuten Alppien eteläpuolisessa Euroopassa. EuroShop

Cupori 221 Ref Tuumamittaiset Cupori 221 Ref jäähdytyslaadun kupariputket kestävät vähintään 80 baarin paineen ja ovat työmaalla taivutettavissa ja helposti työstettävissä. Cupori 221 Ref kupariputket soveltuvat erityisesti asennusputkiksi hiilidioksidia kylmäaineena käyttäviin kaupan kylmäjärjestelmiin.

Cupori

cupori.com

CO2:n osalta uutta oli myös pienimpiin laitoksiin tarjolla olleiden ratkaisujen tarjonnan kasvu ja kehittyminen. Hermeettiset kompressorit ovat mahdollistaneet esimerkiksi aiempaa edullisempien ilmalauhdutteisten CO2koneikkojen valmistuksen, mikä näkyi useilla osastoilla.

Kierroslukusäätö avaa uusia sovelluksia hiilivedyille Hiilidioksidin levittäytyminen kohti pienempiä myymäläkokoja on saamassa tiukan haasteen aiempaa suurempiin myymälöihin levittäytyvistä hiilivedyistä. Vielä vuoden 2014 EuroShopissa hiilivedyt esiintyivät lähinnä vain yksittäisten omakoneellisten ”plug-in” laitteiden kylmäaineena. Sittemmin kuluneet kolme vuotta ovat kuitenkin antaneet uutta vauhtia hiilivetyjärjestelmien kehitykseen ja tuoneet ne mukaan myös ainakin pienempien aiemmin keskuskoneellisesti toteutettujen myymälöiden toteutukseen. Kyse on ns. ”waterloop”-järjestelmistä. Niissä jäähdytys tapahtuu kalustekohtaisilla koneikoilla, jotka lauhdutetaan yhteiseen liuoskiertoon. Vauhtia kehitykselle on antanut erityisesti pienten kompressorien kierroslukusääteisen tehonsäädön kehittyminen. Yhdessä kehittyneiden ohjausjärjestelmien kanssa kunkin kalusteen koneikkoa voidaan ajaa juuri oikean tarpeen mukaisella höyrystymislämpötilalla ja teholla. Kompressoreita valmistavan Secopin tuotekehitys- ja markkinointiosastoja johtavan Pieter Boinkin mukaan kierroslukusäätö ja siirtyminen esimerkiksi R404A:sta hiilivetyjen käyttöön kylmäaineena ovat parantaneet energiatehokkuutta 40 % suhteessa aiempaan. Kiitos-

Kylmäextra 2017

ta kehitystyöstä hän jakaa myös EU:n suuntaan, sillä tärkeä taustavaikuttaja kehityspanostuksille löytyy usein parjatusta regulaatiosta – eli tällä kertaa EU:n Ecodesign-säädöksistä. Hiilivedyt ovat kylmäaineena myös Viessmannin Aldi Nordille kehittämässä ESyCool-järjestelmässä. Sen toteutuksessa Viessmann on yhdistänyt pitkää lämmitys- ja kylmäalan osaamistaan. Järjestelmä hyödyntää mm. faasimuutokseen perustuvaa energiavaraajaa, jonka avulla myymälän lämmitys- ja jäähdytystarpeet saadaan paremmin kohdistettua toisiinsa. Carrierin puoliympyränmuotoinen Danaos Invite katkaisee pitkät palvelutiskit.

Kalustetarjonnan runsautta Näyttävimmin esillä olivat jälleen erilaiset kalusteuutuudet, joiden tasapuoliseen esittelemiseen ei yksi Kylmäextra riittäisi. Erilaisia kylmäkalusteita oli osastoilla esillä kaikenlaiseen makuun ja kaikenkokoisille budjeteille. Mm. runsas lasin käyttö myytävien tuotteiden esillepanon kehittämiseksi oli trendinä jo edellisessä EuroShopissa ja sama kehityssuunta jatkui edelleen. Muitakin uusia keinoja tuotteiden esillepanon kehittämiseksi esiteltiin – kuten vaikkapa Carrierin puoliym-

pyrän muotoinen Danaos Invite-kaluste, joka soveltuu hyvin pitkien palvelutiskien katkaisemiseen ja lisäämään samalla valikoitujen tuotteiden huomioarvoa. Myös nettikaupan jakeluratkaisuja oli esillä. Viessmann esitteli Suomessa jo useassa noutopisteessä mm. Prisman valikoimaa tarjoavaa Click4Food-jakelupistettään. Asiakkaat voivat tilata ja maksaa tuotteensa netissä ja sen jälkeen noutaa valmiiksi pakatut kauppakassit Click4Foodin lokeroista.

CLEANTECH

Se ei koskaan ole ollut helpompaa

Refair 1

Tarjoamme uudenveroiseksi regeneroituja AHRI-700 standardin mukaisesti puhdistettuja kylmäaineita!

Vähennä ympäristön kuormitusta

Säästä kylmäainekustannuksissa

Käytettyjen kylmäaineiden regeneroinnissa kylmäaine puhdistetaan ja se on valmis käytettäväksi uudelleen.

Vältyt kylmäaineiden hävitysmaksulta ja saat uudenveroista kylmäainetta edullisesti.

Yhteistyössä:

Refair Oy | Atomitie 1, 00370 Helsinki | puh. 09 565 7780 | sales@refair.fi | www.refair.fi

Kylmäextra 2017

Onninen 1(2) Rivacold vasen sama aukeama toisen onnisen ilmon kanssa! Alkupäähän !

Kokonaisratkaisut

teolliseen ja kaupalliseen jäähdytykseen

Kaikkea kylmään

Rivacoldin kattava valikoima käytössäsi Rivacold on johtava kylmälaitevalmistaja muun muassa seuraavissa tuoteryhmissä: lauhdutinyksiköt ja hermeettiset järjestelmät kaupallisiin sovelluksiin, paketti- ja split-järjestelmät, lauhdutin- ja kompressorikoneikot kaupallisiin ja teollisiin sovelluksiin, kuparialumiinilämmönvaihtimet ja -höyrystimet, lauhduttimet ja höyrystimet. www.rivacold.fi

Kysy tarjousta Onnisen Kylmämyynnistä, p. 0204 85 2121, tai tilaa suoraan OnnShopista, www.onnshop.fi

Ilmastoinnin jäähdytys jokaiseen kohteeseen

Tuotevalikoimaamme kuuluvat laadukkaat ilmastoinnin jäähdytys laitteet, ilmalämpöpumput, kylmälaitoskomponentit, kylmä aineet sekä kylmä, sähkö ja lviasennustarvikkeet.

www.onninen.fi

laadukkaat mIdea vrf:t jÄÄhdYTYKseeN ja LÄMMITYKseeN.

Onninen 2(2) VRFilmastointi oikealle

SabIana-puhallInkonvektorIt suoraaN oNNIseN varasTosTa.

rC groupIn vedeNjÄÄhdYTTIMeT ja LÄMpöpuMpuT.

KYLMÄMYYNNIN asIaNTuNTIjaMMe palvelevat

0204 85 2121

TEKSTI JA KUVAT: SA ARA KERTTULA

ANSA valvoo kaupankylmää HOK-Elannossa saatiin viime vuoden lopulla valmiiksi ANSA-järjestelmä, joka valvoo nyt kaikkien HOK-Elannon myymälöiden kylmälaitteita. Järjestelmä kertoo yhdellä silmäyksellä, ovatko myymälän kylmälaitteiden lämpötilat oikealla tasolla, liian lämpimiä tai turhan kylmiä.

lintarvikkeille vaadittavien lämpötilojen ylläpitäminen vaatii myymälöissä paljon työtä ja sitä tarvitaan jatkuvasti: ruokakaupoissa tuotteet kiertävät huimaa vauhtia, minkä seurauksena niitä pitää olla lisäämässä hyllyihin ja altaisiin tiuhaan. Liiankaan täyteen kylmäkalusteita ei saa pakata, sillä se häiritsee helposti kalusteen toimintaan. Tässä monimutkaisessa yhtälössä on kaksi avaintekijää: seuranta ja henkilökunta. Elintarvikkeiden säilytys- ja myyntilämpötilat on määritelty tarkasti elintarvikehuoneistoasetuksessa. Jotta lämpötilat pysyvät koko ajan vaatimusten mukaisina, on jatkuva seuranta ja omavalvonta erittäin tärkeää. – Oikea lämpötila ja tuoteturvallisuus on ykkösasia HOK-Elannossa. Energiatehokkuus tulee sitten kakkosena ja muut asiat kolmantena, kertoo HOK-Elannon huoltopäällikkö Mikko Keitaanranta. HOK-Elannossa saatiin viime vuoden lopulla valmiiksi kahden vuoden urakka, jonka tuloksena syntyi seuranta- ja raportointijärjestelmä ANSA. ANSAn avulla näkee yhdellä silmäyksellä koko myymälän kaikki kylmäkalusteet. Niille kaikille on määritelty lämpötilarajat ja jos niissä pysytään, on kalusteen kohdalla vihreä täppä. Vastaavasti jos laite on liian lämmin, on täppä punainen ja jos liian kylmä, se on sininen. Näin laitteiden tilannetta pystytään helposti seuraamaan myymälässä ja

12 Kylmäextra 2017

Lämpötila ei ole mikään stabiili asia. Tuotteen lämpötilaan vaikuttaa esimerkiksi se, missä kohtaa hyllyä se sijaitsee: taaempana olevat tuotteet ovat viileämpiä kuin hyllyn etuosassa olevat.

myös huoltopäällikkö näkee tiedot omalta työpisteeltään. Raporttiosiossa pääsee tarkastelemaan jokaisen laitteen lämpötilatietoja jopa tunneittain. Tiedot voi myös suodattaa esim. lämpötilaylitysten ja -alitusten mukaan eli järjestelmän kautta pääsee helposti pureutumaan ongelmakohtiin. ANSAn rakentaminen oli kahden vuoden urakka, ja kehitystyötä jatketaan edelleen. Järjestelmän lähtökohtana olivat Oiva-arvioinnin ja kylmäjärjestelmien seurannan sekä energiatehokkaan käytön tarpeet. Nyt järjestelmää markkinoidaan myös muihin osuuskauppoihin. – Sen on sovelluksen osalta tehnyt Core Factory Oy, mutta se on kehitetty yhteishankkeena ja oma panoksemme on myös merkittävä, Keitaanranta kertoo. Nyt ANSA on käytössä kaikissa HOK-Elannon myymälöissä eli 12 Prismassa, 58 S-marketissa ja 111 Alepassa.

Henkilökunta avainasia Myymälöissä elintarvikkeista huolehtii päivittäin valtava määrä henkilökuntaa. Jokaisella kylmäkalusteeseen tuotteita täyttävällä työntekijällä omavalvonta ja kylmäketjun ylläpito kuuluvat työnkuvaan. He ovat avainasemassa siinä, että kylmälaitteet toimivat niin kuin pitää ja tuotteiden lämpötilat pysyvät jatkuvasti niille määrätyillä tasoilla. – Olemme ennakoineet tätä mm. kouluttamalla henkilökuntaa. Meillä on muun muassa selkeät ohjeet ja välineet puhtaanapitoon, kalusteet on pidettävä puhtaana päivittäin, sanoo HOK-Elannon laatu- ja ympäristöpäällikkö Satu Kattilamäki. – On tärkeää, että esimerkiksi täyttömääriä ei ylitetä, jotta ylimääräiset tavarat eivät ole estämässä kylmälaitteen toimintaa. Henkilökunnan koulutus ja sitoutuminen ovat avainasia, Mikko Keitaanranta jatkaa.

ANSA-järjestelmän avulla näkee yhdellä silmäyksellä koko myymälän kaikki kylmäkalusteet.

Kylmäextra 2017 13

– Sitten vielä säännöllisesti kertaamme näitä asioita. Ne pitää mennä selkärankaan asti. Näin varmistetaan myös se, että kun jotain tapahtuu, osataan toimia oikein ja tiedetään, miten toimia, jos lämpötila ylittyy, Kattilamäki painottaa.

Ovilla vai ilman Lämpötilojen hallintaan keskeisesti liittyvä tekijä on energiatehokkuus, sillä kylmälaitteet muodostavat merkittävän osan myymälöiden energiankulutuksesta. – Tavoitteena on saada paras energiatehokkuus kalusteista irti, Kattilamäki sanoo. Aivan yksinkertaista kylmän ja energiatehokkuuden yhdistäminen ei aina ole. Yhtenä esimerkkinä ovat ovitukset, joita nykyään suositaan monissa kaupan kylmäkalusteissa. – Ovitus voi vaikuttaa asiakastyytyväisyyteen ja sitä kautta myyntiin. Toisaalta voi olla tilanteita, joissa vilkkaassa myymälässä ovet ovat koko ajan auki. Tällöin kyse ei enää ole suljetusta kierrosta eikä kaluste välttämättä toimi niin kuin sen on suunniteltu toimivan. Kattilamäki myös muistuttaa, että kaupan kylmälaite elää varsin erilaista elämää päivisin ja öisin. – Tosin nykyään meillä on myös 24 tuntia avoinna olevia myymälöitä, hän naurahtaa.

Valvonta vaatii vuoropuhelua Satu Kattilamäki kertoo, että 87 prosenttia HOK-Elannon myymälöistä on oivallisia eli ne on tarkastettu ja hyväksytty Oivaarviointiohjeiden mukaan.

Satu Kattilamäki ja Mikko Keitaanranta kertovat, että henkilökunta on avainasemassa siinä, että kylmälaitteet toimivat niin kuin pitää ja tuotteiden lämpötilat pysyvät jatkuvasti niille määrätyillä tasoilla.

14 Kylmäextra 2017

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran koordinoima Oiva on elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkistamisjärjestelmä. Myymälän sisäänkäynnin yhteydestä löytyvä Oiva-tarkastusraportti sisältää aina tiedon

tarkastuksessa mukana olleiden asioiden tilasta (neliportainen hymyasteikko) ja kokonaisarvosanan. Kokonaisarvosana määräytyy heikoimman arvosanan mukaan. Hymiöitä on neljä: oivallinen, hyvä, korjattavaa ja huono. Oivallinen tulos on silloin, kun kaikki kyseisellä kerralla tarkastettu toiminta on ollut vaatimusten mukaista. Esimerkiksi lämpötilojen seuranta tarkistetaan jokaisella valvontakäynnillä. Vaatimukset ilmoitetuille elintarvikehuoneistoille, kuten myymälöille ja ravintoloille, on kuvattu Oivaarviointiohjeissa, jonka sivumäärä nykyisellään on peräti 189. – Joissakin kunnissa on tehty yhtenäinen ohjeistus terveystarkastuksille. Ainahan näissä asioissa on kyse tulkinnasta, ja tulkinnoissa on eroja. Kattilamäen mielestä tärkeintä on käydä vuoropuhelua alan toimijoiden ja viranomaisten kesken. – Meillä on toimijana vastuu kertoa viranomaiselle asioista ja tunnistaa, missä riskit todella ovat. Tarvitaan vuoropuhelua viranomaisten ja toimijoiden kesken. Tarvittaessa otetaan vielä mukaan kolmas osapuoli eli kalustetoimittajat. Kylmälaitteen elinkaari on jopa kymmenen vuotta. Kattilamäki muistuttaa, että laitteet eivät vaihdu samassa tahdissa kuin asetuksia uusitaan.

Mittaamisen vaikeus Kymmenen vuoden työuransa aikana Kattilamäki kertoo oppineensa ainakin sen, miten vaikeata on mitata lämpötilaa. – Eihän lämpötila ole mikään stabiili asia, hän toteaa. Jo senkin takia lämpötiloille tarvitaan vaihteluväli. Yksi lämpötilaan vaikuttava ja mittaamisessa huomioon otettava asia on esimerkiksi se, että hyllyssä olevien tuotteiden lämpötiloissa on eroja: jos tuotteet ovat hyllyssä peräkkäin, taaempana olevat tuotteet ovat viileämpiä kuin etuosassa olevat. – Kylmälaitteessakin voi olla kalusteen sisällä vaihtelua. Olen meillä ohjeistanut henkilökuntaa niin, että lämpötila mitattaisiin useasta kohdasta. Näin laite opitaan myös myymälässä tuntemaan, sillä kylmälaitteeseen vaikuttaa aina myös sen ympäristö ja sama laite voi eri ympäristöissä toimia eri tavalla. Kattilamäki painottaa myös omien havaintojen tärkeyttä. – On oltava oma tuntuma siihen, miten laite toimii. Laitteita ei voi koskaan antaa pelkän tekniikan valvottavaksi, omavalvontaa tarvitaan aina. Tuoteturvallisuuteen liittyy aina aistinvarainen arviointi. Tekniikalle ei pidä antaa koko kättä, mutta se on iso apu.

Suomen Teollisuuskylmä Oy 1/3

TEOLLISUUDEN KYLMÄRATKAISUT - KYLMÄLAITOKSET - NH3,CO2,HFC - LÄMPÖPUMPUT - ASENNUS/HUOLTO

SUOMEN TEOLLISUUSKYLMÄ OY Pinninkatu 53 B, 33100 TAMPERE p.010 583 2900 www.teollisuuskylma.fi

Kylmäextra 2017 15

TEKSTI JA KUVA: SA ARA KERTTULA

Parempaa energiatehokkuutta uusilla kylmäaineilla F-kaasuasetus pakottaa kylmäalan moniin muutoksiin ja muun muassa luopumaan joistakin nykyisin yleisesti käytössä olevista kylmäaineista. Erityisesti ilmakehän lämmitysvaikutukseltaan voimakkaiden R404A- ja R507A-kylmäaineiden käytöstä tulisi luopua välittömästi. Kylmäaineiden vaihto kannattaa usein vanhoissakin laitoksissa, sillä vähäisempien ympäristöhaittojen lisäksi uutuudet tarjoavat myös parempaa energiatehokkuutta.

uutokset eivät tapahdu itsestään. Ne tarvitsevat aina jonkin muutosvoiman ja ajurin. Kylmäalalla ajuri on nyt F-kaasuasetus.

Näin tiivistää tuotekehityspäällikkö Neil Roberts kemianyhtiö Chemoursilta. Hän vieraili Suomessa maaliskuun lopulla ja kävi puhumassa HFO-kylmäaineista Levin Kylmäpäivillä. Tämän faktan tietävät varmasti jo kaikki kylmäalalla toimivat: F-kaasuasetuksen aiheuttamat muutokset tulevat ja muuttavat alaa ja kylmäaineiden käyttöä väistämättä. EU:n F-kaasuasetuksen tavoitteena on suojella ilmastoa ja ympäristöä vähentämällä fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöjä. Uuden F-kaasuasetuksen keskeinen ohjauskeino on F-kaasujen ja niiden seosten markkinoille saattamisen vähentäminen (phase down). Vuoteen 2030 mennessä määrä (laskettuna hiilidioksidiekvivalenttitonneina) vähenee asteittain 21 prosenttiin vuosien 2009–2012 tasosta EU:n alueella. Vähentämisohjelman tueksi F-kaasuasetukseen on sisällytetty myös joitakin uusia laitteita koskevia rajoituksia sekä erittäin korkean lämmitysvaikutuksen omaavia kylmäaineita (esim. R404A ja R507A) koskeva huoltokielto alkaen 1.1.2020. F-kaasuasetus pakottaa kylmäalan siten siirtymään kaasuihin, joiden ilmastoa lämmittävä vaikutus eli GWP-arvo (GWP = global warming potential) on nykyisiä aineita pienempi.

16 Kylmäextra 2017

Kustannustehokkuus ohjaa muutosta F-kaasuasetuksen seurauksena korkean GWP-arvon kylmäaineet tulevat siis poistumaan käytöstä ja korvautumaan kylmäaineilla, joiden GWP-arvot ovat alhaisemmat. Asetuksen rakenteen vuoksi toimenpiteet voidaan kohdistaa vaiheittain aina niihin käyttökohteisiin, joissa uusien kylmäaineiden käyttöönotto on kustannustehokkainta. Kiireellisintä on nyt toimia hyvin yleisesti käytössä olevan kylmäaineen R404A suhteen. Se on käytössä edelleen hyvin monissa elintarvikemyymälöissä ja muissa kohteissa, vaikka viime vuosina tehdyt myymälät useimmiten onkin jo toteutettu vaihtoehtoisilla kylmäaineilla. R404A:n ja saman tyyppisissä kohteissa

EU:n F-kaasuasetuksella rajoitetaan mm. HFC-kylmäaineiden markkinoille luovuttamista siten, että vuoden 2030 taso vastaa 21 %:ia vuoden 2015 tasosta. Kaasumäärät lasketaan ns. CO2-ekvivalenttitonneissa eli kylmäaineiden GWP-arvolla painotettuna. Kaasumäärän ei siten tarvitse vähentyä, mutta niiden on oltava aikaisempaa ympäristöystävällisempiä.

joskus käytetyn R507A:n GWP-arvot ovat 3922 ja 3985, kun F-kaasuasetuksessa erittäin korkeaa lämmitysvaikutusta kuvaava GWP-raja on 2500. Euroopan kylmäalan, ilmastoinnin ja lämpöpumppu alojen järjestö EPEE (The European Partnership for Energy and the Environment) on arvioinut, että Euroopan tasolla lähes puolet, 44 prosenttia, kaupan kohteista tulisi vaihtaa käyttämään korvaavia aineita R404A:n sijaan tämän vuoden loppuun mennessä, jotta EU:n asettaman vähentämisohjelman tavoitteisiin HFC-aineista luopumisessa kyetään vastaamaan. Vuosille 2018–2020 ajoittuvalla kaudella alkuperäisestä F-kaasukiintiöistä on leikkautunut pois jo yli kolmannes ja tavoitteet kiristyvät entisestään kaudella 2021–2023. – Tämä on todella iso haaste, Roberts huomauttaa.

Hyviä korvaavia vaihtoehtoja on jo markkinoilla EPEEn arvion mukaan vähennystarve on yleisesti ottaen suurin kaupan alan jäähdytyksessä: vähennystarve on 47 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia jo vuoteen 2018 mennessä, kun esimerkiksi teollisuuden jäähdy-

Neil Roberts.

tyksen vähennystarve EPEE:n arviossa on 15 miljoonaa tonnia – huomattava määrä sekin. – Tämä tarkoittaa sitä, että korvaavien kylmäaineiden kysyntä kasvaa, Roberts toteaa. On myös mahdollista, että esimerkiksi juuri R404A:n kysyntä ylittää sen tarjonnan: valmistajilla on kiintiöt, jotka perustuvat GWP-arvoihin, joten nekin joutuvat miettimään tarkasti, mitä aineita valmistavat ja kuinka paljon. Ja jos kysyntää on enemmän kuin mitä ainetta

TÄYDELLISESTI OPTIMOIDUT NESTEJÄÄHDYTTIMET 40 VUODEN KOKEMUKSELLA

Ekocoil

Optimizer-ohjelmistollamme kohteen vaatimusten mukaisen ratkaisun suunnittelu ja mitoittaminen on tarkkaa ja helppoa. Aina täysin optimoitu toimitus - myös erikoiskohteisiin.

www.ekocoil.fi

Kylmäextra 2017 17

voidaan toimittaa, se saa korkean lämmitysvaikutuksen omaavien kaasujen hinnat nousemaan hyvinkin korkealle.

la kylmäaineilla kuten hiilidioksidilla ja propaanilla. Vanhojen kohteiden uusiminen on kuitenkin ollut vielä melko vähäistä.

– Voi olla, että jo tänä vuonna kysyntä ylittää tarjonnan, Roberts arvioi.

HOK-Elanto aikoo nyt toteuttaa pilottikohteena yhden Alepa-myymälän Vantaalla ja vaihtaa siellä käytetyn kylmäaineen R404A:sta XP40:een. Pilotti toteutetaan yhteistyössä Ahlsellin ja Chemoursin kanssa. Tavoitteena on myös saada tietoa energiansäästöstä, joka uudella kylmäaineella voidaan saavuttaa.

Ainakin kuluneen puolen vuoden aikana R404A:n hinta on noussut huomattavasti. Saattaa käydä myös niin, että korkean GWP-arvon kylmäaineita ei pian edes saa, oli hinta mikä tahansa. Yksi maailman suurimmista kylmäainevalmistajista Honeywell ilmoitti huhtikuun alussa, että se aikoo lopettaa R404A:n ja R507A:n myynnin EU:ssa vuonna 2018. Honeywell on ensimmäinen valmistaja, joka tällaisen ilmoituksen on tehnyt. Voi hyvin olla, että muita valmistajia seuraa pian perässä. Korvaavia kylmäaineita on jo saatavilla, vaikka niihin siirtyminen olemassa olevissa laitoksissa onkin ollut hidasta. Esimerkiksi Chemoursilla on joukko Opteontuoteperheen alle nimettyjä kylmäaineita. Niistä esimerkiksi Opteon XP40 (R449A) on tarkoitettu kaupalliseen jäähdytykseen korvaamaan R404A. Sen GWP-arvo on 1397 ja ASHRAE-luokka A1 eli se on nykyisin käytössä olevien HFC-aineiden tapaan palamaton. Opteon XP40 on jo käytössä jo yli 500 myymälässä Euroopassa muun muassa Saksassa, Hollannissa, Englannissa ja Ruotsissa. – Arvioimme, että se on käytössä yli 2 000 laitoksessa tämän vuoden aikana, Roberts kertoo. Siirtyminen R404A:sta XP40:een edellyttää vain pieniä säätöjä eikä esimerkiksi komponenttien tai öljyn vaihtamista tarvita. Muutokset ja investoinnit eivät siis sinänsä ole isoja, mutta niitä kuitenkin tarvitaan. Robertsin mukaan XP40:een siirtyneiden laitosten energiankulutus on vähentynyt entisiin R404A-, R507Aja jopa R407F-kylmäaineiden käyttöön verrattuna. Esimerkiksi vähittäiskauppaketju Aholdin kohteissa Hollannissa energiankulutuksessa on saavutettu jopa kymmenen prosentin säästöjä. Siirtyminen uusiin kylmäaineisiin maksaa siten itsensä takaisin joskus hyvinkin nopeasti. Suomessa uudet kaupan kohteet on viime vuosina pääsääntöisesti toteutettu F-kaasuille vaihtoehtoisil-

18 Kylmäextra 2017

– Meillä vaikuttavina tekijöinä on saatavuus ja hinta. Meillä on edelleen merkittävä määrä markettoimialan kylmäkoneistoja, jotka käyttävät kylmäaineena R404Akylmäainetta, kertoo huoltopäällikkö Mikko Keitaanranta HOK-Elannolta. HOK-Elannolla on R404A:ta käyttäviä kohteita on kaikkiaan pitkälti yli toistasataa: 80 Alepaa, 42 S-Marketia ja 12 Prismaa, ja niiden täytösmäärät ovat yhteensä 60 000–80 000 kiloa.

Eteneminen hidasta Euroopan tasolla reagointi tilanteeseen ja tulevaan muutokseen on toistaiseksi ollut varsin vähäistä. – Globaalisti ei ole vielä tapahtunut mitään. Euroopassa on joitain merkkejä muutoksesta nähtävissä. Saksa on muutosten suhteen etunenässä ja siellä etenemistä on näkyvissä, Roberts kertoo. – Sen sijaan Itä-Euroopan maat eivät tee juuri mitään. Esimerkiksi Puola on vasta ottanut edellisen F-kaasuasetuksen vaatimukset käyttöön, Roberts kertoo. Edellinen F-kaasuasetus on vuodelta 2006 ja se otettiin käyttöön vuonna 2007. Sen pääasiallista sisältöä olivat asentajien pätevyysvaatimukset sekä kylmälaitosten säännölliset vuototarkastukset, joilla onkin saavutettu merkittäviä vähennyksiä olemassa olevien kylmälaitosten vuodoissa. Vaikka Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tilanne mm. uusien kohteiden kylmäaineena nopeasti yleistyneen hiilidioksidin ansiosta on parempi, tulevat ongelmat vaikkapa R404A:n saatavuuden osalta koskettamaan meitäkin. Kiintiöjärjestelmä on Euroopan laajuinen, joten jonkin kylmäaineen loppuessa markkinoilta se loppuu samalla koko alueelta.

Kylmäpäivät vetivät jälleen väkeä Leville

hemoursin tuotekehityspäällikkö Neil Roberts kävi puhumassa Levin perinteisillä Kylmäpäivillä, jotka kokosivat maaliskuun lopulla pohjoisen maisemiin Hotelli Hulluun Poroon jälleen kerran yli sataan henkeen kohonneen joukon kylmäalan toimijoita. Kahden päivän aikana kuultiin ajankohtaista asiaa muun muassa siitä, miten uusi F-kaasuasetus selätetään – olipa keinona sitten luonnollinen kylmäaine tai uutuustuote kemianteollisuudelta. Puhujina oli Chemoursin Neil Robertsin lisäksi muun muassa Danfossin Kenneth Madsen, joka käsitteli esityksessään hiilidioksidilaitosten uusimpia teknisiä ratkaisuja. Puhujana kuultiin myös Kylmäpäivien tapahtumapaikkana toimineen Hotelli Hullun Poron perustajaa Päivikki Palosaarta. Hän kertoi kuulijoille yrittäjyydestä lappilaisittain sekä omasta yrittäjäurastaan. Aiempina vuosina tällä Kylmäpäivien perinteisellä kylmäalan ulkopuolisen esiintyjän luennoitsijapaikalla ovat esiintyneet mm. Juha Mieto ja Jukka Jalonen. Levin Kylmäpäivät olivat vuoteen 2015 asti jokavuotinen tapahtuma, mutta erilaisten päällekkäisyyksien yms. johdosta tapahtumaa järjestetään toistaiseksi vain parittomina vuosina. Seuraavan kerran Kylmäpäivät kokoaa kylmämiehet ja -naiset Leville siis maaliskuussa 2019. Ensi vuoden osalta kalentereihin

Päivikki Palosaari kertoi Kylmäpäivillä yrittäjyydestä lappilaisittain sekä pienestä Porogrillistä alkaneesta omasta yrittäjäurastaan. Viime joulukuussa hänen tarinansa julkaistiin myös muistelmateoksena ”Kioskinpitäjä ja keisarinna – Päivikki Palosaaren elämää.”

kannattaa merkitä päivämäärä 14.6.2018, jolloin järjestetään jälleen Kylmäpäivien kesäisempi vastine. SK

Kylmäpäivillä on perinteisesti käynyt puhumassa myös aina joku kylmäalan ulkopuolinen esiintyjä. Vuoden 2009 puhuja oli hiihtäjälegenda Juha Mieto.

Kylmäextra 2017 19

TEKSTI JA KUVA: MOTIVA OY

Hyviä tuloksia energiatehokkuussopimuksella Kiinteistöala vauhdilla mukaan uuteen kauteen Energiatehokkuussopimuksilla pyritään vastaamaan kansainvälisiin sitou muksiin ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Korkealentoisesta viitekehyksestä huolimatta energiatehokkuussopimus on yritykselle konkreettinen toimintamalli, jonka avulla se saa aikaan säästöjä ja toiminta tehostuu. nergiatehokkuussopimusten uusi kausi on käynnistynyt vauhdikkaasti. Sopimus on solmittu vuosille 2017–2025 kiinteistöalan, elinkeinoelämän, kunta-alan ja lämmityspolttoaineiden jakelualan kanssa.

etuajassa. Se tarkoittaa 14 miljoonan euron säästöjä vuodessa. Tavoitteiden toteutuminen myös vuokraasuinkiinteistöjen puolella näyttää todennäköiseltä, asiantuntija Harri Heinaro Motiva Oy:stä iloitsee.

– Kiinteistöala on energiatehokkuussopimuksissa erittäin aktiivisesti mukana. Toimitilapuoli lähti toimintaan mukaan jälkikäteen, mutta saavutti kauden 2008–2016 tavoitteen, kuuden prosentin säästöt,

Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Vastuullinen ja tehokas energiankäyttö vähentää ilmastonmuutosta

TOIMITILAKIINTEISTÖT & vastuullinen energiankäyttö

energiatehokkuussopimukset.fi

Vuoden 2016 alussa säästötavoitteesta saavutettu

106

Yritysten yhteenlaskettu tavoite on tehostaa vuotuista energiankäyttöä kauden 2011–2016 loppuun mennessä

182

prosenttia

GWh

2940

Toimien vaikutukset yrityksissä

kpl

Vuosina 2011–2015 toteutettuja energiatehokkuustoimia

20 Kylmäextra 2017

229

15,9 milj. €

kilotonnia

Energiaa säästyy vuosittain

Kustannussäästöt vuosittain

CO2 -päästöt vähenevät vuosittain

GWh

aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä. Energiatehokkuussopimuskausi 2017–2025 jatkaa vuoden 2016 lopussa päättynyttä energiatehokkuussopimusten kautta 2008–2016. – Sopimuksen solmineilla yrityksillä on vapaat kädet toteuttaa toimintamallia omien käytäntöjensä mukaisesti, Heinaro kertoo.

– Jo nyt mukaan ovat lähteneet kaikki merkittävimmät toimijat ja suuri osa viime kaudellakin mukana olleista. Tilanne on hyvä mutta toivomme, että saamme mukaan koko alan. Mukaan mahtuu vielä. Lisätietoja: www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi

Energiatehokkuuteen kannattaa panostaa Energiatehokkuussopimuksilla on saatu aikaan mittavia tuloksia – kokonaisuudessaan toiminnan vuotuiset energiansäästöt ovat yli 14 TWh. Säästöjen aikaan saamiseksi on investoitu yli miljardi euroa.

nergiatehokkuussopimuksen solmineet yritykset ovat panostaneet energiatehokkuuteen monin tavoin. Säästöjä on saatu aikaan niin suurilla laite- ja järjestelmäinvestoinneilla kuin pienillä kehityshankkeilla. – Toimitilakiinteistöjen energiatehokkuussopimuksessa on saavutettu vuonna 2015 ilmastoinnin jäähdytykseen liittyvillä toimenpiteillä yhteensä noin 1 140 MWh:n sähkönsäästö. Koko sopimuskauden aikana saavutetut säästöt ovat yli 4 000 MWh:a, kertoo asiantuntija Harri Heinaro Motiva Oy:stä. – Vaikutusta on myös lämmönkulutukseen: lämmössä säästöä on kertynyt liki 2 800 MWh:a.

Kesko panostaa energianhallintaan Keskon päivittäistavarakaupan talotekniikkapäällikkö Jari Suuronen korostaa, että kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen edellyttää energiankulutuksen tarkkaa ja parhaimmillaan reaaliaikaista seurantaa. Vuoden 2015 lopussa noin 170 Keskon kiinteistöä oli liitetty energianhallintakeskuksiin, joista voidaan tarvittaessa muuttaa esimerkiksi kylmäkalusteiden lämpötiloja ja reagoida nopeasti mahdollisiin häiriötilanteisiin. – Optimaaliset käyntiajat ja oikeat lämpötilat ovat helppoja ja tehokkaita tapoja tehostaa energian käyttöä. Keskossa lasketaan, että etävalvomoihin liitettyjen kauppaliikkeiden lämpöenergian kulutus oli keskimäärin 11 prosenttia pienempi kuin ei-

etävalvonnassa olevien kohteiden. Sähköenergian kulutus etävalvontakohteissa oli vastaavasti kolme prosenttia pienempi, kertoo Suuronen.

Pienetkin kehityshankkeet tuottavat tulosta Valiolle Valion energiatehokkuustyössä punaisena lankana ovat liiketoiminnalliset tavoitteet, jotka täyttyvät toiminnan tehostumisen kautta. – Vuoden 2008 energiatehokkuussopimus merkitsi selvää lisäpotkua energiatehokkuuden kehittämiseen. Olemme tehneet sen jälkeen useita lämpöpumppuinvestointeja. Prosesseista saatiin viime vuonna talteen lämpöpumpuilla kaikkiaan 22 GWh hukkaenergiaa, kertoo Valion energiapäällikkö Peter Fabritius. Energiatehokkuuden kehittämisessä ei aina tarvita suuria investointeja. Pieneltä tuntuvat kehityshankkeet voivat tuottaa merkittäviä tuloksia. – Esimerkiksi voi ottaa energiasäästölamppujen käytön kylmävarastoissa, Fabritius sanoo. – Lämpöä tuottamattomien lamppujen käyttö kylmävarastoissa on vähentänyt kylmäkoneiden kuormitusta. Samalla kun säästämme lamppujen sähkönkulutuksessa, säästämme myös kylmäkoneiden energiankulutuksessa. Lisätietoja: www.motiva.fi/ilmastointi www.energiatehokkuussopimukset.fi

Kylmäextra 2017 21

TEKSTI: PETRI HANNULA JA MIK A K APANEN

Kylmälaitteiden ja lämpöpumppujen vuototarkastukset E

U:n uuden F-kaasuasetuksen (EU 517/2014) velvoittamana myös Suomen kansallinen huolto- ja pätevyysasetus uudistettiin (Vna 766/2016). Uudistettu asetus astui voimaan syyskuussa 2016, ja se löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi osoitteesta www.skll.fi. Asetus määrittelee F-kaasuja tai otsonikerrosta heikentäviä kylmäaineita sisältävien laitteiden käsittelijälle asetettuja pätevyysvaatimuksia. Pätevyysvaatimukset koskevat sekä toiminnanharjoittajan vastuuhenkilöä että työntekijöitä. Uudessa asetuksessa on yhdenmukaistettu joitakin kansallisia käytäntöjä EU-säädösten kanssa. Esimerkiksi asetuksen mukaisen asennus- ja huoltotoiminnan piiriin määritellään selkeästi työt, joissa rakennetaan kylmäaineputkistoa tai muutoin tehdään kylmäainepiirin avaamista edellyttäviä töitä. Tämä rajaa esimerkiksi pienten maalämpöpumppujen asennustyöt pätevyysvaatimusten ulkopuolelle. Vuototarkastusvaatimusten piiriin kuuluvien isompien vedenjäähdyttimien ja muiden laitteiden kohdalla kuvaan astuu mukaan myös muuta lainsäädäntöä. Käytännössä esimerkiksi tehdasvalmiilla kylmäainepiirillä varustettujen vedenjäähdyttimien asennuskäytännöt jatkuvat ennallaan. Vesi- ja liuosputkistot voivat kuulua putkiurakkaan, mutta laitoksen käyntiinajo ja välittömästi sen jälkeen suoritettava vuototarkastus on syytä jättää kylmäalan ammattilaisille. Vuototarkastukset ovat pätevyysvaatimusten piirissä olevaa työtä ja edelleen voimassa olevan EU-asetuksen 1516/2007 mukaisesti ”Vasta asennetut laitteistot on tarkastettava vuotojen varalta välittömästi käyttöönoton jälkeen.” Vuotatarkastusten piirissä olevista kylmälaitteista ja lämpöpumpuista on pidettävä myös huoltopäiväkirjaa. Vuototarkastusvaatimusten piiriin tulevat laitteet, joiden kylmäainetäytös ylittää 5 CO2-ekvivalenttitonnia. Poikkeuksena tästä on tehtaalla ”ilmatiiviiksi” merkityt laitteet, joissa raja on 10 CO2-ekvivalenttitonnia. Vuototarkastusten osalta lainsäädäntö on muuttunut tarkastustiheyden määrittävien rajojen suhteen. Aikaisempien kg-määräisten rajojen asemasta vuototarkastusväli määräytyy nyt kunkin kylmäaineen suhteellisesta lämmitysvaikutuksesta eli GWP-arvosta johdetun hiilidoksidiekvivalenttitonniluvun mukaan. HUOM. EU-asetuksen 1516/2017 mukaisesti kaikki vuototarkastusten piiriin kuuluvat vasta asennetut laitteistot on tarkastettava vuotojen varalta välittömästi niiden käyttöönoton jälkeen.

22 Kylmäextra 2017

Kylmäainetäytöksen (kg) muuntaminen CO2-ekvivalenttitonneiksi: CO2-ekv. =

kylmäainetäytös (kg) x GWP-arvo 1000

Esimerkki: Laite sisältää 4,2 kg kylmäaine R134a:ta. 4,2 x 1430 = 6 CO2-ekvivalenttitonnia. 1000 Viereisen sivun taulukon (kohta 2) perusteella esimerkin laitteen vuototarkastusväli on 12 kk. Vuototarkastusvaatimuksia vastaavia kylmäainekohtaisia Hiilidioksidiekvivalenttitonneja täytösrajoja: vastaava kylmäainetäytös Kylmäaine R23 R32 R134a R125 R245fa R404A R407A R407C R407D R407F R410A R417A R422A R422D R423A R424A R426A R427A R428A R434A R437A R438A R442A R448A R449A R450A R452A R507 R508A R508B R513A ISCEON® MO89

GWParvo 14800 675 1430 3500 1030 3922 2107 1774 1627 1825 2088 2346 3143 2729 2280 2440 1508 2138 3607 3245 1805 2265 1888 1387 1397 604 2140 3985 13214 13396 631 3805

5 tonnia CO2-ekv. 0,34 7,41 3,50 1,42 4,85 1,27 2,37 2,82 3,07 2,74 2,39 2,13 1,59 1,83 2,19 2,04 3,32 2,34 1,39 1,54 2,77 2,21 2,65 3,60 3,58 8,28 2,34 1,25 0,38 0,37 7,92 1,31

kilogrammoissa 50 tonnia 500 tonnia CO2-ekv. CO2-ekv. 3,37 33,7 74,0 740 34,9 349 14,2 142 48,5 485 12,7 127 23,7 237 28,1 281 30,7 307 27,4 273 23,9 239 21,3 213 15,9 159 18,3 183 21,9 219 20,4 204 33,1 331 23,3 233 13,8 138 15,4 154 27,7 277 22,0 220 26,4 264 36,0 360 35,7 357 82,7 827 23,3 233 12,5 125 3,78 37,8 3,73 37,3 79,2 792 13,1 131

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2017

SKLL:n jäsenyritysten yhteystiedot Suomen Kylmäliikkeiden Liittoon kuuluu yli 200 jäsenyritystä, jotka on jaettu 3:een ryhmään: - Valmistajat - Tukkuliikkeet / Maahantuojat - Urakoitsijat / Huoltoliikkeet

Seuraavilta sivuilla löydät järjestön kaikkien jäsenyritysten yhteystiedot. Ryhmä ”Urakoitsijat / Huoltoliikkeet” on luetteloitu maakunnittain etelästä pohjoiseen.

F-kaasuihin perustuvien kylmälaitosten haltijan muistilista 1· Teetä kylmäalan työt (asennukset, huollot, vuototarkastukset) vain yrityksillä ja henkilöillä, jotka ovat rekisteröityneet asianmukaisesti Tukesin ylläpitämään rekisteriin. Rekisteröityjen kylmälaiteliikkeiden yhteystietoja löydät seuraavilta sivuilta tai kätevästi kotisivujemme www.skll.fi urakoitsijahausta. 2· Teetä lakisääteiset vuototarkastukset. Vasta asennetut kylmälaitteet ja lämpöpumput on tarkastettava vuotojen varalta välittömästi nii‑ den käyttöönoton jälkeen. Tämän jälkeen laitteiden tarkastusvälin pituus riippuu ns. CO2‑ekvivalentti tonneina lasketuista kylmäainetäytöksistä seuraavasti: Kylmäainetäytös CO2ekvivalenttitonneissa 5* ... < 50 50 ... < 500

Vuototarkastusväli ** 12 kk 6 kk

≥ 500

3 kk

* F-kaasuasetuksen 2 artiklan kohdan 11 vaatimukset täyttäviä ja valmistajan tehtaallaan ilmatiiviiksi merkitsemiä < 10 tn CO2-ekv. sisältäviä laitteita ei tarvitse vuototarkastaa.

Vuodonilmaisujärjestelmien toiminta on tarkistettava kerran vuodessa. Siihen asti, kunnes vuodonilmaisujärjestelmä on asennettu, tulee em. rajan ylittävissä laitoksissa noudattaa 3 kk tarkastusväliä (kts. kohta 2). 4· Mahdolliset vuodot on korjautettava viipymättä. Vuotojen korjaamisen jälkeen laitteet ja laitteistot on tarkastettava vuotojen varalta uudelleen yhden kuukauden kuluessa korjauksesta. 5· Kaikista vuototarkastusten piiriin kuuluvista kylmälaitteista on löydyttävä huolto‑ ja tarkastuspäiväkirja, josta käy ilmi • laitteen sisältämän kylmäaineen tyyppi ja määrä (kg ja t CO2‑ekv.) • tarkastusten päivämäärät ja tulokset • lisätyn ja poistetun kylmäaineen määrä

** Tarkastusväli voidaan pidentää kaksinkertaiseksi, mikäli käytössä on havaitusta vuodosta hälytyksen antava vuodonilmaisujärjestelmä.

• tarkastuksen suorittaneen yrityksen nimi ja muut tunnistetiedot (Tukes‑numero)

Yleisimpiin HFC-kylmäaineisiin perustuvien laitteiden tarkastusvälit kg:na laskettuna löytyvät taulukosta tämän lehden sivulta 30.

• Jos laite on poistettu käytöstä, kylmäaineiden tal‑ teenottamista ja loppukäsittelyä varten toteutetut toimenpiteet.

Huomaa, että otsonikerrokselle haitallisten kylmäaineiden (mm. R22) osalta vuototarkastusväli määritetään edelleen kylmäainetäytöksen kg määrään perustuen. Katso tarkemmin esim. sivu 31, Kylmäextra 1/2014 osoitteessa www.skll.fi. 3· Varmista laitoksesi ajantasaisuus koskien vuodonilmaisujärjestelmää. Kylmälaitteet ja –laitokset, joissa yksittäisen kylmäainepiirin täytösmäärä on vähintään 500 CO2-ekv.tonnia on varustettava vuodonilmaisujärjestelmällä riippumatta siitä, milloin laitteet on asennettu.

Laitteen haltijan tulee säilyttää em. kirjanpito vähintään 5 vuoden ajan. Myös huollot ja tarkistuk‑ set suorittaneen huoltoyrityksen on säilytettävä vastaa‑ vat tiedot 5 vuoden ajan. Huolto‑ ja tarkastuspäiväkirja on pyydettäessä näytettävä valvontaviranomaiselle. Laitteen yhteydessä tulee olla myös ilmoitus (huoltotarra) siitä, milloin laite on viimeksi tarkastettu.

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Kylmäextra 2017 23

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2017

Valmistajat

Osoite

Arctest Oy Calefa Oy Carrier Oy Chiller Oy Cupori Oy Eco Scandic Oy Ekp-Cool Oy Honeywell Oy Huurre Finland Oy Ikaalisten Kylmälaite Oy Johnson Controls Finland Oy Kiitokori Oy Koja Oy Oilon Scancool Oy Oy Ekocoil Porkka Finland Oy Rittal Oy SeaKing Ltd Suomen Tekojää Oy Vahterus Oy Viessmann Refrigeration Systems Oy Yleiskylmä-Findri Oy Ltd.

Mikkelänkallio 20 Keskikankaantie 21 Vetokuja 4 Louhostie 2 Kuparitie Hyttitie 4B Asentajantie 9 Metsäneidonkuja 12 Taivaltie 5 Sammonkatu 6 Hankasuontie 10 Rautatienkatu 2 Lentokentänkatu 7 Yrittäjäntie 6 Leppäkuja 3 Mukkulankatu 19 Valimotie 35 Valimotie 13Bb Sepänkatu 8 Pruukintie 7 Teollisuustie 7 Huoltotie 4

02770 Espoo 15860 Hollola 01610 Vantaa 04300 Tuusula 28330 Pori 00700 Helsinki 06150 Porvoo 02130 Espoo 01610 Vantaa 39500 Ikaalinen 00390 Helsinki 47400 Kausala 33900 Tampere 67100 Kokkola 14200 Turenki 15210 Lahti 01510 Vantaa 00380 Helsinki 39700 Parkano 23600 Kalanti 06151 Porvoo 04300 Tuusula

Tukkuliikkeet / Maahantuojat Osoite Aga Oy/Ab Ahlsell Oy / Kylmä Alfa Laval Nordic Oy Bravida Finland Oy CIAT Finland Oy Coldex Oy Combi Cool Oy/Ab Cooltrade Oy Danfoss Oy/Ab ebm-papst Oy Elcool Oy FG Finland Oy GEA Heat Exchangers Ab i Finland Global Cool Consults Oy/Ab Humiref Oy Kauko Oy Koja Oy Kryotherm Oy Ab Onninen Oy / Kylmä Paavo Kataikko Oy Recair Oy Ref-Team Oy Refair Oy Rittal Oy Scanoffice Oy Spinea Ltd Oy Suomen Myymäläkaluste OY Swegon Oy/Ab Tukku-Kylmä Oy

24 Kylmäextra 2017

Itsehallintokuja 6 Osuustie 5 Itsehallintokuja 6 Ajomiehentie 1 Kirstinkuja 9 Vesimäentie 3 Pakkalantie 19 Kuussillantie 27 Niittytaival 132 Puistotie 1 Ojamaankatu 1 Koivuhaantie 2-4 A halli Haarlankatu 1 A Styrmansgatan 4 Tapanilankaari 84 Lintulahdenkuja 10,PL 98 Lentokentänkatu 7 Santaniitynkatu 4 B Mittalinja 1 Kehänreuna 1 Honkanummentie 12 Arhokatu 12 Atomitie 1 Valimotie 35 Tiilenlyöjänkuja 9 A Lyhtytie 14 Yritystie 12 Bertel Jungin aukio 7 Viestikatu 3

02600 Espoo 01510 Vantaa 02600 Espoo 00390 Helsinki 01400 Vantaa 15860 Hollola 01510 Vantaa 01230 Vantaa 02200 Espoo 02760 Espoo 15230 Lahti 01510 Vantaa 33230 Tampere 68600 Jakobstad 00730 Helsinki 00501 Helsinki 33900 Tampere 04250 Kerava 01260 Vantaa 02430 Kirkkonummi 01260 Vantaa 21200 Raisio 00370 Helsinki 01510 Vantaa 01720 Vantaa 00750 Helsinki 40320 Jyväskylä 02600 Espoo 70600 Kuopio

Puh.

Internet

(09) 859 2522 0400 495485 (09) 613 131 (09) 274 7670 02 5114111 044 3472947 010 3201790 020 752 2633 020 555 511 010 2192608 020 140 4511 010 6161200 03 2825111 020 728 1868 (03) 644 000 020 555 512 09 4134400 (09) 350 88433 0400-654000 (02) 840 70 019 5378000 09 2759960

www.arctest.fi www.calefa.fi www.carrier.fi www.chiller.fi www.cupori.com www.ecoscandic.fi www.ekp-cool.fi www.honeywell.com www.huurrefinland.fi www.kylmalaite.fi www.jci.com www.kiitokori.fi www.koja.fi www.scancool.fi www.ekocoil.fi www.huurre.com www.rittal.fi www.seaking.fi www.suomentekojaa.fi www.vahterus.com www.viessmann.fi www.findri.fi

Puh.

Internet

010 2421 020 584 5000 (09) 804 04615 0400 504190 040 5097455 040 128 9595 (09) 777 1230 010 2399770 0207 010600 09 8870220 0207 920500 020 7412221 040 8267959 040 7789414 (09) 350 7740 (09) 5211 03 2825111 0207 418850 020 485 5111 (09) 221 4685 09 29006120 024 396 300 (09) 565 7780 09 4134400 (09) 290 2240 (09) 374 1066 020 7191176 010 2894010 0207 545230

www.aga.fi www.ahlsell.fi www.alfalaval.fi www.bravida.fi www.ciat.fi www.coldex.fi www.combicool.fi www.cooltrade.fi www.danfoss.fi www.ebmpapst.fi www.elcool.fi www.fgfinland.fi www.gea.heatexchangers.com www.coolconsults.com www.humiref.fi www.kaukomarkkinat.com www.koja.fi www.kryotherm.fi www.onninen.com www.mitsubishielectric.fi www.recair.fi www.refteam.fi www.refair.fi www.rittal.fi www.scanoffice.fi www.spinea.fi www.suomenmyymalakaluste.fi www.swegon.fi www.tukku-kylma.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2017

TEKIJÖITÄ KYLMÄASENNUKSEEN JA -HUOLTOON Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Osoite UUSIMAA Adven Oy Are Oy Are Oy Are Oy Are Oy Are Oy Asennus-Santeri Oy Assemblin Finland Oy Bel Kylmäkonehuolto Bravida Finland Oy Carrier Oy Caverion Suomi Oy Chiller Oy CIAT Finland Oy Coolmatic Oy Coromatic Oy Gebo Technics Oy Helsingin Kylmähuolto Oy Helsingin Kylmäpalvelu Oy HMK-Kylmä Oy Huurre Finland Oy IKV Kiinteistötekniikka Oy ISS Palvelut Oy Johnson Controls Finland Oy Jäähdytinpalvelu Refgroup Oy KK-Kylmäpalvelu Oy Kryotherm Oy Ab Kylmä-2000 Oy Kylmä-Kari Oy Kylmähuolto Juselius Ky Kylmäkeisari Oy Kylmäkide Oy Kylmäkolmonen Oy Kylmärengas Oy Kylmäsepät Oy Kylmäset Oy/Riihimäen Kylmähuolto Kylmäviisikko Oy Lassila&Tikanoja Oyj Lohjan Kylmäasennus Oy LVI-FIX Ky Millog Oy MV-Jäähdytys Oy Oilon Scancool Oy Oy O & E Tallberg Ab Paavo Kataikko Oy Pistoke RES Oy

Äyritie 18 Kaivokselantie 9 Koneenkatu 8 Hakakalliontie 7 Pysäkkitie 14 Jäspilänkatu 18 Hyyppäräntie 93 Hankasuontie 9 Tullivuorentie 4 d b 127 Ajomiehentie 1 Vetokuja 4 Torpantie 2 Louhostie 2 Kirstinkuja 9 Knaapilantie 8 Juhanilantie 3 Hiekkakiventie 1 Sisukaurankaari 8 A 1 Kalevankatu 22 B Sörnäistentie 2 Taivaltie 5 Verstaspihankatu 8 C Rajatorpantie 8 A Hankasuontie 10 PL 110 Rajamaankaari 25 Santaniitynkatu 4 B Nuolikuja 15 Hepokuja 6e Kuljunkatu 33 b Alaniementie 2 Imppalanmäki 3 Tammistokuja 17 A Sorvatie 40 Ojakärsämöntie 12 Tehdaskylänkatu 4 Rattitie 13 Luomannotko 3 Tarrankaari 10 Päivöläntie 21 B Paljaskalliontie Mestarintie 11 Niittytie 25 A 21 Koskelontie 16 D Kehänreuna 2 Puutarhatie 18

01510 Vantaa 01610 Vantaa 05830 Hyvinkää 05460 Hyvinkää 08680 Lohja 04250 Kerava 05800 Hyvinkää 00390 Helsinki 00700 Helsinki 00390 Helsinki 01610 Vantaa 01650 Vantaa 04300 Tuusula 01400 Vantaa 04330 Lahela 01740 Vantaa 00710 Helsinki 01520 Vantaa 00100 Helsinki 00580 Helsinki 01610 Vantaa 04400 Järvenpää 01600 Vantaa 00390 Helsinki 01451 Vantaa 02970 Espoo 04250 Kerava 01740 Vantaa 01200 Vantaa 08150 Lohja 02970 Espoo 04200 Kerava 01520 Vantaa 01480 Vantaa 04300 Tuusula 11710 Riihimäki 00770 Helsinki 02200 Espoo 08500 Lohja As 00730 Helsinki 11310 Riihimäki 01730 Vantaa 01300 Vantaa 02940 Espoo 02430 Masala 01300 Vantaa

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Puh.

Internet

010 3445000 020 530 5500 020 5305500 020 530 5500 020 5305500 020 5305500 040 8618201 020 1984640 040 9614441 0400 504190 (09) 61 3131 010 4071 (09) 274 7670 040 5097455 010 850 4714 010 2316060 040 588 8499 0400 999975 0400 50 8512 0400 401685 020 55 5514 050 5755925 020 5155 020 140 4551 050 4332222 0400 425482 0207 418850 040 5055441 (09) 876 5810 0400 470653 044 5055480 (09) 294 2795 045 2747830 0400 457980 09 2344 464 020 7579973 (09) 350 7650 010 636111 (019) 33 5595 040 5307601 020 469 7000 020 7861900 0207 281868 0400 453585 050 323 4685 09 42890289

www.adven.fi www.are.fi www.are.fi www.are.fi www.are.fi www.are.fi www.asennus-santeri.fi www.assemblin.com www.belkylmahuolto.fi www.bravida.fi www.carrier.fi www.caverion.fi www.chiller.fi www.ciat.fi www.coolmatic.fi www.coromatic.fi www.gebo.fi www.helsinginkylmahuolto.fi www.helsinginkylmapalvelu.fi www.hmk-kylma.fi www.huurrefinland.fi www.ikvoy.fi www.iss.fi www.jci.com www.refgroup.fi www.kk-kylmapalvelu.fi www.kryotherm.fi www.kylma2000.fi www.kylmakari.fi www.kylmahuoltojuselius.fi

www.kylmakolmonen.fi

www.kylmaset.fi www.kylmaviisikkooy.com www.lassila-tikanoja.fi www.lohjankylmaasennus.fi www.millog.fi www.mv-jaahdytys.fi www.scancool.fi www.mitsubishielectric.fi www.pistoke.fi

Kylmäextra 2017 25

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2017

TEKIJÖITÄ KYLMÄASENNUKSEEN JA -HUOLTOON Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Pointcool-Service Oy Recair Oy Refitem Finland Oy Rittal Oy SP-Kylmähuolto Spinea Oy Suomen Jääkylmä Oy Suomen Kylmäpiste Oy Säätölaitehuolto Oy Tapiko Oy VP-Euroref Oy Yleiskylmä-Findri Oy Ltd ITÄ-UUSIMAA Are Oy Ekp-Cool Oy Kylmä 2000 Oy / Porvoo Kylmäkonehuolto J. Varis Oy Kylmäkonehuolto JL-Cool service Oy Refcon Finland Oy Viessmann Refrigeration Systems Oy KANTA-HÄME

Osoite Konetie 3 B Honkanummentie 12 Rattitie 13 D Valimotie 35 Raiviontie 53 Lyhtytie 14 Ketjutie 3 Ahertajankuja 21 b Rälssintie 4A Pakkamestarinkatu 4 A 15 Soidintie 12 Huoltotie 4

04300 Tuusula 01260 Vantaa 00770 Helsinki 01510 Vantaa 02550 Evitskog 00750 Helsinki 04220 Kerava 04440 Järvenpää 00720 Helsinki 00520 Helsinki 00700 Helsinki 04300 Tuusula

Puh. (09) 838 7420 09 29006120 040 934 6964 09 4134400 045 631 2402 (09) 3741066 010 425 5000 044 0785462 09 3505760 041 5010398 020 155 3100 09 2759960

Internet www.pointcool.fi www.recair.fi

Mestarintie 31 Asentajantie 9 Yrittäjänkatu 8 E Pohjaniityntie 12 Niittymaankuja 20 Raudoittajantie 8 Teollisuustie 7

06150 Porvoo 06150 Porvoo 06150 Porvoo 04130 Sipoo 06500 Porvoo 06450 Porvoo 06150 Porvoo

020 5305500 010 3201790 040 5055441 0400 45 3885 0400 43 6092 (019) 524 8110 019 5378000

www.are.fi www.ekp-cool.fi www.kylma2000.fi

Are Oy Are Oy Forssan Kylmä-Keskus Oy Hämeen Kodin- ja Kylmäkonehuolto Oy Hämeen Talotekniikka Sami Tuominen Oy Kylmäkeskus Sami Oy Kylmäset Oy PÄIJÄT-HÄME

Teollisuuskatu 28 Kantolankatu 7 Ratamokuja 8 Raatihuoneenk. 4 Tervahauta 2 Ylikauppilantie 2 Mattilantie 13

11100 Riihimäki 13110 Hämeenlinna 30420 Forssa 13100 Hämeenlinna 13430 Hämeenlinna 31640 Humppila 13100 Hämeenlinna

020 5305500 020 5305500 0500 480540 (03) 682 4885 045 8737274 0400 74 1214 020 7579972

www.are.fi www.are.fi www.kylma-keskus.fi www.hkkh.fi www.hameentalotekniikka.fi www.kylmakeskussami.fi www.kylmaset.fi

Are Oy Caverion Suomi Oy Chiller Oy Cool Davanti Oy Elcool Oy HC-Systems Oy Heinolan LVI-Asennus Oy Huurre Finland Oy Kylmanni Oy Kylmähuolto Tammelin Oy Kylmäkärki Oy Kylmälaiteasennus Hakkarainen Matti Oy KylmäLehto Oy Lahden Kylmätyö Oy Pajatec Oy Pemco Oy Powertool 4-Tien Rauta Oy T:mi Ari Mellin

Väinämöisentie 6 Jussilankatu 6 C 2 Mukkulankatu 16 Vinssikatu 5 Ojamaankatu 1 Kukonkoskenkatu 8 Tähtiniementie 1 Mukkulankatu 19 Kukonkannus 8 Tuomitie 22 Teollisuustie 8 Mukkulankatu 44 Kuivannontie 344 B Syväojankatu 9 Kiiliäntie 2 Mursketie 6 Kaatokuja 1 Jussinkorventie 216

15170 Lahti 15680 Lahti 15210 Lahti 15700 Lahti 15230 Lahti 15700 Lahti 18100 Heinola 15210 Lahti 15880 Hollola 15560 Nastola 16600 Järvelä 15240 Lahti 16280 Orimattila 15700 Lahti 16610 Kärkölä 15860 Hollola 17200 Vääksy 06100 Mäntsälä

020 530 5500 010 4071 (03) 87 6470 0400 494420 020 792 0500 (03) 733 9267 044 0557778 020 5555 11 040 590 5303 0400 842 198 041 4401173 0400 950717 044 5833255 044 7731665 0440 605305 (03) 88 7410 03 7660 650 0400 82 6200

www.are.fi www.caverion.fi www.chiller.fi

26 Kylmäextra 2017

www.rittal.fi www.spkylmahuolto.fi www.spinea.fi www.jaakylma.fi www.kylmapiste.fi www.saatolaitehuolto.fi www.tapiko.fi www.vpeuroref.fi www.findri.fi

www.jl-cool.com www.refcon.fi www.viessmann.fi

www.elcool.fi www.hcss.fi www.heinolanlvi.fi www.huurrefinland.fi www.kylmanni.fi www.kylmahuoltotammelin.com www.kylmakarki.fi www.ilmalampopumppulahti.fi www.lahdenkylmatyo.fi www.pajatec.fi www.pemco.fi www.arimellin.com

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2017

TEKIJÖITÄ KYLMÄASENNUKSEEN JA -HUOLTOON Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Osoite KYMENLAAKSO

Puh.

Internet

AH-Cool Oy

Korjalankatu 6G

45130 Kouvola

0405 123468

www.ahcool.fi

Are Oy

Kanervistontie 46

45200 Kouvola

020 5305500

www.are.fi

Are Oy

Valajantie 5

48230 Kotka

020 5305500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Kanervistontie 48

45200 Kouvola

010 4071

www.caverion.fi

Costella Oy

Varastokatu 3

45200 Kouvola

05 3664155

www.costella.fi

Freotek Oy

Talttatie 5

48400 Kotka

(05) 228 5795

www.freotek.fi

Hatech Kiinteistötekniikka Oy

Vanamontie 8

45120 Kouvola

044 5181558

www.hatech.fi

Huurre Finland Oy

Varastosuora 10

46860 Kouvola

020 555 5700

www.huurrefinland.fi

Jukka Miikkulainen Oy

Vasaratie 3

48400 Kotka

0400 75 1067

www.kylmamestari.fi

Kotkan kylmälaite Ky

Opistokatu 4

48100 Kotka

0400 559200

Kotkan Kylmätekniikka Oy

Asentajankatu 2

48770 Kotka

044 510 1136

www.kotkankylmatekniikka.fi

Kylmähuolto Kalsea Oy

Kymin Yritysalue,Kyminväylä 1 B 45700 Kuusankoski

054 6000 185

www.kalsea.fi

Kylmähuolto Resek Oy

PL 40,Somerotie 19

45200 Kouvola

010 3975500

www.resek.fi

Kymen Kylmärinki Oy ETELÄ-KARJALA

Kymi Yritysalue

45700 Kouvola

(05) 379 1922

www.kylmarinki.com

Are Oy

Moreenikatu 4

53810 Lappeenranta

020 530 5500

www.are.fi

Huurre Finland Oy

Seponkatu 6

53300 Lappeenranta

020 555 5607

www.huurrefinland.fi

Ice Power Oy

Vilkolantie 8

54920 Taipalsaari

050 3797640

JV Jäähdytysvoima Oy

Ankeriaanpolku 2 B 6

54915 Saimaanharju

045 6478899

www.jvjaahdytysvoima.fi

Kaakon Kylmäasennus Oy

Kuparintie 43

55100 Imatra

044 5100869

www.kaakonkylmaasennus.fi

Karjalan Kylmähuolto Oy

Ratakatu 47

53100 Lappeenranta

0400 30 4992

Lappeenrannan Jäähdytystekniikka Oy

Lentokentäntie 69

53600 Lappeenranta

(05) 412 6100

Lappeenrannan Kylmä Ky

Loitsukatu 37

53600 Lappeenranta

0400 553738

Vuoksen Kylmäkone Oy VARSINAIS-SUOMI

Kertakaari 5

55120 Imatra

(05) 473 2400

www.vkkoy.fi

AC & Heating System Oy

Polttolaitoksenkatu 1

20380 Turku

040 6840445

www.ach-system.fi

Alti-systems Oy

Tuulissuontie 3 A

21420 Lieto

044 3000501

www.alti-systems.fi

Are Oy

Juhana Herttuan puistokatu 21

20100 Turku

020 530 5500

www.are.fi

Carrier Oy

Hitsarinkatu 2

20360 Turku

(02) 437 5200

www.carrier.fi

Caverion Suomi Oy

Lemminkäisenkatu 59

20520 Turku

010 4071

www.caverion.fi

Caverion Suomi Oy

Örminkatu 14

24100 Salo

010 4071

www.caverion.fi

Chiller Oy

Niemeläntie 3

20780 Kaarina

(02) 253 5700

www.chiller.fi

Cool Professional Oy

Palttinakatu 7

20660 Littoinen

044 9988782

www.cool-pro.fi

Enertest Oy

Vehmaantie 248

23100 Mynämäki

(02) 434 0700

www.enertest.fi

Huurre Finland Oy

Voudinkatu 35 B

21200 Raisio

020 555 514

www.huurrefinland.fi

Kylmä-Kariset Oy

Tuulissuontie 3 B

21420 Lieto

(02) 237 7600

www.kylma-kariset.fi

LJ-Kylmä Oy

Perkkiönkatu 4

20460 Turku

0400 19 6296

Mestarikylmä Oy

Vesalankatu 4

20360 Turku

040 5160568

www.mestarikylma.fi

Professional Kitchen KK-Service Oy

Vaskitie 4

20660 Littoinen

040 8417212

www.kk-service.fi

Projektia Oy

Tuulissuontie 21

21420 Lieto

(02) 477 9200

www.projektia.fi

Ref-Team Oy

Arhokatu 12

21200 Raisio

(02) 439 6300

www.refteam.fi

Suomen Jääkylmä Oy

Unkarinkatu 22

20750 Turku

010 425 5003

www.jaakylma.fi

Telekylmä Oy

Kakskerrantie 687

20960 Turku

0400 52 3114

www.telekylma.fi

TRP Group Oy

Haikankatu 4

21200 Raisio

044 0720647

www.trpgroup.fi

Turun Kylmätekniikka Oy

Arhokatu 1

21200 Raisio

020 7792501

www.tars.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

www.jaahdytystekniikka.fi

Kylmäextra 2017 27

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2017

TEKIJÖITÄ KYLMÄASENNUKSEEN JA -HUOLTOON Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Osoite SATAKUNTA

Puh.

Internet

Are Oy

Kuriirintie 8

28430 Pori

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Satakunnankatu 31

28130 Pori

010 4071

www.caverion.fi

Euran Teollisuushuolto Oy

Neitsytmäentie 5 B

27500 Kauttua

044 2541990

www.euranteollisuushuolto.fi

Huurre Finland Oy

Uunikatu 6

28610 Pori

020 555 514

www.huurrefinland.fi

ISS Palvelut Oy

Yrjönkatu 22

28100 Pori

020 515 2241

www.iss.fi

Karvian Kylmäkone Oy

Jokimaantie 2

39930 Karvia

(02) 544 1407

karviankylmakone@nic.fi

Länsi-Jää Oy

Sammontie 15

28400 Ulvila

(02) 538 3000

www.lansi-jaa.fi

Polar -Jäähdytys Oy

Naakantie 14

28300 Pori

0400 228448

www.polarjaahdytys.fi

Polar-Kylmä Oy

Varpushaukantie 3

28220 Pori

(02) 639 4196

www.polarkylma.fi

Porin Kylmäasennus Ky

Preiviikintie 442

28660 Pori

(02) 647 2550

www.porinkylmaasennus.com

Porin Kylmäkone Grönbacka Ky

Isonsannanpuistokatu 5

28100 Pori

(02) 633 3135

www.kylmakone.fi

Rauman Kylmärakenne

Teerentarhantie 8 A

26510 Rauma

(02) 822 7333

www.kylmarakenne.fi

Satatech Talotekniikka Oy

Hakuninvahe 1

26100 Rauma

0400 618647

www.satatech.fi

Ulver Oy

Kukonharjamäentie 15

29250 Nakkila

040 528 0417

Ulvilan Sähköpalvelu Oy PIRKANMAA

Sepänpellontie 21

28430 Pori

02 631 2300

http://www.kotolampo.fi/

A-duo Oy

Keskuskatu 11

37830 Viiala

044 2772521

www.a-duo.fi

Are Oy

Kuoppamäentie 11

33800 Tampere

020 530 5500

www.are.fi

Are Oy

Tehtaankatu 7

37630 Valkeakoski

020 530 5500

www.are.fi

Bravida Finland

Hautalankatu 20

33560 Tampere

050 468 4545

www.bravida.fi

Caverion Suomi Oy

Hatanpäänkatu 1

33900 Tampere

010 4071

www.caverion.fi

Chiller Oy Tampere

Aunankorvenkatu 9

33840 Tampere

03 2143250

www.chiller.fi

Finkylmä Oy

Ketoneilikankuja 2 C 6

36240 Kangasala

040 5125197

Huurre Finland Oy

Huurretie 13

33470 Ylöjärvi

020 55 5511

www.huurrefinland.fi

Hämeen Jäähdytys Oy

Polumäenkatu 15

33720 Tampere

(03) 266 0996

www.hameenjaahdytys.fi

Ikaalisten Kylmälaite Oy

Sammonkatu 6

39500 Ikaalinen

010 2192608

www.kylmalaite.fi

IM-Service Ky

Puttosharjuntie 93

34800 Virrat

044 0336551

JTH-Service Oy

Yrittäjäntie 11

36600 Pälkäne

050 441331

www.jth.fi

Jäämatic Oy

Aurinkokuja 5 B

33420 Tampere

(03) 343 0480

www.jaamatic.fi

Jääratas Ky

Hiidenkatu 6

33240 Tampere

(03) 212 7789

www.jaaratas.fi

Koja Oy

Lentokentänkatu 7

33900 Tampere

03 2825111

www.koja.fi

Kolmosputki

Honkiniementie 17

37600 Valkeakoski

050 4005323

www.kolmosputki.fi

Kylmä-ja Kuumahuolto Matikka Oy

Myllyvainiontie 33

37500 Lempäälä

03 3752484

www.vmatikka.fi

Kylmäset Oy

Nekalankulma 20

33800 Tampere

020 7579971

www.kylmaset.fi

Kylmäset Oy

Laiskantie 1

37600 Valkeakoski

020 7579970

www.kylmaset.fi

Lassila&Tikanoja Oyj

Hepolamminkatu 32

33720 Tampere

040 3859346

www.lassila-tikanoja.fi

MH-Air Oy

Risuharjunkatu 45

33330 Tampere

0400 62 4190

www.sci.fi/¨mhair

Näsin Vesijohtoliike Oy

Lakalaivankatu 3

33840 Tampere

03 3805400

www.nasinvesijohtoliike.fi

Risto Pitkänen Oy

Tupurlantie 105

38420 Sastamala

0400 733992

www.omavesi.fi

Suomen Tekojää Oy

Sepänkatu 8

39700 Parkano

(03) 44021

www.suomentekojaa.fi

Suomen Teollisuuskylmä Oy

Oikojankatu 13

33840 Tampere

050 3135561

www.teollisuuskylma.fi

TS-Kylmä Oy

Vinkkiläntie 106

38210 Sastamala

0500 621055

www.tskylma.fi

Vilppulan Huoltopalvelu Oy

Suokatu 4

35700 Vilppula

0400 628832

Yleiskylmä-Findri Oy Ltd.

Viinikankatu 53

33100 Tampere

09 2759960

28 Kylmäextra 2017

www.findri.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2017

TEKIJÖITÄ KYLMÄASENNUKSEEN JA -HUOLTOON Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Osoite KESKI-SUOMI

Puh.

Internet

Are Oy Are Oy Caverion Suomi Oy Chiller Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy JääWatti Oy Keski-Suomen Kylmälaitehuolto Oy Lassila & Tikanoja Oyj MV-Jäähdytys Oy Sisä-Suomen Kylmälaite Oy Sisä-Suomen Talotekniikka Viitasaaren Kylmähuolto ETELÄ-POHJANMAA

Ohjelmakaari 10 Yrittäjänkatu 2 Kuormaajantie 7 Ylistönmäentie 31 Kirrinkuja 1 Vapaudenkatu 8 Kevätlahdentie 88 Lummelahdentie 125 Palokankaantie 25 Ahvenlammenkuja 7 Riihiperäntie 311 Vasarakatu 9 Putkitie 4

40500 Jyväskylä 44100 Äänekoski 40350 Jyväskylä 40500 Jyväskylä 40270 Jyväskylä 40100 Jyväskylä 44150 Äänekoski 40270 Palokka 40320 Jyväskylä 42100 Jämsä 43390 Lokakylä 40320 Jyväskylä 44500 Viitasaari

020 530 5500 020 530 5500 010 4071 (014) 378 2511 020 555 5601 020 515 7500 0400 364960 040 7206665 010 5052200 020 7861900 0500 807656 050 4005323 0500 347120

www.are.fi www.are.fi www.caverion.fi www.chiller.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.jaawatti.fi www.kskylmalaitehuolto.fi www.lassila-tikanoja.fi www.mv-jaahdytys.fi www.sisasuomenkylmalaite.fi www.sstalotekniikka.fi

Are Oy Caverion Suomi Oy Kylmäkonehuolto Ukonmäki Ky Lakeuden Kylmätekniikka Oy Lassila & Tikanoja Oyj SFT Finntekniikka Oy Ähtärin Vesi ja Lämpö POHJANMAA

Välkkilänkatu 7 Tuottajantie 5 Keskuskatu 4 Korventie 2 Tuottajantie 39 Tuottajantie 67 Linjatie 9

60120 Seinäjoki 60120 Seinäjoki 62900 Alajärvi 64700 Teuva 60100 Seinäjoki 60100 Seinäjoki 63700 Ähtäri

020 530 5500 010 4071 (06) 557 3160 (06) 228 6200 010 830 4201 06 420 9700 050 4005323

www.are.fi www.caverion.fi www.kylmakonehuolto.com www.lakeudenkylmatekniikka.fi www.lassila-tikanoja.fi www.sft.fi www.ahtarinvesijalampo.fi

Are Oy Caverion Suomi Oy Caverion Suomi Oy Global Cool Consults Oy/Ab LVI- & Kylmäpalvelu Turunen T:mi MV-Sähkötyö Ky Vaasan Kylmäkone Oy KESKI-POHJANMAA

Olympiakatu 3 B Alholmintie 45 Koskilankatu 5 Korpvägen 3 Vaasantie 352 Sautinkarintie 32 Kairatie 7

65100 Vaasa 68600 Pietarsaari 67700 Kokkola 68660 Jakobstad 66400 Laihia 68100 Himanka 65350 Vaasa

020 5305500 010 4071 010 4071 040 7789414 0400 868859 050 5624940 (06) 357 5100

www.are.fi www.caverion.fi www.caverion.fi www.coolconsults.com www.lvi-kylmaturunen.com www.mv-sahkotyo.fi www.vaasankylmakone.fi

Are Oy Are Oy Enerkyl Kylmet Oy Oilon Scancool Oy Pohjanmaan Jääkylmä Oy ETELÄ-SAVO

Tervahovintie 2 Ratakatu 22 Ahjotie 5 Luhtikuja 7 Yrittäjäntie 6 Vasarakuja 1 B

67101 Kokkola 84100 Ylivieska 67800 Kokkola 69100 Kannus 67100 Kokkola 67100 Kokkola

020 530 5500 020 5305500 020 555515 0500 366035 020 728 1868 050 4124929

www.are.fi www.are.fi www.huurrefinland.fi www.kylmet.fi www.scancool.fi www.jaakylma.fi

Air Cool Jukka Airaksinen Caverion Suomi Oy Huurre Finland Oy Huurre Finland OY Itä-Suomen Kylmälaitepalvelu Oy Kylmäasennus P. Nykänen Oy Kylmähuolto Leppälä Ky Pieksämäen Masan Huolto Ky PP-Electro Ky

Vitikkaniementie 10 Insinöörinkatu 6 Arinakatu 9 Pihlajavedentie 21 Kaivertamontie 2 Kuokkakuja 2 Laaksokatu 3 Vilhontie 1 Otto Mannisen tie 8

77570 Jäppilä 50150 Mikkeli 50170 Mikkeli 57170 Savonlinna 57810 Savonlinna 76130 Pieksämäki 50100 Mikkeli 76150 Pieksämäki 51200 Kangasniemi

0400 15 2519 010 4071 020 555 5710 040 7010617 015 510244 040 548 5428 0400 65 7855 0400 252052 0207 983480

www.aircool.fi www.caverion.fi www.huurrefinland.fi www.huurrefinland.fi www.kylmalaitepalvelu.com www.kylmaasennus.fi www.kylmahuolto.net www.masanhuolto.fi www.pp-electro.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Kylmäextra 2017 29

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2017

TEKIJÖITÄ KYLMÄASENNUKSEEN JA -HUOLTOON Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Osoite POHJOIS-SAVO

Puh.

Internet

Are Oy Caverion Suomi Oy Caverion Suomi Oy Chiller Oy FCool Oy Huurre Finland OY ISS Palvelut Oy Keski-Savon Sähkö-ja Kylmäpalvelu Oy Kylmäkonehuolto Kuusisto Oy Kylmäntekijät Oy MP-Kylmä Oy Pohjois-Savon Kylmätekniikka Oy Sähkö- ja Kylmähuolto Korhonen Oy Warkauden Kylmä-ja Lämpöasennus Ky POHJOIS-KARJALA

Itkonniemenkatu 29 E Pitkälahdenkatu 1 Ajajantie 1 Kalevalankatu 10 Saamaislahdentie 18 Kellonkärki 14 Päivärannantie 10 Kivipurontie 38 Kranaattikuja 1 Oppipojankuja 10 Lavakuja 1 Ansapolku 18 Nimettömäntie 199 Eeronkatu 3

70500 Kuopio 74120 Iisalmi 70780 Kuopio 70500 Kuopio 70420 Kuopio 70460 Kuopio 70420 Kuopio 78200 Varkaus 70800 Kuopio 70780 Kuopio 78310 Varkaus 70910 Vuorela 74470 Paloinen 78400 Varkaus

020 530 5500 010 4071 010 4071 (017) 263 1880 044 5456660 044 766 2512 020 515 3200 0400-277968 050 3063008 017 2632611 045 8723537 010 715 7920 0400 273431 040 5186552

www.are.fi www.caverion.fi www.caverion.fi www.chiller.fi www.fcool.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kylmapalvelu.fi

Are Oy Caverion Suomi Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Itä-Kylmä Oy Joensuun Kylmäkone POHJOIS-POHJANMAA

Parrutie 1 Rahtikatu 4 Lylykoskentie 21 Ukkolantie 18 Rahkeentie 4 Lylykoskentie 7

80100 Joensuu 80100 Joensuu 80130 Joensuu 80130 Joensuu 80100 Joensuu 80130 Joensuu

020 530 5500 010 4071 040 7010617 020 5155 (013) 12 2355 (013) 22 8130

www.are.fi www.caverion.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi

Are Oy Caverion Suomi Oy Enerkyl Oy Hannu Koivu Ky ISS Palvelut Oy Jetitek Oy Juhatek Oy Jäähdytyskoneasennus- ja Huolto Niemelä Ky Lassila&Tikanoja Oyj Sähkölaitehuolto Kivelä KAINUU

Jääsalontie 17 Paulaharjuntie 20 Patteritie 8 Lukkarinlandentie 13 Yrttipellontie 1 D Tyrnäväntie 16 Kylmäsentie 5 Tuohitie 8 Liitintie 29 Posiontie 48 b

90400 Oulu 90500 Oulu 90530 Oulu 93100 Pudasjärvi 90520 Oulu 90400 Oulu 90800 Oulu 90820 Kello 90620 Oulu 93400 Taivalkoski

020 530 5500 010 4071 020 55 5515 0400 68 5559 020 5157010 0400 959985 010 2796291 020 831 7007 010 636111 0400 283405

www.are.fi www.caverion.fi www.huurrefinland.fi

KS-Talotekniikka Oy Timon Kylmäsähkö LAPPI

Lankkukuja 3 A 3 Somerentie 79

87500 Kajaani 89200 Puolanka

0400 515570 0400 123713

www.ks-talotekniikka.fi

Are Oy Caverion Suomi Oy Huoltoliike J Paukkunen Oy ISS Palvelut Oy Jetitek Oy Juhatek Oy Kylmin Oy Kylmäsormi Sodankylän Kylmähuolto Oy Ylä-Lapin LVI Oy

Koskikatu 27 B 203 Studiokatu 3 Sipolantie 8 Aittatie 1 Pohjolankatu 4 Näverintie 6 A Marttiinintie 11 Hakalankatu 41 Mantovaarantie 60 Yhdystie 8

96100 Rovaniemi 94600 Kemi 96100 Rovaniemi 96100 Rovaniemi 96100 Rovaniemi 93600 Kuusamo 96300 Rovaniemi 94100 Kemi 99600 Sodankylä 99800 Ivalo

020 530 5500 010 4071 0400 151316 020 515 2650 040 7127506 010 2796291 (016) 31 8888 0400 691032 (016) 61 0170 040 5159040

www.are.fi www.caverion.fi www.huoltoliikepaukkunen.fi www.iss.fi www.jetitek.fi www.juhatek.fi

30 Kylmäextra 2017

www.kylma.fi www.mpkylma.fi www.pohjois-savonkylmatekniikka.fi www.wkl-ky.fi

www.iss.fi www.jetitek.fi www.juhatek.fi www.lassila-tikanoja.fi www.sahkokivela.fi

www.kylmasormi.fi www.yla-lapinlvi.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Yes! AxiBlade Your ebm-papst solution.

ebm-papst Oy

Uudet AxiBlade-aksiaalipuhaltimet: uusi standardi kylmälaite- ja ilmastointiteollisuuteen Voiko yksittäinen puhallin kattaa kaikki sovellukset? Mistä saat aivan uusia vaihtoehtoja? Uudet AxiBlade-aksiaalipuhaltimet tarjoavat ennennäkemätöntä suunnittelun joustavuutta. Niissä on optimoitu hyötysuhde, joten ne toimivat mahdollisimman tehokkaasti jokaisessa toimintapisteessä. Ne myös tuottavat enemmän jäähdytystehoa neliömetrille. Olipa vastapaine sitten pieni taikka korkea (jopa noin 290 Pa), ebm-papstilla on vastaus: Yes! Your ebm-papst solution: AxiBlade Ammattilaisen valinta

ebm-papst Oy • Puistotie 1 • 02760 Espoo • puh. (09) 8870 220 • mailbox@ebmpapst.fi • www.ebmpapst.fi

TEKSTI: SOILI K AIVOSOJA

KUVAT: CALEFA OY

Bittiguru muuttaa datakeskuksensa hukkalämmön rahaksi Bittigurussa ymmärrettiin jo datakeskuksen suunnitteluvaiheessa, että palvelimien tuottama hukkaenergiakin on rahanarvoista. Niinpä sen hyödyntäminen otettiinkin yhdeksi lähtökohdaksi yrityksen toteuttaessa datakeskusprojektiaan. Rahan lisäksi päätöksen taustalla oli samalla toteutuva ekologisuus.

stimme vanhan kiinteistön, joka aiemmin oli ollut mm. puhelinyhtiön ja pankin käytössä. Sen alakerrassa, entisessä pankkiholvissa,

on hyvät tilat palvelimille. Tila piti muuttaa palvelinsalikelpoiseksi rakentamalla sinne jäähdytykset sekä sähkönsyötöt. Tukevat seinät olivat onneksi valmiina, kertoo Bittiguru Oy:n teknologiajohtaja Janne Mustonen. Jäähdytysratkaisussa ekologisuus sekä kustannussäästöt olivat jo heti suunnitteluvaiheessa ohjaamassa päätöstä hukkalämmön hyödyntämiseen. – Pitkällä aikavälillä nyt tehty investointi on erittäin kannattava. Samalla pyrimme omalta osaltamme pelastamaan myös luontoa, sillä sieluun sattuisi ampua lämpöä taivaalle ihan vain siksi, että siitä on päästävä eroon. Ajattelimme, että pitäähän se jollakin tavalla pystyä hyödyntämään.

Hukkalämpö käytetään kiinteistön lämmitykseen.

+35˚C

CaleCool

Lämmennyt ilma

Tietokoneräkit lämmittävät datasalia.

+65˚C Jäähdytetty ilma takaisin datasaliin

+20˚C

Lämpöpumppu

Hukkalämpö siirretään ilmasta nesteeseen. Bittigurun datasali jäähdytetään ilmalla. Ilmasta hukkalämpö siirretään veteen, joka pumpataan lämpöpumpulle. Vedestä lämpö siirretään lämpöpumpun avulla rakennuksen lämmitysjärjestelmään.

32 Kylmäextra 2017

BY COOLTRADE

Lämpöpumppu järjestelmän ytimessä Bittigurun datakeskuksen virtuaalipalvelimien määrä on 10 000 palvelinta, mikäli datakeskus toimisi jo täydellä käyttöasteella. – Viiden vuoden kuluttua palvelimia pystytään uudistuvan tekniikan ansiosta asentamaan 50 prosenttia, mahdollisesti jopa sata prosenttia enemmän, kertoo Mustonen datakeskuksen koosta. Datakeskus koostuu kolmesta tilasta, joissa jokaisessa jäähdytyskuormaa on maksimissaan 50 kW. Räkit imevät ilman kylmäkäytävältä ja puhaltavat lämmenneen ilman kuumakäytävälle. Ilmaa jäähdyttävät kiertoilmakoneet imevät ilman kuumakäytävältä ja puhaltavat sen jäähdytettynä kylmäkäytävälle. Kiertoilmakoneissa kiertävä vesi jäähdytetään järjestelmään liitetyllä lämpöpumpulla. Lämpöpumpulta lämpö siirretään kuumavesivaraajaan, josta sitä käytetään käyttöveden ja rakennuksen lämmitykseen. Lämpötilaltaan tasaisesti +35 °C:ssa pysyvä konesalin paluuilma on lämpöpumpun lämmönlähteeksi erittäin edullinen. Nyrkkisääntönä lämpöpumpun hyötysuhdetta kuvaava lämpökerroin paranee jopa 3 % astetta kohti lämmönlähteen lämpötilatason kohotessa. Toki lämpökertoimeen vaikuttaa lisäksi muitakin tekijöitä, kuten lämpötilatasot lämpöpumpun jälkeen. Em. lähtökohdista on kuitenkin helppo ymmärtää datakeskuksiin liitettyjen lämpöpumppuinvestointien kannattavuutta – hyödynnetäänhän nykyaikaisilla lämpöpumpuilla lämmönlähteenä menestyksekkäästi jopa alle −20 °C:sta ulkoilmaakin.

SITOUTUNUT

LAATUUN Joustava ja luotettava kumppani kaikkiin jäähdytyskohteisiin

Cooltrade

Cooltrade on vuonna 1994 perustettu suomalainen yksityisomistuksessa oleva yritys. Myymme, markkinoimme ja kehitämme lämmönsiirtimiä kaupan ja teollisuuden tarpeisiin.

Ylijäämä naapurille Erityisesti tulevaisuudessa datakeskuksen jäähdytyskuorman kasvaessa tulee hyödynnettävissä oleva lämpömäärä ylittämään selvästi sen, mitä Bittigurun omassa kiinteistössä edes kovimmilla pakkasilla on mahdollista hyödyntää. Järjestelmään liitetyllä liuosjäähdyttimellä ylijäämälämpöä voidaan toki siirtää ulkoilmaan, mutta lämmölle on tarkoitus löytää parempaakin käyttöä.

CoolLine-nestejäähdyttimiä Vantaan Energian jätevoimalassa

CoolLine-ilmanjäähdyttimiä SOK Sipoon logistiikkakeskuksessa

Cooltrade Oy

– Olemme jo neuvotelleet naapurikiinteistöjen kanssa siitä, että voisimme viedä niihin lämpöä. Kiinnostusta on ollut ja tavoitteena onkin rakentaa putkiyhteys naa-

Kuussillantie 27, 01230 Vantaa 010 239 9770, myynti@cooltrade.fi

cooltrade.fi

Kylmäextra 2017 33

Tila datakeskuksen jäähdytyksessä ja kiinteistön lämmityksessä hyödynnetylle lämpöpumpulle löytyi rakennuksen vanhasta lämpökeskuksesta.

purikiinteistöön ylilämmön syöttämiseksi sinne, Janne Mustonen kertoo. Bittigurun konesalin jäähdytys- ja lämmön talteenottojärjestelmän toteutti hollolainen Calefa Oy, jolla konesalien hukkalämpöä hyödyntäviä referenssikohteita löytyy kymmenistä kilowateista aina kaukolämpöön liitettyyn megawattiluokkaan asti.

– Calefasta tultiin paikan päälle tutustumaan tiloihimme, jotka olivat siinä vaiheessa vielä täysin keskeneräiset. Heillä oli heti selkeä näkemys siitä, miten järjestelmää ryhdytään tekemään. Vielä kun näimme hintalapun, oli päätös lopulta helppo tehdä. Mustoselta satelee lisäksi kiitosta yhteistyön joustavuudesta. – Heitä ei pelottanut se, että omat suunnitelmamme olivat siinä vaiheessa vielä pahasti keskeneräiset.

Jäähdytys on primääritarkoitus Euroiksi muutettuina Bittiguru ottaa toistaiseksi hukkalämpöä talteen lämmityskaudella noin 1 000 – 1 500 euron edestä kuukaudessa. Vuositasolla puhutaan viisi numeroisesta summasta, Janne Mustonen laskeskelee. Se antaa hyvän koron hukkalämmön hyödyntämiseksi tehdylle lisäinvestoinnille. Kannattavuutta arvioitaessa on huomioitava, että investointi datakeskuksen jäähdyttämiseen olisi tarvittu hukkalämmön hyödyntämisestä riippumatta. Samalla on muistettava, että datakeskuksen jäähdytys on myös järjestelmän primääritarkoitus. Se ei saa vaarantua, vaikka lämmön talteenottojärjestelmä ei jostain syystä toimisikaan.

Bittiguru Oy:n teknologiajohtaja Janne Mustonen summailee hukkalämmön talteenotosta syntyvän säästön olevan vuositasolla viisinumeroinen summa.

34 Kylmäextra 2017

– Varajäähdytysjärjestelmät takaavat, että datakeskuksen jäähdytykset pystytään hoitamaan, vaikka lämpöpumpulle kävisikin jotain. Mikään toiminto ei ole periaatteessa riippuvainen toisistaan, kertoo Petri Vuori järjestelmän toimittaneesta Calefasta.

Gebwell Oy

TEKSTI: JUSSI HIRVONEN, DI, toiminnanjohtaja, Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, jussi.hirvonen@sulpu.fi

Lämpöpumppuala on merkittävä uusiutuvan energian tuottaja Lämpöpumppuala on pärjännyt hyvin, vaikka uudis- ja korjausrakentaminen on vähentynyt voimakkaasti. Lämpöpumput tuottavat uusiutuvaa energiaa talojen ympäriltä, kalliosta, maasta tai ilmasta 6 TWh/a eli reilusti Loviisan yhden yksikön tuotannon verran.

elkästään vuonna 2016 asennettiin Suomessa 60 000 lämpöpumppua, jotka lisäsivät 0,6– 0,8 TWh uusiutuvan energian käyttöä talojen lämmityksessä. Kun puhutaan uusiutuvasta energiasta, unohdetaan usein mainita lämpöpumput alan merkittävyydestä huolimatta. Polttopuuta poltetaan vuosittain 15 TWh, lämpöpumput tuottavat talojen ympäriltä 6 TWh, tuulivoima 3 TWh ja aurinkokeräimet ja -paneelit 0,1 TWh uusiutuvaa energiaa. Suomessa lämpöä otetaan jo yli 100 000 energiakaivosta, joita on porattu puolen maapallonympärysmitan verran eli yhteensä 20 000 km. Suomalaiset sijoittivat lämpöpumppuihin viime vuonna 350 miljoonaa euroa.

rakentamisen vilkastuminen sekä lisääntynyt lämmitysjärjestelmien integroiminen valmistalotoimituksiin. Maalämpöpumpuissa suurin kasvu on ollut rivi- ja kerrostalokokoluokan pumpuissa.

Eri käyttökohteet eri lämpöpumpputyypeille

Maalämmön kiinnostavuutta voi lisätä Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) maaliskuussa antama vuosikirjapäätös (KHO:2017:48), jossa linjattiin, ettei kunta voi estää maalämmön käyttöä rakennuksen päälämmönlähteenä, vaikka alueen kaavassa määrättäisiin liittymään kaukolämpöverkkoon.

Lämpöpumpuista löytyy eri käyttökohteisiin sopivia ratkaisuja sekä energiankäytön tehostamiseen, uusiutuvan energian käyttöön että myös kaukolämmön ja -kylmän tuottamiseen. Maalämpöpumput sopivat niin isoihin kuin pieniinkin taloihin. Porareikä tai -reiät mahtuvat pienelle tontille ja toimivat läpi vuoden ilmaisina energialähteinä. Kaksi kolmasosaa talon lämmitysenergiasta ja -tehosta voidaan ottaa maaperästä, ja talojen jäähdytys voidaan hoitaa paikallisesti samalla laitteistolla. Lämmitysjärjestelmien saneerauksessa käytetään lähinnä ulkoilmalämpöpumppuja, joiden markkina on lähtenyt käyntiin, kun tuotteiden suoritusarvot ja toimitusten laatu ovat parantuneet ja tarjonta on lisääntynyt. Poistoilmalämpöpumppujen kasvua selittää

36 Kylmäextra 2017

Kolme neljästä uudisrakentajasta valitsee lämpöpumpun Motivan tutkimuksen mukaan pientalorakentajista 75 % valitsee lämpöpumpun ja maalämpöpumpun 53 %. Lämpöpumpun valintaa on perusteltu muun muassa helppokäyttöisyydellä, huolettomuudella, pienellä tilantarpeella ja jäähdytysmahdollisuudella.

Korjausrakentamisessa suuri potentiaali Suurin potentiaali lämpöpumpuille on kuitenkin olemassa olevassa rakennuskannassa. Tilastojen mukaan omakotitaloista 200 000 käyttää öljylämmitystä, yli 100 000 vesikiertoista sähkölämmitystä ja 500 000 suoraa sähkölämmitystä, jotka voitaisiin korvata kokonaan lämpöpumpuilla tai ottaa lämpöpumppu rinnalle lisälämmönlähteeksi. Ilmavesilämpöpumput ja ilmalämpöpumput tarjoavat omat ratkaisunsa niin sähkö-, öljy- kuin kaukolämpötaloihinkin.

Lisäksi Suomessa on yli 30 000 kerrostaloa, joihin voisi asentaa eri tyyppisiä lämpöpumppuratkaisuja. Esimerkiksi poistoilmalämpöpumput ovat alkaneet yleistyä myös kerrostaloissa. Noin 500 kerrostaloon on asennettu poistoilman lämpöä talteen ottava lämpöpumppu, jolla voidaan pienentää 40–50 % taloyhtiön kaukolämmön tai muun energian kulutusta. Lämpöpumpun hankinnan jälkeen tehdään usein myös päätös siitä, että jäljelle jäävä energiatarve hoidetaan maalämpöpumpulla.

Lämpöpumput apuna sähköverkon tehohuippuihin Lämpöpumppujen ja uusiutuvan energian yhteydessä puhutaan usein tehopiikeistä sekä kulutuksen ja kuormituksen ohjauksesta. Gaia Consulting Oy:n tekemän selvityksen mukaan lämpöpumput vähentävät vuositasolla kokonaisenergiankulutusta, mutta voivat lisätä sähkön hetkellistä tehontarvetta lämmityskaudella, mikäli pumpuilla korvataan muuta kuin sähkölämmitystä. Toisaalta korvattaessa lämpöpumpuilla sähkölämmitystä voidaan tehontarvetta

pienentää. Lämpöpumppujen vaikutukset riippuvat asennusmäärien ja mitoituksen lisäksi merkittävästi korvattavista lämmitysmuodoista sekä siitä, miten pumppuja tulevaisuudessa ohjataan. Selvityksessä toteutettu mallinnus osoitti, että tavanomaisen vuoden kylmimpänä viikkona maaja ilmalämpöpumppuja käyttävien pientalojen yhteenlaskettu sähkötehon huipputarve pienentyy vaihtoehtoisissa tulevaisuusskenaarioissa 10–17 % nykytilanteeseen verrattuna. Syitä tähän ovat sähkölämmityksen korvautuminen lämpöpumpuilla, täystehomitoituksen yleistyminen etenkin uusissa maalämpöpumppuasennuksissa sekä tekniikan kehittyminen, mikä lisää pumppujen hyötyä kylmissä olosuhteissa Tehopiikkejä pientalokannassa aiheuttavat tilalämmityksen lisäksi samaan aikaan päällä olevat sähkökuormat, joita voivat olla esimerkiksi sähköliesi ja sauna. Mitä kylmempää ulkona on, sitä tärkeämpää olisi älykkäästi ohjata kuormia niinä hetkinä, jolloin muita samanaikaisia sähkökuormia on runsaasti.

Ylivoimaista tehokkuutta kaukojäähdytykseen ja ilmastointiin YORK YMC² vedenjäähdyttimellä

Johnson Controls on maailman johtavia teollisuuden kylmälaitteiden ja lämpöpumppujen valmistajia • Jäähdytysteho 580 – 2950 kW • Öljyttömät magneettilaakerit • Matala äänitaso n. 70dB

Johnson

• COP yli 12 (7/12 C°, lauhde 18 C°) • Luotettava ja vähän huoltoa vaativa rakenne Lisää tietoa:

www.johnsoncontrols.com/ymc2

Johnson Controls Finland Oy Hankasuontie 10, 00390 Helsinki p. +358 (0)20 1404 551 • f. +358 (0)20 1404 500 www.jci.com

Kylmäextra 2017 37

TEKSTI: SA ARA KERTTULA

Sisäympäristöllä suora yhteys työn tuottavuuteen VTT:llä on kehitetty systemaattinen arviointimenetelmä sisäympäristön laatutason arviointiin. Tärkeä sisäympäristön laatuun vaikuttava osatekijä ovat lämpöolosuhteet, joissa myös jäähdytyksellä on suuri merkitys. Sisäympäristön laatu vaikuttaa paitsi ihmisten hyvinvointiin, myös heidän tuottavuuteensa. Sitä kautta sillä on suuri merkitys niin yrityksille kuin koko kansantaloudellekin. Vuotuiset palkkatulot Suomessa ovat noin 100 miljardia euroa – eikä sisäympäristön vaikutus työn tuottavuuteen ole promilleja vaan prosentteja.

isäympäristön laatu vaikuttaa merkittävästi rakennusten käyttäjien terveyteen ja tyytyväisyyteen. Tästä asiasta useimmat ovat nykyään yhtä mieltä. Yleisesti tiedossa on myös sisäympäristön ja erityisesti lämpötilan yhteys työn tuottavuuteen. Silti välineitä asioiden konkreettiseen mittaamiseen ei oikein ole ollut. Sisäympäristölle on kyllä tehty erilaisia laatuluokituksia, mutta niitä ei yleensä voi sellaisenaan käyttää työn tuottavuuden arviointiin. VTT:n johtava tutkija Pekka Tuomaala on pitkään etsinyt ratkaisua tähän ongelmaan.

– Kaikki myöntävät sisäympäristön laadullisen vaikutuksen ihmisiin, mutta sen selvittämiseen, miten se vaikuttaa, ei oikein ole ollut keinoja. Tuomaala löysi brittitutkimuksen, jossa eri sisäolosuhdesuureet eli lämpöolosuhteet, sisäilman laatu, akustiikka ja valaistus on otettu yhteismitallisesti ja keskenään verrannollisesti huomioon. Tyytyväisten osuutta kuvataan indeksillä, jossa nolla tarkoittaa, että kukaan ei ole tyytyväinen ja sata että kaikki on hyvin. Tämä lukema on sisäympäristön laatuindeksi. Menetelmän toisena vaiheena on tarkastelu, jossa selvitetään, kuinka paljon tuottavuus muuttuu, kun tyytyväisten osuus muuttuu. – Kun tyytyväisten osuus muuttuu kymmenen prosenttia, työn tuottavuus muuttuu prosenttimäärän K. Rutiininomaisissa työtehtävissä prosenttimäärä on 1,4 ja keskittymistä vaativissa työtehtävissä 2,3. Tämän havainnon perusteella voidaan johtaa kaava, jolla voidaan arvioida työn suhteellista tuottavuutta.

Sisäympäristön eri osa-alueista eniten valitetaan Tuomaalan mukaan lämpöolosuhteista. – Suomessa on vähän ylenkatsottu ilmastoinnin jäähdytystä. Sen vaikutusta ei ole osattu arvioida. Tuomaala toteaa, että länsimaiden ihmiset viettävät päivästään 90 prosenttia sisätiloissa. Lämpöviihtyvyys vaikuttaa myös työtehoon huomattavasti: jos sisälämpötilaa säädetään 1–3 astetta, työn tuottavuus paranee 4–7 prosenttia.

38 Kylmäextra 2017

Työkalu käyttöön ja ylläpitoon Arviointimenetelmää voidaan hyödyntää sisäympäristön laadun kustannusvaikutusten arvioimiseksi rakentamisen arvoketjussa.

– Meillä on tehty hyvä sisäympäristön laatuluokitus, jossa on määritelty tavoitearvot eri osa-alueille. Ne eivät kuitenkaan ole yhteismitallisia. Lisäksi ne on alun perin tarkoitettu käytettäväksi suunnittelun apuna. Uutta mallia voidaan käyttää myös käyttö- ja ylläpitovaiheessa, Tuomaala kertoo. Malli voi toimia työkaluna myös tilaajille. – Sen avulla tilaaja voisi rakennusvaiheessa määritellä sen sisäympäristön laatutason, jota tavoitellaan. Näin voidaan myös keskittyä niihin osa-alueisiin, joilla on eniten vaikutusta, ja tätä kautta päästä kustannustehokkuuteen. Vastaavasti kiinteistönomistaja voi hakea systematiikkaa siihen, mihin sisäympäristön osa-alueisiin kannattaa satsata ja mitä vaikutuksia syntyy, jos esimerkiksi sisäilman lämpötila on ongelmana ja sitä parannetaan jäähdytyksellä. Myös vuokralaiset voisivat määritellä sisäympäristön laatutasolle omat vaatimuksensa. Mallilla myös helpotettaisiin vuoropuhelua vuokralaisten ja vuokranantajien välillä. – Malli ja indeksi voisivat toimia vähän samaan tapaan kuin energiatehokkuusluokitus, Tuomaala sanoo.

– Nykyään satsataan paljon energiatehokkuuteen ja siihen pitääkin satsata. Energiakustannukset ovat kuitenkin sadasosa tyypillisen asiantuntijaorganisaation kokonaiskustannuksista. Asiantuntijaorganisaation kustannukset jakautuvat karkeasti ottaen suhteessa 1–9–90, jossa yksi prosentti on energiakustannuksia, yhdeksän prosenttia vuokrakuluja ja loput eli 90 prosenttia työvoimakustannuksia. Esimerkkinä Tuomaalalla on eräs VTT:n rakennus: – Sen vuotuiset energiakustannukset ovat 200 000 euroa ja vuokra 2,2 miljoonaa euroa vuodessa. Vuotuiset palkkakustannukset ovat 17,8 miljoonaa euroa. Työn tuottavuus lasketaan työ- tai henkilömäärän suhteena jalostusarvoon. Suurin jalostusarvosta maksettava menoerä ovat palkkakustannukset. Näin sisäympäristöllä on työn tuottavuuden kautta suora yhteys palkkakustannuksiin.

Lisää kehitystyötä Sisäympäristön laadun arviointimalli vaatii vielä jatkotyöstöä ja kokeiluja käytännössä. Menetelmän tiimoilta on pidetty yksi työpaja ja tarkoitus on järjestää sille jatkoa. – Nähtäväksi jää, saadaanko tutkimushankkeita ja pilotointeja aikaiseksi, Tuomaala toteaa. Tuomaala painottaa, että kustannusvaikutukset ovat merkittävät.

Toimistorakennuksen kustannusjakaumassa pääosaa näyttelevät työvoimakustannukset. Rakennuksen energiakustannukset kokonaisuudessaan asettuvat noin yhteen prosenttiin. Kun tästä eriytetään jäähdytykseen käytetyn sähkön osuus, päädytäänkin jo promilleluokkaan tai peräti promillen osiin – mukavuusilmastoinnin käyntiajat eivät Suomessa pitkiksi muodostu. Pienikin ylilämpöisyydestä johtuva menetys työn tuottavuudessa johtaa nopeasti aivan eri suuruusluokan kustannuksiin. Energian säästäminen on kaikessa toiminnassa tärkeää, mutta sitä ei tule tehdä henkilöstön työolojen kustannuksella.

– Vuotuiset palkkatulot Suomessa ovat noin 100 miljardia euroa. Sisäympäristön vaikutus työn tuottavuuteen ei ole promilleja vaan prosentteja. Tarvetta siis aivan ehdottomasti on. Menetelmä on kehitetty erityisesti toimistorakennusten sisäympäristön laadun kokonaiskustannusarviointiin, mutta sitä voidaan käyttää modifioituina myös muissa rakennustyypeissä. – Kouluissa sisäympäristön laadulla on vaikutusta oppimistuloksiin ja sairaaloissa potilaiden hyvinvointiin.

Kylmäextra 2017 39

TEKSTI JA KUVAT: SA ARA KERTTULA

Koulutuspäivillä kuultiin ympäristöministeriön Eeva Nurmea, joka kävi kertomassa täydelle salille Suomen kansallisista toimista F-kaasupäästöjen rajoittamiseksi nyt ja tulevaisuudessa.

Kylmätekniikan Koulutuspäivät kutsuivat Korpilammelle 54. kerran järjestetyt Kylmätekniikan Koulutuspäivät keräsivät Espoon Korpilammelle yli 300 osallistujaa.

uomen Kylmäyhdistys järjesti tammikuun lopussa Kylmätekniikan Koulutuspäivät kylmä-, lämpöpumppu- ja talotekniikka-alojen toimijoille jo 54. kerran. Tapahtumapaikkana oli tuttuun tapaan Hotelli Korpilampi Espoossa. Kahden päivän aikana kuultiin mittava määrä asiaa monista ajankohtaisista aiheista kuten korkean GWParvon F-kaasujen tilalle tulevista palavista ja syttyvistä kylmäaineista ja välillisistä järjestelmistä. Paneelikeskustelu kävi kuumana ammatillisen koulutuksen reformin tiimoilta. Koulutuspäivät on yksi kylmäalan ammattilaisten vuoden ehdottomista ykköstapahtumista ja ne keräsivät tälläkin kertaa paikalle yli 300 osallistujaa. Ensi vuonna Koulutuspäivät järjestetään 25.–26.1.

40 Kylmäextra 2017

Yksi Koulutuspäivien suosituimmista puhujista vuodesta toiseen on Esko Kaappola, joka nimitettiin Koulutuspäivillä Suomen Kylmäyhdistyksen kunniajäseneksi. Tunnustusta oli jakamassa yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Matti Eerikäinen.

TEKSTI JA KUVAT: DAKOTA LAVENTO

Kaavassa kerrostalon katolle ei olisi hyväksytty erillistä IV-konehuonetta, mutta kompakti VRF-järjestelmän ulkoyksikkö ei arkkitehtuuria haittaa.

Viileää kerrostaloasuntoihin VRF-järjestelmä tuo asumismukavuutta asuinkerrostaloihin helposti ja kustannustehokkaasti. Asukkaat maksavat viilennysenergiastaan käytön perusteella.

okakuussa 2016 Kouvolan keskustan tuntumaan valmistunut 22 asunnon Asunto Oy Kouvolan Pilkkeen asukkaat eivät vielä tätä kirjoitettaessa ole ehtineet viilentää asuntojaan. Maaliskuussa aurinko lämmittää kuitenkin jo siihen malliin, ettei hetki ole enää kaukana. Toimistomestari Pirjo Peni kohteen rakennuttaneesta FH Rakentajista kertoo, että asukkaille järjestetään perehdytys viilennykseen pikimmiten. – Kun he muuttivat uusiin asuntoihinsa syksyllä, he tietysti saivat opastuksen sekä talotekniikan että kodinkoneiden käyttöön. Viilennyskauden alkuun oli kuitenkin vielä liian pitkä aika. Viilennyksen perehdytys olisi talven aikana varmasti ehtinyt unohtua, hän huomauttaa.

Järjestelmän sisäyksiköt sulautuvat huoneiston katon rajaan lähes huomaamattomiksi.

Asumismukavuus on kilpailuvaltti

vähän vanhemmankin asunnon, täältä saa uuden ja suuremman tilalle ja ehkä vielä mökinkin päälle, tuotantopäällikkö Kalle Rentto selittää.

Asunto Oy Kouvolan Pilkkeen 30–74 m²:n yksiöissä, kaksioissa ja kolmioissa asuu paitsi kouvolalaisia senioreita, myös paluumuuttajia. – Jos Helsingistä myy

Kaukolämpöverkkoon kuuluvan rakennuksen energia luokka on C. Talo on tiivis, ja asunnoissa on suuret ikkunat tuomassa sisään mahdollisimman paljon luonnon-

Kylmäextra 2017 41

valoa. Niinpä kesäaikainen viilennys on erittäin tärkeä asumismukavuutta lisäävä tekijä. – Kaikki rakennuttajat eivät sitä suinkaan kohteisiinsa katso tarpeelliseksi lisätä, mutta meillä se kuuluu vakiona kaikkiin kerrostaloasuntokohteisiin, Pirjo Peni huomauttaa.

Asunto Oy Kouvolan Pilke Järjestelmä: ..........................................Toshiba VRF Jäähdytysteho: ................................................22 kW Ulkoyksikkö: ........... Toshiba MMY-AP1814HT8-E Sisäyksiköt:

Sopii taloyhtiökohteisiin Asuntojen viilennyksen voi toteuttaa monellakin tapaa. FH Rakentajien maalämpöpumpuilla lämmitetyissä rivitalokohteissa hyödynnetään lähes ilmaista maaviileää. Jos maalämpöä ei voida käyttää, vaihtoehdoksi viilennyksen toteuttamiseen on valittu VRF. – Kokeilimme kyllä yhdessä kohteessa yksittäisiä, huoneistokohtaisia ilmalämpöpumppuja. Ulkoyksiköt asennettiin parvekkeille, Pirjo Peni kertoo. Taloyhtiökohteisiin VRF sopii hänen mukaansa kuitenkin huomattavasti paremmin, sillä järjestelmään sisältyy vain yksi yhteinen kaikkia asuntokohtaisia sisäyksiköitä palveleva ulkoyksikkö. Isompiin huoneistoihin voidaan tarpeen mukaan sijoittaa useampiakin sisäyksiköitä. Ne voivat olla ilmalämpöpumpuista tuttuja seinämalleja tai erilaisia kattokasetteja. Sisäyksiköitä ohjataan langattomilla tai langallisilla säätimillä.

6 kpl Toshiba Compact High Wall MMK-AP0124MH-E 6 kpl Toshiba Compact High Wall MMK-AP0074MH-E 11 kpl Toshiba Compact High Wall MMK-AP0094MH-E

-järjestelmästä. Valmistajasta riippuen samanlaisia järjestelmiä on markkinoilla myös nimellä VRV (Variable Refrigerant Volume). Tekniikka on kehittynyt hyvin nopeasti, ja nykyisin yhteen ulkoyksikköön voidaan liittää jopa 64 sisäyksikköä. Laitteita yhdistämällä jäähdytystehot yltävät jopa satoihin kilowatteihin. Kun järjestelmään liitetään useita ulkoyksiköitä, voidaan viilennys – ja lämpöpumppusovellutuksissa myös lämmitys – helposti toteuttaa hyvinkin suureen kiinteistöön.

Viilennys on usein helpompi toteuttaa VRF:n avulla myös silloin, kun kaupunkikuvallisista syistä ulkoyksiköiden sijoittamiselle on rajoituksia tai rakennuksen katolle ei näkyviä IV-konehuoneita saa rakentaa. Esimerkiksi Asunto Oy Pilkkeen kohdalla kaava ei olisi hyväksynyt katolle IV-konehuonetta, mutta ulkoyksikön kaava salli.

Sama järjestelmä, kaksi nimeä Asunto Oy Kouvolan Pilkkeen viilennys toteutettiin Toshiban laitteilla, siksi jutussakin puhutaan VRF (Variable Refrigerant Flow)

42 Kylmäextra 2017

Asunto Oy Kouvolan Pilkkeen edessä vasemmalta Pirjo Peni, Ari Hyvärinen, Tero Tilli ja Kalle Rentto. FH Rakentajien Peni ja Rentto kertovat huoneistokohtaisen jäähdytyksen olevan heidän kohteissaan jo vakioratkaisu. Maalämpöpumpuilla lämmitetyissä rivitalokohteissa hyödynnetään maaviileää ja kerrostaloissa ratkaisu on VRF.

VRF/VRV-järjestelmää voidaan käyttää siis paitsi viilennykseen myös lämmitykseen, kuten ilmalämpöpumppujakin normaalisti käytetään – ja jopa niin, että samanaikaisesti jäähdytetään aurinkoisen sivun huoneistoja ja lämmitetään talon varjoisaa puolta.

Lasku käytön mukaan Asunto Oy Kouvolan Pilkkeessä VRF on vain viilennyskäytössä ja lämmitysmahdollisuus on niistä lukittu. Talven ajaksi myös jäähdytys on suljettu pois käytöstä, jottei joku hätäinen erehtyisi käynnistämään viilennystä heti kevätauringon hieman pilkistäessä. – Neuvomme asukkaita ensin käyttämään kaihtimia. Ei tietenkään ole järkevää samaan aikaan sekä lämmittää että viilentää rakennusta, Pirjo Penin sanoo.

Koko rakennuksen VRF-järjestelmää päästään ohjaamaan lämpökeskuksesta. Ari Hyvärinen varmistaa, että kaikki on valmiina viilennyskauden alkuun.

Taloyhtiökohtaisesti voidaan päättää, missä ulkolämpötilassa sisäyksiköitä voi käyttää viilentämiseen. Kosteilla helteillä tärkeä ominaisuus laitteissa on myös sisäilman kuivattaminen, johon VRF:n kaltainen järjestelmä soveltuu erinomaisesti. Asunto Oy Kouvolan Pilkkeen VRF-järjestelmän käytetyn jäähdytysenergian määrä mitataan huoneistokohtaisesti ja asukkaita laskutetaan kulutuksen mukaan. Se on oikeudenmukaista, sillä osa asukkaista viettää kesänsä mökeillään eikä varsinaisesti käytä viilennystä.

Taloyhtiökohteita yhä enemmän Taloyhtiön VRF-järjestelmän asensi kouvolalainen AH-Cool Oy, joka on jo ehtinyt kerätä kokemusta useammastakin saman tyyppisestä kerrostalokohteesta. Niistä ensimmäinen oli Jatke Oy:n Kouvolaan vuonna 2014 rakentama Asunto Oy Kouvolan Kustaantähti. Toimitusjohtaja Ari Hyvärinen sanoo, ettei VRFjärjestelmän suunnittelu ja asennustyö periaatteessa poikkea paljoakaan tavanomaisen omakotitalon ilmalämpöpumpun asennuksesta. Järjestelmä on selkeä suunnitella ja asentaa. Järjestelmien suunnittelua helpottavat valmistajien ohjelmistot, joilla laitevalintojen lisäksi syntyvät nopeasti myös muun muassa putkimitoitukset ja tarvittavat johdotuskaaviot. – Sisäyksiköitä vain liitetään yhtä ulkoyksikköä kohti enemmän, ja putkitusetäisyydet isossa kiinteistössä

Tero Tilli on vastannut VRF-järjestelmän asennuksista AH-Coolin kohteissa. Käytävässä vaaka-asennukset kulkevat alas lasketuissa katoissa. Pystyasennuksille tehtiin omat koteloinnit. VFR-järjestelmissä putkikoot ovat vesijärjestelmien putkia pienemmät, mikä helpottaa niiden asennusta ja sijoittelua merkittävästi.

ovat tietenkin pidemmät. Tässä kohteessa putkea tarvittiin kaiken kaikkiaan 352 metriä, hän kertoo. Uudiskohteessa järjestelmän asennustyö on ajoitettava rakennustöiden edistymisen mukaan. Putkistot asennetaan kerrosten edetessä, ja seinämalliset sisäyksiköt voidaan asentaa paikoilleen vasta, kun pinnat ovat valmiina. Asentaja Tero Tillille työ oli tuttua jo aikai-

Kylmäextra 2017 43

semmista kohteista. Vaaka-asennukset tehtiin alas laskettuihin kattoihin. Käytävien pystyvedoille oli tehtävä omat koteloinnit.

kuumuudelta sulkemalla näkymät kaihtimien avulla. Olemme myös jo tottuneet ilmastointiin autoissamme. Miksi ihmeessä siis kärsisimme kuumuudesta kotona?

– LV-asennuksille on valmiit elementtinsä, mutta kylmäputkiston asennuksessa valmiita elementteihin laitettuja putkistoja ei voi käyttää, Tilli sanoo. Putkikoot VRF-järjestelmissä ovat kuitenkin huomattavasti pienemmät kuin mitä ne vastaavassa vesijärjestelmässä olisivat, mikä helpottaa putkistojen asennusta ja sijoittelua merkittävästi.

Asuntojen viilennyksen kysyntään vaikuttavat myös kohderyhmän vaatimukset. Kun rakennuttajat kehittävät kiinteistökonseptejaan ilmalämpöpumppujen viilentämistä omakotitaloista uusiin kerrostaloihin muuttaville seniorikansalaisille, heidän on otettava asumismukavuus ja siten asuntojen viilennys huomioon. VRF/VRV on kustannustehokas tapa sen toteuttamiseen.

Jatkoa piisaa

Myös Ari Hyvärinen arvioi VRF/VRV-järjestelmien tulevaisuuden kerrostalokohteissa hyväksi. Jo saadut kokemukset asuntokohteissakin ovat erinomaisia. Hotelli-, toimisto- ja liikerakennuksissa VRF/VRVjärjestelmistä on kerätty kokemuksia jo pitkälti yli 20 vuoden ajalta, joten perusratkaisuiltaan ne ovat vakiintunutta ja koeteltua tekniikkaa. Uudiskohteiden lisäksi VRF/VRV-järjestelmät soveltuvat erinomaisesti myös saneerauskohteisiin.

Kiinnostus asuntojen viilennystä kohtaan on kasvamassa nopeasti. Laadukkaissa uudiskohteissa se on tulossa perusvaatimukseksi vastaavaan tapaan kuin ilmastointi henkilöautoissa yleistyi 1990-luvun lopulla. Asuntoihin halutaan myös suuria, paljon luonnonvaloa sisään tuovia ikkunoita. Harva asukas on halukas suojautumaan koko kesäkautta auringon tuomalta

VRF-järjestelmät GREE VRF-järjestelmät tunnetaan korkeasta laadusta. Valmistajan valtavien tuotantomäärien ansiosta GREE pystyy tarjoamaan VRF-järjestelmät täysin uuteen hintaluokkaan.

Scanoffice Oy

Varastomallien tehot 28 kW, 45 kW ja 73 kW. GREE:n mitoitus- ja suunnitteluohjelmalla teemme valmiin asennussuunnitelman hetkessä. Tiedustele lisää p. 09-290 2240 / Myynti jälleenmyyjille www.scanvarm.fi

www.scanvarm.fi

44 Kylmäextra 2017

Uutiset

Kylmäalalla pidetään yhtä vapaa-ajallakin Kylmäalalla on pitkät perinteet yhdessä toimimisella myös muilla tavoin kuin tekniikan parissa. Kylmägolf-tapahtumia on järjestetty jo pitkään, ja myös alan moottoripyöräilijöiden Reonirätkät-tapaamisella perinteet ulottuvat yli kymmenen vuoden päähän. Kylmäalan ammattilaisten kesken on muodostunut myös perinteeksi ratkaista vuosittain paremmuus alan henkeen sopivassa lajissa jääkiekossa.

ylmäLätkän tämän vuoden herruus ratkaistiin Tampereella helmikuun alussa. Kolmannen kerran järjestetyssä KylmäLätkätapahtumassa oli mukana uusitulla konseptilla kolme joukkuetta: Etelä, Muu Suomi ja Ammoniakki. Lauantaipäivän 4.2. aamupuoli sujui urheilullisesti Sentterin jäähallissa, ja illan tullen ajatuksia kylmäalan tulevaisuudesta

vaihdettiin rennoissa merkeissä Hakametsän jäähallissa samalla, kun seurattiin liigan vauhdikasta ottelua Tappara–Sport. KylmäLätkän voitti tällä kertaa niukasti Muun Suomen joukkue kapteeninaan Marko Muranoff, toiseksi tuli Ammoniakki-jengi, jonka kokosi Sampsa Luukkonen, ja tällä kertaa Etelän joukkue jäi pronssille. Ensi vuoden keväällä tapahtuma järjestetään Hämeenlinnassa. Kylmäyhdistys tiedottaa asiasta tarkemmin jääkiekon ystäville lähempänä tapahtumaa. KylmäLätkän puuhajenginä toimivat Mikko Heinonen, Marko Muranoff, Sampsa Luukkonen ja Raido Bitter. On hienoa, että alalla on tapahtumia, joissa kokoontuu yritysten eri ammattilaisia ja pystytään järjestämään välitön ja koko alan yhteishenkeä kasvattava ikimuistoinen päivä, jossa on myös hyvät mahdollisuudet verkostoitumiselle.

KylmäLätkän tämän vuoden herruus ratkaistiin Tampereella helmikuun alussa. Mukana oli uusitun konseptin mukaisesti kolme joukkuetta: Etelä, Muu Suomi ja Ammoniakki.

Elcool Oy

Kylmäextra 2017 45

TEKSTI JA KUVAT: MATTI VALLI

Valion Suonenjoen tuotantolaitos on Suomen suurin hillotehdas.

Hillotehdas modernisoi jäähdytysprosessinsa Kun Valion hillotehtaan kylmälaitos ja kylmän tuotantoa ohjaava automaatiojärjestelmä uusittiin, järjestelmästä haluttiin helppokäyttöinen, turvallinen, toimintavarma ja energiatehokas. Sellainen järjestelmä myös saatiin.

Valio Oy:n Suonenjoen hillotehdas pyörii kolmessa vuorossa. Tehdaspalvelupäällikkö Tero Parviainen kertoo,

uonenjoen mansikkapitäjässä toimivan Valion hillotehtaan uusi kylmälaitos tuottaa jäähdytysprosessissa tarvittavaa jäävettä sekä kylmää propyleeniglykoliliuosta. Kylmäaineena on ammoniakki NH3. Vuonna 2016 toteutetun investoinnin suuruus on noin 1,5 miljoonaa euroa. Tuotantolaitoksen pakkasvarasto, jossa säilytetään tuotantoon meneviä pakastettuja marjoja –25 asteen lämpötilassa, uusittiin jo kaksi vuotta aikaisemmin. Pakkasvaraston kylmän tuotannosta vastaa erillinen neljän kompressorin pyörittämä järjestelmä. Samassa hankkeessa rakennettiin myös noin 400 m² kylmäkonehuone, jonne tehtiin varaukset nyt asennettuja tuotantopuolen kylmäkoneita varten. Tulevia tarpeita varten kylmähuoneessa on varaus kolmannellekin kompressorille.

46 Kylmäextra 2017

Tuotantotila. Tero Parviainen kertoo, että pastöroinnin ja keittämisen jälkeen hillo jäähdytetään jäävedellä etualan kahdessa kattilassa. Tuotantolinjoja on seitsemän, ja joissakin linjoissa on kaksi jäähdytyskattilaa.

että laitoksella työskentelee noin sata henkilöä. Siellä myös kehitetään uusia tuotteita. Vuosituotannon määrä seitsemällä tuotantolinjalla on 14 miljoonaa kiloa.

monimuotoisemmat ja tehokkaammat tuotantoprosessit. Käytönaikaista ja ympäristöturvallisuutta lisää kiinteä kompressorien öljynkeräys- ja täyttöputkisto.

– Tuotteita ei toimiteta suoraan kaupan hyllylle vaan enemmäkseen niitä jatkojalostaville yrityksille. Suurin asiakas ovat Valion omat meijerit. Makua antava hillo lisätään esimerkiksi jogurtin tai jäätelön raaka-aineen joukkoon. Leipomot ja suurkeittiöt ovat toinen tärkeä asiakasryhmä, Parviainen sanoo.

– Uusi automaatiojärjestelmä ja siihen kuuluvat säätö-, viritys- ja seurantamahdollisuudet lisäävät toimintavarmuutta. Voimme nähdä, mitä järjestelmässä tapahtuu tai on tapahtunut esimerkiksi viikonloppuna, kun kukaan ei seuraa tapahtumia paikan päällä. Vikojen analysointi helpottuu ja niihin voidaan reagoida, ennen kuin ne pysäyttävät koko järjestelmän, Tero Parvinen kuvaa.

Toimintavarma ja turvallinen Kylmälaitos, automaatio ja sähköistys ovat Suomen Teollisuuskylmä Oy:n toimittamia. Asennusprojekti alkoi helmikuussa 2016 ja valmistui saman vuoden syyskuussa. Parviainen oli mukana suunnitteluvaiheesta alkaen. Tarjousvaiheen suunnittelusta vastasi RE-Suunnittelun Timo Puputti, joka toimi myös tilaajan valvojana projektissa.

Järjestelmä on myös aikaisempaa energiatehokkaampi. Kaikki pumput ja puhaltimet ovat taajuusmuuttajaohjattuja. Lauhdutuksen lämpötilaa säädetään ulkolämpötilan mukaan, jolloin lauhtumislämpötilaa voidaan laskea mitoitusolosuhteiden alapuolella. Tällä saadaan astetta kohden noin kolmen prosentin energiansäästöt. Jäävesisiilon viereen on rakennettu paineentasausallas, joka sekin tehostaa prosessia. Aikaisemmin jää-

– Järjestelmän piti olla helppokäyttöinen, turvallinen ja toimintavarma. Helppokäyttöisyyden takaamiseksi tehtaan eri automaatiojärjestelmien käyttöliittymänäkymät räätälöitiin nimenomaan tämän tuotantolaitoksen tarpeita varten. Kaikki portaalien näkymät muistuttavat tyylillisesti toisiaan, Parviainen kuvaa. Uusi automaatiojärjestelmä pyörittää koko kylmälaitosta sekä tuotannossa tarvittavia kylmälaitteita. Se mittaa, säätää, ohjaa ja raportoi mahdollisista vikaantumista. Lämpötiloja ja paineseurantaa koskevaa dataa voidaan tarkastella graafisessa muodossa.

Vähemmän ammoniakkia Ammoniakki on termodynaamisilta ominaisuuksiltaan erinomainen kylmäaine, mutta sen myrkyllisyys asettaa omat haasteensa laitosten suunnittelulle ja käytölle. Valiolla turvallisuutta parannettiin ammoniakkitäytöstä pienentäen. Tietyissä kylmätiloissa, kuten tuotevarastossa, jäähdytys muutettiin suorasta ammoniakista välilliseen propyleeniglykoliliuokseen. Kylmälaitosta koskeva riskianalyysi ja vaarankartoitus tehtiin yhteistyössä.

Vahterus

Ammoniakilla jäähdytetään suoraan pelkästään jäävesi siiloa, joka on noin kymmenen metriä korkea. Sieltä kiertoon lähtevä vesi on entistä kylmempää eli keskimäärin 0,5-asteista, mikä mahdollistaa aikaisempaa

Kylmäextra 2017 47

vesi palautettiin kymmenen metriä korkeaan siiloon suoraan järjestelmästä. Nyt jäävesi palaa paluualtaaseen, josta se pumpataan siiloon. Jääveden vastapaine paluupuolella puolittui yhdestä barista 0,5 bariin.

kylmälaitosten ja niiden sähkö- ja automaatiojärjestelmien suunnittelua ja kunnossapitoa. Suomen Teollisuuskylmä on puolestaan erikoistunut elintarvike- ja prosessiteollisuuden sekä jäähallien kylmätekniikan urakointiin ja huoltoon Etelä-Suomen alueella.

Toimitukset tuotannon ehdoilla

– Uuteen kylmäkonehuoneeseen toimitettiin yksi kylmäteholtaan 390 kilowatin ruuvikompressori, jonka rinnalle vanhasta kylmäkeskuksesta siirrettiin toinen samanlainen ruuvikompressori. Samoin kylmäkeskukseen asennettiin uudet ammoniakkisäiliöt pumppuineen sekä uusittiin lauhduttimet, Purhonen selventää.

Laitteistojen ja automaation käytännön toimituksista ja asennusten valvonnasta vastasi projektipäällikkönä Suomen Teollisuuskylmä Oy:n Markku Purhonen. Saneerauksen yhteydessä vanha kylmälaitos ja sen ammoniakkiputket purettiin kokonaan. Markku Purhosella on liki 30 vuoden kokemus elintarviketeollisuuden alalta. Työhön on aina vahvasti liittynyt

Purhonen kertoo, että osa työvaiheista piti sovittaa ja tehdä tuotannon ehdoilla. Yhdistämiset ja käyttöönotot tehtiin vaiheittain. Tuotantoseisokit suunniteltiin yhdessä tuotannon kanssa. Seisokkiajat oli käytettävä täysin hyödyksi, mistä syystä työvaiheet ja esivalmisteet oli valmisteltava huolellisesti. Haastavaksi projektin teki se, että vanhan purettavan kylmälaitoksen ja uuden kylmälaitoksen piti toimia asteittain yhdessä.

Valvomo. Markku Purhonen näyttää, miten laitoksen eri prosesseja valvotaan.

– Uuden kylmälaitoksen automaatio on toteutettu Siemens 1500 -sarjan logiikoilla, sekä ET200SP-sarjan etä-I/O-yksiköillä. Näiden lisäksi jäävesisiilon jäähdytystä ohjaa S300-sarjan logiikka. Nämä on kytketty toisiinsa ja valvomojärjestelmään Wonderware System Platform Profinet -väylällä, Purhonen kertoo. Yhteydet taajuusmuuttajiin sekä kompressorien ohjausyksiköihin on toteutettu Profibusväylätekniikalla sekä I/O:lla. Järjestelmän valvomokuvat on jaoteltu seuraavasti: kompressorit, lauhduttimet, höyrystimet, glykolipiiri, jäävesi ja tuotevarasto. Nämä käyttöliittymän näkymät on esitetty myös kosketusnäytöllisessä paneelissa (HMI)-kylmäkeskuksessa.

Uusi kompressori JK 4.1. Sen viereen sijoitettu vanha kompressori palveli tuotantoa jo ennen uuden kylmähuoneen rakentamista.

48 Kylmäextra 2017

– Paneeli toimitettiin myös Smart Server -palvelulla, johon voidaan ottaa yhteys tietokoneella. Tämä tapahtuu automaatioverkossa olevalla laitteella ottamalla http-yhteys verkkoselaimella paneelin IP-osoitteeseen tai erillisellä Smart Client -sovelluksella.

Tuotevaraston katonrajassa olevat kuusi höyrystintä pitävät lämpötilan tasaisena.

Taajuusmuuttajat ohjaavat jäävesipumppuja.

Yksilöllinen järjestelmä Teollisen kylmän automaatiojärjestelmä poikkeaa kaupan kylmän parametroitavista yksikkösäätimistä. Teollisen kylmän automaatiojärjestelmä rakennetaan ja ohjelmoidaan yksilöllisesti kohteen vaatimusten mukaan, mikä mahdollistaa huomattavasti monipuolisempien toimintojen toteutuksen ja hallinnan. Ohjelmointia varten suunnitellaan toimintakuvaukset, joissa kuvataan laitoksen toiminta kaikissa olosuhteissa – Toimintakuvausten perusteella toteutettiin FATtesti (Factory Acceptance Test) Tampereella. Testissä simuloitiin logiikkaohjelman toimintaa toimintakuvauksiin nähden. Samalla sovittiin valvomosivuilla esitettävät parametrit sekä valvomosivujen layout-kuvat, Purhonen kertoo. FAT-testistä saatavat hyödyt lyhentävät laitoksen käyttöönottovaihetta, kun mahdolliset ohjelmointivirheet voidaan havaita jo FAT-testin yhteydessä. Käyttöönottovaiheessa automaatiojärjestelmään tehtiin SAT-testi (Site Acceptance Test), jossa todettiin FAT-testissä tehdyt muutokset ja niiden toimivuus. – Kaikkien mittausten ja toimilaitteiden toiminta käytiin läpi ja dokumentoitiin. Toimintakaavioissa esitettyjen toimintojen lisäksi SAT-testissä testattiin muun

Lauhduttimet. Lauhdutuksen lämpötilaa säädetään muuttamalla puhaltimien pyörimisnopeutta ulkolämpötilan mukaan.

muassa simuloitu sähkökatko, jossa todettiin automaation nouseminen ylös ilman kuittauksia sekä väylävika hajautuksen välillä.

Kylmäextra 2017 49

Uusiin asemiin Elcool Oy

2/2017

Elcool Oy vahvistaa myyntiään avaamalla myyntikonttorin Raisioon. Rami Wiss (ylin kuva) on nimetty kylmä- ja järjestelmämyyjäksi 1.3.2017 alkaen. Ramin toimipiste on Tanhukatu 2, Raisio.

Johnson Controls Finland Oy Olli Perunka (keskimmäinen kuva) on nimitetty myyntipäälliköksi 1.1.2017 alkaen. Tehtävässään hän vastaa teollisuuskylmälaitosten ja lämpöpumppuratkaisujen myynnistä sekä markkinoinnista. Kalle Hasu on nimitetty projektipäälliköksi 5.12.2016 alkaen. Hän vastaa työssään automaatioratkaisuista sekä resursoinnista automaatiotiimissä. Antti Kaijalainen on nimitetty projektipäälliköksi 27.3.2017 alkaen. Hän vastaa työssään urakoinnin operatiivisen toiminnan kehittämisestä sekä projekteista.

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry ja Suomen Kylmäyhdistys ry

Kylmäextra ilmestyy seuraavaksi lokakuussa 2017 Katso mediatiedot osoitteesta www.skll.fi ja ota yhteyttä saara.kerttula@skll.fi tai puh. 09 7591166.

Suomen Kylmäliikkeiden Liiton uudeksi toimitusjohtajaksi ja Suomen Kylmäyhdistyksen toiminnanjohtajaksi on valittu DI Mika Kapanen (alin kuva). Mika aloitti järjestöjen palveluksessa 27.3. edeltäjänsä Petri Hannulan rinnalla ja otti vastuun uusista tehtävistään huhtikuun lopussa. Mika Kapanen on aiemmin toiminut mm. Norpe Oy:n teknologiapäällikkönä (2003–2010). Vuodesta 2010 hän on työskennellyt omistamassaan Technetium Consulting Oy:ssä mm. EU-lainsäädäntöön liittyvissä asiantuntijatehtävissä. Kylmäjärjestöjen kanssa Mika on tehnyt yhteistyötä toimimalla luennoitsijana useilla Kylmätekniikan koulutuspäivillä ja muissa tilaisuuksissa.

Ilmoitusten taitto Teetä ilmoituksesi suunnittelu ja valmistus Kylmäextran taittajalla. Lisäkustannus n. 100 €. Lisätietoja numerosta 045 305 0070 Taittopalvelu Jarkko Narvanne (tmi) jarkko.narvanne@gmail.com

Kaikki

Pallosulkuventtiilit 120 bar

komponentit

Refair 2

Tuotevalikoimastamme löytyy laaja ja laadukas valikoima hiilidioksidiputkistokomponentteja! Mitoitamme hiilidioksidikaasunjäähdyttimet ja -höyrystimet sekä muut CO2-tuotteet kuhunkin kohteeseen optimoidusti.

Refair Oy | Atomitie 1, 00370 Helsinki puh. 09 565 7780 | sales@refair.fi | www.refair.fi

50 Kylmäextra 2017

Kupariputket 80 bar

Kupariosat 120 bar

Alfa Laval Arctigo Alfa Lavalin teollisten ilmanjäähdyttimien tuotesarja

Alfa Laval

Alfa Lavalin Arctigo -ilmanjäähdyttimet on rakennettu sovelluslähtöisesti saavuttamaan optimaaliset olosuhteet kaikissa jäähdytystarpeissa, kuten teollisuustilojen pakkas- ja kylmävarastoissa tai tuoreiden elintarvikkeiden säilytyksessä. Arctigo-jäähdyttimien rakenne perustuu modulaariseen rakenteeseen ja saatavana on laaja valikoima erilaisia rakennevaihtoehtoja, puhallin tyyppejä sekä useita eri lisävaihtoehtoja. Vuonna 2017 CO2-ratkaisuille myönnettävä Euroventsertifiointi takaa tuotteiden suoritusarvot asetusten mukaisiksi. Alfa Laval on “All certified EUROVENT” -valmistaja.

www.alfalaval.com/arctigo

Danfoss Optyma™ Plus INVERTER -koneikko

Helppo ja mukautuva tehonsäätö moneen kohteeseen Optyma™ Plus INVERTER -koneikossa on kierrossäädettävä scroll-kompressori, joka parantaa energiatehokkuutta jopa 30 %. Danfoss koneikon jäähdytystehoalue on 2–9 kW kylmäaineilla R407A/F ja R448A. Etuja:  Tarkka lämpötilansäätö takaa elintarvikkeiden korkean laadun  Täyttää EcoDesing 2016 direktiivin sekä F-kaasuasetuksen vaatimukset  Soveltuu erityisesti kylmähuoneiden, kylmäkalusteiden ja nostatuskaappien jäähdyttämiseen  Hiljainen käyntiääni  Soveltuu ulkokäyttöön, kuori IP54  Elektroninen säädin järjestelmän nopeaan ja tarkkaan ohjaamiseen  Helppo käyttöönotto ja huolto

Combi Cool

kylmäalan tukkuliike Noutovarastot: Pakkalantie 19, 01510 VANTAA Niittuniskantie 18 A 6, 20320 TURKU www.combicool.fi

Lakalaivankatu 10 B, 33840 TAMPERE Kallisenhaara 4, 90400 OULU