Issuu

Suomen Kylmäliikkeiden Liiton julkaisu 2/2013

KYLMÄTEKNIIKKA – ILMASTOINNIN JÄÄHDYTYS – LÄMPÖPUMPUT

R22 – vain vuosi aikaa s. 7–9 R407F – energiatehokas vaihtoehto s. 11–13 Hiilidioksidi kylmäaineena jo valtavirtaa s. 15–19 Lämpöpumppuja konesaleissa, koulussa ja logistiikkakeskuksessa s. 21–29 ja 54–55 Turvaudu kylmäalan hankinnoissa ammattilaisiin s. 31–38 ja 46–53 Kylmätekniikan koulutuspäivät Korpilammen hengessä s. 65

Ekocoil

Sisällys 2/2013

Suomen Kylmäliikkeiden Liiton julkaisu 2/2013

Ylitarkastaja Nufar Fineliä työllistää parhaillaan mm. F-kaasuasetuksen uudistaminen.

Kylmäasiantuntija Ilpo Wilkman auttoi Matti Antvuorta saamaan pakkasvarastonsa jäähdytys järjestelmän kuntoon.

Pääkirjoitus

R22 – vain vuosi aikaa

F-kaasuasetuksen valmistelu etenee

R407F – energiatehokas vaihtoehto

Hiilidioksidi kylmäaineena jo valtavirtaa

21 26

Huippuluokan energiatehokkuutta

JÄSENYRITYSTEN YHTEYSTIEDOT 2013

Kylmä avainasemassa Oiva-tarkastuksissa

Varmista taustat

Kilpailuvalttina laatu

54 56 58 65

S-ryhmän jättimäisen elintarvikkeiden logistiikkakeskuksen tilojen jäähdytys toteutetaan luonnon kylmäaineilla ja CO2-vapaalla sähköllä.

KYLMÄextra

Kylmäalan julkaisu alalta asiakkaille Julkaisija Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki Puhelin (09) 759 1166 ISSN 0783-2222 (Painettu) ISSN 2341-6459 (Verkkojulkaisu)

Päätoimittaja Petri Hannula petri.hannula(a)skll.fi Toimitusneuvosto Matti Eerikäinen, Petri Hannula, Matti Jokela, Jyrki Lindholm, Pia Lindholm, Timo Linjala, Markku Muuronen, Esa Pulkkinen ja Altti Seinelä (pj.).

Lämmön hyötykäyttö avain konesalin energiatehokkuuteen

Lauhdelämmön hyödyntäminen ja lämpöpumput nollapäästöjen perustana Suomalainen kylmäosaaminen arvossaan – Viessman osti 60-vuotta täyttäneen Norpen Edessä loistava tulevaisuus Kylmätekniikan koulutuspäivät siirtyy Korpilammelle – tarttuuko kuuluisa henki alaan?

Kannen kuva: Hotelli Korpilampi

Toteutus DDT COMMUNICATIONS OY Taitto Jarkko Narvanne Painopaikka Oy Scanweb Ab Painosmäärä 13 500 kpl

Ilmoitukset ja osoitteet Pia Lindholm pia.lindholm(a)skll.fi puhelin (09) 759 1166 Reklamaatiot kirjallisesti 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan.

KONEPAKETIT KAIKKIIN KAuPAllIsIIN sOvElluTuKsIIN Asennus on helppoa edullisen asennusvalmiin silensys konepaketin kanssa.

Ahlsell Oy (1/1)

Kylmäaineet: Tehoalueille: R-404A / R-507 / R-134A 0.5 kW - 21kW KYLMÄTOIMIALA / VAIHDE

PUH. 020 584 5800

VIHIOJANTIE 1, 33800 TAMPERE

PUH. 020 584 5390

SALVUMIEHENKATU 3, 20320 TURKU

PUH. 020 584 5330

OSUUSTIE 5, 01510 VANTAA

PUH. 020 584 5800

Pääkirjoitus

Rauhallista syksyä

Altti Seinelä Hallituksen puheenjohtaja Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

ylmäalalla kevät ja kesä ovat perinteisesti vilkkaita ajankohtia. Keväällä ilmastoinnin jäähdytyslaitokset herätellään talviuniltaan ja kesällä kaikki laitteet joutuvat lujille, mikä pitää yleensä myös alan huoltohenkilökunnan kiireisenä. Jo normaalissakin alan kierrossa syksyt ja talvet ovat rauhallisempaa, ennakkohuoltojen ja uudiskohteiden laiteasennusten aikaa. Kuluvana syksynä rauhaa on monissa kylmäliikkeissä ollut jo liiaksikin. Yleinen taantuma on työntynyt kylmäalallekin ja jäädyttänyt tai hidastanut investointien toteutuksia. Loppukäyttäjille hiljainen aika tarjoaa oivan mahdollisuuden tarkastella oman kylmälaitoksensa päivitystarpeita. Kapasiteettia alalta nyt löytyy, joten tilannetta kannattaa käyttää hyväkseen.

Ammattitaito kunniaan Kylmäala edellyttää monipuolista osaamista, kuten esimerkiksi aihetta sivuava artikkeli lehtemme sivulla 46 osoittaa. Asetusten mukanaan tuomat kylmäalan pätevyysvaatimukset ovat olleet alalle tervetulleita, mutta valitettavasti ne ottavat kantaa kylmäalan osaamisen kovin rajoitetusti – vain sinällään toki tärkeästä kylmäaineiden käsittelyn ja vuotojen ehkäisyn näkökulmasta. Niinpä niiden vaatimusten täyttämiseen ovatkin pääosin riittäneet alan tutkinnoista pelkät osasuoritukset ja vähäisiä työkokemusvaatimuksiakin on kohdistettu vain yritysten vastuuhenkilöihin. Osatutkintosuoritukset ovat kokeneiden kylmäasentajien näkökulmasta sinällään hyvä tapa suorittaa lain

vaatimat näytöt. Varsinaisella tutkinnolla ei vuosikymmeniä alalla toimineelle ammattilaiselle välttämättä ole enää suurta merkitystä. Toisin on alalle tulijoiden tai vain muutamia vuosia alalla olleiden kanssa. Pätevyysvaatimusten lieveilmiönä osasta oppilaitoksia on tullut ”osatutkintotehtaita”, joiden toiminta uhkaa rapauttaa alan ammattitaitoa. Ryhtiliikettä ja oman ammattiylpeyden heräämistä odottelemme niille rintamille, jotteivät Tukesin rekisterit täyty pikakoulutetuista ”osatutkintoyrityksistä”.

Syksy on kylmäalalle myös odotuksen aikaa Kuluva syksy on kylmäalalla myös odotuksen aikaa, sillä alaa laajasti koskettava F-kaasuasetuksen uudistus on juuri edennyt Euroopan komission, neuvoston ja parlamentin kolmikantakäsittelyyn. Tuloksia odotellaan vuoden lopulla. Toivottavasti neuvottelut etenevät suunnitellusti ja pääsemme tammikuussa Suomen Kylmäyhdistyksen koulutuspäivillä kuulemaan lopulli sesta asetuksesta. Kylmäala on vahvasti sitoutunut kantamaan vastuutaan ympäristöstä komission esittä mällä toteutusmallilla, jossa ammattilaiset pääsevät päättämään vaihtoehtoisten teknologioiden soveltamisesta loppukäyttäjien eduksi. Yhteystiedot Suomen Kylmäliikkeiden Liiton jäsenyrityksiin löytyvät jälleen lehden keskeltä. Ne kannattaa ottaa talteen. Paras aika toteuttaa kylmälaitosten uudistukset ja huollot on käsillä juuri nyt! Reipasta syksyä ja rauhaa vasta Jouluksi!

KYLMÄextra 2/2013

Alfa Laval Optigo

5 mallia 3 tuotesarjaa 1 tuotemerkki

Tehokas toiminto

Alfa Laval OptigoTM CC254 & CC403

Helppoa jäähdytystä

Alfa Laval Nordic Kahteensuuntaan puhaltava Oy (1/1)

Alfa Laval OptigoTM CS200 & CS300

Alfa Laval OptigoTM CD304

Alfa Lavalin ympäristöystävällinen, tehokas, luotetta ja turvallinen Eurovent-sertifoitu Optigo-sarja vastaa kylmäalan tulevaisuuden vaatimuksiin ja haasteisiin. Optigo™ on Alfa Lavalin uusin pienten ja keskisuurten ilmanjäähdyttimien tuoteperhe, josta löytyy erilaisia jäähdytinmalleja. Eri malleissa toistuvat tietyt ominaisuudet – tuoteperheellä on yhteinen DNA. Alfa Lavalin tuotetiedot verkossa Alfa Lavalin Optigo™ ilmanjäähdyttimien tuotetiedot, sekä lukemattomien muiden Alfa Laval -tuotteiden tiedot löydät nyt vaivattomasti osoitteessa http://www.alfalaval.com/solution-finder/products Käy tutustumassa!

Teksti: Dakota Lavento

R22 – vain vuosi aikaa Kylmäaine R22:n huoltokäyttö päättyy vuoden 2014 lopussa. R22-laitteiden omistajilla on jo kiire päättää laitteidensa kohtalosta.

R22

• Viimeinen laajassa käytössä ollut ilmakehän otsonikerrokselle haitallinen HCFC-kylmäaine.

uomessa on käytössä ilmeisesti vielä tuhansia R22laitteita. Sellaista tietoa kentältä on saatu. Ylitarkastaja Nufar Finel Suomen ympäristökeskuksen haitallisten aineiden yksiköstä sanoo olevansa virkansa puolesta hyvästä syystä huolissaan tilanteesta. SYKE ja ympäristöministeriö ovat viranomaisina olleet mukana kansainvälisten, ympäristölle haitallisten kemikaalien käytön rajoitusten ja käyttökieltojen aikaansaamisessa.

• HCFC-yhdisteiden käyttö uusissa kylmälaitteissa kiellettiin vuosituhannen vaihteessa. • Vanhojen kylmälaitteiden huollossa uusien HCFC-aineiden käyttö oli sallittua vuoteen 2010 asti. Vanhoista laitteista talteen otettujen HCFC-aineiden käyttö huollossa on sallittua vielä vuoden 2014 loppuun asti. • Kiinteistönomistajien on syytä pikimmiten tarkistaa tai tarkistuttaa huoltoliikkeellään, onko käytössä vielä HCFC-laitteita. Huoltoliike osaa arvioida edellytykset laitteen kylmäaineen vaihtamiseksi. Laitteiden korkeasta iästä johtuen niiden uusiminen on usein perusteltua. • R22:n lisäksi HCFC-kylmäaineisiin lukeutuvat lähinnä vanhojen CFC-laitteiden huollossa käytetyt R401A (MP39), R401B (MP66), MP401C (MO52), R402A (HP80), R402B (HP81), R403A (Isceon 69S), R403B (Isceon 69L), R408A (FX-10), R409A (FX56) sekä R409B (FX57).

– Kiinteistönomistajana olisin jo huolissani, jos käytössä on R22-laite, jonka uusimista ei ole vielä edes suunniteltu, ylitarkastaja Nufar Finel sanoo.

KYLMÄextra 2/2013

– Laitteen sisällä pysyvä R22 ei ole ympäristön kannalta ongelma, mutta vanhasta ja huoltamattomasta laitteesta ilmaan päästessään se sitä on. Ympäristönsuojelulain rikkomisesta sanktiona on sakkorangaistus, Nufar Finel jatkaa. Laitteiston rikkoutuminen kesken jäähdytyskauden aiheuttaa laitteen omistajalle vähintäänkin päänvaivaa. Uuden laitteen hankkiminen esimerkiksi kesälomien aikaan ei käy hetkessä. Laitteiston uusimiseen tai kylmäaineen vaihtoon olisikin pitänyt jo varautua.

Tilastotietoa kaivattaisiin Käytössä on siis yhä tuhansia R22-laitteita. Sen tarkemmin SYKEssä ei ainakaan toistaiseksi ole pystytty tilannetta kartoittamaan, sillä Suomessa ei ole tilastoa käytössä olevien kylmäaineiden määristä. Tilanteeseen on kuitenkin mahdollisesti tulossa parannus. SYKEssä selvitetään alustavasti mahdollisuutta perustaa fluorattuja kasvihuonekaasuja, eli F-kaasuja sisältävien laitteiden rekisteri.

SYKE kerää tietoja F-kaasuista jo nyt mm. huoltoliikkeiltä kasvihuonekaasupäästötilaston kokoamista varten. F-kaasukylmäaineita sisältävistä laitteista on pidettävä huoltokirjanpitoa. Esimerkiksi Slovakiassa ja Virossa huoltokirjatiedot syötetään sähköiseen rekisteriin, jossa ne ovat myös viranomaisten käytössä. Tarkastustietoa voitaisiin saada myös kylmälaitteiden valvontaa suorittavilta kuntien viranomaisilta.

Tietoa laitteistojen omistajille Tarkka tieto vielä käytössä olevista R22-laitteista kiinnostaa viranomaisten lisäksi myös huoltoliikkeitä, jotka mieluummin hoitaisivat laitteiden uusimisen suunnitellusti kuin hätätyönä. Esimerkiksi vanhoja huoneilmastointikojeita, suorahöyrysteisiä tuloilman jäähdytyskojeita sekä ilmastoinnin ja erilaisten teollisuusprosessien jäähdytykseen käytettäviä vedenjäähdytyskojeita löytyy vielä monista 1990-luvulla tai sitä aiemmin valmistuneista rakennuksista.

R22 jäähalleja vielä 18 kpl Teksti Dakota Lavento

Suomen jäähallien kylmäaineenakin R22 siirtyy vähitellen historiaan. R22-halleja on viime vuosina saneerattu kiihtyvällä tahdilla, mutta urakkaa on vielä jäljellä. Suomen Jääkiekkoliitto on seurannut asiaa tarkasti ja pitänyt hallien ylläpitäjiä informoituna kylmäainetilanteesta.

22 on ollut suosittu kylmäaine jäähallien jäähdytyksessä. Siitä luopumista on hidastanut usein se, että samalla on pitänyt peruskorjata jo muutenkin tekniikaltaan vanhentuneet hallit entistä energiatehokkaammiksi ja miellyttävämmiksi käyttää. Sellaiset remontit ovat varsin hintavia. Vielä käytössä olevat 18 remontoimatonta jäähallia sijaitsevat pienemmillä paikkakunnilla – tosin yksi niistä sijaitsee myös Tampereella ja toinen Oulussa.

Saneerauksissa jopa ruuhkaa Vuodesta 2010 eteenpäin jäähallien R22-saneerauksia on tehty noin kymmenen hallin vuosivauhtia. Kylmäaineena

KYLMÄextra 2/2013

erityisesti ammoniakki on lisännyt suosiotaan ja se onkin jo noussut ohi R404A:n eniten käytetyksi jäähallien kylmäaineeksi. Suomen Jääkiekkoliiton kirjanpidon mukaan Suomen 260 jäähallista ammoniakkiin luotetaan nyt 122:ssa ja R404A:han 113:ssa. Muutamassa hallissa käytössä on R407C tai R410. Suomen Jääkiekkoliitto ry on tiedottanut aktiivisesti R22saneerausten tarpeellisuudesta jäähallien omistajatahoille. R22-jäähallien saneeraus onkin yksi 24 -26.3.2014 järjestettävien Jäähallipäivien aiheista. Jäähallipäiville osallistuu vuosittain noin 200 jäähallinhoitajaa, kuntien viranhaltiaa ja yritysten edustajaa.

Kiinteistönomistajia on herätelty toimimaan niin ministeriön, SYKE:n kuin alan järjestöjenkin toimesta jo vuosien ajan. Vuoden 2012 lopulla SYKE lähetti tiedotteen suurille kiinteistönomistajille ja kampanja on tarkoitus uusia vielä tämän vuoden aikana. Tiedotteessa kerrottiin vuototarkastusvelvollisuudesta, alan pätevyysvaatimuksista ja HCFC-yhdisteiden käyttökiellosta. – Valitettavasti emme ole saaneet palautetta, miten tieto on mennyt perille ja otettu vastaan, Nufar Finel pahoittelee. Laitteiden omistajia päätöksentekoon rohkaisevaa tietoa onnistuneesti toteutetuista kylmäainevaihdoista ja laitteiden uusimisista löytyy pian myös verkosta. – Ruotsissa ja Tanskassa käytössä olevaa opaskirjasta ollaan nyt päivittämässä ja laajentamassa. Saamme sinne myös kotimaisia esimerkkejä. Opas julkaistaan verkkoversiona.

Valvonta tiivistyy Kielto, jota ei mitenkään valvota tai sanktioida, jää helposti vähälle huomiolle. Kylmälaitteiden osalta valvonta on kuitenkin päässyt jo vauhtiin. Tarkastuksia ovat tehneet mm. kuntien ympäristötarkastajat, elintarvikeviranomaiset ja palotarkastajat muun valvonnan yhteydessä. Valvontaviranomaisia on koulutettu uusiin tehtäviinsä ja SYKEssä on laadittu myös valvontaohjeet: www.ymparisto.fi/ODSFkaasuvalvontaohje.

Ylitarkastaja Nufar Fineliä työllistää parhaillaan mm. F-kaasu asetuksen uudistaminen.

Valvontaa on toteutettu osana rutiinimaisia tarkastuskäyntejä, mutta myös yllätystarkastuksina ja ilmiannosta. Kuluvan vuoden aikana tehostetusta

valvonnasta on kerätty kokemuksia ainakin Helsingissä, Kuopiossa, Salossa ja Savonlinnassa. Espoossa puolestaan Tomi Levonmäki teki kesällä 2012 F-kaasuasetuksen mukaisia tarkastuksia insinöörityötään varten. Hän selvitti, mitä kylmäaineita ja minkä kokoisia määriä eri alojen toimipaikoissa on ja kuinka hyvin huoltoasetusta noudatetaan. Vuoden 2014 aikana valvontaa tullaan Nufar Finelin mukaan edelleen tehostamaan useilla paikkakunnilla. – Tarkastuskäynti on myös hyvä keino levittää tietoa.

Liuosjäähdyttimet ja ilmalauhduttimet • Laaja tehoalue • EC-puhaltimet

Pem co1 (1/8)

• Suomen oloihin Suomessa tehty

• Lyhyt toimitusaika

Ota yhteyttä Pemco Oy p. 03 887410 pemco@pemco.fi

www.pemco.fi

Sanktiot olemassa Huoltamatta jääneestä, vanhasta kylmälaitteesta vuotanut R22 on ympäristöongelma ja tahallisesta laiminlyönnistä johtuneena vuoto voi johtaa myös sanktioihin. Kylmälaitetarkastuksessa siitä myös jää kiinni. F-kaasuasetuksessa määrätään, että kylmälaitteesta on löydyttävä tieto sen sisältämästä kylmäaineesta sekä sen määrästä. Huoltopäiväkirjasta paljastuu huoltohistoria huoltoväleineen ja mahdollisine kylmäaineen lisäyksineen. Lakisäänteisten huoltojen ja laitetarkastusten laiminlyönnistä seuraa huomautus ja korjauskehotus. Sen noudattamatta jättäminen voi puolestaan johtaa esimerkiksi toiminnan jatkamisen kieltämiseen. – Ikävä julkisuus on rangaistus sekin, jos kiinni jäädään vaikkapa uudistuneen elintarvikehuoneistoasetuksen mukaisen OIVA-valvonnan yhteydessä. Jokaisen toimijan etu on pitää ympäristöasiansa kylmäaineidenkin osalta kunnossa, Nufar Finel huomauttaa.

KYLMÄextra 2/2013

Teksti: Petri Hannula

F-kaasuasetuksen valmistelu etenee Euroopan komission ehdotus uudeksi F-kaasuasetuk seksi eteni lokakuun alussa uuteen vaiheeseen, kun kolmikantaneuvottelut Euroopan unionin neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission välillä alkoivat.

omission ehdotus uudeksi F-kaasuasetukseksi on kuluvan vuoden aikana kulkenut läpi sekä jäsenmaiden edustajista koostuvan Euroopan unionin neuvoston että Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta ENVI:n käsittelyn. Sanansa parlamentissa siitä on sanonut myös liikennevaliokunta TRAN. Muutosehdotuksia on laadittu monenlaisia – ENVI:n kesäkuisessa äänestyksessä niitä oli kaikkiaan yli 400. Neuvoston viimeisteli omat muutosesityksenä syyskuussa ja osapuolien väliset trilogit käynnistyivät 7.10. Yhteistä näkemystä haetaan aikataululla, joka mahdollistaisi lopullisen asetusehdotuksen viemisen Euroopan parlamentin täysistuntokäsittelyyn 13.1.2014. Neuvoston tapaamisissa Suomea edustanut ympäristöministeriön ylitarkastaja Eeva Nurmi kertoo trilogien Brysselissä alkaneen hyvässä hengessä ja yhteistä tahtotilaa lopullisen asetustekstin muotoilemiseksi löytyy kaikilta osapuolilta. – Lähtötilanteessa jäsenmaiden ja Euroopan Parlamentin kannat ovat kuitenkin hyvin kaukana toisistaan, joten helppoja eivät neuvottelut tule olemaan, Nurmi toteaa.

Mitä odotettavissa? Komission asetusehdotusta on laajemmin käsitelty Kylmäextrassa 1/2013, johon voi edelleen tutustua osoitteessa www.skll.fi. Tärkein elementti asetusehdotuksessa on sen liite V, jonka vuoteen 2030 ulottuvan vähentämisaikataulun mukaisesti tavoitteena on rajoittaa F-kaasujen käyttöä EU:ssa. Komission tavoitteena on ollut jättää päätökset korvaavien kylmäaineiden soveltamisesta hyvin pitkälti markkinoille, joissa kulloinkin on paras tietämys nykyisille F-kaasuille vaihtoehtoisten ratkaisujen käyttöedellytyksistä. Komission ajattelu on saanut tukea jäsenmailta, mutta parlamentin ENVI-valiokunnalle se ei riittänyt. Valiokunnan raportöörinä toiminut hollantilainen Bas Eickhout (vihr.) sorvasi parlamentin raporttiin nipun muutosesityksiä, joiden tavoitteena olisi kieltää F-kaasut uusissa laitteissa lähes kokonaan

10 KYLMÄextra 2/2013

vuoteen 2025 mennessä. Selvää kuitenkin on, ettei tämä sellaisenaan toteudu.

Olemassa olevissa laitteiden kohtalo? Olemassa oleviin laitteisiin komission F-kaasuasetusehdotus tai siihen tehdyt muutosesitykset eivät vaikuta – erittäin korkean lämmitysvaikutuksen omaavia kaasuja lukuun ottamatta. Viimemainittuihin lukeutuu Suomessa laajimmin käytetyistä kylmäaineista lähinnä vain R404A ja R507. Ne ovat toki laajassa käytössä mm. myymälöissä ja erilaisissa varastojäähdytyksen sovellutuksissa sekä jäähalleissa. Ilmastoinnin jäähdytyksessä tai muissa korkeamman lämpötilatason sovellutuksissa niitä ei juurikaan ole käytetty. Komission alkuperäisessä esityksessä R404A:n ja muiden vastaavien kylmäaineiden käyttö olemassa olevien isompien laitteiden huollossa olisi kielletty 1.1.2020. Ajatuksena komissiolla oli, että jo energiataloudellisistakin syistä ko. laitokset kannattaisi saneerata esimerkiksi kylmäaineille R407A tai 407F. Neuvosto on kuitenkin päätynyt esittämään R404A:n yms. huoltokäytön sallimista vanhoista laitoksista talteen otetuilla kylmäaineilla vielä vuoteen 2030. Parlamentti hyväksyy ajatuksen talteen otetun kylmäaineen käytöstä, mutta esittää tiukempia aikatauluja. Lisäksi tärkeää on huomata sekä parlamentin että neuvoston ajavan ratkaisua, jossa huoltokiellon ulkopuolelle jäisivät pienet, esimerkiksi R404A:n osalta enintään noin 10 kg kylmäainetta sisältävät laitokset sekä erittäin mataliin lämpötilatasoihin tehdyt erikoissovellutukset. Keskustelua on käyty myös siitä, että huoltorajoitusten ulkopuolelle jäisivät kohteet, joissa R404A tai vastaava on otettu käyttöön vanhaan laitokseen otsonikerrokselle haitallisen R22:n tilalle. Vielä tekemättömissä R22 saneerauksissa on kuitenkin syytä pidättäytyä R404A:n käyttöön ottamisesta.

Uudet laitokset Kaikessa kylmälaitosten rakentamisessa on jo nyt syytä pyrkiä niin matalan lämmitysvaikutuksen kylmäaineisiin kuin mahdollista, mutta erityisen tarkkana kannattaa olla huoltokielloille suunnitellun lämmitysvaikutusrajan GWP 2500 kanssa. Selvästi rajan alapuolelle jäävät R404A:ta lukuun ottamatta kaikki yleisimmin käytetyt kylmäaineet kuten R134a, R407C ja R410A sekä myös R404A:n tilalle suositeltavat R407A ja R407F. Pienissä hermeettisissä pakaste- yms. käytöissä on toki teknisistä syistä usein vielä turvauduttava R404A:han, mutta täytösrajaksi kannattaa tällöin asettaa maksimissaan n. 10 kg kylmäainetta.

Teksti: Dakota Lavento

R407F

Joutsan ABC on arkkitehtuuriltaan erinäköinen liikennemyymälä. Kuva: Pekka Rötkönen.

– energiatehokas vaihtoehto Kesällä valmistuneen Joutsan ABC:n kylmälaitoksen lopullinen kylmäainepäätös tehtiin, kun laitos oli käytännössä jo valmis. Muutos R404A:sta uuteen R407F:ään ei aiheuttanut ongelmia.

suuskauppa Keskimaan noin 5 miljoonaa euroa maksanut uusi ABC-liikennemyymälä avasi ovensa Joutsan Oravakivensalmella kesäkuun puolivälissä 2013. Kysymyksessä on tavanomaisesta poikkeava, huvilamainen ABC-liikennemyymälä. Sen arkkitehtuurissa on panostettu upean järvimaiseman huomioon ottamiseen. Kelohirsimäinen kuori peittää kuitenkin alleen energiatehokkaat rakenteet ja talotekniset ratkaisut. Kiinteistö lämmitetään pelleteillä.

R407A versus R407F R407A Plussat: + Kuumakaasun lämpötila noin 10 K alempi kuin R407F:llä + Hinta edullisempi kuin R407F:llä Miinukset: – Suuri liukuma yli 6 K – Jäähdytysteho noin 5 % pienempi kuin R407F:llä

Kohteen kylmäurakasta vastanneelle Jyväs-Jää Oy:lle Joutsan ABC oli myös erityinen hanke, sillä vaikka se olikin suunniteltu R404A:lle, laitos käynnistettiin lopulta R407F:llä, ensimmäisenä Jyväs-Jään toteuttamana kohteena. Kylmäaine on sama niin pluspuolella kuin pakkasessakin.

– Hyötysuhde hieman huonompi kuin R407F:lla

R407F Plussat: + Jäähdytysteho noin 5 % suurempi kuin R407A:llä + Hyötysuhde hieman parempi kuin R407A:lla Miinukset:

Poistuva kylmäaine Projektipäällikkö Kalevi Tikkanen kertoo, että kylmäainemuutoksesta päätettiin aivan viime tingassa. – Emme tietenkään olisi harkinneet R404A:ta, jos olisimme jo suunnitteluvaiheessa arvanneet sen joutuvan mitä ilmeisimmin poistolistalle. Tällaisten hankkeiden suunnitteluratkaisut tehdään kuitenkin jopa pari vuotta ennen varsinaisen rakentamisen aloittamista

– Hinta korkeampi kuin R407A:lla – Suuri liukuma yli 6 K Lähde: Pertti Hakala, Combi Cool Oy – Kuumakaasun lämpötila noin 10 K korkeampi kuin R407A:llä

ja siinä vaiheessa F-kaasuasetuksen uudistus oli vielä alkutekijöissään.

KYLMÄextra 2/2013 11

Joutsan ABC:n plus- ja pakkaspuolen koneikot vierekkäin konehuoneessa. Liikennemyymälän kylmäjärjestelmässä on kaikkiaan 225 kg R407F-kylmäainetta. Kuva: Jyväs-Jää.

Parhaillaan EU:ssa valmistelun viime metreillä olevassa F-kaasuasetuksen muutoksessa on keskeisenä pyrkimyksenä päästä mahdollisimman nopeasti eroon erittäin korkean lämmitysvaikutuksen (GWP > 2 500) omaavista kylmäaineista. Tällaisista aineista Suomessa on laajimmin käytössä ollut R404A, joka 1990-luvun puolivälistä alkaen oli pitkään vakioratkaisu mm. myymälöiden kylmäaineena. R404A:n lämmitysvaikutus eli GWP-arvo on 3 922. GWP-arvo (Global Warming Potential) kuvaa kasvihuonekaasun voimakkuutta suhteessa hiilidioksidiin. Ilmakehään vapautuessaan 1 kg R404A:ta vastaa 3 922 kg:a hiilidioksidia. – Keskusteluissa Osuuskauppa Keskimaa toimialajohtaja Heikki Tervasen kanssa päädyimme mahdollisimman vaivattomaan ratkaisuun: R404A korvaamisen pienemmän GWP-arvon kylmäaineella R407F. Sen GWP on 1 825. Kun kylmäaineen vaihdosta päätettiin, Joutsan ABC:n kylmälaitos oli käytännössä kylmäainetäytöstä vaille valmis.

12 KYLMÄextra 2/2013

Projektipäällikkö Kalevi Tikkanen varmistaa, että järjestelmä toimii halutulla tavalla. Kuva: Jyväs-Jää.

Vähän muutoksia Kylmäainevaihdos aiheutti itse asiassa suhteellisen vähän lisätyötä ja siten kustannuksia. – Kohteessa on elektroniset paisuntaventtiilit ja ohjausjärjestelmänä Danfoss ADAP-KOOL NG. Pakaste- ja kylmäkoneikkojen kompressorit ovat puolihermeettisiä Bitzerin tandem-kompressoreita. Niin ohjausjärjestelmä kuin kompressoritkin toimivat yhtä hyvin R-407F kylmäaineella, Kalevi Tikkanen selvittää. Pluskoneikko ei edellyttänytkään mitään muutoksia. Kuumakaasun lämpötila pysyy pluspuolella sallituissa rajoissa ilman erillistä jäähdytystä. Pakkaskoneikossa tulee esiin kylmäaineesta R22:sta tuttu erityispiirre. Imuputkenlämpötilan noustessa 8 ‑ 12 °C:seen, nousee kuumakaasun lämpötila liian korkeaksi. – Imupuolen lämpötilan nousemista pahentavat nestelinjassa olevat lämmönvaihtimet sekä pisaranerottajassa oleva nestelinjakierto, Kalevi Tikkanen lisää.

Pakkaspuolelle lisäjäähdytys R404A:lle vaihtoehtoisille kylmäaineiden R407F ja R407A ongelmana on kylmäaineen voimakas tulistuminen kompressorissa tapahtuvassa puristuksessa. Pakastelaitoksissa ongelma on ratkaistava jonkinlaisella kompressorin lisäjäähdytyksellä. Kompressorin päälle voidaan esimerkiksi asentaa ns. kansipuhallin. Ainakin kuumimpien kesäpäivien varalle tarvitaan usein myös nestemäisen kylmäaineen ruiskutukseen perustuva lisäjäähdytys. Joutsan ABC:n pakkaspuolen koneikon kompressorin jäähdytys toteutettiin kylmäaineruiskutuksella. Koneikkoon lisättiin magneettiventtiili ja paisuntaventtiili. Koneikkosäädin Danfoss AK-PC 840 ohjaa kompressoreita, lauhdutin puhaltimia sekä ruiskutuksen magneettiventtiiliä. Säädin valvoo kuumakaasunlämpötilaa ja imupuolen kokonaistulistusta ja avaa tarvittaessa ruiskutuksen magneettiventtiilin. – Jos kuumakaasunlämpötila nousee yli 110 astetta tai imupuolen kokonaistulistus nousee yli 45K, säädin avaa ruiskutuksen magneettiventtiilin. Magneettiventtiilin avauduttua paisuntaventtiili alkaa ruiskuttaa kylmäainetta kompressoreiden imupuolelle, jolloin kompressorit saavat kylmäainetta ja viilenevät. Jos lämpötilat eivät pysy raja-arvoissa, koneikkosäädin

ABC Joutsan suunnittelijat ja urakoitsijat: Arkkitehtisuunnittelu: Martti Vähäniitty Oy

pysäyttää kompressoreita ja yrittää näin saada lämpö tilat hallintaan, Kalevi Tikkanen kuvaa. Joutsan ABC:n pakastekoneikko tarvitsee kesällä imupuolen jäähdytystä noin 20 % kompressoreiden käynti ajasta. Talviaikaista ruiskutusaikaa seurataan. Ratkaisut ovat tuttuja jo käytöstä poistuneen R22-kylmäaineen osalta. Tiedot ja taidot ovat kylmäliikkeillä hallussa. Kalevi Tikkasen mukaan jopa viime tingassa tehdystä kylmäainevaihdoksesta aiheutuneet kustannukset jäivät hyvin kohtuullisiksi, noin 2500 euroon. – Oikeastaan niitä aiheutui vain kylmäaineen hintaerosta sekä kompressoreiden imupuolen ruiskutuksen rakentamisesta. Mitään muita laiteinvestointeja ei tarvinnut tehdä. Pakastekoneessa kansipuhallin oli mukana jo alkuperäisessä suunnitelmassa.

Hyvät kokemukset Viime kesän erityisen lämpimien kelien ansiosta Joutsan ABC:n kylmäjärjestelmää päästiin käyttöönoton yhteydessä testaamaan ääriolosuhteissa. – Edes +32 asteen helteissä ongelmia pakkaspuolen kuumakaasun lämpötilan hallinnassa ei ollut. Jos Joutsan ABC:n kylmäjärjestelmää olisi ryhdytty suunnittelemaan nykytilanteessa, vaihtoehtona olisi voinut olla hiilidioksidi. Todennäköisimmin ratkaisu olisi kuitenkin edelleen R407F. – Pyrkimyksenä oli toteuttaa kylmäjärjestelmä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Erityisesti R404A:han verrattuna R407F on myös hyvin energiatehokas ratkaisu. Sen kylmäkerroin (COP) eli jäähdytystehon suhde sähkötehontarpeeseen oli esimerkiksi Joutsan tapauksessa pluspuolella 2,76, kun vastaavasti R404A:lla olisi jääty 2,60:een.

Rakenne- ja geo-suunnittelu: Vahanen Jyväskylä Oy LVI-suunnittelu: Enerplan Oy Sähkösuunnittelu: Sähkösuunnittelu Jukka Laamanen Pääurakka: Insinöörityö Hentinen Oy Talotekniikkaurakka: Suomen Talotekniikka Oy Sähköurakka: Mikkelin Sähköasennus Oy Kylmälaiteurakka: Jyväs-Jää Oy Lämpölaitosurakka: Säätötuli Oy

F-kaasuasetustaan parhaillaan Brysselissä valmisteleva Euroopan Unionin komissio on asiantuntijoidensa esityksistä tullut niin vakuuttuneeksi R407F:n eduista, että on jopa päätynyt suosittelemaan kylmäaineen vaihtoja olemassa oleviin R404A-laitoksiin. Joutsan ABC:sta saadut kokemukset ovat osoittautuneet niin hyviksi, että Kalevi Tikkanen ei pidä EU:n ajatuksia ollenkaan mahdottomina. Joutsan kokemuksia voidaan tarvittaessa pitää pilottina vanhempien, käytössä olevien R404A laitosten muuttamisesta R407F:lle tai R407A:lle, joka on toinen R404A:n tilalle tarjolla oleva kylmäaine.

KYLMÄextra 2/2013 13

Scanoffice

Kiinteistรถlehti_19042013.indd 1

19.9.2013 12.40

Teksti: Dakota Lavento

Hiilidioksidi kylmäaineena jo valtavirtaa Aiemmin erikoisuutena pidetty hiilidioksidi CO2 on kylmäaineena jo valtavirtaa. Kaupankylmässä jo suurin osa uusista järjestelmistä toteutetaan hiilidioksidilla.

ylmätekniikan emeritusprofessori Antero Aittomäki näyttää varsin tyytyväiseltä keskusteltaessa hiilidioksidikylmän tilanteesta Suomessa. – Ainahan meitä verrataan ruotsalaisiin. Hiilidioksidikylmän käyttöönotossa naapurissa oltiin pitkään paljon edellä. Muutamassa vuodessa olemme kuitenkin jo kuroneet välimatkaa kiinni nimenomaan kaupankylmän sovelluksissa, hän huomauttaa. Pehmeän laskun eläkepäiviin tehnyt kylmätekniikan emeritus professori Antero Aittomäki vaikuttaa kiireisemmältä kuin koskaan. Hän luennoi sekä TTY:ssa että ammattikorkeakoulussa ja suunnittelee myös kesken olevan oppikirjan viimeistelyä. Jos aikaa kuitenkin joskus riittäisi muuhunkin kyin kylmätekniikkaan, hän käyttäisi sitä luonnossa vaeltamiseen ja valokuvaukseen.

Jos uudet kaupankylmän hiilidioksidilaitokset ovat lakanneet jo olemasta uutisen arvoisia, toisin oli vielä vuosituhannen vaihteessa. Silloin hiilidioksidiin kylmäaineena suhtauduttiin meillä epäilyksellä. Innos-

tusta kokeiluihin oli vaikea herätellä, olihan käytössä jo erinomaisia kylmäaineita, joita käytettäessä ei ollut pelkoa pilottihankkeiden lastentaudeista ja korkeista kustannuksista. Huoli ilmaston lämpenemisestä, tarve siirtyä ympäristön kannalta mahdollisimman vaarattomiin kylmäaineisiin ja kiinteistöjen energiatehokkuuden kasvattaminen ovat kuitenkin hyvin lyhyessä ajassa antaneet aihetta tarkastella käytössä olleita kylmäaineita aivan uudelta kantilta. Näissä tarkasteluissa hiilidioksidi ei ole pelkästään käyttökelpoinen vaihtoehto, vaan myös monin tavoin suorastaan erinomainen.

Uusvanha kylmäaine Itse asiassa hiilidioksidi, eli R744, on vanha kylmäaine, jota käytettiin jo 1800-luvun lopussa. Se kuitenkin jäi pois käytöstä tehokkaampien kylmäaineiden vuoksi. Teknologian kehityksen myötä hiilidioksidista tuli uudelleen hyvä vaihtoehto. Sillä on monia etuja. Luonnon kylmäaineena sitä on helposti saatavissa ja se on edullista. Muista prosesseista talteen otettua hiilidioksidia voidaan käyttää kylmäaineena. Hiilidi-

KYLMÄextra 2/2013 15

oksidi ei ole otsonikerrokselle haitallista. Vaikka se onkin kasvihuonekaasu, ei asialla kylmäainekäytössä ole merkitystä. Kylmäaineena sitä käytetään suljetussa kierrossa ja vuodoista syntyvät päästömäärät ovat täysin merkityksettömiä suhteessa vaikkapa liikenteen tai energiantuotannon hiilidioksidipäästöihin. Hiilidioksidin lämmitysvaikutus eli GWP-arvo (Global Warming Potential) on vain 1, kun myymälöissä aiemmin käytetyllä R404A:lla arvo on 3 922. Hiilidioksidi on myös myrkytöntä ja palamatonta. Kylmätekniikan kannalta sen etuja ovat mm. pieni viskositeetti, joka alentaa pumppauskustannuksia ja mahdollistaa pienet putkikoot. –Kylmäaineena hiilidioksidilla on varsin positiivinen, ympäristöystävällinen imago, jota keskusliikkeetkin ovat mielellään hyödyntäneet uusista investoinneista tiedottaessaan, Aittomäki huomauttaa.

Markettien kylmäaineena hiilidioksidi on osoittautunut erinomaiseksi ratkaisuksi, kun kiinteistön energiatehokkuuden parantamiseksi kylmäkoneikko on valjastettu energiakeskukseksi tuottamaan niin kylmää kuin lämpöäkin kiinteistön käyttöön. Lämmön talteenotossa hiilidioksidi on vahvoilla korkean lämpötilatasonsa vuoksi.

Käyttö muissa sovellutuksissa vielä vähäistä Vaikka kaupan kylmässä hiilidioksidi onkin jo tavanomainen asia, läpimurtoa monissa muissa sovellutuksissa vasta odotellaan. Hiilidioksidi sopii hyvin esimerkiksi teollisuuden pakastevarastoihin sekä jääratojen välillisiin järjestelmiin. – Teollisuudessa meillä käytetään yleensä toista luonnonkylmäainetta ammoniakkia. Myöskään lämpöpumpuissa CO2-ratkaisut eivät ole saavuttaneet meillä jalansijaa.

Uusi kupariputki nopeuttaa CO 2-asennuksia Teksti Sampsa Heilä

uporin hiilidioksidijärjestelmiin kehittämä Cupori 221 Ref-jäähdytyslaadun kupariputki kestää vähintään 80 baarin paineen. DHPkuparista valmistettu putki on helpompi työstää ja taivuttaa kuin teräsputket tai raudalla seostetusta kuparista valmistetut kupariputket, joita käytetään edelleen yli 80 barin putkisto-osissa. Cuporin putken etuna on muokattavuus, jonka ansiosta tarve erillisosien käyttöön ja liitoksiin vähenee. – Asentaminen nopeutuu huomattavasti, kun putkea voidaan taivuttaa ja liitoksia tarvitaan vähemmän. Uutta putkea voidaan myös liittää juotosliitoksin, kertoo jo kymmenien hiilidioksidilaitosten kokemuksella Jetitek Oy:n toimitusjohtaja Väinö Jaako. Asennuksen nopeutuminen ja pienempi erikoisosien tarve tuovat selvää säästöä kokonaiskustannuksissa. Uusi putki on yhteensopiva korkeimman paineen järjestelmissä käytettävien 120 baaria kestävien kapillaariosien kanssa.

16 KYLMÄextra 2/2013

Professori kiirehtii painottamaan, ettei hiilidioksidi myöskään ole paras kylmäaine kaikkiin sovelluksiin. – Hiilidioksidin korkea lämpötilataso ei hyödytä ilmastoinnin jäähdytyksessä. Suurissa teollisissa sovelluksissa CO2 ei ilmeisesti myöskään ole vielä kilpailukykyinen, sillä markkinoilla ei ole tarpeeksi suuria kompressoreita. Vielä muutamia vuosia sitten hiilidioksidijärjestelmien rakentamista hankaloitti laajemminkin joidenkin komponenttien puute. Kilpailun puute puolestaan piti hinnat korkealla. Aika on kuitenkin Aittomäen mukaan hoitanut tämän ongelman. Markkinoille on saatu mm. kotimainen, suurissa paineissa käytettäväksi soveltuva kupariputki, joka muokkautuvuutensa ansiosta alentaa putkistorakentamisen kustannuksia. Komponenteista ei ole enää puutetta eikä CO2-investointi jää komponenttihinnoistakaan kiinni. – Teollisten järjestelmien edellyttämiä hyvin suuria kompressoreja ei ilmeisesti vielä välttämättä ole saatavissa. Suurissa kaupankylmäjärjestelmissä ongelma on ratkaistu käyttämällä useampia kompressoreita samassa koneikossa.

Varovaisuudesta etua Uusien järjestelmien toimintavarmuudesta saadaan kokemusta vain ajan myötä. Aittomäki ymmärtää hyvin CO2-skeptikkojen varovaisuuden. – Keskusliikkeet ansaitsevat kiitoksen pioneerityöstään hiilidioksidijärjestelmien tuomisessa kaupankylmään. On ymmärrettävää, että keskusliikkeet alkuvaiheessa halusivat edetä rauhalliseen tahtiin. Uuden järjestelmän toimivuudesta haluttiin varmistua. Pilottihankkeista päätettäessä on myös voitava luottaa, että kokemukset johtavat jatkoinvestointeihin. Olisi mahdotonta ajatella, että käytössä olisi useita eksoottisia, vaihtoehtoisia järjestelmiä. Tulokset ovat osoittautuneet hyviksi ja odotukset järjestelmien ja koko kiinteistön energiatehokkuudesta täyttyneet. Jotta kokonaisuus kuitenkin aina toimisi odotetulla tavalla, se edellyttää paitsi kylmäjärjestelmän, myös talotekniikan ja koko kiinteistön suunnittelemista kokonaisuutena – tavalla, johon vielä välttämättä ei ole totuttu. Energiatehokkaasti toimiva kylmäjärjestelmä ei yksin riitä, eikä sitä ei pitäisi suunnitella muusta talotekniikasta irrallaan. Talo- ja kylmätekniikan suunnittelu on erityisesti hiilidioksidilaitoksissa integroitava toisiinsa.

CO2-historiaa

– paluu markkinoille 2000-luvun kuluessa

uomalaisen hiilidioksidikylmän historiasta ei voi puhua mainitsematta professori Antero Aittomäkeä. Hän oli liikkeellepanevana voimana hiilidioksidikylmän rantautumisessa maahamme 2000-luvun alussa. Tampereen teknillisen yliopisto käynnisti vuonna 2000 Tekesin rahoittaman CO2projektin, johon saatiin mukaan kymmenen alan yritystä. Projektin tuloksena rakennettiin kaksi CO2-kohdetta, kalapakastamo sekä hiihtoputki Vahterusring, jossa hiilidioksidi toimi väliaineena. Jatkoa seurasi Vakka-Suomen Kuntoputken ja vuonna 2006 Aker-Finnyardsin jäämurtajalaboratorion muodossa. Tiedon jano uusvanhasta kylmäaineesta oli suuri. Aittomäen johdolla järjestettiin alan ensimmäiset seminaarit jo vuosina 2002 ja 2004. Niiden anti koottiin alan ammattilaisten käsissä kuluneeksi monisteeksi. Myös diplomitöiden teettäjiä ja tekijöitä hiilidioksidi on kiinnostanut. Aiheeseen liittyviä diplomitöitä onkin Tampereen teknillisessä yliopistossa tehty jo useita. Myös Suomen Kylmäyhdistys ry:n Kylmätekniikan koulutuspäivillä hiilidioksidi on ollut esillä vuosittain jo kymmenen vuoden ajan. Ensimmäisen kerran Aittomäki luennoi hiilidioksidista kylmäaineena koulutuspäivillä 2004 ja kolme vuotta myöhemmin vuonna 2007 koko toinen koulutuspäivä oli omistettu CO2:lle. Hiilidioksidin soveltamisen pioneeriksi kaupan kylmässä pääsi Espoolainen K-supermarket Seilori, jonka pakastepuolelle rakennettiin Huurteen toteuttama CO2-järjestelmä. Vuonna 2008 Kuopioon K-Citymarket Päivärantaan valmistui alikriittinen CO2-järjestelmä. Sen kaskadijärjestelmässä hiilidioksidi on pakastekohteiden kylmäaineena ja R-404A pluspuolen kylmäaineena. Ensimmäinen transkriittinen, booster-kytkennällä toteutettu CO2-laitos rakennettiin Äkäslompolon Jounin kauppaan vuonna 2008, jonka jälkeen vastaavan tyyppiset ratkaisut ovat yleistyneet nopeasti.

KYLMÄextra 2/2013 17

Osaamisesta vientivaltti Yli vuosikymmenen jälkeen suomalainen osaaminen kaikilla hiilidioksidikylmän osa-alueilla on jo varsin korkealla tasolla. Vaikkakin suunnittelijoita tarvittaisiin lisää, tilanne paranee jokaisen uuden järjestelmän myötä. Samoin kokemusta saadaan lisää myös koneikkojen rakentamisen ja asennuksen osalta. Monet suomalaiset hiilidioksidikylmäosaamiseen panostaneet yritykset ovatkin saaneet hiilidioksiditeknologiasta oivan vientituotteen, etunenässä Vahterus, Huurre ja Norpe. Vaikkakaan hiilidioksidikoneikkojen huoltaminen ei ole vielä aivan jokaisen kylmäasentajan arkipäivää, tilanne tulee muuttumaan nopeasti. – Asentajakoulutuksessa saadaan perustiedot ja taitoja kehitetään kokemuksen myötä. Kun CO2:n ominaisuudet, kuten

korkeat paineet ja eri olomuodot otetaan huomioon ja laitokseen on perehdytty huolella, sen huoltamisessa ei pitäisi olla mitään kummallisempaa. Hiilidioksidin asema hyvänä kylmäaineena on Aittomäen mukaan jatkossakin turvattu – vaikka uusia seoskylmäaineita varmasti kehitetäänkin. – CO2:n etuna ovat aina kilpailukykyinen hinta, järjestelmien toimintavarmuus sekä energiatehokkuus ja tietysti ympäristösyyt. Professori toivoisi, että kylmäjärjestelmien uusinvestointia suunniteltaessa tilaaja malttaisi ja raskisi vertailuttaa vaihtoehtoiset järjestelmät kattavasti, jotta tarpeeseen valittaisiin varmasti toimivin ratkaisu. Tällaiset vertailut toisivat uutta tietoa paitsi tieteelle, myös tulevien hankkeiden valmistelulle.

CO 2 -terminologiaa Kaskadikytkentä Sarjakytkentä, jossa pakastekoneikon kuumakaasu lauhdutetaan kaskadilämmönvaihtimessa pluskoneik koon. Kaskadilämmönvaihdin toimii pluskoneikon höyrystimenä ja pakastekoneikon lauhduttimena.

Transkriittinen CO 2-prosessi (ylikriittinen CO 2-prosessi) Kylmäaineen kriittisen pisteen ylittävä prosessi. Transkriittisessä järjestelmässä kylmälaitoksen korkeapainepuolen paine ja lämpötila ovat suuremmat kuin kylmäaineen kriittinen piste. Hiilidioksidin kriittisen pisteen paine on 73,8 bar ja lämpötila vain +31,06 °C. Kun ulkolämpötila nousee tietyn rajan yläpuolelle, paine ja lämpötila nousevat hiilidioksidilaitoksessa kriittisen pisteen yläpuoliselle alueelle. Lämmön poistossa kaasu jäähtyy kriittisen paineen yläpuolella jatkuvasti jopa yli +100 °C lämpötilatasosta lämpötilaan

18 KYLMÄextra 2/2013

n. 20...30 °C. Lauhtumista ei tapahdu, koska kriittisen pisteen yläpuolella ei ole erikseen nestettä ja höyryä. Transkriittisen prosessin suoritusarvot, kuten kylmäkerroin riippuvat olennaisesti toimintalämpötiloista. Kriittisen pisteen ylittyessä prosessin suoritusarvot ovat melko huonot. Tilanne paranee, kun ulkolämpötila alentaa prosessin toiminnan alikriittiselle alueelle.

Alikriittinen CO 2-prosessi Kylmäaineen kriittisen pisteen alapuolella pysyvä prosessi. Kompressorista tulevan höyryn jäähdytyksessä tulistus jäähtyy ja lämpötila laskee. Kylmäaine lauhtuu, jonka aikana sen lämpötila pysyy vakiona. Lauhtumislämpötilaan vaikuttaa järjestelmästä riippuen esimerkiksi ulkolämpötila. Kaikilla muilla tavanomaisimmin käytetyillä kylmäaineilla kriitillisen pisteen lämpötila on yli +70 °C, joten niissä prosessit voivat käytännössä aina toimia alikriittisellä alueella.

CO 2 -järjestelmät 1. Kaskadikytkentä

orkealämpötilapiiri (kylmäaineena esim. R407A, R407F tai R290) jäähdyttää kahta välilämmönsiirrintä eli kaskadisiirintä. Lauhdelämpö poistetaan liuoskierrolla jäähdytetyssä korkealämpötilapiirin lauhduttimessa J. Lämpö liuoskierrosta viedään osittain mahdolliseen lämmön talteenottoon, loput liuoksen lämmöstä jäähtyy ulkona olevassa nestejäähdyttimessä K. Plus-puolen kierrossa hiilidioksidi pumpataan myymäläkalusteissa sijaitseviin plus-höyrystimiin A, jossa se höyrystyy osittain. Palaavassa hiilidioksidivirrassa oleva höyry lauhdutetaan jälleen nesteeksi kaskadisiirtimessä 1, jossa sen lauhtumislämpö poistuu höyrystyvään korkealämpötilapiirin kylmäaineeseen. Pakaste-puolen kierrossa hiilidioksidi tulee nesteenä pakastekalusteiden höyrystimiin C, joissa se höyrys-

tyy kokonaan. Höyry puristetaan CO2-kompressorilla E korkeampaan paineeseen kaskadisiirtimeen 2, jossa höyry taas lauhtuu takaisin nesteeksi ja sen lauhtumislämpö poistuu höyrystyvään korkealämpötilapiirin kylmäaineeseen. Kaskadikytkentää käytetään myös teollisuuden pakastevarastoissa ja pakastamoissa. Korkealämpötilapiirin kylmäaineena on tällöin usein ammoniakki.

2. Booster-kytkentä

orkeapainekompressoreista tuleva hiilidioksidikaasu jäähdytetään tai lauhdutetaan lauhduttimessa E. Erillisillä lämmönsiirtimillä (ei kuvassa) kaasun lämpöä hyödynnetään myös esimerkiksi käyttöveden lämmityksessä ja muussa lämmön talteenottossa. Loput lämmöstä viedään liuoskierron välityksellä ulos nestejäähdyttimeen F. Kaasunjäähdyttimestä tuleva hiilidioksidi kuristetaan välipaineeseen. Välipainesäiliöstä hiilidioksidinestettä pumpataan myymäläkalusteissa sijaitseviin pluspuolen höyrystimiin, joissa se kalusteita jäähdyttäessään höyrystyy osittain. Palaavasta virtauksesta erottuu höyry välipainesäiliössä, josta se viedään korkeapainekompressoriin. Plus-puoli voidaan toteuttaa myös kuivahöyrysteisenä, jolloin plus-piirin ei tule CO2-pumppua.

Pakastepuolen kierrossa hiilidioksidineste johdetaan pakastekalusteiden höyrystimiin C, missä se höyrystyy kokonaan ja jäähdyttää pakastekalusteet. Sieltä höyry imetään booster-kompressoreihin ja puristetaan korkeapainekompressoreiden imuun.

KYLMÄextra 2/2013 19

Combi cool

ILMALÄMPÖPUMPPUJEN YKKÖNEN MYÖS JÄREÄÄN AMMATTIKÄYTTÖÖN

Panasonicin ilmalämpöpumput tunnetaan Suomessa erityisesti pientalopuolella, mutta maailmalla niiden maine on syntynyt ennen kaikkea suurissa kohteissa. Laitteemme lämmittävät ja jäähdyttävät tuhansia rakennuksia sairaaloista liikekiinteistöihin ja kouluista konttoreihin ympäri Eurooppaa. Jos etsit ilmalämpöjärjestelmää suureen kohteeseen, muista että Panasonicilla on asiasta yli 40 vuoden kokemus. Jos haet tehokasta järjestelmää pientaloon, voit luottaa laatuumme silloinkin, sen kertoo Pohjoismaihin toimitettujen pumppujen määrä, yli 500.000 kappaletta.

Kaukomarkkinat Oy

Laajasta sisäyksikkövalikoimasta löytyy oikea malli joka tarpeeseen niin kattoon, seinälle kuin ilmastointikanavaankin.

Uusi neljään suuntaan puhaltava kattokasetti on helppo asentaa siististi keskelle ilmastoitavaa tilaa. Läppiä voidaan ohjata yksilöllisesti.

Kanavoitavat sisäyksikkömme ovat alan hiljaisimpia. Ne on helppo asentaa ja huoltaa. Huoltoa nopeuttaa niiden itsediagnosointijärjestelmä.

/LVlWLHWRD QLLQ VXXULVWD NXLQ SLHQLVWlNLQ ODLWWHLVWD O|\GlW RVRLWWHHVWD ZZZ NDXNRPDUNNLQDW À

Monipuolisesta mallistosta löytyy niin multi- kuin VRF-koneita, joihin kytkettävissä jopa 64 sisäyksikköä.

Teksti: Dakota Lavento

Lämmön hyötykäyttö avain konesalin energiatehokkuuteen Konesalien energiatehokkuuden kehittämisessä kylmään talvi-ilmaan tai vesistöihin perustuva vapaajäähdytys muodostui vakioratkaisuksi jo 1980-luvulla. Ne ovat edelleen erinomaisia menetelmiä sähkön säästämiseksi, mutta 2010-luvun energiatehokkuus edellyttää myös konesaleista vapautuvan lämmön hyödyntämistä. TeliaSonera on toiminut konesalirakentamisen edelläkävijänä jo vuosikymmeniä. Nyt yritys leikkaa kulujaan lämpöpumppuihin panostamalla.

uotantopäällikkö Timo Puroviita on Telia Soneran Suomen LVI- ja jäähdytysvastaavana tärkeässä tehtävässä. TeliaSoneran konesalien ja muiden laitetilojen jäähdytyksen energiatehokkuus ratkaisee pitkälti, miten hyvin konserni onnistuu ympäristötavoitteissaan. Tuotantopäällikkö TeliaSoneran 20Timo Puroviita on 20-20-projektispaljon vartijana sa yritys pyrkii TeliaSoneran vähentämään Suomen konesalien sähkönkulutusjäähdytyksen ja LVI:n vastaavana. taan ja hiilidioksidipäästöjään 20 prosenttia vuoden 2012 tasosta vuoteen 2020 mennessä. – Se edellyttää säästömahdollisuuksien etsimistä ja laitekokonaisuuksien kehittämistä, Timo Puroviita painottaa.

Lisää konesaleja Suomeen

TeliaSoneralla on Suomessa merkittävä rooli yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa. Sen palvelimet ja reitittimet sijaitsevat laiteasemissa, joita on noin 100 kpl. Osa tiloista on valtion omistamia. Suomessa TeliaSonera hallinnoi suurinta laitetilakiinteistömassaa. Palveluntuottajana yrityksellä on ISS Palvelut Oy, joka vastaa jäähdytyksestä ja LVI- sekä valvomopalveluista.

TeliaSoneran konesalien määrä tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Tarpeet muuttuvat eikä vanhoja tilojakaan voi loputtomiin muuntaa ennen kuin seinät tai tekniset mahdollisuudet tulevat vastaan. TeliaSoneraa yleisemmällä tasolla eräänlaista ”buumia” konesalirakentamiseen ovat tuoneet Suomeen rantautuneet uudet toimijat. Google on jo asettunut taloksi Haminan Summaan ja Itä-Uusimaalla iloitaan venäläisen hakukoneyhtiö

Lämpöpumpuilla on yhä keskeisempi merkitys konesalien energiatehokkuuden parantamisessa. Kuva: ISS Palvelut Oy.

KYLMÄextra 2/2013 21

Yandexin päätöksestä rakentaa konesalinsa Mäntsälään. – Konesaliliiketoiminta sai oivallisen piristysruiskeen hallituksen tuoreen datakeskusten sähköveron alentamispäätöksen myötä. Se mahdollistaa myös muiden ulkomaisten tulijoiden tulon Suomeen. Laitetilat tarvitsevat hyvin paljon sähköä, joten sähköveron tasolla on suuri merkitys, Timo Puroviita huomauttaa. Hän viittaa hallituksen budjettiriihessä tekemään päätökseen laskea datakeskusten sähkövero samalle tasolle isojen teollisuuslaitosten kanssa ensi vuodesta alkaen. Suomi on kansainvälisille laitetiloja tarvitseville toimijoille monin tavoin houkutteleva maa. – Poliittisesti ja geologisesti vakaa ja sääolosuhteiltaan jäähdytyksen kannalta ihanteellinen, Timo Puroviita summaa. – Jatkossa on mahdollista, että saamme myös lisää yrityksiä, jotka rakentavat ja hallinnoivat konesaleja ja vuokraavat niitä asiakkailleen.

Energiaa säästämään Konesalit ovat melkoisia sähkösyöppöjä. Sähkönkulutuksesta puolet menee varsinaisiin laitteisiin ja IT:hen, seuraavaksi suurimman osan kulutuksesta vie jäähdytys. TeliaSoneran kaikkien laitetilojen jäähdytystarve on vuodessa noin 2–3 MWh/v. – Jäähdytys on voitava tuottaa mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella. Vapaajäähdytyksessä lähistöllä sijaitsevat suuret vesistöt ovat olleet TeliaSoneralla avainasemassa jo vuosikymmeniä. Vapaajäähdytys sellaisenaan ei ole kuitenkaan energiatehokkain ratkaisu, koska siinä arvokas lämpöenergia hukataan laskemalla se vesistöön. Seuraavaksi onkin ratkaistava, miten lauhdelämpö voidaan hyödyntää joko omien kiinteistöjen lämmityksessä tai mahdollisesti myydä energiantuottajalle. Kysymys on merkittävästä säästöpotentiaalista. – Kaukolämpöä ostetaan isoon osaan laitetiloja, vuodessa

Nestejäähdytin ulkona +58°C +51°C

Lämmitysvesi meno Varaaja

Lämpöpumppu

Lämmitysvesi paluu

+8°C +12°C

Vaihtoventtiili +12°C +7°C +42°C

35 til-% etyleeniglykoli

Vaihtoventtiili

Vapaajäähdytysvaihdin

+36°C

+14°C

Jäähdytysvesi paluu

Pääjäähdytyskone Vesi Lauhdevesialtaille

+9°C

Vesi +40°C

Lauhdevesialtailta

+30°C

Jäähdytysvesi meno

Tasaussäiliö

Vesi

Kriisiajan jäähdytyskone Vesi

Itä-Suomeen toteutetun konesalin jäähdytys- ja lämpöpumppukytkennän periaatekaavio. Tehtyihin ratkaisuihin ovat vaikuttaneet saneerauskohteen olosuhteiden asettamat reunaehdot.

22 KYLMÄextra 2/2013

noin 500 000 eurolla. Jos tehokkaalla lämmöntalteenotolla ja esimerkiksi lämpöpumppujen avulla pystyisimme säästämään kaukolämpölaskusta edes puolet, se olisi melkoinen saavutus, Timo Puroviita huomauttaa. Investoinnin takaisinmaksuaika voisi olla niinkin lyhyt kuin 1,5 vuotta ja yrityksen hiilijalanjälki pienenisi samalla huomattavasti. Aivan uutta rakennettaessa voidaan pyrkiä energiatehokkuudeltaan ideaaliseen ratkaisuun. Vanhojen kiinteistöjen kohdalla on tehtävä kompromisseja. TeliaSoneran laitetilat ovat hyvin eri-ikäisiä. Vanhimmat 1970-luvulla rakennetut kiinteistöt on valmistuneet aikana, jolloin lämmöntalteenottoon ei varsinaisesti kiinnitetty huomiota. Osa laitetiloista sijaitsee maan alla ja syrjäisissä paikoissa. Sokkeloisissa tiloissa laitosten uudistaminen ei ole kovin helppoa.

Pilottikohteet Itä-Suomesta Kun lauhdelämmön hyödyntämiseen etsittiin sopivia pilottikohteita, kaksi itä-suomalaista konesalia osoittautui lupaavimmiksi kandidaateiksi. Parhaita ratkaisuja kohteissa sovellettavaksi etsittiin yhdessä Insinööritoimisto AX-LVI Oy:n kanssa. Ensimmäisenä saneerattavaksi tulleen laitetilan jäähdytysjärjestelmässä uusittiin vanhentunutta teknologiaa ja rakennettiin lämpöpumpun avulla toimiva lämmöntalteenotto. Laitetilan vanhassa jäähdytysjärjestelmässä oli ennen saneerausta kolme vedenjäähdytyskonetta. Niiden lauhdelämpö ajettiin kahden suuren varaajan kautta allasvesilämmönvaihtimille. Sieltä se siirtyi allasvettä jäähdyttäville jäähdytystorneille ja niiden kautta ulkoilmaan. Varaajista lämpöä hyödynnettiin suoraan eri tilojen esilämmityksiin. Kaikki vanhan järjestelmän kiertovesipumput olivat vakionopeuspumppuja. Järjestelmä kävi huonolla hyötysuhteella. – Esimerkiksi vedenjäähdytyskoneet kävivät kaikki yhtä aikaa osateholla puutteellisen ohjauksen vuoksi, kertoo uuden järjestelmän suunnitellut kylmä- ja lämpöpumpputekniikan erikoissuunnittelija Jani Kianta Insinööritoimisto AX-LVI Oy:stä. Vedenjäähdytyskoneista kaksi oli jo elinkaarensa loppupuolella. Myös järjestelmän putkikytkentä oli osittain puutteellinen. –Vanhassa järjestelmässä ei myöskään voitu hyödyntää vapaajäähdytystä, Jani Kianta jatkaa.

Jäähdytysjärjestelmän saneerauksessa kaksi vanhinta vedenjäähdytyskonetta korvattiin yhdellä uudella nykyaikaisella vedenjäähdytyskoneella. Uuden jäähdytyskoneen lauhduttamista varten rakennettiin uudet liuosputkistot nestejäähdyttimineen ja vapaajäähdytyslämmönvaihtimineen. Kaikki järjestelmän kiertovesipumput sekä koko jäähdytysjärjestelmän automaatio ja ohjaus uusittiin mahdollisimman energiatehokkaiden käyntiolosuhteiden saavuttamiseksi. Myös jäähdytyskoneiden putkikytkennät muutettiin paremmin toimiviksi. Jäähdytysjärjestelmän lauhdepiiriin asennettiin uusi lämpöpumppujärjestelmä lämmöntalteenottoa varten. Lämpöpumppujärjestelmän 120 kW lämmitysteho on noin 50 % laitetilan maksimilämmitystehosta ja sen avulla voidaan tuottaa noin 85…90 % tilojen vuotuisesta lämmitysenergiantarpeesta. Jani Kiannan mukaan lämpöpumppua ei voitu suunnitella suuritehoisemmaksi, koska uuden vedenjäähdytysjärjestelmän koko kapasiteetti ei ole vielä käytössä. Siihen on jätetty laajentumisvaraa noin 100 kW:n verran. Saneerauksen yhteydessä vanha järjestelmään jäänyt vedenjäähdytyskone muutettiin varajäähdytyskoneeksi, joka käy ainoastaan päävedenjäähdytyskoneen vikaantuessa tai kriisiaikoina. Kriisiajan tilanteita varten jätettiin käyttöön myös vanha allasvesijärjestelmä jäähdytystorneineen. Näiden osalta uusittiin kuitenkin pumput, lämmönvaihtimet, osa putkistoista sekä automaatio. – Vapaajäähdytysjärjestelmästä olisi saanut vielä tehokkaamman, jos vapaajäähdytyksellä olisi ollut oma nestejäähdytin pumppuineen. Vaihtoehto ei kuitenkaan olisi Kuopiossa ollut taloudellisesti kannattavaa pitkien putkimatkojen vuoksi. Myöskään toiselle nestejäähdyttimelle ei ollut kohteessa tilaa, Jani Kianta selvittää.

Tilakohtaisia ratkaisuja Sellaisenaan ensimmäisessä pilottikohteessa tehdyt ratkaisut eivät välttämättä sovellu käytettäväksi muissa TeliaSoneran laitetiloissa. – Joissakin kiinteistöissä nestejäähdytin saadaan ulos, joissakin ei. Joskus lauhdelämpöä voidaan hyödyntää tuloilman lämmittämisessä pattereiden avulla. Jos lauhteen lämpötilataso ei puolestaan sellaisenaan riitä, sitä voidaan nostaa lämpöpumpun avulla, Puroviita luettelee mahdollisuuksia.

KYLMÄextra 2/2013 23

Tavoitteet vanhojen laitetilojen energiatehokkuuden parantamisessa ovat kovat. Ensimmäisen pilottikohteen kaukolämpölasku on ollut noin 70 000 € vuodessa. Timo Puroviidan mukaan se haluttaisiin saada puhtaaseen nollaan. Ensi talvi antaa jo osviittaa, kuinka hyvin tavoitteessa onnistutaan. Tässä kohteessa lauhdelämpö voidaan käyttää omien tilojen lämmityksessä hyväksi. Aina se ei ole mahdollista ja TeliaSonerassa onkin etsitty keinoja päästä hyödyntämään talteenotettua lämpöenergiaa energiatuottajien kaukolämpöverkoissa. Osa toimijoista onkin mahdollisuudesta ollut kiinnostunut. – Konsernilla on tällaisesta toiminnasta kokemusta muualla maailmassa. Esimerkiksi Moldovassa palvelinlämmöllä lämmitetään koteja.

Konesaliasiaa Kylmätekniikan koulutuspäivillä tammikuussa Timo Puroviita on lupautunut kertomaan niin Itä-Suomen hankkeen kokemuksista kuin muistakin konesalien jäähdytysratkaisuista Suomen Kylmäyhdistys ry:n Kylmätekniikan koulutuspäivillä 23. – 24.1.2014.

TeliaSoneran laitetilat ympäri Suomen ovat tulleet tutuiksi AX-LVI:n Jani Kiannalle.

Yhteistyössä Granlund Oy:n kanssa TeliaSoneralla on käynnissä hanke, jossa pureudutaan syvälle konesalien optimaalisen lämpötilan saloihin. – Olettamuksena oli, että lämpötila voisi olla hieman nykyistä korkeampikin ja sillä tavoin saavutettaisiin säästöjä nimenomaan jäähdytyksen osalta. Olemme jo tähän mennessä havainneet, ettei vastaus ole ollenkaan yksiselitteinen, Timo Puroviita vinkkaa.

Fidelix

24 KYLMÄextra 2/2013

Elcool Oy (1/2)

Teksti: Dakota Lavento

Huippuluokan energiatehokkuutta Kuva: Pertti Nisonen

Sakarinmäen koulu lämpenee pian maalämmöllä ja aurinkoenergialla. Helsingin Energian pilottihanke on osa laajemmasta uusiutuvan energian tuotannon ja käytön kokeilusta.

Sakarinmäen koulukeskus  Valmistunut: 2005  Laajennusosa valmistuu: 2014  Koulukiinteistön lopullinen laskennallinen huoneistoala: 7 251 m²  Lähtötilanne: 0,5 MW + 1,0 MW kevytöljykäyttöinen kattilalaitos  Hybridilämmitysjärjestelmä:  160 m² aurinkolämpökeräinkenttä

akarinmäen koulukeskuksen hybridialuelämpöratkaisun osat ovat maalämpöpumppu, aurinkokeräinkenttä, lämpövaraaja sekä jo olemassa oleva polttokattilalaitos. Kun järjestelmä kokonaisuudessaan toimii kesällä 2014, Sakarinmäen koulun lämmitysratkaisu on ympäristöystävällisyydessään huippuluokkaa: – Lämpö tuotetaan 80-prosenttisesti uusiutuvalla energialla. Hiilidioksidipäästötkin vähenevät nykyisen kevytöljykattilalämpölaitoksen aiheuttamasta 240 000 kilosta 59 000 kiloon vuodessa, kertoo kehityspäällikkö Jouni Kivirinne Helsingin Energiasta. Öljyä kuluu aikaisemman 15 tankkiautollisen sijaan vain neljä.

 maalämpöpumppu 250 kW  21 kpl n. 300 metrin lämpökaivoa  2 kpl 4 m³ lämpövaraajaa  Kiinteistön kokonaisenergiantarve: 1 200 MWh  Järjestelmän huipputeho: 1,6 MW

Scancoolin toimitukseen kuului myös:  kohteen suunnittelu ja mitoitus  lämpökonttirakennus ja tekniikka sekä järjestelmän integrointi kevytöljykattiloihin  kokonaisautomaatio  elinkaarilaskennat  kolmen vuoden huoltosopimus laitteille

26 KYLMÄextra 2/2013

Kehityspäällikkö, DI Jouni Kivirinne tähyää työssään kauas tulevaisuuteen. Hän kehittää työnantajansa liiketoimintaa uudistuvassa kaupunki- ja energiaympäristössä. Juuri nyt kiinnostuksen kohteena ovat nollaenergiataloratkaisut sekä energiatehokkuusdirektiivin ja rakennusten energiatehokkuus direktiivin kansalliset implementaatiot.

Maalämpöjärjestelmää varten koulun kenttien alle on porattu 21 noin 300 metrin syvyistä energiakaivoa. Aurinkokeräinten yhteispinta-ala on 160 m². Maalämpöpumppu on teholtaan 250 kW.

Kuva: Pertti Nisonen

Sakarinmäen koulu on moderni kyläkoulu tai koulukylä, joka muodostuu useammasta rakennuksesta. Scancoolin toimittama hybridijärjestelmä lämmittää koulurakennukset ja käyttöveden 80 prosenttisesti uusiutuvalla energialla: maalämpöpumpulla ja aurinkopaneeleilla.

Lämpöä varataan kahteen neljän kuution varaajaan. Vara- ja lisälämmönlähteenä toimii alkuperäinen öljykattila. Järjestelmän kokonaistoimituksesta suunnittelusta elinkaaripalveluun vastaa Oilon Scancool Oy. Maalämpö saadaan käyttöön talven aikana ja kokonaisuudessaan järjestelmä toimii elokuun alussa 2014. – Tämä on erinomainen tilaisuus päästä seuraamaan hybridialuelämpöjärjestelmän toimintaa, huomauttaa Kivirinne tyytyväisenä. – Jo tähän mennessä olemme oppineet monta uutta asiaa!

Kyläkoulu kaupungissa Uutta Porvoon tietä ajaneet ovat vuodesta 2005 voineet ihailla Sakarinmäen Arkkitehdit FLN Oy:n suunnittelemaa koulukeskusta. Sen viidessä rakennuksessa toimivat suomen- ja ruotsinkieliset ala-asteet, suomenkielinen yläaste sekä suomen- ja ruotsinkielinen päiväkoti. Kiinteistössä on vuokratiloja myös Mikaelin seurakunnalla.

Erilaisten tilojen sijoittaminen saman katon alle perustui elinkaariajatteluun: monikäyttöisen rakennuksen ajateltiin kestävän kauemmin, sillä se sopeutuu paremmin käyttäjäkunnan muuttuviin tarpeisiin. Elinkaariajattelu vaikutti myös suunnitteluratkaisuun, jossa haettiin pienen kyläkeskuksen ilmettä. Kaikille hankkeen osapuolille suunniteltiin oma, pelto- ja metsämaisemaan sopiva talonsa. Tuloksena oli ihmisläheinen ja kodikas koulukeskus – eräänlainen moderni maalaiskoulu taajaman tuntumassa. Koulukeskuksen rakensi Sipoon kunta, mutta nykyisin se on Helsingin itäisin koulu. Alkuvuodesta käynnistyneen ja ensi kesänä valmistuvan 2 400 m²:n laajennuksen jälkeen koulussa on tilat 550:lle oppilaalle ja päiväkodeissa 126:lle lapselle. Laajennuksen yhteydessä myös olemassa olevia tiloja muutetaan ja seurakunnalle rakennetaan uudet tilat. Laajennusurakasta vastaa Skanska Talonrakennus Oy.

KYLMÄextra 2/2013 27

Sakarinmäen koulu on erikoisuus Helsingin kouluverkossa, sillä valtaosa kouluista on kaukolämmön piirissä. Niinpä se tarjosikin Helsingin Energialle mainion tilaisuuden tutkia uusiutuvan energian tarjoamia mahdollisuuksia. – Pilottikohteesta saatuja kokemuksia voidaan myöhemmin hyödyntää esimerkiksi Karhusaaren ja myöhemmin myös Östersundomin rakentamisen yhteydessä, Kivirinne arvelee.

Vapaat kädet suunnitteluun Kiinteistön lämmitysratkaisua ryhdyttiin suunnittelemaan koulun laajennuksen tultua ajankohtaiseksi. Viidestä rakennuksesta koostuvassa kiinteistössä oli oma pieni aluelämpöverkkonsa ja kevyttä polttoöljyä käyttävä 0,5 MW + 1,0 MW:n lämpölaitos. Lämpölaitoksessa voitaisiin käyttää myös bioöljyä. – Uuden lämmitysjärjestelmän valinnassa suljettiin tarkoituksella pois erilaiset polttotekniikkaan perustuvat tuotantomuodot, sillä halusimme nimenomaan saada kokemuksia muunlaisista ratkaisuista. Käytännön syistä rajasimme tarjouspyynnössä pois myös tuulivoiman. Olemassa olevaa kattilalaitosta oli toki mahdollista käyttää sekä uusiutuvan energian tuotannon tukena että varajärjestelmänä, Kivirinne kertoo. Edellytyksenä oli tuottaa vuotuisesta kokonaisenergiamäärästä noin 80 prosenttia uusiutuvalla energialla. Järjestelmän kokonaistehoksi määriteltiin noin 1,2 MW. Laitteiston suunnittelun yhtenä lähtökohtana oli modulaarisuus, eli sen tehoa on voitava tarvittaessa korottaa. – Tarkoituksena oli löytää paras mahdollinen kombinaatio erilaisista lämmöntuotantovaihtoehdoista. Suurin asiantuntemus on järjestelmätoimittajilla. Emme halunneet rajoittaa heidän innovatiivisuuttaan liian tarkoilla spekseillä, Kivirinne painottaa. Tavoitteena oli myös monistettava, kokonaisvaltainen hankinta, joka sisältää kaiken järjestelmäsuunnittelusta toimivaan järjestelmään sekä optiona vähintään takuuajan mittaisen kunnossapidon ja huollon. – Avaimet käteen -toimitus ja elinkaaripalvelut olivat ainoa mahdollisuus, muuhun resurssimme eivät riitä. Kivirinne aloitti erilaisten vaihtoehtojen kartoituksen järjestelmätoimittajien tarjontaan tutustumisella jo alkuvuodesta 2012. Tarjouspyyntöjen sekä normaalin

28 KYLMÄextra 2/2013

neuvottelu- ja tarkennuskierroksen jälkeen Scancoolin järjestelmä vei voiton nimenomaan elinkaariedullisuudellaan.

Konttina paikalleen – Meillä on jo kokemusta vastaavanlaisista aluelämpöhankkeista, sanoo myyntipäällikkö Marko Huovinen ja kertoo Norjassa Oslon lähellä sijaitsevasta ratkaisusta, jossa jääradan jäähdytyksen lauhdelämpöä hyödynnetään lämpöpumpulla kylän rakennusten lämmittämiseen. Lisänä järjestelmässä on bioöljy- ja hakekattila. – Tällaiset hybridiratkaisut ovat varteenotettavia ratkaisuja suuremmissa kohteissa, Huovinen vahvistaa. Vastaavanlaisille järjestelmille on ilmaantunut kysyntään eri puolilta maailmaa.

Erilaiset kontteihin kootut hybridienergiaratkaisut voivat myyntipäällikkö Marko Huovisen mukaan pian olla merkittäväkin vientituote Scancoolille.

Projektipäällikkö Mika Toivanen on saanut tasapainoilla lämmitysjärjestelmäasennuksissa samaan aikaan olevan koulukeskuksen laajennuksen rakennustöiden kanssa.

Sakarinmäen koulukeskuksen uuden lämmitysjärjestelmän tuotantolaitteistolle oli varattu rakennuspaikka olemassa olevan lämpökeskuksen vierestä. Lämpökaivot porattiin liikuntakenttien alle ja aurinkokeräimille on suunniteltu paikka kiinteistön pohjoispuolelta. Mahdollisimman suuri osa järjestelmästä rakennettiin konttiin Scancoolin Kokkolan tehtaalla. Toteutus paikan päällä olisi ollut hankala vaihtoehto, sillä työt on pitänyt ajoittaa laajennuksen rakentamisen vaiheiden ehdolla. – Jo kaivoporausten, louhintojen, perusten rakentamisen sekä putki- ja sähköliitäntöjen ajoittamisessa on ollut haasteensa, projektipäällikkönä hankkeessa toimiva Mika Toivanen vahvistaa.

Haasteellinen suunnittelu Myös järjestelmän suunnittelussa oli haasteensa. Laitteiston on kyettävä tuottamaan koulukiinteistön lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden valmistamiseen

tarvittava energia kokonaisuudessaan. Energiaa on kyettĂ¤vĂ¤ varastoimaan tuotantohuippujen tasaamiseksi ja uusiutuvien energian hyĂśdyntĂ¤misen optimoimiseksi.

SakarinmĂ¤en koulukiinteistĂśn alajakokeskuksen lĂ¤mmĂśnvaihtimet vaihdettiin toimimaan alemmalla lĂ¤mpĂśtilatasolla, Huovinen kertoo.

Kaikkiaan 160Â mÂ˛:n aurinkokerĂ¤inkentĂ¤llĂ¤ tuotetaan ensisijaisesti lĂ¤mmintĂ¤ kĂ¤yttĂśvettĂ¤. AsuinkiinteistĂśĂśn verrattuna tarve on koulukeskuksessa kuitenkin vĂ¤hĂ¤isempĂ¤Ă¤ ja ajoittaista. KĂ¤yttĂ¤jĂ¤t ovat lomilla heinĂ¤kuussa, jolloin aurinkoenergiatuotanto on huipussaan. LĂ¤mpĂśĂ¤ varataan kahteen neljĂ¤n kuution varaajaan.

Huovisen mukaan suunnittelua helpottaa huomattavasti, jos kĂ¤ytĂśssĂ¤ on kiinteistĂśn todellinen energiankĂ¤yttĂśprofiili eivĂ¤tkĂ¤ pelkĂ¤t laskelmatiedot. â€“Â Tietomallinnus nopeuttaa tyĂśtĂ¤, mutta vanhemmissa rakennuksissa tiedot on ensin kuitenkin ajettava sisĂ¤Ă¤n.

AurinkokerĂ¤inten tuottamaa energiaa voidaan kĂ¤yttĂ¤Ă¤ myĂśs maakentĂ¤n liuoksen lĂ¤mmittĂ¤miseen ennen lĂ¤mpĂśpumppua, jolla on lĂ¤mpĂśpumpun hyĂśtysuhdetta nostava vaikutus. Aurinkoenergian tuottama ylilĂ¤mpĂś voidaan tarvittaessa ohjata maakenttĂ¤Ă¤n. Kun aurinkokerĂ¤inten tuottama teho ei riitĂ¤ veden lĂ¤mmittĂ¤miseen, maalĂ¤mpĂśpumppu kĂ¤ynnistyy ja viimeisessĂ¤ vaiheessa mukaan otetaan polttokattila. â€“Â Suunnitteluvaiheessa on mietittĂ¤vĂ¤ tarkkaan, kuinka hybridijĂ¤rjestelmĂ¤n osat liitetĂ¤Ă¤n yhteen parhaalla mahdollisella tavalla. Huomioon on otettava myĂśs olemassa olevat jĂ¤rjestelmĂ¤n osat ja lĂ¤mpĂśverkko.

NĂ¤yttĂśĂ¤ jopa vientiin Scancoolilla SakarinmĂ¤en koulukeskuksen hybridijĂ¤rjestelmĂ¤stĂ¤ odotetaan merkittĂ¤vĂ¤Ă¤ referenssiĂ¤ myĂśs vientiin. â€“ Olemme tosin jo toimittaneet mm. Norjan Jevnakeriin hybridijĂ¤rjestelmĂ¤n, jossa maalĂ¤mmĂśn lisĂ¤ksi ovat kĂ¤ytĂśssĂ¤ hake ja biolĂ¤mpĂś. AluelĂ¤mpĂśverkon koko siellĂ¤ on 3 MW ja kokemukset sieltĂ¤ ovat erittĂ¤in hyviĂ¤, kertoo Oilon Scancoolin toimitusjohtaja Jonny Asplund. â€“Â Ja ratkaisumme voidaan rĂ¤Ă¤tĂ¤lĂśidĂ¤ kuhunkin tarpeeseen parhaiten sopivaksi. NĂ¤in voidaan hyĂśdyntĂ¤Ă¤ niitĂ¤ uusiutuvan energian muotoja, jotka kyseisessĂ¤ kohteessa ovat taloudellisimmat ja toimivimmat, jatkaa Marko Huovinen.

KOJAcool oy

NeljĂ¤n Ă¤ssĂ¤n lĂ¤mpĂśpumppu. POKER-lĂ¤mpĂśpumput lĂ¤mmittĂ¤vĂ¤t talvella ja viilentĂ¤vĂ¤t kesĂ¤llĂ¤. Aina tarpeen mukaan joustava ratkaisu sopii mm. liikekiinteistĂśn, teollisuushallin tai kerrostalon tĂ¤ydentĂ¤vĂ¤ksi lĂ¤mmĂśnlĂ¤hteeksi.

Kojacool Oy

Innovatiivinen POKER toimii erinomaisesti kylmissĂ¤ olosuhteissa. Investoinnnin kustannus on arviolta 20 % maalĂ¤mpĂśĂśn verrattuna. POKER kuuluu Kojacoolin korkealaatuiseen tuotevalikoimaan, joka kattaa koko ilmastoinnin jĂ¤Ă¤hdytyksenj j Ă— !& .

1-4 modulista koostuva ratkaisu. Luotettavan jĂ¤rjestelmĂ¤n optimaalinen tehon sĂ¤Ă¤tĂś takaa hyvĂ¤n hyĂśtysuhteen vuoden ympĂ¤ri.kkk k %%%q q k

SUOMEN

JĂ„Ă„KYLMĂ„ OY www.jaakylma.fi

Suomen JĂ¤Ă¤kylmĂ¤ Oy (1/4)

KylmĂ¤-ja pakastevarastot, CO2 ToimitilajĂ¤Ă¤hdytys CLIVET vedenjĂ¤Ă¤hdyttimet JĂ„Ă„KYLMĂ„ kylmĂ¤vesiasemat 24h huoltopĂ¤ivystys HELSINKI

TURKU

KOKKOLA

> tyytyvĂ¤inen asiakas

Haluatko huipulle?

> palvelu > kokemus > ammattitaito > valikoima > laatu > logistiikka

Me autamme.

Refair

www.refair.fi

Oilon

KYLMĂ„TEKNIIKAN TUKKULIIKE Refair Oy, Atomitie 1, 00370 Helsinki. Puh. (09) 565 7780, e-mail info@refair.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2013

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2013 Suomen Kylmäliikkeiden Liittoon kuuluu noin 200 jäsenyritystä, jotka on jaettu kolmeen ryhmään: - Valmistajat - Tukkuliikkeet / Maahantuojat - Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Valmistajat.................................... 32

Seuraavilta sivuilla löydät järjestön kaikkien jäsenyritysten yhteystiedot. Ryhmä ”Urakoitsijat / Huoltoliikkeet” on luetteloitu maakunnittain etelästä pohjoiseen.

Kymenlaakso................................ 34 Etelä-Karjala.................................. 35 Varsinais-Suomi........................... 35 Satakunta...................................... 35 Pirkanmaa..................................... 36 Keski-Suomi.................................. 36 Etelä-Pohjanmaa........................ 37 Pohjanmaa................................... 37

Tukkuliikkeet / Maahantuojat... 32 Urakoitsijat / Huoltoliikkeet...... 33 Uusimaa........................................ 33 Itä-Uusimaa.................................. 34 Kanta-Häme................................. 34 Päijät-Häme.................................. 34

Keski-Pohjanmaa........................ 37 Etelä-Savo..................................... 37 Pohjois-Savo................................. 37 Pohjois-Karjala............................. 38 Pohjois-Pohjanmaa.................... 38 Kainuu............................................ 38 Lappi............................................... 38

Kylmälaitoksen haltijan muistilista Kylmäalan töitä ja niiden tekijöiden pätevyyttä säädellään EU-tasolla ns. F-kaasuasetuksessa (EY 842/2006) ja otsoniasetuksessa (EY 1005/2009) sekä niiden täytäntöönpanoasetuksilla. Lisäksi alaa ja sen loppukäyttäjiä koskevia määräyksiä löytyy mm. energiatehokkuusdirektiivistä. Määräysten suomalaisessa täytäntöönpanossa keskeisiä ovat mm. ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvoston huoltoja pätevyysasetus (452/2009) sekä laki rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatarkistuksista (2007/489). 1) Teetä vuototarkastukset Vuototarkastusten teettäminen on kylmälaitteen omistajan tai haltijan vastuulla ja sen saa tehdä vain Tukesin asianomaiseen rekisteriin merkitty kylmäliike. Säädökset koskevat sekä HFC-kylmäaineilla että jo markkinoilta poistuneilla CFC- tai HCFC-kylmäaineilla toteutettuja laitoksia. Tarkastukset tulee toteuttaa seuraavasti: Kylmäainetäytös

Vuototarkastusväli

3 – < 30 kg

12 kk

30 – < 300 kg

6 kk

> 300 kg

3 kk

Tarkastusväliä voidaan pidentää 30 kg tai enemmän kylmä ainetta sisältävillä laitteilla kerran vuodessa tehtäväksi ja 300 kg tai enemmän ainetta sisältävillä laitteilla kerran puolessa vuodessa tehtäväksi, jos käytössä on vuodon ilmaisujärjestelmä. Vähintään 300 kg kylmäainetta sisältäviin laitteisiin vuodonilmaisujärjestelmä on asennettava.

Mahdolliset vuodot on korjattava viipymättä. Vuotojen korjaamisen jälkeen laitteet ja laitteistot on tarkastettava vuotojen varalta uudelleen yhden kuukauden kuluessa korjauksesta. 2) Huolehdi, että kaikista 3 kg tai enemmän kylmäainetta sisältävistä kylmälaitteista löytyy huoltokirja ja huoltotarra Laitteen haltijan tai omistajan on pidettävä huoltoja tarkastuspäiväkirjaa, josta käy ilmi laitteen sisältämän kylmäaineen määrä ja tyyppi, lisätyn aineen määrä, talteen otetun aineen määrä, viimeisin huoltopäivämäärä, tehty toimenpide, tarkastuksen suorittaneen toiminnanharjoittajan nimi ja huoltajan allekirjoitus. Huolto- ja tarkastuspäiväkirja on pyydettäessä näytettävä valvontaviranomaiselle. Laitteen yhteydessä tulee olla ilmoitus (huoltotarra) siitä, milloin laite on viimeksi tarkastettu.

Kaikkien kylmälaitteiden asennuksia, huoltoja ja edellä mainittuja tarkistuksia tekevien tulee olla rekisteröitynä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylläpitämään rekisteriin. Rekisteröityjen kylmälaiteliikkeiden yhteystietoja löydät seuraavilta sivuilta otsikon ”TEKIJÖITÄ KYLMÄASENNUKSEEN JA –HUOLTOON” alta.

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

KYLMÄextra 2/2013 31

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2013

Valmistajat Valmistajat ABB Oy Alfa Laval Vantaa Oy All-Weather SnowTek Oy Arctest Oy Carrier Oy Chiller Oy Cupori Group Oy Ekp-Cool Oy Honeywell Oy Huurre Finland Oy Ikaalisten Kylmälaite Oy Johnson Controls Finland Oy Kiitokori Oy Kojacool Oy Norpe Oy Oilon Scancool Oy Oy Ekocoil Pemco Oy Porkka Finland Oy SeaKing Ltd Suomen Tekojää Oy Vahterus Oy

Osoite Hiomotie 13 Ansatie 3 Savilahdentie 6 L 59 Mikkelänkallio 20 Vetokuja 4 Louhostie 2 Vaisalantie 2 Asentajantie 9 Metsäneidonkuja 12 Taivaltie 5 Sammonkatu 6 Hankasuontie 10 Rautatienkatu 2 Vanha Nurmijärventie 62 PL 24 (Teollisuustie 7) Yrittäjäntie 6 Leppäkuja 3 Mursketie 6 Soisalmentie 3 Valimotie 13Bb Sepänkatu 8 Pruukintie 7

00380 Helsinki 01740 Vantaa 70210 Kuopio 02770 Espoo 01610 Vantaa 04300 Tuusula 02130 Espoo 06150 Porvoo 02130 Espoo 01610 Vantaa 39500 Ikaalinen 00390 Helsinki 47400 Kausala 01670 Vantaa 06151 Porvoo 67100 Kokkola 14200 Turenki 15860 Hollola 15860 Hollola 00380 Helsinki 39700 Parkano 23600 Kalanti

Puh. 010 2211 (09) 89 441 020 7545231 (09) 859 2522 (09) 613 131 (09) 274 7670 02 511 4111 010 3201790 020 752 2633 020 555 511 010 2192608 020 140 4511 010 6161200 (09) 777 1750 019 5378000 020 728 1868 (03) 644 000 (03) 887 410 020 555 512 (09) 350 88433 0400-654000 (02) 840 70

Internet www.abb.fi www.alfalaval.com , www.fincoil.fi www.snowtek.fi www.arctest.fi www.carrier.fi www.chiller.fi www.cupori.com www.ekp-cool.fi www.honeywell.com www.huurrefinland.fi www.kylmalaite.fi www.jci.com www.kiitokori.fi www.koja.fi www.norpe.fi www.scancool.fi www.ekocoil.fi www.pemco.fi www.huurre.com www.seaking.fi www.suomentekojaa.fi www.vahterus.com

Tukkuliikkeet / Maahantuojat Tukkuliikkeet / Maahantuojat Aga Oy/Ab Ahlsell Oy / Kylmä Alfa Laval Nordic Oy Arctica Wholesale Oy/ Ltd CIAT Finland Oy Combi Cool Oy/Ab Cooltrade Oy Danfoss Oy/Ab ebm-papst Oy Elcool Oy FG Finland Oy Global Cool Consults Oy/Ab

Osoite Itsehallintokuja 6 Osuustie 5 PL 51(Luoteisrinne 4C) Puutarhatie 24 B Kirstinkuja 9 Ruosilantie 14 Kuussillantie 27 Niittytaival 132 Puistotie 1 Ojamaankatu 1 Karitie 7 Styrmansgatan 4

Kaukomarkkinat Oy Onninen Oy / Kylmä Paavo Kataikko Oy Pemco Oy Recair Oy Ref-Team Oy Refair Oy Rittal Oy Scanoffice Oy Swegon Oy/Ab Tempstar Nordic Oy Tukku-Kylmä Oy

Lintulahdenkuja 10,PL 98 Mittalinja 1 Kehänreuna 1 Mursketie 6 Mukulakuja 3 Arhokatu 12 Atomitie 1 Valimotie 35 Tiilenlyöjänkuja 9 A Bertel Jungin aukio 7 Kaurakatu 48 Koivukummuntie 4

32 KYLMÄextra 2/2013

Puh.

Internet

02600 Espoo 01510 Vantaa 02271 Espoo 01300 Vantaa 01400 Vantaa 00390 Helsinki 01230 Vantaa 02200 Espoo 02760 Espoo 15230 Lahti 01530 Vantaa 68600 Jakobstad

010 2421 020 584 5000 (09) 804 041 020 558 8250 040 5097455 (09) 777 1230 010 2399770 0207 010600 09 8870220 0207 920500 020 7412221 040 7789414

www.aga.fi www.ahlsell.fi www.alfalaval.com www.arctica.fi www.ciat.fi www.combicool.fi www.cooltrade.fi www.danfoss.fi www.ebmpapst.fi www.elcool.fi www.fgfinland.fi www.coolconsults.com

00501 Helsinki 01260 Vantaa 02430 Kirkkonummi 15860 Hollola 04300 Tuusula 21200 Raisio 00370 Helsinki 01510 Vantaa 01720 Vantaa 02600 Espoo 20740 Turku 01510 Vantaa

(09) 5211 020 485 5111 (09) 221 4685 (09) 887 410 09 2744000 024 396 300 (09) 565 7780 09 4134400 (09) 290 2240 010 2894010 045 77508233 0207 545230

www.kaukomarkkinat.com www.onninen.com www.mitsubishielectric.fi www.pemco.fi www.recair.fi www.refteam.fi www.refair.fi www.rittal.fi www.scanoffice.fi www.swegon.fi www.tempstar.fi www.tukku-kylma.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2013

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Uusimaa Airmec Oy Are Oy Are Oy Are Oy Asennus-Santeri Oy Carrier Oy Caverion Suomi Oy Caverion Suomi Oy Caverion Suomi Oy Caverion Suomi Oy Chiller Oy Coolmatic Oy Fläkt Woods Oy Helsingin Kylmäasennus Oy Helsingin Kylmähuolto Oy Helsingin Kylmäpalvelu Oy HMK-Kylmä Oy Humiref Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Johnson Controls Finland Oy Jäähdytinpalvelu Refgroup Oy KK-Kylmäpalvelu Oy Kojacool Oy Kylmä K Oy Kylmä-2000 Oy Kylmä-Kari Oy Kylmähuolto Koski Kylmähuolto Brofeldt Oy Kylmähuolto Juselius Ky Kylmäkeisari Oy Kylmäkide Oy Kylmäkolmonen Oy Kylmälinja Oy Kylmärengas Oy Kylmäsepät Oy Kylmäset Oy/Riihimäen Kylmähuolto Kylmäteho Tenhunen Oy Kylmäviisikko Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lohjan Kylmäasennus Oy LVI-FIX Ky MV-Jäähdytys Oy Oilon Scancool Oy Oy O & E Tallberg Ab Paavo Kataikko Oy

Osoite

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Rajakuja 5 Hakakalliontie 7 Kaivokselantie 9,PL 160 Tinasepäntie 36 Hyyppäräntie 93 Vetokuja 4 Panuntie 11 Harkkokatu 3 Torpantie 2 Vitikka 4 A Louhostie 2 Knaapilantie 8 PL 5(Karapellontie 12) Juoksuhaudantie 31 A Rosendalinrinki 3 A 21 Kalevankatu 22 B Näkinkuja 4 Tapanilankaari 84 Taivaltie 5 Rajatorpantie 8 Hankasuontie 10 PL 110 Manninpellontie 16 b Vanha Nurmijärventie 62 Rusutjärventie 313 Nuolikuja 15 Hepokuja 6e Hovilantie 114 Siikalantie 445 Kuljunkatu 33 b Alaniementie 2 Imppalanmäki 3 Tammistokuja 17 A Isonkivenkuja 2 Sorvatie 40 Ojakärsämöntie 12 Tehdaskylänkatu 4 Asentajantie 3 Rattitie 13 Uranuksenkuja 18 B Siltakatu 21 Jäspilänkatu 18 Sauvonrinne 2 Laturinkuja 8 Tarrankaari 10 Päivöläntie 21 B Mestarintie 11 Niittytie 25 A 21 Atomitie 1 Kehänreuna 2

01230 Vantaa 05460 Hyvinkää 01610 Vantaa 00620 Helsinki 05800 Hyvinkää 01610 Vantaa 00620 Helsinki 05800 Hyvinkää 01650 Vantaa 02630 Espoo 04300 Tuusula 04330 Lahela 02621 Espoo 00430 Helsinki 01520 Vantaa 00100 Helsinki 00530 Helsinki 00730 Helsinki 01610 Vantaa 01600 Vantaa 00390 Helsinki 01451 Vantaa 02970 Espoo 01670 Vantaa 04370 Rusutjärvi 01740 Vantaa 01200 Vantaa 05450 Nukari 03600 Karkkila 08150 Lohja 02970 Espoo 04200 Kerava 01520 Vantaa 04300 Tuusula 01480 Vantaa 04300 Tuusula 11710 Riihimäki 01800 Klaukkala 00770 Helsinki 01460Vantaa 05900 Hyvinkää 04250 Kerava 08500 Lohja 02601 Espoo 08500 Lohja As 00730 Helsinki 01730 Vantaa 01300 Vantaa 00370 Helsinki 02430 Masala

Puh.

Internet

(09) 720 6870 020 530 5500 020 530 5700 020 530 5500 040 8618201 (09) 61 3131 010 4071 010 4071 010 4071 010 4071 (09) 274 7670 010 850 4714 020 442 3287 GSM: 0400 70 8950 0400 999975 GSM: 0400 50 8512 0400 401685 (09) 350 7740 020 55 5514 020 5155 020 140 4551 050 4332222 0400 425482 (09) 777 1750 0400 366525 040 5055441 (09) 876 5810 (09) 8787 6369 0400 202324 (019) 32 1350 044 5055480 (09) 294 2795 045 2747830 GSM: 0400 53 1319 (09) 872 8545 09 2344 464 020 7579973 020 155 6860 (09) 350 7650 02071 51580 02071 51840 02071 512090 02071 52060 020 7153000 (019) 33 5595 040 5307601 020 7861900 0207 281868 (09) 755 6484 GSM: 050 323 4685

www.airmec.fi www.are.fi www.are.fi www.are.fi www.asennus-santeri.fi www.carrier.fi www.caverion.fi www.caverion.fi www.caverion.fi www.caverion.fi www.chiller.fi www.coolmatic.fi www.flaktwoods.fi www.helsinginkylmahuolto.fi www.helsinginkylmapalvelu.fi www.hmk-kylma.fi www.humiref.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.jci.com www.refgroup.fi www.kk-kylmapalvelu.fi www.koja.fi www.kylma2000.fi www.kylmakari.fi www.kylmahuoltokoski.com www.kylmahuoltobrofeldt.fi www.kylmahuoltojuselius.fi

www.kylmakolmonen.fi www.kylmalinja.fi

www.kylmaset.fi www.kylmatehotenhunen.fi www.kylmaviisikkooy.com www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.lohjankylmaasennus.fi www.mv-jaahdytys.fi www.scancool.fi www.mitsubishielectric.fi

KYLMÄextra 2/2013 33

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2013

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Pointcool-Service Oy Recair Oy

Osoite Konetie 1 Mukulakuja 3

04300 Tuusula 04300 Tuusula

Puh. (09) 838 7420 09 2744000

Internet www.pointcool.fi www.recair.fi

Sipoon Poltinhuolto Oy Spinea Ltd Oy Suomen Jääkylmä Oy Suomen Kylmäpiste Oy Säätölaitehuolto Oy T:mi Huolto-Juki Tapiko Oy Tiramo Oy VP-Euroref Oy Yleiskylmä-Findri Oy Ltd Itä-Uusimaa Are Oy Kylmäkonehuolto J. Varis Oy Kylmäkonehuolto JL-Cool service Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Norpe Oy Porvoon kylmäpalvelu Oy Refcon Finland Oy Kanta-Häme Caverion Suomi Oy Forssan Kylmä-Keskus Oy Hämeen Kodin- ja Kylmäkonehuolto Oy JSL-Tech Oy Kylmäkeskus Sami Oy Kylmäset Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Päijät-Häme

Hindsbyntie 225 Lyhtytie 14 Linnavuorentie 28 A Kiilleliuskeenkuja 2 PL 27 (Rälssintie 4A) Hirvikalliontie 18 Pakkamestarinkatu 4 A 15 Kaasutintie 8 A Soidintie 12 Huoltotie 4

04130 Sipoo 00750 Helsinki 00950 Helsinki 04300 Tuusula 00721 Helsinki 10900 Hanko 00520 Helsinki 00770 Helsinki 00700 Helsinki 04300 Tuusula

040 5239739 (09) 374 1066 010 425 5000 044 0785462 09 3505760 GSM: 0400 47 3284 041 5010398 040 5888499 020 155 3100 09 2759960

www.sipoonpoltinhuolto.fi www.spinea.fi www.jaakylma.fi www.kylmapiste.fi www.saatolaitehuolto.fi

Urakoitsija-alue Pohjaniityntie 12 Niittymaankuja 20 Asentajantie 9 PL 24(Teollisuustie 7) Vänrikinkatu 14 Mestarintie 1

06850 Kulloo 04130 Sipoo 06500 Porvoo 06150 Porvoo 06151 Porvoo 06100 Porvoo 06150 Porvoo

020 530 5500 0400 45 3885 GSM: 0400 43 6092 02071 52640 019 5378000 0400 310631 (019) 524 8110

www.are.fi

Vankanlähde 7 Ratamokuja 8 Raatihuoneenk. 4 Verstaantie 1 Ylikauppilantie 2 Mattilantie 13 Vanajantie 10 Murrontie 3

13100 Hämeenlinna 30420 Forssa 13100 Hämeenlinna 13720 Parola 31640 Humppila 13100 Hämeenlinna 13110 Hämeenlinna 30420 Forssa

010 4071 0500 480540 (03) 682 4885 045 8737274 0400 74 1214 020 7579972 02071 52630 020 7152530

www.caverion.fi www.kylma-keskus.fi www.hkkh.fi www.jsl-tech.com www.kylmakeskussami.fi www.kylmaset.fi www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi

AC Palvelut Oy Are Oy Caverion Suomi Oy Chiller Oy Cool Davanti Oy Elcool Oy HC-Systems Oy Heinolan LVI-Asennus Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Kylmanni Kylmähuolto Tammelin Oy Kylmäkärki Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Pemco Oy T:mi Ari Mellin Kymenlaakso

Rataskatu 10 Väinämöisentie 6 Jussilankatu 6 C 1 Mukkulankatu 16 Vinssikatu 5 Ojamaankatu 1 Kukonkoskenkatu 8 Tähtiniementie 1 Soisalmentie 3 Askonkatu 9 Kukonkannus 8 Tuomitie 22 Teollisuustie 8 Vartiokallionkatu 2 Mursketie 6 Jussinkorventie 216

15700 Lahti 15170 Lahti 15680 Lahti 15210 Lahti 15700 Lahti 15230 Lahti 15700 Lahti 18100 Heinola 15860 Hollola 15100 Lahti 15880 Hollola 15560 Nastola 16600 Järvelä 15150 Lahti 15860 Hollola 06100 Mäntsälä

044 344 3650 020 530 5500 010 4071 (03) 87 6470 020 743 4000 020 792 0500 (03) 733 9267 044 0557778 020 555 5606 020 515 2750 040 590 5303 0400 842 198 041 4401173 020 71 56631 (03) 88 7410 0400 82 6200

www.acpalvelut.fi www.are.fi www.caverion.fi www.chiller.fi www.cooldavanti.fi www.elcool.fi www.hcsystems.fi www.heinolanlvi.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kylmanni.fi www.kylmahuoltotammelin.com www.kylmakarki.fi www.lemminkainen.fi www.pemco.fi www.arimellin.com

AH-Cool Oy Are Oy Caverion Suomi Oy

PL 227,Korjalankatu 6G Jumalniementie 3 Kanervistontie 48

45101 Kouvola 48600 Kotka 45200 Kouvola

0405 123468 020 5305500 010 4071

www.ahcool.fi www.are.fi www.caverion.fi

34 KYLMÄextra 2/2013

www.tapiko.fi www.vpeuroref.fi www.findri.fi

www.jl-cool.com www.lemminkainen.fi www.norpe.fi www.porvoonkylmapalvelu.fi www.refcon.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2013

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Caverion Suomi Oy Costella Oy Freotek Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Kotkan Kylmätekniikka Oy Kylmähuolto Kalsea Oy Kylmähuolto Miikkulainen Oy Kylmähuolto Resek Oy Kymen Kylmärinki Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Etelä-Karjala Are Oy Caverion Suomi Oy Huurre Finland Oy Ice Power Oy ISS Palvelut Oy Itä-Suomen Kylmälaitepalvelu Oy K-Ilmastointi Kaakon Kylmäasennus Oy Karjalan Kylmähuolto Lappeenrannan Jäähdytystekniikka Oy Lappeenrannan Kylmä Ky Lemminkäinen Talotekniikka Oy Vuoksen Kylmäkone Oy Varsinais-Suomi Are Oy Are Oy Carrier Oy Caverion Suomi Oy Caverion Suomi Oy Chiller Oy Enertest Ky Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Kylmä-Kariset Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy LJ-Kylmä Oy Mestarikylmä Oy Projektia Oy Ref-Team Oy Suomen Jääkylmä Oy Telekylmä Oy Tempstar Nordic Oy TRP Group Oy Turun AR-Systems Oy Satakunta Are Oy Are Oy Caverion Suomi Oy

Osoite Matkakuja 6 A Varastokatu 3 Talttatie 5 Varastotie 9 Asentajankatu 10 Asentajankatu 2 Kymin Yritysalue, Kyminväylä 1 B Vasaratie 3 PL 40,Somerotie 19 Kymi Yritysalue Valajantie 5 Ilmarinkuja 3

48600 Kotka 45200 Kouvola 48400 Kotka 46860 Anjalankoski 45130 Kouvola 48770 Kotka 45700 Kuusankoski 48400 Kotka 45200 Kouvola 45700 Kuusankoski 48230 Kotka 45100 Kouvola

Puh. 010 4071 05 3664155 (05) 228 5795 020 555 5700 020 514 1144 GSM: 044 510 1136 054 6000 185 GSM: 0400 75 1067 010 3975500 (05) 379 1922 02071 53020 02071 56631

Internet www.yit.fi www.costella.fi www.freotek.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kotkankylmatekniikka.fi www.kalsea.fi www.kylmamestari.fi www.resek.fi www.kylmarinki.com www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi

Harapaisentie 55 Myllymäenkatu 21 Seponkatu 6 Vilkolantie 8 Alaniitynkatu 17 Kaivertamontie 2 Paalukatu 4 E Kuparintie 43 Lentäjäntie 8 Lentokentäntie 69 Loitsukatu 37 Moreenikatu 4 Piikatu 1

53500 Lappeenranta 53550 Lappeenranta 53300 Lappeenranta 54920 Taipalsaari 53100 Lappeenranta 57810 Savonlinna 53500 Lappeenranta 55100 Imatra 53100 Lappeenranta 53600 Lappeenranta 53600 Lappeenranta 53810 Lappeenranta 55120 Imatra

020 530 5500 010 4071 020 555 5607 050 3797640 020 514 2100 015 510244 GSM: 050 405 1500 044 5100869 0400 30 4992 (05) 412 6100 0400 553738 02071 53020 (05) 473 2400

www.are.fi www.caverion.fi www.huurrefinland.fi

Joensuunkatu 7 Fiskarsinkatu 2 Hitsarinkatu 2 Lemminkäisenkatu 59 Örninkatu 14 Hallimestarinkatu 13 Vehmaantie 248 Lemminkäisenkatu 42 Länt.Pitkäkatu 33 Tuulissuontie 3 B Lukkosepänkatu 7, PL 110 Perkkiönkatu 4 Vesalankatu 4 Tuulissuontie 21 Arhokatu 12 Unkarinkatu 22 Kakskerrantie 687 Kaurakatu 48 Haikankatu 4 Arhokatu 1

24100 Salo 20750 Turku 20360 Turku 20520 Turku 24100 Salo 20780 Kaarina 23100 Mynämäki 20520 Turku 20100 Turku 21420 Lieto 20101 Turku 20460 Turku 20360 Turku 21420 Lieto 21200 Raisio 20750 Turku 20960 Turku 20740 Turku 21200 Raisio 21200 Raisio

020 5305500 020 530 5500 (02) 437 5200 010 4071 010 4071 (02) 253 5700 (02) 434 0700 020 555 5609 020 515 7750 (02) 237 7600 02071 53160 GSM: 0400 19 6296 040 5160568 (02) 477 9200 (02) 439 6300 010 425 5003 GSM: 0400 52 3114 045 77508233 044 0720647 020 7792501

www.are.fi www.are.fi www.carrier.fi www.caverion.fi www.caverion.fi www.chiller.fi www.enertest.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kylma-kariset.fi www.lemminkainen.fi

Satakunnankatu 23 A Tikkalantie 1 Kairakatu 1

28130 Pori 26100 Rauma 26100 Rauma

020 5305500 020 530 5500 010 4071

www.are.fi www.are.fi www.caverion.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

www.iss.fi www.kylmalaitepalvelu.com www.k-ilmastointi.fi www.kaakonkylmaasennus.fi www.jaahdytystekniikka.fi www.lemminkainen.fi www.vkkoy.fi

www.mestarikylma.fi www.projektia.fi www.refteam.fi www.jaakylma.fi www.telekylma.fi www.tempstar.fi www.trpgroup.fi www.turunar-systems.fi

KYLMÄextra 2/2013 35

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2013

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Caverion Suomi Oy Eura Production Oy Euran Teollisuushuolto Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Karvian Kylmäkone Ky LVI-Helin Oy Länsi-Jää Oy Polar Jäähdytys Oy Polar-Kylmä Oy Porin Kylmäasennus Ky Porin Kylmäkone Grönbacka Ky Rauman Kylmärakenne Oy TAE-Cooling Oy Ulver Oy Pirkanmaa A-duo Oy Are Oy Carrier Oy Caverion Suomi Oy Chiller Oy Tampere Coolstep Oy Finkylmä Oy Huurre Finland Oy Hämeen Jäähdytys Oy Ikaalisten Kylmälaite Oy IM-Service Ky ISS Palvelut Oy JTH-Service Oy Jäämatic Oy Jääratas Ky Kojacool Oy Kylmäset Oy Kylmäset Oy Lassila&Tikanoja Oyj Lemminkäinen Talotekniikka Oy MH-Air Ky Näsin Vesijohtoliike Oy Suomen Tekojää Oy Sähköpeko Oy TS-Kylmä Oy Valkeakosken Kylmälaitehuolto P.Siren Vilppulan Huoltopalvelu Oy Keski-Suomi Are Oy Are Oy Caverion Suomi Oy Caverion Suomi Oy Chiller Oy Coolstep Oy Huurre Finland Oy

Osoite Satakunnankatu 31 Anttilantie 16 Neitsytmäentie 5 B Uunikatu 6 Yrjönkatu 22 Jokimaantie 2 Hakuninvaihe 1 Sammontie 15 Itäkeskuksenkaari 4 Varpushaukantie 3 Preiviikintie 442 Isonsannanpuistokatu 5 Teerentarhantie 8 A Pajulanraitti 35 Kukonharjamäentie 15

28130 Pori 27510 Eura 27500 Kauttua 28610 Pori 28100 Pori 39930 Karvia 26100 Rauma 28400 Ulvila 28130 Pori 28220 Pori 28660 Pori 28100 Pori 26510 Rauma 27710 Köyliö 29250 Nakkila

Puh. 010 4071 (02) 838 2800 044 2541990 020 555 5720 020 515 2241 (02) 544 1407 (02) 83766100 (02) 538 3000 0400 228448 (02) 639 4196 (02) 647 2550 (02) 633 3135 (02) 822 7333 0400 488806 GSM: 040 528 0417

Internet www.caverion.fi www.euraproduction.fi www.euranteollisuushuolto.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi

Keskuskatu 11 Kuoppamäentie 11 Vesimyllynkatu 3 Hatanpään valtatie 11 Pyynikintie 25 Metallitie 10 Ketoneilikankuja 2 C 6 Huurretie 13 Polumäenkatu 15 Sammonkatu 6 Puttosharjuntie 93 Biokatu 12 Yrittäjäntie 11 Aurinkokuja 5 B Hiidenkatu 6 Lentokentänkatu 7 Laiskantie 1 Nekalankulma 20 Osuusmyllynkatu 5 C Haarlankatu 1 F Risuharjunkatu 45 Lakalaivankatu 3 Sepänkatu 8 Hautalankatu 20 Vinkkiläntie 106 Saimintie 12 Suokatu 4

37830 Viiala 33800 Tampere 33310 Tampere 33100 Tampere 33230 Tampere 33960 Pirkkala 36240 Kangasala Ylöjärvi 33720 Tampere 39500 Ikaalinen 34800 Virrat 33520 Tampere 36600 Pälkäne 33420 Tampere 33240 Tampere 33900 Tampere 37600 Valkeakoski 33800 Tampere 33700 Tampere 33230 Tampere 33330 Tampere 33840 Tampere 39700 Parkano 33700 Tampere 38210 Sastamala 37600 Valkeakoski 35700 Vilppula

044 2772521 020 530 5500 (03) 317 1770 010 4071 03 2143250 020 7861950 040 5125197 020 55 5511 (03) 266 0996 010 2192608 044 0336551 020 515 2200 050 441331 (03) 343 0480 (03) 212 7789 (03) 282 5111 020 7579970 020 7579971 040 3859346 020 7153120 GSM: 0400 62 4190 03 3805400 (03) 44021 (03) 357 3600 0500 621055 03 5843671 0400 628832

www.a-duo.fi www.are.fi carrier.fi www.caverion.fi www.chiller.fi www.coolstep.fi

Kauppakatu 12 Ohjelmakaari 10 Kuormaajantie 7 Teollisuuskatu 5 Ylistönmäentie 31 Ahvenlammenkuja 7 Kirrinpolku 4

42220 Kaipola 40500 Jyväskylä 40350 Jyväskylä 42100 Jämsä 40500 Jyväskylä 42100 Jämsä 40270 Palokka

020 530 5500 020 530 5500 010 4071 010 4071 (014) 378 2511 020 7861950 020 555 5601

www.are.fi www.are.fi www.caverion.fi www.caverion.fi www.chiller.fi www.coolstep.fi www.huurrefinland.fi

36 KYLMÄextra 2/2013

www.lannenilmatekniikka.fi www.lansi-jaa.fi www.polarjaahdytys.fi www.polarkylma.fi www.porinkylmaasennus.com www.kylmakone.fi www.kylmarakenne.fi

www.huurrefinland.fi www.hameenjaahdytys.fi www.kylmalaite.fi www.iss.fi www.jth.fi jaamatic@jaamatic.fi www.jaaratas.fi www.koja.fi www.kylmaset.fi www.kylmaset.fi www.lassila-tikanoja.fi www.lemminkainen.fi www.sci.fi/¨mhair www.nasinvesijohtoliike.fi www.suomentekojaa.fi www.peko.fi www.tskylma.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2013

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet ISS Palvelut Oy Jyväs-Jää Oy JääWatti Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Refsystems Silván Oy Sisä-Suomen Kylmälaite Oy Viitasaaren Kylmähuolto Etelä-Pohjanmaa Caverion Suomi Oy ISS Palvelut Oy Kylmä- ja Konekeskus P. Ahtiainen Oy Kylmäkonehuolto Ukonmäki Ky Lakeuden Kylmäkeskus Oy Lakeuden Kylmätekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Ähtärin Vesi ja Lämpö Pohjanmaa Are Oy Caverion Suomi Oy Caverion Suomi Oy Global Cool Consults Oy/Ab ISS Palvelut Oy ISS Palvelut Oy Kylservice - Kylmähuolto Kenneth Lillhannus Lemminkäinen Talotekniikka Oy LVI- & Kylmäpalvelu Turunen T:mi MV-Sähkötyö Ky Vaasan Kylmäkone Oy Keski-Pohjanmaa Caverion Suomi Oy Huurre Finland Oy Kylmet Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Oilon Scancool Oy Pohjanmaan Jääkylmä Oy Etelä-Savo Caverion Suomi Oy Huurre Finland Oy Huurre Finland Oy Kylmäasennus P. Nykänen Oy Kylmähuolto Leppälä Ky Pieksämäen Masan Huolto Ky PP-Electro Ky Tmi Air Cool Jukka Airaksinen YIT Kuntatekniikka Oy Pohjois-Savo Are Oy Caverion Suomi Oy Chiller Oy FCool Oy Hane Huoltopalvelu Ky

Osoite Vapaudenkatu 8 Palokankaantie 25 Yrittäjänkatu 4 Vehkakuja 4 Kaarinantie 1 Sääkspääntie 57 Putkitie 4

40100 Jyväskylä 40320 Jyväskylä 44150 Äänekoski 40700 Jyväskylä 43500 Karstula 41230 Uurainen 44500 Viitasaari

Puh. 020 515 7500 0403 483666 0400 364960 02071 51910 040 5177950 0500 807656 0500 347120

Internet www.iss.fi www.jyvas-jaa.fi www.jaawatti.fi www.lemminkainen.fi

Tuottajantie 5 Kauppakatu 23 Kenttätie 6 Keskuskatu 4 Tuottajantie 39 Korventie 2 Välkkilänkatu 7, PL 128 Linjatie 9

60120 Seinäjoki 60100 Seinäjoki 61800 Kauhajoki 62900 Alajärvi 60100 Seinäjoki 64700 Teuva 60120 Seinäjoki 63700 Ähtäri

010 4071 020 514 1300 (06) 231 3918 (06) 557 3160 010 830 4201 (06) 228 6200 02071 53060 050 4005323

www.caverion.fi www.iss.fi www.kylmakone.com www.kylmakonehuolto.com www.lakeudenkylmakeskus.fi www.lakeudenkylmatekniikka.fi www.lemminkainen.fi www.ahtarinvesijalampo.fi

Strömbergin puistotie 13 Alholmintie 45 Kokkokalliontie 12 Korpvägen 3 Silmukkatie 4 Wolffintie 36 Lappfjärdsvägen 893 Olympiakatu 3B Tuomirannantie 36 Sautinkarintie 32 Kairatie 7

65320 Vaasa 68600 Pietarsaari 65100 Vaasa 68660 Jakobstad 65100 Vaasa 65200 Vaasa 64300 Lappfjärd 65100 Vaasa 66160 Långåminne 68100 Himanka 65350 Vaasa

020 530 5500 010 4071 010 4071 040 7789414 GSM: 0400 76 1228 020 514 1051 (06) 222 1312 02071 51670 (06) 365 7197 044 5624941 (06) 357 5100

www.are.fi www.caverion.fi www.caverion.fi www.coolconsults.com www.iss.fi www.iss.fi

Kosilankatu 5 Vasarakuja 9 Luhtikuja 7 Tervahovintie 2,PL 96 Yrittäjäntie 6 Vasarakuja 1 B

67700 Kokkola 67100 Kokkola 69100 Kannus 67101 Kokkola 67100 Kokkola 67100 Kokkola

010 4071 020 5555603 0500 366035 02071 53040 020 728 1868 050 4124929

www.caverion.fi www.huurrefinland.fi www.kylmet.fi www.lemminkainen.fi www.scancool.fi www.jaakylma.fi

Insinöörinkatu 6 Arinakatu 9 Pihlajavedentie 21 Kuokkakuja 2 Kotipellonpiennar 3 Vilhontie 1 Otto Mannisen tie 8 Vitikkaniementie 10 Insinöörinkatu 6

50100 Mikkeli 50170 Mikkeli 57101 Savonlinna 76130 Pieksämäki 50170 Mikkeli 76150 Pieksämäki 51200 Kangasniemi 77570 Jäppilä 50100 Mikkeli

010 4071 020 555 5710 020 555 5730 GSM: 040 548 5428 0400 65 7855 0400 252052 0207 983480 GSM: 0400 15 2519 050 5376561

www.caverion.fi www.huurrefinland.fi www.huurrefinland.fi www.kylmaasennus.fi www.kylmahuolto.net www.masanhuolto.fi www.pp-electro.fi www.aircool.fi www.yit.fi

Mestarinkatu 5 Ajajantie 1 Kalevalankatu 10 Saamaislahdentie 18 Puustellintie 29

70700 Kuopio 70780 Kuopio 70500 Kuopio 70420 Kuopio 72400 Pielavesi

020 530 5500 010 4071 (017) 263 1880 044 5456660 (017) 86 2155

www.are.fi www.caverion.fi www.chiller.fi www.fcool.fi www.hanehuoltopalvelu.net

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

www.sisasuomenkylmalaite.fi

www.lemminkainen.fi www.lvi-kylmaturunen.com www.mv-sahkotyo.fi www.vaasankylmakone.fi

KYLMÄextra 2/2013 37

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2013

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Huurre Finland OY ISS Palvelut Oy Keski-Savon Sähkö-ja Kylmäpalvelu Oy Kodinkonehuolto Korhonen Ky Kylmäduo Oy Kylmäntekijät Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy MP-Kylmä Oy PeLVI Oy Sähkö- ja Kylmähuolto Korhonen Oy Varkauden Kylmälaite Oy Pohjois-Karjala Caverion Suomi Oy Huurre Finland Oy Itä-Kylmä Oy Joensuun Kylmäkone Lemminkäinen Talotekniikka Oy Pohjois-Pohjanmaa Are Oy Are Oy Are Oy Carrier Oy Caverion Suomi Oy Enerkyl Oy Hannu Koivu Ky ISS Palvelut Oy Jetitek Oy Juhatek Oy Jäähdytyskoneasennus- ja Huolto Niemelä Ky Kylmälaitepalvelu Kidex Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Sähkölaitehuolto Kivelä Kainuu Caverion Suomi Oy Enerkyl Oy KS-Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Timon Kylmäsähkö Lappi Are Oy Are Oy Caverion Suomi Oy Huoltoliike J Paukkunen Oy ISS Palvelut Oy Jetitek Oy Kylmin Oy Kylmäsormi Lemminkäinen Talotekniikka Oy Sodankylän Kylmähuolto Ylä-Lapin LVI Oy

Osoite Kellonkärki 14 Päivärannantie 10 Kivipurontie 38 Jysinahontie 88 Päiviönkatu 43 Oppipojankuja 10 Itkonniemenkatu 29 B Lavakuja 1 Isoharjantie 4 PL 20 Vanha Hasintie 3

70460 Kuopio 70420 Kuopio 78250 Varkaus 74700 Kiuruvesi 74100 Iisalmi 70780 Kuopio 70500 Kuopio 78310 Varkaus 71800 Siilinjärvi 73201 Varpaisjärvi 78870 Varkaus

Puh. 044 766 2500 020 515 3200 0400-277968 (017) 827 0210 (017) 82 3815 017 2632611 02071 52730 045 8723537 (017) 462 4240 GSM: 0400 27 3431 (017) 556 1008

Internet www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kylmapalvelu.fi www.kodinkonehuoltokorhonen.com www.kylmaduo.fi www.kylma.fi www.lemminkainen.fi www.mpkylma.fi www.kylmakonehuolto.fi

Rahtikatu 4 Rekkatie 11 B 9 Rahkeentie 4 Lylykoskentie 7 Parrutie 1

80100 Joensuu 80100 Joensuu 80100 Joensuu 80130 Joensuu 80100 Joensuu

010 4071 040 8382152 (013) 12 2355 (013) 22 8130 02071 52740

www.caverion.fi www.huurrefinland.fi

Jääsalontie 17 Pajuniityntie 43 Hietaniementie 12 Laakeritie 20 A Paulaharjuntie 20 Tuotekuja 3 Lukkarinlandentie 13 Yrttipellontie 1 Tyrnäväntie 16 Kylmäsentie 5 Tuohitie 8 Ruuhijärventie 126 Kempeleentie 5 Posiontie 48 b

90400 Oulu 92120 Raahe 91430 Leppiniemi 90620 Oulu 90500 Oulu 90410 Oulu 93100 Pudasjärvi 90101 Oulu 90400 Oulu 90800 Oulu 90820 Kello 93100 Pudasjärvi 90400 Oulu 93400 Taivalkoski

020 530 5500 020 530 5500 020 530 5500 (08) 34 8470 010 4071 020 55 5515 GSM: 0400 68 5559 020 5157010 0400 959985 050 4917373 020 831 7007 0400 685083 02071 51690 0400 283405

www.are.fi www.are.fi www.are.fi www.carrier.fi www.caverion.fi www.huurrefinland.fi

Timperintie 13 A Nuaskatu 5 Lankkukuja 3 A 3 Opintie 1 Somerentie 79

87400 Kajaani 87400 Kajaani 87400 Kajaani 87100 Kajaani 89200 Puolanka

010 4071 020 555 5602 0400 515570 010 8434880 GSM: 0400 123713

www.caverion.fi www.huurrefinland.fi www.ks-talotekniikka.fi www.lemminkainen.fi

Sipolantie 2 Kemintie 25 Suosiolankatu 2 Sipolantie 8 Aittatie 1 Pohjolankatu 4 Marttiinintie 11 Hakalankatu 41 Nuoskankatu 2 Mantovaarantie 60 Yhdystie 8

96100 Rovaniemi 95420 Tornio 96100 Rovaniemi 96100 Rovaniemi 96100 Rovaniemi 96100 Rovaniemi 96300 Rovaniemi 94100 Kemi 94600 Kemi 99600 Sodankylä 99800 Ivalo

020 530 5500 020 530 5500 010 4071 0400 151316 020 515 2650 040 7127506 (016) 31 8888 0400 691032 02071 52144 (016) 61 0170 040 5159040

www.are.fi www.are.fi www.caverion.fi www.huoltoliikepaukkunen.fi www.iss.fi www.jetitek.fi

38 KYLMÄextra 2/2013

www.lemminkainen.fi

www.iss.fi www.jetitek.fi www.juhatek.fi www.kidexoy.fi www.lemminkainen.fi www.sahkokivela.fi

www.kylmasormi.fi www.lemminkainen.fi www.yla-lapinlvi.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

FG Finland OY (½)

Pienennä hiilidioksidijalanjälkeäsi

Uudet YORK®-vedenjäähdyttimet ja lämpöpumput

Johnson Controls Finland Oy

• Korkea hyötysuhde • Pieni kylmäainetäytös • Kompakti rakenne • Taajuusmuuttajakäyttö • Edistykselliset lämmönvaihtimet • Nopea asennus ja käyttöönotto • 24/7 huoltopalvelut

Johnson Controls on maailman johtavia teollisuuden kylmälaitteiden ja lämpöpumppujen valmistajia

Johnson Controls Finland Oy • Hankasuontie 10, 00390 Helsinki • p. +358 (0)20 1404 551 • KYLMÄextra 2/2013 f. +358 (0)20 1404 500 • www.jci.com

Pakattujen kalatuotteiden kalusteeseen asennettiin ovet, jotta lämpötila saataisiin pysymään mahdollisimman stabiilina.

Teksti: Dakota Lavento

Kylmä avainasemassa

Oiva-tarkastuksissa Toimiva kaupankylmä ja lämpötilojen hallinta ovat olennaisia hyvän tuloksen saavuttamiseksi elintarvikeliikkeiden Oiva-tarkastuksissa. Tarkkana on oltava erityisesti kalakylmäkalusteiden lämpötiloissa.

-market Nurmijärven ovesta saa tänä syksynä turhaan haeskella leveää Oiva-hymynaamaa, vaikka kaupalla sellaiseen oikeus onkin. Hymynaamat tarkastusraportteineen ilmestyvät tarkistettujen elintarvikeliikkeiden ja ravintoloiden sisäänkäynnin yhteyteen vasta vuoden vaihteen jälkeen. Siihen asti julkaistut raportit löytyvät verkosta: www.oivahymy.fi – Meidän liikkeidemme tulokset tietysti myös omilta verkkosivuiltamme www.hok-elanto.fi, kertoo HOK-Elannon laatuja ympäristöpäällikkö Satu Kattilamäki.

40 KYLMÄextra 2/2013

Nurmijärven S-market on saanut oiva-tarkastuksessa leveimmän, oivallisen hymyn. HOK-Elannon laatuja ympäristöpäällikkö Satu Kattilamäki on siitä luonnollisesti mielissään, varsinkin, kun kyseessä on hänen lähikauppansa.

Nurmijärven S-marketin palvelutorilla oikea säilytys lämpötila kaloille varmistetaan paksun jääpedin avulla.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran koordinoima Oiva on elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkistamisjärjestelmä. Se mahdollistaa kuntien elintarvikevalvojien valvontakäyntien tulosten tiedottamisen asiakkaille ja yhtenäistää tarkastuskäytäntöjä, sillä tarkastukset tehdään samojen Oiva-arviointiohjeiden mukaan. Toukokuun alusta 2013 alkaneessa ensimmäisessä vaiheessa elintarvikeliikkeistä ovat mukana kaikenkokoiset ruokakaupat ja kioskit sekä mm. ravintolat, kahvilat ja suurkeittiöt. Vaiheittain Oiva laajenee kaikkiin elintarvikealan yrityksiin vuoteen 2015 mennessä. Yrityksille Oiva on helppo ja objektiivinen tapa kertoa kuluttajille, jos oma toiminta on kunnossa. Viimeistään vuoden vaihde 2014 tuo Oiva-hymyt raporteissa liikkeiden sisäänkäynnin yhteyteen. Mitä leveämpi hymy, sitä paremmin elintarviketurvallisuusasiat ravintolassa tai myymälässä ovat. Hymynaamoja on neljä: oivallinen, hyvä, korjattavaa ja huono. Elintarvikkeiden säilytys- ja myyntilämpötilavaatimusten rajat ovat ehdottomat ja niihin pääseminen on oivallisen Oiva-arvosanan saamisen edellytys.

Moderneissa pakastekaapeissa ja -altaissa on ovet ja vastoin monien epäilyjä, asiakkaat eivät niistä ole purnanneet.

Vauhdilla käyntiin Kuntien elintarvikevalvojat tarkastavat valvontakäynneillään muun muassa yrityksen yleistä hygieniatasoa, pakkausmerkintöjä ja elintarvikkeiden säilytys- ja myyntilämpötiloja. Oiva-projektipäällikkö, ylitarkastaja Marina Häggman Evirasta kertoo, että syyskuuhun loppuun mennessä Oiva-tarkastuksia on tehty vajaa 7 000 ympäri maan. Määrällisesti eniten tarkastuksia on tehty eteläisessä Suomessa, jossa toki tarkistettavia liikkeitä ja ravintoloitakin on eniten. Syyskuun 23. päivään mennessä HOK-Elannon elintarvikeliikkeistä on tarkastettu 50. Kaikkiaan HOK-Elannolla on 92 Alepaa, 55 S-markettia ja 12 Prismaa yhdeksän kunnan alueella. Satu Kattilamäki kertoo tyytyväisenä, että tarkastus on tuottanut oivallisen hymyn 74 prosentille elintarvikeliikkeistä ja muissakin tulos on ollut hyvä. Hänen kotikauppansa S-market Nurmijärvi on yksi oiva-tarkastuksessa loistavasti pärjänneistä. Eviralla ei vielä ole tilastotietoa Oiva-tarkastusten tuloksista. Marina Häggman on kuitenkin jo käynyt

KYLMÄextra 2/2013 41

raportteja läpi ja alustavasti näyttäisi siltä, että huomautettavaa elintarvikeliikkeissä on ollut lämpötilojen hallinnassa. – Liian lämpimät säilytystilat, puutteellinen kirjanpito tai ilmenneiden ongelmien korjaamatta jättäminen nousevat esiin. Ulkoistettu lämpötilanvalvonta ei tarkoita, että vastuukin ulkoistettaisiin, hän huomauttaa. Satu Kattilamäki vahvistaa, että myös HOK-Elannon tarkastutetuissa liikkeissä lämpötilojen poikkeaman keston osoittaminen on osoittautunut haasteelliseksi. – Niin palvelutiskin kuin itsepalvelukalusteen tuorekaloissa. Ongelmia tuottavat tulkinnat ns. lyhytaikaisesta poikkeamisesta helposti pilaantuvien elintarvikkeiden säilytyslämpötiloissa, ja miten se osoitetaan kalusteissa, joissa on automaattinen lämpötilanvalvontajärjestelmä, hän kertoo. – Pelkää normaali omavalvontakirjanpito ei tässä riitä ja kuitenkin kalusteen oma valvontalaitteisto valvoo lämpötilaa kaiken aikaa ja voi kertoa lämpötilan vaikka puolen tunnin välein.

Tulkintaristiriitoja Elintarvikkeiden säilytys- ja myyntilämpötilat määritellään vuoden 2012 alusta voimaan tulleessa elintarvikehuoneistoasetuksessa (1367/2011). Asetukseen jäi joitakin tulkinnanvaraisia kohtia nimenomaan säilytyslämpötilojen osalta ja Eviran asetukseen pohjautuvaa valvontaohjetta tarkennettiinkin viime keväänä. Tavoitteena on luonnollisesti, ettei ohjeissa ole tulkinnanvaraisuutta ja valvontatulokset voisivat siten olla verrannollisia ympäri maata. Elintarvikeasetuksen 7 §:ssä luetellaan tarkemmin eri elintarvikkeiden säilytys- ja myyntilämpötilavaatimukset ja 11 §:ssä rajataan, että helposti pilaantuvien elintarvikkeiden lämpötila saa lyhytaikaisesti poiketa annetuista lämpötilavaatimuksista enintään 3 °C. Jos poikkeama on tätä suurempi, elintarvikkeen lämpötila on saatettava vaatimusten mukaiseksi tai tuote on poistettava myynnistä. Konditoriatuotteiden kuljetuksissa lyhytaikainen lämpötilapoikkeama voi kuitenkin olla kolmea astetta suurempi.

Recair Oy (1/2) Recair INDUTRADE GROUP

Recair_VRV_kylmaextra_185x134_20130322_polkuina.indd 42 KYLMÄextra 2/2013

3/28/2013 9:57:44 AM

Selkeät mitattavat asteet tuntuvat hyvältä ratkaisulta, mutta silti lämpötilavaatimuksiin sisältyy monia epävarmuustekijöitä. Miten, millä ja mistä mitataan? Koskeeko vaatimus itse elintarviketta vai pikemmin sen säilytyslämpötilaa? – Nykyajan kylmälaitteissa olosuhdelämpötila nousee ja laskee tietyn logiikan mukaisesti. Poikkeamia salliva 11 § kirjattiin asetukseen juuri näitä luonnollisia lämpötilavaihteluita ajatellen. Haluttiin siis viestiä valvonnalle, että vaikka annetut lämpötilarajat ovat kunkin elintarvikkeen optimilämpötila, ei niistä pieni poikkeaminen aiheuta terveysvaaraa, selventää asetuksen valmistelusta vastannut eläinlääkintöylitarkastaja Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusyksiköstä.

– Elintarvikelainsäädännön uudistuksen yhtenä päätarkoituksena on nimenomaan yhdenmukaistaa tarkastuksia Suomessa, painottaa eläinlääkintöylitarkastaja Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusyksiköstä.

Helposti pilaantuvien elintarvikkeiden lämpötilan sallitaan yksiselitteisesti aina poiketa 3 °C annetusta lämpötilavaatimuksesta. Siten vasta 3 °C suurempi ylitys – kalibroidulla lämpötilamittarilla mitattuna ja mittarin virhemarginaali huomioon ottaen – tulkittaisiin lainsäädännön vastaiseksi. – Kuulostaa taas selvältä, mutta ei sitä kuitenkaan ole, kertoo Satu Kattilamäki. – Poikkeaman lyhytaikaisuuden todentaminen on hankalaa, sillä tuotteet eivät ole kalusteessa pitkiä aikoja. Varastot ovat pienet, kun tavaraa tulee myyntiin kuutena päivänä viikossa ja kalustetta täydennetään vähintään päivittäin jopa useamman kerran päivässä. Voi olla, että juuri mittaushetkellä kalusteessa on tuote, joka on siihen juuri tuotu ja jonka lämpötila voi olla hetkellisesti koholla – ylittämättä kuitenkaan vielä 3 asteen rajaa. Miten pitkä aika siinä tapauksessa on hyväksyttävästi lyhytaikainen poikkeama ja miten se osoitetaan? HOK-Elannossa on annettu ohjeeksi epäselvässä tapauksessa rikkoa pakkaus ja mitata tuotteen sisälämpötila. Ero pakkauksen pinnan ja itse tuotteen sisälämpötilassa kun voi joskus olla merkittävä.

Listen to the difference.

ebmpapst Oy

Jo nyt puhaltimemme ovat maailman hiljaisimpien ja tehokkaimpien joukossa. Miten tästä voidaan vielä parantaa? Helposti: uudella AxiTopilla. Se optimoi ulostulevan ilmavirran ja parantaa huomattavasti hyötysuhdetta. Tämä tarkoittaa jopa 7,2 dB(A) hiljaisempaa ääntä ja jopa 27% pienempää energiankulutusta samalla ilmavirralla. Tai jopa 9% enemmän ilmantuottoa vastaavalla energiankulutuksella. Jos tämä on kuin musiikkia korvillesi, katso www.ebmpapst.ﬁ tai ota yhteys myyntiimme.

ebm-papst Oy • Puistotie 1 • 02760 Espoo • puh. (09) 8870 220 • mailbox@ebmpapst.ﬁ

KYLMÄextra 2/2013 43

Näyttävyyden kustannuksella Herkkuja notkuvat palvelutiskit miellyttävät asiakkaan silmää, mutta tuottavat ongelmia riittävän alhaisissa lämpötiloissa pysymiselle. Myös Nurmijärvellä S-marketin palvelutiskillä paksulla jääpedillä lepäilee vain kohtuullinen määrä lohifileitä. Siikoja peittää jääkerros. – Nahka suojaa, joten sen päälle jäätä voi laittaa, Sati Kattilamäki selittää. Palvelutiskillä tuorekalan säilytys elintarvikeasetuksen vaatimassa sulavan jään lämpötilassa (ohjeiden mukaan se tarkoittaa 0-2 astetta) on haastavaa. Toiselta puolelta avoin kaluste luovuttaa kylmää ympäristöönsä. Jään välittömässä läheisyydessä asetuksen vaatima lämpötila saavutetaan, mutta mitä korkeammalle tuotepinoa noustaan, sitä lämpimämmäksi olosuhteet muuttuvat. – Runsaan esillepanon ja oikean säilytyslämpötilan välillä joudutaan tasapainoilemaan. Ja jos joku kuvittelee, ettei asteella sinne tai tänne ole merkitystä, hän on pahasti hakoteillä. – Säilytyslämpötilojen laskeminen yhdellä asteella merkitsee 5 prosentin korkeampaa energiankulutusta, Satu Kattilamäki huomauttaa.

Ovista apua? Nurmijärven S-marketin pakattujen kalojen kalusteeseen on lisätty ovet. – Huomasimme, ettei tällaisessa kalusteessa lämpötila pysy tasaisena joka paikassa. Etummaisen tuotteen lämpötila voi olla liian korkea, vaikka takana pakkaus olisi miltei jäässä. Oikean lämpötilan saavuttamiseksi on tärkeää, että ilma pääsee kalusteessa kiertämään hyvin. Ilmanottoaukon ritilä ei saa olla peitetty eikä tukossa eikä kalusteessa liikaa tuotteita, Satu Kattilamäki painottaa. Ovet näyttävät auttavat pitämään lämpötilaolosuhteet kalusteessa tasaisempana. Silti tilannetta seurataan HOK-Elannossa vielä, eikä toistaiseksi ole tehty päätöstä kaikkien kylmäkalusteiden varustamisesta ovilla. Pakastekalusteet on lähestulkoon kaikissa toimipaikoissa varustettu kansilla ja uusissa kohteissa myös muut kylmäkalusteet. Vanhoissa kylmäkalusteissa ovi ei jälkikäteen asennettuna aina ole taloudellisesti järkevin ratkaisu – eikä kaikkiin malleihin edes ole ovia saatavilla. Vanhoissa laitteissa ovien lisääminen voi tuoda toiminnallisuusongelmia kylmäkoneen osalta, kun laitetta ei ole alun perin suunniteltu ovelliseksi, Satu Kattilamäki perustelee.

44 KYLMÄextra 2/2013

Hedelmien ja vihannesten esillepanossa pilkotut kasvikset on säilytettävä asetuksen mukaan + 6 asteessa, joten ne tarvitsevat oman kylmäkalusteen. – Muille kasviksille on suosituslämpötilat, joissa ne säilyttävät parhaiten ominaisuutensa ja pysyvät mahdollisimman tuoreina, Satu Kattilamäki kertoo.

Realismia kehiin Oiva-tarkastuksia on tehty myös HOK-Elannon ravintoloissa Keski-Uusimaalla ja Helsingissä – tuloksena useimmiten oivallinen hymy. – Ravintolakylmässä ongelmallisin tuoteryhmä on myös tuore kala. Kun kala tuodaan lounasta varten kylmiöstä vetolaatikkoon, jota avataan ja suljetaan jatkuvasti, on lämpötilaa käytännössä mahdotonta saada pysymään sulavan jään lämpötilassa. Oikean lämpötilan ylläpitämiseksi oikeat olosuhteet on varmistettu mm. ylimääräisillä kylmägeelimatoilla. Ehkä kalustevalmistajat keksivät ratkaisun, mutta helppoa se ei varmaankaan ole. – Realistisesti ajatellen nykyisiä kylmäkalusteita ei ole alunperinkään suunniteltu tälle lämpötila-alueelle ja keittiön lämpötilaolosuhteet ovat ajoittain myös haasteelliset, Satu Kattilamäki huomauttaa.

Oppia kaikille HOK-Elannossa toimipaikkojen esimiehet ja omavalvontaa toteuttavat henkilöt koulutetaan huolella energiatehokkaan ja elintarviketurvallisuuden ylläpitämisen kannalta ideaalisen kaupankylmän saloihin. Heidän on osattava puolestaan perustella työntekijöille, miksi kylmäkalusteiden ilmanottoaukot ja ovien tiivisteet on pidettävä puhtaana ja riittävä ilmankierto on varmistettava päivittäin. Vanhemmissa kiinteistöissä ongelmaksi voivat muodostua myös ilmanvaihdon ratkaisut. Suoraan kalusteeseen ilmaa puhkuva tuloilmaventtiili joudutaan joskus sulkemaan. Liian suuri ilmankosteus puolestaan huurruttaa pakastekaappien ovia. Kylmäkalusteiden ongelmien selvittelyssä tarvitaankin joskus suoranaista salapoliisityötä yhteistyössä myymälähenkilökunnan, kiinteistöhuollon, ketjun energiankäytön- ja kylmäasiantuntijan sekä kylmäliikkeen välillä.

Danfoss

Eteläisessä Suomessa on tarvetta pakkasvarastotilalle. Toinen Pakkastalo Oy:n varastoista on valmiina täytettäväksi asiakkaiden elintarvikkeilla.

Teksti: Dakota Lavento

Varmista taustat – Ota selvää kylmäurakoitsijan taustoista ja tarkista pätevyydet, niin säästyt monilta harmeilta, neuvoo kylmän ammattilainen Ilpo Wilkman. Saman viestin vahvistaa Pakkastalo Oy:n yrittäjä Matti Antvuori omiin hankinta kokemuksiinsa perustuen.

akeita ja suolaisia täytettyjä lettuherkkuja tarjoava Crepes kuuluu Helsingin Kauppatorin gourmet-kahviloihin. Toriyrittäjä Matti Antvuori omistaa menestyneen torikahvilansa

46 KYLMÄextra 2/2013

Kylmäasiantuntija Ilpo Wilkman auttoi Matti Antvuorta saamaan pakkasvarastonsa jäähdytys järjestelmän kuntoon.

lisäksi myös Pakkastalo Oy:n. Yrityksen muutama vuosi sitten Tuusulan Jokelaan valmistuneessa 600-neliöisessä hallissa on kaksi pakkasvarastoa. Joustavalle pienpakkasvarastotilalle on kysyntää ja yrittäjä varsin tyytyväinen investointiinsa. Nykyisin. Pakkasvarasto on saatava riittävän kylmäksi ja kylmänä sen on myös pysyttävä. Koska Antvuori ei ole kylmän ammattilainen, hän joutui järjestelmähankinnan tullessa ajankohtaiseksi etsiskelemään sopivaa urakoitsijaa. Tutun tuttu kertoi helsinkiläisyrityksestä, joka vaikuttikin hyvältä aina paljon lupaavia verkkosivuja myöten. Kaupat tehtiin kahdesta höyrystin/lauhdutin koneistoyksiköstä, jotka asennettaisiin pakkasvarastojen ulkoseinään – ulkoyksikkö jää ulkopuolelle ja höyrystin pakkashuoneen sisäseinään.

Ongelmat alkavat Toimitus kuitenkin venyi ja venyi. Asennuskaan ei sujunut ihan sovitulla tavalla ja aina vika oli urakoitsijan mukaan asiakkaassa. Maksua tosin vaadittiin välittömästi tilille. Lopputarkastuksesta ja virallisesta luovutuksesta ei ollut puhettakaan. Lopulta Antvuori oli tyytyväinen, kun laitteet edes olivat paikallaan. Koneistot vaikuttivat aluksi toimivan hyvin, mutta pian toinen ei enää jaksanutkaan laskea lämpötilaa alle −14 asteen. Antvuori otti yhteyttä laitetoimittajaan, joka ei kuitenkaan joko osannut tai halunnut varmistaa, missä vika piili. Varasto seisoi tyhjillään ja yrittäjä jäi vaille investointinsa katteeksi tarvittavia vuokratuloja. Useista yrityksistä huolimatta kylmälaitetoimittajalta ei apua ollut saatavissa.

Vihdoin kunnossa ja toimii Lopulta Antvuori otti yhteyttä Suomen Kylmäliikkeiden liittoon ja purki huolensa toimitusjohtaja Petri Hannulalle. Laitteet Pakkastaloon toimittanut yritys oli Hannulalle täysin tuntematon. Antvuoren kertomuksen kuultuaan hän kuitenkin arvioi, ettei yrityksestä laitetoimitukseensa liittyvien ongelmien korjaajaksi olisi. Hannula kehotti Antvuorta kääntymään puolueettoman asiantuntijan puoleen, joka osaisi arvioida laitteissa olevat viat sekä laajemminkin niiden

Pätevyyttä riittää

lpo Wilkman jos kuka on todellinen kylmäalan monitoimiosaaja. Vuodesta 1971 alkaen hän on luonut uraa Keskolla, Suomen Kylmätekniikassa, Electroluxilla ja Carrierilla erityisesti huoltotoiminnan ja sen kehittämisen parissa. Viime vuosina Ilpo on siirtynyt laitetoimittajapuolelta enemmän loppukäyttäjien asiantuntijaksi. Hän hoitaa toiminimensä kautta HOK-Elannon kylmäteknisen huoltopäällikön tehtäviä sekä suunnittelee ja toteuttaa yhteistyössä AK-Optimi Oy:n kanssa kylmälaitoksiin liittyviä energiansäästötoimenpiteitä. Ulkopuolisena, puolueettomana asiantuntijana hän käy selvittämässä myös erilaisia ongelmatilanteita, kuten ohessa kuvattua Pakkastalo Oy:n kylmäjärjestelmähankintaa. Kylmäalan koulutusta Ilpo on ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa mm. AEL:ssa ja näyttötutkintojen vastaanottajana hän on lisäksi toiminut mm. Amiedussa ja Koulutuskeskus Salpauksessa. Kylmämestarin erikoisammattitutkinnon Wilkman suoritti vuonna 2007. Syksyllä Ilpolle koittavat eläkepäivät yli 42 kylmän parissa vietetyn vuoden jälkeen. Tulevaisuus on Wilkmanille vielä hieman avoin, mutta arvata saattaa, ettei energinen mies saa kaikkea aikaansa kulumaan pelkästään rakkaan soittoharrastuksensa parissa. Erilaiset alan konsultointitehtävät ja teknisten ongelmien ratkaisut kiinnostavat jatkossakin.

edellytykset suoriutua tehtävästään. Asiantuntijaksi hän suositteli kylmäalan kokemusta niin asentajan, huoltopäällikön ja kouluttajan kuin erityisesti viime vuosina myös loppukäyttäjien konsultoinnin parissa kerännyttä Ilpo Wilkmania. Antvuori teki työtä käskettyä ja kutsui Wilkmanin paikalle. – Vikaahan löytyi. Neste- ja imulinjojen välille asennettavan lämmönvaihtimen imukaasuputki oli painunut pahasti kasaan, jonka lisäksi paisuntaventtiiliin oli ilmeisesti jossain vaiheessa vaihdettu väärä suutin, mistä aiheutui ettei sen säädöllä saatu kylmäaineen syöttöä höyrystimelle riittäväksi. Vikaa etsittäessä myös kylmäaineen koostumus oli saattanut muuttua, Wilkman luetteli.

KYLMÄextra 2/2013 47

Alkuperäistä laitetoimittajaa edellytettiin korjaamaan tai korjauttamaan laitos kuntoon, mutta yrityksen edustajien mielestä kunnostus ei kuulunut heille, koska takuuaika oli jo ohitse. Järjestelmän kunnostajaksi kutsuttiin lopulta Kylmä 2000 ja ammattimiesten jäljiltä kumpikin pakkas varasto toimii nykyisin niin kuin pitääkin. Loppu hyvin ja kaikki hyvin ei kuitenkaan aivan pidä paikkaansa, sadusta kun ei ole kysymys. Todellisessa elämässä on edelleen selvittämättä, miten korvataan järjestelmän kuntoon saattamisesta syntyneet kustannukset ja vuosien odottelun aikana menetetyt ansiot.

Luvat kunnossa? Jälkikäteen on tietysti helppo olla viisas. – Ei kannata olla niin sinisilmäinen, että uskoo kaikkeen mitä näkee ja kuulee. Kannattaa selvittää yrityksen taustat ja kysyä suosituksia jo ennen kaupantekoa eikä vasta sitten, kun ongelmat ovat alkaneet, Antvuori huomauttaa ja kiittää: – Ilman Ilpoa toinen pakkasvarasto olisi edelleen tyhjän panttina. – Minun olisi pitänyt osata selvittää, että urakoitsijalla on edes voimassa oleva TUKES-pätevyys, mutta se ei käynyt mielessänikään, hän jatkaa. Antvuori tarkoittaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKESin ylläpitämää kylmäalan pätevyysrekisteriä, josta urakoitsijaa ei löydy. Suomen Ympäristökeskuksessa tapauksesta ollaan tietoisia ja ilman asianmukaista pätevyyttä asennustoimintaa harjoittaneesta yrityksestä on tehty poliisille tutkintapyyntö.

Kokemusta tarvitaan Tukes-pätevyys on osoitus osaamisesta yhdellä kylmäalan osa-alueella, kylmäaineiden käsittelyssä ja vuotojen minimoimisessa. Ammattitaitoiselta kylmäurakoitsijalta voidaan toki edellyttää enemmänkin ammattiosaamista sekä kokemusta. – Ammattitutkinto olisi hyvä olla suoritettuna. Sähköpuolen hallinta, myös käytännön kokemuksen kautta hankittuna, korostuu erityisesti huoltotöissä, Wilkman painottaa.

48 KYLMÄextra 2/2013

Pätevyydet selviävät rekisteristä

ylmäalan pätevyysasetuksen 452/2009 siirtymäkausi päättyi jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitealalla jo heinäkuussa 2011. Asetuksessa säädetään pätevyysvaatimukset sekä toiminnanharjoittajan vastuuhenkilölle että asennusta ja huoltoa tai talteenottoa suorittavalle asentajalle. Pätevyystodistukset myöntää ja rekisteriä ylläpitää Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES. Kylmäalan asennus- ja huoltotoiminnan henkilöpätevyys- ja toiminnanharjoittajarekisteristä löytyvät ne urakoitsijat, vastuuhenkilöt ja asentajat, joilla on lupa asentaa ja huoltaa F-kaasuja sisältäviä jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteita, ajoneuvojen ilmastointilaitteita sekä sammutuslaitteistoja. http://rekisterit.tukes.fi/fi/Urakoitsijat/ Jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitealalla vastuuhenkilön ja asentajan pätevyysvaatimukset perustuvat kylmäalan tutkintoihin tai niiden osiin. Pätevyysvaatimusten osalta valvontaa suorittava viranomainen on Suomen Ympäristökeskus, jolle ilmoitus pätevyysvaatimusten laiminlyönnistä tehdään. Jos näyttöä laiminlyönnistä näyttäisi olevan, SYKE kehottaa urakoitsijaa hankkimaan vaaditut pätevyydet ja kieltää tätä jatkamasta kylmäalan asennus- ja huoltotoimintaa ennen kuin pätevyydet ovat kunnossa. Kieltoa voidaan tehostaa uhkasakolla. Mikäli asia ei korjaannu tai kyse on jo tapahtuneesta tapauksesta, SYKE voi tehdä asiasta tutkintapyynnön poliisille. Poliisi selvittää tapausta ja päättää mahdollisen syytteen nostamisesta. Määräysten rikkomisesta voidaan tuomita sakkorangaistukseen. Pätevyysvalvonta on siirtymässä TUKESille vuoden 2014 aikana.

– Tarjous kannattaa aina pyytää referensseineen ja suosituksineen useammasta kuin yhdestä paikasta. Apua kannattaa varsinkin suuremmissa investoinneissa pyytää Suomen Kylmäliikkeiden Liitosta, neuvoo toimitusjohtaja Juha Savolainen Kylmä 2000:sta.

Huoltosopimusmalli kokeilussa Kaupankylmässä hyvistä huoltosopimuksista halutaan pitää kiinni. HOK-Elannossa tavoitehin tahuollosta on hyvät kokemukset.

hä vaativammaksi käyvässä ja aina monipuolisempaa osaamista edellyttävässä kylmän maailmassa hyvin toimivista ja pitkäaikaisista urakointi- ja huoltosuhteista halutaan pitää kiinni. Elintarvikekaupan alalla onkin kehitetty erilaisia malleja yhteistyösuhteiden kehittämiseksi. Ilpo Wilkman on toiminut yrityksensä nimissä myös HOK-Elannon kylmäteknisenä huoltopäällikkönä. Tehtävässään hän on ollut luomassa nyt hieman yli vuoden käytössä ollutta, Alepoihin, S-marketteihin ja Prismoihin rakennettua tavoitehintahuoltojärjestelmää. HOK-Elanto on S-ryhmän suurin alueosuuskauppa, jonka omistavat sen 560 000 asiakasomistajaa. Sen vuosittainen liikevaihto on lähes 1,9 mrd. euroa, ja yritys työllistää yli 6 000 henkilöä. HOK-Elannolla on marketteja, tavarataloja, ravintoloita, liikennemyymälöitä ja muita toimipaikkoja yli 300. Onnistunut huoltosopimussuhde perustuu suurelta osin toimivaan yhteistyöhön kaupan henkilökunnan ja kylmä- sekä vartiointiliikkeen välillä. – Kun kaikki hoitavat hommansa hyvin, jäävät turhat hälytykset pois, Wilkman huomauttaa.

Pitkäaikaisia sopimuksia HOK-Elannossa on ollut sopimus vaihtelevasti 4‑6 huoltoliikkeen kanssa. Yhteistyö on tavannut olla pitkäikäistä. Tavoite hintahuoltojärjestelmäkin rakennettiin yhdessä huoltoliikkeiden kanssa ja huoltoliikkeet osallistuivat myös hinnan määrittelyyn. Tavoitehintahuoltomallia lähdetään rakentamaan tarkastelemalla kunkin kohteen huoltohistoriaa ja -kustannuksia riittävästi taaksepäin. Kaikista kohteen huoltoon liittyvistä tapahtumista muodostuu kustannus ja sitä kautta tavoitehintahuollon hinta. Lisäksi huoltoliikettä kannustetaan esittämään ehdotuksia kylmäjärjestelmän toiminnan ja toimivuuden parantamiseksi. Huoltoliike hoitaa huoltotyöt ja laskuttaa normaalisti. HOK-Elannolla pidetään tärkeänä myös sitä, että sopimushuolto-liikkeiden välinen yhteistyö toimii. Esimerkiksi päivystysvelvollisuus voidaan silloin luontevasti jakaa. – Tavoitehintahuolto perustuu täyteen avoimuuteen ja keskinäiseen luottamukseen. Huoltoliike pitää asiakkaan ajan tasalla. Vuoden jälkeen tilanne tarkistetaan ja seuraavalle vuodelle hintaa muutetaan tarpeen mukaan, Wilkman selittää. Leikkuri pitää joka tapauksessa huolen, ettei kohtuuttomia hyvityksiä tai kustannuksia synny.

Hänen mukaansa tavoitehintahuoltojärjestelmä näyttäisi täyttävän siihen asetetut odotukset ja sopimushinnat on osattu määritellä suhteellisen hyvin kohdalleen. Samaa mieltä on Juha Savolainen tavoitehintajärjestelmässä mukana olevasta Kylmä 2000:sta. Mitä enemmän tilaajalla on kylmäteknistä osaamista, sitä paremmin urakoitsijan työ voidaan Savolaisen mukaan integroida tilaajan toimintaan ja tavoitteisiin ja yhteistyön kehittämiselle on aito mahdollisuus. Urakoitsijan kannalta tavoitehintahuoltomallin etuna on, ettei urakoitsijan työtä ole yritetty väkisin pakottaa tiettyyn malliin. Olennaista on ennaltaehkäisevän huollon painotus. Myös investointiehdotuksille järjestelmän toimintavarmuuden parantamiseksi on mallissa toimiva kanava. – Parannusten rajana ovat urakoitsijan omat resurssit, aika ja kekseliäisyys, hän huomauttaa. Toimivasta mallista hyötyvät kaikki: kaupan asiakas onnistuneen ostosreissun, tilaaja järkevämmän seurannan ja kulurakenteen muodossa. – Urakoitsija saa puolestaan mahdollisuuden näyttää, mihin parhaimmillaan pystyy, Savolainen kiteyttää.

Vuototarkastukset kannattavat Kaupan kylmän huoltotilanne on vuosikymmenten saatossa kehittynyt hurjasti. Vielä 1980-luvulla kauppias saattoi miettiä tosissaan, kannattaako huoltoja tilata, kun laitteet tuntuivat toimivan ja pakasteiden turvana oli vakuutus. Vuosituhannen vaihteessa määräaikaishuoltojen piirissä oli ehkä 10‑15 % kaupankylmästä. Sittemmin pakolliset vuototarkastukset ja niiden myötä yleistyneet määräaikaishuollot ovat pitäneet järjestelmät toiminnassa ja säästäneet kauppiaille rutkasti rahaa. Uusien kylmäaineiden ja määräysten myötä laitosten tiiveys on tullut yhä tärkeämpään rooliin. Euroopassa on raportoitu vuotomäärien pudonneen 1980-luvun yli 20 %:sta alle 5 %:iin. Aivan vastaava kehitys on tapahtunut meilläkin. Tänä päivänä kylmäainevuodot ovat pääsääntöisesti pieniä alkavia vuotoja, joiden havaitseminen on hankalampaa kuin ennen. Ammattilaisten tekemissä vuototarkastuksissa ne kuitenkin löydetään ja näin vuodot jäävät todella pieniksi. Kylmähuoltoliikkeiden ammattitaito on myös korkealla tasolla. Määräaikaishuollot ja -tarkastukset kylmähuoltoliikkeet tekevät varmasti sovitulla tavalla. – Oikein hyvää ammattitaitoa osoittaa, jos huoltoliikkeessä osataan etsiä ja löytää alkavatkin viat ennen kuin suurta vahinkoa pääsee syntymään, Wilkman huomauttaa.

KYLMÄextra 2/2013 49

Huolellisesti toteutettu tyhjiöinti varmistaa, että vähäinenkin kosteus saadaan putkistosta pois. Kuvassa Timo Sipola ja Janne Peltola.

Teksti: Dakota Lavento

Kilpailuvalttina laatu Kuusi vuotta sitten kolme kylmän ammattilaista päätti perustaa yrityksen voidakseen jaksottaa työtään vapaammin. Päätöstä seuranneet työntäyteiset vuodet saivat tunnustusta viime talvena Kotkan yrittäjien myöntäessä Kotkan Kylmätekniikka Oy:lle nuoren yrittäjän palkinnon.

uonna 2007 aika tuntui kypsältä oman yrityksen perustamiseen. Timo Sipolalla ja Janne Peltolalla oli sähköasennustausta ja oppisopimuksella hankittu kylmäasentajan ammattitutkinto. Haastattelua tehtäessä lomalla ollut Veikko Langi oli päätynyt kylmäalalle metallipuolelta. Miehet jakoivat yrittäjäriskin ja perustivat Kotkan Kylmätekniikka Oy:n. – Ajattelimme että yrittäjänä olisimme nopealiikkeisempiä kuin suuret kilpailijat. Työn aikataulutus ja ajoitus onnistuu omassa yrityksessä myös helpom-

50 KYLMÄextra 2/2013

min. Kun työtä on tasaisesti, asiakkaiden tarpeisiin voi paneutua kiireettä. Ajattelimme kilpailla nimenomaan palvelun laadulla, Sipola kertoo. Konsepti on toiminut hyvin. Yrityksellä on huoltosopimuksia kaupankylmässä ja lähialueen kuntien kanssa. Lähinnä teollisuuskohteisiin tehtävät ilmalämpöpumppuasennukset tuovat työtä hiljaisemmalle talvikaudelle. Työtä riittää eivätkä yrittäjät suinkaan ehdi lokoisista lomapäivistä yhtä aikaa nautiskelemaan – saati sitten useinkaan kahteen pekkaan haastatteluja antamaan.

“Minä olen mestari, kylmämestari.” Ole sinäkin! Omaehtoisena koulutuksena KYLMÄMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 13.12.2013 alkaen, kesto n. 2 vuotta

Keuda

Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna ja opiskeluajan pituus määräytyy henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan. Hakijalla tulee olla suoritettuna kylmäasentajan ammattitutkinto tai kolmen vuoden monipuolinen työkokemus kylmäalalta sekä alalle soveltuva muu tekninen tutkinto. Järjestäjät: Keudan ammattiopisto, Sibeliuksenväylä 55A Järvenpää ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, Kurssikeskuksenkatu 11 Tampere Lisätietoja: Keuda/Mauri Montonen 050 415 0936, mauri.montonen@keuda.fi TAKK/Heikki Mahlamäki 044 790 6299, heikki.mahlamaki@takk.fi www.keuda.fi/aikuisopisto ja www.takk.fi

Uskoa tulevaisuuteen Yrittäjän arkeen kuuluu huoli tulevasta, mutta Sipola painottaa, että omien siipien kantavuuteen on vain jaksettava uskoa. – Vuosi 2009 oli Kotkassa vaikea, mutta opetti etsimään uudenlaisia vaihtoehtoja, jos entiset työt vähentyvät. Pitää luottaa, että kyllä se nousu joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin koittaa, eikä iskeä hanskoja heti tiskiin. Nuoret ammattilaiset ovat hoitaneet hommansa hyvin, mistä on todisteena myös yrityksen viime vuonna saama Kotkan Yrittäjien nuoren yrittäjän palkinto. Palkintoraadin mukaan esimerkilliset aktiiviset, ulospäin suuntautuvat nuoret yrittäjät ovat kehittäneet yritystään määrätietoisesti. Kotkan Kylmätekniikan palveluvalikoimaan kuuluvat mm. kaupan kylmän sopimushuollot, lakisääteiset vuo-

totarkastukset, kaupan kylmälaitteiden ja teollisuuden kylmälaitteiden asennukset, ilmastoinnin jäähdytys ja sähkötyöt. Ilmalämpöpumppuja yritys asentaa teollisuushallikohteisiin. Asennukset tuovat työtä kaupan kylmän kesäsesongin ulkopuolella. Asiakkaat löytyvät lähinnä itäiseltä Uudeltamaalta ja Kaakonkulmalta. Toistaiseksi miehet ovat hoitaneet hommat kolmistaan. Varsinkin kiireisimpinä aikoina laajentaminen ja lisätyövoiman hankkiminen on tosin käynyt mielessä. – Uusi työntekijä pitäisi kuitenkin itse kouluttaa. Jos hyvä tyyppi osuisi kohdalle, se kyllä onnistuisi, jos vain aikaa löytyisi opettamiseen. Toistaiseksi olemme kuitenkin sinnitelleet ja yrittäneet jaksottaa hommia niin, että ehdimme ja jaksamme. Työn laatu ja asiakastyytyväisyys kärsii, jos yrittää tehdä yli voimiensa eikä aika ei riitä kaikkeen, Sipola huomauttaa.

KYLMÄextra 2/2013 51

Ilmalämpöpumppuja teollisuushalleihin Parhaillaan Sipola ja Peltola viimeistelevät Kotkan Sutelaan valmistuvan hallin ilmalämpöpumppuasennusta. Kyseessä on noin 300 neliön toimisto- ja hallikiinteistö kolmelle vuokralaiselle. Jokaiselle tilalle on asennettu oma 4,2 kW:n Daikin ilmalämpöpumppunsa. Sähköinen varaaja lämmittää tarvittavan käyttöveden. Putkien jäätymistä ehkäisemässä on varalla lämpöpuhallin. Kotkan Kylmätekniikalle kohde on pienehkö. Vastaavalla tavalla on toteutettu aikaisemmin huomattavasti isompiakin kohteita. Sipola uskoo, että ilmalämpöpumppujen kysyntä halleihin tulee lisääntymään. – Tehdashallit ovat yhtenäisinä tiloina ihanteellisia kohteita ilmalämpöpumpuille, eikä lämmintä vettä yleensä tarvita paljoakaan. Kotkan Kylmätekniikka toteuttaa ilmalämpöpumpputoimituksia sekä itse suunniteltuna että valmiilla LVI-suunnittelijan tekemillä spekseillä. Yritys asentaa kuitenkin vain Daikin laitteita. – Niistä meillä on kokemusta, joten uskallamme niitä suositella. Meidän kannaltamme on tärkeää, että varaosia ja apua on saatavissa tarvittaessa nopeasti, Peltola selventää. Ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköt ovat siistissä rivissä työn takana olevan hallin takajulkisivussa. – Asiakkaat saattavat toivoa mahdollisimman vähän ulkoyksiköitä. Silloin on hyvä, että ulkoyksikköön voi joustavasti liittää useampiakin sisäyksiköitä, Peltola jatkaa.

Kokemusta kehiin Ilmalämpöpumppujen asentaminen ei yleensä ole kokeneelle ammattilaiselle vaikea urakka. Sipolalta ja Peltolalta neljän ilmalämpöpumpun kokonaisuus vei pari päivää. Miehet painottavat, että kyseessä ei ole kuitenkaan yksinkertainen homma, josta selviäisi ilman koulutusta ja kokemusta. Asentajalta edellytetään paljon. Hänen on hallittava muun muassa sähköasennustekniikka käyttöönottomittauksineen, sähköturvallisuusmääräykset, kylmäaineputkiston asennus ja eristys, kylmäainelainsäädännöstä nyt puhumattakaan. Laitteet on osattava myös huoltaa ja korjata. Ilmalämpöpumppujen vikojen etsiminen on usein vaikeaa ja vaatii asiantuntemusta.

52 KYLMÄextra 2/2013

– Ei vielä riitä, että luvat on kunnossa. Kyllä laitteen seinään kiinni saa ja käyntiin, mutta se ei vielä riitä. Laite on saatava toimimaan hyvällä hyötysuhteella. Asennusvirheet aiheuttavat vikaantumista ja saattavat paljastua vasta vuosien kuluttua laitteiston käyttöönotosta, Peltola sanoo, ja alkaa valmistella viimeisen ulkoyksikön tyhjiöintiä. Oikeaoppisesti toteutettu tyhjiöinti varmistaa, ettei kylmäainepiiriin ole jäänyt kosteutta. Putkiston sisään jäänyt kosteus reagoi kylmäaineen kanssa ja muodostaa happoja. Ne puolestaan lyhentävät kompressorin käyttöikää. – Käyttäjällä ei ole silloin pitkäaikaista iloa ilmalämpöpumpustaan. Tyhjiöinti vie aikaa vaatii kärsivällisyyttä. Kellolla sen onnistumista ei kuitenkaan mitata, vaan tyhjöllä – Sen pitää olla kunnossa. Ja liitosten tiiviys on varmistettava vuotonuuskijalla.

Muuttaako EU asennustöitä? Ilmalämpöpumppujen kylmäainetäytös on tehty yleensä jo tehtaalla. Se nopeuttaa asennustyötä, mutta ei poista putkiston tyhjiöinti- ja vuototarkastustarvetta. Sipola on kuullut parhaillaan valmisteilla olevan EU:n F-kaasuasetuksen mahdollisesti tulevan edellyttämään ilmalämpöpumppujen täyttämistä vasta asennuspaikalla. Ratkaisulla EU haluaisi ottaa esitäytettyjen laitteiden mukana kulkevat kylmäainevirrat paremmin haltuunsa ja ohjata samalla asennustyöt entistä tiukemmin vain ammattilaisten tekemiksi. Kylmäaineiden myynti tulee kuitenkin jatkossakin olemaan rajoitettua vain ammattilaisille, joten pelkällä tavaratalosta ostettavalla tyhjällä laitteella ei enää tekisi mitään. Mikäli esitäyttökielto EU:n lainsäädäntöprosessin aikanaan läpäisee, sopii se Kotkan Kylmätekniikan ammattilaisille mainiosti. – Kokeneelle ammattilaiselle se ei tuottaisi mitään ongelmia, sillä pääosa erilaisista kylmälaitoksistahan täytetään muutenkin työmailla. Jo nytkin ilmalämpöpumppujen täytökset on työmaalla tarkistettava putkitusetäisyyttä vastaavaksi, vaikkakin tämä työvaihe saattaa monilta ”pika-asentajilta” jäädä tekemättä, Sipola miettii. – Voin kuitenkin kuvitella, että tuoreelle asentajalle tilanne voi olla hankala. Kylmäainetäytöksen määrän on oltava tismalleen oikea, jotta laite varmasti toimisi

Uutisia

hyvällä hyötysuhteella. Punnituksessa on oltava tarkka ja vaa’an oltava oikein kalibroitu!

Käyttökoulutusta ei saa unohtaa Yksi tärkeä osa kylmäurakoitsijan työkentästä on asiakkaan kouluttaminen laitteensa käyttöön. Työ-

paikoilla ilmalämpöpumpun salat pitäisi pystyä avaamaan kaikille työntekijöille. – Onneksi laite on useimmille jo ennakolta edes jollakin lailla tuttu. Kotilaitteisiin verrattuna niiden huolto jää kuitenkin usein vähälle huomiolle. Joskus hälytysvalon vilkkumisen syyksi paljastuu katolta pudotettujen tai aurattujen lumien peittoon täysin jäänyt ulkoyksikkö.

Kylmälaitteenomistajat HERÄTYS! Talvi on hyvää aikaa kylmäinvestoinneille ja huolloille

ylmälaitteiden huolto on varsin kausiluontoista työtä. Kesäkaudella jäähdytystarve on suurimmillaan ja silloin vikoja korjataan pikavauhtia. Kaupankylmässä kesäsesonkiin varaudutaan ajoittamalla määräaikaishuollot ja vuototarkastukset kevääseen – valitettavasti pahimpaan ruuhka-aikaan. Huoltoyrityksillä onkin usein turhan kiireinen kevät ja kesä, mutta aikaa riittämiin syksyllä ja talvella. Timo Sipola Kotkan Kylmätekniikasta tasaisi vuosihuoltoja ja uusia asennustöitä mieluusti ympäri vuoden. Hänen mielestään syksy ja talvi olisivat nimenomaan korjausten ja uusinvestointien kannalta myös asiakkaalle parasta mahdollista aikaa. – Kesäkauden jälkeen tarpeet ovat hyvin muistissa. Alkusyksystä tehtyjä investointisuunnitelmia päästään viemään eteenpäin ennen seuraavaa jäähdytyskautta.

Sähköasentaja Janne Peltolan toi kylmän pariin aikanaan työmahdollisuuksien runsaus. Kylmäasentajan ammattitutkinnon hän suoritti oppisopimuskoulutuksena.

Sipola neuvoo suunnitteluttamaan kylmähankinnat syksyn aikana ja jättämään valitulle urakoitsijalle koko talvi toteutukseen. – Näin työ tehdään varmasti kummallekin osapuolelle parhaaseen mahdolliseen aikaan.

Ilmalämpöpumppujen kaupassa on kuluttaja-asiakkaiden kannalta kaksi sesonkiaikaa. Toinen niistä koittaa kesähelteiden alettua ja toinen edeltää syksyn ensimmäisiä kylmiä. ”Ammattikäyttöön” laitteita asennetaan tasaisemmin.

Janne Peltola kertoo huomanneensa, että monet viat ja puutteet niin kylmälaitteiden toiminnassa kuin ilmastoinnin jäähdytyksessäkin havaitaan nimenomaan kesähelteillä. Ne kannattaisi myös korjauttaa jo syksyllä eikä havahtua siihen kesän ensimmäisillä helteillä. – Esimerkiksi huollossa havaittu puhaltimen moottorin vikinä viestittää vaihdon tarpeesta, Sipola sanoo. – Harvoin se itse korjautuu.

Lämmityskauden alkaminen havahduttaa myös laitteen omistajat huomaamaan, että jotain on vialla. – Vikaantuneen laitteen korjaa asennus- tai huoltoliike, mutta itsekin laitteensa voi ”syyshuoltaa”. Siitepölykauden jäljiltä sisäyksikön suodattimet on syytä puhdistaa. Ennen pakkasten tuloa ulkoyksikkö pitäisi puhdistaa lehdistä ja hyönteisistä. Varmista, että kondenssivesiaukot ovat auki. Erillinen ulkoyksikön suojakotelo suojaa laitetta hyvin lumelta ja sateelta. Ja jotta ilmalämpöpumppu toimisi sydäntalvella, jonkun pitäisi muistaa käydä tarkistamassa, ettei se pääse hautautumaan lumeen eikä jäätymään, Sipola vinkkaa.

Kaupan kylmälaitteiden lämpötilatasot on syksyisin käytävä läpi ja ilmalauhduttimet puhdistettava lehtien pudottua.

– Kylmäurakoitsijan tulee jaksaa luottaa tulevaisuuteensa myös taloudellisesti huonompina aikoina. Kyllä työtä taas riittää, Timo Sipola lupaa.

KYLMÄextra 2/2013 53

Teksti: Dakota Lavento

S-ryhmän jättimäisen elintarvikkeiden logistiikkakeskuksen tilojen jäähdytys toteutetaan luonnon kylmäaineilla ja CO2-vapaalla sähköllä.

Lauhdelämmön hyödyntäminen ja lämpöpumput nollapäästöjen perustana S-ryhmän Sipooseen rakennettavan päivittäistavaroiden logistiikkakeskuksen kylmätilat jäähdytetään luonnonkylmäaineilla. Kylmälaitoksen lauhdelämpöä ja lämpöpumppuja hyödyntämällä tavoitteena on hiilineutraali kiinteistö.

54 KYLMÄextra 2/2013

ipoon Bastukärriin, vuonna 2012 valmistuneen käyttötavaroiden logistiikkakeskuksen kumppaniksi, rakennetaan S-ryhmälle uutta, jättimäistä päivittäistavaroiden logistiikkakeskusta. Rakennuksen kokonaispinta-ala on noin 189 000 neliötä ja tilavuus 3,4 miljoonaa kuutiota. Kyseessä on useiden satojen miljoonien eurojen investointi.

Lemminkäinen Talo Oy:n ja Skanska Talonrakennus Oy:n muodostaman työyhteenliittymä TYL Freeway:n urakoiman logistiikkakeskuksen peruskivi muurattiin syyskuun lopussa. Ensimmäinen osa vaiheittain valmistuvasta keskuksesta otetaan käyttöön jo vuonna 2016 ja kokonaisuudessaan se on käytössä vuonna 2018.

Päästötön ja energiatehokas Jo käytössä olevan käyttötavaroiden logistiikkakeskuksen lämmitykseen tarvittavasta energiasta noin puolet tuotetaan kallioperää lämmönlähteenä hyödyntävillä lämpöpumpuilla ja vajaa puolet pellettejä polttamalla. Myös uudessa rakennuksessa tullaan hyödyntämään kallioperän lämpöä. Rakennuksen alle tulevassa geoenergiakentässä on yhteensä noin 160 kappaletta 300 metriä syviä porakaivoja. Logistiikkakeskuksen kylmälaitoksen lauhdelämmöstä voidaan hyödyntää 43 %. Yhteensä lauhdelämmöstä ja lämpöpumpuista saadaan 6,0 MW:n lämmitysteho ja uusi rakennus

Lämpöässä Vsi ja Vm – kotimaiset täystehoratkaisut maalämpöön! Kosketusnäytöllinen ÄssäControl-ohjausjärjestelmä (WlRKMDXVPDKGROOLVXXV ZHELQ NDXWWD Markkinoiden suurimmat integroidut varaajat Lämmön ja lämpimän käyttöveden tuotto samanaikaisesti, ilman sähkövastusta

pystytäänkin lämmittämään käytännössä kokonaan lauhde-energian ja kalliolämmön avulla. Järjestelmän CO 2-päästötaso tulee olemaan keskimääräiseen kaukolämpölaitokseen verrattuna alle kymmenesosa. Uudelle logistiikkakeskukselle haetaan BREEAM-ympäristöluokitusta, tavoitteena ”Very Good”.

Ammoniakki ja hiilidioksidi kylmäaineina

Ulkoasenteiset vedenjäähdyttimet • 10…180 kW • Sisältää pumput varaajat jne. • Myös vapaajäähdytys

Pem co2 (1/8)

• Laaja lämpötila-alue • Tehdastestattu

Ota yhteyttä Pemco Oy p. 03 887410 pemco@pemco.fi

Jäähdytystä suuressa logistiikkakeskuksessa tarvitaan todella paljon. www.pemco.fi Viileä- tai pakastetilaa kiinteistön pinta-alasta on 145 000 m², joka vastaa noin 20 jalkapallokenttää. Kylmäenergian uuteen logistiikkakeskukseen toimittaa energiayritys Adven, jolle kylmäkoneistot rakentaa Johnson Controls Finland.

ÄssäCooling-jäähdytysyksikön liittämismahdollisuus Viiden vuoden täystakuu

Lämpöässä

Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy | Unikontie 2, 62100 Lapua 3XK _ P\\QWL#ODPSRDVVD À _ ZZZ ODPSRDVVD À

Päivittäistavaran logistiikkakeskuksen vaatima pluspuolen kylmäteho on 11,1 MW ja pakkaspuolen 3,3 MW. Logistiikkakeskusta varten rakennetaan kaikkiaan seitsemän erillistä kylmäkonehuonetta, joista viisi palvelee pluspuolta. Pluspuolen jäähdytysratkaisu perustuu liuokseen, jonka jäähdytys tapahtuu ammoniakkia kylmäaineena käyttävillä jäähdytysyksiköillä. Kaksi konehuonetilaa palvelee −25 asteen pakastevarastoja ja niissä jäähdytysratkaisuna on hiilidioksidia ja ammoniakkia kylmäaineena käyttävä kaskadilaitos (vrt. periaatekuva sivulla 19). Kylmän tuotannossa tullaan käyttämään CO2-vapaata sähköä. Johnson Controls Finlandin kokonaistoimitukseen kuuluvat kylmäkonehuoneiden laitteistot sekä katolle sijoitettavat ilmajäähdytteiset nestejäähdyttimet asennettuina ja toimintakuntoon saatettuina.

KYLMÄextra 2/2013 55

Viessmannin tutut oranssit tunnukset nähdään taas talvilajien kisoissa. Ehkä tulevaisuudessa mukana on myös Norpe.

Suomalainen

Kuva: Viessmann

Teksti: Dakota Lavento

kylmäosaaminen arvossaan – Viessman osti 60-vuotta täyttäneen Norpen Kalustevalmistaja Norpen päätyminen syyskuussa osaksi Viessmannkonsernia on Norpen toimitusjohtaja Matti Virtasen mukaan todella hieno asia. – Ei pelkästään yrityksellemme, vaan suomalaiselle osaa miselle ja kylmäalalle, hän painottaa. Oikea syntymäpäivälahja 60-vuotispäiviään syksyllä viettäneelle yritykselle.

56 KYLMÄextra 2/2013

Norpen toimitusjohtaja Matti Virtasella on syytä Viessmann-kaupan toteu tumisen jälkeen leveään hymyyn. Prosessi oli pitkä ja käynnistyi jo viime vuoden lopulla.

okaiselle talviurheilulajien katsojalle Viessmann on tullut tutuksi ainakin varakkaana sponsorina. Konserni onkin yksi johtavista lämmitysjärjestelmien valmistajista kansainvälisillä markkinoilla. Vuonna 1917 perustettu perheyritys työllistää 10 600 henkilöä, ja sen vuotuinen liikevaihto on 1,89 miljardia euroa.

Kokonaistoimituksia kaupalle Viessmannin tuotevalikoima lämmityspuolella on laaja aurinkolämpöjärjestelmistä erilaisiin kattiloihin ja lämpöpumppuihin. Varsinaisia ”kylmätuotteita” sen valikoimissa ovat olleet mm. kylmähuoneet, joita se valmistaa Pohjois-Baijerissa sijaitsevalla tehtaallaan. Norpen osakekannan ostaminen olikin konsernille luonteva ratkaisu, sillä se haluaa myös kokonaisvaltaiseksi kylmäratkaisujen toimittajaksi. Erityisesti päivittäistavarakaupassa kylmä muodostaa merkittävän osan energiakustannuksista, joten Norpen energiatehokkuudestaan tunnetut kylmäkalusteet ja –koneikot sopivat Viessmannin tuotevalikoimaan erinomaisesti. Yrityskauppa tuo Norpen Pohjoismaiden valikoimiin kylmähuoneet. Konsernin osaaminen lämmitysteknii-

kassa mahdollistaa Norpelle todellisten lämmön- ja kylmän energiatehokkaiden kokonaisratkaisujen tarjoamisen päivittäistavarakaupalle.

Vahvuutta vientiin Norpe on alansa markkinajohtaja Pohjoismaissa ja Baltian alueella. Viessmannin valikoimassa sen tuotteet saavat uudenlaista tunnettuutta ja kasvua laajan myyntiorganisaation kautta. Yrityksellä on 120 myyntikonttoria ympäri maailman. Norpen vahvoja vientimaita ovat olleet Pohjoismaiden ja Saksan lisäksi IsoBritannia ja Venäjä. Viessmannin rinnalla ovet ovat avoinna erityisesti saksankieliseen Eurooppaan. Norpe on panostanut voimakkaasti CO2-kylmäkalusteiden kehitykseen. Matti Virtasen mukaan niille on Keski-Euroopassakin kasvavaa kysyntää. – Vaikka perässä siellä Pohjoismaihin verrattuna kyllä tullaan. – Energiatehokkaiden kalusteiden kehityksen hyödyt saadaan myös keski-eurooppalaisten elintarvikeliikkeiden ulottuville. Uudet tilaukset tuovat työtä ja varallisuutta Porvoon alueelle. – Ehkäpä jatkossa tarvitsemme myös lisää työntekijöitä, Matti Virtanen arvelee toiveikkaana. Vuonna 1953 porvoolainen perustettu Norpe työllistää nykyisin noin 450 henkeä, ja vuonna 2012 sen liikevaihto oli yli 130 miljoonaa euroa. Yrityksellä on tytäryhtiöitä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Puolassa ja Virossa sekä myyntitoimisto Latviassa ja edustusto Venäjällä.

Norpe juhli kuusikymppisiään kunnolla Pyöreitä vuosia on syytä juhlistaa näyttävästi. Norpe juhli 60-vuotispäiväänsä Helsingissä koko naisen päivän perjantaina 11. lokakuuta 2013.

äivä alkoi KÄMP Kansallissalissa asiakkaille ja yhteistyökumppaneille järjestetyllä Norpe 60-juhlaseminaarilla, jossa vierailevat puhujat Stephen Springham Planet Retaililta UK:sta ja Mario Lukas TÜV Nordilta Saksasta valoittivat mm. vähittäiskaupan tulevaisuuden näkymiä ja trendejä. Seminaarin jälkeen juhlallisuudet jatkuivat gaalaillallisella Vanhalla Ylioppilastalolla esiintyjinä Step-up dancersit yhdessä Club for fiven kanssa. Illan päätti UMO solistinaan Johanna Försti.

KYLMÄextra 2/2013 57

Teksti: Dakota Lavento

Arctest sai uudet omistajat

Edessä loistava tulevaisuus

Uusien omistajien ja nuoren kylmämestarin turvin erikoiskylmän valmistaja Arctest panostaa tuotekehitykseen ja vientiin lähialueille.

Arctestin valoisissa tuotantotiloissa Espoossa rakennetaan erikoistuotteita esimerkiksi elektroniikkavalmistajien, puolustusvoimien tai farmakologiayritysten tarpeisiin. Vasemmalta Markus Juvonen, Pentti Kouhio, Johan Kinnula, sähkö- ja automaatioasentaja Esa Karppinen ja kylmäasentaja Pasi Peltonen.

58 KYLMÄextra 2/2013

olme miestä istuu kahvikuppien äärellä tyytyväisinä. Kaikki ovat uuden edessä. Yksi miettii yrityksensä myytyään sopivaa tasapainoa konsulttitöiden ja harrastusten välille. Toinen kokeilee siipiään tuoreena yrittäjänä. Kolmas paiskii työtä niin tuotekehitys- kuin projektipäällikkönä, suunnittelee ohjelmistouudistusta, laatujärjestelmän kehittämistä ja henkilökunnan koulutusta. Miehiä yhdistää Arctest Oy. Vuonna 1986 perustettu Arctest tunnetaan hyvin olosuhdekylmän valmistajana, oli kyse sitten lääkesäilytys tiloista, sääkoestuskaapeista tai kasvukammioista. Eikä kovin monessa kylmäalan yrityksessä voida leveillä porojen alppimaja-referenssistä.

kään voinut aivan kenelle tahansa myydä. Yrittäjää painaa vastuu niin taitavien työntekijöiden kuin asiakkaille toimitettujen erikoistuotteidenkin tulevaisuudesta. Kohtaloako kiittää, että erikokoisissa yrityksissä palkkatoimitusjohtajana työskentelemiseen hieman väsynyt Johan Kinnula kuuli mahdollisesti myynnissä olevasta, mielenkiintoisesta yrityksestä Lauri Forsstromiltä. – Näimme, että tässä on sopivan kokoinen yritys, jonka kehittämiseen on hyvät mahdollisuudet ja joka antaa mukavasti haastetta, Johan Kinnula kertoo. Miehet ostivat yrityksen tammikuussa 2013 ja Johan Kinnula ryhtyi sitä johtamaan.

Jatkajaksi sitoutunut yrittäjä Erikoistuotteille on aina oma kapea markkinansa, varsinkin, kun Arctest on panostanut nimenomaan tarkkaan räätälöintiin ja joustaviin toimituksiin. Kun perustajat ja omistajat Pentti Kouhio ja Matti Litmanen alkoivat miettiä tulevaisuuttaan, kävi kuten niin monissa pienissä perheyrityksissä nykyisin: jatkajaa ei jälkipolvesta löytynyt. Menestynyttä yritystä ei myösArctestissa Johan Kinnula pääsee keskittymään oman yrityksensä kehittämiseen ja johtamiseen.

Markus Juvosen työkenttä Arctestissa on niin laaja, että häntä voi hyvin kutsua yrityksen ”yleismies Juvoseksi”.

Pentti Kouhio voi yrityskaupan jälkeen voi harkita 44 työvuoden jälkeen jäähdyttelyä, jos nyt malttaa. Jos silmän pilkkeestä on jotakin pääteltävissä, moottoripyöräilylle ja golfille ei Pentin arjesta jatkossakaan paljoa aikaa jää.

Arctestin valmistama sääkoestuskaappi, ARC-1500 -40/+110 kosteudensäädöllä. Kuva: Kristian Ahlroth/Studio Titi.

Vaikka Johan Kinnula onkin koulutukseltaan LVIinsinööri, kylmä oli hänelle vieraampi ala. – Minun osaamiseni on hallinnossa ja myynnissä. Tarvitsimme Arctestiin sen varsinaisen kylmän suunnittelu- ja tuotekehitysosaamisen muualta, hän huomauttaa. Onneksi Pentti Kouhio oli lupautunut auttamaan uutta toimitusjohtajaa ainakin kesään saakka, joten uuden projekti-, tuotekehitys- ja laatupäällikön etsimiseen voitiin paneutua huolella. Tarkkasilmäiset näkivät varmasti Arctestin työpaikkailmoituksen kevään KylmäExtrasta. Recairissa työs-

KYLMÄextra 2/2013 59

kennellyt monipuolinen kylmĂ¤asiantuntija Markus Juvonen tarttui haasteeseen ilomielin. â€“Â Tarjouslaskentaa, suunnittelua, projektinjohtoa, huoltotoiminnan johtoa ja kehittĂ¤mistĂ¤, teknisen tuen antamista, Markus Juvonen luettelee toimenkuvaansa. EikĂ¤ se siihen pĂ¤Ă¤ty: sĂ¤Ă¤koestuskaappien ohjaamiseen tarvittavaa ohjelmistoa on tarkoitus kehittĂ¤Ă¤ ja laatujĂ¤rjestelmĂ¤ saada alulle. Uusia tuotteita on myĂśs kehitettĂ¤vĂ¤. Kuulostaa hengĂ¤styttĂ¤vĂ¤ltĂ¤, mutta Markus Juvosella on monipuoliseen pestiinsĂ¤ ainakin hyvĂ¤t lĂ¤htĂśkohdat. Tekniikan lisensiaatti, talotekniikkainsinĂśĂśri ja kylmĂ¤mestari Juvonen tietĂ¤Ă¤, miten kylmĂ¤laite suunnitellaan, tuotetaan, asennetaan ja huolletaan. Haaste ArctestissĂ¤ oli itse asiassa juuri sellainen, jota Markus Juvonen kertoo kaivanneensa: laaja-alainen tehtĂ¤vĂ¤, kylmĂ¤tekniikkaa laidasta laitaan. â€“Â Kun kaikki on jo lĂ¤htĂśkohtaisesti spesiaalia pĂ¤Ă¤sen todella syventĂ¤mĂ¤Ă¤n osaamistani. EivĂ¤tkĂ¤ pĂ¤ivĂ¤t ole koskaan samanlaisia, sillĂ¤ pienessĂ¤ yrityksessĂ¤ joutuu tekemĂ¤Ă¤n mitĂ¤ hyvĂ¤nsĂ¤, hĂ¤n naurahtaa.

HĂ–YRYSTIN &

PISARANEROTIN

Vahterus Oy

Markus Juvonen pĂ¤Ă¤tyi kylmĂ¤alalle mutkan kautta. HĂ¤n on koulutukseltaan itse asiassa fyysikko, jota talotekniikka ja erityisesti kylmĂ¤ alkoi kiinnostaa vasta myĂśhemmin. â€“Â KylmĂ¤mestarin koulutuksessa kĂ¤ytiin lĂ¤pi kaikki kylmĂ¤n osa-alueet, joten siitĂ¤ oli kovasta hyĂśtyĂ¤ varsinkin avaamaan silmĂ¤t alan tarjoamille uramahdollisuuksille, hĂ¤n huomauttaa. Arctestissa Markus Juvonen ohjaa myĂśs muiden tyĂśntekijĂśiden kouluttautumista. Yksi oppisopimuskoulutus on juuri kĂ¤ynnistynyt.

Lupaavalta nĂ¤yttĂ¤Ă¤ Johan Kinnula on uuteen uraansa selvĂ¤sti tyytyvĂ¤inen. Vaikka yrittĂ¤misessĂ¤ on aina riskinsĂ¤, erikoiskylmĂ¤n valmistusta eivĂ¤t suhdanteet liikaa hetkauta. â€“Â Tutkimuslaitteiden hankintaa ehkĂ¤ siirretĂ¤Ă¤n, mutta huoltotoiminta pitĂ¤Ă¤ joka tapauksessa leivĂ¤n syrjĂ¤ssĂ¤ kiinni, hĂ¤n huomauttaa. Luottavaisuuteen on hyvĂ¤t perusteet: YrityksellĂ¤ on vankka asema omilla markkinoillaan, hyvĂ¤ brĂ¤ndi ja osaava henkilĂśkunta. Viennin kehittĂ¤misessĂ¤ Johan Kinnula nĂ¤kee mahdollisuuksia. â€“Â Pyrimme kumppaneiden kautta voimakkaammin lĂ¤hialueille. Samoilla vahvuuksilla siellĂ¤ pĂ¤rjĂ¤tĂ¤Ă¤n kuin Suomessakin. Liukuhihnatuotteiden kanssa emme pysty kilpailemaan. MyĂśs tuontia voisimme lisĂ¤tĂ¤, jos lĂśytĂ¤isimme hyvĂ¤n tuotteen. Nykyisin tuomme maahan esimerkiksi Convironin kasvatuskammioita ja Statebournen nestetyppidevareita. Arctestin tuotevalikoimassa on viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtunut muutoksia. Elektroniikkateollisuus ei Suomessa enĂ¤Ă¤ kehity entiseen tahtiin, mutta toisaalta lĂ¤Ă¤kevalmistus nĂ¤yttĂ¤isi olevan tulevaisuuden ala. SĂ¤ilyvyysseurantaan tarvitaan kaikenkokoisia tiloja pikkuhuoneista suuriin halleihin. SĂ¤Ă¤koestuskaapeista on puolestaan tullut yhĂ¤ rĂ¤Ă¤tĂ¤lĂśidympiĂ¤. Kahdella kaapilla on vĂ¤hĂ¤n yhteistĂ¤, kun lĂ¤piviennit, ovien kĂ¤tisyys tai vaikkapa erilaiset tĂ¤ristimet suunnitellaan jokaiseen projektiin erikseen.

Pruukintie 7 FI-23600 Kalanti Finland puh. +358 2 840 70 sales@vahterus.com www.vahterus.com

60 KYLMĂ„extra 2/2013

Uusia erikoiskylmĂ¤n tarpeita tulee jatkossakin ja niihin Arctestissa ollaan valmiina.

Ilmalämpöpumput

SHARP AY-ZP40PR

Onninen Oy POHJAPELLIN SULANAPITO

edullisesti kuumakaasulla ilman sähkövastusta

UUSI MALLI KAKSI KOKOA SHARP-ILMALÄMPÖPUMPUN ANSIOSTA KOTONA ON VIIHTYISÄÄ VUODEN YMPÄRI – SAAT MIELLYTTÄVÄN ENERGIATEHOKKAAN LÄMMITYKSEN TALVELLA JA MUKAVAN VIILENNYKSEN KESÄLLÄ.

Sharp-ilmalämpöpumput

SHARPIN LYÖMÄTTÖMÄT OMINAISUUDET:

›

Tehokas Plasmacluster ion -ilmanpuhdistustekniikka poistaa viruksia ja mikrobeja

› Voit säästää yli puolet lämmityskuluistasi › Tuottaa tehokkaasti lämpöä, vaikka ulkolämpötila laskisi -20 °C:seen

› Miellyttävän hiljainen, niin sisällä kuin ulkonakin › Ylläpitolämpö +10 °C, ihanteellinen esim. mökillä

MAAHANTUOJA: Onninen Oy

Uutisia

Energiansäästöpuhaltimet CoolLine-höyrystimiin ja ilmanjäähdyttimiin

oolLine-tuoteperheen pienet höyrystimet ja ilmanjäähdyttimet ovat nyt saatavilla myös energiansäästöpuhaltimilla. Normaaliin ACpuhaltimeen verrattuna säästöä syntyy 30–50 % käyttö kohteesta riippuen. Tuotesarjasta löytyy ratkaisu kaikille yleisimmin käytetyille kylmäaineille. Lisätiedot www.cooltrade.fi

Combi Cool ja Samsung yhteistyöhön

y Combi Cool Ab on allekirjoittanut jälleenmyyntisopimuksen Samsung Electronics Nordic Ab:n kanssa. Sopimus koskee Suomea. Combi Cool aloittaa Samsung-merkkisten lämpöpumppujen ja ilmastointilaitteiden markkinoinnin, myynnin

ja teknisen tuen loppuvuodesta. Samsung on tunnettu kodinelektroniikastaan mutta on viime vuodet panostanut voimakkaasti myös ilmastoinnin jäähdytykseen. Lisätiedot www.combicool.fi Oy Combi Cool Ab www.combicool.fi

Uuden sukupolven ADAP-KOOL® järjestelmä kaupan kylmään

usi ADAP-KOOL® automatiikkajärjestelmä on täydellinen ratkaisu kaupan kylmään. Järjestelmä koostuu kahdesta erillisestä osasta: AK-SM 850 ohjaus ja valvontayksiköstä sekä AK-EM 800 raportointiohjelmasta.

AK-SM 850 on kaupan kylmän sovelluksiin räätälöity ohjaus- ja valvontajärjestelmä, joka hallinnoi ja optimoi jäähdytysjärjestelmän toiminnan. Laitteessa on sisäänrakennettu verkkopalvelin, jolla on oma käyttö liittymä eli ylimääräisiä ”mustia laatikoita” ei verkkoyhteyden saamiseksi tarvita. Lisäksi järjestelmätiedot on helppo lukea ja tulkita laitteen suurikokoiselta näytöltä, sillä data esitetään graafisessa muodossa. Avoimen tiedonsiirtoprotokollan avulla järjestelmä voi siirtää tiedot AK-EM 800 raportointiohjelmaan, joka valvoo seurattavia kohteita sekä kerää ja hallinnoi hälytyksiä ja lokitietoja eri asennuskohteista.

Uusi järjestelmä tarjoaa mm. seuraavia etuja: * Helppo asentaa ja ottaa käyttöön * Järjestelmätietoihin saa etäyhteyden * Parantaa elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua * Vähentää energian kulutusta * Erinomainen suorituskyky * Täydellinen, kustannustehokas kokonaisratkaisu

62 KYLMÄextra 2/2013

AK-SM 850 -valvontajärjestelmän etuja: * Helppokäyttöinen paikallinen käyttöliittymä päivittäisten hälytysten käsittelyyn, seurantaan ja huoltoon * Oma käyttöliittymä etäkäyttöä, optimointia ja järjestelmän asettelua varten * Kohteiden graafinen esitys

AK-EM -raportointiohjelman etuja: * Hälytysten käsittely – useasta eri kohteesta * Historiatietojen keruu ja katsaus * HACCP raportit * Lämpötilaseuranta Uusi ADAP-KOOL® järjestelmä kaupan kylmään tulee markkinoille vuoden 2013 lopussa. Lisätiedot www.danfoss.fi/kylma

Uutisia

REFCO:lta digitaaliset painemittarisarjat kaikille kylmäaineille

EFCO on tuonut markkinoille uudet digitaaliset painemittarisarjansa, DIGIMON-SE:n ja DIGIMON4:n. Laitteet soveltuvat kaikille yleisimmille kylmäaineille (48 eri kylmäainetta), myös hiilidioksidille (R744), hiilivedyille (R290 yms.) ja HFOkylmäaineille (R1234yf ). Digitaalinäytössä on sekä numero- että viisarinäkymä. Laite laskee automaattisesti sekä tulistumisen että alijäähtymisen ja näyttää lämpötilat. Uusi DIGIMON on helppokäyttöinen, monipuolinen ja kestävä vaativiinkin ammattilaisen kylmäasennuskohteisiin.

Lisätietoja www.refair.fi

Kylmä 2000 Oy:lle toimipiste myös Porvooseen

ylmä 2000 Oy ostaa Porvoon Kylmäpalvelu Oy:n liiketoiminnan. Kaupan myötä Kylmä 2000 Oy kasvattaa resurssejaan tehostaakseen entisestään projekti- ja asennustoimintaansa sekä kapasiteettiaan huolloissa. Kauppa astuu voimaan 1.1.2014, jonka jälkeen yritys palvelee nykyisen Vantaan toimipisteensä lisäksi osoitteessa Yrittäjänkatu 8 E, Porvoo.

Kylmä 2000 Oy työllistää täysipäiväisesti lähes kaksi kymmentä asentajaa, jotka jakautuvat automaation, sähkön, kylmäasennusten ja kylmähuollon erikois osaajiin. Yrityksen palvelut kattavat kaupan kylmän, pien teollisuuden kylmän sekä ilmastoinnin jäähdytyksen tarpeet suunnittelusta toteutukseen ja huoltoon.

Kaupan myötä yrityksen toiminta-alue laajenee noin 100 km säteelle Vantaalta. Vuoden 2014 alusta

Huoltopäivystys 24/7 puh. 040 5055 441 www.kylma2000.fi

Palvelut Suunnittelu

Toimitamme ratkaisut kaupan kylmän, pienteollisuuden prosessien ja ilmastoinnin jäähdytyksen tarpeisiin.

Kylmä2000 Huolto

Osaava ja koulutettu henkilökuntamme suunnittelee ja mitoittaa laitteet tai koko laitoksen sinun ehdoillasi.

Asennus Suoritamme kylmälaitteiden uudisasennukset ja remontit tehokkaasti ja luotettavasti sekä koneiden ja kalusteiden että putkistojen osalta.

Valmistus Valmistamme Vantaan toimipisteessämme konepukkeja erikoistarpeisiin. Teemme mittatilaustyönä erilaiset koneikot haastaviinkin tiloihin.

Palvelumme kattaa laitteen/laitoksen koko elinkaaren – pitkäkestoisimpana osa-alueena suunnitelmallinen ja ennakoiva huolto, joka osaltaan takaa tasaisen toiminnan. Huoltopäivystyksemme toimii 24/7.

Konsultointi Tarjoamme puolueetonta konsultointia, hinta-arvioita ja selvityksiä haastaviin kylmäteknisiin tapauksiin.

Toimipisteet Nuolikuja 15, 01740 Vantaa. Yrittäjänkatu 8 E, 01650 Porvoo (1.1.2014 alkaen)

Tarjouspyynnöt ja muut yhteydenotot juha.savolainen@kylma2000.fi tai puh 044-3469 982.

KYLMÄextra 2/2013 Kylmä 2000 – Kylmä osaaja

Combi cool (samsung)

Oy Combi Cool Ab www.combicool.fi

Cooltrade

CoolLine® -merkki on tae laadusta. Laadukkaat, luotettavat ja ympäristöystävälliset CoolLine® -lämmönsiirtimet – nopeasti ja ammattitaidolla. Varastotuotteita toimitusvalmiina, katso cooltrade.fi. Meille kylmäketjun lämmittävin asia on tyytyväinen asiakas.

64 KYLMÄextra 2/2013

Teksti: Petri Hannula

Kylmätekniikan koulutuspäivät siirtyy Korpilammelle – tarttuuko kuuluisa henki alaan? Ei tartu, sillä yhteen hiileen puhaltamista ainakin teknisen kehityksen eteenpäin viemiseksi alalta jo löytyy. Siitä yhtenä osoituksena ovatkin juuri Kylmätekniikan koulutuspäivät, joilla alan viimeisintä osaamista on jaettu jo vuodesta 1963.

Kylmätekniikan koulutuspäivät 23.- 24.1.2014 Hotelli Korpilampi, Korpilammentie 5, 02970 Espoo

ahvistumista alamme ”korpilampihenkeen” toki tarvitaan, sillä seuraavan 10 vuoden kuluessa ala muuttuu paljon enemmän kuin edellisessä isossa murroksessaan 1990-luvun alkuvuosina. Henkeä tullaan siis tarvitsemaan vielä paljon, jotta tulevaisuudessa odottava muutos ympäristölle ystävällisempiin kylmäaineisiin viedään läpi hallitusti. Kuten tänä vuonna, niin varmuudella tulevinakin vuosina nykyisille F-kaasuille vaihtoehtoiset teknologiat tulevat säilymään kiinteänä osana koulutuspäivien luento-ohjelmaa. Koko koulutuspäiviä ei kuitenkaan pelkille F-kaasujen vaihtoehdoille olla varaamassa, vaan tärkeässä osassa säilyvät myös muut alan ajankohtaiset aiheet. Niinpä vuoden 2014 tapahtumakin tarjoaa rautaisannoksen alan tietoutta – aina konesaleja ja energiakaivoja myöden.

Jos avantouinti Korpilammessa kiinnostaa, niin uima-asu kannattaa varata mukaan koulutuspäivämatkalle.

Tutustu Suomen Kylmäyhdistys ry:n Kylmätekniikan koulutuspäivien ohjelmaan tämän lehden liitteenä jaetussa esitteessä tai osoitteessa www.kylmayhdistys.com, jossa voit myös ilmoittautua tapahtumaan. Kannattaa toimia ajoissa, sillä vuoden 2013 tammikuun koulutuspäivät olivat osin loppuunmyydyt.

Suomen Kylmäyhdistyksen koulutustoimikunta tarkistuskäynnillään Korpilammen 350 paikkaisessa auditoriossa ennen tapahtumapaikan valintaa. Takana vas. Pertti Hakala, Hannu Ahlstedt, Matti Jokela ja Taisto Tolonen. Edessä vas. Antero Aittomäki, Esa Aalto ja Petri Hannula. Kuvasta puuttuvat Jean Hanslin ja Aulis Hirvelä.

KYLMÄextra 2/2013 65

UUSIIN ASEMIIN

2014 KYLMÄextra ilmestyy vuonna 2014 kahdesti.

Varaa oma mainospaikkasi ajoissa. Katso mediatiedot osoitteesta www.skll.fi ja ota yhteyttä puh. 09-7591166 tai pia.lindholm@skll.fi

Oy Combi Cool Ab Mikko Ojala aloittaa Samsung ilmalämpöpumppujen ja ilmastoinninjäähdytyslaitteiden tuotepäällikkönä 1.11.2013.

Arctest Oy Markus Juvonen, TkL, Insinööri (AMK) talotekniikka, kylmämestari, on nimitetty Arctest Oy:n projektipäälliköksi. Markus siirtyi Arctest Oy:n palvelukseen Recair Oy:sta. Johan Kinnula on siirtynyt Arctest Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi ja yrittäjäksi. Hän on aikaisemmin toiminut toimitusjohtajana Informa Oy:ssä ja Dräger Suomi Oy:ssä.

Refair Oy Raido Bitter on aloittanut 1.7.2013 Refair Oy:ssä Kylmäteknisessä tuessa ja myynnissä.

Tuoteuutuus Cupori 221 Ref Tuumamittaiset Cupori 221 Ref jäähdytyslaadun kupariputket kestävät vähintään 80 baarin paineen ja ovat työmaalla taivutettavissa ja helposti työstettävissä. Cupori 221 Ref kupariputket soveltuvat erityisesti asennusputkiksi hiilidioksidia kylmäaineena käyttäviin kaupan kylmäjärjestelmiin.

Cupori Oy (1/2)

cupori.com

Ilmoitusaineiston suunnittelu ja valmistus Onko ilmoituspaikka jo varattu, mutta ilmoitus puuttuu? Tilaa ilmoituksesi valmistus edullisesti suoraan KYLMÄextran taitosta. Myös käyttöohjeiden ym. käännöspalvelut!

Ota yhteyttä! jarkko.narvanne@gmail.com puh. 045 305 0070

Every star needs its fans

Swegon Oy Ab Uusi kylmäkone jossa on useita varustemahdollisuuksia. Celest+ on kehitetty täyttämään parhaat mahdolliset sisä- ja ulkoympäristövaatimukset ja on uusi tähti Swegonin tuoteperheessä. Celest+ on monipuolinen tuotesarja teholuokkiin 7 – 27 kW. Lauhdutinpuhaltimien ohjaus, invertteriohjattu scrollkompressori ja sähköinen paisuntaventtiili. Celest+ on yksinkertainen ja nopea asentaa sekä energiatehokas tuote jonka korkea suorituskyky on vakio.

Celest+ rocks!

Lue lisää kylmäkone ja lämpöpumppu valikoimastamme sekä uusimmat INVENTILATIONS-uutiset kotisivuiltamme: www.swegon.fi tai ota yhteyttä Swegonin paikalliseen toimipisteeseen.

www.swegon.fi

FI_Swegon_CELEST+185x270.indd 1

2013-10-02 09:50:06

Mullistava energiatehokas uutuus Norpelta!

Norpe Oy

Energiatehokkuuden edelläkävijä Ventus-kylmähyllykkö! • • •

Uusi mullistava e-ncore*-kylmäteknologiaratkaisu vähentää avohyllyköiden energiankulusta kl 50% Ventus-avohyllykkö e-ncore*-teknologialla vie yhtä vähän energiaa kuin nykyiset ovihyllyköt Korkeampi höyrystymislämpötila tuo lisäsäästöjä pienemmän koneikkotarpeen myötä

Ota yhteyttä - kerromme lisää mahdollisuuksistasi säästää energiaa ja ympäristöä! *Patenttihakemus jätetty

Norpe Suomi Oy, puh. 019 537 8000, www.norpe.