Issuu

Suomen Kylmäliikkeiden Liiton julkaisu 1/2013 KYLMÄTEKNIIKKA – ILMASTOINNIN JÄÄHDYTYS – LÄMPÖPUMPUT

Kylmäaineet – ennen, nyt ja tulevaisuudessa s. 7-21 Kylmälaitoksen modernisoinnilla isot säästöt s. 28–29 Ikea ja Kajaani lämpöpumppujen hyödyntämisen edelläkävijöinä s. 40–45 R22-kylmäaineen tiimalasi tyhjenee - 1900-luvun ilmastointilaitteiden kylmäainesaneerauksen aika on NYT s. 61–65

sŝĞƌĂŝůĞ ŶĞƫƐŝǀƵŝůůĂŵŵĞ ŽƐŽŝƩĞĞƐƐĂ ǁǁǁ͘ƌĞĨĂŝƌ͘Į ũĂ ŽƐĂůůŝƐƚƵ /ds ũććƉĂůĂŬŽŶĞĞŶ ĂƌǀŽŶƚĂĂŶ͊

ϮϬ ǀƵŽƩĂ ŬǇůŵćͲ ũĂ ŝůŵĂƐƚŽŝŶƟƚĞŬŶŝŝŬŬĂĂ͊ ZĞĨĂŝƌ KǇ ƚćǇƩćć ƚćŶć ǀƵŽŶŶĂ ϮϬ ǀƵŽƩĂ͘ :ƵŚůĂǀƵŽƚĞŵŵĞ ŬƵŶŶŝĂŬƐŝ ŚĂůƵĂŵŵĞ ŶŽƐƚĂĂ ĞƐŝůůĞ ŬĞƐƚćǀćŶ ŬĞŚŝƚǇŬƐĞŶ ƚćƌŬĞǇĚĞŶ͘ ^ĞŶ ǀƵŽŬƐŝ ǀĂůŝŬŽŝŵĂƐƚĂŵŵĞ ůƂǇƚǇǇŬŝŶ ĞŶĞƌŐŝĂƚĞŚŽŬŬĂŝƚĂ ũĂ ǇŵƉćƌŝƐƚƂǇƐƚćǀćůůŝƐŝć ƚƵŽƩĞŝƚĂ͘ <ćǇ ƚƵƚƵƐƚƵŵĂƐƐĂ ŶćŝŚŝŶ ũĂ ŵƵŝŚŝŶ ƚƵŽƩĞŝƐŝŝŵŵĞ ƵƵĚŝƐƚĞƚƵŝůůĂ ŶĞƫƐŝǀƵŝůůĂŵŵĞ ŽƐŽŝƩĞĞƐƐĂ ǁǁǁ͘ƌĞĨĂŝƌ͘Į͘

Refair Oy <ŽŵƉƌĞƐƐŽƌŝƚ ũĂ ŬǇůŵćŬŽŶĞŝƐƚŽƚ͕ ŵǇƂƐ ZϮϵϬ͊

>ĂĂũĂ ǀĂůŝŬŽŝŵĂ ŬǇůŵćĂŝŶĞŝƚĂ͕ ŵǇƂƐ ZϰϬϳ& ;WĞƌĨŽƌŵĂǆ >dͿ͕ ZϭϮϯϰǌĞ

ŶĞƌŐŝĂŶƐććƐƚƂŵŽŽƩŽƌŝƚ ; Ϳ

>ĂĂĚƵŬŬĂŝŵŵĂƚ ŬǇůŵćƚǇƂŬĂůƵƚ

ũĂŶƚĂƐĂŝƐĞƚ ŚŝŶŶĂƚ ũĂ ƚƵŚĂŶƐŝƩĂŝŶ ƚƵŽƩĞŝƚĂ ŽƐŽŝƩĞĞƐƚĂ ǁǁǁ͘ƌĞĨĂŝƌ͘Į ƚŽŵŝƟĞ ϭ͕ ϬϬϯϳϬ ,ĞůƐŝŶŬŝ WƵŚĞůŝŶ ;ϬϵͿ ϱϲϱϳ ϳϴϬ dĞůĞĨĂŬƐŝ ;ϬϵͿ ϱϲϱϳ ϴϴϬ ŝŶĨŽΛƌĞĨĂŝƌ͘Į

Sisällys 1/2013

Suomen Kylmäliikkeiden Liiton julkaisu 1/2013

61 KYLMÄextra

Kylmäalan julkaisu alalta asiakkaille Julkaisija Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki Puhelin (09) 759 1166

Kannen kuva: Jan Pietruszka, Puola © iStockphoto

Päätoimittaja Petri Hannula petri.hannula(a)skll.fi Toimitusneuvosto Matti Eerikäinen, Petri Hannula, Matti Jokela, Jyrki Lindholm, Pia Lindholm, Timo Linjala, Markku Muuronen, Esa Pulkkinen ja Altti Seinelä (pj.).

Kylmäaineet esillä EU:ssa

Kylmäaineiden historia Perkinsistä nykypäivään

Euroopan komission ehdotus uudeksi F-kaasuasetukseksi

Yksi kylmäaine ei riitä tulevaisuudessakaan

Puhtaat hiilivedyt

Hiilidioksidi kylmäaineena on haaste myös huoltoliikkeelle

Kylmälaitoksen modernisoinnilla isot säästöt

JÄSENYRITYSTEN YHTEYSTIEDOT 2013

Raision IKEA vaihtoi kaukolämmön lämpöpumppuun

Kajaanissa panostetaan maalämpöön

Selviä säästöjä uusilla puhaltimilla

Tutkintotoimikunta huolissaan pätevyyden ja ammattitaidon sekoittumisesta

Kylmätekniikan koulutuspäivillä juhlavuosi

UUTISIA

Senaatti-kiinteistöt luopuu R22:sta hallitusti

Scandic Grand Marinassa kylmäaine vaihtui R22:sta R134a:han

Toteutus DDT COMMUNICATIONS OY Taitto Jarkko Narvanne Painopaikka Oy Scanweb Ab Painosmäärä 13 000 kpl

Ilmoitukset ja osoitteet Pia Lindholm pia.lindholm(a)skll.fi puhelin (09) 759 1166

Reklamaatiot kirjallisesti 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu rajoittuu enintään

Kuninku u s l u o k k a puhaltimissa

New York, Lontoo, Berliini, Shanghai missä ikinä oletkin

Tervetuloa tutustumaan

korkeimman hyötysuhteen , high-tec puhaltimiin joiden päivittäinen energiansäästö on merkittävä

id ® te

k no lo

Ziehl Abegg Finland Oy (etuosaan)

Täyttää ErP 2015 direktiivin

MA Xvent

owlet

U u s i s u o r i t u s k y k y i n e n a ks i a a l i p u h a l l i n ko r ke i l l e p a i n e e nko r ot uks i l l e. Z A m i d ® ”high-tech” komposiittimateriaalista valmistetut sii vet . S äädet t äv illä lapakulmilla sekä innovatiivisella siipien muotoilulla p ä ä s t ä ä n m e r k i t t äv ä s t i ko r ke a m p a a n hyöt ysuhteeseen ja energiatehokkuuteen. Modulaarinen rakenne saatavana sekä ECblue et tä AC moot toreilla. Tämä on t ul evai suu d e n i lm a nvai h d o nte k n o l o g i aa! L i s ät i eto j a l öy t y y kot i s i v u i l t a m m e www.ziehl-abegg.fi Ilmanvaihtotekniikan, säätötekniikan ja käyttötekniikan kuninkuusluokka

Täydellis t ä l i i k e t t ä

Pääkirjoitus

Kylmäaineet esillä EU:ssa Euroopan komission ehdotus uudeksi F-kaasuasetukseksi on parhaillaan jäsenmaiden hallituksia edustavan Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyssä.

aineita F-kaasulainsäädännön kiristämiseen tuovat EU:n ylimpien päättäjien linjaamat uudet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet, joihin myös kylmäalan on sopeuduttava. Komission asetusehdotus sinällään on viisaasti markkinoille luovutettavien kaasumäärien vaiheittaisen vähentämisen pohjalle rakennuttu. Vaihtoehtoisten teknologioiden saatavuus ja kilpailukyky tulee näin pitkälti ratkaisemaan niiden käyttöönottojärjestyksen. Iso kysymys ratkaisussa ovat luonnollisesti pääosin 2020-luvulle ajoittuvien vähentämisportaiden jyrkkyys, mutta niiden osalta neuvottelut toivottavasti vielä jatkuvat. Merkittäviä käyttökieltoja tai muuta vastaavaa ”hallinnollista” teknologian ohjausta ehdotukseen ei merkittävästi liity ja paljon puhetta aiheuttanut R404A:n huoltokieltokin on neuvottelujen kautta hioutumassa kaikkia osapuolia todennäköisesti tyydyttäväksi ratkaisuksi. Kokonaisuutena asetuksen valmistelu onkin Suomesta katsoen toistaiseksi edennyt kiitettävästi. Ympäristöministeriön neuvottelijat ovat pitäneet sidosryhmänsä hyvin informoituina asian etenemisestä ja vieneet perustellut muutosesitykset jäsenmaiden yhteisissä neuvotteluissa käsiteltäviksi. Neuvoston omiin asetusluonnoksiinsa kirjaamat muutosesitykset ovat toistaiseksi olleet pääosin hyvin perusteltuja, vaikka toki hiomista niin niissä kuin komission alkuperäisessä tekstissäkin vielä riittää. Aiheen ajankohtaisuuden vuoksi kylmäaineet ovat vahvasti esillä myös tässä Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n Kylmäextrassa. Kerromme siitä, miten nykyisiin kylmäaineisiin on päädytty ja myös siitä, mitä tulevaisuudessa on odotettavissa. Voit lukea myös siitä, miten suomalainen kylmä-

Altti Seinelä Hallituksen puheenjohtaja Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

laitteita valmistava teollisuus on odotettavissa olevissa muutoksissa ajan hermolla.

Teknologia tuo uusia velvoitteita Korkeapaineisen hiilidioksidin käyttö esimerkiksi myymälöiden kylmäaineena on tuonut uusia velvoitteita myös kylmälaitteiden haltijoille. Rekisteröitävät painelaitteet edellyttävät erityisen käytönvalvojan nimeämistä, johon tehtävään myymälän henkilökunnasta harvoin ketään löytyy. Yleensä eteen tulee tehtävän ulkoistaminen ja silloin paras osaaja löytyy yleensä huoltoliikkeen palveluksesta. Myös huoltoliikkeen sopeutumisesta uudentyyppiseen kylmäaineeseen ja sen mukanaan tuomiin tehtäviin kerromme sisäsivuillamme. Perinteiseen tapaan lehdestämme löytyy asiaa myös lämpöpumpuista ja muista energiatehokkuuteen liittyvistä kysymyksistä sekä jopa valitettavankin monessa kiinteistössä vielä edelleen ajankohtaisista R22-saneerauksista. Yhteystiedot Suomen Kylmäliikkeiden Liiton jäsenyrityksiin löytyvät jälleen lehden keskeltä. Ne kannattaa ottaa talteen. Kesän mahdollisten akuuttien tarpeiden lisäksi jo nyt kannattaa aloittaa myös tulevan syksyn ja talven kuluessa tehtävien hankintojen ja korjausinvestointien suunnittelu. Jäähdytykseen liittyvät puutteet antavat itsestään usein merkkejä vain kesän parhaina päivinä, mutta niitä ei kannata syksyn tullen unohtaa. Kesiä tulee aina uudestaan ja hyvässä iskussa olevilla kylmä- ja ilmastointilaitteilla ne on mukavampi kohdata. Mukavia lukuhetkiä ja aurinkoista kesää!

KYLMÄextra 1/2013

KONEPAKETIT KAIKKIIN KAuPAllIsIIN sOvElluTuKsIIN Asennus on helppoa edullisen asennusvalmiin silensys konepaketin kanssa.

Ahlsell Oy (1/1)

Kylmäaineet: Tehoalueille: R-404A / R-507 / R-134A 0.5 kW - 21kW KYLMÄTOIMIALA / VAIHDE

PUH. 020 584 5800

VIHIOJANTIE 1, 33800 TAMPERE

PUH. 020 584 5390

SALVUMIEHENKATU 3, 20320 TURKU

PUH. 020 584 5330

OSUUSTIE 5, 01510 VANTAA

PUH. 020 584 5800

TEKSTI: Antero Aittomäki ja Petri Hannula Kuvat: Antero Aittomäki

Kylmäaineiden historia Perkinsistä nykypäivään Kylmätekniikan historia on pitkälti jäähdytysprosessissa lämmönsiirtoaineina toimivien kylmäaineiden kehityshistoriaa. Siihen on sisältynyt monia uudistumisvaiheita. Uusia vaihtoehtoja on jälleen kehitteillä, mutta myös paluuta vanhaan on tapahtumassa.

jatuksen jäähdytysprosessissa kiertävän kylmäaineen höyrystymistä ja lauhtumista hyödyntävästä kylmäkoneistosta esitti ensimmäisenä amerikkalainen keksijä Oliver Evans jo vuonna 1805. Idean käytäntöön soveltaminen sai vauhtia 1830-luvulla, jolloin Jacob Perkins patentoi vastaavaan kiertoprosessiin perustuvan kylmäkoneiston.

Jäähdytyskoneiston periaate Höyrystämiseen ja lauhduttamiseen perustuva koneisto

KOMPRESSORI “Kylmä” höyry

“Lämmin” höyry

HÖYRYSTIN

LAUHDUTIN

Kylmäaineiden kehitysvaihe 1 – mikä vain toimii v. 1830 – 1930

Kylmäaineena Jacob Perkinsin ensimmäisessä kylmäkoneistossa oli eetteri, joka samalla aloitti kylmäaineiden kehityshistorian ensimmäisen vaiheen. Tämän, noin vuoteen 1930 kestäneen ajanjakson kylmäainekokeiluja kuvaavat parhaiten sanat ”mikä vain toimii”. Kokeiltuja aineita oli suuri joukko; eetterien lisäksi mm. ammoniakki, hiilidioksidi, rikkidioksidi, metyyliformiaatti, hiilivedyt, hiilitetrakloridi, vetykloori-hiilivedyt (HCC:t) ja metyylikloridi. Useimmat aineista olivat myrkyllisiä ja/tai räjähtäviä ja niinpä ko. aikakauden aineista vain ammoniakki vakiinnutti suoraan asemansa edelleen käytössä olevaksi kylmäaineeksi. Sittemmin paluuta ovat tehneet tai parhaillaan tekemässä myös eräät hiilivedyt sekä sinällään turvallinen, mutta muilta ominaisuuksiltaan haastava hiilidioksidi.

Kylmäaineiden kehitysvaihe 2

– turvallisuus ohjaa kehitystä v. 1930 – 1987 Vaatimus kylmälaitteiden turvallisuuden parantamisesta oli kimmoke, joka aloitti kylmäaineiden kehityshistorian toisen vaiheen. Ensimmäisen kerran turvallisempia kylmäaineita ryhdyttiin systemaattisesti etsimään jo 1920-luvulla, jolloin

Lämpöä tuodaan jäähdytettävästä kohteesta: neste höyrystyy

Kylmäaineen neste Lämpö poistetaan ilmalla tai vedellä: (paineen lasku) höyry lauhtuu

KURISTUS

Jacob Perkins (1766 – 1849) patentoi kiertoprosessiin perustuvan kylmäkoneiston vuonna 1835.

uutta ratkaisua haettiin mm. ilmastoinnin turbokompressoreihin. Vakavia onnettomuuksia olivat aiheuttaneet myös metyylikloridia kylmäaineena käyttäneet jääkaapit, joten turvallisempien kylmäaineiden löytäminen todettiin alan kehittymisen kannalta välttämättömäksi. Kemianteollisuus vastasi kylmälaitevalmistajien haasteeseen ja työn tuloksena syntyivät klooria sisältävät halogeenihiilivedyt eli ns. CFC- ja HCFC-kylmäaineet. Tuolloin syntyi myös DuPont-yhtiön tuotenimi ”Freon”, joka kansan suussa sittemmin muotoutui kyseisten kylmäaineiden yleisnimitykseksi. Uusista kylmäaineista ensimmäisenä markkinoille tuli R12, jonka kaupallinen tuotanto alkoi vuonna 1931. Tätä seurasivat mm. R11 vuonna 1932, R22 vuonna 1936 ja R502 vuonna 1951.

KYLMÄextra 1/2013

Ammoniakki

MMONIAKKI on ollut käytössä kylmäaineena jo yli sadan vuoden ajan. Kuvassa Valion voivaraston jäähdyttämisessä aiemmin palvellut ammoniakkikompressori. Se ja paljon muuta kylmätekniikan historiasta kertovaa ovat nähtävinä Suomen Jäähdytystekniikan Museossa Ylöjärvellä. Museo on avoinna kesä-, heinä-, elo- ja syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina klo 12 – 16 ja lisäksi ryhmille erikseen sovittaessa. Katso lisätiedot osoitteesta www.kylmamuseo.fi

Turvallisempien kylmäaineiden markkinoille tulosta alkoi kylmätekniikan ja sen käytännön sovellutusten voittokulku. Esimerkiksi CFC-aine R12:lla toimivat jääkaapit yleistyivät 1930-luvulla Yhdysvalloissa nopeasti ja jo vuoteen 1935 mennessä niitä oli myyty yli 8 miljoonaa kappaletta.

Kylmäaineiden kehitysvaihe 3

– eroon otsonihaitallisuudesta v. 1987 - 1997 Tarve kylmäaineiden kehityshistorian kolmannelle vaiheelle alkoi orastaa 1970-luvulla, kun tiedemiehet esittivät ensimmäiset arvionsa mm. sammutusaineina käytettyjen halonien bromin sekä CFC- ja HCFC-aineiden kloorin haitallisuudesta yläilmakehän otsonikerrokselle. Havainnot varmistuivat 1980-luvulla ja lopullisesti ”freonien” päivät olivat luetut, kun vuonna 1985 allekirjoitettua Wienin ympäristösopimusta syyskuussa 1987 täydennettiin ns. Montrealin pöytäkirjalla. Montrealin pöytäkirjassa sovittiin merkittävistä rajoituksista otsonikerrosta heikentävien aineiden tuotannolle, kaupalle ja käytölle. Kylmäaineista ne kohdistuivat ensimmäisinä otsonikerrokselle haitallisimpiin CFC-aineisiin (mm. R12 ja R502), mutta hyvin nopeasti kiristyivät rajoitukset myös koskien ns. osittain halogenoituja hiilivetyjä eli HCFC-aineita (mm. R22). Kemianteollisuus vastasi otsonihaitallisuuden tuomaan haasteeseen kloorittomia fluorihiilivetyjä eli HFC-yhdisteitä kehittämällä. Nopeimmin löytyi erityisesti R12 korvaajaksi suunniteltu R134a, mutta pian markkinoille tulivat myös mm. R502:n korvaajaksi suunniteltu HFC-aine R404A sekä R22:n tilalle ilmastoinnin jäähdytyksen ja lämpöpumppujen kylmäaineiksi suunnitellut R407C ja R410A. Otsonikerrokselle haitattomien fluorihiilivetyjen nopea markkinoille tulo mahdollisti Montrealin pöytäkirjassa sovittujen rajoitusaikataulujen kiristämisen. EU:ssa otsonikerrokselle haitallisten kylmäaineiden käyttö päättyi pääosin vuosituhannen vaihteen tietämissä, mutta HCFC-aineiden (mm. R22) markkinoille luovuttaminen ja käyttö vanhojen laitteiden huollossa ja korjauksessa oli sallittua vuoteen 2010. Viimeisenä otsonikerrokselle haitallisten kylmäaineiden siirtymänä parhaillaan on menossa ajanjakso, jolloin pure-

KYLMÄextra 1/2013

tuista kylmälaitoksista talteenotetun HCFC:n uusiokäyttö vielä toiminnassa olevien laitosten huollossa on sallittua. Tämäkin muuttuu kielletyksi vuoden 2014 lopussa. Asia on sikäli huolestuttava, että erityisesti ilmastoinnin jäähdytyksessä R22-kylmälaitteita on toiminnassa vielä hyvin monessa 1990-luvulla tai jopa sitä aiemminkin rakennetussa tai saneeratussa kiinteistössä. Sitä löytyy vielä myös jäähalleista, teollisuuskohteista, varastojäähdytyksestä ja jopa myymälöistä, vaikkakin ko. rintamilla saneerauksissa on edetty ilmastointia nopeammin. Kaikkien R22-kohteiden suhteen viimeinen aika laitteiden uusinnan tai saneerauksen suunnittelemiseksi on käsillä juuri nyt.

Kylmäaineiden kehitysvaihe 4

– ilmakehän lämmitysvaikutus kuriin v. 1997 –> Vuonna 1997 konkretisoitui kylmäalan eteen uusi ympäristökysymys, kun vuonna 1992 hyväksyttyä YK:n ilmastosopimusta täydennettiin ns. Kioton pöytäkirjalla. Jo pitkään oli keskusteltu ilmakehän hiilidioksidi- ja eräiden muiden kaasujen pitoisuuden kasvun vaikutuksesta maapallon ns. kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Asiasta saatiin enemmän näyttöä 1990-luvun kuluessa. Kioton pöytäkirjasta tuli ensimmäinen laillisesti sitova ja määrälliset päästövähennystavoitteet sisältävä kansainvälinen sopimus kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi. Sopimuksessa teollisuusmaille asetettiin tavoite, jonka mukaan niiden oli tarkastelujaksoon 2008 – 2012 mennessä vähennettävä päästöjään yhteensä 5,2 % vuoteen 1990 verrattuna. Kioton pöytäkirja koski kuutta kasvihuonekaasua: hiilidioksidia (CO2), metaania (CH4) ja dityppioksidia eli ilokaasua (N2O) sekä kolmea teollista yhdistettä tai niiden ryhmää. Näitä, yhteiseltä nimeltään F-kaasuja, ovat perfluorihiilivedyt (PFC:t), rikkiheksafluoridi (SF6) sekä kylmäalan tuolloin juuri käyttöönottamat fluorihiilivedyt (HFC:t). Suurten päästömääriensä johdosta merkittävin kasvihuonekaasu on mm. energian tuotannosta ja liikenteestä vapautuva hiilidioksidi. Merkitykseltään seuraavina tulevat mm. karja- ja maataloudesta vapautuvat metaani ja dityppioksidi. F-kaasujen lämmitysvaikutukset painoyksik-

Otsonikato

lmakehän otsonikadossa on kyse yläilmakehän otsonin määrän vähentymisestä, joka näkyy erityisesti napa-alueilla ajoittaisina hyvin alhaisina otsonipitoisuuksina eli ”otsoniaukkoina”. Ilmiön taustalla ovat mm. kylmäaineina ja polyuretaanieristeiden ponnekaasuina aiemmin käytettyjen CFC- ja HCFC-aineiden kloori sekä sammutusaineina käytettyjen halonien bromi, jotka ilmakehään vapauduttuaan katalysoivat otsonia tuhoavia reaktioita. Otsonikerroksen ohentumisella on vaikutuksia mm. vesiekosysteemeihin ja ihmisten terveyteen. Ilmakehän otsonipitoisuutta mitataan otsonitutkija Gordon Dobsonin (1889–1976) mukaan nimetyissä Dobsonin yksiköissä (Dobson Unit, DU). Jos kaikki ilmakehän otsoni puristettaisiin merenpinnan tasolla olevaan ilmanpaineeseen, siitä tulisi maapallon pinnalle muutamien millimetrien paksuinen kerros. Dobsonin yksikkö ilmaisee, kuinka paksu tämä kerros olisi. Esimerkiksi otsonin määrän arvo 300 DU tarkoittaa sitä, että otsonia olisi 3 mm paksuinen kerros. Normaalin kokonaisotsonipitoisuuden pitäisi alueesta riippuen olla luokkaa 300–400 DU.

Kasvihuoneilmiö

Ilmakehä toimii maapallolla kuten lasikatto kasvihuoneessa. Kasvihuoneen lasikaton tavoin ilmakehän kasvihuonekaasut (vesihöyry, hiilidioksidi jne.) estävät auringon säteilyn tuottamaa lämpöä karkaamasta takaisin avaruuteen. Ilman kasvihuoneilmiötä maapallon pintalämpötila olisi noin −18 °C, joten elämälle sen olemassaolo on suorastaan välttämätöntä. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut hiilidioksidin ja eräiden muiden kasvihuonekaasujen pitoisuuden nousu ilmakehässä, mikä on johtanut kasvihuoneilmiön voimistumiseen ja maapallon lämpötilan kohoamiseen. Tämän kehityksen hidastamiseksi ihmisen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä pyritään hillitsemään.

Voimakasta otsonikatoa esiintyy edelleen molemmilla napa-alueilla joka kevät, mutta Montrealin pöytäkirjalla aikaansaatujen päästövähennysten ansiosta otsonikerros tullee toipumaan entiselleen. Palautuminen on kuitenkin hidasta ja aikaa siihen kuluu vielä useita vuosikymmeniä. Kuvassa Antarktiksen yläpuolisia otsonipitoisuuksia vuodelta 2000.

köä kohti laskettuna ovat jopa tuhansia kertoja hiilidioksidia korkeammat, mutta päästömäärät suhteellisen pieniä. Esimerkiksi kylmäaineita vapautuu ilmakehään lähinnä vain kylmälaitteiden vuotojen yhteydessä, kun taas hiilidioksidia vapautuu valtavia määriä fossiilisia polttoaineita poltettaessa. Niinpä kaikkien F-kaasujen yhteinen lämmitysvaikutuksella painotettukin osuus globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä jää alle 2 %:n.

Kioton pöytäkirjan myötä kylmäalalla oli siis edessään uusi haaste, vaikka se jo pöytäkirjaa allekirjoitettaessakin oli tosiasiassa tehnyt erittäin paljon kasvihuoneilmiön kiihtymisen hillitsemiseksi. Kylmäalan käytöstä poistamista otsonikerrokselle haitallisista aineista erityisesti CFC:t olivat nimittäin vielä paljon Kioton pöytäkirjaan sisällytettyjä HFC-aineitakin voimakkaampia kasvihuonekaasuja. Kioton pöytäkirjan päästövähennystavoitteiden näkökulmasta CFC-aineiden korvaaminen HFC-aineilla vei kuitenkin kehitystä väärään suuntaan. Nurinkurinen tilanne johtui siitä, ettei jo otsonikerrokselle haitallisuutensa vuoksi käytöstä poistettavaksi määrättyjä CFC- ja HCFC-aineita sisällytetty lainkaan Kioton pöytäkirjaan. Niinpä niiden korvaaminen pöytäkirjassa mainituilla HFC-aineilla kasvatti laskennallisia kasvihuonekaasupäästöjä, vaikka todellinen kehitys samalla olikin täysin päinvastainen.

KYLMÄextra 1/2013

Teksti: Petri Hannula

Euroopan komission ehdotus uudeksi F-kaasuasetukseksi Euroopan komission ehdotus uudeksi F-kaasuasetukseksi on parhaillaan jäsenmaiden ja Europarlamentin ruodittavana. Ehdotus perustuu pääosin vaiheittain toteutuvaan F-kaasujen markkinoille luovuttamisen vähentämiseen. Se ohjaa ottamaan vähäisen lämmitysvaikutuksen kaasut käyttöön sovellutuksissa, joihin kilpailukykyisintä teknologiaa on saatavissa, mutta pyrkii samalla varmistamaan olemassa olevan laitekannan huollot pitkälle tulevaisuuteen. Erityisrajoituksia kohdistuu lähinnä vain jääkaappeihin ja joihinkin muihin pienlaitteisiin. Lisäksi rajoituksia on suunnitteilla erittäin korkean lämmitysvaikutuksen omaaville kylmäaineille, käytännössä lähinnä R404A:lle ja R507A:lle.

uroopan unioni on pyrkinyt toimimaan tiennäyttäjänä F-kaasupäästöjen hillinnässä. Ensimmäiset keinot tässä olivat vuonna 2006 säädetyt F-kaasuasetus (842/2006/EY) sekä MAC-direktiivi (2006/40/EY). Ensin mainitussa mm. rajoitetaan F-kaasujen käyttöä joissakin sovellutuksissa, asetetaan laiteasennuksia ja -huoltoja tekeville pätevyysvaatimuksia sekä velvoitetaan loppukäyttäjiä teettämään kylmälaitteilleen säännöllisiä vuototarkastuksia. MAC-direktiivi puolestaan koskee henkilö- ja pakettiautojen ilmastointilaitteita, jotka lukumäärästään ja vuotoherkkyydestään johtuen ovat eräs merkittävimpiä F-kaasupäästöjen lähteitä. Vuoden 2017 alusta lukien EU:ssa rekisteröitävien uusien henkilö- ja pakettiautojen ilmastointilaitteiden kylmäaineiden ns. lämmitysvaikutus eli GWP-arvo (Global Warming Potential) saa olla enintään 150. Käytännössä arvo pudonnee vaatimustasoa alemmaksikin, sillä vaihtoehtoina autoteollisuudella ovat enää lähinnä vain HFO-1234yf (GWP=4) ja hiilidioksidi (GWP=1). Kehitys on huimaa, sillä vielä CFC-aikakaudella niissä käytetyn R12:n vastaava arvo oli 10900. Uusia automalleja em. vaatimus koskee periaatteessa jo nyt, mutta käytännössä direktiivin täytäntöönpanoa ei vielä aivan suunnitellusti ole kyetty tekemään.

EU:n ilmastotavoitteet kiristyvät F-kaasuasetusta vuonna 2006 säädettäessä päähuomio kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisessa kiinnittyi yleisesti vielä siihen, kuinka selvitä Kioton pöytäkirjan velvoittamista päästövähennyksistä vuosille 2008 - 2012. Sittemmin tavoitteet

10 KYLMÄextra 1/2013

EU:ssa ovat kiristyneet huomattavasti. Maaliskuussa 2007 EU:n valtionpäämiesten huippukokous eli Eurooppa-neuvosto päätti EU:n sitoutuvan vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja sittemmin helmikuussa 2011 se vahvisti peräti 80–95 prosentin vähennystavoitteen vuoteen 2050 mennessä. Huippukokousten päätökset ohjaavat EU:n ratkaisuja kaikilla kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavilla aloilla. Euroopan komission selvitysten mukaan nykyinen F-kaasulainsäädäntö on riittävää leikkaamaan niiden päästöjen kasvun, mutta suhteessa huippukokousten asettamiin uusiin kokonaistavoitteisiin pelkkä kasvun leikkaaminen ei luonnollisestikaan riitä. Niinpä komissio esitti syksyllä 2011 skenaarion siitä, minkälainen F-kaasujen päästökehitys teknologian kehittymisen ja mahdollisten lisärajoitusten avulla olisi saavutettavissa. Samalla se ilmoitti aloittavansa uuden F-kaasuasetuksen valmistelun (Kuva 1).

Mitä uusi F-kaasuasetus tullee sisältämään? Ehdotuksensa uudistetuksi F-kaasuasetukseksi komissio julkisti vuoden 2012 lopussa. Tämän jälkeen ehdotus eteni Euroopan Parlamentin ja jäsenmaita edustavan Euroopan unionin neuvoston käsittelyyn. Mikäli em. osapuolien näkemykset ovat riittävän yhdenmukaiset, uusi asetus saanee lopullisen muotonsa loppusyksystä 2013. Esittämiensä skenaarioiden mukaisesti komissio näkee realistiseksi tavoitella F-kaasujen osalta noin 2/3-osan päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä. Selvityksissään se analy-

[kt CO2eq]

250 000

Kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutus eli GWP-arvo

Päästökehitys ilman nykylainsäädäntöä

200 000

ri kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutus ilmaistaan GWP-arvolla (Global Warming Potential), joka tarkoittaa yhden kilogramman kaasumäärän lämmitysvaikutusta suhteessa hiilidioksidin lämmitysvaikutukseen. F-kaasuista vaikutukseltaan voimakkain on mm. sähkönjakeluverkkojen kytkinlaitoksissa ja katkaisijoissa eristekaasuna käytettävä rikkiheksafluoridi, jonka GWP-arvo on laskettuna 100 vuoden ajanjaksolle on 22 800. Kylmäaineina käytettävillä HFC-aineilla GWP-arvot ovat luokkaa 4 – 4 000.

Nykylainsäädännöllä saavutettava päästökehitys

150 000 100 000

Lisärajoituksilla saavutettavissa oleva päästökehitys

50 000

Kylmäaineiden turvallisuusluokitukset

0 2000

2010

2020

2030

2040

2050

Kuva 1. Euroopan komission F-kaasujen päästökehitysskenaarioita.

soi tarkasti erilaisia tapoja tavoitteen saavuttamiseksi. Esillä olivat niin erilaiset vapaaehtoiset sopimukset kuin käyttökiellotkin. Selvitykset kuitenkin osoittivat, että parhaat tulokset saavutetaan markkinoille luovutettavaa, lämmitysvaikutuksella (GWP) painotettua eli hiilidioksidiekvivalenttitonneina laskettua F-kaasumäärää vaiheittain vähentämällä. Vähentämisohjelma perustuisi kiintiöjärjestelmään, jossa ensimmäiset kiintiöt F-kaasuja EU:ssa tuottaneille tai EUmarkkinoille tuoneille yrityksille jaettaisiin vuonna 2014 niiden vuosilta 2008‑2011 raportoimien kaasumäärien perusteella. Tämän jälkeen uusi jako tehtäisiin kolmen vuoden välein. Osa kiintiöistä varattaisiin myös mahdollisille uusille toimijoille. Vähentämisohjelma käynnistyisi vuonna 2015, jolloin markkinoille luovutetun kaasumäärän tulisi hiilidioksidi ekvivalenttitonneina laskettuna vastata vuosien 2008‑2011 keskiarvoa. Tämän jälkeen ohjelma etenisi Taulukon 1 mukaan portaittain siten, että vuonna 2030 hiilidioksidiekvivalenttitonneina laskettu kaasumäärä olisi pudonnut 21 %:iin.

Kylmäaineet on jaoteltu turvallisuusluokkiin. Palavuusluokat ovat: 1. Ilmassa palamattomat 2. Alempi syttymisraja ilmassa on vähintään 3,5 tilavuus-% 3. Alempi syttymisraja ilmassa on alle 3,5 tilavuus-% Myrkyllisyysluokat ovat: A. Aineet, joiden sallittu työpaikkapitoisuus on yli 400 ppm B. Aineet, joille sallitaan työpaikkapitoisuus enintään 400 ppm Uusia kylmäaineita kehitettäessä on tullut tarpeelliseksi tarkentaa palavuusluokkia. ASHRAE-luokituksiin* on jo lisätty palavuusluokka 2L (mildly flammable). Luokkaan 2L sijoitetaan luokan 2 kylmäaineet, joiden palamisnopeus on < 10 cm/s. Eurooppalainen kylmäalan standardi EN 378 ja kansainvälinen ISO 817 eivät vielä luokkaa 2L tunnista, mutta esitykset sen lisäämiseksi niihin ovat parhaillaan käsiteltävänä.

Kylmäaineiden luokitukset käyttöturvallisuuden perusteella: Palavuusluokka

Myrkyllisyysluokka

Palamaton

(2L)** Pienempi syttymisherkkyys

A (terveydelle

B (terveydelle

haitaton)

haitallinen)

(A2L)*

(B2L)*

Syttymisherkkä

Suuri syttymisherkkyys

* The American Society of Heating, Refrigerating & Air-Conditioning Engineers

Taulukko 1. Euroopan komission ehdotus hiilidioksidiekvivalenttitonneina lasketuista F-kaasumääristä ajalle 2015 – 2030. Hiilidi oksidiekvivalenttitonneina laskettu kaasumäärä saadaan kertomalla kaasumäärän paino sen lämmitysvaikutuksella eli GWP-arvolla. vuosi: 2015

.....................................100 %

2016 – 2017

...................................... 93 %

2018 – 2020

...................................... 63 %

2021 – 2023

...................................... 45 %

2024 – 2026

....................................... 31 %

2027 – 2029

...................................... 24 %

2030

....................................... 21 %

Huomionarvoista asetusehdotuksessa on, että komission puolesta kaikki nykyiset kylmäaineet voivat olla saatavilla myös vuonna 2030. Näin osaltaan varmistetaan olemassa olevan laitekannan huollot, vaikka uudiskohteissa vaihtoehtoisiin kylmäaineisiin siirrytään osin nopeastikin. Huoltoon liittyviä rajoituksia komissio on esittämässä vain erittäin korkean lämmitysvaikutuksen omaaville kylmäaineille (GWP > 2500) ja niidenkään osalta rajoitukset eivät koskisi pienimpiä laitteita.

** ASHRAE:n jo vahvistama, mutta Euroopan standardeissa toistaiseksi vahvistamaton luokka 2L (mildly flammable)

Eri kylmäaineiden lämmitysvaikutuksia (GWP) ja turvallisuusluokituksia: ASHRAEnimitys

Luokitus / Nimi

R12* R22* R32 R134a R404A R407A R407C R407F R410A R507A R1234yf R1234ze R290 R600a R1270 R717 R744

CFC HCFC HFC HFC HFC-seos HFC-seos HFC-seos HFC-seos HFC-seos HFC-seos HFC (HFO) HFC (HFO) Propaani Isobutaani Propyleeni Ammoniakki Hiilidioksidi

Lämmitysvaikutus suhteessa hiilidioksidiin (GWP)** 10 900 1 810 675 1 430 3 922 2 107 1 777 1 825 2 088 3 985 4 7 3 3 2 0 1

Turvallisuusluokka A1 A1 A2 (A2L) A1 A1 A1 A1 A1 A1 A1 A2 (A2L) A2 (A2L) A3 A3 A3 B2 (B2L) A1

* R12 ja R22 ovat poistuneet käytöstä otsonihaitallisuutensa vuoksi. Muut taulukossa mainitut aineet ovat otsonikerrokselle haitattomia. ** Lämmitysvaikutukset suhteessa hiilidioksidiin laskettu 100 vuoden ajanjaksolle.

Markkinoille luovutettavan F- kaasumäärän vähentämiseen perustuva järjestelmä varmistaa joustavan ja kustannustehokkaan F-kaasujen käytön vähentämisen. Vaihtoehtoiset kylmäaineet tulevat vaiheittain käyttöön aina siellä, mihin parhaiten kilpailukykyisiä sovellutuksia on saatavilla. Esitetty vähentämisvauhti on kuitenkin erittäin tiukka, joten haasteita uusien ratkaisujen markkinoille saamisessa tulee riittämään.

Tuleeko F-kaasuja koskevia käyttökieltoja? Täysin ilman uusille kylmälaitteille asetettavia kieltoja komissio ei asetusehdotustaan jättänyt. Kyse on kuitenkin vain vähentämisohjelmaa tukevista ratkaisuista, joilla pyritään varmistamaan ohjelman käynnistyminen. Kaikki komission esittämät kiellot on suunnattu käyttökohteisiin, joihin teknologia vaihtoehtoisten ratkaisujen soveltamiseksi on käytännössä jo olemassa. Komissio ehdottaa seuraavien kylmälaitteiden markkinoille saattamisen kieltämistä alla mainittujen päivämäärien jälkeen: 1. Kotitalouksien jääkaapit ja pakastimet, jotka sisältävät fluorihiilivetyjä, joiden lämmitysvaikutus (GWP) on 150 tai suurempi tulisivat kielletyksi 1. tammikuuta 2015. Pääosa Euroopassa myytävistä kotitalouksien jääkaapeista ja pakastimista käyttää jo nykyisin kylmäaineena isobutaania (R600a). Isobutaani on ns. puhdas hiilivety, jonka lämmitysvaikutus eli GWP-arvo on 3. 2. Tuotteiden varastointiin, esittelyyn tai jakeluun vähittäiskaupassa ja elintarvikepalveluissa (kaupallinen käyttö) tarkoitetut jääkaapit ja pakastimet jotka sisältävät fluorihiilivetyjä, joiden lämmitysvaikutus on

Kaikki edellä mainitut rajoitukset kohdistuvat ko. päivämäärien jälkeen vain uusiin laitteisiin. Vanhojen laitteiden käyttöön tai huoltoon liittyviä rajoituksia komission F-kaasuasetusehdotukseen ei sisälly.

R404A:lle erikoishuomiota Edellä mainittuja laitteiden käyttökieltoja enemmän kylmäalaa on puhuttanut komission ehdottama erittäin korkean lämmitysvaikutuksen (GWP > 2500) omaavien kylmäaineiden huoltokielto alkaen 1.1.2020. Huoltokielto tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi vuotojen tapahduttua ko. laitteita ei saisi täyttää alkuperäisellä kylmäaineellaan. Komission tarkoituksena ei kuitenkaan ole kokonaan kieltää ko. kylmäaineita, sillä huoltokielto ei tulisi koskemaan pienimpiä laitteita. Komissio on asettanut ehdottamansa huoltokiellon GWPrajan tarkoituksella siten, että paljon käytetyt keskikorkean GWP:n kylmäaineet (mm. R410A; GWP 2088) jäävät sen alapuolelle. Huoltokiellon tarkoitus onkin kannustaa erityisesti vain nopeaan R404A- ja R507A-kylmäaineista luopumiseen, joiden molempien lämmitysvaikutus on lähes 4000. R404A ja R507A ovat koostumukseltaan hyvin lähellä toisiaan olevia kylmäaineseoksia. Euroopassa niistä enemmän käytetty on R404A, joka Suomessakin sitten 1990-luvun puolivälin on ollut eniten käytetty kylmäaine mm. myymälöiden kylmäjärjestelmissä. Korkean lämmitysvaikutuksensa ja vuotoriskiltään isoihin järjestelmiin painottuvan käyttönsä johdosta R404A:n merkitys myös F-kaasupäästöissä on erittäin suuri (Kuva 2). Huoltokieltoesityksensä perusteluissa komissio toteaa markkinoilla jo olevan R404A:lle ja R507A:lle vaihtoehtoi-

– 2500 tai suurempi tulisivat kielletyksi 1.1.2017 – 150 tai suurempi tulisivat kielletyksi 1.1.2020 Kuten lehtemme sivuilta 19–21 voi lukea, on ainakin alan suomalaisella teollisuudella hyvät valmiudet määräykseen sopeutumiseen. Norpe Oy:n ja Porkka Finland Oy:n useissa kyseisen kategorian tuotteissaan jo nyt käyttämä propaani (R290) on ns. puhdas hiilivety, jonka lämmitysvaikutus eli GWP-arvo on 3. 3. Liikuteltavat huoneilmastointilaitteet, jotka sisältävät fluorihiilivetyjä, joiden lämmitysvaikutusluku on 150 tai suurempi tulisivat kielletyksi 1. tammikuuta 2020. Ns. siirrettävien jäähdytyslaitteiden kauppa käy kuumana aina kesähelteiden ”yllätettyä”, joihin hätiin parempien kiinteiden jäähdytyslaitteiden hankinta ei useinkaan enää onnistu. Siirrettävät jäähdytyslaitteet toimivat tarvittaessa hyvin myös puhtailla hiilivedyillä.

12 KYLMÄextra 1/2013

Kuva 2. HFC-kylmäaineiden hiilidioksidiekvivalenttitonneissa laskettu kulutus Euroopassa vuonna 2010.

sia kylmäaineita, joiden suorat lämmitysvaikutukset jäävät noin puoleen edellä mainituista. Komission mukaan vaihtoehdot ovat lisäksi energiatehokkaampia eli alentavat kylmälaitosten sähkönkulutusta. Käytännössä komissio tarkoittaa HFC-aineita R407A ja R407F. Eräiden komission käyttämien asiantuntijoiden mukaan olemassa olevan kylmälaitoksen kylmäaineen vaihto R404A:sta R407A:han tai R407F:ään maksaa itsensä säästyneinä energiakustannuksina takaisin jopa 1 – 3 vuodessa. Aivan kaikki eivät edellä mainittuja laskelmia ole nielleet ja niinpä keskustelu huoltokiellon ympärillä on käynyt kiivaana. Tällä hetkellä GWP-arvoltaan > 2500 olevien kylmäaineiden huoltokielto näyttää säilyvän osana valmistellussaan etenevää asetusta. Pienet muutokset aikatauluun ovat toki mahdollisia. Lisäksi sen soveltaminen tullee rajoittumaan esimerkiksi R404A:n osalta vain laitoksiin, joiden kylmäainetäytös on yli 10 kg. Näin pääosa hermeettisillä valmiskoneikoilla toteutetuista ratkaisuista rajautuisi huoltokiellon ulkopuolelle. Kokonaan huoltokiellon ulkopuolelle tultaneen rajaamaan myös hyvin alhaisilla lämpötiloilla toimivat erikoissovellutukset, joihin hyvää korvaavaa kylmäainetta ei toistaiseksi saatavilla ole.

Sopeutuuko kylmäalan teollisuus uusiin vaatimuksiin? Kylmäalan teollisuus näkee komission esittämän vähentämisohjelman sinällään parhaana ja kustannustehokkaimpana tapana puuttua F-kaasupäästöihin. Samalla kuitenkin vähentämisportaiden jyrkkyys erityisesti 2020-luvulla aiheuttaa huolta. Sen pelätään mm. hankaloittavan lämpöpumppumarkkinan kehittymistä, joka kuitenkin olisi EU:lle välttämätön apu sen pyrkiessä lisäämään uusiutuvan energian käyttöään. Kokonaisuudessaan lämpöpumppujen edustama potentiaali EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä on merkittävästi suurempi kuin koko F-kaasulainsäädännöllä tavoiteltavissa oleva suorien kylmäainepäästöjen vähentäminen. Toki lämpöpumpuissakin voi käyttää myös vähemmän haitallisia kaasuja, mutta epävarmuutta on siitä riittääkö aika kaikilta osin teknologioiden kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Komission esittämien harvojen laitekieltojen kanssa ainakin suomalainen kylmäala selviää, vaikkakin töitä esimerkiksi huoltoverkostojen kouluttautumisessa palavien kylmäaineiden käyttöön riittää. Eniten kustannuksia suhteessa

Ympäristöystävälliset kylmäjärjestelmät

Jetitek OY (1/2)

Green & Coolilla on laajat valikoimat kylmä-, pakkas- ja ilmastoinninjäähdytyskoneikkoja sekä lämpöpumppuja, jotka käyttävät kylmäaineena CO2:ta. Meillä on korkealaatuiset ratkaisut kaikkiin kohteisiin: 0,675$/ ² <KGHQ OlPS|WLOD DOXHHQ NRQHLNNR /7 07 CRYSTAL – kahden läpötila-alueen koneikko LT+MT SIROCCO – Kolmen lämpötila-alueen koneikko LT+MT+HT4 Lisätietoa Green & Cool:in tuotteista, www.greenandcool.com, CO2 kokonaisratkaisut suunnittelusta toteutukseen.

ZZZ MHWLWHN À

Green & Cool: Myynti ja maahantuonti: Kimmo Pekkala, Jetitek Oy 040 712 7514,0400 456 067 NLPPR SHNNDOD#MHWLWHN À kimmo.pekkala@greenandcool.com

KYLMÄextra 1/2013 13

saavutettaviin hyĂśtyihin pelĂ¤ttiin aluksi syntyvĂ¤n joistain R404A:n vaihdoista olemassa oleviin laitoksiin. MerkittĂ¤vĂ¤ helpotus niihinkin tullee kuitenkin olemaan edellĂ¤ kuvattu hermeettisellĂ¤ kompressorilla varustettujen laitosten jĂ¤Ă¤minen huoltokiellon ulkopuolelle pienten kylmĂ¤ainetĂ¤ytĂśstensĂ¤ perusteella. LisĂ¤ksi jĂ¤senmaita edustava Euroopan unionin neuvosto on esittĂ¤nyt huoltojen sallimista purettavista laitoksista talteen otetulla R404A:lla vielĂ¤ komission ehdottaman 1.1.2020 jĂ¤lkeen. Em. ratkaisuin ala pystyy varmasti pĂ¤Ă¤tĂśsten kanssa elĂ¤mĂ¤Ă¤n niin, ettĂ¤ myĂśs loppuasiakkaat ovat tyytyvĂ¤isiĂ¤. Toki vielĂ¤ pitĂ¤Ă¤ toivoa, ettĂ¤ teollisuuden mm. F-kaasujen vĂ¤hentĂ¤misohjelmaan tekemĂ¤t muutosesitykset tulevat EU:n lainsĂ¤Ă¤dĂ¤ntĂśelimissĂ¤ asianmukaisesti huomioiduiksi.

Kuinka loppukĂ¤yttĂ¤jĂ¤ valmistautuu tulevaan? LoppukĂ¤yttĂ¤jĂ¤n nĂ¤kĂśkulmasta tulevaan F-kaasuasetukseen varautumisen voi alkaa tiedustelemalla laitteet toimittavat kylmĂ¤urakoitsijalta vaihtoehtoisia ratkaisuja R404:lle erityisesti uusissa, kylmĂ¤ainetĂ¤ytĂśkseltĂ¤Ă¤n > 10 kg:n laitoksissa.

Toistaiseksi potentiaalisimpia vaihtoehtoja ovat tapauksesta riippuen mm. R134a, R407A ja R407F sekĂ¤ isoimmissa laitoksissa luonnollisesti myĂśs R744 (hiilidioksidi) ja R717 (ammoniakki). Oikein sovelluttuna kaikki edellĂ¤ mainitut ovat hyviĂ¤ myĂśs energiataloudellisesti. Esimerkiksi pienten pakastehuoneiden edellyttĂ¤mille lĂ¤mpĂśtilatasoille ei hyvĂ¤Ă¤, tarjolla oleviin laiteratkaisuihin soveltuvaa vaihtoehtoa R404A:lle vĂ¤lttĂ¤mĂ¤ttĂ¤ ole toistaiseksi tarjolla. Niiden osalta laitehankinnat voi toteuttaa R404A:han perustuen. Kyseinen ongelma tiedostetaan myĂśs EU:ssa ja sen edellyttĂ¤mĂ¤t muutokset tultaneen asetustekstissĂ¤ huomioimaan. GWP-arvoltaan alle 2500 oleville kylmĂ¤aineille ei esimerkiksi huoltokieltoja tai muita vastaavia rajoituksia ole suunnitteilla. Komission ehdotuksen mukaan elettĂ¤essĂ¤ kaikki HFC-kylmĂ¤aineet sĂ¤ilyvĂ¤t markkinoilla, joten laitteiden kĂ¤yttĂ¤minen alkuperĂ¤isellĂ¤ kylmĂ¤aineella tulee olemaan mahdollista niiden koko elinkaaren ajan. Kuten tĂ¤hĂ¤nkin asti, vuodot on toki minimoitava huolellisin vuototarkastuksin ja kirjanpidon kylmĂ¤aineiden kĂ¤yttĂśhistoriasta on oltava huolellista. Laitevalinnat kannattaa tehdĂ¤ kylmĂ¤urakoitsijaa alan asiantuntijana kuunnellen sekĂ¤ laitteen energiatehokkuutta ja luotettavuutta korostaen.

LĂ¤mpĂśĂ¤ssĂ¤ Vm -uusi ratkaisu maalĂ¤mmitykseen! Uusi LĂ¤mpĂśĂ¤ssĂ¤ Vm -mallisarja sopii osaksi talosi maaenergiajĂ¤rjestelmĂ¤Ă¤. LĂ¤mpĂśĂ¤ssĂ¤ Vm -sarjan avulla lĂ¤mmitĂ¤t, jĂ¤Ă¤hdytĂ¤t ja tuotat lĂ¤mmintĂ¤ kĂ¤yttĂśvettĂ¤ helposti ja edullisesti ympĂ¤ri vuoden.

LĂ¤mpĂśĂ¤ssĂ¤ (1/4) Â‡

.RVNHWXVQl\W|OOLQHQ bVVl&RQWURO RKMDXVMlUMHVWHOPl

Â‡

(WlRKMDXVPDKGROOLVXXV

Â‡

bVVl&RROLQJ MllKG\W\V\NVLN|Q OLLWWlPLVPDKGROOLVXXV

Â‡

bVVl6RODU DXULQNRNHUlLQWHQ OLLWWlPLVPDKGROOLVXXV

Â‡

6XXUL O YDUDDMD

Â‡

9DLKWRHKWRLQD N: N: N: N: MD N: WHKRLVHW ODLWWHHW

Â‡

9LLGHQ YXRGHQ Wl\VWDNXX

Suomen LĂ¤mpĂśpumpputekniikka Oy // Unikontie 2, 62100 Lapua Puh. (06) 433 7200 // myynti@lampoDVVD Ă€ ZZZ ODPSRDVVD Ă€

14 KYLMĂ„extra 1/2013

Vahterus Oy

Energiatehokkuuden tulisikin edelleen säilyä ykkösasiana kaikessa kylmälaite- ja kylmälaitosrakentamisessa. Kylmälaitosten aiheuttamasta kasvihuonehaitasta keskimäärin vain 20 % aiheutuu suorista kylmäainepäästöistä. 80 % on peräisin voimalaitoksista, joissa tuotetaan kylmälaitosten käyttämä energia (Kuva 3). HFC-aineista eroon pyrittäessä vähäisimpiäkään myönnytyksiä ei sen vuoksi tulisi tehdä laitteiden energiatehokkuuden osalta. Siirtymä aiempaa alhaisemman lämmitysvaikutuksen kylmäaineisiin kannattaa aloittaa välittömästi aina, kun koeteltua ja kilpailukykyistä teknologiaa kuhunkin käyttösovellutukseen saatavissa on. Ilahduttavasti näin jo monilla kylmätekniikan soveltamisalueilla tapahtuukin. Ja vieläpä ilman mitään pakottavaa lainsäädäntöä – perustuen vain ympäristöstään vastuuta kantavien loppukäyttäjien, kylmäurakoitsijoiden ja teollisuuden yhteistyöhön. Parhaimmillaan uuden F-kaasulainsäädännön roolina tuleekin olemaan vain jo tapahtumassa olevan kehityksen vauhdittaminen. Paniikkiin ei kenelläkään ole syytä, mutta mahdollisuuksiin kannattaa tarttua.

Epäsuorat, kylmälaitoksen kuluttaman energian tuotannossa syntyvät päästöt 80 %

80 %

20 %

Suorat, kylmäainevuodoista yms. aiheutuvat päästöt 20 % Kuva 3. Kylmälaitoksen kasvihuonevaikutukset syntyvät edel leen pääosin niille käyttöenergiaa tuottavissa voimalaitoksis sa. Kylmälaitosten suunnittelussa ja hankinnassa pääpainon tulee edelleenkin olla energiatehokkuuden varmistamisessa.

Oilon Scancool Oy Oilon - yhdistettyjen kylmä- ja lämpöratkaisujen edelläkävijä! Oilon Home

Oilon Scancool

Oilon Home tarjoaa kotien ja kiinteistöjen lämmitykseen sopivia lämmitysratkaisuja. Tänä päivänä kodin lämmitys toteutetaan yhä useammin ympäristöystävällisen maalämmön avulla tai useampaa lämmönlähdettä hyödyntävänä hybridiratkaisuna.

Oilon Scancool Oy on yksi Suomen johtavista kylmälaitosten ja teollisuuslämpöpumppujen toimittajista, joka tarjoaa käyttövalmiit suuret teollisuuslämpöpumput ja teollisuuskylmäratkaisut yli 25 vuoden kokemuksella.

OILON HOME OY Tarmontie 4, 15860 HOLLOLA Puh. +358 (03) 85 761

OILON SCANCOOL OY Yrittäjäntie 6, 67100 KOKKOLA Puh. +358 (0)207 281 868

info@oilon.com, www.oilon.com

KYLMÄextra 1/2013 15

TEKSTI: Antero Aittomäki ja Petri Hannula

Yksi kylmäaine ei riitä tulevaisuudessakaan Kylmäaineilta vaaditaan monia ominaisuuksia. Kaikkiin käyttösovellu tuksiin hyvin soveltuvaa yhtä vaihtoehtoa ei ole koskaan ollut, eikä sellaista valitettavasti ole nytkään näköpiirissä. Sovelluskohtaiset valinnat ovat usein kompromisseja eri ominaisuuksien väliltä. Kylmäaineilta vaadittavia ominaisuuksia Kylmäaineeksi soveltuvalle yhdisteelle tai useamman yhdisteen seokselle pitää asettaa joukko vaatimuksia, jotta se toimisi tehokkaasti ja luotettavasti jäähdytyskoneistossa. Painetason pitää olla sopiva – ei liian korkea eikä liian matala. Fysikaalisilta ominaisuuksilta vaaditaan joukko asioita ja myös kemiallisia vaatimuksia stabiilisuuden ja aggressiivisuuden suhteen pitää täyttää. Aineen pitää käyttäytyä oikealla tavalla jonkin käytettävissä olevan öljyn kanssa ja sen tulisi mielellään olla myrkytöntä ja palamatonta. Jäähdytettävän kohteen ja lämAntero Aittomäki luennoi mönluovutukkylmäaineista Suomen Kylmä sen lämpötilatayhdistyksen koulutuspäivillä sot määrittelevät 2012. Näyttää siltä, että kylmäprosessilta kiinnostusta ja kysyntää vaadittavat höyrystymis- ja lauhsamalle aiheelle riittää vielä tumislämpötilat, tulevaisuudessakin.

16 KYLMÄextra 1/2013

jotka vaikuttavat suuresti kylmäaineen edellytyksiin toimia energiatehokkaasti ja edullisesti kussakin sovellutuksessa. Ilmastoinnin jäähdytyksessä hyvin toimiva kylmäaine ei välttämättä ole paras vaihtoehto pakastevarastoon tai päinvastoin. Kylmäaineelle asetettaviin turvallisuusvaatimuksiin puolestaan vaikuttavat mm. käyttöympäristö ja koneistossa tarvittava kylmäainetäytös. Palavat hiilivedyt voivat olla erinomaisia tehdasvalmiissa pienlaitteissa, mutta riskit nousevat kylmäaineen täytösmäärän kasvaessa. Ammoniakki soveltuu huonosti oleskelutiloihin, mutta voi olla erinomainen kylmäainepiiriin ollessa suljettuna konehuoneeseen. Kokonaan oma lukunsa ovat ympäristövaatimukset. Haitattomuus otsonikerrokselle on jo ehdoton vaatimus, mutta myös kasvihuoneilmiöön vaikuttavan lämmitysvaikutuksen tulisi olla alhainen. Itse kylmäaineen suoran vaikutuksen lisäksi pitäisi ottaa huomioon välilliset, kylmälaitoksen kuluttaman sähköenergian tuotannossa syntyvät kasvihuonevaikutukset. Energiatehokkuuden merkitys kylmäainevalinnoissa onkin suuri, koska energiantuotannossa syntyvät päästöt ovat useimmissa tapauksissa moninkertaiset suoriin päästöihin verrattuna. Myös kylmälaitoksen elinkaarikustannuksista käyttöenergian hankinta muodostaa pääsääntöisesti leijonan osan. Eräs, joskus idealistisiakin näkemyksiä herättävä jakolinja kylmäaineiden välillä kulkee ns. synteettisten ja luonnollisten kylmäaineiden välillä.

Luonnolliset kylmäaineet Luonnolliset kylmäaineet ovat yhdisteitä, joita esiintyy jollain tavalla muutoinkin ympäristössä. Yksi tärkeä kriteeri tälle luonnollisuudelle ovat myös riittävän vähäiset ympäristövaikutukset.

Ammoniakki Ammoniakki on ”perinteinen” kylmäaine ja sen käyttö on ollut vakiintunutta jo kymmeniä vuosia erityisesti suuremmissa ns. teollisissa laitoksissa ja jääradoissa. Se on lisännyt maailmalla käyttöaluettaan mm. suurissa lämpöpumpuissa. Ominaisuuksiltaan ammoniakki on useassa suhteessa paras kylmäainevaihtoehto. Merkittävin ongelma on myrkyllisyys. Myrkyllisyyden kanssa on mahdollista toimia käyttämällä välillisiä järjestelmiä ja pienen täytöksen komponentteja, jotka tosin usein merkitsevät ammoniakilla saavutettavissa olevan hyötysuhde-edun vähenemistä. Toinen ammoniakin merkittävä haitta ovat sen asettamat materiaalivaatimukset. Se ei sovellu käytettäväksi esimerkiksi tavanomaisissa ns. puolihermeettisissä kompressoreissa eikä kupariputkistoissa. Ammoniakkilaitoksissa käytettävät komponentit ovat merkittävästi HFC-laitosten komponentteja kalliimpia.

Hiilidioksidi Jo viime vuosisadan alkupuoliskolla kylmäaineena käytössä ollut hiilidioksidi on palannut takaisin ja jo vakiinnuttanutkin asemansa mm. uusien myymälöiden kylmäaineena. Euroopassa käyttö on jo laajaa ja Suomessakin se on käytössä lähes 60 myymälässä aina hypermarket kokoluokkaan asti. Koska hiilidioksidin ominaisuudet poikkeavat totutuista kylmäaineista monessa suhteessa, on tärkeää tuntea sen vaatimukset. Ensimmäisten sovellutusten ongelmana oli vanhoja järjestelmiä suurempi energian kulutus. Suunnittelemalla prosessi ja sen säätö huolella sekä mitoittamalla järjestelmä oikein on mahdollista saavuttaa kilpailukykyinen talous. Tärkeä osa kokonaistaloutta on tehokas lämmöntalteenotto. Myymälöiden lisäksi potentiaalisia hiilidioksidin käyttöalueita ovat pakkasvarastot, käyttövesilämpöpumput (Japanissa miljoonia) sekä eräät pienlaitteet. Myös henkilöautojen ilmastointijäähdytykseen laitteita on kehitetty, mutta tulevaisuus on epävarma.

Hiilivedyt Hiilivedyt ovat vaihtoehtona sinänsä vanhoja, nekin ovat vain kokeneet uuden tulemisen. Käytössä ovat lähinnä propaani (R290), isobutaani (R600a) ja propyleeni eli propeeni (R1270). Kotitalouden pienlaitteissa hiilivetyjen käyttö on Euroopassa jo vallitsevaa tekniikkaa ja koko maailmankin jääkaappituotannosta jo kolmannes perustuu niihin. Osuuden arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä kahteen kolmannekseen. Hiilivetyjen suurimman ongelman, herkän syttyvyyden aiheuttaman riskin laskee hyväksyttävälle tasolle jääkaapeissa ja

pakastimissa pieni täytös sekä koneikon hermeettisyys. Myös muissa pienlaitteissa, kuten omalla koneikolla varustetuissa jakelukalusteissa hiilivedyt ovat yleistymässä nopeasti. Lisää hiilivetyjen käytöstä pienlaitteissa artikkelissamme lehden sivuilla 19‑21. Hiilivetyjen termodynaamiset ja fysikaaliset ominaisuudet ovat monelta osin hyvät, joten laitteiden suorituskyvyt ovat hyviä. Selvä etu on myös niiden yhteensopivuus mineraaliöljyjen kanssa.

Synteettiset kylmäaineet

Ulkoasenteiset vedenjäähdyttimet • 10…180 kW • Sisältää pumput varaajat jne.

Pem co2 (1/8)

• Myös vapaajäähdytys • Laaja lämpötila-alue • Tehdastestattu

Ota yhteyttä Pemco Oy p. 03 887410 pemco@pemco.fi

Synteettiset kylmäaineet ovat tavallisesti jonkin kemiallisen synteesin tuloksena saatavia yhdisteiwww.pemco.fi tä. Yleisimmät ovat hiilivetypohjaiset, ns. halogeenihiilivedyt, joissa vetyatomeja on korvattu halogeeniatomeilla. Vain halogeeneilla täytetään riittävän hyvin stabiilisuuden, palamattomuuden, myrkyttömyyden ja ympäristöhaitattomuuden vaatimukset. Tänä päivänä tärkein halogeeni on fluori, mihin on syynä fluorin ja hiilen tiukka sidos. Erilaisia yhdisteitä löytyy suuri määrä, mutta niistä vain pieni osa pystyy täyttämään lukuisat vaatimukset. Toistaiseksi käytössä olevista HFC-yhdisteistä vain R134a (tetrafluorietaani) on täyttänyt halutut ominaisuusvaatimukset yksikomponenttisena kylmäaineena, kaikki muut tavanomaiset HFC:t ovat kahden tai kolmen komponentin seoksia. Kylmäaineiden R-merkintäjärjestelmässä seoskylmäaineet sijoitetaan ominaisuuksiensa perusteella joko R400- tai R500luokkaan (esim. R407C ja R507A. Kirjain numerosarjan perässä on versionumero samoja komponentteja sisältävistä kylmäaineista. Esim. kaikki R407-kylmäaineet koostuvat eri seossuhteissa komponenteista R32, R125 ja R134a)

Difluorimetaani eli R32 Hyvä esimerkki HFC-seoskylmäaineiden komponenteista on R32, joka oli jo 20 vuotta sitten ehdolla HCFC-kylmä-

aine R22:n korvaajaksi ilmastoinnin jäähdytykseen. Lievän syttymisherkkyytensä vuoksi se kuitenkin jäi tuolloin vain mm. R410A:n toiseksi komponentiksi. Alhaisen lämmitysvaikutuksen tultua nyt aiempaa tärkeämmäksi kylmäaineen ominaisuudeksi on tilannetta jouduttu arvioimaan uudelleen. Mm. ilmalämpöpumppujen kylmäaineena käytettävä R410A koostuu tasaosuuksin lämmitysvaikutukseltaan alhaisesta R32:sta (GWP 675) ja pentafluorietaanista eli HFCaine R125:stä (GWP 3500). Jälkimmäisen komponentin ansiosta R410A on palamatonta, mutta sen lämmitysvaikutus on kohonnut 2 088:aan. Pienissä ilmastoinnin jäähdytyslaitteissa kylmäaineen lievästä syttymisherkkyydestä ei aiheudu suurta vaaraa, joten puhdas R32 on noussut varteenotettavaksi vaihtoehdoksi R410A:lle. Sen termodynaamiset ominaisuudet ovat osin jopa R410A:n ominaisuuksia paremmat ja lämmitysvaikutukset putoavat kolmannekseen. R32 on lisäksi välittömästi saatavilla, sillä valmistajia on useita. Myös R410A säilyy vielä pitkään markkinoilla, sillä R32:n käyttö tullee ainakin aluksi rajoittumaan vain pienlaitteisiin.

HFO-kylmäaineet Uusia lupauksia synteettisien kylmäaineiden joukossa ovat vety-fluori-olefiinit (Hydro-Fluoro-Olefines). Ne ovat yksi ryhmä laajemmasta fluorihiilivetyjen joukosta, joiden molekyylissä on ainakin yksi hiiliatomien välinen kaksoissidos. Kylmäaineiksi ehdolla ovat lähinnä propeenin johdannaiset R1234yf ja R1234ze, joiden lämmitysvaikutukset ovat erittäin alhaiset (GWP-arvot vain 4 ja 7). Esimerkkejä korkean lämmitysvaikutuksen omaavien kylmäaineiden R404A (GWP 3922) ja R507A (GWP 3985) tilalle kehitteillä olevista kylmäaineista: Valmistaja DuPont Honeywell DuPont Honeywell

Kauppa nimi DR-33 N-40 DR-7 L-40

GWP ~ 1 400 ~ 1 300 ~ 250 ~ 300

Turvallisuus luokitus A1 A1 A2L A2L

Arvio saata vuudesta 2014 2014 2016 2016

R1234yf on vahvasti tulossa henkilöautojen ilmastointilaitteiden kylmäaineeksi. Sen ominaisuudet ovat melko lähellä niissä nyt käytettyä kylmäainetta R134a. Erityisesti saksalainen autoteollisuus on kuitenkin kyseenalaistanut aineen turvallisuuden kolaritilanteissa sen lievän syttymisherkkyyden (A2L) ja yhtenä palamistuotteena syntyvän myrkyllisen fluorivedyn (HF) takia. Kemianteollisuus on pyrkinyt kumoamaan väitteen toteamalla autoissa jo nykyisin olevan käytössä lukuisia syttymisherkkiä nesteitä polttoaineesta alkaen. Aika näyttää, kykenevätkö saksalaiset kehittämään hiilidioksidiin perustuvasta henkilöautojen ilmastoinnista kilpailukykyisen vaihtoehdon R1234yf:lle.

18 KYLMÄextra 1/2013

Suurilla kemian konserneilla on kehitteillä useita edellä mainittuihin HFO-aineisiin perustuvia kylmäaineseoksia, joiden lämmitysvaikutukset tulevat jäämään välille 150 – 1 400. GWP-arvoilla 600 – 1 400 seokset ovat käytännössä palamattomia (turvallisuusluokka A1), mutta tämän alhaisempien GWP-arvojen seokset asettunevat tulevaisuudessa turvallisuusluokkaan A2L. Kylmäaineiden kehitystyö on kuitenkin hidas ja monivaiheinen prosessi. Niinpä edellä mainittuihin teollisuuden antamiin aikatauluihin kannattaa toistaiseksi suhtautua suurella varauksella.

Kylmäalalla edessään uuden oppimista Edellä on kuvattu tärkeimpiä, jo tällä vuosikymmenellä yleistyviä kylmäaineita. Kaikista 2020-luvun kylmäaineista ei vielä ole varmuutta ja niinpä monien nykyisten kylmäaineiden käyttö jatkuukin vielä vuosia myös uudislaitteissa. Nopeimmin tulevat tapahtumaan muutokset henkilöautojen ilmastoinnissa (MAC-direktiivin vaikutuksesta) sekä erittäin korkean lämmitysvaikutuksen omaavan R404A:n korvautuminen käyttösovellutuksesta riippuen joko hiilidioksidilla, hiilivedyillä tai uusilla synteettisillä HFO-seoksilla. Kaikkiin sovellutuksiin sopivaa yhtä kylmäainetta ei ole, vaan aine on valittava aina käyttökohteen mukaan. Tärkeintä tällä hetkellä on, että riittävästi impulsseja kehitystyön vauhdittamiseksi niin laiteteknologian kuin kylmäaineidenkin kehittämiseksi on eri puolilta annettu. Esimerkiksi kylmäainevalmistaja Honeywell on vastikään patentoinut HFO-1234yf:n sekä HFO-1234ze:n ja hiilidioksidin väliset seokset, joissa tavoitteena on löytää palamaton drop-in-vaihtoehto R134a:lle. Mikäli ko. tuotteet joskus vuosien kuluttua markkinoille asti etenevät, saattavat raja-aidat luonnollisten ja synteettisten kylmäaineiden välilläkin samalla taas hieman madaltua. Kylmäalalla varminta seuraavan vuosikymmenen kuluessa on muutos. Mitään ei kuitenkaan tapahdu käden käänteessä, vaan käyttösovellus kerrallaan teknologisen kehittymisen edistyessä. Erityisen hyvää EU:n suunnitelmissa onkin juuri se, ettei pyrkimyksenä ole liikaa hallinnollisesti ohjata kehitystä. Tärkeää on paitsi varmistaa olevassa olevan laitekannan huolto nykyisillä kylmäaineilla, myös ottaa uutta teknologiaa käyttöön kannattavuutta ja turvallisuutta unohtamatta. Kaikkiaan on selvää, että jatkossa kylmäalan toimijoilla on tähänastisista muutoksista suurin haaste ja työmaa edessään. Erityisesti luonnollisten kylmäaineiden ominaisuudet poikkeavat monilta osin merkittävästi vanhoista, jo totutuista aineista. Pitää oppia uusien järjestelmien suunnittelu, asentaminen ja käyttö. Uuden oppiminen pitää kylmäalan varmasti mielenkiintoisena vielä pitkälle 2020-luvun puolelle, vaikkakin työsarkaa myös olemassa olevan laitekannan huollossa ”vanhoilla” kylmäaineilla tulee sinne asti riittämään.

Teksti: Dakota Lavento

Puhtaat hiilivedyt – Energiatehokas kylmäaine ”plug-in”-kylmälaitteisiin Propaani ja monet muut puhtaat hiilivedyt on aina tiedetty hyviksi kylmäaineiksi, mutta käytön yleistymisen rajoitteena on ollut aineiden syttymisherkkyys. Kylmäainepiiriltään tehdasolosuhteissa suljetuiksi rakennettavissa, pistotulppaliitännäisissä kylmälaitteissa täytösmäärät jäävät kuitenkin usein hyvin pieniksi eli alle 150 gramman. Niissä hiilivedyt ovatkin osoittautuneet paitsi energiatehokkaaksi ja ympäristöystävällisiksi, myös turvallisiksi kylmäaineiksi.

uomalaisista kylmäalan valmistajista Porkka Finland Oy ja Norpe Oy ovat kulkemassa kehityksen aallonharjalla hiilivetyjen käyttöönotossa ”plug-in”-kylmälaitteissaan. Sekä pääsuunnittelija Jari Piitulainen Porkka Finland Oy:stä että teknologiapäällikkö Tomi Sipilä Norpe Oy:stä ovat vakuuttuneita hiilivetyjen eduista kyseisissä sovellutuksissa. – Hiilivedyt ovat erinomaisia kylmäaineita, Sipilä painottaa. Ensinnäkin ne ovat otsonikerrokselle haitattomia ja lisäksi niiden vaikutus kasvihuonekaasuina on käytännössä merkityksetön. Ilmakehään vapautuessaan niiden GWP-arvo eli lämmitysvaikutus suhteessa hiilidioksidiin on 3, kun R404A:lla se on 3 922.

Jari Piitulainen, Porkka Finland Oy:n pääsuunnittelija.

Norpe Oy:n teknologiapäällikkö Tomi Sipilä ja heräteostoksiin houkutteleva propaanilla jäähtyvä allas valmiina asiakkaalle.

KYLMÄextra 1/2013 19

Paineita R404A:n korvaajan löytämiseksi onkin aiheuttanut juuri aineen suuri lämmitysvaikutus. Euroopan Komissio on F-kaasuasetusehdotuksessaan esittänyt vaatimuksia pienlaitteissa käytettäville kylmäaineille. Komission esityksessä kotitalouksien jääkaappien ja pakastimien kylmäaineen lämmitysvaikutus saisi 1.1.2015 alkaen olla enintään 150 ja samaa vaadittaisiin ammattikäyttöön sovellettavilta omakoneellisilta kylmäkalusteilta 1.1.2020. Kotitalouksien laitteiden osalta EU:n suunnittelema linjaus vain vahvistaa voimassa olevan suuntauksen – onhan hiilivetyihin lukeutuvaa isobutaania kylmäaineena käyttäviä jääkaappeja ja pakastimia maailmalla valmistettu jo noin puoli miljardia kappaletta ja sellainen löytyy jo melkein kaikista suomalaistalouksistakin. Ammattikäyttöön sovellettavien laitteiden osalta suuntaus on kohti propaania, jonka käyttöön sekä Norpe että Porkka ovat nyt voimakkaasti panostamassa. Teollisuudelle aikataulu ei tuota ongelmia, kunhan vain huoltoliikkeet Euroopan laajuisesti ehtivät palavien kylmäaineiden kanssa toimimiseen oppia.

Hiilivedyt ovat pian yhä tutumpia kylmäaineita kotitalouslaitteiden lisäksi myös ammattikäyttöön tarkoitetuissa omakoneisista kylmälaitteissa. Kuva: Porkka.

Energiaa säästyy Lämmitysvaikutuksen lisäksi hiilivedyillä on kylmäaineina muitakin hyviä ominaisuuksia. Myös energiatehokkuudeltaan hiilivetyä kylmäaineena käyttävät laitteet ovat osoittautuneet R404A-laitteita paremmiksi. – Hiilivetyjen avulla suojellaan ympäristöä ja säästetään energiaa. Siitä syntyy positiivinen kierre: mitä vähemmän sähköä tarvitaan, sitä enemmän säästetään myös ympäristöä, Piitulainen summaa. Hänen mukaansa tuotekehityksessä 90 prosenttia ponnistuksista tähtää juuri sähkönkulutuksen hillitsemiseen. Hiilivetyjen etuna suhteessa nyt käytettäviin F-kaasuihin on myös niiden pienempi tiheys, jonka vuoksi tarvittavat kylmäainemäärät ovat pienempiä. Niinpä esimerkiksi 150 gramman propaanitäytös vastaa noin 360 gramman R404A-täytöstä.

20 KYLMÄextra 1/2013

Öljyn kierto laitoksessa toimii helposti, koska öljyt liukenevat hiilivetyihin hyvin. Hiilivedyt myös tulistuvat kompressorin puristuksessa maltillisesti. Propaanin kanssa voidaan käyttää yksiastepuristusta hyvinkin alhaisilla höyrystymislämpötiloilla. – Laitevalmistajien mukaan propaani vaikuttaa tehokkaammalta kylmäaineelta kuin esim. R404A. Hyviin kylmäkertoimiin on vaikutuksensa myös tuotekehityksellä: propaanikompressorit eivät ole olleet markkinoilla vielä kovin kauaa ja niiden tuotekehitykseen on sovellettu uusin tietotaito, sanoo aiheesta Kylmätekniikan koulutuspäivillä tammikuussa luennoinut tiimipäällikkö Matti Jokela Edupolista.

Tuotekehitys vauhdissa – Pelkästään kylmäaineen vaikutusta uusien laitteiden energiatehokkuus ei todellakaan ole, Piitulainen myöntää. – Kun

Liuosjäähdyttimet ja ilmalauhduttimet • Laaja tehoalue • EC-puhaltimet • Suomen oloihin Suomessa tehty • Lyhyt toimitusaika

Pem co1 (1/8) Porkan suurkeittiökaapiston huippumalliston Future Plussan pakaste- ja nollatilakaapeissa kylmäaineena on propaani. [Kuva: Porkka]

Norpen EcoCoolerkylmäkaappi on suunniteltu erittäin energiatehokkaaksi. Kylmäaineena on propaani. [Kuva: Norpe]

Ota yhteyttä Pemco Oy p. 03 887410 pemco@pemco.fi

www.pemco.fi

Propaani R290 CAS-numero

74-98-6

Ominaisuudet: Molekyylikaava Moolimassa Ulkomuoto Sulamispiste Kiehumispiste Tiheys Liukoisuus veteen

C3H8 44,1 g/mol Väritön kaasu −187,6 °C (85,5 K) −42,09 °C (231,1 K) 1,83 kg/m³, kaasu 0,007 g / 100 ml (20 °C)

Isobutaani R600a CAS-numero IUPAC-nimi SMILES

72-28-5 2-metyylipropaani CC(C)C

Ominaisuudet: Kemiallinen kaava Moolimassa Tiheys Sulamispiste Kiehumispiste

C4H10 58,08 g/mol 0,251 g/cm³ −159,6 °C −11,7 °C

siirrytään hiilivetyihin, laitteet on suunniteltava ja mitoitettava uudelle kylmäaineelle. Kaiken tämän kautta saadaan jopa 30 – 40 %:n säästöjä energiankulutuksessa verrattuna vanhempiin, samaan käyttöön tarkoitettuihin laitteisiin. Energiatehokkuus on yksi Porkan kilpailuvalteista. Esimerkiksi uusi suurkeittiökaappi Future ECO kuluttaa keskimäärin 35 % vähemmän sähköä kuin vastaava perintei-

nen R-404A kaappi. Lähitulevaisuuden kaapin energialuokka tulee olla A+ tai parempi. Huurre Group-konserniin kuuluvan Porkka Finlandin merkittävimmät asiakkaat ovat ammattikeittiöitä, ravintoloita, hotelleja, teollisuuslaitoksia, sairaaloita, laboratorioita ja vähittäiskauppoja eri puolilla Eurooppaa. Suomessa toimiva yritys ei kilpaile halvalla valmistuksella vaan asiakaskohtaisesti räätälöidyillä, pitkäikäisillä ja energiatehokkailla laitteilla. Monet asiakkaista ovat sitoutuneet energian säästämi seen, joten ne painottavat sitä kaikissa laite- ja järjestelmähankinnoissaan. Aivan kaikkiin järjestelmiin hiilivedyt eivät palavina kylmäaineina sovellu. Maksimitäytös yksittäisessä koneikossa on ainakin toistaiseksi 150 g. Niissä hiilivedyt ovat oikein käytettynä yhtä turvallisia kuin HFC-aineet. Aikaisemmin hiilivetyjä on vierastettu esimerkiksi laivakäytössä, mutta tilanne näyttää sielläkin olevan muuttumassa. Kylmä- ja pakastehuoneita laivakäyttöön valmistavasta Porkka Panelista kerrotaan, että osa näistäkään asiakkaista ei enää halua R404A-koneikkoja. – Ajatellaanpa vaikka lääketeollisuutta, jossa nyt hankittu laite voi olla käytössä 30 vuotta, suurtaloudessa 20. R404A-laitteeseen ei silloin ole järkeä sijoittaa, Piitulainen vahvistaa. Hiilivety-koneikon hankkija voi olla tyytyväinen hankintaansa. Se on turvallinen, moderni, energiatehokas ja ympäristöystävällinen.

KYLMÄextra 1/2013 21

Ekocoil (1/1) Myynti nyt suoraan tehtaalta

Laadukkaat, kotimaiset nestejĂ¤Ă¤hdyttimet ja lauhduttimet uuden mitoitusohjelmamme optimoimina. .

Säätöjärjestelmänä Alepa Lintuvaarassa on Danfoss Adap-Kool next generation. Kylmäkalusteiden lämpötiloja seurataan tietokoneen näytöltä internetin välityksellä.

Hiilidioksidi kylmäaineena on haaste myös huoltoliikkeelle CO2-kylmälaitoksen huolto on ammattilaisen hommaa. Kylmäainetta on kunnioitettava ja sen ominaisuudet tunnettava. Myös painelaitelainsäädännön edellyttämät käytönvalvojan tehtävät tuovat uusia haasteita kylmälaitteiden huoltajille. Teksti: Dakota Lavento

okakuussa 2009 valmistunut HOK-Elannon Alepa Espoon Lintuvaarassa on oman alansa pioneeri. Myymälän konehuoneessa on ensimmäinen kokonaan

Suomessa suunniteltu ja rakennettu ylikriittinen CO2-koneikko. Norpe Suomi Oy:n erittäin energiatehokkaassa pilottikohteessa on energiansäästöpuhaltimet, laitoksen lauhdutusläm-

KYLMÄextra 1/2013 23

Lintuvaara Alepassa on ylikriittinen Booster-koneikko kaasun ohituksella. Booster kytkennässä pakastekompressoreilta tuleva kuumakaasu ajetaan pluskompressoreiden imulinjaan. Kylmäainevaraajasta poistetaan lisäksi kylläistä kaasua pluskoneista. Kylmäainetäytös n. 60 kg. Jäähdytystehontarve: pakastekohteet 13 kW, pluskohteet 78 kW. Lasse Silvanille ja Jarmo Luostolle koneikko on pilottina tavanomaistakin läheisempi. Se on toiminut vuodesta 2009 odotetulla tavalla ongelmia aiheuttamatta.

pö otetaan talteen levylämmönsiirtimillä ja lauhdutuspainetta säädetään tarkkaan parhaan hyötysuhteen saavuttamiseksi. Energiatehokkuutta kasvattavat kalusteiden LED-valot ja myymälään miellyttävät olosuhteet tuottava lattialämmitys.

Tarkassa seurannassa – Tämä on vähän niin kuin oma lapsi, huomauttaa laitosta rakentamassa ollut toimitusjohtaja Jarmo Luosto kaupankylmän urakoihin ja huoltoihin erikoistuneesta Tiramo Oy:stä esitellessään ylpeänä myymälän ylen siistiä kylmäkonehuonetta. Hän vertaa naurahtaen rooliaan omalääkäriin. – Ei tätä toisellekaan haluaisi luovuttaa, kun sen syntymää on ollut todistamassa ja tuntee sen viimeiseen mutteriin saakka. – Pilottikohteet ovat aina hieman erilaisia. Vaikka takuuaika loppuu, niitä seurataan tavanomaista tarkemmin jo ihan omankin mielenkiinnon vuoksi, myöntää projekti-insinööri Lasse Silvan Norpe Oy:stä.

Malmin S-Marketin booster-hiilidioksidikoneisto. Etualalla näkyy kaksi 130 litran kylmäainevaraajaa, jotka ovat rekisteröitäviä painelaitteita.

24 KYLMÄextra 1/2013

Lokakuussa 2009 valmistunut HOK-Elannon Alepa Espoon Lintuvaarassa on oman alansa pioneeri. Myymälän konehuoneessa on ensimmäinen kokonaan Suomessa suunniteltu ja rakennettu ylikriittinen CO2-koneikko.

Alepa Lintuvaaran kylmäjärjestelmä on toiminut jo vuosia ongelmitta. Jutun teon aikaan Luosto työskentelee myymälän kylmäjärjestelmän parissa OIVAn vuoksi. Myymälässä tarkistetaan kaikki mahdollinen tulevaa valvontakäyntiä varten – myös elintarvikkeiden säilytys- ja myyntilämpötilojen Elin tarvikehuoneistoasetuksen vaatimusten mukaisuus. – Se edellyttää tarkkuutta kalusteiden lämpötilojen osalta. Varmuuden vuoksi liian kylmäksi kalusteiden lämpötilaa ei voi päästää, sillä siinä hukataan energiaa, Luosto selventää. Myymälähenkilökunta ja huoltoliike varmistavat yhdessä, että oveen saadaan aikanaan levein OIVA-hymy.

Huolellinen perehdytys Helsinkiläinen Tiramo Oy on yksi HOK-Elannon sopimushuoltoliikkeistä, ja vastasi myös takuuaikana Norpen puolesta myymälän kylmäjärjestelmän huolloista ja huoltopäivystyksestä. – Meillä on vain neljän oman kylmäasentajan tiimi,

joten takuuhuolloista vastaa ammattitaitoinen huoltoliike, Silvan kertoo. Hiilidioksidilaitoksen käyttöönottaminen ja huoltaminen on vaativaa ja vaatii huoltohenkilökunnan huolellisen perehdyttämisen laitokseen ja hiilidioksidin ominaisuuksiin. Minkäänlaisia ongelmia Tiramon asentajat eivät hiilidioksidilaitoksen huollossa kohdanneet. – Kun järjestelmä on uusi ja kokemusta on vähän, on selvää, että tilanne voi jännittää. Ihan samaa työtä CO2-laitoksen huolto kuitenkin on kuin minkä tahansa muunkin kaupankylmäjärjestelmän huolto. Pitää vain tietää, mitä on tekemässä, Luosto huomauttaa. Vaikka kylmäasentajien koulutuksessa hiilidioksidi on esillä, Luosto sanoo, että riittävä ammattitaito saadaan vasta käytännön työn kautta. Uudenlaisessa tilanteessa ja erityisesti pilottikohteessa huollot suunnitellaan tavanomaistakin tarkemmin. Hiilidioksidin ominaisuudet ja toiminta kylmäaineena on tiedettävä. – CO2:n eri olomuodot ja korkeat paineet edellyttävät kunnioitusta, mutta eivät sentään pelkoa, Luosto naurahtaa.

KYLMÄextra 1/2013 25

CO2-kylmälaitoksen määräaikaishuoltoihin ei kulu tavanomaista enempää aikaa. Alepa Lintuvaaran kohdalla tarkastus hoituu kahden miestyöpäivän aikana. Huollossa tarvitaan myös joitakin erikoistyökaluja esimerkiksi vuodonetsintään ja paineiden mittaukseen. Komponenttien vaihdossa on myös oltava tarkkana. – Ei voi luottaa siihen, että kaikki osat soveltuvat käytettäväksi myös hiilidioksidilaitoksessa. Esimerkiksi venttiileiden ja liittimien paine- ja lämpötilarajat on tutkittava tarkkaan, hän kertoo.

Käytön valvojia tarvitaan Tiramossa hiilidioksidilaitosten huolto alkaa olla jo arkista aherrusta. Kaikkialla Suomessa tilanne ei ole välttämättä yhtä hyvä ja välimatkat voivat olla pitkät. – Se aiheuttaa ongelmia erityisesti painelaitelainsäädännön edellyttämien käytön valvojien valinnassa, jollainen useimpiin kohteisiin on hiilidioksidin korkeiden paineiden vuoksi nimettävä. Käytönvalvojien tarpeeseen on kylmäalalla aiemmin törmätty lähinnä teollisuudessa, jossa tehtävään pätevyydet omaava henkilö kuitenkin löytyy useimmiten kylmälaitoksen haltijan omasta henkilökunnasta. Myymälöiden henkilökunnassa ei normaalisti

Lasse Silvanilla tai Jarmo Luostolla ei ole syytä huoleen Alepa Lintuvaaran CO2-kylmälaitoksen suhteen. Se on toiminut vuodesta 2009 odotetulla tavalla ongelmia aiheuttamatta.

kylmätekniikan ja painelaitelainsäädännön tuntijoita ole, joten paras käytettävissä oleva osaaja tehtävään löytyy yleensä huoltoliikkeestä, Luosto huomauttaa. Alepa Lintuvaaran CO2-laitoksessa kylmäainevaraajat eivät painelaitelainsäädännön rekisteröintirajaa ylitä, joten sille käytön valvojaa ei ole tarvinnut nimetä. Tiramossa valmistaudutaan kuitenkin tuleviin tarpeisiin ja Luostokin on menossa suorittamaan kylmälaitosten rekisteröitävien painelaitteiden käytön valvojan koulutuksen.

ILMALÄMPÖPUMPPUJEN YKKÖNEN MYÖS JÄREÄÄN AMMATTIKÄYTTÖÖN

Panasonicin ilmalämpöpumput tunnetaan Suomessa erityisesti pientalopuolella, mutta maailmalla niiden maine on syntynyt ennen kaikkea suurissa kohteissa. Laitteemme lämmittävät ja jäähdyttävät tuhansia rakennuksia sairaaloista liikekiinteistöihin ja kouluista konttoreihin ympäri Eurooppaa. Jos etsit ilmalämpöjärjestelmää suureen kohteeseen, muista että Panasonicilla on asiasta yli 40 vuoden kokemus. Jos haet tehokasta järjestelmää pientaloon, voit luottaa laatuumme silloinkin, sen kertoo Pohjoismaihin toimitettujen pumppujen määrä, yli 500.000 kappaletta.

Kaukomarkkinat Oy

Laajasta sisäyksikkövalikoimasta löytyy oikea malli joka tarpeeseen niin kattoon, seinälle kuin ilmastointikanavaankin.

Uusi neljään suuntaan puhaltava kattokasetti on helppo asentaa siististi keskelle ilmastoitavaa tilaa. Läppiä voidaan ohjata yksilöllisesti.

Kanavoitavat sisäyksikkömme ovat alan hiljaisimpia. Ne on helppo asentaa ja huoltaa. Huoltoa nopeuttaa niiden itsediagnosointijärjestelmä.

/LVlWLHWRD QLLQ VXXULVWD NXLQ SLHQLVWlNLQ ODLWWHLVWD O|\GlW RVRLWWHHVWD ZZZ NDXNRPDUNNLQDW À

26 KYLMÄextra 1/2013

Monipuolisesta mallistosta löytyy niin multi- kuin VRF-koneita, joihin kytkettävissä jopa 64 sisäyksikköä.

Painelaitteiden käytön valvonta kylmälaitoksissa Painelaitteen käytön valvoja ei ole nimellinen kunniavirka. Se on henkilökohtainen vastuutehtävä, jota säädellään painelaitelainsäädännössä.

uonnollisten kylmäaineiden hiilidioksidin (CO2) ja ammoniakin (NH3) suosion kasvaessa yhä useampiin kylmälaitoksiin tulee painelaitelainsäädännön rekisteröintirajat ylittäviä painelaitteita. Hiilidioksidilaitoksissa tähän johtavat perinteisiä HFC-laitoksia korkeammat paineet ja ammoniakkilaitoksissa sisällön vaarallisuus. Painelaitelain (869/1999) 10 § 3. momentin mukaan rekisteröitävän painelaitteen omistajan ja haltijan on nimettävä laitteen käytön valvojaksi henkilö, jolla on tehtävään vaadittu pätevyys ja riittäväksi katsottava painelaitteen rakennetta, käyttöä ja kunnossapitoa koskeva asiantuntemus. Rekisteröitävien painelaitteiden valvontaviranomainen Suomessa on Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, joka ylläpitää painelaiterekisteriä rekisteröitävistä painelaitteista. Rekisteristä löytyvät painelaitteiden tekniset tiedot, tiedot laitteiden kunnosta ja tehdyistä lakimääräisistä määräaikaistarkastuksista sekä omistajan, haltijan sekä käytön valvojan ja yhden tai useamman varavalvojan tiedot.

Henkilökohtainen tehtävä Käytön valvojan nimeäminen ja pätevyys ovat rekisteröitävän painelaitteen omistajan tai haltijan vastuulla. Sopiva koulutus tehtävään on esimerkiksi painelaitealan kurssi ja lisäksi tarvitaan kyseisen kylmäaineen käyttöön liittyvää asiantuntemusta sekä kokemusta painelaitteiden käytöstä ja huollosta. Tukesin hyväksymä tarkastuslaitos tarkastaa käytön valvojan pätevyyden rekisteröitävän painelaitteen ensimmäisessä määräaikaistarkastuksessa ja seuraavissa määräaikaistarkastuksissa. Säädösten mukaan käytön valvoja valvoo painesäiliön käyttöä ja kuntoa henkilökohtaisesti. Se luonnollisesti tarkoittaa jonkinasteista läsnäoloa. Hänen on oltava paikalla esimerkiksi määräaikaistarkastuksissa, uusien huolto- tai käyttöhenkilöiden perehdytyksessä, tietyissä käyttöhäiriötilanteissa tai vaurioiden ja onnettomuuksien selvittämisessä. Käytön valvonnasta on tehtävä kirjallinen sopimus, jos käytön valvonta ulkoistetaan. Sopimus on tehtävä rekisteröitävän painesäiliön omistajan tai haltijan ja käytön valvojaksi nimettävän henkilön kesken. Yritystä ei siis käytönvalvojaksi voi nimetä, vaikka esimerkiksi kylmäasentaja käytön valvontaa huoltoyrityksen palkkalistoilta käsin suorittaisikin. Käytön valvonta on aina henkilökohtainen vastuutehtävä.

Koulutusta tarjolla Kylmälaitosten rekisteröitävien painelaitteiden käytön valvojan koulutusta järjestää mm. Edupoli. Yksipäiväisessä koulutuksessa käydään läpi lainsäädäntöä ja sen asettamia vaatimuksia, käytön valvojan vastuita, oikeuksia ja työnjakoa. Myös käytännön työhön perehdytään esimerkiksi painelaitteen seurannan, kunnonvalvonnan ja käytöstä poistamisen osalta. Lisätietoa kursseista osoitteesta www.edupoli.fi tai sähköpostilla matti.jokela@edupoli.fi.

Painelaitelainsäädäntö • painelaitelaki (869/1999) • asetus painelaitelaissa tarkoitetuista tarkastuslaitoksista (890/1999) • asetus kattilalaitosten käytön valvojien pätevyyskirjoista (891/1999) • kauppa- ja teollisuusministeriön päätös painelaitteista (938/1999) • kauppa- ja teollisuusministeriön päätös yksinkertaisista painesäiliöistä (917/1999) • kauppa- ja teollisuusministeriön päätös painelaiteturvallisuudesta (953/1999)

Painesäiliöiden rekisteröintirajoja Esimerkkejä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä painelaiteturvallisuudesta (953/1999) 3 § annetuista painesäiliöiden rekisteröintirajoista. Painesäiliö, sisältönä vaaratonta kaasua T ≤ 120 °C

PS V > 3 000 bar L

Painesäiliö, vaarallinen sisältö tai T > 120 °C

PS V > 1 000 bar L

T = korkein sallittu käyttölämpötila PS = suurin sallittu käyttöpaine V = kokonaistilavuus (L= litraa)

Lisätietoja: www.tukes.fi

KYLMÄextra 1/2013 27

Teksti: Dakota Lavento, kuvat: Yrjö Illikainen

Kylmälaitoksen modernisoinnilla isot säästöt Polarica Puolan marjanpakastuslaitos modernisoitiin kerralla nykyaikaan. Tavoitteeksi asetettiin 20 prosentin energiansäästö, mutta myös vanhan ammoniakkikylmälaitoksen käyttöturvallisuuden ja -varmuuden parantaminen.

olarica on Suomessa, Ruotsissa, Puolassa ja Venäjällä toimiva marjapakastus- ja lihanjalostusyritys. Yrityksellä on pakastuslaitoksia Ruotsissa Haaparannalla, Suomessa Rovaniemellä ja Sotkamossa sekä Puolan Swidwinissä. Polarican Haaparannan ja Sotkamon tuotantolaitoksissa pakastetaan metsämarjoja: puolukkaa, mustikkaa, karpaloa ja lakkaa. Puolan laitoksella pakastetaan pääasiassa viljeltyjä marjoja: mansikkaa, kirsikkaa, vadelmaa ja herukoita, mutta myös metsämarjoja sekä raparperia ja omenaa. Pakastuslaitokset ovat peräisin 1980-luvulta ja niiden modernisoinnit aloitettiin vuonna 2006. Liikkeelle lähdettiin Haaparannan ja Sotkamon pakastuslaitoksista. LuoteisPuolassa, Swidwinin pikkukaupungin lähellä sijaitseva pakastuslaitos oli vuorossa viime vuonna. Kylmälaiteasennuksista ja laitetoimituksista säätö- ja ohjauslogiikkoineen vastasi Johnson Controls Finland Oy.

Kovat tavoitteet Polarica Puolan kylmälaitos oli perinteinen ammoniakkia kylmäaineena käyttävä pumppukiertolaitos, johon kolmen pakastustunnelin (kokonaispakastuskapasiteetti 240 000 kg/vrk) lisäksi liittyi myös viisi pakkasvarastoa sekä n. 18 000 m² pluspuolen jäähdytettyä tilaa. Laitoksen modernisoinnille oli jo tarvetta. Se oli rakennettu kahdessa vaiheessa: vuosina 1989 ja 2003. ‑ Käytössä oli tavallaan kaksi erillistä laitosta, joiden joustava yhteiskäyttö oli lähes mahdotonta. Ennen kaikkea sen ohjausjärjestelmä oli vanhanaikainen ja tietyt toiminnat hoidettiin manuaalisesti, sanoo tilaajan valvojana toiminut projektipäällikkö Yrjö Illikainen.

28 KYLMÄextra 1/2013

Laajamittaista modernisointia ei ole järkevää ryhtyä toteuttamaan, ellei tavoitteita ole asetettu riittävän korkealle ja niitä ole myös ole mahdollista saavuttaa. Polarican Puolan laitoksella pyrittiin 20 prosentin energiansäästöihin. Tavoitteeseen pääsemiseksi kylmälaitoksen kaikki toiminnot oli optimoitava, samoin lämpötilat ja paineet. Huipputehoja haluttiin pienentää ja laitoksen käyttöturvallisuutta sekä -varmuutta samalla parantaa. Lauhdelämmön talteenottoon haluttiin panostaa, jotta tuotannosta kattilalaitoksen polttoaineeksi saatava kirsikan kivi saataisiin paremmin riittämään koko lämmityskaudeksi. Ohjausjärjestelmän modernisointi mahdollistaisi etävalvonnan käyttöönoton ja helpottaa käyttöhenkilökunnan toimintaa. – Tarkoituksena oli saada pakastusprosessin hallinta mahdollisimman helpoksi ja joustavaksi, sillä laitoksessa on erittäin suuri kuormituksen vaihtelu, Illikainen sanoo.

Tarkat selvitykset ennen toteutusta Aluksi laitoksen kunto tutkittiin tarkkaan. Polarican ja Johnson Controls Finlandin asiantuntijat tutkivat laitoksen tekniikan vastaavien Suomessa toteutettujen projektien kokemuksien pohjalta. Laitoksen kuntotutkimuksessa havaittiin epäkohtia mm. öljyn laadussa ja öljytasapainossa. Myös kylmäaineen vesipitoisuus oli korkea. Laitoksessa oli alun perin kuusi ruuvikompressoria, mutta niistä neljä korvattiin kahdella uudella saneerauksen yhteydessä. – Alkuperäisistä kompressoreista neljä ei vastannut ominaisuuksiltaan nykypäivän vaatimuksia ja varaosien saatavuuskin olisi jo lähitulevaisuudessa ollut epävarmaa, kertoo teollisen kylmän myynti- ja markkinointipäällikkö Antti Wainikka Johnson Controls Finlandista.

simääräisenä. Muutoksia tehtiin myös laitoksen höyrystimien putkituksiin ja sen koko kylmäaine- ja öljytäytös vaihdettiin. Laitoksen ammoniakkitäytös ennen saneerausta oli 12 900 kg ja saneerauksen jälkeen 6 200 kg, joten tuloksia saavutettiin myös käyttöturvallisuuden parantamisessa.

Luottamus sopimuksen perustana Suomalaista osaamista modernisointiprojektissa: vasemmalta Alpo Löf ja Henri Raudasoja.

Tilaajan valvojana toimi projektipäällikkö Yrjö Illikainen.

Vanhan kylmälaitoksen modernisoinnissa on tärkeää neuvotella tarkkaan, mitä on tarkoituksenmukaista toteuttaa ja millä tavalla. Illikainen ja Wainikka painottavat, että ehdoton luottamus asiakkaan ja urakoitsijan välillä on tällaisessa projektissa keskeistä. Kun saneeraus toteutetaan tuotantolaitoksen ollessa toiminnassa, toteutus on aikataulutettava käyttäjän ehdoilla siten, että tuotantohäiriöiltä vältytään. – Asennustyöt toteutettiin useassa vaiheessa kahden vuoden aikana suomalaisella työvoimalla. Kulloinenkin työjakso tehtiin lyhyellä aikavälillä tarkkaan harkiten ja suunnitellen mitä työvaiheita toteutetaan. Yleensä työparin paikallaolo eri työjaksoissa kesti matkustamisineen pari viikkoa, Wainikka kertoo. Projektissa hyödynnettiin puolalaisen käyttöhenkilökunnan pitkäaikaista kokemusta ja suomalaista tietotaitoa ammoniakkikylmälaitoksien modernin tekniikan hyödyntämisestä. – Projektin sujumisesta saamme kiittää Polarican henkilökunnan aktiivisuutta ja positiivista asennetta. Kielivaikeuksiakaan ei juuri ollut, Wainikka jatkaa. – Erityisesti kiitämme Polarica Polandin toimitusjohtaja Jussi Mäenalasen ennakkoluulotonta asennetta!

Tulokset lupaavia

Polarica Puolan marjanpakastuslaitoksen ammoniakkikylmäjärjestelmä modernisoitiin vuoden 2012 kuluessa. Kuvassa kaksi kylmäteholtaan 750 kW:n SAB 283E-kompressoria.

Urakassa yhdistettiin eri aikaan rakennetut laitoksen osat yhdeksi kokonaisuudeksi ja vanhanaikaiseksi käynyt ohjaus järjestelmä modernisoitiin. Ammoniakkiputkistot, säiliöt ja venttiilit röntgenkuvattiin ja uusittiin tarpeen mukaan. Kompressorien öljynjäähdytysjärjestelmä vaihdettiin glykolikiertoiseksi, jotta lämmöntalteenotto voitiin toteuttaa täy-

Projekti valmistui laiteasennusten ja putkistomuutosten osalta kesällä 2012. Kaikkien käytettävien mittareiden mukaan tavoite 20 prosentin energiansäästöistä näyttäisi täyttyvän. – Tarkat tulokset kuitenkin vielä puuttuvat. Niitä on odoteltava vielä muutaman pakastuskauden ajalta, jonka jälkeen olemme viisaampia. Suoraan verrannollisia lukuja eri kausilta on vaikea esittää, sillä satokaudet poikkeavat toisistaan ja energian kulutukseen vaikuttavat myös henkilökunnan sitoutuminen ja päivittäiset rutiinit. Kylmälaitoksen optimointi on vain osa kokonaisuutta, Illikainen huomauttaa. Työ Polarican Puolan pakastuslaitoksen kylmäjärjestelmän parantamiseksi myös jatkuu. Laitoksen toimintaa seurataan aktiivisesti ja pyritään edelleen optimoimaan. Energian kulutusta seurataan tarkkaan. – Laitoksen toiminnan kannalta säännöllinen kunnossapito on erittäin tärkeää. Säännöllisistä, omavalvontaan kirjatuista tarkastuksista vastaa laitoksen käytönvalvoja ja sopimushuollot tekee Johnson Controls Finland, Illikainen kertoo.

KYLMÄextra 1/2013 29

A . P S.13 01 _ K-VA R I S P E E D -I Q _ F I //

Combi Cool NEW ECOLINE VARISPEED Oy (1/1)

TEHOKKUUTTA ILMAN VAIVAA? ANNA ÄLYKKYYDELLE VALTA.

Älykkäiden BITZER kompressoreiden menestystarina alkoi NEW ECOLINE VARISPEED sarjasta. Niiden sisäänrakennettu, imukaasujäähdytteinen taajuusmuuttaja alentaa energiakustannuksia huomattavasti ja huolehtii turvallisesta ja tehokkaasta toiminnasta myös korkeissa ympäristölämpötiloissa. Taajuusmuuttajan huoltovapaus sekä nopea ja helppo käyttöönotto ovat luotettavaksi todistetun BITZER kompressorisarjan muita etuja. Lisätietoja osoitteesta www.intelligente-verdichter.de

A.PS.1301_K-VARISPEED-IQ_FI_CE4SF_185x270+5.indd 1

25.03.13 13:59

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2013

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2013 Suomen Kylmäliikkeiden Liittoon kuuluu noin 190 jäsenyritystä, jotka on jaettu kolmeen ryhmään: - Valmistajat - Tukkuliikkeet / Maahantuojat - Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Valmistajat.................................... 32

Seuraavilta sivuilla löydät järjestön kaikkien jäsenyritysten yhteystiedot. Ryhmä ”Urakoitsijat / Huoltoliikkeet” on luetteloitu maakunnittain etelästä pohjoiseen.

Päijät-Häme.................................. 34 Kymenlaakso................................ 34 Etelä-Karjala.................................. 35 Varsinais-Suomi........................... 35 Satakunta...................................... 35 Pirkanmaa..................................... 36 Keski-Suomi.................................. 36 Etelä-Pohjanmaa........................ 37

Tukkuliikkeet / Maahantuojat... 32 Urakoitsijat / Huoltoliikkeet...... 33 Uusimaa........................................ 33 Itä-Uusimaa.................................. 34 Kanta-Häme................................. 34

Pohjanmaa................................... 37 Keski-Pohjanmaa........................ 37 Etelä-Savo..................................... 37 Pohjois-Savo................................. 37 Pohjois-Karjala............................. 38 Pohjois-Pohjanmaa.................... 38 Kainuu............................................ 38 Lappi............................................... 38

Kylmälaitoksen haltijan muistilista Kylmäalan töitä ja niiden tekijöiden pätevyyttä säädellään EU-tasolla ns. F-kaasuasetuksessa (EY 842/2006) ja otsoniasetuksessa (EY 1005/2009) sekä niiden täytäntöönpanoasetuksilla. Lisäksi alaa ja sen loppukäyttäjiä koskevia määräyksiä löytyy mm. energiatehokkuusdirektiivistä. Määräysten suomalaisessa täytäntöönpanossa keskeisiä ovat mm. ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvoston huoltoja pätevyysasetus (452/2009) sekä laki rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatarkistuksista (2007/489). 1) Teetä vuototarkastukset Vuototarkastusten teettäminen on kylmälaitteen omistajan tai haltijan vastuulla ja sen saa tehdä vain Tukesin asianomaiseen rekisteriin merkitty kylmäliike. Säädökset koskevat sekä HFC-kylmäaineilla että jo markkinoilta poistuneilla CFC- tai HCFC-kylmäaineilla toteutettuja laitoksia. Tarkastukset tulee toteuttaa seuraavasti: Kylmäainetäytös

Vuototarkastusväli

3 – < 30 kg

12 kk

30 – < 300 kg

6 kk

> 300 kg

3 kk

Tarkastusväliä voidaan pidentää 30 kg tai enemmän kylmäainetta sisältävillä laitteilla kerran vuodessa tehtäväksi ja 300 kg tai enemmän ainetta sisältävillä laitteilla kerran puolessa vuodessa tehtäväksi, jos käytössä on vuodonilmaisujärjestelmä. Vähintään 300 kg kylmäainetta sisältäviin laitteisiin vuodonilmaisujärjestelmä on asennettava.

Mahdolliset vuodot on korjattava viipymättä. Vuotojen korjaamisen jälkeen laitteet ja laitteistot on tarkastettava vuotojen varalta uudelleen yhden kuukauden kuluessa korjauksesta. 2) Huolehdi, että kaikista 3 kg tai enemmän kylmäainetta sisältävistä kylmälaitteista löytyy huoltokirja ja huoltotarra Laitteen haltijan tai omistajan on pidettävä huoltoja tarkastuspäiväkirjaa, josta käy ilmi laitteen sisältämän kylmäaineen määrä ja tyyppi, lisätyn aineen määrä, talteen otetun aineen määrä, viimeisin huoltopäivämäärä, tehty toimenpide, tarkastuksen suorittaneen toiminnanharjoittajan nimi ja huoltajan allekirjoitus. Huolto- ja tarkastuspäiväkirja on pyydettäessä näytettävä valvontaviranomaiselle. Laitteen yhteydessä tulee olla ilmoitus (huoltotarra) siitä, milloin laite on viimeksi tarkastettu.

Kaikkien kylmälaitteiden asennuksia, huoltoja ja edellä mainittuja tarkistuksia tekevien tulee olla rekisteröitynä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylläpitämään rekisteriin. Rekisteröityjen kylmälaiteliikkeiden yhteystietoja löydät seuraavilta sivuilta otsikon ”TEKIJÖITÄ KYLMÄASENNUKSEEN JA –HUOLTOON” alta.

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

KYLMÄextra 1/2013 31

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2013

Valmistajat Valmistajat ABB Oy Alfa Laval Vantaa Oy All-Weather SnowTek Oy Arctest Oy Carrier Oy Chiller Oy Cupori Group Oy Oy Ekocoil Ekp-Cool Oy Honeywell Oy Huurre Finland Oy Ikaalisten Kylmälaite Oy Johnson Controls Finland Oy Kiitokori Oy Kojacool Oy Norpe Oy Oilon Scancool Oy Pemco Oy Porkka Finland Oy SeaKing Ltd Suomen Tekojää Oy Vahterus Oy

Osoite Hiomotie 13 Ansatie 3 Savilahdentie 6 L 59 Mikkelänkallio 20 Vetokuja 4 Louhostie 2 Vaisalantie 2 Leppäkuja 3 Asentajantie 9 Metsäneidonkuja 12 Taivaltie 5 Sammonkatu 6 Hankasuontie 10 Rautatienkatu 2 Vanha Nurmijärventie 62 Teollisuustie 7 Yrittäjäntie 6 Mursketie 6 Soisalmentie 3 Valimotie 13 b B Sepänkatu 8 Pruukintie 7

00380 Helsinki 01740 Vantaa 70210 Kuopio 02771 Espoo 01610 Vantaa 04300 Tuusula 02130 Espoo 14200 Turenki 06150 Porvoo 02130 Espoo 01610 Vantaa 39500 Ikaalinen 00390 Helsinki 47400 Kausala 01670 Vantaa 06151 Porvoo 67100 Kokkola 15860 Hollola 15860 Hollola 00380 Helsinki 39700 Parkano 23600 Kalanti

Puh. 010 2211 (09) 89 441 020 754 5231 (09) 859 2522 (09) 613 131 (09) 274 7670 02 511 4111 (03) 644 000 010 320 1790 020 752 2633 020 555 511 010 219 2608 020 140 4511 010 616 1200 (09) 777 1750 019 537 8000 020 728 1868 (03) 887 410 020 555 512 (09) 3508 8433 0400 65 4000 (02) 8 4070

Internet www.abb.fi www.alfalaval.com, www.fincoil.fi www.snowtek.fi www.arctest.fi www.carrier.fi www.chiller.fi www.cupori.com www.ekocoil.fi www.ekp-cool.fi www.honeywell.com www.huurrefinland.fi www.kylmalaite.fi www.jci.com www.kiitokori.fi www.koja.fi www.norpe.fi www.scancool.fi www.pemco.fi www.huurre.com www.seaking.fi www.suomentekojaa.fi www.vahterus.com

Tukkuliikkeet / Maahantuojat Tukkuliikkeet / Maahantuojat Aga Oy/Ab Ahlsell Oy / Kylmä Alfa Laval Nordic Oy Arctica Wholesale Oy/ Ltd CIAT Finland Oy Combi Cool Oy/Ab Cooltrade Oy Danfoss Oy/Ab ebm-papst Oy Elcool Oy FG Finland Oy Global Cool Consults Oy/Ab Kaukomarkkinat Oy Onninen Oy / Kylmä Paavo Kataikko Oy Pemco Oy Recair Oy Refair Oy Ref-Team Oy Rittal Oy Scanoffice Oy Swegon Oy/Ab Tempstar Nordic Oy Tukku-Kylmä Oy

Osoite Itsehallintokuja 6 Osuustie 5 Luoteisrinne 4C Puutarhatie 24 B Kirstinkuja 9 Ruosilantie 14 Kuussillantie 27 Kivenlahdentie 7 Puistotie 1 Ojamaankatu 1 Karitie 7 Styrmansgatan 4 Lintulahdenkuja 10 Mittalinja 1 Kehänreuna 1 Mursketie 6 Mukulakuja 3 Atomitie 1 Arhokatu 12 Valimotie 35 Tiilenlyöjänkuja 9 A Bertel Jungin aukio 7 Kaurakatu 48 Koivukummuntie 4

32 KYLMÄextra 1/2013

02600 Espoo 01510 Vantaa 02271 Espoo 01300 Vantaa 01400 Vantaa 00390 Helsinki 01230 Vantaa 02360 Espoo 02760 Espoo 15230 Lahti 01530 Vantaa 68600 Jakobstad 00501 Helsinki 01260 Vantaa 02430 Kirkkonummi 15860 Hollola 04300 Tuusula 00370 Helsinki 21200 Raisio 01510 Vantaa 01720 Vantaa 02600 Espoo 20740 Turku 01510 Vantaa

Puh.

Internet

010 2421 020 584 5000 (09) 804 041 020 558 8250 040 509 7455 (09) 777 1230 010 239 9770 020 701 0600 (09) 887 0220 020 792 0500 020 741 2221 040 778 9414 (09) 5211 020 485 5111 (09) 221 4685 (09) 88 7410 (09) 274 4000 (09) 565 7780 (02) 439 6300 (09) 413 4400 (09) 290 2240 010 289 4010 045 7750 8233 020 754 5230

www.aga.fi www.ahlsell.fi www.alfalaval.com www.arctica.fi www.ciat.fi www.combicool.fi www.cooltrade.fi www.danfoss.fi www.ebmpapst.fi www.elcool.fi www.fgfinland.fi www.coolconsults.com www.kaukomarkkinat.com www.onninen.com www.mitsubishielectric.fi www.pemco.fi www.recair.fi www.refair.fi www.refteam.fi www.rittal.fi www.scanoffice.fi www.swegon.fi www.tempstar.fi www.tukku-kylma.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2013

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Uusimaa Airmec Oy Are Oy Are Oy Are Oy Asennus-Santeri Oy Carrier Oy Chiller Oy Coolmatic Oy Fläkt Woods Oy Helsingin Kylmäasennus Oy Helsingin Kylmähuolto Helsingin Kylmäpalvelu Oy HMK-Kylmä Oy Humiref Oy Huolto-Juki T:mi Huoltoportti Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Johnson Controls Finland Oy Jäähdytinpalvelu Refgroup Oy KK-Kylmäpalvelu Oy Kojacool Oy Kylmä K Oy Kylmä-2000 Oy Kylmähuolto Brofeldt Oy Kylmähuolto Juselius Ky Kylmähuolto Koski Kylmä-Kari Oy Kylmäkeisari Oy Kylmäkide Oy Kylmäkolmonen Oy Kylmälinja Oy Kylmärengas Oy Kylmäsepät Oy Kylmäset Oy/Riihimäen Kylmähuolto Kylmäteho Tenhunen Oy Kylmäviisikko Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lohjan Kylmäasennus Oy Lumikko Huoltopalvelut Oy Metric Industrial Oy MV-Jäähdytys Oy Oilon Scancool Oy Paavo Kataikko Oy Pointcool-Service Oy Recair Oy Sipoon Poltinhuolto Oy

Osoite

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Rajakuja 5 Hakakalliontie 7 Kaivokselantie 9 Tinasepäntie 36 Hyyppäräntie 93 Vetokuja 4 Louhostie 2 Knaapilantie 8 Karapellontie 12 Juoksuhaudantie 31 A Rosendalinrinki 3 A 21 Kalevankatu 22 B Näkinkuja 4 Tapanilankaari 84 Hirvikalliontie 18 Könnintie 10 Taivaltie 5 Rajatorpantie 8 Hankasuontie 10 PL 110 Manninpellontie 16 B Vanha Nurmijärventie 62 Rusutjärventie 313 Nuolikuja 15 Siikalantie 445 Kuljunkatu 33 B Hovilantie 114 Hepokuja 6e Alaniementie 2 Imppalanmäki 3 Tammistokuja 17 A Isonkivenkuja 2 Sorvatie 40 Ojakärsämöntie 12 Tehdaskylänkatu 4 Asentajantie 3 Rattitie 13 Sauvonrinne 2 Uranuksenkuja 18 B Laturinkuja 8 Siltakatu 21 Jäspilänkatu 18 Tarrankaari 10 Tatti 13 Piispantilankuja 4 Mestarintie 11 Niittytie 25 A 21 Kehänreuna 2 Konetie 1 Mukulakuja 3 Hindsbyntie 225

01230 Vantaa 05460 Hyvinkää 01610 Vantaa 00620 Helsinki 05800 Hyvinkää 01610 Vantaa 04300 Tuusula 04330 Lahela 02621 Espoo 00430 Helsinki 01520 Vantaa 00100 Helsinki 00530 Helsinki 00730 Helsinki 10900 Hanko 05400 Jokela 01610 Vantaa 01600 Vantaa 00390 Helsinki 01451 Vantaa 02970 Espoo 01670 Vantaa 04370 Rusutjärvi 01740 Vantaa 03600 Karkkila 08150 Lohja 05450 Nukari 01200 Vantaa 02970 Espoo 04200 Kerava 01520 Vantaa 04300 Tuusula 01480 Vantaa 04300 Tuusula 11710 Riihimäki 01800 Klaukkala 00770 Helsinki 08500 Lohja 01460Vantaa 02601 Espoo 05900 Hyvinkää 04250 Kerava 08500 Lohja As 00760 Helsinki 02240 Espoo 01730 Vantaa 01300 Vantaa 02430 Masala 04300 Tuusula 04300 Tuusula 04130 Sipoo

Puh.

Internet

(09) 720 6870 020 530 5500 020 530 5700 020 530 5500 040 861 8201 (09) 61 3131 (09) 274 7670 010 850 4714 020 442 3287 0400 70 8950 040 593 8871 0400 50 8512 0400 40 1685 (09) 350 7740 0400 47 3284 050 443 5245 020 55 5514 020 5155 020 140 4551 050 433 2222 0400 42 5482 (09) 777 1750 0400 36 6525 040 505 5441 0400 20 2324 (019) 32 1350 (09) 8787 6369 (09) 876 5810 044 505 5480 (09) 294 2795 045 274 7830 0400 53 1319 (09) 872 8545 (09) 234 4464 020 757 9973 020 155 6860 (09) 350 7650 020 715 2060 020 715 1580 020 715 3000 020 715 1840 020 7151 2090 (019) 33 5595 010 287 1301 (09) 476 1600 020 786 1900 020 728 1868 050 323 4685 (09) 838 7420 (09) 274 4000 040 523 9739

www.airmec.fi www.are.fi www.are.fi www.are.fi www.asennus-santeri.fi www.carrier.fi www.chiller.fi www.coolmatic.fi www.flaktwoods.fi www.helsinginkylmahuolto.fi www.helsinginkylmapalvelu.fi www.hmk-kylma.fi www.humiref.fi www.huoltoportti.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.jci.com www.refgroup.fi www.kk-kylmapalvelu.fi www.koja.fi www.kylma2000.fi www.kylmahuoltobrofeldt.fi www.kylmahuoltojuselius.fi www.kylmahuoltokoski.com www.kylmakari.fi

www.kylmakolmonen.fi www.kylmalinja.fi

www.kylmaset.fi www.kylmatehotenhunen.fi www.kylmaviisikkooy.com www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.lohjankylmaasennus.fi www.lumikko.com www.metric.fi www.mv-jaahdytys.fi www.scancool.fi www.mitsubishielectric.fi www.pointcool.fi www.recair.fi www.sipoonpoltinhuolto.fi

KYLMÄextra 1/2013 33

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2013

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Spinea Ltd Oy Suomen Jääkylmä Oy Suomen Kylmäpiste Oy Säätölaitehuolto Oy Tallberg, Oy O & E Ab Tapiko Oy Tiramo Oy VP-Euroref Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Yleiskylmä-Findri Oy Ltd Itä-Uusimaa Are Oy Kylmäkonehuolto J. Varis Oy Kylmäkonehuolto JL-Cool service Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Norpe Oy Porvoon kylmäpalvelu Oy Refcon Finland Oy Kanta-Häme Forssan Kylmä-Keskus Oy Hämeen Kodin- ja Kylmäkonehuolto Oy JSL-Tech Oy Kylmäkeskus Sami Oy Kylmäset Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Päijät-Häme AC Palvelut Oy Are Oy Chiller Oy Cool Davanti Oy Elcool Oy HC-Systems Oy Heinolan LVI-Asennus Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Kylmanni Kylmähuolto Tammelin Oy Kylmäkärki Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Mellin Ari T:mi Pemco Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Kymenlaakso AH-Cool Oy Are Oy Costella Oy Freotek Oy

Osoite Lyhtytie 14 Linnavuorentie 28 A Kiilleliuskeenkuja 2 Rälssintie 4A Atomitie 1 Pakkamestarinkatu 4 A 15 Kaasutintie 8 A Soidintie 12 Panuntie 11 Vitikka 4 A Torpantie 2 Harkkokatu 3 Huoltotie 4

00750 Helsinki 00950 Helsinki 04300 Tuusula 00721 Helsinki 00370 Helsinki 00520 Helsinki 00770 Helsinki 00700 Helsinki 00620 Helsinki 02630 Espoo 01651 Vantaa 05800 Hyvinkää 04300 Tuusula

Puh. (09) 374 1066 010 425 5000 044 078 5462 (09) 350 5760 (09) 755 6484 041 501 0398 040 588 8499 020 155 3100 020 43 3111 020 433 1201 020 43 3111 020 43 3111 (09) 275 9960

Internet www.spinea.fi www.jaakylma.fi www.kylmapiste.fi www.saatolaitehuolto.fi

Urakoitsija-alue Pohjaniityntie 12 Niittymaankuja 20 Asentajantie 9 Teollisuustie 7 Vänrikinkatu 14 Mestarintie 1

06850 Kulloo 04130 Sipoo 06500 Porvoo 06150 Porvoo 06151 Porvoo 06100 Porvoo 06150 Porvoo

020 530 5500 0400 45 3885 0400 43 6092 020 715 2640 019 537 8000 0400 31 0631 (019) 524 8110

www.are.fi

Ratamokuja 8 Raatihuoneenk. 4 Verstaantie 1 Ylikauppilantie 2 Mattilantie 13 Murrontie 3 Vanajantie 10 Vankanlähde 7

30420 Forssa 13100 Hämeenlinna 13720 Parola 31640 Humppila 13100 Hämeenlinna 30420 Forssa 13110 Hämeenlinna 13100 Hämeenlinna

0500 48 0540 (03) 682 4885 045 873 7274 0400 74 1214 020 757 9972 020 715 2530 020 715 2630 020 433 6085

www.kylma-keskus.fi www.hkkh.fi www.jsl-tech.com www.kylmakeskussami.fi www.kylmaset.fi www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.yit.fi

Rataskatu 10 Väinämöisentie 6 Mukkulankatu 16 Vinssikatu 5 Ojamaankatu 1 Kukonkoskenkatu 8 Tähtiniementie 1 Soisalmentie 3 Askonkatu 9 Kukonkannus 8 Tuomitie 22 Teollisuustie 8 Vartiokallionkatu 2 Jussinkorventie 216 Mursketie 6 Jussilankatu 6 C 2

15700 Lahti 15170 Lahti 15210 Lahti 15700 Lahti 15230 Lahti 15700 Lahti 18100 Heinola 15860 Hollola 15100 Lahti 15880 Hollola 15560 Nastola 16600 Järvelä 15150 Lahti 06100 Mäntsälä 15860 Hollola 15680 Lahti

044 344 3650 020 530 5500 (03) 87 6470 020 743 4000 020 792 0500 (03) 733 9267 044 055 7778 020 555 5606 020 515 2750 040 590 5303 0400 84 2198 041 440 1173 020 715 6631 0400 82 6200 (03) 88 7410 020 433 111

www.acpalvelut.fi www.are.fi www.chiller.fi www.cooldavanti.fi www.elcool.fi www.hcsystems.fi www.heinolanlvi.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kylmanni.fi www.kylmahuoltotammelin.com www.kylmakarki.fi www.lemminkainen.fi www.arimellin.com www.pemco.fi www.yit.fi

Korjalankatu 6G Jumalniementie 3 Varastokatu 3 Talttatie 5

45101 Kouvola 48600 Kotka 45200 Kouvola 48400 Kotka

040 512 3468 020 530 5500 (05) 366 4155 (05) 228 5795

www.ahcool.fi www.are.fi www.costella.fi www.freotek.fi

34 KYLMÄextra 1/2013

www.tapiko.fi www.vpeuroref.fi www.yit.fi www.yit.fi www.yit.fi www.yit.fi www.findri.fi

www.jl-cool.com www.lemminkainen.fi www.norpe.fi www.porvoonkylmapalvelu.fi www.refcon.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2013

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Kotkan Kylmätekniikka Oy Kylmähuolto Kalsea Oy Kylmähuolto Miikkulainen Oy Kylmähuolto Resek Oy Kymen Kylmärinki Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Etelä-Karjala Are Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Itä-Suomen Kylmälaitepalvelu Oy Kaakon Kylmäasennus Oy Karjalan Kylmähuolto K-Ilmastointi Lappeenrannan Jäähdytystekniikka Oy Lappeenrannan Kylmä Ky Lemminkäinen Talotekniikka Oy P & P Saneeraus Oy Vuoksen Kylmäkone Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Varsinais-Suomi Are Oy Are Oy Carrier Oy Chiller Oy Enertest Ky Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Kylmä-Kariset Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy LJ-Kylmä Oy Mestarikylmä Oy Projektia Oy Ref-Team Oy Suomen Jääkylmä Oy Telekylmä Oy Tempstar Nordic Oy TRP Group Oy Turun AR-Systems Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Satakunta Are Oy Are Oy Eura Production Oy Euran Teollisuushuolto Oy Huurre Finland Oy

Osoite Varastotie 9 Asentajankatu 10 Asentajankatu 2 Kymin Yritysalue, Kyminväylä 1 B Vasaratie 3 Somerotie 19 Kymi Yritysalue Ilmarinkuja 3 Valajantie 5 Matkakuja 6 A Kanervistontie 48

46860 Anjalankoski 45130 Kouvola 48770 Kotka 45700 Kuusankoski 48400 Kotka 45200 Kouvola 45700 Kuusankoski 45100 Kouvola 48230 Kotka 48600 Kotka 45200 Kouvola

Puh. 020 555 5700 020 514 1144 044 510 1136 (05) 4600 0185 0400 75 1067 010 397 5500 (05) 379 1922 020 715 6631 020 715 3020 010 437 5438 020 433 111

Internet www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kotkankylmatekniikka.fi www.kalsea.fi www.kylmamestari.fi www.resek.fi www.kylmarinki.com www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.yit.fi www.yit.fi

Harapaisentie 55 Seponkatu 6 Alaniitynkatu 17 Kaivertamontie 2 Kuparintie 43 Lentäjäntie 8 Paalukatu 4 E Lentokentäntie 69 Loitsukatu 37 Moreenikatu 4 Kirsikkapolku 6 Piikatu 1 Myllymäenkatu 21

53500 Lappeenranta 53300 Lappeenranta 53100 Lappeenranta 57810 Savonlinna 55100 Imatra 53100 Lappeenranta 53500 Lappeenranta 53600 Lappeenranta 53600 Lappeenranta 53810 Lappeenranta 54920 Taipalsaari 55120 Imatra 53100 Lappeenranta

020 530 5500 020 555 5607 020 514 2100 (015) 51 0244 044 510 0869 0400 30 4992 050 405 1500 (05) 412 6100 0400 55 3738 020 715 3020 050 379 7640 (05) 473 2400 020 43 3111

www.are.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kylmalaitepalvelu.com www.kaakonkylmaasennus.fi

Fiskarsinkatu 2 Joensuunkatu 7 Hitsarinkatu 2 Hallimestarinkatu 13 Vehmaantie 248 Lemminkäisenkatu 42 Länt.Pitkäkatu 33 Tuulissuontie 3 B Lukkosepänkatu 7 Perkkiönkatu 4 Vesalankatu 4 Tuulissuontie 21 Arhokatu 12 Unkarinkatu 22 Kakskerrantie 687 Kaurakatu 48 Haikankatu 4 Arhokatu 1 Örninkatu 14 Lemminkäisenkatu 59

20750 Turku 24100 Salo 20360 Turku 20780 Kaarina 23100 Mynämäki 20520 Turku 20100 Turku 21420 Lieto 20101 Turku 20460 Turku 20360 Turku 21420 Lieto 21200 Raisio 20750 Turku 20960 Turku 20740 Turku 21200 Raisio 21200 Raisio 24100 Salo 20521 Turku

020 530 5500 020 530 5500 (02) 437 5200 (02) 253 5700 (02) 434 0700 020 555 5609 020 515 7750 (02) 237 7600 020 715 3160 0400 19 6296 040 516 0568 (02) 477 9200 (02) 439 6300 010 425 5003 0400 52 3114 045 775 08233 044 072 0647 020 779 2501 020 433 1790 020 433 7300

www.are.fi www.are.fi www.carrier.fi www.chiller.fi www.enertest.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kylma-kariset.fi www.lemminkainen.fi

Satakunnankatu 23 A Tikkalantie 1 Anttilantie 16 Neitsytmäentie 5 B Uunikatu 6

28130 Pori 26100 Rauma 27510 Eura 27500 Kauttua 28610 Pori

020 530 5500 020 530 5500 (02) 838 2800 044 254 1990 020 555 5720

www.are.fi www.are.fi www.euraproduction.fi www.euranteollisuushuolto.fi www.huurrefinland.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

www.k-ilmastointi.fi www.jaahdytystekniikka.fi www.lemminkainen.fi www.vkkoy.fi www.yit.fi

www.mestarikylma.fi www.projektia.fi www.refteam.fi www.jaakylma.fi www.telekylma.fi www.tempstar.fi www.trpgroup.fi www.turunar-systems.fi www.yit.fi www.yit.fi

KYLMÄextra 1/2013 35

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2013

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet ISS Palvelut Oy Karvian Kylmäkone Ky LVI-Helin Oy Länsi-Jää Oy Polar Jäähdytys Oy Polar-Kylmä Oy Porin Kylmäasennus Ky Porin Kylmäkone Grönbacka Ky Rauman Kylmärakenne Oy TAE-Cooling Oy Ulver Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Pirkanmaa Are Oy Carrier Oy Chiller Oy Tampere Coolstep Oy Finkylmä Oy Huurre Finland Oy Hämeen Jäähdytys Oy Ikaalisten Kylmälaite Oy IM-Service Ky ISS Palvelut Oy JTH-Service Oy Jäämatic Oy Jääratas Ky Kojacool Oy Kylmäset Oy Kylmäset Oy Lassila&Tikanoja Oyj Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lumikko Huoltopalvelut Oy MH-Air Ky Näsin Vesijohtoliike Oy Suomen Tekojää Oy Sähköpeko Oy TS-Kylmä Oy Valkeakosken Kylmälaitehuolto P.Siren Vilppulan Huoltopalvelu Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Keski-Suomi Are Oy Are Oy Chiller Oy Coolstep Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Jyväs-Jää Oy JääWatti Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Refsystems Silván Oy

Osoite Yrjönkatu 22 Jokimaantie 2 Hakuninvaihe 1 Sammontie 15 Itäkeskuksenkaari 4 Varpushaukantie 3 Preiviikintie 442 Isonsannanpuistokatu 5 Teerentarhantie 8 A Pajulanraitti 35 Kukonharjamäentie 15 Kairakatu 1 Satakunnankatu 31

28100 Pori 39930 Karvia 26100 Rauma 28400 Ulvila 28130 Pori 28220 Pori 28660 Pori 28100 Pori 26510 Rauma 27710 Köyliö 29250 Nakkila 26100 Rauma 28130 Pori

Puh. 020 515 2241 (02) 544 1407 (02) 8376 6100 (02) 538 3000 0400 22 8448 (02) 639 4196 (02) 647 2550 (02) 633 3135 (02) 822 7333 0400 48 8806 040 528 0417 010 437 5849 020 433 1720

Internet www.iss.fi

Kuoppamäentie 11 Vesimyllynkatu 3 Pyynikintie 25 Metallitie 10 Ketoneilikankuja 2 C 6 Huurretie 13 Polumäenkatu 15 Sammonkatu 6 Puttosharjuntie 93 Biokatu 12 Yrittäjäntie 11 Aurinkokuja 5 B Hiidenkatu 6 Lentokentänkatu 7 Laiskantie 1 Nekalankulma 20 Osuusmyllynkatu 5 C Haarlankatu 1 F Polunmäenkatu 49 Risuharjunkatu 45 Lakalaivankatu 3 Sepänkatu 8 Hautalankatu 20 Vinkkiläntie 106 Saimintie 12 Suokatu 4 Hatanpäänkatu 1

33800 Tampere 33310 Tampere 33230 Tampere 33960 Pirkkala 36240 Kangasala Ylöjärvi 33720 Tampere 39500 Ikaalinen 34800 Virrat 33520 Tampere 36600 Pälkäne 33420 Tampere 33240 Tampere 33900 Tampere 37600 Valkeakoski 33800 Tampere 33700 Tampere 33230 Tampere 33720 Tampere 33330 Tampere 33840 Tampere 39700 Parkano 33700 Tampere 38210 Sastamala 37600 Valkeakoski 35700 Vilppula 33900 Tampere

020 530 5500 (03) 317 1770 03 214 3250 020 786 1950 040 512 5197 020 55 5511 (03) 266 0996 010 219 2608 044 033 6551 020 515 2200 050 44 1331 (03) 343 0480 (03) 212 7789 (03) 282 5111 020 757 9970 020 757 9971 040 385 9346 020 715 3120 010 287 1302 0400 62 4190 03 380 5400 (03) 4 4021 (03) 357 3600 0500 62 1055 03 584 3671 0400 62 8832 020 433 4600

www.are.fi carrier.fi www.chiller.fi www.coolstep.fi

Kauppakatu 12 Ohjelmakaari 10 Ylistönmäentie 31 Ahvenlammenkuja 7 Kirrinpolku 4 Vapaudenkatu 8 Palokankaantie 25 Yrittäjänkatu 4 Vehkakuja 4 Kaarinantie 1

42220 Kaipola 40500 Jyväskylä 40500 Jyväskylä 42100 Jämsä 40270 Palokka 40100 Jyväskylä 40320 Jyväskylä 44150 Äänekoski 40700 Jyväskylä 43500 Karstula

020 530 5500 020 530 5500 (014) 378 2511 020 786 1950 020 555 5601 020 515 7500 040 348 3666 0400 36 4960 020 715 1910 040 517 7950

www.are.fi www.are.fi www.chiller.fi www.coolstep.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.jyvas-jaa.fi www.jaawatti.fi www.lemminkainen.fi

36 KYLMÄextra 1/2013

www.lannenilmatekniikka.fi www.lansi-jaa.fi www.polarjaahdytys.fi www.polarkylma.fi www.porinkylmaasennus.com www.kylmakone.fi www.kylmarakenne.fi

www.yit.fi www.yit.fi

www.huurrefinland.fi www.hameenjaahdytys.fi www.kylmalaite.fi www.iss.fi www.jth.fi jaamatic@jaamatic.fi www.jaaratas.fi www.koja.fi www.kylmaset.fi www.kylmaset.fi www.lassila-tikanoja.fi www.lemminkainen.fi www.lumikko.com www.sci.fi/¨mhair www.nasinvesijohtoliike.fi www.suomentekojaa.fi www.peko.fi www.tskylma.fi

www.yit.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2013

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Sisä-Suomen Kylmälaite Oy Viitasaaren Kylmähuolto YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Etelä-Pohjanmaa ISS Palvelut Oy Kylmä- ja Konekeskus P. Ahtiainen Oy Kylmäkonehuolto Ukonmäki Ky Lakeuden Kylmäkeskus Oy Lakeuden Kylmätekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lumikko Huoltopalvelut Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Ähtärin Vesi ja Lämpö Pohjanmaa Are Oy Global Cool Consults Oy/Ab ISS Palvelut Oy ISS Palvelut Oy Kylservice – Kylmähuolto Kenneth Lillhannus Lemminkäinen Talotekniikka Oy LVI- & Kylmäpalvelu Turunen T:mi MV-Sähkötyö Ky Vaasan Kylmäkone Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Keski-Pohjanmaa Huurre Finland Oy Kylmet Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Oilon Scancool Oy Pohjanmaan Jääkylmä Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Etelä-Savo Air Cool Jukka Airaksinen Tmi Huurre Finland Oy Huurre Finland Oy Kylmäasennus P. Nykänen Oy Kylmähuolto Leppälä Ky Pieksämäen Masan Huolto Ky PP-Electro Ky YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kuntatekniikka Oy Pohjois-Savo Are Oy Chiller Oy FCool Oy Hane Huoltopalvelu Ky Huurre Finland OY ISS Palvelut Oy Keski-Savon Sähkö-ja Kylmäpalvelu Oy Kodinkonehuolto Korhonen Ky

Osoite Sääkspääntie 57 Kaivotie 3 Teollisuuskatu 5 Kuormaajantie 7

41230 Uurainen 44500 Viitasaari 42100 Jämsä 40351 Jyväskylä

Puh. 0500 80 7656 (014) 57 0120 020 43 3111 020 43 3111

Internet www.sisasuomenkylmalaite.fi

Kauppakatu 23 Kenttätie 6 Keskuskatu 4 Tuottajantie 39 Korventie 2 Välkkilänkatu 7 Roveksentie 18 Tuottajantie 5 Linjatie 9

60100 Seinäjoki 61800 Kauhajoki 62900 Alajärvi 60100 Seinäjoki 64700 Teuva 60120 Seinäjoki 60510 Hyllykallio 60120 Seinäjoki 63700 Ähtäri

020 514 1300 (06) 231 3918 (06) 557 3160 010 830 4201 (06) 228 6200 020 715 3060 010 287 1303 020 43 3111 050 400 5323

www.iss.fi www.kylmakone.com www.kylmakonehuolto.com www.lakeudenkylmakeskus.fi www.lakeudenkylmatekniikka.fi www.lemminkainen.fi www.lumikko.com www.yit.fi www.ahtarinvesijalampo.fi

Strömbergin puistotie 13 Korpvägen 3 Silmukkatie 4 Wolffintie 36 Lappfjärdsvägen 893 Olympiakatu 3B Tuomirannantie 36 Sautinkarintie 32 Kairatie 7 Teollisuustie 16 Kokkokalliontie 12

65320 Vaasa 68660 Jakobstad 65100 Vaasa 65200 Vaasa 64300 Lappfjärd 65100 Vaasa 66160 Långåminne 68100 Himanka 65350 Vaasa 68600 Pietarsaari 65100 Vaasa

020 530 5500 040 778 9414 0400 76 1228 020 514 1051 (06) 222 1312 020 715 1670 (06) 365 7197 044 562 4941 (06) 357 5100 020 433 1696 020 433 7040

www.are.fi www.coolconsults.com www.iss.fi www.iss.fi

Vasarakuja 9 Luhtikuja 7 Tervahovintie 2 Yrittäjäntie 6 Vasarakuja 1 B

67100 Kokkola 69100 Kannus 67101 Kokkola 67100 Kokkola 67100 Kokkola

020 555 5603 0500 36 6035 020 715 3040 020 728 1868 050 412 4929

www.huurrefinland.fi www.kylmet.fi www.lemminkainen.fi www.scancool.fi www.jaakylma.fi

Kosilankatu 5

67701 Kokkola

020 43 3111

www.yit.fi

Vitikkaniementie 10 Arinakatu 9 Pihlajavedentie 21 Kuokkakuja 2 Kotipellonpiennar 3 Vilhontie 1 Otto Mannisen tie 8 Insinöörinkatu 6 Insinöörinkatu 6

77570 Jäppilä 50170 Mikkeli 57101 Savonlinna 76130 Pieksämäki 50170 Mikkeli 76150 Pieksämäki 51200 Kangasniemi 50101 Mikkeli 50100 Mikkeli

0400 15 2519 020 555 5710 020 555 5730 040 548 5428 0400 65 7855 0400 25 2052 020 798 3480 020 433 5150 050 537 6561

www.aircool.fi www.huurrefinland.fi www.huurrefinland.fi www.kylmaasennus.fi www.kylmahuolto.net www.masanhuolto.fi www.pp-electro.fi www.yit.fi www.yit.fi

Mestarinkatu 5 Kalevalankatu 10 Kisällinkatu 16 H 3 Puustellintie 29 Kellonkärki 14 Päivärannantie 10 Kivipurontie 38 Jysinahontie 88

70700 Kuopio 70500 Kuopio 70780 Kuopio 72400 Pielavesi 70460 Kuopio 70420 Kuopio 78250 Varkaus 74700 Kiuruvesi

020 530 5500 (017) 263 1880 044 545 6660 (017) 86 2155 044 766 2500 020 515 3200 0400 27 7968 (017) 827 0210

www.are.fi www.chiller.fi www.fcool.fi www.hanehuoltopalvelu.net www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kylmapalvelu.fi www.kodinkonehuoltokorhonen.com

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

www.yit.fi www.yit.fi

www.lemminkainen.fi www.lvi-kylmaturunen.com www.mv-sahkotyo.fi www.vaasankylmakone.fi www.yit.fi www.yit.fi

KYLMÄextra 1/2013 37

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2013

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Kylmäduo Oy Kylmäntekijät Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy MP-Kylmä Oy PeLVI Oy Sähkö- ja Kylmähuolto Korhonen Oy Varkauden Kylmälaite Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Pohjois-Karjala Huurre Finland Oy Itä-Kylmä Oy Joensuun Kylmäkone Lemminkäinen Talotekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Pohjois-Pohjanmaa Are Oy Are Oy Are Oy Carrier Oy Enerkyl Oy Hannu Koivu Ky ISS Palvelut Oy Jetitek Oy Juhatek Oy Jäähdytyskoneasennus- ja Huolto Niemelä Ky Kylmälaitepalvelu Kidex Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Sähkölaitehuolto Kivelä YIT Kiinteistötekniikka Oy Kainuu Enerkyl Oy KS-Talotekniikka Oy Kylmä- ja Kodinkonehuolto T. Mäkeläinen Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Timon Kylmäsähkö YIT Kiinteistötekniikka Oy Lappi Are Oy Are Oy ISS Palvelut Oy Jetitek Oy Kylmin Oy Kylmäsormi Lemminkäinen Talotekniikka Oy Sodankylän Kylmähuolto YIT Kiinteistötekniikka Oy Ylä-Lapin LVI Oy

Osoite Päiviönkatu 43 Oppipojankuja 10 Itkonniemenkatu 29 B Lavakuja 1 Isoharjantie 4 PL 20 Vanha Hasintie 3 Ajajantie 1

74100 Iisalmi 70780 Kuopio 70500 Kuopio 78310 Varkaus 71800 Siilinjärvi 73201 Varpaisjärvi 78870 Varkaus 70780 Kuopio

Puh. (017) 82 3815 (017) 263 2611 020 715 2730 045 872 3537 (017) 462 4240 0400 27 3431 (017) 556 1008 020 433 0000

Internet www.kylmaduo.fi www.kylma.fi www.lemminkainen.fi www.mpkylma.fi www.kylmakonehuolto.fi

Rekkatie 11 B 9 Rahkeentie 4 Lylykoskentie 7 Parrutie 1 Rahtikatu 4

80100 Joensuu 80100 Joensuu 80130 Joensuu 80100 Joensuu 80100 Joensuu

040 838 2152 (013) 12 2355 (013) 22 8130 020 715 2740 020 43 3111

www.huurrefinland.fi

Pajuniityntie 43 Jääsalontie 17 Hietaniementie 12 Laakeritie 20 A Tuotekuja 3 Lukkarinlandentie 13 Kellonpellontie 21 Tyrnäväntie 16 Kylmäsentie 5 Tuohitie 8 Ruuhijärventie 126 Kempeleentie 5 Posiontie 48 B Paulaharjuntie 20

92120 Raahe 90400 Oulu 91430 Leppiniemi 90620 Oulu 90410 Oulu 93100 Pudasjärvi 90520 Oulu 90400 Oulu 90800 Oulu 90820 Kello 93100 Pudasjärvi 90400 Oulu 93400 Taivalkoski 90501 Oulu

020 530 5500 020 530 5500 020 530 5500 (08) 34 8470 020 55 5515 0400 68 5559 (08) 886 1888 0400 95 9985 050 491 7373 020 831 7007 0400 68 5083 020 715 1690 0400 28 3405 020 43 3111

www.are.fi www.are.fi www.are.fi www.carrier.fi www.huurrefinland.fi

Nuaskatu 5 Sivukatu 6 Kauppakatu 3 Opintie 1 Somerentie 79 Timperintie 13 A

87400 Kajaani 87500 Kajaani 89600 Suomussalmi 87100 Kajaani 89200 Puolanka 87400 Kajaani

020 555 5602 0400 51 5570 (08) 71 2150 010 843 4880 0400 12 3713 020 433 6840

www.huurrefinland.fi www.ks-talotekniikka.fi

Sipolantie 2 Kemintie 25 Aittatie 1 Pohjolankatu 4 Marttiinintie 11 Hakalankatu 41 Nuoskankatu 2 Mantovaarantie 60 Suosiolankatu 2 Yhdystie 8

96100 Rovaniemi 95420 Tornio 96100 Rovaniemi 96100 Rovaniemi 96300 Rovaniemi 94100 Kemi 94600 Kemi 99600 Sodankylä 96100 Rovaniemi 99800 Ivalo

020 530 5500 020 530 5500 020 515 2650 040 712 7506 (016) 31 8888 0400 69 1032 020 715 2144 (016) 61 0170 020 433 6400 040 515 9040

www.are.fi www.are.fi www.iss.fi www.jetitek.fi

38 KYLMÄextra 1/2013

www.yit.fi

www.lemminkainen.fi www.yit.fi

www.iss.fi www.jetitek.fi www.juhatek.fi www.kidexoy.fi www.lemminkainen.fi www.sahkokivela.fi www.yit.fi

www.lemminkainen.fi www.yit.fi

www.kylmasormi.fi www.lemminkainen.fi www.yit.fi www.yla-lapinlvi.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

FG Finland OY (½)

MAKING MODERN LIVING POSSIBLE

Danfoss Learning Oppi on valttia Danfoss Learning koulutusportaalissa opiskelet kylmätekniikkaa kun sinulle sopii, helposti ja joustavasti. Rekisteröidy ja ammenna ilmaista oppia vaikka heti!

Tieto

lisää menestymisen mahdollisuuksia.

Danfoss Oy/Ab (1/2) Joka päivä Säästä aikaa ja rahaa. Kurssit ovat ilmaisia ja ne on luotu verkkoopiskelua varten.

ympäri vuorokauden. Sinä päätät mitä ja milloin opiskelet.

www.learning.danfoss.fi

Teksti: Dakota Lavento, kuvat: IKEA ja Matti Simppala

Jokainen uusi IKEA tavaratalo on edeltäjiään energiatehokkaampi, mutta myös vanhojen energiatehokkuutta parannetaan suunnitelmallisesti.

Raision IKEA vaihtoi kaukolämmön lämpöpumppuun IKEA kantaa vastuuta ympäristöstä ja vaatii samalla energiatehokkuutta kiinteistöiltään. Yrityksen kestävän kehityksen strategiaan sopi mainiosti myös Raision tavaratalon muutos kaukolämmöstä lämpöpumppulämmitykseen.

uurten kiinteistöjen maalämpöhankkeissa IKEA on eturintamassa. Ikean viidestä Suomen tavaratalosta Tampereen tavaratalo on lämmennyt lämpöpumpulla rakentamisestaan asti ja Raision tavaratalossa maalämpöön siirryttiin tammikuussa 2013. Tampereelle vuonna 2010 avatun 38 500 m²:n kokoisen IKEA-tavaratalon lastauspihan alle porattiin 60 kpl noin

40 KYLMÄextra 1/2013

200 metrin syvyistä lämpökaivoa. Kahden Carrierin toimittaman lämpöpumpun yhteinen lämmitysteho on 800 kW. Tavaratalon vuotuisesta energiankulutuksesta järjestelmällä katetaan yli 90 %. Raision vuonna 2008 valmistunut IKEA-tavaratalossa vaihdettiin kaukolämmöstä maalämpöön. Kyseessä oli IKEAn tähän mennessä suurin energiatehokkuutta paranta-

Raision IKEAn energiaremontissa toinen kiinteistön vedenjäähdyttimistä muunnettiin toimimaan lämpöpumppuna. Kaksi sähkökattilaa toimii vara- ja lisälämmönlähteinä. Eniten työtä teetti automatiikan toteuttaminen uuteen järjestelmään.

va projekti Suomessa. – Kolmen kuukautta kestänyt projekti maksoi puoli miljoonaa euroa, Ikean Suomen kiinteistöjen kehittämisestä vastaava Mika Junkala kertoo.

Raision Ikean lämpöpumppuhanke

Uudessa roolissa

Lämpökaivot:.......................................................... 27 kpl á 275 m

Raision IKEA on kooltaan 26 060 m² ja kuutioita on 167 820. Lämpökaivoja porattiin 27 ja niiden syvyys on noin 275 m. Yleensä maalämpöön siirryttäessä kiinteistöön suunnitellaan ja asennetaan uusi maalämpöpumppu, mutta tässä Raision IKEAn energiaremontti onkin erilainen. Toinen kiinteistön vedenjäähdyttimistä muunnettiin toimimaan lämpöpumppuna. Kaksi sähkökattilaa toimii vara- ja lisälämmönlähteinä. – Tavaratalon kahden ilmastoinnin jäähdytyksestä huolehtineen vedenjäähdytyskoneikon yhteinen kylmäteho oli 1 400 kW. Se oli osoittautunut ylimitoitetuksi jäähdytystehontarpeeseen nähden, kertoo asiantuntija Matti Simppala kohteen suunnitelleesta EnerSys Oy:stä. Kun toinen vedenjäähdyttimestä muunnettiin maalämpöpumpuksi, säästettiin laiteinvestoinneista. – Jäähdyttimen kahdessa ruuvikompressorissa oli riittävästi tehoa, joten muuntaminen oli uuden lämpöpumpun hankintaa kannattavampaa, Simppala lisää.

Lämpöpumput:.................................... 2 kpl Bitzer kompaktiruuvi economaiser-kytkennällä Lämmitysteho 600 kW

Automaatio uusiksi Vedenjäähdyttimen lämmönsiirtimet ja kompressorit sopivat uuteen käyttöön sellaisenaan, vain paisuntaventtiilien säätimet vaihdettiin. Myös vedenjäähdyttimen kylmäaine R134a soveltui hyvin lämpöpumppukäyttöön.

Suunnittelu, . projektinhoito ja valvonta:................Konsulttitoimisto Enersys Oy Porakaivo- ja runkolinjaurakoitsija:............................... Rototec Oy Maansiirtourakoitsija:................................. Turun Siirtomurske Oy Putkiurakoitsija:..............................................................Senera Oy Sähköurakoitsija:...................................Mäntymäki Ari-Pekka Tmi Rakennusautomaatiourakoitsija:.....................................Fidelix Oy Lämpöpumppu-automaatiourakoitsija:.......... Suomen Tekojää Oy

Aivan sellaisenaan vanha vedenjäähdytin ei kuitenkaan lämpöpumpuksi muuntunut: sen automaatio ja ohjaus oli uusittava. Lämpöpumppuautomatiikkaan kuuluvien kompressoreiden ohjauksien ja suojauksien lisäksi tarvittiin lämmityksen, vapaajäähdytyksen ja jäähdytyksen vaatimat ohjauk set. – Lämpöpumput käyvät laajemmalla toiminta-alueella. Siksi kylmäpiireihin lisättiin paine- ja lämpötilamittauksia suojaamaan kompressoreita, Simppala selventää.

KYLMÄextra 1/2013 41

Ennen remonttia: Tavaratalon kahden ilmastoinnin jäähdytyksestä huolehtineen vedenjäähdytyskoneikon kylmäteho oli ylimitoitettu tarpeeseen nähden, joten toinen vedenjäähdyttimistä muutettiin lämpö pumpuksi.

Remontin jälkeen: Toisen vedenjäähdyttimen paisuntaventtiilien säätimet vaihdet tiin. Lämpöpumppuautomatiikkaan kuuluvien kompressoreiden ohjauksien ja suojauksien lisäksi toteutettiin lämmityksen, vapaajäähdytyksen ja jäähdytyksen vaatimat ohjaukset.

Pienennä hiilidioksidijalanjälkeäsi

Uudet YORK®-vedenjäähdyttimet ja lämpöpumput

Johnson Controls Finland Oy

• Korkea hyötysuhde • Pieni kylmäainetäytös • Kompakti rakenne • Taajuusmuuttajakäyttö • Edistykselliset lämmönvaihtimet • Nopea asennus ja käyttöönotto • 24/7 huoltopalvelut

Johnson Controls on maailman johtavia teollisuuden 42 KYLMÄextra 1/2013 valmistajia kylmälaitteiden ja lämpöpumppujen

Johnson Controls Finland Oy • Hankasuontie 10, 00390 Helsinki • p. +358 (0)20 1404 551 • f. +358 (0)20 1404 500 • www.jci.com

Koska lämpöpumppuautomatiikka vaatii myös kylmätekniikan osaamista, se toteutettiin omana urakkanaan, jonka toteutti Suomen Tekojää Oy. Myös kiinteistöautomaatioon tehtiin tarvittavat muutokset, mm. sähkökattiloiden ohjausten ja verkostojen pumppausten osalta. Siihen lisättiin myös jäljelle jääneen vedenjäähdytysyksikön varakäyttömahdollisuus. Automaatiot on yhdistetty samaan valvomojärjestelmään, joten niiden käyttö on helppoa. Suurissa tavarataloissa jäähdytystarve on ympärivuotista. – Raision IKEAssa suurin osa jäähdytyksestä saadaan joko lämmön tuotannon sivutuotteena tai maalämpöjärjestelmän mahdollistamana vapaajäähdytyksenä noin 80 %, Junkala kertoo. Se pienentää merkittävästi jäähdytyksen energiantarvetta ja koko tavaratalon kokonaiskulutusta. Raision IKEA:n lämpöpumpuissa on kaksi Bitzer-ruuvikompressoria.

Energiapihiä toimintaa EnerSys teki energiaremontin suunnittelun ohella myös energiakatselmuksen IKEAN Tampereen, Raision ja Vantaan kiinteistöihin. Junkalan mukaan IKEA-tavaratalot kuluttavat Suomessa noin puolet kaupan kiinteistöjen keskimääräisestä sähkönkulutuksesta ja lämpöenergiaa vain kuudesosan keskikulutuksesta. Noin puolet sähköstä vie valaistus. Valaistusta on muokattu energiatehokkaammaksi päivänvalon määrän mukaan toimivalla valaistuksen ohjauksella. Tavarataloissa on siirrytty LED-valoihin, ilmanvaihtoa on optimoitu ja lämmöntalteenottoa tehostettu, rakenteiden eristystä ja ilmatiiveyttä parannettu muiden toimien muassa. – Viime vuonna IKEA Suomi säästikin edellisvuoteen verrattuna energiaa 14 %. Lisäksi jokainen uusi tavaratalo on aina entisiä energiatehokkaampi, Junkala kertoo.

Suomen tavaratalojen energiankulutus on laskenut vuodesta 2005 tasaisesti. Tuolloin tavaratalojen keskimääräinen energiankulutus oli 225 kWh/m² vuodessa, kun nyt se on 142 kWh/m² vuodessa. Ikean tavoitteena on saavuttaa lähivuosina 110 kWh/m² vuodessa taso. Energiatehokkuuden kasvattaminen ja uusiutuvaan energiaan panostaminen on osa konsernin strategiaa, jolla pyritään luonnonvarojen käytön vähentämiseen ja yhä suurempaan energiaomavaraisuuteen. Vuoteen 2020 mennessä konsernin pitäisi tuottaa uusiutuvaa energiaa kulutustansa vastaava määrä. Nykyisin Ikean tuottaman uusiutuvan energian määrä vastaa yli kolmannesta sen kiinteistöissään kuluttamasta energiasta. Suomessa IKEA panostaa maalämpöön, mutta maailmalla sillä on energiantuotannossa käytössään 250 000 aurinkopaneelia ja 83 tuulimyllyä. IKEA on ilmoittanut investoivansa uusiutuvaan energiaan 1,5 miljardia euroa vuoteen 2015 mennessä.

Uusia hankkeita edessä

Raision IKEAN tontille porattiin 27 noin 275 metrin syvyistä lämpökaivoa. Lämpökaivot mitoitettiin lämmityksen/jäähdytyksen teho- ja energiamäärien perusteella.

Espoon ja Vantaan tavaratalojen energiaremontit ovat vielä edessä. Vantaan tavaratalon kohdalla suunnittelu on jo käynnissä. Espoossa IKEA tutkii mahdollisuutta laajentaa nykyistä tavarataloa ja parantaa samalla sen energiatehokkuutta. Aurinkopaneeleiden käyttöä on harkittu myös Suomessa – kattopinta-alaahan riittää. – Sekin on konsulteilla selvityksen alla, Junkala kertoo. Jos takaisinmaksuaika osoittautuu kohtuulliseksi, ensimmäinen kohde voi hyvinkin olla Vantaan tavaratalo. – Jos energiansäästöinvestoinnin takaisinmaksuaika on alle kahdeksan vuotta, se on meidän mielestämme kannattavaa toteuttaa. Tiedän kyllä että joissakin yrityksissä edellytetään esimerkiksi valaistuksen uusimiselta vuoden parin takaisinmaksuaikaa. Sellaisella asenteella yhteisiin ilmastotalkoisiin ei osallistuta, Junkala päättää.

KYLMÄextra 1/2013 43

Teksti: Dakota Lavento, kuvat: KOy Kajaanin Pietari

Seitsemässä Kajaanin Pietarin rivitalo kohteessa on siirrytty maalämpöön. Kuvassa huoltomies Pekka Määttä Peltokuja 42:n kiinteistön pihalla.

Kajaanissa panostetaan maalämpöön Lämpöpumpun kannattavuus on parhaimmillaan siellä, missä lämmityskaudet ovat pitkiä. Kajaanissa kaupungin omistama kiinteistöyhtiö laittaa kustannuksiaan kuriin maalämpöä vuokrataloissaan hyödyntämällä.

ajaanin kaupungin omistamalla Kiinteistö Oy Kajaanin Pietarilla on vuokrattavanaan lähes kolmetuhatta asuntoa sadassa kiinteistössä kajaanilaisille ja

44 KYLMÄextra 1/2013

Kajaaniin tuleville opiskelijoille. Asuntoja on niin rivitaloissa kuin kerrostaloissakin. Vanhimmat kiinteistöt ovat peräisin 1960-luvulta ja uusimmat 2000-luvulta. Kiinteistöjen

nykyinen perusparannusohjelma ulottuu vuoteen 2015. Rahaa perusparannuksiin käytetään noin 2,5 miljoonaa euroa vuosittain. – Perusparannuksissa asuntojen tasoa nostetaan nykyajan vaatimuksia vastaavalle tasolle, kertoo rakennuttajapäällikkö Hannu Mustonen. – Samalla parannamme myös rakennusten energiatehokkuutta. Energiatehokkuuden parantaminen on tärkeällä sijalla KOy Kajaanin Pietarin toiminnassa. Se on ollut mukana Motivan energiansäästökampanjassa vuodesta 2005 alkaen. – Saimme myös ensimmäisenä asuinrakennuksena Energiasäästöviikon parhaat käytännöt -kunniamaininnan, toimitusjohtaja Martti Böhm kehaisee, syystäkin ylpeänä. Kajaanin Pietarin kiinteistöjen energiankulutuksen seurannalle saatiin työkalut rakennusautomaation käyttöönoton yhteydessä jo vuonna 1996. – Pystyimme seuraamaan energiankulutusta systemaattisemmin ja sähköisen huoltokirjan myötä 2002−2003 pystyimme myös analysoimaan mihin energiaa kuluu ja mitä kulutuksen vähentämiseksi olisi järkevää tehdä, Martti Böhm lisää.

Lämpöpumppuja sekä rivi- että kerrostaloihin Ensimmäinen Kajaanin Pietarin rivitalokohteista siirtyi maalämpöön vuonna 2010. Sittemmin energiaremontteja on toteutettu kuusi lisää. Kolmessa kohteista oli aikaisemmin käytössä sähkö- ja lopuissa öljykattilat. Kaikissa oli lämmönjakotapana tavanomaiset vesikiertoiset patterit. Rivitalokohteiden energiaremontit toteutettiin erittäin sopivaan aikaan. – Tärkein peruste niille oli toki energian säästäminen, mutta aikatauluun vaikutti myös kattiloiden ikääntyminen ja urakkakilpailutukselle otolliset suhdanteet, Hannu Mustonen sanoo. Hannu Mustosen mukaan energiaremontti on maksanut keskimäärin 135 000 euroa kohteelta. Hintaan kuuluvat suunnittelu, laitteet ja asennukset, sähkö- ja rakennustekniset työt sekä maanpäällisten öljysäiliöiden poisto. – Takaisinmaksuaika nykyisillä energianhinnoilla on 5−6 vuotta ja säästöprosentti 50−55%, hän laskee. Rivitalokohteiden jälkeen maalämmöstä päästään nauttimaan kiinteistöosakeyhtiön kerrostaloissa. Kahden kolmikerroksisen kerrostalon kohde Lohtajalla on valmis ja toisessa, myös kahden kerrostalon kohteessa energiaremonttia toteutetaan parhaillaan

Kokemukset hyviä KOy Kajaanin Pietarissa kokemukset maalämmöstä ovat hyvät, mutta Hannu Mustonen neuvoo asiakasta perehtymään hankintaan etukäteen. – Kaikkialta ei välttämättä saa vieläkään riittävän asiantuntevaa suunnittelua. Myös vas-

KOy Kajaanin Pietarissa on saanut erittäin hyviä kokemuksia maa lämpöön siirtymisestä. Rakennuttajapäällikkö Hannu Mustonen kehottaa panostamaan erityisesti suunnittelun laatuun.

taanottotarkastus on erittäin tärkeä. Jos vaikkapa lämpötilaanturit heittävät 5−10 prosenttia, laite toimii miten sattuu. Väittäisin, että merkittävä osa käytössä olevista maalämpöpumpuista toimii väärillä säädöillä ja tuhlaa sähköä, hän varoittaa. KOy Kajaanin Pietarin maalämpöjärjestelmien toiminta on tarkassa seurannassa. Käytössä on Siemensin Desico rakennusautomaatiojärjestelmä ja kulutusseurantaohjelmisto EMC. – Suosittelen lämpimästi. Ongelmat havaitaan nopeasti ja niihin pystytään puuttumaan välittömästi, Hannu Mustonen painottaa.

KYLMÄ- JA JÄÄHDYTYSALAN AMMATTILAINEN PERUSTETTU 16.2.1968

Jyväs-Jää Oy

Palokankaantie 25 • 40320 JYVÄSKYLÄ Puh. 0403 483 666 • 0400 646 003 • www.jyvas-jaa.fi

KYLMÄextra 1/2013 45

Scanoffice Oy

.34% 43-7 )2)6+-%0%7/978% 3R YWOSQEXSRXE QMPPEMWME WYQQME 7YSQIWWE XYLPEXEER WYYVXIR OMMRXIMWX}NIR PmQQMX]WOYPYMWWE 7GERSJÂ½ GIR OMMRXIMWX}PmQQMX]WNmVNIWXIPQMPPm NSTE TYSPMXEX OMMRXIMWX}WM PmQQMX]WOYPYX RSTIEWXM 0EMXIZEPMOSMQEWWEQQI SR YWIMXE VEXOEMWYNE WYYVXIR OMMRXIMWX}NIR PmQQMX]WOYWXERRYWXIR TMIRIRXmQMWIIR 3XE ]LXI]XXm OIVVSQQI QMIPIPPmQQI QMXIR ZSMX WmmWXmm WIPZmm VELEE OSLXIIWWEWM 7SMXE OMMRXIMWX}PmQQMX]WNmVNIWXIPQmX Â¯SWEWXSPPIQQI XEM .ERRI .SOMZYSVM XEM PEMXE QIMPPI OYZEYW OSLXIIWXEWM MRJS$WGERSJÂ½ GI Â½

7GERSJÂ½ GI 3] R TEPZIPYYR OYYPYY QQ PEMXIVEXOEMWYNIR ZEPMRREX WYYRRMXXIPMNSMPPI NE YVEOSMXWMNSMPPI WYYRRMXXIPYETY WYYRRMXXIPMNSMPPI PEMXXIMWXSNIR Om]RRMWX]OWIX ]LHIWWm YVEOSMXWMNSMHIR OERWWE WIOm XIORMRIR XYOM

'EWI 2YQQIPE Âˆ WGERSJÂ½ GI Â½ RYQQIPE /YZER VMZMXEPS SR VEOIRRIXXY NE WI WMNEMXWII 2YQQIPEWWE 6EOIRRYOWIR XMPEZYYW SR Q /SLXIIR }PN]ROYPYXYW SPM P ZYSWM hPN]PmQQMX]WNmVNIWXIPQmR VMRREPPI EWIRRIXXMMR ZYSHIR EPYWWE MPQE ZIWMPmQT}TYQTTY NSROE PmQQMX]WXILS SR O; 0YTEEQQI R WmmWX}R OSLXIIR PmQQMX]WZIVOSWXSR PmQQMX]WOYPYMWWE 2mMR MRZIWXSMRXM QEOWEE MXWIRWm XEOEMWMR NS EPPI RIPNmWWm ZYSHIWWE

[[[ WGERSJÂ½ GI Â½ scanoffice_kiinteistÃ¶_ilmo.indd 2

6.2.2013 9.55

TEKSTI: Dakota Lavento Kuvat: kirjoittaja ja valmistajat

Selviä säästöjä uusilla puhaltimilla Modernit puhaltimet ovat entistä energiatehokkaampia. Eniten kehitykseen ovat vaikuttaneet EC-moottoreilla varustetut puhaltimet. Ne ovat yleistyneet myös kylmätekniikan ja ilmastoinnin jäähdytyksen puhallinratkaisuissa.

lman puhaltamiseen tarvitaan moottori ja sen levittämiseen ”ropelli”, puhaltimen siivet. Lisäksi koko puhallinta on voitava ohjata mahdollisimman tarkasti. Vaikka puhaltimet – varsinkin päällisin puolin tarkasteltuna – näyttävät pysyneen vuosikymmenten ajan aika lailla samanlaisina, se on harhaa. Puhaltimet ovat kehittyneet ja niitä kehitetään edelleen innokkaasti. Energiatehokkuuden vaatimukset ovat tuoneet kehitykseen lisää puhtia.

Vähemmällä sähköllä Energiatehokkuuden näkökulmasta merkittävin kehitystyö puhaltimissa on tehty niiden moottoreissa. Perinteisten AC(vaihtovirta) moottorien rinnalle on tullut EC- (elektronisesti kommutoitu) tekniikka. AC-moottorit saavat virran suoraan vaihtovirta- tai kolmivaihevirtaverkosta, kun EC-moottoreihin joko kytketään tai integroidaan vaihtovirran tasavirraksi muuntava moottorielektroniikka. – Energiankäytön optimoinnin kannalta EC-moottoreilla varustetut puhallinyksiköt ovat tällä hetkellä hyötysuhteeltaan parasta, mitä kylmälaitosten lamellilämmönsiirtimiin on kokoluokissa 300 ‑ 1 250 mm tarjolla, sanoo tuotepäällikkö Esa Aalto Alfa Laval Oy:stä. Suurten puhallinvalmistajien mittausten mukaan EC-puhaltimet säästävät energiaa keskimäärin 30 prosenttia vakiomoottorimalleihin verrattuna. Ecodesign-direktiivi vauhdittaa osaltaan kehitystä.

Tasavirtamoottorina EC-moottorin hyötysuhde on oikosulkumoottoria parempi. EC-moottorissa säätöelektroniikka on integroituna ja asennuksessa käytetään vakiojohtoja ja sähkökomponentteja. Hiiliharjat on korvattu sisäänrakennetulla säätimellä, joka ohjaa virtaa käämeihin elektronisesti. Tunnistin kertoo säätimelle roottorin asennon suhteessa staattoriin ja säädin ohjaa virtaa oikeaan käämiin oikeaan aikaan. Jättämähäviöitä ei ole, joten EC-moottorin hyötysuhde on aina korkea. Alhaisten häviöiden vuoksi EC-moottori tarvitsee vähemmän jäähdytystä kuin vastaava AC-moottori. Tasavirtamoottorille ominainen vääntömomentti pysyy korkealla tasolla koko säätöalueella, joten hyötysuhde on pyörimisnopeudesta riippumatta erinomainen.

Nestejäähdyttimien ja ilmalauhduttimien puhaltimissa EC-puhaltimet ovat usein jo vakioratkaisu. Kuvassa S-ryhmän pääkonttorin uudistetun ilmastoinnin jäähdytyslaitoksen nestejäähdytin. Kuva: Cooltrade

SUOMEN

JÄÄKYLMÄ OY www.jaakylma.fi

Suomen Jääkylmä Oy (1/4)

Kylmä-ja pakastevarastot, CO2 Toimitilajäähdytys CLIVET vedenjäähdyttimet JÄÄKYLMÄ kylmävesiasemat 24h huoltopäivystys HELSINKI

TURKU

KOKKOLA

KYLMÄextra 1/2013 47

Kylmä- ja pakastevarastojen ilmanjäähdyttimissä EC-puhaltimilla on saavutettavissa huomattavaa energiansäästöä. Kuva: Alfa Laval Nordic Oy

– Energiankäytön optimoinnin kannalta EC-moottoreilla varustetut puhallinyksiköt ovat tällä hetkellä hyötysuhteeltaan parasta, mitä lamellilämmönsiirtimiin on tarjolla kokoluokissa 300 – 1 250 mm, mutta myös muidenkin vaihtoehtojen energia tehokkuutta kehitetään, sanoo tuotepäällikkö Esa Aalto Alfa Laval Nordic Oy:stä. Kehitystä vauhdittavat Ecodesign direktiivin ohjaamana tulleet asetukset, joissa määritellään moottoreille ja puhaltimille yhä parempia hyötysuhteita.

Tuoteuutuus Cupori 221 Ref Tuumamittaiset Cupori 221 Ref jäähdytyslaadun kupariputket kestävät vähintään 80 baarin paineen ja ovat työmaalla taivutettavissa ja helposti työstettävissä. Cupori 221 Ref kupariputket soveltuvat erityisesti asennusputkiksi hiilidioksidia kylmäaineena käyttäviin kaupan kylmäjärjestelmiin.

Cupori Oy (1/2)

cupori.com

Puhaltimien valtavirtaa EC-puhaltimia käytetään yhä useammin kaikissa lamellilämmönsiirtimissä, höyrystimissä, lauhduttimissa ja nestejäähdyttimissä. Ne ovatkin vallanneet osan taajuusmuuttajakäytöistä isoissa lauhduttimissa ja nestejäähdyttimissä. – EC-tekniikka on tehnyt tuloaan niin perinteisen ilmanvaihdon saralla kammiopuhaltimissa kuin myös kylmälaitoksissa tyypillisesti käytettävissä aksiaalipuhaltimissa, vahvistavat tuotepäällikkö Karri Korpi puhallinvalmistaja ZiehlAbegg Finland Oy:stä ja myyntipäällikkö Teijo Pyykönen ebm-papst Oy:stä. EC-puhallinmoottoreiden etuna on portaaton säädettävyys. Se voidaan toki toteuttaa myös tyristorilla, muuntajalla tai taajuusmuuttajalla. – EC-puhallinpaketti on kuitenkin ainoa puhallin, jossa säätöelektroniikka on integroitu itse moottoriin, Aalto kertoo. – Koska EC-puhaltimet eivät aiheuta sähkömagneettista häiriökenttää, häiriösuojattua kaapelointia ei tarvita. Syöttökaapelina käytetään tavallista asennuskaapelia, mikä säästää asennuskustannuksissa. Integroidun elektronisen ohjauksen ja EC-moottoriteknologian ansiosta moottori käy aina optimaalisella toiminta-

Direktiivi ja asetukset puhallinmoottoreiden energiatehokkuuskehityksen takana

coDesign-direktiivi (2009/125/EY) määrittelee energiaa käyttävien tuotteiden suunnittelun ja tuotekehityksen ekologiset vaatimukset. Tavoitteena on painottaa ympäristönäkökohtia ja elinkaariajattelua jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa. Direktiivillä edistetään kestävää kehitystä parantamalla energiatehokkuutta ja ympäristön suojelun tasoa sekä samalla energiahuoltovarmuutta. EcoDesign-direktiivi on puitedirektiivi, jonka nojalla annettavissa tuoteryhmäkohtaisissa asetuksissa määritellään tuotesuunnittelun ympäristövaatimukset. • Asetus 640/2009 koskee sähkömoottoreiden hyötysuhteiden parantamista ja • Asetus 327/2011 erilaisten puhaltimien hyötysuhteiden parantamista

48 KYLMÄextra 1/2013

alueella. EC-moottorit ovat myös lähes äänettömiä kaikilla pyörintänopeuksilla, mistä on melkoisesti hyötyä erityisesti kaupankylmä- ja ilmanvaihtoratkaisuissa.

EC-puhaltimien käyttösovellukset ovat laajat Tyypillinen kylmäalan käyttösovellus EC-puhaltimille ovat pienten ja keskikokoisten kylmä- ja pakastushuoneiden tarpeisiin suunnitellut ilmanjäähdyttimet, joiden energiatehokkuutta ja suorituskykyä ne parantavat merkittävästi, kertoo Esa Aalto. Pemco Oy:llä EC-puhaltimet ovat olleet käytössä jo useita vuosia sekä liuosjäähdyttimissä että vakioilmastointikoneissa. Toimitusjohtaja Vesa Tammisen mukaan vakioilmastointikoneissa erityistä etua antaa EC-moottoreiden laaja säätöalue. – Siksi ne voidaan aina optimoida käyttöolosuhteisiin, Tamminen lisää. – Ne eivät myöskään aiheuta sähköisiä häiriöitä ympäristöön, kuten taajuusmuuttajalla säädetyt puhaltimet. Fläkt Woods Oy käyttää EC-moottoreita valmistamissaan puhaltimissa 5 kW kokoluokkaan saakka ja kestomagneettiteknologiaan perustuvia PM-moottoreita siitä ylöspäin aina parinkymmenen kilowatin tehoon saakka. Ilmankäsittelykoneisiin, huippuimureihin ja puhallinkonvektoreihin nykyaikainen moottoritekniikka on tuonut noin kymmenen prosentin sähkötehokkuuden parantumisen, mutta suurin hyöty saadaan helpon säädettävyyden mukanaantuomalla IV-järjestelmän tarpeenmukaisella toiminnalla. Näin pienennetään myös lämmitys- ja jäähdytyslaskua kun sisäilmasto sopeutetaan hetkellistä tarvetta vastaavaksi. Chiller Oy:n valmistamat mm. hotellien ja liikekeskusten suosimat puhallinpatterit kuluttavat EC-moottoreidensa ansiosta vain 20 ‑ 30 % siitä, mitä vastaava AC-moottorilla varustettu puhallinpatteri kuluttaisi, lupaa myyntipäällikkö Jukka Mentula.

Monipuoliset ohjaus- ja säätömahdollisuudet Elektronisella ohjauksella voidaan seurata ja ohjata mm. jännitettä, virta-arvoa, pyörimisnopeutta, moottorin lämpötilaa, ottotehoa ja käyntiaikaa. Laitteeseen voidaan ohjelmoida esimerkiksi päivä/yö-käyttö ja puhaltimen pyörimissuunnan vaihto. Koska puhaltimet voidaan yksilöllisen tunnuksensa vuoksi helposti tunnistaa, ongelmatilanteessa tiedetään heti, missä vika piilee. Eri puhallinvalmistajilla on omat versionsa säätöelektroniikkavaihtoehdoista. Erilaisia säätövaihtoehtoja voi olla useita puhallin-/moottorikoosta ja halutun elektroniikan tasosta riippuen. Kehitys jatkuu niin elektroniikan kuin myös puhal-

Laajan säätöalueen omaavien EC-moottorien ansiosta vakioilmastointikojeet voidaan optimoida toimimaan asennuskohteen käyttö-olosuhteiden mukaan. Kuva Pemco Oy

timien siipienkin osalta. Tavoitteena on lisätä ilmamäärää ja painetta sekä alentaa äänitasoa ja ottotehoa. Pienissä puhaltimissa on edelleen käytössä yhdestä osasta tehtyjä, sulkunapamoottoreilla varustettuja alumiini- tai muovisiipiä. – Suurimmilla puhallinvalmistajilla on siipiä kokoluokassa 300 – 990 mm. Samaa siipeä käytetään niin ACkuin EC-puhaltimissa, Aalto kertoo. Ziehl-Abeggin uusissa aksaalipuhaltimissa sovelletaan EC-moottoritekniikan lisäksi johdinsiipiratkaisussa bionista FE2owlet-aerodynamiikkaa, mikä pitää äänitason alhaisena. – Johdinsiivet myös moninkertaistavat painepuolella ilman heittopituuden, joten lauhdutinkäytössä sama jo lauhduttimen läpi kertaalleen imetty lämmin ilma ei joudu uudestaan samaan kiertoon. Se heikentäisi lauhduttimen tehokkuutta, Korpi huomauttaa. Markkinoilla on myös alle 1 000 mm:n aksiaalipuhaltimia, joissa on diffuusori tai ilmanohjausyksikkö puhaltimen jälkeen. Diffuusori toimii puhaltimessa samaan tapaan kuin hiustenkuivaajassakin hajottaen ja ohjaten ilmavirtaa halutulla tavalla. Aallon mukaan diffuusori vähentää jonkin verran puhaltimen siiven ja lieriön välisiä häviöitä ja ilman jättöpuolen häviöitä oleellisesti. – Diffuusoreita onkin käytetty jo pitkään isoissa aksiaalipuhaltimissa. Esimerkiksi eräässä 800 mm:n puhaltimessa tietyllä pyörimisnopeudella ilmamäärä on noussut yli 10 %, äänitaso alentunut 7 dB:ä ja ottoteho 27 %, hän jatkaa. Näiden ominaisuuksien muutokset riippuvat kuitenkin puhaltimen koosta ja pyörimisnopeudesta. Erityisesti äänitasojen erot vaihtelevat eri nopeuksilla suuresti. – Laitteita voi hyödyntää myös siten, että pyritään samaan ilmamäärään ja alennetaan muita arvoja mahdollisimman paljon, Aalto neuvoo.

KYLMÄextra 1/2013 49

Teksti: Dakota Lavento

Tutkintotoimikunta huolissaan pätevyyden ja ammattitaidon sekoittumisesta Kylmäalan tutkintotoimikunnan kolmen vuoden toimikausi päättyy elokuussa. Kiireisen kauden päätteeksi toimikunta on huolissaan alan tutkintojen painottumisesta Tukes-pätevyyksien ohjaamana osatutkintojen suuntaan, kun ammattitaidon mittarina voivat oikeasti toimia vain kokonaiset tutkinnot.

–V

alitettavasti kaikki eivät tunnu muistavan, että ns. Tukes-pätevyyden taustalla on F-kaasuasetus, jonka tarkoituksena on ilmaston suojelu. Niinpä Tukes-pätevyyskin on osoitus osaamisesta vain yhdellä kylmäalan osa-alueella, toki sinällään tärkeässä kylmäaineiden käsittelyssä ja vuotojen minimoimisessa. Kylmäalan ammattitaito on kuitenkin paljon muutakin – kuten vaikkapa sähkö- ja säätölaitteisiin liittyvää osaamista. Paras mittari ammattitaidolle on hyvin suoritettu kylmäasentajan ammattitutkinto kokonaisuudessaan, eivät pelkät Tukes-pätevyyden edellyttämät tietyt osatutkinnot. Valitettavasti Tukes-pätevyydet ovat viime vuosina ohjanneet oppilaitoksia liiaksi osatutkintojen tehtailuun, toteaa kylmäalan tutkintotoimikunnan puheenjohtaja Tapio Alijoki.

Tutkintotoimikunta Övertorneåssa. Kuvassa vasemmalta Koulutus Nordin opettaja Jukka Kauvosaari sekä tutkintotoimi kuntaa edustaneet Markku Julkunen, Marko Pasanen, Tapio Alijoki ja Petri Hannula Nordin transkriittisen CO2-koneikon edessä.

Tukes-pätevyydellä viitataan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKESin ylläpitämään kylmäalan pätevyysrekisteriin. Sinne rekisteröidyt henkilöt täyttävät F-kaasuasetukseen perustuvan valtioneuvoston asetuksen 452/2009 mukaiset pätevyysvaatimukset. Kylmäalan pätevyysasetus koskee toiminnanharjoittajia ja henkilöitä, jotka asentavat tai huoltavat F-kaasuja sisältäviä jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteita. Asetuksessa säädetään pätevyysvaatimukset sekä toiminnanharjoittajan

50 KYLMÄextra 1/2013

vastuuhenkilölle että asentajille. Vähintään 3 kg:n kylmäainetäytöksellä oleviin laitoksiin lupien suoritustapoina tulevat kysymykseen lähinnä erilaiset osat Kylmäasentajan perus- tai ammattitutkinnosta, mutta alle 3 kg:n laitosten luvat heltiävät myös tietyillä kodinkone- tai lämmityslaiteasentajan ammattitutkinnon osilla. Tutkinnon osat sinällään vastaavat asetuksen vaatimuksia, mutta niitä puolestaan ei ole säädetty kokonaisvaltaisen ammattiosaamisen, vaan ilmastonsuojelun lähtökohdista. Asiakkaan etu on tietysti varmistua kylmäasentajan monipuolisesta ammattitaidosta, josta hyvä osoitus ovat yleensä kokonaan suoritetut tutkinnot sekä tietysti yrityksen historia ja aiemmat referenssit.

Toimikunnan työnä tutkinnot – ei koulutus Tutkintotoimikunnat ovat Opetushallituksen asettamia luottamuselimiä, joiden tehtävänä on johtaa aikuisten näyttötutkintojen järjestämistä ja antaa tutkintotodistukset. Kylmäalan tutkintotoimikunnan jäsenet nimeää Opetushallitus Suomen Kylmäliikkeiden Liiton, Metallityöväenliiton ja Opetusalan ammattijärjestön esityksistä. Suomen Kylmäliikkeiden Liittoa edustavan Tapio Alijoen lisäksi vuosien 2010-2013 tutkintotoimikuntaan kuuluvat varsinaisina jäseninä Markku Julkunen ja Marko Pasanen sekä lisäksi Ari Hintsala ja Petri Hannula. Toimikunnan tehtävät painottuvat vain tutkintoihin, eivät esimerkiksi niihin valmistavan koulutuksen valvomiseen. – Varsinaiseen opetukseen emme puutu, sen tason valvomisesta vastaavat niin Opetushallitus kuin mm. koulutusta hankkivat työvoimaviranomaisetkin, Alijoki kertoo. Tutkintojen vastaanottamiseen liittyvien edellytyksien valvonta toimikunnalle kuitenkin kuuluu, joten oppilaitosvierailuja se tekee kokoustensa yhteydessä usein. Huhtikuussa toimikunta vieraili Övertorneåssa tarkastamassa sekä ruotsalaisia, norjalaisia että suomalaisia kylmäasentajia kouluttavan Koulutus Nordin puitteita ja toimintaa. Ne todettiin erinomaisiksi ja erityisellä tyytyväisyydellä pantiin merkille oppilaitoksen panostus hiilidioksidikylmälaitokseen. Niiden yleistyessä yhä useamman kylmämiehen on opiskeltava ko. laitosten toimintaa, joten oppilaitosten satsaukset uuteen teknologiaan ovat enemmän kuin tervetulleita.

Kylmää

Tuotevalikoimaamme kuuluvat laadukkaat ilmastoinnin jäähdytys laitteet, ilmalämpöpumput, kylmälaitoskomponentit, kylmä aineet sekä kylmä, sähkö ja lviasennustarvikkeet.

KoKo Suomeen

Onninen Express ketjun 37 myymälää Suomessa tuovat par haat tuotteet lähellesi päivittäin. Päivystyspalvelumme takaa nopeat varaosatoimitukset myös iltaisin ja viikonloppuisin. Sähköinen kauppapaikkamme OnnShop palvelee 24 tuntia vuorokaudessa.

www.onninen.fi

Onninen Oy (1/1)

KYLMÄMYYNNIN aSIaNTuNTIjaMME palvelevat

0204 85 2121 KYLMÄextra 1/2013 51

Kuvat: Dakota Lavento

Kylmätekniikan koulutuspäivillä juhlavuosi Suomen Kylmäyhdistyksen 50. Kylmätekniikan koulutuspäivät tutulla paikallaan tammikuun lopussa onnistuivat täyden kympin arvoisesti. Kylmän ammattilaiset saivat jälleen rautaisannoksen asiaa, mutta tällä kertaa myös iltaohjelma oli erityinen. Yhdistys palkitsi Koulutuspäivien pitkässä historiassa ansioituneita, mutta oli saama puolella itsekin. Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiön Vuorineuvos Paavo V. Suomisen rahasto myönsi arvostetun Paavon palkinnon Suomen Kylmäyhdistys ry:lle sen kylmäalan koulutuksen eteen tekemästä työstä.

uomen Kylmäyhdistyksen Kylmätekniikan Koulutuspäivien historia alkaa vuodesta 1963, jolloin joulukuun 4. päivänä alan osaajat kokoontuivat Helsingin Ratakadulla sijainneessa Insinööritalossa pidettyyn koulutustapahtumaan. Tapahtuman avaajana ja puheenjohtajana toimi tuolloin 43-vuotias kylmämies Paavo V. Suominen. Kun tapahtuman 50-vuotista taivalta tammikuussa 2013 juhlittiin, itse oikeutetuksi juhlapuhujaksi oli luonnollisesti kutsuttu vuorineuvos Paavo V. Suominen. Mukaan paikalle oli saatu myös muita alan pioneereja, kuten jo ensimmäisillä koulutuspäivillä kaksi luentoa pitänyt insinööri Niilo Mikkonen ja koulutuspäiväinstituutiota erityisesti 1980- ja 1990-luvuilla kehittämässä ollut insinööri Tapio Karvinen.

Kiinnostunut kuulijakunta täyttää Kokoushotelli Rantapuiston Auditorion torstaina viimeistä penkkiä myöten.

Osanottajamäärässä jälleen ennätys Rajoja koulutuspäivien kasvulle ei näytä asettavan kuin korkeintaan tapahtumapaikaksi 2000-luvulla vakiintuneen Kokoushotelli Rantapuiston auditorion seinät. Osanottajamäärä kohosi tänä vuonna 320:een, mihin toki osaltaan saattoi vaikuttaa luvassa ollut juhlavuoden iltaohjelma. Luennoissa esillä olivat mm. kylmäaine- ja energiatehokkuusasiat, joita tarkasteltiin monesta näkökulmasta eri teknologioiden ja lämpöpumppujen kehitystä unohtamatta. Ohjelmaan monena vuonna sisällytettynä ”back-to-basics”-luentona toimi Esko Kaappolan esitys ”Paisuntaventtiilien valinnasta”, joka juhlavuoden kunniaksi oli poimittu aiheeksi suoraan vuoden 1963 tapahtuman ohjelmasta. Esko totesi Toivo Lehdon tuolloin esittelemät ratkaisut edelleen käytössä oleviksi, mutta itse luento toki painottui viime vuosikymmenten kehityksen mukanaan tuomiin ratkaisuihin.

52 KYLMÄextra 1/2013

Vuosineuvos Paavo V. Suomisen toivottaa iltatilaisuudessa tervetulleeksi illan juontanut Matti Eerikäinen.

Paavon palkinto Suomen Kylmäyhdistykselle Koulutuspäivien iltajuhla järjestettiin Kokoushotelli Rantapuiston Areenalla. Vuorineuvos Suomisen pitämän juhlapuheen jälkeen mikrofoniin tarttui Tampereen teknillisen yliopiston rehtori Markku Kivikoski, jonka tehtäviin sisältyy myös TTY:n tukisäätiön hallinnoiman Paavo V. Suomisen rahaston hallituksen johtaminen. Rahasto tekee arvokasta työtä kylmäalan tutkimusta tukemalla sekä alan opiskelijoita TTY:ssä kannustamalla. Se myös myöntää enintään vuosittain jaettavia Paavon palkintoja poikkeuksellista ansioista kylmäalan kehittämiseksi. Koulutuspäivien iltajuhlaan rehtori Kivikosken toi rahaston päätös myöntää 10 000 € arvoinen vuoden 2013 Paavon palkinto Suomen Kylmäyhdistys ry:lle sen ansioista suomalaisen kylmätekniikan koulutuksen kehittämisessä. Puheessaan rehtori Kivikoski korosti erityisesti Kylmätekniikan koulutuspäivien merkitystä, joiden tarpeellisuudesta ja onnistumisesta paras osoitus on ollut yli 300 henkeen kasvanut osallistujamäärä.

Listen to the difference.

ebmpapst Oy Suomen Kylmäyhdistys ry:n ensimmäisten kunniamerkkien saajat, vasemmalta: vuorineuvos Paavo V. Suominen, Niilo Mikkonen, Tapio Karvinen, em. prof Antero Aittomäki, Pertti Hakala, Tapio Alijoki ja Esko Kaappola.

Kylmäyhdistys myönsi arvomerkkejä Kuten merkittävän juhlatilaisuuden luonteeseen sopii, myös muita palkitsemisia illan ohjelmaan sisältyi. Suomen Kylmäyhdistys ry:n hallitus oli päättänyt ottaa käyttöön uuden rinta-arvomerkin myönnettäväksi erityisesti koulutuspäiviin liittyvistä ansioista. Jatkossa merkkejä pyritään jakamaan yksi kappale vuosittain, mutta juhlavuoden kunniaksi merkkejä oli jaossa poikkeuksellisesti useampia. Alan pioneereista palkituiksi tulivat jo edellä mainitut Paavo V. Suominen, Niilo Mikkonen ja Tapio Karvinen. Vielä mukana toiminnassa olevista ja myös vuoden 2013 koulutuspäivillä luennoineista merkin saivat prof. emeritus Antero Aittomäki sekä hänen oppilainaan Tampereen teknillisestä korkeakoulusta (nyk. Tampereen teknillinen yliopisto) noin 30 vuotta sitten valmistuneet DI Tapio Alijoki, DI Pertti Hakala ja DI Esko Kaappola. Kylmäalan 50-vuotinen koulutuspäiväperinne jatkuu 23.–24.1.2014, jolloin järjestetään 51. Kylmätekniikan koulutuspäivät.

Jo nyt puhaltimemme ovat maailman hiljaisimpien ja tehokkaimpien joukossa. Miten tästä voidaan vielä parantaa? Helposti: uudella AxiTopilla. Se optimoi ulostulevan ilmavirran ja parantaa huomattavasti hyötysuhdetta. Tämä tarkoittaa jopa 7,2 dB(A) hiljaisempaa ääntä ja jopa 27% pienempää energiankulutusta samalla ilmavirralla. Tai jopa 9% enemmän ilmantuottoa vastaavalla energiankulutuksella. Jos tämä on kuin musiikkia korvillesi, katso www.ebmpapst.ﬁ tai ota yhteys myyntiimme.

ebm-papst Oy • Puistotie 1 • 02760 Espoo • puh. (09) 8870 220 • mailbox@ebmpapst.ﬁ

Uutisia

Ahlsellilta uutuus konesalien jäähdytykseen

3 2 1

hlsell Oy on tuonut markkinoille uuden keskitetyn jäähdytysjärjestelmän konesalien jäähdytykseen. Montair LOGICA-järjestelmässä lämpökuorma voi olla jopa 45 kW palvelinkaappia kohden. Laitteistojen tuottama lämpökuorma poistetaan sen muodostumiskohdassa vesijäähdytyksen avulla. Patentoitu järjestelmä estää vesivuodot alipaineistamalla

jäähdytyspiirin. LOGICA-järjestelmää käytettäessä jäähdytysveden lämpötila on perinteisiä järjestelmiä korkeampi. Se vähentää jäähdytysyksiköiden energian kulutusta ja lisäsäästöjä tulee pidennetyn vapaajäähdytyskauden ansiosta. LOGICA-järjestelmä koostuu jäähdytysovista, nesteenjäähdyttimestä, pumppuyksiköstä ja ohjausjärjestelmästä. Jäähdytysovet asennetaan palvelinkaappeihin, josta laitteiden tuottama lämpö poistetaan lämmönvaihtimien ja ECpuhallinteknologian avulla. Jäähdytysovia löytyy kolmea nimellistehoa 25 kW, 35 kW ja 45 kW. Jäähdytysovet voidaan asentaa kaikkien valmistajien palvelinkaappeihin erillisen sovituskehyksen avulla. Nesteenjäähdyttimiä löytyy tehoalueella 250 ... 750 kW. Kaikki mallit ovat saatavilla myös vapaajäähdytystoiminnalla. Lisätietoja: www.ahlsell.fi (> Asiakasryhmät > Kylmä) ja www.logica-system.eu

Danfossilta putkistokomponentteja CO2 -sovelluksiin Danfoss tuo markkinoille uudet, CO2 sovelluksiin tarkoitetut GBC- palloventtiilit ja NRV-takaiskuventtiilit. Molempien enimmäiskäyttöpaine (MWP) on 90 bar.

BC-palloventtiilistä on saatavana koot 6 – 22 mm (1/4” – 7/8”) ja sillä on CE-hyväksyntä. Yksisuuntaisen venttiilin virtaussuunta ilmoitetaan venttiilirungossa olevalla nuolella. Venttiilien yhteensopivuus CO2:n ja voiteluöljyn kanssa on testattu useilla kenttätesteillä. NRV-takaiskuventtiiliä on saatavana 10 mm (3/8”) liitännällä ja sillä on CE- ja UL-hyväksyntä. Myös NRV takaiskuventtiilit on todettu testeissä yhteensopiviksi CO2:n ja voiteluöljyn kanssa.

Molemmille venttiileille on tehty 100 %:n korkeapainetestit tuotantolinjalla 130 bar paineessa. Lisätietoja: www.danfoss.fi/kylma

Lumikko Technologies Bitzerille

aksalainen Bitzer on ostanut Seinäjoella toimivan Lumikko Technologies Oy:n. Samoissa tiloissa toimiva Lumikko Oy pysyy edelleen 18:n suomalaisen osakkeenomistajan hallussa. Heistä valtaosa työskentelee yhtiön palveluksessa. Bitzer aikoo tuoda Seinäjoelle lisää teknistä osaamista ja markkinointitukea. Lumikosta eriytynyt Lumikko Technologies keskittyy jatkossa tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen.

54 KYLMÄextra 1/2013

Toimitusjohtaja Kari Saikkosen mukaan tähtäimessä ovat etenkin kehittyvät markkinat, missä elintarvikkeiden kylmäketjujen markkinat ovat vasta tuloillaan. Kiinassa Bitzerillä ja Lumikko Tehcnologiesilla on lisenssituotanto jo käynnissä. Lumikko Oy:n toimitusjohtajana aloittaa Ville Saikkonen. Lisätietoja: www.lumikko.com

Alfa Laval Optigo

5 mallia 3 tuotesarjaa 1 tuotemerkki

Tehokas toiminto

Alfa Laval OptigoTM CC254 & CC403

Helppoa jäähdytystä

Alfa Laval Nordic Oy Kahteensuuntaan puhaltava (1/1)

Alfa Laval OptigoTM CS200 & CS300

Alfa Laval OptigoTM CD304

Alfa Lavalin ympäristöystävällinen, tehokas, luotetta ja turvallinen Eurovent-sertifoitu Optigo-sarja vastaa kylmäalan tulevaisuuden vaatimuksiin ja haasteisiin. Optigo™ on Alfa Lavalin uusin pienten ja keskisuurten ilmanjäähdyttimien tuoteperhe, josta löytyy erilaisia jäähdytinmalleja. Eri malleissa toistuvat tietyt ominaisuudet – tuoteperheellä on yhteinen DNA. Alfa Lavalin tuotetiedot verkossa Alfa Lavalin Optigo™ ilmanjäähdyttimien tuotetiedot, sekä lukemattomien muiden Alfa Laval -tuotteiden tiedot löydät nyt vaivattomasti osoitteessa http://www.alfalaval.com/solution-finder/products Käy tutustumassa!

Uutisia

Alfa Lavalilta uusi tuoteperhe

lfa Laval on tuonut markkinoille Eurovent-sertifoidun, pienistä ja keskisuurista ilmanjäähdyttimistä koostuvan Optigo™ -tuotesarjan. Tuoteperheessä on kolme erilaista ilmanjäähdytinmallia. Optigo™ CS on pienten kylmä- ja pakastehuoneiden helppokäyttöinen ilmanjäähdytinsarja. Pienten kylmä- ja pakastehuoneiden ilmanjäähdytinsarja Optigo™ CD puhaltaa ilmavirtaa kahteen suuntaan. Tehokas Optigo™ CC:n laaja sarja sopii niin prosessitiloihin kuin varastoihinkin.

Alfa Laval Optigo™ CS Alfa Laval Optigo™ CC Alfa Laval Optigo™ CD

Lisätietoja: http://www.alfalaval.com/solution-finder/products ja info.fi@alfalaval.com

Alfa Laval Nordic ja Combi Cool yhteistyöhön Alfa Laval on solminut yhteistyösopimuksen kylmäalan maahantuojan ja tukkuliikkeen Combi Coolin kanssa.

lfa Lavalin ja Combi Coolin yhteistyösopimus koskee Suomea. Combi Cool alkaa toimia Alfa Lavalin kaupankylmätuotteiden jälleenmyyjänä. Alfa Laval Nordicin kylmätekniikka huolehtii edelleen yrityksen teollisuustuotteiden myynnistä ja markkinoinnista.

Jatkossa Combi Cool varastoi ja jälleenmyy Alfa Lavalin Optigo™-ilmanjäähdytin malleja sekä AlfaBlue Junior ilmalauhduttimia. Myös Alfa Laval ja Fincoil -tuotteiden varaosat ovat nyt saatavilla Combi Coolin noutopisteistä. Lisätietoja: www.alfalaval.com ja www.combicool.fi

Pirkanmaalaisyrittäjiltä MegaHeat-lämpöpumppu

ylmäalalla toimiva MH-Air Ky ja kiinteistöautomaatioalalla toimiva Pirkanmaan AutomaatioKeskus Melo Oy ovat kehittäneet yhdessä MegaHeat-lämpöpumpun. Laite soveltuu suurten kiinteistöjen lämmittämiseen, jolloin lämmönkeruupiirinä voi olla esimerkiksi maapiiri, vesistö tai kallio. Laite soveltuu myös teollisuuden prosessien lämmöntalteenotto- ja jäähdytysjärjestelmiin. MegaHeat-lämpöpumpun kompressoria ohjataan taajuusmuuttajalla ja laitteessa on elektroninen paisuntaventtiili. Kylmäaineena on R 134a ja lähtevän lämmitysveden lämpötila voi olla jopa +80 astetta. Lämpöpumpun ohjaimena toimii nykyaikainen logiikka, johon on saatavana eri kenttäväyliä, esim. N2 Open, BACnet ja Modbus. Järjestelmä on liitettävissä internetiin, jolloin laitetta voidaan ohjata ja seurata nettiselaimen avulla lähes mistä tahansa. MegaHeat-lämpöpumppu räätälöidään kohdekohtaisesti, joten asiakaskohtaiset tarpeet on helppo huomioida

56 KYLMÄextra 1/2013

niin mitoituksessa kuin muissakin teknisissä kysymyksissä. Laitteiden tehoalue on 40…400 kW. Lisätiedot: www.mh-air.fi

Elcool Oy (1/2)

Uutisia

Energiatehokkaita kylmĂ¤hyllykĂśitĂ¤ markkinoille Norpelta

orpe tuo markkinoille kaksi erittĂ¤in energiatehokasta keskuskoneellista kylmĂ¤hyllykkĂśĂ¤, avohyllykkĂś Ventuksen sekĂ¤ ovellisen Novuksen. Ne perustuvat yrityksen patentoitavaan e-ncore-teknologiaan. Norpe e-ncore on aerodynamiikan ja virtaustekniikan tutkimuksia hyĂśdyntĂ¤vĂ¤ ilmaverhoratkaisu. Norpe e-ncore â€“ilmaverhon muodon ja ilman nopeuden vaihtelujen yhdistelmĂ¤ minimoi lĂ¤mpimĂ¤n ja kylmĂ¤n ilman sekoittumisen, joten se on markkinoilla olevia yksĂśis- ja kaksoisilmaverhoratkaisuja tehokkaampi.

Uusissa kylmĂ¤hyllykĂśissĂ¤ hyĂśdynnetĂ¤Ă¤n myĂśs esimerkiksi aikaisempaa tehokkaampaa hĂśyrystin- ja energiansĂ¤Ă¤stĂśpuhallintekniikkaa, uuden sukupolven yĂśverhoja ja kaksinkertaisia lasiovia. Ventukselle luvataan 50Â % ja Novukselle 35Â % pienempĂ¤Ă¤ energiankulutusta vastaaviin aikaisempiin kalusteisiin verrattuna. Ventus ja Novus on testattu puolueettomassa laboratoriossa. LisĂ¤tietoja: www.norpe.fi

KOJAcool oy

NeljĂ¤n Ă¤ssĂ¤n lĂ¤mpĂśpumppu.

Kojacool Oy

POKER-lĂ¤mpĂśpumput lĂ¤mmittĂ¤vĂ¤t talvella ja viilentĂ¤vĂ¤t kesĂ¤llĂ¤. Aina tarpeen mukaan joustava ratkaisu sopii mm. liikekiinteistĂśn, teollisuushallin tai kerrostalon tĂ¤ydentĂ¤vĂ¤ksi lĂ¤mmĂśnlĂ¤hteeksi. Innovatiivinen POKER toimii erinomaisesti kylmissĂ¤ olosuhteissa. Investoinnnin kustannus on arviolta 20 % maalĂ¤mpĂśĂśn verrattuna. POKER kuuluu Kojacoolin korkealaatuiseen tuotevalikoimaan, joka kattaa koko ilmastoinnin jĂ¤Ă¤hdytyksenj j Ă— !& .

Recair Oy (1/2) Recair INDUTRADE GROUP

58 KYLMĂ„extra 1/2013

1-4 modulista koostuva ratkaisu. Luotettavan jĂ¤rjestelmĂ¤n optimaalinen tehon sĂ¤Ă¤tĂś takaa hyvĂ¤n hyĂśtysuhteen vuoden ympĂ¤ri.kkk k %%%q q k

Uutisia

Refair Oy täytti 20 vuotta Teksti: Dakota Lavento

ylmätukkurin on toimittava toinen jalka tulevaisuudessa ja toinen nykyisyydessä. Nopeasti muuttuviin vaatimuksiin on pystyttävä vastaamaan ja asiakkaita palvelemaan luotettavasti ja viiveettä. – Kotimaisen perheyrityksen vahvuutena on ketteryys ja rohkeus etsiä uusiakin ratkaisuja, sanoo keväällä 20-vuotisjuhliaan viettäneen kylmäalan tukkuliikkeen Refairin toimitusjohtaja Mikko Heinonen. Yhdessä veljensä Markku Heinosen kanssa hän jatkaa isänsä Aulis Heinosen työtä vuonna 1993 Helsingin Atomitielle perustetun yrityksen kehittämiseksi. Refairilla on takanaan kiireinen kevät. Kattoremontti sai aikaan tapahtumaketjun, jonka ansiosta yrityksen toimitilojen noutomyymälä laitettiin uuteen uskoon. Tarkoituksena on parantaa asiakaspalvelua ja myös raikastaa ilmettä. Refairissa kehitetään myös uudenlaista verkossa toimivaa sähköistä palvelua kylmäkomponenttien valintaan ja hankintaan. – Se nopeuttaa asiakaspalvelua ja helpottaa myös myyjiemme työtä, Heinonen kertoo. 20-vuotisjuhlien järjestämisessäkin oli toki oma puuhansa. Sen yhteydessä toukokuussa pidettiin paitsi ammattilaisille tarkoitettu seminaari, myös iltatilaisuus.

Vastuuta ja palvelua Pelkkiin juhlajärjestelyihin kylmätukkuri ei voi keskittyä, sillä alan voimakas kehitys pitää pyörät pyörimässä ja edellyttää jatkuvaa aktiivisuutta. – Tukkuliikkeen on vastattava koko ketjusta tavarantoimittajilta kylmälaitevalmistajille, urakoitsijoille sekä huoltoja asennusliikkeille. Tässä ovat mukana myös suunnittelijat ja keskusliikkeet. Kaiken on toimittava moitteettomasti, alalla ei hyväksytä heikkoja lenkkejä. Suomessa on tällä haavaa puolen tusinaa kylmätukkuria, joista osa kuuluu suureen konserniin. Lisäksi valmistajat ja isoimmat urakoitsijat tekevät maahantuontia. Alalla menestyminen ei ole helppoa, mutta asiantuntemus, erinomaiset tuotteet sekä kokonaisvaltainen ja nopea palvelu tuottavat tilauksia myös kotimaiselle perheyritykselle. Ympäristökysymykset, energiatehokkuus ja lämmön talteenoton vaatimukset ovat mullistaneet kylmäalaa ja tulevat sitä tekemään myös jatkossa. Kylmätukkurin on löydettävä maailmalta uusia tuotteita ja varmistuttava siitä, että ne toimivat Suomen haastavissa olosuhteissa. – Valmistaja on toki vastuussa tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta, mutta ison vastuun kantaa myös tukkuliike. On erittäin tärkeää, että esimerkiksi käyttöohjeet ja muut tarpeelliset dokumentit löytyvät asianmukaisesti käännettyinä ja paikkansa pitävinä.

Toimitusjohtaja Mikko Heinonen toivoo kesän 2013 auringosta yhteistä myyntimiestä koko kylmäalalle.

Erikoiskohteisiin kysytään räätälöityjä tuotteita, joten tukkuliikkeeltä on löydyttävä paljon kontakteja ja osaamista; on oltava tehokas järjestelmä mitoittamiseen sekä kykyä hallita kokonaisuuksia.

Teknistä tietoa ja apua Luonnollisten kylmäaineiden esiinmarssi on voimakasta ja edellyttää niille soveltuvien komponenttien tarjontaa. F-kaasuasetuksen muutokset vauhdittavat kylmäaineiden kehitystyötä. Muuttuvassa ympäristössä ala odottaa aikaisempaa enemmän tietoa ja tukea tukkuliikkeeltä. – Meidän on tunnettava tuotteemme ja niiden ominaisuudet sekä käyttö, sillä mistäpä muualtakaan kysyvä neuvoja nopeasti saisi. Tukkuliike on siis nykyisin myös tietopankki ja tekninen asiantuntija, Mikko Heinonen kertoo. Kylmätukkuliikkeessä tarvitaan tuotetietouden lisäksi osaamista myös komponenttien soveltamisesta laitoskokonaisuuksiin. Koko Refairin henkilökunta päivittää osaamistaan jatkuvasti. Hyvänä esimerkkinä on yrityksen hankinnoista vastaava Markku Heinonen, joka parhaillaan suorittaa Kylmämestarin tutkintoa. Kesältä 2013 Mikko Heinonen toivoo aurinkoa ja hellettä. – Erityisesti huollon osalta aurinko on kaikkein paras myyjä, hän hymyilee. Kun kauppa kesäkuumalla käy, lomille eivät ennätä huoltoliikkeet eivätkä tukkuritkaan.

KYLMÄextra 1/2013 59

8ddaA^cZÂœ "bZg``^ dc iVZ aVVYjhiV#

Cooltrade (1/2)

8ddaA^cZÂœ "ijdiiZZi ZYjhiVkVi jjYZc hj`jedakZc aVbZaa^a~bbÂŽch^^gi^b^~ aVVYj``VVhi^! ajdiZiiVkVhi^ _V nbe~g^hiÂŽnhi~k~aa^hZhi^ *% kjdYZc `d`Zbj`hZaaV# @nab~`Zi_jc a~bb^ii~k^c Vh^V dc innink~^cZc Vh^V`Vh#

Aikuinen â€“ uudistu opiskelemalla! Ă¤ .RWLWDORXVNRQHDVHQWDMDQ DPPDWWLWXWNLQWR -DUL .RVNHOD S Ă¤ 7DORWHNQLLNDQ SHUXVWXWNLQWR N\OPÂŚDVHQWDMD $UWR ,VRDKR S Ă¤ .\OPÂŚDVHQWDMDQ DPPDWWLWXWNLQWR $UWR ,VRDKR S Ă¤ .\OPÂŚPHVWDULQ HULNRLVDPPDWWLWXWNLQWR 0DXUL 0RQWRQHQ S ,OPRLWWDXWXPLQHQ MD OLVÂŚWLHWRMD .HXGDQ DLNXLVRSLVWRQ VLYXLOWD ZZZ NHXGD Ä? DLNXLVRSLVWR

Keuda (Â˝)

7RWHXWDPPH ODDGXNNDDVWL MD WHKRNNDDVWL NDLNNL N\OPÂŚDODQ SÂŚWHY\\VNRXOXWXNVHW WXWNLQQRQ RVD NHUUDOODDQ PP OÂŚPSÂ¸SXPSSXOÂŚPPLW\VODLWWHLVWRW\Â¸W VHNÂŚ WDUSHHQ PXNDDQ NDLNNL WÂŚ\GHQWÂŚYÂŚW ($ WXOLW\Â¸ W\Â¸WXUYD WLHWXUYD VÂŚKNÂ¸W\Â¸WXUYDOOLVXXV MD VÂŚKNÂ¸WXUYDOOLVXXVNRXOXWXNVHW Tutkintojen suorittaminen oppisopimuksella voi olla mahdollista tyĂśsuhteessa oleville ja yrittĂ¤jille Kysy lisĂ¤Ă¤: Keski-Uudenmaan oppisopimuskeskus, KultasepĂ¤nkatu 5, 2. krs, Kerava, puh 050 328 8522 tai 050 415 0640, oppisopimus@keuda.fi

AIKUISOPISTO .HXGD 7\Â¸HOÂŚPÂŚQ WDLWDMD Ă¤ 7XWXVWX MD KDH ZZZ NHXGD Ä? DLNXLVRSLVWR Ă¤ .\V\ DLNXLVRSLVWR#NHXGD Ä?

www.keuda.fi

Senaatti-kiinteistöiden salkussa on maamme merkittävimpiä arvorakennuksia, kuten kuvan Valtioneuvoston linna.

Wikimedia Commons

TEKSTI: Dakota Lavento

HCFC-kylmäaineiden tiimalasi tyhjenee -

Senaatti-kiinteistöt luopuu R22:sta hallitusti Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön alainen liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta ja toimitilojen vuokrauksesta. R22-kylmäaineen käyttö Senaatin hallinnoimissa kohteissa on tarkasti kartoitettu ja aineesta luopuminen tapahtuu suunni telmallisesti. Toimivimmat keinot on päätetty kiinteistökohtaisesti.

–A

lkuperäisen luopumissuunnitelman mukaisesti Senaatin kiinteistöt olisivat olleet HCFC-yhdisteistä vapaita ensi vuoden loppuun mennessä. Aivan emme pysty aikataulussa

pysymään. Vaikka olemmekin edenneet määrätietoisesti, ensi vuodelle jää vielä työtä, harmittelee Senaatti-kiinteistöjen Etelä-Suomen alueen talotekniikan asiantuntija Teppo Malm.

KYLMÄextra 1/2013 61

HCFC-faktaa • HCFC-kylmäaineet, kuten R22, ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja ja niillä on myös yläilmakehän otsonikerrosta tuhoavaa vaikutusta. • EU:n otsoniasetus 1005/2009 asettaa aikataulun HCFC-kylmäaineista luopumiselle. • Uusien HCFC-kylmäaineiden käyttö on ollut kiellettyä vuodesta 2010 lähtien. • Vanhojen kylmälaitteiden huollossa saa käyttää kierrätettyjä tai regeneroituja HCFCkylmäaineita vuoden 2014 loppuun asti. • HCFC- kylmäaineiden käyttö huollossa on kokonaan kielletty 1.1.2015 lähtien. - Kiellettyjä HCFC-kylmäaineita ovat R22:n lisäksi mm. huoltokylmäaineina käytössä olleet R401A (MP39), R401B (MP66), MP401C (MO52),R402A (HP80), R402B (HP81), R403A (Isceon 69S), R403B (Isceon 69L), R408A (FX-10), R409A (FX56) sekä R409B (FX57). Oikeastaan Malmilla ei olisi syytä harmistumiseen. Keskimääräiseen tilanteeseen verrattuna Senaatti-kiinteistöillä on puhtaat jauhot pussissaan. Suunnitelmallisen toiminnan ansiosta vuoden 2014 loppu ei tule Senaatille vastaan liian nopeasti, kuten valitettavasti monelle pienemmälle kiinteistön omistajalle on käymässä. Erityisesti ilmastoinnin jäähdytyksessä R22-laitteita arvioidaan olevan maassamme käytössä vielä useita tuhansia. Ilmakehän otsonikerrokselle haitallisiin HCFC-aineisiin lukeutuva R22 oli käytännöllisesti katsoen ainoa ilmastoinnin jäähdytyksen kylmäaine 1990-luvun loppupuoliskolle asti, mutta toki se oli laajasti käytössä myös muilla kylmätekniikan osa-alueilla. R22:n käyttö uusissa kylmälaitteissa päättyi vuosituhannen vaihteessa. HCFC-kylmäaineiden markkinoille luovuttaminen ja samalla uuden R22:n käyttö vanhojen kylmälaitteiden huollossa tulivat kielletyksi vuonna 2010. Purettavista kylmälaitteista talteen otetun R22:n uusiokäyttö vielä toiminnassa olevien vanhojen laitteiden huollossa ja korjauksessa on sallittua vuoden 2014 loppuun asti.

R22-tilanne selville kiinteistökohtaisesti Joillakin kiinteistönomistajilla on yhä selvittämättä miten ja missä aikataulussa R22-laitteiden kanssa toimitaan. Kiirettä pitää, sillä esimerkiksi kesken jäähdytyskauden hajoavan vedenjäähdyttimen uusiminen on kallista eikä onnistu hetkessä. Se Senaatti-kiinteistöissä hyvin tiedettiin ja siksi R22-vaihtoihin varauduttiin ajoissa. R22-tilantyeen selvittäminen ei näin suuren kiinteistönomistajan osalta ollut sekään helppo rasti. Senaatti-kiinteistöillä on hallinnassaan noin 10 800 rakennusta, kaikkiaan

62 KYLMÄextra 1/2013

Senaatti-kiinteistöjen Etelä-Suomen alueen talotekniikan asiantuntija Teppo Malm kertoo, että ensi vuonna Senaatin kiinteistöt ovat vapaita HCFC-yhdisteistä.

noin 6 500 000 m². Kiinteistömassaan sisältyy niin nykyaikaisia tutkimuslaitoksia kuin vanhempia arvorakennuksia. Jäähdytystarpeet ja -menetelmät ovat eri aikakausien rakennuksissa ymmärrettävästi varsin erilaiset. HCFC-kylmäaineista luopumisesta tehtiin ympäristöohjelma 2010. – Sen mukaisesti kylmäurakoitsijat ja huoltoliikkeet ryhtyivät eri puolilla maata kartoittamaan kiinteistöjemme kylmäaineita. Kartoituksien perusteella laadimme alueelliset kylmäaineiden luopumissuunnitelmat, jotka myöhemmin koottiin koko maata käsittäväksi luopumissuunnitelmaksi, Malm kertoo. Esimerkiksi Malmin omalla alueella Etelä-Suomessa oli vuonna 2011 R22:ta yli 2 000 kg. – Suurien kylmäainemäärien vaihtaminen ja useiden laitteiden uusiminen vaatii panostusta niin taloudellisesti kuin teknisien järjestelyjen osalta. Aikaa oli kuitenkin suhteellisen vähän verrattuna käytössä olevaan kielletyksi tulevien aineiden määrään, Malm lisää.

Suunnitelma ja budjetti Kartoituksen perusteella oli saatu selville käytössä olevien R22-laitteiden määrä, mutta vielä piti arvioida mitä niille kannattaa tehdä. Ratkaisut toimenpiteiksi tehtiin kiinteistökohtaisesti. Pääasialliseksi keinoksi nousi laitteiden uusiminen, mutta myös kylmäaineen vaihtoihin päätettiin uusimmissa laitoksissa turvautua. Suunnitelmaa käytettiin toimenpiteiden budjetointiin vuosille 2011 – 2013. Tavoitteena oli, ettei kiellettäviä kylmäaineita ole käytössä vuoden 2014 jälkeen. – Vuosi 2014 jätettiin budjetointien ulkopuolelle, koska haluttiin jättää kyseinen vuosi työajaksi mahdollisesti vuoden 2012 jälkeen Senaatti-kiinteistölle siirtyville kiinteistöille, Malm kertoo.

Työtä riittää Työ lähti hyvin käyntiin ja suunnitelmaa on noudatettu mahdollisimman tarkkaan. Työtä on silti vielä edessä ja jää ensi vuodellekin tehtäväksi. – Vuoden 2012 jälkeen Senaatti-kiinteistön hallintaan siirtyneet kiinteistöt oli toki ajoitettukin ensi vuodelle, mutta sinne siirtyy myös joitakin vanhempia keittiölaitteistoja, kuten kylmiöitä, Malm kertoo. Suunnitelmallisuus on mahdollistanut R22-muutostöiden toteuttamisen mahdollisimman järkevällä tavalla. Ongelmia hyvin huollettujen laitteiden kanssa ei ole ollut, joten aikataulut ovat osoittautuneet toimiviksi.

TEKSTI: Dakota Lavento

Scandic Grand Marinassa kylmäaine vaihtui R22:sta R134a:han Scandic Grand Marina on arvohotelli arvokkaalla paikalla ja kestävässä kiinteistössä. Kestäviksi ovat osoittautuneet myös sen ilmastoinnin jäähdytyksen vedenjäähdyttimet, joiden osalta päädyttiin laitteiden uusimisen asemasta kylmäaineen vaihtamiseen. Päätökseen vaikuttivat myös laitteiden sijainti syvällä historiallisen rakennuksen uumenissa sekä reilu ylikapasiteetti, joka mahdollisti R22:n korvaamisen HFCkylmäaine R134a:lla.

candic Grand Marina saa kiittää upeaa julkisivuaan keisari-suuriruhtinas Nikolai II:a, joka oli määrännyt, että Helsingin rannoille piti rakentaa komeita satamavarastoja. Vuonna 1911 Helsingin Makasiini Osakeyhtiön K12-varastorakennuksen suunnittelemiseksi järjestettyyn arkkitehtikilpailun osallistuivat aikakauden kaikki merkittävimmät suomalaiset arkkitehdit. Voittajaksi selviytyi suomalaisen kansallisromanttisen tyylisuunnan kehittäjiin kuu-

luva Lars Sonck, jonka ehdotuksessa valitsijalautakunnan mielestä vallitsi täydellinen pysty- ja vaakasuorien linjojen harmonia. Helsingin Makasiini Osakeyhtiön K12-varastorakennuksen peruskivi muurattiin vuonna 1912, mutta valmiiksi rakennus saatiin ensimmäisen maailmansodan ja Suomen itsenäistymisen viivyttäminä vasta vuonna 1928. Makasiinirakennuksessa oli kellari, seitsemän maanpäällistä

KYLMÄextra 1/2013 63

kerrosta sekä kahdeksas kerros rakennuksen kaariosassa. Pinta-alaltaan rakennus on 28 000 m². Se oli valmistuessaan Pohjoismaiden suurin rautabetonirakennus.

Hotelli vanhoissa kuorissa Makasiinirakennukselle ryhdyttiin etsimään uutta käyttöä 1970-luvun lopulla. Arctia osti kiinteistön Helsingin kaupungilta vuonna 1986. Hotelliksi rakennusta ryhdyttiin muuttamaan 1980-luvun lopulla ja hotelli avautui 1992. Projekti oli varsin haastava ja mm. taloteknisten järjestelmien asentaminen edellytti historiallisen rakennuksen kunnioittamista. Siitä syystä huoltopäällikkö Johan Brunilakin rakennuksen jäähdytyslaitteiden saneerausta toteuttavasta Airmec Oy:stä kumartelee liikkuessaan ahtaassa kellarikerroksessa, jonne ilmastoinnin vedenjäähdyttimet on aikanaan sijoitettu. – Varo putkia, Brunila huomauttaa kerran jos toisenkin. Rakennuksen käyttötarkoituksen muutosprojektin aikaan 1990-luvun alussa ainoa ilmastoinnin jäähdytyksessä käytetty kylmäaine Suomessa oli R22, joten lainsäädännön nyt edellyttämät muutostyöt tulivat ajankohtaisiksi myös Scandic Grand Marinassa. Kiinteistön nykyisin omistava, ruotsalainen kiinteistö- ja hotellisijoittaja Pandox Ab halusi tietää, mitä käytöstä poistuvaa kylmäainetta käyttävän järjestelmän suhteen kannattaisi tehdä. Scandic Grand Marinan rakennus suunniteltiin ja rakennettiin jo alunperin huolella, hyvin ja laadukkaasti. Samalla periaatteella se muutettiin myös hotelliksi: kestäviä ratkaisuja painottaen.

Hotellin kellarissa sijaitsevissa teknisissä tiloissa vedenjäähdyttimet tekevät työtään varsin ahtaissa oloissa.

64 KYLMÄextra 1/2013

Vanhan, hyvin rakennetun kiinteistön paksujen seinien sisällä on hyvä sisäilmasto kesäkuumasta huolimatta. Jo alun perin hieman ylimitoitettua ilmastoinnin jäähdytysjärjestelmää ei ole liikoja rasitettu. Kompressoreilla on takanaan vuodesta 1992 vain noin 5 000 käyttötuntia, kertoo huoltopäällikkö Johan Brunila Airmec Oy:stä.

Julkisivultaan suojellun rakennuksen sisätilat ovat modernit ja avarat.

Selvitys laitteiden kunnosta ja rakennuksen jäähdytystarpeesta Hotellin ilmastoinnin jäähdytyksestä huolehtii kolme Tranen valmistamaa vedenjäähdytintä, jäähdytystehoiltaan 2 x 720 ja 360 kW. Yhteensä kymmenessä kylmäainepiirissä R22:ta on noin 300 kiloa. – Laitteiden sijaintipaikka teki niiden uusimisesta varsin vähän innostavan vaihtoehdon. Ne pitäisi purkaa hankalissa oloissa ja uudet pitäisi käytännössä rakentaa paikan päällä, sillä mitään suurta tänne ei saa kuljetettua, Brunila sanoo ympärilleen katsellen. Pandox halusi selvittää tarkkaan ennen muutostöitä, mitä vaihtoehtoja on käytettävissä. Granlund Oy teki rakennuksen ilmastoinnin jäähdytystehontarpeesta laskelmat, jotka osoittivat olemassa olevan kapasiteetin reilusti ylimitoitetuksi. Pandoxin ruotsalainen kylmäaineasiantuntija ETM Kylteknik Ab tutkitutti Airmec Oy:n ottamat laitoksen öljynäytteet laboratoriossa Göteborgissa. Öljynäytteiden avulla varmistettiin vedenjäähdytyskoneiden kylmäainepiirien kunto.

Kylmäaine uusiksi R22-kylmäaineen korvaamiseksi tarjolla on useita kylmäaineita. Ne eivät kuitenkaan ole aivan ongelmattomia, sillä huomioon on otettava uuden kylmäaineen vaikutus hyötysuhteeseen, koneiston ja paisuntaventtiilin tehoon sekä erityisesti vedenjäähdyttimissä myös kylmäaineen mahdollisen lämpötilaliukuman vaikutus koneiston toimintaan. (Lämpötilaliukumalla tarkoitetaan kylmäaineen lämpötilan muutosta kylmäainekierron höyrystymis- ja lauhtumisvaiheissa. Yksikomponenttisilla kylmäaineilla, kuten R22, lämpötilaliukumaa ei tapahdu.) Käytännön kokemukset kylmäainevaihdoista eivät ole aina olleet rohkaisevia. Ongelmia on ollut mm. tiivisteiden kestävyydessä ja myös kylmäainevuotoja on tapahtunut. Joskus

laitteistoon kertynyt lika lähtee liikkeelle ja sillä puolestaan voi olla arvaamattomia vaikutuksia. Tehtyjen selvitysten perusteella Scandic Grand Marinassa kuitenkin päädyttiin - riskeistä huolimatta - vaihtamaan R22:n tilalle kylmäaineeksi R134a. R22:n tapaan yksikomponenttinen R134a on vedenjäähdytysyksiköissä turvallinen valinta, mutta sen ominaisuuksista johtuen vedenjäähdytysyksiköiden jäähdytysteho laskee kylmäaineen vaihdon seurauksena noin 30 %. Granlund Oy:n tekemien jäähdytystehontarvelaskelmien ja laitoksen käyttöhistoriasta saatujen tietojen perusteella siitä ei kuitenkaan tule Scandic Grand Marinassa aiheutumaan ongelmia. Jäähdytystehontarvelas kelmien tietojen perusteella rakennuksen vedenjäähdytyspiireihin tehtiin myös muutoksia, joiden avulla tuleva kulutus saadaan tasapainoon eri käyttöyksiköiden välillä. Kylmäaineen vaihto päätettiin toteuttaa jäähdytyskauden ulkopuolella. Airmec aloitti sen helmi-maaliskuun vaihteessa 2013 ja työn valmistuminen ajoitettiin seuraavan jäähdytyskauden alkuun. Kylmäainevaihdoksen yhteydessä koneikot käydään huolella läpi ja tarvittavat komponentit, kuten paisuntaventtiilit ja tiivisteet vaihdetaan. Vanhojen öljyjen poisto viimeistellään Ruotsista vuokratulla huuhtelulaitteella. – Jäähdytystornin vuoksi laitosta ei olisi voinut ajaa ylös talvella, Brunila kertoo. Arvioidusta öljymäärästä saadaan laskemalla ulos Brunilan mukaan 60 – 70 %, loput huuhdellaan kahteen kertaan. Öljymäärä mitataan tarkkaan ja kun laitos saadaan käyntiin, öljyn laatu tarkastetaan. Uutta kylmäainetta täytetään ensin alkuperäistä R22-täytöstä vastaava määrä ja loput lisätään koekäytön aikana. Onneksi työlääseen uusimisurakkaan ei ollut syytä ryhtyä. Brunila kertoo, että mm. reilusta ylimitoituksesta johtuen kompressoreilla on käyttötunteja takanaan vain noin 5 000 tuntia. – Nehän ovat oikeastaan vielä kuin uusia. Kun Scandic Grand Marinan ilmastoinnin jäähdytys käynnistyy kesäkaudella, se tapahtuu ilman R22:ta, mutta kestävillä laitteilla. – Vaikka käyttötunnit tulevat lisääntymään laskevan tehon sekä kasvavan jäähdytystarpeen vuoksi, kyllä laitokselle voi hyvin vielä 20 vuoden käyttöaikaa odottaa, Brunila huomauttaa.

Vanhojen R22-laitosten uusimisella kiire Airmecia työllistävät paitsi uudiskohteiden urakat, myös R22-ilmastoinninjäähdytysjärjestelmien uudistamishankkeet. Brunilan mukaan kiinteistönomistajat tuntuvat kuitenkin olevan liikkeellä varsin myöhään. – R22-laitoksia on käytössä paljon, eikä uusiminen ole lähtenyt käyntiin ajoissa. Kiinteistönomistaja voi varautua ongelmiin, jos järjestelmä pettää jäähdytyskauden aikana. Sen enempää laitteita kuin asennusliikkeitäkään ei paikalle saa nopeasti, Brunila huomauttaa.

KYLMÄextra 1/2013 65

Nimitykset Arctest Oy on johtava pohjoismainen sääkoestuskaappien valmistaja. Yritys on perustettu 1986. Valmistuksemme perusteena on huolellinen suunnittelu ja luotettavien komponenttien valinta, jota tukee korkealuokkainen huoltopalvelu. Näin varmistamme laitteiden pitkät elinkaaret. Lisätietoja: www.arctest.fi.

Haussa Arctest Oy:lle vakituiseen työsuhteeseen

Kylmämestari, LVI-teknikko tai -insinööri Tehtävässä menestyminen edellyttää vankkaa kylmäalan osaamista. Arvostamme joustavaa ja toimeen tarttuvaa asennetta ja motivaatiota toimia monipuolisissa tehtävissä. Pystyt käyttämään suomen lisäksi englantia työkielenä. Tehtäviisi kuuluu mm. tuotekehitys ja testaus, laitteiden mittaaminen ja tarjousten tekeminen. Arctestin avainasiakkaina on tuotekehitystä harjoittavat yritykset ja tutkimuslaitokset. Vastaat heidän tarpeisiinsa omalla asiantuntemuksellasi ja toimit projektien johtajana. Tarjoamme sinulle mahdollisuuden vaikuttaa itse työkuvaasi ja kehittää yrityksen toimintaa omalla osaamisellasi. Arctest Oy sijaitsee Espoossa Mikkelänkalliossa.

Jätä hakemuksesi ja CV palkkatoiveineen mahdollisimman pian osoitteessa www.adecco.fi. Lisätietoja: Adecco, Terhi Nyberg, terhi.nyberg@adecco.fi, puh. 050 4062896.

Combi Cool Pekka Vauhkonen on jäänyt eläkkeelle ansiokkaan yli 25 vuotta kestäneen Combi Cool-uran jälkeen. Markus Sandström on siirtynyt noutomyynnistä projektimyyntiin. Jouko Ronkainen on palkattu vahvistamaan Oulun myyntiä. Touko Puikkonen on nimitetty logistiikkapäälliköksi. Jukka Kilpiö on siirtynyt varaston esimiesroolista noutomyyntiin. Kauko Weckman on nimitetty varaston esimieheksi. Sanna Ilander on aloittanut lisäresurssina pääkonttorissa Helsingissä.

Jetitek KYLMÄextra ilmestyy seuraavan kerran lokakuussa 2013. Varaa oma mainospaikkasi ajoissa. Katso mediatiedot osoitteesta www.skll.fi ja ota yhteyttä puh. 09-7591166 tai pia.lindholm@skll.fi

Edullista ilmoitusten suunnittelua Tilaa ilmoituksesi suunnittelu suoraan KYLMÄextran taittajalta. Lisäkustannus noin 100 €/kpl.

Lisätietoja: jarkko.narvanne@gmail.com puh. 045-305 0070 tai pia.lindholm@skll.fi puh. 09-7591166

66 KYLMÄextra 1/2013

Simo Juvonen on nimitetty Jetitek Oy:n suunnittelupäälliköksi ja tekniseksi asiantuntijaksi toimipaikkana Tampere. Kimmo Pekkala on siirtynyt Green & Cool Ab:n palveluksesta Jetitek Oy:n palvelukseen 4.3.2013. Hän vastaa Creen&Coolin maahan tuonnista ja teknisestä tuesta. Toimipaikkana Tornio.

Arctica

Mullistava energiatehokas uutuus Norpelta!

Norpe Oy (K4)

Energiatehokkuuden edelläkävijä Ventus-kylmähyllykkö! • • •

Uusi mullistava e-ncore*-kylmäteknologiaratkaisu vähentää avohyllyköiden energiankulusta kl 50% Ventus-avohyllykkö e-ncore*-teknologialla vie yhtä vähän energiaa kuin nykyiset ovihyllyköt Korkeampi höyrystymislämpötila tuo lisäsäästöjä pienemmän koneikkotarpeen myötä

Ota yhteyttä - kerromme lisää mahdollisuuksistasi säästää energiaa ja ympäristöä! *Patenttihakemus

Norpe Suomi Oy, puh. 019 537 8000, www.norpe.