Issuu

Suomen Kylmäliikkeiden Liiton julkaisu 1/2015

KYLMÄTEKNIIKKA – ILMASTOINNIN JÄÄHDYTYS – LÄMPÖPUMPUT Korkeakoulutus ja pitkä kokemus – kylmäalalla on käyttöä molemmille s.7-14

Konesalien hukkalämmöt ovat hyödynnettävissä s.27-29

Siisteys on elintarvikemyymälän arkea ja Oiva kannustaa omavalvontaan s.17-21

Energiatehokkuussopimukset – lämpöpumpuilla tavoitteisiin teollisuudessa s.39-48

Apteekeissa kylmää tarvitsevat sekä lääkkeet että ihmiset s.22-26

Ilma-vesilämpöpumput – hyviä kokemuksia erilaisissa kohteissa s.50-61

CRII-järjestelmä tehonsäätöön 100 % – 10 %

Bitzer K2 ECOLI NE

ENTISTÄKIN TEHOKKAAMPI. ENTISTÄKI N MON IPUOLISEM PI.

Monikäyttöiset mäntäkompressorimme: laajennettu ECOLINE-sarja on nyt optimoitu käytettäväksi R134a:n ohella monilla muilla kylmäaineilla. Näille kompressoreille on ominaista suurempi jäähdytysteho, korkeampi kylmäkerroin (COP) sekä laajemmat sovellusmahdollisuudet. Sinulle tämä tarkoittaa entistäkin suurempaa tehokkuutta entistäkin lukuisammissa sovelluksissa. Lue lisää tuotteistamme sivustosta www.bitzer.de

A.PS.1404_K-ECOLINE_FI_C4_CRII_185x270+5.indd 1

18.03.15 08:30

12 17 19 22 25 27 29 31 31 39 41 46 50 56 60 62

Jäähdytystekniikan opetus TTY:ssä voi hyvin TTY:n opeista hyvä pohja kylmäalan töihin Neljä vuosikymmentä kutsumusammatissa Siisteys on osa elintarvikemyymälän arkea Oiva kannustaa omavalvontaan

10 Kuva: Dakota Lavento.

Pääkirjoitus

Apteekeissa kylmää tarvitsevat sekä lääkkeet että ihmiset Lääkkeiden kylmäsäilytyksessä potilasturvallisuus on ykkösasia Konesalien hukkalämpö on saatava hyötykäyttöön! Heat Pump City of Year 2015 palkinto Suomeen – konesalin palvelimet lämmittävät Mäntsälän

F-kaasuihin perustuvien kylmälaitosten haltijan muistilista JÄSENYRITYSTEN YHTEYSTIEDOT 2015 Energiatehokkuussopimuksissa kaikki voittavat Lihapiirakkaa ja pizzaa energiatehokkaasti Plastepilla estetään setelien valuminen pihalle – hukkalämpö lämmittää teollisuuskiinteistön

Kuva: Dakota Lavento.

5 7

Kuva: Dakota Lavento.

Sisällys 1/2015

Ulkoilman lämpö talteen ja käyttöön Ilma-vesilämpöpumput öljyn korvaajina Mynämäen kouluissa Kun auringon lämpö ei vielä riitä, lämpöpumppu auttaa

UUTISIA

Kylmäextra

Kylmäalan julkaisu alalta asiakkaille Julkaisija Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki Puhelin (09) 759 1166 ISSN 0783-2222 (Painettu) ISSN 2341-6459 (Verkkojulkaisu)

Päätoimittaja Petri Hannula petri.hannula(a)skll.fi Toimitusneuvosto Matti Eerikäinen, Petri Hannula, Matti Jokela, Jyrki Lindholm, Pia Lindholm, Timo Linjala, Arto Majuri, Markku Muuronen, Esa Pulkkinen ja Altti Seinelä (pj.).

Toteutus DDT COMMUNICATIONS OY Ulkoasu Jarkko Narvanne Painopaikka Oy Scanweb Ab Painosmäärä 14 500 kpl

Ilmoitukset ja osoitteet Pia Lindholm pia.lindholm(a)skll.fi puhelin (09) 759 1166 Reklamaatiot kirjallisesti 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. kansikuva Viveka Rabehl

K uni nk u us l uok k a puhaltimien

Dubai, Helsinki, Berliini, Shanghai missä ikinä oletkin

Tervetuloa tutustumaan

korkeimman hyötysuhteen

high-tec puhaltimiin

joiden päivittäinen energiansäästöpotentiaali on merkittävä

Ziehl Abegg Finland Oy etuosaan Uu

sim

ilm

Z Aplus

A ksiaalipuhallin FE2owlet + ECblue tai AC moottoritekniikka + moni toiminen ohjaussiipi

o pt

im oi

= Teidän hyötynne on tehokkuus ja taloudellisuus

i Flattop Semi Flattop On Top

ZAplus Uusi, älykäs puhallinjärjestelmä kulut taa 20% vähemmän sähköä, jokaisella Z A plus puhaltimella voidaan sääst ää 150 euroa* vuodessa, saadaan aikaiseksi merkit tävästi enemmän ilmavir taa, voidaan asentaa kolmeen eri korkeuteen. On Top, S e mi Fl a t to p ja Fl a t to p asennust avat mahdollistavat kustannustehokkaita ratkaisuja sekä joustavuutta asennuksissa. Lisätietoja löytyy kotisivuiltamme w w w.ziehl-abegg.fi tai ottakaa yhteyttä myyntiin. * E s i m e r k k i l a s k e l m a : t u o t e k o k o 8 0 0 m m 6-napa

Ilmanvaihtotekniikan, säätötekniikan ja käyttötekniikan kuninkuusluokka

Täydellistä liikettä

ZAplus-Metropole_185x270_FI.indd 1

27.03.2015 08:34:28

Pääkirjoitus

Hyviä uutisia kylmäalalle ja kylmäalalta Tämänkertainen lehtemme alkaa hyvillä uutisilla Tampereelta. Jäähdytystekniikan opetus Tampereen teknillisellä yliopistolla on jatkumassa ja tamperelaisten opinahjojen yhteistyökuvioiden kautta sen edelleen kehittämiseenkin saattaa avautua erinomaisia mahdollisuuksia. Tämä on alallemme erittäin tärkeää, sillä kylmätekniikan soveltamisen laajentuessa uusia osaajia tarvitaan.

Lämpöpumput osoittaneet kilpailukykynsä Kylmäprosessiin perustuvat ilma- ja maalämpöpumput ovat osoittaneet iskukykynsä uusiutuvan energian tuottamisessa jo niin hyvin, että uuden hallituksen käyttöön eri ministeriöiden toimesta laaditussa virkamiesselvityksessäkin ne sivuutetaan (Selvitys energiapolitiikan vaihtoehdoista, TEM 25/2015). Perusteluna on niiden määrän kasvu ilman erityisiä politiikkatoimiakin. Hienoa, että on olemassa markkinaehtoisesti lisääntyvää ja itsensä nopeasti maksavaa uusiutuvan energian tuottamista. Suosiotaan ovat voimakkaasti kasvattamassa mm. ilma-vesilämpöpumput, joiden soveltamisesta niin kasvihuonekaasupäästöjen kuin energiakustannustenkin leikkaamiseen kerromme lehtemme loppupuolen jutuissa.

Kylmätekniikalla lisää voittoa Lämpöpumppujen soveltamismahdollisuudet eivät kuitenkaan rajoitu vain lämmön ottamiseen ulkoilmasta tai maasta ja kalliosta. Monia lämpöpumpun soveltami-

selle erittäin edullisia sovelluskohteita löytyy esimerkiksi konesalien ja teollisuuden hukkalämmöistä, joista elintarvike- ja muoviteollisuus toimivat esimerkkeinä lehtemme jutuissa. Edulliseksi nämä sovellutukset tekee lämpötilataso. Ilmalämpöpumput ovat osoittaneet, että jopa reilusti pakkasen puolelle jäähtyvä ulkoilmakin on vielä oivallinen lämmönlähde lämpöpumpulle. Kun lämpöä otetaan talteen konesalista tai teollisuusprosessista, saattaa lämmönlähteen lämpötila olla talvellakin +20…40 °C. Lämpöpumpun toimintaolosuhteet ovat näissä sovelluksissa suorastaan erinomaiset. Lämmön poistaminen erilaisista prosesseista on usein muodostunut sivuvirraksi, jossa kulkee suuri rahamäärä suoraan taivaan tuuliin tai vesistöön. Näihin hukkalämpöihin ei ole kiinnitetty huomiota, koska niiden lämpötila on usein liian matala lämmön suoraan hyödyntämiseen. Hukkalämmön voi kylmätekniikan avulla kuitenkin muuttaa rahanarvoiseksi tuotteeksi.

Vesa Tamminen Hallituksen puheenjohtaja Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Oman toimintansa hukkaenergiavirrat kannattaa selvittää huolella – investoinnit maksavat itsensä nopeasti takaisin. Tämän jälkeen energiansäästö näkyy suoraan yrityksen voitossa.

Jäähdytysprosessit tarkaste luun ammattilaisten avulla Kylmätekniikka toimii luotettavasti ja pitkään, siksi se helposti unohtuu. Se kannattaa kuitenkin tarkastuttaa ammattilaisella. Kylmätekniikka sisältää paljon erityisosaamista, jonka hyvä ymmärtäminen ja kokemus antavat pohjan toimiville ratkaisuille. Alan yrittäjillä on hyviä valmiuksia ”avaimet käteen”-toteutuksiin, jotka ovat tilaajille aina varmoja ratkaisuja. Vastuu säilyy yksissä käsissä ja järjestelmät saadaan toimimaan suunnitelmien mukaisina. Yhteystiedot järjestömme jäsenyrityksiin löytyvät jälleen lehtemme keskeltä. Ottakaa yhteyttä alan parhaisiin osaajiin – olipa kyse minkälaisesta jäähdytystarpeesta tai lämpöpumpusta tahansa.

Kylmäextra 1/2015

ILMALÄMPÖPUMPUT ASYG09-14LT

JÄÄHDYTYS- JA LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT Good Design Award

VRF JÄRJESTELMÄT • Tehot 11 - 125 kW, 1 - 48 sisäyksikköä • Uudis- ja saneerauskohteisiin

iF Design Award

SUORAOHJAUS 2-50kW

Järjestelmä soveltuu hyvin mm. vesikiertoiseen lämmitykseen. Laitteisto voidaan kytkeä öljylämmityksen rinnalle tai uudiskohteen lämmönlähteeksi. Laajan tehoalueen vuoksi laitteisto sopii hyvin esim. rivitaloyhtiöiden öljylämmityksen rinnalle tai tilalle. Välikaapeli Sähkönsyöttö

ON2 C

OOOO

O OOO

1,6A

ERR DEF 0,4A

0,4A

ATW-C-INV2

O 1 :

ATW-D

: : O O O O O 13

H O O O O 14

RS232

ILMA-VESILÄMPÖPUMPUT • Tehot 5 - 16 kW • Inverter • uudis- ja saneeraus kohteisiin • Korkea hyötysuhde

H/C

+12

OUT

Kylmäaineputket Lämpötila-anturit

Maahantuoja:

Cooltrade

FG Finland Oy Koivuhaantie 2-4 01510 Vantaa Puh: 020 741 2222 info@fgfinland.fi www.fgfinland.fi

Teksti ja kuva: Dakota Lavento

Dekaani Jyrki Vuorinen ja dosentti Hannu Ahlstedt ovat sitä mieltä, että akateeminen vapaus on opiskelussa tärkeää. Yliopisto-opintojen tärkein anti on oppia oppimaan.

Jäähdytystekniikan opetus TTY:ssä voi hyvin Yliopistouudistus ei muuta kylmä- ja lämpöpumppualojen opiskelumahdollisuuksia Tampereella. Kylmäalan huoli alan opintomahdollisuuksien tulevaisuudesta on siten osoittautumassa turhaksi. Vielä avoimena on kuitenkin kylmätekniikkaan läheisesti liittyvän talotekniikan kohtalo. Aika näyttää löytyykö asiaan ratkaisu TTY:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun vireillä olevasta yhteistyöstä – tai jopa yhdistymisestä osana Tampere 3-hanketta.

ampereen teknillisen yliopiston merkitys kylmäalan kouluttajana on ollut huo-

mattava. Suuri osa alan johtavista toimihenkilöistä on TTY:n kasvatteja ja sieltä valmistuneet ovatkin

viime vuosikymmeninä osallistuneet suomalaisten kylmä- ja lämpö pumppualojen eteenpäin viemiseen

Kylmäextra 1/2015

monilla tavoin. Hyvä esimerkki tästä on alan suomenkielinen kirjallisuus, joka suurelta osin on TTY:stä valmis tuneiden käsialaa. Edellä mainittua taustaa vasten onkin helppo ymmärtää kylmäalalla noussutta huolta jäähdytystekniikan yliopisto-opintojen tulevaisuudesta, kun tietoja TTY:n organisaatiouudistuksista viime keväänä nousi julkisuuteen. Jopa vuonna 1976 miljoonalahjoituksen silloiselle Tampereen teknilliselle korkeakoululle jäähdytystekniikan professuurin perustamiseksi tehnyt vuorineuvos, tekniikan tohtori hc. Paavo V. Suominen huolestui tilanteesta ja lähestyi TTY:n johtoa kirjeellä. Rehtori Markku Kivikoski vastasi Suomiselle nopeasti vakuuttaen viestissään jäähdytystekniikan olevan jatkossakin TTY:lle tärkeä ala niin opetuksessa kuin tutkimuksessakin. Vanhat rakenteet kuitenkin muuttuvat, koska jäähdytysalankin tutkimustoimintaa uudistettaessa mallia haetaan Yhdysvalloista lähtöisin olevan ja monissa suomalaisyliopistoissa käyttöön otetun ns. tenure track -urapolkumallin pohjalta. Tenure trackissa yliopistot rekrytoivat nuoria tutkijoita, jotka suunnitelmallisen urapolun kautta etenevät tieteenalansa professuureihin.

Monipuolisia opintokokonaisuuksia Tampereen teknillisen yliopiston teknisten tieteiden tiedekunnan dekaani Jyrki Vuorinen pahoittelee Kone- ja tuotantotekniikan laitoksen opintomahdollisuuksia esitellessään selkokielisyyden puutetta. – Niin, tämähän on tällaista laatikkoleikkiä ja näitä termejä lukiessa voi olla vaikea päätellä, mitä niiden

Kylmäextra 1/2015

sisällä on. Voin kuitenkin vakuuttaa, ettei esimerkiksi jäähdytystekniikan opinnoista mitään olla poistamassa. Kyllä se kaikki yhä edelleen tuolla opintojaksojen sisällä on. Vaikka ulkopuolisen mielestä voisi olla kuinka mukavaa lukea TTY:n opiskelumahdollisuuksia suorina opintoputkina, joista valmistuu riittävän määrän opintopisteitä ja diplomityön suoritettuaan vaikkapa jäähdytystekniikan diplomiinsinöörejä, opiskelijan kannalta se ei kuitenkaan olisi välttämättä paras ratkaisu. – Silloinhan voisi käydä niin, että putkeen jouduttuaan opiskelija huomaisi valmistuttuaan, ettei hänen valitsemallaan alalla juuri tuolloin olekaan sopivia työllistymismahdollisuuksia tai ettei juuri se ala ehkä tarpeeksi kiinnostakaan tai vastaa omia taipumuksia. Sellainen opiskelutapa ei sovi akateemisen opiskelun ihanteeseen ollenkaan, Vuorinen huomauttaa. Totta. Nuori ihminen ei vielä yliopistoon pyrkiessään voi varmasti tietää, mitä hän haluaa viiden tai kymmenen vuoden päästä työkseen tehdä eikä hänen toki sitä tarvitsekaan tietää. Toisaalta työelämän vaatimukset muuttuvat kovin nopeasti. Kun tekniikan ylioppilas on päässyt Hervantaan opiskelemaan, hyvin monenlaiset mahdollisuudet ovat hänelle avoimena ja näin sen halutaan myös tulevaisuudessakin olevan. Jäähdytystekniikkaa voi TTY:ssä opiskella hakeutumalla opiskelemaan aineopintoina joko teknisten tieteiden tiedekuntaan kone- ja tuotantotekniikkaa tai luonnontieteen tiedekuntaan ympäristö- ja energiatekniikkaa. Syventävien opintojen vaiheessa mahdollisuudet ovat

kummassakin tapauksessa sovellettu mekaniikka ja lämpötekniikka tai energia- ja biojalostustekniikka. – Jäähdytystekniikkaa löytyy sekä energia- ja biojalostustekniikan syventävien opintojen täydentävistä opintojaksoista että kestävän kehityksen konejärjestelmien syventävistä opinnoista, jäähdytystekniikan opetuksesta TTY:ssä vastaava dosentti Hannu Ahlstedt kertoo.

Tulevaisuuden tarpeet tiedettävä Jäähdytystekniikan ja koko talotekniikan koulutuksen kehittäminen on erittäin tärkeää, sillä kummankin merkitys rakennusten energiatehokkuuden takaajina tulee jatkossa entisestäänkin vain korostumaan. Lämmöntalteenotto, lämpöpumppujärjestelmät, energiakaivokentät, kestävä kehitys, koko kiinteistön taloteknisten järjestelmien integrointi toimimaan ohjausjärjestelmineen energiatehokkaana ja taloudellisena kokonaisuutena edellyttää sekä suunnittelulta että toteutukselta tietoja ja taitoja, joita osaltaan vielä ollaan opettelemassa. – On esimerkiksi ratkaistava, pitääkö meidän jatkossa kouluttaa talotekniikan asiantuntijoita, jotka tietävät hiukan kaikesta vai syvällisesti yhdestä talotekniikan osa-alueesta kaiken tietäviä asiantuntijoita. Kukapa siihen osaisi vastata, Vuorinen kysyy? Yliopiston ei sinänsä onneksi tarvitsekaan yrittää kouluttaa opiskelijoita suoraan johonkin tiettyyn ammattiin, vaan opettaa heitä oppimaan uutta tietoa mahdollisimman nopeasti ja tehokkaalla tavalla. Kaikkea maan ja taivaan väliltä

heille ei opiskeluvuosien kuluessa ehtisi mistään alasta opettaakaan. – Jäähdytystekniikan diplomi-insinööreillä tulisi kuitenkin olla valmiudet työpaikassaan, oli se sitten suunnittelutoimisto tai vaikka teollisuuden palveluksessa, opiskella nopeasti uusien tehtäviensä vaatimat tiedot ja taidot, Ahlstedt huomauttaa. – Ja ainahan saa kysyä.

Mistä uudet jäähdytystekniikan opiskelijat alalle? Opiskelijoiden houkuttelemisessa TTY:n mahdollisuuksia täynnä olevat, mutta hieman epämääräisillä nimikkeillä varustetut opintopolut ovat huono asia. Jäähdytystekniikan mainostaminenkaan ei näin ole kovin helppoa. Opiskele lääkäriksi lääketieteellisessä tiedekunnassa kuulostaa toki paljon selkeämmältä. Olisi siis hienoa, jos opiskelijalle jo ennen TTY:lle pyrkimistään olisi jo jonkinlaista tietoa, että kylmä- ja lämpöpumppualat ovat olemassa ja niitäkin on mahdollista ryhtyä opiskelemaan.

– Nuorille pitäisi ehdottomasti saada tietoa, että alalta löytyy työtä, jotta he ymmärtäisivät, että tänne kannattaa hakeutua opiskelemaan, Vuorinen huomauttaa. Ahlstedt sanoo, että monet jäähdytystekniikkaa opiskelemaan päätyvät ovat jo esimerkiksi kesätöissään tutustuneet alaan tai perehtyneet siihen esimerkiksi perheyrityksessä. Tosin kursseilla alasta innostuu myös opiskelijoita, joille ala on ennalta aivan uusi ja tuntematon. Se on silloin opettajan taidoista ja innostuksestakin paljolti kiinni. Juuri nyt näyttää hyvältä. Ahlstedtin mukaan tekeillä on parhaillaan toistakymmentä diplomityötä. Valmistuvat näyttävät työllistyvän hyvin, sillä alan diplomi-insinööreille on kysyntää. Väitöskirjoja jäähdytystekniikan alalta ei aivan lähitulevaisuudessa näytä olevan valmistumassa, mutta siinäkin dekaani ehdottaa yhteistyötä yliopiston ja yritysmaailman välillä. – On jopa mahdollista, että hankkeeseen osallistuisi useampikin pieni yritys, joka hyötyisi väitöstutkimuksen tuloksista, Vuorinen sanoo.

Tampere 3 Lokakuussa 2014 tamperelaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulu tiedottivat aikomuksestaan rakentaa uudenlainen korkeakoulu Suomeen. Tavoitteena olisi johtava kansainvälinen asema valituilla tieteenaloilla ja ainutlaatuinen profiili. Tampereella onkin jo vuosia puhuttu yliopiston ja teknillisen yliopiston yhdistämisestä. Nyt mukaan on tullut myös ammattikorkeakoulu ja siis käytännön osaamisen saaminen mukaan. Ainakin Vuorinen on selvästi innoissaan mahdollisuudesta. – Asiassa on vielä paljon selvittämistä. Miten tutkintoja voitaisiin rakentaa mahdollisimman helposti opiskelijan kannalta? Ei ole hyvä vain pystyttää aina rajaaitoja ja tehdä asioita hankalaksi, hän sanoo. – Olisikin hyvä, jos voisimme esimerkiksi talotekniikka- ja kylmäalan järjestöjen ja yritysten kanssa istua keskustelemaan koulutuksen kehittämisestä ja yhteistyön syventämisen tarpeista. Me olemme avoimia kuulemaan ehdotuksia. Ei yliopistomaailma ole mikään muurien ympäröimä linnoitus. Täällä ovat ovet auki selällään, dekaani rohkaisee.

SUOMEN

JÄÄKYLMÄ OY

Suomen Jääkylmä Oy 1/4

www.jaakylma.fi

Kylmä-ja pakastevarastot, CO2 Toimitilajäähdytys CLIVET vedenjäähdyttimet JÄÄKYLMÄ kylmävesiasemat 24h huoltopäivystys HELSINKI

TURKU

KOKKOLA

Kylmäextra 1/2015

Teksti ja kuva: Dakota Lavento

Norpe Suomi Oy:n projekti-insinöörit Ali Mäkinen ja Riina Lönnblad työskentelevät kylmälaitosmyynnin parissa.

TTY:n opeista hyvä pohja kylmäalan töihin Jäähdytystekniikan yliopisto-opinnot antavat hyvät edellytykset työskentelyyn monenlaisissa tehtävissä, niin alan teollisuudessa kuin suunnittelutoimistoissakin. Toki ne antavat myös hyvän tieteelliseen pohjan akateemisesta urasta innostuneelle.

simerkiksi kylmäalan oppikirjojen kansista voi bongata monien Tampereen teknillisestä korkeakoulusta viime vuosituhannella jäähdytystekniikan diplomi-insinööriksi valmistuneen nimen. Erityisesti kirjallisuudessa näkyy kuitenkin jo 1980-luvun alkupuoliskolla valmistuneiden kädenjälki, joten kovin montaa päivityskierrosta ei heiltä enää liene odotettavissa. Niinpä jatkuvuus alan opinnoissa onkin enemmän kuin tarpeen.

10 Kylmäextra 1/2015

Tampereen teknilliseksi yliopistoksi vuonna 2003 nimensä muuttaneen oppilaitoksen kuluvan vuosituhannen kasvatusta edustavat Ali Mäkinen ja Riina Lönnblad. Ali valmistui TTY:n LVI- ja jäähdytystekniikan opinnoista diplomi-insinööriksi vuonna 2006 ja Riina kaksi vuotta myöhemmin vuonna 2008. Sittemmin molempien tie on kulkenut suunnittelutoimiston kautta Norpe Suomi Oy:n palvelukseen kylmälaitosmyynnin projekti-insinööriksi Tampereelle.

Kumpikin nauttii työstään selvästi.

Monipuolista hommaa Kaupankylmässä on F-kaasuasetuksen ja rakennusten energiatehokkuusvaatimusten kiristymien myötä tapahtunut erittäin suuri muutos, joka jatkuu edelleen. Kylmälaitosten toteuttamisessa saadaan olla kehittämässä uutta ja se on jännittävää.

Elintarvikemyymälän tai jopa kokonaisen suuren kauppakeskuksen talotekniseen järjestelmään integroidun kylmäjärjestelmän energiatehokkuuden varmistaminen erilaisine lämmön talteenottoratkaisuineen vaatii osaamista, kykyä omaksua nopeasti uutta tietoa ja tehdä myös yhteistyötä muiden alojen asiantuntijoiden kanssa. Oikeaan työpaikkaan ja oikealle alalle Riina ja Ali ovat päätyneet. Työpäivät eivät ole usein samanlaisia. Laitoksia toimitetaan hyvin erikokoisiin myymälöihin suurista hypermarketeista pienempiin liikennemyymälöihin. Kyseessä voi olla uudisrakennus tai vanhan myymälän peruskorjaus tai jopa suuren myymälän laajentaminen lennossa.

OLETKO KIINNOSTUNUT KEHITTÄMÄÄN OSAAMISTASI? Koulutuskeskus Salpauksessa voit opiskella kylmälaitetekniikkaa ja kehittää ammattitaitoasi suorittamalla alan tutkintoja tai laaja-alaistaa osaamistasi CO2-laitekoulutuksella. Voit suorittaa myös ilmastointiasentajan ja putkiasentajan erikoisammattitutkinnon.

Matkustellakin saa eikä työpäivät aina kulu toimistotöissä. Projektin kohde voi sijaita Rovaniemellä tai Hangossa.

Opinnoista hyvä perusta Työ on haastavaa. Sekä Riina että Ali sanovat saaneensa työhön hyvän perustan opinnoistaan. – Akateemiset opinnot kouluttavat oppimaan nopeasti, etsimään, hankkimaan ja prosessoimaan tietoa. Ne valmentavat tieteelliselle uralle, johon harva tosin työhön hakeutuu. Samoista taidoista on kuitenkin hyötyä muissakin työtehtävissä, Ali huomauttaa. Kumpikin katsoo saaneensa opinnoistaan hyvät edellytykset ymmärtää kylmätekniikkaa ja oppia hallitsemaan asioita nopeasti. Molemmat pitävät myös kokemustaan suunnittelutehtävistä näin jälkeenpäin erittäin hyvänä koulutuksena juuri nykyiseen työhönsä. – Suunnittelutöistä sai hyvän pohjan, nyt sitten näkee miten ne suunnitelmat toteutuvat käytännössä, Riina naurahtaa.

Salpaus

Työnjohdollisten taitojen kehittämiseen saat koulutusta suorittamalla tekniikan erikoisammattitutkinnon. Lisätietoja Kylmälaitetekniikasta: www.salpaus.fi/kylmalaitetekniikka/ aikuisten-koulutus/koulutustarjonta

Talotekniikasta: www.salpaus.fi/talotekniikka/aikuistenkoulutus/Koulutustarjonta

PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI -KUNTAYHTYMÄ

– Toki urapolku toimisi toisinkin päin, mutta jostain syystä urakoinnista ja teollisuudesta harvemmin kuitenkin siirrytään suunnittelutehtäviin, Ali huomauttaa.

Nuoret ovat Norpe Suomi Oy:n voimavara

uoret jäähdytystekniikan diplomi-insinöörit Riina Lönnblad ja Ali Mäkinen palkattiin Norpe Suomen kylmälaitosmyyntiin vuonna 2011 ja 2013. Heidän lähin esimiehensä on nykyisin projektipäällikkö Dick Nordström. Riinan ja Alin työpöytä sijaitsee fyysisesti Tampereella ja Dickin Norpen kotitanhuilla Porvoossa, mutta modernissa työelämässä työpöydän sijainnilla ei paljoakaan ole merkitystä. Kohteet voivat sijaita missä päin Suomea tahansa, joten työ on varsin liikkuvaa. Juuri Riinan ja Alin kaltaisia nuoria kylmäalan ammattilaisia Norpe kaipaa riveihinsä oppimaan ja kypsymään. – Heillä on TTY:ssä hankittu vahva teoreettinen pohja jäähdytystekniikasta ja kyky omaksua uusia asioita nopeasti. Sitä tarvitaan erityisesti nyt, kun kaupankylmä on voimakkaassa muutoksen ja kehityksen vaiheessa, Dick Nordström sanoo. Projektimyynnissä aikaisemmasta työkokemuksesta suunnittelutoimistossa on myös suurta hyötyä. – Suunnittelijan kanssa on jo samalla aaltopituudella, joten asiat sujuvat usein nopeammin, Nordström jatkaa. – Tarvitsemme jatkossakin tällaisia lahjakkaita jäähdytystekniikan diplomi-insinöörejä!

Kylmäextra 1/2015 11

Teksti ja kuva: Dakota Lavento

Neljä vuosikymmentä kutsumusammatissa

aikka kylmäala on vuosikymmenten aikana kehittynyt valtavasti, kylmäasennustyö on silti perusperiaatteiltaan samanlaista palvelutyötä kuin ennenkin. Taisto Tolosen kaltaista ammattilaista tullaan kylmäalalla kaipaamaan, mutta onneksi Taisto tunnetaan erityisesti työstään osaamisen siirtämisessä nuoremmilleen. Taisto Tolosta ei taida harmittaa tippaakaan, että häntä kutsutaan myymäläkylmän Grand Old Maniksi. Moisen kunnianimen Pertti Hakala häneen tämänvuotisilla Kylmätekniikan koulutuspäivillä leimasi samalla kun Suomen Kylmäyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Matti Eerikäinen kiinnitti Tolosen takin käänteeseen järjestön ansiomerkin. – No, hän hörähtää selvästi mielissään, mikäs siinä! Toisaalta arvonimi on oikein sopiva. Taisto Tolonen ei ole fyysisestikään ihan pieni mies ja kylmäalalla hän on kyllä erittäin merkittävä hahmo. Todellinen konkari. Kun mies on työskennellyt yli neljä vuosikymmentä Norpella, ei ole mitään, mitä hän ei myymäläkylmästä tietäisi. Hän on nähnyt markettien rakentamisen hurjat vuodet Suomessa, viennin Neuvostoliittoon ja LähiItään. Takana on 1990-luvun viennin romahdus ja suuri lama, uusi nousu ja hypermarketit. Taisto ehti mukaan yhdeksi toimeenpanijaksi myös alan viimeisimpään suureen murrokseen – hiilidioksidin tuloon

12 Kylmäextra 1/2015

Mihinkä se koira karvoistaan pääsisi. Taisto Tolonen tarkistaa aina eläkkeelle jäätyäänkin tutussa kaupassa käydessään, että kalusteet on oikein täytetty.

myymälöiden kylmäaineeksi ja energiatehokkuuden viemiseen taas uudelle tasolle.

kille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille hyvästä yhteistyöstä.

Toloseen on totuttu luottamaan tiukimmissakin paikoissa. Jos kukaan muu ei ole lähtenyt viemään aamuyöllä kylmäainetta myymälään, hän on hakenut peräkärryn auton perään ja lähtenyt. Kysyypä Taistolta mitä hyvänsä, häneltä löytyy vastaus. Hän tietää, muistaa ja tuntee. Tarinat hän kertoo lähes sana tarkalleen samalla tavalla. Teräväkin mielipide häneltä löytyy tarpeen vaatiessa, vaikka miestä tuntuu olevan vaikea saada hermostumaan oikein kunnolla, Kainuusta kun on lähtöisin.

Suoraan työhön kiinni

Mutta sitten se ”old”. Se ei Toloseen oikein vielä istu. Mies kun on vasta parhaassa iässään. – Eläkevakuutus antoi mahdollisuuden lähteä työelämästä jo nyt, kun virtaa vielä riittää. Nuorille on hyvä jättää tilaa, ja samalla antaa suuret kiitokset kai-

Vasta 17-vuotias nuorukainen päätyi Porvooseen vuonna 1971 kylmäkalusterakentajan 9 kuukauden mittaiselle ammattikurssille. Opiskelu alkoi heti ensimmäisenä aamuna tutustumisella Norpeen. Työharjoittelussa yrityksen osastot käytiin läpi muutamaankin kertaan. Keväällä 1971 Norpella oli 115 työntekijää. Iloisella 1970-luvulla rakennettiin uusia myymälöitä, joten kylmäasentajan työ oli varsin erilaista kuin nykyisin. Uusiin myymälöihin asennettiin vain uusia kalusteita ja koneistoja. – Nykyisin suuri osa työstä on vanhojen myymälöiden uudistamista. Vanhaa puretaan ja uutta asennetaan usein hyvinkin tiukalla aika-

taululla, myymälää sulkematta. Tällaisen projektin hoitaminen on haasteita täynnä, Tolonen huomauttaa. Ja ne kylmäaineet sitten. 1970-80luvuilla myymäläkalusteissa käytettiin kahta kylmäainetta, pakastekalusteissa ja -huoneissa vaihtoehto oli R502, pluskalusteissa ja kylmähuoneissa R12. Suosikkikylmäaineet ovat sittemmin vaihtuneet useaan otteeseen ja nythän muodissa ovat luonnonkylmäaineet, erityisesti hiilidioksidi CO2 eli R744. Kalusteetkin olivat kovin erilaisia aikaisemmin. – Polyuretaanihan ei ole uusi eriste, se teki tuloaan silloin, kun aloitin uraani. Sitä ennen kalusteiden eristeenä käytettiin lasivillaa ja styroxia ja kylmähuoneissa sinänsä hyvin ympäristöystävällistä korkkia. Kaikki ohjaus ja automatiikkalaitteet olivat vielä mekaanisia.

– Ja koneikot ovat muuttuneet yksittäisistä rinnan kytketyiksi.

Kehitystyötä ja hyvää ylläpitoa Kalustevalmistajat kilpailevat asiakkaista kehittämällä kalusteitaan jatkuvasti yhä energiatehokkaammiksi, ympäristöystävällisemmiksi, tyylikkäämmiksi. Niiden pitäisi esitellä tuotteet mahdollisimman kauniisti ja tuotteet pitäisi niistä saada myös pois helposti. Kauppiaita ja myymälässä kalusteet täyttäviä sekä puhtaana pitäviä myymälän työntekijöitä kuullaan herkällä korvalla, jotta kalusteista voitaisiin kehittää myös entistäkin vaivattomammin käytettäviä, huolettavia ja puhdistettavia. Taisto Tolonen sanoo, että täydellistä kylmäkalustetta ei ole vielä rakennettu ja se tekee tietysti kehi-

tystyöstä mielenkiintoista. Tarpeet ja toiveet muuttuvat. Tärkeää on myös myymälähenkilökunnan koulutus uusien kalusteiden käyttöön, sillä väärällä ja huolimattomalla käytöllä tavoitteet energiatehokkuudessa jäävät saavuttamatta. Mies myöntää, että tutussa kaupassa käydessä tulee tarkastettua, onko pakasteallas ylitäytetty tai onko pluskalusteen imukanavaan pudonnut juustopaketti. – Ei niitä osaa olla katselematta, hän naurahtaa. Varmaan ruumishuoneellakin tutkin vielä kylmätilat, hän vitsailee.

Satoja myymälöitä meillä ja muualla Melkein 44 vuotta kylmäalalla on pitkä aika oikeastaan, mutta toisaalta se on mennyt nopeastikin, sillä Taiston mukaan työ on ollut

AGA etuosaan /oikea sivu

mielenkiintoista ja monipuolista, ei yhtään samanlaista päivää. – En ole laskenut, mutta kyllä sitä kylmää on Suomessakin satoihin myymälöihin tehty, useat kohteet on laajennettu ja saneerattu jopa 2–3 kertaa ensiasennuksen jälkeen. – Paljon tätä on tehty suomalaisen ja miksei myös ulkomaisen, erityisesti suuren itäisen naapurimaan elintarvikekylmäketjun hyväksi. Ulkomaankomennuksista kaikilla niitä tehneillä riittää mielenkiintoisia kertomuksia. Alkuaikoina olot Neuvostoliitossa olivat varsin toisenlaisia kuin koto-Suomessa. Neuvostoliittoon Norpe ryhtyi viemään 1970- ja 1980-luvuilla supermarketkalusteita ja kylmäkoneita, jotka myös asennettiin paikan päällä. Asennusmatkat olivat usein varsin tapahtumarikkaita ja saattoivat kestää pitkäänkin. Matkalla viivyttiin viisi viikkoa myös lauantait töitä tehden ja viikko toivuttiin kotona. Ensimmäinen Taiston reissuista itse asiassa siirtyi alkuperäisestä lähtömaanantaista vuodella, kun työmaa ei ollutkaan vielä sopivassa vaiheessa. Ei se vielä vuodenkaan päästä sen kummemmassa vaiheessa ollut. Sähköjä ei keskeneräiseen sanee-

Myymäläkylmän Grand Old Man Taisto Tolonen saa Suomen Kylmäyhdistyksen ansiomerkin Pertti Hakalalta ja Matti Eerikäiseltä Kylmätekniikan koulutuspäivillä.

rattavaan vanhaan kauppahalliin meinattu saada millään. Moskovassa 1982 hedelmämyymäläasennuksessa olivat kahden myymälän kalusteet onnistuneet sekoittumaan ja joutumaan eri puolille kaupunkia. Niitä ei kannattanut ryhtyä enää vaihtamaan, joten Taisto kääri hihat ja suunnitteli asennuksen uudestaan paikalla oleville kalusteille. – Päivällä työmaalla oli hiljaista kuin huopatossutehtaalla, mutta yön aikana kuin ihmeen kaupalla putket oli joku käynyt vetämässä paikalleen, hän muistelee.

Spinea 14 Kylmäextra 1/2015

Moskovassa olevalta työmaalta puuttui tulkkikin, mutta Taisto huomasi, että reissujen aikana päähän oli tarttunut auttava venäjän kielen taitokin. Sitä olisi mukava nyt eläkepäivinä hyödyntää ihan vapaa-ajan matkailunkin merkeissä. Muutenkin mies sanoo osaavansa arvostaa kiireettömiä eläkepäiviä. – Tosin kotitekemistä on kertynyt rästiin: piha ja puutarhatöitä. Marjastus, sienestys, kalastus, liikkuminen luonnossa ovat mieliharrastuksiani. Toivottavasti niille nyt jää enemmän aikaa!

Alfa Laval Optigo

8 mallia, 3 tuotesarjaa, 1 tuotemerkki

Tehokas toiminto

Alfa Laval OptigoTM CC250 & CC350 & CC400 & CC500

Helppoa jäähdytystä Alfa Laval OptigoTM CS200 & CS300

Alfa Laval Nordic Oy Kahteensuuntaan puhaltava alkupuolelle

Alfa Laval OptigoTM CD304 & CD400

Alfa Lavalin kaupan kylmän Optigo-tuotesarja vastaa kylmäalan tulevaisuuden vaatimuksiin ja haasteisiin. Alfa Lavalin ympäristöystävällinen, tehokas, luotetta ja turvallinen Eurovent-sertifoitu Optigo-sarja on Alfa Lavalin uusin pienten ja keskisuurten ilmanjäähdyttimien tuoteperhe, josta löytyy erilaisia jäähdytinmalleja. Optigon X-sarjan höyrystimissä rakennepaine CO2-käytössä on 80 bar! Optigo™ -sarjan tuotteita myy Alfa Lavalin valtuutettu jälleenmyyjä Combi Cool Oy, p. (09) 777 1230.

Skannaa koodi ja lue lisää Alfa Lavalin Optigo™ -ilmanjäähdyttimistä. www.alfalaval.com

Authorized Distributor

Oy Combi Cool Ab Ruosilantie 14 E, 00390 Helsinki puh: (09) 777 1230 info@combicool.fi - www.combicool.fi

Tehokkaat ja toimivat Viessmannin TECTO kylmä- ja pakastehuoneet ovat korvaamaton apu päivittäistavarakaupassa, elintarviketeollisuudessa sekä hotelli- ja ravintola-alalla.

Norpe

TECTO kylmä- ja pakastehuoneissa yhdistyvät kestävyys ja johtavat hygieniaominaisuudet mainioon käyttömukavuuteen. Korkealaatuiset TECTO kylmä- ja pakastehuoneet ovat osa Norpen kylmäalan kokonaisratkaisuja, jotka vastaavat kaupan ja teollisuuden vaatimuksiin.

Lisätietoja Norpe Suomi Oy ∙ Puh. 019 537 8000 ∙ www.norpe.ﬁ ∙ peter.lauren@norpe.fi

Menestykseen energiatehokkuudella. Ampumahiihdossa ja lämmitystekniikassa.

Viessmann Keskisuuret ja suuret öljy- ja kaasukattilat

Biokattilat

Lämpöpumput

Käyttövesivaraajat

Viessmann takaa maksimitehon: myös talviurheilusponsorina. Tulevaisuuden lämmitysteknologian kehityksessä pätevät samat arvot kuin urheilussa – huipputekniikka, tehokkuus, reiluus. Ja tietysti myös menestys, jota toivomme erityisesti sponsoroimallemme Suomen Ampumahiihtojoukkueelle kuten Kaisa Mäkäräiselle. Viessmannin täydellisestä tuotevalikoimasta löydät tehokkaat järjestelmät kaikille energianlähteille Lämpöpumppuohjelmamme tarjoaa yksilölliset ratkaisut, oli kyseessä sitten uudisrakennus, saneerauskohde tai suuri kiinteistö. Lisää tietoa laajasta laitevalikoimastamme sekä jälleenmyyjiemme yhteystiedot löydät osoitteesta www.viessmann.fi.

,9B6SHFLDOB [ B), LQGG

Aurinkojärjestelmät

Viessmann Oy · Äyritie 8 A · 01510 Vantaa Puhelin: 010 328 2550 · info@viessmann.fi

Teksti ja kuvat: Dakota Lavento

Siisteys on osa elintarvike myymälän arkea Elintarvikemyymälässä siisteys on kaiken a ja o. Oikein täytetyt kalusteet toimivat energiatehokkaasti ja pitävät tuotteet oikeassa lämpötilassa.

aikkialla on niin hirmuisen siistiä. Marketpäällikkö Maria Sjöström on huomiosta tyytyväinen, sillä hän on järjestyksen naisia. – Perehdytyksessä painotamme uudelle henkilökunnalle, että rätti kädessä täällä kuljetaan. Aina, kun huomaamme, että jokin kohta kaipaa järjestämistä tai puhdistamista, se hoidetaan heti. Sillä tavalla myymälä pysyy siistinä, hän sanoo napakasti. Hän näyttää, ettei lattioilla saa olla mitään ylimääräistä. Kaikki tavarat myös varastoissa sijoitetaan ylös lattiatasosta, jotta siivoojat pystyvät tekemään työnsä mahdollisimman hyvin. – Jokaiselle tavaralle on oma määrätty paikkansa, joka uuden työntekijän perehdytyksessä hänelle opetetaan. Kun kaikki on paikallaan, täällä on siistiä ja viihtyisää. Meidän kaikkien on silloin myös helppo ja hyvä tehdä työtä. – Onneksi meillä on myös tarkkoja työntekijöitä, Maria Sjöström naurahtaa.

Kylmäkalusteet puhtaana ja oikein täytettyinä HOK-Elannossa toimipaikkojen esimiehet ja omavalvontaa toteuttavat henkilöt koulutetaan huolella energiatehokkaan ja elintarviketurvallisuuden ylläpitämisen kannalta ideaalisen kaupankylmän saloihin.

Marketpäällikkö Maria Sjöströmin valtakunnassa kaikelle on paikkansa ja kaikkialla on siistiä.

Heidän on osattava selvittää työntekijöille esimerkiksi, miksi kylmäkalusteiden ilmanottoaukot ja ovien tiivisteet on pidettävä puhtaana ja miksi riittävä ilmankierto kalusteessa on varmistettava päivittäin. Myymälän siisteys, hygieeniset käsittelytavat ja puhtaat työvälineet ovat oikeiden säilytyslämpötilojen ohella toinen tärkeä tekijä elintarvikkeiden turvallisuuden varmistamisessa. Myymälän omavalvontasuunnitelma edellyttää, että myymälässä on siivous- ja puhdistussuunnitelma, jossa koneille, laitteille, työpinnoille, lattioille, kylmätilojen lattioille ja hyllyille on suunniteltu oma puhdistusohjelma ja -rytmi. Maria Sjöström kertoo, että S-market Kontulassa pluskalusteet puhdistetaan perusteellisemmin kaksi kertaa vuodessa. Pakkaskalusteiden tarkempaan peruspuhdistukseen,

kerran vuodessa tapahtuvaan sulatukseen ja pesuun tarvitaan avuksi jo kylmäliikettä. – Mutta Hevi-kalusteille neljästi vuodessakaan ei välttämättä riitä. Hedelmistä ja vihanneksista irtoaa versoja, lehtiä ja varsia, jotka kuivuessaan murenevat ja varisevat ritilöihin. Myymälähenkilökunnan on tarkkailtava kalusteita päivittäin ja jos ne likaantuvat useammin, useammin ne on myös puhdistettava. Tosin, jos rätin kanssa viitsitään heilua ahkerasti, perusteellista pesua ei tarvitse välttämättä aivan niin usein toteuttaa, hän huomauttaa. Kaikkien kylmäkalusteiden perusteellista puhdistamista ei suinkaan ajoiteta yhdelle kerralle. Kun esimerkiksi S-market Kontulan makkarakalusteeseen tulee uusi valikoima, kaluste tyhjennetään edellisenä iltana ja pestään valmiiksi.

Kylmäextra 1/2015 17

Väärin. Kiireessä makkarakori on jäänyt työntämättä paikalleen. Siistiltähän se näyttää, mutta ritilän päälle jäänyt kori merkitsee, että ilma ei pääse kiertämään kalusteessa.

Väärin. Margariinilaatikko on jäänyt ritilän päälle.

Väärin. Vaikka äitienpäivää varten tekisi mieli kasata lempipakastekakkuja vähän enemmän valmiiksi, rajaa ei saa ylittää.

Oikein. Tässä pakkaskalusteessa kaikki on kunnossa.

– Pikkuisten pakkasaltaiden lasit voi joutua pesemään kahden viikon välein, jos halutaan, että ne todella pysyvät puhtaina, Maria Sjöström huomauttaa.

jennettävä, jotta ilmankulkuaukot saadaan puhdistettua.

Myymälän siisteydestä huolehtii osin siivousliike ja osin henkilökunta. Molempien tehtävät on kuvattu myymälän siivoussuunnitelmaan. Siivoussuunnitelman toteuttamisesta seurataan säännöllisesti, sillä myymäläkalusteiden puhtaus luo asiakkaalle kuvaa koko myymälän hygieniasta ja toisaalta likainen kaluste lisää energiankulutusta, HOK-Elannon laatu- ja ympäristöpäällikkö Satu Kattilamäki huomauttaa.

Kalusteiden ylitäyttö on asia, josta Maria Sjöströmillä on voimakas kanta. – Siinä ei voi lipsua, sillä jos kerran antaa periksi, mihin sen rajan vetää? Salliiko sen aina ennen pyhiä vai jokaiselle viikonlopulle? Ensinnäkin ne ylimmät tuotteet eivät ole enää oikeassa säilytyslämpötilassa eikä se ole tuoteturvallisuuden kannalta hyvä asia ollenkaan. Toiseksi kaluste ei enää siinä tilassa toimi energiatehokkaasti.

Hän sanoo, että uusimmat kalusteet on onneksi kehitetty jo helpommin puhdistettaviksi. – Joissakin vanhemmissa malleissa kaluste on tyh-

18 Kylmäextra 1/2015

Ylitäytön suhteen tarkkana

– Näin todellakin on. Kysymyksessä ei ole pelkästään omavalvonta-asia, vaan pelissä on koko myymälän energiatehokkuus. Jos kalusteessa ilma ei pääse kiertämään, sen tehot

laskevat ja energiatehokkuus kärsii, Sati Kattilamäki vahvistaa. – Ja jos joku kuvittelee, ettei asteella sinne tai tänne ole merkitystä, hän on pahasti hakoteillä. – Säilytyslämpötilojen laskeminen yhdellä asteella merkitsee 5 prosentin korkeampaa energiankulutusta, Satu Kattilamäki huomauttaa. Joskus kuulee väitettävän, että ylitäyttöä tapahtuu kiireessä vahingossa, mutta sitä Maria Sjöström ei usko. – Ei niin voi käydä. Kyllä kalusteissa on selvä merkki. Meillä asiasta puhutaan perehdytyksessä. – Meillä on juuri oikean kokoinen myymälä ja kalusteet asiakaskuntaan nähden. Meillä ylitäyttöä ei ennen perjantairuuhkaa tai juhlapyhiäkään tarvita, Maria Sjöström huomauttaa.

Teksti ja kuva: Dakota Lavento

Oiva kannustaa omavalvontaan Toimiva kaupankylmä ja lämpötilojen hallinta ovat tärkeällä sijalla hyvän tuloksen saavuttamiseksi elintarvikeliikkeiden Oiva-tarkastuksissa.

lintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkistamisjärjestelmä Oiva tiedottaa elintarvikevalvojien valvontakäyntien tuloksista yritysten asiakkaille Oivahymynaamoilla liikkeiden sisäänkäynnin yhteydessä. Mitä leveämpi hymy, sitä paremmin elintarviketurvallisuusasiat ravintolassa tai myymälässä ovat. Hymynaamoja on neljä: oivallinen, hyvä, korjattavaa ja huono. Kuntien elintarvikevalvojat tarkastavat valvontakäynneillään muun muassa yrityksen yleistä hygieniatasoa, pakkausmerkintöjä ja elintarvikkeiden säilytys- ja myyntilämpötiloja.

Kalaa oikeaoppisesti sulavan jään lämpötilassa S-market Kontulassa.

Nyt elintarvikeliikkeissä on ehditty Oiva-tarkistuksiin tottua jo muutaman vuoden ajalta. Johtava elintarviketarkastaja Anne Kärnä Helsingin Ympäristökeskuksen Elintarviketurvallisuusosastolta sanoo, että Oiva-tarkastukset ovat tuoneet omavalvontaankin lisää jämäkkyyttä – Yleisesti ottaen myös säilytyslämpötilojen suhteen asiat ovat olleet hyvin tiedossa, tarkistettavissa ja pääosin kunnossa. – Myymälöissä kyllä ollaan hyvin tietoisia asioista ja ne pyrkivät yleisesti ottaen täyttämään määräykset hyvin. Erityisesti suurien ketjujen suurissa myymälöissä on yleensä automaattivalvonta ja keskitetty lämpötilaseuranta.

Tarkastustilanteessa voi tosin olla, että paikalla ei ole varsinaista vastuuhenkilöä. Myymälässä kukaan ei ehkä osaa ottaa järjestelmästä ulos tietoa tai tiedot ovat toisen henkilön tunnusten takana. Lämpötilaseurannan tuloksia ei ehkä osata tulkita. Koko henkilökunta tulisikin kouluttaa käyttämään järjestelmää, hän neuvoo. Anne Kärnä arvelee, että automaattiseen järjestelmään helposti luotetaan liikaa. – Se, ettei hälytystä ole tullut, ei vielä tarkoita, että kaikki olisi kunnossa. Kaluste on voitu säätää väärin. Ulkoistettu lämpötilanvalvonta ei saa tarkoittaa, että vastuukin myymälässä voitaisiin ulkoistaa.

Tulkintaa lämpötilapoikkeamista Elintarvikkeiden säilytys- ja myyntilämpötilat määritellään vuoden 2012 alusta voimaan tulleessa elintarvikehuoneistoasetuksessa (1367/2011). Asetukseen jäi joitakin tulkinnanvaraisia kohtia nimenomaan säilytyslämpötilojen osalta ja Eviran asetukseen pohjautuvaa valvontaohjetta tarkennettiinkin vuonna 2014. (www.evira.fi, Ohje ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta 13.1.2014, s. 61). Elintarvikeasetuksen 7 §:ssä luetellaan eri elintarvikkeiden säilytys- ja myyntilämpötilavaatimukset ja 11 §:ssä rajataan, että helposti

Kylmäextra 1/2015 19

Taulukko. Helposti pilaantuvien, kylmänä ja kuumana säilytettävien ja myytävien elintarvikkeiden lämpötilavaatimukset ja lainsäädännön sallimat poikkeamat. [Evira]

Kylmässä säilytettävät ja myytävät elintarvikkeet

KALASTUSTUOTTEET  tuoreet kalastustuotteet  keitetyt ja jäähdytetyt äyriäisja nilviäistuotteet  sulatetut jalostamattomat kalastustuotteet  kylmäsavustetut ja tuoresuolatut kalastustuotteet  muut kuin tuoreet tyhjiö- ja suojakaasupakatut kalastustuotteet (sulatettuja jalostamattomia kalastustuotteita lukuun ottamatta)  muut jalostetut kalastustuotteet  kalakukot  sushi  elävät simpukat LIHA JA LIHATUOTTEET  jauheliha  jauhettu maksa  siipikarjan jauheliha muu tuore liha ja lihatuotteet esim.  sisäelimet  raaka liha  raakalihavalmisteet  lihavalmisteet (leikkeleet, lihasta valmistetut einekset, ruokamakkarat, yms.) MAITO JA MAITOPOHJAISET TUOTTEET  maito  kerma  maitopohjaiset tuotteet, joiden valmistukseen ei sisälly pastörointia tai vähintään sitä vastaavaa käsittelyä  maitopohjaiset tuotteet, joiden valmistukseen sisältyy vähintään pastörointi tai sitä vastaava käsittely MUUT HELPOSTI PILAANTUVAT ELINTARVIKKEET mm.  idut  paloitellut kasvikset Kuumassa säilytettävät ja myytävät elintarvikkeet

20 Kylmäextra 1/2015

Olosuhteen lämpötilavaatimus (1367/2011; 7§)

Elintarvikkeen tavoitelämpötila lainsäädännön vaatimassa olosuhdelämpötilassa

Elintarvikkeen lämpötila saa lyhytaikaisesti olla enintään (1367/2011; 11§)

sulavan jään lämpötila (enintään 2 ˚C)

lähellä sulavan jään lämpötilaa (0 – 2 ˚C)

0 – 3 ˚C

6˚

0 – 6 ˚C

9˚

0 – 4 ˚C

7˚

0 – 6 ˚C

9˚

0 – 6 ˚C

9˚

enintään 6 ˚C

enintään 4 ˚C

enintään 6 ˚C

enintään 8 ˚C 0 – 8 ˚C enintään 6 ˚C

11 ˚ -

0 – 6 ˚C

9˚

Elintarvikkeen lämpötilavaatimus (1367/2011; 7§)

Elintarvikkeen lämpötila saa lyhytaikaisesti olla (1367/2011; 11§)

vähintään 60 ˚C

57 ˚C

pilaantuvien elintarvikkeiden lĂ¤mpĂśtila saa lyhytaikaisesti poiketa annetuista lĂ¤mpĂśtilavaatimuksista enintĂ¤Ă¤n 3Â Â°C. Jos poikkeama on tĂ¤tĂ¤ suurempi, elintarvikkeen lĂ¤mpĂśtila on saatettava vaatimusten mukaiseksi tai tuote on poistettava myynnistĂ¤. Toimenpide riippuu poikkeaman suuruudesta. Konditoriatuotteiden kuljetuksissa lyhytaikainen lĂ¤mpĂśtilapoikkeama voi kuitenkin olla kolmea astetta suurempi. Asetuksen valmistelusta vastannut elĂ¤inlĂ¤Ă¤kintĂśylitarkastaja Sebastian Hielm maa- ja metsĂ¤talousministeriĂśn elintarviketurvallisuusyksikĂśstĂ¤ kertoi KylmĂ¤Extralle* vuonna 2013, ettĂ¤ poikkeamia salliva 11Â Â§ *KylmĂ¤ Avainasemassa Oiva-tarkastuksissa,

KylmĂ¤extra 2/2013 s. 40-44. Lehti on luettavissa KylmĂ¤extra-arkistosta osoitteessa www.skll.fi.

kirjattiin asetukseen juuri nĂ¤itĂ¤ luonnollisia lĂ¤mpĂśtilavaihteluita ajatellen. â€?Haluttiin siis viestiĂ¤ valvonnalle, ettĂ¤ vaikka annetut lĂ¤mpĂśtilarajat ovat kunkin elintarvikkeen optimilĂ¤mpĂśtila, ei niistĂ¤ pieni poikkeaminen aiheuta terveysvaaraa.â€? Johtava elintarviketarkastaja Anne KĂ¤rnĂ¤ sanoo, ettĂ¤ lyhytaikaisen poikkeaman kesto ja astemĂ¤Ă¤rĂ¤kin voidaan tarkastaa, jos myymĂ¤lĂ¤ssĂ¤ on keskitetty lĂ¤mpĂśtilanvalvontajĂ¤rjestelmĂ¤. â€“Â Silloin tiedetĂ¤Ă¤n, milloin kyseisen kylmĂ¤kalusteen lĂ¤mpĂśtila on alkanut kohoamaan. Jos kysymyksessĂ¤ on pieni myymĂ¤lĂ¤, jossa tĂ¤llaista seurantaa ei ole, lĂ¤mpĂśtilapoikkeaman alkamista on vaikeampi todentaa, hĂ¤n myĂśntĂ¤Ă¤. â€“Â Suurempana ongelmana pitĂ¤isin kuitenkin, jollei lĂ¤mpĂśtilapoikkea-

miin mitenkĂ¤Ă¤n puututa ja se on toistuvaa. Korjaavat toimenpiteet tulee kirjata.

Mittarit ovat tarkkoja Anne KĂ¤rnĂ¤ kertoo, ettĂ¤ mittaukset esimerkiksi pakatusta ja pakkaamattomasta kalasta tehdĂ¤Ă¤n piikkimittarilla. Piikkimittari on tarkempi kuin vain pintalĂ¤mpĂśtilaa mittaava infrapunamittari. LĂ¤mpĂśmittarit tulee kalibroida sĂ¤Ă¤nnĂśllisesti. MyymĂ¤lĂśissĂ¤ tulee harvoin kyselyjĂ¤ kĂ¤ytettĂ¤vien mittareiden luotettavuudesta. Anne KĂ¤rnĂ¤ siirtyi Helsinkiin Tampereelta. â€“Â SiellĂ¤ taisin viimeksi tĂśrmĂ¤tĂ¤ epĂ¤ilyyn torimyynnin puolella, hĂ¤n naurahtaa.

Scanoffice KIINTEISTĂ–LĂ„MPĂ–PUMPUT, MIKSI JUURI SCANOFFICELTA? +XLSSXODDWXLVWHQ WXRWWHLGHQ OLVlNVL 6FDQRIĂ€FH WDUMRDD WRLPLWWDPLHQVD NLLQWHLVW|OlPS|SXPSSXMHQ NRNR HOLQNDDUHQ DLNDLVHQ WHNQLVHQ WXHQ MD YDUDRVDSDOYHOXW .LLQWHLVW|OlPS|SXPSSX WDUMRDD WRLYRWXQ HQHUJLDQVllVW|Q YDLQ RLNHLQ PLWRLWHWWXQD DVHQQHWWXQD VllGHWW\Ql MD KXROOHWWXQD

0YI VIJIVIRWWMX [[[ WGERSJÂ˝GI Â˝ EWMEOEWXEVMREX

ZZZ VFDQRIĂ€FH Ă€

Teksti ja kuvat: Dakota Lavento

Apteekeissa kylmää tarvitsevat sekä lääkkeet että ihmiset Kontulan Apteekissa on kesälläkin miellyttävän viileää uusitun ilmastoinnin jäähdytyksen ansiosta.

ontulan Apteekin apteekkari Kirsi Pietilä suorastaan säteilee tyytyväisenä. Tammikuun lopussa alkanut remontti on haastattelua tehtäessä valmistumassa ja apteekki on uusinut ilmeensä täydellisesti. Se on moderni, raikas, kutsuva, avara ja valoisa. Uusi ilmastointijärjestelmä VRV-järjestelmä pitää sisäilman niin ihmisille kuin tuotteillekin sopivana.

Pinnoiltaan remontin tarpeessa Nyt vuoden ajan apteekkarina Kontulassa toiminut Kirsi Pietilä odotti, kunnes sai naapurista vapautuneet 85 m² lisätilat haltuunsa. Tämän jälkeen oli aika ryhtyä sisätiloiltaan jo varsin kuluneen apteekin uudistamiseen. Ennen laajennustakin apteekilla oli myymälätilaa 250 m² ja ympärillä laaja asiakaspohja – Kyseessä on varsin suuri apteekki, Kirsi Pietilä huomauttaa tyytyväisenä. Vakiintunut asiakaskunta ei välttämättä osannut tutulta apteekiltaan muuta odottaakaan, mutta uusi apteekkari tiesi, mitä tarvitaan. – Lääkkeiden lisäksi apteekeista ostetaan yhä enemmän kosmetiikkaa, vitamiineja ja erilaisia terveystuotteita, hän kertoo.

22 Kylmäextra 1/2015

Apteekkari Kirsi Pietilä siirtyi Kontulaan toimittuaan apteekkarina Malmilla yhdeksän vuotta ja on ollut hyvin tyytyväinen. Kontulan Ostari on Suomen suurin kattamaton ostoskeskus ja kävijämääräkin päivässä noin 30 000.

Niille tarvitaan omanlaistaan hyllytilaa. Tuotteita on voitava rauhassa vertailla ja tarkastella ihan toisella tavalla kuin perinteisiä lääkkeitä Ostokokemus modernissa apteekissa on muuttunut. Apteekit ovat nykyisin viihtyisiä hyvinvointikeskuksia suurine tauluteeveineen, akvaarioineen, lasten leikkipaikkoineen ja pehmeine sohvineen. Harkitaanpa apteekkeihin jopa sairaanhoitajien vastaanottojakin.

Aina sopivan viileää Nykyaikaisissa apteekeissa on myös aina ihanan viileää, vaikka ulkona olisi kuinka kova helle tahansa.

– Monet lääkkeet eivät kestä pitkää säilytystä yli +25 °C:een lämpötiloissa, mutta myös asiakkaiden ja työntekijöiden kannalta apteekissa on oltava miellyttävä sisälämpötila, Kirsi Pietilä korostaa. Kontulan Apteekin remontin LVIsuunnittelija Touko Saarinen Insinööritoimisto Touko Saarinen Oy:stä otti yhteyttä Recairiin. Hänen mielestään kohde oli kuin tehty kylmäainevirtauksen säätöön perustuvalla suorahöyrysteiselle VRV-järjestelmälle. Haastattelua seuraavalla viikolla Kontulan Apteekin uusi VRV-järjestelmä käynnistetään ja edessä on henkilökunnan käyttökoulutus,

Alakattoon upotettavat Daikin-sisäyksiköt ovat sisustuksessa hyvin huomaamattomia. Huonekohtaisen säädön ansiosta tiloja voidaan tarvittaessa jäähdyttää erittäin joustavasti.

jonka myyntijohtaja Olli Perunka Recairista lupaa olevan helppo. – Tämä on yhtä helppo käyttää kuin kotien ilmalämpöpumput, hän vakuuttaa.

Myymäläjäähdytyksen tulevaisuus Suomessa kiinteistöjen jäähdytystä on perinteisesti totuttu hoitamaan välillisellä jäähdytyksellä, mutta Perungan mukaan VRV- tai vastaava VRF-järjestelmä on kuitenkin usein toimivampi menetelmä nimenomaan vanhoissa, painovoimaisissa tai poistoilmanvaihdolla toteutetuissa suurempien kiinteistöjen jäähdytysratkaisuissa. Täysimittaiseen IV-remonttiin verrattuna huonekohtaisilla laitteilla toteutettu jäähdytys tulee tietysti huomattavasti edullisemmaksi. –Suomessa on tuhansia 1980–1990 -rakennettuja myymäläkohteita, joihin tullaan varmasti aivan lähivuosina jäähdytys toteuttamaan VRV- tai VRF-järjestelmällä, hän huomauttaa. VRV- ja VRF-laitteiden toiminta perustuu energiataloudelliseen suorahöyrystysjärjestelmään. Kylmäaineen virtaamaa huonekohtaisissa sisäyksiköissä säädetään elektronisella paisuntaventtiilillä

Myyntijohtaja Olli Perunka uskoo, että VRV-järjestelmät ovat paras ratkaisu esimerkiksi hieman vanhempien myymälätilojen jäähdytykseen. – Potentiaalisia kohteita on tuhansia. Asennus on helppoa ja sisäyksiköt saadaan sulautumaan alakattoratkaisuun huomaamattomasti, hän näyttää.

ja ulkoyksiköiden teho sovitetaan jäähdytystarpeeseen esimerkiksi invertteriohjatulla kompressorilla. Järjestelmiin on mahdollista liittää useita jäähdyttäviä tai lämmittäviä sisäyksiköitä yhteen ulkoyksikköön, periaatteessa jopa 64 sisäyksikköä. Lämpöpumppusovellutuksissa myös lämmitys voidaan helposti

toteuttaa suureenkin kiinteistöön, vaikkakin ”kaukolämmitetyssä” Suomessa VRV-järjestelmät ovat toistaiseksi yleisimmin käytössä vain jäähdytyksessä, Olli Perunka kertoo. Laitteita yhdistämällä jäähdytystehot kohoavat satoihin kilowatteihin. Erillistä konehuonetta ei

Kylmäextra 1/2015 23

tarvita. Periaatteessa kysymyksessä on yhtä helppo ja suhteessa myös yhtä nopea projekti kuin omakotitalon ilmalämpöpumpun asennus. Nopea asennus merkitsee pienempiä kustannuksia.

Asiakkaalle kokonaisedullinen ratkaisu Kontulan Ostoskeskus on vuonna 1967 valmistuneena juuri tyypillinen kiinteistö, johon jäähdytystä kannattaa ryhtyä VRV-järjestelmällä toteuttamaan. Kontulan Apteekkiin järjestelmä valittiin kokonaisedullisuuden vuoksi. Käytössä järjestelmä on energiatehokas ja säästää sähköä. Se on tärkeää asiakkaalle, joka maksaa sähkölaskunsa itse, kuten Kontulan Apteekki tekee.

Recair Oy toimitti ja asensi Kontulan Apteekkiin tammi-huhtikuussa 2015 Daikin VRV IV jäähdytysjärjestelmän. Kuvassa Ulkoyksikkö RXYQ8T kauppakeskuksen katolla.

Järjestelmä on myös käytössä mukava. Huonekohtaisen säädön

Viima

24 Kylmäextra 1/2015

ansiosta tiloja voidaan tarvittaessa jäähdyttää hyvin joustavasti.

Teksti ja kuvat: Dakota Lavento

Lääkkeiden kylmäsäilytyksessä potilasturvallisuus on ykkösasia Lääkkeiden säilytyksessä potilasturvallisuus on ykkösasia, joka asettaa laitteiden toiminnalle vaatimuksia esimerkiksi sisälämpötilan tarkkuudelle ja tasaisuudelle. Merkitystä on myös säilytettävien tuotteiden korkealla hinnalla. Tavallisen jääkaapin vioittumisesta tai oven auki unohtumisesta aiheutuvat tappiot ovat yleensä pienet, mutta lääkesäilytyksessä vastaavat vahingot mitataan yleensä tuhansissa euroissa.

avanomaisen keskikokoisenkin lääkejääkaapin sisällön kohdalla voidaan puhua helposti kymmenien tuhansien eurojen arvoisesta sisällöstä, tuotekehityspäällikkö Ari Kahrola Porkka Finland Oy:stä huomauttaa.

Toisenlaista tekniikkaa Hämmästellen Kahrola kertoo kuitenkin törmänneensä joskus tapauksiin, joissa kallisarvoisia lääkkeitä on säilytetty tavanomaisessa juomakaapissa. Siis sellaisessa, jossa normaalissa tapauksessa pidetään vaikkapa limsatölkkejä. Periaatteessa lääkejääkaapit näyttävät hyvin paljon samanlaisilta kuin tavalliset ammattikeittiöiden jääkaapitkin. Niiden runko on samanlainen, mutta sisältä niiden tekniikka on kuitenkin aivan toisenlaista. – Lääkejääkaappi on valmistettu tekniikaltaan niin varmaksi kuin mahdollista, jottei vahinkoja pääse tapahtumaan, Ari Kahrola selittää.

Lääkesäilytys kiinnostaa vakuutusyhtiöitäkin Huolelliseen ja ajanmukaisiin laitteisiin perustuvan lääkesäilytyksen tärkeyttä halutaan korostaa myös

– Porkka Finland Oy:n uusissa Porkka S-MED lääkejääkaapeissa puhallinjäähdytys takaa entistä tasaisemman lämpötilan myös ovea useammin avattaessa, Ari Kahrola vakuuttaa.

vakuutusyhtiöissä. Pohjola Vakuutus Oy:n vakuutuspäällikkö Jan Kangasmäki kertoo korvaussummien nousevan lääkkeiden hinnoista johtuen suuriksi jo pienissäkin kylmälaitevahingoissa. Korvaussummia suuremmaksi huoleksi hän näkee kuitenkin potilasturvallisuuden vaarantumisen, mikäli säilytykseen tarkoitetut laitteet eivät ole ajan tasalla, käyttötarkoitukseen soveltuvia tai niitä ei huolleta asianmukaisesti. Lääkehävikistä aiheutuvien suorien vahinkojen lisäksi Kangasmäki muistuttaa apteekkien liiketoiminnalle aiheutuvista keskeytysvahingoista. Toki vakuutusyhtiöiltä löytyy tuotteet myös keskeytysvahinkoihin varautumiseksi, mutta esiin nousee jälleen potilasnäkökulma.

– Lääkkeiden saatavuus paikkakunnan ainoasta auki olevasta apteekista ei saisi kylmäsäilytyksen onnistumisesta jäädä kiinni, Kangasmäki jatkaa.

Hintansa arvoisia Yleensä lääkejääkaapin sisältö on kymmenen kertaa arvokkaampaa kuin kalleinkaan lääkejääkaappi voi maksaa. Markkinoilla olevien lääkejääkaappien hinnat vaihtelevat noin 1 500 – 6 000 euron välillä. Kalleimmat ovat tarkoitettuja laboratoriokäyttöön ja niissä on paljon erikoisominaisuuksia ja säätömahdollisuuksia, joita ei normaalissa apteekki- tai terveyskeskuskäytössä tarvita.

Kylmäextra 1/2015 25

Jos lĂ¤Ă¤kejĂ¤Ă¤kaappeja pidetĂ¤Ă¤n hyvin, ne ovat erittĂ¤in pitkĂ¤ikĂ¤isiĂ¤. Apteekeissakin niitĂ¤ kĂ¤ytetĂ¤Ă¤n 10-15 vuotta ja sairaaloissa hyvinkin 20 vuotta. Kahrolan mukaan energiatehokkuudeltaan parhaita ovat umpiovelliset kaapit, mutta nykyisin suositaan ikkunallisia malleja. â€“ Valitettavasti, sillĂ¤ ikkuna aina hieman falskaa. Ikkunassa kiinni oleva pakkaus ei myĂśskĂ¤Ă¤n ole aivan yhtĂ¤ kylmĂ¤ssĂ¤ lĂ¤mpĂśtilassa kuin kauempana oleva, joten olosuhteet eivĂ¤t ole aivan yhtĂ¤ tasaiset kuin umpiovellisessa mallissa, hĂ¤n pahoittelee. Usein apteekeissa on kĂ¤ytĂ¤ntĂśnĂ¤ merkitĂ¤ kuhunkin lĂ¤Ă¤kejĂ¤Ă¤kaappiin sĂ¤ilytyslĂ¤mpĂśtila tarralla, joista tavoitelĂ¤mpĂśtilan nĂ¤kee ja sitĂ¤ voi verrata kaapin sĂ¤Ă¤timen nĂ¤ytĂśllĂ¤ nĂ¤kyvĂ¤Ă¤n sen hetkiseen lĂ¤mpĂśtilaan.

LĂ¤Ă¤kejĂ¤Ă¤kaappien vaatimukset: â€˘ LĂ¤Ă¤kejĂ¤Ă¤kaapeissa on oltava jĂ¤Ă¤tymisenestojĂ¤rjestelmĂ¤, mielellĂ¤Ă¤n vielĂ¤ kaksinkertaisesti varmistettuna. â€˘ LĂ¤Ă¤kejĂ¤Ă¤kaapilta edellytetĂ¤Ă¤n omavalvontaominaisuuksia: sen on kyettĂ¤vĂ¤ taltioimaan ja raportoimaan hĂ¤lytyksiĂ¤ ja poikkeamia. LĂ¤mpĂśtilatiedot on taltioitava myĂśs silloin, kun henkilĂśkunta ei ole paikalla. â€˘ Laitteessa on oltava liittymĂ¤ kiinteistĂśvalvontaan hĂ¤lytyksien eteenpĂ¤in viemiseksi. Laite on voitava liittĂ¤Ă¤ joustavasti myĂśs yhteistyĂśkumppaneiden, kuten huolto- ja vartiointiliikkeiden etĂ¤valvontajĂ¤rjestelmiin. Se

mahdollistaa tappioiden minimoimisen laiterikkojen yhteydessĂ¤ ja teollisessa internetissĂ¤ myĂśs sĂ¤Ă¤tĂś- ja korjaustoimenpiteet ovat mahdollisia etĂ¤nĂ¤. Muuta: â€˘ LĂ¤mpĂśtilatasaisuusvaatimukset, esim. ENÂ 23953-2 soveltaen â€˘ YmpĂ¤ristĂśolosuhteet on mĂ¤Ă¤ritettĂ¤vĂ¤ ammattikĂ¤yttĂśĂśn soveltuvaksi â€˘ Ă„Ă¤nikuorman osalta on myĂśs otettava huomioon mahdolliset kĂ¤yttĂ¤jĂ¤n tarpeet

.HY\WWÄŁ WDL UDVNDVWD KHYLÄŁ 0LWÄŁ VDLVL ROOD" 5DVNDDQ WHROOLVXXGHQ PRQLDODRVDDMDQD 0LWVXELVKL +HDY\ ,QGXVWULHV \PPÄŁUWÄŁÄŁ NULLWWLVHWNLQ RORVXKWHHW MD PH &RPELOOD RVDDPPH SLWÄŁÄŁ KXROHQ OXSDXNVLVWDPPH 5HDOLVWLQHQ VXXQQLWWHOX MD RLNHDQ UDWNDLVXQ OÄľ\WÄŁPLQHQ MRNDLVHHQ NRKWHHVHHQ HL DLQD NÄŁ\ NXLQ 6WUÄľPVÄľVVÄŁ MD VLNVL MRNDLVHHQ NRKWHHVHHQ RQ SDQHXGXWWDYD HULW\VHOOÄŁ KXROHOOLVXXGHOOD $LQRDQD WHKWDDQ YDOWXXWWDPDQD PDDQWXRMDQD YDUPLVWDPPH \KWHLVW\ÄľVVÄŁ YDOPLVWDMDQ NDQVVD PDKGROOLVLPPDQ SLWNÄŁQ HOLQLÄŁQ MD NRUNHDQ ODDGXQ MRNDLVHOOH WRLPLWWDPDOODPPH ODLWWHHOOH

Combi Cool Oy Â˝

-DWNRQD DLNDLVHPSDDQ YDOLNRLPDDPPH SLHQLVVÄŁ VSOLW ODLWWHLVVD ROHPPH WXRQHHW PDUNNLQRLOOH SHONÄŁVWÄŁÄŁQ MÄŁÄŁKG\W\VNÄŁ\WWÄľÄľQ VRSLYDQ MD HGXOOLVHQ =0 PDOOLVWRQ 7ÄŁPÄŁ VRSLL HULW\LVHQ K\YLQ $7. WLORMHQ NRQHKXRQHLGHQ MD PXLGHQ YDDWLYLHQ WLORMHQ MÄŁÄŁKG\W\NVHHQ MRVVD WHKRQWDUYH RQ NXLWHQNLQ NRKWXXOOLQHQ -ÄŁÄŁKG\W\VWHKRW RYDW N: N: N: MD N: 2WD UHLOXVWL \KWH\WWÄŁ PHLKLQ MD UDNHQQHWDDQ \KGHVVÄŁ KHOSRVWL MD +HYLOOÄŁ ZZZ FRPELFRRO IL SXK

.\OPlH[WUDB+XKWL B&20%,BSXROLBVLYXDBYDDND $SULO

26 KylmĂ¤extra 1/2015

Teksti: Dakota Lavento, Kuva:Rittal Oy

Konesalien hukkalämpö on saatava hyötykäyttöön! Konesalit ovat erittäin suuria sähkönkuluttajia, mutta samalla ne ovat myös merkittävä energiavaranto. Niiden hukkalämpöä hyödyntämällä on mahdollisuus lämmittää vaikkapa ympäröiviä asuinalueita palveluineen.

Konesalin sähkönkäytön jakaantuminen

Motiva 2011

innish Data Center Forumin hallituksen jäsenen Mikko Ahon mukaan konesalien todellisesta energiatehokkuudesta ei oikein voida puhua ilman hukkalämmön hyötykäyttöä. Viime vuonna perustetun Finnish Data Center Forumin tarkoituksena on konesalitoiminnan, -osaamisen sekä -markkinoiden kehittäminen Suomessa ja sitä kautta myös maamme kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen kansainvälisillä konesalimarkkinoilla. Konesaliratkaisuja toimittavan Rittal Oy:n myyntijohtaja Mikko Aho on yksi järjestön toiminnan käynnistäjistä ja toimii nyt

sen hallituksessa. Hän kertoo järjestön ensivaiheen tärkeimmän työn liittyvän resurssitehokkaita konesaleja käsittelevän ISO-standardin valmisteluun. Työ on merkittävää. – Parhaillaan maailmalla yritetään miettiä, minkälainen energiatehokas konesali on, Aho naurahtaa. Perinteisesti konesalien energiatehokkuutta on mitattu PUE-luvulla (Power Usage Effectiveness), joka tarkoittaa kokonaisenergian jakamista palvelinten käyttämällä energialla. Ihannearvo olisi 1, jolloin palvelimet käyttävät kaiken energian. Parhaimmillaan maailmalla on päästy lukuun 1,2.

FDCF:n hallituksen jäsen, IT-ratkai sujen myyntijohtaja Mikko Aho kone saliteknologiaa toimittavasta Rittal Oy:stä peräänkuuluttaa innovatiivisia ratkaisuja konesalien hukkalämmön hyötykäytölle. – Kysymyksessä on vielä huonosti hyödynnetty energiapotentiaali Suomessa ja maailmalla, hän sanoo.

Paremman puutteessa PUE-luku on ollut keino määritellä konesalin energiatehokkuutta. Todellisen kokonaisenergiatehokkuuden mittarina se on kuitenkin erittäin huono, sillä se ei ota huomioon esimerkiksi servereiden puhaltimien energiankulutusta eikä myöskään

Kylmäextra 1/2015 27

ota huomioon konesalin hukkalämmön hyödyntämistä. PUE-luku ei siis näe eroa sille, päätyykö palvelimista vapautuva lämpö ulos harakoille tai läheiseen vesistöön vai tuleeko se hyödynnetyksi vaikkapa paikallisessa kaukolämpöverkossa.

Uusi standardi tulossa – Nykyiset standardit eivät riitä määrittämään konesalin energiatehokkuutta, siitä olemme täällä Suomessa olleet yksimielisiä. Olimme asiassa aktiivisia ja saimmekin sitten tehtäväksemme kirjoitusvastuun ISO-standardiluonnokseen konesalien energian uudelleenkäytöstä eli ERE-standardiin (Energy Reusage Efficiency). Tämä tehtävä oli sitten vaikuttamassa yhdistyksen perustamiseenkin, sillä yksittäisille henkilöille standardin valmistelemiseen liittyvä työ olisi ollut aivan liian raskas prosessi, Aho selventää. Yhdistyksen tehtävänä on nyt ollut paitsi koota resursseja, myös koordinoida työtä ja valvoa, että se tulee tehdyksi. Paljon on kuitenkin Ahon mukaan ollut edelleenkin yksittäisten yhdistyksen jäsenten innostuksen ja harrastuneisuuden varassa. Nyt ollaan kuitenkin jo hyvässä vaiheessa, sillä luonnos ERE-standardista saatiin Suomen työryhmältä toukokuussa vaiheeseen, jossa se lähetettiin kansainväliselle ISOstandardisointityöryhmälle kommentoitavaksi. Standardien valmistelussa kommentointikierrosta ja sen perusteella tehtäviä muutoksia seuraa vielä äänestysvaihe, jossa ISO:n jäsenmaiden edustajat lopullisesti ilmaisevat näkemyksensä standardiesityksen sisällöstä. Niinpä standardin lopullista valmistumista saadaan vielä odottaa.

28 Kylmäextra 1/2015

Suomi hyvä paikka konesaleille Konesalien tarve on mm. pilvipalveluiden lisääntyessä jyrkässä kasvussa ja myös Suomi on onnistunut houkuttelemaan muutamia isoja toimijoita – tunnetuimpana Haminan vanhaan paperitehtaaseen ja sen alueelle sijoittunut Google. Kasvavasta kiinnostuksesta Suomea kohtaan saadaan lehdistä lukea lähes viikoittain. Osaltaan sitä on ollut lisäämässä viime vuoden huhtikuussa voimaan astunut, kokonaisteholtaan yli 5 MW:n konesaleja koskeva sähköveron alennus, jonka mukaan niissä kulutetusta sähköstä maksetaan teollisuuden alemman veroluokan II mukaista sähköveroa eli n. 0,7 snt/kWh. Alennus suhteessa mm. palvelualoilta ja kotitalouksilta perittyyn veroluokkaan I verrattuna on viimeisten sähköveron muutosten jälkeen 1,55 snt/kWh. Konesalia kohti laskettuna alennuksen merkitys on suurimmillaan useita miljoonia vuodessa. Suomi soveltuu konesalien sijaintipaikaksi muutenkin erinomaisesti. Vakaa maaperä ja poliittinen järjestelmä ovat avaintekijöitä. Viileä ilmasto arvioidaan yleensä eduksi syystä, että se tarjoaa erinomaiset olosuhteet vapaajäähdytykseen. Uuden standardin hengessä asiaa tulisi kuitenkin käsitellä myös niin, että viileämpi ilmasto merkitsee yleensä parempia edellytyksiä palvelimien kuluttaman sähköenergian saamiseksi kierrätykseen.

Joka kylään oma konesali Mikko Aho sanoo, että Googlen ja Mäntsälän ylpeyden Yandexin kaltaisia jättiläisiä ei näyttäisi ainakaan ihan heti Suomeen olevan sijoittu-

massa. – Mutta maailmalla tutkitaan nyt Suomea mahdollisuutena useiden 0,5 MW – 2 MW:n konesalien sijoituspaikoiksi, hän kertoo. Työtä Suomen markkinoinnin eteen tekevät väsymättä mm. Invest in Finland FinPro ry, Business Oulu ja tietysti myös Finnish Data Center Forum. – Puhun mielelläni ekosysteemistä. Konesalin tulisi sijaita samassa ekosysteemissä ympäristönsä kanssa. Meillä konesaleja on mielellään sijoitettu sinällään turvallisesti esimerkiksi puolustusvoimilta vapaiksi jääneisiin luolastoihin keskelle metsää. Sieltä hukkaenergian siirtokustannukset ovat osoittautuneet suuremmiksi kuin siitä saatava hyöty. Hyödyntäminen ei yksinkertaisesti kannata, kun energialle ei ole käyttöä ja putkien vetäminen on liian kallista. Aho kertoo myös toisenlaisen, rohkaisevan esimerkin. Oulun Hiukkavaaraan on suunnitteilla uusi asuinalue ja konesali, jonka käyttämä energia kierrätettäisiin hyödynnettäväksi paitsi alueen lähilämpöverkossa, myös uimahallissa. Tämäntyyppistä ajattelua tarvitaan Ahon mielestä enemmänkin. – Miksipä tulevaisuudessa jokaisen kerrostalon kellarissa ei voisi olla oma konehuoneensa rakennusta ja omaa uima-allasta lämmittämässä, hän heittää? Hukkalämpöjen hyödyntämisessä ei kyse ole hyväntekeväisyydestä. Täytyy muistaa, että kun esimerkiksi Yandex luovuttaa energiaa Mäntsälän rakennusten lämmittämiseen, se saa siitä myös tuloja. Hukkalämmön hyödyntäminen on konesalitoimijoille liiketoimintaa.

Heat Pump City of Year 2015 palkinto Suomeen – konesalin palvelimet lämmittävät Mäntsälän Hollolalainen Calefa Oy on voittanut Euroopan lämpöpumppuyhdistyksen (EHPA) Heat Pump City of Year 2015 –kilpailun. Yritys osallistui kilpailuun ”Combined Data and Heat”-ratkaisullaan, jossa Mäntsälään rakennettavan Yandexin konesalin hukkalämpöä hyödynnetään lämpöpumppujen avulla kaukolämpöverkossa.

uosittain järjestettävässä kilpailussa kerätään Euroopan laajuisesti yhteen parhaat lämpöpumppusovellukset. Ensimmäistä kertaa kilpailun historiassa voitto saatiin Suomeen. Calefan lämpöpumppuihin perustuvan kaukolämpölaitoksen toteutus on maailmanlaajuisesti ensimmäinen laatuaan. Konesalin poistoilmasta talteen otettavaa energiaa hyödyntämällä korvataan Venäjältä tuodun maakaasun käyttöä ja vähennetään hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. R134a-kylmäaineeseen perustuvilla, Suomessa valmistetuilla lämpöpumpuilla hukkalämmön lämpötilataso korotetaan noin 85 °C:een, mikä mahdollistaa sen hyödyntämi-

EHPA innostaa EU:ta energiansäästöön Eurooppalaisten lämpöpumppujen val mistajien perustama European Heat Pump Association, EHPA, on lämpö pumpputekniikan hyödyntämistä ajava yhdistys Brysselissä. Organisaation yh tenä perustehtävänä on pitää EU-päättä jät tietoisina lämpöpumppujen mahdol lisuuksista. – Soile K aivosoja

HPA:n toiminta on sen runsaan kymmenen vuoden historian aikana painottunut erityisesti kotien lämpöpumppujen edistämiseen, jossa se on hyvin kyennytkin tukemaan alan kehitystä. Parin viime vuoden aikana EHPA:ssa on herätty myös kaupan ja teollisuuden suurten lämpöpumppujen asiaan.

sen kaukolämpöverkossa. Täyteen kokoonsa kasvettuaan Mäntsälän laitos tuottaa lämpöä jopa 4 000–

Vuonna 2014 käynnistynyt suurten lämpöpumppujen-projekti ICHP (Industrial and Commercial Heat Pumps) on nostanut agendalleen mm. teollisten lämpöpumppujen EU-tukirahoituksen sekä kehitys- ja investointitukien edistämisen. Tärkeä osa EHPA:n työtä myös suurten lämpöpumppujen osalta on tuoda esiin niiden merkitystä EU:n päästövähennys- ja energiaomavaraisuustavoitteiden saavuttamisessa. Asia on erityisen ajankohtainen juuri nyt, sillä osana helmikuussa julkaisemaansa energiaunioni-pakettiaan EU valmistelee parhaillaan lämmitys- ja jäähdytysstrategiaansa. Suomesta EHPA:aan kuuluvat Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry sekä yritysjäseninä Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy, Calefa Oy ja Uponor.

5 000 omakotitalon tarpeisiin. 75 % tästä lämmöstä päätyisi ilman lämpöpumppuja harakoille.

Kylmäextra 1/2015 29

Mah t ava a m Laa t u a j a e i n i nki ä t ä ä ll ä myy va nn e si me rk ki n l i k oi maa t u tt uu n t a issä! p aan, ä t ä mä h u i pp Ul t r a Ce ll ayksi k k ö = u-uu t uu s, Ca r e l mä h u one e s p a ras t a mit ee r on l isä ä t n l öyd ä t. O t a yh te y ä k yltt ä l ois t avi st a st ä j a l u k e ma tt omis t ä , k e rt u o tt e is t a mm a mu is t a e! Te r v e isi n, P & Re f ai r i n e t r i Lu n d e n t i i mi!

Refair

TUKKULIIKE KYLMÄALAN AMMATTILAISELLE Asiakaspalvelu arkisin 07:00–16:30 Refair Oy | Atomitie 1 | 00370 Helsinki Puh. (09) 565 7780 | e-mail info@refair.fi | www.refair.fi

Cooltrade 1/2-merkki on tae laadusta. CoolLine ®

Laadukkaat, luotettavat ja ympäristöystävälliset CoolLine® -lämmönsiirtimet – nopeasti ja ammattitaidolla. Varastotuotteita toimitusvalmiina, katso cooltrade.fi. Meille kylmäketjun lämmittävin asia on tyytyväinen asiakas.

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2015

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2015 Suomen Kylmäliikkeiden Liittoon kuuluu noin 200 jäsenyritystä, jotka on jaettu 3:een ryhmään: - Valmistajat - Tukkuliikkeet / Maahantuojat - Urakoitsijat / Huoltoliikkeet

Seuraavilta sivuilla löydät järjestön kaikkien jäsenyritysten yhteystiedot. Ryhmä ”Urakoitsijat / Huoltoliikkeet” on luetteloitu maakunnittain etelästä pohjoiseen.

F-kaasuihin perustuvien kylmälaitosten haltijan muistilista 1· Teetä kylmäalan työt (asennukset, huollot, vuototarkastukset) vain yrityksillä ja henkilöillä, jotka ovat rekisteröityneet asianmukaisesti Tukesin ylläpitämään rekisteriin. Rekisteröityjen kylmälaiteliikkeiden yhteystietoja löydät seuraavilta sivuilta otsikon ”tekijöitä kylmäasennukseen ja huoltoon” alta. 2· Teetä lakisääteiset vuototarkastukset. Laitteiden tarkastusvälin pituus riippuu ns. CO2‑ekvivalenttitonneina lasketuista kylmäaine täytöksistä seuraavasti: Kylmäainetäytös

Tarkastusväli**

5* – < 50 t CO2‑ekv. 50 – < 500 t CO2‑ekv. 500 t CO2‑ekv.tai enemmän

12 kk 6 kk 3 kk

* Valmistajan tehtaallaan ilmatiiviiksi merkitsemiä, < 10 t CO2‑ekv. sisältäviä laitteita ei tarvitse vuototarkastaa. * Vuototarkastuksia ei 31 päivään joulukuuta 2016 saakka tarvitse suorittaa sellaisten laitteiden osalta, jotka sisältävät alle 3 kg f‑kaasua, tai ilmatiiviisti suljettujen laitteiden osalta, jotka on asianmukaisesti merkitty sellaisiksi ja jotka sisältävät alle 6 kg f‑kaasua. ** Tarkistusvälit voidaan pidentää kaksinkertaisiksi, mikäli käytössä on havaitusta vuodosta hälytyksen antava vuodonilmaisujärjestelmä.

Yleisimpiin F-kaasuihin perustuvien laitteiden tarkastusvälit ja muuta lisätietoa löydät esimerkiksi ympäristöhallinnon verkkosivuilta osoitteesta http://www.ymparisto.fi/fkaasut Huomaa, että otsonikerrokselle haitallisten CFC‑ ja HCFC-aineiden (mm. R22) osalta vuototarkastustiheys määritetään edelleen kylmäainetäytöksen kg‑määrään perustuen. Katso tarkemmin esim. sivu 31, Kylmäextra 1/2014 osoitteessa www.skll.fi. 3· Varmista laitoksesi ajantasaisuus koskien vuodonilmaisujärjestelmää. Kylmälaitteet ja –laitokset, joissa yksittäisen kylmäainepiirin

täytösmäärä on vähintään 500 CO2-ekv.tonnia on varustettava vuodonilmaisujärjestelmällä riippumatta siitä, milloin laitteet on asennettu. Vuodonilmaisujärjestelmien toiminta on tarkistettava kerran vuodessa. Siihen asti, kunnes vuodonilmaisujärjestelmä on asennettu, tulee em. rajan ylittävissä laitoksissa noudattaa 3 kk tarkastusväliä (kts. kohta 2). 4· Mahdolliset vuodot on korjautettava viipymättä. Vuotojen korjaamisen jälkeen laitteet ja laitteistot on tarkastettava vuotojen varalta uudelleen yhden kuukauden kuluessa korjauksesta. 5· Kaikista vuototarkastusten piiriin kuuluvista kylmälaitteista on löydyttävä huolto‑ ja tarkastuspäiväkirja, josta käy ilmi • laitteen sisältämän kylmäaineen tyyppi ja määrä (kg ja t CO2‑ekv.) • tarkastusten päivämäärät ja tulokset • lisätyn ja poistetun kylmäaineen määrä • tarkastuksen suorittaneen yrityksen nimi ja muut tunnistetiedot (Tukes‑numero) • Jos laite on poistettu käytöstä, kylmäaineiden talteenottamista ja loppukäsittelyä varten toteutetut toimenpiteet. Laitteen haltijan tulee säilyttää em· kirjanpito vähintään 5 vuoden ajan. Myös huollot ja tarkistukset suorittaneen huoltoyrityksen on säilytettävä vastaavat tiedot 5 vuoden ajan. Huolto‑ ja tarkastuspäiväkirja on pyydettäessä näytettävä valvontaviranomaiselle. Laitteen yhteydessä tulee olla myös ilmoitus (huolto tarra) siitä, milloin laite on viimeksi tarkastettu.

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Kylmäextra 1/2015 31

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2015

Valmistajat Osoite ABB Oy Alfa Laval Vantaa Oy Arctest Oy Calefa Oy Carrier Oy Chiller Oy Cupori Group Oy Ekp-Cool Oy Honeywell Oy Huurre Finland Oy Ikaalisten Kylmälaite Oy Johnson Controls Finland Oy Kiitokori Oy Norpe Oy Oilon Scancool Oy Oy Ekocoil Pemco Oy Porkka Finland Oy SeaKing Ltd Suomen Tekojää Oy Vahterus Oy

Hiomotie 13 Ansatie 3 Mikkelänkallio 20 Keskikankaantie 21 Vetokuja 4 Louhostie 2 Vaisalantie 2 Asentajantie 9 Metsäneidonkuja 12 Taivaltie 5 Sammonkatu 6 Hankasuontie 10 Rautatienkatu 2 Teollisuustie 7 Yrittäjäntie 6 Leppäkuja 3 Mursketie 6 Soisalmentie 3 Valimotie 13Bb Sepänkatu 8 Pruukintie 7

00380 Helsinki 01740 Vantaa 02770 Espoo 15860 Hollola 01610 Vantaa 04300 Tuusula 02130 Espoo 06150 Porvoo 02130 Espoo 01610 Vantaa 39500 Ikaalinen 00390 Helsinki 47400 Kausala 06151 Porvoo 67100 Kokkola 14200 Turenki 15860 Hollola 15860 Hollola 00380 Helsinki 39700 Parkano 23600 Kalanti

Puh.

Internet

010 2211 (09) 89 441 (09) 859 2522 0400 495485 (09) 613 131 (09) 274 7670 (02) 511 4111 010 3201790 020 752 2633 020 555 511 010 2192608 020 140 4511 010 6161200 019 5378000 020 728 1868 (03) 644 000 (03) 887 410 020 555 512 (09) 350 88433 0400-654000 (02) 840 70

www.abb.fi www.alfalaval.com , www.fincoil.fi www.arctest.fi www.calefa.fi www.carrier.fi www.chiller.fi www.cupori.com www.ekp-cool.fi www.honeywell.com www.huurrefinland.fi www.kylmalaite.fi www.jci.com www.kiitokori.fi www.norpe.fi www.scancool.fi www.ekocoil.fi www.pemco.fi www.huurre.com www.seaking.fi www.suomentekojaa.fi www.vahterus.com

Tukkuliikkeet / Maahantuojat Osoite Aga Oy/Ab Ahlsell Oy / Kylmä Alfa Laval Nordic Oy CIAT Finland Oy Combi Cool Oy/Ab Cooltrade Oy Danfoss Oy/Ab ebm-papst Oy Elcool Oy FG Finland Oy GEA Heat Exchangers Oy Global Cool Consults Oy/Ab Humiref Oy Kaukomarkkinat Oy Kryotherm Oy Ab Onninen Oy / Kylmä Paavo Kataikko Oy Pemco Oy Recair Oy Ref-Team Oy Refair Oy Rittal Oy Scanoffice Oy Spinea Ltd Oy Suomen Myymäläkaluste OY Swegon Oy/Ab Tukku-Kylmä Oy

32 Kylmäextra 1/2015

Itsehallintokuja 6 Osuustie 5 PL 51 (Luoteisrinne 4C) Kirstinkuja 9 Ruosilantie 14 Kuussillantie 27 Niittytaival 132 Puistotie 1 Ojamaankatu 1 Koivuhaantie 2-4 A halli Hiomotie 19 Styrmansgatan 4 Tapanilankaari 84 Lintulahdenkuja 10,PL 98 Santaniitynkatu 4 B Mittalinja 1 Kehänreuna 1 Mursketie 6 Honkanummentie 12 Arhokatu 12 Atomitie 1 Valimotie 35 Tiilenlyöjänkuja 9 A Lyhtytie 14 Yritystie 12 Bertel Jungin aukio 7 Koivukummuntie 4

02600 Espoo 01510 Vantaa 02271 Espoo 01400 Vantaa 00390 Helsinki 01230 Vantaa 02200 Espoo 02760 Espoo 15230 Lahti 01510 Vantaa 00380 Helsinki 68600 Jakobstad 00730 Helsinki 00501 Helsinki 04250 Kerava 01260 Vantaa 02430 Kirkkonummi 15860 Hollola 01260 Vantaa 21200 Raisio 00370 Helsinki 01510 Vantaa 01720 Vantaa 00750 Helsinki 40320 Jyväskylä 02600 Espoo 01510 Vantaa

Puh.

Internet

010 2421 020 584 5000 (09) 804 041 040 5097455 (09) 777 1230 010 2399770 020 701 0600 (09) 8870220 020 792 0500 020 7412221 020 7558960 040 7789414 (09) 350 7740 (09) 5211 0207 418850 020 485 5111 (09) 221 4685 (09) 887 410 (09) 2900 6120 024 396 300 (09) 565 7780 (09) 4134400 (09) 290 2240 (09) 374 1066 020 7191176 010 2894010 020 754 5230

www.aga.fi www.ahlsell.fi www.alfalaval.com www.ciat.fi www.combicool.fi www.cooltrade.fi www.danfoss.fi www.ebmpapst.fi www.elcool.fi www.fgfinland.fi www.gea-phe.com/finland www.coolconsults.com www.humiref.fi www.kaukomarkkinat.com www.kryotherm.fi www.onninen.com www.mitsubishielectric.fi www.pemco.fi www.recair.fi www.refteam.fi www.refair.fi www.rittal.fi www.scanoffice.fi www.spinea.fi www.suomenmyymalakaluste.fi www.swegon.fi www.tukku-kylma.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2015

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Osoite

Puh.

Internet

Uusimaa Adven Oy Are Oy Are Oy Are Oy Are Oy Are Oy Asennus-Santeri Oy Bel Kylmäkonehuolto Carrier Oy Caverion Suomi Oy Chiller Oy Coolmatic Oy Coromatic Oy Helsingin Kylmäasennus Oy Helsingin Kylmähuolto Oy Helsingin Kylmäpalvelu Oy HMK-Kylmä Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Johnson Controls Finland Oy Jäähdytinpalvelu Refgroup Oy KK-Kylmäpalvelu Oy Kryotherm Oy Ab Kylmä K Oy Kylmä-2000 Oy Kylmä-Kari Oy Kylmähuolto Koski Kylmähuolto Juselius Ky Kylmäkeisari Oy Kylmäkide Oy Kylmäkolmonen Oy Kylmärengas Oy Kylmäsepät Oy Kylmäset Oy/Riihimäen Kylmähuolto Kylmäteho Tenhunen Oy Kylmäviisikko Oy Lassila&Tikanoja Oyj Lohjan Kylmäasennus Oy LVI-FIX Ky MV-Jäähdytys Oy Oilon Scancool Oy Oy O & E Tallberg Ab Paavo Kataikko Oy

Äyritie 18 Kaivokselantie 9 Koneenkatu 8 Hakakalliontie 7 Pysäkkitie 14 Jäspilänkatu 18 Hyyppäräntie 93 Tullivuorentie 4 d b 127 Vetokuja 4 Torpantie 2 Louhostie 2 Knaapilantie 8 Martinkyläntie 52 Juoksuhaudantie 31 A Sisukaurankaari 8 A 1 Kalevankatu 22 B Näkinkuja 4 Taivaltie 5 Rajatorpantie 8 A Hankasuontie 10 PL 110 Manninpellontie 16 b Santaniitynkatu 4 B Rusutjärventie 313 Nuolikuja 15 Hepokuja 6e Hovilantie 114 Kuljunkatu 33 b Alaniementie 2 Imppalanmäki 3 Tammistokuja 17 A Sorvatie 40 Ojakärsämöntie 12 Tehdaskylänkatu 4 Asentajantie 3 Rattitie 13 Luomannotko 3 Tarrankaari 10 Päivöläntie 21 B Mestarintie 11 Niittytie 25 A 21 Koskelontie 16 D Kehänreuna 2

01510 Vantaa 01610 Vantaa 05830 Hyvinkää 05460 Hyvinkää 08680 Lohja 04250 Kerava 05800 Hyvinkää 00700 Helsinki 01610 Vantaa 01650 Vantaa 04300 Tuusula 04330 Lahela Vantaa 00430 Helsinki 01520 Vantaa 00100 Helsinki 00530 Helsinki 01610 Vantaa 01600 Vantaa 00390 Helsinki 01451 Vantaa 02970 Espoo 04250 Kerava 04370 Rusutjärvi 01740 Vantaa 01200 Vantaa 05450 Nukari 08150 Lohja 02970 Espoo 04200 Kerava 01520 Vantaa 01480 Vantaa 04300 Tuusula 11710 Riihimäki 01800 Klaukkala 00770 Helsinki 02200 Espoo 08500 Lohja As 00730 Helsinki 01730 Vantaa 01300 Vantaa 02940 Espoo 02430 Masala

010 3445000 020 530 5500 020 5305500 020 530 5500 020 5305500 020 5305500 040 8618201 040 9614441 (09) 61 3131 010 4071 (09) 274 7670 010 850 4714 010 2316060 0400 70 8950 0400 999975 0400 50 8512 0400 401685 020 55 5514 020 5155 020 140 4551 050 4332222 0400 425482 020 741 8850 0400 366525 040 5055441 (09) 876 5810 (09) 8787 6369 0400 470653 044 5055480 (09) 294 2795 045 2747830 (09) 872 8545 (09) 2344 464 020 7579973 020 155 6860 (09) 350 7650 010 636111 (019) 33 5595 040 5307601 020 7861900 020 728 1868 0400 453585 050 323 4685

www.adven.fi www.are.fi www.are.fi www.are.fi www.are.fi www.are.fi www.asennus-santeri.fi

Pistoke RES Oy Pointcool-Service Oy

Puutarhatie 18 Konetie 3 B

01300 Vantaa 04300 Tuusula

(09) 42890289 (09) 838 7420

www.pistoke.fi www.pointcool.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

www.carrier.fi www.caverion.fi www.chiller.fi www.coolmatic.fi www.coromatic.fi www.helsinginkylmahuolto.fi www.helsinginkylmapalvelu.fi www.hmk-kylma.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.jci.com www.refgroup.fi www.kk-kylmapalvelu.fi www.kryotherm.fi www.kylma2000.fi www.kylmakari.fi www.kylmahuoltokoski.com www.kylmahuoltojuselius.fi

www.kylmakolmonen.fi

www.kylmaset.fi www.kylmatehotenhunen.fi www.kylmaviisikkooy.com www.lassila-tikanoja.fi www.lohjankylmaasennus.fi www.mv-jaahdytys.fi www.scancool.fi www.mitsubishielectric.fi

Kylmäextra 1/2015 33

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2015

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Osoite Recair Oy Spinea Oy Suomen Jääkylmä Oy Suomen Kylmäpiste Oy Säätölaitehuolto Oy T:mi Huolto-Juki Tapiko Oy Tiramo Oy VP-Euroref Oy Yleiskylmä-Findri Oy Ltd

Puh.

Internet

Honkanummentie 12 Lyhtytie 14 Ketjutie 3 Kiilleliuskeenkuja 2 Rälssintie 4A Hirvikalliontie 18 Pakkamestarinkatu 4 A 15 Kaasutintie 8 A Soidintie 12 Huoltotie 4

01260 Vantaa 00750 Helsinki 04220 Kerava 04300 Tuusula 00720 Helsinki 10900 Hanko 00520 Helsinki 00770 Helsinki 00700 Helsinki 04300 Tuusula

(09) 29006120 (09) 3741066 010 425 5000 044 0785462 (09) 3505760 0400 47 3284 041 5010398 040 5888499 020 155 3100 (09) 2759960

www.recair.fi www.spinea.fi www.jaakylma.fi www.kylmapiste.fi www.saatolaitehuolto.fi

Mestarintie 31 Pohjaniityntie 12 Niittymaankuja 20 Teollisuustie 7 Raudoittajantie 8

06150 Porvoo 04130 Sipoo 06500 Porvoo 06150 Porvoo 06450 Porvoo

020 5305500 0400 45 3885 0400 43 6092 (019) 5378000 (019) 524 8110

www.are.fi

Teollisuuskatu 28 Kantolankatu 7 Ratamokuja 8 Raatihuoneenk. 4 Paroistentie 2 Mattilantie 13 Sammalsuonkatu 36

11100 Riihimäki 13110 Hämeenlinna 30420 Forssa 13100 Hämeenlinna 13600 Hämeenlinna 13100 Hämeenlinna 15900 Lahti

020 5305500 020 5305500 0500 480540 (03) 682 4885 045 8737274 020 7579972 044 7731665

www.are.fi www.are.fi www.kylma-keskus.fi www.hkkh.fi www.jsl-tech.com www.kylmaset.fi

Väinämöisentie 6 Jussilankatu 6 C 2 Mukkulankatu 16 Vinssikatu 5 Ojamaankatu 1 Kukonkoskenkatu 8 Tähtiniementie 1 Soisalmentie 3 Kukonkannus 8 Tuomitie 22 Teollisuustie 8 Mukkulankatu 44 Kuivannontie 344 B Kiiliäntie 2 Mursketie 6 Jussinkorventie 216

15170 Lahti 15680 Lahti 15210 Lahti 15700 Lahti 15230 Lahti 15700 Lahti 18100 Heinola 15860 Hollola 15880 Hollola 15560 Nastola 16600 Järvelä 15240 Lahti 16280 Orimattila 16610 Kärkölä 15860 Hollola 06100 Mäntsälä

020 530 5500 010 4071 (03) 87 6470 0400 494420 020 792 0500 (03) 733 9267 044 0557778 020 555 5606 040 590 5303 0400 842 198 041 4401173 0400 950717 044 5833255 0440 605305 (03) 88 7410 0400 82 6200

www.are.fi www.caverion.fi www.chiller.fi

PL 227,Korjalankatu 6G Kanervistontie 46

45101 Kouvola 45200 Kouvola

040 512 3468 020 5305500

www.ahcool.fi www.are.fi

www.tapiko.fi www.tiramo.fi www.vpeuroref.fi www.findri.fi

Itä-Uusimaa Are Oy Kylmäkonehuolto J. Varis Oy Kylmäkonehuolto JL-Cool service Oy Norpe Oy Refcon Finland Oy

www.jl-cool.com www.norpe.fi www.refcon.fi

Kanta-Häme Are Oy Are Oy Forssan Kylmä-Keskus Oy Hämeen Kodin- ja Kylmäkonehuolto Oy JSL-Tech Oy Kylmäset Oy Lahden Kylmätyö Oy Päijät-Häme Are Oy Caverion Suomi Oy Chiller Oy Cool Davanti Oy Elcool Oy HC-Systems Oy Heinolan LVI-Asennus Oy Huurre Finland Oy Kylmanni Oy Kylmähuolto Tammelin Oy Kylmäkärki Oy Kylmälaiteasennus Hakkarainen Matti Oy KylmäLehto Oy Pajatec Oy Pemco Oy T:mi Ari Mellin

www.elcool.fi www.hcss.fi www.heinolanlvi.fi www.huurrefinland.fi www.kylmanni.fi www.kylmahuoltotammelin.com www.kylmakarki.fi www.ilmalampopumppulahti.fi www.pajatec.fi www.pemco.fi www.arimellin.com

Kymenlaakso AH-Cool Oy Are Oy

34 Kylmäextra 1/2015

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2015

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Osoite Are Oy Caverion Suomi Oy Costella Oy Freotek Oy Hatech Kiinteistötekniikka Oy Huurre Finland Oy Jukka Miikkulainen Oy Kotkan Kylmätekniikka Oy Kylmähuolto Kalsea Oy Kylmähuolto Resek Oy Kymen Kylmärinki Oy

Puh.

Internet

Valajantie 5 Kanervistontie 48 Varastokatu 3 Talttatie 5 Vanamontie 8 Varastosuora 10 Vasaratie 3 Asentajankatu 2 Kymin Yritysalue, Kyminväylä 1 B PL 40,Somerotie 19 Kymi Yritysalue

48230 Kotka 45200 Kouvola 45200 Kouvola 48400 Kotka 45120 Kouvola 46860 Kouvola 48400 Kotka 48770 Kotka 45700 Kuusankoski 45200 Kouvola 45700 Kouvola

020 5305500 010 4071 (05) 3664155 (05) 228 5795 044 5181558 020 555 5700 0400 75 1067 044 510 1136 (05) 460 001 85 010 3975500 (05) 379 1922

www.are.fi www.caverion.fi www.costella.fi www.freotek.fi www.hatehc.fi www.huurrefinland.fi www.kylmamestari.fi www.kotkankylmatekniikka.fi www.kalsea.fi www.resek.fi www.kylmarinki.com

Moreenikatu 4 Seponkatu 6 Pihlajavedentie 21 Vilkolantie 8 Kaivertamontie 2 Kuparintie 43 Ratakatu 47 Lentokentäntie 69 Loitsukatu 37 Kertakaari 5

53810 Lappeenranta 53300 Lappeenranta 57170 Savonlinna 54920 Taipalsaari 57810 Savonlinna 55100 Imatra 53100 Lappeenranta 53600 Lappeenranta 53600 Lappeenranta 55120 Imatra

020 530 5500 020 555 5607 040 7010617 050 3797640 (015) 510244 044 5100869 0400 30 4992 (05) 412 6100 0400 553738 (05) 473 2400

www.are.fi www.huurrefinland.fi www.huurrefinland.fi

Polttolaitoksenkatu 1 Tuulissuontie 3 A Juhana Herttuan puistokatu 21 Hitsarinkatu 2 Lemminkäisenkatu 59 Örminkatu 14 Niemeläntie 3 Vehmaantie 248 Voudinkatu 35 B Tuulissuontie 3 B Perkkiönkatu 4 Vesalankatu 4 Tuulissuontie 21 Arhokatu 12 Unkarinkatu 22 Kakskerrantie 687 Haikankatu 4 Arhokatu 1

20380 Turku 21420 Lieto 20100 Turku 20360 Turku 20520 Turku 24100 Salo 20780 Kaarina 23100 Mynämäki 21200 Raisio 21420 Lieto 20460 Turku 20360 Turku 21420 Lieto 21200 Raisio 20750 Turku 20960 Turku 21200 Raisio 21200 Raisio

040 6840445 044 3000501 020 530 5500 (02) 437 5200 010 4071 010 4071 (02) 253 5700 (02) 434 0700 020 555 514 (02) 237 7600 0400 19 6296 040 5160568 (02) 477 9200 (02) 439 6300 010 425 5003 0400 52 3114 044 0720647 020 7792501

www.ach-system.fi www.alti-systems.fi www.are.fi www.carrier.fi www.caverion.fi www.caverion.fi www.chiller.fi www.enertest.fi www.huurrefinland.fi www.kylma-kariset.fi

Kuriirintie 8 Satakunnankatu 31

28430 Pori 28130 Pori

020 530 5500 010 4071

www.are.fi www.caverion.fi

Etelä-Karjala Are Oy Huurre Finland Oy Huurre Finland OY Ice Power Oy Itä-Suomen Kylmälaitepalvelu Oy Kaakon Kylmäasennus Oy Karjalan Kylmähuolto Oy Lappeenrannan Jäähdytystekniikka Oy Lappeenrannan Kylmä Ky Vuoksen Kylmäkone Oy

www.kylmalaitepalvelu.com www.kaakonkylmaasennus.fi www.jaahdytystekniikka.fi www.vkkoy.fi

Varsinais-Suomi AC & Heating System Oy Alti-systems Oy Are Oy Carrier Oy Caverion Suomi Oy Caverion Suomi Oy Chiller Oy Enertest Ky Huurre Finland Oy Kylmä-Kariset Oy LJ-Kylmä Oy Mestarikylmä Oy Projektia Oy Ref-Team Oy Suomen Jääkylmä Oy Telekylmä Oy TRP Group Oy Turun Kylmätekniikka Oy

www.mestarikylma.fi www.projektia.fi www.refteam.fi www.jaakylma.fi www.telekylma.fi www.trpgroup.fi www.tars.fi

Satakunta Are Oy Caverion Suomi Oy Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Kylmäextra 1/2015 35

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2015

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Osoite Euran Teollisuushuolto Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Karvian Kylmäkone Oy Kylmäkeskus Sami Oy Länsi-Jää Oy Polar Jäähdytys Oy Polar-Kylmä Oy Porin Kylmäasennus Ky Porin Kylmäkone Grönbacka Ky Rauman Kylmärakenne Satatech Talotekniikka Oy TAE-Cooling Oy Ulver Oy

Puh.

Internet

Neitsytmäentie 5 B Uunikatu 6 Yrjönkatu 22 Jokimaantie 2 Ylikauppilantie 2 Sammontie 15 Itäkeskuksenkaari 4 Varpushaukantie 3 Preiviikintie 442 Isonsannanpuistokatu 5 Teerentarhantie 8 A Hakuninvahe 1 Pajulanraitti 35 Kukonharjamäentie 15

27500 Kauttua 28610 Pori 28100 Pori 39930 Karvia 31640 Humppila 28400 Ulvila 28130 Pori 28220 Pori 28660 Pori 28100 Pori 26510 Rauma 26100 Rauma 27710 Köyliö 29250 Nakkila

044 2541990 020 555 514 020 515 2241 (02) 544 1407 0400 74 1214 (02) 538 3000 0400 228448 (02) 639 4196 (02) 647 2550 (02) 633 3135 (02) 822 7333 0400 618647 0400 488806 040 528 0417

www.euranteollisuushuolto.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi karviankylmakone@nic.fi www.kylmakeskussami.fi www.lansi-jaa.fi www.polarjaahdytys.fi www.polarkylma.fi www.porinkylmaasennus.com www.kylmakone.fi www.kylmarakenne.fi www.satatech.fi

Keskuskatu 11 Kuoppamäentie 11 Tehtaankatu 7 Hatanpäänkatu 1 Aunankorvenkatu 9 Metallitie 10 Ketoneilikankuja 2 C 6 Huurretie 13 Polumäenkatu 15 Sammonkatu 6 Puttosharjuntie 93 Yrittäjäntie 11 Aurinkokuja 5 B Hiidenkatu 6 Nekalankulma 20 Laiskantie 1 Osuusmyllynkatu 5 C Risuharjunkatu 45 Lakalaivankatu 3 Sepänkatu 8 Pinninkatu 53 B Hautalankatu 20 Vinkkiläntie 106 Suokatu 4

37830 Viiala 33800 Tampere 37630 Valkeakoski 33900 Tampere 33840 Tampere 33960 Pirkkala 36240 Kangasala 33470 Ylöjärvi 33720 Tampere 39500 Ikaalinen 34800 Virrat 36600 Pälkäne 33420 Tampere 33240 Tampere 33800 Tampere 37600 Valkeakoski 33700 Tampere 33330 Tampere 33840 Tampere 39700 Parkano 33100 Tampere 33700 Tampere 38210 Sastamala 35700 Vilppula

044 2772521 020 530 5500 020 530 5500 010 4071 (03) 2143250 020 7861950 040 5125197 020 55 5511 (03) 266 0996 010 2192608 044 0336551 050 441331 (03) 343 0480 (03) 212 7789 020 7579971 020 7579970 040 3859346 0400 62 4190 (03) 3805400 (03) 44021 050 3135561 (03) 357 3600 0500 621055 0400 628832

www.a-duo.fi www.are.fi www.are.fi www.caverion.fi www.chiller.fi www.coolstep.fi

Ohjelmakaari 10 Yrittäjänkatu 2 Kuormaajantie 7 Ylistönmäentie 31

40500 Jyväskylä 44100 Äänekoski 40350 Jyväskylä 40500 Jyväskylä

020 530 5500 020 530 5500 010 4071 (014) 378 2511

www.are.fi www.are.fi www.caverion.fi www.chiller.fi

Pirkanmaa A-duo Oy Are Oy Are Oy Caverion Suomi Oy Chiller Oy Tampere Coolstep Oy Finkylmä Oy Huurre Finland Oy Hämeen Jäähdytys Oy Ikaalisten Kylmälaite Oy IM-Service Ky JTH-Service Oy Jäämatic Oy Jääratas Ky Kylmäset Oy Kylmäset Oy Lassila&Tikanoja Oyj MH-Air Oy Näsin Vesijohtoliike Oy Suomen Tekojää Oy Suomen Teollisuuskylmä Oy Sähköpeko Oy TS-Kylmä Oy Vilppulan Huoltopalvelu Oy

www.huurrefinland.fi www.hameenjaahdytys.fi www.kylmalaite.fi www.jth.fi www.jaamatic.fi www.jaaratas.fi www.kylmaset.fi www.kylmaset.fi www.lassila-tikanoja.fi www.sci.fi/¨mhair www.nasinvesijohtoliike.fi www.suomentekojaa.fi www.teollisuuskylma.fi www.peko.fi www.tskylma.fi

Keski-Suomi Are Oy Are Oy Caverion Suomi Oy Chiller Oy

36 Kylmäextra 1/2015

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2015

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Osoite Coolstep Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy JääWatti Oy Pertijus Oy Sisä-Suomen Kylmälaite Oy Viitasaaren Kylmähuolto

Puh.

Internet

Ahvenlammenkuja 7 Kirrinkuja 1 Vapaudenkatu 8 Kevätlahdentie 88 Palokankaantie 25 Sääkspääntie 57 Putkitie 4

42100 Jämsä 40270 Jyväskylä 40100 Jyväskylä 44150 Äänekoski 40320 Jyväskylä 41230 Uurainen 44500 Viitasaari

020 7861950 020 555 5601 020 515 7500 040 036 4960 040 348 3666 0500 807656 0500 347120

www.coolstep.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.jaawatti.fi www.lassila-tikanoja.fi www.sisasuomenkylmalaite.fi

Välkkilänkatu 7 Tuottajantie 5 Rantatie 21 Keskuskatu 4 Tuottajantie 39 Korventie 2 Linjatie 9

60120 Seinäjoki 60120 Seinäjoki 61600 Jalasjärvi 62900 Alajärvi 60100 Seinäjoki 64700 Teuva 63700 Ähtäri

020 530 5500 010 4071 (06) 231 3918 (06) 557 3160 010 830 4201 (06) 228 6200 050 4005323

www.are.fi www.caverion.fi www.kylmakone.com www.kylmakonehuolto.com www.lakeudenkylmakeskus.fi www.lakeudenkylmatekniikka.fi www.ahtarinvesijalampo.fi

Olympiakatu 3 B Alholmintie 45 Koskilankatu 5 Korpvägen 3 Tuomirannantie 36 Reinonkuja 2 Kairatie 7

65100 Vaasa 68600 Pietarsaari 67700 Kokkola 68660 Jakobstad 66160 Långåminne 68100 Himanka 65350 Vaasa

020 5305500 010 4071 010 4071 040 7789414 (06) 365 7197 050 5624940 (06) 357 5100

www.are.fi www.caverion.fi www.caverion.fi www.coolconsults.com www.lvi-kylmaturunen.com www.mv-sahkotyo.fi www.vaasankylmakone.fi

Tervahovintie 2 Ratakatu 22 Ahjotie 5 Luhtikuja 7 Yrittäjäntie 6 Vasarakuja 1 B

67101 Kokkola 84100 Ylivieska 67800 Kokkola 69100 Kannus 67100 Kokkola 67100 Kokkola

020 530 5500 020 5305500 020 555515 0500 366035 020 728 1868 050 4124929

www.are.fi www.are.fi www.huurrefinland.fi www.kylmet.fi www.scancool.fi www.jaakylma.fi

Vitikkaniementie 10 Arinakatu 9 Kaivertamontie 2 Kuokkakuja 2 Kotipellonpiennar 3 Vilhontie 1 Otto Mannisen tie 8 Insinöörinkatu 6

77570 Jäppilä 50170 Mikkeli 57810 Savonlinna 76130 Pieksämäki 50170 Mikkeli 76150 Pieksämäki 51200 Kangasniemi 50100 Mikkeli

0400 15 2519 020 555 5710 (015) 510244 040 548 5428 0400 65 7855 0400 252052 0207 983480 050 5376561

www.aircool.fi www.huurrefinland.fi www.kylmalaitepalvelu.com www.kylmaasennus.fi www.kylmahuolto.net www.masanhuolto.fi www.pp-electro.fi www.yit.fi

Itkonniemenkatu 29 E Kalevalankatu 10 Saamaislahdentie 18

70500 Kuopio 70500 Kuopio 70420 Kuopio

020 530 5500 (017) 263 1880 044 5456660

www.are.fi www.chiller.fi www.fcool.fi

Etelä-Pohjanmaa Are Oy Caverion Suomi Oy Kylmä- ja Konekeskus P. Ahtiainen Oy Kylmäkonehuolto Ukonmäki Ky Lakeuden Kylmäkeskus Oy Lakeuden Kylmätekniikka Oy Ähtärin Vesi ja Lämpö Pohjanmaa Are Oy Caverion Suomi Oy Caverion Suomi Oy Global Cool Consults Oy/Ab LVI- & Kylmäpalvelu Turunen T:mi MV-Sähkötyö Ky Vaasan Kylmäkone Oy Keski-Pohjanmaa Are Oy Are Oy Enerkyl Kylmet Oy Oilon Scancool Oy Pohjanmaan Jääkylmä Oy Etelä-Savo Air Cool Jukka Airaksinen Huurre Finland Oy Itä-Suomen Kylmälaitepalvelu Oy Kylmäasennus P. Nykänen Oy Kylmähuolto Leppälä Ky Pieksämäen Masan Huolto Ky PP-Electro Ky YIT Kuntatekniikka Oy Pohjois-Savo Are Oy Chiller Oy FCool Oy Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Kylmäextra 1/2015 37

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2015

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Osoite Hane Huoltopalvelu Ky Huurre Finland OY ISS Palvelut Oy Keski-Savon Sähkö-ja Kylmäpalvelu Oy Kylmäkonehuolto Kuusisto Oy Kylmäntekijät Oy MP-Kylmä Oy Sähkö- ja Kylmähuolto Korhonen Oy Varkauden Kylmälaite Oy Warkauden Kylmä-ja Lämpöasennus Ky

Puh.

Internet

Puustellintie 29 Kellonkärki 14 Päivärannantie 10 Kivipurontie 38 Niemeläntie 40 Oppipojankuja 10 Lavakuja 1 Nimettömäntie 199 Vanha Hasintie 3 Eeronkatu 3

72400 Pielavesi 70460 Kuopio 70420 Kuopio 78200 Varkaus 70870 Hiltulanlahti 70780 Kuopio 78310 Varkaus 74470 Paloinen 78870 Varkaus 78400 Varkaus

(017) 86 2155 044 766 2512 020 515 3200 0400-277968 050 3063008 (017) 2632611 045 8723537 0400 273431 (017) 556 1008 040 5186552

www.hanehuoltopalvelu.net www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kylmapalvelu.fi

Parrutie 1 Rahtikatu 4 Lylykoskentie 21 Ukkolantie 18 Rahkeentie 4 Lylykoskentie 7

80100 Joensuu 80100 Joensuu 80130 Joensuu 80130 Joensuu 80100 Joensuu 80130 Joensuu

020 530 5500 010 4071 040 7010617 020 5155 (013) 12 2355 (013) 22 8130

www.are.fi www.caverion.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi

Jääsalontie 17 Paulaharjuntie 20 Patteritie 8 Lukkarinlandentie 13 Yrttipellontie 1 D Tyrnäväntie 16 Kylmäsentie 5 Tuohitie 8 Liitintie 29 Paulaharjuntie 22 Posiontie 48 b

90400 Oulu 90500 Oulu 90530 Oulu 93100 Pudasjärvi 90520 Oulu 90400 Oulu 90800 Oulu 90820 Kello 90620 Oulu 90530 Oulu 93400 Taivalkoski

020 530 5500 010 4071 020 55 5515 0400 68 5559 020 5157010 0400 959985 010 2796291 020 831 7007 010 636111 010 2199200 0400 283405

www.are.fi www.caverion.fi www.huurrefinland.fi

Lankkukuja 3 A 3 Somerentie 79

87500 Kajaani 89200 Puolanka

0400 515570 0400 123713

www.ks-talotekniikka.fi

Koskikatu 27 B 203 Studiokatu 3 Sipolantie 8 Aittatie 1 Pohjolankatu 4 Näverintie 6 A Marttiinintie 11 Hakalankatu 41 Mantovaarantie 60 Yhdystie 8

96100 Rovaniemi 94600 Kemi 96100 Rovaniemi 96100 Rovaniemi 96100 Rovaniemi 93600 Kuusamo 96300 Rovaniemi 94100 Kemi 99600 Sodankylä 99800 Ivalo

020 530 5500 010 4071 0400 151316 020 515 2650 040 7127506 010 2796291 (016) 31 8888 0400 691032 (016) 61 0170 040 5159040

www.are.fi www.caverion.fi www.huoltoliikepaukkunen.fi www.iss.fi www.jetitek.fi www.juhatek.fi

www.kylma.fi www.mpkylma.fi

www.wkl-ky.fi

Pohjois-Karjala Are Oy Caverion Suomi Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Itä-Kylmä Oy Joensuun Kylmäkone Pohjois-Pohjanmaa Are Oy Caverion Suomi Oy Enerkyl Oy Hannu Koivu Ky ISS Palvelut Oy Jetitek Oy Juhatek Oy Jäähdytyskoneasennus- ja Huolto Niemelä Ky Lassila&Tikanoja Oyj Oulun Jäähdytystekniikka Oy Sähkölaitehuolto Kivelä

www.iss.fi www.jetitek.fi www.juhatek.fi www.lassila-tikanoja.fi www.oulunjaahdytystekniikka.fi www.sahkokivela.fi

Kainuu KS-Talotekniikka Oy Timon Kylmäsähkö Lappi Are Oy Caverion Suomi Oy Huoltoliike J Paukkunen Oy ISS Palvelut Oy Jetitek Oy Juhatek Oy Kylmin Oy Kylmäsormi Sodankylän Kylmähuolto Oy Ylä-Lapin LVI Oy

38 Kylmäextra 1/2015

www.kylmasormi.fi www.yla-lapinlvi.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Petri Hannula

Energiatehokkuussopimuksissa kaikki voittavat Vapaaehtoisilla energiatehokkuus sopimuksilla kannustetaan eri toimi joita säästämään energiaa EU-tason vaatimusten mukaisesti ilman, että asiaa säädellään valtiovallan tahol ta laeilla. Valtio tuo omat panoksen sa pöytään mm. sopimuksiin sitoutu neiden yritysten energiatehokkuus investointeja tukemalla. Voittajaksi sopimuksissa voidaan tietysti lukea myös luonto, jonka hyväksi resurssien säästyminen ja päästöjen vähenemi nen aina lopulta koituu.

nergiatehokkuussopimusten historia juontaa 1990-luvun energiansäästösopimuksiin. Sittemmin suomalainen vapaaehtoisen sopimisen kulttuuri on levinnyt kattamaan yli puolet koko Suomen energian loppukäytöstä. Valtiovallan ja eri toimijoiden väliset energiatehokkuussopimukset ovatkin nousseet Suomen kansallisen ilmasto- ja energiastrategian keskeisiksi työkaluiksi, joilla vastataan mm. maamme sitoumuksiin ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Suoria velvoitteita energiatehokkuudelle tulee mm. EU-direktiiveistä ja muista sitoumuksista. Nykyiset eri toiminta-alueiden energiatehokkuussopimukset ovat voimassa vuoteen 2016 asti ja ne kattavat mm. elinkeinoelämän (teollisuus, energia-ala, palveluala), kiinteistöalan, kunta-alan, tavaraja joukkoliikenteen sekä maatalouden. Ne ovat keskeinen osa mm. vuonna 2006 voimaan tulleen energiapalveludirektiivin (2006/32/EY) velvoitteiden toimeenpanosta Suomessa. Energiapalveludirektiivin myötä Suomella on vuoteen 2016 mennessä 9 % energiansäästötavoite laskettuna vuosien 2001–2005 keskimääräisestä, päästökaupan ulkopuolisesta energian käytöstä.

Sittemmin voimaan on tullut uusia sitoumuksia ja nyt EU tavoittelee jo 20 % energiatehokkuuden parannusta vuoteen 2020 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi vuonna 2012 säädettiin uusi energiatehokkuusdirektiivi (2012/27/EU). Direktiivissä jäsenvaltioille asetettiin puitteet, joilla EU:n vuoden 2020 kokonaistavoitteiden saavuttaminen pyritään varmistamaan.

Toimialaliitot mukana elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksissa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus on eri sopimusalueista laajin. Rakenteellisesti elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus toimii siten, että työ- ja elinkeinoministeriön, Elinkeinoelämän keskusliiton ja toimialaliittojen välillä on solmittu puitesopimus, jossa määritetään sopimusosapuolten keskinäiset velvoitteet sekä toimet, jotka kohdistuvat sopimusjärjestelmään liittyviin yrityksiin. Yritys liittyy sopimusjärjestelmään allekirjoittamalla liittymisasiakirjan, jonka myötä yritys sitoutuu toimialakohtaisiin toimenpideohjelmiin kirjattuihin toimenpiteisiin. Sopimukseen liityttyään yrityksellä on mahdollisuus saada tukea energiakatselmuksiin ja -analyyseihin sekä hakemuksen perusteella myös energiatehokkuusinvestointeihin ja uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoon. Uuden energiatehokkuuslain myötä energiakatselmukset tosin tulivat suuryrityksissä pakollisiksi, jonka jälkeen niiden suorittamista on voitu tukea enää pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Sopimukseen liittyneet yrityksen asettavat omat energiakäytön tehostamistavoitteensa ja toteutta-

vat niiden saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Lisäksi yritysten tulee vuosittain raportoida energiatehokkuustoimenpiteidensä toteutumisesta ja muusta energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävästä toiminnastaan, jotta valtiovalta pystyy täyttämään omat raportointivelvollisuutensa EU:lle. Elinkeinoelämän sopimusjärjestelmän rakenne on esitetty kuvassa seuraavalla sivulla.

Neuvottelut uudesta sopimusjaksosta meneillään Neuvottelut vuonna 2017 käynnistyvästä seuraavasta sopimuskaudesta ovat parhaillaan meneillään. Uusilla sopimuksilla tavoitellaan ensi vaiheessa energiatehokkuusdirektiivin mukanaan tuomien velvoitteiden täyttämistä, mutta energiatehokkuustoiminnan pitkäjänteisyyden varmistamiseksi sopimuskaudet tultaneen ulottamaan yli direktiivin tavoitteissa mainitun vuoden 2020. Tavoite on, että uudella sopimuskaudella säilyy mahdollisuus hyödyntää työ- ja elinkeinoministeriön myöntämiä investointitukia energiatehokkuustoimien toteutukseen sekä jatkaa myös energiakatselmustukea pk-yrityksille ja kunnille. Voimassa olevat ja uudet energiatehokkuussopimukset ovat erittäin tärkeässä roolissa energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden täyttämisessä. Direktiivin toimeenpano käynnistyi vuonna 2014 ja se jatkuu vuoden 2020 loppuun. Sen velvoittamana Suomi on asettanut kansallisen sitovan energiansäästötavoitteen vuodelle 2020 ja välitavoitteen vuodelle 2016. Direktiivin seurannannassa käytettävän säästöjen

Kylmäextra 1/2015 39

Puitesopimus: EK – TOIMIALALIITOT – TEM TOIMIALAKOHTAISET TOIMENPIDEOHJELMAT

Energiapalvelut

Elinkeinoelämä yleinen - palveluala

Autoala

Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Kaupan ala

Elinkeinoelämä yleinen - teollisuus

Puutuoteteollisuus

Teknologiateollisuus

Muoviteollisuus

Kemianteollisuus

Elintarviketeollisuus

Energiantuotanto

Energiavaltainen teollisuus

Yritys liittyy SOPIMUKSEEN

Toimialan TOIMENPIDEOHJELMA

Toimiala liittyy SOPIMUKSEEN

Yrityksen LIITTYMISASIAKIRJA

Toimialaliiton LIITTYMISREKISTERI

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus 2008–2016.

laskentatavan vuoksi säästötoimet ovat sitä arvokkaampia, mitä aikaisemmin ne on tehty. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että kaikki sopimuksiin liittyneet toteuttavat ja raportoivat mahdollisimman paljon säästötoimia jo vuosina 2014–2016 ja uusi sopimus pitää toiminnan aktiivisena. Vain tällä tavoin energiatehokkuusdirektiivin mukainen kansallinen sitova energiansäästötavoitteemme on mahdollista saavuttaa vapaaehtoisin toimin.

Säästöistä tuleva hyöty on aina tärkein kannustin Erilaisia tukia suurempi kannustin energiatehokkuusinvestointeihin ovat aina investoinneilla saavutettavat säästöt. Kuten ajankohtaiset artikkelimme seuraavilla sivuilla osoittavat, esimerkiksi teollisuustuotannon hukkalämmön hyödyntämisessä lämpöpumpuilla taloudellisesti kannattavaa energiatehokkuuspotentiaalia on valtavasti olemassa.

40 Kylmäextra 1/2015

Suurissa yrityksissä energiakatselmus pakolliseksi – ensimmäinen tehtävä 5.12.2015 mennessä

uden energiatehokkuuslain (1429/2014) myötä energiakatselmukset suurissa yrityksissä eivät enää ole vapaaehtoisia. Laki velvoittaa suuret yritykset tekemään yrityksen energiakatselmuksen neljän vuoden välein, ensimmäisen kerran 5.12.2015 mennessä.

den, kiinteistöalan, palvelualan sekä pankki- ja vakuutusalan suuria yrityksiä. Energiakatselmuksesta voi vapautua, mikäli yrityksellä on 5.12.2015 hallussaan jokin seuraavista sertifikaateista:

Suureksi yritykseksi määritellään yritys tai konserni, jonka

• Sertifioitu ISO 140001 -ympäristöjärjestelmä ja Motivan energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+

• työntekijämäärä on yli 250 henkilöä tai

Jos yritys määritellään suureksi yritykseksi, niin sen kaikki Suomessa omistamat yritykset kuuluvat velvoitteen piiriin.

• Yritys vapautuu velvoitteesta myös, mikäli se on mukana nykyisessä energiatehokkuussopimuksessa ja sen käytössä on Motivan energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+. Vuodesta 2017 eteenpäin yrityksen tulee olla liittyneenä parhaillaan valmisteltavana olevaan uuteen energiatehokkuussopimukseen.

Energiakatselmuksissa selvitetään yrityksen tai konsernin kaikkien toimipaikkojen energiankulutusprofiili ja tunnistetaan energiansäästömahdollisuudet. Pakolliset energiakatselmukset koskevat teollisuu-

Lisätietoja uudesta energiatehokkuuslaista ja sen velvoitteista löytyy Energiaviraston verkkosivuilta osoitteesta http://www.energiavirasto.fi/suurtenyritysten-pakolliset-katselmukset

• liikevaihto yli 50 miljoonaa ja taseen loppusumma yli 43 miljoonaa euroa.

Toki ne ovat erinomaisia hankkeita eteenpäin vietäviksi myös EU-tasolla energiatehokkuustavoitteisiin sitoutuneen valtion näkökulmasta.

• Sertifioitu ISO 50001 -energiahallintajärjestelmä

Lähteet: http://www.energiatehokkuussopimukset.fi http://www.motiva.fi/yritykset/energiatehokkuussopimukset http://www.motiva.fi/toimialueet/energiakatselmustoiminta

Teksti: Dakota Lavento, kuvat: Dakota Lavento ja Sa arioinen

Lihapiirakkaa ja pizzaa energiatehokkaasti Saarioisten Valkeakosken tehdas on kolmen laajennuksen jälkeen kaikkiaan puolen kilometrin pituinen kokonaisuus. Kuva: Saarioinen.

Saarioisten Valkeakosken ruokatehdas on uuden ammoniakkikylmälaitoksen ja siihen liitetyn lämpöpumpun ansiosta entistäkin energiatehokkaampi. Saarioisella energian käyttöä on tehostettu monilla tavoin ja niinpä yritys onkin saavuttanut elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen tavoitteet jo etuajassa.

lintar viketeollisuudessa energiatehokkuuden parantaminen ei ole pelkkä imagoasia. Säästö energialaskussa näkyy nopeasti myös tuloksessa. Mm. valmisruokia ja lihavalmisteita kolmella paikkakunnalla valmistava perheyritys Saarioinen liittyi elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen jo vuonna 2007. Sopimukseen osallistuvat yritykset sitoutuvat tehostamaan energian käyttöään yhdeksän prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Saarioisilla tavoitteet on saavutettu etuajassa. (Energiatehokkuussopimuksista lisätietoa sivuilla 39–40).

Suomalaisten lempivälipalat valmistuvat Saarioisten Valkeakosken tehtaalla. Kuva: Saarioinen.

Kylmäextra 1/2015 41

Energia-analyysi kertoi kehityskohteet

put, joista ensimmäinen valmistui Sahalahdelle jo vuonna 2010.

Jotta tuotantolaitosten energian säästöpotentiaali ja järkevimmät keinot energian säästämiseksi saatiin selville, ulkopuolinen energiakatselmoija teki tehtaille energia-analyysit vuonna 2010. – Analyysien 30:sta toimenpide-ehdotuksesta suurin osa onkin jo toteutettu, tekninen päällikkö Harri Merisalo kertoo.

Kokemukset Sahalahdelta olivat erinomaiset, joten lämpöpumput ovat nykyisin käytössä kaikilla tuotantolaitoksilla. Niitä on asennettu aina kylmälaitosten uusimisen yhteydessä.

Saarioisten tuotantolaitokset kuluttivat energiaa vuonna 2013 yli 125 GWh. Siitä Valkeakosken tuotantolaitoksen osuus oli 39 GWh. Elintarviketeollisuudessa suuren osan energiankulutuksesta haukkaavat tuotannon lämmitys- ja jäähdytysvaiheet ja paljon energiaa kuluu myös mm. pesuvesien lämmitykseen. Saarioisillakin lämmitetään noin kolmannes käytettävästä kokonaisvesimäärästä.

Valkeakosken elintarviketehtaan ensimmäinen, mm. valmispizzoja ja lihapiirakoita valmistava osa valmistui vuonna 1988. Tehdasta laajennettiin vuonna 1991 ja jo neljän vuoden päästä sen koko tuplaantui, kun Saarioisten Hämeenlinnan tehtaan tuotanto siirrettiin Valkeakoskelle. Keskuslähettämö valmistui vuonna 2003 ja nyt kiinteistön kokonaispituus onkin jo puolisen kilometriä.

Saarioisten tuotantotilat ovat suurelta osin jäähdytettyjä. Kylmäkoneistojen lauhdelämpöä oli yrityksessä osin jo hyödynnettykin, mutta rajoituksia sen käytölle asetti mm. alhainen lämpötilataso. Ratkaisuksi lauhdelämmön laajamittaisemmalle hyödyntämiselle otettiin lämpöpum-

R22:sta luopuminen aikataulutti investoinnin

Kylmäaineeksi tehtaan vanhimman, vuonna 1988 rakennetun osan kylmälaitokseen oli aikoinaan valittu vielä tuolloin laajassa käytössä ollut R22. Yläilmakehän otsonikerrokselle haitallisena sen käyttö uusissa kylmälaitoksissa kuitenkin kiellettiin vuosituhannen vaihtuessa ja myös huoltokäytölle varatut siirty-

mäajat päättyivät koko EU:n alueella vuoden 2014 lopussa. Saarioisilla EU-säädökset tiedostettiin ja niinpä laitoksen uudistamisen aikataulu johtuikin paitsi energiansäästötavoitteista, myös R22:n kohtalosta. Uudistuksessa kylmäaineeksi valittiin ammoniakki, joka jo ennestään oli käytössä Valkeakosken tehtaan uudemmissa osissa. Uudistus mahdollisti myös tehokkaan lämmöntalteenoton toteuttamisen ja lämpöpumpun kytkemisen laitokseen. – Vuonna 1988 rakennetut, alkuperäiset R22-kylmälaitteet koostuivat useista erillisistä yksiköistä, joiden avulla lämmöntalteenottoa ei olisikaan voinut toteuttaa tehokkaasti, Harri Merisalo huomauttaa.

Energiatehokkuutta pienellä kylmäainemäärällä Lokakuussa 2013 alkaneessa ja kesäksi 2014 valmistuneessa remontissa vanhat R22-koneistot purettiin. Tilalle asennettiin kahdella Bitzer-ruuvikompressorilla varustettu märkähöyrysteinen jäähdytyskoneikko, joka jäähdyt-

Suomalaisia herkkuja

uokatalo Saarioinen on suomalainen perheyritys ja valmisruokien markkinajohtaja. Saarioisten liikevaihto on 330 M€ ja sen palveluksessa on noin 1 500 henkilöä. Suomen tehtaat sijaitsevat Kangasalla, Valkeakoskella ja Huittisissa. Saarioisten ensimmäiset tuotteet, kuten maksalaatikko, vispipuuro ja kaalikääryleet tulivat markkinoille jo vuonna 1957.

42 Kylmäextra 1/2015

Valkeakosken lähettämöstä kuljetetaan mm. välipalatuotteita ympäri Suomen.

tää laitokseen väliaineeksi valitun kaliumformiaattiliuoksen −6 °C:een. Koneiston tuottama lauhdelämpö ja kompressorien öljynjäähdytyslämpö siirretään välillisessä lauhdutuskierrossa joko jäähdytyskohteissa olevien ilmanjäähdyttimien sulatuspiiriin, lämpöpumpulle tai viimeisenä vaiheena ulkoilmaan vesikatolla sijaitsevalla nesteenjäähdyttimellä. – Märkähöyrystimellä ja liuoslauhdutuksella varustetun jäähdytyskoneiston kompakti rakenne mahdollistaa pienen ammoniakkimäärän (80 kg). Uimurisyöttöinen märkähöyrystin ja ammoniakin määrätäyttö sallii olosuhteiden mukaan aina mahdollisimman alhaisen lauhtumislämpötilan, joten kompressoreiden tehontarve on aina optimaalinen, kertoo kohteen suunnittelusta vastannut Heimo Koskinen Suomen Teollisuuskylmä Oy:stä.

Saarioisten Valkeakosken tuotantolaitoksen leipomotuotevalmistuksen kylmäkonehuone myllättiin täysin, kun vanhan R22-laitoksen tilalle asennettiin uusi NH3-laitos. Kuvassa projektin suunnittelusta vastannut Heimo Koskinen Suomen Teollisuuskylmä Oy:stä ja tekninen päällikkö Harri Merisalo Saarioisilta.

Jäähdytystehoa nyt toteutetulla järjestelmällä on 470 kW, joka toki on vain pieni osa Valkeakosken tehtaan usean MW:n kokonaisjäähdytystarpeesta. Pieni on kuitenkin myös tämän uuden välillisen järjestelmän kylmäainetäytös, sillä kokonaisuudessaan ammoniakkia on Valkeakoskella käytössä 21 000 kg.

Lämpöpumpulla hukkalämmöt talteen Uuden ammoniakkikoneikon hukkalämmöt päätettiin jo hanketta suunniteltaessa ottaa mahdollisimman tarkasti talteen. Tärkeäksi osaksi ratkaisua tuli Saarioisilla jo aiemminkin vastaavissa sovelluksissa hyväksi havaittu lämpöpumppu, jonka kohteen kylmätöistäkin vastannut Suomen Teollisuuskylmä Oy toteutti Bitzerin Compact-ruuvikompressorilla ja R134a-kylmäaineella.

Uuteen liuosjäähdytysjärjestelmään kuuluu ammoniakkia kylmäaineena käyttävä jäähdytyskoneikko kahdella Bitzer-avoruuvikompressorilla sekä erillinen lämpöpumppu Bitzer Compact-ruuvikompressorilla, jossa kylmäaineena on R134a. Kumpikin laite valmistettiin Suomen Teollisuuskylmän tiloissa ja tuotiin valmiina yksikköinä Valkeakoskelle.

Korkean höyrystymislämpötilansa ansiosta lämpöpumppu tuottaa lämpöenergiaa jopa yli 600 kW:n teholla kompressorin lämpökertoimen ollessa parhaimmillaan lähes 6. Esilämmityslämmönsiirtimistä palaavan veden lämpötila nostetaan lämpöpumpulla +57 °C:een, jonka jälkeen se pumpataan 4 000 litran varaajasäiliöön. Lämpöenergiaa saadaan vuosittain talteen noin 2 GWh, jonka lisäksi lauhdelämpöä hyödynnetään myös laitoksen ilmanjäähdyttimien sulatuksessa. – Lauhdelämmön käyttäminen sulatukseen ja lämpöpumpun lämmönlähteenä vähentää huomattavasti nesteenjäähdyttimien puhaltimien käyttöä sekä kesäkuumalla alentaa kylmäkoneiston lauhtumislämpötilaa, jolloin myös sen taloudellisuus paranee, Heimo Koskinen kertoo.

Tuotantoa pysäyttämättä Remontti ei rajoittunut vain jäähdytyskoneikkoon ja lämpöpumppuun, vaan samassa yhteydessä asennettiin myös uudet jäähdytettävien tilojen ilmanjäähdyttimet, vesikatolle uusi nesteenjäähdytin sekä kaikkiaan pari kilometriä uutta liuosputkistoa. Työt oli suunniteltu toteutettavaksi tuotannon ollessa käynnissä ja ne etenivät tuotannon ehdoilla. Asennusaikataulut tarkennettiin tuotannon kanssa, joten suuremmilta häiriöiltä vältyttiin. Huonetilojen laitteet uusittiin ja otettiin käyttöön huone kerrallaan, kun vanha jäähdytysjärjestelmä oli edelleen käytössä. Harri Merisalo kehuu, että yhteistyö tuotannon ja urakoitsijan kanssa sujui hienosti.

44 Kylmäextra 1/2015

Kaliumformiaatti kylmäliuoksena

oni kylmäammattilainen tuntee kaliumformiaatin paremmin kauppanimellä Freezium. Kyse on muurahaishapon kaliumsuolasta, johon pohjautuvan lämmönsiirtonesteen lämpötekniset ominaisuudet ovat hyvät erityisesti matalissa lämpötiloissa. Kaliumformiaattia käytetään kylmä liuoksena mm. jäähalleissa ja elintarviketeollisuuden jäähdytysratkaisuissa. Saarioisilla kaliumformiaatista oli kokemuksia jo aiemminkin, jonka pohjalta se valikoitui kylmäliuokseksi myös nyt toteutettuun uudistukseen. Samassa yhteydessä se otettiin käyttöön myös kahdessa aiemmin suorahöyrysteisellä R22:lla toteutetussa pakastevarastossa (n. 10 kW ja 20 kW). Kaliumformiaatti jäähdytetään −32 °C:een olemassa olevaan ammoniakkijärjestelmään lisätyssä lämmönsiirtimessä. Myös pakkastilojen ilmanjäähdyttimet sulatetaan uuden −6 °C järjestelmän sulatusliuoksella. Pakastevarastojen uusi kaliumformiaattijärjestelmä on pilottikohde

– Tietyt työt piti tehdä viikonlopun aikana, mutta 95 % töistä onnistuttiin tekemään normaalina työaikana, Heimo Koskinen muistelee. Enimmillään töissä oli 12 asentajaa. Elintarviketuotannossa on hygienia-asiat otettava huomioon eikä niitä ymmärtämätön missään tapauksessa voisi tällaisessa tuotantolaitoksessa työskennelläkään. Myös jokaisen kylmäasentajan on tunnettava hygieniaohjeet ja noudatettava

myös kokonaisurakasta vastanneelle Suomen Teollisuuskylmä Oy:lle. – Välilliseen järjestelmään halutaan tietysti mahdollisimman tehokas ja taloudellinen liuos. Kaliumformiaatilla on useita etuja kylmäliuoksena. Sen alhainen viskositeetti ja korkea ominaislämpökapasiteetti pienentävät pumppauskuluja. Alhainen viskositeetti ja hyvä lämmönjohtavuus pienentävät myös tarvittavaa lämmönsiirtopinta-alaa. Palamattomana, myrkyttömänä ja ympäristöystävällisenä kaliumformiaatti on myös turvallinen ja ympäristöystävällinen aine, Heimo Koskinen luettelee. Valkeakosken uudessa jäähdytysjärjestelmässä kaliumformiaatilla on toteutettu myös ilmanjäähdyttimien sulatus noin +30 °C liuoksella ja lauhdutusjärjestelmä max. +40 °C liuoksella. Erityisesti näissä korkeammissa lämpötiloissa kaliumformiaatin käyttöä on vierastettu sen pelätyn aggressiivisuuden vuoksi. – Kokemus on kuitenkin osoittanut, että oikealla suunnittelulla, materiaalin valinnoilla ja huolellisella asennuksella korroosio-ongelmat ovat vältettävissä, Heimo Koskinen jatkaa.

niitä. Pelkkä suoritettu hygieniapassi ei kuitenkaan riitä. Jokaisessa talossa on lisäksi omia käytäntöjä ja ohjeita, joten säännöllisesti tehtaalla työskentelevät koulutetaan tietenkin talon tavoille. – Onneksi Suomen Teollisuuskylmän kaverit ovat tuttuja tehtaalla, tietävät ja tuntevat paikat ja hallitsevat hygieniasäännöt, Harri Merisalo kiittää. Kokonaisuudessaan kylmälaitoksen uusiminen tuli maksamaan noin 1,2 M€.

Energiansäästössä suurin työ takana Uusi kylmälaitos on toiminut hyvin ja lämpöpumpputekniikalla saadaan lämpöä talteen halutusti. Vastaavanlaista remonttia suunnitellaankin jo tehtaan lihapuolelle. Tuotantolaitoksen energiatehokkuuden parantamisessa ei kuitenkaan ole enää suuria tehtävissä. Vanhinta osaansa lukuun ottamatta koko kiinteistö on rakennusteknisesti varsin energiatehokkaasti toteutettu. – Näillä toteutetuilla ratkaisuilla säästetään jo 30 % energiaa. Saman suuruusluokan parannuksia on vaikea keksiä, Harri Merisalo huomauttaa.

Lisäämällä vanhempien ruuvikompressoreiden säätöjärjestelmiin taajuusmuuttajia voidaan järjestelmän toimintaa vielä tehostaa, Heimo Koskinen vieressä sentään lupaa. Saarioisilla tuotantolaitosten energiankulutus on reaaliaikaisessa seurannassa. Etäluettavat mittarit kertovat, paljonko tehtailla on kulunut sähköä, vettä, höyryä ja kaukolämpöä. Lämmöntalteenoton lisäksi muita energiansäästötoimenpiteitä ovat olleet esimerkiksi erilaisten lämmönsiirtimien uusimiset, ilmastoinnin käyntiajan muutokset ja valaistuksen liiketunnistinohjauksen käyttöönotto.

EKOCOIL KOTIMAISET NESTEJÄÄHDYTTIMET & LAUHDUTTIMET TÄYDELLISESTI OPTIMOITUINA VAATIMUSTESI MUKAAN MYÖS

EKOCOIL KP-PATTERIT

KYLMÄHUONEISIIN

www.ekocoil.fi

Kylmäextra 1/2015 45

Soile K aivosoja

Plastepilla estetään setelien valuminen pihalle – hukkalämpö lämmittää teollisuuskiinteistön Kuorttilaisen Plastep Oy:n öljynkulutus puolittui, kun yrityksessä tehtiin energia remontti. Nyt talteen otettava hukkalämpö lämmittää tuotantotilat ja luonto kiittää yrityksen CO2-päästöjen vähenemisestä.

ertunmaan Kuortissa toi miva Plastep Oy on perustettu vuonna 2001. Ruiskuvalettuja muoviosia muun muassa elektroniikka-, lääke- ja konepajateollisuuden tarpeisiin valmistavan yrityksen juuret ovat lähtöisin Eimo-muovista sekä sittemmin Eimosta.

Energiatehokkuussopimus ohjaa säästämään Plastep Oy:n tehdaspalvelupäällikkö Jarkko Toivonen kertoo yrityksessä tiedostetun jo 15 vuoden ajan, että jotain olisi tehtävissä hukkalämmön talteenoton suhteen. Tuotantotiloissa oli kolme jäähdytyskonetta, joista saatiin ainoastaan vähäisesti lämpöä talteen. Kun vanhat koneet tulivat tiensä päähän, oli aika ajatella asiat uusiksi. – Olemme mukana muoviteollisuuden energiatehokkuussopimuksessa, jonka myötä olemme sitoutuneetpienentämäänenergian kulutustamme ja CO2-päästöjämme. (Lisätietoa elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksista s. 39-40) Teetimme myös energiakartoituksen, josta toivoimme saavamme esil-

46 Kylmäextra 1/2015

Vesa Tamminen (vasemmalla) kertoo Plastepin tehdaspalvelu päällikölle Jarkko Toivoselle Calefan toimittaman lämpöpumppuratkaisun toimivan lähes itsestään.

le energiansäästökohteita, Toivonen kertoo. Ehdotettuihin toimenpitei-

siin kuului muun muassa tuotannon hukkalämmön hyötykäyttö.

Esiselvityksestä apua päätöksentekoon

Räätälöity ratkaisu puolitti öljynkulutuksen

Vaihtoehtoja toteutukseen haettiin usealta eri taholta ilman tyydyttävää ratkaisua.

Calefan toimittamalla lämpöpumppuratkaisulla lähdettiin tavoittelemaan pääasiassa kahta asiaa. Tuottamaan prosessiin luotettavasti jäähdytysvettä sekä korvaamaan vanha öljykattila kiinteistön lämmityksessä.

– Oma osaaminen ja tarvittava tietotaito puuttuivat. Suurimmaksi ongelmaksi osoittautui, ettei tuotantomme ole käynnissä viikonloppuisin. Vastaukset kysymyksiin löytyivät lopulta teollisen hukkalämmön hyödyntämiseen erikoistuneen Calefa Oy:n asiantuntijoilta. – Luottamus yhteistyöhön syntyi heidän tekemänsä esiselvityksen pohjalta. Sen perusteella oli helppoa tehdä päätös energiaremontin toteuttamisesta, Toivonen kiittelee.

Lämpöpumppu tehtiin räätälöitynä tähän tarkoitukseen. Se perustuu kahteen scroll-kompressoriin ja R134a-kylmäaineeseen. Tuotantotiloissa sijaitseva laite on koteloitu äänieristettyyn koteloon.

– Öljynkulutus on tippunut karkeasti ottaen puoleen energiaremontin jälkeen, kertoo ruiskuvalettuja muoviosia valmistavan Plastep Oy:n tehdaspalvelupäällikkö Jarkko Toivonen.

– Karkeasti ottaen öljynkulutus on puolittunut ja jäähdytykseen tarvittavan veden tarve on pudonnut noin 80 prosenttia. Takaisin ohjattu hukkalämpö riittää koko 2 000

neliön kokoisen tuotantohallimme lämmittämiseen. Öljykattilaa tarvitaan lämmitykseen enää ainoastaan viikonloppuisin, Toivonen kertoo.

Recair

Recair INDUTRADE GROUP

Recair_VRV_kylmaextra_185x134_20140407.indd 1

4.4.2014 14:36:44

Plastepin ruiskupuristuskoneet on liitetty kahteen erilliseen jäähdytysvesikiertoon. Tarvittava jäähdytysteho vaihtelee välillä 10–100 kW tuotannossa olevien tuotteiden ja käytössä olevien koneiden mukaisesti. Jäähdytysvesikiertoon halutaan noin +17 °C vettä. Lämpöpumpun mitoitukselle on erityisiä vaatimuksia, sillä sen pitää koko ajan mukautua sekä jäähdytyksen olosuhteisiin, että kiinteistöön ”mahtuvan” lämmön olosuhteisiin. Lämmityspuolelle tuotettua lämpötilaa (lauhdutusta) ajetaan ulkolämpötilan mukaan. Säädin ohjaa kylmäpiiriä sekä höyrystimeltä että lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilojen mukaan. Järjestelmästä saadaan myös käyttövesi esilämmitettynä ja talvella lämmitettynä, kun tuottolämpötila nousee yli +57 °C:n. Koneen kylmäteho on noin 65 kW ja lämmitysteho 90 kW. Mitoitus on optimoitu sään sekä lämmön tarpeen mukaan. Olennaista on riittävän suuri ja oikein hyödynnetty lämpövaraaja. Ennen lämpöpumpun käyttöönottoa kaikki jäähdytyksestä syntyvä hukkalämpö ajettiin viemäriin. Suora vesijäähdytys jäi edelleen osittain käyttöön, koska kustannuksiltaan erittäin edullista vettä on tarkoitukseen käytettävissä.

Kylmätekniikalla energialaskut pienemmiksi – Tällaisissa pk-yrityksissä on valtavasti kohteita, joissa energiakuluja voidaan pudottaa merkittävästi hyödyntämällä kylmätekniikkaa. Toteutukseen on olemassa useampia tekniikoita, joista räätälöimme asiakkaalle aina sen hänelle kannattavimman, kertoo Calefa Oy:n toimitusjohtaja Vesa Tamminen.

48 Kylmäextra 1/2015

Plastepissä on laskettu, että investoinnin takaisinmaksuaika on kolmesta neljään vuotta. – Riippuen vähän talvien ja kesien lämpötiloista sekä tuotannon ajokapasiteetista, Jarkko Toivonen täsmentää. Tammisen mukaan asiakkaalle löydetään helposti myös lisähyötyjä, kun asiakkaan toimintaympä-

ristö tulee tutuksi. – Kun veimme Plastepissä lämpöpumppuratkaisua eteenpäin, löysimme ongelman jäähdytysvesikierrosta, josta lämpö otetaan talteen. Pienen jumppaamisen jälkeen saimme aikaiseksi vuodon katkaisu -järjestelmän, joka estää mahdollisen katastrofin, mikäli vesikiertoon tulee vuoto, Vesa Tamminen kertoo esimerkin.

ASKELEEN EDELLÄ. ebm-papst Oy

Suomen johtava puhallintalo ebm-papst Oy viilentää myös huipputriathlonisti Johanna Virtasen hikistä urakkaa. Valitse sinäkin yhteistyökumppaniksesi puhallinalan edelläkävijä!

ebm-papst Oy · Puistotie 1 · 02760 Espoo · puh. (09) 8870 220 · fax (09) 8870 2213 · www.ebmpapst.ﬁ

Teksti ja kuvat: Dakota Lavento

Laajennuksen ilmalämmityksestä huolehtii nimellisteholtaan 64 kW:n Mitsubishi ilma-vesilämpömpumppu. Sen sulamisvedet on asfalttikentällä ohjattu huolella viemäriin.

Ulkoilman lämpö talteen ja käyttöön Mynämäen keskustassa liikekiinteistöjä lämmitetään ilmavesilämpöpumpuilla. Ratkaisu on osoittautunut toimivaksi ja energiatehokkaaksi useissa eri tyyppisissä kohteissa.

50 Kylmäextra 1/2015

un S-market Mynämäen laajennustöiden valmistumista juhlittiin lokakuun lopulla 2014, asiakkaat ottivat ilahtuneena käyttöön entistä tilavammat, nykyaikaisemmat tilat. Laajennuksen myötä S-marketin myyntipinta-ala lähes tuplaantui ja samalla tuotevalikoima kasvoi jopa 4 000 uudella tuotteella. S-markettiin saatiin myös oma paistopiste sekä pitkä, moderni palvelutiski. Itse asiassa alkuperäinenkään S-market ei vielä ollut kovinkaan vanha, sillä kiinteistö on valmistunut vuonna 2001. S-market Mynämäki on tiloissa vuokralaisena ja ne omistaa Kiinteistö Oy Mynämäen Apaja. Alkuperäinen kiinteistö oli kooltaan 1 320 m² ja se oli jäänyt S-marketin tarpeisiin auttamatta liian pieneksi. Lisätilan tarve oli 510 m².

Energiatehokkuus ongelmana Elintarvikeliikkeiden peruskorjauksissa ja laajennuksissa energiatehokkuuden parantaminen on aina tärkeällä sijalla ja se puolestaan edellyttää yleensä muutoksia esimerkiksi ilmanvaihtoon ja sen kosteudenhallintaan.

Myös S-market Mynämäen kiinteistön lämmitysjärjestelmä ja ilmanvaihto oli ajateltava uusiksi. Myymälässä oli käytössä vielä täysin käyttökelpoinen R404A-kylmäjärjestelmä ja Norpen plus- ja pakkaskalusteet. Vaihtoehtona oli järjestelmän huoltaminen ja päivittäminen mm. automatiikan osalta sekä olemassa olevien kalusteiden ovittaminen tai toisaalta koko kaupankylmäjärjestelmän vaihtaminen moderniin, hiilidioksidia kylmäaineena käyttävään järjestelmään. Norpe Suomi Oy teki tarjouksen molemmista vaihtoehdosta, mutta valinta kohdistui jo tiukan aikataulunkin vuoksi ensimmäiseen vaihtoehtoon. Laajennuksen myötä tarvittavien uusien kalustemetrien jäähdyttämiseen olemassa olevat koneikot riittivät mainiosti. Pakastekalusteiden määrä kasvoi 17,5 metristä 25 metriin ja pluskalusteiden 62 metristä ja nyt 85 metriin. Maitohuone/terminaaliin uusittiin jakeluovet ja huonehöyrystimet vaihdettiin uudempiin. Muut kylmiöt sekä pakastehuone jäivät ennalleen. Mm. kalusteiden ovituksen ansiosta pakkaspuolen tehontarve laski aiemmasta 20 kW:sta 18,6 kW:iin ja pluspuolen 134 kW:sta 116 kW:iin – siis siitä huolimatta, että kalusteita oli aikaisempaa enemmän.

S-market Mymämäki toimii nyt vuonna 2014 laajennetussa ja uudistetussa kiinteistössä.

Kylmäextra 1/2015 51

– Vaikka kalusteita tuli jonkin verran lisää, oli uusien kalusteiden kylmätehontarve pienempi, joten vanhoja R404A-koneikkoa ei siten ollut tarvetta lähteä päivittämään, projektisuunnittelija Eero Kallioniemi Norpe Suomi Oy:stä summaa. Vanhassa myymälässä kalusteiden ovittaminen parantaa aina energiatehokkuutta merkittävästi, jopa kolmanneksella. Ovitetut kylmäkalusteet eivät kuitenkaan enää jäähdytä ja kuivata myymälän sisäilmaa. Jos kuivausta ei hoideta jollakin tapaa, seurauksena voi olla vähintäänkin kiusallisia ilmiöitä, kuten kylmäkalusteiden ovilasien hikoilua. Kuivatustarve joudutaan aina arvioimaan ja laskemaan tapauskohtaisesti. S-market Mynämäessä osa kalusteista jätettiin tietoisesti ovittamatta ja näin niiden tehtäväksi jätettiin kosteiden hellejaksojen kuivatustarpeesta huolehtiminen. Laajennuksen vuoksi kalusteita tarvittiin myös melkoisesti lisää. Osa uusista kalusteista on itse asiassa kierrätettyjä ja kunnostettuja. Kierrätykseen turvautuminen oli perusteltua mm. siitä syystä, että R404Akylmäaineesta johtuen isompi saneeraus on kohteessa edessä taas viimeistään 2020-luvulle tultaessa.

Uusi F-kaasuasetus nimittäin kieltää uuden R404A:n käytön isompien kylmälaitosten huollossa alkaen 1.1.2020. Toki tämänkin jälkeen huolto muista vanhoista kylmälaitoksista talteen otetulla R404A:lla on vielä sallittua, joten välittömästi vuosikymmenen vaihtuessa ei R404A-kohteiden tarvitse välttämättä olla saneerattuna. Myymälöiden kaltaisissa kriittisissä kohteissa riskit on kuitenkin syytä minimoida, joten kovin pitkälle 2020luvulle niissä tuskin tullaan kierrätetyn kylmäaineen varassa jatkamaan.

Energiatehokasta ja järkevää lämmitystä S-market Mynämäen kiinteistön alkuperäisessä osassa oli suora sähkölämmitys. Tehokas lämmöntalteenotto sekä ilmanvaihdosta että kaupankylmän lauhdelämmöstä piti kuitenkin lämmityssähkölaskun kohtuullisen kokoisena. – Kalusteiden ovittamisen jälkeen talteenotettua lauhdelämpöä ei kuitenkaan olisi riittänyt tarpeeksi tuloilman lämmittämiseen, joten laajennetun kiinteistön sähkölasku olisi kasvanut aivan liian suureksi,

Elcool Oy

Mynämäen S-marketin laajennusosassa on ilmalämmitys.

AIKUISOPISTO

Keuda

KYLMÄALAN KOULUTUSTA JÄRVENPÄÄSSÄ

Ɣ Talotekniikan perustutkinto, kylmäasentaja, alkaa 1.9.2015. Haku päättyy 14.8.2015. Ɣ Kylmäasentajan ammattitutkinto. Jatkuva haku. Tutustu lähemmin nettisivuillamme. Keudan aikuisopisto Wärtsilänkatu 63, 04440 Järvenpää

Heikki Vanhanen tilat omistavasta Kiinteistö Oy Mynämäen Apajasta kertoo.

Lämpöässä

Enertest Ky sai tehtäväkseen suunnitella uusiin tiloihin ilmastoinnin ja lämmityksen. – Olemassa olevien laitteiden teho ei olisi laajennukselle enää riittänyt. Tuntui huonolta ratkaisulta toteuttaa lämmitys suoralla sähköllä ilmastoinnin avulla – varsinkin, kun kalusteet kuitenkin ovitettiin ja lauhdelämmöstä talteenotettava energiamäärä suhteessa rakennuksen kokoon samalla väheni merkittävästi, toimitusjohtaja Seppo Salminen sanoo. Enertest oli aikaisemmin toteuttanut ilma-vesilämpöpumppuratkaisulla S-Market Mynämäen naapurissa toimivan Varsinais-Suomen Konetarvikkeen hallien lämmityksen. Myös ne ovat Mynämäen Apajan omistuksessa. Kaksi 30 kW:n ilma-vesilämpöpumppua tuottaa lämpöä kiinteistöjen vesikiertoisiin lattialämmitysjärjestelmiin ja kokemukset ovat olleet hyviä. – Lämpöpumput ovat toimineet hyvin. Sähkövastuksia ei ole lämmitykseen tarvittu paljoakaan käyttää, Vanhanen sanoo tyytyväisenä.

Niinpä Salmisen ei tarvinnut käyttää aikaa Vanhasen suostutteluun. – Ilmastointikojeen patteri mitoitettiin matalalämpötilaiseksi, jolloin lämpöpumpusta saadaan lämpö hyvällä hyötysuhteella. Verkostoon lisättiin myös varaaja, jotta lämpöpumpun käyntijaksot tasaantuvat sekä varavastukset saatiin sijoitettua siihen. Kaikki

Kylmäextra 1/2015 53

mittaukset ja ohjaukset liitettiin kiinteistövalvontajärjestelmään, jotta käyttö voidaan optimoida ja saadaan tarvittaessa trendiseuranta mittauksille, hän kertoo. Kiinteistön 64 kW:n ilmavesilämpöpumppu lataa 800 litran puskurivaraajaa. Varaajassa on 3 x 9 kW:n lisävastukset. IV-kojeessa on taajuusmuuttaja ja tarpeen mukainen ohjaus. Myymälän tilat lämmitetään ilmastoinnin avulla. Kiinteistövalvontalaitteet ohjaavat ilmastoinnin ja lämpöpumpun toimintaa optimoiden energiankulutuksen. Myymäläkylmän lauhdutuslämpö otetaan edelleen tarkkaan talteen ja hyödynnetään lämmityksessä.

S-market Mynämäki laajennus ja energiaremontti 2014 • Laajennus 510 m² • Ilmalämmitys • Ilma-vesilämpöpumppu Mitsubishi Electric, nimellisteho 64 kW • Myymälän kylmäjärjestelmän saneeraus mm. ohjausautomatiikka uusimalla ja myymäläka lusteita ovittamalla.

Enertest Ky:n toimitusjohtaja Seppo Salminen sanoo, että ilma-vesilämpöpumppujärjestelmät ovat ener giatehokas ratkaisu monenlaisiin kiinteistöihin. – Järjestelmä on kuitenkin paitsi mitoitettava huo lella, myös asennettava oikein. Erityisesti vanhoissa kiinteistöissä putkiasennuksissa on monia kom mervenkkejä, joiden kanssa on oltava tarkkana. Ns. monoblock-laitteissakaan kylmäliike ei voi olla liian huolellinen, hän huomauttaa.

Laajensimme tuotevalikoimaamme kylmäalan tuotteilla

LVI-WaBek Oy

mm. Frigotec jäähdytys ja ilmastointiasennuksiin sopivilla putkilla ja kiepeillä. Lisäksi tarjoamme korkealaatuiset Kaimann Frigoflex solukumieristeet

www.wbk.fi 54 Kylmäextra 1/2015

Danfoss Optyma Plus New Generation

Korkean tason tehokkuutta. Hiljainen ja huippuunsa viritetty koneikko. - Laajennettu tuotesarja: • 0,6 - 16,5 kW MBP -sovelluksiin • 0,7 - 9,6 kW LBP -sovelluksiin - Hiljainen käyntiääni. - Nopea asentaa, ottaa käyttöön ja huoltaa. - Täyttää uudet puhallinmoottoreiden energiatehokkuuteen liittyvät säännökset.

CombiCool 1/1

Klassikkomalli Optyma Plus™ poistuu myynnistä vuoden lopussa. Valikoimaan jää koneikon uudempi ja kehittyneempi versio, Optyma Plus™ New Generation. Danfoss koneikot saat mukaasi suoraan Combi Coolin varastosta.

kylmäalan tukkuliike Oy Combi Cool Ab Ruosilantie 14 E, 00390 HELSINKI www.combicool.fi

Teksti ja kuvat: Dakota Lavento

Mynämäen koulujen ilma-vesilämpöpumput Urakoitsija: Enertest Ky Lämpöpumput: Mitsubishi Electric • Karjalan koulu: 2 x 28 kW • Tarvaisten koulu: 1 x 28 kW • Ihalaisten koulu: 1 x 28 kW

Lämpöpumppujen kondenssivesi on johdettu viemäriin, joten jääkasaa ei näiden ulkoyksikköjen alle pääse muodostumaan.

Ilma-vesilämpöpumput öljyn korvaajina Mynämäen kouluissa 56 Kylmäextra 1/2015

Öljykattiloiden rinnalle asennetut ilma-vesilämpöpumput parantavat kolmen koulun energiatehokkuutta ja tuovat jälleen uuden sulan Mynämäen HINKU-hattuun. HINKUeli ”kohti hiilineutraalia kuntaa” -hankkeessa mukana olevat edelläkävijäkunnat tavoittelevat 80 % vähennystä kasvihuonekaasupäästöihinsä vuoteen 2030 mennessä.

ynämäessä koululaiset saavat nauttia nykyään yhä harvinaisemmaksi käyvästä ylellisyydestä: koulun omassa keittiössä tehdystä ruoasta. Mynämäen oppilaille kouluruoka maistuukin paremmin kuin hyvin. Osaltaan omat keittiöt, mutta myös mm. joidenkin koulujen liikuntasalien sekä suihkujen runsas ilta- ja viikonloppukäyttö tarkoittavat melkoista lämpimän veden kulutusta. Viime vuoden lopulla Mynämäen kunta päättikin laittaa kolmen koulun lämmityskustannukset kerralla kuriin ja teki päätöksen ilma-vesilämpöpumppujen hankkimisesta aikaisemmin öljyllä lämmitettyihin Karjalan, Tarvaisten ja Ihalaisten koulukiinteistöihin. Ilma-vesilämpöpumppuratkaisu osoittautui kyseisissä kouluissa paitsi energia- myös kustannustehokkaaksi ratkaisuksi ja samalla kunta astui taas askeleen eteenpäin tiukoissa ympäristötavoitteissaan.

Paikallinen toimittaja Kokonaisedullisimman tarjouksen koulujen lämpöpumppujärjestelmistä teki paikallinen Enertest Ky, joka jo aiemminkin oli osoittanut kilpailukykynsä ja osaamisensa Mynämäen alueelle toimitetuissa lämpöpumppukohteissa. Aiemmin Enertest on tunnettu enemmänkin suurempien jäähdytyslaitosten toteuttajana koko Varsinais-Suomen alueella, mutta viime vuosina kiinteistöjen energiatehokkuutta parantavat ilma- tai ilma-vesilämpöpumppuratkaisut

ovat toimitusjohtaja Seppo Salmisen mukaan olleet yrityksen kasvavaa liiketoiminta-aluetta. – Erityisesti ilma-vesilämpöpumput ovat kehittyneet viime vuosina nopeasti ja kiinnostus niitä kohtaan on ollut kasvussa, Seppo Salminen jatkaa. Erilaisia pienempiä ja suurempia lämpöpumppureferenssejä Enertestiltä löytyykin pitkin Mynämäen raittia jo useita, kuten lehtemme edellisestäkin jutusta ilmenee.

Lämmityskulut puoleen aiemmasta Mynämäen koulujen lämpöpumppuja päästiin asentamaan tammikuussa, jonka jälkeen niiden rinnalle jätettyjen alkuperäisten öljykattiloiden käyttö on ollut rajattu vain kovimmille, käytännössä yli −20 °C pakkasille. Varsinais-Suomessa sijaitsevassa Mynämäessä sellaisia kovin harvoin tavanomaisina talvina enää edes koetaan, eikä kulunutkaan talvi ollut siinä suhteessa poikkeus. – Nyt meillä ei näissä kohteissa ole oikein kokemuksia kovista pakkasjaksoista, kun järjestelmät asennettiin vasta tammikuussa, Seppo Salminen pahoittelee. Karjalan Koulun ja päiväkodin rakennus on kooltaan 2 300 m² ja tilavuudeltaan 6 900 m³. Suurehkoon koulukiinteistöön tarvittiin kaksi 28 kW laitteistoa. Laskennallisesti lämpöpumpuilla tuotetaan koulun lämpöenergiantarpeesta 86 %, mutta leutoina talvina osuus on luonnollisesti suurempikin. Lämmityskustannukset Karjalan koulussa tulevat lämpöpump-

puinvestoinnin ansiosta putoamaan aiemmasta runsaasta 30 000 eurosta puoleen, joten positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi myös taloudelliset hyödyt ovat kunnalle merkittävät. Tarvaisten ja Ihalaisten koulut ovat Karjalan koulua pienempiä, joten niissä molemmissa pärjättiin yhdellä lämpöpumpulla. Haasteita toteutukseen aiheuttivat mm. kivirakenteisen Tarvaisten koulun ahdas ja matala lämpökeskus. Putkivetoja jouduttiin poraamaan paksujen kiviseinien läpi, joten työskentely ei ollut aivan helppoa. – Varsinkin, kun ottaa huomioon, että asennukset piti tehdä toiminnassa olevassa kiinteistössä, missä toimintakatkokset piti minimoida, Seppo Salminen myöntää. – Mutta niinhän se tietysti saneerauskohteissa usein on. Tarvaisten koululla 28 kW:n lämpöpumppu kattaa lämpöenergiantarpeesta 88 %. Lämmityskustannus koulussa on uudella järjestelmällä noin 8 000 euroa vuodessa, joka sielläkin käytännössä merkitsee lämmityskustannusten puolittumista entiseen pelkkään öljylämmitykseen verrattuna.

Koko kunnan päästöt kuriin HINKU-hankkeessa HINKU- eli ”kohti hiilineutraalia kuntaa” -hankkeessa mukana olevat kunnat tavoittelevat 80 % vähennystä kasvihuonekaasupäästöihinsä vuoteen 2030 mennessä. Varsinaissuomalainen, noin 8 000 asukkaan Mynämäki on yksi vii-

Kylmäextra 1/2015 57

destä alkuperäisestä jo vuonna 2008 HINKU-hankkeen tavoitteisiin sitoutuneista kunnista. – Tärkein syy mukaan lähtemiseen oli, että halusimme päästä eroon kunnan kiinteistöjen öljylämmityksestä, kunnan tekninen johtaja Timo Oja kertoo. Mynämäessä on mietitty hyvin monenlaisia energiaratkaisuja ennakkoluulottomasti. – HINKUhanke on mahdollistanut myös sen, että olemme voineet kokeilla. Olemme siirtyneet käyttämään maalämpöä, alueellisia lämpöratkaisuja ja aurinkoenergiaa. Tuulienergiaakin on tutkittu, mutta se ei ole osoittautunut ainakaan vielä kannattavaksi, Oja pahoittelee.

Kiinteistöjen energiatehokkuutta on parannettu systemaattisesti kiinteistöjä kunnostamalla. On otettu käyttöön lämmön talteenottoa, siirrytty tarpeenmukaiseen ilmanvaihtoon, CO 2-ohjaukseen ja mietitty erilaisia säätöjä ja ohjauksia. Olemme vaihtaneet LEDvalaistukseen aina, kun se kustannusten kannalta on mahdollista jopa kokonaisissa rakennuksissa. Myös kiinteistöissä käytettävän sähkön määrä on vähentynyt, Oja kertoo. Vuonna 2008 kunnan kiinteistömassa oli 50 000 m². Sen kuluttamasta energiasta arviolta 90 % tuotettiin öljyllä. Nykyisellään yksikään kunnan kiinteistöistä ei ole enää pelkästään öljylämmityksen varas-

sa. Yhdessä koulussa on edelleen suorasähkölämmitys, mutta sitäkin tasataan ilmalämpöpumpuilla.

Tuloksiakin on saatu Mynämäen kasvihuonekaasupäästöt on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen kehittämän Kasvenerlaskentamallin avulla. Laskelmissa on huomioitu sähkön, fossiilisten polttoaineiden, maatalouden, liikenteen ja jätehuollon päästöt kunnan alueella. Vuonna 2007 kasvihuonekaasupäästöt olivat 100 850 t CO2e. Jo vuonna 2012 kokonaispäästöt olivat laskeneet lähes viidenneksellä (-> 81 260 t CO2e) ja siitä eteenpäinkin kehitys on jatkunut hyvänä.

Toimitusjohtaja Seppo Salminen kertoo, että Mynämäen kunnan koulujen kaltaisia energiaremonttikohteita Enertest toteuttaa jatkossa mielellään enemmänkin.

58 Kylmäextra 1/2015

– Alussa on helppo saada tuloksia, tekninen johtaja myöntää. – On niin paljon parannettavaa. Nyt olemme oikeastaan kaikki suurimmat remontit tehneet ja vain hienosäätö on jäljellä. Uskon kuitenkin, että tavoitteeseen päästään.

Mynämäen kunnan tekninen johtaja Timo Oja on kunnan HINKU-hankkeiden myötä saanut tottua paitsi myönteiseen julkisuuteen, myös selvittämään, toimivatko ympäristöystävälliset energiamuodot myös käytännössä kunnan kiinteistöjen lämmitysratkaisuna.

Mikä ihmeen HINKU?

INKU- eli Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke käynnistyi vuonna 2008, kun Uusikaupunki, Mynämäki, Padasjoki, Kuhmoinen ja Parikkala sitoutuivat Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) asettamiin HINKU-tavoitteisiin. Sittemmin edelläkävijöiksi on ilmoittautunut joukko uusia kriteerit täyttäviä kuntia, joten nykyisellään HINKUverkostoon kuuluu jo 24 kuntaa. Kiinnostus HINKU:a kohtaan on kasvanut myös yhä isommista kunnissa, joista viimeisimpänä mukaan liittyi Lappeenranta. Kaikkiaan HINKU-verkosto kattaa nyt 7,5 % Suomen kunnista ja 5,8 % koko Suomen väestöstä. Tarvaisten koulun ilma-vesilämpöpumpun kondenssivesi johdetaan läheiseen peltoon putkea pitkin.

HINKUmappi kertoo hyvistä käytännöistä

uomen ympäristökeskus on lisäksi kehittänyt HINKUmappiverkkopalveluun, johon kootaan tietoa toteutetuista keinoista, joilla on vähennetty kasvihuonekaasupäästöjä. Palvelu on avoin kaikille, niin yksityishenkilöille, yrityksille, yhteisöille kuin julkisillekin toimijoille.

Kuka tahansa voi siis lisätä palveluun omat ratkaisunsa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja tutustua toisten toimenpiteisiin ja projekteihin. Lisätietoja: www.ymparisto.fi/hinkumappi

Calefa Oy Uudistamme energiasi

HINKU-hankkeessa kunnat, elinkeinoelämä, asukkaat ja asiantuntijat toteuttavat yhdessä ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi. Tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Päästöjä vähennetään erityisesti parantamalla energiatehokkuutta ja lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. Kunnan omien toimintojen lisäksi kunnat voivat vaikuttaa päätöksenteollaan muun muassa maankäytön, energiantuotannon ja liikenteen päästöihin kunnan alueella. Alueen elinkeinoelämä ja asukkaat kutsutaan mukaan yhteistyöhön. Tavoitteena on päästövähennysten ohella vahvistaa paikallista hyvinvointia esimerkiksi kustannussäästöjen, energiaomavaraisuuden ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien kautta. Lisätietoja hankkeesta löytyy mm. Suomen ympäristökeskuksen verkkosivuilta ja HINKU-foorumista http://www.hinku-foorumi.fi/fi-FI

Kylmäextra 1/2015 59

Teksti: Dakota Lavento, kuvat: Esko Tuovinen, Irina Bra x

Ahveniston maauimalan vesi lämpenee energiatehokkaasti ilma-vesilämpöpumpulla.

Kun auringon lämpö ei vielä riitä, lämpöpumppu auttaa Ilma-vesilämpöpumput eivät ole vain pienten kiinteistöjen lämmitysratkaisu. Myös Ahveniston kuulun maauimalan vesi lämpenee uimalämpöiseksi ulkoilmasta veteen lämpöä siirtämällä. Kulttuurihistoriallisesti arvokas Olympia-allas kunnostettiin takaisin uimakäyttöön kesäksi 2014.

ämeenlinnan Ahveniston maauimala pääsi todistamaan Suomen olympiahistorian kunnianhetkiä, kun nykyaikaisen viisiottelun uimaosuus kisattiin sen vesissä vuoden 1952 Olympialaisissa. Uimakäytössä Olympia-allas säi-

60 Kylmäextra 1/2015

lyi aina 1980-luvulle saakka, mutta sen jälkeen se pääsi rapistumaan pahasti. Monien vaiheiden jälkeen suojellun, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen korjaussuunnitelmat valmistuivat vuonna

2009. Työt aloitettiin talvea vasten lokakuussa 2013. Uima-altaan lisäksi pukuhuoneet remontoitiin ja hyppytorni uudistettiin turvallisemmaksi. Lisäksi lämmitysjärjestelmää varten rakennettiin täysin uusi tekninen tila. Kohteen restaurointia valvoi Museovirasto.

Maauimalaan tarvitaan lämmitysjärjestelmä. Vaikka uima-allasta käytetäänkin vain kesäkaudella, vettä on lämmitettävä ja myös suihkuihin tarvitaan lämmintä vettä. Kun energiaa tarvitaan, sitä tarvitaan paljon.

Ahveniston maauimalan ilmavesilämpöpumppujärjestelmä 2 kpl Ekocoilin nestelämmitintä • Lämmitysteho yhteensä: 365 kW (= höyrystinteho lämpöpumpussa) • Liuos (20 % etyleeniglykoli): 0 / +4 °C • Ulkoilma: + 7 °C • EC-puhaltimet: 8 kpl

Ilma-vesilämpöpumppu edullisin ratkaisu Ahveniston maauimalan uuden lämmitysjärjestelmän toteutti Huurre Finland Oy. Tavallisesti näin isot kohteet toteutetaan maalämpöpumpuilla, mutta Huurteen ratkaisu oli lämmittää uima-altaan vesi lämpimällä ulkoilmalla. Hyötysuhteeltaan ilma-vesilämpöpumppu on tällaisessa vain kesäkäyttöisessä järjestelmässä jopa maalämpöjärjestelmää parempi ratkaisu, sillä lämmönlähteenä toimivan ulkoilman lämpötila on kesällä selvästi maaperän tai kallion lämpötilaa korkeampi. – Tämä näkyy hyötysuhteessa. Jo + 7 asteen ulkolämpötilassa 75 % pumpun lämmitysenergiasta saadaan ulkoilmasta ja kesää kohti mentäessä hyötysuhde vain paranee, Huurre Finlandin myyntipäällikkö Jari Vanhala huomauttaa.

1 kpl Aermec lämpö pumppu WSA2002X • • • • • • •

ruuvikompressorit 2 kpl kylmäainepiirit 2 kpl kylmäaine R134A Lämmitysteho: 488 kW Sähköteho: 123 kW Höyrystinteho: 365 kW Lämpökerroin COP: 3,96 + 7 °C ulkolämpötilaa vastaa vassa mitoitustilanteessa. Lämpökerroin paranee ulkolämpötilan kohotessa.

Kuvassa Pentti Kaunisharju kohteen putkiurakoinnista vastanneesta Lemminkäinen Talotekniikasta.

Lisäksi ilma-vesiratkaisu on investointikustannuksiltaan maalämpöjärjestelmää huomattavasti edullisempi. – Altaan lämmittäminen vaatii melkein 500 kW tehoa,

eli kaivoja olisi tarvittu kymmeniä. Lyhyestä vuotuisesta lämmityskaudesta johtuen porausinvestointi olisi ollut hyvin kyseenalainen.

Suomen TEOLLISUUDEN KYLMÄRATKAISUT Teollisuuskylmä Oy - KYLMÄLAITOKSET - NH3,CO2,HFC - LÄMPÖPUMPUT - ASENNUS/HUOLTO

SUOMEN TEOLLISUUSKYLMÄ OY Pinninkatu 53 B, 33100 TAMPERE p.010 583 2900 www.teollisuuskylma.fi

Kylmäextra 1/2015 61

Uutisia

Combi Cool juhli kolmea vuosikymmentään katse tiukasti tulevaisuudessa Combilaiset voivat tarkastella menneitä kolmea vuosikymmentä tyytyväisinä. Tukkuliikkeen painoarvo Suomen kylmäalalla on merkittävä. Talouden notkahduksista huolimatta yritys on kasvanut ja myös tulevaisuus näyttää hyvältä. Kyllä siinä on syytä juhlimiseen. Dakota Lavento

ombi Coolin liikevaihto osoittaa selvää kasvua vuosista 2009 viime vuoteen (14,8 M€  27,3 M€), vaikka talous niin maailmalla kuin Suomessakin on yleisesti ottaen rämpinyt pahemman kerran. Lisää henkilökuntaa on palkattu ja Ouluun avattu uusi myyntipiste. – Olemme saaneet kasvua uusista tuotteista ja erityisesti ilmastoinnin jäähdytyksestä, toimitusjohtaja Klaus Nyströn selittää. Myös panostus lämmönvaihdinmyyntiin ja erityisesti yhteistyö Alfa Lavalin kanssa on hänen mukaansa kantanut hedelmää. Combi Coolin tärkeimmät kylmäalan päämiehet ovat Danfoss, Bitzer, Alfa Laval.

Tulevaisuudenkin kylmäaineet Kylmäala elää parhaillaan ehkä historiansa mielenkiintoisinta aikaa, kun samaan aikaan sopeudutaan F-kaasuasetuksen edellyttämiin muutoksiin käytettävissä olevien kylmäaineiden kirjossa ja vaatimukset jäähdytyslaitteiden energiatehokkuudelle ovat jatkuvassa kasvussa. Muutos kylmäaineiden osalta on jo hyvän F-kaasuasetuksenkin ansiosta onneksi tapahtumassa kohtuullisen hallitusti. Combi Cool on aina ollut valmis auttamaan alaa muu-

62 Kylmäextra 1/2015

Combi Cool järjesti vuosittaiset talvipäivänsä tänä vuonna 11.–12.2. hotelli Rantapuistossa Helsingissä ja juhlisti samalla 30-vuotista toimintaansa.

toksiin sopeutumisessa ja osaltaan toimimaan myös hallittujen muutosten edistäjänä. Hiilidioksidin esiinmarssia kylmäaineena yritys on ollut edesauttamassa jo alkaen kymmenen vuotta sitten meneillään olleesta Tampereen teknillisen yliopiston CO2-projektista ja tänä päivänä CO2-koneikot luonnollisesti kuuluvatkin yrityksen tuotevalikoimaan. Valmiudet asiakkaiden palvelemiseen ovat hyvät myös palavien kylmäaineiden kysynnän kasvaessa.

Combilaiset mukana kylmäalan koulutuksissa Niin oman henkilökunnan kuin koko kylmäalan ammattitaidon lisääminen on aina ollut tärkeää Combi Coolille. Yrityksen menes-

tyksen kivijalka on henkilökunnan osaamisessa ja joukosta moni onkin suorittanut mm. kylmämestarin tutkinnon. Tiedon jakaminen on aina yhteiseksi hyväksi ja myös sitä combilaiset ovat olleet tekemässä monilla tavoin. Yrityksen DI:t Pertti Hakala ja Jukka Vettenranta ovat toimineet kouluttajina mm. kylmämestarikursseilla ja Pertti luonnollisesti tunnetaan myös mestarikurssien oppikirjaksi kirjoitetun ja sittemmin kaikkien kylmäalalla työskentelevien käsissä kuluneen ”Kylmälaitoksen suunnittelu”-kirjan toisena kirjoittajana. Vahvaa panosta Pertti ja muut combilaiset ovat olleet antamassa myös Suomen Kylmäyhdistyksen joka tammikuisilla koulutuspäivillä.

Oilon

CoolLine-tuotevalikoimaan mikrokanavalauhduttimia

ikrokanavarakenne on tulossa pieniin ja keskisuuriin CoolLine-ilmalauhduttimiin. Mikrokanavarakenteisten tuotteiden pienen sisätilavuuden ansiosta kylmäainetäytökset pienevät merkittävästi ja säästöjä tulee myös alhaisesta puhaltimien sähkönkulutuksesta.

Koko lamellirakenne on alumiinia, jonka ansiosta laite on kevyt ja helppo asentaa. Vahva rakenne tekee laitteesta entistä helpommin puhdistettavan. Lisätiedot: myynti@cooltrade.fi

Refairilta tuotteita kylmälaitoksen mittaukseen ja seurantaan

efair on laajentanut kylmälaitosten mittaukseen ja seurantaan tarkoitettujen langattomien tuotteiden valikoimaansa. Metrecon monipuolinen, langattomiin lämpötilaja paineantureihin perustuva järjestelmä on saanut rinnalleen ManToothin Android- sekä iOs-puhelimiin ja tableteihin bluetooth-yhteydellä kytkettävän järjestelmän. Laitteissa tarvittavat applikaatiot ovat ilmaiseksi ladattavissa.

Järjestelmä mahdollistaa laitoksen paineiden, lämpötilojen, tulistuksen ja alijäähdytyksen helpon mittaamisen älypuhelimen tai tabletin toimiessa näyttönä. Kuvakaappausten lähettäminen reaaliaikaisista tuloksista tapahtuu helposti ja nopeasti. Lisätiedot: info@refair.fi

Ahlsell Ref laajentaa tuotevalikoimaansa ja etsii Daikin jälleenmyyjiä

hlsell Ref on laajentanut lämpöpumppujen tuotevalikoimaansa ja etsii nyt jälleenmyyjiä Daikin-tuotteille. Daikin on yksi johtavista valmistajista maailmalla ja tarjoaa laajan ja edistyksellisen tuotevalikoiman ilmalämpöpumpuista aina Daikin Inverter-maalämpöpumppuihin asti. Tuotteille on saatavana suomenkielisiä mitoitus- ja valintaohjelmia.

Ahlsellilta myös Bitzer -kompressorit Ahlsell Oy vahvistaa myös kompressorimyyntiään ja tarjoaa asiakkailleen nyt myös Bitzer kompressorit.

Lisätiedot: www.parhaatlampopumput.fi sivustolta tai Ahlsell Ref kylmämyynnistä.

Uusi BITZER Valintaohjelma

udistuneessa Bitzer-kompressorien valintaohjelmassa ovat nyt mukana soveltuvuutensa mukaisesti myös uudet kylmäaineet R448A, R449A, R450A ja R513A. Uuden ohjelman muita uusia ominaisuuksia ovat kylmäjärjestelmän virtuaalinen esitys, jossa käyttäjä voi vaihtaa eri komponentteja tarpeidensa mukaan. Täytettäviin kenttiin syötettävien arvojen avulla on mahdollista lisäksi asettaa

64 Kylmäextra 1/2015

yksittäisiä parametrejä ja arvioida niiden avulla haluttuja käyttöominaisuuksia. Ohjelmistossa voi valita yksittäisen BITZERkompressorin ja kuvata sen ominaisuuksia laitteistossa kulloistenkin tehotietojen perusteella. Samalla käyttäjä saa tietoonsa teknisiä arvoja, laskentatuloksia ja yksilöllisesti määritettyjä kompressoreiden tehotaulukoita.

Uuden ohjelmiston voi avata joko BITZERin nettisivulta (www.bitzer-software.com) tai ladata sen osoitteesta (www.bitzer.de).

INVERTER KONEPAKETIT KAIKKIIN KAUPALLISIIN SOVELLUTUKSIIN Ahlsell Oy Uudet tehonsäädetyt Silenys inverter konepaketit nyt saatavana.

Kylmäaineet: Tehoalueille: R-404A / R-507 / R-134A 0.5 kW - 21kW KYLMÄTOIMIALA / VAIHDE VIHIOJANTIE 1, 33800 TAMPERE SALVUMIEHENKATU 3, 20320 TURKU OSUUSTIE 5, 01510 VANTAA TEOLLISUUSTIE 26, 96320 ROVANIEMI

PUH. 020 584 5800 PUH. 020 584 5390 PUH. 020 584 5330 PUH. 020 584 5800 PUH. 020 584 5700

Juha Rask lukee Kylmäextraa jatkossa iPadillä

eimme Kylmäextran 2/2014 yhtey dessä kyselyn, jossa kartoitimme lukijoidemme palautetta ja ideoita Kylmäextran tekemiseen. Saadun palautteen perusteella lehden 2/2014 mielenkiintoisimpia artikkeleita olivat energiatehokkuutta käsitelleet jutut ja niinpä se nostettiinkin heti yhdeksi tämänkin lehden keskeiseksi teemaksi. Ilmoittajiemme kannalta ilahduttavaa oli se, että Kylmäextran paperiversiot kuluvat useissa käsissä. Kun huomioidaan lisäksi nettijulkaisumme, nousee lukijamäärä huomattavasti suhteessa paperi lehden jo sinällään melko isoon painok seen. Erityisen ilahtuneita olimme siitä, että vastaajat yleensä säilyttivät Kylmäextran. Se kertoo sisällön olevan säilyttämisen arvoista. Lukijakyselyn vastaajien kesken lupasimme arpoa iPadin. Kylmätekniikan koulutuspäivien lähes 300 osanottajan edessä suoritetussa arvonnassa onnekkain oli Juha Rask Kuopiosta. Kiitos vielä kaikille kyselyyn vastanneille ja parhaat onnittelut Savoon!

KYLMÄextra ilmestyy seuraavan kerran marraskuussa 2015. Varaa oma mainospaikkasi ajoissa. Katso mediatiedot osoitteesta www.skll.fi ja ota yhteyttä puh. 09-7591166 tai pia.lindholm@skll.fi

Edullista ilmoitusten suunnittelua Tilaa ilmoituksesi suunnittelu suoraan KYLMÄextran taittajalta. Lisäkustannus alkaen 100 €/kpl.

Uusiin asemiin Viessmann Oy Karoliina Haavisto on nimitetty 23.6.2014 alkaen asiakasneuvojaksi. Hänen vastuualueeseensa kuuluvat mm. tilaukset, toimitukset, varaosat, laskutus ja monipuolinen asiakaspalvelu. Mika Hytönen on nimitetty 1.10.2014 alkaen aluepäälliköksi Nokialle. Hän hoitaa mm. Viessmannin Keski-Suomen aluemyyntiä. Mika on toiminut aiemmin teknisessä myynnissä ja asiantuntijatehtävissä alan yrityksissä. Jarkko Suoniemi on 8.12.2014 alkaen nimitetty aluepäälliköksi. Hän hoitaa mm. Viessmannin LänsiSuomen aluemyyntiä. Jarkko on toiminut aiemmin myyntiteknisissä tehtävissä alan yrityksissä. Ville Kortet on 8.12.2014 alkaen nimitetty PohjoisSuomen aluepäälliköksi. Ville on aiemmin toiminut kylmä- ja lämpöpumppualalla asentajayrittäjänä, huoltopäällikkönä sekä kouluttajana.

Ahlsell Oy Markku Mustonen on nimitetty Ahlsell Oy Ref:n Pohjois-Suomen aluemyyntipäälliköksi 1.5.2015 alkaen toimipaikkanaan Ahlsell Rovaniemi.

Lisätietoja: jarkko.narvanne@gmail.com puh. 045-305 0070 (taittaja) tai pia.lindholm@skll.fi puh. 09-7591166

66 Kylmäextra 1/2015

Lassila & Tikanoja Oyj Jussi Myllyntaus on nimitetty palvelupäälliköksi Lassila & Tikanoja Oyj:n kiinteistötekniikkaan 2.2.2015 alkaen.

Alfa Laval Arctigo

Sovellusosaaminen Laaja ja monipuolinen

Optimaalinen suunnittelu tehty todeksi

Määrittelyt & tuki

Alfa Laval Nordic Oy K3

Alfa Lavalin teollisten ilmanjäähdyttimien tuotesarja Alfa Lavalin Arctigo -ilmanjäähdyttimet on rakennettu sovelluslähtöisesti ja ne ovat optimaalisesti suunniteltuja teollisiin jäähdytyssovelluksiin. Arctigojäähdyttimien rakenne perustuu modulaariseen rakenteeseen ja saatavana on laaja valikoima erilaisia rakennevaihtoehtoja, puhallin tyyppejä sekä useita eri lisävaihtoehtoja. Alfa Laval Arctigo -ilmanjäähdyttimillä saavutetaan optimaaliset olosuhteet kaikkiin jäähdytystarpeisiin, kuten teollisuustilojen pakkas- ja kylmävarastoihin tai tuoreiden elintarvikkeiden säilytykseen.

www.alfalaval.com/refrigeration

Ilmastoinnin jäähdytys jokaiseen kohteeseen

Tuotevalikoimaamme kuuluvat laadukkaat ilmastoinnin jäähdytys laitteet, ilmalämpöpumput, kylmälaitoskomponentit, kylmä aineet sekä kylmä, sähkö ja lviasennustarvikkeet.

www.onninen.fi

Onninen K4

laadukkaat mIdea vrf:t jÄÄhdYTYKseeN ja LÄMMITYKseeN.

VRF

SabIana-puhallInkonvektorIt suoraaN oNNIseN varasTosTa.

rC groupIn vedeNjÄÄhdYTTIMeT ja LÄMpöpuMpuT.

KYLMÄMYYNNIN asIaNTuNTIjaMMe palvelevat

0204 85 2121