Kylmä Extra 2 / 2014

Suomen Kylmäliikkeiden Liiton julkaisu 2/2014

KYLMÄTEKNIIKKA – ILMASTOINNIN JÄÄHDYTYS – LÄMPÖPUMPUT

Elintarvikemyymälöiden kylmätekniset ratkaisut s. 7 – 14 Kylmäjärjestelmä kuntoon kesää varten – jo NYT s. 17 – 20 Kylmäalan pätevyyksien ja kylmälaitteiden huollon valvonta s. 22 – 29 Uusi asetus tuo muutoksia kylmälaitoksen haltijan velvoitteisiin s. 30 – 31 Fortum ja Helsingin yliopisto järkevän energian käytön edelläkävijöinä s. 39 – 49 Ammoniakki jäähdyttää Valiolla s. 62 – 64

OPTIMIZED HEAT EXCHANGER SOLUTIONS Kotimaiset nestejäähdyttimet Ekocoililta optimoituna vaivattomasti vaatimustesi mukaan

Ekocoil-konsernillla on vuosikymmenten kokemus erilaisten lämmönvaihdintuotteiden kehittämisestä ja valmistamisesta.

Osaava tuotekehitys, ainutlaatuinen asiantuntemus sekä alusta loppuun asti joustava ja tehokas tuotantoprosessi yhdessä takaavat parhaan mahdollisen, asiakkaan vaatimuksiin optimoidun ratkaisun.

Olemme kehittäneet asiakkaillemme valintaohjelman, jolla nestejäähdyttimien ja lauhduttimien valinta on helppoa ja vaivatonta sekä säästää aikaa. Lopputuloksena on juuri oikeanlainen, kohteen vaatimukset täyttävä ratkaisu.

Ekocoil

Ota yhteyttä myyntiimme ja kysy lisää. Ǥ Ǥϐ

17 22 26 30 30 31 31 39 45 50 52 54 56 60 62 66

Hiilidioksidi kylmäaineena – kokonaisenergiatehokkuutta myymäläkiinteistöön Uuden myymälän toteutus onnistuu vaativaankin ympäristöön

7

Kylmäjärjestelmä kuntoon kesää varten – jo NYT Kylmäpätevyyksien valvonta uusiin käsiin Kylmälaitteiden huoltoon liittyvän lainsäädännön noudattamista kartoitettiin Tampereella Suomen ympäristökeskus tiedottaa R22:sta ja muista HCFC-aineista

Kuva: Dakota Lavento.

12

Pääkirjoitus

Uusi F-kaasuasetus muuttaa kylmälaitoksen haltijan velvoitteita F-kaasuihin perustuvien kylmälaitosten haltijan muistilista

50

JÄSENYRITYSTEN YHTEYSTIEDOT 2014 Avoin kaukolämpöverkko hyödyntää jäähdytyksen hukkaenergiat Tietotekniikan lahja kasveille – konesali lämmittää kasvihuoneet Ministeri Grahn-Laasonen: Lämpöpumput ovat ympäristöfiksuja ILP-kauppaan rajoitus ympäristön suojaksi Kymmeniä vuosia kylmää MESSUKATSAUS

Kuva: Dakota Lavento.

5 7

Kuva: Dakota Lavento.

Sisällys 2/2014

UUTISIA Eila-maitojuoma jäähdytetään ammoniakkikylmällä Avoimet työpaikat ja nimitykset

Kylmäextra

Kylmäalan julkaisu alalta asiakkaille Julkaisija Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki Puhelin (09) 759 1166 ISSN 0783-2222 (Painettu) ISSN 2341-6459 (Verkkojulkaisu)

Päätoimittaja Petri Hannula petri.hannula(a)skll.fi Toimitusneuvosto Matti Eerikäinen, Petri Hannula, Matti Jokela, Jyrki Lindholm, Pia Lindholm, Timo Linjala, Arto Majuri, Markku Muuronen, Esa Pulkkinen ja Altti Seinelä (pj.).

62 Toteutus DDT COMMUNICATIONS OY Ulkoasu Jarkko Narvanne Painopaikka Oy Scanweb Ab Painosmäärä 13 500 kpl

Ilmoitukset ja osoitteet Pia Lindholm pia.lindholm(a)skll.fi puhelin (09) 759 1166 Reklamaatiot kirjallisesti 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. kansikuva Viveka Rabehl

CO2 LAITOS VAIVATTOMASTI Ahlsell CO2 1/1 KE1401

KYLMÄTOIMIALA / VAIHDE

PUH. 020 584 5800

VIHIOJANTIE 1, 33800 TAMPERE

PUH. 020 584 5390

SALVUMIEHENKATU 3, 20320 TURKU

PUH. 020 584 5330

OSUUSTIE 5, 01510 VANTAA

PUH. 020 584 5800

Kerro palautteesi Kylmäextrasta On taas se aika vuodesta, jolloin olemme Suomen Kylmäliikkeiden Liitossa koonneet ajankohtaisia kylmä- ja lämpöpumppualan asioita kansien väliin. Kylmäextralehteä julkaisemme kahdesti vuodessa ja lehden lukijoiksi tavoittelemme omien kylmäalan ammattilaistemme lisäksi tärkeimpiä asiakkaitamme ja muita alamme sidosryhmiä.

K

ylmäextran tarkoituksena on välittää tietoa kylmä- ja lämpöpumppualojen kehityksestä olemassa olevien laitosten huoltoa ja ylläpitoa unohtamatta. Tärkeässä osassa on myös kylmäalan säädöksiä valmistelevien ja niiden noudattamista valvovien viranomaisten tukeminen heidän tiedottamistyössään. Parhaillaan teemme selvitystä siitä, kuinka hyvin Kylmäextra tehtävissään onnistuu. Toivommekin sinun lehden luettuasi käyttävän hetken palautteen antamiseen. Lehden sivulta 66 löydät tietoa lukijatutkimuk­sestamme. Vastaamalla autat meitä tekemään entistä kiinnostavampia Kylmäextra-lehtiä tulevaisuudessa.

F-kaasuasetus ja energiatehokkuus tienviittoina Kylmäalan ykkösuutinen pian kuluneen vuoden aikana on luonnollisesti ollut uusi F-kaasuasetus, jota olemme käsitelleet laajasti jo sen valmisteluvaiheista alkaen aiemmissa numeroissamme. Alan toimintaan asetus vaikuttaa nopealla aikavälillä vain vähän, sillä suo-

malaisella kylmäalalla askeleet on suunnattu asetuksen viitoittamaan suuntaan jo paljon ennen sen voimaantuloa. Hiilidioksidi uusien ja isoimpien myymälöiden ympäristöystävällisenä ja energiatehokkaana kylmäaineratkaisuna on jälleen lehdessämme esillä, mutta myöskään pienempien myymälöiden ratkaisuja uuden asetuksen hengessä ei ole unohdettu. Energiatehokkuus on keskeisessä roolissa myös muissa artikkeleissamme. Fortum avaa edelläkävijänä kaukolämpöverkkoaan lauhdelämmön talteenotolle Espoossa ja Helsingin yliopisto sijoitti uuden konesalinsa oikeaoppisesti lämmön talteenoton ehdoilla. Molemmat tapaukset toimivat esimerkkeinä tapauksista, joissa taloudellisin perustein tehdyt investoinnit tuottavat hyvää myös ympäristölle.

TTY:n linjaukset alan huolena Särön muuten positiivisten uutisten leimaamaan vuoteen aiheutti Tampereen teknillinen yliopisto. Päätös ajaa alas hyvin työllistyneiden ja arvostettujen talotekniikan diplomi-insinöörien koulutus jätti

Pääkirjoitus

Altti Seinelä Hallituksen puheenjohtaja Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

samalla myös kylmätekniikan opetuksen ja tutkimuksen aiempaa ohuempaan valoon. Tällä hetkellä vaikuttaa, että varsinainen kylmätekniikan koulutus voisi TTY:ssä säilyä entisen laajuisena ja samalla säilyisivät myös opiskelijoiden mahdollisuudet kylmä­alalle erikoistumiseen opiskelujensa diplomityövaiheessa. Juuri nyt olisi kuitenkin hyvä hetki niin kylmäalan yritysten kuin loppu­ käyttäjienkin toimesta tarjota kylmätekniikkaan tai lämpöpumppui­ hin liittyviä diplomityön aiheita TTY:n opiskelijoiden suoritettavaksi. Sillä osaltaan varmistaisimme, että ainakin nyt opintojensa päätös­ vaiheeseen etenemässä olevasta opiskelijapolvesta mahdollisimman moni saadaan kylmäalan asiantunti­ juuteen johtavalle uralle.

Kevät koittaa nopeasti… Yhteystiedot Suomen Kylmäliikkeiden Liiton jäsenyrityksiin löytyvät jälleen lehtemme keskeltä. Helteisen kesän jälkeen on hyvä muistaa, että varautuminen kesään 2015 on parasta aloittaa yhteistyöllä kylmäliikkeen kanssa jo nyt.

Kylmäextra 2/2014

Alfa Laval Arctigo

Sovellusosaaminen Laaja ja monipuolinen

Optimaalinen suunnittelu tehty todeksi

Määrittelyt & tuki

Alfa Laval Nordic Oy

Alfa Lavalin teollisten ilmanjäähdyttimien tuotesarja Alfa Lavalin Arctigo -ilmanjäähdyttimet on rakennettu sovelluslähtöisesti ja ne ovat optimaalisesti suunniteltuja teollisiin jäähdytyssovelluksiin. Arctigojäähdyttimien rakenne perustuu modulaariseen rakenteeseen ja saatavana on laaja valikoima erilaisia rakennevaihtoehtoja, puhallin tyyppejä sekä useita eri lisävaihtoehtoja. Alfa Laval Arctigo -ilmanjäähdyttimillä saavutetaan optimaaliset olosuhteet kaikkiin jäähdytystarpeisiin, kuten teollisuustilojen pakkas- ja kylmävarastoihin tai tuoreiden elintarvikkeiden säilytykseen.

www.alfalaval.com/refrigeration

Konehuonetta tarkastamassa on Ruokakesko Oy:n kylmätekniikan asiantuntija Aki Ruuskanen.

Hiilidioksidi kylmäaineena – kokonaisenergiatehokkuutta myymäläkiinteistöön

Hiilidioksidi poikkeaa ominaisuuksiltaan muista yleisesti käytettävistä kylmäaineista. Oikein käytettynä se tarjoaa mahdollisuuden tehokkaaseen lauhdelämmön hyödyntä­miseen ja myymäläkiinteistöjen energiatehokkuuden saattamiseen entistäkin paremmalle tasolle. Dakota Lavento

H

K-supermarket Jakomäki avattiin syksyllä 2014. Se on siten uusimpia Ruokakeskon hiilidioksidimyymälöitä.

iilidioksidi (CO2) ei kylmäaineena ole mikään eilisen teeren poika, käytettiinhän sitä jo 1800-luvun lopussa kylmäaineena. Hiilidioksidista moderneissa kaupankylmän sovellutuksissa – niin kaskadeissa kuin transkriittisissä booster-järjestelmissäkin – alkaa olla jo vuosien kokemus.

Kylmäextra 2/2014

– Suomessa on käytössä jo satakunta CO2-järjestelmää. Kaupankylmässä niin kaskadit kuin boosteritkin ovat toimineet hyvin. Lastentaudeistakaan ei oikeastaan voi puhua. Toki yksittäisiä komponentteja on voinut rikkoutua, mutta niin voi käydä missä kylmäjärjestelmässä tahansa, huomauttaa Ruokakesko Oy:n kylmätekniikan asiantuntija Aki Ruuskanen. Ruuskasen pesti on vielä tuore, sillä hän siirtyi Carrier Oy:n palveluksesta Ruokakeskoon viime kesänä. Myymäläkylmän CO2-järjestelmien asiantuntijana hän sen sijaan on varsin kokenut oltuaan aiemmassa työssään mukana toteuttamassa niitä eri asiakkaille jo vuosien ajan.

Ykkösvalinta Ruokakeskolla CO2-myymälöitä on useita kymmeniä. Niistä suurin osa on uudiskohteita, mutta saneerauskohteitakin on jo muutamia. Suunnittelussa on lähivuosina toteutettavaksi useita CO 2-myymälöitä. Hiilidioksidi onkin Ruokakeskolla ensisijainen kylmäaine niin uudiskuin saneerauskohteissakin. Kesko on yhteiskuntavastuun periaatteissaan sitoutunut panostamaan liike- ja muiden toimitilojensa energiatehokkuuteen ja ratkaisujen ympäristöystävällisyyteen. Vahva osoitus yrityksen pitkäjänteisestä sitoutuneisuudesta ympäristön asialle ovat sen saavuttamat pari kymmentä kansallista ja osin kansainvälistäkin vastuullisuusraportointipalkintoa alkaen jo 1990-luvun ympäristövastuuraporteista. Luonnollisesti yritys on mukana myös kaupan alan energiatehokkuussopimuksessa, kuten toki muutkin merkittävät elintarvikekaupan toimijat

Kylmäextra 2/2014

Ovitetuissa pakastealtaissa ja –kaapeissa kylmä pysyy sisällä.

ovat. Luotettava ja energiatehokas hiilidioksidi sopiikin siis myymälöiden kylmäaineeksi kuin nenä päähän. Myrkytön, palamaton ja elintarvikkeille haitaton hiilidioksidi on luonnon kylmäaine, jota on helposti saatavissa. Hiilidioksidin lämmitysvaikutus eli GWP-arvo (Global Warming Potential) on vain 1, kun se myymälöissä 1990-luvun puolivälistä alkaen paljon käytetyllä R404A:lla on huikeat 3922. Kylmätekniikan kannalta hiilidiok­ sidin etuja ovat mm. pieni viskositeetti, joka alentaa pumppauskustannuksia ja mahdollistaa pienet putkikoot. Haittapuolena ovat puolestaan mm. merkittävästi muita kylmäaineita korkeammat paineet. Pienissä marketeissa, liikennemyymälöissä ja kevyimmissä peruskorjauksissa CO 2 –järjestelmän korkeamman investointikustannuksen ”kuolettaminen” kestää pidempään kuin suuremmissa järjestelmissä. – Mitä suuremmasta marketista on kysymys ja mitä pitkäaikaisemmaksi sijoitusta suunnitellaan, sitä kannattavampi valinta hiilidioksidi on.

– Investointivaiheessa se on vielä hieman HFC-laitosta hintavampi, mutta käytössä hiilidioksidijärjestelmä säästää rahaa ja erityisesti silloin, kun myymälän CO2-järjestelmä on suunniteltu toimimaan tasavertaisena koko kiinteistön talotekniikan osana. Se toki edellyttää tehokasta lämmön talteenottoa ja tietysti talteen otetun lämmön hyödyntämistä mahdollisimman järkevällä tavalla kiinteistön lämmittämisessä, oviverhopuhalluksessa tai vaikkapa pihan sulana pitämisessä. Aina lauhdelämmölle ei ole riittävästi käyttöä itse myymälässä, mutta silloin se voidaan luovuttaa muun kiinteistön käyttöön. Keskusteluja on Ruuskasen mukaan käyty myös lauhdelämmön myymisestä avoimeen kaukolämpöverkkoon. – Se on varmasti jo lähitulevaisuuden ratkaisuja.

Joustava ja monikäyttöinen CO2-kaasun korkea lämpötilataso tekee siitä erityisen oivallisen nimenomaan tehokkaaseen lämmön talteenottoon yhdistettynä. Perinteisiin kylmäaineisiin verrat-

tuna hiilidioksidin lauhtumislämpö­

– Kauppiaan kannalta tärkeintä on, että kylmälaitos toimii hyvin kaikissa olosuhteissa ja vielä mahdollisimman energiatehokkaasti, Aki Ruuskanen sanoo K-supermarket Jakomäen kalatiskin ääressä.

tila voidaan laskea alemmas. Lämpöä saadaan talteen halutussa lämpötilassa, jolloin sitä voidaan hyödyntää monenlaisiin tarkoituksiin. – Kuumakaasun lämpötilan voi nostaa vaikka +100 °C:een, jolloin lämpö käy myymälän päälämmitysjärjestelmään. Fiksussa järjestelmässä voidaan lauhduttaa toisaalta vaikka +10-asteeseen, jota voidaan puolestaan hyödyntää esimerkiksi pihan sulana pitämisessä, Ruuskanen selittää. – CO2-järjestelmä on uskomattoman joustava, hän kehuu. Energiatehokkaaksi rakennetussa kiinteistössä koko marketin tarvitsema lämpöenergia voidaan periaatteessa tuottaa kylmäkoneella lauhdelämmön talteenottoa hyödyntäen. Kyseessä on eräänlainen lämpöpumppujärjestelmä, jossa myymälästä kylmäkalusteilla poistettu lämpö palautetaan takaisin myymälän lämmitysjärjestelmään lauhdelämmön talteenottolaitteiston avulla. – Se onnistuu jopa

kohtalaisilla pakkasilla, jos kylmäkoneen lauhdutuslämpötilaa ja -painetta nostetaan riittävästi, Ruuskanen sanoo. – Tarvittaessa huippupakkasten lisälämmöntarve voidaan kattaa vaikkapa sähkökattilan avulla. Järjestelmän suunnittelu ja optimointi ei ole aivan mutkatonta. LTO:n määrän kasvattaminen pudottaa kylmäkoneen hyötysuhdetta. Kylmäjärjestelmän toimintaa ei tietenkään saa samalla vaarantaa. Suunnittelijan onkin ymmärrettävä paitsi kaupankylmän, myös koko kiinteistön energiatehokkuuden päälle.

Osana suurempaa kokonaisuutta Vaikka kiinteistön talotekniseen järjestelmään integroitu kaupankylmä on monimutkainen kokonaisuus, sellaisia on onnistuneesti toteutettu. Kokemuksia kerätään täyttä päätä esimerkiksi Kouvolan kauppakeskus Veturin energian tuotosta ja kulutuksesta. Norpen Veturin K-citymarketiin toteuttamassa elintarvikemyymälän kylmäjärjestelmässä on kaksi suorahöyrysteistä CO2-boosterkoneikkoa, joiden lauhdutus/kaasunjäähdytys on toteutettu ilmajäähdytteisillä kaasunjäähdyttimillä. Kesäaikaista alijäähdytystä hoidetaan kaasujäähdytyksen jälkeen sijaitsevalla maalämpöpiirin lämmönsiirtimellä. Kylmäkoneikon hyötysuhdetta parannetaan jäähdyttämällä kaasunjäähdyttimeltä tulevaa CO2-kaasua maalämpöpiirin siirtimellä. Veturi on lämmitysenergian suhteen omavarainen -13 °C ulkolämpötilaan saakka. Tontille porattuja 110:tä, noin 200 m syvää lämpökai-

voa hyödynnetään paitsi lämmitysenergian tuottamisessa, myös lauhdelämmön varastoimisessa. Maalämpöjärjestelmä tuottaa noin puolet kauppakeskuksen tarvitsemasta lämmitysenergiasta. Veturin maalämpöpumppukeskus suunniteltiin ja toteutettiin palvelemaan mahdollisimman hyvin kokonaisjärjestelmää eli kaupankylmän lauhdutusta/hukkalämmön talteenottoa, ilmastoinnin jäähdytystä ja rakennuksen lämmitystä eri vuodenaikoina. Lämmityskäytössä järjestelmä hyödyntää kaupankylmäjärjestelmässä syntyvää hukkalämpöä sekä ottaa loput tarvittavasta energiasta porakaivoista. Lämmityskauden päätyttyä siirrytään vapaajäähdytykseen, jolloin ilmastoinnissa tarvittava jäähdytysteho voidaan tuottaa erittäin hyvällä hyötysuhteella. Kun ilmastoinnin jäähdytystarve ylittää vapaajäähdytyksen tarjoaman jäähdytystehon tarvittavilla lämpötiloilla, siirrytään konejäähdytykseen. Silloin lämpökaivoja hyödynnetään jälleen lämpönieluna, mutta korkeammassa lämpötilatasossa. Laskennallisessa kokonaisenergiatarkastelussa (prosessin kokonaishyötysuhde sekä jäähdytyksessä että lämmityksessä) hiilidioksidi on erittäin kilpailukykyinen muihin järjestelmiin vertailtaessa. Vertailu on kuitenkin vaikeaa, sillä toistaiseksi toteutetut kohteet ovat yksilöitä, joiden tarpeisiin kokonaisuus on suunniteltu. Niiden keskinäinen vertaileminen on siten vaikeaa – puhumattakaan vertailusta toteutuneeseen energiankulutukseen perinteisillä kylmäaineella toteutettuun ratkaisuun, koska aivan vastaavia ei ole olemassa.

Kylmäextra 2/2014

K-Supermarket Jakomäki Helsinki

K

-Supermarket Jakomäen jäähdytysjärjestelmä on tyypillinen nykyaikainen ns. transkriittinen booster-laitos. Transkriittisyys viittaa järjestelmän kylmäprosessiin, joka hiilidioksidin alhaisesta ns. kriittisen pisteen lämpÜtilasta johtuen

poikkeaa merkittävästi perinteisten kylmälaitosten termodynaamisesta prosessista. Tyypillisimpien CO2-järjestelmien toimintaa on esitelty Kylmäextra-lehden numerossa 2/2013 (s. 18–19), joka on edelleen luettavissa osoitteessa www.skll.fi.

Vesipiirit Teho LämpÜtilataso

Pieni Korkea

Suuri Matala

LTO-1

LTO-2

Ulkoilma KAASUNJĂ„Ă„HDYTIN

Jälkijäähdytys, kun LTO-1 + LTO-2 ei riitä

ALIJĂ„Ă„HDYTYS KONEIKKO Liuospiiri

Alijäähdytys, LTO - maapiiri - lämpÜpumppu - vedenjäähdytyskone

Periaatekaavio lämmÜn talteenotosta - kaasunjäähdytyksestä: Booster-koneistossa on yksi tulistussiirrin ja yksi LTO-siirrin (Alfa Laval AXP), joilla lauhdelämpÜ otetaan talteen. LämpÜ hyÜdynnetään lämpimän käyttÜveden esilämmitykseen ja ilmanvaihdon kautta jaettavaan rakennuksen lämmitykseen. HyÜdyksi saatava lauhdutusteho on max. 130 kW.

HĂ–YRYSTIN &

PISARANEROTIN

Vahterus Oy KE1401

Pruukintie 7 FI-23600 Kalanti Finland puh. +358 2 840 70 sales@vahterus.com www.vahterus.com

10 Kylmäextra 2/2014

CO2-jäähdytysjärjestelmä: Norpe Suomi Oy Jäähdytettävät kohteet: • pakastehuone 11 m² • pakastealtaita 11 m • pakastekaappeja 18 m • kylmähuoneita n. 140 m² • kylmäkalusteita 62 m Koneisto: • CO2 -boosterkoneikko • Pakastekoneikko JK-1, 3 kompressoria, joista yksi taajuusmuuttajalla Kylmäteho: 30 kW (-35/-8 °C) • Pluskoneikko JK-2, 5 kompressoria joista yksi taajuusmuuttajalla Kylmäteho: 143 kW (−8/+32 °C) Kylmäaine: R744 (CO2), n. 250 kg Lauhduttimet: Alfa Laval, kaasunjäähdytin 281 kW (Tulko +30 °C)

– Veturin kaltaisen uuden myymäläkiinteistÜn energiatehokkuus ei ole siis vain hiilidioksidin ansiota, vaan johtuu tehokkaasta lämmÜntalteenotosta ja siitä, että myymälä on suunniteltu ja toteutettu mahdollisimman energiatehokkaasti toimivana kokonaisuutena. Kaikki talotekniikka on viritetty tähän tarkoitukseen ja myÜs toimimaan mahdollisimman tehokkaasti kokonaisuuden eteen, Ruuskanen huomauttaa.

Kauppiaatkin arvostavat Ruuskanen sanoo, ettei CO2-järjestelmiä Kkauppiaille tarvitse paljoa mainostaa. – He ovat hyvin valistuneita ja perillä erilaisten kylmäaineratkaisujen energiatehokkuudesta, ympäristÜvaikutuksista ja mahdollisista F-kaasuasetuksen muutosten vaikutuksista esimerkiksi kylmäaineiden hintoihin. Jos järjestelmän nyt toteuttaa poistuvalla R404A- kylmäaineella, laitos on siirtymäajan kuluttua vuonna 2030 tullut tiensä päähän. CO2-järjestelmä on vielä 15 vuodenkin päästä käyttÜkelpoinen, mikä nostaa järjestelmän arvoa ja helpottaa sen tulevia muutoksia ja laajennuksia.

Uusi CO2-höyrystin Ympäristöystävällinen valinta

Norpe 1/1

Uusi EWAP-CO2-höyrystin on ympäristöystävällinen ja energiatehokas vaihtoehto. Uusissa EWAP-höyrystin on suunniteltu R744-kylmäaineelle, jotta se noudattaisi uusinta F-kaasuasetusta. EWAP on myös äärimmäisen energiatehokas, nopea asentaa ja helppo huoltaa. EWAP-CO 2 yhdessä Viessmannin TECTO-kylmähuoneen kanssa muodostavat täydellisen kylmähuoneratkaisun. EWAP-höyrystimet on suunniteltu mahdollisimman moniin käyttötarkoituksiin. Höyrystimiä on neljää eri kokoa ja niiden tehoalue vaihtelee 1,6 kW:sta aina 7,2 kW:iin. Höyrystimet ovat keveitä, ja kiinnitystuet ovat valmiina paikoillaan, jolloin asennustyön voi tarvittaessa suorittaa yksinkin.

Lisätietoja Norpe Suomi Oy ∙ Puh. 019 537 8000 ∙ www.norpe.fi ∙ marketing@norpe.fi

Uuden myymälän toteutus onnistuu vaativaankin ympäristöön Suomen Lähikauppa Oy remontoi myymäläverkostoaan ja samalla päivittyvät myös kylmäaineet. Energiatehokkuus ja erityisesti kivijalkamyymälöissä myös äänitekniikka ovat teknisten kysymysten keskiössä. Näin oli asia myös kesällä avatussa Brondankulman Siwassa. Kylmäaineeksi kohteeseen tuli R407A. Dakota Lavento

K

esäkuun alussa aivan Helsingin keskustassa, EteläEsplanadin varrella sijaitsevan Brondankulman katutason liiketilassa kävi kuhina. Juhannusviikolla avautuneen uuden Siwan hyllyjä täytettiin ja kaiken keskelle lennähti vielä ryhmä kaupankylmäjärjestelmää tyytyväisenä tarkastelevia herroja. Innostunein vieraista oli varmaankin Suomen Lähikaupan suunnittelupäällikkönä keväällä aloittanut Ilpo Hakkarainen. Yksi vuoden työmaista oli loppusuoralla ja tunne sen mukainen. Mukanaan Ilpolla oli joukko kohteen laitetoimituksiin ja urakointiin osallistuneita, sillä Brondankulmassa kyse on eräänlaisesta ääniteknisesti haastavan Lähikaupan malliratkaisusta. Kansainvälistä väriä joukkoon toi Suomen Lähikaupan suunnittelupäällikkö Ilpo Hakkaraisella on vuoden aikana työn alla 20 uutta Siwaa ja 120 myymälän peruskorjaus.

12 Kylmäextra 2/2014

Brondankulman uusi Siwa palvelee asiakkaita ympäri vuorokauden.

koneikkovalmistaja SCM Frigon aluevientipäällikkö Davide Refosco Italiasta ja laitteiden maahantuojan edustajina mukana olivat lisäksi Klaus Nyström ja Markus Antikainen Oy Combi Cool Ab:stä. SCM Frigon alue­ vienti­päällikkö Davide Refosco kertoo, että hiljaisille koneikoille on kasvavaa kysyntää erityisesti kaupunki­ keskustoissa.

Laitteiden toimituksesta ja asennuksesta Brondankulmaan vastasi viimekädessä kohteen kylmäurakoitsijana toiminut Kylmä 2000 Oy, jonka edustajana paikalla oli toimitusjohtaja Juha Savolainen. Toimitusjohtaja Juha Savolainen Brondankulman kylmäurakasta vastanneesta Kylmä 2000 Oy:stä on Starcoldin koneikkojen suhteen tyytyväinen: – Erityisen hyvänä pidän sitä, että yksiköiden sisällä on asiallisesti tilaa huoltotöitä tekemistä varten.

Suomen Lähikauppa Oy Suomen Lähikauppa Oy on syntynyt monenlaisten kauppojen ja kauppaketjujen yhdistymisen ja muutosten myötä. Vuonna 2005 Osuuskunta Tradeka-yhtymän ja Wihurin Ruokamarkkinat Oy:n vähittäiskauppaketjut yhdistyivät samaan yhtiöön. Ensimmäiset kolme Siwaa perustettiin vuonna 1981 Jyväskylään. Nykyään Siwoja on lähes 700 ympäri maata.

Kivijalkamyymälöiden haasteita Savottaa Hakkaraisella tulee riittämään, sillä Suomen Lähikauppa on ryhtynyt toden teolla panostamaan myymäläverkostoonsa. Pelkästään vuoden 2014 aikana uusia myymälöitä avataan parikymmentä ja 120 myymälää uudistetaan perusteellisesti. Brondankulman Siwa on yksi kesän 2014 aikana avatuista yhdeksästä uudesta Siwasta. Monet uudet Siwat avautuvat uusien kiinteistöjen kivijalkoihin. Modernissa kiinteistössä on ajanmukaiset talotekniset ratkaisut ja usein sitä myöten myös parhaat mahdolliset edellytykset energiatehokkaan kaupankylmäjärjestelmän toteuttamiseen. Vanhoihin rakennuksiin myymälöitä rakennettaessa rajoitteita on enemmän ja erityisesti kaupunkikeskustoissa haasteeksi nousevat myös ulos asennettavien lauhduttimien tai koneikkojen aiheuttamat äänet. Ongelma koskettaa erityisesti Suomen Lähikauppaa, josta on tullutkin todellinen asiantuntija kivijalkamyymälöiden teknisten ratkaisujen löytämisessä. Suuri osa Siwoista ja Valintataloista on keskusta-alueella ja hieman vanhemmissa kiinteistöissä.

SRV kunnosti Brondankulman toimistorakennuksen BREEAMympäristösertifikaatin GOOD-tasoa vastaavaksi vuonna 2013.

–Vuokrasopimuksia vanhoihin kiinteistöihin ei koskaan allekirjoiteta, ennen kuin on selvitetty, ettei ylipääsemättömiä esteitä energiatehokkaan ja toimivan kaupankylmäjärjestelmän toteuttamiselle ole, Hakkarainen painottaa. Brondankulman Siwan osalta lauhduttimien sijoittaminen oli helppo ratkaista, sillä kiinteistöön kuuluu lukittava, pysäköintialueena käytössä oleva sisäpiha. Ehdolla olleiden pakkas- ja pluskoneikkojen äänitasot 35 dbA ja 38 dbA /10 m hyväksytettiin myös Helsingin rakennusvalvonnassa.

Energiatehokas seoskylmäaine – Varsinkin uusissa myymälöissä luonnonkylmäaineet ovat olleet viime vuosina selvästi suosituin rat-

Koneikot lauhduttimineen löytyvät kiinteistön sisäpihalta.

kaisu. Tällaisessa Brondankulman tapaisessa, alle 200 m²-kokoluokan myymälässä esimerkiksi hiilidioksidi kylmäaineena olisi kuitenkin varsin kallis ratkaisu. Niinpä parhaita vaihtoehtoja ovat ainakin toistaiseksi seoskylmäaineet R407A ja R407F, joiden ilmakehän lämmitysvaikutus eli GWP-arvo on vain noin puolet myymälöiden kylmäaineena aiemmin käytetyn R404A:n arvosta. Lisäksi ne ovat energiatehokkuudeltaankin R404A:ta parempia, Hakkarainen kertoo.

Kylmäextra 2/2014 13

F 4

=

swegon 1/2

C40; F 52 =6 ^] BfTV^]X] YĂ‹Ă‹cĂ‹eĂ‹ ddcddb DDCDDB) 7hQaXSXeP_PPYĂ‹Ă‹WShchbc^X\X]]^[[P ePadbcTccd eP_PPYĂ‹Ă‹WShchbhZbXZZĂ? bXbĂ‹[[T 7hQaXSXc^X\X]c^ \PWS^[[XbcPP hWcĂ‹PXZPXbT] eP_PP Z^]TYĂ‹Ă‹WShchZbT] ZTeĂ‹Ă‹[[Ă‹ YP bhZbh[[Ă‹ :^Z^]PP] X]cTVa^Xcd ^WYPdb eTST]YĂ‹Ă‹WShccX\T] eP_PPYĂ‹Ă‹WShchZbT]ď€ ď Şď Ąď€ ď Źď Šď ľď Żď łď Şďƒ¤ďƒ¤ď ¨ď ¤ď šď ´ď ´ď Šď ­ď Ľď Žď€ ď ¨ď Ąď Źď Źď Šď Žď ´ď Ąď Ąď Žď€Žď€ 74;??> 90 =>?40 0B4==DB ;PPYP cTW^P[dT ] # %" ZF fff bfTV^] UX

– Puolihermeettisillä kompressoreilla olevissa laiteratkaisuissa pakastekoneikot R407A- tai R407Fkylmäaineilla joudutaan yleensä varustamaan äänitasoa nostavalla lisäpuhaltimella. Tämä johtuu kyseisten kylmäaineiden voimakkaasta tulistumisesta kompressorissa tapahtuvassa puristuksessa. Kompressorin jäähdytys ilmalla estää luonnollisesti myÜs niiden asentamisen äänieristettyyn suojakoteloon, Davide Refosco selvittää. Brondankulman pakastekoneikon scroll-kompressorien jäähdytys on toteutettu kylmäainenesteen ruiskutuksella, jonka ansiosta ne eivät ilmajäähdytystä tarvitse. Kompressorit molemmissa koneikoissa on näin voitu sijoittaa äänieristettyyn koteloon. Ominaisuuksiltaan scroll-kompressorien ääni on myÜs puolihermeettisten kompressorien ääntä paremmin koteloinnilla vaimennettavissa.

14 Kylmäextra 2/2014

Brondankulman koneikkojen vieressä seisoessa järjestelmien hiljaisuus tulee selväksi. – Tuplaäänieristetty yksikkÜ on ihan oikeasti hiljainen. Matala äänitaso alkaa kantakaupungin kohteissa olla perusvaatimus, jota ei voi jättää huomiotta, Juha Savolainen huomauttaa.

TyÜtä vanhojen myymälÜiden uudistamisessa riittää Hakkaraisella on riittänyt tyÜtä kuluvan vuoden aikana peruskorjattavien 120 myymälän kylmäjärjestelmien viilaamisessa. MyÜs myymälÜiden energiatehokkuutta on parannettava, sillä Suomen Lähikauppa on mukana kaupan alan yhteisessä energiatehokkuussopimuksessa. Tavoitteena on tehostaa energiankäyttÜä 9 % vuoteen 2016 mennessä.

Brondankulman Siwan kylmäjärjestelmä: JK-1 pakastekoneisto: Starcold MCC4 C 3x50 BT • Kylmäaine:R-407A • Kylmäteho: 8,4 kW • HĂśyr. / Lauht. −33 °C / +45 °C • 3 kpl Scroll kompressoreita • Koneiston äänitaso: 35 dbA /10 m JK-2 kylmäkalusteiden koneisto: Starcold MCCV C 3x60 MT • Kylmäaine:R-407A • Kylmäteho: 31,9 kW • HĂśyr. / Lauht. −8 °C / +43 °C • 3 kpl Scroll kompressoreita • Koneiston äänitaso: 38 dbA /10 m

Siwoja on kahta kokoluokkaa: alle 100 m² ja 200–300 m². Valintatalot ovat suurempia, 400 neliÜstä lähtien. Täysin yksilÜllisesti räätälÜidyt remontit tuppaavat tulemaan kalliiksi. Siksi Suomen Lähikaupassakin on pyritty kehittämään toimivaa konseptia erityyppisten myymälÜiden energiaremontteihin, minkä ikäisessä kiinteistÜssä ne sitten sijaitsevatkin. Pilottihankkeissa testataan toimivia vaihtoehtoja. Brondankulmassa Hakkarainen kokee sellaisia taas lÜytäneensä.

Scanoffice etuosaan 1/1

.LLQWHLVWRÅ´OHKWLB LQGG

Fuchs 1/1

Täydellinen ratkaisu kaikkiin käyttökohteisiin. jäähdytyskompressoriöljyt Vahva tutkimuksemme ja tuotekehityksemme, läheinen yhteistyö asiakkaidemme kanssa ja RENISO-kylmäkoneöljyjen erinomaiset ominaisuudet tarjoavat yhden parhaimmista ja kattavimmista tuotevalikoimista, josta löytyy mahdollisimman sopiva voiteluaine eri käyttöolosuhteisiin. Fuchs Oil Finland Oy, Wolffintie 36, 65200 Vaasa Puh. 020 7459 660, sähköposti: fuchs@fuchs-oil.fi www.fuchs-oil.fi

LUBRICANTS. TECHNOLOGY. PEOPLE.

Kylmäjärjestelmä kuntoon kesää varten – jo NYT Kesähelteiden ongelmilta välttyäkseen fiksu jäähdytysjärjestelmän omistaja huollattaa kylmäjärjestelmänsä ja korjaa mahdolliset ongelmat jo syksyllä. Dakota Lavento

Logistiikkakeskuksen kylmäkonehuoneessa on oma R404A-järjestelmänsä kummallekin kylmävarastolle.

T

uko Logisticsin Keravan logistiikkakeskuksen kiinteistöpäällikkö Tero Mäenpään mukaan: – Hellekesät ovat opettaneet, että kaikki korjaukset,

suuremmat huollot ja investoinnit on viisainta ajoittaa syksylle, kun tarpeet ovat vielä hyvässä muistissa, kiirettä ei ole ja kylmäliikkeilläkin on aikaa.

Tässä suhteessa Mäenpää on hyvä asiantuntija, sillä hän on vastuussa varsin monenlaisesta kylmästä. Logistiikkakeskuksessa on yhteensä n. 15 000 m³ kylmävarastotilaa,

Kylmäextra 2/2014 17

Maitoa odottamassa kuljetusta myymälään

Kiinteistöpäällikkö Tero Mäenpää on ollut hyvin tyytyväinen kylmä­huollon toimivuuteen. – Avaimet käteen -sopimus on vaivaton. Kylmäasentaja on täällä päivän kerran kahdessa viikossa. Se on osoittautunut sopivaksi määräksi, hän sanoo.

vanhemmassa ja uudemmassa varastossa. Logistiikkakeskuksen pakastustila on kooltaan pari sataa neliötä. Banaanikypsyttämössä lämpötila vaihtelee kypsyysasteen mukaan ja kukkaset säilytetään omassa tilassaan. Lisäksi kiinteistössä on keittiön kylmää, henkilökuntamyymälän kylmää sekä ilmastoinnin ja konesalin jäähdytystä.

18 Kylmäextra 2/2014

Myös kiinteistö on mielenkiintoinen kokonaisuus eri-ikäisiä rakennuksia, sillä se on rakennettu kaikkiaan seitsemässä vaiheessa. Vanhimmat rakennuksen osat ovat peräisin 1980-luvulta ja ensimmäinen kylmävarasto valmistui vanhaan lämpimän varaston tilaan vuonna 1994. Siltä ajalta on peräisin myös kiinteistön vanhin R404A-kylmäjärjestelmä. Molemmilla kylmävarastoilla sekä pakkasvarastolla on omat kylmäjärjestelmänsä.

Säännöllistä huoltoa ja ylläpitoa Tuko Logisticsin Keravan logistiikkakeskuksen kylmähuoltosopimus on ollut vuodesta 2006 alkaen Suomen Jääkylmä Oy:llä. Liike tuli aikanaan korjaamaan rikkoutunutta kylmäkonetta ja on hyvää työtä tehtyään pysynyt kuvioissa siitä lähtien. Logistiikkakeskuksessa on niin paljon kylmää, että Suomen Jääkyl-

män asentaja on paikalla työpäivän kerrallaan kahden viikon välein. Silloin järjestelmän osia käydään läpi suunnitelman mukaisesti. Varsinaiset korjaukset, kompressori- ja vuosihuollot toteutetaan toki erikseen. Koska logistiikkakeskus toimii 24/6, pattereiden ja lauhduttimien pesut on tehtävä sunnuntaisin. Toimiva huolto varmistaa, että viime kesänkin kaltaisista hellekausista selvitään suuremmitta ongelmitta – vaikka kylmäjärjestelmällä ikää jo olisikin. – Näissä vanhoissa rakennuksissa saattaa kesällä olla ongelmia lämpötilatasojen kanssa. Säätöjä joudutaan tekemään ja erilaisia ratkaisuja miettimään, Mäenpää kertoo. Suurissa logistiikkahalleissa kokeillaan parhaillaan ilmaverhoja päätyjen ovien edessä. Pattereiden uusimista ja vapaajäähdytyksen käyttöä on suunniteltu. – Vanhassa kiinteistössä on mietittävä,

mikä vaikutus yhdellä muutoksella kokonaisuuteen on ja kannattaako investointi – ei vain paperilla vaan myös käytännössä, Mäenpää huomauttaa.

Mitoituksessa ei kannata pihistellä Kesän 2014 kaltainen hellesuvi pistää kylmäjärjestelmän koville – erityisesti silloin, jos mitoituksessa on päädytty säästämään. – Liian tiukoille kilpailutetuissa urakoissa lamellit – siis ilmalauhduttimet tai nestejäähdyttimet järjestelmäratkaisusta riippuen – mitoitetaan aivan liian usein liian pieniksi. Lauhdutusteho yksinkertaisesti loppuu kesken, Suomen Jääkylmä Oy:n huoltopäällikkö Kimmo Kuusela huomauttaa. Erityisesti monet vanhemmat laitokset on mitoitettu + 25 °C:n lämpötilalle ja viime kesänä +30 °C ylittyi päivästä toiseen. Myös kylmälaitemitoitukset jäähdytetyissä tiloissa saattoivat käydä pieniksi. Viime kesänä Tuko Logisticsinkin katolla ilmalauhduttimien toimintaa jouduttiin tehostamaan vesisuihkutuksella. – Kesällä 2014 vedenkulutus nousi edelliseen kesään verrattuna sadalla prosentilla. Siinä puhutaan jo kymmenistä tuhansista litroista, Mäenpää sanoo ja Kuusela huomauttaa: – Mitoitukseltaan pienempien lauhduttimien rakentamisvaiheessa tuoma säästö menetetään yhden hellekesän aikana.

Huoltoaikataulu uusiksi Kylmäjärjestelmien huollot on usein totuttu ajoittamaan keväälle, jotta laitteisto olisi parhaassa iskus-

Tuko Logisticsin Keravan logistiikkakeskuksen kylmävarastoissa on yhteensä 15 000 m³ varastotilaa.

sa jäähdytyskauden alussa. Lakisääteisten vuototarkastusten määrän puolestaan ajatellaan määrittävän myös huoltovälin. Isommissa laitoksissa vuototarkastusväli on tyypillisesti ainakin pari kertaa vuodessa. Se osaltaan ohjaakin järkevän ennakkohuollon toteutumiseen Tukon Logisticsin kaltaisten isojen ja lakia noudattavien toimijoiden laitoksissa. Lakisääteisiä vuototarkastuksia ei voikaan pitää kustannuksina, vaan osaltaan ne ovat investointeja laitteiden luotettavan ja energiatehokkaan toiminnan varmistamiseen – eivätkä vuotamaan pääsevät kylmäaineetkaan tietenkään aivan halpoja menetyksiä ole. – Pienissäkin laitoksissa toinen, varsinaisen vuosihuollon lisäksi tehtävä kevyempi huolto voisi varmistaa järjestelmän huolettoman käytön ja säästää rahaa, Kuusela sanoo. Kevät ei muutenkaan ole järjestelmän huollolle ja puhdistukselle välttämättä se paras mahdollinen aika. Kuusela sanoo, että jäähdytysjär-

Suomen Jääkylmä Oy:n huoltopäällikkö Kimmo Kuuselalle logis­tiikka­varasto on tullut tutuksi. Huoltosopimus on ollut voimassa vuodesta 2006 alkaen. Kuva: Tuko.

jestelmän kesäaikaisen toiminnan varmistus pitäisi hoitaa jo syksyllä, heti edellisen jäähdytyskauden jälkeen. – Tarpeet ovat vielä hyvässä muistissa. Lamellit, ilmajäähdyttimet ja höyrystimet puhdistetaan ja käydään tarkemmin läpi ja korjaukset voidaan ajoittaa parhaalla mahdollisella tavalla. Jos on suurempia uusimis- tai korjaus­tarpeita, niiden suunnittelulle ja laitteiden tilaukselle on vielä hyvin aikaa.

Kylmäextra 2/2014 19

– Ilmastoinnin jäähdytysre­monttia ei pitäisi ajoittaa keväälle. Kun projekti suunnitellaan ja toteutetaan syksyllä tai talvella, voi olla varma, että laitteet saadaan ajallaan ja järjestelmä toimintakuntoon ennen seuraavia helteitä! Kun kaikki on saatu syksyllä kuntoon, keväinen tarkistus ja esimerkiksi ilmastoinnin jäähdytyksen käynnistysajo on nopeasti hoidettu. – Sille jää itse asiassa aika vähän tavanomaisenakin keväänä aikaa. Yhtenä päivänä ilman lämpötila on +15 °C ja huomenna rikkoutuu helleraja. Yhdessä päivässä mikään kylmäliike ei pysty joka paikkaan ehtimään. Jos perushuolto ja puhdistus olisi tehty syksyllä, järjestelmä saataisiin toimimaan helposti ja nopeasti, Kuusela lupaa.

Kylmäinvestoinnit vaivattomiksi Suomen Jääkylmä on ollut mukana myös Tuko Logisticsin kylmäjärjestelmäinvestoinneissa, kuten vuosituhannen alkupuolella toteutetussa varaston laajennuksessa sekä vanhan kylmävaraston peruskorjauksessa. Myös kiinteistön ilmanvaihto uusittiin tänä vuonna. – Uudessa järjestelmässä on tehokas LTO. Otamme talteen myös kylmäkoneiden lauhdelämmön, Mäenpää kertoo. Ensi keväänä ilmastoinnin jäähdytyksen suhteen ei pitäisi siis olla ongelmia. Vanhan järjestelmän käynnistäminen keväisin oli Mäenpään mukaan varsinaista tekohengi­ tystä. Koskaan ei voinut olla varma, onnistutaanko siinä vai ei.

Tuko Logisticsin kylmäinvestoinnit ovat onnistuneet hyvin. Suomen Jääkylmällä on kokemusta myös huoltoasiakkaista, joiden investoinneissa jotakin on mennyt vikaan. – On uusia IV-järjestelmiä, jotka eivät toimi ajatellulla tavalla. Ongelmia voi syntyä, jos kukaan ei ota kokonaisuudesta vastuuta. Kenen on vastuu, jos laitteet eivät toimikaan yhdessä eivätkä keskustele esimerkiksi rakennusautomaation kanssa, Kuusela ihmettelee. – Esimerkiksi vedenjäähdytinhankinnoissa hyvä tapa olisi laittaa koko jäähdytyslaitetoimitus suoraan kylmäliikkeen vastuulle, joka luonnollisesti tuntee oman laitteensa ja sen liityntämahdollisuudet rakennusautomaatioon parhaiten, Kuusela jatkaa.

Technetiumin johtavat asiantuntijapalvelut muuttuvaan toimintaympäristöön.

Varmista vastuusi. Vaikuta tulevaisuuteesi. KYLMÄALAN LAINSÄÄDÄNTÖ MUUTTUU –

HANKI YRITYKSELLESI

PYSYYKÖ YRITYKSESI KÄRRYILLÄ?

”KONKURSSINESTOVAKUUTUS”

EU säätää vuosittain noin 200 uutta ympäristöasioihin liittyvää säädöstä ja valmisteilla on samaan aikaan n. 1 000 muuta lakiehdotusta.

 Hallitsemme kylmäalaa koskevat EU-direktiivit ja asetukset  Kylmäalan lainsäädäntötietokanta tulkintoineen käyttöönne  Ainutlaatuinen toimintajärjestelmä laadun, ympäristöasioiden ja työturvallisuuden hallintaan (ISO9001/14001, OHSAS18001)  Asiakastyytyväisyys- ja työtyytyväisyyskyselyt, auditoinnit ja katselmoinnit puolestanne  Työturvallisuusohjeistukset ja koulutukset  Lainsäädännön vaatimusten täyttäminen dokumentoidusti  NH3-tilaluokitukset ja CO2-tilojen työturvallisuus  Kemikaalien varastointi ja turvallinen käsittely  Riski- ja vaara-arviot tuotteille ja toiminnoille  Palavien kylmäaineiden tila- ja laitevaatimukset ATEX:n mukaisesti  Tuotteiden ja järjestelmien CE-merkinnät

Technitium

Kaikkien näiden lakien ja niiden valmistelujen seuraaminen on pienille ja keskisuurille yrityksille käytännössä mahdotonta, ja lisäksi pitäisi tietää, mitkä lait vaikuttavat yrityksen omiin tuotteisiin / toimintaan sekä miten niitä pitäisi soveltaa!

Mannerheiminkatu 20A • 06100 Porvoo • Puh. 0400 486 855 mika.kapanen@technetium.fi • www.technetium.fi

20 Kylmäextra 2/2014

KONEPAKETIT KAIKKIIN KAUPALLISIIN SOVELLUTUKSIIN Ahlsell parhaat 1/1 KE1401

Asennus on helppoa edullisen asennusvalmiin Silensys konepaketin kanssa.

Kylmäaineet: Tehoalueille: R-404A / R-507 / R-134A 0.5 kW - 21kW KYLMÄTOIMIALA / VAIHDE

PUH. 020 584 5800

VIHIOJANTIE 1, 33800 TAMPERE

PUH. 020 584 5390

SALVUMIEHENKATU 3, 20320 TURKU

PUH. 020 584 5330

OSUUSTIE 5, 01510 VANTAA

PUH. 020 584 5800

Kylmäpätevyyksien valvonta uusiin käsiin Kylmäalalla toimivilta asennus- ja huoltoliikkeiltä edellytetään pätevyyksiä, jotta riskit ympäristölle haitallisille kylmäainevuodoille olisivat mahdollisimman pienet. Dakota Lavento

K

ylmäpätevyyksien valvonta siirtyi syksyllä Sykestä Tukesille. Looginen ratkaisu keskittää sekä rekisteröinti- että valvontatyön samalle viranomaiselle. – Selkeyttäähän tämä työtämme, joskin lisää myös työn määrää,

yli-insinööri Markus Kauppinen huomauttaa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesissa kylmäalan rekisteröinnissä ja valvonnassa on käytössä 1,5 henkilötyövuotta, käytännössä turvallisuusinsinööri Nina Vuontisjärvi sekä varsinaista tietojen rekisteriin syöttämistä hoitava lupakäsittelijä.

Kylmäalan pätevyyksien rekisteröinti on ollut alusta alkaen Tukesin vastuulla monien muiden ammatillista pätevyyttä edellyttävien rekistereiden ylläpidon ohella. Tukes ylläpitää siis Kylmäalan vastuuhenkilöiden ja asentajien pätevyysrekisteriä sekä kylmäliikerekisteriä. Suomen ympäristökeskus on kylmäalaa koskevan F-kaasuasetuksen toimivaltaisena viranomaisena hoitanut aiemmin myös pätevyysvalvontaa. Uudessa, syyskuun alussa voimaan astuneessa ympäristönsuojelulaissa (527/2014) työnjakoa muutettiin siten, että kylmäalan pätevyyksien valvonta siirtyi Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. Ympäristönsuojelulain uudistuksen tarkoituksena on ajanmukaistaa lainsäädäntöä ja tehostaa ympäristönsuojelun lupamenettelyä ja lupien valvontaa.

Rekisterit sekä henkilöillä että yrityksillä

Yli-insinööri Markus Kauppinen ja turvallisuusinsinööri Nina Vuontisjärvi ovat saaneet tänä syksynä tehtäväkseen kylmän pätevyysrekistereiden ylläpidon lisäksi myös valvonnan, sillä se siirtyi Suomen Ympäristökeskukselta Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle ympäristönsuojelulain muutoksen myötä.

22 Kylmäextra 2/2014

Kylmäalan rekisteröinneistä on määrätty valtioneuvoston asetuksessa 452/2009. Jokaisen asetuksessa määriteltyjen kylmäaineiden kanssa töitä tekevän asentajan tulee

Ikäviä tapauksia

K

ylmätöiden tekeminen ei ole helppoa, varsinkaan, jos niihin ei ole edes pätevyyttä. Tukesinkin tiedossa olevassa tapauksessa itäisessä Suomessa on jouduttu reklamoimaan todella huonosti toteutetuista kylmätöistä parissakin kohteessa. Pätevä kylmäliike on ongelmat käynyt myöhemmin korjaamassa. Toisessa Kylmäextrankin tietoon tulleessa tapauksessa taloyhtiön kylmähuoneeseen oli asennettu uusi kylmäkoneisto. Hellekesän aikana se kuitenkin kävi jatkuvasti pystymättä pitämään lämpötilaa riittävän alhaisena. Ongelmaan tutustuneen toisen huoltoliikkeen mukaan koneisto oli alun perinkin mitoitettu liian pieneksi – eikä se edes vastannut tarjouksessa mainittua. Lisäksi se oli erittäin huonosti asennettu. Laitteesta löytyi useita vuotokohtia. – Tällaisten töiden tilaamisessa vaaditaan näköjään jo ammattitaitoa, ettei tule huomaamattaan hyväksyneeksi väärin mitoitettuja laitteita ja huonoa työn jälkeä, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja huomauttaa.

ADRRC#1ACN

Taloyhtiö oli lopulta onnekas saatuaan ammattilaisen korjaamaan laitteet. Tehdylle alimitoitukselle ei ammattilainenkaan kuitenkaan laitteita kokonaan uusimatta voi jälkikäteen mitään. – Onneksi ainakin nyt kylmillä syyssäillä kylmähuone pysyy kylmänä, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja huokaisee.

Kattava tuotevalikoima korkean hyötysuhteen LVIK-ratkaisuihin valmistajille sekä asennusja huoltoliikkeille

Samaisen, keskisuuren lvi-asennusliikkeen jälkiä on jouduttu korjaamaan toisessakin kohteessa. Kohteen tyyppi oli sama ja niin myös monet virheet. Kiinteistöön oli asennettu uusi koneikko, mutta laitoksesta löytyi monia puutteita. Ympäristönsuojelun ja pätevyysasetusten tavoitteiden kannalta murheellisimpia olivat jälleen useat vuodot uusissa liitoksissa – eikä vuotoriskejä luonnollisestikaan juuri vähennä noin 30 v. ikäisten vanhojen putkistojen käyttöön jättäminenkään. Niiden lisäksi mm. säätämättömän paisuntaventtiilin vaikutukset olivat ilmeiset ja olisivat hieman pidemmällä aikavälillä kohdistuneet isona riskinä kompressorin toiminnalle. Kohteesta ei myöskään löytynyt mitään asennuspöytäkirjaa – eikä kyllä myöskään asentajan tai asennusliikkeen tietoja. Tätä kirjoitettaessa asiasta Tukesille menneestä ilmoituksesta on kulunut noin 2 kk, eikä mahdollisista sanktioista tai muista vastaavista toimenpiteistä ole asiaa vain välikäsien kautta seuranneella Kylmäextralla tietoa. Se kuitenkin on nähtävissä, ettei kyseinen Tukesiin rekisteröitymätön LVI-liike enää tarjoa nettisivuillaan kylmäalan korjaus- ja huoltopalveluita. Tukesin valvonnalla on siis vaikutusta – vaikkakin toivomisen varaakin jää. Mm. ilmalämpöpumppujen asennukset kun nettisivujen perusteella yrityksen repertuaariin näkyvät edelleenkin kuuluvan.

Carel

CAREL Nordic AB Småbåtshamnen 18F, 263 39 Höganäs – Sweden phone (+46) 42 4506690 – fax (+46) 701 41 69 83 – carelnordic@carel.com

carel.com

kuulua Tukesin ylläpitämään kylmäalan pätevyysrekisteriin. Myös toiminnanharjoittajalla, siis yrityksellä, tulee olla Tukesin myöntämä kylmälaiteliiketodistus. Sen saamisen edellytys on myös pätevän vastuuhenkilön löytyminen yrityksestä.

hin. Näihin töihin luvat omaavia yrityksiä tai niiden toimipisteitä on 660 kpl, mutta suurin osa näistäkin yrityksistä toimii käytännössä vain verrattain pienten laitosten – kuten hieman omakotitalo-kokoluokkaa suurempien lämpöpumppujen parissa.

Kylmäalan pätevyysvaatimukset perustuvat tutkintoihin tai pätevyyskokeisiin. Ilman pätevyystodistusta ja yrityksen kylmälaiteliiketodistusta kylmäalan asennus- ja huoltotöitä ei ole oikeutta tehdä. Esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa olevat saavat toki pätevöityneen ohjauksessa osallistua töihin kahden vuoden ajan ennen omaa pätevöitymistään.

Varsinaisessa pätevyydet hankkineiden henkilöiden rekisterissä nimiä on runsaat 14 000 kpl. Pääosa – noin 9 400 henkilöä – tästä joukosta on autojen ilmastointilaitteiden huoltopalveluja tarjoavien autokorjaamoiden työntekijöitä. Alle 3 kg asennusluvat omaavia kylmä- tai lämpöpumppuasentajia ja ko. yritysten vastuuhenkilöitä on yhteensä noin 3 000 ja vähintään 3 kg laitoksiin luvat omaavia vajaa 2 000 henkilöä.

Tukesin rekisterissä kylmäaineisiin liittyvät työt on jaettu neljään kategoriaan. Runsaan 4000 yrityksen joukosta lähes puolet on autojen ilmastointihuoltoihin erikoistuneita autokorjaamoita. Jätehuoltoon erikoistuneita on muutamia ja varsinaiset kylmäliikkeet on jaettu sen perusteella, tekeekö yritys töitä alle vai vähintään 3 kg kylmäainetta sisältävien kylmälaitteiden parissa. Alle 3 kg:n kylmäainetäytöksellä olevien laitteiden asennuksiin luvat omaavia yrityksiä tai niiden toimipisteitä on 1 760 kpl. Tyypillisiä niiden tekemiä töitä ovat esimerkiksi omakotitalojen ilmalämpöpumppujen asennukset. Pätevyyttä edellytetään myös maalämpöpumppujen asennuksissa, vaikka niiden asennusten yhteydessä ei varsinaisia kylmäasennustöitä tarvitse tehdäkään. Vähintään 3 kg:n laitoksiin luvat omaavien yritysten toimikenttä on kaikista laajin, sillä isoimmissa laitoksissa kylmäainetäytösten määrät voivat nousta jopa tuhansiin kiloi-

24 Kylmäextra 2/2014

Suuret rekisterit tietävät myös paljon ylläpitotyötä. Niin pätevän asentajan kuin uuden kylmäliikkeenkin saaminen rekisteriin mahdollisimman nopeasti on kuitenkin Tukesin tavoitteena. – Valvontaa ei tehdä rekisteröintityön kustannuksella. Kuten verkkosovuillammekin lupaamme, kuukaudessa tiedot saadaan rekisteriin, Kauppinen vakuuttaa.

Valvontaa ilmoitusten perusteella Käytännössä kylmäalan valvonta hoidetaan Tukesiin tulleiden ilmoitusten perusteella. Yllätyskäynteihin kentällä resurssit eivät millään riittäisi eikä niiden tekemisessä olisi järkeäkään. Alalla ollaan kuitenkin varsin valveutuneita ja tietoa luvatta tehdyistä kylmätöistä on tullut Suomen ympäristökeskukseen ja Tukesiinkin nyt tasaista tahtia. Vuontisjärvi kertoo, että valvontatehtävän siirtymisen myötä Sykeltä Tuke-

siin tuli myös parikymmentä vielä keskeneräistä tapausta. Uusiakin on sen jälkeen tullut jo toistakymmentä. – Reagoimme kyllä kaikkiin reklamaatioihin ja ilmoituksiin, hän vakuuttaa. Osa ilmoituksista on tullut valveutuneilta asiakkailta, jotka ovat alkaneet epäillä, onko kylmätyön jälki todella ammattitaitoista. Tapauksen käsittelyssä päästään nopeimmin eteenpäin silloin, kun Tukesille toimitetaan ilmoituksen mukana vaikkapa selkeitä valokuvia. On hyvä, jos asiakkaalla on urakkasopimus, lasku tai kuitti, josta ilmenee, mitä on sovittu tehtäväksi ja mitä todella on tehty. – Ensimmäiseksi tarkistamme tietysti kylmäliikkeen ja asentajan pätevyydet rekisteristä, sen jälkeen otamme yhteyttä liikkeeseen ja pyydämme selvitystä, Vuontisjärvi kertoo. Hän kiittää, että liikkeet kyllä yleensä reagoivat näihin reklamaatiotapauksiin ja kertovat oman kantansa. – Tukesilla on oikeus peruuttaa pätevyystodistus, jos toiminta ei selvästikään täytä vaatimuksia, vaikkakaan niin voimakkaasti ei toki reagoida yhden virheellisen asennuksen takia, Kauppinen huomauttaa.

Luvat ei kunnossa Suurin osa ilmoituksista tulee kylmäalan sisältä. Yleinen puute tuntuu olevan, että yli 3 kg:n töitä tehdään alle 3 kg:n luvilla. Tyypillisessä tapauksessa huoltosuhde jatkuu, vaikka asiakas on hankkinut suuremmat laitteet, joiden huoltoon kylmäliikkeen luvat eivät riitä.

Vuontisjärvi ja Kauppinen sanovat, että eniten ongelmia on kuitenkin lämpöpumppuasennuksien suhteen. – Omakotitalojen maalämpöpumput ovat tyypillisiä alle kolmen kilon laitteita. Isompiin kohteisiin siirryttäessä yli kolmen kilon pätevyyden hankkiminen voi käytännössä osoittautua vaikeaksi, sillä nämä liikkeet eivät yleensä tee varsinaisia kylmätöitä. Maalämpöpumppujen asennuksessa ei kylmäpiirin kanssa varsinaisesti työskennellä, Kauppinen sanoo. Huoltotilanteessa kylmätöitä on kuitenkin pystyttävä tekemään ja suuremmissa kohteissa, kuten rivija kerrostaloissa kylmäainetäytös on jo usein yli 3 kg.

Seuraamuksia tiedossa Vuontisjärven mukaan valvontaviranomaisen yhteydenottoihin vastataan yleensä kiitettävästi, mutta joskus on jouduttu tieto lähettämään haastemiehenkin kautta. Kun Tukesiin tulee ilmoitus luvatta tehdyistä kylmätöistä, ensimmäiseksi tarkistetaan tilanne rekisteristä ja jos tietoja sieltä ei löydy, otetaan yhteyttä kyseiseen yritykseen. – Joskus kysymys on unohduksesta tai

JK

väärinkäsityksestä. On esimerkiksi selvinnyt, että kylmäasentajaksi valmistunut on kuvitellut asian hoituvan automaattisesti. Joskus rekisteröinti on vaan jäänyt tekemättä ja asia yhteydenoton jälkeen saadaan kuntoon, Vuontisjärvi kertoo. On myös turha luulo, ettei luvatta tai väärillä luvilla työskenteleminen kuitenkaan johtaisi ongelmiin. Ympäristönsuojelulain rikkomisesta voidaan tuomita toimintakieltoon tai sakkoihin. Tukes voi myös päätöksellään peruuttaa pätevyystodistuksen, jos toiminnanharjoittaja tai henkilö ei enää täytä pätevyysvaatimuksia. Tukes voi kehottaa yritystä pidättäytymään luvattomista töistä jopa uhkasakon nojalla. Uhkasakon suuruus määritellään liikevaihdon ja saadun ”rikoshyödyn” perusteella. – Kysymyksessä on pelote, joten tuhansista euroista puhutaan. Tuskin alle 5 000 euron uhkasakkoa olisi järkevä määrätä, Kauppinen huomauttaa.

Jos vastuuhenkilö lähtee yrityksestä, sillä on kolme kuukautta aikaa määrätä tehtävään uusi, pätevä henkilö. Yrityksestä lähteneen vastuuhenkilön intressissä puolestaan on jo oikeusturvansa puolesta ilmoittaa, ettei enää työskentele kyseisessä työpaikassa vastuuhenkilönä. Rekisteröinnin poistaminen ei maksa mitään. Vastuuhenkilö on myös oikeasti vastuussa kylmäasennusten lainmukaisuudesta, laadusta ja asennushenkilökunnan perehdytyksestä. Tukesissa on jouduttu muutamaan otteeseen kysymään kylmäliikkeestä, miten se käytännössä voidaan varmistaa. – Jos liikkeellä on toimipaikkoja ympäri maata, on järkevintä, että jokaisessa toimipaikassa on oma vastuuhenkilönsä. Toisaalta jos koko asennusporukka käytännössä liikkuu aina samalla pakettiautolla, yksi vastuuhenkilö riittää, vaikka työtä tehtäisiinkin laajalla maantieteellisellä alueella, Kauppinen linjaa.

Ei vain nimellinen seikka Yrityksen nimi kylmälaiteliikerekisterissä ei suinkaan tarkoita, että tilanne olisi ikuisesti sementoitu.

JÄÄKYLMÄ OY Suomen

Pätevyys­ vaatimuksia rikkovan toiminnanharjoittajan voi ilmoittaa Tukesille esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen kylmalaite@tukes.fi

SUOMEN

www.jaakylma.fi

Jääkylmä Oy 1/4

Kylmä-ja pakastevarastot, CO2 Toimitilajäähdytys CLIVET vedenjäähdyttimet JÄÄKYLMÄ kylmävesiasemat 24h huoltopäivystys HELSINKI

TURKU

KOKKOLA

Kylmälaitteiden huoltoon liittyvän lainsäädännön noudattamista kartoitettiin Tampereella

Kylmäainelainsäädännön noudattamista ja viranomaisvalvonnan tarvetta selvitettiin Tampereella kesän aikana. Puutteita havaittiin huoltokirjojen täytössä ja myös ajan tasalla olevat huoltotarrat puuttuivat monista laitteista. Teksti ja kuvat: Dakota Lavento

T

ampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön projektissa kartoitettiin yrityksiä ja toimipaikkoja, joiden ilmastointi-, jäähdytys- ja lämpöpumppulaitteistoissa on 3 kg tai enemmän CFC-, HCFC- tai HFC-kylmäaineita. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka hyvin kylmäainelainsäädäntöä noudatetaan mm. huoltojen osalta ja onko laitteistoissa käytössä kiellettyjä ja käytöstä poistuvia kylmäaineita. – Näin lyhytkestoisessa projektissa on mahdotonta saada kattavaa yleiskuvaa Tampereen kokoisen kaupungin alueella olevista kylmä­ laitteista. Syyskuun loppuun mennessä kartoituskäynti tehtiin 70 kohteeseen, projektityöntekijä Antti Venho kertoo. Venho kartoitti kesän ja alkusyksyn aikana kaiken kokoisia toimipaikkoja pienistä ravintoloista teollisuuslaitoksiin. – Myös pieniä yrityksiä on hyvä käydä läpi, sillä usein juuri suurilla toimijoilla asiat ovat kunnossa. Tavoitteenamme oli saada kattava otos erityyppisistä kylmälaitteiden käyttäjistä, jotta kylmäaineiden käytön valvontaa voidaan suunnitella jatkossa. Venho kiinnitti kartoituskäynneillä huomiota kylmäaineiden määrään ja laatuun sekä kylmälaitteiden

26 Kylmäextra 2/2014

huoltoasetuksen edellyttämien asiakirjojen olemassaoloon ja niiden asianmukaiseen täyttämiseen. Lisäksi tarkistettiin, että huoltoyritykset ja -henkilöt löytyivät Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin kylmäalan rekistereistä.

Projektityöntekijä Antti Venho on kesän ja alkusyksyn aikana selvittänyt kylmäaine­ lainsäädännön noudattamista 70 toimipaikassa ja yrityksessä Tampereella.

Tiedot kirjattuna Lainsäädännön mukaan kylmälaitteista tulee löytyä tieto, mitä kylmäainetta se sisältää ja minkä verran. Tiedon tulee olla kirjattuna laitteen huoltopäiväkirjaan ja uusimmissa laitteissa tiedon tulisi ilmetä myös tarrasta tai kilvestä laitteen kyljessä. Lisäksi laitteen kyljessä tulisi olla huoltotarra tai vastaava, josta ilmenee milloin ja kenen toimesta laite on viimeksi tarkastettu ja huollettu ja milloin seuraava tarkastus on tehtävä. Huoltopäiväkirjaan merkitään laitteen huoltohistoria mahdollisine kylmäaineen lisäyksineen sekä huollon suorittajan allekirjoitus. Huoltopäiväkirjaa tulee säilyttää laitteen yhteydessä ja kylmälaitoksen haltijan tulee se pyynnöstä esittää viranomaiselle. Eniten ongelmia oli tarvittavien tietojen löytämisessä. Venho kertoo, että joissakin paikoissa tarra

oli hukassa ja huoltopäiväkirja typötyhjä. Silloin hän on joutunut turvautumaan todelliseen salapoliisintyöhön kaivaakseen esiin laitteen kylmäainetäytöksen laadun ja saadakseen huoltotiedot huollon tehneestä kylmäliikkeestä – joista ne yleensä pienellä kaivamisella ovat myös löytyneet. Helpommalla kaikki kuitenkin pääsevät, kun paperit pidetään lainsäädännön edellyttämässä kunnossa myös koneen vierellä.

Kylmäainetäytös rajaa pätevyyksiä Yhdessä tamperelaiskohteessa koettiin yllätys, sillä tutulla huoltoliikkeellä ei ollutkaan enää oikeutta huoltoja suorittaa. Asiakasyritykseen oli hiljattain hankittu ensimmäiset yli 3 kg:n kylmäainetäytöksen sisältävät laitteet, mutta asian merkitys suhteessa huoltoliikkeelle asetettuihin vaatimuksiin oli jäänyt huomioimatta. Kohteen laitteita pitkään huoltaneelta yrityksellä oli luvat ainoastaan alle 3 kg kylmäainetäytöksen omaavien laitteiden asennuksiin ja huoltoihin.

Combicool 1/4

Vuonna 2009 voimaan tullut valtioneuvoston asetus 452/2009 määrittelee pätevyysvaatimukset kylmäliikkeen vastuuhenkilölle ja asentajille. Rajapyykki pienten ja isompien kylmälaitteiden välillä on asetettu kylmäainetäytöksen perusteella. Alle 3 kg:n täytöksiin liittyvät työt ovat usein esimerkiksi omakotitalojen ilmalämpöpumppujen asennuksia, joten töiden suorittamiselle asetetut kylmäalan osaamisvaatimukset ovat vähäisemmät. Hyvää ammattitaitoa ja monipuolista osaamista toki nämäkin työt aina edellyttävät, mutta lainsäädännön näkökulmasta kiinnostus kohdistuu vain kylmä- ja sähköosaamiseen. Lainsäädännön 3 kg tai sitä enemmän kylmäaineita sisältävien laitteiden asentajille ja kyseisiä töitä tekevien yritysten vastuuhenkilöille asettamat pätevyysvaatimukset ovat selvästi alle 3 kg:n kategoriaa korkeammat. Niidenkin osalta on kuitenkin todettava Tukes-rekisteröinnin edellyttämien vaatimusten painottuvan lähinnä kylmäaineiden käsittelyyn ja vuotojen ehkäisyyn. Isommissa kylmälaitoksissa osaamisen todelliset käytännön mittarit ovat huomattavasti laajemmat – kyl-

mäasentajan on oltava perillä myös sähköön, automatiikkaan ja muuhun talotekniikkaan liittyvistä asioista. Lisätietoja lainsäädännön kylmälaitteiden asentajille ja huoltajille sekä kylmälaiteliikkeiden vastuuhenkilöille asettamista pätevyysvaatimuksista löytyy osoitteesta www.tukes.fi. Sieltä löytyvät myös rekisterit, joista niin henkilöiden kuin yritystenkin pätevyysluokat voi helposti tarkistaa.

R22 edelleen käytössä – huolto päättyy 1.1.2015! Mihinkään suuriin yllätyksiin Antti Venho ei tarkastuskäyntiensä aikana törmännyt. Kiellettyjä kylmäaineita ei löytynyt mistään, mutta muutamassa kohteessa käytössä oli vielä R22. – Niissä kylmäainevaihdokselle tai järjestelmän uusimiselle alkaa olla aika vähän aikaa, Antti Venho huomauttaa. – Jos kylmäaine vuotaa tai laitteisto yllättäen rikkoutuu,

Kylmäextra 2/2014 27

ongelmia on edessä. Vuodenvaihteen jälkeen HCFC-kylmäainetta ei laitoksiin enää saa täyttää. Jonkinlaisena yllätyksenä voi ehkä kuitenkin pitää sitä, että kovin monet kylmälaitteiden omistajat sanovat edelleen olevansa täysin tietämättömiä kylmäainelainsäädännön heille kiinteistönomistajina tai laitteiden haltijoina asettamista vaatimuksista. Tietoa on kuitenkin yritetty levittää niin viranomaisten, kylmäalan, kiinteistöalan kuin isännöintialankin toimesta, mutta syystä tai toisesta se ei kuitenkaan näytä menneen perille. – Odotettuakin tärkeämpi osa hanketta olikin tiedon levittäminen kylmäainelainsäädännön vaatimuksista kylmälaitteiden omistajille, Antti Venho sanoo. Toimistotalon ilmanvaihdon jäähdytyksen osalta kaikki on kunnossa ja huoltopäiväkirja ajan tasalla, projektityöntekijä Antti Venho huomaa.

Tarkastuksille jatkoa Syyskuun lopussa Antti Venho päätti projektinsa, mutta työ sinänsä ei siihen päättynyt. Tarkastuksia jatkavat muut viranomaiset oman alansa tarkastusten yhteydessä. Vaikkapa ravintolan palotarkastus, OIVA-tarkastus ja kylmälaitteiden tarkastus voidaan resurssien tehokkaan käyttämisen varmistamiseksi tehdä samalla kertaa. Kaikilla eri alojen viranomaisilla ei tietenkään varsinaista koulutusta kylmälaitetarkistuksien tekemiseen ole. Siksi onkin erityisen tärkeää, että he löytävät tarvitsemansa tiedot helposti ja nopeasti huoltotarroista ja -pöytäkirjoista. Suomen Ympäristökeskus on laatinut valvontaviranomaisille tarkoitetun valvontaohjeen, joka on saatavissa verkossa*.

Oppaassa kerrotaan käytännönläheisesti valvontatyöstä ja annetaan toimintaohjeet tilanteeseen, jossa tarkastuksessa havaitaan puute. SYKE:n nettisivuilta löytyvät tarkastajille myös valmiit lomakepohjat, joihin tarkastuksessa mahdollisesti ilmenevät puutteet on helppo kirjata. – Ohjeita noudattamalla tarkastus on helppo tehdä, olettaen tietysti, että tiedot on löydettävissä, Antti Venho rohkaisee.

Vaatimukset lainsäädännössä F-kaasujen ja niitä sisältävien kylmäja lämpöpumppulaitteiden valvonta perustuu EU-lainsäädäntöön sekä

kansallisiin täytäntöönpanoasetuksiin, jollaisena Suomessa toimii valtioneuvoston asetus 452/2009. Kylmälaitteiden huolloissa ja asennuksissa edellytettävistä pätevyyksistä säädetään myös ympäristönsuojelulaissa 527/2014. Lainsäädännön valvovia viranomaisia ovat ELY-keskukset ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset sekä lisäksi terveydensuojeluviranomaiset, kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden valvontaviranomaiset sekä elintarvikevalvontaviranomaiset muun valvontatoimintansa yhteydessä. Valvontaa toteutetaan osana rutiini­maisia tarkastuskäyntejä, mutta myös yllätystarkastuksina ja ilmiannosta.

* www.ymparisto.fi/ODSFkaasuvalvontaohje (Valvontaohje otsonikerrosta heikentäviä aineita tai fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden huoltoa valvoville viranomaisille, Tapio Reinikainen, Juudit Ottelin ja Nufar Finel, 2012).

Kylmäaineita kartoitettu myös Espoossa ja Kuopiossa

E

spoossa Antti Venhon Tampereella tekemää kartoitustyötä vastaavan projektin toteutti Espoon kaupungille insinöörityönsä aiheesta tehnyt Tomi Levomäki vuonna 2012. Kerroimme hankkeesta Kylmäextrassa no: 2/2012. Espoossa kohteena olivat erityisesti suurimmat F-kaasujen käyttäjät, kuten teollisuus, elintarvikeliikkeet sekä sairaalat ja muut isot kiinteistöt. Vastaavasti opinnäytetyönä toteutettiin kartoitus myös Kuopiossa. Mikkelin ammattikorkeakoululle laatimassaan Ympäristöteknologian lopputyössä Ossi-Oskari Honkanen toteutti kylmälaitteiden kuntokartoitusprojektin, jossa hän kesän 2013 aikana selvitti Kuopion alueen suurimpien elintarvikealan toimijoiden kylmälaitteiden sisältämät kylmäaineet sekä laitteille tehdyt huollot. Selvitykseen valikoitui 21 elintarvikevalvonnan piiriin kuuluvaa tuotantolaitosta, kuljetusliikkeiden kylmä- ja pakkasterminaaleja, varastoja ja elintarvikemyymälöitä. Kohteissa oli käytössä kahdeksaa erilaista kylmäainetta. Yli 90 %:sti käytössä oli R404A:ta. Kolmessa kohteessa oli edelleen käytössä myös R22:ta, jonka käyttö laitteiden huollossa tulee kielletyksi alkaen 1.1.2015. Puutteita havaittiin kaikkiaan 14 kohteessa eli 2/3:ssa Kuopion alueen suurimpien käyttäjien kohteista. Vakavimmat tarkastuskäyntien perusteella annetut huomautukset koskivat huoltohenkilöiden pätevyyttä suorittaa huoltoja yli

Tarkastuksella havaitut puutteet

Ei tietoa kylmäaineista

6% Kylmälaitteita ei huollettu säännöllisesti

Huoltokirja puuttuu

12 %

Huoltokirja puuttuu Tarra puuttuu Huoltaja ei TUKESrekisterissä

22 %

Huoltoliike ei TUKES rekisterissä Puutteelliset tiedot kylmäaineen määrästä Huoltoliike ei TUKESrekisterissä

6% 3%

38 %

13 %

Puutteita kylmäaine määrissä

Huoltotarra Koneita ei huolleta puuttuu

säännöllisesti

Ei tietoa kylmäainee

Huoltaja ei TUKESrekisterissä

Kuopion alueella tehdyissä kylmälaitteiden tarkastuksissa havaittujen puutteiden jakauma. (Ossi-Oskari Honkanen: Kylmälaitteiden kuntokartoitusprojekti Kuopion ympäristöterveyden huollolle, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Ympäristöteknologia 2014)

3 kg kylmäainetta sisältäville kylmälaitteille. Yleisimmät havaitut puutteet koskivat huoltotarrojen puuttumista. Kaikissa kohteissa ei myöskään oltu huolehdittu laitteiden säännöllisestä huoltamisesta. Käytännöksi oli saattanut muodostua huollattaa laitteet vuosittain vain kerran juuri ennen helteitä tai jopa ainoastaan niiden rikkoutumisen yhteydessä. Näissä yrityksissä ei yleensä myöskään ollut tietoa lainsäädännön huollolle asettamista velvoitteista. Tarkastuskohteissa ei välttämättä tiedetty, miksi kylmäaine voi olla ympäristölle vaarallista tai miksi huollot pitää tehdä säännöllisesti. Kartoitukseen sisältyneillä tarkastuksilla annettiinkin

toimijoille runsaasti asiaan liittyvää ohjeistusta ja neuvontaa. Toimijoita opastettiin, että huoltojen ja kylmälaitetarkastusten säännöllisyydestä huolehtiminen lainsäädännön mukaisesti koituu myös taloudelliseksi säästöksi. Huollettuna laite toimii varmemmin, säästää sähköä ja varsinkin kesällä voidaan välttyä yleisiltä pakastimen sulamisilta ja sitä kautta vakuutusmaksuihin tulevilta nousupaineilta. Viranomaisten kannalta kartoituksessa tärkeää oli myös esimerkiksi R22:ta sisältävien kohteiden löytäminen. Niiden osalta seuranta on tärkeää esimerkiksi vuosittain – aina siihen asti, kunnes laitteistot on korvattu uusilla.

Kylmäextra 2/2014 29

HCFC-kylmäaineiden (mm. R22) käyttö kielletty 1.1.2015 alkaen • Uusien HCFC-kylmäaineiden käyttö laitteiden huollossa on ollut kiellettyä vuodesta 2010 lähtien. Siirtymäsäännös on sittemmin sallinut kierrätettyjen tai regeneroitujen HCFC-aineiden huoltokäytön 31.12.2014 asti. • 1.1.2015 alkaen mitään HCFC-kylmäaineita ei saa enää käyttää kylmälaitteiden huollossa. • R-22-kylmäaine ja muut HCFC-yhdisteet tuhoavat otsonikerrosta ja ovat lisäksi voimakkaita kasvihuonekaasuja.

Kiinteistön omistaja

Ympäristö kiittää

• Kartoita kiinteistösi kylmälaitteet.

• Otsonikerroksen suojeleminen on kansainvälisen ympäristöyhteistyön menestystarina.

• Päätä, uusitaanko laite vai vaihdetaanko kylmäaine sallittuun. • Tarkista käyttämäsi kylmälaiteliikkeen oikeus kylmäalan töihin osoitteessa www.tukes.fi.

• Otsonikerrosta heikentävien aineiden tuotanto ja kulutus on vähentynyt voimakkaasti ja laajamittainen otsonikato on pystytty estämään.

• Suosi ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. • Varmista huoltoliikkeen kanssa, että käytöstä poistetut kylmäaineet toimitetaan asianmukaisesti hävitettäväksi.

Ź ymparisto.fi/HCFC Ź ymparisto.fi/otsonikerros

Suomen ympäristökeskus

Ź ymparisto.fi/fkaasut

Uusi F-kaasuasetus tuo muutoksia kylmälaitoksen haltijan velvoitteisiin Vuoden 2015 alusta alkaen sovellettavaksi tuleva uusi F-kaasu­asetus (EU 517/2014) tuo tullessaan muutoksia kylmälaitteiden haltijoiden velvolli­ suuksiin. Viereisen sivun muistilistaan olemme koonneet keskeisimmät velvoitteet alkaen 1.1.2015.

Vuototarkastusrajat muuttuvat Merkittävä muutos on F-kaasuihin (HFC-kylmäaineet) perustuvien kylmälaitosten vuototarkastusrajojen muuttuminen hiili­dioksidi- eli CO2-ekvivalenttitonniperusteisiksi. Laitteiden tarkastustiheyteen vaikuttaa siten kylmäainemäärän lisäksi myös kylmäaineen tyyppi. Mitä voimakkaampi kasvihuone­kaasu kylmä­aine on, sitä useammin laite on tarkastettava vuotojen varalta. F-kaasujen ilmastoa lämmittävää vaikutusta kuvataan hiili­dioksidiin (CO2) suhteutetulla GWP-arvolla (Global Warming Potential). Hiilidioksidin GWP-arvo on 1. F-kaasujen määrää kuvataan CO2-ekvivalenttitonneilla (= F-kaasumäärän paino x GWP). Laitteiden tarkastusvälin pituus riippuu CO 2ekvivalentti­tonneina lasketuista kylmäainetäytöksistä kolmessa portaassa (5, 50 ja 500 t CO2-ekv.), joita vastaavat kg-määräiset täytökset yleisimmin käytetyillä kylmäaineille on esitetty viereisellä palstalla olevassa taulukossa. Eri täytösmääriä vastaavat tarkastusvälit ilmenevät sivulta 31.

Vuodonilmaisujärjestelmät yhä pienempiin laitoksiin Myös F-kaasuasetuksen vaatimus vuodonilmaisujärjestelmistä muuttuu CO2-ekvivalenttitonneihin perustu­vaksi – aiemman 300 kg:n asemasta vuodonilmaisujärjes­telmä vaaditaan, jos täytös on 500 CO2-ekv.tonnia tai enemmän. Esimerkiksi R404A:lla kg-määräinen raja on jatkossa 127 kg. Mikäli järjestelmää ei ole jo asennettuna, toimiin sellaisen hankkimiseksi pitäisi siis ryhtyä välittömästi. Kylmäaine R134a R404A R407A R407C R407F R410A R507

GWP 1430 3922 2107 1774 1825 2088 3985

5t CO2-ekv. 3,50 kg 1,27 kg 2,37 kg 2,82 kg 2,74 kg 2,39 kg 1,25 kg

50 t CO2-ekv. 35,0 kg 12,7 kg 23,7 kg 28,2 kg 27,4 kg 23,9 kg 12,5 kg

500 t CO2-ekv. 350 kg 127 kg 237 kg 282 kg 274 kg 239 kg 125 kg

Muista myös: 1.1.2020 alkaen kielletään voimakkaimpien F-kaasujen (GWP 2500 tai enemmän) käyttö sellaisten jäähdytyslaitteiden huollossa ja kunnossapidossa, joiden täytöskoko on vähintään 40 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (R404A:lla n. 10 kg). Kierrätettyjä aineita saa kuitenkin käyttää laitteiden huollossa v. 2030 saakka.

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2014

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2014 Suomen Kylmäliikkeiden Liittoon kuuluu noin 200 jäsenyritystä, jotka on jaettu 3:een ryhmään: - Valmistajat - Tukkuliikkeet / Maahantuojat - Urakoitsijat / Huoltoliikkeet

Seuraavilta sivuilla löydät järjestön kaikkien jäsenyritysten yhteystiedot. Ryhmä ”Urakoitsijat / Huoltoliikkeet” on luetteloitu maakunnittain etelästä pohjoiseen.

F-kaasuihin perustuvien kylmälaitosten haltijan muistilista Muistilistassa on huomioitu uuden F-kaasuasetuksen vaikutus, joten vuototarkastusrajojen osalta se on voimassa alkaen 1.1.2015. 1· Teetä kylmäalan työt (asennukset, huollot, vuoto­tarkastukset) vain yrityksillä ja henkilöillä, jotka ovat rekisteröityneet asianmukaisesti Tukesin yllä­pitämään rekisteriin. Rekisteröityjen kylmälaiteliikkeiden yhteystietoja löydät seuraavilta sivuilta otsikon ”tekijöitä kylmäasennukseen ja huoltoon” alta. 2· Teetä lakisääteiset vuototarkastukset. Laitteiden tarkastusvälin pituus riippuu ns. CO2‑ekvivalenttitonneina (kts. viereinen sivu) lasketuista kylmäainetäytöksistä seuraavasti: Kylmäainetäytös

Tarkastusväli**

5* – < 50 t CO2‑ekv.

12 kk

50 – < 500 t CO2‑ekv. 500 t CO2‑ekv.tai enemmän

6 kk 3 kk

* Valmistajan tehtaallaan ilmatiiviiksi merkitsemiä, < 10 t CO2‑ekv. sisältäviä laitteita ei tarvitse vuototarkastaa. * Vuototarkastuksia ei 31 päivään joulukuuta 2016 saakka tarvitse suorittaa sellaisten laitteiden osalta, jotka sisältävät alle 3 kg f‑kaasua, tai ilmatiiviisti suljettujen laitteiden osalta, jotka on asianmukaisesti merkitty sellaisiksi ja jotka sisältävät alle 6 kg f‑kaasua.

vuodonilmaisujärjestelmällä riippumatta siitä, milloin laitteet on asennettu. Yleisimmillä kylmäaineille kyseistä rajaa vastaavat kg-määräiset arvot on merkitty punaisella viereisen sivun taulukkoon. Vuodonilmaisujärjestelmien toiminta on tarkistettava kerran vuodessa. Siihen asti, kunnes vuodonilmaisujärjestelmä on asennettu, tulee em. rajan ylittävissä laitoksissa noudattaa 3 kk tarkastus­väliä (kts. kohta 2). 4· Mahdolliset vuodot on korjautettava viipymättä. Vuotojen korjaamisen jälkeen laitteet ja laitteistot on tarkastettava vuotojen varalta uudelleen yhden kuukauden kuluessa korjauksesta. 5· Kaikista vuototarkastusten piiriin kuuluvista kylmä­laitteista on löydyttävä huolto‑ ja tarkastuspäiväkirja, josta käy ilmi • laitteen sisältämän kylmäaineen tyyppi ja määrä (kg ja t CO2‑ekv.) • tarkastusten päivämäärät ja tulokset • lisätyn ja poistetun kylmäaineen määrä

JÄSENYRITYSTEN YHTEYSTIEDOT 2014 ** Tarkistusvälit voidaan pidentää kaksinkertaisiksi, mikäli käytössä on havaitusta vuodosta hälytyksen antava vuodonilmaisujärjestelmä.

Viereisen sivun taulukosta ilmenevät yleisempien F‑kaasujen lämmitysvaikutukset sekä eri tarkastusvälit määrittävät kylmäainetäytökset.

Huomaa, että otsonikerrokselle haitallisten CFC‑ ja HCFC- aineiden (mm. R22) osalta vuototarkastustiheys määritetään edelleen kylmäainetäytöksen kg‑määrään perustuen. Katso tarkemmin esim. sivu 31, Kylmäextra 1/2014 osoitteessa www.skll.fi. 3· Varmista laitoksesi ajantasaisuus koskien vuodonilmaisujärjestelmää. Kylmälaitteet ja – laitokset, joissa yksittäisen kylmäainepiirin täytösmäärä on vähintään 500 CO2-ekv.tonnia on varustettava

• tarkastuksen suorittaneen yrityksen nimi ja muut tunnistetiedot (Tukes‑numero)

• Jos laite on poistettu käytöstä, kylmäaineiden talteen‑ ottamista ja loppukäsittelyä varten toteutetut toimen‑ piteet.

Laitteen haltijan tulee säilyttää em· kirjanpito vähintään 5 vuoden ajan. Myös huollot ja tarkistukset suorittaneen huolto­yrityksen on säilytettävä vastaavat tiedot 5 vuoden ajan. Huolto‑ ja tarkastuspäiväkirja on pyydettäessä näytettävä valvontaviranomaiselle.

Laitteen yhteydessä tulee olla myös ilmoitus (huoltotarra) siitä, milloin laite on viimeksi tarkastettu.

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Kylmäextra 2/2014 31

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2014

Valmistajat Valmistajat

Osoite

ABB Oy Alfa Laval Vantaa Oy All-Weather SnowTek Oy Arctest Oy Calefa Oy Carrier Oy Chiller Oy Cupori Group Oy Ekp-Cool Oy Honeywell Oy Huurre Finland Oy Ikaalisten Kylmälaite Oy Johnson Controls Finland Oy Kiitokori Oy Kojacool Oy Norpe Oy Oilon Scancool Oy Oy Ekocoil Pemco Oy Porkka Finland Oy SeaKing Ltd Suomen Tekojää Oy Vahterus Oy

Hiomotie 13 Ansatie 3 Savilahdentie 6 L 59 Mikkelänkallio 20 Keskikankaantie 21 Vetokuja 4 Louhostie 2 Vaisalantie 2 Asentajantie 9 Metsäneidonkuja 12 Taivaltie 5 Sammonkatu 6 Hankasuontie 10 Rautatienkatu 2 Vanha Nurmijärventie 62 Teollisuustie 7 Yrittäjäntie 6 Leppäkuja 3 Mursketie 6 Soisalmentie 3 Valimotie 13Bb Sepänkatu 8 Pruukintie 7

00380 Helsinki 01740 Vantaa 70210 Kuopio 02770 Espoo 15860 Hollola 01610 Vantaa 04300 Tuusula 02130 Espoo 06150 Porvoo 02130 Espoo 01610 Vantaa 39500 Ikaalinen 00390 Helsinki 47400 Kausala 01670 Vantaa 06151 Porvoo 67100 Kokkola 14200 Turenki 15860 Hollola 15860 Hollola 00380 Helsinki 39700 Parkano 23600 Kalanti

Puh.

Internet

010 2211 (09) 89 441 020 7545231 (09) 859 2522 0400 495485 (09) 613 131 (09) 274 7670 02 511 4111 010 3201790 020 752 2633 020 555 511 010 2192608 020 140 4511 010 6161200 (09) 777 1750 019 5378000 020 728 1868 (03) 644 000 (03) 887 410 020 555 512 (09) 350 88433 0400-654000 (02) 840 70

www.abb.fi www.alfalaval.com , www.fincoil.fi www.snowtek.fi www.arctest.fi www.calefa.fi www.carrier.fi www.chiller.fi www.cupori.com www.ekp-cool.fi www.honeywell.com www.huurrefinland.fi www.kylmalaite.fi www.jci.com www.kiitokori.fi www.koja.fi www.norpe.fi www.scancool.fi www.ekocoil.fi www.pemco.fi www.huurre.com www.seaking.fi www.suomentekojaa.fi www.vahterus.com

Tukkuliikkeet / Maahantuojat Tukkuliikkeet/Maahantuojat

Osoite

Aga Oy/Ab Ahlsell Oy / Kylmä Alfa Laval Nordic Oy Arctica Wholesale Oy/ Ltd CIAT Finland Oy Combi Cool Oy/Ab Cooltrade Oy Danfoss Oy/Ab ebm-papst Oy Elcool Oy FG Finland Oy GEA Heat Exchangers Oy Global Cool Consults Oy/Ab Humiref Oy Kaukomarkkinat Oy Onninen Oy / Kylmä Paavo Kataikko Oy Pemco Oy Recair Oy Ref-Team Oy Refair Oy Rittal Oy Scanoffice Oy Suomen Myymäläkaluste OY Swegon Oy/Ab Tukku-Kylmä Oy

Itsehallintokuja 6 Osuustie 5 PL 51(Luoteisrinne 4C) Puutarhatie 24 B Kirstinkuja 9 Ruosilantie 14 Kuussillantie 27 Niittytaival 132 Puistotie 1 Ojamaankatu 1 Karitie 7 Hiomotie 19 Styrmansgatan 4 Tapanilankaari 84 Lintulahdenkuja 10,PL 98 Mittalinja 1 Kehänreuna 1 Mursketie 6 Honkanummentie 12 Arhokatu 12 Atomitie 1 Valimotie 35 Tiilenlyöjänkuja 9 A Yritystie 12 Bertel Jungin aukio 7 Koivukummuntie 4

32 Kylmäextra 2/2014

02600 Espoo 01510 Vantaa 02271 Espoo 01300 Vantaa 01400 Vantaa 00390 Helsinki 01230 Vantaa 02200 Espoo 02760 Espoo 15230 Lahti 01530 Vantaa 00380 Helsinki 68600 Jakobstad 00730 Helsinki 00501 Helsinki 01260 Vantaa 02430 Kirkkonummi 15860 Hollola 01260 Vantaa 21200 Raisio 00370 Helsinki 01510 Vantaa 01720 Vantaa 40320 Jyväskylä 02600 Espoo 01510 Vantaa

Puh.

Internet

010 2421 020 584 5000 (09) 804 041 020 558 8250 040 5097455 (09) 777 1230 010 2399770 0207 010600 09 8870220 0207 920500 020 7412221 020 7558960 040 7789414 (09) 350 7740 (09) 5211 020 485 5111 (09) 221 4685 (09) 887 410 09 29006120 024 396 300 (09) 565 7780 09 4134400 (09) 290 2240 020 7191176 010 2894010 0207 545230

www.aga.fi www.ahlsell.fi www.alfalaval.com www.arctica.fi www.ciat.fi www.combicool.fi www.cooltrade.fi www.danfoss.fi www.ebmpapst.fi www.elcool.fi www.fgfinland.fi www.gea-phe.com/finland www.coolconsults.com www.humiref.fi www.kaukomarkkinat.com www.onninen.com www.mitsubishielectric.fi www.pemco.fi www.recair.fi www.refteam.fi www.refair.fi www.rittal.fi www.scanoffice.fi www.suomenmyymalakaluste.fi www.swegon.fi www.tukku-kylma.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2014

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat/Huoltoliikkeet

Osoite

Puh.

Internet

Uusimaa Are Oy

Kaivokselantie 9

01610 Vantaa

020 530 5700

www.are.fi

Are Oy

Hakakalliontie 7

05460 Hyvinkää

020 530 5500

www.are.fi

Are Talotekniikka Oy

Uranuksenkuja 18 B

01460Vantaa

02071 51580

www.lemminkainen.fi

Are Talotekniikka Oy

Laturinkuja 8

02601 Espoo

020 7153000

www.lemminkainen.fi

Are Talotekniikka Oy

Uudenmaankatu 32

05800 Hyvinkää

02071 51840

www.lemminkainen.fi

Asennus-Santeri Oy

Hyyppäräntie 93

05800 Hyvinkää

040 8618201

www.asennus-santeri.fi

Bel Kylmäkonehuolto

Tullivuorentie 4 d b 127

00700 Helsinki

040 9614441

Carrier Oy

Vetokuja 4

01610 Vantaa

(09) 61 3131

www.carrier.fi

Caverion Suomi Oy

Torpantie 2

01650 Vantaa

010 4071

www.caverion.fi

Chiller Oy

Louhostie 2

04300 Tuusula

(09) 274 7670

www.chiller.fi

Coolmatic Oy

Knaapilantie 8

04330 Lahela

010 850 4714

www.coolmatic.fi

Coromatic Oy

Martinkyläntie 52

01720 Vantaa

010 2316060

www.coromatic.fi

Helsingin Kylmäasennus Oy

Juoksuhaudantie 31 A

00430 Helsinki

0400 70 8950

Helsingin Kylmähuolto Oy

Sisukaurankaari 8 A 1

01520 Vantaa

0400 999975

www.helsinginkylmahuolto.fi

Helsingin Kylmäpalvelu Oy

Kalevankatu 22 B

00100 Helsinki

0400 50 8512

www.helsinginkylmapalvelu.fi

HMK-Kylmä Oy

Näkinkuja 4

00530 Helsinki

0400 401685

www.hmk-kylma.fi

Huurre Finland Oy

Taivaltie 5

01610 Vantaa

020 55 5514

www.huurrefinland.fi

ISS Palvelut Oy

Rajatorpantie 8 A

01600 Vantaa

020 5155

www.iss.fi

Johnson Controls Finland Oy

Hankasuontie 10

00390 Helsinki

020 140 4551

www.jci.com

Jäähdytinpalvelu Refgroup Oy

PL 110

01451 Vantaa

050 4332222

www.refgroup.fi

KK-Kylmäpalvelu Oy

Manninpellontie 16 b

02970 Espoo

0400 425482

www.kk-kylmapalvelu.fi

Kojacool Oy

Vanha Nurmijärventie 62

01670 Vantaa

(09) 777 1750

www.koja.fi

Kylmä K Oy

Rusutjärventie 313

04370 Rusutjärvi

0400 366525

Kylmä-2000 Oy

Nuolikuja 15

01740 Vantaa

040 5055441

www.kylma2000.fi

Kylmä-Kari Oy

Hepokuja 6e

01200 Vantaa

(09) 876 5810

www.kylmakari.fi

Kylmähuolto Koski

Hovilantie 114

05450 Nukari

(09) 8787 6369

www.kylmahuoltokoski.com

Kylmähuolto Juselius Ky

Kuljunkatu 33 b

08150 Lohja

0400 470653

www.kylmahuoltojuselius.fi

Kylmäkeisari Oy

Alaniementie 2

02970 Espoo

044 5055480

Kylmäkide Oy

Imppalanmäki 3

04200 Kerava

(09) 294 2795

Kylmäkolmonen Oy

Tammistokuja 17 A

01520 Vantaa

045 2747830

Kylmärengas Oy

Sorvatie 40

01480 Vantaa

(09) 872 8545

Kylmäsepät Oy

Ojakärsämöntie 12

04300 Tuusula

09 2344 464

Kylmäset Oy/Riihimäen Kylmähuolto

Tehdaskylänkatu 4

11710 Riihimäki

020 7579973

www.kylmaset.fi

Kylmäteho Tenhunen Oy

Asentajantie 3

01800 Klaukkala

020 155 6860

www.kylmatehotenhunen.fi

Kylmäviisikko Oy

Rattitie 13

00770 Helsinki

(09) 350 7650

www.kylmaviisikkooy.com

Lassila&Tikanoja Oyj

Luomannotko 3

02200 Espoo

010 636111

www.lassila-tikanoja.fi

Lohjan Kylmäasennus Oy

Tarrankaari 10

08500 Lohja As

(019) 33 5595

www.lohjankylmaasennus.fi

LVI-FIX Ky

Päivöläntie 21 B

00730 Helsinki

040 5307601

MV-Jäähdytys Oy

Mestarintie 11

01730 Vantaa

020 7861900

www.mv-jaahdytys.fi

Oilon Scancool Oy

Niittytie 25 A 21

01300 Vantaa

0207 281868

www.scancool.fi

Oy O & E Tallberg Ab

Koskelontie 16 D

02940 Espoo

0400 453585

Paavo Kataikko Oy

Kehänreuna 2

02430 Masala

050 323 4685

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

www.kylmakolmonen.fi

www.mitsubishielectric.fi

Kylmäextra 2/2014 33

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2014

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat/Huoltoliikkeet

Osoite

Puh.

Internet

Pointcool-Service Oy

Konetie 1

04300 Tuusula

(09) 838 7420

www.pointcool.fi

Recair Oy

Honkanummentie 12

01260 Vantaa

09 29006120

www.recair.fi

Spinea Ltd Oy

Lyhtytie 14

00750 Helsinki

(09) 374 1066

www.spinea.fi

Suomen Jääkylmä Oy

Ketjutie 3

04220 Kerava

010 425 5000

www.jaakylma.fi

Suomen Kylmäpiste Oy

Kiilleliuskeenkuja 2

04300 Tuusula

044 0785462

www.kylmapiste.fi

Säätölaitehuolto Oy

Rälssintie 4A

00720 Helsinki

09 3505760

www.saatolaitehuolto.fi

T:mi Huolto-Juki

Hirvikalliontie 18

10900 Hanko

0400 47 3284

Tapiko Oy

Pakkamestarinkatu 4 A 15

00520 Helsinki

041 5010398

Tiramo Oy

Kaasutintie 8 A

00770 Helsinki

040 5888499

VP-Euroref Oy

Soidintie 12

00700 Helsinki

020 155 3100

www.vpeuroref.fi

Yleiskylmä-Findri Oy Ltd

Huoltotie 4

04300 Tuusula

09 2759960

www.findri.fi

Kylmäkonehuolto J. Varis Oy

Pohjaniityntie 12

04130 Sipoo

0400 45 3885

Kylmäkonehuolto JL-Cool service Oy

Niittymaankuja 20

06500 Porvoo

0400 43 6092

www.jl-cool.com

Norpe Oy

Teollisuustie 7

06150 Porvoo

019 5378000

www.norpe.fi

Refcon Finland Oy

Raudoittajantie 8

06450 Porvoo

(019) 524 8110

www.refcon.fi

Forssan Kylmä-Keskus Oy

Ratamokuja 8

30420 Forssa

0500 480540

www.kylma-keskus.fi

Hämeen Kodin- ja Kylmäkonehuolto Oy

Raatihuoneenk. 4

13100 Hämeenlinna

(03) 682 4885

www.hkkh.fi

JSL-Tech Oy

Paroistentie 2

13600 Hämeenlinna

045 8737274

www.jsl-tech.com

Lahden Kylmätyö

Sammalsuonkatu 36

15900 Lahti

044 7731665

Are Talotekniikka Oy

Saimaankatu 64

15140 Lahti

020 71 56631

www.lemminkainen.fi

Caverion Suomi Oy

Jussilankatu 6 C 2

15680 Lahti

010 4071

www.caverion.fi

Chiller Oy

Mukkulankatu 16

15210 Lahti

(03) 87 6470

www.chiller.fi

Cool Davanti Oy

Vinssikatu 5

15700 Lahti

0400 494420

Elcool Oy

Ojamaankatu 1

15230 Lahti

020 792 0500

www.elcool.fi

HC-Systems Oy

Kukonkoskenkatu 8

15700 Lahti

(03) 733 9267

www.hcss.fi

Heinolan LVI-Asennus Oy

Tähtiniementie 1

18100 Heinola

044 0557778

www.heinolanlvi.fi

Huurre Finland Oy

Soisalmentie 3

15860 Hollola

020 555 5606

www.huurrefinland.fi

Kylmanni Oy

Kukonkannus 8

15880 Hollola

040 590 5303

www.kylmanni.fi

Kylmähuolto Tammelin Oy

Tuomitie 22

15560 Nastola

0400 842 198

www.kylmahuoltotammelin.com

Kylmäkärki Oy

Teollisuustie 8

16600 Järvelä

041 4401173

www.kylmakarki.fi

Kylmälaiteasennus Hakkarainen Matti Oy

Mukkulankatu 44

15240 Lahti

0400 950717

KylmäLehto Oy

Kuivannontie 344 B

16280 Orimattila

044 5833255

www.ilmalampopumppulahti.fi

Pajatec Oy

Kiiliäntie 2

16610 Kärkölä

0440 605305

www.pajatec.fi

Pemco Oy

Mursketie 6

15860 Hollola

(03) 88 7410

www.pemco.fi

T:mi Ari Mellin

Jussinkorventie 216

06100 Mäntsälä

0400 82 6200

www.arimellin.com

AH-Cool Oy

PL 227,Korjalankatu 6G

45101 Kouvola

0405 123468

www.ahcool.fi

AreTalotekniikka Oy

Kanervistontie 46

45200 Kouvola

02071 56631

www.lemminkainen.fi

Caverion Suomi Oy

Kanervistontie 48

45200 Kouvola

010 4071

www.caverion.fi

Costella Oy

Varastokatu 3

45200 Kouvola

05 3664155

www.costella.fi

www.tapiko.fi

Itä-Uusimaa

Kanta-Häme

Päijät-Häme

Kymenlaakso

34 Kylmäextra 2/2014

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2014

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat/Huoltoliikkeet

Osoite

Puh.

Internet

Freotek Oy

Talttatie 5

48400 Kotka

(05) 228 5795

www.freotek.fi

Hatech Kiinteistötekniikka Oy

Vanamontie 8

45120 Kouvola

044 5181558

www.hatehc.fi

Huurre Finland Oy

Varastosuora 10

46860 Kouvola

020 555 5700

www.huurrefinland.fi

Jukka Miikkulainen Oy

Vasaratie 3

48400 Kotka

0400 75 1067

www.kylmamestari.fi

Kotkan Kylmätekniikka Oy

Asentajankatu 2

48770 Kotka

044 510 1136

www.kotkankylmatekniikka.fi

45700 Kuusankoski

054 6000 185

www.kalsea.fi

Kylmähuolto Kalsea Oy Kylmähuolto Resek Oy

PL 40,Somerotie 19

45200 Kouvola

010 3975500

www.resek.fi

Kymen Kylmärinki Oy

Kymi Yritysalue

45700 Kouvola

(05) 379 1922

www.kylmarinki.com

Are Talotekniikka Oy

Moreenikatu 4

53810 Lappeenranta

02071 53020

www.lemminkainen.fi

Huurre Finland OY

Pihlajavedentie 21

57170 Savonlinna

040 7010617

www.huurrefinland.fi

Huurre Finland Oy

Seponkatu 6

53300 Lappeenranta

020 555 5607

www.huurrefinland.fi

Ice Power Oy

Vilkolantie 8

54920 Taipalsaari

050 3797640

Itä-Suomen Kylmälaitepalvelu Oy

Kaivertamontie 2

57810 Savonlinna

015 510244

www.kylmalaitepalvelu.com

Kaakon Kylmäasennus Oy

Kuparintie 43

55100 Imatra

044 5100869

www.kaakonkylmaasennus.fi

Karjalan Kylmähuolto Oy

Ratakatu 47

53100 Lappeenranta

0400 30 4992

Lappeenrannan Jäähdytystekniikka Oy

Lentokentäntie 69

53600 Lappeenranta

(05) 412 6100

Lappeenrannan Kylmä Ky

Loitsukatu 37

53600 Lappeenranta

0400 553738

Vuoksen Kylmäkone Oy

Kertakaari 5

55120 Imatra

(05) 473 2400

www.vkkoy.fi

AC & Heating System Oy

Polttolaitoksenkatu 1

20380 Turku

040 6840445

www.ach-system.fi

Alti-systems Oy

Tuulissuontie 3 A

21420 Lieto

044 3000501

www.alti-systems.fi

Are Talotekniikka Oy

Lukkosepänkatu 7

20320 Turku

02071 53160

www.lemminkainen.fi

Carrier Oy

Hitsarinkatu 2

20360 Turku

(02) 437 5200

www.carrier.fi

Caverion Suomi Oy

Örminkatu 14

24100 Salo

010 4071

www.caverion.fi

Caverion Suomi Oy

Lemminkäisenkatu 59

20520 Turku

010 4071

www.caverion.fi

Chiller Oy

Niemeläntie 3

20780 Kaarina

(02) 253 5700

www.chiller.fi

Enertest Ky

Vehmaantie 248

23100 Mynämäki

(02) 434 0700

www.enertest.fi

Huurre Finland Oy

Lemminkäisenkatu 42

20520 Turku

020 555 5609

www.huurrefinland.fi

Kylmä-Kariset Oy

Tuulissuontie 3 B

21420 Lieto

(02) 237 7600

www.kylma-kariset.fi

LJ-Kylmä Oy

Perkkiönkatu 4

20460 Turku

0400 19 6296

Mestarikylmä Oy

Vesalankatu 4

20360 Turku

040 5160568

www.mestarikylma.fi

Projektia Oy

Tuulissuontie 21

21420 Lieto

(02) 477 9200

www.projektia.fi

Ref-Team Oy

Arhokatu 12

21200 Raisio

(02) 439 6300

www.refteam.fi

Suomen Jääkylmä Oy

Unkarinkatu 22

20750 Turku

010 425 5003

www.jaakylma.fi

Telekylmä Oy

Kakskerrantie 687

20960 Turku

0400 52 3114

www.telekylma.fi

TRP Group Oy

Haikankatu 4

21200 Raisio

044 0720647

www.trpgroup.fi

Turun Kylmätekniikka Oy

Arhokatu 1

21200 Raisio

020 7792501

www.tars.fi

Are Talotekniikka Oy

Kartanontie 47

28430 Pori

020 715000

www.lemminkainen.fi

Caverion Suomi Oy

Satakunnankatu 31

28130 Pori

010 4071

www.caverion.fi

Euran Teollisuushuolto Oy

Neitsytmäentie 5 B

27500 Kauttua

044 2541990

www.euranteollisuushuolto.fi

Huurre Finland Oy

Uunikatu 6

28610 Pori

020 555 5720

www.huurrefinland.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Etelä-Karjala

www.jaahdytystekniikka.fi

Varsinais-Suomi

Satakunta

Kylmäextra 2/2014 35

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2014

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat/Huoltoliikkeet

Osoite

Puh.

Internet

ISS Palvelut Oy

Yrjönkatu 22

28100 Pori

020 515 2241

www.iss.fi

Karvian Kylmäkone Ky

Jokimaantie 2

39930 Karvia

(02) 544 1407

Kylmäkeskus Sami Oy

Ylikauppilantie 2

31640 Humppila

0400 74 1214

www.kylmakeskussami.fi

Länsi-Jää Oy

Sammontie 15

28400 Ulvila

(02) 538 3000

www.lansi-jaa.fi

Polar Jäähdytys Oy

Itäkeskuksenkaari 4

28130 Pori

0400 228448

www.polarjaahdytys.fi

Polar-Kylmä Oy

Varpushaukantie 3

28220 Pori

(02) 639 4196

www.polarkylma.fi

Porin Kylmäasennus Ky

Preiviikintie 442

28660 Pori

(02) 647 2550

www.porinkylmaasennus.com

Porin Kylmäkone Grönbacka Ky

Isonsannanpuistokatu 5

28100 Pori

(02) 633 3135

www.kylmakone.fi

Rauman Kylmärakenne

Teerentarhantie 8 A

26510 Rauma

(02) 822 7333

www.kylmarakenne.fi

Satatech Talotekniikka Oy

Hakuninvahe 1

26100 Rauma

0400 618647

www.satatech.fi

TAE-Cooling Oy

Pajulanraitti 35

27710 Köyliö

0400 488806

Ulver Oy

Kukonharjamäentie 15

29250 Nakkila

040 528 0417

A-duo Oy

Keskuskatu 11

37830 Viiala

044 2772521

www.a-duo.fi

Are Oy

Kuoppamäentie 11

33800 Tampere

020 530 5500

www.are.fi

Are Talotekniikka Oy

Haarlankatu 1

33230 Tampere

020 7153120

www.lemminkainen.fi

Caverion Suomi Oy

Hatanpäänkatu 1

33900 Tampere

010 4071

www.caverion.fi

Chiller Oy Tampere

Aunankorvenkatu 9

33840 Tampere

03 2143250

www.chiller.fi

Coolstep Oy

Metallitie 10

33960 Pirkkala

020 7861950

www.coolstep.fi

Finkylmä Oy

Ketoneilikankuja 2 C 6

36240 Kangasala

040 5125197

Huurre Finland Oy

Huurretie 13

33470 Ylöjärvi

020 55 5511

www.huurrefinland.fi

Hämeen Jäähdytys Oy

Polumäenkatu 15

33720 Tampere

(03) 266 0996

www.hameenjaahdytys.fi

Ikaalisten Kylmälaite Oy

Sammonkatu 6

39500 Ikaalinen

010 2192608

www.kylmalaite.fi

IM-Service Ky

Puttosharjuntie 93

34800 Virrat

044 0336551

JTH-Service Oy

Yrittäjäntie 11

36600 Pälkäne

050 441331

www.jth.fi

Jäämatic Oy

Aurinkokuja 5 B

33420 Tampere

(03) 343 0480

www.jaamatic.fi

Jääratas Ky

Hiidenkatu 6

33240 Tampere

(03) 212 7789

www.jaaratas.fi

Koja Oy

Lentokentänkatu 7

33900 Tampere

(03) 282 5111

www.koja.fi

Kylmälaitehuolto P.Siren

Saimintie 12

37600 Valkeakoski

03 5843671

Kylmäset Oy

Laiskantie 1

37600 Valkeakoski

020 7579970

www.kylmaset.fi

Lassila&Tikanoja Oyj

Osuusmyllynkatu 5 C

33700 Tampere

040 3859346

www.lassila-tikanoja.fi

MH-Air Ky

Risuharjunkatu 45

33330 Tampere

0400 62 4190

www.sci.fi/¨mhair

Näsin Vesijohtoliike Oy

Lakalaivankatu 3

33840 Tampere

03 3805400

www.nasinvesijohtoliike.fi

Suomen Tekojää Oy

Sepänkatu 8

39700 Parkano

(03) 44021

www.suomentekojaa.fi

Suomen Teollisuuskylmä Oy

Pinninkatu 53 B

33100 Tampere

050 3135561

www.teollisuuskylma.fi

Sähköpeko Oy

Hautalankatu 20

33700 Tampere

(03) 357 3600

www.peko.fi

TS-Kylmä Oy

Vinkkiläntie 106

38210 Sastamala

0500 621055

www.tskylma.fi

Vilppulan Huoltopalvelu Oy

Suokatu 4

35700 Vilppula

0400 628832

Are Oy

Ohjelmakaari 10

40500 Jyväskylä

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Kuormaajantie 7

40350 Jyväskylä

010 4071

www.caverion.fi

Chiller Oy

Ylistönmäentie 31

40500 Jyväskylä

(014) 378 2511

www.chiller.fi

Coolstep Oy

Ahvenlammenkuja 7

42100 Jämsä

020 7861950

www.coolstep.fi

Pirkanmaa

Keski-Suomi

36 Kylmäextra 2/2014

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2014

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat/Huoltoliikkeet

Osoite

Puh.

Internet

Huurre Finland Oy

Kirrinkuja 1

40270 Jyväskylä

020 555 5601

www.huurrefinland.fi

ISS Palvelut Oy

Vapaudenkatu 8

40100 Jyväskylä

020 515 7500

www.iss.fi

Jyväs-Jää Oy

Palokankaantie 25

40320 Jyväskylä

0403 483666

www.jyvas-jaa.fi

JääWatti Oy

Kevätlahdentie 88

44150 Äänekoski

0400 364960

www.jaawatti.fi

Lemminkäinen Talotekniikka Oy

Vehkakuja 4

40700 Jyväskylä

02071 51910

www.lemminkainen.fi

Sisä-Suomen Kylmälaite Oy

Sääkspääntie 57

41230 Uurainen

0500 807656

www.sisasuomenkylmalaite.fi

Viitasaaren Kylmähuolto

Putkitie 4

44500 Viitasaari

0500 347120

Are Talotekniikka Oy

Välkkilänkatu 7

60120 Seinäjoki

02071 53060

www.lemminkainen.fi

Caverion Suomi Oy

Tuottajantie 5

60120 Seinäjoki

010 4071

www.caverion.fi

Kylmä- ja Konekeskus P. Ahtiainen Oy

Rantatie 21

61600 Jalasjärvi

(06) 231 3918

www.kylmakone.com

Kylmäkonehuolto Ukonmäki Ky

Keskuskatu 4

62900 Alajärvi

(06) 557 3160

www.kylmakonehuolto.com

Lakeuden Kylmäkeskus Oy

Tuottajantie 39

60100 Seinäjoki

010 830 4201

www.lakeudenkylmakeskus.fi

Lakeuden Kylmätekniikka Oy

Korventie 2

64700 Teuva

(06) 228 6200

www.lakeudenkylmatekniikka.fi

Ähtärin Vesi ja Lämpö

Linjatie 9

63700 Ähtäri

050 4005323

www.ahtarinvesijalampo.fi

Caverion Suomi Oy

Alholmintie 45

68600 Pietarsaari

010 4071

www.caverion.fi

Caverion Suomi Oy

Koskilankatu 5

67700 Kokkola

010 4071

www.caverion.fi

Global Cool Consults Oy/Ab

Korpvägen 3

68660 Jakobstad

040 7789414

www.coolconsults.com

Kylservice - Kylmähuolto Kenneth Lillhannus

Lappfjärdsvägen 893

64300 Lappfjärd

(06) 222 1312

LVI- & Kylmäpalvelu Turunen T:mi

Tuomirannantie 36

66160 Långåminne

(06) 365 7197

www.lvi-kylmaturunen.com

MV-Sähkötyö Ky

Reinonkuja 2

68100 Himanka

050 5624940

www.mv-sahkotyo.fi

Vaasan Kylmäkone Oy

Kairatie 7

65350 Vaasa

(06) 357 5100

www.vaasankylmakone.fi

Are Talotekniikka Oy

Tervahovintie 2

67100 Kokkola

02071 53040

www.lemminkainen.fi

Enerkyl

Ahjotie 5

67800 Kokkola

020 555515

www.huurrefinland.fi

Kylmet Oy

Luhtikuja 7

69100 Kannus

0500 366035

www.kylmet.fi

Oilon Scancool Oy

Yrittäjäntie 6

67100 Kokkola

020 728 1868

www.scancool.fi

Pohjanmaan Jääkylmä Oy

Vasarakuja 1 B

67100 Kokkola

050 4124929

www.jaakylma.fi

Air Cool Jukka Airaksinen

Vitikkaniementie 10

77570 Jäppilä

0400 15 2519

www.aircool.fi

Huurre Finland Oy

Arinakatu 9

50170 Mikkeli

020 555 5710

www.huurrefinland.fi

Itä-Suomen Kylmälaitepalvelu Oy

Kaivertamontie 2

57810 Savonlinna

015 510244

www.kylmalaitepalvelu.com

Kylmäasennus P. Nykänen Oy

Kuokkakuja 2

76130 Pieksämäki

040 548 5428

www.kylmaasennus.fi

Kylmähuolto Leppälä Ky

Kotipellonpiennar 3

50170 Mikkeli

0400 65 7855

www.kylmahuolto.net

Pieksämäen Masan Huolto Ky

Vilhontie 1

76150 Pieksämäki

0400 252052

www.masanhuolto.fi

PP-Electro Ky

Otto Mannisen tie 8

51200 Kangasniemi

0207 983480

www.pp-electro.fi

YIT Kuntatekniikka Oy

Insinöörinkatu 6

50100 Mikkeli

050 5376561

www.yit.fi

Are Oy

Mestarinkatu 5

70700 Kuopio

020 530 5500

www.are.fi

Are Talotekniikka Oy

Tellervonkatu 3

70500 Kuopio

02071 52730

www.lemminkainen.fi

Chiller Oy

Kalevalankatu 10

70500 Kuopio

(017) 263 1880

www.chiller.fi

FCool Oy

Saamaislahdentie 18

70420 Kuopio

044 5456660

www.fcool.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Etelä-Pohjanmaa

Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaa

Etelä-Savo

Pohjois-Savo

Kylmäextra 2/2014 37

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2014

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat/Huoltoliikkeet

Osoite

Puh.

Internet

Hane Huoltopalvelu Ky

Puustellintie 29

72400 Pielavesi

(017) 86 2155

www.hanehuoltopalvelu.net

Huurre Finland OY

Kellonkärki 14

70460 Kuopio

044 766 2500

www.huurrefinland.fi

ISS Palvelut Oy

Päivärannantie 10

70420 Kuopio

020 515 3200

www.iss.fi

Keski-Savon Sähkö-ja Kylmäpalvelu Oy

Kivipurontie 38

78200 Varkaus

0400-277968

www.kylmapalvelu.fi

Kodinkonehuolto Korhonen Ky

Jysinahontie 88

74700 Kiuruvesi

(017) 827 0210

www.kodinkonehuoltokorhonen.com

Kylmäkonehuolto Kuusisto Oy

Niemeläntie 40

70870 Hiltulanlahti

050 3063008

Kylmäntekijät Oy

Oppipojankuja 10

70780 Kuopio

017 2632611

www.kylma.fi

MP-Kylmä Oy

Lavakuja 1

78310 Varkaus

045 8723537

www.mpkylma.fi

Sähkö- ja Kylmähuolto Korhonen Oy

PL 20

73201 Varpaisjärvi

0400 27 3431

Varkauden Kylmälaite Oy

Vanha Hasintie 3

78870 Varkaus

(017) 556 1008

Are Talotekniikka Oy

Parrutie 1

80100 Joensuu

02071 52740

www.lemminkainen.fi

Caverion Suomi Oy

Rahtikatu 4

80100 Joensuu

010 4071

www.caverion.fi

Huurre Finland Oy

Lylykoskentie 21

80130 Joensuu

040 8382152

www.huurrefinland.fi

ISS Palvelut Oy

Ukkolantie 18

80130 Joensuu

020 5155

www.iss.fi

Itä-Kylmä Oy

Rahkeentie 4

80100 Joensuu

(013) 12 2355

Joensuun Kylmäkone

Lylykoskentie 7

80130 Joensuu

(013) 22 8130

Are Oy

Jääsalontie 17

90400 Oulu

020 530 5500

www.are.fi

Are Talotekniikka Oy

Kempeleentie 5

90400 Oulu

02071 51690

www.lemminkainen.fi

Caverion Suomi Oy

Paulaharjuntie 20

90500 Oulu

010 4071

www.caverion.fi

Enerkyl Oy

Patteritie 8

90530 Oulu

020 55 5515

www.huurrefinland.fi

Hannu Koivu Ky

Lukkarinlandentie 13

93100 Pudasjärvi

0400 68 5559

ISS Palvelut Oy

Yrttipellontie 1 D

90520 Oulu

020 5157010

www.iss.fi

Jetitek Oy

Tyrnäväntie 16

90400 Oulu

0400 959985

www.jetitek.fi

Juhatek Oy

Kylmäsentie 5

90800 Oulu

050 4917373

www.juhatek.fi

Jäähdytyskoneasennus- ja Huolto Niemelä Ky

Tuohitie 8

90820 Kello

020 831 7007

Lassila&Tikanoja Oyj

Liitintie 29

90620 Oulu

010 636111

www.lassila-tikanoja.fi

Sähkölaitehuolto Kivelä

Posiontie 48 b

93400 Taivalkoski

0400 283405

www.sahkokivela.fi

KS-Talotekniikka Oy

Sivukatu 6

87500 Kajaani

0400 515570

www.ks-talotekniikka.fi

Timon Kylmäsähkö

Somerentie 79

89200 Puolanka

0400 123713

Are Oy

Sipolantie 2

96100 Rovaniemi

020 530 5500

www.are.fi

Caverion Suomi Oy

Studiokatu 3

94600 Kemi

010 4071

www.caverion.fi

Huoltoliike J Paukkunen Oy

Sipolantie 8

96100 Rovaniemi

0400 151316

www.huoltoliikepaukkunen.fi

ISS Palvelut Oy

Aittatie 1

96100 Rovaniemi

020 515 2650

www.iss.fi

Jetitek Oy

Pohjolankatu 4

96100 Rovaniemi

040 7127506

www.jetitek.fi

Kylmin Oy

Marttiinintie 11

96300 Rovaniemi

(016) 31 8888

Kylmäsormi

Hakalankatu 41

94100 Kemi

0400 691032

Sodankylän Kylmähuolto Oy

Mantovaarantie 60

99600 Sodankylä

(016) 61 0170

Ylä-Lapin LVI Oy

Yhdystie 8

99800 Ivalo

040 5159040

Pohjois-Karjala

Pohjois-Pohjanmaa

Kainuu

Lappi

38 Kylmäextra 2/2014

www.kylmasormi.fi www.yla-lapinlvi.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Avoin kaukolämpöverkko hyödyntää jäähdytyksen hukkaenergiat Tulevaisuudessa kaikki energiavirrat pyritään hyödyntämään tarkasti joko paikan päällä tai energiaverkoissa. Espoossa uuden sairaalan jäähdytyslaitteet tuottavat lämpöä Fortumin avoimeen kaukolämpöverkkoon. Dakota Lavento

Y

ksi Espoon vuonna 2016 käyttöön otettavan uuden sairaalan ympäristön kannalta merkittävimpiä piirteitä on, että sen jäähdytyksestä syntyvä lauhdelämpö hyödynnetään avoimessa kaukolämpöverkossa. Talteen otettavalla energialla lämmitettäisiin vuosittain noin 50 omakotitaloa.

Fortumin kehitysjohtaja Niko Wirgentius on syystäkin innoissaan. Fortumin tavoitteena on vähentää merkittävästi rakennusten ja käyttöveden lämmityksen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Muutoin hukkaan joutuvaa energiaa hyödyntämällä säästetään paitsi rahaa, myös ympäristöä. – Tavoitteenamme on vähentää Espoon kaukolämmön päästöjä merkittävästi. Laskelmien mukaan hukkalämmöllä voitaisiin kattaa10 prosenttia koko Espoon kaukolämmön tarpeesta, Wirgentius kertoo.

Kaikki käy

Kehitysjohtaja Niko Wirgentiuksen tehtävänä on optimoida Fortumin energiajärjestelmiä ja niiden polttoainehankintaa Suomessa ja muualla Itämeren alueella.

Avoimen kaukolämpöverkon idea on, että siihen liitetty kiinteistö voi paitsi ostaa, myös myydä itse tuottamaansa energiaa. Verkon omistajan, Fortumin kannalta on sinänsä sama, millä tavalla tämä markkinahintaan ostettava energia on tuotettu. Myyjäkiinteistö voi tuottaa energiaa vaikkapa auringosta kesäaikaan niin paljon, ettei sitä kaikkea voida hyödyntää itse. Ylimääräistä lämpöä voidaan ottaa talteen myös vaikkapa teollisuus-

prosessista tai sen jäähdytyksestä syntyvänä lauhdelämpönä. Jäähdytyksestä syntyvän lauhdelämmön myyminen on erityisen järkevää kohteissa, joissa sitä syntyy suuria määriä ja mieluiten ympäri vuoden. Konesalit ovat Fortumin kannalta erinomaisia hukkalämmöntuottajia, sillä niitä jäähdytetään 24/7 ympäri vuoden. Tuotto on tasaista. Fortumin palkittua Green Data Centre-konseptia hyödynnetään Tiedon ja Elisan Espoon konesalikeskuksissa. Niiden ylilämmöllä lämmitetään espoolaisia kiinteistöjä noin 2 500 omakotitalon verran vuodessa. Toistaiseksi uusia Green Data -keskuksia ei ole Wirgentiuksen mukaan rakenteilla, mutta olemassa olevia kehitetään ja laajennetaan.

Monenkokoisia verkkoratkaisuja Jäähdytyksessä syntyvän ylijäämälämmön talteen ottaminen on Fortumin kannalta erityisen mie-

Kylmäextra 2/2014 39

Avoin kaukolämpö pystyy hyödyntämään monenlaista, muuten mahdollisesti hukkaan joutuvaa energiaa. Kuva: Fortum.

lenkiintoista, sillä sen määrä tulee vuoren varmasti tulevaisuudessa vain kasvamaan. – Konesaleja rakennetaan entistä enemmän, sisäilmatavoitteet edellyttävät miellyttäviä olosuhteita hellekesistä ja rakentamisen energiatehokkuuden kasvamisesta huolimatta, Wirgentius luettelee. Energian hukkaaminen on kaikin tavoin järjetöntä. – Ja jäähdytyksestä syntyneen lauhdelämmön talteen ottaminen sekä hyödyntäminen kasvattavat ehdottomasti myös rakennuksen energiatehokkuutta. Hukkaenergian hyödyntäminen pitäisi myös laskea täysimääräisesti hyväksi rakennuksien energiatehokkuutta arvioitaessa! Rakennusten ilmanvaihdon jäähdytys voidaan toteuttaa energia- ja kustannustehokkaasti monellakin tapaa. Esimerkiksi kaukokylmä voi olla hyvä ratkaisu, mikäli jäähdytyksestä vapautuva lauhdelämpö saadaan samalla hyödynnettyä kaukolämpöverkossa.

40 Kylmäextra 2/2014

Fortum on toimittanut Espooseen kaukokylmää parin vuoden ajan. Ensimmäinen asiakas oli Tapiolan keskus ja kun Suomenojan ensisijaisesti jäteveden lämpöä hyödyntävä 40 MW:n lämpöpumppulaitos valmistuu, hyödynnetään sen toisena lämmönlähteenä myös kauppakeskus Iso Omenan ja sen ympäristön jäähdytystä. Avoin kaukolämpöverkko voi puolestaan parantaa jäähdytysratkaisun energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä erityisesti keskustojen laita-alueilla ja kaupunginosakohtaisesti. Pienimmillään ratkaisu voisi Wirgentiuksen mukaan kattaa yhden – joskin suuren kiinteistön.

jäähdytysjärjestelmä joka nostaa lauhdutusveden lämpötilan kaukolämpöverkon edellyttämälle lämpötilatasolle. Lauhdelämpöä ostava osapuoli määrittelee sopivan lämpötilan. Se riippuu paitsi verkon rakenteesta, myös siitä, otetaanko lämpö talteen meno- vai paluuveteen ja jopa vuodenajasta. Mitä korkeampi lämpötilan on oltava, sitä haasteellisemmaksi projekti jäähdytyslaitteiden kannalta luonnollisesti muodostuu.

Haastava pilotti

Normaalisti avoimeen kaukolämpöverkkoon liittyvä kiinteistö investoi jäähdytyslaitteisiin itse. Espoon uusi sairaala on kuitenkin Fortumille mielenkiintoinen ja haastava pilottikohde, joten se rakentaa järjestelmän itse.

Jotta jäähdytyksessä syntyvän ylijäämälämmön myyminen avoimessa verkossa onnistuisi, kiinteistön on tietysti oltava verkossa kiinni. Lisäksi tarvitaan

Toisin kuin konesaleissa, sairaalassa tarvitaan paljon ilmanvaihdon jäähdytystä, mutta rajattuna aikana vuodesta. Lauhdelämpöä ei siis saada talteen tasaisesti ympäri vuoden.

Espoon sairaala on jättiurakka

LÄMPÖÄSSÄ MAAENERGIAKESKUS

40-200 kW

Käyttövalmiina kiinteistölle toimitettuna!

Lämpöässä 1/4

MAALÄMMÖISSÄ

ON EROJA E

spoon sairaalan rakennusurakka on Espoon kaupungin kaikkien aikojen suurin talonrakennushanke. Varustelu mukaan luettuna se tulee maksamaan 150 M€. Osin viisikerroksinen sairaala rakennetaan Jorvin sairaalan yhteyteen Jorvin entisten pysäköintipaikkojen kohdalle. Sairaalan rakennuttajana toimii Espoon kaupungin omistama Kiinteistö Oy Espoon sairaala ja urakoitsijana Lujatalo Oy.

Espoossa otetaan myös jäteveden lämpö hyötykäyttöön H elsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n Suomenojan jätevedenpuhdistamon läpi virtaavaa jätevettä lämmönlähteenä käyttävä ja lämmön Espoon kaukolämpöverkkoon siirtävä lämpöpumppulaitos otetaan käyttöön joulukuun alussa 2014. Talteen otettu lämpöenergia 300 GWh vastaa Hyvinkään kokoisen kaupungin vuotuista lämmitystarvetta. Fortumin investoinnin arvo on hieman yli 19 miljoonaa euroa. Työja elinkeinoministeriö on myöntänyt hankkeelle 1,9 miljoonan euron investointituen. Suomenojan puhdistamo on Suomen toiseksi suurin jätevedenpuhdistamo. Siellä käsitellään yli 310 000 asukkaan jätevedet. Jätevettä puhdistetaan noin 35 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja keskimääräinen vuorokausivirtaama on 100 000 kuutiometriä. Teollisuusjätevesien osuus on noin 8 %.

Tehokas lämpöpumppu­laitos Suomenojan uudessa lämpöpumppulaitoksessa on kaksi sveitsiläisestä Friotherm 50 FY -lämpöpumppua. Projektipäällikkö Pertti Strömmer Fortumista kertoo, että jäteveden ja kaukolämpöverkkoon siirrettävän veden lämpötiloista riippuen koneiden lämpöteho on 18 – 22 MW/kone (mitoituspisteessä 20 MW), vastaavasti kylmäteho on 12 – 16 MW/kone ja moottoriteho on 6,2 MW/kone. – Laitteiston lämpökerroin vaihtelee ajotilanteesta riippuen, mutta takuupisteessä se on 3,92. Lämpökerroin vaihtelee talvella 3,75 – 4,05 ja kesällä 3,65 – 3,92. Maksimilämpötehoa ajettaessakin sen pitäisi olla yli 3,5, vaikka ei ihan optimipisteessä oltaisikaan.

– Lämpöpumpulle menevän jäteveden lämpötila on +8 – 20 °C ja ulos tulevan jäteveden lämpötila on +3 – 10 °C. Kaukolämmön paluuveden lämpötila on +40 – 50 °C ja lämpöpumpuilta verkkoon lähtevä vesi on +60 – 78 °C. Kaukolämpöveteen voidaan lämpö ajaa joko paluu–paluu kytkentänä tai paluu–meno kytkentänä. Jälkimmäinen kytkentä on mahdollinen vasta ensi syksynä, kun kaukolämmön lämpöakku valmistuu Suomenojalle, Strömmer selventää. Jätevedestä lämpöä talteen otettaessa vuodenajoilla on suuri merkitys. Tulevan veden lämpötila on harvoin alle +10 °C ja puolen vuoden ajan se on yli 12 °C. Ulos tulevan jäteveden lämpötila määräytyy sisään menevästä lämpötilasta ja virtauksesta.

Suomenojan jätevedenpuhdistamolla käsiteltävän jäteveden määrä vaihtelee melkoisesti vuorokauden mittaan: 1800 – 5400 m³/h ja on vuorokaudessa noin 100 000 m³. Vuorokautisen virtauseron 1:3 tasaamiseksi järjestelmässä on 3 000 m³ puskurisäiliö, jota ajetaan täyteen suuren virtaaman aikaan ja tyhjennetään alimpien tuntien ajan. Aikanaan Suomenojan lämpöpumppulaitos auttaa myös hyödyntämään Matinkylän metrokeskuksen jäähdytyksestä syntyvää hukkalämpöä kaukolämpöverkossa. Kaukolämmöllä lämmitettävä ja Suomenojan lämpöpumpulla jäähdytettävä, kokonaisuudessaan vuonna 2016 valmistuva Metrokeskus kattaa myös laajenevan kauppakeskus Ison Omenan ja uuden bussiterminaalin. Metrokeskuksessa syntyy hukkalämpöä 3 000 – 4 000 MWh, joka vastaa noin 200 pientalon vuotuista lämpöenergian tarvetta.

Kylmäextra 2/2014 41

– Ilmanvaihdon jäähdytysenergian tehon tarve on 900 kW arviolta alle 1 000 tunnin aikana vuodessa, kertoo aluetoimiston johtaja Anssi Pesonen hankkeen jäähdytys-/ lämpöpumppujärjestelmän suunnittelusta vastaavasta Granlundin Joensuun toimistosta. Espoon sairaalan lauhdelämpö syötetään kesäaikana kaukolämpöverkon menoveteen, joten sen on oltava lähes +70-asteista. Kaukolämpöasiakkaan käyttöveden lämpötila on +58°C, joka kesäaikana määrittää kaukolämmön menoveden alhaisimman tason. Kaukolämmön paluuveteen siirrettävälle lauhdelämmölle riittää noin +60 °C. Mikäli lauhdutusta tehdään kaukolämpöverkkoon talviaikana, lauhdutus voidaan tehdä kaukolämmön paluuveteen ja siirrettävälle lauhdelämmölle riittää lämpötilatasoksi noin +60 °C. Näin järjestelmä toimii paremmalla hyötysuhteella. Espoon sairaalan sovelluksessa tarvittava korkea lauhdutuslämpötilataso ei Pesosen mukaan aivan kaikilla laitteilla onnistu. – Tosin valmistajat kehittävät ratkaisujaan vauhdilla. Osa konevalmistajista lupaa jo +75 °C:een tasoa, hän kertoo. Korkea lauhdutuslämpötila on yksi haaste, toinen on laitoksen suuri jäähdytyksen mitoitusteho (900 kW) suhteessa pienimpään tarvittavaan osatehoon, 30 kW. Laitoksen pitäisi olla sekä investointi- että käyttökustannuksiltaan tehokas sekä toiminnan turvallista näillä reunaehdoilla. Espoon sairaalan jäähdytyslaitoksen toteutussuunnittelu odottaa kilpailutuksen valmistumista. Tarjouksia on saatu kohteen haastavuudesta huolimatta. – Kotimaiset toimijat ovat olleet vahvoilla. Puo-

42 Kylmäextra 2/2014

lenkymmentä toimijaa tällaisen lämpöpumpun pystyy toimittamaan, Pesonen arvelee.

Liuosjäähdyttimet ja ilmalauhduttimet • Laaja tehoalue

Kokemuksia odotetaan Espoon uusi sairaala on pilottikohde, josta saatavat kokemukset auttavat tulevaisuudessa rakentamaan lämpöpumppujärjestelmiä ehkä vielä haastavampienkin kohteiden lauhdelämmön hyödyntämiseksi. Pesonen sanoo, että Granlundin muissa kohteissa tekemissä selvityksissä ratkaisu, jossa lauhdutuslämpö otetaan talteen kaukolämpöverkkoon, on osoittautunut kannattavuudeltaan houkuttelevaksi varsinkin kun otetaan huomioon kustannusten lisäksi energiatehokkuus ja ympäristönäkökohdat. – Energiaa on aina edullisempaa tuottaa lämpöpumpulla kuin polttamalla, hän huomauttaa. Investointivaiheessa on panostettava kalliimpiin koneisiin, mutta toisaalta laajoja lauhdutuskenttiä ei tarvitse rakentaa. Wirgentius toivoisi, ettei mahdollisuutta suljettaisi pois pyrkimällä suunnittelemaan liian hienoja ja turhankin toimintavarmoja ja kalliita järjestelmiä. – Ei sitä lämpöä ihan joka hetki verkkoon tarvita. Eikä kannata tuijottaa vain laitteen lämpökerrointa. Kysymyksessä on lämpötilatasoinvestointikustannus.

Yhteistyötä tarvitaan Jotta lauhdelämmön hyödyntäminen yleistyisi nopeasti, tarvitaan aktiivista toimintaa ja uusia toimintamalleja. Fortum kaipaisi yhteistyökumppaneita alan yrityksistä erityisesti pienemmissä avoimen

• EC-puhaltimet • Suomen oloihin Suomessa tehty

Pem­ co1 (1/8)

• Lyhyt toimitusaika

Ota yhteyttä Pemco Oy p. 03 887410 pemco@pemco.fi

www.pemco.fi

verkon ratkaisuissa. – Me olemme hyvä operoimaan tuhansia megawatteja. Emme ole ollenkaan yhtä hyviä yhden megawatin kohteissa. Pienissä kohteissa yhteistyökumppani voisi vastata myynnistä ja koneiden toimittamisesta ja toinen vaikkapa huollosta. Me toimitamme ja ostamme sitten varsinaisen energian, Wirgentius ehdottaa. Myös toimintamalli voi olla joustava. – Asiakkaat haluavat kokonaisratkaisua. Ne haluavat kylmän ja lämmön samasta lähteestä, eivät paloitella ja ostaa erikseen. Sen sijaan on aivan sama, kuka varsinaisen raudan omistaa. Olosuhteiden leasingin pitäisi olla aivan varteenotettava liiketoimintamuoto, Wirgentius huomauttaa. – Tavoitteena on, että energia kiertää!

Puuh .... n! appii a k ä ä m kyl

TITTAL 1/1 oikealle

Elcool

<ŽƟŵĂŝƐĞƚ ŬLJůŵćͲ ũĂ ůćŵƉƂƌĂƚŬĂŝƐƵƚ ƚĞŽůůŝƐƵƵĚĞůůĞ ũĂ ƐƵƵƌŝůůĞ ŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂŝůůĞ HOME

HOME

SCANCO OL

SCANCOOL

Oilon scancool 1/2 TUOTTEET Ͳ KŝůŽŶ Śŝůů,ĞĂƚ ͲƚƵŽƩĞĞƚ - 35 – 5000 kW Ͳ ũŽƉĂ ϴϬ Σ ůćŵƉƂƟůŽŝůůĞ Ͳ ƐĂŵĂ ůĂŝƚĞ ƚƵŽƩĂĂ ƐĞŬć ŬLJůŵćć ĞƩć ůćŵƉƂć PROJEKTIT Ͳ ŬLJůŵćͲ ũĂ ůćŵƉƂƌĂƚŬĂŝƐƵƚ ƚĞŽůůŝƐƵƵĚĞůůĞ ũĂ ŝƐŽŝůůĞ ŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂŝůůĞ ;ŬLJůŵćĂŝŶĞĞƚ E,ϯ͕ KЇ ja HFC)

SCANCOOL

www.oilon.com/scancool

Tietotekniikan lahja kasveille

– konesali lämmittää kasvihuoneet Helsingin yliopiston uusimman konesalin lauhdelämpöä hyödynnetään kasvihuoneiden lämmityksessä. Parhaimmillaan lauhdelämmöllä katetaan neljäsosa lämmitystarpeesta. Teksti ja kuvat: Dakota Lavento Mallinnuskuvat: Onni Ojala

K

un Helsingin Yliopistossa ryhdyttiin miettimään uutta paikkaa konesalille, yksi tärkeimmistä mietittävistä seikoista oli konesalin jäähdytyksessä syntyvän lauhdelämmön hyödyntäminen taloudellisesti järkevällä tavalla. – Tulevaisuudessa on varmasti keinoja säilöä lauhdelämpöä paikan päälläkin myöhemmin käytettäväksi vaikkapa riittävän tehokkaisiin akkuihin. Vielä nyt meidän oli kuitenkin mietittävä kohdennettuja ratkaisuja lämpö- ja ”kylmä”-energiaratkaisuissa, Helsingin Yliopistokiinteistöjen Tila- ja kiinteistökeskuksen apulaisjohtaja Aimo Hämäläinen kertoo. Sopiva sijoituspaikka löytyi Viikistä, jossa lauhdelämpöä voidaan hyödyntää yliopiston kasvihuoneiden lämmittämisessä. Konesalille oli myös mahdollista kunnostaa tilat olemassa olevaan rakennukseen.

Tieteellisen tarkat olosuhteet Helsingin yliopiston yhteiskäytössä olevien kasvihuoneiden kokonaispinta-ala 2 300 m² ja ne jakautuvat 51 erilliseen osastoon, joiden pintaala vaihtelee 27–109 m²:iin. Lasikattoisten ja pleksiseinäisten kasvihuoneiden yhteydessä on myös tuhat

Kehityspäällikkö Juhana Mikkola Projectus Teamista tutustumassa Viikin tiedepuiston kasvihuoneisiin.

Kylmäextra 2/2014 45

neliötä huoltorakennustilaa, jossa sijaitsevat mm. kasvatuskammiot, fytotronit, autoklaavi, kylmä- ja lämpökäsittelytilat sekä laboratoriotiloja. Kasvihuoneiden kaikkia osastoja ohjataan Priva Integro –ohjelmistolla. Huoneiden olosuhteita voidaan säätää osastoittain lämpötilan, ilman kosteuden, valojen, varjostuksen ja pimennyksen, automaattisen kaste­ lun ja lannoituksen suhteen sekä hii­li­dioksidin annostelun osalta. Lisäksi kahdella osastolla lämpötilaa voidaan säätää ympäristön lämpötilaa alhaisemmalle tasolle niiden oman jäähdytyslaitteen ansiosta.

Tarve vaihtelee – Kasvihuoneiden lämmittäminen tulee meidän ilmasto-olosuhteissamme kalliiksi, Hämäläinen hymähtää. – Siksi kaikki keinot säästää kaukolämpölaskussamme ovat tervetulleita. Kasvihuoneet tarvitsevat energiaa ympäri vuoden olosuhteiden ylläpitämiseen, mutta suurimmillaan tarve on tietysti pimeään ja kylmään vuodenaikaan talvella. – Jo helmimaaliskuussa aurinkoisina päivinä kasvihuoneissa voidaan päivällä joutua tuulettamaan. Yöllä pakkasta voi kuitenkin olla reippaastikin yli −20 astetta, Hämäläinen selvittää. Lauhdelämpöä ei konesaleistakaan synny tasaista määrää 24/7. Jäähdytystä tarvitaan sitä enemmän, mitä enemmän serveritehoa on käytössä. – Kasvihuoneille saadaan siis lämpöä sitä enemmän, mitä enemmän yliopiston tietotekniikkaa hyödynnetään, Hämäläinen summaa. Ainakin vielä toistaiseksi käyttö on vähäisempää lomakausina ja yöaikaan.

46 Kylmäextra 2/2014

Helsingin Yliopistokiinteistöjen Tila- ja kiinteistökeskuksen teknisen osaston apulaisjohtaja Aimo Hämäläinen ja konesalikäynnistyksestä vastasi yliopiston tietotekniikka-asiantuntija Kalle Sulkamo keskustelevat hankkeen loppuvaiheen aikataulusta.

Vaikka tuotto ja tarve eivät ihan sataprosenttisesti kohtaisikaan, lauhdelämpöä syntyy riittävästi,

Helsingin yliopiston Viikin konesalin jäähdytys- ja lämpöpumppujärjestelmä: 2 kpl Chiller CGIW-48-4D vedenjäähdyttimiä • jäähdytysteho 2 x 194 kW • jäähdytysveden lämpötiloilla +18/11 °C • lauhdutusliuoksen lämpötiloilla +38/44 °C • sähköteho mitoitustilanteessa 2 x 47 kW 2 kpl Nestejäähdyttimiä • teho 2 x 232 kW ulkolämpötilalla +30 °C 1 kpl Chiller CHT-G-90-4D lämpöpumppu • lämmönkeruuteho 269 kW • lämmitysteho 382 kW • lämmönkeruunesteen eli jäähdytysveden lämpötilat +18/11 °C • lauhdutuspiirin veden lämpötilat +50/60 °C • sähköteho mitoitustilanteessa 119 kW 1 kpl Nestejäähdytin • teho 382 kW ulkolämpötilalla 30 °C 7 kpl Chiller SmartVari SV-L-CWS-210.3 vakioilmastointikonetta • jäähdytysteho asiakkaan olosuhteissa ja +11/18 °C vedellä 56 kW/yksikkö • ilmamäärä 21 000 m³/h, 25 °C/50% • sähköteho mitoitustilanteessa 2,7 kW

jotta sitä voidaan hyödyntää. Se varmistui keväällä 2013 tehdyissä mittauksissa. Ongelmaksi olisi voinut muodostua lämpötilataso, sillä kasvihuoneiden lämmitys on mitoitettu lämpötiloille +90/70 °C. Lämpöpumpun avulla saamme tuotettua vain hieman yli +60 °Casteista vettä. Kevään mittauksissa saimme kuitenkin vahvistuksen sille, että päälle +60 °C-asteen lämpötila riittää, sillä paluuvesi kasvihuoneen lämmitysverkostosta tuli takaisin vielä +40 °C-asteisena suurimman osan lämmityskaudesta. Kaukolämpösiirtimen rinnalle sijoitetulla levylämmönsiirtimellä pystytään siirtämään lämpöpumpulta saatava energia kasvihuoneen toisioverkostoon. Tarvittaessa kaukolämpöä käytetään rinnalla tarvittavan lämpötilatason saavuttamiseksi, kertoo kehityspäällikkö Juhana Mikkola hankkeen (LVIA)suunnittelusta vastanneesta Projectus Teamista.

Prosessin ehdoilla Helsingin yliopiston uusi konesali oli rakennettava kaupungin keskustasta pois puretun tilalle ja alun perin sitä suunniteltiin ihan muualle. Projectus Teamissa ryhdyttiin miettimään, miten lauhdelämpö saataisiin järkevästi käyttöön. Ensisijaisena tavoitteena oli luonnollisesti jäähdytyksen toteuttaminen mahdollisimman energiatehokkaalla, taloudellisella ja luotettavalla tavalla ja vasta sen varmistuttua

syntyvän lauhdelämmön hyödyntäminen. Projectus Teamissa hankkeesta vastasivat Mikkolan lisäksi projektipäällikkö Harri Ruokola, kylmätekniikan asiantuntija Onni Ojala ja automatiikasta vastannut Kari Pusa.

sessin toiminnan eri vaiheiden mukaisesti erilaisiin ajotapoihin. – Tällaiseen tarkoitukseen tarvitaan lämpöpumppujärjestelmä, joka kykenee tuottamaan sekä kylmää että lämmintä yhdessä, Mikkola selvittää.

Suunnittelijat tarttuivat tehtävään innolla. Hanke oli siinä mielessä poikkeuksellinen, että ongelmaa ei lähdetty tavanomaiseen tapaan ratkaisemaan laitekohtaisesti vaan mitoittamalla kaikki laitteet pro-

– Esimerkiksi vapaajäähdytyksen sekä lämpöpumpun käyttö on optimoitava parhaimman hyötysuhteen tuottamiseksi lämmön sekä jäähdytystarpeen pyynnin mukaisesti. Lämpöpumppuna toimiva jääh-

Konesalien lämmön hyödyntämisessä suuri potentiaali Konesalien energiatehokkuuden kehittämisessä kyntämätöntä sarkaa on vielä paljon. Lämpöpumput tai lämmön talteenotto jäähdytyslaitteista – kutsuttiinpa toimivaa järjestelmää miksi hyvänsä – ovat merkittävässä roolissa tulevaisuuden kestävässä kehityksessä.

K

onesaleissa sähköä kuluu paljon. Eniten sitä kuluttavat palvelimet, reitittimet ja kytkimet yms. tekniikka, mutta myös jäähdytyksen osuus on suuri. Jäähdytystarve kasvaa myös nopeasti. Konesalissa sijaitsevien serverikaapistojen, räkkien jäähdytystehojen tarve on lyhyessä ajassa kasvanut 15 kW – 40 kW/räkki. Jäähdytysenergialaskun pienentämiseen on kehitetty monenlaisia keinoja. Pohjoisessa ilmanalassa kylmään talvi-ilmaan tai vesistöihin perustuvat vapaajäähdytykset ovat jo 1980-luvulta saakka olleet laajassa käytössä sähkön säästämiseksi. Nyt ollaan kuitenkin entistä enemmän heräämässä siihen, ettei arvokasta lämpöä kannata linnuille tai kaloille tuhlata. Lauhdelämmön

talteen ottaminen ja hyödyntäminen lämmityksessä joko samassa kiinteistössä tai kaukolämpöverkon välityksellä laajemmin on suuntaus, joka vie energiatehokkuutta ja ympäristövastuullisuutta uudelle tasolle.

Konesalin lämpötilan nosto osaoptimointia? Eräs viime vuosina yleistynyt trendi on ollut konesalien lämpötilatason nostaminen jopa yli IT-laitevalmistajien suositusten. Näin esimerkiksi vapaajäähdytyskautta on voitu pidentää. Käytännössä ajatus voi kuitenkin johtaa osaoptimointiin, jonka lopputuloksena on kasvanut sähkön kulutus. Esimerkiksi TeliaSoneralla on todettu jäähdytyslaitteissa näin säästyvän sähkön tulevan helposti tuhlattua korkojen kanssa palvelimien kierroslukusäädetyissä puhaltimissa. Suomen suurinta laitetilakiinteistömassaa hallinnoivalla TeliaSoneralla on yhteistyössä Granlund Oy:n kanssa käynnissä hanke, jossa

pureudutaan syvälle konesalien optimaalisen lämpötilan saloihin. – Olettamuksena oli, että lämpötila voisi olla hieman nykyistä korkeampikin ja sillä tavoin saavutettaisiin säästöjä nimenomaan jäähdytyksen osalta. Olemme jo tähän mennessä havainneet, ettei vastaus ole ollenkaan yksiselitteinen, TeliaSoneran Suomen LVI- ja jäähdytysvastaava, tuotantopäällikkö Timo Puroviita huomauttaa. – Lämpötilan nosto ei ole sinänsä ole meille itseisarvo. Tutkimme hankkeessa, mikä on oikea lämpötila nimenomaan meidän kuormallemme ja laitekannallemme. Projekti on nimeltään Finnish Sauna project. Sen ensimmäisessä vaiheessa laitesalien lämpötilaa on hallitusti nostettu +25 asteeseen. Toisessa vaiheessa jäähdytysveden lämpötilaa nostetaan +10 °C ja kolmannessa +15 celsiusasteeseen. TeliaSoneran uudet konesalit rakennetaan +25 asteen ja jäähdytysjärjestelmä +15 asteen lämpötilalle. Ensimmäisen vaiheen tulokset ovat käytettävissä kuluvan vuoden lopussa.

Kylmäextra 2/2014 47

dytyskone toimii lämmitystarpeen mukaisesti lämmityskäytöllä, jolloin loput tarvittavasta jäähdytystehosta tuotetaan ensisijaisesti vapaajäähdytyksellä, Ojala lisää. Laitoksen konseptin lähtökohtana on ollut käyttövarmuus. Niinpä vedenjäähdyttimet ovat teholtaan 50 % mitoitustehosta ja vedenjäähdytin/lämpöpumppu 75 %. Kullakin on omat liuosjäähdyttimensä ja lämpöpumpulla vielä vaihdin kasvi­ huoneiden lämmitykseen. Saleilta palaava vesi voidaan jäähdyttää vapaajäähdytysvaihtimessa, johon voidaan vapaasti valita kytkettävät liuosjäähdyttimet. Myös hätäjäähdytys käyttövedellä on arsenaalissa. Kun prosessi oli saatu suunniteltua, kustannukset siirtoputkistolle laskettua ja kannattavuuslaskelmat valmiiksi, yliopiston tila- ja kiinteistökeskuksessa päästiin päätöksentekovaiheeseen. Vasta sen jälkeen ryhdyttiin kartoittamaan lämpöpumppuja, joilla voitaisiin päästä mieluiten +65 °C:n lämpötilaan. – Paikan päällä rakennettavaa laitosta ei ajateltu, vaikka sellaisia on toki onnistuneesti toteutettu. Teollisesti valmistetuista järjestelmistä oli lopulta jäljellä kaksi vaihtoehtoa. Niistä valittiin Chiller Oy:n lämpöpumppu sekä vedenjäähdyttimet.

Energiatehokas kokonaisuus Kasvihuoneiden lämmityksen mitoitusteho on 1 780 kW. – Kasvi­ huoneiden lämmitystehon maksimitarve on noin viisi kertaa niin suuri kuin lämpöpumpulla voidaan tuottaa, joten kaikki lämmityskaudella tuotettu lämpö menee myös käyttöön, Hämäläinen huomauttaa. – Mittausten ja laskelmien mukaan lämpöpumpulla saadaan hyödyksi

48 Kylmäextra 2/2014

vuositasolla noin puolet kasvihuoneilla tarvittavasta lämpömäärästä, Mikkola sanoo. Liuosjäähdytintehoa on konseptista johtuen runsaasti käytössä. Kapasiteetti on otettu täysin käyttöön putkistolla ja automatiikalla, joka mahdollistaa rinnanajon ja vapaajäähdytyksen sekä koneellisen jäähdytyksen ajon sarjassa. Konsepti myös mahdollistaa vapaajäähdytyksen käytön normaalimitoitusta korkeammissa ulkoilman lämpö­ tiloissa. Laitemitoituksessa on maksimoitu vapaajäähdytyskauden pituus. Se toimii ainakin ulkolämpötilaan +8 °C saakka. Koneellinen jäähdytys käynnistyy vasta, kun vapaajäähdytys ei enää riitä. Vapaajäähdytystä puolestaan voidaan hyödyntää aina siihen asti, kun takaisin liuosjäähdyttimiltä neste saadaan +14 °C lämpötilassa – joskin Hämäläisen mukaan luku voisi olla +16 °C: – Uusimpien tutkimusten mukaan serverit kestävät kuu m em ma ssakin kuin tähän asti valmistajat ovat ilmoittaneet. Ajotavat ja lämpötila-asetukset varmentuvat kuormituksen kasvaessa serveritilojen täyttyessä.

Kysymyksessä ei ole kuitenkaan joko/tai tilanne, vaan koneellinen ja vapaajäähdytys voivat toimia yhtä aikaa, sillä niitä voidaan ajaa rinnan ja sarjassa. Kummallakin vedenjäähdytyskoneella sekä lämpöpumpulla on omat liuosjäähdyttimensä joten, jos kahden liuosjäähdyttimen vapaajäähdytysteho ei riitä, voidaan lämpöpumpulla lisäjäähdyttää palaavaa liuosta. Lauhdutusteho ajetaan tarpeen mukaan joko kasvihuoneille tai oman liuosjäähdyttimen kautta ulkoilmaan. Ojala kertoo, että koneita voidaan ajaa (lähes) portaattomasti kuormituk-

Ilman huolellista mallinnusta kaiken tarvittavan saaminen vanhaan tilaan olisi ollut hyvin vaikeaa.

Projectus Teamin Juhana Mikkolalle, Onni Ojalalle ja Harri Ruokolalle hanke on ollut mielenkiintoinen – Harvoin jäähdytystä päästään suunnittelemaan prosessilähtöisesti!

sen mukaan, sillä niissä on kussakin neljä kompressoria. Uusissa konesaleissa on käytössä ns. kuumakattoratkaisu. Kuumakattoratkaisua voi ajaa suuremmalla lämpötilaerolla ja korkeammalla lämpötilatasolla kuin muita ratkaisuja. – Se on tällä hetkellä tehokkain tapa jäähdyttää. On vain huolehdittava siitä, ettei ilma pääse missään vaiheessa sekoittumaan, Hämäläinen huomauttaa. Noin +18 °C jäähdytysilma siirtyy servereille alakautta +20–22 °C:ssa ja nousee kattoon +35 °C:na. Kokonaisuus on varsin energiatehokas. – Karkeasti yhdellä kilowatilla sähköä saadaan tuotettua 4 osaa kylmää ja 3 lämpöä, siis yhteensä 7 kW energiaa, Ojala ynnää.

Tietomallinnus apuna

Hankkeen LVIS-kokonaisurakasta vastasi Sähkö-Peko Oy. Rakennusautomaatio on Arealtec ja -järjestelmä Deos, joka ohjaa, säätää mittaa prosessia.

Hanke oli varsin haastava sekä suunnitella että toteuttaa, varsinkin jo olemassa oleviin tiloihin. – Ilman mallintamista olisi kyllä ollut vaikeaa, Ojala myöntää. – Ahtaisiin tiloihin olisi ollut vaikea putkitusta ja venttiileitä saada parhaalla mahdollisella tavalla suunniteltua ja asennettua. Tämä työmaa mallinnettiin kytkentäkaavion perusteella, hän lohkaisee.

Uusi konesalikokonaisuus otettiin käyttöön kesällä 2014. Konesalikäynnistyksestä ovat vastanneet yliopiston tietotekniikka-asiantuntijat Timo Helin ja Kalle Sulkamo. Syksyllä lämpöpumppujärjestelmää on ajettu jo nestejäähdyttimen kautta täydellä kuormituksella, joten se toimii odotetulla tavalla. Lauhdelämpö saadaan kasvihuoneiden käyttöön vielä kuluvan vuoden aikana. – Kun vain saamme kasvihuoneautomaation toimimaan tältäkin osin, Hämäläinen huomauttaa.

Jutun kuvituksena on mallinnuksen tuottama kuva ja valokuva samasta kohdasta konehuonetta. Nykyisin mallinnuskuvat antavat jo varsin tarkan ja realistisen kuvat siitä, miltä tila tulee oikeastikin näyttämään.

Peace and quiet at last.

ebm-papst Oy 1/1 ebm-papst tarjoaa tulevaisuuden ratkaisun häiritsevää melua tuottavaan korkeateknologian ongelmaan: FlowGrid-ilmanohjausverkko sekä aksiaali- että keskipakopuhaltimiin. Verkko ilmanottopuolella vähentää huomattavasti melupäästöjä ja minimoi häiritsevät matalataajuuksiset äänet. FlowGridin avulla melua tuottavat hankaluudet puhaltimen ilmavirtauksessa ovat mennyttä! Kysy lisää myynnistämme! Ammattilaisen valinta ebm-papst Oy • Puistotie 1 • 02760 Espoo • puh. (09) 8870 220 • mailbox@ebmpapst.fi • www.ebmpapst.fi

Kylmäextra 2/2014 49

Ministeri Grahn-Laasonen: Lämpöpumput ovat ympäristöfiksuja Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen kehui lämpö­­pumppuja erinomaiseksi esimerkiksi ympäristöfiksuista ratkai­ suista puhuessaan Suomen Lämpö­pumppu­yhdistys SULPU ry:n 15-vuotisjuhla­ seminaarissa 30. lokakuuta.

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen pitää lämpöpumppuja hyvänä esimerkkinä tekniikasta, joka säästää sekä ympäristöä että kustannuksia.

Y

mpäristöministeri lupasi myös panostusta lämpöpumppualaa vaivaavan hitaan ja monimutkaisen lupabyro­ kratian korjaamiseksi. – Olen käynnistänyt ympäristöministeriössä työn, joka tähtää tällaisten esteiden murtamiseen. Uskon, että voimme tehdä fiksumpaa lainsäädäntöä, fiksumpia, sujuvampia, joustavampia lupaprosesseja ja fiksumpia ohjeistuksia ilman, että ympäristönsuojelun taso kärsii, hän sanoi. Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen näkee ministeri Grahn-Laasosen avauksen merkittävänä lämpöpumppuliiketoiminnan kehittämisen kannalta: – Tämänhetkisten lupaprosessien hitaus, monimutkaisuus ja vaihtelevat käytännöt jarruttavat niin ympäristölle, työllisyydelle kuin taloudellekin myönteisen toiminnan kehittymistä. Lämpöpumppuala on rakentamisen voimakkaasta laskusta huolimatta pysynyt kasvukäyrällä ja siten ottanut reilusti markkinaosuuksia lämmityksessä. Lämpöpumppuala ottaa jo nyt talojen ympäriltä energiaa 5 TWh/a, eli noin yhden Loviisan ydinvoimalaitoksen yksikön verran.

50 Kylmäextra 2/2014

Seminaarissa esiteltyjen Gaia Oy:n tutkimustulosten mukaan vuonna 2030 Suomessa lämpöpumput keräävät 15 TWh/a, niihin on investoitu tuohon mennessä markkinaehtoisesti 12 miljardia euroa ja ala työllistää keskimäärin 3 000 henkilöä/vuosi. – Uusista uusiutuvan energian muodoista lämpöpumput ovat olleet kaikkein menestyksellisin ja tulee olemaan jatkossakin ja vieläpä pienimmillä julkisilla tukimuodoilla, totesi professori Raimo Lovio Aalto-yliopistosta. Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry on tehnyt tiivistä yhteistyötä SULPUn kanssa sen koko 15-vuotisen historian ajan. SULPUn seminaarissa puhunut SKLL:n toimitusjohtaja Petri Hannula nosti tulevaisuuden yhteistyön keskiöön lämpöpumppualan koulutuksen, jossa kylmäalalla luotujen mallien mukaisesti olisi tarvetta niin näyttötutkintojen kuin nuorisoasteen perustutkintojenkin kehittämiseen.

2015 Kylmäextra 1/2015 ilmestyy huhtikuussa. Katso mediatiedot osoitteesta www.skll.fi ja varaa mainospaikkasi ajoissa. Puh. 09-7591166 tai pia.lindholm@skll.fi

Tilaa ilmoituksesi suunnittelu ja valmistus Kylmäextran taittajalta. Lisäkustannus mainospaikan hintaan alkaen 100 €/ilmoitus. jarkko.narvanne@gmail.com puh. 045 305 0070

Kylmäalan kirjallisuutta Suomen Kylmäyhdistyksen verkkokaupasta

www.kylmayhdistys.com Tilaukset myös sähköpostilla pia.lindholm@skll.fi tai puhelimitse 09-7591166. Kylmätekniikka

Kylmätekniikan perusteet

Antero Aittomäki (toim.)

Esko Kaappola, Aulis Hirvelä, Matti Jokela, Jani Kianta

K

ylmäalan perusteos kattaa kylmätekniikan teorian alkaen termodynaamisista perusteista, erilaisista jäähdytysprosesseista ja kylmäaineista. Kylmälaitoksen toiminnan syvällistä ymmärtämistä tukevat myös laitoksen pääkomponenttien toiminnan esittely sekä höyrystimien ja lauhduttimien yhteydessä käsitellyt lämmönsiirron perusteet. Kirja kattaa myös mm. kylmälaitoksen säätö- ja varolaitteet, putkistot varusteineen, sähkö- ohjaus- ja säätöjärjestelmät sekä erilaisten kylmälaitosten (elintarvikkeiden kylmäsäilytys, tekojääradat, ilmastoinnin jäähdytys, lämpöpumput) toiminnan ja suunnittelun perusperiaatteet. Kirja soveltuu käytettäväksi sekä ammattikorkeakoulujen että tiedeyliopistojen kylmätekniikan oppikirjana.

T

eos lähtee liikkeelle perusteista, joten se soveltuu hyvin kylmätekniikan ensimmäiseksi oppikirjaksi. Alussa käsitellään termodynamiikkaa, kylmäteknistä kiertoprosessia sekä kylmäaineiden ja kylmäkoneöljyjen ominaisuuksia. Kirjan keskeinen sisältö kuvaa kylmäteknisten komponenttien ja putkiston asennusta, kylmälaitoksen sähköistystä sekä toimintaa ja säätöä erilaisissa kylmälaitoksissa. Lisäksi teoksessa käsitellään kylmälaitoksen huoltoa ja vianetsintää sekä kylmäalan lainsäädäntöä.

KYLMÄKIRJAT

Kirjan 2. painoksessa on huomioitu opetuskäytöstä saatu palaute. 2. painos (2012), 264 s. Hinta 29 €

4. painos (2012), 413 s. Hinta 69 €

Kylmätekniikan käsikirja

Kylmälaitoksen suunnittelu

Jani Kianta

Pertti Hakala, Esko Kaappola

K

ylmätekniikan käsikirja on hakuteos kaikille kylmä- ja LVI-aloilla toimiville. Kirjan sisältöä ovat mm. kylmäalan sanasto (912 termiä selityksineen), sanakirja (suomi – englanti – ruotsi – saksa), tietoa kylmäaineista ja kylmäliuoksista, yleisimpien putkimateriaalien putkitaulukot, luettelo kylmäalaa säätelevästä lainsäädännöstä sekä alaan liittyvistä standardeista, kylmälaitosten vianetsintätaulukko sekä runsaasti yksikköjen muunnossuhteita, erilaisia taulukoita ja alalla tarvittavia laskentakaavoja.

K

irjan sisältö painottuu jäähdytystehontarpeen laskentaan, laitosratkaisun valintaan, putkimitoitukseen, putkiston rakentamiseen ja komponenttien valintaan. Kirjassa käsitellään lisäksi teollisen kylmätekniikan perusteita, lauhdelämmön talteenottoa, maalämpöpumppuja, kylmän ympäristön erityisvaatimuksia ja projektin hoitoa. Kirjan 3. painoksessa (2013) on päivitetty osat kylmäaineet ja komponenttien valinta sekä lisätty kylmäaineiden R407A ja R407F putkimitoitustaulukot. 3. painos (2013), 274 s. Hinta 37 €

1. painos (2013), 271 s. Hinta 42 €

Ilmastointitekniikka, osat 1 ja 2 Esa Sandberg (toim.)

Ilmastointitekniikan kirjasarjan osa 1 on ilmastoinnin ammattilaisten ja opiskelijoiden lisäksi suunnattu myös muille rakentamisprosessin osapuolille. Osa 2 on jatkoa osalle 1 ja sen tavoitteena on syventää osaamista ilmastointilaitosten suunnittelussa, urakoinnissa, huollossa ja käytössä. Kirjasarjan molemmissa osissa on hyödyllistä luettavaa ilmastoinnin jäähdytyslaitosten ja isojen kiinteistölämpöpumppujen parissa työskenteleville. Osa 1, Sisäilmasto ja ilmastointijärjestelmät tarjoaa perustiedot sisäilmastosta ja sisäilmaston tavoitteisiin tähtäävistä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmistä, tarvittavista ilmavirroista sekä ilman kosteuden olemuksesta ja merkityksestä. Kirjassa esitellään ilmastointilaitoksen komponentit, koneet ja konehuoneet, kanavat ja varusteet, päätelaitteet ja huonelaitteet, jäähdytyslaitteet sekä sähkö- ja automaatiolaitteet. Lisäksi mukana on esimerkkejä hyvin suunniteltujen tavanomaisten rakennusten suunnitteluperiaatteista ja mitoituksesta.

Osa 2, Ilmastointilaitoksen mitoitus opastaa sisäilmaston tavoitteisiin tähtäävään ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien suunnitteluun ja mitoitukseen. Kirja käsittää mm. sisäilman laadun, lämpöolojen, tehon- ja energiantarpeen sekä elinkaarilaskennan, järjestelmä-, palo-, ääni- ja laitosteknisen mitoituksen. Kanaviston, ilmankäsittelyprosessien ja –koneiden, tilailmastoinnin, jäähdytyslaitteiden ja automaatiolaitteiden suunnittelu ja mitoitus on esitetty seikkaperäisesti. Asennustoiminnan johtamisen, huollon ja käytön merkitystä on painotettu.

1. painos (2014), 415 s. Hinta 80 €

1. painos (2014), 647 s. Hinta 95 €

Sisäilmasto ja ilmastointijärjestelmät

Perustietoa ilmastointitekniikasta rakentamisen ja rakennusten käytön asiantuntijoille

Ilmastointitekniikka osa 1

Ilmastointilaitoksen mitoitus

Opastusta sisäilmaston, ilmastointilaitoksen järjestelmien, tilailmastoinnin, kanavistojen, koneiden sekä jäähdytys- ja rakennusautomaatiojärjestelmien suunnitteluun ja mitoitukseen.

Ilmastointitekniikka osa 2

ILP-kauppaan rajoitus ympäristön suojaksi Uusi F-kaasuasetus (EU 517/2014) tuo tullessaan vuoden 2015 alusta lukien mm. ilmalämpöpumppujen kauppaan uudistuksen, jonka on tarkoitus suojata ympäristöä. Epäilemättä rajoitus suojaa myös kuluttajaa.

U

uden asetuksen 11 artiklan 5. kohdassa rajoitetaan F-kaasuilla täytettyjen laitteiden myyminen loppukäyttäjille vain tilanteisiin, joissa voidaan osoittaa laitteen asentavan yrityksen olevan samaisen asetuksen 10 artiklassa määritellyllä tavalla pätevöitynyt – eli siis Suomessa Tukesiin rekisteröitynyt. Käytännössä säädös koskee monia muitakin tuotteita, mutta

ympäristön ja F-kaasupäästöjen näkökulmasta ongelmallisin on ollut volyymiltaan suuri ns. splittyyppisten ilmastointilaitteiden ja ilmalämpöpumppujen kauppa. Suomessa pätevöitymättömien tekemät asennukset eivät ehkä ole olleet aivan yhtä laaja ongelma kuin eteläisemmässä Euroopassa, mutta tunnetusti joku kuluttajille suunnattuun netti- yms. kauppaan panostanut ja omatoimiseen asentamiseen kannustanut yritys löytyy Suomestakin. Sen, että uusi asetus toimii asiassa kuluttajankin eduksi osoittavat vaikkapa länsisuomalaisen toimittajan sanomalehtikolumnissaan kuvailemat kokemukset. ”Posti-

FG Finland 1/1

52 Kylmäextra 2/2014

myynnistä” hankittu ja omatoimisesti autotallin lämmittimeksi asennettu ilmalämpöpumppu kun ei koskaan suostunutkaan toimimaan. Hauskasti kirjoitetun tarinan voi googlata luettavakseen kolumnin otsikolla ”Parempi pumppu seinässä kuin kuura katossa”. Epäilemättä jutussa kuvattua paremminkin onnistuneita ”tee-se-itse”asen­nuksia löytyy. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että säästöjä lämpöpumppu tuottaa vain toimiessaan oikein – pelkkä käyntiääni ei vielä ole tae siitä. Pätevöityneet ilmalämpöpumppujen asentajat ja yritykset löytyvät osoitteesta www.tukes.fi

Ahlsell 1/1 Linjakas muotoilu

UUSI JA EDISTYKSELLINEN MAALÄMPÖPUMPPU NYT SUOMESSA! Löydä lähin asiantuntijaliikkeesi osoitteesta www.parhaatlampopumput.fi

Suunnannäyttäjä

DAIKIN Mainstream

HITACHI Summit

Korkea vuosihyötysuhde ja energialuokka (A++) yhditettynä käytännöllisiin ominaisuuksiin. Laite on suunniteltu ja varustettu Suomalaista käyttäjää varten. Linjakas ja huomaamaton muotoilu.

Hitachi Summit -ilmalämpöpumpussa yhdistyvät toimintavarmuus ja tuntuva energiansäästö. Laite on suunniteltu Pohjolan vaativiin olosuhteisiin ympärivuotiseen käyttöön.

Design malli

Testimenestyjä

S-CO TE ST ED

P

Kattavan Daikin maalämpö ja ilma-vesilämpöpumppu malliston löydät sertifioiduista asiantuntijaliikkeistä ympäri maan.

Uskomaton

5,9

Loistava hyötysuhde

DAIKIN Ururu Sarara

Hitachi Premium

Markkinoiden korkein energia-tehokkuus A+++. Mikäli haluat parhaan mahdollisen, tässä on tuote juuri sinulle. Laite varustettuna kaikilla edistyksellisillä ominaisuuksilla.

Korkea laatu, varma toiminta ja energiansäästö, näitä ominaisuuksia Premium tarjoaa sinulle. Varusteena mm. suodattimien automaattipuhdistus.

DAIKIN Emura

INNOVA H lämpöpumppu

Ainutlaatuinen sekoitus hienostunutta muotoilua ja huipputason laatua. Laite on saatavana sekä harjattuna alumiinisena tai kristallipintaisena mattavalkoisena. Taattu toiminta ympäri vuoden.

Pohjoisen ankariin toimitaolosuhteisiin suunnitellut Innova lämpöpumput takaavat hyvän hyötysuhteen (COP) ja korkean energiansäästön.

ILMALÄMPÖPUMPPUMALLISTO alkaen

1550,-

Hinta sisältää perusasennuksen.

www.parhaatlampopumput.fi

Kymmeniä vuosia kylmää 2014 on ollut merkkivuosi niin Cooltrade Oy:lle kuin sen perustajalle Timo Linjalallekin. Yhteisiä vuosia on takana 20. Timon synttärikakussa oli kynttilöitä puhallettavaksi jo 70. Teksti: Dakota Lavento, kuvat: Timo Linjalan arkisto

W-malliset neste­jäähdyttimet odottavat asennusta kesällä 2013.

K

ylmälaitoksiin lamellilämmönsiirtimiä – kansankielellä mm. pattereita – toimittava Cooltrade Oy vietti syntymäpäiväänsä 3. elokuuta työn merkeissä. Yrityksen perustajan Timo Linjalan usko omiin kykyihinsä ja tulevaisuuteen on kantanut hedelmää. Yritys siirtyi seuraavalle sukupolvelle jo vuonna 2008, joskin isä hallituksen puheenjohtajana osallistuu yhä yrityksen toimintaan. Laaja tietotaito kylmäalalta, pattereista ja asiakassuhteiden hoidosta on toki saatava siirrettyä Linjalan päästä yritykseen ja sen työntekijöille.

Asiakaslähtöistä toimintaa Cooltrade on pärjännyt varsin kilpaillulla alalla asiakaslähtöisyy-

54 Kylmäextra 2/2014

dellään. Linjala on asiakkaansa tuntien tiennyt, mitä projekteihin tarvitaan, joskus jopa paremmin kuin asiak­kaat itse – suunnittelijoista nyt puhumattakaan. – Kun tuntee asiakkaiden toiminnan tietää, miten kylmäjärjestelmistä ja niiden käytettävyydestä saataisiin vieläkin parempia, Linjala sanoo ja ottaa esimerkiksi elintarviketeollisuuden ja logistiikkakeskukset. –Hygieniaan ja puhdistettavuuteen liittyvät seikat on otettava huomioon jo pattereita suunniteltaessa. Erikoiskohteet ovatkin olleet hyviä vetureita Cooltraden toiminnalle, sillä räätälöiminen onnistuu helposti sen toimintamallilla. Cool­Line-tuotteet valmistetaan sopimusvalmistajien tehtailla kotimaassa ja ulkomailla.

Mökki on Timolle rakas ja aika kuluu esimerkiksi metsällä. Kuva syksyltä 2014.

CoolLine-tuoteperheeseen kuuluu mm. nestejäähdyttimiä, lauhduttimia, höyrystimiä ja ilmanjäähdyttimiä lisävarusteineen, joista yhtenä elintarviketeollisuudessa käytettävät tekstiilikanavat.

Jättitoimituksia moneen tarpeeseen SOK:n Sipoon logistiikkakeskuksen prosessijäähdytyksen ilmanjäähdyttimien ja höyrystimien kauppa tuli Cooltradelle hyvään aikaan. Laitetoimitukset jakautuvat kolmelle vuodelle viidessä eri vaiheessa. Ensimmäiset laitteet toimitetaan työmaalle jo tämän vuoden puolella.

Muista Kylmätekniikan Koulutuspäivät 22.- 23.1.2015.

® ICC on Linde Groupin rekisteröity tavaramerkki.

Ks. lisätiedot ja ilmoittaudu www.kylmayhdistys.com

Aga 1/2

• Tehdastestattu

Pem­ co2 (1/8)

Jokaisella AGAn kaasupullolla on yksilöllinen viivakoodi, jonka ansiosta pullot ovat ICC® yksilöpulloseurantamme piirissä ja aina jäljitettävissä. AGAn kylmäaineet ovat helposti saatavillasi – sen varmistaa maan kattava myyntipisteverkostomme. Halutessasi voimme toimittaa kylmäaineet myös suoraan ovellesi. Huolehdimme kylmäainejätteesi keräyksestä joko suoratoimitusten yhteydessä tai kaikilla myyntipisteillämme. Lähimmän myyntipisteesi löydät osoitteesta: ZZZ DJD À P\\QWLSLVWHHW tai skannaamalla oheisen koodin.

Logistiikkakeskusten lisäksi voimalaitokset ovat hyviä ja suuria kohteita. Cooltrade on toimittanut jäähdytysratkaisuja esimerkiksi Vapon turvevoimalaitoksiin, Fortumille Tarttoon vuonna 2010 valmistuneeseen CHP-voimalaitokseen sekä Espoon Ämmässuon kaasuvoimalaan. Tänä vuonna käyttöön otetun Vantaan Energian Jätevoimalan nestejäähdytinkauppakin oli merkittävä. CoolLine-nestejäähdyttimien yhteisteho on 39,5 MW:a ja ne huolehtivat prosessin ylilämmön ja suljetun jäähdytysvesipiirin jäähdytyksestä.

• Sisältää pumput varaajat jne. • Laaja lämpötila-alue

Ympäristön hyvinvointi on meille tärkeää. AGAn hiilidioksidi, ammoniakki, nestekaasu ja isobutaani ovat luonnollisia kylmäaineita ja kylmäaineista ODP- ja GWP-arvoiltaan ympäristöystävällisimpiä. Saat meiltä myös HFC-kylmäaineet, mm. uuden R407F:n kaupan kylmään sekä uuden, ajoneuvojen ilmastointijärjestelmiin tarkoitetun HFO R1234yf -kylmäaineen.

Ota yhteyttä Pemco Oy p. 03 887410 pemco@pemco.fi

Skannaamalla koodin saat AGAn myyntipisteet suoraan puhelimeesi.

FI AD 185x134 refrigerants Kylmäextra_112191-8-FI01_1.indd 1

• 10…180 kW • Myös vapaajäähdytys

Kylmäaineet AGAlta – luonnollisesti.

ZZZ DJD À N\OPDDLQHHW

Ulkoasenteiset vedenjäähdyttimet

www.pemco.fi 31/03/14 09.08

Edessä hieno tulevaisuus Linjala uskoo, että Cooltraden tyyppisille toimijoille on alalla kysyntää myös jatkossa. – Asiak­kaiden tarpeet on pystyttävä ottamaan entistäkin paremmin huomioon. Muutaman viime vuoden aikana Linjala on vähentänyt työntekoaan ja pidentänyt viikonloppuja, vaikka varsinaisista eläkepäivistä ei voikaan puhua. Rakkaalla mökillä aika kuluu kalastaessa ja metsästäessä.

Innokas ukki hoitaa myös mielellään neljää lastenlastaan. Aikaa riittää myös erityisen rakkaaseen kylmän järjestötyöhön. Vauhdin hidastumisesta Linjalaa ei ainakaan voi syyttää. 70-vuotispäiviään hän vietti 9.7. Japanissa, jossa hän ihastui ns. paperittomaan, huuhtelevaan vessanpönttöön niin, että hankki sellaisen kotiinsakin. – Kummallista, ettei niitä ole asennettu jo jokaisen seniorin kotiin ja vanhustenhoitolaitoksiin, hän innostuu.

Kylmäextra 2/2014 55

Messukatsaus

Lokakuu oli alan messujen aikaa – Finnbuild aloitti 1. – 3.10.2014 Kylmäalan näkökulmasta perinteinen rakennus- ja talotekniikka-alan messutapahtuma Finnbuild on jäänyt lähes unohduksiin. Syitä on varmasti monia; kuten lähes samoille viikoille ajoittuva, aina myös parillisina vuosina järjestettävä kylmäalan erikoismessu Chillventa Nürnbergissä Saksassa. Vaikka perinteisempi kylmätekniikka loistikin – yhtä näytteilleasettajaa lukuun ottamatta – lähinnä poissaolollaan, nousivat lämpö­ pumput yhdeksi Finnbuildin kiinnostavimmaksi tuoteryhmäksi.

mukset tuolloin saaduista kontakteista toivat yrityksen paikalle myös viime lokakuussa. Tuotesortimenttia yrityksen osastolta löytyi niin vedenjäähdytykseen, tarkkuusilmastointiin kuin lämpöpumppuihinkin liittyen. Mm. talotekniikkasuunnittelijoiden tapaamisen tärkeyttä korosti myös FG Finland Oy:n toimitusjohtaja Kalle Koskela, joka kertoi kiinnostuksen erityisesti ilma/vesilämpöpumppuihin olevan kasvussa.

Teksti: Petri Hannula kuvat: Dakota Lavento

F

innbuildin jäädessä pienelle huomiolle kylmäalan säännöllisesti toistuvaksi suomalaiseksi päätapahtumaksi ovat nousseet Suomen Kylmäyhdistyksen koulutuspäivät, joiden näyttelyssä alan tukkureilla ja muilla toimijoilla on joka tammikuu mahdollisuus esitellä uutuuksiaan ja tavata kerralla fokusoidusti tärkeimpiä asiakkaitaan. Tarvetta koko rakennusalan kattaviin ”yleismessuihin” osallistumiseen ainakaan kylmäurakoitsijoille suuntautuvan markkinoinnin näkökulmasta ei alan toimijoiden mukaan siten juurikaan ole ollut.

Kokonaisuudessaan lämpöpumput nousivatkin yhdeksi Finnbuildin kiinnostavimmista tuoteryhmistä – muista mukana olleista yrityksistä mainittakoon lämpöpumppuja kWkokoluokasta aina useiden megawattien kokoluokkaan asti toimittava Kaukomarkkinat Oy, ns. kiinteistö­ kokoluokan lämpöpumppujaan messuilla vahvasti esille tuonut Scanoffice Oy sekä kerrostalojen poistoilman lämmöntalteenottoon lämpöpumpun kehittänyt Recair Oy.

Elcool Oy:n Sami Pahla kertoi Gallettin ilma/ vesilämpöpumppu-uutuuden huolehtivan käyttöveden lämmityksestä myös kesäaikaisen jäähdytystoiminnon yhteydessä.

Löytyi sitä ”perinteistäkin” kylmää Jotain tarjottavaa ns. ”perinteisemmästäkin” kylmätekniikasta kiinnostuneille Finnbuildistä toki löytyi, sillä alan tukkureista Refair Oy oli panostanut tapahtumaan monipuolisella osastolla. Yrityksen näyttely- ja koulutuskäyttöön rakentama liikuteltava Show Room keräsikin tapahtumassa ansaittua huomiota. Show Roomin rakentamisesta Refairissa vastannut Raido Bitter kertoi tavoitteena olleen toteuttaa yrityksen kylmätuotteille luonnol-

Lämpöpumput vahvasti esillä Edellä mainituista huolimatta Finnbuildkin on joillakin kylmätekniikan osa-alueilla kiinnostava tapahtuma. Esimerkiksi Sami Pahla ilmastoinnin jäähdytyslaitteita ja lämpöpumppuja maahantuovasta ja asentavasta Elcool Oy:sta kertoi yrityksen olleen mukana Finnbuildissa ensimmäisen kerran vuonna 2012. Hyvät koke-

56 Kylmäextra 2/2014

Oy Swegon Ab:n Hannu Laurikainen (vas.) esitteli Swegon Blue Boxin vapaajäähdytyksellä varustettua vedenjäähdytyskonetta AH-Cool Oy:n Ari Hyväriselle. Laurikainen kertoi laitteen ohjauksessa huomioidun myös vapaajäähdytyksen ja kompressorikäytön rinnakkaisajon. Tämä mahdollistaa kompressoreille tulevan jäähdytyskuorman merkittävän leikkaamisen käyttöolosuhteissa, joissa ulkoilman lämpötilan kohoamisesta johtuen täyttä vapaa­jäähdytystehoa ei enää voida saavuttaa.

Messukatsaus

FG Finland Oy:n toimitusjohtaja Kalle Koskela kertoi kiinnostuksen erityisesti ilma/vesilämpöpumppuihin olevan kasvussa.

linen ympäristö, jossa on mahdollisuus tuotteiden esittelyn lisäksi myös kouluttaa uusien sovelluksien kuten elektronisten säätimien asentamista ja ohjelmointia. Ympäristö mahdollistaa myös erilaisten komponenttien, olosuhteiden, säätötapojen ja kylmäaineiden testauksen.

Tekninen johtaja Markku Heinonen Refairista esitteli ylpeänä yrityksen rakentamaa liikuteltavaa kylmätuotteiden esittely-, koulutus- ja testaushuonetta – Show Roomia. Messujen jälkeen Show Roomiin pääsee tutustumaan yrityksen toimitiloissa Pitäjänmäellä.

Finnbuild-messuilla Show Roomis­ sa oli kompressorina käytössä Copeland Digital-Scroll ja ohjauspuoli oli toteutettu Carelin tuotteilla. EC-puhaltimet olivat käytössä sekä lauhduttimessa että höyrystimessä. Muista Refairin Finnbuildissä esittelemistä tuotteista erityismaininnan ansaitsee kylmälaitosten mittaukseen ja diagnosointiin kehitetty,

langattomiin lämpötila- ja paineantureihin perustuva Metreco-järjestelmä. Järjestelmällä mitatut arvot voidaan arkistoida tiedonkeruutoiminnolla ja luoda niiden perusteella automaattisesti mittausraportti. Raportin perusteella kylmälaitoksen toiminnoissa mahdollisesti olevia vikoja voidaan analysoida ja tuloksena saadaan tietoa myös sen COP-arvosta.

recair 1/2

Recair INDUTRADE GROUP

Kylmäextra 2/2014 57

Messukatsaus

Nürnbergissä 14.–16.10. järjestetty Chillventa vahvisti asemaansa Euroopan johtavana kylmä- ja lämpöpumppualojen tapahtumana. Lähes 1 000 näytteille asettajaa ja yli 30 000 näyttelyvierasta 110 eri maasta olivat vuoden 2014 tapahtuman saavutusten avainlukuja. Messujen sisällölliselle annille vahvan leimansa antoi uusi F‑kaasuasetus. Teksti: Petri Hannula

P

erinteiseen tapaan Chillventa otti varaslähdön jo maanantaina 13.10., jolloin järjestetty Chillventa Congressingtapahtuma tarjosi laajan koosteen luentoja erilaisista ajankohtaisista aiheista. Kylmäalan teollisuutta edustavien järjestöjen Asercomin ja EPEE:n seminaarin päärooleissa olivat energiatehokkuus ja uusi F‑kaasuasetus. Varoituksen sanoja kuultiin mm. siitä, ettei verrattain pienin askelin alkavan F‑kaasujen markkinoille luovuttamisen vähentämisohjelman tulisi antaa hämätä – kiire kehitystyössä ja tulevaisuuteen varautumisessa on jo käsillä. Mm. juuri oman konsulttitoimistonsa aloittanut britti Ray Gluckman korosti nopean toiminnan tärkeyttä

R404A:sta luopumisessa. Hän arvioi F‑kaasujen markkinoille luovuttamisen vähentämisohjelman ensimmäiseksi kriittiseksi vuodeksi vuotta 2017, jolloin ensimmäistä kertaa myös Euroopan ulkopuolella valmistettujen ja Eurooppaan esitäytettynä tuotavien laitteiden kylmäaineet on hankittava EU‑kiintiöiden piiristä. Toisaalta myös hyviä keinoja esimerkiksi R404A:sta luopumiseen on jo olemassa – ja peruste sille voisi F‑kaasulainsäädännön asemasta aivan yhtä hyvin olla myös vaikkapa energiatehokkuus, sillä parempia vaihtoehtoja on tarjolla jo useimpiin sovellutuksiin.

Luonnolliset kylmäaineet vahvasti esillä Merkille pantavimpana ja yhä vahvistuvana trendinä Chillventassa näkyi luonnollisten kylmäaineiden vahva esiinmarssi. Tapahtuman noin 984 näytteilleasettajasta yli 120:lla oli tarjottavanaan luonnollisiin kylmäaineisiin perustuvia tuotteita tai palveluja. Eräs messujen merkittävimmistä innovaatioista tulikin mm. R744.com-nettisivustostaan

Luonnolliset kylmäaineet olivat vahvasti esillä Chillventassa. Kuvassa yksi monista esillä olleista CO2-koneikoista.

58 Kylmäextra 2/2014

Kuva: NürnbergMesse

Chillventa teki ennätyksiä

Nopeaa R404A-kylmäaineesta luopumista jo vuosia esittänyt ja uuden F-kaasuasetuksen valmistelun yhteydessä asiaa myös edistänyt brittikonsultti Ray Gluckman kertoi näkemyksistään Chillventa Congressingtapahtumassa.

ja Atmosphere-tapahtumistaan tunnetulta viestintä- ja lobbausyhtiö Sheccolta, joka oli oivaltanut koota oman oppaansa auttamaan messuvieraita löytämään helposti koko luonnollisiin kylmäaineisiin perustuvan tarjonnan. Silmiinpistävää tarjonnassa olivat mm. useat transkriittisiin CO2-prosesseihin perustuvat koneikot, mutta myös eksoottisempia laitteita kuten vettä kylmäaineena käyttäviä ratkaisuja oli esillä.

DuPont ja Honeywell mukana kehityksessä Toimettomina eurooppalaisen kylmäalan kehitystä eivät seuraa myöskään johtavat kylmäainevalmistajat DuPont ja Honeywell.

Italialaisvalmistajan Ahlsellille Ruotsiin valmistama R290-vedenjäähdytin.

Suomalaisyrityksistä Chillventan vakiokävijä on luonnollisesti tuotannostaan reilusti yli 90 % vientiin toimittava Vahterus Oy, joka esitteli tapahtumassa uusimpia lämmönsiirrinratkaisujaan. Ensimmäistä kertaa mukana tapahtumassa olleita suomalaisyrityksiä olivat Norpe Oy sekä GranLux HTF lämmönsiirtonesteensä Chillventassa lanseerannut Granula Oy.

Molemmat esittelivät Chillventassa useita, jo R‑numeronkin saaneita vaihtoehtojaan erityisesti R404A:n korvaamiseksi yhä alhaisemman lämmitysvaikutuksen omaavilla kylmäaineilla. Leimallista nyt meneillään olevalle kylmäainemuutokselle on sen tapahtuminen ainakin lainsäädännön osalta hallitusti ja tasaisemmalla muutosvauhdilla kuin 1990‑luvun ratkaisuissa (ja edelleen 2000‑luvulla R22:n osalta), joissa muutokset tapahtuivat käyttökieltoihin perustuvien päivämäärien ohjaamina. Näköpiirissä ei myöskään ole muita olemassa olevien laitteiden huoltorajoituksia kuin jo päätetyt, lähinnä R404A:ta ja muita erittäin korkean lämmitysvaikutuksen omaavia aineita koske-

vat säädökset – joissa niissä­ kin siirtymä­ aikaa riittää vielä seuraavat 15 vuotta. Niinpä kylmäaineteollisuus­kin on vielä kohtuullisesti mukana eurooppalaisenkin muutoksen ”lainsäädännöllisessä” vauhdissa – kokonaan toinen juttu sitten onkin se, että luonnollisten kylmäaineiden rintama on vahvistanut asemiaan markkinaehtoisesti jo paljon ennen uuden F-kaasuasetuksen syntyä. Esimerkiksi hiilidioksidin saamaa vahvaa asemaa myymälöiden kylmätekniikassa eivät siksi enää juurikaan kyseenalaista edes

synteettisten kylmäaineiden valmistajat. Lisää tietoa niin hiilidioksidista kylmäaineena kuin kemianteollisuudenkin saavutuksista uusien tuotteidensa kehityksessä tulee olemaan esillä Suomen Kylmäyhdistyksen koulutuspäivillä tammikuussa, joita alan meneillään oleva muutosprosessi huomioiden ei taaskaan kannata väliin jättää.

ILMALÄMPÖPUMPPUJEN YKKÖNEN MYÖS JÄREÄÄN AMMATTIKÄYTTÖÖN

Kaukomarkkinat Oy 1/2

Panasonicin ilmalämpöpumput tunnetaan Suomessa erityisesti pientalopuolella, mutta maailmalla niiden maine on syntynyt ennen kaikkea suurissa kohteissa. Laitteemme lämmittävät ja jäähdyttävät tuhansia rakennuksia sairaaloista liikekiinteistöihin ja kouluista konttoreihin ympäri Eurooppaa. Jos etsit ilmalämpöjärjestelmää suureen kohteeseen, muistaettä Panasonicilla on asiasta yli 40 vuoden kokemus.

Laajasta sisäyksikkövalikoimasta löytyy oikea malli joka tarpeeseen niin kattoon, seinälle kuin ilmastointikanavaankin.

Uusi neljään suuntaan puhaltava kattokasetti on helppo asentaa siististi keskelle ilmastoitavaa tilaa. Läppiä voidaan ohjata yksilöllisesti.

Kanavoitavat sisäyksikkömme ovat alan hiljaisimpia. Ne on helppo asentaa ja huoltaa. Huoltoa nopeuttaa niiden itsediagnosointijärjestelmä.

Monipuolinen mallisto sisältää niin multi- kuin VRF-koneita, joihin on kytkettävissä jopa 64 sisäyksikköä.

Lisätietoa niin suurista kuin pienistäkin laitteista saat Maarit Auviselta (09) 521 5217 ja Tero Lindéniltä (09) 521 5220 tai osoitteesta www.kaukomarkkinat.fi

Kylmäextra 2/2014 59

Uutisia

Myös Energiamessut aina parillisten vuosien lokakuussa

P

arillisten vuosien lokakuu on kylmä- ja talotekniikkaan liittyvien messujen osalta vilkas kuukausi. Vuoden 2016 kalenteriin kannattaakin jo nyt merkitä tapahtumat Chillventa 2016 (11.–13.10.2016) ja Finnbuild 2016 (12.–14.10.2016).

Tampereella 25.–27.10.2016 järjestettävät Energiamessut ovat tärkeät erityisesti teollisuuden lämpö­ pumppujen osalta. Kuluneen vuoden tapahtumassa 28.–30.10.2014 kyseistä tuote­sortimenttia olivat edustamassa mm. Calefa Oy, John-

son Controls Finland Oy, Oilon Scancool Oy ja Pemco Oy. Odotettavissa onkin, että vuoteen 2016 mennessä kiinnostus ko. tuoteryhmää kohtaan kasvaa entisestään. Lisätietoja: www.energiamessut.fi

Oilon Scancool etsii jälleenmyyjiä

O

ilon Scancool on panostanut voimakkaasti mm. teollisuuden ja suurten kiinteistöjen tarpeisiin suunnitellun Oilon Chill­ Heat-tuote­sarjansa kehittämiseen ja tuotteistamiseen. Laitteet soveltuvat niin jäähdytykseen kuin lämpöpumpuiksikin aina 80 °C lauhdutusveden lämpötiloille asti.

Yritys etsii parhaillaan tuotteilleen jälleenmyyjiä, joiden työkaluksi on juuri julkistettu uusi lämpöpumppujen valinta- ja simulointiohjelma. Ohjelma valitsee tuotteen tai tarvittaessa tuotteet asiakkaan lähtöarvojen, kuten vaadittujen lämpötilatasojen sekä virtausaineiden perusteella. Ohjelman avulla on myös luotavissa

Lisätietoja: www.oilon.com

sekä tarjous että tekninen dokumentaatio valitusta lämpöpumpusta – tarvittaessa kuudella eri kielellä.

Suojaava LCE-pinnoite Cooltraden lämmönsiirtimille

L

CE-pinnoite suojaa esimerkiksi ilmanjäähdyttimien lämmönsiirtimiä korroosiolta, homeelta ja bakteereilta erittäin tehokkaasti. LCE on vettä hylkivää ja antaa hyvän antibakteerisen suojan. Suojaus sopii erinomaisesti mm. elintarviketeollisuuden kylmälaitosten ilmanjäähdyttimiin ja höyrystimiin. Patteri pinnoitetaan upottamalla se nestemäiseen LCE-pinnoittee-

seen, kunnes aine on tunkeutunut kaikkialle lamelliväleihin. Myös U-käyrät, päätylevyt ja jakotukit käsitellään LCE-pinnoitteella. Käsittely muodostaa suojaavan elastisen kerroksen koko patterin pinnalle. Suojaus kestää hyvin lämpölaajenemiset ja elastisuus estää myös pienten naarmujen syntymisen. Lisätietoja: myynti@cooltrade.fi

CAREL panostaa Pohjois-Eurooppaan

T

alotekniikka- ja kylmäaloille elektronisia ohjaus- ja säätölaitteita niin urakoitsijoiden kuin OEMasiakkaidenkin tarpeisiin valmistava italialainen CAREL Industries SpA on avannut myyntiyhtiö CAREL

60 Kylmäextra 2/2014

Nordic AB:n Ruotsiin antaakseen entistä parempaa teknistä ja kaupallista tukea Pohjois-Euroopan asiakkailleen yhdessä jälleenmyyjäverkostonsa kanssa.

Lisätietoja Suomen Carel-jälleenmyyjistä sähköpostilla osoitteesta carelnordic@carel.com

Combi Cool Korkean tason tehokkuutta. 1/1 TM

Danfoss Optyma Plus New Generation

Hiljainen ja huippuunsa viritetty koneikko.

- Laajennettu tuotesarja: • 0,6 - 16,5 kW MBP -sovelluksiin • 0,7 - 9,6 kW LBP -sovelluksiin - Hiljainen käyntiääni. - Nopea asentaa, ottaa käyttöön ja huoltaa. - Täyttää uudet puhallinmoottoreiden energiatehokkuuteen liittyvät säännökset.

Danfoss Optyma Plus™ New Generation koneikot suoraan Combi Coolin varastosta.

kylmäalan tukkuliike

Oy Combi Cool Ab Ruosilantie 14 E, 00390 HELSINKI www.combicool.fi

Uuden erikoismaitolinjan prosessitila on alle 90 m² pieni laajennus. Kuvassa vasemmalla Tampereen meijerin projektipäällikkö Tommi Jaakkonen sekä projektivastaava Jorma Lappalainen Suomen Teollisuuskylmä Oy:stä.

Eila-maitojuoma jäähdytetään

ammoniakkikylmällä Valion Tampereen meijerin uuden maitolinjaston lämpö- ja kylmälaitos valmistui tiukassa aikataulussa. Dakota Lavento, kuvat: Dakota Lavento ja Valio

K

aikki Valion meijerit eivät ole Riihimäen edelleen laajennettavan meijerin tapaan häkellyttävän suuria tuotantolaitoksia. Valio Oy:n Tampereen meijeri Nekalassa on kotoisan kokoinen eikä hieman sivussa vilkkaasti liikennöidyistä väylistä sijaitsevana herätä

62 Kylmäextra 2/2014

ohikulkijoiden huomiota. Moni tamperelainenkaan ei edes tiedä, että miltei keskellä Mansea sijaitsee meijerin kaltainen kappale maaseutua. – Riihimäen ja Jyväskylän meijerit ovat meitä kolme ja kaksi kertaa suurempia laitoksia, projektipäällikkö Tommi Jaakkonen sanoo.

Tampereen meijerin ensimmäiset rakennukset valmistuivat jo 1962. Sen jälkeen uutta on rakennettu jokaisena vuosikymmenenä ja rakennusten yhteispinta-ala on nykyisellään 16 399 m².

Monipuoliseksi maitomeijeriksi Valion Tampereen meijerissä valmistetaan pääasiassa maitoa, mm. Arki-maitojuomaa, piimää ja kermaa. Myös hämäläisten rakastama tuorejuusto Valion Kotijuusto syntyy Nekalassa. Meijerissä työskentelee n. 150 henkilöä käsittelemässä noin 490:ltä valiolaiselta maitotilalta kerättävää, 40 miljoonaa maitolitraa vuodessa. Kysymyksessä on varsin paikallinen tuote, sillä maito kerätään keskimäärin 53:n kilometrin etäisyydeltä. Valio on panostanut viimeisinä vuosikymmeniä erityisesti suurimpiin meijereihinsä ja 2010-luvulla Tampereen pieni ja osin vanhanaikainenkin meijeri oli jonkin aikaa lakkautusuhan alla. Laktoosittomien erikoismaitotuotteiden kysyntä on kuitenkin muuttanut tilanteen, sillä Jyväskylän meijerin kapasiteetti ei enää yksin riitä paitsi Suomessa, myös suurimmissa vientimaissa hyvin suositun Eila -maitojuoman tuottamiseen. Tampereen Nekala sai suuren investoinnin, kun meijeriin rakennettiin uusi laktoosittoman ja lämpökäsitellyn maidon tuotantolinja.

Valion Tampereen meijeri sijaitsee Nekalan kaupunginosassa. Kuva: Valio.

Kokonaisuudessaan ensi vuonna valmistuvan investoinnin arvo on n. 16 M€. Uuden linjan toteuttaminen on ollut Tommi Jaakkoselle haastava projekti. Aikataulu on ollut harvinaisen tiukka. Uuden kylmä- ja lämpölaitoksen rakentaminen päästiin aloittamaan vuoden alussa 2014, valmis sen piti olla kesäkuun alkuun ja koko projektin kesäksi 2015. Onneksi raskasta uudisrakentamista ei tarvittu, sillä uusi linja voitiin rakentaa aikaisemmin lopetetulta jogurtti- ja viililinjastolta vapaaksi Toinen laitoksen 502 kW:n Sabroe SMC 108 L kompressorista hymyilee näytöllään aurinkoisesti.

H 2O tärkeässä osassa Meijerissä sitä kuluu vettä. Sitä tarvitaan erityisen paljon pesemisessä. Yhden maitolitran tuottamiseen tarvitaankin 1,2–1,6 litraa vettä. Tampereen meijerissä vettä kuluu 11 000 m³/kk.

Projektipäällikkö Tommi Jaakkola on rauhallisena hämäläisenä juuri sopiva mies vastaamaan nopeatempoisistakin tuotantokapasiteetin laajennuksista.

jääneisiin tiloihin. Uusi linjasto sekä prosessitila kylmä- ja lämpöjärjestelmälle oli kuitenkin rakennettava. Laajennuksen toteutti Tampereen Tasorakennus Oy Kylmä- ja lämpöjärjestelmän suunnittelusta vastasi Timo Puputti RESuunnittelu Oy:stä ja kylmäurakasta juuri tällaisiin suurempiin teollisuuden ja erityisesti elintarviketeollisuuden hankkeisiin erikoistunut Suomen Teollisuuskylmä Oy. Kuten muutkin Valion Tampereen meijerin kylmälaitokset, uusikin on ammoniakkilaitos. Uuden laitoksen täytös on 1 200 kg ja yhteensä ammoniakkia on 8 400 kg. – Kylmäjärjestelmässä varauduttiin prosessin kaksivaiheiseen laajentamiseen. Aluksi käytössä on kaksi kompressoria, joiden tehoa säädetään taajuusmuuttajalla. Kolmannelle kompressorille on varaus ja paikka tehty jo valmiiksi, Timo Puputti kertoo. – Siitä vähän keskusteltiin, tulisiko uuteen laitokseen ruuvi- ja mäntäkompressorit, sillä tilaa oli vähän ja vastaiseen laajennukseen oli varauduttava jo nyt, kertoo projektivastaava Jorma Lappalainen Suomen Teollisuuskylmästä. Tilankäytöllisistä syistä päädyttiin mäntäkomp­ ressoreihin.

64 Kylmäextra 2/2014

Projektivastaava Jorma Lappalainen sanoo, ettei asennustyö toimivassakaan meijerissä tällaisessa tapauksessa ole hankala toteuttaa tuotantoa häiritsemättä. – Työskentelimme kuitenkin uudessa, joskin pienessä tilassa.

Kaikkiaan 83 m² tilaan asennettiin kaksi 502 kW:n Sabroe SMC 108 L kompressoria. Timo Puputti sanoo, että tämän kokoluokan mäntäkompressoriksi laitteiden kylmäkerroin on hyvä. – Varsinkin kun annetaan lauhtumislämpötilan laskea ulkoilman mukaan sekä ajetaan tehonsäätö taajuusmuuttajilla.

Suuret kuormat ja epäsuora prosessi Valion Tampereen meijerin kylmälaitos jäähdyttää prosessivettä, jota käytetään maidontuotantoprosessissa syntyvän lämmön jäähdyttämiseen. Laitoksessa on epäsuora jäähdytys. – Koska nykyisen jäävesijärjestelmän teho ei olisi riittänyt uuden prosessin tuotantolaitteiden vaatiman suuren lämpökuorman jäähdyttämiseen, palaavalle jäävedelle suunniteltiin lisäjäähdytysjärjestelmä leikkaamaan suurin piikki palaavan jääveden lämpökuormasta pois. Varsinainen jääveden lämpötilan ”stabiloituminen” tehdään nykyisissä jäävesialtaissa, Timo Puputti kertoo. Prosessivesi jäähdytetään vesi/propyleeniglykoli lämmönsiirtimessä ja propyleeniglykoli puolestaan ammoniakkilaitoksen vapaakiertoisessa märkähöyrystimessä. Ammoniakki lauhdutetaan kahdella ilma-

lauhduttimella, jotka mitoitettiin jo valmiiksi tulevalle tehonlisäykselle. Sekä lämmönsiirtimet että lauhduttimet toimitti Alfa-Laval. Timo Puputin mukaan laitos oli vaiheittaisen prosessin lämpökuormien kasvamisen ja suurten kuormien vuoksi erityisen mielenkiintoinen suunnitella. – Elintarviketeollisuuden kylmälaitoksissa keskeisiä tavoitteita ovat käyttövarmuuden, energiataloudellisuuden ja huollettavuuden varmistaminen, hän vahvistaa.

Valmista pikaisella aikataululla Laitoksen asennus alkoi tammikuussa ja kesäkuun alussa oli jo valmista. Valiolla kaikin tavoin hyvin sujuneen hankkeen aikataulua kiitellään. – Vaikka kylmälaitos sinänsä toki asennettiinkin uuteen tilaan, ei toimivassa elintarviketeollisuuslaitoksessa rakentaminen ole koskaan aivan mutkatonta. Se asettaa aina omat reunaehtonsa, Tommi Jaakkonen huomauttaa. Suomen Teollisuuskylmä vastasi asennustyöstä putkitöineen. Tuotantotilojen glykoliputkiston teki Amitec Oy ja pellityksestä ja eristyksestä vastasi Jokilaakson Eristys Oy. Teollisuuskylmällä oli kiireisellä työmaalla parhaimmillaan 10 työntekijää. Valion Tampereen meijerin kylmäja lämpölaitoksia operoi Adven Oy. Adven oli projektissa mukana vastaanottajana.

Kylmää huomennakin Kylmän tuotannon jatkuvuus, kylmälaitteiden ja varaosien laaja saatavuus, toimitusvarmuus ja -nopeus ovat niin meidän kuin asiakkaidemmekin liiketoiminnan avainasioita.

Refair 1/2 KE1402

Kolikon toisella puolella otamme huomioon ympäristöystävällisyyden sekä tuotteissamme että toimitusketjujen osa-alueissa. Esimerkiksi vaihtoehtoisten, luontoystävällisten kylmäaineiden tarjonnassa pyrimme toimimaan edelläkävijänä. Kylmää huomennakin - kaikille tarvitseville.

TUKKULIIKE KYLMÄALAN AMMATTILAISELLE Asiakaspalvelu arkisin 07:00–16:30 Refair Oy | Atomitie 1 | 00370 Helsinki Puh. (09) 565 778 | e-mail info@refair.fi | www.refair.fi

CoolLine®

Cooltrade 1/2 -merkki on tae laadusta.

Laadukkaat, luotettavat ja ympäristöystävälliset CoolLine® -lämmönsiirtimet – nopeasti ja ammattitaidolla. Varastotuotteita toimitusvalmiina, katso cooltrade.fi. Meille kylmäketjun lämmittävin asia on tyytyväinen asiakas.

Oy Combi Cool Ab hakee vakituiseen työsuhteeseen

Uusiin asemiin Pasi Koskelainen on nimitetty Norpen myynti­ päälliköksi SM-tiimiin 1.10.2014. Pasi toimii heinä­kuussa eläkkeelle siirty-neen Risto Koskelaisen seuraajana.

AUTOMAATIO/SÄHKÖ INSINÖÖRIÄ Ensisijainen tehtäväsi on vastata kylmätekniikkaan liittyvien automaatiojärjestelmien myynnistä ja teknisestä tuesta.

Pasi Koskelainen

Sinulla on tekninen peruskoulutus. Lisäksi sinulla on työkokemusta kylmä- tai taloautomaatiojärjestelmien käynnistys- ja ylläpitotehtävistä. Tehtävässä onnistuminen edellyttää, että englannin kielen suullinen ja kirjallinen taitosi on hyvä. Muu kielitaito katsotaan eduksi. Odotamme Sinulta halua ja kykyä kantaa vastuuta sekä valmiutta itsenäiseen työskentelyyn ja oman osaamisen jatkuvaan kehittämiseen.

Dick Nordström on aloittanut Norpe Suomella projektipäällikkönä 1.9.2014. Dick siirtyy Taisto Tolosen tehtäviin, kun Taisto jää eläkkeelle vuodenvaihteessa. Peter Lauren

Anu Pasanen on nimitetty Ahlsell Oy:n tuotepäälliköksi 15.5.2014 toimipaikkanaan Ahlsell Ref, Vantaa. Tomi Savinen on nimitetty 1.7.2014 Carrier Oy:n kaupankylmän urakoinnin projektipäälliköksi.

Tarjoamme Sinulle haasteita ja kehitysmahdollisuuksia alan johtavassa yrityksessä. Tehtäviin saat kattavan perehdytyksen.

Lisätietoja antaa Markus Antikainen, puh. 0400 582 005 tai Klaus Nyström, puh. 040 506 3006.

Peter Lauren on nimitetty Norpen myynti­päälliköksi 1.10.2014 vastuualueenaan Viessmann-kylmä­huo­ neiden myynti. Peterin asiakkaina tulevat olemaan mm. päivittäis­tavarakauppa, HoReCa, partnerhuoltoliikkeet ja rakennusliikkeet.

Kari Vento on aloittanut 1.7.2014 projektinhoitotehtävissä Cooltrade Oy:ssä. Dick Nordström

Mikko Friman on aloittanut kylmän teknisenä myyjänä Onninen Oy:ssä Tampereella 1.10.2014.

Toimita hakemuksesi palkkatoiveineen sekä ansioluettelosi 22.12.2014 mennessä osoitteeseen klaus.nystrom@combicool.fi

Anu Pasanen

Suomen Teollisuuskylmä hakee palvelukseensa

SUUNNITTELU- JA KÄYTTÖÖNOTTOINSINÖÖRIÄ Haemme sähkö-/kylmäalan ammattilaista kasvavan teollisuuskylmäalan suunnittelu- ja urakointitehtäviin. Teollisen kylmän sähköistyksen, automaation ja kylmälaitosten suunnittelu- ja käynnistystehtävissä osallistut Suomessa toteutettavien kylmälaitosten toteutustehtäviin. Tarvitset englanninkielen taitoa yhteyksissä päämiehiimme ja laitteiden toiminnan selvittämiseen. Toimit myös urakoimiimme kylmälaitoksiin liittyvien sähkö­töiden johtajana.

Odotamme:

 sähköalan koulutusta  vähintään S2 sähköalan pätevyystodistusta  kokemusta prosessiteollisuuden sähköistys- ja automaatiojärjestelmistä  valmiutta työskennellä itsenäisesti  hyvää CADS-suunnitteluohjelman tuntemusta  sujuvaa englanninkielen taitoa  oikeaa asennetta kohdata haasteita ja valmiutta oppia uutta  positiivista ja asiakaslähtöistä asennetta  mahdollisuutta työskennellä lyhyitä jaksoja vieraalla paikkakunnalla Eduksi katsomme:

 kokemusta teollisuuden kylmälaitoksista  kokemusta Siemens-automaatiojärjestelmistä  kykyä toimia nopeasti muuttuvissa olosuhteissa Oletko etsimämme henkilö? Hae tehtävää lähettämällä vapaamuotoinen hakemus ja CV palkkatoiveineen sähköpostilla miika.noppari(at)teollisuuskylma.fi tai osoitteeseemme Pinninkatu 53 B, 33100 Tampere. TOIMI NOPEASTI, sillä paikka täytetään heti sopivan henkilön löydyttyä. Lisätietoja: Jarmo Laukko, puh. 050 3138 055 (ark. klo 14–16)

Tomi Savinen

Kari Vento

Mikko Friman

Vastaa Kylmäextran lukijakyselyyn! Kylmäextra on Suomen Kylmäliikkeiden Liiton kahdesti vuodessa julkaisema toimialalehti, jonka kohderyhmänä ovat kylmä-, ilmastoinnin jäähdytys- ja lämpöpumppualojen päättäjät ja asiantuntijat. Lehden tarkoituksena on välittää tietoa kylmä- ja lämpöpumppualojen kehityksestä sekä olemassa olevien laitosten huollosta ja ylläpidosta. Tärkeä merkitys on myös alaan liittyvien määräysten ja muun viranomaistiedon välittämisellä erityisesti loppukäyttäjille ja muille alan keskeisille sidosryhmille. Arvioidaksemme onnistumistamme ja saadaksemme ajatuksia Kylmäextran kehittämiseksi toivomme, että lehden luettuasi Sinulla olisi mahdollisuus käyttää pieni hetki lukijakyselyymme vastaamiseen. Linkki kyselyyn löytyy kotisivuiltamme osoitteesta www.skll.fi Kaikkien kyselyymme 6.1.2015 mennessä vastanneiden kesken arvomme lähes 500 € arvoisen iPadin (9.7” Retina-näytöllä, 16GB, Wi-Fi + Cellular).

Seuraava Kylmäextra ilmestyy huhtikuussa 2015. Vastaamalla kyselyyn voit vaikuttaa jo sen sisältöön.

Mini VRF -järjestelmä toimistoihin ja liiketiloihin 9 mallia 7,2 - 26 kW

onninen 1/1

Midea

Mini VRF Sisäyksiköiden maksimimäärä: 12 Kokonaisputkipituus 120 m Korkeusero yksiköiden välillä 30 m Alhainen käyntiääni Helppo asennus ja huolto Laaja käyttölämpötila-alue

Kylmämyynnin asiantuntijamme palvelevat numerosta 0204 85 2121.

Arctica K4