Kylmä Extra 1 / 2014

Suomen Kylmäliikkeiden Liiton julkaisu 1/2014

KYLMÄTEKNIIKKA – ILMASTOINNIN JÄÄHDYTYS – LÄMPÖPUMPUT

Uusi F-kaasuasetus – kohti uusia kylmäaineita s. 7–11

R22

Myymälöiden kylmätekniikka s. 13–24 Kuntotutkimuksella kustannussäästöä ja parempaa sisäilmaa s. 26–28

R404A

CO2 NH3 HFO HC

Suomen ympäristökeskus tiedottaa R22:sta ja muista HCFC-aineista s. 30 Kylmälaitteiden hankinnat – pätevyydet perustana ja kilpailuetua yhteistyöllä s. 40–47 Lämpöpumpuilla energiaa kalliosta ja jätevedestä s. 48–55 Kerrostalokylmiöt – huollon tai remontin aika? s. 64–65

Ekocoil

Sisällys 1/2014

17 22 26 30 31 40 45 48 51 52 57 59 62 64

Hyviä kylmäaineita on riittävästi Myymälän kylmäsaneeraukset tapauskohtaisesti harkiten Sisäilman kuivauksella eroon kalusteovien hikoilusta

Kuva: Dakota Lavento.

Uusi F-kaasuasetus – hallitusti kohti uusia kylmäaineita ja vuotta 2030

17

Helsingin Länsi‑Herttoniemessä sijaitsevan Alepa Erätorin uudet kalusteet eivät hikoile.

Euroshop 2014 – Kaupankylmä keskiössä Kuntotutkimuksella kustannussäästöä ja parempaa sisäilmaa – sekä vinkit R22:sta luopumiseen Suomen ympäristökeskus tiedottaa R22:sta ja muista HCFC-aineista JÄSENYRITYSTEN YHTEYSTIEDOT 2014 Hanki kylmä (ja lämpö) huolella – tai tarkista edes pätevyydet Kilpailuetua rakennusliikkeen ja kylmäurakoitsijan suoralla yhteistyöllä

Kuva: Dakota Lavento.

10 13

Pääkirjoitus

26

Ilmastoinnin jäähdytyslaitteiden kuntotutkimuksen tekijän on oltava Tukesiin rekisteröitynyt kylmäalan ammattilainen.

Tornisairaala käyttää geoenergiaa Geoenergialla voittoon ilmastoystävällisintä kerrostaloa valittaessa Jäteveden lämpö talteen lämpöpumpulla Kylmämuseo kiinnostaa Uutisia Tuoteuutisia Talouskellarit syyniin

KYLMÄextra

Kylmäalan julkaisu alalta asiakkaille Julkaisija Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki Puhelin (09) 759 1166 ISSN 0783-2222 (Painettu) ISSN 2341-6459 (Verkkojulkaisu)

Päätoimittaja Petri Hannula petri.hannula(a)skll.fi

Kuva: Patrik Wargh

5 7

52

Oilon Scancool toimitti kaksi 400 kW:n S-sarjan lämpöpumppuaan Joensuun Veden lämpöpumppu­ laitokseen, joka tulee hyödyntämään jäteveden lämpöä Kuhasalon jätevedenpuhdistamolla.

Toteutus DDT COMMUNICATIONS OY Kansi ja Taitto

Toimitusneuvosto Matti Eerikäinen, Petri Hannula, Matti Jokela, Jyrki Lindholm, Pia Lindholm, Timo Linjala, Arto Majuri, Markku Muuronen, Esa Pulkkinen ja Altti Seinelä (pj.).

Painopaikka Oy Scanweb Ab Painosmäärä 13 500 kpl

Ilmoitukset ja osoitteet Pia Lindholm pia.lindholm(a)skll.fi puhelin (09) 759 1166 Reklamaatiot kirjallisesti 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan.

NORDIC NORDIC PACK FOOD Tampereen Messut Oy etuosaan 1/1

SUURI

Pakkaus- ja Elintarvikealan messutapahtuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 8.–10.10.2014 www.nordicpackexpo.fi

www.nordicfoodexpo.fi

Pääkirjoitus

F-kaasuasetus

linjaa kylmäalan

tulevaisuutta E

uroopan kylmätekniikan suuntaviivat vuoteen 2030 tulivat määritellyksi EU:n saatua uuden F-kaasuasetuksensa valmiiksi. Lopputulos on hyvä kompromissi monenlaisen ristivedon alla olleesta komission alkuperäisestä esityksestä. Kylmäalalle asiakkaineen tärkeää oli asian saaminen päätökseen, jotta yritykset pääsevät suunnittelemaan tulevaisuuttaan EU:n kylmäainelinjauksista tietoisina.

Voittaja asian maaliin saamisessa oli myös ympäristö, sillä nyt käydyn neuvottelukierroksen kariutuminen olisi siirtänyt päätöksen pitkälle yli EU-vaalien. Neuvottelujen kariutuminen oli lähellä erityisesti Euroopan parlamentin muista päättäjistä poikenneesta linjasta johtuen. Realismi tarttui onneksi parlamenttiinkin, joka lopulta luopui pääosasta F-kaasuille ajamistaan varsin tiukoista vaatimuksista.

Tavoiteltuun lopputulokseen parlamentin vaatimusten vaikutus olisi ollut vähäinen, mutta niiden hinta muodostunut laitteiden haltijoille ja omistajille kalliiksi. Nyt toteutuvan uuden asetuksen myötä Eurooppa kulkee kohti ympäristöystävällisempiä kylmälaitoksia ja vuotta 2030 kustannustehokkaimpia ratkaisuja asiassa hyödyntäen.

Kylmäalan urakoitsijoiden ja loppukäyttäjien yhteistyö F-kaasuasetuksen valmistelun aikana oli hyvää ja kannanotot käytännöllisesti katsoen samat. Molemmat priorisoivat ympäristön korkealle, mutta vaativat

Altti Seinelä Hallituksen puheenjohtaja Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

ratkaisujen hinnan pitämistä laskut maksavien loppukäyttäjien kannalta perusteltuna.

Hyvä aika investoinneille on nyt Loppukäyttäjien ja urakoitsijoiden hyvälle yhteistyölle olisi nyt käyttöä kylmäainekysymystä laajemminkin.

Taantumasta johtuen iso osa kylmäalan kapasiteetista on vajaalla käytöllä. Tekemättömiä töitä olisi paljon, mutta päätöksiä niiden toteuttamiseksi tarvitaan.

Alan kapasiteetin ylläpito on pitkällä aikavälillä myös loppukäyttäjien etu. Niinpä suhdannetilanteen tarjoamat poikkeuksellisen edulliset mahdollisuudet kylmälaitosten päivittämiseen esimerkiksi energiatehokkuutta kehittäen kannattaa nyt käyttää hyödyksi. Myös päätökset vielä toteuttamattomista R22-saneerauksista kannattaa tehdä juuri nyt. Aloittamalla suunnittelu välittömästi, ehtii syyspuolella vuotta toteuttamaan vielä isojakin kylmälaitehankintoja.

Yhteystiedot Suomen Kylmäliikkeiden Liiton jäsenyrityksiin löytyvät lehden keskeltä. Hyvä yhteistyösuhde asiantuntevaan, aikaansa seuraavaan kylmäliikkeeseen tulee uuden asetuksen myötä entistä tärkeämmäksi.

Siirtyminen uusien kylmäaineiden aikakauteen kannattaa tehdä hallitusti. Pätevää apua kylmäalan kaikkiin tarpeisiin löytyy edustamastamme yritysjoukosta.

Mukavia lukuhetkiä ja aurinkoista kesän odotusta!

KYLMÄextra 1/2014

Scanoffice etuosaan 1/1

.LLQWHLVWRÅ´OHKWLB LQGG

Teksti: Petri Hannula

R22

Uusi F-kaasuasetus – hallitusti kohti uusia kylmäaineita ja vuotta 2030

R404A

CO2 NH3 HFO HC

EU:n uusi F-kaasuasetus on saanut lopullisen muotonsa monivaiheisen neuvotteluprosessin jälkeen. Asetuksen perusta – vuoteen 2030 ulottuva EU:n markkinoille luovutettavien F-kaasujen vähentämisohjelma – säilyi neuvotteluissa Euroopan komission alkuperäisen esityksen mukaisena. Kylmä- ja lämpöpumppualoille uusi asetus tuo monia muutoksia, mutta pääosin varsin hallitulla aikataululla.

K

F-kaasujen markkinoille luovuttamisen vähentäminen

Asetukseen soveltaminen alkaa 1.1.2015, mutta monet sen käytännön vaikutuksista näkyvät vasta myöhempinä vuosina. Edellytykset uudenlaiseen teknologiaan siirtymiseen vaihtelevat sovelluksittain. Vaikka jääradat kannattaa pääsääntöisesti toteuttaa jo nyt ammoniakkia kylmäaineena käyttäen, isot supermarketit hiilidioksidilla ja omakoneiset pienlaitteet propaanilla, on F-kaasu R-410A silti vielä monia vuosia esimerkiksi ilmastoinnin jäähdytyksen VRV/VRF-ratkaisuihin parhaiten soveltuva kylmäaine. Juuri tässä näkyy nyt laaditun asetuksen nerokkuus. Se ohjaa ottamaan käyttöön uutta, alhaisen ilmakehän lämmitysvaikutuksen omaavaa teknologiaa hallitusti – aina siellä, missä kustannustehokkaita ja koeteltuja ratkaisuja on tarjolla.

Uuden F-kaasuasetuksen tärkein elementti on vaiheittain toteutuva F-kaasujen markkinoille Vuodet luovuttamisen vähen2015 100 % tämisohjelma. Vähen2016–2017 93 % tämisohjelma perustuu 2018–2020 63 % k i i nt i ö jä r j e s t e l mää n , 2021–2023 45 % jossa ensimmäiset kiin2024–2026 31 % 2027–2029 24 % tiöt F-kaasuja EU:ssa 2030 21 % tuottaneille tai EU-markkinoille tuoneille yrityksille jaetaan vuonna 2014 niiden vuosilta 2009–2012 raportoimien kaasumäärien perusteella. Osa kiintiöistä varataan mahdollisille uusille toimijoille. Vähentämisohjelma käynnistyy vuonna 2015, jolloin markkinoille luovutetun kaasumäärän tulee hiilidioksidiekvivalenttitonneina laskettuna vastata vuosien 2009–2012 keskiarvoa.

Tämän jälkeen ohjelma etenee oheisen taulukon mukaan portaittain siten, että vuonna 2030 hiilidioksidiekvivalenttitonneina laskettu kaasumäärä on pudonnut 21 %:iin.

ylmäaineiden ja muiden F-kaasujen ympäristö­ vaikutuksia sekä uuden F-kaasuasetuksen muita taustavaikuttimia käsiteltiin laajemmin KYLMÄextran numerossa 1/2013, joka on edelleen luettavissa Suomen Kylmäliikkeiden Liiton kotisivuilla osoitteessa www.skll.fi. Huoli maapallon kasvihuoneilmiön kiihtymisestä on EU:ssa otettu muita maita ja maanosia vakavammin ja niinpä myös F-kaasupäästöjen hillitsemisen osalta EU päätti entisestään lujittaa tiennäyttäjän rooliaan. Lopullisen vahvistuksensa uusi asetus sai 14. huhtikuuta jäsenmaita edustavan ministerineuvoston hyväksyessä sen. EU:n virallisessa lehdessä asetus julkaistaneen toukokuussa.

Hiilidioksidiekvivalentti­ tonneina lasketut, EU-mark­ kinoille vuosina 2015–2030 luovutettavat F-kaasumäärät.

Hiilidioksidi­ekvivalentti­ tonneina laskettu kaasumäärä saadaan kertomalla kaasu­ määrän paino sen lämmitys­ vaikutuksella eli GWP-arvolla.

KYLMÄextra 1/2014

Vuototarkastusrajat muuttuvat Kylmälaitteiden huoltotöihin liittyvä muutos on kylmälaitosten lakisääteisten vuototarkastusrajojen muuttuminen CO2‑ekvivalenttitonniperusteisiksi. Aiempi alin raja, yhtä vuosittaista vuototarkastusta edellyttävä 3 kg:n kylmäainetäytös muuttuu 5 CO2‑ekvivalenttitonniksi, kahta tarkastusta edellyttänyt 30 kg:n raja 50 CO2‑ekvivalenttitonniksi ja jopa neljää vuosittaista tarkastusta edellyttänyt 300 kg:n raja 500 CO2‑ekvivalenttitonniksi.

Uusia rajoja vastaavat kg‑määräiset täytökset saadaan jakamalla em. CO2‑ekvivalenttitonnimäärät kylmä­aineen GWP‑arvolla. Nykyisin laajimmin käytössä olevilla kylmäaineilla uudet rajat on esitetty Taulukossa 1.

Taulukko 1. Esimerkkejä tarkastusvälin määrittävistä täytöksistä:

Kylmäaine

GWP

5 t CO2Ͳekv 50 t CO2Ͳekv 500 t CO2Ͳekv

RͲ134a

1430

3,5 kg

35 kg

350 kg

RͲ404A

3922

1,3 kg

12,7 kg

127 kg

RͲ410A

2088

2,4 kg

24 kg

240 kg

Huom. Vuototarkastuksia ei 31 päivään joulukuuta 2016 saakka tarvitse suorittaa sellaisten laitteiden osalta, jotka sisältävät alle 3 kg fluorattuja kasvihuonekaasuja, tai ilmatiiviisti suljettujen lait‑ teiden osalta, jotka on asianmukaisesti merkitty sellaisiksi ja jotka sisältävät alle 6 kg fluorattuja kasvihuonekaasuja.

Korkean lämmitysvaikutuksen omaavien kylmäaineiden huoltokielto Ainoa olemassa olevien kylmälaitteiden huoltoon liittyvä rajoitus uudessa asetuksessa on sen 13. artiklassa, jossa todetaan seuraavaa: Kielletään 1 päivästä tammikuuta 2020 sellaisten fluorattujen kasvihuonekaasujen, joiden lämmitysvaiku‑ tus on vähintään 2 500, käyttö sellaisten jäähdytyslait‑ teiden huollossa tai kunnossapidossa, joiden täytöskoko on vähintään 40 CO2‑ekvivalenttitonnia.

Poikkeuksia: • ei sovelleta puolustustarvikkeisiin • ei sovelleta laitteisiin, jotka tarkoitettu tuotteiden jäähdyttämiseen alle −50 °C lämpötilaan • lisäksi 1.1.2030 saakka huollossa ja kunnospidossa on luvallista käyttää – regeneroituja GWP‑arvoltaan > 2 500 olevia kylmäaineita edellyttäen, että ne on varustettu merkinnällä regeneroin‑ nista sekä tiedolla erän numerosta sekä regenerointilaitok‑ sen nimestä ja osoitteesta. (regenerointi = talteenotetun fluoratun kasvihuonekaasun uudelleenkäsittelyä käyttämä‑ töntä ainetta vastaavan suoritustason saavuttamiseksi) – kierrätettyjä GWP‑arvoltaan > 2 500 olevia kylmäaineita edellyttäen että ne on otettu talteen tällaisesta laitteesta.

Tällaisia kierrätettyjä kaasuja saavat käyttää vain yritykset, jotka ovat ottaneet ne talteen osana kunnossapitoa tai huoltoa, tai yritykset, joiden puolesta ne on otettu talteen (kierrätys = talteen otettujen fluorattujen kasvihuonekaa‑ sujen uudelleenkäyttöä peruspuhdistuksen jälkeen)

KYLMÄextra 1/2014

Tärkein edellä mainittuun GWP > 2 500‑luokkaan kuuluva kylmäaine on R404A (GWP 3 922). Se on edelleen käytössä mm. suurimmassa osassa myymälöitä, joista osa on jopa aivan viime vuosina valmistuneita. 40 CO2‑ekvivalenttitonnin täytösrajaa vastaa R404A:lla 10,2 kg (= 40 000 / 3 922). Kylmäainetäytökseltään tätä suurempia R404A‑laitoksia ei siis saa huollon tai kunnossapidon yhteydessä täyttää uudella R404A:lla 1.1.2020 alkaen, mutta esimerkiksi huoltoliikkeen peruspuhdistaman vanhan kylmäaineen käyttö on sallittua vuoteen 2030.

Vastaava kylmäaineen kierrätys on tullut kylmäalan huoltoliikkeille tutuksi jo R22‑kylmäaineen yhteydessä, joten varsin laajan R404A‑laitekannan käyttö on hyvin pitkälti turvattu kierrätyksen avulla. Siitä huolimatta erilaisten vähänkään isompien myymäläsaneerausten tms. yhteydessä kannattaa ehdottomasti selvittää mahdollisuudet R404A‑kylmäaineen korvaamiseen laitoksessa. Hyviä, välittömästi saatavilla olevia vaihtoehtoja ovat tällöin esimerkiksi R407A ja R407F. Huoltoliikkeet osaavat laitoskohtaisesti arvioida edellytykset kylmäaineen vaihdolle.

Esimerkiksi pienten pakastehuoneiden hermeettisissä koneikoissa käytettäviksi em. R407‑kylmäaineet eivät hyvin sovellu. Juuri tämän vuoksi huoltokiellon soveltamisen rajaa nostettiin asetusehdotuksen käsittelyn yhteydessä 2,5 CO2‑ekvivalenttitonnista edellä mainittuun 40 CO2‑ekvivalenttitonniin.

Hyvä esimerkki kohteesta, jossa R404A on korvattu 1 R407A:lla, löytyy lehtemme sivuilta 13–15 (Sitratorin Alepa).

Uusia laitteita koskevat kiellot Asetuksen liitteessä III on lueteltu tuotteita ja laitteita, joiden saattaminen markkinoille on samassa liitteessä mainitusta päivämäärästä alkaen kiellettyä. Puolustustarvikkeet on rajattu kieltojen ulkopuolelle. Kylmäalan kannalta keskeisiä uusia kieltoja ovat: 1. Kaupalliseen käyttöön tarkoitetut jääkaapit ja pakas‑ timet (ilmatiiviisti suljetut laitteet), jotka sisältävät fluo‑ rihiilivetyjä joiden lämmitysvaikutus on • 2500 tai suurempi – kielto alkaen 1. tammikuuta 2020 • 150 tai suurempi – kielto alkaen 1. tammikuuta 2022 Asetuksen siirtymä aika vaikuttaa riittävältä. Ko. tuoteryhmien globaaleina tiennäyttäjinä kulkevat Norpe Oy ja Porkka Finland Oy ovat jo nyt pitkällä em. vaatimusten täyttämisessä ainakin pienimmissä laitteissaan. Norpen pienkalusteista jo yli puolet toimitetaan propaanitäytöksin ja Porkka toteuttaa vakiohuoneitaan jopa 10 m3 tilavuuteen asti vastaa‑

Kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutus eli GWP-arvo vasti propaanitäytöksin. Yritysten käyttämä propaani (R290) on ns. puhdas hiilivety, jonka lämmitysvaikutus eli GWP‑arvo on 3. Laitteet siis täyttävät jo nyt vuoden 2022 vaatimukset.

2. Kiinteät jäähdytyslaitteet, jotka sisältävät fluorihiilivetyjä tai joiden toiminta perustuu niihin ja, joiden GWP on vähin‑ tään

E

ri kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutus ilmaistaan GWP-arvolla (Global Warming Potential), joka tarkoittaa yhden kilogramman kaasumäärän lämmitysvaikutusta suhteessa hiilidioksidin lämmitysvaikutukseen. F-kaasuista vaikutukseltaan voimakkain on mm. sähkönjake­lu­verkkojen kytkinlaitoksissa ja katkaisijoissa eristekaasuna käytettävä rikkiheksafluoridi, jonka GWP-arvo laskettuna 100 vuoden ajanjaksolle on 22 800. Kylmäaineina käytettävillä HFCaineilla GWP-arvot ovat luokkaa 4 – 4 000.

• 2500 tai suurempi – kielto alkaen 1. tammikuuta 2020

Kylmäaineiden turvallisuusluokitukset

• poikkeuksina laitteet, jotka on tarkoitettu tuotteiden jääh‑ dyttämiseen alle −50 °C lämpötilaan

Kylmäaineet on jaoteltu turvallisuusluokkiin.

Palavuusluokat ovat: 1. Ilmassa palamattomat 2. Alempi syttymisraja ilmassa on vähintään 3,5 tilavuus-% 3. Alempi syttymisraja ilmassa on alle 3,5 tilavuus-%

GWP‑arvoltaan yli 2 500 olevien (R404A yms.) kieltä‑ minen uusissa laitteissa on varsin loogista, kun huomioi‑ daan ko. kylmäaineita 1.1.2020 alkaen koskeva huolto‑ kielto. Itse asiassa ko. kylmäaineiden käyttö uusissa lait‑ teissa kannattaa lopettaa välittömästi aina, kun se suinkin on mahdollista.

Myrkyllisyysluokat ovat: A. Aineet, joiden sallittu työpaikkapitoisuus on yli 400 ppm B. Aineet, joille sallitaan työpaikkapitoisuus enintään 400 ppm

3. K aupalliseen käyttöön tarkoitetut monikompressoriset keskusjäähdytysjärjestelmät, joiden arvioitu kapasiteetti on vähintään 40 kW ja jotka sisältävät fluorattuja kasvihuone‑ kaasuja tai joiden toiminta perustuu niihin ja joiden

Uusia kylmäaineita kehitettäessä on tullut tarpeelliseksi tarkentaa pala­vuusluokkia. ASHRAE-luokituksiin* ja kansain‑ väliseen ISO 817-standardiin on jo lisätty palavuusluokka 2L (mildly flammable). Luokkaan 2L sijoitetaan luokan 2 kylmäai‑ neet, joiden palamisnopeus on < 10 cm/s.

• GWP on vähintään 150 – kielto alkaen 1.1.2022 • poikkeuksena kaskadijärjestelmien primäärikylmäaine‑ piiri, jossa voidaan käyttää fluorattuja kasvihuonekaa‑ suja, joiden GWP on alle 1500 Euroopan parlamentin vaatimuksesta asetukseen sisälly‑ tetty kielto ohjaa mm. isompia myymälöitä vahvasti kohti CO2‑järjestelmiä – joista tosin muutenkin on jo nyt ainakin Pohjois‑Euroopassa tullut valtavirtaa. Pääasiallisia ratkai‑ suja Suomessa ovat viimevuosina olleet ns. booster‑lai‑ tokset, joiden ainoana kylmäaineena toimii hiilidioksidi (GWP 1).

Kaskadijärjestelmiin suurempi mielenkiinto kohdistuu eteläisemmässä Euroopassa. Yllä mainittu kaskadijärjes‑ telmiä koskeva kielto on sinällään oikein kirjoitettu, mutta valitettavasti asetuksen 2. artiklaan kirjoitettu ’kaskadi‑ jäähdytysjärjestelmien primäärin kylmäainepiirin” määri‑ telmä on kirjoitettu tavalla, joka rajaa pääosin toistaiseksi käytetyt kaskadijärjestelmät ulkopuolelleen. Vääntö määritelmän muuttamiseksi on alan ja komission välillä meneillään.

4. Yhden sisäyksikön split‑jäähdytyslaitteet, jotka sisältävät alle 3 kg fluorattuja kasvihuonekaasua, jonka • GWP on vähintään 750 – kielto alkaen 1.1.2025 GWP‑raja 750 pienimmille spliteille jäänee merkityksel‑ tään vähäiseksi. Oletettavasti laitteissa siirrytään jo paljon ennen asetuksen takarajaa mm. R32‑kylmäai‑ neeseen (GWP 675).

Edellä mainitut rajoitukset kohdistuvat voimaan tultuaan vain uusiin laitteisiin. Käytössä oleviin laitteisiin kohdistuvia rajoituksia ovat ainoastaan edellisellä sivulla mainitut GWP > 2 500 huoltorajoitukset.

Eurooppalaiseen kylmäalan standardiin EN 378 luokka 2L tultaneen lisäämään sen parhaillaan käynnissä olevassa päivityksessä.

Kylmäaineiden luokitukset käyttöturvallisuuden perusteella: Palavuusluokka

Myrkyllisyysluokka A (terveydelle haitaton)

B (terveydelle haitallinen)

1

Palamaton

A1

B1

(2L)**

Pienempi syttymisherkkyys

(A2L)*

(B2L)*

2

Syttymisherkkä

A2

B2

3

Suuri syttymisherkkyys

A3

B3

* The American Society of Heating, Refrigerating & Air-Conditioning Engineers ** ASHRAE:n jo vahvistama ja ISO 817-standardiin maaliskuussa 2013 hyväksytty, mutta eurooppalaisesta EN 378-standardista vielä toistaiseksi puuttuva luokka 2L (mildly flammable)

Eri kylmäaineiden lämmitysvaikutuksia (GWP) ja turvallisuusluokituksia: ASHRAEnimitys

Luokitus / Nimi

R12* R22* R32 R134a R404A R407A R407C R407F R410A R507A R1234yf R1234ze R290 R600a R1270 R717 R744

CFC HCFC HFC HFC HFC-seos HFC-seos HFC-seos HFC-seos HFC-seos HFC-seos HFC (HFO) HFC (HFO) Propaani Isobutaani Propyleeni Ammoniakki Hiilidioksidi

Lämmitysvaikutus suhteessa hiilidioksidiin (GWP)** 10 900 1 810 675 1 430 3 922 2 107 1 777 1 825 2 088 3 985 4 7 3 3 2 0 1

Turvallisuusluokka A1 A1 A2 (A2L) A1 A1 A1 A1 A1 A1 A1 A2 (A2L) A2 (A2L) A3 A3 A3 B2 (B2L) A1

* R12 ja R22 ovat poistuneet käytöstä otsonihaitallisuutensa vuoksi. Muut taulukossa mainitut aineet ovat otsonikerrokselle haitattomia. ** Lämmitysvaikutukset suhteessa hiilidioksidiin laskettu 100 vuoden ajanjaksolle.

Teksti ja kuva: Dakota Lavento

Hyviä kylmäaineita on riittävästi – Markkinoilta löytyy riittävästi energiatehokkaita, ympäristöystävällisiä ja turvallisia kylmäaineita niin uusiin kuin kunnostettaviinkin kylmälaitteisiin, vakuuttaa DuPontin avainasiakasjohtaja, (PhD) Mark Hughes.

H

uhtikuun alussa Levin Kylmäpäivillä luennoinut Mark Hughes on jo tottunut Suomen ja Lapin kävijä. Kylmäpäiville hän osallistui edellisen kerran vuonna 2011 ja oli tuolloin kertomassa erityisesti siitä, miten DuPontilla on edistytty uusien HFO‑seoskylmäaineiden kehitystyössä. Tänä vuonna tilanne oli kuitenkin kutkuttavalla tavalla erilainen: – Enää ei tarvinnut puhua vain tulevaisuuden kylmäaineista, vaan myös jo markkinoilla olevista tuotteista, Hughes naurahtaa.

HFO‑seoskylmäaineet täydentävät markkinoita Uuden F‑kaasuasetuksen myötä kylmäalalla on jälleen totutteleminen ajatukseen joidenkin kylmäaineiden poistumisesta markkinoilta. Vaikka Hughes ymmärtääkin erityisesti veteraaniurakoitsijoiden huolta, hän huomauttaa tilanteen olevan nykyisellään erinomainen. – R22:sta luopuminen sujui suhteellisen hyvin. En näe esimerkiksi R404A:n kohdalla enempää ongelmia.

Hughes muistuttaa, että tyhjän päälle ei olla joutumassa, eivätkä kaikki kylmäaineet suinkaan ole uusia.

– Hiilidioksidia ja ammoniakkia ei nyt parhaalla tahdollakaan voi uusiksi kylmäaineiksi kutsua. Niiden ominaisuudet tunnetaan ja niitä osataan hyvin käyttää.

Kaikkiin kohteisiin ne eivät kuitenkaan ole paras vaihtoehto ja siksi kylmäainevalmistajat ovat kehittäneet mm. HFO‑seoksia niin uusiin laitoksiin kuin kylmäainevaihdoksiinkin, hän huomauttaa.

R404A:n poistumiseen markkinoilta on osattu varautua ja myös DuPontilla on panostettu sitä korvaavien vaih-

10 KYLMÄextra 1/2014

DuPontin avainasiakasjohtaja, (PhD) Mark Hughes kulkee matkasaarnaajana kertomas‑ sa asiakkailleen kylmäalan valoisasta tulevai‑ suudesta vielä uuden F‑kaasuasetuksenkin jälkeen. – Alalle uusi F‑kaasuasetus on vain hyväksi. Se saa aikaan valtavasti tuote‑ ja järjestelmäkehitystä, hän muistuttaa.

toehtojen kehittämiseen. – Hyvä korvaava kylmäaine edellyttää varsin vähäisiä muutoksia järjestelmään kylmäainevaihdoksissa.

Hyvä vaihtoehto R404A:lle on esimerkiksi jo pitkään markkinoilla ollut R407A. Lisää vaihtoehtoja on kuitenkin tulossa. – DuPontin XP44 on kuumakaasun lämpötilaltaan lähinnä R404A:ta, joten se hyvä ratkaisu myös matalampiin höyrystymislämpötiloihin.

XP10 puolestaan käy vaihtoehdoksi R134a:lle esimerkiksi CO2‑kaskadilaitoksien korkealämpötilapiiriin, Hughes kertoo.

Osa DuPontin HFO‑tuotteista on vielä kehitystyön alla.

Korvaavien kylmäaineiden kehittäminen vie aikaa, sillä alhaisen ilmakehän lämmitysvaikutuksen (GWP, Global Warming Potential) lisäksi on varmistettava uudella kylmäaineella toimivien laitosten energiatehokkuus sekä aineen yhteensopivuus käytössäolevien öljyjen ja tiivisteiden kanssa.

Turvallisuus kunnossa Puhtaat hiilivedyt, kuten propaani ovat hyviä kylmäaineita, mutta käytön yleistymisen rajoitteena on ollut aineiden syttymisherkkyys. Kylmäainepiiriltään tehdasolosuhteissa suljetuiksi rakennettavissa, pis-

totulppaliitännäisissä kylmälaitteissa täytösmäärät jäävät kuitenkin usein hyvin pieniksi. Niissä hiilivedyt ovatkin jo osoittautuneet paitsi energiatehokkaaksi ja ympäristöystävällisiksi, myös turvallisiksi kylmäaineiksi. Lähes kaikilla onkin jo kotonaan isobutaania kylmäaineena käyttäviä jääkaappeja ja pakastimia, joista ei ole aiheutunut minkäänlaisia vaaratilanteita.

Syttymisherkkyys on herättänyt kuitenkin huolta varsinkin mediassa esimerkiksi ajoneuvojen ilmastointilaitteiden kylmäainetäytösten osalta. Uusien autojen ilmastointilaitteissa ollaan jopa maailmanlaajuisesti siirtymässä ilmakehän lämmitysvaikutukseltaan (GWP=4) erittäin alhaiseen kylmäaineeseen R‑1234yf.

Se luokitellaan syttyväksi (luokka 2L, kts. kylmäaineiden turvallisuusluokitukset lehden s. 9), mutta riski sen syttymiseen on huomattavasti puhtaita hiilivetyjä alhaisempi.

– Huoli R‑1234yf:n syttyvyydestä autoissa on absurdi, sillä esimerkiksi jo niiden tankeissa on paljon suuremmat määrät erittäin helposti syttyvää polttoainetta, Hughes painottaa.

Hughes sanookin, etteivät HFO‑kylmäaineiden palo‑ominaisuudet oikeastaan varsinaisesti huoleta loppukäyttäjiä. – Kukkakauppiaalle on aivan sama, mikä kylmäaine kylmiön sisällä on, kunhan kukat säilyvät viileässä. Sen sijaan työtä riittää kylmäaineita käsittelemään joutuvien urakoitsijoiden kanssa. Heille haluaisin vakuuttaa, että täyttö‑ ja tyhjennysvaiheessa varotoimia noudattamalla ja huolellisesti työskentelemällä mitään vaaraa ei ole, hän jatkaa.

Nykyisiä kylmä-aineita

Korvaavia DuPont HFO-/HFO-seoskylmäaineita

Luokka 1

Luokka 1

Palamaton

Palamaton

Luokka 2L*

Pieni syttymisherkkyys

Nimi

GWP

Nimi

GWP

Nimi

GWP

HFC-134a

1430

XP10

631

HFO-1234yf

4

HFC-404A

3922

XP40

1397

DR-7

246

HFC-404A

3922

XP44

2141

HFC-410A

2088

DR-5A

460

HCFC-22

1810

DR-3

148

DR-91

988

* Uusi kylmäaineiden palavuusluokka 2L (mildly flammable) Huom. kaikki DR-kylmäaineet ovat vielä tuotekehitysvaiheessa

toimita nopeasti esimerkiksi R‑404A:sta eroon pyrkimisessä.

Suurempia haasteita Hughes näkee Euroopan ulkopuolisen maailman osalta. – Olisi hyvä, jos voisimme saada F‑kaasut mukaan Montrealin pöytäkirjaan. Sen avulla olemme saaneet jo aikaan huomattavaa edistymistä otsonikadon pysäyttämiseksi. Työtä on kuitenkin paljon edessä, jotta suuret F‑kaasuja käyttävät maat kuten Kiina ja Intia saataisiin sopimukseen mukaan.

Energiatehokkuus edelleen tärkeää

Vuosien 2015 – 2030 kiintiöt riittävät

Vaikka kylmäaineen GWP toki onkin tärkeä seikka, pelkästään sen ei pitäisi Hughesin mukaan antaa vaikuttaa kylmäjärjestelmän suunnittelussa. – Koko järjestelmän ympäristöystävällisyyden kannalta on vähintäänkin yhtä tärkeää sen energiatehokkuus.

Energiatehoton laite jättää jälkeensä niin suuren hiilijalanjäljen käyttöikänsä aikana, ettei sitä kylmäaineen pieni GWP mitenkään korvaa.

Uuteen F‑kaasuasetukseen vuosille 2015 – 2030 varatut, F‑kaasujen EU‑markkinoille luovuttamista koskevat kiintiöt ovat Hughesin mukaan riittävät. – Kriittinen hetki koittanee vuosina 2017‑18, mutta en näe EU:n alueella ongelmia. Meillä on kokemusta R22:sta luopumisesta ja vaihtoehtoiset kylmäaineet käytössä.

Ongelmia kiintiöiden riittävyydessä syntyy vain, jos ei

Myös olosuhteet on otettava huomioon järjestelmä‑ ja kylmäainevalinnassa. – Yhtä autuaaksitekevää ratkaisua ei ole olemassa. Otetaan esimerkiksi hiilidioksidi.

Suomessa energiatehokkaat myymälöiden transkriittiset CO2‑laitokset eivät sitä enää Etelä‑Euroopan ilmastossa olekaan. Valinta on siis aina tehtävä tapauskohtaisesti.

BABY, ..IT´S COLD OUTSIDE

moduls 1/8

Esivalmistettu konehuone

Pieksämäki Suomi -20°C

Konehuone kootaan eri komponenteista sekä koekäytetään teollisuushallissa - n.600 työtuntia viedään työmaalta tehtaaseen.

www.moduls.fi www.facebook.com/modulsoy

Kuni nk u us l uok k a puhaltimien

New York, Helsinki, Berliini, Shanghai missä ikinä oletkin

Tervetuloa tutustumaan

korkeimman hyötysuhteen

high-tec puhaltimiin

Ziehl Abegg etuosaan 1/1

joiden päivittäinen energiansäästöpotentiaali on merkittävä

Uu

sim

ma

n

su

ku

po

lv

en

ilm

av

ra

ir

n op

tim oi

nt

i

Z Aplus

A ksiaalipuhallin FE2owlet + ECblue tai AC moottoritekniikka + moni toiminen ohjaussiipi = Teidän hyötynne on tehokkuus ja taloudellisuus

Flattop Semi Flattop On Top

ZAplus Uusi, älykäs puhallinjärjestelmä kuluttaa 20% vähemmän sähköä, jokaisella ZAplus puhaltimella voidaan säästää 150 euroa* vuodessa, saadaan aikaiseksi merkittävästi enemmän ilmavirtaa, voidaan asentaa kolmeen eri korkeuteen. On Top, Semi Flattop ja Flattop asennustavat mahdollistavat kustannustehokkaita ratkaisuja sekä joustavuutta asennuksissa. Lisätietoja löytyy kotisivuiltamme www.ziehl-abegg.fi tai ottakaa yhteyttä myyntiin. * E s i m e r k k i l a s k e l m a : t u o t e k o k o 8 0 0 m m 6-napa

Ilmanvaihtotekniikan, säätötekniikan ja käyttötekniikan kuninkuusluokka

Täydellistä liikettä

ZAplus-Metropole_A4_FI.indd 1

13.03.2014 16:10:20

Teksti: Dakota Lavento

Myymälän kylmäsaneeraukset

tapauskohtaisesti harkiten HOK‑Elanto remontoi Alepa‑myymälöitään tiukalla aikataululla. Toteutustavat valitaan tapauskohtaisesti, jokaisen kohteen erityispiirteet huomioiden. Asiakkaille näkyvän myymälän ajanmukaistumisen lisäksi lopputuloksena on aina myös aikaisempaa ympäristöystävällisempi ja energiatehokkaampi kylmälaitos. Kylmäaineratkaisuina käytössä ovat niin synteettiset kylmäaineet kuin hiilidioksidikin.

H

OK‑Elannon Alepoja remontoidaan tehokkaasti. Vuonna 2013 uudistettiin 40 Alepaa ja saman verran on SOK‑ryhmän kylmäasiantuntija Matti Eerikäisen mukaan tarkoitus remontoida kuluvanakin vuonna. Yhteensä Alepoita on HOK‑Elannolla 87.

Yhteistä myymälöiden kylmäremonteille on, että ne pyritään toteuttamaan mahdollisimman nopeassa aikataulussa ja kustannustehokkaasti. – Lopputulos on myös aina aikaisempaa ympäristöystävällisempi ja energiatehokkaampi. Olemme S‑ryhmässä sitoutuneet tiukasti niin energiatehokkuuden parantamiseen kuin muihinkin ilmaston muutosta hillitseviin tavoitteisiin, Eerikäinen painottaa.

Hyviä esimerkkejä onnistuneesti ja lyhyessä aikataulussa toteutetuista, tyystin erilaisista myymälän kylmäremonteista ovat Kannelmäen Sitratorin Alepa ja Länsi‑Herttoniemessä sijaitseva Alepa Erätori.

Erätorilla uusittiin kaikki kalusteet ja rakennettiin kokonaan uusi hiilidioksidiin perustuva kylmäjärjestelmä. Sitratorilla puolestaan pyrittiin kunnostamaan ja kierrättämään sekä kalusteet että koneikot. Samalla R404A‑kylmäaine korvattiin ympäristöystävällisemmällä ja energiatehokkaammalla R407A:lla.

Alepa Erätorin kalusteet ovat uusia, hiilidioksidille suunniteltuja ja ovitettuja. Kylmäkalusteissa on energiaa säästävät tuplalasiovet.

Kokonaan uutta Nopealla aikataululla tehtävät kokonaisuudistukset edellyttävät hyvin aikataulutettuja työjärjestyksiä sekä tiukkoja ja pitäviä toimitusaikoja. Lisäksi vanhan myymälän rajalliset tilat edellyttävät kompakteja ja tilaa säästäviä koneikkoja. Nämä tavoitteet olivat HOK‑Elannolla tiukasti mielessä, kun kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa Erätorin liikekeskuksessa

KYLMÄextra 1/2014 13

Alepa Erätori

Alepa Sitratori

Carrierin Minicool Compact ‑koneikossa on pakaste­

• Pakkaspuolella uusi Norpen valmistama koneikko.

puolella kaksi Bitzerin kompressoria ja kylmäpuolella kolme kompressoria, molemmissa yksi kompressori on taajuusmuuttajaohjattu. Hyvin kompaktiin koneikkoon on tilan säästä­miseksi integroitu sähkökeskus ja LTO‑yksikkö.

• Bitzer 4CEES‑6Y‑kompressorit; imukaasujäähdytys ohitettuna ja tehonsäätökansin sekä kansipuhaltimin varustettuna.

• Pluspuolella vanha Carrier‑koneikko huollettuna.

• R407A ‑kylmäainetäytös yhteensä 250 kg.

toimivan kivijalkamyymälän saneerauksen suunnittelu tuli ajankohtaiseksi.

Alepa Erätori avautui kaikkiaan 3,5 viikkoa kestäneen remontin jälkeen maaliskuun puolivälissä. Myymälää ei tunnistaisi entisekseen. Modernit, ovitetut Carrierin pluspuolen hyllyköt ja led‑valoilla varustetut pakkaspuolen kalusteet tuovat mieleen myymälän uudessa kauppakeskuksessa. Laajentuneet valikoimat ja palvelut ovat hyvittäneet tyytyväisille asiakkaille monin verroin myymälän kiinni olemisen aiheuttaman vaivan.

– Täällä kaikki on uutta, Matti Eerikäinen esittelee tyytyväisenä. Täysimittaiseen peruskorjaukseen ryhdyttiin, sillä kylmäkalusteet olisi joka tapauksessa pitänyt uusia ja tällöin myös koneistot ja kylmäaine haluttiin vaihtaa. – Myös myymälän ilmanvaihtojärjestelmä oli uudistettava kuivatuksen asentamiseksi.

Alepa Erätorin kylmäjärjestelmän sydän on Carrierin 45 barin CO2‑koneikko. Sen varaajat sijoittuvat painelaiteluokkaan 3, joten isommille hiilidioksidilaitoksille tyypillistä painelaitteiden viranomaisrekisteröintiä käytönvalvojineen ei tarvita. Automatiikkana käytetään Danfossin CO2‑järjestelmiin kehittämää ohjaus-

14 KYLMÄextra 1/2014

ta. Koneikkoon on integroituna myös LTO‑järjestelmä 3‑tieohitusventtiileillä, mutta sen hyödyntäminen tulee ajankohtaiseksi vasta koko kiinteistöyhtiön LVI‑järjestelmään tehtävän remontin yhteydessä.

Ympäristöarvot toteutuvat myös vanhaa hyödyntäen Suomessa on tuhansia myymälöitä, joissa kylmäjärjestelmä on toteutettu lämmitysvaikutukseltaan erittäin voimakkaalla (GWP 3 922) R404A‑kylmäaineella.

Myymäläsaneerauksien yhteydessä aineesta kannattaa luopua, sillä EU:n uusi F‑kaasuasetus tulee rajoittamaan GWP‑arvoltaan yli 2 500 olevien kylmäaineiden huoltokäyttöä 1.1.2020 alkaen.

Vaikka ympäristöystävällinen hiilidioksidi onkin ensisijainen kylmäainevaihtoehto paitsi uusiin, myös useisiin kunnostettaviin myymälöihin, itsestään selvä se ei silti aina ole.

– Esimerkiksi olemassa olevat tai kunnostetutkaan vanhat kalusteet eivät sellaisenaan käy hiilidioksidikäyttöön.

Kylmäainevaihdos CO2:lle edellyttäisi koko kalusteen sisätekniikan uusimista, Matti Eerikäinen selittää.

CO2 LAITOS VAIVATTOMASTI Ahlsell CO2 1/1

KYLMÃ&#x201E;TOIMIALA / VAIHDE

PUH. 020 584 5800

VIHIOJANTIE 1, 33800 TAMPERE

PUH. 020 584 5390

SALVUMIEHENKATU 3, 20320 TURKU

PUH. 020 584 5330

OSUUSTIE 5, 01510 VANTAA

PUH. 020 584 5800

Hyviä vaihtoehtoja R404A:n korvaamiseksi myymäläsaneerauksissa ovatkin myĂśs seoskylmäaineet R407A ja R407F, joita käytettäessä esimerkiksi myymäläkalusteita ei ainakaan kylmäaineesta johtuen tarvitse uusia. Lämmitysvaikutukseltaan molemmat vaihtoehdoista jäävät reilusti alle EU:n asettaman rajan, joten aineiden saatavuus huoltokäyttÜÜn on turvattu vielä 2020â&#x20AC;&#x2018;luvullakin.

koihin R407A voidaan remontista nopeimmillaan selvitä kahdessa viikossa. Vielä toistaiseksi CO2â&#x20AC;&#x2018;koneikon toimitusaika voi olla jopa 8â&#x20AC;&#x2018;10 viikkoa, Matti Eerikäinen huomauttaa.

R407A järkevä valinta

Järjestelmään asennettiin myÜs uusi, R407A:lle mitoitettu kylmäaineputkitus. Tarvittava kylmäainevirta samalla teholla on R407A:lla merkittävästi pienempi kuin R404A:lla, joten putket ovat pienemmät. Kylmäurakoitsija oli Helsingin Kylmäasennus Oy.

Matti Eerikäisen mukaan R407A oli Alepa Sitratorille järkevä valinta monestakin syystä. â&#x20AC;&#x201C; Vanhat koneikot haluttiin vielä pitää käytĂśssä. Myymälään oli saatavissa myĂśs hyväkuntoisia, täysin kunnostettuja, automatiikaltaan uusittuja ja osittain ovitettuja, kierrätettyjä kalusteita, hän luettelee. Kalusteisiin ja automatiikkaan laitettiin kaikki mahdolliset energiansäästĂśjärjestelmät, kuten elektroniset paisuntaventtiilit, ECâ&#x20AC;&#x2018;puhaltimet sekä lämpĂślankojen pulssitustekniikka.

Tärkeä R407A:han vaaâ&#x20AC;&#x2122;an kielen valinnassa painanut tekijä oli aika. â&#x20AC;&#x201C; Vaihtamalla olemassa oleviin koneik-

Sitratorin â&#x20AC;?pluspuolenâ&#x20AC;? vanha koneikko oli hyvässä kunnossa, mutta â&#x20AC;?pakkaspuolenâ&#x20AC;? koneikko oli kuitenkin uusittava. Saneerauksen yhteydessä vanhoihin lauhduttimiin asennettiin ECâ&#x20AC;&#x2018;puhaltimet.

Matti Eerikäisen mukaan järjestelmä on toiminut hyvin. â&#x20AC;&#x201C; Tosin uusi Dixellin ohjausautomatiikka ei tunnistanut kylmäainetta R407A. R22:n käyttäminen asetuksena aiheutti aluksi hämmennystä, koska lämpĂśtila/painemittaukset eivät vastanneet täysin todellisuutta. Järjestelmä vaati pientä tulistuksen â&#x20AC;?hienosäätÜäâ&#x20AC;?, mutta sen jälkeen toiminnassa ei ole ollut ongelmia, hän huomauttaa.

F 4

=

swegon 1/2 C40; F 52 =6 ^] BfTV^]X] YĂ&#x2039;Ă&#x2039;cĂ&#x2039;eĂ&#x2039; ddcddb DDCDDB) 7hQaXSXeP_PPYĂ&#x2039;Ă&#x2039;WShchbc^X\X]]^[[P ePadbcTccd eP_PPYĂ&#x2039;Ă&#x2039;WShchbhZbXZZĂ? bXbĂ&#x2039;[[T 7hQaXSXc^X\X]c^ \PWS^[[XbcPP hWcĂ&#x2039;PXZPXbT] eP_PP Z^]TYĂ&#x2039;Ă&#x2039;WShchZbT] ZTeĂ&#x2039;Ă&#x2039;[[Ă&#x2039; YP bhZbh[[Ă&#x2039; :^Z^]PP] X]cTVa^Xcd ^WYPdb eTST]YĂ&#x2039;Ă&#x2039;WShccX\T] eP_PPYĂ&#x2039;Ă&#x2039;WShchZbT]ď&#x20AC; ď Şď Ąď&#x20AC; ď Źď Šď ľď Żď łď Şď&#x192;¤ď&#x192;¤ď ¨ď ¤ď šď ´ď ´ď Šď ­ď Ľď Žď&#x20AC; ď ¨ď Ąď Źď Źď Šď Žď ´ď Ąď Ąď Žď&#x20AC;Žď&#x20AC; 74;??> 90 =>?40 0B4==DB ;PPYP cTW^P[dT ] # %" ZF fff bfTV^] UX

16 KYLMĂ&#x201E;extra 1/2014

Teksti: Dakota Lavento

Sisäilman kuivauksella eroon kalusteovien

hikoilusta

Energiatehokkaissa, ovellisin kalustein varustetuissa elintarvike­myymälöissä sisäilman kosteus on otettava aikaisempaa tarkemmin huomioon ilmastoinnin suunnittelussa. Kun avoimet kylmäkalusteet eivät enää kuivata sisäilmaa, kosteus on poistettava muulla tavalla.

O

vien asentaminen kylmäkalusteisiin on yksi tehokkaimmista keinoista vaikuttaa elintarvikemyymälän kylmäjärjestelmän energiankulutukseen. – Vaikuttaisi siltä, että kylmäkalusteiden ovittaminen pienentää jäähdytystehontarpeen lähes kolmannekseen, kertoo myyntipäällikkö Pertti Hakala Oy Combi Cool Ab:sta.

Ovitetut kylmäkalusteet eivät kuitenkaan enää jäähdytä ja kuivata myymälän sisäilmaa, joten jos kuivausta ei hoideta jollakin tapaa, seurauksena on vähintäänkin kiusallisia ilmiöitä.

Kylmäkalusteen oven lämpötila on yleensä noin +12–13 °C. Mitä alhaisempi se on, sitä enemmän kosteutta noin +22 °C sisäilmasta kylmään pintaan tiivistyy.

– Kalusteiden lasiovien hikoilu ei sinänsä ole vaarallista, mutta tuotteita tiivistyneen kosteuden läpi ei helposti erota. Pahimmillaan tiivistyvä kosteus voi myös valua myymälän lattialle lammikoiksi ja aiheuttaa liukastumisvaaran, Pertti Hakala huomauttaa.

Runsas sisäilman kosteus voi puolestaan vaikuttaa pitkään jatkuessaan myymälän kuivatuotteiden laatuun.

Kalusteiden ovien hikoilu on esteettinen haitta, mutta kertoo myös myymälän sisäilman kosteuden olevan liian korkea.

KYLMÄextra 1/2014 17

Käytännön neuvoja kuivaustarpeen pienentämiseksi: • Kostealla ja helteellä ulkoilma kannattaa pitää ulkona. Älä tuuleta.

Myymälän ovet kannattaa pitää mahdollisimman hyvin suljettuina, jotta niiden kautta tulisi mahdollisimman vähän lisäkosteuskuormaa.

Oy Combi Cool Ab:ssa myyntipäällikkönä työskentelevä DI Pertti Hakala ei täysin ole päässyt irti aiemmasta ammatistaan kylmälaitosten suunnittelijana. Hän on toiminut myös mm. alan kouluttajana sekä kirjoittanut yhdessä Esko Kaappolan kanssa

• Koneellista ilmanvaihtoa kannattaa ajaa mahdollisimman pienellä raitisilmamäärällä ja ohjata sitä myymälän hiilidioksidipitoisuuden perusteella.

• Myymälärakennus kannattaa pitää lievästi ylipaineisena, jotta kosteus ei tule niin helposti sisään ovista ja muista aukoista.

Hikoilevat kalusteovet ovat tuttu ilmiö monissa energiatehokkuuttaan kalusteovilla parantaneissa myymälöissä, mutta Pertti Hakalan mukaan niihin törmää joskus myös aivan uusissa, alun pitäenkin energiatehokkaiksi suunnitelluissa liikkeissä. – Kuivaustarvetta ei vain ole osattu ottaa riittävästi huomioon, hän arvelee.

Kuivaustarpeen laskeminen ei ole mitenkään mahdoton tehtävä ja kullekin myymälälle löytyy parhaaseen lopputulokseen johtava ja taloudellisesti järkevä kuivausmenetelmä.

Optimaalinen ovitus – Kosteutta kulkeutuu sisälle markettiin ilmanvaihdon, ovien, rakenteiden ja aukkojen kautta sekä ihmisten ja tuotteiden mukana. Ilmanvaihdon vaikutus on selvästi suurin. Myymälän kosteustase myös vaihtelee paljon, kuormituksista riippuen, DI Antti Hakala huomauttaa. – Lämmin kesäsää lisää sisäilmankosteutta merkittävästi.

Koska avoimet kylmäkalusteet kuivaavat tehokkaasti myymälöiden sisäilmaa, erityisesti vanhoissa marke-

18 KYLMÄextra 1/2014

oppikirjan Kylmälaitoksen suunnittelu.

Granlund Tampere Oy:ssä työskentelevä DI Antti Hakala selvitti diplomityössään (TTY) mm. miten sisäilmaolosuhteet super‑ market‑kokoluokan myymälöissä muuttuvat kalusteiden ovitustasoa lisättäessä.

Granlundilla Antti Hakala konsultoi ja työskentelee elintarvikemyymälöiden, elintarviketeollisuuden ja ilmastoinninjäähdy‑ tyskohteiden kylmäsuunnittelussa.

teissa voisi hyvinkin olla mahdollista löytää optimaalinen ovitustaso. Optimaalisessa ovitusratkaisussa ovitettaisiin vain kylmimmät kalusteet, kuten pakastekaapit ja altaat. Avonaiseksi jätetyt kalusteet huolehtisivat sisäilman kuivauksesta ilman, että siihen pitäisi erikseen panostaa.

Antti Hakalan mukaan ratkaisu sopiikin perinteiseen markettiin, johon ei haluta erillistä sisäilmanhallintatapaa. Energiatehokkuuden ja sisäolosuhteiden hallittavuuden kannalta optimaalisessa ovituksessa on heikkoutensa. Kaupankylmän käyttökustannukset eivät laske yhtä merkittävästi kuin kaikki kalusteet ovittamalla ja varsinkin kesähelteillä sisäilmaolosuhteet voivat kuitenkin nousta yli sallittujen rajojen. Käyttökustannuksia lisää mm. se, että avokalusteet ovat avoimia silloinkin, kun kuivausta ei tarvita.

Energiatehokas kondenssikuivaus Elintarvikemyymälöiden sisäilman hallintamahdollisuudet ovat hyvin erilaiset myymälän koosta ja kiinteistön iästäkin riippuen. Pienissä kivijalkamyymälöissä voi hyvinkin olla vielä painovoimainen ilmanvaihto,

kun taas uusissa energiatehokkaissa marketeissa on ilmanvaihtokone tehokkaalla lämmÜntalteenotolla.

LämpÜpumppuperiaatteella toimiva kondenssikuivain on hyvä vaihtoehto kivijalkamyymälÜihin, joissa koneellista ilmanvaihtoa ei ole tai ilmanvaihtoa ei voida lisätä.

Tuloâ&#x20AC;&#x2018; tai kiertoilmakoneella varustetussa myymälässä ilma kuivataan jäähdytyspatterilla, jonka jälkeen jäähtynyt ilma jälkilämmitetään haluttuun lämpĂśtilaan. â&#x20AC;&#x201C; Jälkilämmitys hoidetaan tavallisesti kaupan kylmäjärjestelmästä saatavalla LTO:lla, jota tarvittaessa priimataan lämmityspatterilla, Pertti Hakala kertoo.

Kiertoilmakoneella voidaan periaatteessa hoitaa marketin sisäilman kuivaus kokonaan, mikäli ilmamäärät siihen vain riittävät.

HĂ&#x2013;YRYSTIN &

PISARANEROTIN

Vahterus Oy

Vanhassa koneellisesti ilmastoidussa myymälässä irrotetaan sokkelipuhalluskanavat kalusteista. Jäähdytyspatterit asennetaan ilmankiertoon. â&#x20AC;&#x201C; Koska ovitus vähentää kylmäkalusteiden jäähdytystarvetta, IVâ&#x20AC;&#x2018;koneelle jää kapasiteettia vapaaksi jäähdytyspatteria varten, Pertti Hakala kertoo.

Kondenssikuivaus on energiatehokas ratkaisu. â&#x20AC;&#x201C; Sarjaan kytketyn peruskondenssikuivaajan ongelma kuitenkin on, että kuivaajalta lähtevän ilman lämpĂśtila on korkeampi kuin tulevan ilman lämpĂśtila. Sitä ei kaikissa kuivausprosesseissa voida sallia, Pertti Hakala huomauttaa.

Absorptiokuivaus CO 2â&#x20AC;&#x2018;myymälässä MyĂśs absorptiokuivaus on mahdollinen, joskin hintava ratkaisu. Absorptiokuivauksessa tarvitaan energiaa ensin regenerointiâ&#x20AC;&#x2018;ilman lämmitykseen ja sitten kuivaimelta myymälään johdettavan kuivatun ilman jälkijäähdytykseen. Pertti Hakalan mukaan nimellisteholtaan 18 kg/h:n absorptiokuivain tarvitsee sähkĂśtehoa ilman lämmittämiseen noin 21 kW. Kuivaimelta lähtevän kuivatun ilman lämpĂśtila on lähes +40 °C, joten se pitää vielä jäähdyttää vähintään +20 °C:een.

Absorptiokuivatus kuluttaa kondenssikuivatukseen verrattuna enemmän sähkÜä. HiilidioksidikylmämyymälĂśissä voidaan kuitenkin käyttää CO2â&#x20AC;&#x2018;boosterikoneiston â&#x20AC;?tulistuslämpÜäâ&#x20AC;? regenerointiâ&#x20AC;&#x2018;ilman jälkilämmittämiseen, mikä muuttaa tilannetta selvästi.

Pruukintie 7 FI-23600 Kalanti Finland puh. +358 2 840 70 sales@vahterus.com www.vahterus.com

Kesähelteillä perinteisen HFCâ&#x20AC;&#x2018;kylmäaineella toimivan kylmäkoneiston jäähdytysteho voi laskea voimakkaastikin lauhtumislämpĂśtilan noustessa. Transkriittinen CO2â&#x20AC;&#x2018;boosterkoneisto käyttäytyy kuitenkin toisin.

Kaasunjäähdyttimeltä palaavan hiilidioksidikaasun lämpÜtilan noustessa jäähdytysteho ei pienenekään, vaikka hyÜtysuhde huononeekin aika voimakkaasti.

Siksi transkriittiseen CO2â&#x20AC;&#x2018;boosterkoneistoon ei tarvitse varata ylimääräistä tehoa kuumien päivien varalta. â&#x20AC;&#x201C; Jos hyĂśtysuhde onkin jonkin aikaa huonompi, se ei ole iso haitta, kunhan kalusteet pysyvät kylmänä, Pertti Hakala sanoo.

Pertti Hakala huomauttaa, että CO2â&#x20AC;&#x2018;boosterkoneistoa mitoitettaessa on otettava huomioon, että myymälän ollessa kiinni kylmäkoneiston jäähdytystehontarve ovitetussa myymälässä pienenee voimakkaasti varsinkin talvella. â&#x20AC;&#x201C; Koneistossa pitää olla riittävän pieni minimitehoporras niin pakkasâ&#x20AC;&#x2018; kuin pluspiirissä, jotta koneisto pystyy toimimaan häiriĂśttĂśmästi pitkiäkin aikoja minimikuormalla.

KYLMĂ&#x201E;extra 1/2014 19

Kaukojäähdytys ei sovellu myymäläilmastointiin Myymälän sisäilmaston hallintaan tarvittava kylmä voidaan tuoda IV‑koneen jäähdytyspattereille joko vedenjäähdytyskoneelta, suorahöyrysteiseltä jäähdytyskoneelta tai kaupan kylmäjärjestelmästä. Kaukojäähdytys ei Antti Hakalan mukaan ole sen korkeammasta lämpötilatasosta johtuvan huonomman ilman kuivaustehokkuuden vuoksi järkevä ratkaisu.

– Kaikilla muilla kylmän lähteillä on puolensa. Ratkaisu onkin tehtävä tapauskohtaisesti. On valittava, mitä ominaisuuksia arvostetaan eniten ja vasta sen jälkeen tehtävä lopulliset päätökset siitä, miten myymälän sisäilmaa hallitaan, Antti Hakala huomauttaa.

– Vedenjäähdytin on kohtalaisen tehokas tuloilman kuivauksessa ja helposti portaattomasti säädettävissä.

Investointikustannuksiltaan se on hintava, mutta käyttökustannuksiltaan edullinen. Se sopiikin parhaiten myymälöihin, joissa tarvitaan jäähdytystä useamassa kohteessa ja jossa kokonaisjäähdytysteho on suuri.

Pienille kivijalkamyymälöille suorahöyrysteiset järjestelmät ovat edullisia ja niiden tuloilman kuivauste-

Helsingin Länsi‑Herttoniemessä sijaitsevan Alepa Erätorin uudet kalusteet eivät hikoile: CO2‑järjestelmän ja uusien ovellisten ka‑ lusteiden asennuksen yhteydessä myös ilmanvaihtojärjestelmä käytiin läpi ja varustettiin riittävällä sisäilman kuivauksella.

hokkuus on hyvä. Niiden säädettävyys ei kuitenkaan vastaa vedenjäähdytyskonetta, eivätkä ne osateholla toimiessaan ole kovin energiatehokkaita.

Kaupan kylmäjärjestelmän käyttäminen edellyttää investointia erilliseen höyrystin/lämmönsiirtimeen ohjauksineen. – Investointi‑ ja käyttökustannuksiltaan se on melko kallis ratkaisu, mutta toisaalta sen avulla saavutetaan parhaat sisäilmaolosuhteet, Antti Hakala summaa.

Lämmitys, jäähdytys ja käyttövesi ttö

l ämp ö t

i

la

Tässä on ratkaisu energialaskun pienentämiseen kiinteistössä, jossa ei olevesikiertoista lämmönjakoa. Se voi olla omakotitalo, rivitalo tai muu pienkiinteistö.

Technibel eMix on laadukas hybridilämmitysjärjestelmä, jonka ilma/ ilmalämpöpumpputekniikka hyödyntääympärillämme olevaa ilmaista energiaa - ilmaa. Se pystyy samanaikasesti lämmittämään tai viilentämään tiloja sekä tuottamaan lämmintä käyttövettä.

K äy

ilma/ilmalämpöpumpputekniikalla -32°C +50°C

Onninen 1/2 (technibel) Sisäyksikkö

Aurinkopaneelit (optio)

Lattiayksikkö

Vesilämmönsiirrin

Ulkoyksikkö

Lattiayksikkö

Lattialämmitys (optio) Vedenlämmitin

MAAHANTUOJA: Onninen Oy

KONEPAKETIT KAIKKIIN KAUPALLISIIN SOVELLUTUKSIIN Ahlsell parhaat 1/1

Asennus on helppoa edullisen asennusvalmiin Silensys konepaketin kanssa.

Kylmäaineet: Tehoalueille: R-404A / R-507 / R-134A 0.5 kW - 21kW KYLMÄTOIMIALA / VAIHDE

PUH. 020 584 5800

VIHIOJANTIE 1, 33800 TAMPERE

PUH. 020 584 5390

SALVUMIEHENKATU 3, 20320 TURKU

PUH. 020 584 5330

OSUUSTIE 5, 01510 VANTAA

PUH. 020 584 5800

Teksti: Markku Muuronen ja Dakota Lavento, kuvat: Markku Muuronen

Euroshop 2014 –

Kaupankylmä keskiössä Kaupankylmäratkaisuissaan Euroshopin näytteilleasettajat keskittyivät energia­ tehokkaisiin ratkaisuihin ja hiilidioksidiin.

E

uroshop – yksi vähittäiskauppa‑alan suurimmista näyttelyistä pidettiin tänä vuonna helmikuussa. Joka kolmas vuosi järjestettävät messut keräsivät tänä vuonna Düsseldorfiin kaikkiaan 109 000 kaupan alan ammattilaista. Messuhalleja oli 18 ja näyttelypinta‑alaa huikeat 115 000 m², joten nähtävää riitti. Halleista kolme keskittyi kaupankylmäratkaisuihin ja komponentteihin. Näytteilleasettajina messuilla oli 2 200 yritystä 57 maasta, mukana tietysti myös Suomi. Suomalaisia kylmätekniikan näytteilleasettajia olivat Moduls Oy ja Norpe Oy, joka jakoi osaston omistajansa Viessmanin kanssa. Näytteilleasettajien lisäksi messuilla vieraili toki myös paljon muitakin suomalaisia, niin vähittäiskaupan kuin kylmätekniikankin ammattilaisia.

Kylmäalan suurmessuihin Chillventaan verrattuna Eurosopin näkökulma on selvästi enemmän loppukäyttäjän ja elintarvikeliikkeen omistajan – ei niinkään kylmäurakoitsijan. Messuilla valikoimiin tutustuvaa myymälänomistajaa seuraava valmistavan teollisuuden edustaja saakin paljon vinkkejä tuotekehitystä varten pelkästään tarkkailemalla, mihin messukävijä kiinnittää huomionsa.

Kaikenlaisia kalusteita Näyttävimmät ja ehdottomasti myös suurimmat osastot kuuluvat kalustevalmistajille. Carrierin osasto 1 850 neliömetrillään oli näyttelyn suurin ja sinne oli saatu mahtumaan kolme erilaista myymäläkokonaisuutta messuvieraiden ihmeteltäväksi.

22 KYLMÄextra 1/2014

Aki Ruuskanen esittelee Carrierin uutuuskalustetta, jossa on yhdistetty perinteisen pakastinkaapin ja – kombin parhaat puolet.

Erilaisia kylmäkalusteita oli osastoilla esillä kaikenlaiseen makuun ja kaikenkokoisille kukkaroille. Osa eksklusiivisimmista kalusteista oli selvästikin tarkoitettu ylellisiin erikoismyymälöihin ja eteläeurooppalaiseen ympäristöön. Pelkistetyn moderneja ja linjakkaita kalusteita puolestaan arvostetaan juuri Pohjoismaissa.

Design näkyy uutuuskalusteissa. Pellin sijaan käytetään modernisti muovia ja entistäkin enemmän lasia.

Altaat ovat kauttaan lasitettuja, joten niitä voidaan sijoittaa myymälään vapaammin. Tuotteita voi tarkastella jokaisesta suunnasta. Läpinäkyvyys tuo puolestaan tilaan lisää valoa ja avaruutta.

AVAA OVI MONIPUOLISIIN KOULUTUKSIIN

Suunnittelulla on pyritty löytämään myös ratkaisu siihen, kuinka yksittäiseen kalusteeseen saataisiin mahtumaan entistäkin enemmän tuotteita mahdollisimman pieneen tilaan.

Kylmäasentaja: täydennä osaamistasi Salpauksessa

Kalusteiden energiatehokkuus ei ole enää erikoisuus, vaan vakio‑ominaisuus – ainakin, mikäli on näytteille­ asettajien suuriin kyltteihin uskominen. Energiatehokkuutta kalusteisiin tuovat ovet, led‑valaistus sekä EC‑puhaltimet.

Uutuutena CO2-laitekoulutus!

Carrier esitteli modulaarisen Small Store‑konseptin, joka on tarkoitettu pieniin myymälöihin (< 400 m²). Konseptin mukaisesti myymälässä voidaan vapaasti yhdistellä omakoneellisia ja keskuskoneellisia kalusteita.

www.salpaus.fi/kylmalaitetekniikka/ aikuisten-koulutus/koulutustarjonta

Norpen osastolla päähuomion vei uusi keskikorkea pakasteallas Iconic. Norpen mukaan uusi kalustemalli yhdistää pakastealtaan ja pakastekaapin edut. Kalusteessa olevat suuret pyöreät lasipinnat innostavat

Salpaus 1/4

Lisätietoja

www.salpaus.fi

ILMALÄMPÖPUMPPUJEN YKKÖNEN MYÖS JÄREÄÄN AMMATTIKÄYTTÖÖN

Kaukomarkkinat Oy 1/2

Panasonicin ilmalämpöpumput tunnetaan Suomessa erityisesti pientalopuolella, mutta maailmalla niiden maine on syntynyt ennen kaikkea suurissa kohteissa.

Laitteemme lämmittävät ja jäähdyttävät tuhansia rakennuksia sairaaloista liikekiinteistöihin ja kouluista konttoreihin ympäri Eurooppaa. Jos etsit ilmalämpöjärjestelmää suureen kohteeseen, muistaettä Panasonicilla on asiasta yli 40 vuoden kokemus.

Laajasta sisäyksikkövalikoimasta löytyy oikea malli joka tarpeeseen niin kattoon, seinälle kuin ilmastointikanavaankin.

Uusi neljään suuntaan puhaltava kattokasetti on helppo asentaa siististi keskelle ilmastoitavaa tilaa. Läppiä voidaan ohjata yksilöllisesti.

Kanavoitavat sisäyksikkömme ovat alan hiljaisimpia. Ne on helppo asentaa ja huoltaa.

Huoltoa nopeuttaa niiden itsediagnosointijärjestelmä.

Lisätietoa niin suurista kuin pienistäkin laitteista saat Maarit Auviselta (09) 521 5217 ja Tero Lindéniltä (09) 521 5220 tai osoitteesta www.kaukomarkkinat.fi

Monipuolinen mallisto sisältää niin multi- kuin VRF-koneita, joihin on kytkettävissä jopa 64 sisäyksikköä.

Moduls Oy:n kehitys­insinööri Jörg Hansmann esitteli esivalmistettua konehuonetta Euroshop-messuilla.

kuluttajia heräteostoksiin, koska tuotteet voidaan laittaa näyttävämmin esille. Kalusteesta on helppo ottaa tuotteita, sillä ne ovat optimaalisella korkeudella. Ovet sulkeutuvat vaimennetusti. Norpen Tuotteet ja palvelut‑ liiketoimintayksikön johtajan Anselmi Immosen mukaan keskikorkea kaluste tuo tilaan avaruutta ja helpottaa asiakkaiden suunnistamista myymälässä.

Norpen toisesta messu‑uutuudesta, e‑Novus 82 –hylly­ köstä kerrotaan tarkemmin sivulla 62.

Hiilidioksidia kaikkialla Carrierin lisäksi myös Eptalla ja Arnegilla oli suuret messuosastot ja niillä esillä täysi sortimentti energiatehokkaita CO2‑kokonaisjärjestelmiä. Hiilidioksidi onkin vakiintunut käytetyimmäksi kylmäaineeksi kaupan kylmäjärjestelmissä. Messuilla näkyi myös teknologiakehitys: CO 2‑järjestelmiä on kehitetty myös lämpimämpiin ilmastoihin ja erilaisina kokonaisuuksina. Suomalaisista sovelluksista ovat tuttuja kokonaisjärjestelmät, jossa CO2‑järjestelmä jäähdyttää niin plus‑ kuin miinuspuolenkin kalusteet sekä lisäksi ilmanvaihdon.

Carrierin CO2Ltec sarjan uutuus yhdistää samaan konepakettiin jäähdytyksen (CO2), lämmityksen, ilmanvaihdon ja ilmanvaihdon jäähdytyksen. Carrierin mukaan näin on mahdollista saavuttaa jopa 30 % energian säästö.

Hiilidioksidin käyttö on kuitenkin selvästi leviämässä myös pienempiin järjestelmiin. Pieniä CO2‑koneikkoja oli esillä ainakin Rivacoldin, Carrierin ja Green&Coolin osastoilla.

24 KYLMÄextra 1/2014

Juho Ristimäki Norpelta esittelee uutta Iconic‑kalustetta.

Propaani oli yleinen kylmäaine pienemmissä omakoneisissa, pistotulppaliitännäisissä laitteissa, mutta olipa esillä myös CO2‑kylmäaineella toimiva jääpalakone.

HFC‑ratkaisut suorastaan loistivat poissaolollaan. Vain muutamalla osastolla oli esillä jäähdytysratkaisuja, joissa kylmäaineena oli R134a, R407A tai R407F. R134a:ta tarjottiin vaihtoehdoksi hybridijärjestelmiin.

Hiilidioksidijärjestelmien ohella messuilla näkyi myös useita uusia CO2‑komponenttivalmistajia.

Esivalmistettu konehuone Pieksämäellä toimiva Moduls Oy esitteli osastollaan esivalmistetun konehuoneen. Ideana on sijoittaa kaikki talotekniikka, kuten myymälän kompressori­paketti, lämmöntalteenotto ja ilmanvaihto sekä sähkön‑ ja vedenjakeluun liittyvät järjestelmät samaan pakettiin.

Paketti on käytännössä teräsrunkoinen kehikko, jonne talotekniikkajärjestelmät ohjauksineen sijoitetaan etukäteen Modulsin tehtaalla. Valmistajan mukaan kompakti paketti vie vain noin 40‑60 % paikalla rakennetun konehuoneen tilasta. Samoin konsepti nopeuttaa asennusaikaa, joka on merkittävä etu etenkin saneerauskohteissa.

Seuraavat Euroshop‑messut ovat Düsseldorfissa 5.–9. 3.2017.

Muista!

Kylmätekniikan Koulutuspäivät 22.- 23.1.2015.

® ICC on Linde Groupin rekisteröity tavaramerkki.

Lisätiedot: KYLMÄextra 2/2014

Aga 1/2

Kylmäaineet AGAlta – luonnollisesti.

Ympäristön hyvinvointi on meille tärkeää. AGAn hiilidioksidi, ammoniakki, nestekaasu ja isobutaani ovat luonnollisia kylmäaineita ja kylmäaineista ODP- ja GWP-arvoiltaan ympäristöystävällisimpiä. Saat meiltä myös HFC-kylmäaineet, mm. uuden R407F:n kaupan kylmään sekä uuden, ajoneuvojen ilmastointijärjestelmiin tarkoitetun HFO R1234yf -kylmäaineen.

Jokaisella AGAn kaasupullolla on yksilöllinen viivakoodi, jonka ansiosta pullot ovat ICC® yksilöpulloseurantamme piirissä ja aina jäljitettävissä.

AGAn kylmäaineet ovat helposti saatavillasi – sen varmistaa maan kattava myyntipisteverkostomme. Halutessasi voimme toimittaa kylmäaineet myös suoraan ovellesi. Huolehdimme kylmäainejätteesi keräyksestä joko suoratoimitusten yhteydessä tai kaikilla myyntipisteillämme.

Lähimmän myyntipisteesi löydät osoitteesta: ZZZ DJD À P\\QWLSLVWHHW tai skannaamalla oheisen koodin.

Skannaamalla koodin saat AGAn myyntipisteet suoraan puhelimeesi.

ZZZ DJD À N\OPDDLQHHW

FI AD 185x134 refrigerants Kylmäextra_112191-8-FI01_1.indd 1

JK

31/03/14 09.08

JÄÄKYLMÄ OY Suomen www.jaakylma.fi

Jääkylmä Oy 1/4

Kylmä-ja pakastevarastot, CO2 Toimitilajäähdytys CLIVET vedenjäähdyttimet JÄÄKYLMÄ kylmävesiasemat 24h huoltopäivystys

TURKU

Pem­ co1 (1/8)

• Laaja tehoalue • EC-puhaltimet

• Suomen oloihin Suomessa tehty

• Lyhyt toimitusaika

Ota yhteyttä Pemco Oy p. 03 887410 pemco@pemco.fi

www.pemco.fi

SUOMEN

HELSINKI

Liuosjäähdyttimet ja ilmalauhduttimet

KOKKOLA

Teksti: Dakota Lavento

Kuntotutkimuksella kustannussäästöä ja parempaa sisäilmaa – sekä vinkit R22:sta luopumiseen Ilmastointijärjestelmien kuntotutkimuksilla löytyy ratkaisuja sekä rakennusten energian käytön tehostamiseen että parempaan sisäilmaan. Impulssi kuntotutkimuksen ajankohtaisuudelle voi olla myös kylmäaine. Erityisesti viime vuosituhannen puolella valmistuneiden kiinteistöjen ilmastoinnin jäähdytyslaitteet toimivat edelleenkin usein kylmäaineella R22. Sen käyttö laitteiden huollossa tulee lopullisesti kielletyksi ensi vuoden alussa. Nyt on viimeinen hetki toimia.

I

lmanvaihto‑ ja ilmastointijärjestelmät vaikuttavat keskeisesti rakennusten käyttäjien hyvinvointiin ja terveyteen. Niillä on myös suuri merkitys rakennusten energiankulutukseen, jonka vähentämistä tavoitellaan mm. EU:n rakennusten energiatehokkuutta koskevalla direktiivillä (2010/31/EU).

Rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi edellyttää jäsenmailta tarkastusjärjestelmän luomista ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi. Direktiivin mukaan pakolliset tarkastukset on kuitenkin mahdollista korvata erityisellä neuvontamenettelyllä, mikäli pakollisia tarkastuksia vastaavat kokonaisvaikutukset ovat myös näin saavutettavissa.

Suomen ympäristöministeriö päätyi pyrkimään neuvontamenettelyn mukaisiin ratkaisuihin, joissa energiatehokkuuden lisäksi tavoiteltaisiin samalla parannuksia myös sisäilmaongelmiin.

Ympäristöministeriö tarttui haasteeseen mm. antamalla Suomen LVI‑liitolle toimeksiannon ilmanvaihto‑ ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn (IV‑kuntotutkimus) kehittämisestä. SuLVI nimesi hankkeen vetäjäksi DI Markku Rantaman, joka kokosi laajan asiantuntijajoukon sen toteuttamiseen.

Hankkeen tulokset julkistettiin vuoden 2013 lopussa.

26 KYLMÄextra 1/2014

Ilmastoinnin jäähdytyslaitteiden kuntotutkimuksen tekijän on oltava Tukesiin rekisteröitynyt kylmäalan ammattilainen. Kuva: Dakota Lavento.

Jopa sakon uhalla nopeisiin toimiin Koko ilmastointijärjestelmiä käsittelevien laajojen kuntotutkimusten osalta hanke on vasta pilotointivaiheessa, mutta ilmastoinnin jäähdytyslaitteiden tarkastuksen osalta edellytykset ja perusteet nopeisiinkin toimiin ovat olemassa. Kylmätekniikkaan liittyvät osatarkastukset on mahdollista hoitaa nopeasti ja edullisesti esimerkiksi lakisääteisten vuototarkastusten ja vuosihuoltojen yhteydessä.

IV‑kuntotutkimushankkeen vetäjä Markku Rantama on huolissaan erityisesti päiväkodeissa, kouluissa ja hoitolaitoksissa huonolle sisäilmalle altistuvien ihmisten tilanteesta.

IV‑kuntotutkimushankkeen jäähdytysosion laatinut kylmämestari Mikko Keitaanranta neuvoo teettämään kylmälaitteita koskevat tutkimukset lakisääteisen vuototarkastuksen ja vuosihuollon yhteydessä. Kuva: Dakota Lavento.

Paineita asian eteenpäin saamiseksi lisää myös Euroopan komission tuore päätös haastaa Suomi Euroopan unionin tuomioistuimeen rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin täytäntöönpanoon liittyvistä viiveistä. Mikäli tuomioistuin komission esityksen mukaiseen tuomioon päätyy, määrätään Suomen maksettavaksi päiväsakkoa tuomion antamispäivästä siihen päivään asti, kunnes direktiivi on pantu kokonaan täytäntöön. Komissio esittää Suomen päiväsakon suuruudeksi 19 178,25 euroa, mutta sakon lopullisesta määrästä päättää tuomioistuin.

Jäähdytyslaitteiden tarkastuslaajuus tehoon perustuen IV‑kuntotutkimukseen sisältyvän jäähdytyslaitteiston tarkastusten laajuus riippuu järjestelmän jäähdytyste-

hosta. Luokkia on neljä. Pienimpien alle 12 kW:n lämpöpumppu‑ ja jäähdytyslaitteiden osalta tarkistetaan lähinnä järjestelmän asianmukainen toiminta.

Pienten (12–70 kW) ja keskikokoisten jäähdytyslaitteiden (70–300 kW) sekä varsinkin suurimpien jäähdytyslaitteiden (>300 kW) osalta tarkistukset ovat perinpohjaisemmat.

Tutkimuksen perusosan asiakirjatarkastuksessa käydään läpi jäähdytyssuunnitelmat, käyttöönottoasiakirjat, huoltokirja ja huolto‑ sekä korjaushistoria. Jäähdytystehoa sekä ilma‑ ja nestevirtoja verrataan vaatimustasoon.

Näin kerätään lähtötiedot ja saadaan yleiskuva paikan päällä tehtävää esitarkastusta ja tutkimusta varten. Esitarkastus käyttöhenkilökunnan haastatteluineen selventää, mitä – esimerkiksi komponenttien tai järjestelmän toimivuuden osalta – pitäisi tutkia tarkemmin.

Peace and quiet at last.

ebm-papst Oy 1/1 ebm-papst tarjoaa tulevaisuuden ratkaisun häiritsevää melua tuottavaan korkeateknologian ongelmaan: FlowGrid-ilmanohjausverkko sekä aksiaali- että keskipakopuhaltimiin. Verkko ilmanottopuolella vähentää huomattavasti melupäästöjä ja minimoi häiritsevät matalataajuuksiset äänet. FlowGridin avulla melua tuottavat hankaluudet puhaltimen ilmavirtauksessa ovat mennyttä!

Kysy lisää myynnistämme!

Ammattilaisen valinta ebm-papst Oy • Puistotie 1 • 02760 Espoo • puh. (09) 8870 220 • mailbox@ebmpapst.fi • www.ebmpapst.fi

– Tarkastusraportissa puolestaan arvioidaan jäähdytysjärjestelmän energiatehokkuutta ja annetaan tarvittaessa toimenpide‑ehdotukset jäähdytyksen parantamiseksi ja jäähdytyslaitteiden toimivuuden korjaamiseksi sekä energiatehokkuuden parantamiseksi, kertoo IV‑kuntotutkimushankkeen jäähdytyslaitteita koskevan osion laatimisesta vastannut kylmämestari Mikko Keitaanranta.

Rakennuksen ilmanvaihdon jäähdytysjärjestelmään liittyvät mm. vedenjäähdytyskoneistot, kompressorilauhdutinyksiköt, VRV/VRF ‑järjestelmät, vakioilmastointikoneet sekä lämpöpumput – siis järjestelmät, joiden jäähdytystehon tuotto perustuu kompressorin käyttöön.

Kylmän tarkastus edellyttää pätevyyttä Kylmälaitteiden toimintaa ei voi analysoida kuka LVI‑alan ammattilainen tahansa, vaan toiminta on tunnettava hyvin. Toiminnan tarkistaminen edellyttää mittauksia myös kylmäainepiiristä, joita saavat suorittaa vain Turvallisuus‑ ja kemikaaliviraston (Tukes) kylmälaiteliikerekisteriin merkittyjen yritysten sertifioidut kylmäasentajat.

– Jäähdytyslaitteiden osalta tarkastus kannattaa kustannusten säästämiseksi ehdottomasti suorittaa lakisääteisen vuototarkastuksen ja vuosihuollon yhteydessä, Keitaanranta neuvoo.

Monille kylmäalan ammattilaisille energiatarkastusten suorittaminen on jo erittäin tuttua, sillä ilmastoinnin jäähdytyslaitteille niitä tehtiin jopa lakiin perustuen jo aiemman rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (2002/91/EY) aikana. Samat periaatteet niiden tekemiseen pätevät edelleenkin. Kylmän ammattilaiselle seikkaperäisiä ohjeita tarkastusten suorittamiseen oli tarjolla myös Suomen Kylmäyhdistyksen tammikuisilla koulutuspäivillä, joilla IV‑kuntotutkimushankkeen jäähdytysosion laatinut Keitaanranta oli aiheesta luennoimassa.

Aikaa ei hukattavaksi Kylmälaitteiden tarkistuksien osalta kannattaa siis edetä nopeasti – erityisesti R22‑kylmäaineeseen perustuvien laitteiden osalta aikaa ei todellakaan ole

28 KYLMÄextra 1/2014

hukattavaksi. Ilmastoinnin jäähdytyksessä ko. laitteita on käytössä vielä sadoissa kiinteistöissä, joiden omistajat eivät välttämättä aina ole asiasta kunnolla edes tietoisia. R22:n käyttö laitteiden huollossa tulee kuitenkin lopullisesti kielletyksi ensi vuoden alussa.

Niinpä jokaisen vielä käytössä olevan R22‑laitteen osalta viimeistään tulevana kesänä tulisi tehdä arvio siitä, kannattaako laite vielä saneerata uudelle kylmäaineelle vai olisiko peräti aika siirtyä teknologiassa kokonaan uudelle vuosituhannelle. IV‑kuntotutkimuksen mukainen jäähdytyslaitteiden tarkistus antaa erinomaisen pohjan asiassa tehtävälle ratkaisulle.

Kylmälaitteiden kuntotutkimuksen kannattavuus ei kuitenkaan rajaudu vain vanhoihin R22‑laitteisiin.

Muutaman kerran laitteen elinkaaren aikana tapahtuva, tavanomaista huoltoa laajempi järjestelmän läpikäynti on perusteltua kaikissa kohteissa. Asia kannattaa ottaa kylmähuoltoliikkeen kanssa puheeksi ja pyytää samalla arviota toimenpiteen tarpeellisuudesta.

Laajemmat IV‑järjestelmätarkistukset pilotointiin Koko IV‑kuntotutkimushankkeen vetäjänä toiminut Markku Rantama kertoo kattavampien IV‑kuntotutkimusten olevan vasta pilotointi‑vaiheessa. – Pilotoinnit ovat tärkeitä IV‑kuntotutkimuksista saatavien hyötyjen todentamiseksi. Sitä tarvitaan kampanjointiin toimivan ilmastoinnin edistämiseksi.

Kun rakennuksen ilmanvaihto ei toimi kuten pitäisi, taustalta löytyy Rantaman mukaan usein monia virheitä. Ilmanvaihto‑ tai ilmastointilaitos on voinut alun perinkin olla puutteellinen. Sitä ei ole ehkä otettu käyttöön oikein ja myös jatkuva ylläpito on voitu laiminlyödä, Rantama huomauttaa.

Koko IV‑järjestelmän kuntotutkimus on haastava tehtävä, jota harvoin yksi ammattilainen pystyy toteuttamaan. Energiakatselmusten tapaan kuntotutkimus on hoidettava useamman ammattilaisen yhteistyönä, sillä työssä tarvitaan paitsi ilmanvaihdon, myös kylmätekniikan ja usein rakennusautomaationkin asiantuntemusta. IV‑kuntotutkimuksessa on tarkasteltava sisäilmaston tilaa, järjestelmän energiatehokkuutta, toiminnallisuutta, muunneltavuutta, täydennettävyyttä sekä kustannustehokkuutta. – Tekijöiden on ymmärrettävä rakennuksen käyttö ja IV‑järjestelmään liittyvät tarpeet kokonaisvaltaisesti, Rantama sanoo.

UUDET JA EDISTYKSELISET LÄMPÖPUMPUT Ahlsell ss 1/1

UUTUUS !

INVERTER MAALÄMPÖPUMPPU HUIPPUHYÖTYSUHDEELLA (SCOP 5.0) Kattavan Daikin maalämpö ja ilmavesilämpöpumppu malliston löydät sertifioiduista asiantuntijaliikkeistä ympäri maan.

Löydä lähin asiantuntijaliikkeesi osoitteesta www.parhaatlampopumput.fi

HITACHI YUTAKI Laadukas ja kompakti ilma-vesilämpöpumppu

Uskomaton HITACHI Summit Hitachi Summit -ilmalämpöpumpussa yhdistyvät toimintavarmuus ja tuntuva energiansäästö. Laite on suunniteltu Pohjolan vaativiin olosuhteisiin ympärivuotiseen käyttöön.

Hitachi Yutaki toimii kokonaisvaltaisena lämmitysjärjestelmänä tuottaen lämmityksen ja lämpimän käyttöveden. Ilma-vesilämpöpumppu on helppo asentaa uusiin ja vanhoihin rakennuksiin. Hitachi Yutaki on testimenestyjä. Laitteen tarkka ohjaus ja laadukkaat komponentit mahdollistavat oikean ja riittävän korkean veden lämpötilan vuoden ympäri.

Vertailu

HITACHI Premium Loistava hyötysuhde

TESTIMENESTYJÄ!

Innova lämpöpumppu

Hitachin DC-kompressori tuottaa 10% paremman hyötysuhteen verrattuna perinteiseen AC-kompressoriin.

Pohjoisen ankariin toimitaolosuhteisiin suunnitellut Innova lämpöpumput takaavat hyvän hyötysuhteen (COP) ja korkean energiansäästön.

KYLMÄTOIMIALA / VAIHDE

PUH. 020 584 5800

VIHIOJANTIE 1, 33800 TAMPERE

PUH. 020 584 5390

SALVUMIEHENKATU 3, 20320 TURKU

PUH. 020 584 5330

OSUUSTIE 5, 01510 VANTAA

PUH. 020 584 5800

JÄSENYRITYSTEN YHTEYSTIEDOT 2014 Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2014

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2014

Suomen Kylmäliikkeiden Liittoon kuuluu noin 200 jäsenyritystä, jotka on jaettu kolmeen ryhmään: - Valmistajat - Tukkuliikkeet / Maahantuojat - Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Valmistajat.................................... 32

Seuraavilta sivuilla löydät järjestön kaikkien jäsenyritysten yhteystiedot.

Ryhmä ”Urakoitsijat / Huoltoliikkeet” on luetteloitu maakunnittain etelästä pohjoiseen.

Kymenlaakso................................ 34 Etelä-Karjala.................................. 35 Varsinais-Suomi........................... 35 Satakunta...................................... 35 Pirkanmaa..................................... 36 Keski-Suomi.................................. 36 Etelä-Pohjanmaa........................ 37 Pohjanmaa................................... 37

Tukkuliikkeet / Maahantuojat... 32 Urakoitsijat / Huoltoliikkeet...... 33 Uusimaa........................................ 33 Itä-Uusimaa.................................. 34 Kanta-Häme................................. 34 Päijät-Häme.................................. 34

Keski-Pohjanmaa........................ 37 Etelä-Savo..................................... 37 Pohjois-Savo................................. 37 Pohjois-Karjala............................. 38 Pohjois-Pohjanmaa.................... 38 Kainuu............................................ 38 Lappi............................................... 38

Kylmälaitoksen haltijan muistilista Kylmäalan töitä ja niiden tekijöiden pätevyyttä säädellään EU-tasolla ns. F-kaasuasetuksessa (EY 842/2006) ja otsoniasetuksessa (EY 1005/2009) sekä niiden täytäntöönpanoasetuksilla. Lisäksi alaa ja sen loppukäyttäjiä koskevia määräyksiä löytyy mm. energiatehokkuusdirektiivistä. Määräysten suomalaisessa täytäntöönpanossa keskeisiä ovat mm. ympäristönsuojelulaki (86/2000, uudistus parhaillaan työn alla) ja valtioneuvoston huolto- ja pätevyysasetus (452/2009).

1) Teetä vuototarkastukset Vuototarkastusten teettäminen on kylmälaitteen omistajan tai haltijan vastuulla ja sen saa tehdä vain Tukesin asianomaiseen rekisteriin merkitty kylmäliike. Säädökset koskevat sekä HFC-kylmäaineilla että jo markkinoilta poistuneilla CFC- tai HCFC-kylmäaineilla toteutettuja laitoksia. Tarkastukset tulee toteuttaa seuraavasti: Kylmäainetäytös

Vuototarkastusväli

3 – < 30 kg

12 kk

30 – < 300 kg

6 kk

> 300 kg

3 kk

Tarkastusväliä voidaan pidentää 30 kg tai enemmän kylmä­ ainetta sisältävillä laitteilla kerran vuodessa tehtäväksi ja 300 kg tai enemmän ainetta sisältävillä laitteilla kerran puolessa vuodessa tehtäväksi, jos käytössä on vuodon­ ilmaisujärjestelmä. Vähintään 300 kg kylmäainetta sisältäviin laitteisiin vuodonilmaisujärjestelmä on asennettava.

Mahdolliset vuodot on korjattava viipymättä. Vuotojen korjaamisen jälkeen laitteet ja laitteistot on tarkastettava vuotojen varalta uudelleen yhden kuukauden kuluessa korjauksesta.

2) Huolehdi, että kaikista 3 kg tai enemmän kylmäainetta sisältävistä kylmälaitteista löytyy huoltokirja ja huoltotarra Laitteen haltijan tai omistajan on pidettävä huolto- ja tarkastuspäiväkirjaa, josta käy ilmi laitteen sisältämän kylmäaineen määrä ja tyyppi, lisätyn aineen määrä, talteen otetun aineen määrä, viimeisin huoltopäivämäärä, tehty toimenpide, tarkastuksen suorittaneen toiminnanharjoittajan nimi ja huoltajan allekirjoitus.

Huolto- ja tarkastuspäiväkirja on pyydettäessä näy‑ tettävä valvontaviranomaiselle. Laitteen yhteydessä tulee olla ilmoitus (huoltotarra) siitä, milloin laite on viimeksi tarkastettu.

Kaikkien kylmälaitteiden asennuksia, huoltoja ja edellä mainittuja tarkistuksia tekevien tulee olla rekisteröitynä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylläpitämään rekisteriin. Rekisteröityjen kylmälaiteliikkeiden yhteystietoja löydät seuraavilta sivuilta otsikon ”TEKIJÖITÄ KYLMÄASENNUKSEEN JA –HUOLTOON” alta.

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

KYLMÄextra 1/2014 31

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2014

Valmistajat Valmistajat ABB Oy Alfa Laval Vantaa Oy All-Weather SnowTek Oy Arctest Oy Calefa Oy Carrier Oy Chiller Oy Cupori Group Oy Ekp-Cool Oy Honeywell Oy Huurre Finland Oy Ikaalisten Kylmälaite Oy Johnson Controls Finland Oy Kiitokori Oy Kojacool Oy Norpe Oy Oilon Scancool Oy Oy Ekocoil Pemco Oy Porkka Finland Oy SeaKing Ltd Suomen Tekojää Oy Vahterus Oy

Osoite Hiomotie 13 Ansatie 3 Savilahdentie 6 L 59 Mikkelänkallio 20 Keskikankaantie 21 Vetokuja 4 Louhostie 2 Vaisalantie 2 Asentajantie 9 Metsäneidonkuja 12 Taivaltie 5 Sammonkatu 6 Hankasuontie 10 Rautatienkatu 2 Vanha Nurmijärventie 62 PL 24 (Teollisuustie 7) Yrittäjäntie 6 Leppäkuja 3 Mursketie 6 Soisalmentie 3 Valimotie 13Bb Sepänkatu 8 Pruukintie 7

00380 Helsinki 01740 Vantaa 70210 Kuopio 02770 Espoo 15860 Hollola 01610 Vantaa 04300 Tuusula 02130 Espoo 06150 Porvoo 02130 Espoo 01610 Vantaa 39500 Ikaalinen 00390 Helsinki 47400 Kausala 01670 Vantaa 06151 Porvoo 67100 Kokkola 14200 Turenki 15860 Hollola 15860 Hollola 00380 Helsinki 39700 Parkano 23600 Kalanti

Puh. 010 2211 (09) 89 441 020 7545231 (09) 859 2522 0400 495485 (09) 613 131 (09) 274 7670 02 511 4111 010 3201790 020 752 2633 020 555 511 010 2192608 020 140 4511 010 6161200 (09) 777 1750 019 5378000 020 728 1868 (03) 644 000 (03) 887 410 020 555 512 (09) 350 88433 0400-654000 (02) 840 70

Internet www.abb.fi www.alfalaval.com, www.fincoil.fi www.snowtek.fi www.arctest.fi www.calefa.fi www.carrier.fi www.chiller.fi www.cupori.com www.ekp-cool.fi www.honeywell.com www.huurrefinland.fi www.kylmalaite.fi www.jci.com www.kiitokori.fi www.koja.fi www.norpe.fi www.scancool.fi www.ekocoil.fi www.pemco.fi www.huurre.com www.seaking.fi www.suomentekojaa.fi www.vahterus.com

Tukkuliikkeet / Maahantuojat Tukkuliikkeet / Maahantuojat Aga Oy/Ab Ahlsell Oy / Kylmä Alfa Laval Nordic Oy Arctica Wholesale Oy/ Ltd CIAT Finland Oy Combi Cool Oy/Ab Cooltrade Oy Danfoss Oy/Ab ebm-papst Oy Elcool Oy FG Finland Oy GEA Heat Exchangers Oy Global Cool Consults Oy/Ab Kaukomarkkinat Oy Onninen Oy / Kylmä Paavo Kataikko Oy Pemco Oy Recair Oy Ref-Team Oy Refair Oy Rittal Oy Scanoffice Oy Suomen Myymäläkaluste OY Swegon Oy/Ab Tempstar Nordic Oy Tukku-Kylmä Oy

32 KYLMÄextra 1/2014

Osoite Itsehallintokuja 6 Osuustie 5 PL 51(Luoteisrinne 4C) Puutarhatie 24 B Kirstinkuja 9 Ruosilantie 14 Kuussillantie 27 Niittytaival 132 Puistotie 1 Ojamaankatu 1 Karitie 7 Hiomotie 19 Styrmansgatan 4 Lintulahdenkuja 10,PL 98 Mittalinja 1 Kehänreuna 1 Mursketie 6 Honkanummentie 12 Arhokatu 12 Atomitie 1 Valimotie 35 Tiilenlyöjänkuja 9 A Yritystie 12 Bertel Jungin aukio 7 Kaurakatu 48 Koivukummuntie 4

02600 Espoo 01510 Vantaa 02271 Espoo 01300 Vantaa 01400 Vantaa 00390 Helsinki 01230 Vantaa 02200 Espoo 02760 Espoo 15230 Lahti 01530 Vantaa 00380 Helsinki 68600 Jakobstad 00501 Helsinki 01260 Vantaa 02430 Kirkkonummi 15860 Hollola 01260 Vantaa 21200 Raisio 00370 Helsinki 01510 Vantaa 01720 Vantaa 40320 Jyväskylä 02600 Espoo 20740 Turku 01510 Vantaa

Puh. 010 2421 020 584 5000 (09) 804 041 020 558 8250 040 5097455 (09) 777 1230 010 2399770 0207 010600 09 8870220 0207 920500 020 7412221 020 7558960 040 7789414 (09) 5211 020 485 5111 (09) 221 4685 (09) 887 410 09 29006120 024 396 300 (09) 565 7780 09 4134400 (09) 290 2240 020 7191176 010 2894010 045 77508233 0207 545230

Internet www.aga.fi www.ahlsell.fi www.alfalaval.com www.arctica.fi www.ciat.fi www.combicool.fi www.cooltrade.fi www.danfoss.fi www.ebmpapst.fi www.elcool.fi www.fgfinland.fi www.gea-phe.com/finland www.coolconsults.com www.kaukomarkkinat.com www.onninen.com www.mitsubishielectric.fi www.pemco.fi www.recair.fi www.refteam.fi www.refair.fi www.rittal.fi www.scanoffice.fi www.suomenmyymalakaluste.fi www.swegon.fi www.tempstar.fi www.tukku-kylma.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2014

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Uusimaa Airmec Oy Are Oy Are Oy Are Oy Asennus-Santeri Oy Carrier Oy Caverion Suomi Oy Caverion Suomi Oy Caverion Suomi Oy Caverion Suomi Oy Chiller Oy Coolmatic Oy Coromatic Oy Fläkt Woods Oy Helsingin Kylmäasennus Oy Helsingin Kylmähuolto Oy Helsingin Kylmäpalvelu Oy HMK-Kylmä Oy Humiref Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Johnson Controls Finland Oy Jäähdytinpalvelu Refgroup Oy KK-Kylmäpalvelu Oy Kojacool Oy Kylmä K Oy Kylmä-2000 Oy Kylmä-Kari Oy Kylmähuolto Koski Kylmähuolto Brofeldt Oy Kylmähuolto Juselius Ky Kylmäkeisari Oy Kylmäkide Oy Kylmäkolmonen Oy Kylmälinja Oy Kylmärengas Oy Kylmäsepät Oy Kylmäset Oy/Riihimäen Kylmähuolto Kylmäteho Tenhunen Oy Kylmäviisikko Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lohjan Kylmäasennus Oy LVI-FIX Ky MV-Jäähdytys Oy Oilon Scancool Oy Oy O & E Tallberg Ab Paavo Kataikko Oy

Osoite

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Kaivokselantie 9 Kaivokselantie 9,PL 160 Tinasepäntie 36 Hakakalliontie 7 Hyyppäräntie 93 Vetokuja 4 Panuntie 11 Torpantie 2 Vitikka 4 A Harkkokatu 3 Louhostie 2 Knaapilantie 8 Martinkyläntie 52 PL 5(Karapellontie 12) Juoksuhaudantie 31 A Rosendalinrinki 3 A 21 Kalevankatu 22 B Näkinkuja 4 Tapanilankaari 84 Taivaltie 5 Rajatorpantie 8 Hankasuontie 10 PL 110 Manninpellontie 16 b Vanha Nurmijärventie 62 Rusutjärventie 313 Nuolikuja 15 Hepokuja 6e Hovilantie 114 Siikalantie 445 Kuljunkatu 33 b Alaniementie 2 Imppalanmäki 3 Tammistokuja 17 A Isonkivenkuja 2 Sorvatie 40 Ojakärsämöntie 12 Tehdaskylänkatu 4 Asentajantie 3 Rattitie 13 Laturinkuja 8 Siltakatu 21 Jäspilänkatu 18 Sauvonrinne 2 Uranuksenkuja 18 B Tarrankaari 10 Päivöläntie 21 B Mestarintie 11 Niittytie 25 A 21 Koskelontie 16 D Kehänreuna 2

01610 Vantaa 01610 Vantaa 00620 Helsinki 05460 Hyvinkää 05800 Hyvinkää 01610 Vantaa 00620 Helsinki 01650 Vantaa 02630 Espoo 05800 Hyvinkää 04300 Tuusula 04330 Lahela Vantaa 02621 Espoo 00430 Helsinki 01520 Vantaa 00100 Helsinki 00530 Helsinki 00730 Helsinki 01610 Vantaa 01600 Vantaa 00390 Helsinki 01451 Vantaa 02970 Espoo 01670 Vantaa 04370 Rusutjärvi 01740 Vantaa 01200 Vantaa 05450 Nukari 03600 Karkkila 08150 Lohja 02970 Espoo 04200 Kerava 01520 Vantaa 04300 Tuusula 01480 Vantaa 04300 Tuusula 11710 Riihimäki 01800 Klaukkala 00770 Helsinki 02601 Espoo 05900 Hyvinkää 04250 Kerava 08500 Lohja 01460Vantaa 08500 Lohja As 00730 Helsinki 01730 Vantaa 01300 Vantaa 02940 Espoo 02430 Masala

Puh.

Internet

(09) 720 6870 020 530 5700 020 530 5500 020 530 5500 040 8618201 (09) 61 3131 010 4071 010 4071 010 4071 010 4071 (09) 274 7670 010 850 4714 010 2316060 020 442 3287 GSM: 0400 70 8950 0400 999975 GSM: 0400 50 8512 0400 401685 (09) 350 7740 020 55 5514 020 5155 020 140 4551 050 4332222 0400 425482 (09) 777 1750 0400 366525 040 5055441 (09) 876 5810 (09) 8787 6369 0400 202324 (019) 32 1350 044 5055480 (09) 294 2795 045 2747830 GSM: 0400 53 1319 (09) 872 8545 09 2344 464 020 7579973 020 155 6860 (09) 350 7650 020 7153000 02071 51840 02071 512090 02071 52060 02071 51580 (019) 33 5595 040 5307601 020 7861900 0207 281868 0400 453585 GSM: 050 323 4685

www.airmec.fi www.are.fi www.are.fi www.are.fi www.asennus-santeri.fi www.carrier.fi www.caverion.fi www.caverion.fi www.caverion.fi www.caverion.fi www.chiller.fi www.coolmatic.fi www.coromatic.fi www.flaktwoods.fi www.helsinginkylmahuolto.fi www.helsinginkylmapalvelu.fi www.hmk-kylma.fi www.humiref.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.jci.com www.refgroup.fi www.kk-kylmapalvelu.fi www.koja.fi www.kylma2000.fi www.kylmakari.fi www.kylmahuoltokoski.com www.kylmahuoltobrofeldt.fi www.kylmahuoltojuselius.fi

www.kylmakolmonen.fi www.kylmalinja.fi

www.kylmaset.fi www.kylmatehotenhunen.fi www.kylmaviisikkooy.com www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.lohjankylmaasennus.fi www.mv-jaahdytys.fi www.scancool.fi www.mitsubishielectric.fi

KYLMÄextra 1/2014 33

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2014

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Pointcool-Service Oy Recair Oy Sipoon Poltinhuolto Oy Spinea Ltd Oy Suomen Jääkylmä Oy Suomen Kylmäpiste Oy Säätölaitehuolto Oy T:mi Huolto-Juki Tapiko Oy Tiramo Oy VP-Euroref Oy Yleiskylmä-Findri Oy Ltd Itä-Uusimaa Are Oy Kylmäkonehuolto J. Varis Oy Kylmäkonehuolto JL-Cool service Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Norpe Oy Refcon Finland Oy Kanta-Häme Caverion Suomi Oy Forssan Kylmä-Keskus Oy Hämeen Kodin- ja Kylmäkonehuolto Oy JSL-Tech Oy Kylmäkeskus Sami Oy Kylmäset Oy Lahden Kylmätyö Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Päijät-Häme AC Palvelut Oy Are Oy Caverion Suomi Oy Chiller Oy Cool Davanti Oy Elcool Oy HC-Systems Oy Heinolan LVI-Asennus Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Kylmanni Oy Kylmähuolto Tammelin Oy Kylmäkärki Oy KylmäLehto Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Pemco Oy T:mi Ari Mellin Kymenlaakso AH-Cool Oy Are Oy

Osoite Konetie 1 Honkanummentie 12 Hindsbyntie 225 Lyhtytie 14 Ketjutie 3 Kiilleliuskeenkuja 2 PL 27 (Rälssintie 4A) Hirvikalliontie 18 Pakkamestarinkatu 4 A 15 Kaasutintie 8 A Soidintie 12 Huoltotie 4

04300 Tuusula 01260 Vantaa 04130 Sipoo 00750 Helsinki 04220 Kerava 04300 Tuusula 00721 Helsinki 10900 Hanko 00520 Helsinki 00770 Helsinki 00700 Helsinki 04300 Tuusula

Puh. (09) 838 7420 09 29006120 040 5239739 (09) 374 1066 010 425 5000 044 0785462 09 3505760 GSM: 0400 47 3284 041 5010398 040 5888499 020 155 3100 09 2759960

Internet www.pointcool.fi www.recair.fi www.sipoonpoltinhuolto.fi www.spinea.fi www.jaakylma.fi www.kylmapiste.fi www.saatolaitehuolto.fi

Urakoitsija-alue Pohjaniityntie 12 Niittymaankuja 20 Asentajantie 9 PL 24(Teollisuustie 7) Mestarintie 1

06850 Kulloo 04130 Sipoo 06500 Porvoo 06150 Porvoo 06151 Porvoo 06150 Porvoo

020 530 5500 0400 45 3885 GSM: 0400 43 6092 02071 52640 019 5378000 (019) 524 8110

www.are.fi

Visamäentie 33 Ratamokuja 8 Raatihuoneenk. 4 Verstaantie 1 Ylikauppilantie 2 Mattilantie 13 Sammalsuonkatu 36 Vanajantie 10 Murrontie 3

13100 Hämeenlinna 30420 Forssa 13100 Hämeenlinna 13720 Parola 31640 Humppila 13100 Hämeenlinna 15900 Lahti 13110 Hämeenlinna 30420 Forssa

010 4071 0500 480540 (03) 682 4885 045 8737274 0400 74 1214 020 7579972 044 7731665 02071 52630 020 7152530

www.caverion.fi www.kylma-keskus.fi www.hkkh.fi www.jsl-tech.com www.kylmakeskussami.fi www.kylmaset.fi

Rataskatu 10 Väinämöisentie 6 Jussilankatu 6 C 1 Mukkulankatu 16 Vinssikatu 5 Ojamaankatu 1 Kukonkoskenkatu 8 Tähtiniementie 1 Soisalmentie 3 Askonkatu 9 Kukonkannus 8 Tuomitie 22 Teollisuustie 8 Kuivannontie 344 B Vartiokallionkatu 2 Mursketie 6 Jussinkorventie 216

15700 Lahti 15170 Lahti 15680 Lahti 15210 Lahti 15700 Lahti 15230 Lahti 15700 Lahti 18100 Heinola 15860 Hollola 15100 Lahti 15880 Hollola 15560 Nastola 16600 Järvelä 16280 Kuivanto 15150 Lahti 15860 Hollola 06100 Mäntsälä

044 344 3650 020 530 5500 010 4071 (03) 87 6470 020 743 4000 020 792 0500 (03) 733 9267 044 0557778 020 555 5606 020 515 2750 040 590 5303 0400 842 198 041 4401173 044 5833255 020 71 56631 (03) 88 7410 0400 82 6200

www.acpalvelut.fi www.are.fi www.caverion.fi www.chiller.fi www.cooldavanti.fi www.elcool.fi www.hcss.fi www.heinolanlvi.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kylmanni.fi www.kylmahuoltotammelin.com www.kylmakarki.fi www.ilmalampopumppulahti.fi www.lemminkainen.fi www.pemco.fi www.arimellin.com

PL 227,Korjalankatu 6G Jumalniementie 3

45101 Kouvola 48600 Kotka

0405 123468 020 5305500

www.ahcool.fi www.are.fi

Caverion Suomi Oy Caverion Suomi Oy

Kanervistontie 48 Matkakuja 6 A

45200 Kouvola 48600 Kotka

010 4071 010 4071

www.caverion.fi www.yit.fi

34 KYLMÄextra 1/2014

www.tapiko.fi www.vpeuroref.fi www.findri.fi

www.jl-cool.com www.lemminkainen.fi www.norpe.fi www.refcon.fi

www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2014

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Costella Oy Freotek Oy Hatech Kiinteistötekniikka Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Kotkan Kylmätekniikka Oy Kylmähuolto Kalsea Oy Kylmähuolto Miikkulainen Oy Kylmähuolto Resek Oy Kymen Kylmärinki Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Etelä-Karjala Are Oy Caverion Suomi Oy Huurre Finland Oy Ice Power Oy ISS Palvelut Oy Itä-Suomen Kylmälaitepalvelu Oy K-Ilmastointi Kaakon Kylmäasennus Oy Karjalan Kylmähuolto Lappeenrannan Jäähdytystekniikka Oy Lappeenrannan Kylmä Ky Lemminkäinen Talotekniikka Oy Vuoksen Kylmäkone Oy Varsinais-Suomi Alti-systems Oy Are Oy Are Oy Carrier Oy Caverion Suomi Oy Caverion Suomi Oy Chiller Oy Enertest Ky Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Kylmä-Kariset Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy LJ-Kylmä Oy Mestarikylmä Oy Projektia Oy Ref-Team Oy Suomen Jääkylmä Oy Telekylmä Oy Tempstar Nordic Oy TRP Group Oy Turun AR-Systems Oy Satakunta Are Oy Are Oy Caverion Suomi Oy

Osoite Varastokatu 3 Talttatie 5 Vanamontie 8 Varastotie 9 Asentajankatu 10 Asentajankatu 2 Vasaratie 3 PL 40,Somerotie 19 Kymi Yritysalue Valajantie 5 Ilmarinkuja 3

45200 Kouvola 48400 Kotka 45120 Kouvola 46860 Anjalankoski 45130 Kouvola 48770 Kotka 45700 Kuusankoski 48400 Kotka 45200 Kouvola 45700 Kuusankoski 48230 Kotka 45100 Kouvola

Puh. 05 3664155 (05) 228 5795 044 5181558 020 555 5700 020 514 1144 GSM: 044 510 1136 054 6000 185 GSM: 0400 75 1067 010 3975500 (05) 379 1922 02071 53020 02071 56631

Internet www.costella.fi www.freotek.fi www.hatehc.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kotkankylmatekniikka.fi www.kalsea.fi www.kylmamestari.fi www.resek.fi www.kylmarinki.com www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi

Harapaisentie 55 Myllymäenkatu 21 Seponkatu 6 Vilkolantie 8 Alaniitynkatu 17 Kaivertamontie 2 Paalukatu 4 E Kuparintie 43 Lentäjäntie 8 Lentokentäntie 69 Loitsukatu 37 Moreenikatu 4 Kertakaari 5

53500 Lappeenranta 53550 Lappeenranta 53300 Lappeenranta 54920 Taipalsaari 53100 Lappeenranta 57810 Savonlinna 53500 Lappeenranta 55100 Imatra 53100 Lappeenranta 53600 Lappeenranta 53600 Lappeenranta 53810 Lappeenranta 55120 Imatra

020 530 5500 010 4071 020 555 5607 050 3797640 020 514 2100 015 510244 GSM: 050 405 1500 044 5100869 0400 30 4992 (05) 412 6100 0400 553738 02071 53020 (05) 473 2400

www.are.fi www.caverion.fi www.huurrefinland.fi

Tuulissuontie 3 A Joensuunkatu 7 Fiskarsinkatu 2 Hitsarinkatu 2 Örninkatu 14 Lemminkäisenkatu 59 Hallimestarinkatu 13 Vehmaantie 248 Lemminkäisenkatu 42 Länt.Pitkäkatu 33 Tuulissuontie 3 B Lukkosepänkatu 7, PL 110 Perkkiönkatu 4 Vesalankatu 4 Tuulissuontie 21 Arhokatu 12 Unkarinkatu 22 Kakskerrantie 687 Kaurakatu 48 Haikankatu 4 Arhokatu 1

21420 Lieto 24100 Salo 20750 Turku 20360 Turku 24100 Salo 20520 Turku 20780 Kaarina 23100 Mynämäki 20520 Turku 20100 Turku 21420 Lieto 20101 Turku 20460 Turku 20360 Turku 21420 Lieto 21200 Raisio 20750 Turku 20960 Turku 20740 Turku 21200 Raisio 21200 Raisio

044 3000501 020 5305500 020 530 5500 (02) 437 5200 010 4071 010 4071 (02) 253 5700 (02) 434 0700 020 555 5609 020 515 7750 (02) 237 7600 02071 53160 GSM: 0400 19 6296 040 5160568 (02) 477 9200 (02) 439 6300 010 425 5003 GSM: 0400 52 3114 045 77508233 044 0720647 020 7792501

www.alti-systems.fi www.are.fi www.are.fi www.carrier.fi www.caverion.fi www.caverion.fi www.chiller.fi www.enertest.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kylma-kariset.fi www.lemminkainen.fi

Tikkalantie 1 Satakunnankatu 23 A Satakunnankatu 31

26100 Rauma 28130 Pori 28130 Pori

020 530 5500 020 5305500 010 4071

www.are.fi www.are.fi www.caverion.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

www.iss.fi www.kylmalaitepalvelu.com www.k-ilmastointi.fi www.kaakonkylmaasennus.fi www.jaahdytystekniikka.fi www.lemminkainen.fi www.vkkoy.fi

www.mestarikylma.fi www.projektia.fi www.refteam.fi www.jaakylma.fi www.telekylma.fi www.tempstar.fi www.trpgroup.fi www.turunar-systems.fi

KYLMÄextra 1/2014 35

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2014

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Caverion Suomi Oy Euran Teollisuushuolto Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Karvian Kylmäkone Ky Länsi-Jää Oy Polar Jäähdytys Oy Polar-Kylmä Oy Porin Kylmäasennus Ky Porin Kylmäkone Grönbacka Ky Rauman Kylmärakenne Oy Satatech Talotekniikka Oy TAE-Cooling Oy Ulver Oy Pirkanmaa A-duo Oy Are Oy Carrier Oy Caverion Suomi Oy Chiller Oy Tampere Coolstep Oy Finkylmä Oy Huurre Finland Oy Hämeen Jäähdytys Oy Ikaalisten Kylmälaite Oy IM-Service Ky ISS Palvelut Oy JTH-Service Oy Jäämatic Oy Jääratas Ky Kojacool Oy Kylmäset Oy Kylmäset Oy Lassila&Tikanoja Oyj Lemminkäinen Talotekniikka Oy MH-Air Ky Näsin Vesijohtoliike Oy Suomen Tekojää Oy Suomen Teollisuuskylmä Oy Sähköpeko Oy TS-Kylmä Oy Valkeakosken Kylmälaitehuolto P.Siren Vilppulan Huoltopalvelu Oy Keski-Suomi Are Oy Are Oy Caverion Suomi Oy Caverion Suomi Oy Chiller Oy Coolstep Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy

Osoite Kairakatu 1 Neitsytmäentie 5 B Uunikatu 6 Yrjönkatu 22 Jokimaantie 2 Sammontie 15 Itäkeskuksenkaari 4 Varpushaukantie 3 Preiviikintie 442 Isonsannanpuistokatu 5 Teerentarhantie 8 A Hakuninvahe 1 Pajulanraitti 35 Kukonharjamäentie 15

26100 Rauma 27500 Kauttua 28610 Pori 28100 Pori 39930 Karvia 28400 Ulvila 28130 Pori 28220 Pori 28660 Pori 28100 Pori 26510 Rauma 26100 Rauma 27710 Köyliö 29250 Nakkila

Puh. 010 4071 044 2541990 020 555 5720 020 515 2241 (02) 544 1407 (02) 538 3000 0400 228448 (02) 639 4196 (02) 647 2550 (02) 633 3135 (02) 822 7333 0400 618647 0400 488806 GSM: 040 528 0417

Internet www.caverion.fi www.euranteollisuushuolto.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi

Keskuskatu 11 Kuoppamäentie 11 Vesimyllynkatu 3 Hatanpään valtatie 11 Pyynikintie 25 Metallitie 10 Ketoneilikankuja 2 C 6 Huurretie 13 Polumäenkatu 15 Sammonkatu 6 Puttosharjuntie 93 Biokatu 12 Yrittäjäntie 11 Aurinkokuja 5 B Hiidenkatu 6 Lentokentänkatu 7 Laiskantie 1 Nekalankulma 20 Osuusmyllynkatu 5 C Haarlankatu 1 F Risuharjunkatu 45 Lakalaivankatu 3 Sepänkatu 8 Pinninkatu 53 B Hautalankatu 20 Vinkkiläntie 106 Saimintie 12 Suokatu 4

37830 Viiala 33800 Tampere 33310 Tampere 33100 Tampere 33230 Tampere 33960 Pirkkala 36240 Kangasala Ylöjärvi 33720 Tampere 39500 Ikaalinen 34800 Virrat 33520 Tampere 36600 Pälkäne 33420 Tampere 33240 Tampere 33900 Tampere 37600 Valkeakoski 33800 Tampere 33700 Tampere 33230 Tampere 33330 Tampere 33840 Tampere 39700 Parkano 33100 Tampere 33700 Tampere 38210 Sastamala 37600 Valkeakoski 35700 Vilppula

044 2772521 020 530 5500 (03) 317 1770 010 4071 03 2143250 020 7861950 040 5125197 020 55 5511 (03) 266 0996 010 2192608 044 0336551 020 515 2200 050 441331 (03) 343 0480 (03) 212 7789 (03) 282 5111 020 7579970 020 7579971 040 3859346 020 7153120 GSM: 0400 62 4190 03 3805400 (03) 44021 050 3135561 (03) 357 3600 0500 621055 03 5843671 0400 628832

www.a-duo.fi www.are.fi carrier.fi www.caverion.fi www.chiller.fi www.coolstep.fi

Ohjelmakaari 10 Kauppakatu 12 Kuormaajantie 7 Teollisuuskatu 5 Ylistönmäentie 31 Ahvenlammenkuja 7 Kirrinpolku 4 Vapaudenkatu 8

40500 Jyväskylä 42220 Kaipola 40350 Jyväskylä 42100 Jämsä 40500 Jyväskylä 42100 Jämsä 40270 Palokka 40100 Jyväskylä

020 530 5500 020 530 5500 010 4071 010 4071 (014) 378 2511 020 7861950 020 555 5601 020 515 7500

www.are.fi www.are.fi www.caverion.fi www.caverion.fi www.chiller.fi www.coolstep.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi

36 KYLMÄextra 1/2014

www.lansi-jaa.fi www.polarjaahdytys.fi www.polarkylma.fi www.porinkylmaasennus.com www.kylmakone.fi www.kylmarakenne.fi www.satatech.fi

www.huurrefinland.fi www.hameenjaahdytys.fi www.kylmalaite.fi www.iss.fi www.jth.fi jaamatic@jaamatic.fi www.jaaratas.fi www.koja.fi www.kylmaset.fi www.kylmaset.fi www.lassila-tikanoja.fi www.lemminkainen.fi www.sci.fi/¨mhair www.nasinvesijohtoliike.fi www.suomentekojaa.fi www.teollisuuskylma.fi www.peko.fi www.tskylma.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2014

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Jyväs-Jää Oy JääWatti Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Refsystems Silván Oy Sisä-Suomen Kylmälaite Oy Viitasaaren Kylmähuolto Etelä-Pohjanmaa Caverion Suomi Oy ISS Palvelut Oy Kylmä- ja Konekeskus P. Ahtiainen Oy Kylmäkonehuolto Ukonmäki Ky Lakeuden Kylmäkeskus Oy Lakeuden Kylmätekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Ähtärin Vesi ja Lämpö Pohjanmaa Are Oy Caverion Suomi Oy Caverion Suomi Oy Global Cool Consults Oy/Ab ISS Palvelut Oy ISS Palvelut Oy Kylservice - Kylmähuolto Kenneth Lillhannus Lemminkäinen Talotekniikka Oy LVI- & Kylmäpalvelu Turunen T:mi MV-Sähkötyö Ky Vaasan Kylmäkone Oy Keski-Pohjanmaa Caverion Suomi Oy Huurre Finland Oy Kylmet Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Oilon Scancool Oy Pohjanmaan Jääkylmä Oy Etelä-Savo Air Cool Jukka Airaksinen Caverion Suomi Oy Huurre Finland Oy Huurre Finland Oy Kylmäasennus P. Nykänen Oy Kylmähuolto Leppälä Ky Pieksämäen Masan Huolto Ky PP-Electro Ky YIT Kuntatekniikka Oy Pohjois-Savo Are Oy Caverion Suomi Oy Chiller Oy FCool Oy Hane Huoltopalvelu Ky Huurre Finland OY ISS Palvelut Oy

Osoite Palokankaantie 25 Kotakennääntie 3 Vehkakuja 4 Kaarinantie 1 Sääkspääntie 57 Putkitie 4

40320 Jyväskylä 44100 Äänekoski 40700 Jyväskylä 43500 Karstula 41230 Uurainen 44500 Viitasaari

Puh. 0403 483666 0400 364960 02071 51910 040 5177950 0500 807656 0500 347120

Internet www.jyvas-jaa.fi www.jaawatti.fi www.lemminkainen.fi

Tuottajantie 5 Kauppakatu 23 Kenttätie 6 Keskuskatu 4 Tuottajantie 39 Korventie 2 Välkkilänkatu 7, PL 128 Linjatie 9

60120 Seinäjoki 60100 Seinäjoki 61800 Kauhajoki 62900 Alajärvi 60100 Seinäjoki 64700 Teuva 60120 Seinäjoki 63700 Ähtäri

010 4071 020 514 1300 (06) 231 3918 (06) 557 3160 010 830 4201 (06) 228 6200 02071 53060 050 4005323

www.caverion.fi www.iss.fi www.kylmakone.com www.kylmakonehuolto.com www.lakeudenkylmakeskus.fi www.lakeudenkylmatekniikka.fi www.lemminkainen.fi www.ahtarinvesijalampo.fi

Strömbergin puistotie 13 Kokkokalliontie 12 Alholmintie 45 Korpvägen 3 Wolffintie 36 Silmukkatie 4 Lappfjärdsvägen 893 Olympiakatu 3B Tuomirannantie 36 Sautinkarintie 32 Kairatie 7

65320 Vaasa 65100 Vaasa 68600 Pietarsaari 68660 Jakobstad 65200 Vaasa 65100 Vaasa 64300 Lappfjärd 65100 Vaasa 66160 Långåminne 68100 Himanka 65350 Vaasa

020 530 5500 010 4071 010 4071 040 7789414 020 514 1051 GSM: 0400 76 1228 (06) 222 1312 02071 51670 (06) 365 7197 044 5624941 (06) 357 5100

www.are.fi www.caverion.fi www.caverion.fi www.coolconsults.com www.iss.fi www.iss.fi

Kosilankatu 5 Vasarakuja 9 Luhtikuja 7 Tervahovintie 2,PL 96 Yrittäjäntie 6 Vasarakuja 1 B

67700 Kokkola 67100 Kokkola 69100 Kannus 67101 Kokkola 67100 Kokkola 67100 Kokkola

010 4071 020 5555603 0500 366035 02071 53040 020 728 1868 050 4124929

www.caverion.fi www.huurrefinland.fi www.kylmet.fi www.lemminkainen.fi www.scancool.fi www.jaakylma.fi

Vitikkaniementie 10 Insinöörinkatu 6 Pihlajavedentie 21 Arinakatu 9 Kuokkakuja 2 Kotipellonpiennar 3 Vilhontie 1 Otto Mannisen tie 8 Insinöörinkatu 6

77570 Jäppilä 50100 Mikkeli 57101 Savonlinna 50170 Mikkeli 76130 Pieksämäki 50170 Mikkeli 76150 Pieksämäki 51200 Kangasniemi 50100 Mikkeli

GSM: 0400 15 2519 010 4071 020 555 5730 020 555 5710 GSM: 040 548 5428 0400 65 7855 0400 252052 0207 983480 050 5376561

www.aircool.fi www.caverion.fi www.huurrefinland.fi www.huurrefinland.fi www.kylmaasennus.fi www.kylmahuolto.net www.masanhuolto.fi www.pp-electro.fi www.yit.fi

Mestarinkatu 5 Ajajantie 1 Kalevalankatu 10 Saamaislahdentie 18 Puustellintie 29 Kellonkärki 14 Päivärannantie 10

70700 Kuopio 70780 Kuopio 70500 Kuopio 70420 Kuopio 72400 Pielavesi 70460 Kuopio 70420 Kuopio

020 530 5500 010 4071 (017) 263 1880 044 5456660 (017) 86 2155 044 766 2500 020 515 3200

www.are.fi www.caverion.fi www.chiller.fi www.fcool.fi www.hanehuoltopalvelu.net www.huurrefinland.fi www.iss.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

www.sisasuomenkylmalaite.fi

www.lemminkainen.fi www.lvi-kylmaturunen.com www.mv-sahkotyo.fi www.vaasankylmakone.fi

KYLMÄextra 1/2014 37

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2014

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Keski-Savon Sähkö-ja Kylmäpalvelu Oy Kodinkonehuolto Korhonen Ky Kylmäntekijät Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy MP-Kylmä Oy PeLVI Oy Sähkö- ja Kylmähuolto Korhonen Oy Varkauden Kylmälaite Oy Pohjois-Karjala Caverion Suomi Oy Huurre Finland Oy Itä-Kylmä Oy Joensuun Kylmäkone Lemminkäinen Talotekniikka Oy Pohjois-Pohjanmaa Are Oy Are Oy Are Oy Carrier Oy Caverion Suomi Oy Enerkyl Oy Hannu Koivu Ky ISS Palvelut Oy Jetitek Oy Juhatek Oy Jäähdytyskoneasennus- ja Huolto Niemelä Ky Kylmälaitepalvelu Kidex Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Sähkölaitehuolto Kivelä Kainuu Caverion Suomi Oy Enerkyl Oy KS-Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Timon Kylmäsähkö Lappi Are Oy Are Oy Caverion Suomi Oy Huoltoliike J Paukkunen Oy ISS Palvelut Oy Jetitek Oy Kylmin Oy Kylmäsormi Lemminkäinen Talotekniikka Oy Sodankylän Kylmähuolto Ylä-Lapin LVI Oy

Osoite Kivipurontie 38 Jysinahontie 88 Oppipojankuja 10 Itkonniemenkatu 29 B Lavakuja 1 Isoharjantie 4 PL 20 Vanha Hasintie 3

78250 Varkaus 74700 Kiuruvesi 70780 Kuopio 70500 Kuopio 78310 Varkaus 71800 Siilinjärvi 73201 Varpaisjärvi 78870 Varkaus

Puh. 0400-277968 (017) 827 0210 017 2632611 02071 52730 045 8723537 (017) 462 4240 GSM: 0400 27 3431 (017) 556 1008

Internet www.kylmapalvelu.fi www.kodinkonehuoltokorhonen.com www.kylma.fi www.lemminkainen.fi www.mpkylma.fi www.kylmakonehuolto.fi

Rahtikatu 4 Rekkatie 11 B 9 Rahkeentie 4 Lylykoskentie 7 Parrutie 1

80100 Joensuu 80100 Joensuu 80100 Joensuu 80130 Joensuu 80100 Joensuu

010 4071 040 8382152 (013) 12 2355 (013) 22 8130 02071 52740

www.caverion.fi www.huurrefinland.fi

Pajuniityntie 43 Hietaniementie 12 Jääsalontie 17 Laakeritie 20 A Paulaharjuntie 20 Patteritie 8 Lukkarinlandentie 13 Yrttipellontie 1 Tyrnäväntie 16 Kylmäsentie 5 Tuohitie 8 Ruuhijärventie 126 Kempeleentie 5 Posiontie 48 b

92120 Raahe 91430 Leppiniemi 90400 Oulu 90620 Oulu 90500 Oulu 90530 Oulu 93100 Pudasjärvi 90101 Oulu 90400 Oulu 90800 Oulu 90820 Kello 93100 Pudasjärvi 90400 Oulu 93400 Taivalkoski

020 530 5500 020 530 5500 020 530 5500 (08) 34 8470 010 4071 020 55 5515 GSM: 0400 68 5559 020 5157010 0400 959985 050 4917373 020 831 7007 0400 685083 02071 51690 0400 283405

www.are.fi www.are.fi www.are.fi www.carrier.fi www.caverion.fi www.huurrefinland.fi

Timperintie 13 A Nuaskatu 5 Lankkukuja 3 A 3 Opintie 1 Somerentie 79

87400 Kajaani 87400 Kajaani 87400 Kajaani 87100 Kajaani 89200 Puolanka

010 4071 020 555 5602 0400 515570 010 8434880 GSM: 0400 123713

www.caverion.fi www.huurrefinland.fi www.ks-talotekniikka.fi www.lemminkainen.fi

Kemintie 25 Sipolantie 2 Suosiolankatu 2 Sipolantie 8 Aittatie 1 Pohjolankatu 4 Marttiinintie 11 Hakalankatu 41 Nuoskankatu 2 Mantovaarantie 60 Yhdystie 8

95420 Tornio 96100 Rovaniemi 96100 Rovaniemi 96100 Rovaniemi 96100 Rovaniemi 96100 Rovaniemi 96300 Rovaniemi 94100 Kemi 94600 Kemi 99600 Sodankylä 99800 Ivalo

020 530 5500 020 530 5500 010 4071 0400 151316 020 515 2650 040 7127506 (016) 31 8888 0400 691032 02071 52144 (016) 61 0170 040 5159040

www.are.fi www.are.fi www.caverion.fi www.huoltoliikepaukkunen.fi www.iss.fi www.jetitek.fi

38 KYLMÄextra 1/2014

www.lemminkainen.fi

www.iss.fi www.jetitek.fi www.juhatek.fi www.kidexoy.fi www.lemminkainen.fi www.sahkokivela.fi

www.kylmasormi.fi www.lemminkainen.fi www.yla-lapinlvi.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Danfoss Optyma Plus™ koneikot Karista turhat kulut pois ja kuluta aikasi asioihin, joilla on merkitystä Danfoss Optyma Plus™ koneikot suoraan Combi Coolin varastosta.

50 %

lyhyempi asennusaika

Combi Cool Valitse 1/1

OPTYMA PLUS™ koneikko on kooltaan kompakti, rakenteeltaan kevyt, nopea asentaa ja helppo huoltaa. Se on todellinen “Plug and play” koneikko.

tarkoituksenmukaisin tekniikka

Olipa OPTYMA™ tai OPTYMA PLUS™ koneikoissa scroll-kompressori, pieni tai keskikokoinen hermeettinen kompressori, on käytössäsi aina optimaalinen ratkaisu. Sinun tarvitsee vain valita sovellukseesi parhaiten soveltuva tekniikka.

FRCC.PL.A1.20 / 521X0390

www.danfoss.fi/kylma

kylmäalan tukkuliike Oy Combi Cool Ab ŀ Ruosilantie 14 E ŀ 00390 HELSINKI ŀ www.combicool.fi

Teksti: Petri Hannula

Hanki kylmä (ja lämpö) huolella

– tai tarkista edes pätevyydet

Peruslähtökohta kylmälaitteita, lämpöpumppuja ja niitä koskevia huoltoja hankittaessa on jo tarjouspyyntövaiheessa varmistua siitä, että tarjoajilla on asianmukaiset luvat toimituksista suoriutumiseen. Ns. ”kylmälupien” tarkastaminen käy helposti ja nopeasti osoitteessa http://www.tukes.fi.

V

altioneuvoston asetuksen 452/2009 edellyttämä ja Turvallisuus‑ ja kemikaalivirasto Tukesin rekisteröimä ”kylmälupakin” on toki tae vain kylmäaineiden käsittelyosaamisesta, joten lainsäädännön noudattaminen on todellakin vain perus‑ lähtökohta. Yrityksen asennus‑ ja huoltotyön kokonaisosaamisen arvioiminen onkin yleensä jo hieman aikaa vaativampaa, mutta referenssien sekä yrityksen henkilökunnan kylmäalan kokemuksen ja koulutuksen perusteella sekin yleensä selviää.

Kuntien hankinnoissa ongelmia?

Erityisesti suomalaisia kuntia on moitittu huonoista hankintakäytännöistä. Julkisten hankintojen kilpailutuksen on liian usein nähty johtavan hinnaltaan edullisimman, mutta sisällöltään tavalla tai toisella heikon tarjouksen hyväksymiseen. Pahimmillaan yllättävän edullisen tarjouksen hyväksyminen on johtanut kalliiksi tuleviin virheisiin. Muutaman euron säästö esimerkiksi huoltosopimuksen tuntiveloitus-

Tiedot kylmäalan töihin oikeutetuista yrityksistä löytyvät nopeasti Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kotisivuilta osoitteesta http://rekisterit.tukes.fi/fi/Urakoitsijat/Toiminnanharjoittajat/ Hankittavien tai huollettavien laitteiden kylmäainetäytöksestä riippuen rastitetaan “Kylmälaitteet”-otsikon alta joko kohta “alle 3 kg” tai “vähintään 3 kg”.

40 KYLMÄextra 1/2014

hinnassa saattaa osoittautua kalliiksi, mikäli työt eivät hoidukaan tehokkaasti. Vielä kalliimmaksi yleensä tulee, mikäli laitteet huonosti tunteva asentaja päätyy virhediagnoosiin – onpa hätäisten ja virheellisten tulkintojen perusteella jopa monia täysin ehjiä kompressoreitakin päätynyt maassamme romutukseen.

Kokemuksen myötä hankintoja on opittu tekemään paremmin ja myös laatukriteerit ovat ainakin muodolli­sesti tulleet mukaan hankintakriteereihin.

Yllättävää on kuitenkin se, että edelleenkin törmä­ tään suhteellisen usein tapauksiin, joissa kunta sopii kylmä­laite‑/lämpöpumppuhankinnoistaan tai niiden huolloista varmistamatta edes urakoitsijan oikeuksia kyseisten töiden suorittamiseen. Monelta valituskierrokselta ja paljolta byrokratialta olisi vältytty, jos lupien tarkistamiseen kuluvat sekunnit olisi uhrattu ajoissa. Tukesin kotisivuilta tarkistuksen tekee nopeammin kuin erikseen yrityksiltä kysyen – ja vastauskin tulee aina kiertelemättä.

Tarkistus jo tarjouspyyntövaiheessa Tukesin verkkosivuilta löytyvät sekä kylmäalan pätevyysrekisteri henkilöistä, jotka täyttävät asetuksen 452/2009 mukaiset pätevyysvaatimukset että rekisteri kyseisen asetuksen mukaisen ilmoituksen tehneistä kylmälaiteliikkeistä – joille alan tarjouspyynnöt tulisi siis vain ja ainoastaan suunnata.

Tiedot kylmäalan töihin oikeutetuista yrityksistä löytyvät nopeasti Turvallisuus‑ ja kemikaaliviraston kotisivuilta osoitteesta http://www.tukes.fi Oikaisuvaatimuksia ja valituksia on jouduttu tekemään tapauksista, joissa kunnan sopimusosapuolekseen valitsemalta yritykseltä on Tukes‑rekisteröinti puuttunut kokonaisuudessaan. Osassa tapauksia luvat ovat sentään löytyneet, mutta rajautuneet hankinnan kattamia kylmälaitteita pienempiin kohteisiin. Vaikeaa ei ole yrityksen lupien kokorajankaan selvittäminen, sillä ainoa rajapyykki kulkee 3 kg:n kylmäainetäytöksen kohdalla. Pääsääntöisesti kuntien laitehankinnat ja huollot painottuvat täytökseltään yli 3 kg:n laitteisiin ja laitoksiin.

Tapauksissa, joissa asennus‑ tai huoltoliikkeen valinta on kohdistunut luvattomaan yritykseen, herää vahvasti kysymys siitä, miten kunta on osannut laatukriteerit tarjouspyyntöönsä kirjata tai ainakaan niiden

täyttymistä seurata. Vaatimukset Tukes‑rekisteröintiin eivät ole niin korkeat, etteivätkö alan ammattilaisten eväät niitä täyttäisi. Todellinen ammattitaito kun on rakennettava vasta Tukes‑rekisteröinnin edellyttämien valmiuksien muodostamalle perustalle. Jos osaamista todella on, mitään syytä yrityksen Tukes‑rekisteröitymisen laiminlyömiseen ei siis pitäisi olla.

Vuototarkastukset ohjaavat järkevään ennakkohuoltoon EU:n otsoniasetus toi kylmäalalle ensimmäiset lakisääteiset vuototarkastukset 2000‑luvun alussa. Ne koskivat tuolloin ainoastaan laitoksia, joissa kylmäaineena oli joku ilmakehän otsonikerrokselle haitallinen CFC‑ tai HCFC‑kylmäaine (esim. R12 tai R22). Sittemmin vuonna 2006 annettu EU:n ensimmäinen F‑kaasuasetus toi vuototarkastukset myös otsonikerrokselle haitattomia, mutta ilmakehää lämmittäviä kylmäaineita sisältäville laitoksille. Nyt voimassa olevat säädökset vuototarkastuksista on koottu valtioneuvoston asetukseen 452/2009. Vuosittain edellytettyjen vuototarkastusten määrät eri kokoluokkien laitoksille ilmenevät tämän lehden sivulta 31. Vuonna 2015 tarkastusvälit uuden asetuksen myötä hieman muuttuvat – lisää asiasta lehden sivulla 8.

Lakisääteisten vuototarkastuksen teettäminen on kylmälaitteen omistajan tai haltijan vastuulla. Vuoto­ tarkastuksia saavat tehdä Tukesin rekisteröimien kylmälaiteliikkeiden ammattilaiset. Kokemukset ovat osoittaneet vuototarkastukset kannattaviksi investoinneiksi. Niillä on ollut huomattavaa merkitystä kalliiksi tulevien kylmäainevuotojen hillitsemisessä ja lisäksi laitokset tulee niiden ansiosta huollettua aiempaa useammin muutenkin. Ammattilaisella teetetyt ennakkohuollot ovat aina tae myös laitoksen paremmasta energiatehokkuudesta ja käyttövarmuudesta. Asentajilta ennakkohuollot edellyttävät kuitenkin laitteen toiminnan tarkkaa tuntemusta sekä kokemusta vastaavien laitteiden käytöstä ja huollosta.

Vain pölyjä pyyhkimällä ei laitteen luotettavaa toimintaa varmisteta ja niinpä huoltojen teettämiseen kannattaakin paneutua huolella. Pelkkä hintakilpailu huoltosopimuksissa johtaa pahimmillaan kilpailuun siitä, kuka halvimmalla lupaa olla tekemättä mitään. Niin kauan kuin laitos toimii, kaikki ovat tyytyväisiä, mutta ennemmin tai myöhemmin edessä on ikävyyksiä.

KYLMÄextra 1/2014 41

Fuchs 1/1

Täydellinen ratkaisu kaikkiin käyttökohteisiin. jäähdytyskompressoriöljyt Vahva tutkimuksemme ja tuotekehityksemme, läheinen yhteistyö asiakkaidemme kanssa ja RENISO-kylmäkoneöljyjen erinomaiset ominaisuudet tarjoavat yhden parhaimmista ja kattavimmista tuotevalikoimista, josta löytyy mahdollisimman sopiva voiteluaine eri käyttöolosuhteisiin.

Fuchs Oil Finland Oy, Wolffintie 36, 65200 Vaasa Puh. 020 7459 660, sähköposti: fuchs@fuchs-oil.fi www.fuchs-oil.fi

LUBRICANTS. TECHNOLOGY. PEOPLE.

CASE: Helsingin kaupunki, Liikuntavirasto Teksti: Dakota Lavento

Tekojääratojen ja jäähallien kylmäjärjestelmien huollot Kokemus takaa hyvät hankinnat

K

okemuksesta on suurta etua kylmän ja huollon hankinnoissa. Sopivat hankintakäytännöt muotoutuvat aikaa myöten toimiviksi. Helsingin kaupungin tekojääratojen, ‑kaukaloiden ja jäähallien sekä Kivikon hiihtohallin kylmän huoltojenhankintoja organisoi käyttöinsinööri Joonas Hautala.

Hautala kertoo, että liikuntavirasto tilaa huollot ja korjaukset yleensä erikseen kohteittain huoltoyritykseltä, jolla on huoltohistoriaa kohteessa ja jotka siten tuntevat laitteiston. – Tavallisesti huoltosuhde syntyy uuden järjestelmän hankinnan jälkeen, koska takuuajan huollot kuuluvat hankintaan ja laitteiston rakentanut yritys tuntee Jääurheilun mahdollistamiseksi tarvitaan paljon tekniikkaa, joiden sen parhaiten. ylläpidossa ja huollossa tarvitaan kylmätekniikan osaajia.

Huoltojen keskittäminen esimerkiksi [Kuva Oulunkylän jäähallista Helsingistä Joonas Hautala.] vain yhdelle yritykselle ei olisi järkevää.

– Monet huoltoyritykset ovat erikoistuneet yrityksellä on tarvittavat luvat sekä pätevyys, veroveljoihinkin tietyn merkkisiin laitteisiin. Ei ole tarkoitukkatodistus sekä todistus työnantajamaksujen suorittasenmukaista hankkia huoltoa yrityksiltä, jotka eivät misesta. Pyydämme myös referenssilistan vastaavista kyseistä laitteistoa tunne, Hautala perustelee. töistä viime vuosilta. Laitteita hankittaessa tarjouksen Huoltoyritystä valittaessa Liikuntavirastossa painoantavalta yritykseltä edellytetään referenssilistaa vastetaan paitsi kohteen laitteiden tuntemusta, myös riittaavien kohteiden rakentamisesta viimeiseltä kahdelta täviä resursseja yllättävienkin korjausten hoitamiseen vuodelta. sekä lyhyttä vasteaikaa vikatilanteissa.

Kun tarjoukset ovat vertailukelpoiset, tasavahvoista – Kokemus ja laitteiden tuntemus tulee varmistettua voittaa edullisin. sillä, että pyrimme tilaamaan pienehköt huolto‑ ja korjaustyöt esimerkiksi laitteiston rakentajalta, Hautala Selkeä tarjouspyyntö selventää.

Mitä yksityiskohtaisempi tarjouspyyntö on, sitä Kuluvan vuoden aikana Liikuntavirasto tilaa kylmäparempia tarjouksia saadaan ja sitä helpompi niitä huoltoja yhteensä viideltä yritykseltä, joskin varsinaion vertailla keskenään. Sopimusajan sekä kohteen nen huoltosopimus on vain yhden kanssa. lisäksi on syytä määritellä mahdollisimman tarkasti Hautalan mukaan vuosittaiset huollot/korjaukset kaikki tarjouksen alaiset työt; esimerkiksi jäähallin ovat yleensä hinnaltaan sellaisia, että kilpailutus ei ole kylmälaitoksen jäähdytyslaitteiden päivystyspalvelu, tarkoituksenmukaista. – Normaalit huollot teetetään tuntitöinä ja mukana on pieniä varaosia ja tarvikkeita. huolto‑ ja korjaustyöt. Päivystyksen kohdalla on kerLiikuntavirastossa teetetään suuremmista perusrottava haluttu päivystys‑ ja vasteaika.

Tarjouspyynnössä voidaan määritellä myös, milloin korjauksista ja uusien laitteistojen hankinnoista vuosihuollot on tehtävä – esimerkiksi jäähallin ollessa suunnitelmat, joiden perusteella hankinnat kilpaikesäkaudella suljettuna. lutetaan. – Edellytämme hankinta‑asiakirjoissa, että

KYLMÄextra 1/2014 43

Pätevyys ammattitaidolla Kylmälaitosten rekisteröitävien painelaitteiden käytönvalvoja koulutus 26.5.2014. Hinta: 644,80 € sis. alv 24 %

Talotekniikan perustutkinto

Kylmäasentajaksi oppisopimuksella. Alle 2 vuotta alalla olleille. Aloitus 15.9.2014.

edupoli 1/4

Kylmäasentajan ammattitutkinto

Kokeneen ammattimiehen tutkinto oppisopimuksella. Aloitus 24.9.2014. ”Olen itse suorittanut ammatti- ja erikoisammattitutkinnon Edupolissa. Pidän saamaani koulutusta mielenkiintoisena ja vaativana. Tutkintotodistus ei tule automaattisesti, vaan vaadittava osaaminen on osoitettava. Siksi käytämme Edupolia koulutuskumppaninamme. ” Johan Brunila, Airmec Oy. ”Edupolin kanssa koulutusyhteistyö on helppoa ja koulutus on korkeatasoista. Olen tyytyväinen Edupolin kylmäkoulutuksiin.

Siksi koulutamme henkilökuntamme siellä.”

Jarmo Luosto, Tiramo Oy.

HAE KOULUTUKSIIN: WWW.EDUPOLI.FI Koulutuspaikka: Edupoli Tikkurila, Virnatie 5A, Vantaa

Lisätietoja:

Kristiina Eerola, p. 0400 360 738, kristiina.eerola@edupoli.fi

44 KYLMÄextra 1/2014

Helsingin liikuntaviraston monissa tekojäärata‑ ja jäähalli­ kohteissa huoltojen keskittäminen vain yhdelle yritykselle ei olisi järkevää, sillä mikään yritys ei tunne niistä kaikkia.

Oulunkylän jääradan konehuonetta tarkastamassa on käyttöinsinööri Joonas Hautala. Kuva: Raimo Taulanne.

Vaikkakin asian pitäisi olla itsestään selvä, tarjouspyyntöön on syytä kirjata kaikki edellytykset ja vaatimukset sekä laadun että pätevyyden sekä kokemuksen suhteen. Tarjouksen tekijältä pyydetään todistuksia viranomaismääräysten, työnantajan velvoitteiden suorittamisesta jne. Yrityksellä on oltava myös asianmukainen vakuutusturva ja riittävän kokoinen vastuuvakuutus. Tarjouksen antajan tulee olla TUKESin rekisteröimä kylmäyritys ja sillä on oltava pätevyys kyseisten töiden suorittamiseen. Tarjouksessa olisi myös nimettävä työnjohtaja, jolla on hyvä kokemus vastaavista töistä.

Yritykseltä on edellytettävä myös riittävää, osaavaa ja perehdytettyä varahenkilöjärjestelmää.

– Kylmätöissä on osoitettava myös henkilöpätevyyk­ sien riittävyys. Työntekijöillä on oltava voimassaolevat työturvallisuus‑ ja tulityökortit. Mikäli kohteessa olevat painelaitteet edellyttävät rekisteröintiä ja käytönvalvojan nimeämistä, ostamme usein tämänkin palvelun huoltoliikkeen edustajalta. Tällöin sopimus tehdään kuitenkin lain vaatimuksen mukaisesti suoraan asianomaisen henkilön kanssa, Joonas Hautala kertoo.

Teksti: Dakota Lavento

Kilpailuetua rakennusliikkeen ja kylmäurakoitsijan

suoralla yhteistyöllä NCC pitää kylmähankinnoissaan langat omissa käsissään. Omaan talotekniseen osaamiseen panostaminen on kannat­tanut.

Laatu on erinomaista ja säästöt selvät.

J

oulukuussa 2013 valmistunut Plaza Halo on viimeinen osa NCC Property Developmentin ja NCC Rakennuksen toteuttamaa, upeaa viiden talon muodostamaa Plaza Business Park ‑kokonaisuutta Vantaan Aviapoliksessa.

Plaza Halo • Valmistunut 12/2013 • Kokonaislaajuus 31 000 kem² • Rakennuttaja: NCC Property Development • Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Forma‑Futura Oy • KVR‑urakoitsija: NCC Rakennus Oy • LVI‑suunnittelu: Optiplan Oy • Ilmastoinnin jäähdytys: CIAT Finland Oy

NCC Property Development on kehittänyt Aviapoliksen alueella toimistotiloja Business Park ‑konseptilla jo 1990‑luvun lopulta lähtien. Kaikkiaan NCC on kehittänyt Aviapolikseen 13 toimistotaloa.

Modernia toimistomukavuutta Plaza Business Parkin toimistotalot ovat näyttäviä, moderneja, mukavia ja erittäin energiatehokkaita. Niistä ensimmäinen, vuonna 2011 valmistunut Pilke oli Suomen ensimmäinen A‑energialuokan toimistotalo. Plaza Pilke sai myös ensimmäisenä rakennuksena Suomessa kansainvälisen BREEAM‑ympäristöluokituksen mukaisen ”Very Good”‑sertifikaatin. Myös Hehkulla ja Loisteella on jo Very Good –sertifioinnit ja kesäkuussa 2013 valmistuneelle Tuikelle sekä Halolle sitä odotellaan.

Plaza Halon avara ja valoisa aula on viihtyisä. Varsinaiset toimistotilat suorastaan houkuttelevat työntekoon.

Plaza Business Park ‑toimistotiloissa onkin kiinnitetty erityistä huomiota tulevaisuuden työnteon haasteisiin: voimakkaasti kehittyvään teknologiaan, globalisaatioon ja työssä jaksamiseen.

Talotekniikka‑asiantuntija Jukka Isotalo NCC Rakennus Oy:stä suhtautuu Halon loistokkuuteen ja saamiin-

Plaza Business Parkin viidessä toimistorakennuksessa on moderneja, vuokralaisten toivomusten mukaan räätälöityjä tiloja. Kaikki rakennukset kuuluvat vuoden 2007 määräysten mukaiseen A‑energialuokkaan. Plaza Halo on joulukuussa 2013 valmistunut, Plaza Business Parkin viimeinen rakennus. Kuva: Dakota Lavento.

sa kehuihin kuitenkin aivan rauhallisesti. Ehkä siksi, että hänelle kaikki on jo tuttua. Hän tuntee Halon ja muutkin NCC Rakennus Oy:n toteuttamat business park ‑toimistotalot läpikotaisin. Isotalo ei ole pelkästään perillä taloteknisestä kokonaisuudesta, vaan on todella ollut mukana sen toteutuksessa suunnittelusta hankintaan ja asennuksiin saakka.

Panokset omaan osaamiseen Isotalolla ei ole montaakaan aivan vastaavaa työtä tekevää kollegaa muissa rakennusliikkeissä – vaikka

KYLMÄextra 1/2014 45

Lämpöässä Vsi ja Vm – kotimaiset täystehoratkaisut maalämpöön!

Kosketusnäytöllinen ÄssäControl-ohjausjärjestelmä (WlRKMDXVPDKGROOLVXXV ZHELQ NDXWWD Markkinoiden suurimmat integroidut varaajat

Lämpöässä 1/4

Lämmön ja lämpimän käyttöveden tuotto samanaikaisesti, ilman sähkövastusta ÄssäCooling-jäähdytysyksikön liittämismahdollisuus

tuotteisiin jo suunnitteluvaiheessa. Voimme varmistua, että saamme hankintavaiheessa nimenomaan suunnitellun kaltaisen ja toimivan laiteen. Meidän ei tarvitse tyytyä ratkaisuun, joka on urakoitsijalle syystä tai toisesta edullisin hankkia.

Viiden vuoden täystakuu

Lyhyempi hankintaketju tekee hankinnoista myös edullisempia. NCC on suuri talo ja tilaukset mittavia.

– Uskoisin, että saamme tavarat samaan hintaan kuin vaikkapa LVI‑urakoitsijatkin. Meidän tavallamme – suoraan kylmäurakoitsijan kanssa toimien – jäähdytyslaitteiden hankintahintaan ei tule toimitukseen lisäarvoa tuottamattomia välityskuluja.

Kumppanuutta ja yhteisiä hankkeita

Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy | Unikontie 2, 62100 Lapua 3XK _ P\\QWL#ODPSRDVVD À _ ZZZ ODPSRDVVD À

NCC Rakennus Oy:ssä heitä onkin jo toistakymmentä.

NCC:llä tehtiin nimittäin vuosituhannen alussa strateginen päätös panostaa talon sisäiseen osaamiseen.

Yrityksessä mietittiin, mitä osa‑alueita olisi kilpailukyvyn ja rakentamisen laadun parantamiseksi kehitettävä ja millä tavalla. Isotalo oli mukana talotekniikan kehittämistarpeita pohtineessa ryhmässä.

Itse tehtyjen järjestelmä‑ ja laitehankintojen ansiosta NCC:llä on päästy aikaisempaa paremmin osallistumaan myös laitetoimittajien kehityshankkeisiin.

– Merkittävän asiakkaan toiveet otetaan tuotekehityksessä huomioon. Voimme tarvittaessa tilata kohteeseen räätälöityjä ratkaisuja ja ilman mahdollisesti viestiä sekoittavia välikäsiä.

Oma toimintamalli on auttanut NCC:tä myös toimivien ja pitkäaikaisten kumppanuuksien synnyttämisessä ja kehittämisessä. – Osa alan toimijoista on vuosien mittaan oppinut toimimaan kanssamme. Mitä pitempään olemme saman tyyppisiä projekteja päässeet yhdessä toteuttamaan, sitä mutkattomammin yhteistyö sujuu.

Olemme voineet kehittää koko prosessia aina suunnitelmista toimituksiin.

Sen jälkeen NCC Rakennus on panostanut taloteknisten asiantuntijoiden palkkaamiseen ja heidän ammattitaitonsa ja tietämyksensä kasvattamiseen. Omat asiantuntijat pystyvät itse ohjaamaan taloteknistä suunnittelua, kilpailuttamaan hankintoja sekä valvomaan toimituksia ja asennuksia. He vastaavat taloteknisten ratkaisujen ja ‑järjestelmien toiminnallisuudesta ja taloudellisuudesta sekä varmistavat, että vuokralaiset saavat sellaiset tilat ja olosuhteet, kuin haluavat.

Pitkäaikainen yhteistyö vaikuttaa Isotalon mukaan myös hintoihin, sillä laitetoimittajan ei tarvitse ottaa riskiä huomioon NCC:n kanssa toimiessaan.

Varmasti hyvä

Plaza Business Parkin toimistorakennusten kaltaisissa kohteissa on erittäin tärkeää pystyä ottamaan huomioon asiakkaan toiveet niin pienissä kuin suuremmissa asioissa. – Omaehtoisessa kohteissa monet ratkaisut tehdään yhdessä vuokralaisen kanssa, minkä itse tehdyt hankinnat myös hyvin mahdollistavat.

Isotalo myöntää, että työtä riittää eikä kaikki aina ole helppoa. Tulokset kuitenkin puhuvat puolestaan.

– Esimerkiksi kylmätekniikan hankinnoissa pystymme vaikuttamaan lyhyemmän hankintaketjun ansiosta

46 KYLMÄextra 1/2014

NCC:llä on pitkäaikaisten kumppaneiden asiantuntemusta hyödynnetty myös toiminnan kehittämisessä.

Vuonna 2013 NCC Rakennus Oy:ssä päivitettiin kaikki talotekniikan suunnitteluohjeet, tuotetoimittajien asiantuntemusta hyödyntäen. – Yhteistyö toimii hyvin, Isotalo kiittää.

Ympäristöpisteitä ja energiatehokkuutta maksimoitaessa Mitä parempi taso ympäristösertifioinnissa halutaan saavuttaa, sitä tarkemmin erilaiset ratkaisut on osattava optimoida kustannustehokkaasti. Yhdessä kohteessa järkevä ympäristöinvestointi ei toisessa toimi ollenkaan. Omien hankintojen tuoman asiantuntemuksen avulla paras mahdollinen kokonaisuus voidaan räätälöidä kuhunkin kohteeseen.

Halossa on panostettu tarpeenmukaisen ja energiaa säästävän ilmastoinnin jäähdytyksen kehittämiseen.

Halon huoneverkossa lämpötila pidetään jäähdytyksen puolella tavanomaista hieman lämpimämpänä, jotta vapaajäähdytystä voitaisiin hyödyntää mahdollisimman pitkään. – Vapaajäähdytyskausi on kuukauden pitempi niin keväällä kuin syksylläkin. Voimme ajaa pelkillä nestejäähdyttimillä ottamatta vedenjäähdyttimiä käyttöön, Isotalo kertoo.

Suoria säästöjä hankinnoissa Isotalo painottaa, että lyhyt hankintaketju ja oma asiantuntemus tuovat hankinnoissa myös selvää sääs-

Talotekniikka‑asiantuntija Jukka Isotalo NCC Rakennus Oy:stä keskittyy nimenomaan business park ‑konseptilla toteutettavien kohteiden taloteknisten järjestelmien suunnittelun, hankinnan ja toteutuksen hallintaan.

Plaza Halon ilmastoinnin jäähdytysjärjestelmä­toimittaja oli CIAT Finland Oy. [Kuvat: Dakota Lavento]

töä, satojatuhansia euroja vuodessa. Vuonna 2013 NCC Rakennus Oy:n toteuttamien kohteiden taloteknisten hankintojen arvo oli n. 60‑70 M€. Siitä jäähdytysjärjestelmien osuus oli noin 3,5 M€ %. – Uskaltaisin sanoa, että lyhyemmän hankintaketjun ansiosta säästimme siitä 10‑15 %, Isotalo laskee.

recair 1/2

Recair INDUTRADE GROUP

Teksti: Dakota Lavento

Tornisairaala käyttää geoenergiaa Helsingin Meilahden sairaala‑alueen maamerkki siirtyy geoenergian hyödyntäjäksi. Kiinteistön alle luolaan porattujen energiakaivojen määrä putosi ennakkosuunni­telmista lähes puoleen Geologian tutkimuskeskus (GTK):n selvityksen jälkeen.

H

elsingin Meilahden sairaala‑alueen maamerkki on sen15‑kerroksinen tornisairaalan vuodeosastotorni. Vaikka uudisrakentaminen ja korjaaminen selvästikin ovat käynnissä sairaala‑alueella, Hiltoninakin tunnettu tornisairaala näyttää ulkoapäin aivan valmiilta. Kun sen sisätiloissa jatkuva peruskorjaus on valmis vuoden lopussa, alkuperäisestä rakennuksesta on jäljellä vain runko ja julkisivun ilme. Vuonna 1965 valmistunut sairaalarakennus on suojeltu. Potilaat pääsevät täysin uusittuun sairaalaan vuonna 2015.

HUS:n meilahden tornisairaalan peruskorjaus • Peruskorjausaika: 2011–2014 • Rakennuttaja: HUS‑Kiinteistöt Oy • Laajuus: 35 620 brm², kerrosala 33 629 kem², tilavuus 115 231 m³ ja tilaohjelman mukaiset hyötyneliöt 14 684 hym² • Urakkamalli: Projektinjohtourakka (rakennustekniset työt) • Rakennusurakka: Lujatalo Oy • Putki‑ ja ilmastointiurakoitsija: Saipu Oy • Sähköurakka: Amplit Oy • Rakennusautomaatiourakka: Fidelix Oy • Peruskorjaushankkeen pääsuunnittelija: Arkkitehtitoimisto Sarc Oy/ Antti‑Matti Siikala • Talotekninen suunnittelu ja kiinteiden sairaalalaitteiden suunnittelu: Insinööritoimisto Olof Granlund Oy • Energiakaivot: Tom Allen Oy ja Tec‑Heat Oy

Kaikkiaan 90 miljoonaa euroa maksava peruskorjaus on 24 kunnan omistamalle HUS‑Kuntayhtymälle suuri ponnistus, mutta vain pieni osa vuosille 2013–2016 budjetoiduista 580 M€:n investoinneista. Vielä käynnistyviä hankkeita ovat mm. uusi Lastensairaala sekä Traumakeskus‑syöpäkeskus.

Meilahden alueen perusparannustyöstä ja uusista investoinneista vastaa HUS‑Tilakeskus, jota johtaa kiinteistöjohtaja Hannu Lähteenmäki. HUS‑Tilakeskus toimii rakennuttajana ja itse rakentamisesta vastaa HUS Kiinteistöt.

Säästöjä geoenergialla Vanhimmat HUS:n sairaalakiinteistöistä on rakennettu jo 1800‑luvulla, suurin osa 1960‑ ja 1970‑luvuilla.

Vanhojen sairaalarakennusten energiatehokkuudessa on paljon parannettavaa ja energiaa on pyrittävä säästämään mahdollisimman paljon siellä, missä se

48 KYLMÄextra 1/2014

ylipäätään on mahdollista. Tornisairaalan uudistus mahdollisti energianlähteen uudelleenarvioinnin.

Aikaisemmin sairaala käytti pelkästään kaukolämpöä.

Geoenergiaan päädyttiin monestakin syystä.

– Ensinnäkin tornisairaalan peruskorjauksen pää­ rahoittaja Euroopan investointipankki edellytti energia säästäviä ratkaisuja. Geoenergia säästää primäärienergiaa, Lähteenmäki kertoo.

Ahtailla keskustatonteilla sijaitsevilla suurilla rakennuksilla ei aina ole riittävästi tilaa energiakaivojen poraamiseen. Meilahden sairaala‑alueella on kui-

tenkin runsaasti maanalaisia tiloja. Tornisairaalan alla sijaitseva pysäköinti‑ ja väestönsuojaluolasto on energiakaivoille erinomainen paikka.

Kiinteistöjohtaja Hannu Lähteenmäki on paljon vartijana, sillä HUS‑Tilakeskus vastaa koko Meilahden sairaala‑alueen perusparannustyöstä ja uusista investoinneista.

Kolmas tärkeä syy geoenergian hyödyntämiselle on tornisairaalan suuri jäähdytystarve. Sairaalan toiminnot ja potilasmukavuus vaativat tasalämpöisen sisäilmaston vuoden ympäri. Geoenergiaa voidaan hyödyntää myös rakennuksen jäähdytyksessä.

Kaivomäärä tarkastukseen Geoenergian hyödyntäminen kuului tornisairaalan peruskorjauksen suunnitelmiin alusta lähtien. Alkuperäisen arvion mukaan luolastoon olisi saatu mahtumaan noin 80 energiakaivoa. Koska alueella on paljon maanalaista rakentamista, kallioperän koostumus oli jotakuinkin tiedossa. – Tiesimme, että se on hyvää energiakaivoille. Tarkemmilla tutkimuksilla oli kuitenkin mahdollista tarkentaa tarvittavien energiakaivojen määrää ja säästää huomattavasti porauskustannuksissa, Lähteenmäki kertoo.

Energiakenttä sijaitse vanhalla peruskallioalueella, jolle on ominaista lujuus ja kovuus. Pääasialliset kiviainekset ovat kiillegneissi sekä tummanvihreä, vulkaanisperäinen amfiboliitti.

HUS porautti Tom Allen Oy:llä luolastoon kolme koekaivoa joista GTK geofyysikko Annu Martinkaupin johdolla pääsi tutkimaan kallioperää tarkemmin.

Tarkempaa tietoa tarvittiin kentän mallintamiseen, tuoton arviointiin, optimointiin sekä kaivojen sijoitteluun, lukumäärään ja syvyyteen.

Geofysikaalisissa paikkatutkimuksissa hyödynnettiin koekaivoja. Pumppu kierrätti mallinnusta varten kaivoissa paikalle tuodun TRT‑mittausvaunun sähkökattilassa lämmitettyä lämmönkeruunestettä, jotta saatiin selville maakamaran tehollinen lämmönjohtavuus ja energiakaivon lämpövastus. Mallinnuskierroksia U ja tupla‑U‑keruuputkistolla oli useita, jotta löydettiin

oikea lämmityksen ja viilennyksen suhde viilennysenergian tuoton maksimointiin.

GTK päätyi suosittelemaan kombinaatiota, jossa geoenergialla katetaan 30 % lämmityksen ja 80 ‑ 85 % viilennyksen kokonaisenergiantarpeesta.

Määrän ja etäisyyksien optimointi Kesällä 2012 tehtyjen tarkempien simulointien jälkeen GTK päätti suosittaa tornisairaalalle 52 kaivoa, joiden syvyys on 250 metriä ja jotka sijaitsevat n. 24 metrin etäisyydellä toisistaan. Todellisuudessa kaivojen etäisyydet vaihtelivat 13,8 metristä aina 33,3 metriin kallioon louhittujen käytävien vuoksi.

– Kaivojen välinen etäisyys on erittäin tärkeä parametri optimoitaessa energiakaivokentän toimintaa, toteaa erikoisasiantuntija Asmo Huusko GTK:lta.

Mikäli kenttä käytetään pelkästään lämmitykseen tai viilennykseen kaivojen välisen etäisyyden pitäisi olla mahdollisimman suuri, jotta niiden vaikutus toisiinsa olisi vähäinen. Tornisairaalan energiakaivokenttää käytetään kuitenkin sekä viilennykseen että lämmitykseen, joten kallion lämpötila sekä nousee että laskee.

Siksi kaivot on hyvä asettaa sopivan lähelle toisiaan, jotta kallion lämpötila lämmityskauden jälkeen olisi viilennyskäyttöä ajatellen riittävän alhainen ja sinne voisi kesällä ladata enemmän lämpöä.

Erikoisasiantuntija Asmo Huusko GTK:lta painottaa, että kaivojen välinen etäisyys on erittäin tärkeä parametri energiakaivokentän toi‑ mintaa optimoitaessa. Huusko lu‑ ennoi geoenergiakenttien mitoituk­ sesta Suomen Kylmäyhdistyksen koulutuspäivillä tammikuussa.

Merkittävät säästöt Lähteenmäki suosittelee ehdottomasti turvautumaan erityisesti suuremmissa hankkeissa geoenergiakentän tarkempiin tutkimuksiin, sillä niiden avulla on mahdollista välttyä kalliiksi tulevilta virheiltä niin energiakaivojen mitoituksessa, sijoittelussa kuin määrässäkin.

– Säästimme porauskustannuksissa huomattavasti.

Vaikka koekaivojen poraaminen ja tutkimustyö maksavatkin, koekaivoja käytetään toisaalta myös energiatuotannossa, hän huomauttaa.

KYLMÄextra 1/2014 49

Vaikka luolastoon olisi porattu alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 80 kpl 215 m:n syvyistä energiakaivoa, energiaa niistä ei silti olisi saatu yhtään enempää.

Geoenergiajärjestelmä on liitetty sairaalan lämpöjärjestelmään kahdella lämpöpumpulla, jotka ohjaavat maalämmön viilentämään ja tarvittaessa lämmittämään tornisairaalan tiloja. Järjestelmässä on sekä lämmitys‑ että jäähdytysvaraajat. Lämmityskaudella lämpöpumppu ottaa lämpöä ensisijaisesti jäähdytysvaraajasta ja geoenergiakentästä vasta varaajan lämpötilan laskettua alarajalleen. Jäähdytysvaraajassa on aina viileää tarjolla, sillä kiinteistö tarvitsee jäähdytystä talvellakin. Kesäkaudella vedenjäähdytyskoneilta tuleva lauhdelämpö ajetaan lämmitysvaraajaan ja sen ”täytyttyä” kaivokenttään lämmönvaihtimien kautta.

Lämmitysvaraajalla lämmitetään kesäkaudella käyttövettä – kaukolämpöä tarvitaan vain tuottamaan yli 55 °C lämmin käyttövesi.

Lämmön talteenottoratkaisuna on tehokas poistoilma­ lämpöpumppu.

Energiatehokkaan peruskorjauksen pilottikohde Peruskorjattuna tornisairaala tarvitsee lämmitysenergiaa 25 % vähemmän kuin aikaisemmin. Sairaalarakennuksen energiatehokkuutta on parannettu uudella kaksoisjulkisivurakenteella, uusimalla seinien lämmöneristys, tiivistämällä rakenteita sekä uusimalla ikkunat. Katolle asennettavat aurinkokeräimet tuottavat lämpöenergiaa, joka hyödynnetään sairaalan märkätilojen lattialämmityksessä. Lämmön talteenottoratkaisuna on tehokas poistoilmalämpöpumppu.

Myös valaistus on suunniteltu mahdollisimman energiatehokkaaksi ja tarpeenmukaiseksi.

HUS on tehnyt työ‑ ja elinkeinoministeriön kanssa vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen. HUS:n energiankäytön tehostamissuunnitelmassa, tornisairaala nimettiin energiatehokkuutta edistävän peruskorjaamisen pilottikohteeksi.

FG Finland 1/1

50 KYLMÄextra 1/2014

Geoenergialla voittoon ilmastoystävällisintä kerrostaloa valittaessa Panostaminen energiapiheihin rakenteisiin ja erityisesti kestäviin, ympäristöystävällisiin energiaratkaisuihin ratkaisee uudisrakennusten ympäristöystävällisyyden. Monimutkaisia hybridijärjestelmiä ei välttämättä tarvita, kun geoenergiaa hyödynnetään oikein.

M

aalämmöllä kaukolämpöalueella lämmitettävä ja jäähdytettävä Järvenpään Mestariasuntojen Mestaritorppa oli voittoisa viime syksyllä järjestetyssä Rakennusteollisuus RT:n ja Green Building Council Finlandin järjestämän kilpailussa, jossa etsittiin Suomen ilmastoystävällisintä uutta kerrostaloa.

Järvenpään Mestariasuntojen Mestaritorppa tuottaa niin paljon geoenergiaa, ettei ilmastoystävällisessä talossa tarvinnut edes hyödyntää aurinkopaneeleita. Mestaritorpan hiilijalanjälki oli alle puolet keskimääräisestä tasosta. Mestaritorpan 85 kilowatin lämpöpumppujärjestelmän lämmön ja jäähdytyksen lähteenä on 12 porareikää. Geoenergiajärjestelmää tullaan tulevaisuudessa käyttämään myös naapuritalon lämmitykseen.

Järvenpään Mestariasuntojen Mestaritorppa • Valmistumisvuosi: 2014 • Bruttopinta‑ala: 4 035 brm² • Rakennuttaja: Järvenpään Mestariasunnot Oy • Pääurakoitsija: Mestaritoiminta Oy • Suunnittelu: Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen Oy • Päärakenteet: Betonielementit, betoniverhous • Energiaratkaisut: Maalämpö

Pienet elinkaarikustannukset Järvenpään Mestariasuntojen Mestaritorpan keskeisenä suunnittelutavoitteena on ollut toteuttaa hanke mahdollisimman pienin elinkaarikustannuksin.

Panostus kestäviin suunnitteluratkaisuihin ja rakennusmateriaaleihin näkyy mm. betonijulkisivuissa, joissa on käytetty ruostumatonta terästä. Kohteen runko on aidosti suunniteltu kestämään 100 vuotta, jolloin se johtaa pitkällä aikavälillä vähäpäästöisyyteen.

Kilpailuun mukaan hyväksyttyjä kymmentä kerrostalokohdetta mitattiin rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljellä, joka huomioi kaikki materiaali‑ ja energiavirrat, joilla on elinkaaren aikana olennainen päästövaikutus. Tulos laskettiin GBC Finlandin Rakennusten elinkaarimittarit ‑ohjeistuksen mukaisesti rakennuksen käyttövuotta ja neliötä kohti. Käyttöikä on laskettu rakennuttajan esittämän käyttöikävaatimuksen mukaisesti. Ohje soveltaa rakennusten ympäristövaikutusten arviointia koskevaa EN‑standardia.

Laskennasta vastasi Bionova Consulting.

Betoninen, projektinjohtomallilla rakennettu talo ja sen Rakennusteollisuus RT:n ja Green Building Council Finlandin järjestämän Suomen ilmastoystävällisin kerrostalo 2013 ‑kilpailun tarkoituksena oli kannustaa rakennusalaa ympäristötehokkaaseen rakentamiseen ja ilmastoystävällisen rakentamisen

Maalämmöllä lämmitettävä ja jäähdytettävä Järvenpään Mestariasuntojen Mestaritorppa on erityisen ilmastoystäväl­linen. [Kuva: Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen Oy]

mittareiden käyttöön sekä tuoda esille osaamista ja parhaita käytäntöjä. Kilpailua tukivat järjestäjien lisäksi Saint‑Gobain ISOVER ja Skaala Oy. Yhteistyökumppanina oli Rakennuslehti.

Laadukkaat kokoukset Vanajanlinnassa

Vanajanlinna Oy 1/8 Varaukset ja tiedustelut puh. 0600 550 120 (0,8 €/min) vanajanlinna@vanajanlinna.fi www.vanajanlinna.fi

Teksti: Dakota Lavento, kuvat: Ramboll ja Joensuun Vesi

Jäteveden lämpö

talteen lämpöpumpulla

Jätevedestä talteen otettu lämpö voidaan hyödyntää paitsi jätevedenpuhdistamon lämmityksessä tai kaukolämpöverkossa, myös itse puhdistusprosessissa.

Joensuun Veden lämpöpumppulaitos on parhaillaan käyttöönottovaiheessa.

A

ikaisemmin vähälle huomiolle jääneet energia­ lähteet ovat energiatehokkuusvaatimusten kiristymisen myötä alkaneet kiinnostaa. Yksi vähälle hyödyntämiselle jäänyt lämmönlähde on jätevesi. Lämpö päästetään yleensä puhdistetun jäteveden mukana vesistöön.

Joensuun veden lämpöpumppulaitos • Valmistuminen keväällä 2014 • Rakennuttaja Joensuun Vesi • Pääurakoitsija T&A Mämmelä Oy • Lämpöpumpputoimitus Oilon Scancool Oy

Kaukolämpöverkoissa kysyntää isoille tehoille?

• Automaatiourakoitsija Mipro Oy • Suunnittelija Ramboll Finland Oy • Rakennuttaminen ja valvonta Ramboll Finland Oy

Ruotsissa jäteveden hukkalämmön hyödyntämisessä ollaan meitä edellä. Siellä tuotetaan jätevedestä talteen otetusta lämmöstä lämpöpumppulaitoksen avulla kaukolämpöä jo useammallakin paikkakunnalla. Suomessa on toistaiseksi käytössä Kakolanmäen lämpöpumppulaitos Turussa sekä Katri Valan lämpöpumppulaitos Helsingissä. Joulukuussa 2014 käynnistyy Espoon jätevedenpuhdistamossa lämpöpumppulaitos, joka tuottaa lämpöä Fortumin kaukolämpöverkkoon.

Kaukolämpöverkko tuntuisikin erinomaiselta osoitteelta jätevedestä talteen otetulle energialle. Suomessa kaukolämpötoimijoilla ei kuitenkaan toistaiseksi ole ollut kovin suurta kiinnostusta talteen otetun lämmön hyödyntämiseen.

– Yhteistä intressiä ei välttämättä ole helppo kahden erillisen toimijan välillä löytää, ymmärtää projektipäällikkö Pekka Iivari Rambollilta. Hän toimi suunnittelun projektipäällikkönä Rambollin suunnittelemassa Joensuun Veden lämpöpumppulaitoksessa, joka tulee hyödyntämään jäteveden lämpöä Kuhasalon jätevedenpuhdistamolla. Lämpöpumppuprosessin käyttöönotto suoritetaan kevään aikana.

52 KYLMÄextra 1/2014

Joensuun Veden Kuhasalon jätevedenpuhdistamon lämpöpumppujärjes­ telmän varaajasäiliö on kooltaan 10 m³. Varaajasta saadaan maksimi­ teho 800 kW yhden tunnin ajan, vaikka lämpöä ei tulisi säiliöön lainkaan.

Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelusta vastasi projekti­ päällikkö Pekka Iivari Rambollilta.

Suurta kaukolämpöverkkoa potentiaalisempia jäteveden lämmön hyödyntäjiä saattaisivat olla pienemmät aluelämpöverkot, mutta tällöinkin puhdistamon sijainnin tulisi sopia mahdollisimman hyvin yhteen verkon kanssa.

Joensuun Veden Kuhasalon jätevedenpuhdistamon lämpöpumpputoimitus

Muutenkin voi hyödyntää Kauko‑ tai aluelämpöverkko ei ole kuitenkaan ainut mahdollisuus hyödyntää jätevedestä talteen otettua lämpöä. Lapuan Jäteveden lämpöpumppulaitoksen energia käytetään puhdistamon omien kiinteistöjen lämmittämiseen hyvinkin kannattavasti ja näin ryhdytään tekemään myös Joensuussa.

Talteen otettua lämpöä voitaisiin käyttää myös jäteveden puhdistusprosessin, erityisesti typenpoiston tehostamiseen. Johanna Mäkinen selvitti vuonna 2010 pro gradu‑tutkielmaansa varten hukkalämmön hyödyntämistä Påttin puhdistamon nitrifikaatioprosessin tehostamisessa. Kokeiden perusteella tulevan jäteveden lämmittämisellä nitrifikaatio tehostuu ja mitä pidempään ilmastusaltaiden lämpötila saadaan pidettyä talvellakin yli +12 asteessa, sitä korkeammalle typen puhdistustehon vuosikeskiarvo nousee. Itse tuotetun lämmön suhteen ei myöskään muodostuisi ongelmia lämmön riittävyyden suhteen, kuten voisi käydä ulkopuolista lämpöä ostettaessa.

Kannattavuus selvitettävä kohdekohtaisesti Jätevedenpuhdistuksen osastonjohtaja Tommi Fred Helsingin seudun ympäristöpalveluista arvelee, että tulevan jäteveden lämmittäminen tuskin kuitenkaan kannattaa. – Nitrifikaatioprosessin nopeutuessa altaiden tilavuutta voitaisiin pienentää. Investoinnin kannattavuus saadaan selville suhteuttamalla lämmön talteenoton ja lämpöpumppujen tarvitsema sähkön määrä saavutettavaan hyötyyn, Fred selventää ja lisää: – Lämpöä voitaisiin toki hyödyntää myös mädätysprosessin lämmitykseen.

Jätevedenpuhdistuslaitoksen omien tilojen lämmitystä talteen otetulla lämmöllä saattaa pienimmis Lähde: Pro gradu tutkielma: Mäkinen, Johanna. Påttin jätevedenpuhdistamon nitrifikaation tehostaminen ja energiatehokkuuden parantaminen.

Jyväskylän yliopisto, Bio‑ ja ympäristötieteiden laitos 2010.)

Nitrifikaatio: Reaktio, jossa ammoniumtyppi hapetetaan nitraatiksi.

Oilon Scancoolin toimitukseen kuuluivat kaksi 400 kW:n S‑sarjan lämpöpumppukoneikkoa kompressoreineen, höyrystimineen ja lauhduttimineen. Kuva: Patrik Wargh.

• Manuaalinen korisuodin (5mm suodatinkorilla) syöttöpumppujen imupuolelle • Lämpöpumppujen syöttövesipumput 2 kpl á 25 l/s • Automaattisuodatin ennen lämpöpumppuja, erotuskyky 0,5 mm • Automaattisuodattimen paineilmakompressori • Jätevesilämpöpumput 2 kpl • Automaattinen pesujärjestelmä lämpöpumppujen höyrystimille • Lämpöpumppuprosessin oma ohjauslogiikka • Prosessi liitetään puhdistamon kiinteistöautomaatioon, josta lämpötilaohjaus ja toimintatietojen siirto Hanke toteutettiin kokonaisurakkana, joka sisälsi lämpöpumpputoimituksen, rakennus‑, sähkö‑, LVI‑työt sekä päätoteuttajan velvollisuudet.

Automaatiourakka toteutettiin pääurakkaan alistettuna sivu‑urakkana.

sä laitoksissa rajoittaa suoraan sähkölämmitykseen perustuva lämmitysjärjestelmä. Suuremmilla, öljyä lämmitykseen käyttävillä laitoksillakin investoinnin takaisinmaksuaikaa tulee luonnollisesti tarkastella tapauskohtaisesti.

– Lämpöpumppulaitosinvestoinnin hyödyt onkin aina laskettava kohdekohtaisesti. Kannattavuus riippuu aina myös sähkön hinnasta ja saavutettavat ympäristöhyödyt sen tuotantotavasta, Fred lisää.

Suomen sähköntuotannon keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat alhaiset suhteessa Euroopan yleiseen tasoon, joten sinällään lämpöpumput ovat maassam-

KYLMÄextra 1/2014 53

Lapuan jätevedenpuhdistamolla käytössä jo toinen lämpöpumppulaitos

V

uonna 1973 Lapuan ja Nurmon jätevesien puhdistamiseksi perustettu Lapuan Jätevedenpuhdistamo saa kunnian olla ensimmäinen lämpöpumpputekniikkaa hyödyntänyt puhdistamo Suomessa. Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy:n toimittama lämpöpumppujärjestelmä hankittiin vuonna 1992.

Vuosina 1992–93 puhdistamon puhdistusprosessi muutettiin kaksivaiheiseksi biologiseksi puhdistusprosessiksi saneeraamalla alun perin 1975 rakennettu biologinen puhdistamo korkeakuormitteiseksi ensimmäiseksi biologiseksi vaiheeksi ja rakentamalla sen perään uusi matalakuormitteinen toinen biologinen vaihe.

– Jätevedenpuhdistamolla oli hyvin lämmintä jätevettä tuottanut suuri teollinen asiakas. Tämän lämmön hyödyntämisen arvioitiin siinä vaiheessa olevan kannattavaa, kertoo laitoksen nykyinen toimitusjohtaja Olli Keskisaari.

Lämpö otettiin talteen kaksivaiheisen biologisen puhdistusprosessin välistä. Lämpöpumppujärjestelmä oli mitoitettu +20–30 asteiselle vedelle. Talteen otettu lämpö hyödynnettiin ilmanvaihdon lämmitykseen sekä käyttöveteen.

Odotetut energiataloudelliset hyödyt eivät täysin toteutuneet. Suuri teollinen asiakas lopetti toimintansa jo viiden vuoden kuluttua. Myös sähkön ja öljyn hinnan laskeminen vähensi kannattavuutta. Lopulta järjestelmän käyttö lopetettiin vuonna 2003.

– Lämmön talteenotto biologisten puhdistusprosessien välistä oli näin jälkiviisaasti tarkasteltuna huono ratkaisu.

Kun järjestelmää suunniteltiin, nitrifikaatiosta ei juuri puhuttu.

Lämmön talteenotto laski nitrifikaation lämpötilaa, mikä hidasti prosessia selvästi, Keski‑Saari huomauttaa.

Uusi yritys Nykytietämyksellä toteutettu lämmön talteenottojärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2012. Lämpöpumppujärjestelmä koostuu Lämpöässä T120‑pumpusta ja 3 000 litran tulistus-

Lapuan Jätevedenpuhdistamo oli ensimmäinen lämpöpumpputekniikkaa hyödyntänyt puhdistamo Suomessa. Sen ensimmäinen lämpöpumppujärjestelmä hankittiin vuonna 1992 ja uusi asennettiin viime vuonna 2013. Kuva: Dakota Lavento.

varaajasta. Lämpöpumppu on suunniteltu toimimaan matalammalla lämpötilatasolla (+9 °C → +7 °C) ja lämpö otetaan talteen vasta prosessin loppuvaiheessa. Lämpö otetaan talteen puhdistetusta jätevedestä pumppaamalla sitä erillisen vaihtimen läpi. Talteen otettu lämpö käytetään allastilojen tuloilman lämmittämiseen. Varalämmitys/lisälämpönä on öljy.

Uuteen järjestelmään Keski‑Saari on tyytyväinen. Investoinnin takaisinmaksuaika on vain 2–3 vuotta. – Lämpöpumppu tuottaa 120 kW lämpöä 40 kW:lla sähköä. Öljylaskumme putosi vuoden 2012 75 000 eurosta 23 000 euroon vuonna 2013.

me aina hyvin vihreitä investointeja. Kannattavuuden lisäksi ympäristö‑ ja imagohyödyt ovatkin siten usein hyviä perusteita lämpöpumppuinvestoinnin toteuttamiselle.

kutuksiltaan merkittävä investointi. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin kaksi miljoonaa euroa.

Hankkeen kustannuksiin sisältyy myös puhdistamon talotekniikan ja ilmanvaihdon uusimista merkittävässä laajuudessa.

Pioneerityön haasteita

Alun perin Joensuun Veden lämpöpumppulaitoksen tuottamaa energiaa oli tarkoitus hyödyntää läheisen Penttilänrannan kaupunginosan lämmittämiseen.

Penttilänrannan vanhasta saha‑alueesta rakennettavan kaupunkimaisen asuinalueen lämmitysenergian tuotannossa ja jakelussa on tarkoitus hyödyntää innovatiivisia ja ympäristömyönteisiä ratkaisuja. Yhtenä vaihtoehtona Ramboll selvitti myös jäteveden sisältämän lämmön käyttöä. Ratkaisu oli laskelmien perusteella lupaava, mutta kariutui kaupungin ja lämpöverkkoa hallinnoivan Fortumin välisissä neuvotteluissa.

Kun selvisi, ettei kaukolämpöverkko ollut mahdollinen vaihtoehto, Joensuun Vesi päätti rakentaa Kuhasaloon ajateltua pienemmän lämpöpumppulaitoksen, jonka tuottama energia hyödynnetään puhdistamon kiinteistöjen lämmityksessä ja mädättämöprosessin lietekierron lämmityksessä.

Iivari uskoo, että lämmön talteenottoa jätevedenpuhdistusprosessista tullaan lähivuosina lisäämään tekniikan kehittymisen ja kokemusten kerääntymisen myötä. – Nyt tehdään vielä pioneerityötä.

Yksi ratkaistavista ongelmista on lämpöpumppujärjestelmän tehoa laskeva höyrystimien likaantuminen.

Syynä ovat jäteveden sisältämät likaavat ainesosat.

Joensuussa käytössä on automaattinen pesujärjestelmä. Höyrystimien likaantuessa toinen lämpöpumppu jatkaa toimintaansa ja toinen puhdistetaan.

Tuorein jätevedestä talteen otettua lämpöä hyödyntävä lämpöpumppulaitos on käyttöönottovaiheessa Joensuussa. Kyseessä on positiivisilta ympäristövai-

54 KYLMÄextra 1/2014

Ulkoasenteiset vedenjäähdyttimet

Lämpö omaan lämpöverkkoon Oilon Scancool toimitti kohteeseen kaksi 400 kW:n S‑sarjan lämpöpumppuaan.

Lämpöä otetaan talteen pumppaamalla puhdistettua jätevettä lämpöpumppuprosessiin noin 25 l/s:n virtaamalla. Prosessissa vesi jäähtyy noin 8,5:sta 3:een asteeseen. Prosessin läpi kierrätetty vesi palautetaan purkukanavaan ja johdetaan vesistöön.

Lämmön tuotannon ja kulutuksen tasaamiseksi lämpöä varastoidaan 10 m³:n varaajasäiliössä. Säiliöstä vesi johdetaan puhdistamon lämpöverkkoon noin 60 asteisena.

Joensuussa lämpöpumppuprosessissa tuotettu lämmin vesi korvaa puhdistamo­

tiloissa aikaisemmin kevyellä poltto­ öljyllä ja biokaasulla tuotetun lämmön.

Vapautuvalla biokaasulla voidaan korvata lietteen termisessä kuivauksessa käytetty kevytpolttoöljy. Puhdistamon kiinteistöiden lämmityksessä joudutaan investoinnin jälkeen turvautumaan kevyeen polttoöljyyn arviolta vasta ulkolämpötilan laskettua alle −12 pakkas­asteen.

Lämpöpumppu vähentää käytettävän kevyen polttoöljyn määrää vuodessa noin 300 000 litraa ja säästöjä syntyy noin 160 000 euroa. Lämpöpumppuhankkeen kannattavuuslaskelman mukaan investoinnin takaisinmaksuaika on noin seitsemän vuotta.

• 10…180 kW • Sisältää pumput varaajat jne.

• Myös vapaajäähdytys • Laaja lämpötila-alue • Tehdastestattu

Pem­ co2 (1/8)

Ota yhteyttä Pemco Oy p. 03 887410 pemco@pemco.fi

www.pemco.fi

CoolLine®

Cooltrade 1/2 -merkki on tae laadusta.

Laadukkaat, luotettavat ja ympäristöystävälliset CoolLine® -lämmönsiirtimet – nopeasti ja ammattitaidolla. Varastotuotteita toimitusvalmiina, katso cooltrade.fi.

Meille kylmäketjun lämmittävin asia on tyytyväinen asiakas.

rc-konesalilaitteet

Ratkaisu kaikkiin kohteisiin

onninen 1/1

Vakioilmastoinitikoneet

Vedenjäähdyttimet

t Vapaajäähdytys t Suorahöyrysteiset ja vesipatterikoneet, myös inverterillä t Kuuma- ja kylmäkäytäväratkaisut, rivijäähdyttimet, jäähdytetyt palvelinkaapit t 6 - 250 kW

t Vapaajäähdytys t Sisä- ja ulkoasenteiset Euroventhyväksytyt A-energialuokan laitteet t Saatavissa myös modernilla Turbocor-kompresorilla t 5 - 2 000 kW

Kylmän valtakunnallinen palvelunumero 0204 85 2121 kylmamyynti@onninen.com www.onninen.fi www.vapaajaahdytys.fi

Yksi museon helmistä on Valion Hangon voivaraston makaava ammoniakkikompressori (vasemmalla), jonka vauhtipyörä on kolmemetrinen.

Oikealla kuvassa kaksisylinterinen pystymallinen ammoniakkikompressori.

Kylmämuseo kiinnostaa Suomen Jäähdytystekniikan Museo on Euroopassa ainutlaatuinen kokoelma ja näyttely kylmätekniikan historiaa. Museo on vuorineuvos Paavo V. Suomisen perustama ja pohjautuu hänen vuosikymmenien aikana keräämäänsä ja myöhemmin jatkuvasti täydennettyyn esineistöön. Vuodesta 2004 alkaen museon toimintaa on ohjannut säätiö ja sen hallitus.

M

atkailu- ja ekskursiokohteena Suomen Jäähdytystekniikan Museo kasvattaa suosiotaan vuosi vuodelta. Museo on avoinna aina kesä‑, heinä-, elo- ja syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina ja lisäksi erilaisille yritysten, yhdistysten ja oppilaitosten ryhmille erikseen sovittaessa.

Suomen Jäähdytystekniikan Museo Museon toimintaa rahoitetaan suurelta osin yrityksiltä saatavalla tuella. Pienilläkin lahjoituksilla on iso merkitys toiminnan jatkumisen turvaamisessa. Monivuotisten tukiyritystensä toiveesta museo tarjoaa jatkossa tukijoilleen mahdollisuuden Suomen Jäähdytystekniikan Museon tukijäsenyyteen. Tukiyrityksen valinnan mukaan jäsenyys voidaan sopia määräaikaiseksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Jäsenyysluokat vuosimaksuineen ovat: 1. Timanttijäsen, tukisumma 2.000 – 50.000 €* 2. Platinajäsen, tukisumma 850 €* 3. Kultajäsen, tukisumma 400 €** 4. Hopeajäsen, tukisumma 200 €** 5. Pronssijäsen, tukisumma 90 € (alle 10 hengen yrityksille)** Luettelo museon tukijoista tukiluokittain ryhmiteltynä julkaistaan mm. museon internet-sivuilla sekä museon seinällä.

Tukiyritysten henkilökunnalla on vapaa pääsy museoon!

Museon tukijaksi liittyäksesi ota yhteyttä antero.aittomaki(at)iki.fi tai puh. 040-529 0356.

Kesän 2014 yleisöaukioloajat: su 1.6.2014 klo 12–16 su 6.7.2014 klo 12–16 su 3.8.2014 klo 12–16 su 7.9.2014 klo 12–16

Opastetut kierrokset ovat tasatunnein klo 12, 13, 14 ja 15.

Ryhmävierailut: info(at)kylmamuseo.fi tai .

Antero Aittomäki, puh. 040-529 0356.

Lisätietoa osoitteessa www.kylmamuseo.fi

* Suomen Jäähdytystekniikan Museon säätiölle tehdyt vähintään 850 € lahjoitukset ovat verovähennyskelpoisia kaikille yhteisömuotoisille (Oy) yrityksille (tvl 57 §; verohallinnon nimeämät kulttuuriperintöä edistävät lahjoituksen saajat). ** Suomen Jäähdytystekniikan Museon tukimaksut luokissa 3 – 5 ovat verovähennyskelpoisia mm. kylmäalalla tai sitä lähellä toimiville yrityksille.

Kysy tarvittaessa lisätietoja.

Museon toimintaa vuonna 2013 olivat mahdollistamassa: Huurre Group Oy (5000 €), Ahlsell Oy, Chiller Oy, Combi Cool, Coolstep Oy, Cooltrade Oy, Dynaset Oy, Hämeen Jäähdytys Oy, Ikaalisten Kylmälaite Oy, Jetitek Oy, Jyväs-Jää Oy, Kojacool Oy, Kometos Oy, Koulutuskeskus Salpaus Oy, Kylmäset Oy, Lakeuden Kylmäkeskus Oy, Lumikko Teknologia Oy, Norpe Suomi Oy, Oilon Scancool Oy, Refair Oy, Suomen Tekojää Oy, Suomen Teollisuuskylmä Oy, Tampereen aikuiskoulutuskeskus, Vaasan Kylmäkone Oy.

KYLMÄextra 1/2014 57

Kuuma uutinen kylmämarkkinoille!

NYT

CRYOGIAM

kompressorilauhduttimet suoraan varastostamme.

Jep, ei mikään pikkujuttu.

Refair 1/2

KYLMÄTEKNIIKAN TUKKULIIKE Asiakaspalvelu arkisin 07:00–16:30 Refair Oy, Atomitie 1, 00370 Helsinki Puh. (09) 565 7780, e-mail info@refair.fi www.refair.fi

<ŽƟŵĂŝƐĞƚ ŬLJůŵćͲ ũĂ ůćŵƉƂƌĂƚŬĂŝƐƵƚ ƚĞŽůůŝƐƵƵĚĞůůĞ ũĂ ƐƵƵƌŝůůĞ ŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂŝůůĞ HOME

HOME

SCANCO OL

SCANCOOL

scancool 1/2 TUOTTEET Ͳ KŝůŽŶ Śŝůů,ĞĂƚ ͲƚƵŽƩĞĞƚ - 35 – 5000 kW Ͳ ũŽƉĂ ϴϬ Σ ůćŵƉƂƟůŽŝůůĞ Ͳ ƐĂŵĂ ůĂŝƚĞ ƚƵŽƩĂĂ ƐĞŬć ŬLJůŵćć ĞƩć ůćŵƉƂć PROJEKTIT Ͳ ŬLJůŵćͲ ũĂ ůćŵƉƂƌĂƚŬĂŝƐƵƚ ƚĞŽůůŝƐƵƵĚĞůůĞ ũĂ ŝƐŽŝůůĞ ŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂŝůůĞ ;ŬLJůŵćĂŝŶĞĞƚ E,ϯ͕ KЇ ja HFC)

SCANCOOL

www.oilon.com/scancool

Uutisia

Recair panostaa korjausrakentamiseen ja konesaleihin Uusiin toimitiloihin muuttanut Recair Oy on löytänyt markkinansa korjausrakentamisesta ja konesalien jäähdytyksestä. Tulevaisuus näyttää siten varmalta, sillä niin korjaamisessa kuin konesalirakentamisessa erikoisosaaminen on arvossaan. – Dakota Lavento

R

ecairin toimitiloissa Vanhaan Honkanummentiellä leijuu vielä vahva uuden rakennuksen tuoksu. Yritys muutti uuteen rakennuksen vasta vuoden vaihteessa ja tupaantuliaisia sekä yrityksen 20‑vuotissyntymäpäiviä juhlittiin maaliskuun puolivälissä.

Muutto Honkanummentielle kaikkiaan kolmesta toimipisteestä: Tuusulasta, Porvoosta ja Vantaan Petikosta, on ollut työläs, mutta toisaalta 55 työntekijälle on käynyt selväksi niin työn teon helpottuminen kuin yrityksen toiminnan tehostuminkin yhteisen katon alla. Neliöitä uusissa tiloissa on kaikkiaan 3 800.

Korjausrakentaminen kasvaa Recairilla on riittänyt työtä matalasuhdanteesta huolimatta. Recairissa on panostettu osaamiseen usein haastavissa korjausrakennushankkeissa. – Pystymme räätälöimään järjestelmiä kohteen mukaan ja asennuksia helpottaa, että laitteet voidaan toimittaa työmaalle osina paikan päällä koottaviksi. Kun vanhaan rakennukseen asennetaan koneellista ilmanvaihtoa, tilaa ei ole ylen määrin, myyntijohtaja Olli Perunka huomauttaa.

Toimitusjohtaja Jukka Nyman painottaa, ettei Recair voi kilpailla hinnalla suurten teollisten laitevalmistajien kanssa: – Meidän on ollut kehitettävä oma erityisosaamisemme ja löydettävä kohteet, jossa tästä osaamisesta ollaan valmiita maksamaan.

Juuri erikoisosaaminen onkin pitänyt kysyntää yllä aikana, jolloin uudisrakentamisen kohteet ovat kortilla. Recairin tapaisessa yrityksessä talouden heilahtelut eivät vaikutakaan samalla tavalla kuin volyymeihin perustuvassa teollisessa toiminnassa. – Korjausrakentamisen tarve tulee edelleen kasvamaan eikä hankkeita voi loputtomiin siirtää olivat suhdanteet mitä hyvänsä, Nyman huomauttaa.

Lämpö talteen taloyhtiöiden poistoilmasta Vuonna 2011 Recair osti Enervent Pro‑sarjan liiketoiminnan tuotteineen, mitoitusohjelmineen sekä työntekijöineen. Näin yritys sai tuotevalikoimaansa automatiikalla varustetut ilmanvaihtokoneet. Investointi on osoittautunut erittäin kannattavaksi. – Asiakkaat haluavat kokonaisvaltaisia ilmanvaihtokonetoimituksia. Kaupassa saimme yritykseen myös automatiikan osaamista, Nyman kertoo.

Recairin uusissa toimitiloissa Vantaan Honkanummentiellä kelpaa työskennellä.

Myös tuotantosalissa on valoisaa ja ilmavaa.

Recair on valmiina vielä toistaiseksi vähän hyödynnetyn asuinkerrostalojen IV‑korjausrakentamisen markkinan valloittamiseen. Suomessa on vähintäänkin puoli miljoonaa kerrostalokohdetta, joihin pitäisi lähivuosina asentaa poistoilman lämmöntalteenotto. Recairilla on tarjota taloyhtiöille ilmanvaihdon ja lämpöpumpulla toimivan lämmöntalteenoton kokonaisuus.

Konesaleissa suuret mahdollisuudet Konesalien rakentaminen on maailmalla kasvussa ja suotuisten olosuhteiden ja edullisen sähkön ansiosta Suomi on onnistunut houkuttelemaan kansainvälisiä jättikonesaleja maahamme. Pienempiä konesaleja rakennetaan myös uusiin yrityspuistoihin ja toimistorakennuksiin. Hyvät ratkaisut mainostavat itse itseään ja Recair on löytänyt varsin lupaavan markkinaraon osaamiselleen konesaleissa.

Tuotekehitystä yhteistyössä Pienessä ja joustavassa yrityksessä on helppo tehdä yhteistyötä asiakkaiden ja loppukäyttäjien kanssa. – Sellaisista projekteista hyötyvät kaikki. Asiakas saa varmasti sitä mitä haluaa, sillä hän tietää tarpeensa parhaiten.

Toisaalta me voimme hyödyntää oppia kaikessa tuotekehityksessä. Hankkeet, joissa yhteistyötä tehdään koko ketjun: asiakkaan, rakennusliikkeen, suunnittelijan ja urakoitsijan kanssa, ovat hyvin tervetulleita, Nyman painottaa.

Recair on mielellään mukana kehittämässä rakentamisen ja kiinteistöjen energiatehokkuutta myös laajemmin. Viime vuosien merkittävin panostus on ollut Riihimäellä toteutettu passiivikerrostalosaneerauksen pilottihanke Innova.

KYLMÄextra 1/2014 59

Uutisia

Salpaus aloittaa CO2-koulutuksen

Teksti ja kuva: Tiina Jakobsson

Lahdessa toimivalla Koulutuskeskus Salpauksella on pitkä kokemus kylmälaitetekniikan koulutuksista.

Nyt opetustiloihin on hankittu laitteisto, joka mahdollistaa myös hiilidioksidia kylmäaineena käyttävien laitosten asennus- ja huoltokoulutuksen.

– Hiilidioksidin käyttö kylmälaitteissa on tullut ajankohtaiseksi muun muassa EU-säädösten ja ympäristöasioiden myötä. Esimerkiksi kaupanalalla uusista kylmälaitteista jo suurin osa toimii hiilidioksidilla. Kyseessä on halpa ja oikein käytettynä turvallinen kylmäaine, sanoo opettaja Jukka Hämäläinen Salpauk­sesta.

Salpauksen tiloissa on täydellinen hiilidioksidilla toimiva kaupan kylmäjärjestelmä, jota voidaan hyödyntää koulutuksissa. Tänä keväänä Salpauksessa käynnistyikin ensimmäinen CO2-koulutus, jonka kohderyhmänä ovat alalla jo työskentelevät ammattilaiset.

– Koulutuksessa on mahdollisuus suorittaa kylmäasentajan ammattitutkinnon hiilidioksidia käsittelevä osatutkinto ja se antaa hyvät valmiudet myös CO2-laitoksen käytönvalvojana toimimiseen.

Alpo Määttä (vas.) luovuttaa hyvillä mielin Salpauksen kylmälaitetekniikan koulutusten vetovastuun Jukka Hämäläiselle. Taustalla oppilaitoksen uusi CO2-koneikko.

Samsungilta käänteentekevä uutuus: DVM WATER – VRF-järjestelmä!

Koulutukset jatkuvat osaavissa käsissä Laitteiston lisäksi uutta Salpauksessa on myös mies, opettaja Jukka Hämäläinen. Tampereella kylmäalan opettajana aiemmin toimineelta Hämäläiseltä löytyvät muun muassa opettajan ja kylmämestarin pätevyydet.

Hämäläinen aloitti työt Lahdessa maaliskuussa, kun Alpo Määttä jäi eläkkeelle. Kylmälaitetekniikan koulutuksista vastannut Määttä toimi opettajana Salpauksessa vuodesta 1995 alkaen.

Määttä arvelee, että uusi henkilö varmasti tuo jotain muutoksia toimintaan, ja näin asian hänen mielestään kuuluukin olla.

– Tiedän, että koulutusten kehittäminen jatkuu nyt osaavissa käsissä. Tunnen Jukan jo pidemmältä ajalta, ja luotan hänen ammattitaitoonsa.

Lisätietoja: Opettaja Jukka Hämäläinen, Koulutuskeskus Salpaus, puh. 044 708 1689. www.salpaus.fi

60 KYLMÄextra 1/2014

Combicool 1/4

Perinteisen ulosasennettavan jäähdytyskoneen rinnalle Samsung on kehittänyt sisälle asennettavan ja nestelauhdutteisen DVM WATER VRF-järjestelmän!

Voit hyödyntää jäähdytyskaudella lauhdelämmön esimerkiksi käyttöveden esilämmitykseen. Käy tutustumassa!

www.combicool.fi/samsung

Kylmäratkaisut Norpelta

– osaamista yhdistäen

Norpe 1/1 Innovatiiviset tuoteratkaisut uudistuneita, laadukkaita ja tehokkaita

Läpimurtoinnovaatio kylmähyllyköiden energiatehokkuudessa.

Yksi asiakasrajapinta kylmäratkaisujen myynnissä, markkinoinnissa ja asiantuntijapalveluissa.

Norpe tarjoaa kattavan valikoiman tuotteita päivittäistavarakaupalle ja elintarviketeollisuudelle.

Kylmäratkaisumme sopivat kaikkiin kaupan myymäläkonsepteihin, ja ne alentavat asiakkaiden elinkaarikustannuksia. Ne luovat myös parempia mahdollisuuksia tulevaisuuden ruokakaupalle.

Norpe Suomi Oy · 019 537 8000 · www.norpe.fi

Menestykseen energiatehokkuudella. Ampumahiihdossa ja lämmitystekniikassa.

Keskisuuret ja suuret öljy- ja kaasukattilat

Biokattilat

Lämpöpumput

Käyttövesivaraajat

Viessmann takaa maksimitehon: myös talviurheilusponsorina. Tulevaisuuden lämmitysteknologian kehityksessä pätevät samat arvot kuin urheilussa – huipputekniikka, tehokkuus, reiluus. Ja tietysti myös menestys, jota toivomme erityisesti sponsoroimallemme Suomen Ampumahiihtojoukkueelle kuten Kaisa Mäkäräiselle. Viessmannin täydellisestä tuotevalikoimasta löydät tehokkaat järjestelmät kaikille energianlähteille Lämpöpumppuohjelmamme tarjoaa yksilölliset ratkaisut, oli kyseessä sitten uudisrakennus, saneerauskohde tai suuri kiinteistö. Lisää tietoa laajasta laitevalikoimastamme sekä jälleenmyyjiemme yhteystiedot löydät osoitteesta www.viessmann.fi.

Aurinkojärjestelmät

Viessmann Oy · Äyritie 8 A · 01510 Vantaa Puhelin: 010 328 2550 · info@viessmann.fi

W

8AB< 2 8ddaA^cZ "cZhiZ_~~]Yni^c , 2 Ej]Vai^b^Zc `^Zggdhaj`j geb %-%

2 Ej]Vaa^c]Va`V^h^_V

6 2 EViiZg^ad]`dc hnknnh 62(g^k^~! 72)g^k^~ TuoteUutisia 2 Ej]Vaa^cinnee^ 6268! :2:8

'#*

WG Cooltradelta uusia nestejäähdyttimiä

%+*

2 N]YZ`d`d

6' '#) , 6

%,)

'#*

2 Ej]Vaa^cb~~g~ 'm)`ea

2 AVbZaa^k~a^ bb

%+* 2 N]YZ`d`d 2 Ej]Vai^b^Zc `^Zggdhaj`j geb

2 EViiZg^ad]`dc hnknnh 62(g^k^~! 72)g^k^~ %,) 2 @^Zgid_Zc a`b 2 AVbZaa^k~a^ bb

C

A>HtK6GJHI::I

V M

ooltraden CoolLine‑nestejäähdy2 @^Zgid_Zc a`b

tinsarja on:B8"ijgkV`ni`^bZi laajentunut uudella CLWLG‑nestejäähdyttimellä, jonka A>HtK6GJHI::I

:B8"`VVeZad^ci^ pituus voi olla jopa 14 m. PuhallinI?B IVV_jjhbjjiiV_V ^ggVaa^cZc :B8"ijgkV`ni`^bZi halkaisijavaihtoehdot ovat 800, 910 :B8"`VVeZad^ci^ HA@@ H~]` `Zh`jh ja 1 250 mm yhteen tai kahteen riviin I?B IVV_jjhbjjiiV_V ^ggVaa^cZc asennettuina. Puhaltimia on saataBVaa^ 8AB<"%-%6'"'#)","6"'#*"%+*"%,) D=@ D]^ijh`Zh`jh HA@@ H~]` `Zh`jh BVaa^ 8AB<"%-%6'"'#)","6"'#*"%+*"%,) villa sekä AC‑ että EC‑moottoreilla KH KZh^hjji^ceji`^hid 8AB< 2 8ddaA^cZ "cZhiZ_~~]Yni^c D=@ D]^ijh`Zh`jh varustettuina.

8AB< 2 8ddaA^cZ "cZhiZ_~~]Yni^c NI N]Ynhij``^ KH KZh^hjji^ceji`^hid %-% 2 Ej]Vaa^c]Va`V^h^_V

MG VG

Innee^bZg`^cc~i

Innee^bZg`^cc~i

%-% 2 Ej]Vaa^c]Va`V^h^_V I?BJ IVV_jjhbjjiiV_V`Zh`jh aV^iiZZc e~~Ynhh~ CoolLine‑nestejäähdyttimet on testatNI N]Ynhij``^ 6' 2 Ej]Vaa^cinnee^ 6268! :2:8 6' 2 Ej]Vaa^cinnee^ 6268! :2:8 tu EUROVENT‑hyväksytyssä EuroopI?BJ IVV_jjhbjjiiV_V`Zh`jh aV^iiZZc e~~Ynhh~ '#) 2 Ej]Vaa^cb~~g~ 'm)`ea '#) 2 Ej]Vaa^cb~~g~ 'm)`ea palaisessa mittauslaitoksessa.

AV^iiZZi b^id^iZiVVc V^cV aV^iZkVab^hiV_Vc b^id^ijh"

, 2 Ej]Vai^b^Zc `^Zggdhaj`j geb , 2 Ej]Vai^b^Zc `^Zggdhaj`j geb AV^iiZZi b^id^iZiVVc V^cV aV^iZkVab^hiV_Vc b^id^ijh" d]_ZabVaaV! _dhhV dc kVa^iiVkVcV Zg^ ej]Vaa^ckV^]idZ]id_V 6 2 EViiZg^ad]`dc hnknnh 62(g^k^~! 72)g^k^~ d]_ZabVaaV! _dhhV dc kVa^iiVkVcV Zg^ ej]Vaa^ckV^]idZ]id_V 6 2 EViiZg^ad]`dc hnknnh 62(g^k^~! 72)g^k^~ www.cooltrade.fi hZ`~ aVbZaa^k~aZ_~ '!% bb! '!( bb _V '!* bb # hZ`~ aVbZaa^k~aZ_~ '!% bb! '!( bb _V '!* bb # '#* 2 AVbZaa^k~a^ bb '#* 2 AVbZaa^k~a^ bb :h^iiZZhh~ Zh^bZg``^iVjaj`di aVbZaa^k~aZ^aa~ '!% _V '!*# :h^iiZZhh~ Zh^bZg``^iVjaj`di aVbZaa^k~aZ^aa~ '!% _V '!*# %+* 2 N]YZ`d`d

%,)

K"bVaa^c cZhiZ_~~]Yn IZ]dajd`Vi &*%Ä&&%%

2 @^Zgid_Zc a`b

%+*

2 N]YZ`d`d

%,)

2 @^Zgid_Zc a`b

SG/SVG WG

VG

K"bVaa^c cZhiZ_~~] ="bVaa^c cZhiZ_~~]Y iV^ i^aVc`~ni aa^hZhi^ ] IZ]dajd`Vi *%Ä+*% ` IZ]dajd`Vi &%%Ä**% `

H< ="bVaa^c e^ZcZi cZ _V +(% bb ej]Vaa^c]V IZ]dajd`Vi *Ä&,% `L K"bVaa^c cZhiZ_~~]Yn

SW

IZ]dajd`Vi &*%Ä&&%% HK< bViVaVc K"bVaa^c Ej]Vaa^c]Va`V^h^_Vi -% IZ]dajd`Vi (%"**% `L

Norpelta tilaa säästävä ja energiatehokas kylmähyllykkö

A>HtK6GJHI::I

:B8"ijgkV`ni`^bZi

:B8"`VVeZad^ci^

A>HtK6GJHI::I

:B8"ijgkV`ni`^bZi

:B8"`VVeZad^ci^ I?B IVV_jjhbjjiiV_V ^ggVaa^cZc Norpen e‑Novus 82 on uusi 82 senttiä syvä kylmäHA@@ H~]` `Zh`jh I?B IVV_jjhbjjiiV_V ^ggVaa^cZc hyllykkö. Sen tehokas tilankäyttö perustuu kylmä-

D=@ D]^ijh`Zh`jh HA@@ H~]` `Zh`jh tekniikan uudenlaiseen sijoitteluun.

KH KZh^hjji^ceji`^hid D=@ D]^ijh`Zh`jh

H

NI N]Ynhij``^

yllypinta‑alan maksimoimiseksi on e‑Novus KH KZh^hjji^ceji`^hid 82 ‑hyllykössä höyrystin ja puhaltimet sijoiI?BJ IVV_jjhbjjiiV_V`Zh`jh aV^iiZZc e~~Ynhh~ NI N]Ynhij``^ tettu pohjatason alle sekä imuritilä on käänI?BJ IVV_jjhbjjiiV_V`Zh`jh aV^iiZZc e~~Ynhh~ AV^iiZZi b^id^iZiVVc V^cV aV^iZkVab^hiV_Vc b^id^ijh" netty pystyasentoon.

d]_ZabVaaV! _dhhV dc kVa^iiVkVcV Zg^ ej]Vaa^ckV^]idZ]id_V hZ`~ aVbZaa^k~aZ_~ '!% bb! '!( bb _V '!* bb # Perinteisiin, 82 AV^iiZZi b^id^iZiVVc V^cV aV^iZkVab^hiV_Vc b^id^ijh" senttiä syviin hyllyköihin verrattu:h^iiZZhh~ Zh^bZg``^iVjaj`di aVbZaa^k~aZ^aa~ '!% _V '!*# d]_ZabVaaV! _dhhV dc kVa^iiVkVcV Zg^ ej]Vaa^ckV^]idZ]id_V na on e‑Novus 82 ‑mallissa 25 prosenttia enemmän

SG/SVG

K"bVaa^c cZhiZ_~~] iV^ i^aVc`~ni aa^hZhi^ ] IZ]dajd`Vi &%%Ä**%

H< ="bVaa^c e^ZcZi c _V +(% bb ej]Vaa^c] IZ]dajd`Vi *Ä&,% `L

e‑Novus 82 EuroShop 2014 ‑messuilla.

Parempi energiatehokkuus

62 KYLMÄextra 1/2014

SG

HK< bViVaVc K"bVaa^ Ej]Vaa^c]Va`V^h^_Vi IZ]dajd`Vi (%"**% `

tuotetilavuutta. Uutuushyllykkö mahdollistaa saman hZ`~ aVbZaa^k~aZ_~ '!% bb! '!( bb _V '!* bb # tavaramäärän esillepanon entistä pienemmällä lattia:h^iiZZhh~ Zh^bZg``^iVjaj`di aVbZaa^k~aZ^aa~ '!% _V '!*# pinta‑alalla ja lisäksi hyllyt tulevat mahdollisimman lähelle ovia, jolloin tuotenäkyvyys on hyvä.

Norpe kehittämän e‑ncore –ilmaverhon ainutlaatuinen muoto ja ilman lähtönopeuden vaihtelu vähentävät ratkaisevasti lämpimän ja kylmän ilman sekoittumista. Kun e‑ncore ‑ilmaverho yhdistetään entistä parempaan höyrystin‑ ja energiansäästöpuhallintekniikkaan, uuden sukupolven yöverhoon tai kaksinkertaisiin läm-

V

pölasioviin sekä muihin energiansäästöominaisuuksiin, vähenee energiankulutus jopa 35–50 prosenttia muihin hyllykköratkaisuihin verrattuna. e‑Novus kalusteet on testattu Norpen omissa EN‑laboratorioissa sekä riippumattoman laboratorion asiakastestissä. www.norpe.fi

TuoteUutisia

Uusia komponentteja CO2-järjestelmiin Danfoss on tuonut markkinoille korkeapaineisiin CO2-järjestelmiin tarkoitetut kaksisuuntaiset GBC-palloventtiilit, suurempia venttiilikokoja ja paine­liitäntäversiot.

D

anfossin GBC-palloventtiilit ovat erityisesti elintarvikemyymälöihin suunnattu, CO 2-järjestelmiin sopiva kokonaisratkaisu. Teräsliitännöillä varustetut CO2 GBC -palloventtiilien mallit 28s – 42 ja huoltoventtiilillä varustetut mallit 6s – 22s tulivat myyntiin helmikuussa 2014. Samalla CO2 GBC -venttiilien kaikki mallit päivitettiin kaksisuuntaiselle virtaukselle sopiviksi.

R744-kylmäaineelle (CO 2-sovellukset) tarkoitetut Danfossin GBC-palloventtiilit ovat CO2-järjestelmiin soveltuvia käsikäyttöisiä sulkuventtiileitä. Venttiilin rakenne ja materiaalit on suunniteltu ja testattu erityisesti CO2-järjestelmiä varten. Venttiilit on hyväksytty käytettäväksi kaikissa järjestelmän osissa, joissa nimellispaine on enimmäiskäyttöpainetta pienempi. Tyypillisiä käyttökohteita ovat neste- ja imuputket, kaasun ohitusputket ja kuumakaasuputket. Uudet mallit ovat CE-hyväksyttyjä. Koon 28s – 42s venttiileissä on ruostumattomasta teräksestä valmistetut liitännät ja koon 6 – 22s venttiilit on varustettu paineliitännöillä.

Lisätietoja: Oy Danfoss Ab, Kylmäryhmä, kylma@danfoss.fi, p. 0207 010 600.

Danfossin uusi valvontajärjestelmä säästää Danfossin uusi valvontajärjestelmä mahdollistaa myymäläkylmän helpon hallinnan ja energiatehokkaan toiminnan.

Järjestelmään sisältyvä laitoksen hyötysuhteen mittaus tuottaa todellista dataa järjestelmän suorituskyvystä.

J

ärjestelmän myymäläkohtainen keskusyksikkö on AK‑SM 850 ‑valvontajärjestelmä ja etävalvonnasta huolehtii AK‑EM 800‑järjestelmä. Valvontajärjestelmä on kehitetty mahdollisimman automaattiseksi ja vaivattomaksi. Järjestelmä ylläpitää oikean lämpötilan kaikkina kellonaikoina ja käsittelee sekä dokumentoi hälytykset tehokkaasti. Se varmistaa, että myymälän kylmälaitteiden asetusarvot pysyvät annettuina ja ilmoittaa muutoksista ja tarvittavista toimenpiteistä. Ajantasaiset mittaukset ja laitoksen hyötysuhteen laskenta mahdollistavat myös esimerkiksi laitteiden ja myymälöiden suorituskyvyn vertailun.

Jäähdytysjärjestelmän imupaineen tarpeen mukainen optimointi, ADAP‑KOOL® ‑tulistussäädin sekä järjestelmän avulla ohjattu lauhdelämmöntalteenotto merkitsevät yhteensä jopa yli 20 000 € vuosisäästöjä tyypillisessä keskikokoisessa supermarketissa.

Järjestelmä luo HACCP‑raportit automaattisesti ja lähettää ne eteenpäin, joten tietojen tallennukseen ja raporttien luomiseen ei kulu turhaa aikaa.

Lisätietoja: Oy Danfoss Ab, Kylmäryhmä, kylma@danfoss.fi, p. 0207 010 600.

KYLMÄextra 1/2014 63

Teksti: Dakota Lavento

Talouskellarit syyniin Kerrostalon kellarikylmiöt ovat usein unohdettuja mahdollisuuksia. Huoltamattomina ja huonosti toimivina niistä ei ole iloa kenellekään. Energiatehokkaiksi uudistettuina ne tarjoavat hyvää ja edullista säilytystilaa lähiruoasta kiinnostuneille ja muille ruokatrendien edelläkävijöille.

K

äytännön asiana kylmiöistä vastaavien isännöitsijöiden ja taloyhtiöhallitusten tulisi muistaa, että myös laki velvoittaa kellarien laitteista huolehtimiseen – kylmäainetäytökseltään > 3 kg talouskellareissa vuototarkastukset ovat pakollisia vähintään kerran vuodessa.

Talouskellarit yleistyivät asuinkerrostalossa aikana, jolloin marjastaminen, hilloaminen, säilöminen ja metsästäminen olivat vasta kaupungistuneiden asukkaiden tapa hoitaa elintarvikehuoltoaan. Seuraava sukupolvi jätti tilat vähälle käytölle ja kellareista tuli osin kallista hukkatilaa. Monissa yhtiöissä niitä on hävitetty, mutta se on osoittautumassa nyt virheeksi.

Ajat ovat jälleen muuttumassa. Asukkaiden kiinnostus talouskellareita kohtaan on jälleen nousussa. Uusi kulinaristien sukupolvi osaa taas arvostaa talouskellarien tarjoamia säilytysmahdollisuuksia ja tilansäästöä pienissä kerrostalo‑asunnoissaan.

Säännöllinen huolto ja lakisääteiset vuototarkastukset Turkulaisen Mestarikylmä Oy:n yrittäjän, kylmämestari Antti Siepin mukaan kerrostalokylmiöitä löytyy eniten 1950– 1960‑luvuilla rakennetuista kerrostaloista. Turun seudulla niitä on muutamia satoja ja monet niistä Siepille hyvinkin tuttuja. Hän kuitenkin pahoittelee kerrostalokylmiöiden usein edelleenkin olevan jonkinlainen mielellään unohdettava paha. – En esimerkiksi muista, että minua olisi koskaan pyydetty kerrostaloyhtiöön varsinaisesti vain tekemään vuototarkastusta. Pääsääntöisesti soitto tulee vasta silloin, kun laite ei enää toimi.

64 KYLMÄextra 1/2014

– Palveluntarjoajien pitäisi järjestää hallitusten jäsenille tiedotustilaisuuksia kylmälainsäädännöstä, arvelevat As. Oy Ruukinvuoren isännöitsijä Jarmo Linturi Kotkan SKV Isännöinti Oy:stä ja yhtiön hallituksen puheenjohtaja Kari Hakkarainen.

Sieppi epäilee, ettei taloyhtiöissä välttämättä tunneta kylmiön – tai ylipäätään kylmälaitteiden toimintaa – riittävästi. – Yleinen harha käsitys jopa on, että kylmälaitteet ”kuluttavat” kylmäainetta ja se on normaalia, kun sitä pitää lisäillä. Vuotava kylmäaine on kuitenkin aina merkki viasta, joka pitää välittömästi korjata – siihen velvoittaa jo lainsäädäntökin, hän painottaa.

Kylmäaineeksi useimpiin Turun seudun kellareihin on jo kompressorien uusimisien yhteydessä vaihdettu R‑134a, mutta muitakin vielä löytyy. Sieppi neuvoo teettämään kaikista vielä peruskorjaamattomista lai-

Tyypillinen kerrostalokylmiön kompressori. Kuva: Antti Sieppi

– Vanha ja vuotamaton laitos kannattaa aina käyttää loppuun, mutta etukäteen kannattaa varautua myös yllätyksiin. Kyseessä ovat kuitenkin yleensä jo hyvin vanhat laitteet, joten höyrystinvuodot ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Vuotoihin on puututtava välittömästi, jottei tarpeettomasti rasiteta ympäristöä ja kerrytetä samalla kustannuksia. Vuodot lyhentävät kalliin kompressorin käyttöikää.

– Pitkässä juoksussa pienikin vuoto tulee kalliiksi – huomattavasti edullisempaa on hoitaa laitteet aina kerralla kuntoon.

Uuteen kukoistukseen Esimerkkejä tyytyväisistä, uudistetun talouskellarin käyttäjistä löytyy eri puolilta Suomea. Kotkalaisessa As. Oy Ruukinvuoressa talouskellarit uudistettiin viisi vuotta sitten, kun asukkaat eivät lopulta halunneetkaan talouskellareistaan luopua.

Kummassakin As. Oy Ruukinvuoren vuonna 1938 rakennetussa kerrostalossa oli jokaiselle asunnolle varattu talouskellari, toinen tilavuudeltaan n. 50 m³ ja toinen 120 m³. Yhtiössä oli jo usean vuoden ajan mietitty, mitä talouskellareille oikein pitäisi tehdä toisen talouskellarin kylmäkoneiston reistailtua jo vuosien ajan.

Yhtiön hallituksessa keskusteltiin asiasta ja mietittiin erilaisia vaihtoehtoja. Luovuttaisiinko talouskellareista kokonaan vai kunnostettaisiinko niistä esimerkiksi vain toinen? Enemmistö osakkaista halusi talouskellarit viisaasti säilyttää.

As. Oy Ruukinvuoren isännöitsijä Jarmo Linturi Kotkan SKV Isännöinti Oy:stä ryhtyi selvittämään, mitä talouskellareiden kylmäkoneistoille olisi syytä tehdä.

Urakan sai yhtiön kylmäkoneita aikaisemminkin huoltanut kotkalainen Kylmäkonehuolto Jukka Miikkulainen Oy. Kustannukset kahden kylmiön uusimisesta olivat noin 10 000 €. Investointi on kannattanut, sillä toimivien laitteiden ansiosta tilat on saatu hyötykäyttöön ja myös tarve jatkuvien vikakeikkojen tilaamiseen on päättynyt. Lakisääteiset tarkastukset teettämällä varmistetaan, että laitteet myös pysyvät kunnossa.

Kuva Antti Sieppi.

toksista kuntoarvion. Sen jälkeen tiedetään, miten kannattaa toimia.

Mestarikylmä Oy:n Antti Siepin vinkkejä ja muistutuksia talouskellarien haltijoille ja omistajalle: • Teetä huolto keväällä ennen kuumia kelejä, silloin ei ole vielä kylmämiehillä kiire.

• Muista, että myös laki velvoittaa vuototarkastamaan kylmäainetäytökseltään > 3 kg talouskellarit kerran vuodessa (valtioneuvoston asetus 452/2009, kts. lisätiedot lehden sivulta 31). Samalla käynnillä kylmäasentaja tarkistaa nopeasti myös laitteen muunkin toiminnan.

• Kylmäainevuodot on ehdottomasti aina korjattava välittömästi.

• Laki velvoittaa myös huoltokirjan pitoon. Huoltokirjasta ilmenevät laitteiston perustiedot sekä aiemmat vuototarkastukset, vuodot ja kylmäaineen lisäykset • Parempi laittaa vanha laitos kerralla kuntoon kuin parsia aina vain osittain. Esimerkiksi kompressorin vaihdon yhteydessä kannattaa vaihtaa myös vuotavat vanhat höyrystimet – se tulee huomattavasti edullisemmaksi kuin jälkikäteen asiaan palaamalla. Vanhaa putkistoa pystyy yleensä ainakin osin hyödyntämään, mikä säästää kustannuksissa.

• Laitteiston hukkalämpö kannattaa ottaa talteen vaikka pyöräkellarissa tai kuivaushuoneessa. Tarjousta pyydettäessä kannattaa kysyä, miten urakoitsija on huomioinut energiataloudellisuuden eikä katsoa pelkästään hintaa. Reilusti mitoitettu lauhdutin ehkäisee myös käyttöhäiriöitä.

• Vuototarkastuksista ja muista huolloista poiketen lauhduttimen putsaus ei edellytä Tukesiin rekisteröityä kylmäosaajaa.

Säännöllisesti ja riittävän usein taloyhtiön ominkin toimin tehtynä se säästää niin energiaa kuin kompressoreitakin • Mikäli huonekorkeus on riittävä, kannattaa käyttää staattisia höyrystimiä. Ne ovat hiljaisia ja huoltovapaampia kuin puhallinhöyrystimet – eivätkä kuluta sähköä.

• Keskimäärin 5…6 000 € investoinnilla saa yleensä arvokkaat tilat taas hyötykäyttöön. Uudistettu laitos on huoleton niin isännöitsijälle kuin tiloja hyödyntävälle asukkaallekin • Hyvin valmisteltu remontti sujuu nopeasti eikä haittaa säilytettäviä tuotteita

Kylmämestari Antti Sieppi toivoisi, että kerrostalo­ kylmiöitä huollettaisiin ja kunnostettaisiin paremmin.

– Harva isännöitsijä/ taloyhtiö tietää että kylmä­ ainetta vuotava laitos on laiton, hän huomauttaa.

KYLMÄextra 1/2014 65

UUSIIN TEHTÄVIIN Arctica Wholesale Ltd

Oy Combi Cool Ab

Marko Huovinen on aloittanut 1.10.2013 toimialajohtajana vastuualueenaan ilmastoinnin jäähdytys ja lämpöpumput.

Maaliskuun 10. päivänä yrityksen palvelukseen siirtynyt Markus Antikainen vahvistaa kylmäalan osaamista niin oston kun myynnin puolella.

Tiia Syrjä-Honkanen on aloittanut lisäresurssina konttorissa 1.2. ja Kai Suojärvi 15.2 Konalan varastossa.

Carrier Oy

Onninen Oy

Marko Ekoluoma on nimitetty CMS myyntijohtajaksi 24.2.2014 Antti Lipiäinen on nimitetty kaupankylmän huoltojohtajaksi 24.3. Vesa Raja on nimitetty kaupan­ kylmän Key Account Manageriksi 3.2. Kaj Ingberg on nimitetty kaupankylmän moderni­saatiomyyjäksi 10.2. Arttu Lähteenmäki on nimitetty kaupankylmän varaosamyyjäksi 1.2. Sami Ukkonen on nimitetty HVAC:in huoltomyyjäksi 19.2.

Tapio Kolehmainen on aloittanut kylmän teknisenä myyjänä Kuopiossa 10.2. Tapiolla on pitkä kokemus erilaisista myyntitehtävistä kylmäalalla.

2014

MAINOS KYLMÄextraan?

KYLMÄextra 2/2014 ilmestyy 6.11.2014.

Onko ilmoituspaikka jo varattu, mutta ilmoitus puuttuu?

Varaa oma mainospaikkasi 09.10.2014 mennessä.

Ilmoituksen valmistus edullisesti suoraan KYLMÄextran taittajalta.

Katso mediatiedot osoitteesta www.skll.fi ja ota yhteyttä puh. 09-7591166 tai pia.lindholm@skll.fi

Myös käännöspalvelut.

Ota yhteyttä!

66 KYLMÄextra 1/2014

MAKING MODERN LIVING POSSIBLE

COOL THINKING

Oivallisen helppoa viileiden toimintojen hallintaa

Danfoss 1/1 UUSI KOHTEIDEN ETÃ&#x201E;VALVOMO AK-EM 800 t ,PIUFJEFO IÃ&#x160;MZUZTUFO LÃ&#x160;TJUUFMZ t )JTUPSJBO LFSVV KB UBMMFOOVT t )"$$1 SBQPSUJU t -Ã&#x160;NQÃ&#x161;UJMPKFO KB TVPSJUVTLZWZO TFVSBOUB

SYSTEM MANAGER KOHTEEN KESKUSYKSIKKÃ&#x2013; AK-SM 800 TUOTESARJA t 1BJLBMMJOFO LÃ&#x160;ZUUÃ&#x161;MJJUUZNÃ&#x160; LPIUFFO TFVSBOUBBO IBMMJOUBBO KB IVPMUPPO t 4FMBJOQPIKBJOFO LÃ&#x160;ZUUÃ&#x161;MJJUUZNÃ&#x160; FUÃ&#x160;LÃ&#x160;ZUUÃ&#x161;Ã&#x160; KB PQUJNPJOUJB WBSUFO t 1BJLBMMJTFU KB TFMBJOQPIKBJTFU QPIKBLVWBOÃ&#x160;LZNÃ&#x160;U

UUSI DANFOSS AUTOMATIIKKAJÃ&#x201E;RJESTELMÃ&#x201E; AK-SM 800 TUOTESARJA & AK-EM 800

coolthinking.DANfOSS.cOM KoolThinking_185x270_Fin.indd 1

03/03/2014 08:53:15

Arctica K4