Kylmä Extra 2016

Suomen Kylmäliikkeiden Liiton julkaisu 2016

KYLMÄTEKNIIKKA – ILMASTOINNIN JÄÄHDYTYS – LÄMPÖPUMPUT

Kauppakeskus Puuvilla – lämpöpumpuilla platinatasolle ”Maalämpöjärjestelmä on parhaimmillaan ylivoimaisesti paras tapa hoitaa suurten rakennusten lämmitys ja jäähdytys. Se on taloudellisin energiamuoto ja lisäksi se kuormittaa ympäristöä vähiten.”

Toimitusjohtaja Timo Valtonen, Renor Oy, Kauppakeskus Puuvillan rakennuttaja

Bitzer

SEITSEMÄN YHDELLÄ ISKULLA. AITOA INNOVAATIOTA.

Ympäristöä säästävä, tehokas ja luotettava: tätä kaikkea ovat BITZERin transkriittiset CO2 mäntäkompressorit. Nyt BITZER on tehnyt parannuksia sarjaan, joka on ollut suosittu jo kymmenen vuoden ajan. Nämä seitsemän kompressoria laajentavat koko sarjan käyttösovelluksia. 2-sylinteriset kompressorit ovat pieniä, kevyitä ja täydentävät hyvin sarjan pienimpiä malleja 3,3 m3/h iskutilavuudesta lähtien. Suuremman kapasiteetin 6-sylinteriset mallit lisäävät sovellusmahdollisuuksia iskutilavuuden ollessa, jopa 37,9 m 3/h. BITZER edustaa systemaattista innovaatiota. Tutustu tuotteisiimme osoitteessa www.bitzer.com

7 13

Pääkirjoitus Kauppakeskus Puuvilla – lämpöpumpuilla platinatasolle Oikea sijainti mahdollistaa datakeskusten hukkalämmön hyötykäytön

16

Ison Omenan Citymarket uudistui

21

S-market Tuira osaksi virtuaalivoimalaa

26 28 30 31 31 39 44 48 50

21 Katso alueesi ammattilaiset kylmälaitteiden ja lämpöpumppujen huoltoon ja asennukseen

Kylmäextra – 30 vuotta kylmäalan tiedonvälitystä

www.skll.fi > urakoitsijahaku

SKLL:n urakoitsijahaku loppukäyttäjän apuna

Kylmä- ja lämpöpumppualan urakoitsijat ja huoltoliikkeet

Uusi valtioneuvoston huolto- ja pätevyysasetus 766/2016

Hakutuloksena listatut yritykset ovat Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyrityksiä, joiden Tukes-rekisteröinti kattaa kaikki kylmäalan työt ilman kylmäainetäytöksiin liittyviä rajoituksia.

F-kaasuihin perustuvien kylmälaitosten haltijan muistilista SKLL:n JÄSENYRITYSTEN YHTEYSTIEDOT Uusi kartta näyttää Suomen geoenergia­potentiaalin

28

VRF-järjestelmällä kotkalaiset hotellihuoneet asuttaviksi myös kesähelteillä Kylmää kehitystä Chillventa 2016 – pääroolissa kylmäaineet ja kestävä kehitys

54

Merkkivuosia Ekocoilissa

55

Onnisen koulutuskeskus tuli tarpeeseen

57

Uutiset

62

Kylmäalalla hyvät valmiudet digiloikkaan

Kuva: Saara Kerttula

5

Kuva: Dakota Lavento

Sisällys 2016

48

Kylmäextra

PÄÄTOIMITTAJA Petri Hannula, petri.hannula(a)skll.fi

TOTEUTUS DDT COMMUNICATIONS OY

JULKAISIJA Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki Puhelin 09 759 1166

TOIMITUSSIHTEERI Saara Kerttula, saara.kerttula(a)skll.fi

ULKOASU Jarkko Narvanne

Kylmäalan julkaisu alalta asiakkaille

ISSN 0783-2222 (Painettu) ISSN 2341-6459 (Verkkojulkaisu)

KANSIKUVA Renor Oy TOIMITUSNEUVOSTO Matti Eerikäinen, Petri Hannula, Matti Jokela, Jyrki Lindholm, Timo Linjala, Arto Majuri, Altti Seinelä (pj.) ja Vesa Tamminen.

PAINOPAIKKA Forssa Print PAINOSMÄÄRÄ 14 000 kpl

ILMOITUKSET JA OSOITTEET Saara Kerttula saara.kerttula(a)skll.fi Puhelin 050 377 9923 Reklamaatiot kirjallisesti 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan.

Optimaalinen suunnittelu tehty todeksi Alfa Laval Arctigo – kaikkiin jäähdytystarpeisiisi

Alfa

Alfa Laval Nordic Oy

Alfa Laval esittelee kahteen suuntaan puhaltavan Alfa Laval Arctigo ID -ilmajäähdyttimen. Se on suunniteltu sekä korkean että matalan kosteuspitoisuuden omaavien tuoretuotteiden ja pakasteiden jäähdyttämiseen +20 °C:n lämpötilasta -35 °C:seen.

Alfa Laval Arctigo on teollisuuden ilmajäähdyttimien sarja, jonka rakenne perustuu erilaisiin modulaarisiin rakennevaihtoehtoihin. Se on räätälöity saavuttamaan optimaaliset olosuhteet kaikissa teollisissa jäähdytyssovelluksissa.

Lisätietoja: www.alfalaval.com/arctigo

L

UUSaval Arct I igo I D

Pääkirjoitus

Merkkipäiviä kylmäalalla Kylmäextra-lehden ensimmäisen numeron julkaisemisesta tuli lokakuussa kuluneeksi 30 vuotta. Lokakuuhun osui toinenkin huomattava merkkipäivä. Siinä kyse ei kuitenkaan ollut vielä vuosipäivästä, vaan vasta uuden ajan alusta.

K

ylmäextra-lehden syntyvaiheista kerrotaan enemmän aihetta käsittelevässä artikkelissa tämän lehden sivuilla 26–27.

Eurooppa tiennäyttäjänä Tärkeä virstanpylväs ympäristön kannalta saavutettiin Ruandan pääkaupungissa Kigalissa 15.10., jolloin Montrealin pöytäkirjaa täydennettiin lisäämällä mm. ilmaston lämpenemistä aiheuttavat HFC-kylmäaineet sen osaksi. Käytännössä tämä pöytäkirjan täydennys vahvistaa, että muu maailma seuraa ilmakehää lämmittävien F-kaasujen rajoittamisessa EU:n viitoittamaa tietä.

Uusi tilanne on EU:n suunnitelmien mukainen.

Luonnollisesti jo EU:n alkuperäisenä tavoitteena F-kaasuasetusta laadittaessa oli saada muu maailma seuraamaan itseään F-kaasurajoitusten tiellä. Vasta globaalille tasolle levitessään F-kaasujen päästörajoitusten merkitys kasvaa suureksi. Lisäksi EU halusi luoda oman alueensa teollisuudelle mahdollisuuksia globaalin edelläkävijän roolin ottamiseen nykyisille F-kaasuille vaihtoehtoisten teknologioiden kehittämisessä ja markkinoille saattamisessa. Pallo on nyt siis heitetty EU:n jäsenmaille ja niissä toimiville yrityksille.

Koulutus ja tutkimus pitävät kiinni kehityksessä Ensimmäisessä vaiheessa kopin ottaminen EU:n heittämästä pallosta edellyttää jäsenmaiden yrityksiltä kykyä vastata F-kaasuasetuksen tuomiin haasteisiin EU:n omalla alueella. Suomessa lähtökohdat tähän ovat paikallisesti ja ainakin lyhyellä aikavälillä hyvät.

Maastamme löytyy myös teollisuutta, joka kykenee syntynyttä tilannetta hyödyntämään vientimarkkinoillaan.

Pitkän aikavälin toimintaedellytykset vaatisivat kuitenkin panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen.

Siltä osin tilanne Suomessa on kehittynyt huolestuttavaksi, vaikka alan toimesta asian eteen on historiallisesti tehty paljon.

Kyse on erityisesti Tampereen teknillisen yliopiston ratkaisuista. Siellä tuuli on jälleen kääntynyt vastaiseksi suhteessa siihen, mitä esimerkiksi yliopiston teknisten tieteiden tiedekunnan dekaani Jyrki Vuorinen vielä kevään 2015 Kylmäextran haastattelussa kertoi. Valitettavasti nyt näyttää enemmänkin siltä, että TTY on ”vetäissyt maton kylmäalan jalkojen alta” tilanteessa, jossa ala enemmän kuin koskaan olisi tarvinnut tuekseen lisää koulutus- ja tutkimuspanoksia.

TTY:n kylmäalan koulutuksen alasajossa painoarvoa ei ole ollut edes sillä, että professuurin lisäksi TTY on aikoinaan saanut lahjoituksena myös arvoltaan varsin mittavaksi kohonneen vuorineuvos Paavo V. Suomi­ sen rahaston. Sen tuottojen käyttö päälahjoittajan toiveiden mukaisesti on hyvin vai­keaa, mikäli yliopisto lopullisesti lopettaa jäähdytysalan tutkimuksen ja koulutuksen.

Tällä hetkellä toiveita voidaan asettaa esimerkiksi sille, että kylmäalan koulutukselle avautuisi uusia mahdollisuuksia Tampereen ammattikorkeakoulun ja TTY:n tulevan lähentymisen kautta. Aika näyttää, mitä asiassa tulee tapahtumaan – Kylmäextra seuraa tilannetta tulevissa numeroissaan.

Paras aika kunnossapitoon on nyt Yhteystiedot Suomen Kylmäliikkeiden Liiton jäsenyrityksiin löytyvät perinteiseen tapaan lehden keskeltä. Meneillään oleva kylmäliikkeiden hiljaisempi talvikausi kannattaa käyttää hyödyksi kylmälaitteiden kunnossa­pidossa.

Kätevä tapa löytää lähin kylmäalan ammattilainen on myös osoitteesta www.skll.fi löytyvä urakoitsija- ja huoltoliikehaku.

ALTTI SEINELÄ Hallituksen puheenjohtaja Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Kylmäextra 2016

5

Kunink uus luokk a puhaltimien

Dubai, Helsinki, Berliini, Shanghai missä ikinä oletkin

Tervetuloa tutustumaan

korkeimman hyötysuhteen

high-tec puhaltimiin

joiden päivittäinen energiansäästöpotentiaali on merkittävä Uu

sim

ma

n

su

ku

po

lv

en

ilm

av

ir

ra

Z Aplus

n

A ksiaalipuhallin FE2owlet + ECblue tai AC moottoritekniikka + moni toiminen ohjaussiipi

o pt im

oi

nt

= Teidän hyötynne on tehokkuus ja taloudellisuus

i

Ziehl Abegg Finland Oy

Flattop Semi Flattop On Top

ZAplus Uusi, älykäs puhallinjärjestelmä kulut taa 20% vähemmän sähköä, jokaisella Z A plus puhaltimella voidaan sääst ää 150 euroa* vuodessa, saadaan aikaiseksi merkit tävästi enemmän ilmavir taa, voidaan asentaa kolmeen eri korkeuteen. On Top, S e mi Fl at to p ja Fl a t to p asennust avat mahdollistavat kustannustehokkaita ratkaisuja sekä joustavuutta asennuksissa. Lisätietoja löytyy kotisivuiltamme w w w.ziehl-abegg.fi tai ottakaa yhteyttä myyntiin. *Esimerkkilaskelma: tuotekoko 800mm 6- napa

Ilmanvaihtotekniikan, säätötekniikan ja käyttötekniikan kuninkuusluokka

T äydellistä l i i kettä

TEKSTI: DAKOTA LAVENTO, KUVAT: ESA KY YRÖ/RENOR OY

Suomessa ainutlaatuinen keskusta-alueella sijaitseva kauppa- ja palvelukeskus Puuvilla toimii osin entisen Porin puuvillatehtaan tiloissa. Tehdas­ rakennukset suunnitteli arkkitehti August Krook.

Kauppakeskus Puuvilla – lämpöpumpuilla platinatasolle Kauppakeskus Puuvilla Porissa on Suomessa ensimmäinen vanhaan teollisuuskiinteistöön saneerattu kauppakeskus, jolle on myönnetty korkein eli platinatason LEED-ympäristösertifikaatti. Kauppakeskuksen jäähdytys ja lämmitys on toteutettu yhdellä Suomen suurimmalla maalämpöjärjestelmällä. Ensimmäisen käyttötalven aikana kauppakeskuksen maalämpöjärjestelmä kattoi yli 95 % lämmitystarpeesta.

M

aalämpöjärjestelmä ei ole enää harvinaisuus kauppakeskuksissa. Suuria järjestelmiä on aiemmin asennettu mm. Kouvolan kauppakeskus Veturiin sekä kahteen IKEAan. TEKST I: Dako ta

turi eskus Ve Kauppak ee n e p läm jäähtyy ja i st y räätälöid viimeiseen pankylmä on kau n koko itymarketin yymälän kui Veturin K-C Kauppakeskus aamaan niin elintarvikem tak . asti räätälöity uus okk rgiateh kiinteistön ene

telmää ei nkylmäjärjes ensimmäiymarketin kaupa kään. Se on eturin K-Cit a käytetverrata mihin oikeastaan voi sen kylmäaineen a CO2Syynä ei ole usta useist nen laatuaan. ella on jo kokem en projekti-ini, sillä Norp e Suom ty hiilidioksid kertoo Norp älaitoksista, nkylm u kaupa llinen. Se johtu Lönnblad. elmä on yksilö en kehitysvaisinööri Riina järjest ettu Jokainen toteut ijärjestelmät ovat edelle tapaa järjesoksid utta siitä, että hiilidi ylivoimaiseksi osoittautun lta jäähdytysjäryhtä istön olemassa. Toisaa heessa eikä tamiseksi ole tärkeämpi osa koko kiinte ä telmän toteut aisuunykyisin entist tavalla kokon enerjestelmät ovat vaikuttavat olennaisella mietitään aa ja Kun ratkaisuja n kannalta, eritalotekniikk kkuuteen. – den energiateho öntalteenoton tehokkuude räätälöidään elmät lämm . Siksi järjest gialähteen ja nettu ehtoja on paljon ole suunniteltu tai raken laisia vaihto iseksi tta, Riina a eikä toista uokan kohde kohteeseens tämän kokol samanlaista kahta täysin ää. kouv olalai sessa iaLönnblad selvitt puoli väliss ä avatu ssa lisyys ja energ stäväl uun ristöy Syysk on punVeturissa ympä en ratkaisu Kauppakeskus avainasemassa. Jokain kkuutovat in energiateho a aryksittäisistä tehokkuus eskus Vetur n suurimmista yksi kesko an, sillä ostosk tä tullaan sen valmistuttu on kahdessa us veturi on nittu tarkka a. veturissa kauppakesk stävällisyyt a tilaa ja vestoinneist ta ja ympäristöy ä vuokrattava äiskauppain

V

LEED ® Kansainvälisessä LEED ‑ympäristö­l uoki­t uk­s essa (Leadership in Energy and Environmental Design) arvioidaan tilojen, rakennuksen ja rakennushankkeen ympäristökuormitusta. LEED ®‑sertifiointeja myöntää ja niiden käyttöä valvoo riippumaton Green Building Certification Institute. LEED® on U.S. Green Building Councilin (USGBC) kehittämä ja ylläpitämä rakennusten suunnittelun, rakentamisen, käytön ja ylläpidon luokitusmenetelmä. ®

vähitt 48 000 neliöt on yhteensä kerroksessa älää. noin 80 myym

KYLMÄextra

2/2012

KUvAT: ikea ja matt i simP Pala

Jokainen uusi ikea tavaratalo mutta myö on edeltäjiä s vanhojen än energiate energiate hokkaam hokkuutta pi, parannetaan suunnitel mallisesti.

vuoden Hieman yli ti-insinorpella projek nnellyt nöörinä työske lad vastasi riina lönnb marketin veturin k-City elmän järjest kylmä ta. suunnittelus

TO DAKO TA LAVEN

lave nto,

13

Raision IK E kaukoläm A vaihtoi mön lämpöpu mppuun IKEA kantaa vastuuta

ympäristöstä energiateh ja vaatii sam okk alla strategiaan uutta kiinteistöiltään.

Yrityksen kes sop tävän kehityk kaukolämmö i mainiosti myös Rai sion tavara sen stä lämpöpu talon muuto mppulämmit s ykseen.

S

uurten kiint eistöjen maal eturintama ämpöhank ssa. Ikean viidestä Suom keissa IKEA on Tampereen 200 metrin en tavaratalo tavaratalo syvyistä lämp pulla raken on lämm sta tamis taman lämp ökaivoa. Kahd lämpöön siirry estaan asti ja Raisi ennyt lämpöpumöpumpun yhteinen lämm en Carrierin toimiton tavaratalo Tavaratalon ttiin tamm ssa maavuotuisesta itysteho on ikuussa 2013 Tampereell energianku katetaan yli 800 kW. e vuonna . lutuksesta 2010 90 %. sen IKEA-tavar järjestelmä atalon lastau avatun 38 500 m²:n Raision vuon llä spihan alle kokoisa vaihdettiin na 2008 valmistun porattiin 60 ut kpl noin IKEAn tähän kaukolämmöstä maalä IKEA-tavaratalos40 KYLMÄ mpöö mennessä suuri n energiateho n. Kyseessä oli extra 1/2 kkuutta paran 013 ta-

Lämpöpumpuista kauppakeskuksissa on kerrottu aikaisemmin Kylmäextroissa 2/2012 (Kauppakeskus Veturi) ja 1/2013 (Raision Ikea). Lehdet ovat luettavissa osoitteen www.skll.fi Kylmäextra-arkistossa.

Kylmäextra 2016

7

Syy lämpöpumppujen suosion kasvuun yhä isommissa kohteissa on Renor Oy:n toimitusjohtaja Timo Valtosen mukaan selvä: – Maalämpöjärjestelmä on parhaimmillaan ylivoimaisesti paras tapa hoitaa suurten rakennusten lämmitys ja jäähdytys. Se on taloudellisin energiamuoto ja lisäksi se kuormittaa ympäristöä vähiten.

Kauppakeskus Puuvillan maalämpöjärjestelmän suunnitteli Konsulttitoimisto Enersys Oy. Se vastasi esisuunnittelusta, suunnittelusta, hankintakonsultoinnista, koekäytöstä sekä käyttötukipalveluista käytön aikana.

Lämpöpumput kohteeseen toimitti Pemco Oy Hollolasta.

Timo Valtosen mukaan maalämmön puolesta puhuvat monet seikat. – Vaikka maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuajat ovat pitkät, koko investoinnin elinkaariajan säästöt voivat olla moninkertaiset investointiin nähden.

Maalämpöjärjestelmän pääsuunnittelija, toimitusjohtaja Matti Simppala kertoo, että kauppakeskuksen maalämpöjärjestelmä on mm. lämmitys- ja jäähdytyskuormiltaan, lämpötilatasoiltaan, lämmönlähteiltään ja eri toimintojen sijoituspaikoiltaan suunniteltu ja räätälöity tarkasti kohteen erityistarpeisiin sopivaksi.

– Näin on mahdollista saavuttaa huippuluokan käyttötaloudellisuus.

Geoenergiakentän rakennetekninen käyttöikä on 50 – 100 vuotta. Myös järjestelmän tuotannollinen elinkaari voi olla moninkertainen tavanomaisiin tuotantoinvestointeihin verrattuna, Timo Valtonen huomauttaa.

Maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuaika on hänen mukaansa 8–10 vuotta.

Järjestelmä suunniteltava huolella Vuoden 2014 lokakuussa valmistunut Renorin ja eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen rakennuttama ja Skanska Talonrakennus Oy:n rakentama kauppakeskus on noin 42 000 m² kokoinen. Liikkeitä kauppakeskuksessa on 60, yksi niistä noin 7 000 m²:n tiloissa vuokralaisena oleva K-Citymarket.

Porin Puuvillan lämpöpumput

Kauppakeskus Puuvillan normaali lämmöntarve on 4,5 – 5 GWh/v, josta lämpöpumpulla on mahdollista kattaa yli 95 %. Jäähdytystarve ilmastoinnin osalta on 1,5 – 2 GWh/v.

Koko järjestelmän kapasiteetti on 1,5 MW lämmitys- tai jäähdytystehoa. Myös Pemco Oy:n kohteeseen toimittamat neljä lämpöpumppuyksikköä räätälöitiin kohteen kuormiin ja olosuhteisiin. – Se takaa myös korkean COP-arvon, Matti Simppala huomauttaa.

Kauppakeskuksessa jäähdytystä tarvitaan paitsi myymälätiloissa, myös kaupankylmässä. Lauhdelämpö

Valmistaja: Pemco Oy, Hollola

3 kpl PMHP-540-1-W-134 ¾¾ kylmäaine R134a ¾¾ 1 kpl taajuusmuuttajaohjattu Bitzer-ruuvikompressori ¾¾ lämmitysteho talvikäytössä 542 kW (jäähdytettävä neste 0/-3 °C) ¾¾ jäähdytysteho kesäkäytössä 570 kW (jäähdytettävä neste 12,5/7,7 °C) 1 kpl PMHP-040-1-W-134 (käyttöveden lämmitys) ¾¾ kylmäaine R134a ¾¾ 1 kpl taajuusmuuttajaohjattu Bitzermäntäkompressori ¾¾ lämmitysteho talvikäytössä 39 kW (jäähdytettävä neste 0/-1,9 °C) ¾¾ lämmitysteho kesäkäytössä 63 kW (jäähdytettävä neste 10/6,6 °C)

8

Kylmäextra 2016

Pemcon maalämpöpumput räätälöitiin Kauppakeskus Puuvillaan. Kuva: Pemco.

Tarkastuskaivo

Huoltokaivo/kokoomakaivo

Kutomo 4 porareikää/kaivo

Tiivis suojaputken kansi/ kiristyslaippa Teräksinen vesitiivis suojaputki

Irtomaakerros 40 – 50 m

50 m

Tehdasvalmiit kollektoriputket

250 m

Kallio-osuus noin 250 m halk.165 mm

Puuvillan maalämpöjärjestelmässä kaivoja on 94 kpl ja niiden yhteispituus on 26 km. Kiertoliuos on 25 % alkoholi/vesiseos.

Pohjapaino

hyödynnetään järjestelmässä ja lisä- sekä varalämpönä on kaukolämpö. Maaperää hyödynnetään talvella lämmitykseen ja kesällä sinne varastoidaan konejäähdytyksen lauhdelämpöä. Maalämpöjärjestelmään perustuva vapaajäähdytys on käytössä ilmastoinnissa keväisin ja syksyisin.

Timo Valtosen mukaan suunnitteluvaiheen tavoitteena oli kattaa lämpöpumppujärjestelmällä vuositasolla 80 % lämmityksen ja jäähdytyksen tarpeesta. Järjestelmä kattoikin ensimmäisen käyttötalven aikana yli 95 % lämmitysenergian tarpeesta. Timo Valtonen uskoo, että vuositasolla energiaosuus tulee jatkossakin pysymään suunniteltua suuremmalla tasolla.

Lämmitys

Maaperää (+ympärivuotista jäähdytystä) hyödynnetään lämmitykseen talvella

Lämmitys

Lämpöpumppu Lämpö maaperästä

-3…+5ºC

Vuonna 2015 lämmöntuotannon lämpökerroin oli vuositasolla 3,85. – Kuluvan vuoden tammi-maaliskuun aikana lämpökerroin oli vielä edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa 0,2…0,3 yksikköä korkeampi, Matti Simppala kertoo. – Järjestelmää on saatu hiottua toimimaan vieläkin paremmin: verkostojen säätöjä on saatu vähitellen kuntoon ja kaupan kylmän lauhdelämmön hyödyntämisastetta nostettu.

Jäähdytys

Konejäähdytyksen lauhdelämpö varastoidaan maaperään kesällä

+ 40…55ºC Lämpökerroin 3,5-4,5

Suunnitteluvaiheen tavoitteena oli myös saada lämmitys- ja jäähdytysenergiasta vuositasolla 60 % ilmaisenergiana maasta ja/tai hukkalämpövirroista. Ensimmäisen käyttövuoden aikana järjestelmän ilmaisenergiaosuus ylitti 70%.

Vapaa jäähdytys

Maaperää hyödynnetään jäähdytykseen vapaa kierrolla keväisin ja syksyisin

+15ºC

+ 7…12ºC Kompressorien käyttösähkö

Jäähdytys

Kiertopumppujen käyttösähkö

Jäähdytys Vapaa kierrolla

Lämpöpumppu Jäähdytyksestä tulevan lämmön lataaminen maaperään + 30…35ºC

Kylmäkerroin 4,0 – 5,0

Myös ympärivuotinen jäähdytys (päivittäistavaran lauhdelämpö) hyödynnetään lämmönlähteenä

+ 10ºC

Kauppakeskus Puuvillan lämmityksessä ja jäähdytyksessä hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti ilmaisenergiaa: kaupankylmän lauhdelämpöä sekä maalämpöä. Kaukolämpö on tuki- ja varalämpönä.

Kylmäextra 2016

9

Puuvillan lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmän toiminta eri käyttötilanteissa

Järjestelmä lämmityskäytössä

Järjestelmä vapaa­ jäähdytyskäytössä

Järjestelmä konekäytössä

10 Kylmäextra 2016

Kauppakeskus Puuvillan lämmöntuotannon kokonais- ja kuukausijakauma vuonna 2015. [Kuvat: Enersys]

Porin kaupunkikeskustaa eheyttävä kauppakeskus suunniteltiin jo alun perinkin tukemaan mahdollisimman hyvin vähittäiskaupan vastuullista toimintaa.

Energiatehokas ja ympäristöystävällinen maalämpö energiaratkaisuna antaa merkittävää imagoarvoa, mutta toki sen tulee myös osoittautua taloudellisesti kannattavaksi ratkaisuksi.

Timo Valtosen neuvot maalämpöä suureen kiinteistökohteeseen harkitsevalle kiinteistöomistajalle ovat yksinkertaiset: tee kotiläksyt kunnolla ja ajoissa.

Erot järjestelmän kannattavuudessa ja toteutettavuudessa voivat olla kohteissa hyvinkin suuret, joten jotta pettymyksiltä vältyttäisiin, asiat kannattaa tutkia huolellisesti.

Esimerkiksi maaperän ominaisuudet kannattaa selvittää lämmönvastemittausten (TRT-mittaukset) avulla.

Suunnittelussa ei saa säästää Suurten kohteiden maalämpöjärjestelmät eivät ole monistettavissa. Ne on suunniteltava ja toteutettava yksilöllisesti kunkin kohteen erityislähtökohtien perusteella.

Timo Valtonen neuvookin ottamaan maalämmön mukaan hankkeen valmisteluun hankesuunnitteluprosessiin jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Valtonen painottaa, ettei suunnittelussa saa pihistää yhtään. Halutut hyödyt saadaan vain, kun järjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan hyvin ja sitä käytetään

Kuva: Renoir Oy

Hyvät neuvot kalliit

Toimitusjohtaja Timo Valtosen mukaan maalämpö on parhaimmillaan ylivoimaisesti paras tapa hoitaa suurten rakennusten lämmitys ja jäähdytys. Se on taloudellisin energiamuoto ja lisäksi se kuormittaa ympäristöä vähiten.

oikein. – Maalämpöjärjestelmä on suunniteltava huolellisesti yhtenä kokonaisuutena, sillä sen kokonaishyötysuhde voi vaihdella toteutustavasta riippuen.

– Elinkaarilaskenta paljastaa maalämpöinvestoinnin todellisen vaikutuksen. Elinkaarihyödyt ovat sitä suuremmat, mitä tehokkaampi järjestelmä on ja tietysti, mitä korkeampi on energiahinta. Lisäksi suuri jäähdytystarve parantaa kannattavuutta olennaisesti.

Panostus hyvään suunnitteluun ja toteutukseen maksaa itsensä takaisin monikymmenkertaisesti, kun järjestelmä optimoidaan ja heikot lenkit eliminoidaan.

Lopulta voi olla palkintona myös vaikkapa platinatason LEED.

Kylmäextra 2016 11

OPTIMOIDUT JÄÄHDYTYSRATKAISUT DATAKESKUKSIIN

Ekocoil

MITOITUSOHJELMALLAMME TÄYSIN KOHTEEN VAATIMUSTEN MUKAINEN RATKAISU TARKASTI JA HELPOSTI

www.ekocoil.fi

Ylivoimaista tehokkuutta kaukojäähdytykseen ja ilmastointiin YORK YMC² vedenjäähdyttimellä

Johnson Controls on maailman johtavia teollisuuden kylmälaitteiden ja lämpöpumppujen valmistajia

Johnson

• Jäähdytysteho 580 – 2950 kW • Öljyttömät magneettilaakerit • Matala äänitaso n. 70dB • COP yli 12 (7/12 C°, lauhde 18 C°) • Luotettava ja vähän huoltoa vaativa rakenne

Lisää tietoa:

www.johnsoncontrols.com/ymc2

Johnson Controls Finland Oy Hankasuontie 10, 00390 Helsinki p. +358 (0)20 1404 551 • f. +358 (0)20 1404 500 www.jci.com

TEKSTI: PETRI HANNULA JA SA ARA KERTTULA

Oikea sijainti mahdollistaa datakeskusten hukkalämmön hyötykäytön Fortum on syksyn aikana solminut kaksi yhteistyösopimusta datakeskusten hukkalämmön hyödyntämiseksi kaukolämpönä.

Sopimukset ovat tärkeitä askeleita yhtiön tavoitteessa tuottaa Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten alueiden kaukolämpö täysin hiilineutraalisti viimeistään vuonna 2030.

Sonera rakentaa Helsingin Pitäjänmäelle Suomen suurinta avointa datakeskusta. Datakeskuksen konesalin tietokoneet synnyttävät merkittävän määrän hukkalämpöä. Soneran ja Fortumin lokakuussa tekemän aiesopimuksen mukaan hukkalämpö tullaan lämpöpumppujen avulla hyödyntämään Espoon alueen kaukolämpöverkossa.

– Soneran datakeskuksessa syntyy tulevaisuudessa hukkalämpöä jopa 200 gigawattituntia vuodessa. Hukkalämmön määrä vastaa esimerkiksi Imatran kokoisen

kaupungin vuotuista lämmön tarvetta. Tavoitteenamme on kierrättää vähintään 80 prosenttia syntyneestä lämmöstä, ja tämän yhteistyön avulla pääsemme tavoitteeseemme, sanoo Soneran kiinteistöyksikön johtaja Pasi Miettinen.

Datakeskuksen on määrä valmistua vuoden 2018 alkupuolella. Lämmön kerääminen alkaa siinä vaiheessa, kun hukkalämpöä syntyy riittävästi. Tämä tapahtuu todennäköisesti vuoden 2019 alussa.

Fortumille yhteistyö Soneran kanssa on osa systemaattista hukkalämpökohteiden hyödyntämistä kaukolämpönä.

– Pyrimme ottamaan alueellisesti talteen kaiken muuten hukkaan menevän lämpöenergian. Soneran datakeskuksen hukkalämmön hyödyntäminen on myös yksi askel kohti hiilineutraalia kaukolämpöä Espoossa.

Yksistään tämä hukkalämpökohde kattaa lähes kymmenen prosenttia kaukolämmön tarpeesta Espoon alueella, sanoo kehitysjohtaja Niko Wirgentius Fortumin City Solutions -liiketoiminnasta.

Ericssonin datakeskus lämmittää Kirkkonummella Soneran Helsingin Pitäjänmäelle nouseva Suomen suurin avoin datakeskus tuottaa valmistuttuaan hukkalämpöä jopa 200 gigawattituntia vuodessa. Tavoitteena on kierrättää vähintään 80 prosenttia syntyneestä lämmöstä.

Samaan suuntaan vie Fortumin ja Ericssonin marraskuussa solmima yhteistyösopimus Ericssonin Kirkkonummen Jorvaksessa sijaitsevan datakeskuksen hukkalämmön hyödyntämisestä kaukolämpönä.

Kylmäextra 2016 13

Ericssonin datakeskus tuottaa nykyisin hukkalämpöä 10 000–15 000 megawattituntia vuodessa, ja määrän arvioidaan kasvavan 20 000 megawattituntiin parin seuraavan vuoden aikana keskuksen suunnitellun kapasiteetin kasvun seurauksena. Datakeskuksesta saatava hukkalämpö vastaa noin 20 prosenttia Kirkkonummen kaukolämpöverkon lämmöntarpeesta.

Käytännössä sillä voidaan kattaa noin tuhannen omakotitalon vuotuinen lämmöntarve.

– Datakeskuksemme IT-kuorma kasvaa jatkuvasti, kun testattavat laitteet ovat yhä tehokkaampia, joten keskuksen jäähdytystarvekin kasvaa. Sopimuksen mukaan Fortum siirtää lämpöpumpuilla meidän hukkalämpömme lämmittämään kirkkonummelaisia koteja.

Hukkalämmön kierrättäminen tällä tavalla on todella järkevää, toimitusjohtaja Olli Sirkka Ericssonilta sanoo.

– Ericssonin datakeskuksen hukkalämmön hyödyntäminen on hyvä esimerkki siitä, miten aktiivisesti siirrymme kohti hiiliniukkaa kaukolämpöä. Lämpöpumput ovat energiatehokas ja taloudellinen ratkaisu myös kaukolämpöjärjestelmässä. Niiden avulla pystytään hyödyntämään alueellisia hukkalämpövirtoja.

Tavoitteenamme on, että Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten alueella asuvat kaukolämpöasiakkaamme lämmittäisivät kotejaan hiilineutraalilla kaukolämmöllä viimeistään vuonna 2030, kehityspäällikkö Ilkka Möttönen Fortumilta kertoo.

Paikallinen bio

Sopimuksen mukaan Fortum investoi Ericssonin tiloihin sijoitettaviin lämpöpumppuihin. Pumput jäähdyttävät Ericssonin datakeskusta, ja niiden avulla talteen otettu hukkalämpö siirretään Espoon ja Kirkkonummen kaukolämpöverkkoon.

Lämpöpumput edustavat uusinta teknologiaa myös kylmäaineeltaan. Niiden kylmäaineeksi on valittu R1234ze, jonka ilmakehän lämmitysvaikutusta kuvaava GWP-arvo (Global Warming Potential) on uusimpien tutkimusten mukaan < 1 eli käytännössä täysin merkityksetön. Nykyisin vastaavissa sovellutuksissa yleisesti käytetyllä R134akylmäaineella vastaava arvo on yli tuhatkertainen.

Avaimena avoin kaukolämpöverkko Datakeskusten jäähdytyksessä syntyvän hukkalämmön hyödyntäminen on osa Fortumin visiota Espoon avoimesta kaukolämpöverkosta (aiheesta on kerrottu Kylmäextran numerossa 2/2014, jonka voi lukea nettisivuillamme www.skll.fi).

Avoimen kaukolämpöverkon idea on, että siihen liitetty kiinteistö voi paitsi ostaa, myös myydä tuottamaansa energiaa. Fortumin kannalta ei ole merkitystä, millä tavoin energia on tuotettu. Konesalit ovat sinänsä hyviä hukkalämmön tuottajia, sillä niitä jäähdytetään ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Ne ovat siis tasaisia energian tuottajia.

Aurinko Konesalit

Yhteistuotanto

Rakennukset

Rakennukset Lämpöverkko

Prosessit

Uudet tekniikat

Avoin kaukolämpö pystyy hyödyntämään monenlaista, muuten mahdollisesti hukkaan joutuvaa energiaa. Kuva: Fortum.

14 Kylmäextra 2016

Konesalien sijainnilla on merkitystä Suomen viileä ilmasto nostetaan usein yhdeksi keskeiseksi eduksi sille, miksi konesaleja kannattaa Suomeen sijoittaa. Viileyden sanotaan tarjoavan hyvät edellytykset konesalien jäähdyttämiseen, mikä tietysti totta onkin. Yhteiskuntatason energiatehokkuutta tavoiteltaessa asiaa tulisi kuitenkin ajatella hieman pidemmälle. Tällöin viileän ilmastomme merkitys voidaan nähdä siinä, että olosuhteet Suomessa ovat usein edulliset konesaleissa syntyvän hukkalämmön hyödyntämiseen.

Valitettavasti Suomessakin on vielä viime vuosinakin tehty ratkaisuja, joissa yhteiskuntatason energiatehokkuutta ei olla huomioitu. Konesaleja on sijoitettu mm. syrjäisiin vanhoihin paperitehtaisiin, joiden sijainti ja infrastruktuuri ovat tarjonneet edullisen mahdollisuuden hävittää konesalissa syntyvä hukkalämpö esimerkiksi vesistöihin. Ympäristön kannalta nämä ratkaisut eivät kuitenkaan edusta kestävää kehitystä.

Hukkalämmön hyödyntäminen on otettava huomioon jo konesalin sijoituspaikkaa mietittäessä. Jonkin syrjäisen paperitehtaan tai armeijan vanhan kallioluolan

Hukkalämpö hyötylämmöksi Fortum hyödyntää jo ennestään hukkalämpöä useista eri kohteista Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella: • Suomenojan lämpöpumppulaitoksessa hyödynnetään jätevesiviemärin hukkalämpöä.

Jätevedestä saadaan talteen lämpömäärä, joka kattaa noin 15 prosenttia Espoon kaukolämmön tarpeesta.

• Tiedon ja Elisan datakeskuksen hukkalämmön määrä vastaa noin tuhannen omakotitalon vuosittaista lämmöntarvetta. (Wiredlehden energiatehokkaimpien konesalien listalle aikanaan nousseen Tiedon konesalin lämpöpumppuratkaisua on esitelty Kylmäextrassa 2/2012, joka on luettavissa Kylmäextraarkistossa osoitteessa www.skll.fi.)

• Valmistumassa olevien Matinkylän metrokeskuksen ja Espoon sairaalan hukkalämpö riittää noin 250 omakotitalon lämmittämiseen.

läheisyydessä harvoin sijaitsee lämmönkäyttäjiä, jotka voisivat hukkalämmön hyödyntää. Energiatehokkuuden kannalta paras sijoituspaikka konesaleille löytyykin yleensä sieltä, missä myös ihmiset ovat. Sieltä löytyvät yleensä myös kauko- tai aluelämpöverkot, uimahallit ja muut suuret energian käyttäjät, jotka mahdollistavat konesalin hukkalämmön kierrätyksen.

Soneralla energiatehokkuus tulee selkäytimestä Soneralla konesalien lämmön hyötykäyttö on ollut keskeistä jo pitkään, ja asia oli esillä myös uutta konesalia suunniteltaessa.

– Konesalin sijoittaminen niin, että sen hukkalämmön hyödyntäminen on mahdollista, oli tärkeä lähtökohta uuden konesalin sijoituspaikkaa etsiessämme, tuotantopäällikkö Timo Puroviita Soneralta kertoo.

– Pitäjänmäki tarjosi siihen erinomaiset mahdollisuudet, sillä lämmön hyödyntämiseksi täällä on monia mahdollisuuksia. Paras ratkaisu löytyi lopulta Fortumin kanssa, jolta löytyi myös osaamista ja edellytyksiä lämmön hyödyntämiseen kaukolämpöverkossaan lämpöpumpun kannalta edullisella tavalla. Etäisyys Helsingissä sijaitsevasta konesalistamme Fortumin Espoossa sijaitsevaan kaukolämpöverkkoon ei muodostunut esteeksi hankkeen kannattavuudelle.

Tuotantopäällikkö Timo Puroviita Soneralta kertoo, että hukkalämmön hyödyntämismahdollisuus oli tärkeä lähtökohta, kun uuden konesalin sijoituspaikkaa etsittiin.

Puroviidan mukaan konesalien hukkalämmön lämpötilataso on erinomainen lämpöpumppujen lämmönlähteeksi, mikä merkitsee samalla erittäin korkeaa lämpöpumpun lämpökerrointa eli lämpöpumpun tuottaman lämpöenergian suhdetta sen kuluttamaan sähköenergian määrään.

– Olisi suorastaan järjenvastaista jättää tuollainen lämpömäärä hyödyntämättä ja hävittää se talvikaudella esimerkiksi viileään ulkoilmaan tai vesistöihin, kuten syrjäisissä konesaleissa yleensä joudutaan tekemään, Puroviita toteaa.

Kylmäextra 2016 15

TEKSTI: DAKOTA LAVENTO

Ison Omenan Citymarkettiin toimitettiin Norpelta kaikkiaan 298 metriä kotimaista kylmäja pakastinkalustetta.

Ison Omenan Citymarket uudistui Myymäremontti edellyttää ammattilaisilta saumatonta yhteistyötä Kun suuren marketin pinta- ja kalusteremonttia toteutetaan nopealla aikataululla tiloja sulkematta, on kaiken sujuttava turvallisesti ja yllätyksittä.

Ammattilaisilta projekti vaatii kokemusta ja yhteen hiileen puhaltamista.

J

otkut asiat olivat ennen helpompia. Kun myymälässä tehtiin remonttia, koko kauppa pantiin kiinni, pinnat uusittiin ja kalusteet vaihdettiin suljettujen ovien takana, kaikessa rauhassa. Asiakkaat pääsivät ihastelemaan kasvonsa uudistanutta myymälää juhlallisissa avajaisissa.

16 Kylmäextra 2016

Toisin on nykyisin. Jos rakennusta ei peruskorjata rakenteitaan myöten, sitä pienemmät remontit toteutetaan myymälän ollessa auki, osa kerrallaan, lähes asiakkaiden seassa.

– Harvaa myymälää on enää varaa sulkea kokonaan pitkäksi aikaa, huomauttaa kauppias Toni Pokela espoolaisen kauppakeskus Ison Omenan K-citymarketista.

Kuva: Dakota Lavento

Myymälän sulkeminen ei ole toivottavaa monestakaan syystä. Kauppias ei tietenkään halua menettää asiakkaitaan kilpailijoille – menetetystä myynnistä nyt puhumattakaan. Toisaalta pienillä paikkakunnilla seuraavaan myymälään voi olla niin pitkä matka, että elintarvikehuolto voi olla vaarassa, jos myymälä suljetaan.

Sopiva hetki remontille Ison Omenan Citymarketille remonttiajankohta oli viime keväänä juuri parahultainen. Kauppakeskus ympäristöineen on muutenkin ollut myllerryksessä, eikä rakentamisen ääniltä ostoksilla käydessä ole voinut välttyä. Elokuussa 2016 avautui kauppakeskuksen laajennus, joka oli ajoitettu yhteen Länsimetron liikennöinnin suunnitellun aloituksen kanssa. Metron aloitus on tosin sittemmin lykkääntynyt ja sitä joudutaan vielä tovi odottamaan. Joka tapauksessa Iso Omena laajeni noin 100 000 neliömetrin suuruiseksi, ja kauppakeskuksen vuosittaisten kävijämäärien arvioidaan kasvavan nykyisestä vajaasta yhdeksästä miljoonasta noin 14,5 miljoonaan.

Laajennusosa toi mukanaan myös lisää parkkipaikkoja, joita Citymarkettien ruokaostoksia tekevät perheet autoilleen tarvitsevat. Kunhan Länsimetro aikanaan saadaan toimintaan, tuo myös se kauppakeskukseen uusia, säännöllisiä kävijöitä.

Kauppias Toni Pokela halusi remontilla varautua hyvissä ajoin kasvavaan asiakasvirtaan. – Toki siinä oli kestämistä, mutta nyt se on kärvistelty!

Iso Omena valmistui ja Citymarket avattiin syyskuussa 2001. Toni Pokelan mukaan myymälää ei sen jälkeen varsinaisesti suuremmin olekaan remontoitu, vaikkakin elintarvikepuolta on laajennettu. Citymarketin myymäläpinta-ala on nykyisellään noin 8 000 m².

Kaikki kalusteet uusiksi Nyt toteutetussa remontissa pantiin pinnat ja kalusteet täysin uusiksi. – Remontin jälkeen vanhaa on enää vain henkilökunta, Toni Pokela naurahtaa.

Kun avoinna olevan myymälän remonttia toteutetaan pala kerrallaan, selvitettävänä on joka päivä lukuisia kysymyksiä.

Kuvassa Tapani Landvik Huurre Finland Oy:stä ja kauppias Toni Pokela.

Kaikkien myymäläkalusteiden sekä kylmä- että pakastehuoneiden uusiminen on iso urakka. Toni Pokela miettikin alun perin, kannattaisiko uusia samalla koko kylmäjärjestelmä ja siirtyä hiilidioksidin käyttöön kylmäaineena. Tässä vaiheessa päädyttiin kuitenkin jatkamaan nykyisillä koneikoilla.

Konehuoneessa tehtiin toki perusteellinen huolto. – Kylmäjärjestelmän koneikkoja ohjaava Danfossin AdapKool -kylmäautomatiikka päivitettiin myös uusimpaan versioon, kertoo Petri Mantere FCool Oy:stä.

Norpelta Citymarkettiin toimitettiin kaikkiaan 298 metriä kotimaista kylmä- ja pakastinkalustetta: kylmähyllyköitä, konttikalusteita, pakastekaappeja, pakastealtaita lasikansilla, juomakylmää sekä konsulenttikalustetta.

– Kaksi metriä korkea e-Visio 148 juomakylmäkaluste on uutta mallistoa, samoin 1,65 metriä korkea Inspiration-malliston kylmähyllykkö, kertoo myyntipäällikkö Harri Tarkkanen Norpe Suomi Oy:stä.

Uudet kylmä- ja pakkashuoneet Huurre Finland Oy urakoi Citymarketin kylmä- ja pakastehuoneet – sekä aivan uudet että kunnostettavat.

Uusi maitohuone on kooltaan kunnioitettavat 84 m².

– Tilaa tarvitaan, sillä uusia tuotteita tulee markkinoille jatkuvasti eikä vanhoistakaan voida luopua, selittää projektipäällikkö Tapani Landvik Huurre Finland Oy:stä.

Kylmäextra 2016 17

Huurre Finlandin urakkaan sisältyivät maitohuoneet kylmäilmaverhoineen sekä myös vanhojen kylmähuonetilojen uudistaminen. Niihin kuului maitohuonetilaa 77 m², erilaista kalan ja lihan käsittelytilaa 75 m², 51 m²:n keittiö sekä leipomon 16 m²:n kylmä- ja pakastehuoneet.

Tapani Landvikin mukaan Citymarket edusti Huurre Finlandille nykyisin melkoisen tavanomaista myymäläremonttityömaata: työtä tehdään pätkissä ja aikaa urakkaan kuluu neljästä viiteen viikkoa.

Asiakkaiden liikkuminen työmaan ympäristössä on kuitenkin tosiasia, joka tällaisissa projekteissa on pidettävä koko ajan mielessä. Ensinnäkin se on otettava huomioon työturvallisuuden kannalta. – Kävimme kaikkien kanssa asiat tarkkaan läpi. Asiakkaiden ei voi olettaa huomaavan vaaranpaikkoja, kyllä se on remonttimiesten asia, Toni Pokela huomauttaa.

– Remonteissa on toki varauduttava yllätyksiin. Rakenteita purettaessa voi paljastua pahakin kosteusvaurio, joka panee suunnitelmat ja aikataulut siltä osin uusiksi, hän huomauttaa.

Asentajilta vaaditaan erityistä huomaavaisuutta ja myös pitkää pinnaa. Asiakkaat eivät välttämättä ilahdu kiireistä ostostapahtumaansa hidastavasta remontista ja saattavat hyvinkin purkaa sitä tielleen joutuvaan asentajaan. Ja lihatiskin sijaintia saatetaan kysyä kylmäasentajalta siinä missä myymälän henkilökunnaltakin. Olisi hyvää palvelua osata vastata asiakkaalle.

Ison Omenan Citymarket on auki viikon jokaisena päivänä, joten hankalia töitä ei voinut ajoittaa kovinkaan vapaasti. – Yöksi jätettiin sellaiset työvaiheet, joita ei kerta kaikkiaan voi asiakkaiden myymälässä ollessa tehdä, Landvik sanoo.

– Minä olen aina ajatellut, että tällä tavalla julkisessa tilassa työskentely on hyvä mainoksen paikka. Työvaatteissahan on firman nimi ja asiakkaita voi liikkua missä vain. Asioiden hoitaminen hienosti on parasta mainosta, Tapani Landvik huomauttaa.

Yhteystyössä se sujuu Nykyisin millä tahansa suuremmalla työmaalla työskentelee samaan aikaan jopa kymmenien yritysten työntekijöitä. Kaikkien pitäisi muistaa, että työtä tehdään samassa projektissa, saman päämäärän eteen.

Aina se ei tunnu olevan kovin helppoa.

Vahterus Oy COMBINED

Myymäläremontissa päämäärä on sentään aikataulullisesti suhteellisen lähellä ja ammattilaisia työmaalla kohtuullinen määrä. Sopeutumista silti vaaditaan ja Toni Pokelan mukaan jopa ehkä enemmän kuin monissa muissa remonteissa: – Aika pian joutuu huomaamaan, ettei työympäristö ole ihan samanlainen kuin vaikka toimistotyömaalla. Ei ole sataa neliötä tilaa levittää omia työkalujaan, vaan kaverin kyynärpää voi olla kyljessä kiinni.

Tapani Landvik painottaa, miten tärkeää on saada jo projektin alkuvaiheessa eri yritysten työntekijät ja eri alojen ammattilaiset oppimaan toimimaan yhdessä.

– Se on välttämätöntä, jotta projekti saadaan kunnialla vietyä läpi ja asiakas pidettyä tyytyväisenä. Jos nyt avitan kaveria, hän avittaa sitten puolestaan minua.

Ei ole järkevää seistä odottamassa, että joku purkaa rakenteen ja päästään työhön, jos nopeammin selvitään purkamalla itse.

18 Kylmäextra 2016

Kuva: Dakota Lavento

Asennusvaiheessa on muistettava, että ollaan tekemässä höyrytiivistä tilaa. Tiivistysmassaa laitetaan siis mieluummin vähän liikaa kuin liian vähän.

Kunnolla asennettu

I

son Omenan Citymarketin kylmätilat Huurre Finland urakoi itse. Kylmätilarakentamiseen ei ole tarjolla erillistä koulutusta, joten taito on hankittava työmaalla kokemuksen kautta. Tietoa jakavat alalla toimivat tuotevalmistajat, maahantuojat ja urakointiyritykset.

Hänen mukaansa kylmähuoneen asennuksessa on muistettava noudattaa ohjeita, joista perusasioita ovat: • Kylmähuoneen on oltava tiivis • asennusalueen on oltava tasainen ± 1 mm/m • seinien ympärillä ja katon yllä on oltava riittävästi tuuletustilaa –– kylmähuoneet min. 50 mm –– pakastehuoneet min. 100 mm –– katon päällä min. min. 100 mm • mieti reiän koko tarkkaan ennen sen tekemistä ja käytä läpiviennissä oikeita läpivientikappaleita.

Kuva: Dakota Lavento

– Pääosan Suomessa asennettavista kylmätiloista ja varastoista asentavat kokeneet alihankintayritykset, kertoo projektipäällikkö Jukka Pietiläinen Huurre Finland Oy:stä.

Kokeneet ja ammattitaitoiset asentajat ovat kylmätilaasennuksessa kullan arvoisia. Oikein ja huolella asennettu kylmätila paitsi toimii odotetulla tavalla, on myös kaikin tavoin tyylikäs.

Kylmäextra 2016 19

PAREMPAA KAUPANKÄYNTIÄ PAKASTEOSASTOLLA Uudessa Velando® Quick Loader –pakastekalusteessa erilaiset tuoteperheet saa näyttävästi esille suurien lasipintojen ja integroidun LED-valaistuksen ansiosta; premium-tuotteet ylähyllyille ja bulkkitavarat kylmäkalusteen alaosan koreihin. Alaosan erillinen ovi täyttöjä varten pitää kylmän tallessa ja tuotteet priimakunnossa.

Carrier 1/2

Myyntituotteiden helppo sijoittelu Miellyttävämpi ostoskokemus Entistäkin parempi täyttöergonomia Ihanteellinen energiatehokkuus

Velando Quick Loader – pakastekalusteiden uusi standardi

Carrier Oy | Vetokuja 4, 01610 Vantaa | Puh. 09-613 131 | www.carrier-ref.fi

velando_advertisement_QL_finnish.indd 1

21.03.2016 13:15:19

Lamellituotteet laadukkaasti Innovatiivisesti

BY COOLTRADE

Cooltrade

Oman pitkäjänteisen tuotekehityksemme tuloksena syntyneet CoolLine®-tuotteet edustavat uuden sukupolven lamellilämmönsiirtimiä.

Energiatehokkaasti ja varmasti CoolLine®-tuotteita valmistavat johtavat eurooppalaiset lamellilämmönsiirrinvalmistajat, mikä takaa niiden toimitusvarmuuden, ympäristöystävällisyyden sekä korkean teknisen laadun.

Asiakaslähtöisesti Tuotteemme suunnitellaan aina asiakaslähtöisesti, ja ne vastaavat vaativimpiakin tarpeita.

MYYNTI • MARKKINOINTI Cooltrade Oy Kuussillantie 27, 01230 Vantaa, Finland 010 239 9770, myynti@cooltrade.fi

cooltrade.fi

S-market Tuiran lämmityksestä ja jäähdytyksestä vastaa­van energiakeskuksen perustana on Green & Coolin valmistama CO2-koneikko.

TEKSTI JA KUVAT: DAKOTA LAVENTO

S-market Tuira osaksi virtuaalivoimalaa S-market Tuira edustaa energiatehokkuudessaan luokkansa huippua – esimerkiksi lämmitysenergiansa se saa kokonaisuudessaan lämmöntalteenottoa ja maalämpöä hyödyntäen. Lisäksi sen mahdollisuuksia toimia sähköverkon säätövoimana selvitetään VTT:n vetämässä Virpa-hankkeessa.

K

un Tuiran S-market avautui Oulussa joulukuun alkupuolella 2015, siitä tuli Osuuskauppa Arinan 21. yksikkö, jonka kylmätekniikka on toteutettu ympäristöystävällisesti ja energiatehokkaasti hiili­ dioksidia kylmäaineena käyttäen.

Energiatehokkuus on otettu Tuiran myymälää suunniteltaessa huomioon kaikessa muussakin – mm. turhia kuutioita karsimalla, rakenteiden hyvällä eristyksellä ja huolellisella tiiveydellä. Valaistus on toteutettu ledtekniikalla ja kylmäkalusteet on luonnollisesti varustettu kansilla tai ovilla.

Ratkaisevinta myymälän energiapiheyden kannalta on kuitenkin sen kylmätekninen ratkaisu, jonka ansiosta kiinteistön lämmitykseen ei tarvitse käyttää lainkaan ulkopuolista lämpöenergiaa.

S-market Tuiran kylmäjärjestelmän toteutti CO2ratkaisujen kehittäjänä tunnettu Jetitek Oy. Yritys on suunnitellut ja rakentanut jo yli 50 kohdetta hiilidioksidia kylmäaineena käyttäen paitsi myymälöihin, myös esimerkiksi teollisuus- ja it-kohteisiin.

Kylmäextra 2016 21

Kolmas versio CO 2-kylmästä Jetitekin perustajiin lukeutuva Väinö Jaako kutsuu S-market Tuiran kylmäjärjestelmää Jetitekin kolmanneksi CO2-versioksi.

S-market Tuira on paitsi energiapihi, myös arkkitehtonisesti tyylikäs rakennus.

Yritys aloitti heti viime vuosikymmenen lopussa tapahtuneen perustamisensa jälkeen transkriittisten, boosterkytkennällä toteutettujen CO2-laitosten toimittamisen erityisesti elintarvikemyymälöihin. Sittemmin toiminta laajeni Pohjois-Suomesta kohti etelää ja mukaan tulivat myymälöiden lisäksi myös muut kohteet. Jaakon mukaan toista kehitysvaihetta heidän CO2-laitoksistaan edustaa hyvin vuonna 2012 valmistunut KalaValtanen Oy:n tuotantotilojen lämmitys- ja jäähdytyslaitos Porissa, josta kerrottiin laajemmin Kylmä­extrassa no: 2/2012.

KalaValtanen Oy:n kalanjalostuslaitoksesta kertova artikkeli löytyy Kylmäextran 2/2012 sivuilta 18-21. CO2-laitosten terminologiaa ja mm. booster-laitosten toimintaa yleisemmin puolestaan esitellään Kylmäextran 2/2013 sivuilla 18-19.

– On selkeää, kun koko prosessi näkyy kompressorikohtaisesti koneikon näytöltä ja sitä voi yksityiskohtaisesti myös tarkastella ja ohjata, Väinö Jaako sanoo.

Molemmat lehdet ovat luettavissa osoitteen www.skll.fi Kylmäextra-arkistossa.

S-market Tuiraan toteutetussa Jetitekin CO2-ratkaisujen kolmannessa versiossa keskitytään Väinö Jaakon mukaan huolehtimaan siitä, ettei pihaustakaan energiaa pääse kiinteistöstä hukkaan. Lämpö otetaan talteen paitsi kaupankylmäjärjestelmästä, myös ilmanvaihdosta.

Myymälän lämmityksestä ja jäähdytyksestä vastaavan energiakeskuksen perustana on ruotsalaislähtöisen Green & Coolin valmistama CO2-koneikko. Sen kahdesta kompressoriryhmästä toinen vastaa myymälän kahdeksasta pakkaskalusteesta ja pakkashuoneesta, toinen hoitaa pluskalusteet ja ilmastoinnin jäähdytyksen. Jäähdytystehot ovat 76 kW (plussa) ja 28 kW (pakkanen).

S-market Tuiran suunnittelussa kiinnitettiin energiatehokkuuteen huomiota mm. karsimalla turhia kuutioita ja panostamalla led-valaistukseen. Myymälän viihtyisyydestä ei kuitenkaan tingitty.

22 Kylmäextra 2016

Osana laitosta on myös 10 kpl 200 metrin syvyisiä energiakaivoja, joita hyödynnetään Jetitekin patentoimassa kytkennässä kaksisuuntaisesti. – Porakaivojen ansiosta CO2-järjestelmä toimii kesällä paremmalla hyötysuhteella ja samalla kaivoihin ladataan lämpöenergiaa. Talvella kaivot puolestaan toimivat järjestelmässä lämmönlähteenä, kun lämmöntalteenottoratkaisuilla saatava teho ei yksin riitä kattamaan myymälän lämmöntarvetta.

Jetitekin kehittämä energiakeskus toimii siis paitsi myymälän kylmälaitoksena, myös maalämpöpumppuna. Kaupan kylmälaitteiden ja muun talotekniikan yhdistäminen mahdollistaa energiavirtojen hyödyntämisen parhaalla mahdollisella tavalla. S-market Tuirassa ei myöskään ole erillisiä kylmä- ja talotekniikan automaatiojärjestelmiä, vaan kokonaisuutta ohjataan yhdellä kotimaisella Fidelixin automaatiojärjestelmällä. – Niinpä järjestelmästä on helppo hahmottaa, mihin energiaa mahdollisesti hukkaantuu, Väinö Jaako vakuuttaa.

Osaksi säätövoimaa S-market Tuira toimii myös pilottikohteena VTT:n vetämässä hankkeessa, jossa kehitetään uutta menetelmää hallita sähkön tuotannon ja kulutuksen välistä tasapainoa sähköverkossa. Tavoitteena on saada osa rakennuskannasta säädettäväksi niin, että rakennus pystyy kertomaan itse, paljonko kulutusta voidaan säätää ylös tai alas tietyn ajan kuluessa. Tähän tietoon voidaan sisällyttää myös rakennuksen oma energiantuotanto, jota Tuirassa edustaa mm. 50 kW sähköteholle mitoitettu aurinkopaneelijärjestelmä.

Kaupan kiinteistöihin kohdistetun Virtuaalinen palveluympäristö (Virpa) -hankkeen toisena pi­lot­ti­kohteena on S-ryhmän logistiikkakeskus Sipoossa. VTT:n ja S-ryhmän lisäksi mukana hankkeen toteutuksessa ovat Jetitek Oy, Fingrid Oyj, Rejlers Oy, Emtele Oy, Fidelix Oy ja Green Energy Finland Oy sekä Oulun yliopisto.

– Ajatuksena on tehdä rakennuksista säädettäviä. Eri kohteista saatavat säätömarginaalit yhdistetään esineiden internet (IoT) -teknologialla, jotta saadaan merkittävä säätövoimateho aikaan. Tällaista ’virtuaali­ voimalaitosta’ hallitaan internetin kautta, VTT:n erikoistutkija Klaus Känsälä kertoo.

Säätövoimaa tarvitaan tasaamaan sähkön kysynnässä ja tarjonnassa tapahtuvia muutoksia, jotka voivat aiheuttaa epätasapainotilan. Säätövoiman tarve sähköverkossa kasvaa jatkuvasti, kun mm. tuuli- ja aurinko­ voimalaitosten kaltaisten laitosten määrä kasvaa.

Yhdistämällä useita kiinteistöjä yhdeksi suuremmaksi virtuaalisäätövoimayksiköksi saadaan kapasiteettia, jota on mahdollista myydä säätösähkömarkkinoille.

Hankkeessa kehitetään kiinteistöjen potentiaalisimmille säätökohteille – kuten kylmäketjulle, lämmitykselle, käyttövedelle, valaisulle ja IV:lle – säätömalleja,

Saatavilla nyt!

Pallosulkuventtiilit 120 bar

komponentit

Refair 2

Tuotevalikoimamme on laajentunut laadukkailla hiilidioksidikylmäjärjestelmän putkistokomponenteilla!

Mitoitamme hiilidioksidihöyrystimet ja -kaasunjäähdyttimet sekä muut CO2-tuotteet kuhunkin kohteeseen optimoidusti.

Refair Oy | Atomitie 1, 00370 Helsinki puh. (09) 5657 780 | info@refair.fi | refair.fi

Kupariputket 80 bar

Kupariosat 120 bar

Kylmäextra 2016 23

joilla voidaan saavuttaa paras taloudellinen tulos vaarantamatta kiinteistön toimintaa ja rakenteita.

Mallintamisessa tutkimuspartnerina on VTT:n lisäksi Oulun yliopiston systeemitekniikan tutkimusryhmä.

Oulun yliopisto pyrkii matemaattisen mallin avulla selvittämään, miten laitteita pitäisi ajaa, jotta ne toimisivat mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti.

Säätövoimahanke on kaksivuotinen ja päättyy vuoden 2017 lopussa. Jetitekissä projektista vastaa kehitys­ päällikkö Jussi Parviainen.

Säätöpyyntö suoraan rakennuksiin Ajatuksena mallissa on, että kun sähkönkulutusta olisi syytä muuttaa, tieto siitä siirtyisi internetin välityksellä verkkoon kuuluville kiinteistöille. Niiden automaatiojärjestelmissä olisi jo etukäteen määritelty tieto, miten sähköisten järjestelmien sähkönkulutusta voidaan joko vähentää tai kasvattaa.

– Turvallista voi olla sulkea hetkellisesti esimerkiksi toissijaisten tilojen, vaikkapa pysäköintitilojen lämmitys, ajoluiskien sulanapito tai kylmäjärjestelmissä kalusteiden lämmitysvastuksia, Jussi Parviainen selittää.

Jos sähkötehoa taas pitää kasvattaa, lämpöä tai kylmää voidaan tehdä varastoon.

Sähkönkulutuksen vähentämisen vaatimassa katkai­ sussa kysymys on hyvin lyhyistä jaksoista, ehkä minuuteista. Kiinteistön käyttäjät eivät tapahtumaa huomaa

S-market Tuiran talotekniikkaa ohjataan kotimaisella Fidelixin automaatiojärjestelmällä. Tietokoneen ääressä Jetitekin kehityspäällikkö Jussi Parviainen.

eikä siitä tietenkään saa aiheutua mitään vaaraa esimerkiksi kylmäketjulle tai laitteiden kestävyydelle.

Näitä lyhytaikaisia katkoksia voi tapahtua tarvittaessa useinkin vuorokauden aikana. Yhden kiinteistön kohdalla sähkönsäädön määrä on minimaalinen, mutta kun liitetään yhteen satoja tai lopulta tuhansia kiinteistöjä, säätöteho on huomattava ja puhutaan jo sadoista megawateista.

Faasimuutosvaraaja hankinnassa Kun sähköä on markkinoilla liiaksi asti, sitä kannattaa kuluttaa ja varastoida vaikka lämpönä. S-market Tuirassa lämmitysjärjestelmän varauskapasiteettia on tarkoitus lisätä nykyisestä muuttamalla toinen kohteen 2000 litran vesivaraajista faasimuutosvaraajaksi.

OilonOilon 1/3Scancool Teollisuuskylmä Teollisuuslämpöpumput Kestävän kehityksen jäähdytys- ja lämmitysratkaisuja

www.oilon.com

24 Kylmäextra 2016

Oilon Scancool Oy Yrittäjäntie 6, 67100 Kokkola, Finland Tel: +358 (0)207 281 868 info@scancool.fi

Niittytie 25 A21, 01300 Vantaa, Finland Tel: +358 (0)207 281 868 info@scancool.fi

Käytännössä tämä voi tapahtua lisäämällä faasimuutosmateriaali nykyiseen varaajaan pieniin palloihin kapseloituna.

Faasimuutosvaraajassa hyödynnetään ainetta, joka muuttaa olomuotoaan nesteestä kiinteäksi ja kiinteästä nesteeksi sopivassa lämpötilassa. Vastaavaan tapaan kuin jäätynyt ja varaajaa purettaessa sulava vesi toimii kylmän varaamisessa, voidaan lämmön varaamisessa hyödyntää sopivassa lämpötilassa olomuotoa vaihtavaa faasimuutosmateriaalia. Faasimuutos toimii tällöin niin, että akkua varattaessa aine ”sulaa” ja lämpöä luovuttaessaan kiinteytyy uudelleen tasaisessa faasimuutos­lämpötilassaan.

– Faasimuutoksen hyödyntämisen etuna on myös se, että aineen olomuodon muutokseen tarvitaan paljon energiaa, jolloin sitä on myös paljon vapautettavissa.

Toisin sanoen, suhteessa tilavuuteensa faasimuutosvaraajat ovat energianvarauskapasiteetiltaan erinomaisia, Jussi Parviainen selittää.

– Nyt on vain löydettävä sellainen faasimuutosaine, jonka olomuodon muutos tapahtuu juuri tälle prosessille optimaalisessa lämpötilassa.

Tavoitteet täyttymässä S-market Tuiran energiankulutustavoitteeksi asetettiin 250 kWh/m², mikä kertoo melkoisesta kehitysaskeleesta suhteessa viime vuosikymmenellä rakennettuihin vastaaviin myymälöihin.

Tuolloaisilla ratkaisuilla energiankulutus olisi vastaavassa myymälässä voinut olla luokkaa 650 kWh/m².

Osana vuoden 2017 lopussa päättyvää Virpa-hanketta mm. VTT tekee kohteessa seurantamittauksia. – Kokonaisuutta päästään arvioimaan lopullisesti vasta hankkeen päättyessä, mutta toistaiseksi saadut tiedot ovat tavoitteiden saavuttamisen suhteen lupaavia, kertoo Väinö Jaako luottavaisena.

S-market Tuira lukuina • Myymäläpinta-ala: 2150 m², bruttoala: 4633 m² • Kylmähuoneita: plus-lämpötilassa 5+1 kpl (terminaali 130 m²), pakkanen 1 kpl • Kylmäkalusteita: pluskalusteita noin 65 m ja pakastekalusteita 26,5 m • Jäähdytystehot: 76 kW (plus) / 28 kW (pakkanen) • Lämmitykseen käytettävä teho: 130 kW • Muut energianlähteet: aurinkopaneelit 50 kW (sähkö), aurinkokeräin 15 kW (lämpö), maalämpökaivoja 10 kpl

ILMALÄMPÖPUMPUT ASYG09-14LT

JÄÄHDYTYS- JA LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT Good Design Award

VRF-JÄRJESTELMÄT

• Tehot 11 - 125 kW, 1 - 48 sisäyksikköä • Uudis- ja saneerauskohteisiin

iF Design Award

SUORAOHJAUS 2-50kW

FG

• Järjestelmä soveltuu hyvin mm. vesikiertoiseen lämmitykseen.

Laitteisto voidaan kytkeä öljylämmityksen rinnalle tai uudiskohteen lämmönlähteeksi. Laajan tehoalueen vuoksi laitteisto sopii hyvin esim. rivitaloOhjain UTI-IQCP yhtiöiden öljylämmityksen rinnalle tai tilalle.

Sähkönsyöttö ON2

N

C O OO O0

O

OOOO1 : :

C

L

ON ERR DEF

1,6A

0,4A

0,4A

ATW-C-INV2

ATW-D

:

O

OOOO

13

H O O O O 14

RS232

ON H/C +12

TH

OUT

IN

Lämpötilaanturit Kylmäaineputket

ILMA-VESILÄMPÖPUMPUT • Tehot 5 - 16 kW • Inverter • uudis- ja saneerauskohteisiin • Korkea hyötysuhde

3

Maahantuoja:

FG Finland Oy Koivuhaantie 2-4 01510 Vantaa Puh: 020 741 2222 info@fgfinland.fi www.fgfinland.fi

Kylmäextra 2016 25

TEKSTI: PETRI HANNULA

Kylmäextra

– 30 vuotta kylmäalan tiedonvälitystä Ensimmäinen Kylmäextra-lehti julkaistiin lokakuussa 1986, joten ikää kylmäalan tärkeällä tiedonvälittäjällä on jo 30 vuotta. Ajankohtaista kerrottavaa niin alan tekijöille kuin tärkeimmille sidosryhmillekin on riittänyt. Toimialan kehityksen yhä kiihtyessä tarve kylmä- ja lämpöpumppualojen omalle erikoisjulkaisulle säilyy myös tulevaisuudessa.

K

uluneisiin vuosikymmeniin on mahtunut mm. kylmäalaa koskevien ympäristökysymysten konkretisoituminen lainsäädännöksi, mitä kautta Kylmäextran merkitys myös viranomaistiedon välittäjänä on noussut tärkeäksi. Teknologisen kehityksen kuvaamisessa muutokset kylmäaineissa ovat luonnollisesti olleet näkyvästi esillä lehdessä, mutta laajasti on käsitelty myös mm. erilaisten laitosratkaisujen sekä kylmälaitosten pääkomponenttien kehitystä.

Kylmäalan kehitystä 1980-luvulta lähes näihin päiviin on koottu yksiin kansiin Esa Aallon toimittamassa ”Kylmäala muutosten pyörteissä”-teoksessa, jonka Suomen Kylmäyhdistys ry julkaisi 60-vuotisjuhlateoksenaan vuosi sitten. Yhtenä keskeisenä lähteenä kirjaa koottaessa olivat Kylmäextran artikkelit, ja tätä kautta alan oman julkaisun tärkeys tuli osoitetuksi myös historiatiedon taltioimisen kannalta.

Journalismi edellä Kylmäextran syntysanat sanottiin pian insinööri Olavi Nykäsen aloitettua Suomen Kylmäliikkeiden Liiton osapäiväisenä toimitusjohtajana vuonna 1985. Mallia lehden tekemiselle haettiin Suomen Konsulttitoimistojen Liitolta, joka samoihin aikoihin oli aloittanut Konsultti-Extra nimisen lehden julkaisemisen. SKOL:n tapaan myös Kylmäliikkeiden Liitto päätyi tuolloin hankkimaan toimitus- ja julkaisupalvelut lehden tuottamiseksi Uusi Suomi Oy:n Rakennus-Suomi-yksiköltä.

Lehden teossa journalistiset tavoitteet päätettiin asettaa korkealle ja niissä myös onnistuttiin heti ensimmäisessä, tabloid-kokoisena 6.10.1986 ilmestyneessä Kylmäextrassa. Mainostilan myynnille oli asetettu rajoituksia ja etusivu jätetty mainoksista vapaaksi, jotta lehden tavoitteet kylmäalan objektiivisena kuvaajana tulivat heti alusta alkaen selviksi. Kanteen oli nostettu kuvat ja viittaukset

26 Kylmäextra 2016

Teknillisen korkeakoulun kylmälaboratoriosta, lihan shokkijäähdytyksestä sekä Pentti Porkka Oy:n toimittamista jääladuista kertoviin juttuihin, jota kautta kansikuvaan oli päätynyt myös tuolloin vielä urheilu-uransa korkeimmalla huipulla ollut Matti Nykänen.

Kohti parhaita käytäntöjä Loppukäyttäjille suunnatussa informaatiossa erilaisten hyvien käytäntöjen ja ratkaisujen edistäminen on Kylmäextran sivuilla ollut aina tärkeässä osassa. Viereiselle sivulle on otettu ”näköispainos” vuoden 1986 Kylmäextran sivusta, joka liittyy Lauri Karvosen kirjoittamaan artikkeliin ”Suurkeittiöissäkin kylmätilat tarpeiden mukaan”. Haastateltavana jutussa oli tuolloin ”Kylmäsäilytys ja -käsittely suurtaloudessa”-oppaan laatinut Jäälaitteet Oy:n markkinointijohtaja Torolf Blomqvist.

Artikkelissa Blomqvist mm. peräsi säännöllisien huoltojen ja huoltosopimusten saamista kylmäalan käytännöksi. Vertailukohteeksi hän otti ennakkohuoltojen merkityksen jo tuolloin hyvin oivaltaneen autoalan.

Sittemminhän kehitys onkin kulkenut Blomqvistin peräämään suuntaan ja autojen tapaan ainakin vuototarkastusvelvoitteen piiriin kuuluvat kylmälaitteet ovat saaneet omat huoltokirjansa.

Myös ilmoituksissa tärkeää informaatiota Hyvä osoitus Kylmäextran ilmoitusten informaatioarvosta on Imatran Voima Oy:n mainos viereisellä sivulla.

Se osoittaa, miten lämpöpumppujen merkitys ymmärrettiin erinomaisesti sittemmin Fortumiksi muuttuneessa yrityksessä jo 1980-luvulla. Lämpöpumppujen merkitystä Fortumin tämän päivän suunnitelmissa ja kaukolämmön tuotannossa kuvataan puolestaan tämän lehden sivuilla 13–15. Imatran Voimassa aloitettu työ kantaa siis hyviä tuloksia.

Lämpöpumput olivat vuoden 1986 Kylmäextrassa esillä myös alan toimijoiden ”Markalla kolmen markan arvosta lämpöä” -yhteisilmoituksessa, jossa edelleen samalla nimellä toimivista yrityksistä olivat mukana mm. Carrier Oy, Oy Combi Cool Ab, Oy Danfoss Ab,

Kryotherm Oy, MV-Jäähdytys ja Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy. Sittemmin tapahtunut lämpöpumppujen uusi tuleminen on nostanut niiden kehityksestä ja käyttösovellutuksista kertomisen yhä tärkeämmäksi

osaksi Kylmäextran sisältöä. Näin Kylmäextra on saanut tältäkin osin olla mukana muokkaamassa maailmaa taas hieman paremmaksi. Alla näköispainos ensimmäisen Kylmäextran sivusta 16.

TEKSTI: PETRI HANNULA

SKLL:n urakoitsijahaku loppukäyttäjän apuna Suomen Kylmäliikkeiden Liitto on ottanut sivuillaan käyttöön kylmälaitteiden ja lämpöpumppujen omistajien avuksi suunnitellun työkalun, joka toimii luotettavana ja ajantasaisena hakukoneena kylmälaitosten asennus- ja huoltoyritysten löytämiseksi.

Hakukoneen kartalle saa helposti näkyviin alan yritykset haluamallaan etäisyydellä toimipaikastaan.

Kartan alle tulevasta listasta näkyvät samalla yritysten yhteystiedot, Tukes-rekisteröintinumerot sekä linkit yritysten kotisivuille. Hakukone löytyy osoitteesta www.skll.fi.

K

ylmäalan töihin asennus- tai huoltoyritystä etsittäessä on työn teettäjän oltava tavallistakin tarkempi.

Ensimmäisenä lähtökohtana on varmistaa, että yritys ja sen kylmäasentajat täyttävät lainsäädännössä asetetut vaatimukset kylmäalan töiden tekemiseen. Lainsäädännön vaatimusten taustalla ovat lähinnä ympäristönsuojeluun liittyvät asiat, joten yrityksen edellytyksiä ja ammattitaitoa juuri tarvittaviin tehtäviin on syytä selvittää lisäksi myös referensseistä tai muista näytöistä.

Yritysten ja henkilöiden pätevyyden varmistamista on lainsäädännössä pitkälti vastuutettu kylmälaitteen tai lämpöpumpun haltijalle tai omistajalle. Tämän vuoksi on tärkeää, että käytettävissä on luotettavia apuvälineitä tarkistuksen suorittamiseksi. Kylmäalan töihin pätevöityneet henkilöt löytyvät suuntaa antavasti eli nimen ja pätevyyden rekisteröintihetken kotipaikkakunnan tarkkuudella Tukesin rekisteristä. Esimerkiksi tarjouspyyntövaiheessa ei asentajien pätevyyksiä vielä kuitenkaan normaalisti ole mahdollisuutta tarkistaa, joten tällöin on käytännössä vain luotettava kylmälaiteliikerekisteriin merkityllä yrityksellä pätevää henkilökuntaa olevan.

Tämä ei ole käytännön ongelma toimittaessa yritysten kanssa, joissa kylmäasennustyöt aidosti kuuluvat osaksi jokapäiväistä toimintaa. Suomessa Tukes-rekisteröinnin ovat lainsäädäntösyistä kuitenkin hakeneet monet yritykset, joissa käytännön kylmätöitä ei tehdä juuri ollenkaan.

Ongelmaksi voi tällöin tulla mm. ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen. Lainsäädännön muuttumisen myötä tilanne tullee jatkossa muuttumaan (kts. s. 30).

Tukesin yritysrekisterin ajantasaisuus ongelmana Syyskuussa voimaan astuneen kylmäalan uusitun pätevyysasetuksen (valtioneuvoston asetus 766/2016) valmistelun yhteydessä kylmäalan järjestöt esittivät loppukäyttäjiltä

28 Kylmäextra 2016

saamansa palautteen perusteella määräajoin tapahtuvan päivityskäytännön ottamista osaksi Tukesin ylläpitämää kylmälaiteliikerekisteriä. Tällaista vaatimusta ei asetukseen kuitenkaan sisällytetty.

Tukesin nykyisen rekisterin suhteen ongelmaksi on koettu se, ettei siihen liity mitään seurantaa yrityksen toimintaedellytysten säilymisestä. Merkintä kylmälaiteliikerekisterissä on ja pysyy riippumatta siitä, jatkaako esimerkiksi rekisteröintihetkellä yrityksen palveluksessa ollut pätevöitynyt asennushenkilökunta sen palveluksessa.

Nykykäytännössä kynnys Tukesin listalle pääsemiseksi ylittyy, kunhan yrityksellä on päätoimisessa palveluksessaan asianomaiset pätevyydet täyttävä vastuuhenkilö sekä vähintään yksi asentaja. Mikäli Tukes on myöntänyt henkilölle pätevyystodistuksen sekä vastuuhenkilöksi että asentajaksi, sama henkilö voi luonnollisesti toimia molemmissa tehtävissä – mikä tietysti monissa pienyrityksissä tilanne onkin.

Ongelmia Tukesin rekisterille aiheuttavat esimerkiksi tilanteet, jossa päätoimialaltaan vaikkapa putkiasennusta harjoittava yritys on hakeutunut kylmälaiteliikerekisteriin vain yhden työsuhteessa olevan asentajan pätevyyteen perustuen. Nykyisessä käytännössä ei ole mitään käytännössä toimivaa seurantaa tilanteelle, jossa tämä ainoa asentaja päättääkin vaihtaa työpaikkaa.

Asetuksessa toki velvoitetaan toiminnanharjoittajalta uutta ilmoitusta viimeistään kolme kuukautta sen jälkeen, kun vastuuhenkilö on vaihtunut tai toiminta on ”muutoin muuttunut olennaisesti”. Myös toiminnan lopettamisesta pitäisi ilmoittaa Tukesille. Mitään sanktioita ilmoitusten laiminlyömisestä ei kuitenkaan ole säädetty ja niinpä esimerkiksi toimintansa lopettaneitakin yrityksiä löytyy Tukesin rekisteristä useita.

Uusi pätevyysasetus pahentaa tilannetta Edellä kuvattua tilannetta pahentaa uusitun pätevyysasetuksen mukanaan tuoma muutos, jonka seurauksena esimerkiksi suuri joukko vain omakotitalojen pieniä maalämpöpumppuja asentavia yrityksiä poistui pätevyysvaatimusten piiristä kokonaisuudessaan. Käytännössä pääosa näistäkin yrityksistä jää nykyisellään kuitenkin ”kummittelemaan” Tukes-listalle täysin riippumatta siitä, onko kyseisillä yrityksillä pidemmällä aikavälillä pätevyysvaatimukset täyttävää asennushenkilökuntaa palveluksessaan. Oma-aloitteisesti tuskin kukaan tulee rekisteristä yritystään poistamaan, vaikka yrityksen käytännön töiden puolesta Tukes-listauksella ei enää merkitystä olisikaan.

päivitettyä. Digiajan menetelmin rekisterien ylläpito on tehokasta, eikä siitä Ruotsissa aiheudu kustannuksia yrityksille tai pätevyysrekisteriin merkityille työntekijöille.

Sähköisten järjestelmien kehittymisen myötä asia voinee nousta Suomessakin uuteen harkintaan. Digiloikkaa odoteltaessa virheettömintä tietoa oikeasti pätevistä yrityksistä löytyy osoitteen www.skll.fi urakoitsijahausta.

Katso alueesi ammattilaiset kylmälaitteiden ja lämpöpumppujen huoltoon ja asennukseen

www.skll.fi > urakoitsijahaku

Mallia naapurista Mallia pätevyysvaatimusten säännöllisen ylläpidon toteutukseen olisi mahdollisuus hakea lähes kaikista muista EU:n jäsenmaista, sillä Suomen menettely on lajissaan hyvin poikkeuksellinen. Esimerkiksi Ruotsissa yritykset ovat vuosittaisessa kontrollissa siitä, että heillä on pätevyysvaatimukset täyttävää henkilökuntaa. Samalla kun yritykset tekevät ilmoituksen omasta toiminnastaan tulee myös asentajien aktiivisuus ja alalla jatkaminen

Kylmä- ja lämpöpumppualan urakoitsijat ja huoltoliikkeet Hakutuloksena listatut yritykset ovat Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyrityksiä, joiden Tukes-rekisteröinti kattaa kaikki kylmäalan työt ilman kylmäainetäytöksiin liittyviä rajoituksia.

Elcool Oy

Kylmäextra 2016 29

TEKSTI: PETRI HANNULA

Uusi valtioneuvoston huoltoja pätevyysasetus 766/2016

Uudistetun asetuksen johdosta kylmäalan näyttötutkintojen perus­teita ollaan parhaillaan päivittämässä lisäämällä niihin mm. EU:n edellyttämiä sisältöjä F-kaasuille vaihtoehtoisista kylmäaineista, kuten hiilidioksidista. Päivityksellä ei kuitenkaan ole vaikutusta aiemmin myönnettyihin pätevyyksiin, vaan ne pysyvät voimassa sellaisenaan.

Uudessa asetuksessa myös yhdenmukaistetaan joitakin kansallisia käytäntöjä EU-säädösten kanssa. Esimerkiksi asetuksen mukaisen asennus- ja huoltotoiminnan piiriin määritellään selkeästi työt, joissa rakennetaan kylmäaineputkistoa tai muutoin tehdään kylmäainepiirin avaamista edellyttäviä töitä. Tämä rajaa esimerkiksi pienten maalämpöpumppujen asennustyöt pätevyysvaatimusten ulkopuolelle.

Vuototarkastusvaatimusten piiriin kuuluvien isompien vedenjäähdyttimien ja muiden laitteiden osalta mukaan kuvaan astuu myös muuta lainsäädäntöä. Käytännössä esimerkiksi tehdasvalmiilla kylmäainepiirillä varustettujen vedenjäähdyttimien osalta asennuskäytännöt jatkuvat ennallaan. Vesi- ja liuosputkistot voivat kuulua putkiurakkaan, mutta laitoksen käyntiinajo ja välittömästi sen jälkeen suoritettava vuototarkastus on syytä jättää kylmäalan ammattilaisille. Vuototarkastukset ovat pätevyys­vaatimusten piirissä olevaa työtä ja jo vuodesta 2007 voimassa olleen EU komission asetuksen 1516/2017 mukaisesti ”Vasta asennetut laitteistot on tarkastettava vuotojen varalta välittömästi käyttöönoton jälkeen.” Tämä koskee siis kaikkia vuototarkastusvaatimusten piirissä olevia kylmälaitteita ja lämpö­pumppuja.

Vuototarkastusvaatimusten piiriin laitteet tulevat, kun niiden kylmä­ainetäytös ylittää 5 CO2-ekvivalenttitonnia (poikkeuksena tehtaalla ”ilmatiiviiksi” merkityt ja F-kaasuasetuksen 2 artiklan kohdan 11 vaatimukset täyttävät laitteet, joissa raja on 10 CO2-ekvivalenttitonnia). Esimerkkejä vuototarkastusvaatimuksia vastaavista kylmäainekohtaisista kg-rajoista oheisessa taulukossa.

30 Kylmäextra 2016

EU:n F-kaasuasetus ja vuototarkastukset Vuoden 2015 alusta noudatetun EU:n uuden F-kaasu­ asetuksen (N:o 517/2014) tavoitteena on ohjata kylmäalan teollisuutta asteittain ilmakehän lämmitysvaiku­ tukseltaan voimakkaista F-kaasuista kohti ympäristölle vähemmän haitallisia vaihtoehtoja. Asetuksen tavoitteena on suojella ympäristöä haitallisilta F-kaasuilta ja saavuttaa 60 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä.

Vuototarkastusten osalta lainsäädäntö muuttui tarkastus­ tihey­den määrittävien rajojen suhteen. Aikaisempien kg-mää­ räisten rajojen asemasta vuototarkastusväli määräytyy nyt kunkin kylmäaineen suhteellisesta lämmitysvaikutuksesta eli GWP-arvosta johdetun hiilidoksidiekvivalenttitonniluvun mukaan.

Pelkistettynä rajat ovat: • 5 CO2-ekv. tonnia: tarkastus vuoden välein • 50 CO2-ekv. tonnia: tarkastus puolen vuoden välein • 500 CO2-ekv. tonnia: tarkastus kolmen kuukauden välein • Jos laitteistossa on vuotohälytin, tarkastusväli on kaksinkertainen. 500 CO2-ekv.tonnin kohdalla vuotohälytin on pakollinen.

Fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden tarkastusvälejä ja niitä vastaavia kylmäainemääriä: Kylmä­ GWP aine

5 t CO2-ekv, 50 t CO2-ekv, tarkastus­väli 12 kk tarkastus­väli 6 kk

500 t CO2-ekv,

(tarkastus­väli 3 kk), (vuodonilmaisimella 24 kk) (vuodonilmaisimella 12 kk) vuodon­ilmaisin

pakollinen –> tarkastus­väli 6 kk (kg)

(kg)

(kg)

14 800

0,34

3,37

33,78

R-32

675

7,41

74,07

740,74

R-134a

1 430

3,50

34,96

349,65

R-245fa

1 030

4,85

48,54

485,44

R-404A

3 922

1,27

12,75

127,49

R-407C

1 774

2,82

28,18

281,85

R-407F

1 825

2,74

27,40

273,97

R-410A

2 088

2,39

23,95

239,46

R-417A

2346

2,13

21,31

213,13

R-422A

3 143

1,59

15,91

159,08

R-422D

2 729

1,83

18,32

183,22

R-426A

1 508

3,32

33,16

331,56

R-437A

1 805

2,77

27,70

277,01

R-507

3 985

1,25

12,55

125,47

R-23

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS 2015

E

U:n uuden F-kaasuasetuksen velvoittamana myös Suomen kansallinen huolto- ja pätevyysasetus vna 452/2009 on pitänyt päivittää. Uudistettu asetus 766/2016 astui voimaan syyskuussa ja se löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi osoitteesta www.skll.fi.

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2016

SKLL:n jäsenyritysten yhteystiedot Suomen Kylmäliikkeiden Liittoon kuuluu noin 200 jäsenyritystä, jotka on jaettu 3:een ryhmään: - Valmistajat - Tukkuliikkeet / Maahantuojat - Urakoitsijat / Huoltoliikkeet

Seuraavilta sivuilla löydät järjestön kaikkien jäsenyritysten yhteystiedot.

Ryhmä ”Urakoitsijat / Huoltoliikkeet” on luetteloitu maakunnittain etelästä pohjoiseen.

F-kaasuihin perustuvien kylmälaitosten haltijan muistilista 1· Teetä kylmäalan työt (asennukset, huollot, vuoto­tarkastukset) vain yrityksillä ja henkilöillä, jotka ovat rekisteröityneet asianmukaisesti Tukesin yllä­pitämään rekisteriin. Rekisteröityjen kylmälaiteliikkeiden yhteystietoja löydät seuraavilta sivuilta tai kätevästi kotisivujemme www.skll.fi urakoitsijahausta.

2· Teetä lakisääteiset vuototarkastukset.

Vasta asennetut kylmälaitteet ja lämpöpumput on tarkastettava vuotojen varalta välittömästi nii‑ den käyttöönoton jälkeen. Tämän jälkeen laitteiden tarkastusvälin pituus riippuu ns. CO2‑ekvivalentti­ tonneina lasketuista kylmäaine­täytöksistä seuraavasti: Kylmäainetäytös 5* – < 50 t CO2‑ekv.

50 – < 500 t CO2‑ekv.

500 t CO2‑ekv.tai enemmän

Tarkastusväli** 12 kk 6 kk 3 kk

* F-kaasuasetuksen 2 artiklan kohdan 11 vaatimukset täyttäviä ja valmistajan tehtaallaan ilmatiiviiksi merkitsemiä, < 10 t CO2‑ekv. sisältäviä laitteita ei tarvitse vuototarkastaa. ** Tarkistusvälit voidaan pidentää kaksinkertaisiksi, mikäli käytössä on havaitusta vuodosta hälytyksen antava vuodonilmaisujärjestelmä.

Yleisimpiin HFC-kylmäaineisiin perustuvien laittei‑ den tarkastusvälit kg:na laskettuna löytyvät taulu‑ kosta tämän lehden sivulta 30.

Huomaa, että otsonikerrokselle haitallisten kylmäaineiden (mm. R22) osalta vuototarkastusväli määritetään edelleen kylmäainetäytöksen kg määrään perustuen. Katso tarkemmin esim. sivu 31, Kylmäextra 1/2014 osoitteessa www.skll.fi.

3· Varmista laitoksesi ajantasaisuus koskien vuodonilmaisujärjestelmää. Kylmälaitteet ja –laitokset, joissa yksittäisen kylmäainepiirin täytösmäärä on vähintään 500 CO2-ekv.tonnia on varustettava vuodonilmaisujärjestelmällä riippumatta siitä, milloin laitteet on asennettu.

Vuodonilmaisujärjestelmien toiminta on tarkistettava kerran vuodessa.

Siihen asti, kunnes vuodonilmaisujärjestelmä on asennettu, tulee em. rajan ylittävissä laitoksissa noudattaa 3 kk tarkastus­väliä (kts. kohta 2).

4· Mahdolliset vuodot on korjautettava viipymättä.

Vuotojen korjaamisen jälkeen laitteet ja laitteistot on tarkastettava vuotojen varalta uudelleen yhden kuukauden kuluessa korjauksesta.

5· Kaikista vuototarkastusten piiriin kuuluvista kylmä­laitteista on löydyttävä huolto‑ ja tarkastuspäiväkirja, josta käy ilmi • laitteen sisältämän kylmäaineen tyyppi ja määrä (kg ja t CO2‑ekv.)

• tarkastusten päivämäärät ja tulokset • lisätyn ja poistetun kylmäaineen määrä • tarkastuksen suorittaneen yrityksen nimi ja muut tunnistetiedot (Tukes‑numero) • Jos laite on poistettu käytöstä, kylmäaineiden tal‑ teenottamista ja loppukäsittelyä varten toteutetut toimenpiteet.

Laitteen haltijan tulee säilyttää em. kirjanpito vähintään 5 vuoden ajan. Myös huollot ja tarkistuk‑ set suorittaneen huolto­yrityksen on säilytettävä vastaa‑ vat tiedot 5 vuoden ajan.

Huolto‑ ja tarkastuspäiväkirja on pyydettäessä näy‑ tettävä valvontaviranomaiselle.

Laitteen yhteydessä tulee olla myös ilmoitus (huolto­tarra) siitä, milloin laite on viimeksi tarkastettu.

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Kylmäextra 2016 31

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2016

Valmistajat

Osoite

Arctest Oy Calefa Oy Carrier Oy Chiller Oy Cupori Oy Eco Scandic Oy Ekp-Cool Oy Honeywell Oy Huurre Finland Oy Ikaalisten Kylmälaite Oy Johnson Controls Finland Oy Kiitokori Oy Koja Oy Norpe Oy Oilon Scancool Oy Oy Ekocoil Pemco Oy Porkka Finland Oy Rittal Oy SeaKing Ltd Suomen Tekojää Oy Vahterus Oy Yleiskylmä-Findri Oy Ltd.

Mikkelänkallio 20 Keskikankaantie 21 Vetokuja 4 Louhostie 2 Kuparitie Hyttitie 4B Asentajantie 9 Metsäneidonkuja 12 Taivaltie 5 Sammonkatu 6 Hankasuontie 10 Rautatienkatu 2 Lentokentänkatu 7 Teollisuustie 7 Yrittäjäntie 6 Leppäkuja 3 Mursketie 6 Mukkulankatu 19 Valimotie 35 Valimotie 13Bb Sepänkatu 8 Pruukintie 7 Huoltotie 4

02770 Espoo 15860 Hollola 01610 Vantaa 04300 Tuusula 28330 Pori 00700 Helsinki 06150 Porvoo 02130 Espoo 01610 Vantaa 39500 Ikaalinen 00390 Helsinki 47400 Kausala 33900 Tampere 06151 Porvoo 67100 Kokkola 14200 Turenki 15860 Hollola 15210 Lahti 01510 Vantaa 00380 Helsinki 39700 Parkano 23600 Kalanti 04300 Tuusula

Tukkuliikkeet / Maahantuojat Osoite Aga Oy/Ab Ahlsell Oy / Kylmä Alfa Laval Nordic Oy Bravida Finland Oy CIAT Finland Oy Combi Cool Oy/Ab Cooltrade Oy Danfoss Oy/Ab ebm-papst Oy Elcool Oy FG Finland Oy GEA Heat Exchangers Ab i Finland Global Cool Consults Oy/Ab Humiref Oy Kaukomarkkinat Oy Koja Oy Kryotherm Oy Ab Onninen Oy / Kylmä Paavo Kataikko Oy Pemco Oy Recair Oy Ref-Team Oy Refair Oy Rittal Oy Scanoffice Oy Spinea Ltd Oy Suomen Myymäläkaluste OY Swegon Oy/Ab Tukku-Kylmä Oy

32 Kylmäextra 2016

Itsehallintokuja 6 Osuustie 5 Itsehallintokuja 6 Ajomiehentie 1 Kirstinkuja 9 Ruosilantie 14 Kuussillantie 27 Niittytaival 132 Puistotie 1 Ojamaankatu 1 Koivuhaantie 2-4 A halli Haarlankatu 1 A Styrmansgatan 4 Tapanilankaari 84 Lintulahdenkuja 10,PL 98 Lentokentänkatu 7 Santaniitynkatu 4 B Mittalinja 1 Kehänreuna 1 Mursketie 6 Honkanummentie 12 Arhokatu 12 Atomitie 1 Valimotie 35 Tiilenlyöjänkuja 9 A Lyhtytie 14 Yritystie 12 Bertel Jungin aukio 7 Viestikatu 3

02600 Espoo 01510 Vantaa 02600 Espoo 00390 Helsinki 01400 Vantaa 00390 Helsinki 01230 Vantaa 02200 Espoo 02760 Espoo 15230 Lahti 01510 Vantaa 33230 Tampere 68600 Jakobstad 00730 Helsinki 00501 Helsinki 33900 Tampere 04250 Kerava 01260 Vantaa 02430 Kirkkonummi 15860 Hollola 01260 Vantaa 21200 Raisio 00370 Helsinki 01510 Vantaa 01720 Vantaa 00750 Helsinki 40320 Jyväskylä 02600 Espoo 70600 Kuopio

Puh.

Internet

(09) 859 2522 0400 495485 (09) 613 131 (09) 274 7670 02 5114111 044 3472947 010 3201790 020 752 2633 020 555 511 010 2192608 020 140 4511 010 6161200 03 2825111 019 5378000 020 728 1868 (03) 644 000 (03) 887 410 020 555 512 09 4134400 (09) 350 88433 0400-654000 (02) 840 70 09 2759960

www.arctest.fi www.calefa.fi www.carrier.fi www.chiller.fi www.cupori.com www.ecoscandic.fi www.ekp-cool.fi www.honeywell.com www.huurrefinland.fi www.kylmalaite.fi www.jci.com www.kiitokori.fi www.koja.fi www.norpe.fi www.scancool.fi www.ekocoil.fi www.pemco.fi www.huurre.com www.rittal.fi www.seaking.fi www.suomentekojaa.fi www.vahterus.com www.findri.fi

Puh.

Internet

010 2421 020 584 5000 (09) 804 04615 0400 504190 040 5097455 (09) 777 1230 010 2399770 0207 010600 09 8870220 0207 920500 020 7412221 040 8267959 040 7789414 (09) 350 7740 (09) 5211 03 2825111 0207 418850 020 485 5111 (09) 221 4685 (09) 887 410 09 29006120 024 396 300 (09) 565 7780 09 4134400 (09) 290 2240 (09) 374 1066 020 7191176 010 2894010 0207 545230

www.aga.fi www.ahlsell.fi www.alfalaval.fi www.bravida.fi www.ciat.fi www.combicool.fi www.cooltrade.fi www.danfoss.fi www.ebmpapst.fi www.elcool.fi www.fgfinland.fi www.gea.heatexchangers.com www.coolconsults.com www.humiref.fi www.kaukomarkkinat.com www.koja.fi www.kryotherm.fi www.onninen.com www.mitsubishielectric.fi www.pemco.fi www.recair.fi www.refteam.fi www.refair.fi www.rittal.fi www.scanoffice.fi www.spinea.fi www.suomenmyymalakaluste.fi www.swegon.fi www.tukku-kylma.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2016

TEKIJÖITÄ KYLMÄASENNUKSEEN JA -HUOLTOON Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Osoite UUSIMAA

Puh.

Internet

Adven Oy

Äyritie 18

01510 Vantaa

010 3445000

www.adven.fi

Are Oy

Kaivokselantie 9

01610 Vantaa

020 530 5500

www.are.fi

Are Oy

Koneenkatu 8

05830 Hyvinkää

020 5305500

www.are.fi

Are Oy

Hakakalliontie 7

05460 Hyvinkää

020 530 5500

www.are.fi

Are Oy

Pysäkkitie 14

08680 Lohja

020 5305500

www.are.fi

Are Oy

Jäspilänkatu 18

04250 Kerava

020 5305500

www.are.fi

Asennus-Santeri Oy

Hyyppäräntie 93

05800 Hyvinkää

040 8618201

www.asennus-santeri.fi

Assemblin Finland Oy

Hankasuontie 9

00390 Helsinki

020 1984640

www.assemblin.com

Bel Kylmäkonehuolto

Tullivuorentie 4 d b 127

00700 Helsinki

040 9614441

www.belkylmahuolto.fi

Bravida Finland Oy

Ajomiehentie 1

00390 Helsinki

0400 504190

www.bravida.fi

Carrier Oy

Vetokuja 4

01610 Vantaa

(09) 61 3131

www.carrier.fi

Caverion Suomi Oy

Torpantie 2

01650 Vantaa

010 4071

www.caverion.fi

Chiller Oy

Louhostie 2

04300 Tuusula

(09) 274 7670

www.chiller.fi

CIAT Finland Oy

Kirstinkuja 9

01400 Vantaa

040 5097455

www.ciat.fi

Coolmatic Oy

Knaapilantie 8

04330 Lahela

010 850 4714

www.coolmatic.fi

Coromatic Oy

Juhanilantie 3

01740 Vantaa

010 2316060

www.coromatic.fi

Frostbite Kylmähuolto Oy

PL 1

01801 Klaukkala

044 5577718

www.frostbitekylma.fi

Helsingin Kylmähuolto Oy

Sisukaurankaari 8 A 1

01520 Vantaa

0400 999975

www.helsinginkylmahuolto.fi

Helsingin Kylmäpalvelu Oy

Kalevankatu 22 B

00100 Helsinki

0400 50 8512

www.helsinginkylmapalvelu.fi

HMK-Kylmä Oy

Sörnäistentie 2

00580 Helsinki

0400 401685

www.hmk-kylma.fi

Huurre Finland Oy

Taivaltie 5

01610 Vantaa

020 55 5514

www.huurrefinland.fi

IKV Kiinteistötekniikka Oy

Verstaspihankatu 8 C

04400 Järvenpää

050 5755925

www.ikvoy.fi

ISS Palvelut Oy

Rajatorpantie 8 A

01600 Vantaa

020 5155

www.iss.fi

Johnson Controls Finland Oy

Hankasuontie 10

00390 Helsinki

020 140 4551

www.jci.com

Jäähdytinpalvelu Refgroup Oy

PL 110

01451 Vantaa

050 4332222

www.refgroup.fi

KK-Kylmäpalvelu Oy

Rajamaankaari 25

02970 Espoo

0400 425482

www.kk-kylmapalvelu.fi

Kryotherm Oy Ab

Santaniitynkatu 4 B

04250 Kerava

0207 418850

www.kryotherm.fi

Kylmä-2000 Oy

Nuolikuja 15

01740 Vantaa

040 5055441

www.kylma2000.fi

Kylmä-Kari Oy

Hepokuja 6e

01200 Vantaa

(09) 876 5810

www.kylmakari.fi

Kylmähuolto Juselius Ky

Kuljunkatu 33 b

08150 Lohja

0400 470653

www.kylmahuoltojuselius.fi

Kylmäkeisari Oy

Alaniementie 2

02970 Espoo

044 5055480

Kylmäkide Oy

Imppalanmäki 3

04200 Kerava

(09) 294 2795

Kylmäkolmonen Oy

Tammistokuja 17 A

01520 Vantaa

045 2747830

Kylmärengas Oy

Sorvatie 40

01480 Vantaa

0400 457980

Kylmäsepät Oy

Ojakärsämöntie 12

04300 Tuusula

09 2344 464

Kylmäset Oy/Riihimäen Kylmähuolto

Tehdaskylänkatu 4

11710 Riihimäki

020 7579973

www.kylmaset.fi

Kylmäviisikko Oy

Rattitie 13

00770 Helsinki

(09) 350 7650

www.kylmaviisikkooy.com

Lassila&Tikanoja Oyj

Luomannotko 3

02200 Espoo

010 636111

www.lassila-tikanoja.fi

Lohjan Kylmäasennus Oy

Tarrankaari 10

08500 Lohja As

(019) 33 5595

www.lohjankylmaasennus.fi

LVI-FIX Ky

Päivöläntie 21 B

00730 Helsinki

040 5307601

MV-Jäähdytys Oy

Mestarintie 11

01730 Vantaa

020 7861900

www.mv-jaahdytys.fi

Oilon Scancool Oy

Niittytie 25 A 21

01300 Vantaa

0207 281868

www.scancool.fi

Oy O & E Tallberg Ab

Koskelontie 16 D

02940 Espoo

0400 453585

Paavo Kataikko Oy

Kehänreuna 2

02430 Masala

050 323 4685

www.mitsubishielectric.fi

Pistoke RES Oy

Puutarhatie 18

01300 Vantaa

09 42890289

www.pistoke.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

www.kylmakolmonen.fi

Kylmäextra 2016 33

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2016

TEKIJÖITÄ KYLMÄASENNUKSEEN JA -HUOLTOON Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Osoite

Puh.

Internet

Pointcool-Service Oy

Konetie 3 B

04300 Tuusula

(09) 838 7420

www.pointcool.fi

Recair Oy

Honkanummentie 12

01260 Vantaa

09 29006120

www.recair.fi

Rittal Oy

Valimotie 35

01510 Vantaa

09 4134400

www.rittal.fi

Spinea Oy

Lyhtytie 14

00750 Helsinki

(09) 3741066

www.spinea.fi

Suomen Jääkylmä Oy

Ketjutie 3

04220 Kerava

010 425 5000

www.jaakylma.fi

Suomen Kylmäpiste Oy

Kiilleliuskeenkuja 2

04300 Tuusula

044 0785462

www.kylmapiste.fi

Säätölaitehuolto Oy

Rälssintie 4A

00720 Helsinki

09 3505760

www.saatolaitehuolto.fi

Tapiko Oy

Pakkamestarinkatu 4 A 15

00520 Helsinki

041 5010398

www.tapiko.fi

Tiramo Oy

Kaasutintie 8 A

00770 Helsinki

040 5888499

www.tiramo.fi

VP-Euroref Oy

Soidintie 12

00700 Helsinki

020 155 3100

www.vpeuroref.fi

Yleiskylmä-Findri Oy Ltd ITÄ-UUSIMAA

Huoltotie 4

04300 Tuusula

09 2759960

www.findri.fi

Are Oy

Mestarintie 31

06150 Porvoo

020 5305500

www.are.fi

Ekp-Cool Oy

Asentajantie 9

06150 Porvoo

010 3201790

www.ekp-cool.fi

Kylmä 2000 Oy / Porvoo

Yrittäjänkatu 8 E

06150 Porvoo

040 5055441

www.kylma2000.fi

Kylmäkonehuolto J. Varis Oy

Pohjaniityntie 12

04130 Sipoo

0400 45 3885

Kylmäkonehuolto JL-Cool service Oy

Niittymaankuja 20

06500 Porvoo

0400 43 6092

www.jl-cool.com

Norpe Oy

Teollisuustie 7

06150 Porvoo

019 5378000

www.norpe.fi

Refcon Finland Oy KANTA-HÄME

Raudoittajantie 8

06450 Porvoo

(019) 524 8110

www.refcon.fi

Are Oy

Teollisuuskatu 28

11100 Riihimäki

020 5305500

www.are.fi

Are Oy

Kantolankatu 7

13110 Hämeenlinna

020 5305500

www.are.fi

Forssan Kylmä-Keskus Oy

Ratamokuja 8

30420 Forssa

0500 480540

www.kylma-keskus.fi

Hämeen Kodin- ja Kylmäkonehuolto Oy

Raatihuoneenk. 4

13100 Hämeenlinna

(03) 682 4885

www.hkkh.fi

Hämeen Talotekniikka Sami Tuominen Oy

Tervahauta 2

13430 Hämeenlinna

045 8737274

www.hameentalotekniikka.fi

Kylmäkeskus Sami Oy

Ylikauppilantie 2

31640 Humppila

0400 74 1214

www.kylmakeskussami.fi

Kylmäset Oy PÄIJÄT-HÄME

Mattilantie 13

13100 Hämeenlinna

020 7579972

www.kylmaset.fi

Are Oy

Väinämöisentie 6

15170 Lahti

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Jussilankatu 6 C 2

15680 Lahti

010 4071

www.caverion.fi

Chiller Oy

Mukkulankatu 16

15210 Lahti

(03) 87 6470

www.chiller.fi

Cool Davanti Oy

Vinssikatu 5

15700 Lahti

0400 494420

Elcool Oy

Ojamaankatu 1

15230 Lahti

020 792 0500

www.elcool.fi

HC-Systems Oy

Kukonkoskenkatu 8

15700 Lahti

(03) 733 9267

www.hcss.fi

Heinolan LVI-Asennus Oy

Tähtiniementie 1

18100 Heinola

044 0557778

www.heinolanlvi.fi

Huurre Finland Oy

Mukkulankatu 19

15210 Lahti

020 5555 11

www.huurrefinland.fi

Kylmanni Oy

Kukonkannus 8

15880 Hollola

040 590 5303

www.kylmanni.fi

Kylmähuolto Tammelin Oy

Tuomitie 22

15560 Nastola

0400 842 198

www.kylmahuoltotammelin.com

Kylmäkärki Oy

Teollisuustie 8

16600 Järvelä

041 4401173

www.kylmakarki.fi

Kylmälaiteasennus Hakkarainen Matti Oy

Mukkulankatu 44

15240 Lahti

0400 950717

KylmäLehto Oy

Kuivannontie 344 B

16280 Orimattila

044 5833255

www.ilmalampopumppulahti.fi

Lahden Kylmätyö Oy

Syväojankatu 9

15700 Lahti

044 7731665

www.lahdenkylmatyo.fi

Pajatec Oy

Kiiliäntie 2

16610 Kärkölä

0440 605305

www.pajatec.fi

Pemco Oy

Mursketie 6

15860 Hollola

(03) 88 7410

www.pemco.fi

Powertool 4-Tien Rauta Oy

Kaatokuja 1

17200 Vääksy

03 7660 650

T:mi Ari Mellin

Jussinkorventie 216

06100 Mäntsälä

0400 82 6200

34 Kylmäextra 2016

www.arimellin.com

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2016

TEKIJÖITÄ KYLMÄASENNUKSEEN JA -HUOLTOON Urakoitsijat / Huoltoliikkeet KYMENLAAKSO AH-Cool Oy Are Oy Are Oy Caverion Suomi Oy Costella Oy Freotek Oy Hatech Kiinteistötekniikka Oy Huurre Finland Oy Jukka Miikkulainen Oy Kotkan kylmälaite Ky Kotkan Kylmätekniikka Oy Kylmähuolto Kalsea Oy Kylmähuolto Resek Oy Kymen Kylmäasennus ja Huolto Oy Kymen Kylmärinki Oy ETELÄ-KARJALA Are Oy

Osoite

Huurre Finland Oy Ice Power Oy JV Jäähdytysvoima Oy Kaakon Kylmäasennus Oy Karjalan Kylmähuolto Oy Lappeenrannan Jäähdytystekniikka Oy Lappeenrannan Kylmä Ky Vuoksen Kylmäkone Oy VARSINAIS-SUOMI AC & Heating System Oy Alti-systems Oy Are Oy Carrier Oy Caverion Suomi Oy Caverion Suomi Oy Chiller Oy Cool Professional Oy Enertest Ky Huurre Finland Oy Kylmä-Kariset Oy LJ-Kylmä Oy Mestarikylmä Oy Professional Kitchen KK-Service Oy Projektia Oy Ref-Team Oy Suomen Jääkylmä Oy Telekylmä Oy TRP Group Oy Turun Kylmätekniikka Oy

Puh.

Internet

Korjalankatu 6G Kanervistontie 46 Valajantie 5 Kanervistontie 48 Varastokatu 3 Talttatie 5 Vanamontie 8 Varastosuora 10 Vasaratie 3 Opistokatu 4 Asentajankatu 2 Kymin Yritysalue,Kyminväylä 1 B PL 40,Somerotie 19 Pahasaarentie 12 Kymi Yritysalue

45130 Kouvola 45200 Kouvola 48230 Kotka 45200 Kouvola 45200 Kouvola 48400 Kotka 45120 Kouvola 46860 Kouvola 48400 Kotka 48100 Kotka 48770 Kotka 45700 Kuusankoski 45200 Kouvola 45910 Voikkaa 45700 Kouvola

0405 123468 020 5305500 020 5305500 010 4071 05 3664155 (05) 228 5795 044 5181558 020 555 5700 0400 75 1067 0400 559200 044 510 1136 054 6000 185 010 3975500 050 5977213 (05) 379 1922

www.ahcool.fi www.are.fi www.are.fi www.caverion.fi www.costella.fi www.freotek.fi www.hatech.fi www.huurrefinland.fi www.kylmamestari.fi

Moreenikatu 4

53810 Lappeenranta

020 530 5500

www.are.fi

Seponkatu 6 Vilkolantie 8 Ankeriaanpolku 2 B 6 Kuparintie 43 Ratakatu 47 Lentokentäntie 69 Loitsukatu 37 Kertakaari 5

53300 Lappeenranta 54920 Taipalsaari 54915 Saimaanharju 55100 Imatra 53100 Lappeenranta 53600 Lappeenranta 53600 Lappeenranta 55120 Imatra

020 555 5607 050 3797640 045 6478899 044 5100869 0400 30 4992 (05) 412 6100 0400 553738 (05) 473 2400

www.huurrefinland.fi

Polttolaitoksenkatu 1 Tuulissuontie 3 A Juhana Herttuan puistokatu 21 Hitsarinkatu 2 Lemminkäisenkatu 59 Örminkatu 14 Niemeläntie 3 Palttinakatu 7 Vehmaantie 248 Voudinkatu 35 B Tuulissuontie 3 B Perkkiönkatu 4 Vesalankatu 4 Vaskitie 4 Tuulissuontie 21 Arhokatu 12 Unkarinkatu 22 Kakskerrantie 687 Haikankatu 4 Arhokatu 1

20380 Turku 21420 Lieto 20100 Turku 20360 Turku 20520 Turku 24100 Salo 20780 Kaarina 20660 Littoinen 23100 Mynämäki 21200 Raisio 21420 Lieto 20460 Turku 20360 Turku 20660 Littoinen 21420 Lieto 21200 Raisio 20750 Turku 20960 Turku 21200 Raisio 21200 Raisio

040 6840445 044 3000501 020 530 5500 (02) 437 5200 010 4071 010 4071 (02) 253 5700 044 9988782 (02) 434 0700 020 555 514 (02) 237 7600 0400 19 6296 040 5160568 040 8417212 (02) 477 9200 (02) 439 6300 010 425 5003 0400 52 3114 044 0720647 020 7792501

www.ach-system.fi www.alti-systems.fi www.are.fi www.carrier.fi www.caverion.fi www.caverion.fi www.chiller.fi www.cool-pro.fi www.enertest.fi www.huurrefinland.fi www.kylma-kariset.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

www.kotkankylmatekniikka.fi www.kalsea.fi www.resek.fi www.kymenkylma.fi www.kylmarinki.com

www.jvjaahdytysvoima.fi www.kaakonkylmaasennus.fi www.jaahdytystekniikka.fi www.vkkoy.fi

www.mestarikylma.fi www.kk-service.fi www.projektia.fi www.refteam.fi www.jaakylma.fi www.telekylma.fi www.trpgroup.fi www.tars.fi

Kylmäextra 2016 35

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2016

TEKIJÖITÄ KYLMÄASENNUKSEEN JA -HUOLTOON Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Osoite SATAKUNTA

Puh.

Internet

Are Oy

Kuriirintie 8

28430 Pori

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Satakunnankatu 31

28130 Pori

010 4071

www.caverion.fi

Euran Teollisuushuolto Oy

Neitsytmäentie 5 B

27500 Kauttua

044 2541990

www.euranteollisuushuolto.fi

Huurre Finland Oy

Uunikatu 6

28610 Pori

020 555 514

www.huurrefinland.fi

ISS Palvelut Oy

Yrjönkatu 22

28100 Pori

020 515 2241

www.iss.fi

Karvian Kylmäkone Oy

Jokimaantie 2

39930 Karvia

(02) 544 1407

karviankylmakone@nic.fi

Länsi-Jää Oy

Sammontie 15

28400 Ulvila

(02) 538 3000

www.lansi-jaa.fi

Polar -Jäähdytys Oy

Naakantie 14

28300 Pori

0400 228448

www.polarjaahdytys.fi

Polar-Kylmä Oy

Varpushaukantie 3

28220 Pori

(02) 639 4196

www.polarkylma.fi

Porin Kylmäasennus Ky

Preiviikintie 442

28660 Pori

(02) 647 2550

www.porinkylmaasennus.com

Porin Kylmäkone Grönbacka Ky

Isonsannanpuistokatu 5

28100 Pori

(02) 633 3135

www.kylmakone.fi

Rauman Kylmärakenne

Teerentarhantie 8 A

26510 Rauma

(02) 822 7333

www.kylmarakenne.fi

Satatech Talotekniikka Oy

Hakuninvahe 1

26100 Rauma

0400 618647

www.satatech.fi

Ulver Oy

Kukonharjamäentie 15

29250 Nakkila

040 528 0417

Ulvilan Sähköpalvelu Oy

Sepänpellontie 21

28430 Pori

02 631 2300

http://www.kotolampo.fi/

A-duo Oy

Keskuskatu 11

37830 Viiala

044 2772521

www.a-duo.fi

Are Oy

Kuoppamäentie 11

33800 Tampere

020 530 5500

www.are.fi

Are Oy

Tehtaankatu 7

37630 Valkeakoski

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Hatanpäänkatu 1

33900 Tampere

010 4071

www.caverion.fi

Chiller Oy Tampere

Aunankorvenkatu 9

33840 Tampere

03 2143250

www.chiller.fi

Finkylmä Oy

Ketoneilikankuja 2 C 6

36240 Kangasala

040 5125197

Huurre Finland Oy

Huurretie 13

33470 Ylöjärvi

020 55 5511

www.huurrefinland.fi

Hämeen Jäähdytys Oy

Polumäenkatu 15

33720 Tampere

(03) 266 0996

www.hameenjaahdytys.fi

Ikaalisten Kylmälaite Oy

Sammonkatu 6

39500 Ikaalinen

010 2192608

www.kylmalaite.fi

IM-Service Ky

Puttosharjuntie 93

34800 Virrat

044 0336551

JTH-Service Oy

Yrittäjäntie 11

36600 Pälkäne

050 441331

www.jth.fi

Jäämatic Oy

Aurinkokuja 5 B

33420 Tampere

(03) 343 0480

www.jaamatic.fi

Jääratas Ky

Hiidenkatu 6

33240 Tampere

(03) 212 7789

www.jaaratas.fi

Koja Oy

Lentokentänkatu 7

33900 Tampere

03 2825111

www.koja.fi

Kolmosputki

Honkiniementie 17

37600 Valkeakoski

050 4005323

www.kolmosputki.fi

Kylmä-ja Kuumahuolto Matikka Oy

Myllyvainiontie 33

37500 Lempäälä

03 3752484

www.vmatikka.fi

Kylmäset Oy

Nekalankulma 20

33800 Tampere

020 7579971

www.kylmaset.fi

Kylmäset Oy

Laiskantie 1

37600 Valkeakoski

020 7579970

www.kylmaset.fi

Lassila&Tikanoja Oyj

Osuusmyllynkatu 5 C

33700 Tampere

040 3859346

www.lassila-tikanoja.fi

MH-Air Oy

Risuharjunkatu 45

33330 Tampere

0400 62 4190

www.sci.fi/¨mhair

Näsin Vesijohtoliike Oy

Lakalaivankatu 3

33840 Tampere

03 3805400

www.nasinvesijohtoliike.fi

Risto Pitkänen Oy

Tupurlantie 105

38420 Sastamala

0400 733992

www.omavesi.fi

Suomen Tekojää Oy

Sepänkatu 8

39700 Parkano

(03) 44021

www.suomentekojaa.fi

Suomen Teollisuuskylmä Oy

Oikojankatu 13

33840 Tampere

050 3135561

www.teollisuuskylma.fi

TS-Kylmä Oy

Vinkkiläntie 106

38210 Sastamala

0500 621055

www.tskylma.fi

Vilppulan Huoltopalvelu Oy

Suokatu 4

35700 Vilppula

0400 628832

Yleiskylmä-Findri Oy Ltd.

Viinikankatu 53

33100 Tampere

09 2759960

PIRKANMAA

36 Kylmäextra 2016

www.findri.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2016

TEKIJÖITÄ KYLMÄASENNUKSEEN JA -HUOLTOON Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Osoite KESKI-SUOMI

Puh.

Internet

Are Oy

Ohjelmakaari 10

40500 Jyväskylä

020 530 5500

www.are.fi

Are Oy

Yrittäjänkatu 2

44100 Äänekoski

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Kuormaajantie 7

40350 Jyväskylä

010 4071

www.caverion.fi

Chiller Oy

Ylistönmäentie 31

40500 Jyväskylä

(014) 378 2511

www.chiller.fi

Huurre Finland Oy

Kirrinkuja 1

40270 Jyväskylä

020 555 5601

www.huurrefinland.fi

ISS Palvelut Oy

Vapaudenkatu 8

40100 Jyväskylä

020 515 7500

www.iss.fi

JääWatti Oy

Kevätlahdentie 88

44150 Äänekoski

0400 364960

www.jaawatti.fi

Keski-Suomen Kylmälaitehuolto Oy

Lummelahdentie 125

40270 Palokka

040 7206665

www.kskylmalaitehuolto.fi

Lassila & Tikanoja Oyj

Palokankaantie 25

40320 Jyväskylä

010 5052200

www.lassila-tikanoja.fi

MV-Jäähdytys Oy

Ahvenlammenkuja 7

42100 Jämsä

020 7861900

www.mv-jaahdytys.fi

Sisä-Suomen Kylmälaite Oy

Riihiperäntie 311

43390 Lokakylä

0500 807656

www.sisasuomenkylmalaite.fi

Sisä-Suomen Talotekniikka

Vasarakatu 9

40320 Jyväskylä

050 4005323

www.sstalotekniikka.fi

Vaaja Control Oy

Kannaksenkatu 2

40600 Jyväskylä

010 5051971

www.vaajacontrol.fi

Viitasaaren Kylmähuolto ETELÄ-POHJANMAA

Putkitie 4

44500 Viitasaari

0500 347120

Are Oy

Välkkilänkatu 7

60120 Seinäjoki

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Tuottajantie 5

60120 Seinäjoki

010 4071

www.caverion.fi

Kylmäkonehuolto Ukonmäki Ky

Keskuskatu 4

62900 Alajärvi

(06) 557 3160

www.kylmakonehuolto.com

Lakeuden Kylmätekniikka Oy

Korventie 2

64700 Teuva

(06) 228 6200

www.lakeudenkylmatekniikka.fi

Lassila & Tikanoja Oyj

Tuottajantie 39

60100 Seinäjoki

010 830 4201

www.lassila-tikanoja.fi

Ähtärin Vesi ja Lämpö POHJANMAA

Linjatie 9

63700 Ähtäri

050 4005323

www.ahtarinvesijalampo.fi

Are Oy

Olympiakatu 3 B

65100 Vaasa

020 5305500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Alholmintie 45

68600 Pietarsaari

010 4071

www.caverion.fi

Caverion Suomi Oy

Koskilankatu 5

67700 Kokkola

010 4071

www.caverion.fi

Global Cool Consults Oy/Ab

Korpvägen 3

68660 Jakobstad

040 7789414

www.coolconsults.com

LVI- & Kylmäpalvelu Turunen T:mi

Vaasantie 352

66400 Laihia

0400 868859

www.lvi-kylmaturunen.com

MV-Sähkötyö Ky

Sautinkarintie 32

68100 Himanka

050 5624940

www.mv-sahkotyo.fi

Vaasan Kylmäkone Oy KESKI-POHJANMAA

Kairatie 7

65350 Vaasa

(06) 357 5100

www.vaasankylmakone.fi

Are Oy

Tervahovintie 2

67101 Kokkola

020 530 5500

www.are.fi

Are Oy

Ratakatu 22

84100 Ylivieska

020 5305500

www.are.fi

Enerkyl

Ahjotie 5

67800 Kokkola

020 555515

www.huurrefinland.fi

Kylmet Oy

Luhtikuja 7

69100 Kannus

0500 366035

www.kylmet.fi

Oilon Scancool Oy

Yrittäjäntie 6

67100 Kokkola

020 728 1868

www.scancool.fi

Pohjanmaan Jääkylmä Oy ETELÄ-SAVO

Vasarakuja 1 B

67100 Kokkola

050 4124929

www.jaakylma.fi

Air Cool Jukka Airaksinen

Vitikkaniementie 10

77570 Jäppilä

0400 15 2519

www.aircool.fi

Huurre Finland Oy

Arinakatu 9

50170 Mikkeli

020 555 5710

www.huurrefinland.fi

Huurre Finland OY

Pihlajavedentie 21

57170 Savonlinna

040 7010617

www.huurrefinland.fi

Itä-Suomen Kylmälaitepalvelu Oy

Kaivertamontie 2

57810 Savonlinna

015 510244

www.kylmalaitepalvelu.com

Kylmäasennus P. Nykänen Oy

Kuokkakuja 2

76130 Pieksämäki

040 548 5428

www.kylmaasennus.fi

Kylmähuolto Leppälä Ky

Laaksokatu 3

50100 Mikkeli

0400 65 7855

www.kylmahuolto.net

Pieksämäen Masan Huolto Ky

Vilhontie 1

76150 Pieksämäki

0400 252052

www.masanhuolto.fi

PP-Electro Ky

Otto Mannisen tie 8

51200 Kangasniemi

0207 983480

www.pp-electro.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Kylmäextra 2016 37

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2016

TEKIJÖITÄ KYLMÄASENNUKSEEN JA -HUOLTOON Urakoitsijat / Huoltoliikkeet POHJOIS-SAVO Are Oy Caverion Suomi Oy Caverion Suomi Oy Chiller Oy FCool Oy Huurre Finland OY ISS Palvelut Oy Keski-Savon Sähkö-ja Kylmäpalvelu Oy Kylmäkonehuolto Kuusisto Oy Kylmäntekijät Oy MP-Kylmä Oy Pohjois-Savon Kylmätekniikka Oy Sähkö- ja Kylmähuolto Korhonen Oy Warkauden Kylmä-ja Lämpöasennus Ky POHJOIS-KARJALA Are Oy Caverion Suomi Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Itä-Kylmä Oy Joensuun Kylmäkone POHJOIS-POHJANMAA Are Oy Caverion Suomi Oy Enerkyl Oy Hannu Koivu Ky ISS Palvelut Oy Jetitek Oy Juhatek Oy Jäähdytyskoneasennus- ja Huolto Niemelä Ky Lassila&Tikanoja Oyj Oulun Jäähdytystekniikka Oy Sähkölaitehuolto Kivelä KAINUU KS-Talotekniikka Oy Timon Kylmäsähkö LAPPI Are Oy Caverion Suomi Oy Huoltoliike J Paukkunen Oy ISS Palvelut Oy Jetitek Oy Juhatek Oy Kylmin Oy Kylmäsormi Sodankylän Kylmähuolto Oy Ylä-Lapin LVI Oy

38 Kylmäextra 2016

Osoite

Puh.

Internet

Itkonniemenkatu 29 E Pitkälahdenkatu 1 Ajajantie 1 Kalevalankatu 10 Saamaislahdentie 18 Kellonkärki 14 Päivärannantie 10 Kivipurontie 38 Kranaattikuja 1 Oppipojankuja 10 Lavakuja 1 Ansapolku 18 Nimettömäntie 199 Eeronkatu 3

70500 Kuopio 74120 Iisalmi 70780 Kuopio 70500 Kuopio 70420 Kuopio 70460 Kuopio 70420 Kuopio 78200 Varkaus 70800 Kuopio 70780 Kuopio 78310 Varkaus 70910 Vuorela 74470 Paloinen 78400 Varkaus

020 530 5500 010 4071 010 4071 (017) 263 1880 044 5456660 044 766 2512 020 515 3200 0400-277968 050 3063008 017 2632611 045 8723537 010 715 7920 0400 273431 040 5186552

www.are.fi www.caverion.fi www.caverion.fi www.chiller.fi www.fcool.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kylmapalvelu.fi

Parrutie 1 Rahtikatu 4 Lylykoskentie 21 Ukkolantie 18 Rahkeentie 4 Lylykoskentie 7

80100 Joensuu 80100 Joensuu 80130 Joensuu 80130 Joensuu 80100 Joensuu 80130 Joensuu

020 530 5500 010 4071 040 7010617 020 5155 (013) 12 2355 (013) 22 8130

www.are.fi www.caverion.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi

Jääsalontie 17 Paulaharjuntie 20 Patteritie 8 Lukkarinlandentie 13 Yrttipellontie 1 D Tyrnäväntie 16 Kylmäsentie 5 Tuohitie 8 Liitintie 29 Paulaharjuntie 22 Posiontie 48 b

90400 Oulu 90500 Oulu 90530 Oulu 93100 Pudasjärvi 90520 Oulu 90400 Oulu 90800 Oulu 90820 Kello 90620 Oulu 90530 Oulu 93400 Taivalkoski

020 530 5500 010 4071 020 55 5515 0400 68 5559 020 5157010 0400 959985 010 2796291 020 831 7007 010 636111 010 2199200 0400 283405

www.are.fi www.caverion.fi www.huurrefinland.fi

Lankkukuja 3 A 3 Somerentie 79

87500 Kajaani 89200 Puolanka

0400 515570 0400 123713

www.ks-talotekniikka.fi

Koskikatu 27 B 203 Studiokatu 3 Sipolantie 8 Aittatie 1 Pohjolankatu 4 Näverintie 6 A Marttiinintie 11 Hakalankatu 41 Mantovaarantie 60 Yhdystie 8

96100 Rovaniemi 94600 Kemi 96100 Rovaniemi 96100 Rovaniemi 96100 Rovaniemi 93600 Kuusamo 96300 Rovaniemi 94100 Kemi 99600 Sodankylä 99800 Ivalo

020 530 5500 010 4071 0400 151316 020 515 2650 040 7127506 010 2796291 (016) 31 8888 0400 691032 (016) 61 0170 040 5159040

www.are.fi www.caverion.fi www.huoltoliikepaukkunen.fi www.iss.fi www.jetitek.fi www.juhatek.fi

www.kylma.fi www.mpkylma.fi www.pohjois-savonkylmatekniikka.fi www.wkl-ky.fi

www.iss.fi www.jetitek.fi www.juhatek.fi www.lassila-tikanoja.fi www.oulunjaahdytystekniikka.fi www.sahkokivela.fi

www.kylmasormi.fi www.yla-lapinlvi.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

DAKOTA LAVENTO

Uusi kartta näyttää Suomen geoenergia­ potentiaalin Geologian tutkimuskeskuksen julkaisema valtakunnallinen geoenergian potentiaalikartta vahvistaa, että Suomen kallioperä sopii erinomaisesti maalämmön hyödyntämiseen. Ensi vuonna on tavoitteena toteuttaa tarkempi, LVI- ja kylmäsuunnittelijoille tarkoitettu parametritietoa sisältävä kartta. Kaivokenttien mitoituksen edellyttämää paikkatutkimusta kartoilla ei kuitenkaan voi koskaan korvata.

J

os joku on odottanut geoenergian potentiaalikartan avulla selviävänsä suoraan tonttikohtaisesta kaivomitoituksesta, edessä on pettymys. Geologian tutkimuskeskuksen Geoenergiayksikön päällikkö Asmo Huusko painottaa, että GTK:n julkaisema ensimmäinen versio valtakunnallisesta geoenergian potentiaalikartasta tarjoaa vasta pieneen mittakaavaan (1:1 000 000) yleistetyn aineiston. Sitä ei siis ehdottomasti ole tarkoitettu kohteelliseen tarkasteluun, vaan pikemminkin ohjaamaan tarkemman mittakaavan tutkimuksia.

Geoenergiaa riittää Puhtaan, ympäristöystävällisen ja uusiutuvan energian ystävien sydäntä kartta varmasti lämmittää. Se kertoo yhdellä silmäyksellä suomalaisen kallioperän soveltuvan geoenergian hyödyntämiseen suurelta osin jopa erinomaisesti.

Erikoisasiantuntija Asmo Huusko GTK:lta painottaa, ettei geoenergian potentiaalikarttaa ole tarkoitettu kohteelliseen tarkasteluun, vaan pikemminkin ohjaamaan tarkemman mittakaavan tutkimuksia.

Suomen geoenergiapotentiaali. Päivittyvä kartta löytyy osoitteesta: http://gtkdata.gtk.fi/maankamara/

Kylmäextra 2016 39

Kartassa on otettu huomioon paikkatietomuuttujina kallioperän kivilajin lämpöominaisuudet, maakerroksen paksuus ja kallioperän lämpötilataso maanpinnan lämpötilasta arvioituna. Koska geoenergiapotentiaaliin merkittävästi vaikuttavia pohjavesiolosuhteita voidaan arvioida vain paikallisesti, ne on jätetty tarkastelun ulkopuolelle.

missä päin maata tahansa. – Tarvittava lämmitys- ja viilennys­energian määrä saadaan kallioperästä myös luokittelultaan heikommilla alueilla, kunhan kaivojen määrä ja syvyys mitoitetaan oikein. Tarkemmissa tutki­ muksissa on myös osoittautunut, että pohjavesivirtausten ansiosta oletusarvoisesti heikoksi luokiteltu alue voikin toimia jopa erinomaisena geoenergian lähteenä.

– Kallioperän lämpötilataso laskee suuresti etelästä pohjoisimpaan Suomeen siirryttäessä. Siten pohjoisessa täytyy porata syvemmälle, vaikka kivilajin ominaisuudet muuten olisivat paremmat ja maapeitekerros ohuempi kuin etelässä, Asmo Huusko kertoo.

Tarkasteluissa on myös muistettava, että maalämpöjärjestelmän kannattavuutta on arvioitava kokonaisuutena. Tärkeä kannattavuutta parantava osatekijä on lämmityskauden pituus, joka Pohjois-Suomessa vastaavasti on etelää pidempi.

Kartassa geoenergiapotentiaalia kuvataan yhdeksään portaaseen jaetulla asteikolla heikosta erinomaiseen.

Kartta näyttää, että vain aivan pohjoisimmassa osassa maata geoenergiapotentiaali on vähemmän rohkaiseva. Asmo Huusko kiirehtii kuitenkin huomauttamaan, että kartan luokitteluasteikon antamasta arviosta huolimatta geoenergiajärjestelmä voidaan toteuttaa

Suunnittelijaversio työn alla Nyt julkaistu geoenergiapotentiaalikartta antaa yhdellä silmäyksellä hyvän kuvan tilanteesta koko Suomessa, mutta LVI- tai kylmäsuunnittelijalle siitä ei varsinaisesti suunnittelutyössä ole vielä suurta apua. GTK:ssa

Lämpötilat maankamarassa 

Maanpinnan lämpötila



Maankamaran lämpötila Lämpötila (°C) 0

0

5

10

15

Lappi -50

2 °C

-100

3 °C

5 °C 6 °C

Maanpinnan keskilämpötila (Lähde: N. Leppäharju, 2008)

• Maanpinnan lämpötila riippuu voimakkaasti ilman lämpötilasta –– Vuodenajat vaikuttavat –– Mm. lumipeite ja paikan aurinkoisuus / varjoisuus vaikuttavat paikallisesti Pohjois-Suomessa maanpinnan lämpötila on noin 3−5 astetta alhaisempi kuin Etelä-Suomessa • Noin 15 m syvyydeltä alkaen lämpötila maankamarassa on vuodenajasta riippumaton

40 Kylmäextra 2016

Syvyys (m)

4 °C

Oulun seutu, luonnontilainen

-150

Keski-Pohjanmaa, rakennettua infraa

-200

Pääkaupunkiseutu, luonnontilainen

-250

Pääkaupunkiseutu, vesistön läheisyys

-300 -350

Pääkaupunkiseutu, rakennettua infraa

• Maankamaran lämpötila kasvaa syvemmälle mentäessä noin 1−1,5 astetta / 100 m • Lämpötiloissa paikkakohtaista vaihtelua –– Kauan rakennettuna olleilla alueilla mittauksissa havaittu noin 50 m syvyydellä asti ylimääräistä lämpöä –– Pohjaveden virtaukset voivat vaikuttaa lämpötiloihin • 300 m syvyydellä lämpötilan vaihteluväli Suomessa ainakin 4−11 °C

onkin työn alla kartasta pidemmälle kehitetty versio. Tavoitteena on, että jossakin vaiheessa kaavoittaja, rakennuttaja tai jopa yksityinen kansalainenkin pystyy paikkatietopalvelusta saamaan maa-alueen tai tontin laadullisen ja määrällisen geoenergiapotentiaaliarvion sekä hyödyntämään tietoa suunnittelussa.

–Ehkä tässä toisessa vaiheessa emme vielä lupailisi aivan tonttikohtaisia parametreja, mutta paikkakuntakohtaiset ainakin. Korostaisin, ettei karttapalvelu voi koskaan korvata paikkatutkimuksen tarvetta. Sen verran kallioperän vaihtelua voi jo yhden kadunpätkänkin varrella olla, hän huomauttaa.

Asmo Huuskon mukaan ennen kakkosversion Würth Oy:n maalämpöjärjestelmää varten porataan lämpökaivoja julkaisua edessä on vielä paljon työtä ja tessyksyllä 2015. Noin 300 metrin kaivoja on 33 kpl. tauslaskentaa, sillä Suomen kallioperässä on paljon vaihtelua, eivätkä kaikki alueet suinkaan mene oletusarvoihin. Hän toivoo suunnittelijoilta Kuluvan vuoden aikana mm. Turku, Tampere, Lahti, palautetta siitä, mitä seuraavaksi tarvittaisiin.

Lappeenranta ja Kuopio ovat toteuttaneet aluekohtaisia kartoituksia, joista on jo apua suunnittelijoille.

Huuskon mukaan kaupungit ovat aktivoituneet selvittä­ GTK:n toteuttamiin kartoituksiin sisältyy aina ohjeistus mään tarkemmin alueidensa geoenergiapotentiaalia. kaivojen mitoitukseenkin.

Minimoi lämmityskulut - maksimoi mukavuus • Ilmalämpöpumput • Ilma-vesilämpöpumput • Maalämpöpumput • VRF-järjestelmät

Scanoffice 1/2

www.scanoffice.fi • www.scanvarm.fi

Kylmäextra 2016 41

Geoenergiakaivot mitoitettava oikein Geoenergian soveltaminen pientaloja isommissa kohteissa edellyttää suurta huolellisuutta ja asiantuntemusta kaivokenttien suunnittelussa ja mitoituksessa.

– Havaitsimme taannoin Sulpu ry:n organisoimassa mitoitustyöryhmässä, että jo yksittäisten pientalojen energiakaivojen mitoitusperiaatteet poikkeavat laitetoimittajakohtaisesti, Asmo Huusko kertoo.

Siirryttäessä useita kaivoja edellyttäviin kohteisiin vaatimukset mitoitukselle kasvavat – erityisesti on tietysti tunnettava kaivojen vaikutukset toisiinsa.

–Jäähdytyslaitteistot ja lämpöpumppujärjestelmät osataan Suomessa mitoittaa ja toteuttaakin hyvin, mutta kaivokentän suunnittelu jää valitettavan usein edelleen sivurooliin. Kuitenkin kaivokenttä vaikuttaa merkittävästi koko järjestelmän taloudellisuuteen.

Energiakaivokenttien suunnittelussa tulisi miettiä koko järjestelmän elinkaarta, eikä ainoastaan pyrkiä minimoimaan investointikustannuksia.

Suomen kivilajien lämmönjohtavuudet Tärkein yksittäinen geoenergian hyödynnettävyyteen vaikuttava kivilajin ominaisuus on sen lämmönjohtavuus. Suomen kivilajien keskiarvo on noin 3,2 W/mK. Suomen tyypillisten kivilajien lämmönjohtavuuksia: Kivilaji

Lämmönjohtavuus W/mK

Keskiarvo W/mK

Kvartsiitti

2,56 – 5,77

4,47

Rapakivi

2,92 – 4,75

3,84

Graniitti

1,63 – 4,93

3,61

Granodioriitti

2,01 – 5,09

3,17

Gneissit

0,99 – 6,03

3,04

Kiilleliuske

1,35 – 8,63

2,86

Amfiboliitti

1,37 – 4,70

2,63

Savikivi noin

2,2 – 2

42 Kylmäextra 2016

Asmo Huuskon mukaan Suomessa käytettävät lämpöpumppuvalmistajien mitoitusohjelmat toimivat yksittäisten energiakaivojen mitoituksessa kohtuullisen hyvin. Ne perustuvat kuitenkin yleensä pohjimmiltaan peukalosääntöihin (kWh/m tai W/m), eivätkä ota huomioon lähellä olevien energiakaivojen vaikutusta toisiinsa.

Myös jo ns. ”turvallisen” 15–20 m etäisyydellä toisistaan olevat kaksi energiakaivoa vaikuttavat toisiinsa käyttövuosiensa aikana ja tilanne tietysti monimutkaistuu kaivomäärän kasvaessa.

–Pelkkiin laitevalmistajien taulukko-ohjelmiin luottaminen tuottaa varmasti ennemmin tai myöhemmin virheitä. On alalle huonoa mainosta, jos mitoitukset menevät pieleen. Niin ali- kuin ylimitoituksetkin ovat haitallisia.

Suunnittelijoilla on käytössä myös kaupallisia energiakaivokentän suunnitteluun soveltuvia ohjelmia, kuten EED (Earth Energy Designer) ja sen johdannaiset, TRNSYS, FEFLO, COMSOL Multiphysics, IDA ICE, jne. Asmo Huusko huomauttaa, että ohjelmistoissa on omat rajoitteensa, jotka on tunnettava. – Ohjelmaan syötettäviin lähtöarvoihin, kuten kallioperä, kaivon ja putkiston ominaisuudet, energiamäärät jne. on kiinnitettävä paljon huomiota. Lähtöarvoja hieman muuttamalla koko kenttä voi muuttua radikaalisti.

–Ei suinkaan tarvitse olla geologi, jotta voi suunnitella toimivan järjestelmän. Geologinen ymmärrys ja tieto kuitenkin auttavat kriittisissä ”vaaranpaikoissa” ja lisäävät kykyä ratkaista mahdollisia ongelmia. Siinä me GTK:ssa olemme valmiita auttamaan.

Norminpoistotalkoot nopeuttavat maalämpöön siirtymistä Turussa Turun maaliskuussa voimaan astuneen uuden rakennusjärjestyksen mukaan maalämpökaivojen rakentamiseen ei enää tarvita lupaa. Turun kaupungin normien keventämisen tarkoituksena on ollut myös yhtenäistää rakennusjärjestystä suhteessa ympäristökuntiin seudullisen yhteistyön sujuvoittamiseksi.

AX-LVI Oy

KESÄT

ÖIHIN

TEKSTI JA KUVAT: DAKOTA LAVENTO

VRF-järjestelmällä kotkalaiset hotellihuoneet asuttaviksi myös kesähelteillä Osa Kotkan Seurahuoneen hotellihuoneista ei kesähelteillä pysynyt olosuhteiltaan sellaisina, joita perinteikäs hotelli haluaa asiakkailleen tarjota.

Ongelma ratkaistiin VRF-järjestelmällä, joka edelleen vuosia toteuttamisensa jälkeenkin kerää kiitoksia niin hotellin asiakkailta kuin henkilökunnaltakin.

K

uten useissa Suomen vanhoissa hotelleissa on asian laita, Kotkan Original Sokos Hotel Seurahuonettakin on remontoitu ja laajennettu moneen otteeseen. Alun perin hotelli avasi ovensa jo vuonna 1961. Myös ilmastointiin on vuosien saatossa panostettu ja suurimmassa osassa hotellihuoneita huonekohtainen ilmastoinnin jäähdytys olikin jo saatu riittäväksi. Osassa huoneita niiden jäähdytyspalkkijär-

jestelmä oli kuitenkin osoittautunut riittämättömäksi – huoneet kuumenivat kesähelteillä pätsiksi, jollaisessa kukaan hotellivieras ei enää ollut valmis nukkumaan.

– Etenkin etelänpuoleisen julkisivun huoneet ovat auringonpaahteessa koko iltapäivän ajan ja nämä huoneet toivat tuolloin mieleen lähinnä huonon saunan, kiinteistönhoitaja Jari Sinisalo muistelee.

Ongelma koski vain kymmentä huonetta, joten suureen, koko hotellikiinteistön kattavaan ilmanvaihto- tai jäähdytysremonttiin ei ollut perusteita. Olikin lähdettävä etsimään joustavaa ja helposti toteutettavaa ratkaisua, sillä jotain ongelmahuoneille oli kuitenkin tehtävä.

Huonekohtainen ratkaisu haussa Jos omakotitalossa kärsittäisiin samanlaisesta ongelmasta kuin kotkalaisessa hotellissa, neuvona olisi tietenkin ilmalämpöpumpun hankinta. Sillä kun voitaisiin myös säästää energialaskuissa. Samansuuntaista ratkaisua Original Sokos Hotel Seurahuoneen ongelmiin lähti hakemaan kotkalainen Jukka Miikkulainen, jonka yritys Kylmähuolto Jukka Miikkulainen Oy sai tehtäväkseen tarvittavien ratkaisujen suunnittelun ja toteutuksen.

Original Sokos Hotel Seurahuone on Kotkan arvostetuimpia hotelleja ja avattiin alun perin jo vuonna 1961. Hotellin edessä on Markku Hirvelän veistos Yökulkijat, pronssia, kultaa ja graniittia.

44 Kylmäextra 2016

Ratkaisua ei tarvinnut pitkään miettiä, sillä vastaavantyyppisiä ongelmia Miikkulainen oli ratkonut useissa muissakin kohteissa. Hän esitti ratkaisuksi VRF-järjestelmää, johon sisältyi 10 huonekohtaista sisäyksikköä sekä niitä palveleva yksi yhteinen ulkoyksikkö. Vastaavista toteutuksista Jukka Miikkulaisella oli aiempia hyviä kokemuksia, joten ratkaisua oli helppo suositella.

Järjestelmä

Sama järjestelmä, kaksi nimeä

Toshiba VRF

Valmistajasta riippuen joko nimellä VRF (Variable Refrigerant Flow) tai VRV (Variable Refrigerant Volume) tunnetut järjestelmät koostuvat ns. ulkoyksiköstä ja siihen liitettävistä, jopa useista kymmenistä sisäyksiköistä. Järjestelmän taloudellisen ja tarkan toiminnan perustana ovat

Lämmitysteho: ����������� 25 kW Jäähdytysteho: ���������� 22 kW Ulkoyksikkö: �������������� Toshiba MAP0801HT8-E Sisäyksiköt: ��������������� 10 kpl Toshiba Compact high-wall MMK-AP0092H

• ns. suorahöyrystysjärjestelmä, jossa kylmäaine kiertää suoraan sisäyksiköiden ilmaa jäähdyttävissä lämmönsiirtimissä. Näin vältytään välillisten järjestelmien lämmönsiirtimien aiheuttamilta häviöiltä sekä lämmönsiirtonesteen pumppauskustannuksilta.

• pitkälle kehitetty säätö- ja ohjausjärjestelmä, jossa sisäyksiköiden kylmäainevirtaamaa säädetään elektronisella paisuntaventtiilillä ja ulkoyksiköiden tehon sovittaminen jäähdytystarpeeseen tapahtuu kierroslukusäädetyllä kompressorilla.

Toimitusjohtaja Jukka Miikkulainen (vas.) korostaa VRF / VRV-jär­ jes­ telmien suunnittelun helppoutta – laitevalmistajien työkalut siihen ovat erinomaiset.

Kiinteistönhoitaja Jari Sinisalon (oik.) mukaan hotelli­ vieraille on sisäyksikön ohjaamiseen selkeät ohjeet, joilla sisäyksiköiden ohjaaminen sujuu helposti muiltakin kuin tottuneilta ilmalämpö­pumpun käyttäjiltä.

Paljon etuja

Lisää etuja syntyy mahdollisuudesta käyttää VRF/VRVjärjestelmää myös lämpöpumppuna.

VRF/VRV-järjestelmät soveltuvat niin saneeraus- kuin uudiskohteisiin. Erityisen hyviä ne ovat saneerauskohteissa, joissa korostuvat järjestelmän pienten ja helposti sijoitettavien putkistojen sekä suhteellisen kevyiden ja pienikokoisten ulkoyksiköiden merkitys.

Järjestelmien suunnittelua helpottavat valmistajien ohjelmistot, joilla laitevalintojen lisäksi syntyvät nopeasti myös mm. putkimitoitukset ja tarvittavat johdotuskaaviot.

Suoran ja välillisen ilmastoinnin jäähdytyksen periaatekaaviot:

Suunnittelijan ja asennusliikkeen kannalta järjestelmällä on vain etuja, Jukka Miikkulainen kertoo. – Järjestelmä on niin helppo suunnitella ja asentaa. Välilliseen jäähdytysjärjestelmään verrattuna putket ovat pienemmät ja reitit helpompi löytää, hän huomauttaa.

Kiinteistönomistajan ja käyttäjän kannalta järjestelmä on joustava ja energiatehokas. – Samaa järjestelmää voi käyttää talvella lämmitykseen ja kesällä jäähdytykseen – jopa samanaikaisesti. Tiloja voidaan lämmittää varjon ja jäähdyttää auringon puolella.

välillinen jäähdytys

suora höyrystysjärjestelmä

ky lmäkone

UlkolaUhdUt i n

ilmanvaihto

laUhdUtin hUonelaite

vedenjäähdy tyskone

ilmastoitU tila

Huonekohtaisen säädön ansiosta tiloja voidaan tarvittaessa jäähdyttää hyvin joustavasti. – Hotellikäytössä VRF on kyllä erinomainen, Jari Sinisalo lisää.

höy rystin vapaajäähdy tyssiirr i n

Nopea urakka Kotkan Seurahuoneella yhteen, sisäpihalle asennettuun ulkoyksikköön liitettiin kymmenen hotellihuoneisiin asennettua sisäyksikköä. Periaatteessa VRFjärjestelmän asennustyö ei juuri poikkea omakotitalon ilmalämpöpumpun asennuksesta – sisäyksiköitä vain

ilmanvaihto

Lähde: Ilmastointi ja jäähdytys – viihtyisä työympäristö-opas, Motiva Oy 2016.

Opas on ladattavissa osoitteessa http://www.motiva.fi/ilmastointi

hUonelaite

ilmastoitU ti la

Kylmäextra 2016 45

liitetään yhtä ulkoyksikköä kohti enemmän ja putkitusetäisyydet isossa kiinteistössä ovat tyypillisesti pidemmät. Kotkan Seurahuoneella sisäyksikön tarvinneet hotellihuoneet sijaitsevat kiinteistön kahdella julkisivulla, joten pisimmillään matkaa sisäpihan ulkoyksiköltä hotellihuoneeseen on sata metriä. Kahdelta asentajalta työhön kului puolitoista viikkoa.

Asennus tehtiin ns. kolmiputkijärjestelmänä, sillä järjestelmää käytetään myös hotellihuoneiden lämmitykseen. Lämpöpumpputoiminnon keskeinen etu on sen hotellivieraille tarjoama mahdollisuus vaikuttaa huoneensa olosuhteisiin myös talvella.

– Talvisaikaan osa vieraistamme viihtyy tavanomaista lämpimämmässä huoneessa. Se mahdollisuus heille suodaan, Jari Sinisalo naurahtaa.

Järjestelmän putkien vetäminen hotellin näyttävää kuparijulkisivua pitkin edellytti niiden kätkemistä peltisepän kuparista valmistamaan koteloon. Kotelointia ei julkisivusta huomaa lainkaan.

VRF-järjestelmän sisäyksikkö hotellihuoneen katon rajassa.

Helposti ohjattavissa Suurin osa suomalaisista tuntee ilmalämpöpumput ja ainakin periaatteessa osaa niitä käyttää. Epävarmoille hotellivieraille seinällä olevaan ohjaimeen on liitetty yksityiskohtaiset ohjeet, joilla sisäyksikön saa tuottamaan huoneeseen lämpimämmät tai viileämmät olosuhteet.

Jari Sinisalo kertoo, että sisäyksikköjen suodattimia joudutaan puhdistamaan useammin, kuin koti-ilmalämpöpumpuissa on tapana. – Hotellihuoneissa käsitellään tekstiilejä, joten pölyä kertyy enemmän. Sisäyksikön ja suodattimien huolellisen puhdistamisen ansiosta huoneiden sisäilma pysyy kuitenkin parempana, kuin mikä olisi tilanne ilman laitteita.

JK

Ulkoyksikkö sijaitsee hotellin sisäpihalla.

SUOMEN

JÄÄKYLMÄ OY

Suomen Jääkylmä Oy 1/4

www.jaakylma.fi

Kylmä-ja pakastevarastot, CO2 Toimitilajäähdytys JÄÄKYLMÄ kylmävesiasemat 24h huoltopäivystys

HELSINKI

TURKU

KOKKOLA

Onninen

Kokonaisratkaisut

teolliseen ja kaupalliseen jäähdytykseen

Kaikkea kylmään

Rivacoldin kattava valikoima käytössäsi Rivacold on johtava kylmälaitevalmistaja muun muassa seuraavissa tuoteryhmissä: lauhdutinyksiköt ja hermeettiset järjestelmät kaupallisiin sovelluksiin, paketti- ja split-järjestelmät, lauhdutin- ja kompressorikoneikot kaupallisiin ja teollisiin sovelluksiin, kuparialumiinilämmönvaihtimet ja -höyrystimet, lauhduttimet ja höyrystimet. www.rivacold.fi

Kysy tarjousta Onnisen Kylmämyynnistä, p. 0204 85 2121, tai tilaa suoraan OnnShopista, www.onnshop.fi

TEKSTI JA KUVAT: SA ARA KERTTULA

Museolla on avarat tilat Ylöjärvellä.

Kylmää kehitystä Syyskuun alussa juhlistettiin Ylöjärvellä Suomen Jäähdytystekniikan Museon 30-vuotista taivalta. Museon perustaja vuorineuvos Paavo V. Suominen on halunnut taltioida alan historiaa, jotta jälkipolville voidaan todistaa kylmäalan kehitys.

J

äähdytystekniikan Museon esineistön juuret ovat pitkällä ajassa ennen kuin museo avattiin vuonna 1986.

– Huurre sai toimiluvan 14.11.1946. Päätin jo alusta asti kerätä alan esineistöä ja uranuurtajien nimiä ja henkilötietoja, kertoo museon ja Huurre Oy:n perustaja vuorineuvos Paavo V. Suominen.

Yksi museon erikoisuuksista on henkilögalleria ”Hall of Fame”, johon on kerätty yli 120 vuoden ajalta Suomen kylmäteollisuuden uranuurtajien kuvat ja tiedot, ja nyt mukana on myös joitakin kansainvälisiä nimiä.

Juhlassa galleria täydentyi neljällä uudella nimellä, kun Reijo Mäntyoja, Aulis Pakula, Antti Innala ja Timo Linjala saivat kuvansa sen seinälle.

Museon juhlassa jaettiin myös Paavon palkinto, joka myönnetään henkilöille, yrityksille tai järjestöille, jotka ovat erityisesti ansioituneet kylmäalalla. Vuoden 2016 palkinnon sai Esa Aalto, jonka yhtenä uusimpana ansiona on ollut alan viime vuosikymmenten historian kokoaminen yksiin kansiin: Kylmäala muutosten pyörteissä ilmestyi vuonna 2015.

48 Kylmäextra 2016

Tilaisuudessa julkistettiin myös Aallon ja Antero Aitto­ mäen museolle kokoama Jäähdytyksen historiaa -julkaisu, joka esittelee kylmän käytön tärkeimpien alueiden kehittymistä aikojen kuluessa. Sen sisältö perustuu suurelta osin museossa esillä oleviin tauluihin.

Luottoa tulevaisuuteen Juhlassa paitsi muisteltiin menneitä, myös luodattiin tulevaa. Vahterus Oy:n toimitusjohtaja Mauri Kontu puhui suomalaisen teollisuuden uusista mahdollisuuksista.

– Aina on mahdollisuuksia, kun on tarvetta, tahtoa ja taitoa, hän tiivisti.

Mistä tulevat menestyjät sitten löytyvät, onkin vaikeampi kysymys.

Vahteruksen Mauri Kontu luotasi tulevaisuutta ja korosti muun muassa vastuullista pitkäaikaista omistajuutta yrityksen kasvun perusedellytyksenä.

– 40 vuoden kokemuksella voin sanoa, että ei voi varmuudella sanoa, mikä teollisuudenala saati yritys menestyy tulevaisuudessa, hän totesi.

Edellytyksiä menestykselle Konnun mielestä kuitenkin on.

– Kokemuksemme on, että edelleen Suomessa tekeminen on tehokkaampaa ja taloudellisesti järkevää.

Täällä järjestelmät toimivat ja kumppaneihin voi luottaa.

Hän on samaa mieltä ekonomistien kanssa siitä, että sääntelyä pitää Suomessa keventää reilusti. Silti hän näkee positiivista muutosta kilpailukyvyssä kilpailijamaihin nähden. Kontu puhuu myös vastuullisen omistajuuden puolesta.

– Vastuullinen pitkäaikainen omistajuus on mielestäni yrityksen kasvun perusedellytys. Kvartaali on mieluummin neljännesvuosisata kuin kolme kuukautta.

Tampereen Teknillisen yliopiston tukisäätiön asiamies Riitta Aspila ja hallintojohtaja Tiina Äijälä luovuttivat Paavon palkinnon Esa Aallolle. Vasemmalla museosäätiön hallituksen puheenjohtaja, professori emeritus Antero Aittomäki.

Suomen Jäähdytys­t ekniikan Museo

M

useo on perustettu 23.2.1986. Toiminta alkoi Antaverkassa Ylöjärvellä Härkilevon tilan navetan vintillä. Nykyiset tilat eli museokäyttöön tarkoitettu uusi osa kahvioineen valmistui 1990-luvun alussa, ja 2000-luvun alussa saneerattiin lisätilaa vanhasta navettarakennuksesta. Näissä tiloissa toimii mm. auditorio sekä kylmäalan Hall of Fame -henkilögalleria.

Museossa on nähtävillä mm. kotitalouksien jääkaappien kehitys yli sadan vuoden ajalta. Yksi vanhimmista esineistä on presidentti Risto Rytin vanhempien suolajääkaappi, jolla on ikää yli sata vuotta. Kaikkiaan kokoelmissa on nyt yli 300 esinettä.

Kylmäextra 2016 49

TEKSTI JA KUVAT: PETRI HANNULA

Chillventa 2016

– pääroolissa kylmäaineet ja kestävä kehitys Nürnbergissä 11.–13.10. järjestetyillä Chillventamessuilla päärooliin nousi kestävä kehitys, mikä kylmälaitteissa merkitsee erityisesti hyvää energiatehokkuutta ja ympäristölle mahdollisimman vähän haitallista kylmäainetta.

C

hillventa myös osoitti EU:n F-kaasuasetuksen todella toimivan. Kylmäalan valmistajat ovat ottaneet HFC-päästöjen vähentämiseen tähtäävän asetuksen haasteet vastaan, mikä näkyi messuosastoilla monin tavoin. Mm. R744.com-nettisivustostaan ja Atmosphere-tapahtumistaan tunnettu mediatalo Shecco kertoi luonnollisten kylmäaineiden olleen esillä noin 190 näyttelyosastolla, missä kasvua suhteessa edelliseen Chillventaan oli yli 50 %. Kun tähän päälle lasketaan kemianteollisuuden ponnistelut omien matalan lämmitysvaikutuksen kylmäaineidensa kanssa, voidaan todeta F-kaasuasetuksen vaikutuksen näkyneen messuilla todella vahvasti.

Vahterus Oy esitteli messuilla mm. uusia korkeammille painetasoille kehittämiään lämmönsiirtimiä. Pitkälti yli 90 % tuotannostaan kansainvälisille markkinoille toimittavan kalantilaisyrityksen asiakkaita olivat palvelemassa mm. Anna Ahola ja Mikko Vilola.

50 Kylmäextra 2016

Hiilidioksidin käyttö laajenee ja propaani tekee tuloaan Hiilidioksidin osalta esillä olivat odotetusti erilaiset ratkaisut, joilla aineen kilpailukykyä parannetaan Etelä-Euroopassa ja muissa lämpimissä ilmastoissa.

Ratkaisuja myös sen käyttöalueen laajentamiseksi niin isoihin teollisiin kuin pieniin koneikkoihinkin oli esillä.

Kasvavaa tarjontaa oli myös mm. R290-veden­ jäähdyttimistä. Propaani on kylmäaineena termo­ dynaamisilta ominaisuuksiltaan hyvin lähellä R22:ta, joten se sopii erinomaisesti mm. ilmastointi- ja lämpöpumppusovellutuksiin. Monet R290-laitteiden valmistajat olivat kuitenkin verrattain pieniä yrityksiä ja työ propaanin kanssa vasta alussa. R290vedenjäähdyttimien markkinajohtajana esittäytynyt Euroklimat SpA kertoi referenssilistansa pituudeksi toistaiseksi runsaat 300 laitetta, mutta odotukset kasvun suhteen olivat luonnollisesti suuret.

Janne Reinola, Ahlsell Ref:n Tampereen konttorinjohtaja, on löytänyt etsimänsä – Green & Coolin hermeettisellä kompressorilla varustettu CO2-koneikko vie hiilidioksidin kilpailukyvyn pienissä laitoksissa aivan uudelle tasolle.

R448A ja R449A vakiinnuttavat asemiaan Kemianteollisuuden kärkiniminä uusien kylmä­ aineiden kehittämisessä jatkavat Honeywell sekä DuPontista irroitettu Chemours. Yritysten jo vuoden 2014 Chillventassa lanseeraamista R448A- (Honeywell) ja R449A- (Chemours) kylmäaineista kerrottavina olivat lähinnä referenssien määrän kasvu ja kentältä saadut hyvät kokemukset niin R404A-laitosten saneerauksissa kuin uusissakin kohteissa. Chemours kertoi R449A:n olevan vuoden 2016 loppuun mennessä käytössä mm. yli tuhannessa elintarvikemyymälässä. Pilottikohteista saatujen mittaustulosten perusteella parannukset laitosten energiatehokkuudessa suhteessa R404A:han olivat suuruusluokkaa 5–10 %, mikä merkitsee ko. aineiden vielä toistaiseksi R404A:ta korkeamman hinnan tulevan nopeasti katetuksi säästyneinä energiakustannuksina.

Valmistajat myös arvioivat R448A:n ja R449A:n säilyvän markkinoilla, vaikka molemmat jo esittelivätkin yhä alhaisemman lämmitysvaikutuksen omaavia vaihtoehtojaan. Ilmakehän lämmitysvaikutus R448A:lla ja R449A:lla on molemmilla suuruusluokkaa noin kolmannes R404A:n vastaavasta arvosta (3922), mikä sellaisenaan ei ole riittävä taso enää 2020-luvulla laajassa käytössä oleville kylmäaineille. Molemmat ovat kuitenkin palamattomia, turvallisuusluokkaan A1 kuuluvia

kylmäaineita. Aina tulee olemaan jäähdytyskohteita, joissa palamattomuus on ehdoton vaatimus. Siirryttäessä alhaisemman lämmitysvaikutuksen HFO-seoksiin tämä vaatimus ei enää täyty.

Ilmastoinnissa ja lämpöpumpuissa R1234ze ja R32 Ilmastoinnin jäähdytyksen uusista kylmäaineista näkyvimmin esillä olivat turvallisuusluokkaan A2L lukeutuvat R32 ja R1234ze. Eräänlaisena R32-pioneerina jo vuoden 2014 Chillventassa toiminut japanilainen Daikin oli saanut rinnalleen monia muita merkkejä.

Omana uutuutenaan se esitteli R32:een perustuvan Multi Split-järjestelmänsä. Myös varovaisia lupauksia R32:een perustuvan VRV-järjestelmän esittelemisestä vuoden 2018 Chillventassa kuultiin.

Suhteellisen alhaisen lämmitysvaikutuksen omaavaa isojen vedenjäähdyttimien kylmäainetta R134a ei F-kaasuasetuksen soveltamisen alkuvaiheissa vielä erityisen isona ongelmana ole nähty. Uusi F-kaasuasetus osoittaa kuitenkin jälleen toimivansa erinomaisesti – kehitystä tapahtuu siellä, missä se kustannusja energiatehokkaasti on mahdollista. R1234ze:n patentin haltija Honeywell kertoi jo lähes kymmenen vedenjäähdytinvalmistajan päätyneen ottamaan

Vuoden 2014 Chillventassa R32-kylmäaine näkyi vain Daikinin osastolla. Tämän vuoden tapahtumassa R32-tuotteitaan esittelivät jo lähes kaikki muutkin johtavat ilmalämpöpumppuvalmistajat – kuten kuvan Fujitsu. Toinen lämpöpumppuihin ja ilmastoinnin jäähdytykseen läpimurtoa tekemässä oleva kylmäaine on R1234ze. Vuoden 2014 Chillventassa esillä oli kahden, Danfossin Turbocor-kompressoreihin ratkaisunsa perustaneen valmistajan tuotteita. Vuonna 2016 mukaan kuvaan olivat tulleet monet uudet valmistajat ja myös ruuvikompressorit. Kuvassa olevan italialaisen MTA:n R1234ze-vedenjäähdytinsarja kattaa tehoalueen vajaasta 300 kW:stä noin 1.000 kW:iin. Lisää sekä R32:n että R1234ze:n ominaisuuksista ja soveltamisesta on mahdollisuus kuulla Suomen Kylmäyhdistyksen koulutuspäivillä 26.–27.1.2017.

Kylmäextra 2016 51

R1234ze:n vaihtoehdoksi R134avedenjäähdyttimiensä rinnalle.

Myös suurissa lämpöpumpuissa R1234ze on osoittautumassa erinomaiseksi kylmäaineeksi.

Kuva: NürnbergMesse

Suunnaksi Korpilampi Niin A2L-turvallisuusluokan syn­ teettiset kylmäaineet kuin myös tärkeimmät luonnonkaasutkin tulevat olemaan laajasti esillä Suomen Kylmäyhdistyksen kou­ lutuspäivillä 26.- 27.1.2017.

Tuolloin suunnaksi kannattaa ottaa hotelli Korpilampi Espoossa ja tulla kuuntelemaan, kuinka F-kaasuasetuksen haasteet sen yhä tiukkenevan vähentämisohjelman aikana selätetään.

Danfoss on yksi keskeisimmis­tä yrityksistä, jotka tekevät F-kaa­ su­ asetukseen sopeutumisen mahdolliseksi. DI Esko Kaappola oli messuilla kertomassa mm. multiejektorien merkityksestä CO2-järjestelmien energia­ tehokkuuden parantamisessa.

Tärkeä osa Chillventaa ovat sitä perinteisesti edeltävä konferenssipäivä sekä itse näyttelyn yhteydessä pidettävät lukuisat esitykset. Kaikille suomalaisille kylmäalan toimijoille tuttu Pertti Hakala (edessä vasemmalla) Oy Combi Cool Ab:stä otti tänäkin vuonna hyödyn irti molemmista.

Luennoitsijan rooliin Pertti siirtyy jälleen Suomen Kylmäyhdistyksen koulutuspäivillä 26.- 27.1.2017.

BREZZA

... WELLNESS ON AIR CONDITIONING

Swegon 1/2 yli COANDA-ilmiö Erittäin hiljainen Helppo asentaa ja huoltaa Metallinen alalevy, myös ilmansuuntaimilla

52 Kylmäextra 2016

Viileitä ratkaisuja kuumaan teknologiaan.

ebm

Laaja valikoima ebm-papstin innovatiivisia EC-puhaltimia hyötysuhteen maksimoimiseksi Tulo/kiertoilma puhallinseinäpuhaltimet RadiPac- ja RadiCal-puhaltimet varmistavat sisäänvirtauksen.

Poistopuhallinseinä Tehokkaat HyBlade®-aksiaalipuhaltimet ja AxiTop-diffuusorit ovat täydellinen valinta hallittuun ilmanpoistoon.

Tarkkuus- ja vakioilmastointikoneiden puhaltimet Palvelimen luotettavan suorituskyvyn varmistamiseksi datakeskuksissa valitaan luotettavat, tarkat ja tehokkaat keskipakopuhaltimet RadiPac, RadiFit ja RadiCal. Nestejäähdytinpuhaltimet Tehokkaat ja erittäin hiljaiset HyBlade®-aksiaalipuhaltimet ja innovatiiviset AxiTop-diffuusorit ovat ihanteellisin ratkaisu.

Räkkipuhaltimet Tehokkaat, kompaktit laitetuulettimet saatavana aksiaali-, keskipako- ja diagonaalimalleina.

Esimerkiksi vakiopaine DV6300 (S-Force) tai suurten ilmamäärien 6300 N (S-Panther) -mallit.

Kysy lisätietoja myynnistämme!

Ammattilaisen valinta ebm-papst Oy • Puistotie 1 • 02760 Espoo • puh. (09) 8870 220 • mailbox@ebmpapst.fi • www.ebmpapst.fi

TEKSTI: DAKOTA LAVENTO

Merkkivuosia Ekocoilissa Ekocoilissa vietetään merkkivuosia.

Toimitusjohtajana edelleen jatkava, yrityksen perustajiin lukeutuva Veikko Mäyrä täytti tänä vuonna 75 vuotta ja vuonna 2017 tulee kuluneeksi 40 vuotta Ekopatter Oy:n perustamisesta.

A

–

la on muuttunut neljässä vuosikymmenessä todella paljon. Kilpailu kiristyy vuosi vuodelta ja uusia pelureita on tullut alalle paljon, Veikko Mäyrä sanoo.

Veikko Mäyrän mukaan kilpailukyvyn säilyttäminen on vaatinut yrityksessä päämäärätietoista työtä monella eri osa-alueella, erityisesti jatkuvaa panostusta tuotekehitykseen. Siinä yrityksen perustajan ja toimitusjohtajan vuosikymmenien kokemus ja osaaminen alalta ovat edelleen korvaamattomana apuna.

Veikko Mäyrä perusti Ekopatter Oy:n Turenkiin vuonna 1977 vaimonsa Leenan sekä Erpo ja Pirkko Hietakedon kanssa, kun Rakennusyhtiö Puolimatka oli ostanut kaksi Suomen suurinta lämmönvaihtimienvalmistajaa Kommandiittiyhtiö Pakulan ja Turenko Oy:n, jossa Mäyrä ja Hietaketo olivat työskennelleet.

Asiakkaita oli Turenko Oy:n ajoilta valmiina eikä ulkomaista valmistusta Suomen markkinoilla silloin vielä ollut, joten uuden yrityksen näkymät olivat hyvät. Ekopatter alkoi valmistaa ilmastoinnin lämmitys-, jäähdytys- ja lämmöntalteenottopattereita.

Ilma/ilma- levylämmönvaihtimien tuotanto käynnistyi vuonna 1983. Nestejäähdyttimet ja lauhduttimet tulivat markkinoille kolme vuotta myöhemmin.

Vuonna 1988 Hietalehdot jäivät eläkkeelle ja Mäyrän perheen pojat ostivat heidän osakkeensa. Konsernin emoyhtiöksi perustettiin Oy Ekocoil. Nykyisin pojat vastaavat yrityksen liiketoiminnan pyörittämisestä ja kehittämisestä.

Monipuolista valmistusta Uudella vuosituhannella Ekocoil on aloittanut luonnollisen ilmankierron höyrystimien ja puhallinhöyrystimien valmistuksen. Vuonna 2012 konserni osti ripaputkituotteita valmistavan lahtelaisen Eino Talsi Oy:n.

54 Kylmäextra 2016

75-vuotias toimitusjohtaja Veikko Mäyrä osallistuu edelleen yrityksen toimintaan. Kuva: Johanna Virtanen.

Ekocoil-konsernin laaja asiakaskunta toimii monella eri sektoreilla. Yritys on OEM-valmistaja useille alan johtaville yrityksille. Ekocoilin asiakkaita ovat esimerkiksi ilmastointialan laitevalmistajat, kylmäurakoitsijat ja voimalaitokset.

Kansainvälisille markkinoille Ekocoilissa varaudutaan tulevaisuuteen. Tuotekehityslaboratoriossa voidaan testata erilaisia valmistusmateriaaleja sekä simuloida hyvinkin äärimmäisten olosuhteiden vaikutusta tuotteiden ominaisuuksiin.

Lähivuosina Ekocoil tähtää entistä suunnitelmallisemmin kansainvälisille kentille ja hakee kasvua eurooppalaisilta markkinoilta.

Innokas urheilun ystävä Veikko Mäyrä on elänyt yrittäjän arkea jo lähes 40 vuoden ajan. Yrittäjyys on ollut kovaa työtä, eikä päivä ole loppunut iltapäivällä neljältä. Urheilijatausta on antanut pitkälle työuralle hyvän pohjan. Aikoinaan Veikko oli kova juoksemaan ja juoksi silloin aikoja, jotka olisivat kovaa valuttaa vielä nykypäivänkin kisoissa.

Nyttemmin hän on keskittynyt aktiiviseen penkkiurheiluun ja merkittävien arvokisojen aikana häntä tuskin löytää työhuoneestaan.

TEKSTI: DAKOTA LAVENTO

Onnisen koulutuskeskus tuli tarpeeseen Koulutuskeskus perehdyttää uusimpaan energia-, lämpö- ja kylmätekniikkaan. Kun tekniikka kehittyy koko ajan, on koulutuksille suorastaan pakottava tarve.

N

oin puolitoista vuotta sitten Tampereella Onnisen Kalkun toimipaikan yhteyteen avatussa koulutuskeskuksessa on riittänyt kiirettä.

Keskuksessa on koulutettu niin asiakkaita kuin omaa väkeä, mm. energialaitteiden myyjiä, ostojohtaja Ilkka Viita kertoo.

Koulutuskeskuksen tarkoituksena on perehdyttää opiskelijansa uusimpaan energia-, lämpö- ja kylmätekniikkaan. Keskuksessa on asennettuna energia-, lämmitys- ja kylmälaitteita toimivina kokonaisuuksina. Tarkasteltavaksi löytyvät uusimmat mallit maa- ja ilmalämpöpumpuista sekä ilma-vesilämpöpumpuista.

Kylmäpuolta edustavat lisäksi ilmastoinnin jäähdytyksen järjestelmät ja eri valmistajien kylmäkoneet.

– Tekniikka on kehittynyt niin paljon, että koulutuksille on oikeastaan pakottava tarve. Uudentyyppisiä laiteratkaisuja tulee koko ajan, samoin tarpeita rakentaa entistä monipuolisempia kokonaisuuksia. Täällä pystymme kouluttamaan asiakkaita ja henkilökuntaa tuotteisiin ja niiden käyttämiseen sekä parantamaan heidän tietämystään erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista.

–Asiakkaat pääsevät todella näkemään, miten laite asennetaan ja ohjelmoidaan sekä miten sitä käytetään.

Jouko Mäkelä tutustuttamassa opiskelijoita VTV/VRF-järjestelmän saloihin. Kuva: Ilkka Viita.

Kylmäextra 2016 55

Tiedon tarve kasvaa Ilkka Viita sanoo, että erityisesti LV-alalla on suuri tiedontarve uusista lämmitysjärjestelmistä. – Öljykattila­ osaaminen ei enää pitkälle riitä. Nykyisin on hallittava paljon aikaisempaa vaativampia kokonaisuuksia, kuten hybridilämmitysjärjestelmiä. Lämpöpumppujen myötä korostuu kylmäpuolen osaamisen tarve, ja sähköpuolella tiedonjanoa lisäävät piensähköntuotantojärjestelmät. Kaikkia niitä on puolestaan pystyttävä ohjaamaan kodinohjausjärjestelmillä, hän luettelee.

Oman väen tietotason ylläpitämisen merkitystä ei voi väheksyä. Omassa koulutuskeskuksessa jokainen voi päivittää tietonsa helposti ja nostaa osaamistasoaan.

– Tavoitteena on pystyä antamaan perusteellista ja perusteltua tietoa asiakkaalle ja siten palvella häntä aikaisempaakin paremmin.

Koulutukset kestävät yleensä päivän tai pisimmällään kaksi. Ne räätälöidään ryhmän tarpeiden ja mielenkiinnon kohteiden mukaan. Ensin asiat käydään teoriassa läpi luokkahuoneessa, ja sen jälkeen päästään toimivien laitteiden kimppuun.

Vaikka koulutuskeskuksessa ei yleensä tehdä varsinaisia asennuksia, eri laitteiden pieniä huoltotöitä pystytään harjoittelemaan ja myös simuloimaan vikatilanteita.

Kun valmistajilta tulee uusia malleja markkinoille, myös ne tuodaan koulutuskeskukseen tutustuttaviksi.

Suurin osa laitteista on joka tapauksessa toiminnassa, jotta laitteiden toimintaa pääsee tarkastelemaan.

– Koulutuskeskuksessa on mm. testattu uusia ilmalämpöpumppumalleja, Ilkka Viita kertoo.

Tiloissa toimii myös laitteiden jälkimarkkinointi.

Paikalla on kaksi teknistä asiantuntijaa, toinen kylmäpuolelta, toinen energia- ja lämmityspuolelta.

Optimaalinen koko koulutusryhmälle on 10–15 henki­ löä, ja koulutukseen haluavien ryhmien kannattaa ottaa yhteyttä Onnisen tuotepäällikköön tai paikalliseen myyntihenkilöön.

Koulutuskeskusta on myös laajennettu ja kehitetty koulutettavien vinkkien ja toiveiden mukaan.

Recair Oy

Recair INDUTRADE GROUP

56 Kylmäextra 2016 Recair_VRV_kylmaextra_185x134_20160318.indd 1

18.3.2016 15:58:27

Uutiset

HFC-aineiden globaalin käytön vähentämisestä sopu

E

U:n ja muiden teollisuusmaiden useita vuosia ajama tavoite HFC-aineiden sisällyttämisestä osaksi Montrealin pöytäkirjaa

toteutui viimein lokakuun puolivälissä Ruandan pääkaupungissa Kigalissa pidetyssä pöytäkirjan allekirjoittajamaiden kokouksessa.

Montrealin pöytäkirja laadittiin alkujaan ainoastaan otsonikerrokselle haitallisten kaasujen (mm. CFC- ja HCFC-kylmäaineet) rajoittamiseksi ja sen tavoitteisiin ovat käytännössä sitoutuneet kaikki maailman valtiot. Sitä pidetäänkin yleisesti maailman onnistuneimpana kansainvälisenä ympäristösopimuksena.

Kigalissa Montrealin pöytäkirjan 197 osapuolivaltiota sopivat HFC-aineiden käytön rajoituksista, jotka alkavat kehittyneissä teollisuusmaissa vuonna 2019 (vähennys 10 %). Tämän jälkeen vähennykset näissä maissa jatkuvat vuoteen 2036, johon mennessä tavoitteena on 85 % vähennys HFC-aineiden CO2-ekvivalenttitonneissa lasketussa käytössä.

Pääosa kehitysmaista (mm. Kiina) aloittaa vähennyksiin tähtäävät toimet ensin kulutuksen jäädyttämisellä vuosina 2024 – 2028. Tämän jälkeen portaittain etenevät vähen-

nystoimet ajoittuvat vuosiin 2029 – 2045. Muista kehitysmaista poiketen Intiassa, Pakistanissa sekä muutamissa Lähi-idän valtioissa kulutuksen jäädytys ajoittuu vuosiin 2029 – 2031 ja vähennysportaat vuosille 2032 – 2047.

Myös näissä maissa lopullisena tavoitteena on 85 % kulutuksen vähennys.

EU:n alueella HFC-aineiden käytön rajoituksissa toimitaan edelleen vuonna 2014 säädetyn F-kaasuasetuksen mukaisesti. Kigalissa sovittiin, että teollisuusmaiden vähennystoimet alkavat 10 % vähennyksellä vuonna 2019. EU on tuolloin jo leikannut omasta kulutuksestaan yli kolmanneksen ja etenee tämän jälkeenkin vuoteen 2030 asti useiden vuosien etunojassa suhteessa globaaliin tavoitteeseen.

EU:n F-kaasulainsäädäntö ulottuu toistaiseksi vain vuoteen 2030, mutta käytännössä EU tulee saavuttamaan Kigalissa vuoteen 2036 asetetun tavoitteen jo nykyisellä lainsäädännöllään.

Chillerin VariPROTM -säädin sai Red Dot -muotoilupalkinnon Ilmastoinnin säätimen käytettävyyteen ja muotoiluun panostaminen palkittiin arvostetulla muotoilupalkinnolla.

C

hiller Oy:n uusin Vari PRO™-säädin palkittiin Red Dot, Best of the Best 2016 -­palkinnolla ”rajoja ylittävästä muotoilustaan

ja ratkaisuistaan”.

VariPRO™ ohjaa Chillerin BOX Vari™- ja GRAN Vari™ -ilmastointilaitteita. Niitä asennetaan tyypillisesti hotelleihin, toimistoihin ja asuinkiinteistöihin, joissa huonekohtaisen säätimen muotoilulla ja käytettävyydellä on erityistä merkitystä.

Red dot- kilpailu on järjestetty vuodesta 1955 lähtien ja siitä on muodostunut merkittävä kansainvälinen instituutio.

Tapahtumassa on sarjat useille eri tuotteille ja tuotekonsepteille.

Kilpailuun osallistui tänä vuonna 5 214 tuotetta 57 eri maasta.

Red dot -organisaation riippumaton, 41-jäseninen asiantuntijapaneeli arvioi jokaisen kilpailuun osallistuvan tuotteen, kriteereinään mm. innovatiivisuus, muotoilu, toiminnallisuus, käytettävyys ja ekologisuus. Vari PRO™ -säätimen lisäksi kilpailussa palkittiin kolme muuta suomalaista innovaatiota.

Lisätietoja: www.chiller.fi

Kylmäextra 2016 57

Uutiset

Rivacold RS -höyrystimet Onnisen varastovalikoimaan Rivacold RS-höyrystimet laajentavat Onnisen höyrystin­ valikoimaa. Edullinen RS-sarja soveltuu pieniin kylmä- ja pakkashuoneisiin.

R

ivacold RS-höyrystimien lamelliväli 3,5/7 mm ja siinä on alumiinikuoret.

Höyrystimiä on helppo asentaa ja huoltaa. Sähkösulatusvastukset ja

EC-moottorit saa lisävarusteena suoraan varastosta. Kylmäteho 0,4–2,3 kW (huone +2 °C, dt 10 °K).

Lisätietoja: www.onninen.fi

Danfossin jäähdytysratkaisut täyttivät 50 vuotta T2-paisuntaventtiili juhli viisikymppisiään maaliskuussa. Luku on muutenkin tärkeä T2:lle: niitä on valmistettu jo 50 miljoonaa kappaletta.

E

mme tule arkisissa puuhissamme ajatelleeksi, miten riippuvaisia olemme T2-venttiilien toiminnasta. Se kuitenkin huolehtii lukuisten jäähdytysjärjestelmien toiminnasta ja

pitää elintarvikkeet kylminä ja huoneilman miellyttävänä kaikkialla maailmassa. T2-venttiilin suosio ei ole hiipunut 50 vuodessa. Se on edelleen Danfossin myydyin paisuntaventtiili.

T2-venttiilin 50-vuotisjuhlavuoden ja 50 miljoonan valmistetun venttiilin kunniaksi Danfoss on julkaissut T2-venttiiliä käsittelevän kirjan, jossa on haastateltu asiakkaita sekä Danfossin nykyisiä ja entisiä työntekijöitä, jotka ovat omalla työpanoksellaan edistäneet venttiilimallin menestystarinaa. ”The Golden Egg from Danfoss” -iPaper on ladattavissa osoitteesta T2.danfoss.com.

Lisätietoja: www.danfoss.fi/kylma

Edullinen poistoilmalämpöpumppu

M

ultiheater Eco ottaa hukkalämmön talteen tilasta ja siirtää sen ensisijaisesti käyttöveden lämmitykseen ja

toissijaisesti talon lämmitysjärjestelmään. Samalla se hoitaa tilan ilmanvaihdon. Laite voi tuottaa vuodessa jopa yli 13 000 kWh lämpöenergiaa sekä käyttöveteen että vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään lämpökertoimen ollessa jopa 4.

Multiheater Eco voidaan asentaa talossa minne tahansa, mistä on helppo vetää putket lämmitysjärjestelmään.

Pistotulppaliitäntä on valmiina ja se tarvitsee vain yhden 10 A sulakkeen (400 W).

Ilmanvaihtoliitännät ovat laitteen päällä. Tuloilma voidaan

tuihin kuin myös koneellisella lämmöntalteenotolla varustettuihin

ottaa vapaasti vaikka suoraan laitteen päältä tai mistä tahansa

taloihin. Se toimii lisäapuna lämmitykseen kaikissa taloissa,

poistokanavasta. Jos talossa on LTO-kone, otetaan ilma sen

joissa on vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä.

jäteilmakanavasta. Kylmä poistoilma, josta Multiheater on ottanut lämpöenergian talteen, johdetaan ulos.

Edullinen hinta (< 2.000 €) mahdollistaa lyhyen takaisinmaksu­ ajan.

Laite sopii niin painovoimaisella ilmanvaihdolla oleviin vanhoihin taloihin, huippuimurilla ja talotuulettimella varustet-

58 Kylmäextra 2016

Lisätietoja: www.costella.fi

Uutiset

Danfoss Optyma™ Plus INVERTER -koneikko Optyma™ Plus INVERTER -koneikossa on kierroslukusäädettävä scroll-kompressori, joka parantaa energiatehokkuutta jopa 25 %. Koneikko soveltuu keski- ja korkealämpöisiin jäähdytysjärjestelmiin.

Jäähdytystehoalue on 2–9 kW kylmäaineilla R407A/F ja R404A.

O

ptyma™ Plus INVERTER soveltuu erityisesti kylmähuoneiden, kylmäkalusteiden ja nostatuskaappien

jäähdyttämiseen. Pyörimisnopeutta säätävä taajuusmuuttaja pitää lämpötilat asetetulla tasolla siten, ettei jäähdytysjärjestelmän energiaa kulu hukkaan. Tämä on erittäin tärkeä ominaisuus käyttökohteissa, joissa lämpötilat ja kuormitus vaihtelevat runsaasti. Lämpötilan ja ilmankosteuden tarkka säätö on tärkeää myös silloin, kun käytössä on useita höyrystimiä.

Kun lämpötilat pysyvät jatkuvasti oikealla tasolla ja höyrystymislämpötila on korkea, myöskään sulatuksia ei tarvitse suorittaa yhtä usein.

Lisätietoja: www.danfoss.fi/kylma

LISÄÄ KYLMÄTEKNIIKAN OSAAMISTASI OPISKELE

Keuda

- kylmäasentajan perustutkinto - kylmäasentajan ammattitutkinto tai niiden osia (osatutkinto) Koulutus antaa sinulle valmiudet alan asennus-, huolto-, korjaus- ja kunnossapitotöihin.

Ota yhteyttä - Suunnitellaan yhdessä sinulle sopiva kokonaisuus.

Opinto-ohjaaja Ulla-Riitta Kara, 050 430 2753 Oppisopimuskoulutus Jorma Käyhkö, 050 415 1471 Sähköposti: etu.suku@keuda.fi

Kylmäextra 2016 59

Uutiset

Norpe-yhtiöt muuttavat nimensä Viessmann-brändin mukaisiksi

N

orpe-yhtiöiden nimet muuttuvat 1.1.2017 alkaen seuraavasti:

Norpe on kuulunut Viessmann-konserniin kolmen vuoden ajan ja kylmäliiketoiminnasta on muodostunut yksi Viessmannin

• Norpe Oy:n uusi nimi on Viessmann Refrigeration Systems Oy • Norpe Suomi Oy:n uusi nimi on Viessmann Kylmäjärjestelmät Oy Yhtiöiden Y-tunnukset, osoitteet ja puhelinnumerot säilyvät

kasvualueista. Norpen pitkä kokemus ja ammattitaito Pohjoismaiden markkinoilla tarjoavat Viessmannille vahvan perustan rakentaa yrityksen tunnettuutta ja asiakaskokemusta lämmitys-, kylmä- ja kokonaisenergiaratkaisujen toimittajana.

ennallaan. Henkilökunnan sähköpostiosoitteet tulevat muuttu-

Viessmannin uudet energiatehokkaat kylmäratkaisut

maan yhtiöiden nimimuutoksen myötä, mutta nykyiset Norpe-

tulevat olemaan esittelyssä mm. Euroshop 2017 -messuilla

päätteiset osoitteet toimivat toistaiseksi rinnalla.

Düsseldorfissa 5.-9. maaliskuuta 2017.

Yellow Jacket CO2-laitosten vuodonetsin

Regeneroidut kylmäaineet Refairin varastosta

R

K

efair Oy:n vuodonetsinten valikoima on laajentunut Yellow Jacket CO2-kylmäaineen vuodonetsimellä, jossa tunnistus

tapahtuu infra­punalla perinteisen lämpöelementin sijaan.

ylmäaineiden kierrätys ja regenerointi uutta vastaavaksi tulevat olemaan yksi keskeisistä keinoista, joilla kylmäala

kykenee vastaamaan F-kaasuasetuksen tiukkeneviin haasteisiin.

Refair Oy on tuonut uutuutena Suomen markkinoille regeneroidut kylmäaineet ja kylmäaineiden kierrätyksen yhteistyössä

• 4 kpl AA-pattereita, joiden kesto noin 20 tuntia • Automaattinen virran katkaisu

Eco Scandic Oy:n kanssa. Kylmäaineen keräämistä varten Refair toimittaa talteenottosäiliöt puolen vuoden laina-ajalla.

Kustakin kohteesta tietty kylmäaine tulee kerätä tätä varten hankittuun talteenottosäiliöön – eri kylmäaineita ei missään nimessä tule sekoittaa keskenään.

Mikäli talteen otettu kylmäaine on analyysin perusteella kierrätettäväksi kelpaavaa, siitä ei veloiteta lainkaan hävitysmaksua.

Regeneroitua AHRI-700 standardin mukaisesti uuden veroiseksi puhdistettua kylmäainetta on saatavana edullisesti heti. Mikäli järjestelmässä oleva kylmäaine halutaan analysoida, tämä voidaan tehdä näytesäiliön avulla.

Lisätietoja: info@refair.fi

Lisätietoja: Refair Oy, puh. 09 565 7780.

Suomen TEOLLISUUDEN KYLMÄRATKAISUT Teollisuuskylmä Oy 1/3 - KYLMÄLAITOKSET - NH3,CO2,HFC - LÄMPÖPUMPUT - ASENNUS/HUOLTO

SUOMEN TEOLLISUUSKYLMÄ OY Pinninkatu 53 B, 33100 TAMPERE p.010 583 2900 www.teollisuuskylma.fi

60 Kylmäextra 2016

Elämyksellisiä ostokokemuksia

Norpe

Norpen Iconic on uudentyyppinen keskikorkea pakastekaluste, joka mahdollistaa monipuolisen näytteillepanon ja sopii paremmin erikokoisille ja –muotoisille pakkauksille. Sen tuotenäkyvyys on aivan omaa luokkaansa. Iconicin avulla on helppo luoda torimainen tunnelma pakasteosastolle, jolloin asiakkaat pystyvät helpommin havainnoimaan myös muiden osastojen tarjontaa.

Pakastealtaaseen verrattuna Norpen Iconicissa on jopa 50 prosenttia enemmän tilaa samalla lattiapinta-alalla. Tehokas tilankäyttö ja ainutlaatuinen muotoilu luovat kaupalle täysin uusia mahdollisuuksia myymäläsuunnitteluun.

Lisätietoja Norpe Suomi Oy, puh. 019 537 8000 www.norpe.fi

Hyvä kylmäalan asiantuntija!

Tiesitkö, että Viessmann tarjoaa sekä kylmää että kuumaa? Kasvata nyt liikevaihtoasi lisäämällä Viessmannin lämpöpumput tuotevalikoimaasi!

Viessman Oy

Viessmannin tuotteilla pääset aina parhaaseen mahdolliseen energialuokkaan!

Meillä on laaja valikoima energiatehokkaita lämpöpumpputuotteita, joilla on myös Euroopan lämpöpumppuyhdistyksen EHPA-laatuluokitus.

Lämpöpumpputuotevalikoimastamme löytyy ratkaisu kaiken kokoisiin kiinteistöihin teholuokissa 6-2000 kW. Kysy lisää aluepäälliköiltämme.

Yhteystiedot löydät kotisivuiltamme: http://www.viessmann.fi/fi/yhteystiedot.html tai oheisesta qr-koodista.

Viessmann Oy · Äyritie 8 A · 01510 Vantaa · Puh: 010 328 2550 · www.viessmann.fi

DAKOTA LAVENTO

Kaupankylmässä etävalvonta ei ole pitkään aikaan ollut mitään uutta. Teknologian kehitys on antanut mahdollisuuden kehittää palvelua, joilla kaikkea myymälän kylmää voidaan ohjata ja valvoa kätevästi yhdellä järjestelmällä.

Kuvassa Huurre iTOP.

Kylmäalalla hyvät valmiudet digiloikkaan Kylmäalalle laitteiden etävalvonta tietoverkon välityksellä tuli jo 1990-luvulla, joten alan valmiudet myös pidemmälle menevän teollisen internetin hyödyntämiseen ovat hyvät. Yhä pidemmälle etenevä digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia niin palvelujen tehostamiseen kuin myös entistä asiakaslähtöisempään tuotekehitykseen.

T

eolliseen internetiin ladatut odotukset ovat suuret, sillä asian uskotaan mullistavan koko teollisuuden kentän tuotannosta toimintamalleihin.

Teollinen internet ei ole mahdollisuus, vaan pakko, sanoi Teknologiateollisuuden ICT-toimialan johtaja Jukka Viitasaari jo pari vuotta sitten. Hänen mukaansa suomalaisyritysten olisi tämä syytä ymmärtää, jotta digitalisaation hyödyt saadaan täysimääräisesti käyttöön ja käännettyä suomalaisen teollisuuden eduksi.

62 Kylmäextra 2016

M2M-koneet juttelevat keskenään Teollinen internet tarkoittaa sulautettujen ja älykkäiden laitteiden ja järjestelmien, saatavan tiedon analytiikan sekä työn tehokasta yhdistämistä liiketoiminnassa. Se tekee mahdolliseksi niin uudenlaiset liiketoimintamallit ja palvelut kuin myös entistä asiakaslähtöisemmän tuotekehityksen. Laitteet keskustelevat

keskenään (M2M, Machine to Machine communications), sillä teollinen internet on erityisesti koneisiin asennettujen sensoreiden välistä kommunikointia ja sen hyödyntämistä liiketoiminnassa.

Teollisen internetin tekevät mahdolliseksi anturitekniikan saatavuus ja hintatason lasku, lisääntynyt tietojenkäsittelyn teho, tietoverkkojen nopeus sekä käyttäjien valmius ja tarve ottaa uusia ratkaisuja käyttöön.

Kansainväliset arviot teollisen internetin hyödyistä niin tuottavuuden kasvattajana kuin kilpailukykytekijänä liikkuvat tuhansissa miljardeissa dollareissa. Se on yksi tämän hetkisistä merkittävimmistä talouden tunnustetuista megatrendeistä.

Suomella hyvät mahdollisuudet Suomella pitäisi olla luontaiset mahdollisuudet teollisen internetin hyödyntämiseen ja kehittämiseen.

Monelta osin Suomi on edelläkävijä ympäristöystävällisen ja energiaa säästävän teknologian kehittämisessä.

Myös pitkät etäisyydet sekä maan sisällä että kansainvälisiin asiakkaisiin tekevät välttämättömyydestä edun: koneiden välinen kommunikointi helpottaa kaukana olevien asiakkaiden palvelua. Lisäksi Suomi on korkean teknologian maa, josta tunnetusti löytyy paljon ohjelmointiosaamista.

– Asiakkaan täytyy tietysti ymmärtää, mitä hyötyä teolliseen internetiin pohjautuvasta palvelusta hänen liiketoiminnalleen todella on. Pelkät hienot raportit sinällään eivät pitkälle riitä, Ilpo Mäkelä painottaa.

Yrityksiä pyritään monin keinoin rohkaisemaan teollisen internetin hyödyntämisessä. Esimerkiksi Tekesin viisivuotisessa, noin 100 m€:n ”Teollinen internet – liiketoiminnan vallankumous”-ohjelmassa rahoitetaan hankkeita, joissa digitaalisuuden avulla kehitetään uusia kansainväliseen kasvuun tähtääviä palveluja ja liiketoimintamalleja *.

Kylmäala liikkeellä etujoukoissa Itse asiassa kylmäalalla teollisen internetin hyödyntämiseen ollaan moneen muuhun teollisuuden alaan verrattuna herätty jo ajat sitten. – Kylmälaitteita on kytketty modeemin päähän ja valvottu niiden toimintaa jo 1990-luvun puolivälistä lähtien, Huurteen huoltopalvelujen ja kylmäteknisten järjestelmien liiketoimintajohtaja Ilpo Mäkelä huomauttaa.

Etävalvonta ja siihen liittyvät palvelut mahdollistivat luontevan kehityksen kylmäalan yritysten omien intres-

– Teollisen internetin ansiosta asiakkaalle voidaan laitteiden ohella tarjota myös niiden verkossa tapahtuvaa optimointia, valvontaa ja elinkaaren hallintaa, Sakari Aulanko sanoo.

Kuva: Aleksei Derjatin.

* http://www.tekes.fi/ohjelmat-ja-palvelut/ohjelmat-ja-verkostot/teollinen-internet/

Kylmäextra 2016 63

sien ja asiakastarpeiden mukaisesti. Sittemmin teknologian kehittyminen on avannut uusia mahdollisuuksia, joihin osa yrityksistä on jo vahvasti tarttunutkin.

Räätälöityyn tuotantoon Chiller Oy suunnittelee ja toimittaa omaan tuotantoonsa perustuvia lämpöpumppu- ja jäähdytyslaitteita mm. toimisto-, hotelli-, sairaala-, teollisuus- ja liikekiinteistöihin. Yritykselle digitalisaatio on tuonut mukanaan mahdollisuuksia niin palveluliiketoiminnan kuin tuotekehityksen ja -suunnittelunkin kehittämiseen.

Teollisen internetin avulla valmistuksessa pystytään haastamaan perinteisiä, jäykkiä teollisen valmistuksen toimintatapoja. – Asiakaskohtainen suunnittelu verkon yli avaa aivan uusia mahdollisuuksia. Tieto on vietävissä erilaisten mitoitus- ja suunnittelutyökalujen avulla valmistuksen läpi toimitukseen. Loppukäyttäjä saa sopivimman tuotteen tai palvelun, jonka käyttöä ja elinkaarta seurataan verkossa, kehityspäällikkö Sakari Aulanko kertoo.

Tuotteen kehityssuunnat eivät ole enää olettamuksien varassa, vaan todellisiin käyttäjiin ja käyttötietoihin pohjautuvia. Internetin avulla tiedetään tarkalleen mitkä ryhmät, missä päin maailmaa, missä yhteyksissä ja miten käyttävät tuotteita ja palveluita. Tietoon pohjautuva, käyttäjälähtöinen kehitystyö on jo osoittautunut merkittäväksi kilpailueduksi nopeasti muuttuvilla markkinoilla.

Yksilöllistä palvelua ja säästöjä Teollinen internet mahdollistaa myös asiakkaiden palvelemisen toimituksen jälkeen aivan uudenlaisella tavalla. Tähän Chillerissä nähtiin tarve jo vuosia sitten. – Ei vielä riitä, että asiakkaalle on kiinteistöön pystytty toimittamaan vaikkapa paras mahdollinen lämpöpumppulaitos. On voitava varmistaa, että se toimii optimaalisesti muuttuvissakin olosuhteissa koko laitteen elinkaaren ajan, Sakari Aulanko kertoo.

– Loppukäyttäjän ei välttämättä tarvitse tietää, millä tavalla hyvät olosuhteet kiinteistöön tuotetaan.

Vaikkapa hotellissa sisäolosuhteiden on oltava aina ensiluokkaiset. Teollisen internetin ansiosta voimme

64 Kylmäextra 2016

tarjota asiakkaalle kokonaispalvelua, jossa optimointi, valvonta ja elinkaaren hallinta tapahtuu verkossa.

– Asiakkaalle teollisen internetin mahdollistama Service Next™-järjestelmämme tuo selviä säästöjä.

Häiriötilanteessa tilanne analysoidaan ensimmäisenä.

Sakari Aulangon mukaan noin puolet laitehäiriöistä on korjattavissa etävalvonnan kautta, internetin yli. Ja jos paikan päälle on mentävä, huoltomies osaa yleensä varata ennalta tarvittavat komponentit mukaansa.

Teollinen internet mahdollistaa entistä älykkäämmän kunnonvalvonnan ja huollon. – Tiedonkeruu, ‑käsittely, ‑vertailu ja ‑jakaminen voidaan toteuttaa hyvin ketterästi ja kustannustehokkaasti. Sakari Aulangon mukaan tämä mahdollistaa nopean reagoinnin laitteiden kehitystarpeisiin ja vaikkapa laitteen elinkaarta pidentävä muutos voidaan jopa ohjelmoida internetin yli.

Koko kylmä samassa ohjauksessa Jos kiinteistössä on yhtä useampi kylmälaite, asiakas ei välttämättä ole valmis sitoutumaan niiden jokaisen toimintaa ohjaavaan erilliseen automaatiojärjestelmään.

Kylmätekniikassa monella osa-alueella mukana oleva Huurre on tähän tarpeeseen kehittänyt iTOP-palvelu­ alustan, joka on tarkoitettu kiinteistön kaikkien kylmälaitteiden automaation ohjaamiseen, valmistajasta riippumatta.

– Esimerkiksi elintarvikemyymälöissä kylmälaitteet ovat suurin sähkönkuluttaja. Optimoinnin avulla energiatehokkuutta on mahdollista parantaa 15–20 prosenttia, Ilpo Mäkelä huomauttaa. iTOP rakennetaan aina asiakkaan tarpeiden mukaisesti ja kiinteistön ehdoilla. Erilaisissa kiinteistöissä on hyvinkin erilaiset tarpeet. Vaikkapa sairaalassa, laboratoriossa tai lääkevarastossa on erittäin tarkat olosuhdevaatimukset, jotka on pystyttävä täyttämään. Pienessä kahvilassa on ehkä juomakaappi, kylmiö ja pakastin.

Modernien laitteiden uutta automatiikkaa voidaan ohjata hyvin vapaasti. Vanhoissa kohteissa on toimittava kohteen ehdoilla. Jos laitteessa on vain termostaattiohjaus, voidaan ehkä päästä käsiksi vain lämpötilavalvontaan.

Toiselle asiakkaalle on tärkeintä saada tarkat raportit energiankulutuksesta ja energiankulutuksen optimoinnista. – Yhtä tärkeää on voida tulostaa viranomaiselle omavalvonnan piirissä olevan laitteen lämpötilaraportit ja osoittaa korjaavat toimenpiteet lämpötilan noustessa, Ilpo Mäkelä huomauttaa.

Ilpo Mäkelä sanoo, että toimijoiden on aika selvittää sekä itselleen että ennen kaikkea asiakkailleen, mitä hyötyä tästä kaikesta tiedosta todella on. – Parantuneen energiatehokkuuden mukanaan tuoma hyöty on helppo osoittaa, mutta pelkät hienot raportit eivät vielä välttämättä asiakkaalle pitkään riitä.

Hälytykset kertovat asiakkaalle nopeasti, että jokin on pielessä. Huurre toimittaa asiakkaalle pelkän iTOPalustan, jos asiakas niin haluaa, mutta tarjoaa tietysti mielellään myös huoltopalvelun. – Parasta tietysti on, kun paikan päälle ei tarvitse mennä ollenkaan. Jos vaikka kalusteessa on ritilän päälle laitettu jauhelihapakkauksia ja kalusteen lämpötila alkaa nousta, voimme soittaa ja pyytää tarkistamaan asian. Sellaisesta palvelusta kaikki tulevat iloisiksi, Ilpo Mäkelä huomauttaa.

Monella palveluyrityksellä – eikä pelkästään kylmäalalla – on myös vielä suurena haasteena saada kaikki sinänsä hieno palvelu muutettua tuottavaksi liiketoiminnaksi.

Uudenlaista osaamista tarvitaan Kaikki perustuu tietoon, jota kylmälaitteet lähettävät toiminnastaan eteenpäin. Tästä sensoreiden keräämästä tietomassasta ei tosin vielä sinänsä ole paljoakaan hyötyä, jollei sitä tehokkaasti pystytä analysoimaan ja hyödyntämään.

Se vaatii ajattelu- ja toimintatapojen muuttamista.

Yritysten on kehitettävä yhteistyöverkostojaan ja toimintatapojaan. Esimerkiksi teollisuusyrityksessä uusi toimintalogiikka merkitsee teknologiapanostusten lisäksi myös palveluorganisaation uudistamista.

Myös kylmäalalla tarvitaan ammattitaitoa, jolle ehkä aikaisemmin ei ole nähty tarvetta: aivan uudenlaista insinööriosaamista, erilaisia ideoijia ja ideoiden myyjiä. Yritysten on luotava kokeilevaa ja ketterää yrityskulttuuria uusien innovaatioiden kasvualustaksi.

Tahtotila muutokseen on avainasemassa, osaamista palveluinnovaatioiden kehittämisen Suomesta toki löytyy paljon.

EKOTEKO

Se ei koskaan ole ollut helpompaa

Refair 1

Tarjoamme uudenveroiseksi regeneroituja AHRI-700 standardin mukaisesti puhdistettuja kylmäaineita ainoana Suomessa!

Vähennä ympäristön kuormitusta

Säästä kylmäainekustannuksissa

Käytettyjen kylmäaineiden regeneroinnissa kylmäaine puhdistetaan ja se on valmis käytettäväksi uudelleen.

Vältyt kylmäaineiden hävitysmaksulta ja saat uudenveroista kylmäainetta edullisesti.

Yhteistyössä:

Refair Oy | Atomitie 1, 00370 Helsinki | puh. (09) 5657 780 | info@refair.fi | refair.fi

Kylmäextra 2016 65

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäseninä on runsaat 200 kylmä- ja lämpöpumppualan yritystä, joista pääosa toimii asennus- ja huoltoliikkeinä.

SKLL edustaa alan yrityksiä suhteessa viranomaisiin ja on mukana mm. alan standardien valmistelussa ja koulutuksen kehittämisessä. Järjestö tiedottaa alan teknisestä kehityksestä ja alaa koskevista viranomaismääräyksistä mm. julkaisemalla Kylmäextra-lehteä. Lisätietoja osoitteessa www.skll.fi.

Suomen Kylmäyhdistys ry on runsaan tuhannen jäsenen henki­lö­järjestö, jossa on edustettuna kylmäalan toimijoita loppu­ käyttäjistä suunnittelijoihin ja alan yritysten työntekijöihin sekä alan opettajiin ja opiskelijoihin.

Kylmäyhdistys toimii yhteistyössä Kylmäliikkeiden Liiton kanssa alan kehittämiseksi, julkaisee alan kirjallisuutta sekä järjestää alan koulutustapahtumia.

Lisätietoja osoitteessa www.kylmayhdistys.com.

Haemme toimitus-/toiminnanjohtajaa Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ja Suomen Kylmäyhdistys etsivät toiminnoilleen vetäjää, jonka tehtävänä on toimia SKLL ry:n toimitusjohtajana ja SKY ry:n toiminnanjohtajana.

Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää mm.

• hyvää kylmäalan ja kylmätekniikan tuntemusta • joustavuutta ja oma-aloitteisuutta itsenäiseen työnkuvaan sopeutumiseksi • myönteistä asennetta ja hyviä vuorovaikutustaitoja yhteistyösuhteiden hoitamiseksi järjestöjen eri sidosryhmiin • sujuvaa kynää alaa koskevien teknisten artikkelien ja lainsäädäntöä koskevien lausuntojen kirjoittamiseksi • hyvää englanninkielen suullista ja kirjallista taitoa, muu kielitaito on eduksi • järjestötoiminnan tuntemus on eduksi Tarjoamme sinulle itsenäisen, monipuolisen ja haasteellisen työn viihtyisissä toimitiloissamme Helsingin Herttoniemessä.

Työsuhde on suunniteltu alkavaksi huhtikuussa 2017 tehtävän nykyisen haltijan rinnalla ja jatkuvan toukokuussa tehtävän vastuullisena hoitajana.

Tartu tilaisuuteen ja lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja CV:si SKLL:n hallituksen puheenjohtajalle osoitteella altti.seinela@teollisuuskylma.fi 11.1.2017 mennessä.

Lisätietoja tehtävän hoitamisesta saat tj. Petri Hannulalta puh. 0440-607817 tai petri.hannula@skll.fi.

Suomen Kylmäyhdistys ry Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

2017

Pia Lindholm on poissa Huhtikuun aurinkoiset kevätpäivät muuttuivat nopeasti synkiksi kylmäalan järjestöissä ja Kylmäextran toimituksessa.

Lähes 15 vuotta Suomen Kylmäyhdistyksen ja Suomen Kylmäliikkeiden Liiton palveluksessa ollut Pia Lindholm menehtyi täysin odottamatta äkillisen sairaskohtauksen seurauksena.

Kylmäextra ilmestyy seuraavaksi huhtikuussa 2017 Katso media­tiedot osoitteesta www.skll.fi ja ota yhteyttä saara.kerttula@skll.fi tai puh. 09 7591166.

Ilmoitusten taitto

Teetä ilmoituksesi suunnittelu ja valmistus Kylmä­extran taittajalla. Lisäkustannus n. 100 €.

Lisätietoja numerosta 045 305 0070 Taittopalvelu Jarkko Narvanne (tmi) jarkko.narvanne@gmail.com

Kylmäjärjestöjen jäseniä palvellessaan ja alan tilaisuuksia emännöidessään Pia ehti tutustua lähes kaikkiin alan toimijoihin.

Aina auttamaan valmiina ja valoisana persoonana hänestä muodostui koko alan rakastama hengetär.

Läheisimpinä Piaa kaipaamaan jäivät puoliso sekä 17- ja 22-vuotiaat pojat.

INVERTER KONEPAKETIT KAIKKIIN KAUPALLISIIN SOVELLUTUKSIIN Ahlsell Uudet tehonsäädetyt Silenys inverter konepaketit nyt saatavana.

Tehoalueille: Kylmäaineet: 0.5 kW - 21kW UUSILLA ALHAISEN GWP:n KYLMÄAINEILLA XP40 ja XP44 sekä R-404A / R-507 / R-134A KYLMÄTOIMIALA / VAIHDE VIHIOJANTIE 1, 33800 TAMPERE SALVUMIEHENKATU 3, 20320 TURKU OSUUSTIE 5, 01510 VANTAA TEOLLISUUSTIE 26, 96320 ROVANIEMI LAATUKATU 21, 15680 LAHTI

PUH. 020 584 5800 PUH. 020 584 5390 PUH. 020 584 5330 PUH. 020 584 5800 PUH. 020 584 5700 PUH. 020 584 5806

Danfoss Optyma™ Plus INVERTER

Helppo ja mukautuva tehonsäätö moneen kohteeseen Danfoss Optyma™ Plus INVERTER Monipuolinen, energiaa säästävä, tehokas Helppokäyttöisen Optyma™ Plus INVERTER -koneikon energiatehokkuus perustuu Danfossin uuteen kierrossäädettävään scroll-teknologiaan.

Optyma™ Plus INVERTER soveltuu erityisesti kylmähuoneiden, kylmäkalusteiden ja nostatuskaappien jäähdyttämiseen. Koneikko tarjoaa optimaalisen jäähdytystehon ja energiatehokkuuden. Se on helppo ottaa käyttöön ja mukauttaa järjestelmään sopivaksi.

Combi Cool Oy

kylmäalan tukkuliike Oy Combi Cool Ab  Ruosilantie 14 E  00390 HELSINKI  www.combicool.fi