Issuu

Suomen Kylmäliikkeiden Liiton julkaisu 2/2015

KYLMÄTEKNIIKKA – ILMASTOINNIN JÄÄHDYTYS – LÄMPÖPUMPUT

Voiko kaukojäähdytys olla hiilenmustaa? s. 14-17

Huipputiedettä ja äärimmäistä kylmää s. 62-65

Ilmastoinnin jäähdytysratkaisut kiinteistön ehdoilla s. 18-21

Kylmätekniikan koulutuspäivät 28.1.-29.1.2016 – Katso lisätiedot liitteestä ja ilmoittaudu!

Vuototarkastukset säästävät rahaa ja ympäristöä s. 27-30

Yandex ja Mäntsälän Sähkö näyttävät esimerkkiä – konesalien hukkalämmöstä kaukolämpöä s. 7-12

”Ei ole mitään järkeä rakentaa valtavia datakeskuksia keskelle metsää, jossa lämpöä ei pystytä uudelleen käyttämään.” Ari Kurvi, Yandex

CRII-järjestelmä tehonsäätöön 100 % – 10 %

Bitzer K2 ECOLI NE

ENTISTÄKIN TEHOKKAAMPI. ENTISTÄKI N MON IPUOLISEM PI.

Monikäyttöiset mäntäkompressorimme: laajennettu ECOLINE-sarja on nyt optimoitu käytettäväksi R134a:n ohella monilla muilla kylmäaineilla. Näille kompressoreille on ominaista suurempi jäähdytysteho, korkeampi kylmäkerroin (COP) sekä laajemmat sovellusmahdollisuudet. Sinulle tämä tarkoittaa entistäkin suurempaa tehokkuutta entistäkin lukuisammissa sovelluksissa. Lue lisää tuotteistamme sivustosta www.bitzer.de

A.PS.1404_K-ECOLINE_FI_C4_CRII_185x270+5.indd 1

18.03.15 08:30

18 24 27 31 31 39 44 47 48

Kaukokylmä – jopa hiilenmustaa jäähdytystä? Ilmastoinnin jäähdytysratkaisut kiinteistön ehdoilla WorldSkills 2015 Sao Paulossa – suomalaisosaamista kärkitaistossa Vuototarkastukset säästävät rahaa ja ympäristöä F-kaasuihin perustuvien kylmälaitosten haltijan muistilista JÄSENYRITYSTEN YHTEYSTIEDOT 2015 Käytönvalvonta ja seurantasuunnitelmat CO2-kylmälaitosten turvallisuuden perustana Propaanin käyttö kylmäaineena lisääntyy – Edupoli vastaa koulutustarpeeseen Lahdessa opetetaan huoltamaan CO2-kylmälaitteita

Vahterus sai tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon

Motiva tiedottaa

Uutiset

Vuosisadan juhlat

Huipputiedettä ja äärimmäistä kylmää – sekä menestyksekkäitä spin-off-yrityksiä

Kylmäextra

Kylmäalan julkaisu alalta asiakkaille JULKAISIJA Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki Puhelin (09) 759 1166 ISSN 0783-2222 (Painettu) ISSN 2341-6459 (Verkkojulkaisu)

PÄÄTOIMITTAJA Petri Hannula petri.hannula(a)skll.fi TOIMITUSNEUVOSTO Matti Eerikäinen, Petri Hannula, Matti Jokela, Jyrki Lindholm, Pia Lindholm, Timo Linjala, Arto Majuri ja Altti Seinelä (pj.).

Kuva: Tasavallan presidentin kanslia.

Yandex ja Mäntsälän Sähkö hyödyntävät ylijäämälämmön – Datakeskuksen ja energiayhtiön liitossa kaikki ovat voittajia

Kuva: Dakota Lavento.

Pääkirjoitus

Kuva: Dakota Lavento.

Sisällys 2/2015

48 TOTEUTUS DDT COMMUNICATIONS OY ULKOASU Jarkko Narvanne PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab PAINOSMÄÄRÄ 16 500 kpl

ILMOITUKSET JA OSOITTEET Pia Lindholm pia.lindholm(a)skll.fi puhelin (09) 759 1166 Reklamaatiot kirjallisesti 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan.

Huurre

UUTTA!

Viikinkiversiot maailman edistyksellisimmistä ilmastoinnin jäähdytyslaitteista

Huurteen uusi teknologia painaa energiankulutuksen entistä alemmas

REFRIGERATION

AUTOMATION

Jäähdytystekniikka ottaa nyt Suomessa harppauksen eteenpäin. Uudet, pohjoismaisiin olosuhteisiin räätälöidyt Huurre by Euroklimat -jäähdytyslaitteet toimivat huippuhyötysuhteella. Käyttöä ja energiankulutusta voidaan optimoida myös Huurre iTOP -etäohjauksella. Lisäksi tukena on asiantunteva, valtakunnallinen ja 24/7-reagoiva Huurre-huolto. Lisätiedot/tarjoukset: Pekka Semi, puh. 050-390 0876.

INCLUDED

Pääkirjoitus

Historia ja nykyiset haasteet Sisarjärjestömme Suomen Kylmäyhdistys ry julkaisi lokakuun lopussa kylmäalan viime vuosikymmeniä käsittelevän historiikin ”Kylmäala muutosten pyörteissä”. Kirjan nimi on varsin kuvaava, sillä sitten 1980-luvun muutokset, niin kylmäalalla kuin yhteiskunnassa muutenkin ovat olleet valtavat.

uomi oli vielä 1980-luvulla varsin sulkeutunut talous. Toisaalta – kiitos osin idänkaupan – kaikki mitä saatiin aikaan, meni kaupaksi. Sillä tottumuksella selvittiinkin yllättävän pitkälle – vaan ei enää. Nyt on osattava myydä, tekeminen ja tarjolla oleminen eivät enää riitä. Asiakkaan suuntaan on oltava aktiivinen, aidon palvelun tarve kasvaa. Nyt ovat EU:n rajat auki. Tavaraa voi tuoda ja viedä EU:ssa vapaasti. EU-direktiivit ohjaavat kysyntää – edes julkisissa hankinnoissa kotimaisen valmistuksen suosiminen ei enää ole mahdollista. On pärjättävä globaaleilla ehdoilla.

Muutokset kylmäalalla Ympäristövaateet ovat tuoneet uudenlaisia haasteita ja mahdollisuuksia alallemme. Kylmäaineet vaihtuivat kertaalleen 20 vuotta sitten ja matka kohti mm. luonnollisten kylmäaineiden entistä laajempaa käyttöä jatkuu edelleen. Kiitos hyvin laaditun F-kaasuasetuksen, muutos tapahtuu kuitenkin hallitusti. Ympäristöön liittyy läheisesti myös energiatehokkuus, joka käsitteenä teki tuloaan jo 1970-luvun öljykriisien yhteydessä. Halvan energian vuosina 1980-luvulla asian merkitys pitkälti unohtui. Vasta taistelu ilmaston muutosta vastaan on nostanut sen taas oikeaan arvoonsa. Kylmäalalle tämä on merkinnyt uusia vaatimuksia ja mahdollisuuksia – merkittävimpänä tietenkin lämpöpumppujen uusi tuleminen. Markkinaehtoisesti kasvavia tapoja tuottaa uusiutuvaa energiaa ei montaa muuta ole. Potentiaali myös kertaalleen käytetyn energian

VESA TAMMINEN Hallituksen puheenjohtaja Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

kierrättämiseen esimerkiksi teollisuuden ja konesalien saralla on edelleen valtava. Pitkälle kehittynyt automaatio on muodostunut olennaiseksi osaksi kylmätekniikkaa. Teollinen internet kasvattaa automaation osuutta edelleen – siirtyminen etävalvonnasta kohti älykästä ohjausta on hyvässä vauhdissa.

Myös palvelu muuttuu Kylmäalallakaan muutokset eivät ole rajoittuneet pelkkään tekniikkaan. Ennakkohuollot ja vuototarkastukset ovat 2000-luvun kuluessa vähentäneet merkittävästi ns. vikakeikkojen osuutta alamme palveluissa ja tuoneet samalla merkittäviä säästöjä kylmälaitosten haltijoille. Muutokset asiakkaiden organisaatioissa asettavat alan palvelukyvylle edelleen uusia vaatimuksia. Kylmätekniikka on yleensä loppukäyttäjille eräänlainen sivuvirta, josta pitää selvitä tehokkaasti ja vaivattomasti – meidän kylmäalalla on kyettävä tekemään asiat loppukäyttäjälle helpoksi. On rakennettava aitoa lisäarvoa tuottavaa yhteistyötä ja tarjottava positiivia kokemuksia – uskon hyvällä lähipalvelulla olevan kylmäalalla edelleen runsaasti käyttöä. Toivottavasti onnistumme tämän Kylmäekstran myötä jälleen välittämään teille lukijoille hyvän katsauksen alamme ajankohtaisista asioista. Yhteystiedot Suomen Kylmäliikkeiden Liiton jäsenyrityksiin löytyvät edelleen lehtemme keskeltä. Kun tarvitsette edellä viittaamaani kylmä- tai lämpöpumppualan lähipalvelua, apua löytyy myös osoitteessa www.skll.fi avatusta urakoitsijahausta.

Kylmäextra 2/2015

PLUG AND FREEZE Onninen ½ Rivacold

Ympäristöystävällinen vaihtoehto R290 Rivacold R290 (propaani) -jäähdytyslaitteet soveltuvat moneen eri käyttökohteeseen, mm. riistakylmiöihin, kaupan ja ravintoloiden kylmätiloihin, kotikylmiöihin sekä taloyhtiön kylmäkellareihin. Kylmiön tilavuus (+5˚C) 8–45 m³. Pakkashuoneen tilavuus (-20˚C) 5–26 m³. Perusmallit on suunniteltu asennettavaksi kylmä- tai pakastehuoneen seinäelementin lävitse kuiviin sisätiloihin. Ulkoasenteiset versiot tilauksesta. Uuden sukupolven elektroninen ohjaus järjestelmä lisää käyttömukavuutta.

Uusi tekninen tukipalvelu kaupan kylmän asiakkaille. ADAP-KOOL -järjestelmien käyttöönottoon ja huoltoon liittyvä tekninen palvelumme laajenee ja monipuolistuu, kun aloitamme yhteistyön Cool Solutions Automationin kanssa. Cool Solutions Automation on kylmäalan vankka osaaja ja yhteistyökumppanimme, joka toteuttaa uutta teknistä palvelukonseptia nimeltä Field Delivered Service - FDS. FDS tarjoaa kaupan kylmän asiakkaillemme laajapohjaisia teknisiä tukipalveluita, jotka varmistavat laitoksen energiatehokkaan ja luotettavan toiminnan. Tiedustelut: Oy Danfoss Ab/kylmä, puh. 0207 010 600.

Danfoss 1/2

Lue lisää: www.csa.fi ja www.danfoss.fi/kylma

Kysy tarjousta Onnisen kylmämyynnistä 0204 85 2121 tai tilaa suoraan OnnShopista. www.onnshop.fi

TEKSTI: SOILI K AIVOSOJA KUVAT: SOILI K AIVOSOJA JA EERO LARVUS

Mäntsälään rakennetun Yandexin datakeskuksen viereen rakennettiin Calefan laitteet sisältävä lämmöntalteenottokeskus. Alueella on paljon rakentamatonta maaperää, johon voidaan rakentaa esimerkiksi toinen datakeskus.

Yandex ja Mäntsälän Sähkö hyödyntävät ylijäämälämmön – Datakeskuksen ja energiayhtiön liitossa kaikki ovat voittajia Ensimmäiset pakkaset ovat lisänneet asuntojen lämmityksen tarvetta jo eteläisessäkin Suomessa. Mäntsälässä on tehty merkittävä askel hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, kun uusi lämpöpumppulaitos kierrättää datakeskuksen hukkalämmön kaukolämpöverkkoon.

äntsälän Sähkö Oy käynnisti lokakuussa lämmöntalteenottolaitoksen ja lämmön siirtämisen kaukolämpöverkkoon. Lämmöntalteenotto toteutetaan yhteistyössä Yandexin datakeskuksen kanssa. Datakeskukselta tuleva hukkalämpö nostetaan kaukolämpöverkon lämpötilaa vastaavaksi lämpöpumpuilla. Hukkalämpöä saadaan kerättyä tällä hetkellä noin tuhannen omakotitalon lämmitystä vastaava määrä. Projektin onnistuminen on edellyttänyt kiinteää yhteistyötä Yandexin datakeskuksen sekä lämpöpumppulaitoksen toimittaneen Calefa Oy:n kanssa. – Projekti on toteutettu hienosti niin taloudellisesti, ympäristöllisesti kuin teknisestikin. Tässä operaatiossa

ei ole häviäjiä. Voimme sanoa, että projekti on meille täällä Mäntsälän Sähkössä ehdottomasti ylpeyden aihe, toteaa Mäntsälän Sähkö Oy:n lämpöpäällikkö Antti Porkka.

CO 2-päästöt vähenivät rajusti Kerätyn hukkalämmön ansiosta Mäntsälän Sähkön kaukolämmön hiilidioksidipäästöt vähenevät jopa 40 prosenttia. – Meille on iso juttu, että pääsemme näinkin mittaviin säästöihin yhdellä ratkaisulla. Vertailun vuoksi voi mainita sen vastaavan EU:n vuoden 2030 tavoitetta päästövähennyksistä.

Kylmäextra 2/2015

Kaukolämpöalan yhtiöt alkoivat suunnata uusiutuviin energialähteisiin jo 2000-luvulla, kun fossiilisten polttoaineiden hinta alkoi kehittyä niin kaukolämpöyhtiöiden kuin asiakkaidenkin kannalta epäedulliseen suuntaan. – Meillä tutkittiin erityisesti bioenergiavaihtoja. Hakelaitos oli se, mitä selvitimme ihan loppuun asti. Tarjoukset biovoimalaitoksesta olivat jo loppusuoralla, Porkka kertoo. Investointina biovoimalaitos olisi ollut moninkertainen. – Hakeratkaisu olisi tehty isommassa mittakaavassa eli olisimme investoineet kerralla 10 megawatin kattilaan. Se olisi moninkertaistanut myös investoinnin. Käyttökustannukset toteutetussa lämpöpumppu laitoksessa ovat pienemmät hakelaitokseen verrattuna. Sekä Yandex että Mäntsälän Sähkö ovat projektissa voittajia. Toteutetun tekniikan ansiosta Yandex ei kuitenkaan tarvitse jäähdytykseen Mäntsälän Sähköä. Jäähdytys tapahtuu ilmalla ja lämpö otetaan talteen konesalin poistoilmasta. Ratkaisussa Yandex saa korvauksen hukkalämmöstään ja Mäntsälän Sähkö erittäin edullisen lämmönlähteen lämpöpumppulaitokselleen.

Puolet kaukolämmöstä hukkalämpöä Mäntsälän Sähkö saa datakeskuksen hukkalämmöstä puolet koko kaukolämmön tuotannosta. Datakeskuksen laajenemistakin on jo suunniteltu, jolloin voidaan helposti arvioida kuinka paljon kaukolämpöä olisi seuraavan vaiheen jälkeen mahdollista saada. Ideaalitilanteessa hukkalämmöllä voitaisiin korvata maakaasu kokonaisuudessaan. – Mikäli seuraava vaihe tulee ja se suunnitellaan siten, että lämpö otetaan talteen hieman eri pisteistä datasalia, niin kyllä sieltä aika pitkälle koko meidän energia tullaan saamaan. Tietysti meillä on melkoinen tehonvaihtelu peruskuormaan verrattuna, joten joitain huippuja joudutaan toisenkin vaiheen jälkeen ajamaan huippulaitoksilla. Tässä vaiheessa on kuitenkin syytä olla sanomisissa diplomaattinen, sillä asiaan vaikuttaa moni tekijä, kuten esimerkiksi tekniikan suunnittelu sekä tuotantohuiput. Mäntsälän Sähkön lämmöntalteenottolaitoksen putkistot ovat kuitenkin mitoitettu jo tässä vaiheessa niin, että toinen vaihe pystytään käynnistämään helposti. – Sinne hankitaan pelkästään kompressoriyksiköt, niin toinen vaihde voidaan ottaa käyttöön.

Tästä on kysymys Venäläisen hakukoneyhtiön Yandexin Mäntsälän Kapulin teollisuusalueelle rakennetun datakeskuksen ensimmäinen vaihe on valmistunut. Yandex myy tietokoneistaan syntyvän hukkalämmön Mäntsälän Sähkö Oy:lle. Hukkalämpö korvaa puolet kaukolämmön tuotantoon tarvittavasta maakaasusta energiayhtiön alueella. Hukkalämmön ja lämpöpumpun käyttö on huomattavasti edullisempaa kuin maakaasun. Maakaasun korvaaminen hukkalämmöllä vähentää Mäntsälän Sähkön kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöjä noin 40 %. Lämpöpumppulaitoksen toteuttanut Calefa Oy sai ratkaisusta Euroopan lämpöpumppuyhdistyksen (EHPA) Heat Pump City of Year 2015-palkinnon.

Kylmäextra 2/2015

Investoinnin takaisinmaksuajoista puhuttaessa lämpöpäällikkö Antti Porkka on varovainen. – Kyllä me kuitenkin puhumme energia-alalle poikkeuksellisista takaisinmaksuajoista, hän paljastaa.

Kannattava investointi Rakentamisvaiheessakaan ei tullut yllätyksiä. Asennus sujui aikataulussa ja kaikki laitteet sekä asennustyöt saatiin valmiiksi, kuten oli alun perinkin suunniteltu.

Hyvät kokemukset lämmöntalteenotosta ratkaisivat Venäläisen hakukonejätti Yandexin rakentaman datakeskuksen suunnittelun alkuvaiheissa oli sivuttu mahdollisuutta hyödyntää hukkalämpöä. Jossain vaiheessa asia jäi pois toteutuslistalta, sillä katsottiin, ettei se olisi ollut toteutettavissa rakennuksen aikataulun puitteissa. Yandexilla datakeskuksen päällikkönä aloittanut Ari Kurvi sai mielet kuitenkin muuttumaan. Kurvilla oli aikaisemmasta työpaikasta kokemusta jo vuodelta 2008 hukkalämmön kierrättämisestä vieläpä kannattavasti.

Hukkalämmön talteenotto tapahtuu lamellipattereiden avulla.

– Sain oman organisaation uskomaan asiaan ja toteutus käynnistettiin, sillä sitoumuksella, että se ei hidasta rakennustyötä ja rakennus valmistuu määräajassaan. Ja siinä onnistuttiin, Ari Kurvi kertoo tyytyväisenä nyt, kun datakeskuksen ensimmäinen vaihe on valmiina. Rakennusvaiheessa datakeskuksen sisään rakennettiin lämmöntalteenottokennosto, jonka kokonaispituus on 60,5 metriä ja korkeus vajaat kolme metriä. – Ainoa, mihin lämmöntalteenotto meillä vaikuttaa, on lievä ilmanvastus. Omat puhaltimemme joutuvat kuluttamaan sähköä muutaman prosentin enemmän, että saamme puhallettua ilman lämmöntalteenottopatterin läpi. Käytännössä puhumme 5–10 kilowattitunnin ylimääräisestä sähkötehonkulutuksesta. Eli se on hyvin pieni saatuun hyötyyn nähden.

Yandexin datakeskuksen laitosjohtaja Ari Kurvi ja Calefan toimitusketjun päällikkö Petri Vuori tarkastelevat lämmöntalteenottokierron lämpötiloja datakeskuksessa.

SUOMEN

JÄÄKYLMÄ OY

Suomen Jääkylmä Oy 1/4

www.jaakylma.fi

Kylmä-ja pakastevarastot, CO2 Toimitilajäähdytys CLIVET vedenjäähdyttimet JÄÄKYLMÄ kylmävesiasemat 24h huoltopäivystys HELSINKI

TURKU

KOKKOLA

Kylmäextra 2/2015

– Meidän kannaltamme kaikki sujui täysin huomaamattomasti muun rakentamisen ohessa. Eniten tyytyväisyyttä tuottaa tietysti järjestelmän tuoma taloudellinen vaikutus. – Saamme merkittävän operatiivisten kustannusten aleneman aikaiseksi energiakustannuksissa muutaman vuoden kuluttua, kun olemme täydessä mittakaavassa ja investoinnitkin ovat maksaneet itsensä pois. Sinänsä tämä on ollut ihan kannattava investointi. Olemme laskeneet, että investoinnin takaisinmaksuaika on kahden, kolmen vuoden luokkaa. Takaisinmaksuaika on lähinnä kiinni siitä, kuinka hyvin ja tehokkaasti lämpöpumppulaitos saa siirrettyä lämmön kaukolämpöverkkoon. Meidän kapasiteettimme antaa kyllä myöten, Kurvi toteaa.

Jotta datakeskusten ylijäämälämmöt saadaan hyödynnettyä, ne tulisi pitää inhimillisissä kokoluokissa. Silloin ne voidaan sijoittaa yhdyskuntien läheisyyteen. – Ei ole mitään järkeä rakentaa valtavia datakeskuksia keskelle metsää, jossa lämpöä ei pystytä uudelleen käyttämään.

Ari Kurvi näkee asialla myös toisen puolen. – Nykyisin yritykset haluavat kehittää uusia asioita. Tässä mittakaavassa toteutettu lämmöntalteenotto on uraa uurtava ja kokonaisuuttakin edesauttava ratkaisu. Yandexilla toivotaan seuraavaksi lauhaa talvea, jolloin lämpöä saadaan enemmän talteen.

Calefan toimittamat lämpöpumput on varustettu Bitzermäntäkompressoreilla. Kylmäaineena laitteissa on R134a.

– Meiltä saadaan hyvin luovutettua lämpöenergiaa vielä nollassakin asteessa. Kovimmilla pakkasilla tarvitsemme lämmöstä jonkin verran itse oman kiertoilmamme lämmittämiseen.

Mäntsälän Sähkö saa ansaitsemansa kiitokset Yandexilta

Iso vaikutus hiilijalanjälkeen Ari Kurvi haluaa nostaa esille energiayhtiöiden roolin vastaavissa projekteissa. – On äärimmäisen tärkeää, että energiayhtiöt ymmärtävät, ettei tämä lämpöenergia häviä mihinkään. Kun me tuotamme lämpöenergiaa, niin se on se lämpöenergia, mitä voidaan uudelleen käyttää. Ei niin, että myydään kaukokylmää, vaan että ostetaan jo kerran tuotettua lämpöenergiaa. Kun sähköenergia on kerran muutettu lämmöksi, niin sitä lämpöä kannattaa hyödyntää ja käyttää edelleen. Se on iso asia, sillä kerran tuotetun lämmön käyttämisellä on merkittävä vaikutus hiilijalanjäljen pienenemiseen. Tämä on maailmaa syleilevää vihreää ideologiaa ja samalla myös liiketaloudellisesti kannattavaa. Niin se vain näissä mittakaavoissa on, Ari Kurvi muistuttaa.

10 Kylmäextra 2/2015

– Keskusteluissa pääsimme nopeasti yhteisymmärrykseen, että tämä on sekä meille että heille liiketaloudellisesti kannattava ratkaisu. Löysimme helposti myös oikean reaalihinnan energialle, joka on jo kerran tuotettu. On muutamia lämpöyhtiöitä, jotka ovat tämän oivaltaneet. Niissä tällaiset projektit on helpompi toteuttaa, kun on oivallettu, että se kerran tuotettu lämpö on tämän asian arvo. Venäläinen hakukonejätti Yandex Oy on ilmoittanut investoivansa Mäntsälän datakeskukseen kaikkiaan noin 80 miljoonaa euroa. Koko kompleksiin on tulossa neljä kymmenen megawatin tehoista datakeskusta, joista ensimmäinen on nyt valmiina. Siitä, millä aikataululla seuraavat datakeskukset rakennetaan, ei ole tehty vielä päätöstä. – Investoinnit tehdään tietyn rytmin mukaan. Laajennamme asteittain ja seuraava datakeskus mikä Yandexille tulee, rakentuu Venäjälle, Ari Kurvi kertoo.

Kotimaista lämpöpumpputeknologiaa Lämmön hyötykäytön erilaiset ratkaisut tunteva hollolalainen Calefa Oy oli projektin alkaessa hyvissä lähtökohdissa. – Yandexilla oli selkeä tahtotila hyödyntää hukkalämpö ja paikallisella kaukolämpöyhtiöllä eli Mäntsälän Sähköllä oli tahtotila saada lämpö käyttöönsä. Kun me astuimme mukaan projektiin, oli suunnitelmat tästä yhteistyöstä jo tehty, kertoo Calefa Oy:n toimitusjohtaja Vesa Tamminen. Datakeskuksen tuottama hukkalämpö kierrätetään Calefan lämpöpumpputeknologialla uusiokäyttöön puhtaaksi ja edulliseksi kaukolämmöksi. – Yandexin päähän rakennettiin poistoilmaan lämmön talteenottoratkaisut. Käytännössä järjestelmän toiminta perustuu lämmön talteen ottamiseen puhaltimen jälkeisestä noin 40 °C ilmasta.

Yandexista johtaa samalla tontilla sijaitsevaan Mäntsälän Sähkön lämpöpumppulaitokseen kaksi putkea. Tämä laitos tekee noin 35 °C nesteestä noin 80 °C kaukolämpöä. Lämpöpumput ovat kotimaista tuotantoa, sillä Calefan kokoonpanokumppani lämpöpumpuissa on Ikaalisten Kylmälaite Oy. Heillä on pitkä kokemus kylmä laitevalmistuksesta ja niiden ylläpidosta.

Riippumattomuus merkittävä tekijä Calefan toimittaman lämpöpumppulaitoksen ensimmäisen vaiheen lämmitysteho on vajaat neljä megawattia. – Sehän ei riitä Mäntsälänkään kokoisella paikkakunnalla talviaikana, mutta koko kesäaikana kuitenkin. Se tarkoittaa, että kaikki maakaasulla toimivat lämpölaitokset saadaan kiinni huhtikuun lopulta lokakuun alkuun. Kun koko laitos saadaan ehkä vuoden, puolentoista kuluttua valmiiksi, nousee lämmitysteho kahdeksaan megawattiin. Laitoksen lämpökerroin eli

EKOCOIL

KOTIMAISET NESTEJÄÄHDYTTIMET & LAUHDUTTIMET TÄYDELLISESTI OPTIMOITUINA VAATIMUSTESI MUKAAN MYÖS EKOCOIL KP-PATTERIT KYLMÄHUONEISIIN

www.ekocoil.fi Kylmäextra 2/2015 11

COP-luku on vähän yli neljä, joten tuotetusta kaukolämmöstä yli 75 prosenttia on hukkalämpöä. Yandexin ja Mäntsälän Sähkön riippumattomuus toisistaan on molemmille osapuolille merkittävä tekijä. Kaikki datakeskuksen sisällä oleva on Yandexin, ja sen ulkopuolella oleva on Mäntsälän Sähkön. – Datakeskuksen jäähdytys ei riipu kaukolämmöstä, sillä se toimii täysin itsenäisesti. Toisaalta kaukolämpö yhtiö voi vapaasti itse päättää käyttääkö se saatavilla olevaa hukkalämpöä vai ei.

Energiayhtiön ja datakeskuksen taloudellisten säästöjen lisäksi hukkalämmön hyödyntäminen on muutenkin merkittävä. – Asiassa tulisi nähdä myös humaani puoli. Kuluttajien intressin pitäisi olla se, että lämpö, jonka he saavat kotiinsa, on mahdollisimman ympäristöystävällistä ja edullista. Siitä hyötyvät toteuttajien lisäksi kuluttajat ja luontokin. Sekä tulevaisuudessa myös lastenlapsemme, Vesa Tamminen korostaa.

Ylijäämälämpöjen hyödyntäminen kiinnostaa Teollisuudessa on viime vuosina otettu hyviä askelia kohtia parempaa energiatehokkuutta. Pääosa teollisuuden hukkalämpöjen muodostamasta potentiaalista on kuitenkin edelleen hyödyntämättä.

otimaisen teollisuuden prosesseissa syntynyttä lämpöä päätyy ilmaan ja vesistöihin vuosittain 4–6 terawattituntia. Hukatun energian hinta on Motivan arvion mukaan vuositasolla jopa 200 miljoonaa euroa. Energiateollisuus ry:n teettämän selvityksen mukaan niin kaukolämpöyritykset kuin niiden asiakkaat ovat kiinnostuneet kaukolämmön pientuotannon ja ylijäämälämpöjen hyödyntämisestä. Teknologian kehittyminen on tehnyt lämmöntalteenotosta edullisempaa erityisesti datakeskuspuolella. Konesalien hukkalämpöä on hyödynnetty aikaisemminkin jonkun verran silloin, kun niiden sijainti on ollut sellainen, että ne on ollut helppo liittää kaukolämpöverkkoon ja kaupallisista ehdoista on päästy sopimukseen, kertoo Energiateollisuus ry:n asiantuntija Antti Kohopää.

Yhdyskuntasuunnittelu avainasemassa Tuotantolaitoksen sijainti on ratkaisevassa roolissa. Mitä lähempänä konesali tai tehdas sijaitsee asutusta ja kaukolämpöverkkoa, sitä paremmat ovat edellytykset lämmön hyödyntämiselle. Jotta ylijäämälämpöä pystyttäisiin jatkossa tuottamaan kaukolämpöverkkoon

12 Kylmäextra 2/2015

tehokkaammin, tulisi mahdollisuudet huomioida jo yhdyskuntasuunnittelussa. – Energiamarkkinoiden tilanne auttaa myös asiaa. Sähkön edullisen hinnan ansiosta ainakin tällä hetkellä näyttää selkeästi, että erilaiset lämpöpumpputeknologiat ovat kilpailukykyisempiä myös kaukolämmön tuotantoratkaisuina. Se lisää kiinnostusta ylijäämälämmön hyödyntämiseen, Antti Kohopää toteaa.

Suursäästöt teollisuudelle Motiva Oy :n muutaman vuoden takaisessa yhteistyöhankkeessa koottiin tietoa teollisen ylijäämälämmön hyödyntämismahdollisuuksista ja niiden kannattavuudesta. Motiva Oy:n yksikönpäällikkö Hille Hyytiän mukaan teollisuuden ylijäämälämmön hyödyntämiseen on tartuttu hyvin, mutta tehtävää vielä riittää. Keskisuuressa teollisuudessa on jo lukuisia hyviä esimerkkitapauksia. Hyytiä uskoo, että yrityksistä löytyy osaamista ja tahtoakin viedä asioita eteenpäin. Ongelmana on kuitenkin investointirahojen puutteen lisäksi myös aika. – Organisaatiot on höylätty niin ohkaisiksi, että vaikka yrityksistä löytyisikin osaamista, niin siellä ei ole aikaa paneutua asioihin oikeasti. Tietoa on jo hyvin saatavilla ja laitetekniikkaakin on kehittynyt, mutta minkälaiset resurssit yrityksillä on sitten viedä asioita eteenpäin. Yritysten johdossa tulisi ymmärtää, että olipa kyse materiaali- tai energiatehokkuudesta, niin ne ovat todella rahan arvoisia keinoja säästää ja lisätä kannattavuutta yrityksiin, Hille Hyytiä toteaa.

A cool partner

AlfaLaval

Alfa Laval tarjoaa laajimman valikoiman teolliseen kylmään, kaupan kylmätekniikkaan ja ilmastoinnin jäähdytykseen tarkoitettuja höyrystimiä ja lauhduttimia. Ilmajäähdytteiset Alfa Laval AlfaSolar-nestejäähdyttimet ja -lauhduttimet ovat nyt saatavilla myös EC-puhaltimilla varustettuina. EC-puhaltimia käyttämällä laitteiden energian kulutus ja äänitasot pystytään pitämään alhaisempina. Alfa Laval AlfaSolar-nestejäähdyttimet ja -lauhduttimet valmistetaan Alfa Laval Vantaan tehtaalla Suomessa.

TEKSTI: PETRI HANNULA

Kaukokylmä – jopa hiilenmustaa jäähdytystä? Kaukojäähdytyksellä tarkoitetaan keskitetysti liiketoimintana tuotetun jäähdytetyn veden jakelua putkiston välityksellä useille rakennuksille. Sen pääasiallisin käyttö liittyy ilmastoinnin jäähdytykseen. Energiatehokkuuden ja hiilijalanjäljen osalta kaukojäähdytys on riippuvainen siitä, miten sitä verkkoon tuotetaan. Markkinoinnilla luodut mielikuvat sen energiatehokkuudesta suhteessa kiinteistökohtaiseen jäähdytykseen perustuvat varsin yksipuolisiin tarkasteluihin. Niistä on mm. unohtunut vapaajäähdytyksen laaja soveltaminen myös kiinteistökohtaisessa jäähdytyksessä.

aukojäähdytyksen energiatehokkuutta korostava viestintä on ollut tehokasta ja tuloksellista, josta viimeisenä osoituksena on vaikkapa alan johtavan toimijan Helenin hieno menestys mainosalalla arvostetussa Effie Awards-kilpailussa. Mainoksissa asioita kuitenkin joskus joudutaan tai jopa halutaan yksinkertaistaa tavalla, jolla niistä saa kovin yksipuolisen kuvan. Kaukojäähdytyksen osalta jonkinlaisen huippunsa asia on saavuttanut, kun sitä asuntoilmastointiin tarjottaessakin on korostettu talviaikaisessa vapaajäähdytyksessä saavutettuja etuja. Seuraavassa avataan lyhyesti erilaisia kaukojäähdytyksen tuotantomenetelmiä ja tarkastellaan niiden energiatehokkuutta sekä samalla hiilijalanjälkeä suhteessa kiinteistökohtaisiin vedenjäähdyttimiin. Artikkeli ei ole tieteellinen selvitys kaukojäähdytyksen energiatehokkuudesta, vaan tavoitteena on ainoastaan nostaa esiin näkökulmia kaukojäähdytyksen ja kiinteistökohtaisen jäähdytyksen eroista. Tieteellistä ja riippumatonta tutkimustakin aiheesta toki tarvittaisiin – erityisen tärkeää se olisi nyt, kun rakentamismääräyksiä jälleen ollaan uudistamassa.

”Ylimääräisestä” lämmönsiirtimestä takamatkaa Kaukojäähdytyksen energiatehokkuutta tarkasteltaessa usein unohdetaan sen olevan jo termodynaamisilta lähtökohdiltaan takamatkalla suhteessa kiinteistökohtaiseen jäähdytykseen. Aivan pieniä muutaman kohteen alueverkkoja lukuun ottamatta kaukojäähdytysjärjestelmät toteutetaan kaukolämmön tapaan kiinteistökohtaisista verkoista erillisellä piirillä. Kaukojäähdytyspiirin ja talokohtaisen verkoston väliin tulevasta lämmönsiirtimestä johtuen kaukojäähdytyspiirin

14 Kylmäextra 2/2015

veden lämpötila pitää jäähdyttää pari astetta kiinteistöissä kiertävää vettä kylmemmäksi. Koneellisessa jäähdytyksessä jokainen aste alaspäin jäähdytyslaitteelta lähtevän veden lämpötilassa merkitsee noin 3 % huononnusta energiatehokkuuteen, mikä luonnollisesti heijastuu kesällä tuotetun kaukojäähdytyksen hiilijalanjälkeen. Talvella alhainen kaukojäähdytysverkon lämpötila vähentää vapaajäähdytyksen käyttömahdollisuuksia, kuten seuraavissa tarkasteluissa tulee esiin.

1. Lämpöpumput Kaukojäähdytykseen valjastetuilla suurilla lämpöpumpuilla energialaitokset sekä Helsingissä että Turussa ovat kyenneet yhdistämään kaukojäähdytys- ja kaukolämpöasiakkaiden tarpeet. Periaatteessa ratkaisu on kerrassaan nerokas, mutta haasteita aiheuttavat kaukojäähdytysverkon hyvin matalat ja kaukolämpöverkon hyvin korkeat lämpötilat. Helsingissä sijaitsevan suuren lämpöpumppulaitoksen osalta lämmitystehoksi on kerrottu 90 MW ja lämpökertoimeksi 2,8. Lämpökertoimella tarkoitetaan tuotetun lämmön suhdetta laitteeseen syötettyyn sähköenergiaan. Em. arvojen perusteella laitoksen sähköteho olisi runsaat 32 MW ja jäähdytysteho 58 MW. Jäähdytyksen hyöty suhteen mittaamisessa käytetty kylmäkerroin olisi näin 58 MW/32 MW = 1,8. Kylmäkertoimena luku 1,8 on erittäin vaatimaton. Kiinteistökohtaisilla jäähdytyslaitteilla kylmäkerroin voi kuumimpina päivinäkin olla yli kaksinkertainen suhteessa em. arvoon. Erityisesti uusinta teknologiaa edustavissa laitteissa ero kasvaa entisestään, kun huomioidaan osatehokäyttö jäähdytystarpeen ja ulkoilman lämpötilan

muuttuessa. Kiinteistökohtaisten vedenjäähdyttimien kehittyminen kuluvalla vuosituhannella on ollut erittäin nopeaa – esimerkiksi johtaviin valmistajiin lukeutuva Carrier ilmoittaa uuden taajuusmuuttajalla varustetun 30 XW-V mallistonsa Eurovent sertifioitujen ESEERarvojen (European Seasonal Energy Efficiency) olevan laitekoosta riippuen välillä 6,85–8,04. Edellisessä laitesukupolvessa (30 XW) vastaavat arvot olivat välillä 5,58–6,73 ja siirryttäessä valmistajan viime vuosisadan puolella esittelemään mallistoon (30 HXC) ero kasvaa entisestään. ESEER-arvoissa huomioidaan se, ettei vedenjäähdytintä ole tarvetta vuosittain ajaa hyötysuhteen kannalta vaativimmissa olosuhteissa kuin hyvin lyhyesti.

Huono hyötysuhde johtuu käyttöolosuhteista Huono hyötysuhde kaukojäähdytykseen liitetyissä lämpöpumppulaitoksissa ei johdu sovelletusta teknologiasta vaan käyttöolosuhteista. Suomessa laitoksissa käytetyt laitteet ovat tunnetun valmistajan laadukkaita, turbokompressoreihin perustuvia lämpöpumppuja. Huono hyötysuhde on seurausta kaukojäähdytysverkon alhaisesta ja kaukolämpöverkon korkeasta lämpötilasta. Huomattavasti paremmat arvot olisi saavutettavissa, mikäli lämpöpumppuratkaisu tehtäisiin kiinteistö- tai aluekohtaisesti ja ilman ylimääräisistä lämmönsiirtimistä aiheutuvia häviöitä. Käytännössä edellytyksiä ko. ratkaisuihin ei useinkaan ole ollut, joten pisteiden antaminen vertailun tässä osiossa kiinteistökohtaisille ratkaisuille olisi väärin. Niinpä päätetään tämä osakokonaisuus tässä vertailussa ratkaisemattomaan.

2. Vapaajäähdytys Niin sanotussa mukavuusilmastoinnissa vuotuinen jäähdytystarve ajoittuu pääosin kesään. Tuloilman jäähdytystä ei ulkoilman lämpötilan pudottua alle 20 °C luonnollisestikaan kovin paljoa tarvita. Ikkunoiden kautta tuleva säteily voi aiheuttaa jäähdytystarvetta kuitenkin jo aikaisin keväällä ja vaikkapa kokoustiloissa jäähdytystarvetta voi olla talvellakin. Merkittävimpiä ympärivuotista jäähdytystä tarvitsevia tiloja ovat kuitenkin erilaiset konesalit ja muut laitetilat, joiden lämpökuormat pysyvätkin suhteellisen tasaisina ympärivuoden. Ympärivuotisiin jäähdytystarpeisiin on ns. vapaajäähdytystä sovellettu kiinteistökohtaisessa jäähdytyksessä ja teollisuudessa jo vuosikymmeniä. Vapaajäähdytyksessä

ulkoilman tai vesistön viileyttä hyödyntämällä jäähdytys tuotetaan kompressoreita käyttämättä. Mm. jäähdytettävän veden lämpötiloista riippuen tämä on mahdollista noin puolet vuodesta – aina sitä pidempään, mitä korkeampi jäähdytettävän veden lämpötila on. Vapaajäähdytystä sovelletaan luonnollisesti myös esimerkiksi Helsingin kaukojäähdytysverkossa, jossa verkkoon liitetyistä konesaleista johtuen on merkittävää jäähdytyskuormaa myös talvella. Meren äärellä sijaitsevassa keskitetyssä laitoksessa vapaajäähdytys kannattaa toteuttaa vesistön viileyttä hyödyntäen. Oheisessa kuvassa esitetään vesistöön perustuvan ratkaisun periaatteellinen toteutus. Asiakas Jäähdytysvesi takaisin mereen

Jäähdytysvesi merestä

Lämmönvaihdin

Pumppu Meri

Kaukojäähdytysverkko

Vesistöön perustuvan vapaajäähdytyksen periaate (Kirssi Antti: Kaukojäähdytyksen rakennevaihtoehdot, LTY 2009 )

Kylmään ulkoilmaan perustuvasta vapaajäähdytyksestä kerrotaan mm. Kylmäextra-lehdessä 1/2012, joka on luettavissa Kylmäextra-arkistossa osoitteessa www.skll.fi. Vaihtoehtoisia kytkentöjä löytyy monia, kuten myös ns. ”tehdasvalmiita” ratkaisuja. Rantatonttien vähäisyydestä johtuen kiinteistökohtaiset vapaajäähdytykset ovat useimmiten kylmään ulkoilmaan perustuvia, mutta esimerkiksi isoissa tietoliikennekeskuksissa veteen perustuvia vapaajäähdytysratkaisuja on ollut käytössä jo ainakin yli 30 vuotta.

Vertailussa paljon muuttujia Vertailtaessa kaukojäähdytyksen ja kiinteistökohtaisen vapaajäähdytyksen hyötysuhteita, tulisi jälleen huomioida kaukojäähdytysverkossa tarvittavat alhaisemmat lämpötilat. Tarkastelussa asiaa kuitenkin kompensoi se, että kaukojäähdytyksessä vapaajäähdytys on useammin toteutettavissa vesistöihin perustuen. Erityisesti keväällä vesistöt lämpenevät ilmoja hitaammin, mikä osaltaan auttaa vapaajäähdytyskauden pidentämisessä ja tasaa siten eroa kaukojäähdytyksen hyväksi.

Kylmäextra 2/2015 15

Vesistöön perustuva vapaajäähdytys on tapauksesta riippuen myös hieman edullisempi käyttökustannuksiltaan. Esimerkiksi vapaajäähdytyskauden alkaessa syksyllä ja ulkoilman ollessa vielä 0 °C yläpuolella, kuluttaa ulkoilmaan perustuva vapaajäähdytys enemmän energiaa puhaltimistaan johtuen. Ulkolämpötilan kylmetessä pienenee puhallinenergian tarve kuitenkin nopeasti ilman ja jäähdytettävän liuoksen välisen lämpötilaeron kasvaessa. Kaukojäähdytyksen vesistöihin perustuvassa vapaajäähdytyksessä järjestelmän hiilijalanjälkeä kasvattavaa energiaa kuluu tasaisemmin läpi talven. Pääosa ympärivuotisista jäähdytyskuormista on laitekuormiin perustuvia, joten niiden edellyttämät vesivirrat ja samalla pumppausenergian tarve jäähdytettävän kiinteistön ja kaukojäähdytyksen toimittajan vapaajäähdytysaseman välillä pysyy suhteellisen tasaisena läpi talven. Pumppausenergiaa kuluu myös jäähdytyksessä hyödynnettävän meri- tms. luonnonveden pumppaukseen, mutta sen määrää voidaan toki talven edetessä ja vesien jäähtyessä säätää pienemmäksi. Kiinteistökohtaisen vapaajäähdytyksen etu suhteessa kaukojäähdytyksen yhteydessä tapahtuvaan vapaajäähdytykseen on parempi mahdollisuus mukauttaa tavoiteltava jäähdytysveden lämpötila kiinteistökohtaisen tarpeen mukaisesti. Monissa – mutta ei kaikissa – kiinteistöissä kylmimpiä veden lämpötilatasoja tarvitaan vain kesäaikaisessa tuloilman jäähdytyksessä. Vapaajäähdytyskausi pitenee reilusti yli kuukaudella, mikäli järjestelmällä tavoitellaan 10 °C sijasta vain esimerkiksi jäähdytyspalkkiverkoissa tarvittavaa noin 15 °C menovettä. Mahdollisuuksia vastaavaan korotukseen ei kaukojäähdytysveden suhteen ole, sillä verkkoon liitettyjen kiinteistöjen lämpötilatarpeet voivat poiketa merkittävästi toisistaan. Edellisen perusteella muuttujia vertailun tässä osassa on niin monia, ettei yksikäsitteistä voittajaa kaukojäähdytyksen ja kiinteistökohtaisen jäähdytyksen hiilijalanjäljen suhteen välillä voida tässäkään osoittaa.

3. Absorptiovedenjäähdyttimet Absorptiovedenjäähdyttimissä kompressori on korvattu ns. imeyttimellä ja keittimellä. Käyttöenergia viedään lämpönä laitteen keittimeen – vastaava

16 Kylmäextra 2/2015

prosessi on käytössä esimerkiksi nestekaasujääkaapeissa. Absorptiokoneisto oli ensimmäinen laajamittaiseen koneelliseen jäähdytykseen käytetty prosessi 1800-luvun loppupuolella. Se kuitenkin syrjäytyi sähkömoottorien ja kompressorien kehittymisen myötä. Huonosta energiatehokkuudestaan johtuen absorptioprosessin käyttö on viime vuosikymmeninä ollut mielekästä lähinnä tilanteissa, joissa • Sähköä ei jäähdytykseen ole riittävästi käytettävissä. Tällainen on tilanne useissa eteläisissä maissa, joissa – toisin kuin Suomessa – sähkönkäytön huipputarve osuu kesän jäähdytyskauteen. • Riittävän korkealämpötilaista (n. 100 °C) hukkalämpöä on saatavissa samanaikaisesti jäähdytystarpeen kanssa. Tällainen on mahdollista lähinnä teollisuudessa, vaikka ratkaisu sielläkin on hyvin harvinainen. Absorptiovedenjäähdyttimen hyvyyden mitta on lämpösuhde (COP), joka on höyrystimessä saadun jäähdytystehon ja keittimeen tarvittavan lämpötehon suhde. Käyttötilanteesta riippuen se on yleensä suuruusluokkaa 0,6…0,8. Käytännössä keittimessä tarvittava lämpöteho on siis peräti noin 1,5-kertainen suhteessa saatuun jäähdytystehoon.

Kaukolämmöstä hukkalämpöä? Absorptiokoneistoja on Suomessa sovellettu kaukojäähdytyksessä kesäkaudella, jolloin kaukolämpö voimaloiden tuottamalle lämpöenergialle ei ole ollut riittävää kysyntää kaukolämpönä. Tällöin on ”tavallaan” hyödynnetty energiaa, joka muuten päätyisi jätteenä mereen. Kieltämättä näin syntyy mielikuva energiatehokkaasti ”jätelämmöstä” tuotetusta jäähdytyksestä. Hyvällä syyllä voi kuitenkin kysyä kyseisissä kaukolämpövoimaloissa tuotetun sähköenergian puhtauden perään, mikäli niiden tuottama kaukolämpö lasketaan jätelämmöksi. Esimerkiksi verottaja tulkitseekin lämpövoimalassa tuotetun ja absorptiokoneelle syötetyn käyttöenergian kaukolämmöksi. Verotuksessa ei porsaan reikiä esimerkiksi hiilellä tai muilla fossiilisilla polttoaineilla tuotetulle jäähdytysenergialle ole haluttu antaa, kun huomioidaan, että vaihtoehtona on tuottaa sama jäähdytysenergia kesäisin pääosin hyvin riittävillä ja päästöttömillä vesi-, tuuli- tai ydinenergioilla.

Kompressorijäähdytys pärjää jopa lauhdesähköllä Tarkastelussa on hyvä huomioida myös absorptiovedenjäähdyttimien erittäin huonon hyötysuhteen merkitys. Tästä johtuen ne eivät primäärienergia säästöjä tarjoa, vaikka sähkö vaihtoehtoiselle komp ressorijäähdytykselle tuotettaisiin lauhdevoimalassa. Tämän toi seikkaperäisesti esiin jo vuonna 2001 VTT:n Aulis Ranne Multi Supply Plant -selvityksessään (VTT tiedotteita 2097, 2001), josta oheinen kuva on lainattu. Sähkö 95 kW Primääri energia 1.008 kW

Kylmä Kompressorikylmälaitos

Voimalaitos ja siirtoverkko

390 kW

COP = 4,1 Sähkö 300 kW

613 kW Hukkalämpö ja siirtohäviöt Lämpö Primääri energia 1.000 kW

Yhteistuotanto laitos

550 kW

Kylmä Absorptio kylmälaitos

390 kW

COP = 0,71

Häviöt 150 kW

johtojen siirtämästä energiasta on Energiateollisuus ry:n mukaan 5−15 % verkon ns. lämpötiheydestä riippuen. Pumppausenergian määrä suhteessa siirrettyyn energiamäärään puolestaan jää kaukolämmön menoja paluuveden jopa yli 50 °C lämpötilaerosta johtuen hyvin pieneksi – yli 1 %:n se noussee vain lämpötiheydeltään pienissä verkoissa. Kaukojäähdytyksessä tilanne on em. häviöiden osalta päinvastainen. Sen lämpötilatasosta johtuen lämpöhäviöillä ei liene käytännön merkitystä. Toisin on tilanne pumppausenergian suhteen. Tietyn energiamäärän siirtämiseksi tarvittava vesivirta on verrannollinen menoja paluuveden lämpötilaeroon. Kaukojäähdytyksessä menoja paluuveden lämpötilaero on tyypillisesti vain luokkaa 8 °C (esim. menovesi 8 °C ja paluu 16 °C), jonka seurauksena tarvittavat virtaamat suhteessa kaukolämpöön ovat jopa 6-7 kertaiset. Pumppaukseen käytetty sähköenergia päätyy lämpönä kaukojäähdytysverkossa kiertävään veteen ja lisää energiakustannuksia myös jäähdytystehontarvetta kasvattamalla.

Päätelmiä Sähkö 300kW kW 390

Lauhde- (ylempi diagrammi) ja vastapainevoimalaitoksen sekä kylmälaitteiden toimintatehot. (Ranne Aulis: Multi Supply Plant. Sähkö ja kylmä, VTT tiedotteita 2097, Espoo 2001)

Kuvassa esitettyjä hyötysuhdearvoja voi pyörittää monella tavalla – edellä kohdassa 1 kerrotun mukaisesti kehitystä sitten vuoden 2001 on tapahtunut erityisesti kompressoreihin perustuvien vedenjäähdyttimien osalta. Tämän vertailukohdan voittajaa ei kuitenkaan tarvitse hakea ko. kuvasta, koska Suomessa vertailu absorptiovedenjäähdytyksen ja kiinteistö kohtaisen jäähdytyksen välillä koskee vain kesäkautta. Selvä voittaja vertailun tässä osiossa on siten kesäisin lähes päästöttömästi tuotettu kiinteistökohtainen kompressorijäähdytys.

Kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen vertailua Kaukojäähdytystä halutaan usein verrata kaukolämpöön. Merkittävin yhdistävä tekijä niille on häviöitä aiheuttava siirtoverkko. Kaukolämmössä siirtohäviöitä aiheuttavat lähinnä lämpöhäviöt, joiden osuus

Edellä kerrotun perusteella kaukojäähdytyksen energiatehokkuus ja pieni hiilijalanjälki suhteessa kiinteistökohtaiseen jäähdytykseen osoittautui taitavasti luoduksi kuplaksi. On huomattava, että tilanne joissain toisissa olosuhteissa voisi olla erilainen. Esimerkiksi EU:ssa voi olla perusteltua edistää edellä jopa hiilenmustaksi osoitetun absorptiojäähdytyksen käyttöä, jos samalla kyetään edistämään yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon lisääntymistä. Sähkön huipputehontarpeensa kesällä kohtaavissa maissa absorptiojäähdytys edesauttaa sekä sähkön tuotantokapasiteetin että sähköverkon riittävyyttä. Erot EU-maiden välillä korostuvat monissa asioissa. Suomessa kaukojäähdytyksellä on epäilemättä myös etunsa esimerkiksi erittäin tiheään rakennetussa Helsingin ydinkeskustassa. Vastaavia jäähdytystarpeen keskittymiä löytynee muualta lähinnä konesalien yhteydestä. Niihin kannattavinta on kaukojäähdytyksen asemasta hakea konesalikohtaisia ratkaisuja. Kaukojäähdytyksen asemasta jäähdytystarpeiltaan harvemmilla alueilla tulevaisuutta saattaisi kannattaa rakentaa kohti matalalämpötilaisia ja avoimia kaukolämpöverkkoja. Niiden avulla myös kiinteistökohtainen jäähdytys ja erilaiset uusiutuvan lämpöenergian tuottamistavat saataisiin tehokkaasti integroitua osaksi energiajärjestelmää.

Kylmäextra 2/2015 17

TEKSTI JA KUVAT: DAKOTA LAVENTO

Yksikönpäällikkö Juhana Mikkola ja kylmätekniikan asiantuntija Onni Ojala työskentelevät yhdessä, kun asiakkaiden jäähdytysongelmia pyritään ratkaisemaan mahdollisimman taloudellisesti ja energiatehokkaalla tavalla.

Ilmastoinnin jäähdytysratkaisut kiinteistön ehdoilla – valinta kaukojäähdytyksen ja oman vedenjäähdyttimen välillä on tapauskohtaista Tarve ilmastoinnin jäähdytykselle on noussut itsestään selvyydeksi yhä useammalle rakennustyypille, mutta toteutuskeinoja ei voi lonkalta heittää edes uudisrakentamisessa. Suunnittelijan tehtävä on simuloida rakennuksen tulevaa käyttöä ja punnita eri vaihtoehdot huolella.

arvaa uutta toimistorakennusta harkitaan rakennettavaksi ilman sisäilman jäähdytystä, sillä tietoisuus sisäilmaolosuhteiden merkityksestä työteholle ymmärretään jo hyvin ja rakentamismääräyksetkin ohjaavat huomioimaan työntekijöiden

18 Kylmäextra 2/2015

hyvinvointia sisäilman olosuhteista huolehtimalla. Myös toimitilakiinteistöjen nykyisin hyvin kilpailluilla vuokramarkkinoilla ilmastoinnin jäähdytyksestä on tullut itsestään selvä vaatimus, joka on huomioitava myös vanhoja kiinteistöjä saneerattaessa.

Uutena piirteenä 2000-luvulla on alettu ymmärtää jäähdytyksen merkitys myös kotioloissa. Ilmalämpöpumppujen yleistymisen myötä ratkaisu on omakotitalomarkkinoilla jo laajalle levinnytkin. Kerrostalorakentamisessa edellytyksiä ratkaisun leviämiselle tarjoaa mm. maalämpöpumppujen yleistyminen isompien kiinteistöjen lämmitysratkaisuna. Kesäaikainen mukavuusilmastointi on tällöin mahdollista toteuttaa hyödyntäen energiakaivoja vapaajäähdytyksessä. Kaivojen kesäaikainen lataaminen lämmöllä on eduksi niiden toiminnalle ja energiatehokkuudessakin lämpökaivoista otettu kesäaikainen jäähdytys asettuu täysin omaan luokkansa suhteessa vaikkapa kaukokylmään.

Toteutuskeinot puntarissa Energiayhtiöiden markkinoille tuoma kaukojäähdytys on muutamilla paikkakunnilla lisännyt vaihtoehtoja jäähdytyksen toteuttamiseksi. Uranuurtaja ratkaisun tarjoamisessa on ollut Helen Oy (aik. Helsingin Energia), mutta sittemmin myös muutamat muut energiayhtiöt ovat nähneet hyviä liiketoimintamahdollisuuksia kaukojäähdytyksessä sen vaatimista valtavista verkkoinvestoinneista huolimatta. Kaukojäähdytyksen tuotantotavoista ja niiden ympäristöystävällisyydestä kerrotaan oheisessa artikkelissa sivulla 21.

Yksikönpäällikkö Juhana Mikkola Rambollista huomauttaa, että paras toteutuskeino kiinteistön jäähdytystavan ratkaisemiseksi on aina valittava kohdekohtaisesti. Kysymys ei ole pelkästään käytettävissä olevista teknisistä ratkaisuista, vaan huomioon on otettava hyvin monenlaisia seikkoja. Uudisrakentamisessa ratkaisun voi tehdä pitkälti esimerkiksi elinkaarikustannuslaskentamenetelmiä soveltaen, mutta saneerauksissa tilanne on monimutkaisempi. Esimerkiksi joissakin Helsingin keskustan arvorakennuksissa kaukojäähdytys voi olla lähes ainut toteuttamiskelpoinen ratkaisu. Erityisesti suojelukohteissa vedenjäähdyttimelle tai sen edellyttämille lauhdutusliuoksen jäähdyttimille on vaikea löytää sopivaa sijoituspaikkaa tai sellaista ei yksiselitteisesti saa rakennuksen julkisivuun asentaa. Monissa tällaisissa kohteissa kaukojäähdytys on ollut ainoa keino päivittää ilmastointijärjestelmä nykypäivän vaatimuksia vastaavaksi. Edellä mainittu pätee siis kohteisiin, joihin jäähdytystä ei alun perin oltu toteutettu ollenkaan. Tilanne on usein toinen, kun ryhdytään saneeraamaan jo olemassa olevaa jäähdytyslaitosta. Hyvin usein tulee vastaan kohteita, joissa vanhat vedenjäähdyttimet on sijoitettu ilmastointikonehuoneeseen rakennuksen katolle. Rakennuksen jäähdytysvesiverkosto on tällöin mitoitettu ylhäältä alaspäin pieneneväksi. Kaukojäähdytyksen käyttöönottaminen edellyttäisi suurikokoisen runkolinjan rakentamista kellarista ylös ilmastointikonehuoneeseen. Ratkaisu on kallis, eikä sellaiselle usein löydy helposti edes tilaa. Tällöin edullisin ratkaisu on useimmiten vedenjäähdyttimien uusiminen, jos se suinkin on teknisesti ja muuten mahdollista.

Tilaongelmia vanhoissa rakennuksissa

Mukavuusilmastoinnissa vedenjäähdyttimet ovat erittäin pitkäikäisiä investointeja. Kuvassa yksi kolmesta vuonna 1992 Scandic Grand Marinan kellarin teknisiin tiloihin asennetuista Trane.vedenjäähdyttimestä, jotka edelleen huolehtivat hotellin ilmastoinnin jäähdytyksestä.

Vanhoissa rakennuksissa suurten laitteiden siirtäminen paikalleen voi olla vaikeaa, sillä haalausreitit ovat usein ahtaat. Hieman helpotusta tilanteeseen ovat tuoneet vedenjäähdyttimien fyysisen koon pieneneminen viimeisen 20 vuoden kuluessa putkilämmönsiirtimien osin korvauduttua pienemmillä

Kylmäextra 2/2015 19

levylämmönsiirtimillä. Jotkut valmistajat tarjoavat ratkaisuksi myös moduulirakenteisia, vaikkapa hissiin sopivia vedenjäähdyttimiä. – Ulkoasenteiset vedenjäähdyttimet ovat kuitenkin tulevaisuuden ratkaisuja, jos katolle ylipäätään saadaan asentaa, huomauttaa Rambollin kylmätekniikan asiantuntija Onni Ojala. Jos ratkaisu suinkin on mahdollinen, hän pitää kuitenkin aina parempana tilanteena uudenkin vedenjäähdyttimen asentamista sisätiloihin parempiin olosuhteisiin ja pelkän liuosjäähdyttimen sijoittamista ulos. – Silloin esimerkiksi vapaajäähdytyksen toteuttaminen on hyvin helppoa, vaikka se toki on mahdollista myös ulkoasenteisten vedenjäähdyttimien yhteydessä. Toisinaan paino voi katolle sijoittamisessa muodostua ongelmaksi.

Ääniongelmiinkin on ratkaisuja Vedenjäähdyttimistä ja lauhduttimista lähtee ääntä, joka voi aiheuttaa ongelmia – erityisesti, jos lähellä sijaitsevat rakennukset ovat korkeampia. Rakentamismääräysten mukaan katolle sijoitetun lauhduttimen äänitaso ei saa ylittää viereisen rakennuksen ikkunoiden tasolla 45 desibeliä. Melunhallintaan on kuitenkin olemassa monia keinoja – valitsemalla esimerkiksi matalakierroslukuiset puhaltimet lauhdutusliuoksen jäähdyttimeen päästään hyvinkin mataliin äänitasoihin. Markkinoilta löytyy myös ulkoasenteisia vedenjäähdyttimiä, joiden kompressorit ovat erittäin hyvin äänieristettyjä. Joskus myös arkkitehtoniset kysymykset rajoittavat laitteiden sijoittelua – jopa tilanteissa, joissa kyse on vanhojen laitteiden korvaamisesta uusilla laitteilla. Esimerkiksi laitteiden korkeus saattaa nousta kriittiseksi kysymykseksi. Usein lauhduttimet voidaan kuitenkin naamioida rakennelmin, esimerkiksi säleikköjen avulla. Yleensä ratkaisu löydetään, kun talotekniikkasuunnittelija ja arkkitehti paneutuvat yhdessä ongelmaan.

Jos sittenkin kaukojäähdytykseen? Jos vedenjäähdyttimistä luopumista ja kaukojäähdytys verkkoon liittymistä harkitaan, on otettava huomioon myös olemassa olevien pattereiden mitoitus ja päätelaitteiden malli. – Kaukokylmän mitoitusarvo ensiöpuolella on +8/16 °C, mikä tarkoittaa esimerkiksi ilmastointikoneen pattereille saatavan noin +10 °C

20 Kylmäextra 2/2015

vettä. Vanhat patterit on yleensä mitoitettu esimerkiksi +7/12 °C:lle vedelle, mikä tarkoittaa niiden jäämistä auttamatta liian pieniksi uudessa tilanteessa. Edessä on yleensä pattereiden vaihto ja syvemmille pattereille on löydyttävä myös tila, Onni Ojala huomauttaa. Sama pätee myös puhallin konvektori verkostoon, mikäli se on mitoitettu kaukojäähdytystä kylmemmillä veden arvoilla. Jäähdytyspalkkiverkoston kannalta kaukojäähdytyksen korkeammat vedenlämpötilat eivät sinällään haittaa. Koska kaukokylmäveden lämpötilatasoilla kiinteistön tuloilman kuivaus ei kuitenkaan ole tehokasta, ongelmia voi tulla kesän kosteimpina viikkoina. Jotta vältytään kondenssiongelmilta jäähdytyspalkeissa, joudutaan jäähdytysveden lämpötiloja tällöin nostamaan kastepistesäädön ohjaamana. Tämä saattaa johtaa jäähdytystehon riittämättömyyteen. Asiaan voi tietysti osin varautua mitoittamalla palkit korkeammilla veden lämpötiloilla, mutta tämä johtaa luonnollisesti kalliimpaan hankintahintaan.

Elintarvikemyymälät erityisenä haasteena Erityisen mielenkiintoiseksi suunnittelijan kannalta tilanne muodostuu silloin, jos saneerattavassa kiinteistössä on myös elintarvikemyymälä. Energiansäästösyistä myymäläkylmässä on siirrytty pääosin kannellisiin tai ovellisiin kalusteisiin. Sisäilman kohonnut kosteus johtaa helposti ovien huurtumisongelmiin. Tuotteiden jääminen huurtuneiden ovien taakse haittaa kaupankäyntiä, joten sen välttämiseksi tiloihin on yleensä järjestettävä kuivatus. - Ratkaisu voi olla vaikkapa osan kalusteista jättäminen avoimeksi, jolloin osa sisäilman kosteudesta kondensoituu näihin kalusteisiin, Onni Ojala kertoo. Myös erilaisia kuivainratkaisuja on saatavilla – sekä ilmavaihdon yhteyteen että erillisinä kojeina. Tärkeää on myös huolehtia ilmanvaihdon ohjauksesta siten, ettei tarpeetonta kosteuskuormaa myymälälle aiheuteta. (Myymälätilojen kosteuden hallinnasta enemmän KylmäExtrassa 1/2014, joka löytyy osoitteesta www.skll.fi). On kaukojäähdytyksestä myymäläkylmän yhteydessä hyötyäkin, Onni Ojala toteaa. Mikäli myymäläkylmän lauhdutuslämmön hävittämiselle ei löydy muuta keinoa, voidaan järjestelmä liittää lauhdutuksen osalta kaukojäähdytykseen. Ratkaisu on kallis käyttää, mutta saattaa jossain kivijalkamyymälässä olla lähes ainoa käytettävissä oleva keino.

Raha-asiat puntariin

– Tilakohtainen jäähdytys on usein myös hyvä ratkaisu, hän huomauttaa.

Elinkaarilaskentaan perustuvat eurot ovat usein hyvä konsultti ohjaamaan valintoja, mutta laskelmien teossa tarvitaan aina vahvaa asiantuntijuutta. Laskelmissa joudutaan mm. arvioimaan kiinteistön jäähdytysenergian tarvetta ja sen ajoittumista eri vuodenaikoihin. Mukavuusilmastoinnissa jäähdytyskuorma osuu pääosin kesäkuukausille, mutta Juhana Mikkolan mukaan toimistokiinteistöissä esimerkiksi keskellä rakennusta sijaitsevista neuvottelu- ja kokoustiloista ylilämpöä joudutaan usein talvellakin poistamaan jäähdytyspalkeilla tai konvektoreilla. Jäähdytystarve on ympärivuotista myös esimerkiksi serverihuoneissa. Tällöin tulee harkittavaksi vapaajäähdytyksen toteuttaminen jäähdytysjärjestelmään, sillä pienen jäähdytystehon poistaminen isolla vedenjäähdyttimellä ei ole mielekästä. Vapaajäähdytys on kuitenkin yleensä helppo toteuttaa sitä varten kehitetyillä standardiratkaisuilla.

Itsestäänselvyyksinä ratkaisuja kaukojäähdytyksen ja oman vedenjäähdyttimen välillä kannattaa siis tehdä vain poikkeustapauksissa. Laskelmat yleensä osoittavat kannattaako investoida omaan jäähdytyslaitteeseen ja sitten maksaa sen käytöstä vain sähkön muodossa silloin, kuin sitä tarvitsee? Sähkön hinta on asettunut edulliselle tasolle, eikä hinnannousupaineita erityisestikään kesäaikoina juuri ole. Sähkö on lisäksi kesällä tuotettu pääosin hiilidioksidipäästöjä aiheuttamatta esimerkiksi vesi- tai tuulivoimalla, joten hiilidioksidipäästöjäkään ei mukavuusilmastointi Suomen oloissa käytännössä aiheuta. Kaukojäähdytysverkkoon liityttäessä omasta järjestelmästä syntyvät laitekustannukset ovat alhaisemmat, mutta liittymismaksun lisäksi maksetaan tehomaksua ja energiamaksua. Talotekniikka-asiantuntija osaa tapauskohtaisesti katsoa, mikä kussakin kohteessa on rakennuttajalle edullisin ratkaisu.

Tehoa ja energiatehokkuutta alpha innotecilta!

Scanvarm ½

Scanvarm Oy Ab:n maahantuomat alpha innotec maalämpöpumput ovat alansa huippuja. Kaikissa lämpöpumpuissa on uuden EU-direktiivin mukaiset energiamerkinnät. Kaikki direktiiviin kuuluvat pumput ovat parhaassa A++ luokassa tai jopa tulevassa A+++ luokassa.

Kaikki lämpöpumput ovat aurinkosähkövalmiita (PV-ready) ja osa myös älykkääseen sähköverkkoon valmiita (Smart Grid). Kaikkia lämpöpumppuja voidaan ohjata vakiona myös netin kautta ja ohjaus Modbus- tai BACnet-kiinteistöautomaatiolla onnistuu myös.

www.scanvarm.fi

Kylmäextra 2/2015 21

Iso tai pieni oIKea VRF-RaTKaISu Lämmintä ja viileää kaikkiin kohteisiin! Toshiba on VRF-teknologian edelläkävijä, joka tarjoaa energiatehokkaat ratkaisut kaiken kokoisten rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen. Huipputeknologian lisäksi Toshibajärjestelmät ovat joustavasti suunniteltavia sekä helppoja ja edullisia asentaa.

Toshiba SMMSe Innovatiivinen uutuus suuriin kohteisiin! Pieni energiankulutus Älykäs VRF-ohjaus Suurempi kapasiteetti Jatkuva lämmitys, myös sulatuksen aikana

CombiCool

Toiminta-alue mahdollistaa jäähdytyksen ja lämmityksen ympäri vuoden Käyttöönotto ja tarkastus älypuhelimella

kohde – on

Toshiba Mini SMMSe Ihanneratkaisu pieniin kohteisiin ja koteihin!

Korkea hyötysuhde ja luotettavuus Pienikokoinen ja kevyt Hiljainen toiminta Virransyöttö 380 - 400V /3PH Toiminta-alue sallii jäähdytyksen ympäri vuoden Täyden valikoiman VRF-sisäyksiköt

Toshiba HVAC Finland Puh. 09 777 123 60 Ruosilantie 14 E 00390 Helsinki www.toshibasuomi.fi

La suun taa n ohjel ittelum etsi l at ja jällee ähin nmy verkk yjäsi osivuil t a m toshi basuome! mi.fi

TEKSTI: TIMO TOIVANEN, KUVAT: WORLDSKILLS.ORG

WorldSkills 2015 Sao Paulossa – suomalaisosaamista kärkitaistossa

Suomea jo aiemmin EuroSkills-kilpailussa edustanut Juuso Hietamies jatkoi suomalaisen kylmäasennuksen lähettiläänä myös Sao Paulossa järjestetyissä WorldSkills 2015-kilpailussa. Mitalisija karkasi loppuvaiheissa, mutta tuloksena kovatasoisessa Kylmäkoneasennuslajissa oli kuitenkin Medallion for Excellence-tunnustus huippusuorituksesta.

uorten ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin tänä vuonna Sao Paulossa Brasiliassa. Joka toinen vuosi pidettäviin kilpailuihin osallistui lähes 1200 alle 23-vuotiasta nuorta 60 eri maasta. Suomen maajoukkueeseen kuului 36 kilpailijaa ja 32 eksperttiä, jotka toimivat kilpailussa tuomareina. Suomalaiset osallistuivat Brasiliassa 31 lajiin. Joukkue sai kotiin tuomiseksi yhden mitalisijan ja 19 diplomisijaa. Kylmäkoneasennuslajin kilpailussa Suomea edustaneen Juuso Hietamiehen onnistuminen 4-nelipäiväisissä kilpailutehtävissä oli huipputasoa, sillä Juuson saama Medallion for Excellence-tunnustus myönnettiin vain vaativan 500 pisteen rajan ylittäneille kilpailijoille. Suoritus oli hyvää jatkoa Juuson menestykselle EuroSkills 2012 kilpailusssa Belgian Spassa, joissa hän oli vasta 18-vuotiaana komeasti viides.

Valmentauminen Edupolissa Caverion Suomi Oy:ssä kylmäasentajana työskentelevä Juuso Hietamies on suorittanut alan perustutkinnon Kuopiossa ja on nyt Edupolissa Vantaalla kylmäasentajan ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Olikin luontevaa, että myös WorldSkills-kilpailutehtäviin valmentautuminen ja harjoittelu tapahtuivat Edupolissa. Edupoliin kylmäalan työsaliin rakennettiin harjoitusympäristö, joka vastasi todellista kilpailuympäristöä Sao Paulossa. Valmennus tapahtui Edupolin Matti Jokelan johdolla ja myös kilpailuihin kylmäasennuksen ekspertiksi nimetty Timo Toivanen kävi harjoituspäivinä seuraamassa Juuson valmistautumista. Suomen Kylmäyhdistys ry ja Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry tukivat Juuson valmentautumista osallistumalla harjoittelussa tarvittujen materiaalien hankintakustannuksiin.

24 Kylmäextra 2/2015

Juuso Hietamieheltä komponenttien juottamien tapahtuu rutiinilla.

Sao Paulossa valtavat puitteet

Neljä tiukkaa kilpailupäivää

Kilpailukeskuksena Sao Paolossa toimi Anhembi Park, joka on yksi suurimmista Kongressikeskuksista Latinalaisessa Amerikassa. Kilpailukeskuksen koko oli valtava, sillä pituuttakin alueella oli lähes kaksi kilometriä. Onneksi Skills Finlandin väki oli ollut ajoissa liikkeellä ja saanut varattua kilpailijoille majoituksen kilpailualueen sisällä sijaitsevasta Holiday Inn-hotellista. Ekspertit ja muu tukihenkilöstö majoittuivat noin viiden kilometrin päässä kilpailukeskuksesta ja pääsivät tutustumaan aamuin ja illoin Sao Paulon erikoiseen liikennekulttuuriin.

Kilpailutehtävät oli jaettu neljälle päivälle. Ensimmäisenä kilpailupäivänä aamupäivän tehtävään oli aikaa kolme tuntia. Tehtävänä oli osan valmistus, jossa valmistettiin kupariputkesta juottamalla jäähdytysputkisto (lämmönsiirrin) jäädytettävää allasta varten. Juuson putkisto valmistui kilpailijoista ensimmäisenä ja osatehtävän jälkeen hän oli pisteissäkin terävimmän kärjen tuntumassa.

Refrigeration and Air Conditioning on WorldSkills kilpailussa kova laji. Kilpailijoita on yleensä lähes 30 maasta ja laji on hyvin vahva Aasiassa, Etelä-Euroopassa ja Amerikassa. Lajissa muu maailma, mukaan lukien pohjoismaat, ovat yleensä haastajan asemassa. Kilpailu jakautui kolmeen osaan, joita olivat osanvalmistus, jäähdytyslaitteiston asennus ja käyttöönotto sekä vianetsintä, korjaus ja käyttöönotto.

Ensimmäinen kilpailupäivä jatkui iltapäivällä, jolloin aloitettiin allasta jäähdyttävän koneikon rakentaminen. Tehtävässä kilpailijoille annettiin vain pääkomponenttien sijainti, joten kilpailijalle jäi vapaat kädet valita kylmäaineputkien ja sähköjohtojen asennusreitit. Toisena päivänä jatkettiin jäähdytysputkistojen asennusta, tehtiin putkistojen painekokeet, sekä aloitettiin sähkökaapeloinnin asennus. Tehtävät etenivät Juusolla rivakasti, eikä kolmanteen kilpailupäivään jäänyt liikaa töitä kilpailutehtävän valmiiksi saattamista varten.

Kylmästä lämpimään?

Ympäristön hyvinvointi on meille AGAlla tärkeää. AGAn hiilidioksidi, ammoniakki, nestekaasu ja isobutaani ovat luonnollisia kylmäaineita ja kylmäaineista ODP- ja GWP-arvoiltaan ympäristöystävällisimpiä. Saat meiltä myös HFC-kylmäaineet sekä kaikki uudet HFO-kylmäaineet.

Tutustu uutuuteen! Saat typpeä myös kevyessä ja kannettavassa GENIE® kaasupullossamme, jopa 300 baarin käyttöpaineessa, kätevien erikoissäätimien avulla.

AGAn kylmäaineet ovat helposti saatavillasi – sen varmistaa maan kattava myyntipisteverkostomme. Halutessasi voimme myös toimittaa kylmäaineet suoraan ovellesi. Huolehdimme kylmäainejätteesi keräyksestä joko suoratoimitusten yhteydessä tai kaikilla myyntipisteillämme.

Jos haluat lisätietoja AGAn kattavasta kylmäainevalikoimasta, liity uutiskirjeemme tilaajaksi osoitteessa: www.aga.fi/uutiskirjetilaus

® GENIE on Linde Groupin rekisteröity tavaramerkki.

AGA

www.aga.fi/kylmaaineet

Kylmäextra 2/2015 25

Kolmantena kilpailupäivänä ohjelmassa oli sähköistyksen loppuunsaattaminen, tyhjiöinti, kylmäainetäytökset ja laitoksen käyttöönotto. Päivän päättyessä olikin Juuson asentama jäähdytyskoneikko toiminnassa ja neljännen kilpailupäivän aamuna allas suunnitellusti jäässä. Neljännen kilpailupäivän tehtävänä oli ilmastoinnin jäähdytyslaitteen vianetsintä, jossa piti löytää ensin sähkövika ja sen jälkeen kylmäainevika. Edellisenä iltana expertit saivat ehdottaa korjattavia vikoja, joista sitten varhain neljännen kilpailupäivän aamuna jyryn presidentti yhdessä varapääekspertin kanssa arpoi viat. Workshop-teamilla olikin sitten kiire tehdä sama vika kaikkien kilpailijoiden laitteisiin. Sähkövikaa varten oli katkaistu kontaktorin A2-johto, johon oli puristettu abikoliitin kuorimatta johtoa. Kylmäainevikaa varten oli putkeen tehty vuotava jatkos kartioliittimellä. Laitteisto oli Hitachin valmistama Brasilian vientimalli, joten Juusolle se oli täysin uusi tuttavuus. Vianetsintää pidettiin etukäteen Juuson vahvimpana osa-alueena. Brasilian erilainen sähköverkko tuotti kuitenkin hankaluuksia. Kokeneena asentajana Juuso lähti etsimään vaikeaa vikaa, jollaista hän odotti tapaavansa tämän tasoisessa kilpailussa. Brasiliassa käytettävä kytkentätapa kuitenkin harhautti hänet etsimään vikaa väärästä suunnasta. Kun vika sitten paikallistui, aikasakot olivat jo tiputtaneet Juuson terävimmästä kärjestä.

Tulosten odottelua Kilpailun tuloksia Juuso sai jännittää yhdessä ekspertin kanssa aina viimeisen illan palkintojenjakoon saakka. Kilpailutehtävien luonteesta johtuen eri osa-alueiden arvioinnit venyivät viimeisenä kisapäivänä lähes puoleen yöhön saakka. Kylmäasennuksessa arviointia tehtiin 3-4 hengen ryhmissä. Kun arviointi oli tehty, siitä tulostettiin kilpailijakohtainen arviointi ja myös ekspertit pääsivät näkemään oman kilpailijansa arvioinnin. Tämän jälkeen ekspertillä oli mahdollisuus tarvittaessa ottaa kantaa arviointiin ja keskustella esimerkiksi pistemenetyksestä. Ekspertillä oli oltava säännöt hyvin selvillä, sillä vaatimusten oli aina perustuttava johonkin pykälistä. Juuson kilpailumenestys vastasi lopulta hyvin odotuksia. Etukäteen toki arvelimme, että parhaimmassa tapauksessa mahdollisuudet ovat jopa mitalisijaan. Medallion for Excellence tunnustus kilpailulajissa, jossa huippumaat harjoittelevat vuosia on kuitenkin erinomainen suoritus.

26 Kylmäextra 2/2015

Kilpailutehtävien arviointia tehtiin 3-4 hengen ryhmissä. Kuvan eksperttiryhmän jäseniä olivat Meksikon Pedro Arcíbar Valdez, Suomen Timo Toivanen ja Kanadan Didier Gaudron.

Kilpailijalle tapahtuma antoi paljon valmiuksia tulevan työuran haasteista selviämiseen. Kokemus oli antoisa myös ekspertille. Päivät venyivät pitkiksi – aamulla bussijonossa oli oltava jo seitsemältä ja illalla edessä oli joskus jopa taksimatka viimeisten bussien lähdettyä kisapaikalta kymmeneltä. Kokemus kuitenkin kehitti ammatillisesti ja kansainvälisyys antoi uusia näkökulmia. Monet eksperteistä olivat kokeneita opettajia ja työskentelyn aikana käydyistä keskusteluista tarttui mukaan paljon hyödyllistä. Seuraaviin EuroSkills- ja WorldSkills-kilpailuihin etsitään kilpailijoita. EuroSkills 2016-kilpailut järjestetään Göteborgissa, Ruotsissa 30.11.–4.12.2016 ja seuraava WorldSkills-kilpailu Abu Dhabissa 14.–19. lokakuuta 2017.

TEKSTI: DAKOTA LAVENTO

Miikka Salmi Kylmä 2000 Oy:stä tekemässä vuototarkastusta. Kuva: Juha Savolainen.

Vuototarkastukset säästävät rahaa ja ympäristöä Perustelut lakisääteisille kylmälaitteiden vuototarkastuksille löytyvät ympäristön suojelusta. Käytännössä vuototarkastukset ovat osoittautuneet hyväksi esimerkiksi siitä, miten ympäristöä suojeleva lainsäädäntö voi olla eduksi myös loppukäyttäjän kukkarolle.

senteet ovat muuttuneet kylmäalalla F-kaasuja sisältävien kylmä- ja lämpöpumppulaitteiden valvontaan sekä niiden vuototarkastusten hyödyllisyyteen nähden.

F-kaasujen ympäristövaikutuksia tuskin on kieltänyt kukaan, mutta vielä viime vuosikymmenellä pakollisten vuototarkastusten aiheuttamaa ”lisätyötä” tavattiin

Kylmäextra 2/2015 27

päivitellä – kuten käyrien kurkkujen myyntikieltoa. Turhia EU-normejahan niitä on tuntunut aina riittävän.

remonteilla entistä tiiviimmiksi, mutta suuri osa myynnin vähentymistä on varmasti määräaikaishuoltojen ja vuototarkastusten ansiota, Savolainen kertoo.

Hyvä huolto kantaa hedelmää – Mikä on sitten muuttunut?

Myyjän näkökulmasta myynnin romahtaminen ei tietenkään ole yksikäsitteinen asia, mutta luonnollisesti ympäristön suojelu ja asiakkaan etu ajavat tässä eurojen edelle. Ympäristö ja asiakas voittavat, kun aikaisemmin kylmäainetäyttöihin käytetty raha kohdistetaan vuosihuoltoon. Samalla varmistetaan, että kylmälaitos on parhaassa iskussa ympäri vuoden.

Vuototarkastuksilla ja toki myös asentajien pätevyysvaatimuksilla saavutetut tulokset vuotojen vähentämisessä ovat osoittautuneet häkellyttävän hyviksi. Meille Suomeen EU-säädösten myötä rantautuneen järjestelmän esikuva on Hollannissa jo 1990-luvulta asti käytössä ollut STEK-järjestelmä (Stichting Emissiepreventie Koudetechniek). Kylmäainevuotoja Hollannissa seurataan tarkasti. STEK-järjestelmän ansiosta se ovat laskeneet 20 %:sta keskimäärin 3,5 %:iin ja ne kattavat kaikki järjestelmät. Vuotoprosentti on luonnollisesti järjestelmäkohtainen – isoimmat vuodot liittyvät laajoihin, paljon liitoksia sisältäviin paikalla rakennettuihin laitoksiin, kun taas vaikkapa ilmastoinnin vedenjäähdyttimissä vuodot ovat harvinaisia.

Nykyisin kylmäainevuodot ovat pääsääntöisesti pieniä alkavia vuotoja, joiden havaitseminen on hankalampaa kuin ennen. Ammattilaisten tekemissä vuototarkastuksissa ne kuitenkin löydetään ja näin vuodot jäävät todella pieniksi. Mikko Keitaanranta, HOK-Elannon huoltopäällikkö

Saman suuruusluokan vähennyksiä on raportoitu myös Suomessa, joskin ongelmana on usein vanhojen vertailutilastojen puuttuminen. Toimitusjohtaja Juha Savolainen Kylmä 2000 Oy:stä arvioi kylmäaineiden myyntimäärien laskeneen tasaisesti koko 2000-luvun ajan. – Esimerkiksi viimeisen viiden vuoden kuluessa kylmäaineen myyntimme huollossa on pudonnut yli kolmanneksella, vaikka samassa ajassa huoltokohteidemme määrä on kasvanut 30 %:a. Osa tuosta selittyy kohteiden

28 Kylmäextra 2/2015

Muutos näkyy myös loppukäyttäjällä Kaupan kylmän huoltotilanne on vuosikymmenten saatossa kehittynyt erittäin paljon. Joskus 1980-luvulla kauppias saattoi miettiä tosissaan, kannattaako huoltoja tilata, jos laitteet kuitenkin vielä toimivat, sanoo HOK-Elannon huoltopäällikkö Mikko Keitaanranta. Kylmäaineiden pysyminen kylmälaitteissa on HOKElannolle taloudellisesti merkittävä asia. HOK-Elannolla oli vuonna 2014 noin 100 000 kg kylmäainetta kaikkiaan 187:ssa kylmäjärjestelmässä. Nyttemmin pakolliset vuototarkastukset ja niiden myötä yleistyneet määräaikaishuollot ovat pitäneet järjestelmät toiminnassa ja säästäneet omistajilleen suuret määrät rahaa. Säännölliset vuototarkastukset ovat Keitaanrannan mukaan erinomainen asia. Nykyisin kylmäainevuodot ovat pääsääntöisesti pieniä alkavia vuotoja, joiden havaitseminen on hankalampaa kuin ennen. Ammattilaisten tekemissä vuototarkastuksissa ne kuitenkin löydetään ja näin vuodot jäävät todella pieniksi. – Kylmäaineet ovat kalliita. Omistajan kannalta on ehdottoman tärkeää, ettei kallis kylmäaine pääse vuotamaan taivaan tuuliin. Samalla, kun pakollinen vuototarkastus tehdään, tulee huolehdittua myös muista havaituista epäkohdista ja huoltotehtävistä. Kylmälaitos on siten varmasti huippukunnossa ja toimii ajatellulla, mahdollisimman energiatehokkaalla tavalla. Siinä säästyy energiaa ja rahaa, Keitaanranta huomauttaa. – Nyt kun aikaa on kulunut, taidamme olla kaikki valmiita myöntämään, että pakko oli hyvä asia. Se on luonut säännöllisen, hyvän ennakkohuollon käytäntöjä, joiden ansiosta kylmälaitteet ja lämpöpumput

ovat varmasti paremmassa kunnossa kuin ilman sitä olisivat, Savolainen summaa.

Muistin virkistämiseksi: Vaatimukset lainsäädännössä

Savolaisen mukaan kaikki, niin laitosten omistajat, käyttäjät kuin kylmäasentajatkin ymmärtävät nykyisin, että kylmäaineet on saatava pysymään suljetussa kierrossaan. Vuotoja ei enää hyväksytä samalla tavoin kuin ehkä joskus viime vuosituhannella, ennen lakisääteisten vuototarkastusten voimaantuloa.

Vuoden 2015 alusta noudatetun EU:n uuden F-kaasuasetuksen (N:o 517/2014) tavoitteena on ohjata kylmäalan teollisuutta asteittain F-kaasuista kohti ympäristölle vähemmän haitallisia vaihtoehtoja. Asetuksen tavoitteena on suojella ympäristöä haitallisilta F-kaasuilta ja saavuttaa 60 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä.

Yleinen keskustelu, myös se nurina – asian ympärillä on puolestaan lisännyt tietoisuutta sekä säännöllisen huollon tarpeellisuudesta, vuototarkastusten merkityksestä että F-kaasuasetuksen taustoista ja ollut hyväksi koko alalle, Keitaanranta huomauttaa.

Vuototarkastusten osalta lainsäädäntö muuttui tarkastustiheyden määrittävien rajojen suhteen. Aikaisempien kg-määräisten rajojen asemasta vuototarkastusväli määräytyy nyt kunkin kylmäaineen suhteellisesta lämmitysvaikutuksesta eli GWP-arvosta johdetun hiilidoksidiekvivalenttitonniluvun mukaan.

Pätevyys lisää tietotasoa

Pelkistettynä rajat ovat: ¾¾ 5 CO2-ekv. tonnia: tarkastus vuoden välein ¾¾ 50 CO2-ekv. tonnia: tarkastus puolen vuoden välein ¾¾ 500 CO2-ekv. tonnia: tarkastus kolmen kuukauden välein ¾¾ Jos laitteistossa on vuotohälytin, tarkastusväli on kaksinkertainen. 500 CO2-ekv.tonnin kohdalla vuotohälytin on pakollinen.

GWP

5 t CO2-ekv, tarkastusväli 12 kk

50 t CO2-ekv, tarkastusväli 6 kk

(tarkastusväli 3 kk),

(kg)

vuodonilmaisin pakollinen –> tarkastusväli 6 kk (kg)

(vuodonilmaisimella 24 kk) (vuodonilmaisimella 12 kk)

500 t CO2-ekv,

R-23

14 800

0,34

3,37

33,78

R-32

675

7,41

74,07

740,74

R-134a

1 430

3,50

34,96

349,65

R-245fa

1 030

4,85

48,54

485,44

R-404A

3 922

1,27

12,75

127,49

R-407C

1 774

2,82

28,18

281,85

R-407F

1 825

2,74

27,40

273,97

R-410A

2 088

2,39

23,95

239,46

R-417A

2346

2,13

21,31

213,13

R-422A

3 143

1,59

15,91

159,08

R-422D

2 729

1,83

18,32

183,22

R-426A

1 508

3,32

33,16

331,56

R-437A

1 805

2,77

27,70

277,01

R-507

3 985

1,25

12,55

125,47

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS 2015

Kylmä aine

Oma vaikutuksensa hyvässä kehityksessä on ollut myös kylmäalan pätevyysvaatimuksilla. Tietoisuus kylmäaineiden ympäristövaikutuksista on myös sitä kautta lisääntynyt. Lisäksi alan toimijat ovat samalla ohjautuneet kouluttautumaan ja suorittamaan näyttö t utkintoja lain vaatimuksia enemmänkin. Vaikka osaa oppilaitosten koulutuksista voi pitää eräänlaisena osatutkintotehtailuna, on pätevyysvaatimusten ansiosta kirjattu myös iso määrä täydellisiä ammattitutkintoja. Kylmäalalla pätevöitymistä pidetään joskus jo miltei itsestään selvyytenä, mutta niin ei asia välttämättä ole. Muutoksia voi tulla esimerkiksi vastuuhenkilöiden vaihtuessa. Joskus tulee vastaan myös tapauksia, joissa urakoitsijan ”kylmäluvat” ovat riittämättömät suhteessa laitoksen kylmäainemäärään. Keitaanranta toivoisikin, että huoltoliikkeet muistaisivat myös mainostaa osaamistaan. – On turhauttavaa googlettaa verkosta pätevyyksiä, jos asennusliike ei viitsi tietoja omille verkkosivuilleen laittaa. Nopeasti yritysten ja asentajien pätevyystiedot toki löytyvät TUKESin verkkosivuilta, mutta hyvä se maininta olisi huoltoliikkeen omalta verkkosivultakin löytyä. Ja kannattaa muistaa, että asiakashan siinä joutuu ikävään välikäteen, jos tulee vahingossa väärän huoltoliikkeen puoleen kääntyneeksi. On kylmälaitteen omistajan vastuulla varmistaa, että huoltoliikkeellä on luvat kunnossa.

Fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden tarkastusvälejä ja niitä vastaavia kylmäainemääriä

Kylmäextra 2/2015 29

Viranomaisvalvonta toimii

tsoni- ja F-kaasuasetusten, ympäristönsuojelulain ja valtioneuvoston huoltoasetuksen 452/2009 valvovista viranomaisista säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) 23 ja 24§:ssä. Kylmäaineita koskevan lainsäädännön tarkoittamia valvovia viranomaisia ovat ELY-keskukset ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset sekä lisäksi terveydensuojeluviranomaiset, kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden valvontaviranomaiset sekä elintarvikevalvontaviranomaiset. He tekevät valvontaa muun valvontatoimintansa yhteydessä esimerkiksi OIVAvalvonnan yhteydessä. Valvontaa toteutetaan osana rutiinimaisia tarkastuskäyntejä, mutta myös yllätystarkastuksina ja ilmiannosta. Valvontakäynnillä tarkistetaan, löytyykö kylmälaitteesta tieto, mitä kylmäainetta se sisältää ja miten paljon. Tiedon tulee olla kirjattuna laitteen huoltopäiväkirjaan ja uusimmissa laitteissa tiedon tulisi ilmetä myös tarrasta tai kilvestä laitteen kyljessä. Lisäksi laitteen kyljessä tulisi olla huoltotarra tai vastaava, josta ilmenee milloin ja kenen toimesta laite on viimeksi tarkastettu ja huollettu ja milloin seuraava tarkastus on tehtävä. Huoltopäiväkirjaan merkitään laitteen huoltohistoria mahdollisine kylmäaineen lisäyksineen sekä huollon suorittajan allekirjoitus. Valvontakäynnillä tarkastetaan, että määräai kaishuollot on tehty kylmäaineen/täytöksen edellyttämällä aikataululla ja että huoltoyritys sekä laitetta huoltanut henkilö löytyvät TUKESin rekisteristä. Huoltopäiväkirjaa tulee säilyttää laitteen yhtey dessä ja kylmälaitoksen haltijan tulee se pyyn nöstä esittää viranomaiselle. Puutteita havaitessaan valvontaviranomaiset antavat laitteen omistajalle tai haltijalle kirjallisen kehotuksen korjata asia määräaikaan mennessä. Äärimmäisessä tapauksessa kehotuksen noudattamatta jättäminen voi johtaa jopa laitoksen käyttökieltoon.

30 Kylmäextra 2/2015

Muistilista valvontatarkastuskäynnille Tarkastuskäynnillä kysyttävät kysymykset: 1. Minkälaisia jäähdytys-, ilmastointi ja lämpöpumppulaitteita teillä on? 2. Näyttäisittekö laitteet? Tarkista jokaisen laitteen osalta: • Onko laitteessa huoltotarra? (Kirjaa lomakkeelle) • Mistä näkyy, mitä ainetta laite sisältää? (Kirjaa lomakkeelle aine) • Kuinka paljon ainetta laite sisältää? (Kirjaa lomakkeelle määrä, tarkista lomakkeesta vaadittava huoltoväli) 3. Milloin laite on viimeksi tarkastettu? Kuka suoritti tarkastuksen? (Kirjaa lomakkeelle) 4. Näyttäisittekö laitteen huoltopäiväkirjan? (Onko huoltopäiväkirja olemassa? Löytyvätkö huoltopäiväkirjasta kaikki tarpeelliset tiedot? Kirjaa lomakkeelle) 5. Ilmoita, milloin tarkastuskäynnin lomake toimitetaan tarkastuskohteen yhteyshenkilölle

Muistilista valvontakäynnille valmistaa, että kaikki olennaiset asiat tulee varmasti tarkistetuksi.

Suomen Ympäristökeskus on laatinut valvontaviranomaisille tarkoitetun valvontaohjeen ”Valvontaohje otsonikerrosta heikentäviä aineita tai fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden huoltoa valvoville viranomaisille”, Tapio Reinikainen, Juudit Ottelin ja Nufar Finel, 2. tarkistettu painos 2015. Opas löytyy sähköisessä muodossa osoitteesta: www.ymparisto.fi/ODSFkaasuvalvontaohje Oppaassa kerrotaan käytännönläheisesti valvontatyöstä ja annetaan toimintaohjeet tilanteeseen, jossa tarkastuksessa havaitaan puute. Edellä mainitulta SYKE:n nettisivuilta löytyvät tarkastajille myös valmiit lomakepohjat, joihin tarkastuksessa mahdollisesti ilmenevät puutteet on helppo kirjata.

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2015

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2015 Suomen Kylmäliikkeiden Liittoon kuuluu noin 200 jäsenyritystä, jotka on jaettu 3:een ryhmään: - Valmistajat - Tukkuliikkeet / Maahantuojat - Urakoitsijat / Huoltoliikkeet

Seuraavilta sivuilla löydät järjestön kaikkien jäsenyritysten yhteystiedot. Ryhmä ”Urakoitsijat / Huoltoliikkeet” on luetteloitu maakunnittain etelästä pohjoiseen.

F-kaasuihin perustuvien kylmälaitosten haltijan muistilista 1· Teetä kylmäalan työt (asennukset, huollot, vuototarkastukset) vain yrityksillä ja henkilöillä, jotka ovat rekisteröityneet asianmukaisesti Tukesin ylläpitämään rekisteriin. Rekisteröityjen kylmälaiteliikkeiden yhteystietoja löydät seuraavilta sivuilta tai kätevästi kotisivujemme www.skll.fi urakoitsijahausta. 2· Teetä lakisääteiset vuototarkastukset. Laitteiden tarkastusvälin pituus riippuu ns. CO2‑ekvivalenttitonneina lasketuista kylmäaine täytöksistä seuraavasti: Kylmäainetäytös 5* – < 50 t CO2‑ekv. 50 – < 500 t CO2‑ekv. 500 t CO2‑ekv.tai enemmän

Tarkastusväli** 12 kk 6 kk 3 kk

* Valmistajan tehtaallaan ilmatiiviiksi merkitsemiä, < 10 t CO2‑ekv. sisältäviä laitteita ei tarvitse vuototarkastaa. * Vuototarkastuksia ei 31 päivään joulukuuta 2016 saakka tarvitse suorittaa sellaisten laitteiden osalta, jotka sisältävät alle 3 kg f‑kaasua, tai ilmatiiviisti suljettujen laitteiden osalta, jotka on asianmukaisesti merkitty sellaisiksi ja jotka sisältävät alle 6 kg f‑kaasua. ** Tarkistusvälit voidaan pidentää kaksinkertaisiksi, mikäli käytössä on havaitusta vuodosta hälytyksen antava vuodonilmaisujärjestelmä.

Yleisimpiin F-kaasuihin perustuvien laitteiden tarkas‑ tusvälit löytyvät tämän lehden taulukosta sivulta 29. Huomaa, että otsonikerrokselle haitallisten CFC‑ ja HCFC-aineiden (mm. R22) osalta vuototarkastustiheys määritetään edelleen kylmäainetäytöksen kg‑määrään perustuen. Katso tarkemmin esim. sivu 31, Kylmäextra 1/2014 osoitteessa www.skll.fi. 3· Varmista laitoksesi ajantasaisuus koskien vuodonilmaisujärjestelmää. Kylmälaitteet ja –laitokset, joissa yksittäisen kylmäainepiirin täytösmäärä on vähintään 500 CO2-ekv.tonnia

on varustettava vuodonilmaisujärjestelmällä riippumatta siitä, milloin laitteet on asennettu. Vuodonilmaisujärjestelmien toiminta on tarkistettava kerran vuodessa. Siihen asti, kunnes vuodonilmaisujärjestelmä on asennettu, tulee em. rajan ylittävissä laitoksissa noudattaa 3 kk tarkastusväliä (kts. kohta 2). 4· Mahdolliset vuodot on korjautettava viipymättä. Vuotojen korjaamisen jälkeen laitteet ja laitteistot on tarkastettava vuotojen varalta uudelleen yhden kuukauden kuluessa korjauksesta. 5· Kaikista vuototarkastusten piiriin kuuluvista kylmälaitteista on löydyttävä huolto‑ ja tarkastuspäiväkirja, josta käy ilmi • laitteen sisältämän kylmäaineen tyyppi ja määrä (kg ja t CO2‑ekv.) • tarkastusten päivämäärät ja tulokset • lisätyn ja poistetun kylmäaineen määrä • tarkastuksen suorittaneen yrityksen nimi ja muut tunnistetiedot (Tukes‑numero) • Jos laite on poistettu käytöstä, kylmäaineiden tal‑ teenottamista ja loppukäsittelyä varten toteutetut toimenpiteet. Laitteen haltijan tulee säilyttää em· kirjanpito vähintään 5 vuoden ajan. Myös huollot ja tarkistukset suorittaneen huoltoyrityksen on säilytettävä vastaavat tiedot 5 vuoden ajan. Huolto‑ ja tarkastuspäiväkirja on pyydettäessä näy‑ tettävä valvontaviranomaiselle. Laitteen yhteydessä tulee olla myös ilmoitus (huoltotarra) siitä, milloin laite on viimeksi tarkastettu.

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Kylmäextra 2/2015 31

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2015

VALMISTAJAT Osoite ABB Oy Alfa Laval Vantaa Oy Arctest Oy Calefa Oy Carrier Oy Chiller Oy Cupori Oy Eco Scandic Oy Ekp-Cool Oy Honeywell Oy Huurre Finland Oy Ikaalisten Kylmälaite Oy Johnson Controls Finland Oy Kiitokori Oy Norpe Oy Oilon Scancool Oy Oy Ekocoil Pemco Oy Porkka Finland Oy Rittal Oy SeaKing Ltd Suomen Tekojää Oy Vahterus Oy Yleiskylmä-Findri Oy Ltd.

Hiomotie 13 Ansatie 3 Mikkelänkallio 20 Keskikankaantie 21 Vetokuja 4 Louhostie 2 Kuparitie Hyttitie 4B Asentajantie 9 Metsäneidonkuja 12 Taivaltie 5 Sammonkatu 6 Hankasuontie 10 Rautatienkatu 2 Teollisuustie 7 Yrittäjäntie 6 Leppäkuja 3 Mursketie 6 Soisalmentie 3 Valimotie 35 Valimotie 13Bb Sepänkatu 8 Pruukintie 7 Huoltotie 4

00380 Helsinki 01740 Vantaa 02770 Espoo 15860 Hollola 01610 Vantaa 04300 Tuusula 28330 Pori 00700 Helsinki 06150 Porvoo 02130 Espoo 01610 Vantaa 39500 Ikaalinen 00390 Helsinki 47400 Kausala 06151 Porvoo 67100 Kokkola 14200 Turenki 15860 Hollola 15860 Hollola 01510 Vantaa 00380 Helsinki 39700 Parkano 23600 Kalanti 04300 Tuusula

Puh.

Internet

010 2211 (09) 89 441 (09) 859 2522 0400 495485 (09) 613 131 (09) 274 7670 02 5114111 044 3472947 010 3201790 020 752 2633 020 555 511 010 2192608 020 140 4511 010 6161200 019 5378000 020 728 1868 (03) 644 000 (03) 887 410 020 555 512 09 4134400 (09) 350 88433 0400-654000 (02) 840 70 09 2759960

www.abb.fi www.alfalaval.com , www.fincoil.fi www.arctest.fi www.calefa.fi www.carrier.fi www.chiller.fi www.cupori.com www.ecoscandic.fi www.ekp-cool.fi www.honeywell.com www.huurrefinland.fi www.kylmalaite.fi www.jci.com www.kiitokori.fi www.norpe.fi www.scancool.fi www.ekocoil.fi www.pemco.fi www.huurre.com www.rittal.fi www.seaking.fi www.suomentekojaa.fi www.vahterus.com www.findri.fi

TUKKULIIKKEET / MAAHANTUOJAT Osoite Aga Oy/Ab Ahlsell Oy / Kylmä Alfa Laval Nordic Oy CIAT Finland Oy Combi Cool Oy/Ab Cooltrade Oy Danfoss Oy/Ab ebm-papst Oy Elcool Oy FG Finland Oy GEA Heat Exchangers Ab i Finland Global Cool Consults Oy/Ab Humiref Oy Kaukomarkkinat Oy Kryotherm Oy Ab Onninen Oy / Kylmä Paavo Kataikko Oy Pemco Oy Recair Oy Ref-Team Oy Refair Oy Rittal Oy Scanoffice Oy Spinea Ltd Oy Suomen Myymäläkaluste OY Swegon Oy/Ab Tukku-Kylmä Oy

32 Kylmäextra 2/2015

Itsehallintokuja 6 Osuustie 5 Itsehallintokuja 6 Kirstinkuja 9 Ruosilantie 14 Kuussillantie 27 Niittytaival 132 Puistotie 1 Ojamaankatu 1 Koivuhaantie 2-4 A halli Haarlankatu 1 A Styrmansgatan 4 Tapanilankaari 84 Lintulahdenkuja 10,PL 98 Santaniitynkatu 4 B Mittalinja 1 Kehänreuna 1 Mursketie 6 Honkanummentie 12 Arhokatu 12 Atomitie 1 Valimotie 35 Tiilenlyöjänkuja 9 A Lyhtytie 14 Yritystie 12 Bertel Jungin aukio 7 Savilahdentie 6 L 59

02600 Espoo 01510 Vantaa 02600 Espoo 01400 Vantaa 00390 Helsinki 01230 Vantaa 02200 Espoo 02760 Espoo 15230 Lahti 01510 Vantaa 33230 Tampere 68600 Jakobstad 00730 Helsinki 00501 Helsinki 04250 Kerava 01260 Vantaa 02430 Kirkkonummi 15860 Hollola 01260 Vantaa 21200 Raisio 00370 Helsinki 01510 Vantaa 01720 Vantaa 00750 Helsinki 40320 Jyväskylä 02600 Espoo 70210 Kuopio

Puh.

Internet

010 2421 020 584 5000 (09) 804 04615 040 5097455 (09) 777 1230 010 2399770 0207 010600 09 8870220 0207 920500 020 7412221 040 8267959 040 7789414 (09) 350 7740 (09) 5211 0207 418850 020 485 5111 (09) 221 4685 (09) 887 410 09 29006120 024 396 300 (09) 565 7780 09 4134400 (09) 290 2240 (09) 374 1066 020 7191176 010 2894010 0207 545230

www.aga.fi www.ahlsell.fi www.alfalaval.fi www.ciat.fi www.combicool.fi www.cooltrade.fi www.danfoss.fi www.ebmpapst.fi www.elcool.fi www.fgfinland.fi www.gea.heatexchangers.com www.coolconsults.com www.humiref.fi www.kaukomarkkinat.com www.kryotherm.fi www.onninen.com www.mitsubishielectric.fi www.pemco.fi www.recair.fi www.refteam.fi www.refair.fi www.rittal.fi www.scanoffice.fi www.spinea.fi www.suomenmyymalakaluste.fi www.swegon.fi www.tukku-kylma.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2015

TEKIJÖITÄ KYLMÄASENNUKSEEN JA -HUOLTOON Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Osoite

Puh.

Internet

UUSIMAA Adven Oy

Äyritie 18

01510 Vantaa

010 3445000

www.adven.fi

Are Oy

Kaivokselantie 9

01610 Vantaa

020 530 5500

www.are.fi

Are Oy

Koneenkatu 8

05830 Hyvinkää

020 5305500

www.are.fi

Are Oy

Hakakalliontie 7

05460 Hyvinkää

020 530 5500

www.are.fi

Are Oy

Pysäkkitie 14

08680 Lohja

020 5305500

www.are.fi

Are Oy

Jäspilänkatu 18

04250 Kerava

020 5305500

www.are.fi

Asennus-Santeri Oy

Hyyppäräntie 93

05800 Hyvinkää

040 8618201

www.asennus-santeri.fi

Bel Kylmäkonehuolto

Tullivuorentie 4 d b 127

00700 Helsinki

040 9614441

www.belkylmahuolto.fi

Carrier Oy

Vetokuja 4

01610 Vantaa

(09) 61 3131

www.carrier.fi

Caverion Suomi Oy

Torpantie 2

01650 Vantaa

010 4071

www.caverion.fi

Chiller Oy

Louhostie 2

04300 Tuusula

(09) 274 7670

www.chiller.fi

CIAT Finland Oy

Kirstinkuja 9

01400 Vantaa

040 5097455

www.ciat.fi

Coolmatic Oy

Knaapilantie 8

04330 Lahela

010 850 4714

www.coolmatic.fi

Coromatic Oy

Juhanilantie 3

01740 Vantaa

010 2316060

www.coromatic.fi

EMC Talotekniikka Suomi Oy

Hankasuontie 9

00390 Helsinki

020 1984640

www.emctalotekniikka.fi

Helsingin Kylmäasennus Oy

Juoksuhaudantie 31 A

00430 Helsinki

GSM: 0400 70 8950

Helsingin Kylmähuolto Oy

Sisukaurankaari 8 A 1

01520 Vantaa

0400 999975

Helsingin Kylmäpalvelu Oy

Kalevankatu 22 B

00100 Helsinki

GSM: 0400 50 8512 www.helsinginkylmapalvelu.fi

HMK-Kylmä Oy

Näkinkuja 4

00530 Helsinki

0400 401685

www.hmk-kylma.fi

Huurre Finland Oy

Taivaltie 5

01610 Vantaa

020 55 5514

www.huurrefinland.fi

ISS Palvelut Oy

Rajatorpantie 8 A

01600 Vantaa

020 5155

www.iss.fi

Johnson Controls Finland Oy

Hankasuontie 10

00390 Helsinki

020 140 4551

www.jci.com

Jäähdytinpalvelu Refgroup Oy

PL 110

01451 Vantaa

050 4332222

www.refgroup.fi

KK-Kylmäpalvelu Oy

Rajamaankaari 25

02970 Espoo

0400 425482

www.kk-kylmapalvelu.fi

Kryotherm Oy Ab

Santaniitynkatu 4 B

04250 Kerava

0207 418850

www.kryotherm.fi

Kylmä-2000 Oy

Nuolikuja 15

01740 Vantaa

040 5055441

www.kylma2000.fi

Kylmä-Kari Oy

Hepokuja 6e

01200 Vantaa

(09) 876 5810

www.kylmakari.fi

Kylmähuolto Juselius Ky

Kuljunkatu 33 b

08150 Lohja

0400 470653

www.kylmahuoltojuselius.fi

Kylmäkeisari Oy

Alaniementie 2

02970 Espoo

044 5055480

Kylmäkide Oy

Imppalanmäki 3

04200 Kerava

(09) 294 2795

Kylmäkolmonen Oy

Tammistokuja 17 A

01520 Vantaa

045 2747830

Kylmärengas Oy

Sorvatie 40

01480 Vantaa

(09) 872 8545

Kylmäsepät Oy

Ojakärsämöntie 12

04300 Tuusula

09 2344 464

Kylmäset Oy/Riihimäen Kylmähuolto

Tehdaskylänkatu 4

11710 Riihimäki

020 7579973

www.kylmaset.fi

Kylmäteho Tenhunen Oy

Asentajantie 3

01800 Klaukkala

020 155 6860

www.kylmatehotenhunen.fi

Kylmäviisikko Oy

Rattitie 13

00770 Helsinki

(09) 350 7650

www.kylmaviisikkooy.com

Lassila&Tikanoja Oyj

Luomannotko 3

02200 Espoo

010 636111

www.lassila-tikanoja.fi

Lohjan Kylmäasennus Oy

Tarrankaari 10

08500 Lohja As

(019) 33 5595

www.lohjankylmaasennus.fi

LVI-FIX Ky

Päivöläntie 21 B

00730 Helsinki

040 5307601

MV-Jäähdytys Oy

Mestarintie 11

01730 Vantaa

020 7861900

www.mv-jaahdytys.fi

Oilon Scancool Oy

Niittytie 25 A 21

01300 Vantaa

0207 281868

www.scancool.fi

Oy O & E Tallberg Ab

Koskelontie 16 D

02940 Espoo

0400 453585

Paavo Kataikko Oy

Kehänreuna 2

02430 Masala

GSM: 050 323 4685 www.mitsubishielectric.fi

Pistoke RES Oy

Puutarhatie 18

01300 Vantaa

09 42890289

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

www.helsinginkylmahuolto.fi

www.kylmakolmonen.fi

www.pistoke.fi

Kylmäextra 2/2015 33

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2015

TEKIJÖITÄ KYLMÄASENNUKSEEN JA -HUOLTOON Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Osoite

Puh.

Internet

Pointcool-Service Oy

Konetie 3 B

04300 Tuusula

(09) 838 7420

www.pointcool.fi

Recair Oy

Honkanummentie 12

01260 Vantaa

09 29006120

www.recair.fi

Rittal Oy

Valimotie 35

01510 Vantaa

09 4134400

www.rittal.fi

Spinea Oy

Lyhtytie 14

00750 Helsinki

(09) 3741066

www.spinea.fi

Suomen Jääkylmä Oy

Ketjutie 3

04220 Kerava

010 425 5000

www.jaakylma.fi

Suomen Kylmäpiste Oy

Kiilleliuskeenkuja 2

04300 Tuusula

044 0785462

www.kylmapiste.fi

Säätölaitehuolto Oy

Rälssintie 4A

00720 Helsinki

09 3505760

www.saatolaitehuolto.fi

T:mi Huolto-Juki

Hirvikalliontie 18

10900 Hanko

GSM: 0400 47 3284

Tapiko Oy

Pakkamestarinkatu 4 A 15

00520 Helsinki

041 5010398

www.tapiko.fi

Tiramo Oy

Kaasutintie 8 A

00770 Helsinki

040 5888499

www.tiramo.fi

VP-Euroref Oy

Soidintie 12

00700 Helsinki

020 155 3100

www.vpeuroref.fi

Yleiskylmä-Findri Oy Ltd ITÄ-UUSIMAA

Huoltotie 4

04300 Tuusula

09 2759960

www.findri.fi

Are Oy

Mestarintie 31

06150 Porvoo

020 5305500

www.are.fi

Ekp-Cool Oy

Asentajantie 9

06150 Porvoo

010 3201790

www.ekp-cool.fi

Kylmä 2000 Oy / Porvoo

Yrittäjänkatu 8 E

06150 Porvoo

040 5055441

www.kylma2000.fi

Kylmäkonehuolto J. Varis Oy

Pohjaniityntie 12

04130 Sipoo

0400 45 3885

Kylmäkonehuolto JL-Cool service Oy

Niittymaankuja 20

06500 Porvoo

GSM: 0400 43 6092 www.jl-cool.com

Norpe Oy

Teollisuustie 7

06150 Porvoo

019 5378000

www.norpe.fi

Refcon Finland Oy KANTA-HÄME

Raudoittajantie 8

06450 Porvoo

(019) 524 8110

www.refcon.fi

Are Oy

Teollisuuskatu 28

11100 Riihimäki

020 5305500

www.are.fi

Are Oy

Kantolankatu 7

13110 Hämeenlinna

020 5305500

www.are.fi

Forssan Kylmä-Keskus Oy

Ratamokuja 8

30420 Forssa

0500 480540

www.kylma-keskus.fi

Hämeen Kodin- ja Kylmäkonehuolto Oy

Raatihuoneenk. 4

13100 Hämeenlinna

(03) 682 4885

www.hkkh.fi

Hämeen Talotekniikka Sami Tuominen Oy

Tervahauta 2

13430 Hämeenlinna

045 8737274

www.hameentalotekniikka.fi

Kylmäset Oy PÄIJÄT-HÄME

Mattilantie 13

13100 Hämeenlinna

020 7579972

www.kylmaset.fi

Are Oy

Väinämöisentie 6

15170 Lahti

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Jussilankatu 6 C 2

15680 Lahti

010 4071

www.caverion.fi

Chiller Oy

Mukkulankatu 16

15210 Lahti

(03) 87 6470

www.chiller.fi

Cool Davanti Oy

Vinssikatu 5

15700 Lahti

0400 494420

Elcool Oy

Ojamaankatu 1

15230 Lahti

020 792 0500

www.elcool.fi

HC-Systems Oy

Kukonkoskenkatu 8

15700 Lahti

(03) 733 9267

www.hcss.fi

Heinolan LVI-Asennus Oy

Tähtiniementie 1

18100 Heinola

044 0557778

www.heinolanlvi.fi

Huurre Finland Oy

Soisalmentie 3

15860 Hollola

020 555 5606

www.huurrefinland.fi

Kylmanni Oy

Kukonkannus 8

15880 Hollola

040 590 5303

www.kylmanni.fi

Kylmähuolto Tammelin Oy

Tuomitie 22

15560 Nastola

0400 842 198

www.kylmahuoltotammelin.com

Kylmäkärki Oy

Teollisuustie 8

16600 Järvelä

041 4401173

www.kylmakarki.fi

Kylmälaiteasennus Hakkarainen Matti Oy

Mukkulankatu 44

15240 Lahti

0400 950717

KylmäLehto Oy

Kuivannontie 344 B

16280 Orimattila

044 5833255

www.ilmalampopumppulahti.fi

Lahden Kylmätyö Oy

Syväojankatu 9

15700 Lahti

044 7731665

www.lahdenkylmatyo.fi

Pajatec Oy

Kiiliäntie 2

16610 Kärkölä

0440 605305

www.pajatec.fi

Pemco Oy

Mursketie 6

15860 Hollola

(03) 88 7410

www.pemco.fi

T:mi Ari Mellin

Jussinkorventie 216

06100 Mäntsälä

0400 82 6200

www.arimellin.com

34 Kylmäextra 2/2015

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2015

TEKIJÖITÄ KYLMÄASENNUKSEEN JA -HUOLTOON Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Osoite

Puh.

Internet

KYMENLAAKSO AH-Cool Oy

PL 227,Korjalankatu 6G

45101 Kouvola

0405 123468

www.ahcool.fi

Are Oy

Kanervistontie 46

45200 Kouvola

020 5305500

www.are.fi

Are Oy

Valajantie 5

48230 Kotka

020 5305500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Kanervistontie 48

45200 Kouvola

010 4071

www.caverion.fi

Costella Oy

Varastokatu 3

45200 Kouvola

05 3664155

www.costella.fi

Freotek Oy

Talttatie 5

48400 Kotka

(05) 228 5795

www.freotek.fi

Hatech Kiinteistötekniikka Oy

Vanamontie 8

45120 Kouvola

044 5181558

www.hatehc.fi

Huurre Finland Oy

Varastosuora 10

46860 Kouvola

020 555 5700

www.huurrefinland.fi

Jukka Miikkulainen Oy

Vasaratie 3

48400 Kotka

GSM: 0400 75 1067 www.kylmamestari.fi

Kotkan Kylmätekniikka Oy

Asentajankatu 2

48770 Kotka

GSM: 044 510 1136 www.kotkankylmatekniikka.fi

Kylmähuolto Kalsea Oy

Kymin Yritysalue,Kyminväylä 1 B 45700 Kuusankoski

054 6000 185

www.kalsea.fi

Kylmähuolto Resek Oy

PL 40,Somerotie 19

45200 Kouvola

010 3975500

www.resek.fi

Kymen Kylmäasennus ja Huolto Oy

Pahasaarentie 12

45910 Voikkaa

050 5977213

www.kymenkylma.fi

Kymen Kylmärinki Oy ETELÄ-KARJALA

Kymi Yritysalue

45700 Kouvola

(05) 379 1922

www.kylmarinki.com

Are Oy

Moreenikatu 4

53810 Lappeenranta

020 530 5500

www.are.fi

Huurre Finland Oy

Seponkatu 6

53300 Lappeenranta

020 555 5607

www.huurrefinland.fi

Ice Power Oy

Vilkolantie 8

54920 Taipalsaari

050 3797640

Kaakon Kylmäasennus Oy

Kuparintie 43

55100 Imatra

044 5100869

Karjalan Kylmähuolto Oy

Ratakatu 47

53100 Lappeenranta

0400 30 4992

Lappeenrannan Jäähdytystekniikka Oy

Lentokentäntie 69

53600 Lappeenranta

(05) 412 6100

Lappeenrannan Kylmä Ky

Loitsukatu 37

53600 Lappeenranta

0400 553738

Vuoksen Kylmäkone Oy VARSINAIS-SUOMI

Kertakaari 5

55120 Imatra

(05) 473 2400

www.vkkoy.fi

AC & Heating System Oy

Polttolaitoksenkatu 1

20380 Turku

040 6840445

www.ach-system.fi

Alti-systems Oy

Tuulissuontie 3 A

21420 Lieto

044 3000501

www.alti-systems.fi

Are Oy

Juhana Herttuan puistokatu 21

20100 Turku

020 530 5500

www.are.fi

Carrier Oy

Hitsarinkatu 2

20360 Turku

(02) 437 5200

www.carrier.fi

Caverion Suomi Oy

Lemminkäisenkatu 59

20520 Turku

010 4071

www.caverion.fi

Caverion Suomi Oy

Örminkatu 14

24100 Salo

010 4071

www.caverion.fi

Chiller Oy

Niemeläntie 3

20780 Kaarina

(02) 253 5700

www.chiller.fi

Enertest Ky

Vehmaantie 248

23100 Mynämäki

(02) 434 0700

www.enertest.fi

Huurre Finland Oy

Voudinkatu 35 B

21200 Raisio

020 555 514

www.huurrefinland.fi

Kylmä-Kariset Oy

Tuulissuontie 3 B

21420 Lieto

(02) 237 7600

www.kylma-kariset.fi

LJ-Kylmä Oy

Perkkiönkatu 4

20460 Turku

GSM: 0400 19 6296

Mestarikylmä Oy

Vesalankatu 4

20360 Turku

040 5160568

www.mestarikylma.fi

Projektia Oy

Tuulissuontie 21

21420 Lieto

(02) 477 9200

www.projektia.fi

Ref-Team Oy

Arhokatu 12

21200 Raisio

(02) 439 6300

www.refteam.fi

Suomen Jääkylmä Oy

Unkarinkatu 22

20750 Turku

010 425 5003

www.jaakylma.fi

Telekylmä Oy

Kakskerrantie 687

20960 Turku

GSM: 0400 52 3114 www.telekylma.fi

TRP Group Oy

Haikankatu 4

21200 Raisio

044 0720647

www.trpgroup.fi

Turun Kylmätekniikka Oy SATAKUNTA

Arhokatu 1

21200 Raisio

020 7792501

www.tars.fi

Are Oy

Kuriirintie 8

28430 Pori

020 530 5500

www.are.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

www.kaakonkylmaasennus.fi www.jaahdytystekniikka.fi

Kylmäextra 2/2015 35

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2015

TEKIJÖITÄ KYLMÄASENNUKSEEN JA -HUOLTOON Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Osoite

Puh.

Internet

Caverion Suomi Oy

Satakunnankatu 31

28130 Pori

010 4071

www.caverion.fi

Euran Teollisuushuolto Oy

Neitsytmäentie 5 B

27500 Kauttua

044 2541990

www.euranteollisuushuolto.fi

Huurre Finland Oy

Uunikatu 6

28610 Pori

020 555 514

www.huurrefinland.fi

ISS Palvelut Oy

Yrjönkatu 22

28100 Pori

020 515 2241

www.iss.fi

Karvian Kylmäkone Oy

Jokimaantie 2

39930 Karvia

(02) 544 1407

karviankylmakone@nic.fi

Kylmäkeskus Sami Oy

Ylikauppilantie 2

31640 Humppila

0400 74 1214

www.kylmakeskussami.fi

Länsi-Jää Oy

Sammontie 15

28400 Ulvila

(02) 538 3000

www.lansi-jaa.fi

Polar -Jäähdytys Oy

Naakantie 14

28300 Pori

0400 228448

www.polarjaahdytys.fi

Polar-Kylmä Oy

Varpushaukantie 3

28220 Pori

(02) 639 4196

www.polarkylma.fi

Porin Kylmäasennus Ky

Preiviikintie 442

28660 Pori

(02) 647 2550

www.porinkylmaasennus.com

Porin Kylmäkone Grönbacka Ky

Isonsannanpuistokatu 5

28100 Pori

(02) 633 3135

www.kylmakone.fi

Rauman Kylmärakenne

Teerentarhantie 8 A

26510 Rauma

(02) 822 7333

www.kylmarakenne.fi

Satatech Talotekniikka Oy

Hakuninvahe 1

26100 Rauma

0400 618647

www.satatech.fi

TAE-Cooling Oy

Pajulanraitti 35

27710 Köyliö

0400 488806

Ulver Oy PIRKANMAA

Kukonharjamäentie 15

29250 Nakkila

GSM: 040 528 0417

A-duo Oy

Keskuskatu 11

37830 Viiala

044 2772521

www.a-duo.fi

Are Oy

Kuoppamäentie 11

33800 Tampere

020 530 5500

www.are.fi

Are Oy

Tehtaankatu 7

37630 Valkeakoski

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Hatanpäänkatu 1

33900 Tampere

010 4071

www.caverion.fi

Chiller Oy Tampere

Aunankorvenkatu 9

33840 Tampere

03 2143250

www.chiller.fi

Coolstep Oy

Metallitie 10

33960 Pirkkala

020 7861950

www.coolstep.fi

Finkylmä Oy

Ketoneilikankuja 2 C 6

36240 Kangasala

040 5125197

Huurre Finland Oy

Huurretie 13

33470 Ylöjärvi

020 55 5511

www.huurrefinland.fi

Hämeen Jäähdytys Oy

Polumäenkatu 15

33720 Tampere

(03) 266 0996

www.hameenjaahdytys.fi

Ikaalisten Kylmälaite Oy

Sammonkatu 6

39500 Ikaalinen

010 2192608

www.kylmalaite.fi

IM-Service Ky

Puttosharjuntie 93

34800 Virrat

044 0336551

JTH-Service Oy

Yrittäjäntie 11

36600 Pälkäne

050 441331

www.jth.fi

Jäämatic Oy

Aurinkokuja 5 B

33420 Tampere

(03) 343 0480

www.jaamatic.fi

Jääratas Ky

Hiidenkatu 6

33240 Tampere

(03) 212 7789

www.jaaratas.fi

Kolmosputki

Honkiniementie 17

37600 Valkeakoski

050 4005323

www.kolmosputki.fi

Kylmäset Oy

Nekalankulma 20

33800 Tampere

020 7579971

www.kylmaset.fi

Kylmäset Oy

Laiskantie 1

37600 Valkeakoski

020 7579970

www.kylmaset.fi

Lassila&Tikanoja Oyj

Osuusmyllynkatu 5 C

33700 Tampere

040 3859346

www.lassila-tikanoja.fi

MH-Air Oy

Risuharjunkatu 45

33330 Tampere

GSM: 0400 62 4190 www.sci.fi/¨mhair

Näsin Vesijohtoliike Oy

Lakalaivankatu 3

33840 Tampere

03 3805400

www.nasinvesijohtoliike.fi

Suomen Tekojää Oy

Sepänkatu 8

39700 Parkano

(03) 44021

www.suomentekojaa.fi

Suomen Teollisuuskylmä Oy

Pinninkatu 53 B

33100 Tampere

050 3135561

www.teollisuuskylma.fi

TS-Kylmä Oy

Vinkkiläntie 106

38210 Sastamala

0500 621055

www.tskylma.fi

Vilppulan Huoltopalvelu Oy

Suokatu 4

35700 Vilppula

0400 628832

Yleiskylmä-Findri Oy Ltd. KESKI-SUOMI

Viinikankatu 53

33100 Tampere

09 2759960

www.findri.fi

Are Oy

Ohjelmakaari 10

40500 Jyväskylä

020 530 5500

www.are.fi

Are Oy

Yrittäjänkatu 2

44100 Äänekoski

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Kuormaajantie 7

40350 Jyväskylä

010 4071

www.caverion.fi

Chiller Oy

Ylistönmäentie 31

40500 Jyväskylä

(014) 378 2511

www.chiller.fi

36 Kylmäextra 2/2015

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2015

TEKIJÖITÄ KYLMÄASENNUKSEEN JA -HUOLTOON Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Osoite

Puh.

Internet

Coolstep Oy

Ahvenlammenkuja 7

42100 Jämsä

020 7861950

www.coolstep.fi

Huurre Finland Oy

Kirrinkuja 1

40270 Jyväskylä

020 555 5601

www.huurrefinland.fi

ISS Palvelut Oy

Vapaudenkatu 8

40100 Jyväskylä

020 515 7500

www.iss.fi

JääWatti Oy

Kevätlahdentie 88

44150 Äänekoski

0400 364960

www.jaawatti.fi

Keski-Suomen Kylmälaitehuolto Oy

Lummelahdentie 125

40270 Palokka

040 7206665

www.kskylmalaitehuolto.fi

Pertijus Oy

Palokankaantie 25

40320 Jyväskylä

0403 483666

www.lassila-tikanoja.fi

Sisä-Suomen Kylmälaite Oy

Riihiperäntie 311

43390 Lokakylä

0500 807656

www.sisasuomenkylmalaite.fi

Sisä-Suomen Talotekniikka

Vasarakatu 9

40320 Jyväskylä

050 4005323

www.sstalotekniikka.fi

Viitasaaren Kylmähuolto ETELÄ-POHJANMAA

Putkitie 4

44500 Viitasaari

0500 347120

Are Oy

Välkkilänkatu 7

60120 Seinäjoki

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Tuottajantie 5

60120 Seinäjoki

010 4071

www.caverion.fi

Kylmä- ja Konekeskus P. Ahtiainen Oy

Rantatie 21

61600 Jalasjärvi

(06) 231 3918

www.kylmakone.com

Kylmäkonehuolto Ukonmäki Ky

Keskuskatu 4

62900 Alajärvi

(06) 557 3160

www.kylmakonehuolto.com

Lakeuden Kylmäkeskus Oy

Tuottajantie 39

60100 Seinäjoki

010 830 4201

www.lakeudenkylmakeskus.fi

Lakeuden Kylmätekniikka Oy

Korventie 2

64700 Teuva

(06) 228 6200

www.lakeudenkylmatekniikka.fi

Ähtärin Vesi ja Lämpö POHJANMAA

Linjatie 9

63700 Ähtäri

050 4005323

www.ahtarinvesijalampo.fi

Are Oy

Olympiakatu 3 B

65100 Vaasa

020 5305500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Alholmintie 45

68600 Pietarsaari

010 4071

www.caverion.fi

Caverion Suomi Oy

Koskilankatu 5

67700 Kokkola

010 4071

www.caverion.fi

Global Cool Consults Oy/Ab

Korpvägen 3

68660 Jakobstad

040 7789414

www.coolconsults.com

LVI- & Kylmäpalvelu Turunen T:mi

Vaasantie 352

66400 Laihia

0400 868859

www.lvi-kylmaturunen.com

MV-Sähkötyö Ky

Reinonkuja 2

68100 Himanka

050 5624940

www.mv-sahkotyo.fi

Vaasan Kylmäkone Oy KESKI-POHJANMAA

Kairatie 7

65350 Vaasa

(06) 357 5100

www.vaasankylmakone.fi

Are Oy

Tervahovintie 2

67101 Kokkola

020 530 5500

www.are.fi

Are Oy

Ratakatu 22

84100 Ylivieska

020 5305500

www.are.fi

Enerkyl

Ahjotie 5

67800 Kokkola

020 555515

www.huurrefinland.fi

Kylmet Oy

Luhtikuja 7

69100 Kannus

0500 366035

www.kylmet.fi

Oilon Scancool Oy

Yrittäjäntie 6

67100 Kokkola

020 728 1868

www.scancool.fi

Pohjanmaan Jääkylmä Oy ETELÄ-SAVO

Vasarakuja 1 B

67100 Kokkola

050 4124929

www.jaakylma.fi

Air Cool Jukka Airaksinen

Vitikkaniementie 10

77570 Jäppilä

GSM: 0400 15 2519 www.aircool.fi

Huurre Finland Oy

Arinakatu 9

50170 Mikkeli

020 555 5710

www.huurrefinland.fi

Huurre Finland OY

Pihlajavedentie 21

57170 Savonlinna

040 7010617

www.huurrefinland.fi

Itä-Suomen Kylmälaitepalvelu Oy

Kaivertamontie 2

57810 Savonlinna

015 510244

www.kylmalaitepalvelu.com

Kylmäasennus P. Nykänen Oy

Kuokkakuja 2

76130 Pieksämäki

GSM: 040 548 5428 www.kylmaasennus.fi

Kylmähuolto Leppälä Ky

Laaksokatu 3

50100 Mikkeli

0400 65 7855

www.kylmahuolto.net

Pieksämäen Masan Huolto Ky

Vilhontie 1

76150 Pieksämäki

0400 252052

www.masanhuolto.fi

PP-Electro Ky

Otto Mannisen tie 8

51200 Kangasniemi

0207 983480

www.pp-electro.fi

YIT Kuntatekniikka Oy POHJOIS-SAVO

Insinöörinkatu 6

50100 Mikkeli

050 5376561

www.yit.fi

Are Oy

Itkonniemenkatu 29 E

70500 Kuopio

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Pitkälahdenkatu 1

74120 Iisalmi

010 4071

www.caverion.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Kylmäextra 2/2015 37

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2015

TEKIJÖITÄ KYLMÄASENNUKSEEN JA -HUOLTOON Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Osoite

Puh.

Internet

Caverion Suomi Oy

Ajajantie 1

70780 Kuopio

010 4071

www.caverion.fi

Chiller Oy

Kalevalankatu 10

70500 Kuopio

(017) 263 1880

www.chiller.fi

FCool Oy

Saamaislahdentie 18

70420 Kuopio

044 5456660

www.fcool.fi

Huurre Finland OY

Kellonkärki 14

70460 Kuopio

044 766 2512

www.huurrefinland.fi

ISS Palvelut Oy

Päivärannantie 10

70420 Kuopio

020 515 3200

www.iss.fi

Keski-Savon Sähkö-ja Kylmäpalvelu Oy

Kivipurontie 38

78200 Varkaus

0400-277968

www.kylmapalvelu.fi

Kylmäkonehuolto Kuusisto Oy

Niemeläntie 40

70870 Hiltulanlahti

050 3063008

Kylmäntekijät Oy

Oppipojankuja 10

70780 Kuopio

017 2632611

www.kylma.fi

MP-Kylmä Oy

Lavakuja 1

78310 Varkaus

045 8723537

www.mpkylma.fi

Sähkö- ja Kylmähuolto Korhonen Oy

Nimettömäntie 199

74470 Paloinen

0400 273431

Varkauden Kylmälaite Oy

Vanha Hasintie 3

78870 Varkaus

(017) 556 1008

Warkauden Kylmä-ja Lämpöasennus Ky POHJOIS-KARJALA

Eeronkatu 3

78400 Varkaus

040 5186552

www.wkl-ky.fi

Are Oy

Parrutie 1

80100 Joensuu

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Rahtikatu 4

80100 Joensuu

010 4071

www.caverion.fi

Huurre Finland Oy

Lylykoskentie 21

80130 Joensuu

040 7010617

www.huurrefinland.fi

ISS Palvelut Oy

Ukkolantie 18

80130 Joensuu

020 5155

www.iss.fi

Itä-Kylmä Oy

Rahkeentie 4

80100 Joensuu

(013) 12 2355

Joensuun Kylmäkone POHJOIS-POHJANMAA

Lylykoskentie 7

80130 Joensuu

(013) 22 8130

Are Oy

Jääsalontie 17

90400 Oulu

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Paulaharjuntie 20

90500 Oulu

010 4071

www.caverion.fi

Enerkyl Oy

Patteritie 8

90530 Oulu

020 55 5515

www.huurrefinland.fi

Hannu Koivu Ky

Lukkarinlandentie 13

93100 Pudasjärvi

GSM: 0400 68 5559

ISS Palvelut Oy

Yrttipellontie 1 D

90520 Oulu

020 5157010

www.iss.fi

Jetitek Oy

Tyrnäväntie 16

90400 Oulu

0400 959985

www.jetitek.fi

Juhatek Oy

Kylmäsentie 5

90800 Oulu

010 2796291

www.juhatek.fi

Jäähdytyskoneasennus- ja Huolto Niemelä Ky

Tuohitie 8

90820 Kello

020 831 7007

Lassila&Tikanoja Oyj

Liitintie 29

90620 Oulu

010 636111

www.lassila-tikanoja.fi

Oulun Jäähdytystekniikka Oy

Paulaharjuntie 22

90530 Oulu

010 2199200

www.oulunjaahdytystekniikka.fi

Sähkölaitehuolto Kivelä KAINUU

Posiontie 48 b

93400 Taivalkoski

0400 283405

www.sahkokivela.fi

KS-Talotekniikka Oy

Lankkukuja 3 A 3

87500 Kajaani

0400 515570

www.ks-talotekniikka.fi

Timon Kylmäsähkö LAPPI

Somerentie 79

89200 Puolanka

GSM: 0400 123713

Are Oy

Koskikatu 27 B 203

96100 Rovaniemi

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Studiokatu 3

94600 Kemi

010 4071

www.caverion.fi

Huoltoliike J Paukkunen Oy

Sipolantie 8

96100 Rovaniemi

0400 151316

www.huoltoliikepaukkunen.fi

ISS Palvelut Oy

Aittatie 1

96100 Rovaniemi

020 515 2650

www.iss.fi

Jetitek Oy

Pohjolankatu 4

96100 Rovaniemi

040 7127506

www.jetitek.fi

Juhatek Oy

Näverintie 6 A

93600 Kuusamo

010 2796291

www.juhatek.fi

Kylmin Oy

Marttiinintie 11

96300 Rovaniemi

(016) 31 8888

Kylmäsormi

Hakalankatu 41

94100 Kemi

0400 691032

Sodankylän Kylmähuolto Oy

Mantovaarantie 60

99600 Sodankylä

(016) 61 0170

Ylä-Lapin LVI Oy

Yhdystie 8

99800 Ivalo

040 5159040

38 Kylmäextra 2/2015

www.kylmasormi.fi www.yla-lapinlvi.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

TEKSTI JA KUVAT: DAKOTA LAVENTO

Käytönvalvonta ja seuranta suunnitelmat CO2-kylmälaitosten turvallisuuden perustana Korkeissa paineissa toimivan hiilidioksidin yleistyminen elintarvikemyymälöiden kylmäaineena on tuonut tullessaan rekisteröintirajan ylittävät paineastiat myymälöiden kylmälaitoksiin. Se tarkoittaa mm. painelaitteiden käytönvalvontaan ja tarkastuksiin liittyviä velvotteita.

aikka hiilidioksidi painelaitelainsäädännössä luokitellaan vaarattomaksi kaasuksi, sen erittäin korkeat paineet johtavat useimmissa myymälöiden CO2-kylmälaitoksissa ns. rekisteröintirajan (3 000 bar ·l) ylittymiseen laitoksen nestevaraajissa. Säiliökohtainen lukuarvo saadaan kertomalla säiliön suurin sallittu käyttöpaine (bar) sen tilavuudella (l). Rekisteröinti tuo mukanaan painelaitteiden käytönvalvontaan ja tarkastuksiin liittyviä velvoitteita. Painelaitelainsäädännön mukanaan tuomia vaatimuksia on arasteltu ja onkin arveltu, että se olisi jopa jarruttanut hiilidioksidin käytön ja siten ympäristön kannalta parhaiden ratkaisujen yleistymistä.

Painesäiliöiden rekisteröintirajoja Esimerkkejä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä painelaiteturvallisuudesta (953/1999) 3 § annetuista painesäiliöiden rekisteröintirajoista. Painesäiliö, sisältönä vaaratonta kaasua T ≤ 120 °C

PS V > 3 000 bar L

Painesäiliö, vaarallinen sisältö tai T > 120 °C

PS V > 1 000 bar L

T = korkein sallittu käyttölämpötila PS = suurin sallittu käyttöpaine V = kokonaistilavuus (L= litraa)

S-market Jakomäen peruskorjaus valmistui kesällä 2013.

HOK-Elannossa painelaitelainsäädännön vaatimusten edessä ei ole jääty voivottelemaan, vaan lain vaatimukset on otettu toiminnassa huomioon. KylmäExtra oli mukana seuraamassa Jakomäen S-marketin kaksi vuotta toiminnassa olleen CO2-laitoksen seurantasuunnitelman edellyttämää tarkastusta. Seurantasuunnitelmanmukaisilla tarkastuksilla korvataan nestevaraajan painekokeet ja sisäpuoliset tarkastukset, joiden tekeminen myymälöiden kylmälaitoksissa olisi vain hyvin hankalasti ja kalliisti toteutettavissa.

Jakomäessä modernia tekniikkaa Kun täydellisesti uudistettu S-market Jakomäki avasi ovensa heinäkuun alussa 2013, siitä tuli yksi HOKElannon moderneimmista CO2-kylmäaineella jäähdytetyistä myymälöistä.

Kylmäextra 2/2015 39

Peruskorjaus oli mittava ja toteutettiin varsin pikaisella aikataululla, sillä myymälä suljettiin vappuna. Peruskorjauksessa kauppakeskus sai uuden ilmastointijärjestelmän, uudet sisätilat lattioineen ja julkisivuakin modernisoitiin. Myymäläpinta-ala kasvoi 540 neliömetrillä. Uuden CO2-kylmäjärjestelmän kalusteineen toimitti Norpe Suomi Oy. Kylmäjärjestelmän koneikkoa ohjataan Danfossin AdapKool-kylmäautomatiikalla. Koneikossa on kaksi 130 litran nestevaraajaa, jotka toimivat kylmäainesäiliönä kylmäjärjestelmän eri kuormitustilanteissa. Niissä ylläpidettävällä paineella varmistetaan kylmäainetta höyrystimiin syöttävien paisuntaventtiilien toiminta. Paineen seurantaa varten nestevaraajat on varustettu painelähettimillä. Lisäksi nestevaraajissa on alhaisesta kylmäainemäärästä automaatiojärjestelmään hälyttävä anturi.

Nestevaraajat on varustettu kaksoisvaroventtiilein. Normaalisti käytössä on 60 barin varoventtiili. Huoltoja seisokkitilanteessa voidaan varoventtiiliksi vaihtoventtiilillä vaihtaa 90 barin varoventtiili. Nestevaraajien sisällä on lämmönsiirtimenä putkikierukka, joka on liitetty pakkaskompressorien imulinjaan kylmäaineen riittävän tulistuksen takaamiseksi ja toisaalta varaajan sisältämän kylmäaineen jäähdyttämiseksi. Varaajien suurimman sallitun käyttöpaineen ja tilavuuden tulosta (90 bar ·130 l = 11 700 bar ·l) johtuen laitoksen käyttöönotto on aikoinaan edellyttänyt myös säiliöiden sijoitussuunnitelman tarkastusta. Raja-arvo sijoitussuunnitelmavaatimukselle on 10 000 bar ·l.

Pääkäytönvalvoja omasta takaa Painelaitelaki edellyttää, että rekisteröidyllä painelaitteella on ns. käytönvalvoja. Pääkäytönvalvojaksi on kaikissa HOK-Elannon CO2-myymäläkohteissa nimetty HOK-Elannon oma huoltopäällikkö Mikko Keitaanranta. Varakäytönvalvojina eri kohteissa toimivat aina huoltoliikkeiden edustajat. Jakomäessä huolloista vastaa yksi HOK-Elannon neljästä sopimushuoltoliikkeestä, Kylmä 2000 Oy. – Yhteensä meillä on 22 kpl CO2-kylmäjärjestelmiä. Niistä rekisteröityjä painelaitteita löytyy 16 laitoksesta, lopuissa nestevaraajien koko ei ylitä 3 000 bar ·l-rajaa eli ne ovat ns. luokan 3 painelaitteita, Keitaanranta selvittää. Hän korostaa turvallisuuden arvioimisen huoltoja ja ylläpitoa suunniteltaessa olevan tärkeää, vaikka ”rekisteröintiraja” ei ylittyisikään. Oleellista käytönvalvonnassa on se, että valvojaksi nimetyllä on tosiasialliset mahdollisuudet seurata valvomiaan laitoksia. Keitaanrannan tapauksessa näin tietysti on – HOK-Elannon huoltopäällikkönä se luonnollisesti on jo sinällään keskeinen osa hänen työtään. Keitaanranta myös asuu melko keskellä HOK-Elannon toiminnan ydinaluetta, joten maantieteellisestikin myymälät sijaitsevat sopivalla etäisyydellä. Hänen mielestään käytönvalvojan asuinpaikalla ei myymälän CO2-kylmälaitoksen käytönvalvonnan kannalta kuitenkaan ole merkitystä.

HOK-Elannon huoltopäällikkö Mikko Keitaanranta on S-Market Jakomäen CO2-järjestelmän painelaitteen pääkäytönvalvoja ja toimitusjohtaja Juha Savolainen Kylmä 2000 Oy:stä yksi varakäytönvalvojista.

40 Kylmäextra 2/2015

– Myymälän kylmälaitoksen painelaitteiden käytönvalvonnassa todellista merkitystä on etukäteen tehtävällä työllä, jolla pyritään varmistamaan, ettei onnettomuuksia tapahdu. Mikäli kylmälaitoksen käyttöön liittyen tulee mikä tahansa ongelma vastaan, ensimmäisenä

paikalla ovat aina päivystävän huoltoliikkeen edustajat. He toimivat meillä varakäytönvalvojina ja osaavat tarvittaessa ottaa tilanteet haltuun, Keitaanranta toteaa. Keitaanranta sanoo, että aina laitteen omistajan tai haltijan edustajan toimiminen pääkäytönvalvojana ei syystä tai toisesta ole toimiva ratkaisu. Silloin on järkevää ulkoistaa tehtävä kokonaisuudessaan asiantuntevalle henkilölle huoltoliikkeessä. – Olennaista on, että käytönvalvoja on pätevä ja kykenevä tehtävää hoitamaan, Keitaanranta huomauttaa.

Henkilökohtainen vastuu Käytön valvonnasta on tehtävä kirjallinen sopimus. Sopimus on tehtävä rekisteröitävän painesäiliön omistajan tai haltijan ja käytön valvojaksi nimettävän henkilön kesken. Yritystä ei siis käytönvalvojaksi voi nimetä, vaikka esimerkiksi kylmäasentaja käytön valvontaa huoltoyrityksen palkkalistoilta suorittaisikin.

Käytön valvonta on vastuutehtävä, jossa käytönvalvoja valvoo painesäiliön käyttöä ja kuntoa henkilökohtaisesti. Tehtävän suorittamiseksi hänen on luonnollisesti mm. oltava paikalla esimerkiksi määräaikaistarkastuksissa, uusien huolto- tai käyttöhenkilöiden perehdytyksessä, tietyissä käyttöhäiriötilanteissa tai vaurioiden ja onnettomuuksien selvittämisessä. Kylmä 2000 Oy:lla on vastuullaan 48 HOK-Elannon myymäläkohdetta. Niistä rekisteröityjä painesäiliöitä sisältäviä CO2-kohteita on kuusi. Varakäytönvalvojiksi HOK-Elannon kohteisiin nimettyinä ovat Juha Savolainen, Juha Koskikuru, Jani Aaltonen, Mikko Niemi ja Kai Turpeinen. Yrityksen toimitusjohtaja Juha Savolainen Kylmä 2000:sta kertoo, että vasteaika kaikkein kriittisimmälle hälytykselle on tunti. – Takapäivystäjä toimii varsinaisen päivystäjän tukena ja on myös varakäytönvalvoja. Tunnissa hänkin ehtii myymälään, jos jotain vakavaa tapahtuu.

Elcool Oy

Kylmäextra 2/2015 41

Tuttu laite syynissä Pääkäytönvalvoja Mikko Keitaanranta on tekemässä S-market Jakomäen CO2-järjestelmän nestevaraajille seurantasuunnitelman mukaista tarkastusta. Varakäytönvalvoja Juha Savolaista ei tarkastuksessa tarvittaisi, hän on mukana vain haastattelua varten. Miesten mukaan kaikki näyttää olevan kaksi vuotta vanhassa järjestelmässä erinomaisessa kunnossa. Se on myös hyvä esimerkki siitä, miten erinomaisen hyvissä olosuhteissa kaupankylmälaitteiden CO2-painesäiliöt sijaitsevat.

S-Market Jakomäki – Norpe Suomi Oy:n toimitus: Norpe powered by Advansor CO2 Boosterkoneikko, jossa 10 kpl Bitzer kompressoreita sekä 2-portainen lämmöntalteenotto ¾¾ n. 34 metriä (35 kW) pakastekalusteita ¾¾ n. 120 metriä (191 kW) kylmäkalusteita.

Jo käyttöönottovaiheessa on tehty kaikki mahdollinen, jotta laitos toimisi häiriöttömästi ja mahdollisimman pitkään. Kylmälaitos kuivattiin valmistuttuaan tyhjömenettelyllä erittäin huolellisesti. – Nestevaraajille on tehty ennen käyttöönottoa valmistuksen yhteydessä tietysti myös tiiveys- ja painekokeet, Savolainen huomauttaa. Järjestelmä käynnistettiin vuonna 2013 viikolla 27. Sen jälkeenkin laitos painesäiliöineen on ollut hyvässä hoidossa. Kylmäjärjestelmälle tehdään kaksi määräaikaishuoltoa vuodessa. Savolainen kertoo, että puutteet esimerkiksi korroosion varalta oleellisten eristeiden kunnossa tulevat varmasti huomioiduksi jo määräaikaishuoltojenkin yhteydessä. Normaalien huoltojen lisäksi tehtävässä seurantasuunnitelman mukaisessa tarkastuksessa pääkäytönvalvoja toteuttaa etukäteen tarkistuslaitoksen kanssa sovitut tarkistukset sekä dokumentoi ja kirjaa ne: • Painelaitteen ulkopuolisen eristyksen kunto on tarkistettava. CO2-laitoksissa varaajan lämpötila on yleensä kastepisteen alapuolella, joten eristyksen ollessa puutteellinen kosteus voi tiivistyä painelaitteen pinnalle ja vähitellen aiheuttaa ulkopuolista korroosiota. • Painelaitteen kiinnitykset ja painelaitteeseen liittyvien putkistojen tuennat on tarkastettava.

• Koneiston käyttöraja-arvot on tarkistettava ja kirjattava.

• Painelaitteen varoventtiilit, valmistusnumerot ja päiväykset on tarkastettava ja kirjattava ja uusittava tarvittaessa.

– Kaikki painelaitteelle tehdyt toimenpiteet merkitään huoltokirjaan, joka sijaitsee painelaitteen välittömässä läheisyydessä tai painelaitteen omistajan kanssa erikseen sovitussa paikassa. Meillä HOK-Elannossa on myös sähköinen talokirja ja dokumenttipankissa painelaitekirja, johon tehdyistä tarkastuksista ja toimenpiteistä liitetään myös kopio, Keitaanranta selvittää.

• Painelaitteen rekisteri- sekä valmistusnumerot ja paine- sekä tilavuusarvot on tarkistettava ja kirjattava.

42 Kylmäextra 2/2015

TEKSTI JA KUVA: DAKOTA LAVENTO

Seurantasuunnitelma Seurantasuunnitelmalla ja sen mukaisilla tarkastuksilla on mahdollista korvata kylmälaitosten rekisteröityjen painesäiliöiden sisäpuoliset tarkastukset ja painekokeet.

äytännössä seurantasuunnitelma on kylmälaitoksissa yleensä välttämätön, sillä esimerkiksi nestevaraajan painekokeet ja sisäpuoliset tarkastukset ovat poikkeuksetta vain hyvin hankalasti ja kalliisti toteutettavissa.

Tärkeä osa turvallisuuden valmistusta Painelaitteiden määräaikaistarkastukset ovat tärkeä osa paineistetun järjestelmän turvallisuuden varmistamista. Tarkistuksilla ehkäistään onnettomuuksia, jotka voisivat syntyä käyttöolosuhteiden tai ympäristön aiheuttaman materiaalin heikkenemisen vuoksi. Määräaikaistarkastuksessa käydään läpi myös muut turvallisuuteen vaikuttavat seikat, kuten painelaitteen käytön valvojan, varavalvojan ja käyttäjien pätevyys, turvallisuuslaitteiden ja -järjestelmien toimintavarmuus sekä ulkoisten rakenteiden kunto. Painelaitteiden määräaikaistarkastuksissa valvontaviranomainen on TUKES, joka myös ylläpitää laitekohtaista painelaiterekisteriä. Vastuu määräaikaistarkastusten teettämisestä on painelaitteen omistajalla ja haltijalla. Tarkastuksia saavat tehdä vain TUKESin hyväksymät tarkastuslaitokset, kuten esimerkiksi DEKRA tai Inspecta. Neljän vuoden välein tehtävässä määräaikaistarkastuksessa käyttöä vastaavissa olosuhteissa tarkastetaan, että painelaitteen ja sen käytön osalta asiat ovat kunnossa.

Sisäpuoliset tarkastukset kylmälaitosten ongelma Normaalit neljän vuoden välein tehtävät määräaikaistarkastukset ovat ongelmattomia, mutta lainsäädännössä myös mainittujen sisäpuolisten tarkastusten tekeminen olisi kylmälaitoksissa hyvin vaikeaa.

– Kaupankylmän CO2-laitosten osalta paineastian tyhjennystä edellyttävä sisäpuolinen tarkastus ja painekoe ei ole järkevä eikä tarpeellinen, mutta onneksi se voidaan korvata seurantasuunnitelman mukaisilla tarkastuksilla, HOK-Elannon huoltopäällikkö Mikko Keitaanranta neuvoo.

– Ensinnäkään se ei ole osoittautunut tarpeelliseksi. Esimerkiksi kaupankylmälaitteiden CO2-painesäiliöt ovat erittäin kuivia ja korroosiottomissa oloissa toimivia laitteita, toteaa seurantasuunnitelmista HOK-Elannolla vastaava huoltopäällikkö Mikko Keitaanranta. Keitaanranta selittää, että kylmälaitos on jo valmistuttuaan kuivattu tyhjömenettelyllä erittäin huolellisesti koska se on laitoksen häiriöttömän toiminnan ja pitkän käyttöiän kannalta välttämätöntä. Kuivaus puolestaan takaa kuivan ja korroosiottoman kylmäainepiirin koko laitoksen elinkaaren ajaksi. Käytännössä sisäpuolisten tarkastusten ja painekokeiden toteuttaminen olisi hyvin hankalaa ja taloudellisesti raskasta toteuttaa. Käytössä olevat kaupankylmäjärjestelmät olisi tietysti pysäytettävä ja myymälä suljettava, koska kylmäketjun ylläpito ei olisi mahdollista ko. tarkastuksien aikana. Se puolestaan tarkoittaisi, että myytävät tuotteet olisi poistettava kylmäkalusteista ja varastoitava erikseen jonnekin muualle, sillä liikepaikan varastokin jäähtyy samalla koneistolla/koneistoilla.

Vaihtoehto onneksi olemassa Onneksi hätä ei ole kuitenkaan tämännäköinen. – Ainevahvuus voidaan selvittää materiaalia rikkomatta esimerkiksi Digiröntgen-menetelmällä, kun koneisto on käynnissä. Varoventtiilit voidaan tarkastaa ja uusia ns. vaihtoventtiili ratkaisulla, Keitaanranta sanoo. HOK Elanto Liiketoiminta Oy ja DEKRA lndustrial Oy, ovatkin Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen painelaiteturvallisuudesta (KTMp 953/99 18§) mukaisesti sopineet painelaitteen sisäpuolisten tarkastusten ja määräaikaisten painekokeiden korvaamisesta painelaitteen seurannalla. Toimenpiteillä saavutetaan lainsäädännön edellyttämä turvallisuustaso.

Kylmäextra 2/2015 43

TEKSTI JA KUVAT: DAKOTA LAVENTO

Propaanin käyttö kylmäaineena lisääntyy – Edupoli vastaa koulutustarpeeseen Palavat hiilivedyt kasvattavat suosiotaan tehdasvalmiiden kylmälaitteiden kylmäaineena. Laitteiden yleistyessä kasvussa on myös palaviin kylmäaineisiin perustuvien laitteiden huollon kysyntä. Edupoli Vantaalla tarjoaa laitteiden huoltajille mahdollisuutta päivittää osaamisensa myös palavat kylmäaineet kattavaksi.

dupolin koulutukseen osallistuva Mikko Heinonen on vilpittömän innoissaan ja selittää: – Täyttövaiheessa opimme kaikki, miten suuri merkitys jokaisella propaanigrammalla todella on. Tarkkana on oltava ja täytöksen on oltava tismalleen se, mitä kylmälaitteen kyljessä lukee. Mittasimme nimittäin tehot sekä ali- että ylitäytöllä. Viimeistään se avasi jokaisen silmät. Heinonen on juuri kuvannut yksityiskohtaisesti Edupolissa Vantaalla 10.–11. syyskuuta järjestetyn palavien kylmälaitteiden huoltokurssin työsaliharjoittelun kulkua. Kurssilaiset tutustuivat Porkka Finland Oy:n valmistaman pakastekaapin kylmäkoneistoon ja harjoittelivat propaanilaitteen huoltoa mm. tyhjentämällä sen kylmäaineesta ja tietysti myös täyttämällä. Täyttäminen osoittautui erittäin tarkaksi puuhaksi. – Sehän korostaa tarkkojen mittalaitteiden merkitystä, Heinonen jatkoi.

Mikko Heinonen näyttää, miten elektronisella vuodonetsijällä käydään putkisto tarkkaan läpi.

Heinonen ei kurssin varsinaiseen kohderyhmään kuulu, vaan osallistui tapahtumaan kehittääkseen omaa osaamistaan huoltoliikkeitä palvelevan tukkuliikkeen edustajana. – Onhan meidän toki osattava myös käyttää valikoimissamme olevia komponentteja ja työkaluja, jotta voimme niistä asiantuntevasti asiakkaille puhua. Tukkurin on muutenkin tärkeää olla ajan tasalla. Tulemme yhteistyössä Edupolin kanssa tarjoamaan vastaavaa koulutusta myös suoraan omille asiakasyrityksillemme, Heinonen selvittää.

44 Kylmäextra 2/2015

Varsinaiset harjoitustehtävät suoritetaan Edupolin harjoitusluokassa. Jokaiselle kurssille mahtuu kymmenen opiskelijaa, jotka työskentelevät työpareina.

Täydennyskoulutusta ammattilaisille Edupolissa palavien kylmäaineiden huoltokursseja on järjestetty kahden vuoden ajan ja muutamia kymmeniä alan ammattilaisia on ehtinyt täydennyskoulutuksensa jo hankkia. Kyse on nimenomaan täydennyskoulutuksesta jo valmiille alan ammattilaisille. Pientenkin kylmälaitteiden huollossa kylmäaineisiin ja niiden käsittelyyn liittyvä osaaminen on vain pieni osa laajasta tehtäväkentästä, jonka haltuunottoon kahden päivän koulutus ei luonnollisestikaan anna edellytyksiä. Herkästi syttyvistä hiilivedyistä isobutaani (R600a) on jo 1990-luvulta alkaen ollut yleisin kylmäaine kotitalouksien jääkaapeissa ja pakastimissa. Viime vuosina toisen herkästi syttyvän hiilivedyn, propaanin (R290) käyttö on nopeasti levinnyt esimerkiksi myymälöiden omalla kompressorilla varustettuihin pienkalusteisiin ja suurtalouksien kylmälaitteisiin. Näissä kylmäainepiiriltään tehdasolosuhteissa suljetuiksi rakennettavista laitteissa propaanitäytös jää alle 150 gramman, joten laitteiden käyttäjille niiden kylmäaineiden palavuudella ei ole mitään merkitystä. Matti Jokela Edupolista muistuttaakin, että lähes jokaisen kotona on jo pitkään ollut isobutaania kylmäaineena käyttävä jääkaappi ja pakastin. – Niitä ei vain suhteellisen edullisen hintansa vuoksi enää oikein huolleta. Kun laite rikkoutuu, mennään ostamaan uusi. Ammattikäyttöön valmistetuissa laitteissa tilanne on toinen ja sen vuoksi olemme nyt hiilivetykoulutuksiimme panostaneet. Puhtaiden hiilivetyjen suosion kasvun taustalla on niiden ympäristöystävällisyys. Ne eivät ole yläilmakehän otsonikerrokselle haitallisia (kuten eivät mitkään muutkaan nykyiset kylmäaineet), eikä niillä myöskään ole merkitystä ilmakehän lämpenemisen kannalta. Lisäksi ne ovat osoittautuneet termodynaamisesti erittäin Matti Jokela rohkaisee kylmäasentajia hakeutumaan kurssille mahdollisimman pian ja rauhallisena aikana, jolloin työstä poissaolosta on arkisen aherruksen osalta mahdollisimman vähän harmia. – Kaupankylmässä propaanitäytteisten plug-in-laitteiden määrä lisääntyy koko ajan ja niiden huolto samoin.

Kouluttaja Reijo Pihlanen Edupolin hyvin varustetun kylmävarustekaapin edessä.

hyviksi kylmäaineiksi. Yksi syy niiden suosion kasvuun onkin ollut tavoite kehittää kyseisistä kylmälaitteista yhä energiatehokkaampia. – Uusi F-kaasuasetushan ohjaa kylmäalaa käyttämään pienemmän kasvihuonevaikutuksen omaavia kylmäaineita. Puhtaiden hiilivetyjen lisäksi myös muiden palavien kylmäaineiden käyttö tulee lähivuosina lisääntymään, Matti Jokela huomauttaa. Uuteen F-kaasuasetukseen onkin sisällytetty jopa rajaarvoja pienkylmälaitteiden kylmäaineiden lämmitysvaikutukselle. Kotitalouksien laitteisiin liittyen rajoitukset tulivat voimaan jo kuluvan vuoden alussa, mutta ammattikäyttöön liittyen siirtymäaikaa on vielä runsaasti. Erittäin korkean lämmitysvaikutuksen omaavat kaasut kuten R404A kielletään niissä 1.1.2020 ja vuodesta 2022 eteenpäin vaatimukset tiukkenevat entisestään. Esimerkiksi suomalaiset laitevalmistajat Porkka Finland Oy ja Norpe Oy eivät kuitenkaan ole halunneet päivämääriä tuijottaa, vaan toimia tiennäyttäjinä siirryttäessä kohti ympäristölle haitattomia kylmäaineita. Molemmat mainitut yritykset ovatkin linjanneet kehitystyönsä suunnan jo paljon ennen uuden asetuksen syntymistä ja niinpä niiden valmistamia propaanitäytteisiä laitteita on jo laajalti käytössä. Sen vuoksi yritysten toiveena onkin, että myös palaviin kylmäaineisiin liittyvä huolto-osaaminen leviäisi mahdollisimman laajalle.

Kurssilta varmuutta työtön – Sitä palava-sanaa ei ainakaan tarvitse yhtään arkailla. Kurssi opetti, että kun on huolellinen, noudattaa varovaisuutta ja tietää, mitä on tekemässä, niin tämä on samanlaista työtä kuin muukin kylmälaitteen huolto, Mikko Heinonen vakuuttaa.

Kylmäextra 2/2015 45

Kouluttaja Reijo Pihlanen on selvästikin tehnyt hyvää työtä, sillä Heinonen selittää yksityiskohtaisesti Porkan pakastekaapin propaanityhjennyksen, tyhjiöinnin, putkiliitoksen teon kovajuottamalla ja puristeosilla sekä painekokeen ja vuototestaukset. Edupolissa järjestettävillä palavien kylmäaineiden huoltokurssilla keskitytään pienten suurtalous-, ravintola- ja myymäläkalusteiden turvalliseen huoltoon ja korjaamiseen, mutta osaamista voi luonnollisesti soveltaa laajemminkin. Työsaliharjoitukset toteutetaan suurtalouspakkaskaapeilla, joissa kylmäaineena on propaani. Kurssille otetaan aina maksimissaan kymmenen opiskelijaa. Koulutus on tarkoitettu kylmäasentajille täydennyskoulutukseksi ja sen vuoksi vaatimuksena on myös Tukesiin rekisteröity F-kaasupätevyys. Kahden päivän kurssi maksaa noin 500 €. Lisätiedot seuraavien kurssien ajankohdista löytyvät osoitteesta www.edupoli.fi.

Tieto kylmäaineen palavuudesta kerrotaan laitteeseen kiinnitetyssä varoitustarrassa. Laitteen käyttäjän kannalta suljetussa kierrossa olevan kylmäaineen palavuudella ei ole merkitystä.

koulutuksiaan. Esimerkiksi Refairin asiakkailleen järjestämässä propaanilaitteiden huoltokoulutuksessa teoriaosuus järjestetään Refairin tiloissa ja käytännön harjoitukset Edupolin työsalissa.

Edupoli tekee yhteistyötä myös tukkuliikkeiden kanssa niiden järjestäessä omia palavien kylmäaineiden

NYT ON VARAA JA VAPAUTTA VALITA

Refair

Valikoimamme laajeni. Carel ja LU-VE tuotteiden lisäksi tarjoamme nyt myös Stefani lämmönvaihtimia sekä Dixell säätimiä heti toimitukseen. Siis huomattavaa valinnan vapautta räätälöidä jokaiseen tarpeeseen soveltuva ja luotettava kylmäjärjestelmä. Kysy lisää myynnistämme!

TUKKULIIKE KYLMÄALAN AMMATTILAISELLE REFAIR OY Atomitie 1 (Pitäjänmäki), 00370 Helsinki Myyntiryhmä: (09) 5657 7822 e-mail: info@ refair.fi www.refair.fi

46 Kylmäextra 2/2015

Lahdessa opetetaan huoltamaan CO2-kylmälaitteita Puhtaiden hiilivetyjen tavoin myös hiilidioksidi on lyönyt itsensä nopeasti läpi F-kaasuille vaihtoehtoisena kylmäaineena. Keväästä 2014 alkaen Koulutuskeskus Salpauksessa on järjestetty alalla jo työskenteleville ammattilaisille tarkoitettuja CO2-huoltokoulutuksia.

alpauksen tiloissa on täydellinen hiilidioksidilla toimiva kaupan kylmäjärjestelmä, jota voidaan hyödyntää koulutuksissa.

– Koulutuksemme on suunniteltu valmistavaksi koulutukseksi kylmäasentajan ammattitutkintoon kuuluvaan CO2-tutkinnon osaan. Kokenut asentaja saa koulutuksessa hyvät valmiudet myös CO2-laitosten käytönvalvojana toimimiseen, Salpauksen kylmäalan opettaja Jukka Hämäläinen kertoo.

jatkuu vielä 18.1. asti. Kannattaa kuitenkin ilmoittautua nopeasti, sillä kurssille mahtuvien määrä on rajoitettu. Lisätiedot koulutuksesta osoitteessa ww.salpaus.fi.

Hiilidioksidikoulutuksiin investoitu myös pohjoisessa

– Hiilidioksidi on kylmäaineena monin tavoin erinomainen ja ympäristölle vaaraton. Jo suurin osa uusista ja peruskorjattavista kaupankylmäkohteista toteutetaan hiilidioksidilla, joten huoltoliikkeiden on syytä nopeasti opetella hiilidioksidin kanssa toimimaan, jos haluavat kaupankylmän huoltosopimuksia jatkossa saada, Hämäläinen huomauttaa.

Myös Ruotsin puolella Övertorniossa sijaitseva Koulutus Nord on investoinut CO2-oppimisympäristöön. Toistaiseksi Nord tarjoaa hiilidioksidikoulutuksiaan kuitenkin vain Ruotsista, Norjasta ja Suomesta tuleville tutkinto-opiskelijoilleen. – Osaamisen päivityskoulutuksia kokeneille F-kaasuasentajille ei kuluvan talven ohjelmaan ole merkitty, mutta myöhemmin sellaisetkin ovat mahdollisia, kertoo kouluttaja Jukka Kauvosaari Nordista. Lisätietoja Koulutus Nordin toiminnasta osoitteessa http://www.utbnord.se/fi/etusivu

CO2-laitoksen huolto on kuitenkin lopulta samanlaista työtä kuin minkä tahansa muunkin kaupankylmäjärjestelmän huolto, kunhan tietää, mitä tekee. Hiilidioksidin ominaisuudet ja toiminnan kylmäaineena oppii koulutuksessa. Selväksi käyvät esimerkiksi CO2:n eri olomuodot ja korkeat paineet sekä huollossa tarvittavien erikoistyökalujen käyttö vuodonetsinnässä ja paineiden mittauksessa. Kurssilla käydään läpi myös, mitkä komponentit soveltuvat käytettäväksi hiilidioksidilaitoksessa.

Calefa Oy

Kurssin kohderyhmänä ovat kylmäasentajan ammattitutkinnon suorittaneet asentajat, joilla on vankka työkokemus. Seuraava kolmen lähipäivän CO2-koulutus Salpauksessa järjestetään helmikuussa 2016. Sen hakuaika

Uudistamme energiasi

Kylmäextra 2/2015 47

Kuva: Tasavallan presidentin kanslia.

Mauri Kontu, Sinikka Kontu ja Matti Kontu Vahterus Oy:stä ovat tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan suomalaisia urotyön tekijöitä, jotka esimerkillään rohkaisevat meitä muitakin eteenpäin.

Vahterus sai tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon Kylmälaitosten lämmönsiirtimiä valmistava Vahterus Oy sai yhden kolmesta vuoden 2014 tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnosta. Palkinnon saivat myös sairaaloiden leikkaussalien imujärjestelmiin erikoistunut Serres Oy Kauhajoelta sekä kasvuyritystapahtuma Slush. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö luovutti palkinnot torstaina 19. marraskuuta 2015 Presidentinlinnassa.

Kuva: Tasavallan presidentin kanslia.

alkituille pitämässään puheessa presidentti Niinistö totesi, että talouden kohdalla on kuultu paljon ikäviä uutisia. ”Se mitä te edustatte, kertoo tietysti aivan muusta. Se kertoo siitä, että aina on olemassa mahdollisuus innovatiivisille ihmisille ja yrityksille.” Niinistö kiitti yrityksiä siitä, että ne ovat suomalaisen urotyön tekijöitä, rohkaisemassa meitä eteenpäin. Vuonna 1990 perustettu Vahterus Oy valmistaa omaan tuotekehittelyynsä perustuvia Plate & Shell lämmönsiirtimiä, joita kylmälaitosten lisäksi sovelletaan mm. prosessi- ja kemianteollisuudessa sekä voimalaitoksissa. Yrityksen liikevaihto vuonna 2014 oli 38 m€ ja sen tuotannosta yli 90 % menee vientiin.

Vahterus Oy:n Mauri Kontu, talousjohtaja Sinikka Kontu ja tuotantopäällikkö Matti Kontu vastaanottavat palkinnon.

Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto jaettiin nyt 47. kertaa. Palkinto on vuosittain myönnettävä

tunnustus suomalaisille, kansainvälisesti menestyville yrityksille ja niiden taustalla vaikuttaville yhteisöille.

48 Kylmäextra 2/2015

Danfoss Optyma PlusTM New Generation

Korkean tason tehokkuutta. Hiljainen ja huippuunsa viritetty koneikko. -

Combi Cool Laajennettu tuotesarja: • 0,6 - 16,5 kW MBP -sovelluksiin • 0,7 - 9,6 kW LBP -sovelluksiin • Hiljainen käyntiääni. • Nopea asentaa, ottaa käyttöön ja huoltaa. • Täyttää uudet puhallinmoottoreiden energiatehokkuuteen liittyvät säännökset. Klassikkomalli Optyma Plus™ poistuu myynnistä vuoden lopussa. Valikoimaan jää koneikon uudempi ja kehittyneempi versio, Optyma Plus™ New Generation. Danfoss koneikot saat mukaasi suoraan Combi Coolin varastosta.

kylmäalan tukkuliike Oy Combi Cool Ab Ruosilantie 14 E, 00390 HELSINKI info@combicool.fi - www.combicool.fi

tiedottaa

KIRSI-MA ARIA FORSSELL, MOTIVA

Ilmastointijärjestelmien energiatehokkuus Motiva laatii parhaillaan Ympäristöministeriön toimeksiannosta ”Ilmastointi järjestelmien energiatehokas käyttö” -opasta, joka julkaistaan vuoden vaihteessa.

järjestelmien energiatehokkaaseen ylläpi-

hokkuuden parantamiseksi. Hankkeessa

toon ja huoltoon sekä järjestelmien suun-

kootaan tietoa ilmastointijärjestelmien

nitteluun uudis- ja peruskorjauskohteissa.

energiatehokkuutta parantavista toimista

Opas on suunniteltu rakennusten omistajille

sekä kerrotaan hyvistä käytännöistä ja to-

ja ylläpitäjille. Tavoitteena on tehostaa eten-

teutuksista, kuten esimerkiksi ilmanvaihto-

kin ilmastoinnin eli jäähdytystä sisältävien

ja ilmastointijärjestelmien kuntotutkimus-

järjestelmien energiankäyttöä.

menettelystä. Ohjeet, oppaat ja artikkelit

pas keskittyy erityisesti liike, toimisto-

Opas on osa Motivan toteuttamaa han-

ja hoitoalan rakennusten ilmastointi-

ketta ilmastointijärjestelmien energiate-

kootaan Motivan verkkosivuille. Lisätietoa: www.motiva.fi/ilmastointi

Muista ilmastointijärjestelmän säännöllinen, ennakoiva huolto Kesän jäähdytyskauden jälkeen on ilmastointijärjestelmän tarkistuksen ja huollon aika, jotta mm. mahdolliset korjaus tarpeet ehtii hoitamaan kuntoon ennen tulevaa kesää. Ilmastointijärjestelmän jäähdy tyslaitteet tulee vuototarkastaa ja huoltaa säännöllisesti. Lakisääteisten vuototarkas tusten tiheys on riippuvainen kylmäainetäytöksestä ja kylmäaineesta – katso lisätiedot lehden artikkelista sivuilta 27-30.

ausihuollossa tarkistetaan mm. höyrystimen, lauhduttimen, nestejääh-

dyttimen, kompressorin, paisuntaventtiilin, tasaussäiliön ja tehonsäädön toiminta. Ennakoivalla huollolla, järjestelmän seurannalla ja säännöllisillä tarkistuksilla varmiste-

Muistilista kiinteistöammattilaisille • Tarkasta lauhduttimien, ilmanvaihtopattereiden ja huonelaitteiden puhtaus: puhtaat laitteet toimivat tehokkaasti. • Tarkista rakennusautomaation mittaukset: jos esim. huonemittaukset eivät toimi oikein, voidaan tiloja pahimmassa tapauksessa lämmittää ja jäähdyttää samanaikaisesti. • Tarkista, että järjestelmän eri toiminnoissa käytetään oikeita asetusarvoja. o Jos käytössä on vapaajäähdytys, tarkista, että jäähdytystä käytetään oikein ulkolämpötilan mukaan. o Tarkista asetusarvot siten, että lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmää ei käytetä samassa tilassa päällekkäin • Teetä ilmastoinnin jäähdytysjärjestelmän asennukset, huollot ja vuototarkastukset yrityksillä ja henkilöillä, jotka ovat rekisteröityneet Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylläpitämiin kylmäalan rekistereihin. • Korjauta viipymättä mahdolliset vuodot ja tarkistuta laitteiden toiminta kuukauden sisällä korjauksesta. • Teetä lakisääteiset vuototarkastukset (kylmäainetäytöksen mukaan tarkastusväli 3–12 kuukautta). Kaikista vuototarkastusten piiriin kuuluvista jäähdytyslaitteista on oltava ajantasainen huoltoja tarkastuspäiväkirja. • Muistuta tilojen käyttäjiä lämmityksen ja jäähdytyksen huonelaitteiden oikeasta käytöstä ja pyydä heitä ilmoittamaan havaitsemistaan epäkohdista kiinteistön ylläpitäjälle tai huollolle.

taan järjestelmän moitteeton toiminta. Ilmastointijärjestelmien ennakoiva huolto perustuu myös tilojen käyttäjien tarpei-

– Ennakoivilla korjauksilla voidaan vält-

ministeriön toimeksiannosta. Hankkeen

siin. Mikäli järjestelmässä on ollut ongel-

tää yllättävät järjestelmäviat, jotka aihe-

tavoitteena on saavuttaa säästöjä jäähdy-

mia ja tilojen käyttäjiltä on tullut huonoa pa-

uttavat suunnittelemattomia käyttökat-

tysenergiankulutuksessa erityisesti liike-,

lautetta sisäolosuhteista, on hyvä tarkistaa

koksia ja olosuhteiden heikkenemistä.

toimisto- ja hoitoalan rakennuksissa tuo-

koko verkosto, jotta kiinteistön olosuhteet

Järjestelmien huollon ja ylläpidon laimin-

malla esiin keinoja, joilla rakennusten viilen-

saadaan kohdalleen ja energiatehokkuus

lyönti lyhentää yleensä myös jäähdytysjär-

nys voidaan toteuttaa toimivasti ja energia-

paranee. Yksi tapa selvittää sekä ilman-

jestelmien käyttöikää, muistuttaa Motiva

tehokkaasti. Lisätietoa ilmastointijärjestel

vaihdon että ilmastointijärjestelmän kunto

Oy:n asiantuntija Harri Heinaro.

mien energiatehokkuudesta sekä ilman-

on teettää ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän kuntotutkimus.

50 Kylmäextra 2/2015

Motiva Oy viestii ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta ympäristö

vaihto- ja ilmastointijärjestelmien kuntotutki muksesta: www.motiva.fi/ilmastointi

tiedottaa

KIRSI-MA ARIA FORSSELL, MOTIVA

Energiatehokkuussopimuksille jatkoa Käynnissä olevalla energiatehokkuussopimustoiminnalla (2008–2016) on saatu aikaan hyviä tuloksia, jonka ansiosta Suomessa on voitu lähestyä kansallisia ja EU-tason energiatehokkuus tavoitteita vapaaehtoisin keinoin. Toiminnan saumaton jatkuminen nykyisen sopimuskauden päättyessä on tärkeää. Uusista elinkeinoelämän, kiinteistöalan ja kunta-alan vuonna 2017 käynnistyvistä sopimuksista neuvotellaan jo.

avoite on, että uudella sopimuskaudella säilyy mahdollisuus hyödyntää

Kiinteistöalalla haasteena säilyttää hyvä taso

ja polttoaineiden osuus 70 % ja sähkön osuus 30 %.

työ- ja elinkeinoministeriön myöntämiä

Kiinteistöalan energiatehokkuusso-

Voimassa olevat ja uudet energia-

investointitukia energiatehokkuustoi-

pimuksissa – toimitilojen sekä vuokra-

tehokkuussopimukset ovat tärkeäs-

mien toteutukseen sekä energiakatsel-

asuinyhteisöjen toimenpideohjelmissa

sä roolissa energiatehokkuusdirektiivin

mustuki pk-yrityksille ja kunnille.

– on vuoden 2014 tulosten perusteella

velvoitteiden täyttämisessä. Direktiivin

Energiatehokkuussopimus yhdistetty-

hyvä tilanne. Haasteena onkin nyt säilyt-

toimeenpano käynnistyi 2014 ja jatkuu

nä energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ+)

tää hyvä taso, jotta tavoitteet 2016 saa-

vuoden 2020 loppuun. Sen velvoittama-

käyttöönottoon antaa suurille yrityksille

vutetaan täysimääräisesti. Tämä vaatii

na Suomi on asettanut kansallisen sito-

myös mahdollisuuden täyttää energia-

myös uusien energiansäästötoimien to-

van energiansäästötavoitteen vuodelle

tehokkuuslain edellyttämän velvoitteen

teuttamista. Vuonna 2014 toimitilayhtei-

2020 ja välitavoitteen vuodelle 2016.

pakollisista energiakatselmuksista.

söjen saavuttamat kokonaissäästöt olivat 183 GWh vuosittain, josta lämmön

Lisätietoja: Motiva Oy, www.energiatehokkuussopimukset.fi

ILMALÄMPÖPUMPUT ASYG09-14LT

JÄÄHDYTYS- JA LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT Good Design Award

VRF-JÄRJESTELMÄT

• Tehot 11 - 125 kW, 1 - 48 sisäyksikköä • Uudis- ja saneerauskohteisiin

FG Finland

iF Design Award

SUORAOHJAUS 2-50kW

• Järjestelmä soveltuu hyvin mm. vesikiertoiseen lämmitykseen. Laitteisto voidaan kytkeä öljylämmityksen rinnalle tai uudiskohteen lämmönlähteeksi. Laajan tehoalueen vuoksi laitteisto sopii hyvin esim. rivitaloOhjain UTI-IQCP yhtiöiden öljylämmityksen rinnalle tai tilalle. Sähkönsyöttö ON2

C O OO O0

OOOO1 : :

ON ERR DEF

1,6A

0,4A

ATW-C-INV2

ATW-D

OOOO

H O O O O 14

RS232

ON H/C +12

OUT

Lämpötilaanturit Kylmäaineputket

ILMA-VESILÄMPÖPUMPUT • Tehot 5 - 16 kW • Inverter • uudis- ja saneerauskohteisiin • Korkea hyötysuhde

Maahantuoja:

FG Finland Oy Koivuhaantie 2-4 01510 Vantaa Puh: 020 741 2222 info@fgfinland.fi www.fgfinland.fi

Kylmäextra 2/2015 51

Uutiset

Norpelle uusia patentteja Norpe on saanut patentin Visio-kylmäkalusteiden ominaisuuksille ja ilmaverhoteknologialle, joka on käytössä e-ncore -teknologiaa hyödyntävissä e-Visio-, e-Novus- ja e-Ventus – kylmäkalusteissa.

nsimmäinen uusi patentti kattaa Visio-kylmäkalusteiden toimivuuden kannalta tärkeät innovatiiviset erityispiirteet. Kylmälaitteiden energiatehokkuuden lisäksi sellaisia ovat esimerkiksi seinien, virtauskanavien ja ovien läpinäkyvyys, hyllyjen ergonominen sijoittelu, jäähdytetyn ilman kierto ja lämpötilan tasaisuus kalusteen sisällä. Norpen uusi, patentoitu ilmaverhoteknologia estää puolestaan lämpimän ulkoilman sekoittumisen kylmäkalusteen sisäilmaan

huomattavasti aiempia ratkaisuja paremmin. Tuloksena on merkittävä energiansäästö kalusteen käyttäjälle. Ilmaverhon virtausdynamiikan ja siihen liittyvien ilmiöiden hallinta kylmäkalusteen kanavissa ja kalusteen sisällä ovat ratkaisevan tärkeitä kylmäkalusteen energiankulutuksen pienentämisen kannalta. Ilmaverhon virtausprofiilin muodon optimoinnilla vaikutetaan suoraan jäädytystarpeeseen ja sitä kautta sähkönkulutukseen.

Patentit ovat voimassa Suomessa, mutta hakemukset eurooppa patenttia ja kanadalaista patenttia varten ovat jo vireillä. Lisätietoja: www.norpe.fi

Vitocal 200-S ilma-vesilämpöpumppu markkinoille

iessmanin Split ilma-vesilämpöpumppu Vitocal 200-S sopii niin uudis- kuin korjausrakentamiseen joko päälämmönlähteeksi tai yhdistettäväksi esimerkiksi öljykattilan rinnalle lisälämmityslaitteeksi. Lämmitysteho on 3–9 kW. Laitteen saa joko pelkästään lämmitystoiminnolla tai sekä lämmitys- että viilennystoiminnoilla. Viilentäminen tapah-

tuu viilennyskonvektoreiden ja lattiaviilennysjärjestelmän avulla. Laitteessa on tarvittava hydrauliikka, lämmönvaihdin, huipputehokas liuospumppu (energialuokka A) sekä 3-tieventtiili. Vitocal 200-S mallissa AWB-AC on lisäksi kolmivaiheinen sähkövastus. Tasavirtainvertteri sovittaa kompressorin toiminnan tarkasti lämmöntar-

peen mukaan. Laite on hiljainen ja sen säätö valikosta helppoa. Lisätietoja: www.viessman.fi

Kompaktit R290-kylmälaitteet Onniselta Onninen Oy:n maahantuomissa, Rivacoldin uusissa seinä- ja kattoasenteisissa kylmäkoneissa on kylmäaineena ympäristöystävällinen propaani (GWP 3).

aitteet on suunniteltu sekä kylmä- että pakkashuoneisiin. Kylmähuoneen tilavuus voi olla (+5 ˚C) 8…45 m³ ja pakkashuoneen tilavuus (−20 ˚C) 5…26 m³. Uutuudet ovat saatavissa myös vesilauhdutteisina ja halutulla automatiikkayhdistettävyydellä, mm. Danfoss AdapKool ja Dixell XWEB.

52 Kylmäextra 2/2015

Laitteiden maksimikylmäainetäytös on 150 g / kylmäainepiiri. Laitteet täyttävät standardit EN 60335 ja EN 378-2. Rivacold on Euroopan suurin koneikkovalmistaja ja yksi alan pioneereista.

Lisätietoja: www.onninen.fi

PYÖRII PITKÄÄN. ebm-papst Oy

Suomen johtava puhallintalo ebm-papst Oy viilentää myös huipputriathlonisti Johanna Virtasen hikistä urakkaa. Valitse sinäkin yhteistyökumppaniksesi puhallinalan edelläkävijä!

ebm-papst Oy · Puistotie 1 · 02760 Espoo · puh. (09) 8870 220 · fax (09) 8870 2213 · www.ebmpapst.ﬁ

Uutiset

Ahlsellilta ja ja Visu Kalusteelta uusi patentoitu puhdastilahyllyjärjestelmä Ahlsell ja Visuvedellä sijaitseva Visu Kaluste ovat tuoneet markkinoille laboratorioihin ja elintarviketiloihin kehitetyn hyllyjärjestelmän.

isu Kaluste lähti kehittämään puhdastilahyllyjärjestelmäänsä nimenomaan laboratoriotiloihin, mutta tiukentuvien elintarvikemääräysten vuoksi kysyntä kasvaa jatkuvasti esimerkiksi kaupoissa, ruoankäsittelylaitoksissa, tehtaissa ja ravintoloissa, missä hyllyjärjestelmiltä edellytetään paitsi kantavuutta, myös hyvää

puhdistettavuutta. Hyllyjärjestelmän helppoon säädettävyyteen ja asennettavuuteen on panostettu erityisesti. Hyllyjärjestelmä on patentoitu ja Ahlsell sekä Visu Kaluste pyrkivät sen avulla myös vientimarkkinoille. Kalustejärjestelmä lanseerattiin Alihankintamessuilla syyskuussa.

Lisätietoja: www.visukaluste.fi, www.ahlsell.fi

EC-puhaltimet AlfaSolar-tuotesarjaan Ilmajäähdytteiset Alfa Laval AlfaSolar nestejäähdyttimet ja lauhduttimet saa nyt myös EC-puhaltimilla varustettuna.

Vantaan tehtaan omassa äänilaboratoriossa.

Kaikki EC-puhaltimien äänitasot mitataan huolellisesti Alfa Laval

Alfa Laval AlfaSolar tuotesarja valmistetaan Vantaan ilmajäähdytintehtaalla. Paikallisiin olosuhteisiin soveltuvia laitteita voidaan toimittaa lyhyillä toimitusajoilla ja rahtikulut pysyvät kohtuullisina.

lfa Laval AlfaSolar EC-tuotesarja lisää asiakkaiden valintam ahdollisuuksia. ECpuhaltimet pienentävät laitteiden energian kulutusta ja äänitasot pysyvät alhaisina.

EC-puhaltimilla varustettuja tuotteita voidaan valita Alfa Lavalin valintaohjelmalla. Lisätietoja: info.fi@alfalaval.com

Näppärä höyrystinsarja pieniin kylmävarastoihin

efairilta saa Lu-Ven uutta MiniMagic -höyrystinsarjaa pieniin kylmävarastoihin. Alumiinikuoriset, tehokkaat, kompaktit puhallinpatterit voi asentaa kat-

toon tai pystyyn seinälle ja ne on näppärästi käännettävissä. Kylmäteho on 340–2 360 W. Lisätietoja: www.refair.fi

Sulatusaikaa lyhentävä I-Stop by CoolLine -diffuusori I-Stop by CoolLine on vedenpitävä, hygieeninen ja pestävä kankainen diffuusori, joka on suunniteltu ja valmistettu asennettavaksi jäähdytyspattereihin tehostamaan sulatusprosessia ja säästämään energiaa.

uhaltimen pysähtyessä diffuusori sulkee puhallinaukon painovoiman vaikutuksesta. I-Stop by CoolLine lyhentää sulatusaikaa ja estää kosteuden leviämisen huonetilaan.

54 Kylmäextra 2/2015

Puhaltimien käydessä ilma jakautuu normaalisti huonetilaan. Lisätietoja: myynti@cooltrade.fi

Vaativien teollisuuden kylmĂ¤ratkaisuiden kokonaisvaltaista palvelua

HOME

SCANCOOL

Oilon Tarjoamme kattavasti koko teollisuuskylmĂ¤n elinkaaren suunnittelusta ja valmistuksesta asennukseen ja huoltoon saakka.

iin tu uus tteessa s u t u T i me oso m i h i u v w-si

SCANCOOL www.oilon.com/scancool

Uutiset TEKSTI: DAKOTA LAVENTO

Konesalien hukkalämmön hyötykäyttö -standardi etenee Konesalien ekotehokkuutta määrittelevä standardiluonnos etenee. Se on Suomessa tehdyn valmistelun pohjalta otettu kansainvälisen ISO-standardisointityöryhmän työlistalle.

dellisen KylmäExtra-lehden jutussa

Korea lähtivät mukaan kehittämään stan-

Hukkalämpö hyödyksi

dardia.

Yhä useammin lämpöä kuitenkin jo hyö-

Pisimmillään Saana Seppäsen mu-

dynnetään. Venäläisen Yandexin konesa-

kaan voisi kestää kolmisen vuotta, että

lin hukkalämpö hyödynnetään Mäntsälän

ISO-standardi saadaan voimaan, mut-

energian kaukolämpöverkossa, kuten

ta Markus Leinonen arvelee toiveikkaasti,

lehtemme artikkelissa s. 7-12 kerrotaan.

että ERE-standardin kohdalla voitaisiin sel-

Tiedon ja Elisan konesalit ovat jo vuosia

vitä nopeamminkin. – Juuri siksi olemme

lämmittäneet Fortumin kaukolämpöver-

pyrkineet valmistelemaan sen niin hyvin.

kon kautta noin tuhatta espoolaiskotia.

”Konesalien hukkalämpö on saatava

Sonera on ilmoittanut ottavansa talteen

hyötykäyttöön” kerroimme Finnish Data

PUE vs. ERE

hukkalämmön vuonna 2017 Helsinkiin

Center Forumista, joka on keskittynyt en-

Konesalien energiatehokkuutta on totut-

valmistuvasta suuresta konesalistaan ja

simmäisen toimintavuotensa aikana erityi-

tu mittaamaan PUE-luvulla (Power Usage

myös Tampereen Härmälän luolastoon

sesti konesalien hukkalämmön hyödyntä-

Effectiveness), joka tarkoittaa kokonais-

rakennettavan datakeskuksen hukkaläm-

mistä käsittelevän ERE-standardin (Energy

energian jakamista palvelinten käyttämäl-

möllä on tarkoitus lämmittää lähialueen

Reusage Efficiency) valmisteluun.

lä energialla. Ihannearvo olisi 1, jolloin pal-

koteja jo vuonna 2017.

Suomen

työryhmässä

ERE-stan

velimet käyttävät kaiken energian.

Konesaliliiketoiminnasta Granlundilla

dardiluonnosta editoi avainasiakaspääl-

Todellisen energiatehokkuuden mitta-

vastaavan ja Finnish Data Center Forumin

likkö Markus Leinonen Digiticelta, työryh-

rina PUE-luku on erittäin huono, sillä se

puheenjohtajana toimivan Jari Innasen

män puheenjohtajana on toiminut Pekka

ei ota huomioon esimerkiksi servereiden

arvion mukaan Suomen datakeskusten

Järveläinen Aiber Networksista ja sihteeri-

puhaltimien energiankulutusta eikä myös-

hukkalämmöstä otetaan talteen tällä het-

nä asiantuntija Saana Seppänen Suomen

kään konesalin hukkalämmön hyödyntä-

kellä kuitenkin korkeitaan vain viisi pro-

Standardisoimisliitto SFS ry:stä.

mistä. PUE-luku ei siis näe eroa sille, pää-

senttia. Jos konesaleista puolet tuottaisi

ERE-standardiluonnoksen etenemi-

tyykö palvelimista vapautuva lämpö ulos

lämpöä kaukolämpöverkkoon, sillä läm-

nen ratkesi käytännössä 30. lokakuuta,

harakoille vai hyödynnetäänkö se kenties

mittäisi arviolta 330 000 omakotitaloa.

kun Iso-Britannia, Saksa, Hollanti ja Etelä-

paikallisessa kaukolämpöverkossa.

Uutta teknologiaa teollisuusjäähdyttimiin Rittal Oy on tuonut markkinoille uudet Blue e+ teollisuusjäähdyttimet.

aitteissa on hyödynnetty teknologiaa,

– Laitteissa hyödynnettävä passiivijäähdy-

joka pienentää energiankulutusta roi-

tys kuluttaa sähköä hyvin vähän (vain

masti.

ulkokierron puhaltimen verran).

– Energiansäästö on huomattava verrat-

– Energiatehokkuus on testattu labora-

tuna Rittalin edellisen sukupolven teol-

torio-olosuhteissa. Verrattuna edelli-

lisuusjäähdyttimiin. Kompressoreissa

sen sukupolven jäähdyttimiin energian-

käytettävä invertteriteknologia ja EC-

säästöä on mitattu jopa 75 % parhaissa

puhaltimet mahdollistavat portaattoman

oloissa.

jäähdytystehon säädön. – Portaaton säätö säästää sekä energia kustannuksia että jäähdytintä itseään, kun jatkuvat käynnistykset eivät kuluta sitä.

56 Kylmäextra 2/2015

Lisätietoja: www.rittal.fi

Elämyksellistä energiatehokkuutta

Norpe ½

Norpen e-Visiossa yhdistyy kaksi kylmähyllykköä yhdeksi tehokkaaksi kalusteeksi, joka säästää lattiapinta-alaa 30 % perinteisiin ratkaisuihin verrattuna. Hyllykön laajat lasipinnat ja kevyt läpinäkyvä rakenne luovat uusia mahdollisuuksia myymäläsuunnittelulle. e-Vision 360° esittelyala maksimoi tuotenäkyvyyden ja tekee ostokokemuksesta entistä elämyksellisemmän. e-Visiossa on Norpen patentoima uusi ilmaverhoteknologia, joka estää lämpimän ulkoilman sekoittumisen kylmäkalusteen sisäilmaan huomattavasti aiempia ratkaisuja paremmin. Tuloksena on merkittävä energiansäästö kaupalle.

Lisätietoja Norpe Suomi Oy, puh. 019 537 8000 www.norpe.ﬁ

Hyvä kylmäalan asiantuntija! Tiesitkö, että Viessmann tarjoaa sekä kylmää että kuumaa? Kasvata nyt liikevaihtoasi lisäämällä Viessmannin lämpöpumput tuotevalikoimaasi! Viessmannin tuotteilla pääset aina parhaaseen mahdolliseen energialuokkaan! Meillä on laaja valikoima energiatehokkaita lämpöpumpputuotteita, joilla on myös Euroopan lämpöpumppuyhdistyksen EHPA-laatuluokitus.

Viessmann ½

Lämpöpumpputuotevalikoimastamme löytyy ratkaisu kaiken kokoisiin kiinteistöihin teholuokissa 6-2000 kW. Kysy lisää aluepäälliköiltämme. Yhteystiedot löydät kotisivuiltamme: http://www.viessmann.fi/fi/yhteydenotto/ aluepaeaellikoeiden-yhteystiedot.html tai oheisesta qr-koodista.

Viessmann Oy · Äyritie 8 A · 01510 Vantaa · Puh: 010 328 2550 · www.viessmann.fi

Vitocal 300-G_185x134mm_FIN.indd 1

26.10.15 16:00

Uutiset TEKSTI: SUVI HÄK ÄMIES, GREEN NET FINLAND RY

Lähes nollaenergiataloon kannattaa investoida lämpöpumppu Lähes nollaenergiarakennuksen omistajan kannattaa investoida lämpöpumppuun, sillä Suomelle ehdotettu rakennusten lähes nollaenergiataso on saavutettavissa kustannustehokkaammin lämpöpumppuihin perustuvilla ratkaisuilla kuin kaukolämmöllä.

reen Net Finlandin koordinoi-

Molemmassa uudistalotyypissä – pien-

kaikissa tarkastelukohteissa kaikista läm-

man kehityshankkeen ”HP4NZEB

talossa ja kerrostalossa FInZEB-hankkeen

pöpumpputyypeistä kustannustehokkaim-

– Lämpöpumput lähes nollaenergia

suosittelema lähes nollaenergiataso saa-

maksi ratkaisuksi, niin ilma-vesilämpöpum-

rakentamisessa” loppuraportin ’Heat

vutettiin kaikilla tarkastelluilla lämpöpump-

pun kannattavuus uudiskerrostalossa yllät-

pumps in energy and cost efficient near-

putyypeillä. Korjausrakennuskohteessa

ti tutkimusryhmän. Tähän asti on uskottu,

ly zero energy buildings in Finland’ mu-

kaikki tarkastellut lämpöpumppukonsep-

että ulkoilma on liian kylmää, jotta voidaan

kaan lähes nollaenergiarakennuksen

tit saavuttivat alhaisemman E-lukutason

päästää hyvään lämpöpumpun hyötysuh-

omistajan kannattaa investoida lämpö-

kuin vertailukohtana käytetty kaukolämpö.

teeseen. Pitkäjänteinen teknis-taloudel-

pumppuun.

linen kehitystyö on tuottanut tulosta ja il-

Kaikki tarkastellut lämpö pumpputyypit saavuttivat lähes nollaenergiatason

Lämpöpumpuilla myös viilennys onnistuu ilman lisäinvestointeja

ma-vesilämpöpumpulla saavutettu E-luku asettui kustannustehokkuudeltaan maalämpöpumpun rinnalle kärkikahinoihin.

Laskennassa huomattiin, että lähes nolla-

HP4NZEB-hankkeessa tutkittiin eri läm-

energiatasoon rakennettu uudistalo vaatii

Loppuraportti on nyt julkaistu

pöpumpputyyppien energiatehokkuut-

myös viilennystä, jotta vaaditut sisäilmas-

Hankkeen englanninkielinen loppuraport-

ta sekä ratkaisujen kustannusvaikutuk-

to-olosuhteet saavutetaan ja kiinteistön

ti, joka sisältää konseptien tarkemmat ku-

sia kolmentyyppisissä tarkastelukoh-

asuinmukavuus pysyy oikealla tasolla lä-

vaukset, hankkeen laskenta-aineistot se-

teissa: tyypillisessä suomalaisessa uu-

pi vuoden. Tällöin lämpöpumppujen vii-

kä laskennan lopputulokset on julkaistu

dispientalossa, uudiskerrostalossa sekä

lennysominaisuus on hyödyllinen lisäarvo,

VTT:n julkaisusarjassa. Raportin ”Heat

1960-luvulla rakennetun tyyppikerrosta-

eikä viilennykseen tarvitse tehdä omaa

pumps in energy and cost efficient nearly

lon korjaustarkentamisessa. Saavutettuja

erillistä investointia.

zero energy buildings in Finland” voi lada-

E-lukutasoja uudistalojen osalta verrattiin

ta itselleen osoitteessa http://www.vtt.fi/

Suomen lähes nollaenergiarakennuksen

Ilma-vesilämpöpumpun kannattavuus yllätti

E-lukutasoista.

Vaikka maalämpöpumppu osoittautuikin

aiemman FInZEB-hankkeen ehdotuksiin

inf/pdf/technology/2015/T235.pdf.

Suomen Teollisuuskylmä Oy

TEOLLISUUDEN KYLMÄRATKAISUT - KYLMÄLAITOKSET - NH3,CO2,HFC - LÄMPÖPUMPUT - ASENNUS/HUOLTO

SUOMEN TEOLLISUUSKYLMÄ OY Pinninkatu 53 B, 33100 TAMPERE p.010 583 2900 www.teollisuuskylma.fi

58 Kylmäextra 2/2015

UUDET JA EDISTYKSELLISET INVERTER LÄMPÖPUMPUT!

S-CO TE ST ED

Kattavan Daikin maalämpö ja ilmavesilämpöpumppumalliston löydät sertifioiduista asiantuntijaliikkeistä ympäri maan.

MAALÄMPÖPUMPUT ILMA-VESI LÄMPÖPUMPUT

5,9

Ahlsell

Löydä lähin asiantuntijaliikkeesi: www.parhaatlampopumput.fi

Suunnannäyttäjä

Design malli

Linjakas muotoilu

Loistava hyötysuhde

DAIKIN Ururu Sarara

DAIKIN Emura

DAIKIN Mainstream

HITACHI Premium

Markkinoiden korkein energiatehokkuus A+++. Mikäli haluat parhaan mahdollisen, tässä on tuote juuri sinulle. Laite varustettuna kaikilla edistyksellisillä ominaisuuksilla.

Ainutlaatuinen sekoitus hienostunutta muotoilua ja huipputason laatua. Laite on saatavana sekä harjattuna alumiinisena tai kristallipintaisena mattavalkoisena. Taattu toiminta ympäri vuoden.

Korkea vuosihyötysuhde ja energialuokka (A++) yhditettynä käytännöllisiin ominaisuuksiin. Laite on suunniteltu ja varustettu Suomalaista käyttäjää varten. Linjakas ja huomaamaton muotoilu.

Korkea laatu, varma toiminta ja energiansäästö, näitä ominaisuuksia Premium tarjoaa sinulle. Varusteena mm. suodattimien automaattipuhdistus.

www.parhaatlampopumput.fi www.parhaatlampopumput.fi

TEKSTI JA KUVAT: DAKOTA LAVENTO

Vuosisadan juhlat Suomen Kylmäyhdistys ry vietti 60- ja Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry 40-vuotisjuhliaan 30. lokakuuta Octoberfest-teemalla Helsingin Hermannissa sijaitsevassa Agroksenmäen Holvikellarissa.

aikka oli ainutlaatuiselle tilaisuudelle soveliaan erityinen: viisi metriä korkea, luonnongraniitista holvattu 150 vuotta vanha oluttehtaan varasto ja tynnyrintekijän verstas, joka sijaitsee puoliksi maan alla. Kaikkiaan 160:n hengen vahvuiselle kylmäjuhlaväelle Holvikellari tarjosi upeat puitteet. Ohjelmaa tarjosi showbändi professori Bluffo & trio Nahkahousut, jonka ohjelmistoon kuuluu saksalaisia juomalauluja, vanhoja iskelmiä ja jopa operettiaarioita. Myös tarjoilijoina toimineet, viehättävät tytöt olivat musiikin ammattilaisia ja viihdyttivät juhlavieraita lauluillaan. Juhlassa julkistettiin Esa Aallon toimittama ”Kylmäala muutosten pyörteissä”-kirja, jossa käydään läpi

kylmäalalle suuria muutoksia mukanaan tuoneita viime vuosikymmeniä. Suomen Kylmäyhdistys ry:n uusiksi kunniajäseniksi kutsuttiin tuoreen historiikin toimittanut, ex-toiminnanjohtaja Esa Aalto sekä mm. ”Kylmälaitoksen suunnittelu”-kirjan yhdessä Esko Kaappolan kanssa kirjoittanut, jo 30 vuotta Kylmäyhdistyksen koulutustoimikunnassa mukana ollut ja myös kymmeniä koulutuspäiväluentoja pitänyt Pertti Hakala. Kuluvana vuonna myös Pertille itselleen on tullut 60-vuotta täyteen ja asiaan kuuluvasti hänen syntymänsä toukokuussa 1955 osui täsmälleen samalle päivälle kuin Kylmäyhdistyksen perustaminen.

Uudet kunniajäsenet onniteltavana. Kuvassa vasemmalta Kylmäyhdistyksen toiminnanjohtaja Petri Hannula, uudet kunniajäsenet Pertti Hakala ja Esa Aalto sekä Kylmäyhdistyksen kunniapuheenjohtaja vuorineuvos Paavo V. Suominen ja hallituksen puheenjohtaja Matti Eerikäinen.

Suomen Kylmäyhdistys ry:n kunniajäsenet, vasemmalta Antero Aittomäki, Niilo Mikkonen, Timo Linjala, Jaakko Ylä-Jarkko ja Tapio Karvinen. Kuvasta puuttuvat uusia kunniajäseniä juuri onnittelemassa ollut Paavo V. Suominen sekä Heino Vester. Etualalla Kylmäyhdistyksen toimitussihteeri Pia Lindholm.

Trio Nahkahousut trubaduureina.

Naiskauneutta lavalla.

60 Kylmäextra 2/2015

Sabroe-lämpöpumput Sabroe HeatPack HPX Erinomaisella hyötysuhteella toimiva uusi lämpöpumppu, jossa käytetään taajuusmuuttajakäyttöistä mäntäkompressoritekniikkaa ja ympäristöystävällistä kylmäainetta ammoniakkia.

Johson Controls ½

Johnson Controls on maailman johtavia teollisuuden kylmälaitteiden ja lämpöpumppujen valmistajia

• • • • • •

Tuottaa jopa 90 °C vettä Erittäin korkea COP n. 4 – 10 Nopea takaisinmaksuaika Lämpötehoalue 300 – 1 000 kW Luotettava ja kompakti rakenne Edistyksellinen ohjaus ja etävalvonnan diagnostiikka • Nopea asennus ja käyttöönotto • 24/7 huoltopalvelut

Johnson Controls Finland Oy • Hankasuontie 10, 00390 Helsinki • p. +358 (0)20 1404 551 • f. +358 (0)20 1404 500 • www.jci.com

Recair ½

Recair INDUTRADE GROUP

Recair_VRV_kylmaextra_185x134_20140407.indd 1

4.4.2014 14:36:44

TEKSTI: DAKOTA LAVENTO

Huipputiedettä ja äärimmäistä kylmää – sekä menestyksekkäitä spin-off-yrityksiä Kylmäfysiikassa tutkitaan kvantti-ilmiöitä ja -laitteita lähellä absoluuttista nollapistettä. Aalto-yliopiston huippuyksikössä tutkijat rakentavat myös kryostaattinsa itse.

ylmälaboratorio on yksi Aalto-yliopiston tutkimuksen lippulaivoista. Laboratorio muodostaa yhdessä VTT:n ja Jyväskylän yliopiston tutkimusryhmien kanssa yhden Aalto-yliopistossa toimivista seitsemästä Suomen Akatemian huippuyksiköstä, Matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien huippuyksikköä. Yksikköä johtaa akatemiaprofessori Jukka Pekola ja se edustaa oman tieteenalansa kansainvälistä kärkeä. Koordinaattori, FT Minna Günes Aalto-yliopiston Teknillisen fysiikan laitoksen Kylmälaboratoriosta sanoo, että laboratoriossa on aina pyritty olemaan edelläkävijöitä: – Jo laboratorion perustaja professori Olli V. Lounasmaa kielsi näpertelemisen. Meillä keskitytään tarkoin valittuihin tutkimusaiheisiin ja tähdätään huipulle. Työtä tehdään täydestä sydämestä, hän vakuuttaa. Kemiaa Jyväskylän yliopistossa opiskellut Minna Günes on kotiutunut fyysikkojen pariin Aalto-yliopistoon hyvin. Hänen tehtävänsä on omalta osaltaan pitää huoli, että tutkijat saavat keskittyä tutkimustyöhönsä. Huippuyksikössä toki jokaisen tulee tehdä sitä, missä hän on huippuhyvä. Minna Günes keskittyy tutkimuksen tukemiseen omasta roolistaan käsin.

Hienoja sovelluksia ja maailmanennätyksiä

Koordinaattori, FT Minna Günes viihtyy Aalto-yliopiston Teknillisen fysiikan laitoksen Kylmälaboratorion kansainvälisessä ilmapiirissä. Matalien lämpötilojen kvanttiilmiöiden ja komponenttien huippuyksikkö houkuttelee tutkijoita ympäri maailmaa. Kuva: I. Günes.

Matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien huippuyksikössä tehdään sekä puhdasta perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta. Kiinnos tuksen kohteena ovat matalien, alle 1 K eli alle -272 °C:n

lämpötilojen perusfysiikan kvantti-ilmiöt, kuten supranesteet sekä niiden mahdolliset sovellukset. Nanoelektroniikan osa-alue, jolla kvantti-ilmiöt ovat merkittäviä, muodostaa myös olennaisen osan yksikön tutkimusta.

62 Kylmäextra 2/2015

Keskeisiä tutkimusaiheita ovat varauksen- ja lämmönkuljetus ja niihin liittyvät vaihtelut sekä kvanttimekaniikan mukaan määräytyvä mekaaninen liike. Varsinaisia materiaalisia tutkimuskohteita ovat helium-supranesteet, suprajohteet, grafeeni ja hiilinanoputket sekä puhtaat metallit.

näytteessä. Magneettis-optisesti kootussa kaasunäytteessä mitattu ennätys puolestaan kuuluu Wolfgang Ketterlen (MIT, USA) ryhmälle, joka vuonna 2010 saavutti 50 pikokelvinin lämpötilan. Jotta voitaisiin tarkastella kvantti-ilmiöitä puhtaimmillaan, on päästävä erittäin alhaiseen lämpötilaan. Atomien ja molekyylien liike nimittäin hidastuu absoluuttista nollaa lähestyttäessä.

Huippuyksikön tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uusia sovelluksia, kuten suprajohtaviin sensoreihin perustuvia kvanttielektronisia ja -mekaanisia komponentteja tai hiilipohjaisia rakenteita uusiksi piirielementeiksi. Kylmälaboratoriossa tutkimuksen vaatimat koeasetelmat, jotka perustuvat itse rakennettuihin innovatiivisiin laitteisiin, ovat aina tarjonneet keskeisen lähtökohdan uuden teknologian ja sovellusten kehittämiselle. Itse rakennetut jäähdytyslaitteistot, suprajohtavat kvanttikomponentit ja –anturit ovat tarjonneet etulyöntiaseman tieteessä ja johtaneet myös menestyksekkäiden spin-off yritysten syntyyn.

Huippuyksikön tutkijoiden kokeellinen ja teoreettinen erityisosaaminen on todella alansa huippua. Ei riitä, että oivaltaa, mitä tulee tutkia. On usein myös keksittävä ja rakennettava välineet, joilla tutkimus toteutetaan. Varsinainen Kylmälaboratorio on suuri, ilmava ja hyvin valoisa tila. Käytössä on yhteensä kaksitoista dilluutiojäähdytintä alle 1 K:n tutkimuksiin ja kolme ydinmagnetisaatio-kryostaattia alle 1 mK:n lämpötiloissa tehtävään tutkimukseen. Käytössä on myös laboratoriosta ponnistaneen spin-off- yritys Blueforsin valmistamia kuivakryostaatteja.

Siinä sivussa on saavutettu myös useita kylmyyden maailmanennätyksiä. Makroskooppisista systeemeistä puhuttaessa sellainen on edelleen laboratoriossa vuonna 1999 saavutettu 100 pikokelvinin eli 0,000 000 000 1 asteen lämpötila, joka mitattiin kiinteässä rodium-

Maailmanlaajuisesti harvinaislaatuista pyörivää ROTA-kryostaattia olivat parhaillaan valmistelemassa tutkimusta varten Samuli Autti ja Jere Mäkinen. Sillä tutkitaan matalissa lämpötiloissa supranesteeksi muuttuvan helium-3:n ominaisuuksia, erityisesti kvanttiaineen dynamiikkaa. Kolmas, varsin viattomalta näyttävä laite on kuuluisa, maailmanennätyslämpötiloihin jäähdytetty kryostaatti.

Haluttu työpaikka

Kuva: Dakota Lavento.

Suomalaisen kylmäfysiikan tutkimuksen menestykseen on Minna Günesin mukaan useitakin syitä. Yksi niistä on, että täällä on aina osattu keskittyä olennaiseen: siihen, mitä osataan ja mihin rahkeet riittävät.

Pyörivän kryostaatin avulla tutkitaan matalissa lämpötiloissa supranesteeksi muuttuvan helium-3:n ominaisuuksia. Laitetta valmistelevat Samuli Autti ja Jere Mäkinen.

– On myös verkostuttava niin kotimaassa kuin maailmallakin parhaiden kumppaneiden kanssa, Minna Günes painottaa. Kylmälaboratorio on hyvin kansainvälinen työpaikka. Yli kolmannes 75 hengen työyhteisöstä on muualta Suomeen tulleita ja työskentelykieli on pääasiassa englanti. Laboratorio on haluttu työpaikka ja sinne hakeudutaan väitöskirjavaiheessa ympäri maailmaa. Fysiikan opiskelijalle kesätyöpaikan saaminen laboratoriossa on erinomainen ponnahduslauta.

Kylmäextra 2/2015 63

Sinne hakeutuminen saattaa olla sattumaa, mutta jos pärjää, moni jää jatkamaan aina tohtorin väitöskirjaan saakka. – Täältä hakeudutaan sitten maailmalle. Tutkijamme ovat hyvin haluttuja tiedeyhteisössä ja myös yritysten piirissä, Minna Günes toteaa.

Liquid 4He bath (4.2 K)

Sen uskoo: laboratorion tutkijat ovat saaneet useita arvostettuja eurooppalaisia ERC-tutkimusrahoituksia, minkä lisäksi ryhmät ovat mukana monissa kovatasoisissa eurooppalaisissa tutkimuskonsortioissa, kuten EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitetussa Graphene-lippulaivahankkeessa.

4He

pot (1.2 K)

Still (0.7 K) Heat exchangers Sample (T < 1 nK) Superconducting solenoid (7.5 T) Thermal link to the sample Mixing chamber (3 mK) Cold plate of the mixing chamber

Menestyksekkäitä spin-offeja

Viimeaikaisin huippuyksikön tutkimustyön kautta alkunsa saanut spin-off, vuonna 2013 perustettu Asqella Oy kaupallistaa passiivista terahertsikuvannusteknologiaa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi lentokenttien turvatarkastuksissa. Asqellan kamerateknologia antaa soveltajilleen täysin vaarattoman tavan havaita kätketyt esineet 5–15 metrin etäisyydeltä, eikä ihmisten tarvitse pysähtyä tarkastusta varten. Koska laite ei säteilytä kohdehenkilöitä millään tavalla, ei terveysriskiä ole ja intimiteettisuoja säilyy.

Bluefors valloittaa maailmaa erikoisilla ”pakastimillaan” Bluefors Cryogenics Oy:n toimitusjohtaja, Suomeen väitöstutkimusta varten noin 10 vuotta sitten muuttanut TkT Rob Blaauwgeers palkittiin Aalto-yliopiston vuoden 2014 alumnina. Bluefors on yksi Kylmälabo-

64 Kylmäextra 2/2015

Pt pulsed NMR thermometer Top flange of the nuclear stage 50 cm

Kylmälaboratorion tutkimuksista on poikinut useita maailmanlaajuisestikin menestyneitä spin-off-yrityksiä modernin jäähdytystekniikan, matalien lämpötilojen instrumentiikan sekä ihmisaivojen kuvantamisen aloilla. Tunnetuimpiin laboratorion aikaansaannoksiin kuulunee 1980-luvulla kylmäfysiikan tutkimustulosten pohjalta kehitetty aivojen kuvantamismenetelmä magnetoenkefalografia (MEG), jossa aivosähköisten ilmiöiden aiheuttamia magneettikenttiä mittaamalla saadaan aika- ja paikkaherkkää tietoa aivojen toiminnasta. Tänä päivänä kyseinen teknologia on tieteellisessä tutkimuskäytössä maailmanlaajuisesti, ja sitä hyödynnetään myös potilaiden tutkimiseen esimerkiksi epilepsian yhteydessä. Teknologian omistava yritys on maailman markkinajohtaja alallaan.

Al heat switch

Copper nuclear cooling stage (< 0.1 mK) Superconducting solenoid (9 T)

Ennätyksen saavuttaneen kryostaatin rakenne.

ratorion menestyksekkäimpiä spin-offeja tähän mennessä. Yrityksen kaupallistamaan jäähdytysteknologiaan perustuvia kuivakryostaatteja on myyty ympäri maailmaa. Vuodesta 2011 vuoteen 2014 Bluefors noin kymmenkertaisti liikevaihtonsa 1,6 m€:stä 16 m€:oon. Blaauwgeers omistaa yrityksen yhdessä hollantilaisen ystävänsä Pieter Vorselmanin kanssa. Kuivakryostaatti on Rob Blaauwgeersin mukaan osoittautunut perinteisiä nesteheliumiin perustuvia jäähdytyslaitteita helppokäyttöisemmäksi. Yrityksen tuotekehitys ja valmistus ovat Suomessa ja työntekijöitä on jo 40. Laitteita valmistuu yksi viikossa ja jokainen maksaa noin 300 000 euroa. Tällä hetkellä Blueforsin laitteista suurin osa menee yliopistoille ja tutkimusorganisaatioille, joissa yhtiön markkinaosuus on Blaauwgeersin arvion mukaan 30–40 prosenttia. Eniten asiakkaita on Yhdysvalloissa. Kvanttitietokoneiden tullessa markkinoille jäähdytyslaitteiden markkina tulee kymmenkertaistumaan. Toistaiseksi kvanttilaskentaa ja siihen liittyviä ilmiöitä sekä teknologiaa tutkitaan laboratorioissa, myös Kylmälaboratoriossa.

50 vuotta tutkimusta kylmässä

rofessori Olli V. Lounasmaa perusti Kylmälaboratorion vuonna 1965 tutkimusryhmäksi Teknillisen korkeakoulun (TKK) Teknillisen fysiikan laitoksen alaisuuteen. Laboratoriosta tuli TKK:n erillisyksikkö vuonna 1973. Vuonna 2012 laboratorio nimettiin perustajansa mukaan ja se aloitti Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulun itsenäisenä yksikkönä. Vuoden 2015 alusta laboratorio palautettiin juurilleen, kun se yhdistettiin Teknillisen fysiikan laitoksen kanssa. Professori Lounasmaa johti laboratoriota aina eläkkeelle jäämiseensä saakka vuonna 1996. Hänen jälkeensä johtajaksi tuli professori Mikko Paalanen, joka toimi johtajana aina vuoteen 2010 asti. Viimeiset vuodet laboratorion johtajana on toiminut professori Pertti Hakonen.

CoolLine®

Suomen kylmäyhdistyksen edustustoa pohjoismaisessa kylmäkonferenssissa Bergenissä Norjassa syyskussa 1957. Vasemmalta Olli V. Lounasmaa, Armas Santanen, Niilo Mikkonen, Pehr Winberg.

Laboratorion juhliessa 50-vuotispäiviään paikalle kutsuttiin mm. kaikki Kylmälaboratoriosta väitelleet lähes 150 tohtoria.

Cooltrade -merkki1/2 on tae laadusta.

Laadukkaat, luotettavat ja ympäristöystävälliset CoolLine® -lämmönsiirtimet – nopeasti ja ammattitaidolla. Varastotuotteita toimitusvalmiina, katso cooltrade.fi. Meille kylmäketjun lämmittävin asia on tyytyväinen asiakas.

Kylmäextra 2/2015 65

Hyödynnä Kylmäyhdistyksen 60-juhlavuoden kirjatarjoukset it oriikintaan t s i H ish yhte  €

0 60,0

HFC

2 C CF

CO TEWI

€

OD P

Otavan Kirjapaino Oy

R4O4A

R2 90

R12

Toimittanut Esa Aalto

KYLMÄKONEISTOT JA LÄMPÖPUMPUT

Teos kertoo miten kylmäala sai alkunsa ja miten se 1980-luvulle asti kehittyi palvelemaan ihmisiä Suomessa. 1. painos (1995), 155 sivua, normaalihinta 35,00 €

KYLMÄALA MUUTOSTEN PYÖRTEISSÄ

PED

SFS-käsikirja 65-1:

KYLMÄN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS – kylmätekniikan voitonmarssi Suomessa

Esa Aalto (toim.):

Kylmäala muutosten pyörteissä

9 759 1166 39 A, 00800 Helsinki mayhdistys.com

Kylmäala muutosten pyörteissä

Sten Enbom:

Kirja jatkaa siitä, mihin Enbomin teos päättyy. Kylmäalan muutosten vuosiin liittyvät mm. kylmäaineiden vaihtumiset, Neuvostoliiton kaupan päättyminen seurauksineen, lämpö pumppujen uusi tuleminen sekä paljon muuta. 1. painos (2015), 224 sivua, normaalihinta 45,00 €

Käsikirja on tarkoitettu kylmäkoneista ja lämpöpumpuista vastaaville sekä niitä asentaville. SFS-Käsikirja 65-1 sisältää standardin SFS-EN 378 kaikki neljä osaa sekä standardin SFS-EN 1861. SFS-EN 378 liittyy ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksiin kylmälaitteiden suunnittelussa, valmistuksessa, asennuksessa, käytössä ja huollossa. 0 € SFS-EN 1861 määrittelee kylmälaitteiden ja lämpöpumppujen piirrosmerkkeihin sovellettavat piirustussäännöt ja putki- ja virtauskaaviot.

60,0

3. painos (2013), 358 sivua, normaalihinta 125,40 € Kirjan sisältämien standardien yhteishinta erikseen hankittuna yli 400,00 €.

Katso myös muu kirjatarjontamme – mm. Kylmätekniikan perusteet, Kylmälaitoksen suunnittelu, Kylmätekniikan käsikirja, Ilmastointitekniikka osat 1 ja 2 sekä professori Antero Aittomäen toimittama kylmäalan perusteos Kylmätekniikka.

Tarjoukset voimassa tammikuun 2016 loppuun tai niin kauan kuin tavaraa riittää.

Verkkokauppamme löydät osoitteesta www.kylmayhdistys.com

Uusiin asemiin Oilon Scancool Oy

Kylmäextra ilmestyy seuraavan kerran huhtikuussa 2016! Katso mediatiedot osoitteesta www.skll.fi ja ota yhteyttä pia.lindholm@skll.fi tai puh. 09-7591166.

Edullista ilmoitusten suunnittelua: Tilaa ilmoituksesi suunnittelu ja valmistus suoraan samasta paikasta, jossa Kylmäextrakin taitetaan. Lisäkustannus vain n. 100 € / ilmoitus. Lisätietoja: Taittopalvelu Jarkko Narvanne (tmi) jarkko.narvanne@gmail.com puh. 045-305 0070 (Kylmäextran taittaja)

Antti Ahlqvist on nimetty myyntipäälliköksi 7.9.2015 alkaen. Tehtävän kuvaan kuuluu teollisuus kylmälaitosten ja lämpöpumppu ratkaisujen myynti. Antin toimipiste on Vantaa/Lahti.

Kylmä 2000 Oy Mikko Niemi on nimitetty varatoimitusjohtajaksi 7.9.2015. Mikko jatkaa toistaiseksi myös huoltopäällikön tehtävissä.

Miikka Salmi on nimitetty kylmäasentajaksi 2.7.2015. Samuel Östman on nimetty myyntipäälliköksi 1.7.2015 alkaen. Tehtävänkuvaan kuuluu teollisuuskylmälaitosten ja lämpöpumppu ratkaisujen myynti. Samuelin toimipiste on Kokkola.

Refair Oy Refair Oy:n kylmätiimi on vahvistunut. Pauli Lamio aloitti kylmäteknisen myynnin johdossa 1.9.2015.

Matti Kauppinen on nimitetty tietoliikennespesialistiksi 5.5.2015. Matti vastaa kylmätekniikkaan liittyvien datapalveluiden toiminnasta ja kehittämisestä.

Ahlsell Oy Ref Harri Rantanen on nimitetty Lahden yksikön tukkumyyjäksi 14.9.2015 alkaen.

Roope Lehtonen on nimitetty Turun yksikön tukkumyyjäksi 1.9.2015 alkaen.

Huippuunsa viritettyä hiljaista tehokkuutta

50% Danfoss lyhyempi aika tarvitaan koneikon asennukseen ja käyttöönottoon.

Optyma Plus™ New Generation kylmäkoneikko: hiljainen, suorituskykyinen ja nopea asentaa Optyma PlusTM New Generation on huippuluokan koneikko kylmälaitoksiin ja se korvaa Optyma PlusTM klassikkomallimme. Koneikon “kytke ja käytä” toiminnon ansiosta säästyy asennuksessa, käyttöönotossa ja huollossa aikaa ja rahaa. Optyma PlusTM New Generation koneikon edistyksellisestä tekniikasta nauttii myös loppukäyttäjä pienentyneenä energialaskuna. On aika vaihtaa entistä suorituskykyisempään ja hiljaiseen uuden sukupolven kylmäkoneikkoon.

Lue lisää Danfoss koneikoista: www.danfoss.fi/kylma

Ilmastoinnin jäähdytys jokaiseen kohteeseen

Tuotevalikoimaamme kuuluvat laadukkaat ilmastoinnin jäähdytys laitteet, ilmalämpöpumput, kylmälaitoskomponentit, kylmä aineet sekä kylmä, sähkö ja lviasennustarvikkeet.

www.onninen.fi

Onninen K4

laadukkaat mIdea vrf:t jÄÄhdYTYKseeN ja LÄMMITYKseeN.

VRF

SabIana-puhallInkonvektorIt suoraaN oNNIseN varasTosTa.

rC groupIn vedeNjÄÄhdYTTIMeT ja LÄMpöpuMpuT.

KYLMÄMYYNNIN asIaNTuNTIjaMMe palvelevat

0204 85 2121