Issuu

Suomen Kylmäliikkeiden Liiton julkaisu 2/2012 KYLMÄTEKNIIKKA – ILMASTOINNIN JÄÄHDYTYS – LÄMPÖPUMPUT

LÄMPÖPUMPUT osana toimiston, kauppakeskuksen ja teollisuuden energiaratkaisuja s. 7–21 ja 58 SUOMALAINEN kylmätekniikka Olympiavoittajana Sotshissa s. 22–29 MONTREALIN pöytäkirja 25 v. - Kylmäala mukana maailmaa pelastamassa s. 41–44 LAIT velvoittavat, kylmälaitosten viranomaisvalvonta tehostuu s. 46–48 TEOLLISUUSLAITOS investoi - hyvästit R22-kylmälaitteille s. 49–52 EuroSkills – taistelu ammattitaidon euroopanmestaruuksista s. 53–55

LAADUKKAAT JA KILPAILUKYKYISET TUOTTEET ILMASTOINNIN JÄÄHDYTYKSEEN Ahlsell K2 (1/1)

CLINTillä on edistyksellinen ja kattava tuotevalikoima ilmastoinninjäähdytykseen. Ominaisuuksina ovat energiatehokkuus, ympäristöystävällisyys, laatu ja luotettavuus.

Hitachin tuoteperhe on markkinoiden laajimpia. Tarjontamme koostuu pienistä lämpöpumpuista ja ilmastoinnin jäähdytyslaitteista aina 600 kW:n ruuvivedenjäähdyttimiin.

Innova on pohjoisiin olosuhteisiin suunniteltu, järkevästi hinnoiteltu, lämpöpumppu. Tuotevalikoimaan kuuluvat: -ilmalämpöpumput -ilma-vesilämpöpumput -maalämpöpumput ®

Sanyo on yksi ilmastoinnin jäähdytyksen ja lämpöpumppujen tuotekehityksen johtavista yrityksistä. Innovatiivisen tekniikan avulla toimitamme ratkaisuja, jotka säästöjen, toimivuuden ja mukavuuden osalta ovat parhaimmistoa maailmassa.

Acson-jäähdytysyksiköt ovat helposti asennettavia ja soveltuvia ratkaisuiksi pohjoismaisiin vaativiin olosuhteisiin. Mallistossa on kiinnitetty erityistä huomiota asentamisen vaivattomuuteen.

KYLMÄTOIMIALA / VAIHDE

PUH. 020 584 5800

VIHIOJANTIE 1, 33800 TAMPERE

PUH. 020 584 5390

SALVUMIEHENKATU 3, 20320 TURKU

PUH. 020 584 5330

OSUUSTIE 5, 01510 VANTAA

PUH. 020 584 5800

Atisa- puhallinkonvektorit ovat ratkaisuja vaativiin kohteisiin hotelleista kauppakeskuksiin ja toimistoihin. Mallistossa on moderni muotoiltu ja äänitaso alhainen.

www.parhaatlampopumput.fi

Sisällys 2/2012

Suomen Kylmäliikkeiden Liiton julkaisu 2/2012

7 Derby Business Parkin lämpöpumppujärjestelmä vastaa kiinteistön ja sen käyttöveden lämmityksestä, vapaajäähdytyksestä ja konejäähdytyksestä.

Pääkirjoitus: Muutoksen tuulet kylmäalan kehityksen moottorina

Lämpöpumpulla kultakantaan

Kauppakeskus Veturi jäähtyy ja lämpenee räätälöidysti

Tuotantotilat viimeisen päälle

Suomalainen kylmätekniikka Olympiavoittajana Sotshissa 23 Lunta tulvillaan 25 Liukkaalla jäällä Sotshissa

13 Projekti-insinööri Riina Lönnblad räätälöi kauppakeskus Veturin K-Citymarketin energiatehokkaan kylmäjärjestelmän.

23 Sotshin talviolympiakisoissa käytettävä siirrettävä lumetusyksikkö tuottaa noin 250 m³ lunta vuorokaudessa.

KYLMÄextra

Kylmäalan julkaisu alalta asiakkaille Julkaisija Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki Puhelin (09) 759 1166 Kannen kuva Jäätanssipari Henna Lindholm ja Ossi Kanervo. Kuva: Sari Niskanen.

Päätoimittaja Petri Hannula

Toimitusneuvosto Matti Eerikäinen, Petri Hannula, Matti Jokela, Jyrki Lindholm, Pia Lindholm, Timo Linjala, Markku Muuronen, Esa Pulkkinen ja Altti Seinelä (pj.).

JÄSENYRITYSTEN YHTEYSTIEDOT 2012

Kylmäala mukana maailmaa pelastamassa – otsonikerros toipuu

Tarrat kylkeen ja huoltopäiväkirjat esiin – kylmälaitteiden valvonta tehostuu

Eroon R22-laitteista

EuroSkills 2012 menestystä Suomeen – 18-vuotiaan Juuso Hietamiehen kunniakas suoritus kylmäasennuksessa

Chillventa 2012

Uutisia

Entistä energiatehokkaampia ilmalämpöpumppuja ja jäähdytyslaitteita

Toteutus DDT COMMUNICATIONS OY Taitto Jarkko Narvanne Painopaikka Oy Scanweb Ab Painosmäärä 14 500 kpl

Ilmoitukset Pia Lindholm puhelin (09) 759 1166

Reklamaatiot kirjallisesti 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan.

€rP. ebm-papst Oy (1/1)

Sijoita tulevaisuuteen! ebm-papstin GreenTech EC-puhaltimet täyttävät täydellisesti kaikki odotukset ja vaatimukset, joita sekä sinä itse että lainsäädäntö niille asettavat: jopa ErP 2015 -direktiivin vaatimukset täyttyvät jo nyt. Sijoita siis tulevaisuuteen – valitse puhaltimet maailman johtavalta puhallinvalmistajalta! Ota yhteyttä asiantunteviin myyjiimme tai tutustu tuotteisiimme osoitteessa www.ebmpapst.ﬁ

Ammattilaisen valinta ebm-papst Oy • Puistotie 1 • 02760 Espoo • puh. (09) 8870 220 • Fax (09) 8870 2213 • mailbox@ebmpapst.ﬁ

Pääkirjoitus

Muutoksen tuulet kylmäalan kehityksen moottorina Muutoksen tuulien voi todella sanoa puhaltaneen kylmäalalla viime vuosina. Oma lukunsa ovat luonnollisesti olleet tiukentuneen lainsäädännön mukanaan tuomat pätevyysvaatimukset näyttötutkintoineen, mutta kovaa on menty myös tekniikan kehittymisen ja soveltamisen puolella.

yvä esimerkki edellisestä on ”lämpöpumppubuumin” leviäminen pientaloista isompiin kiinteistöihin ja teollisuuteen. Kuten lehtemme artikkeleista ilmenee, yhä useammin perinteisistä kylmäliikkeistä on tullut myös kiinteistöjen lämmitysratkaisuista vastaavia ”lämpöliikkeitä”. Kiristyvien energiamääräysten maailmassa lämpöpumppujen ylivoima suhteessa vaihtoehtoisiin energiamuotoihin vain kasvaa, joten kiinteistölämpöpumppujen kysynnän kasvulle ei rajaa näy. Potentiaalia osaaville toteuttajille riittää myös teollisuudessa, joten kylmäalan panos tulevien vuosien energian käytön tehostamisessa tulee olemaan suuri.

Kylmäaineissa suuntaus kohti ympäristöystävällisyyttä jatkuu Energiatehokkuuden lisäksi kylmäala on yhä tiukemmin keskittymässä myös kylmäainekysymyksiin. Kuten Montrealin pöytäkirjan 25-vuotisesta historiasta kertovassa artikkelissamme todetaan, ovat nykyaikaisen kylmätekniikan ansiot niin otsonikadon kuin kasvihuoneilmiönkin hillitsemisessä suuret. Vielä on kuitenkin tekemistä, sillä osa kylmäaineista lukeutuu edelleen ilmastonmuutosta kiihdyttäviin kaasuihin. Suljetussa kierrossa ne eivät aiheuta ilmakehälle vaaraa, mutta vuotojen yhteydessä tilanne on toinen. Päästölähteinä kylmäaineiden merkitys suhteessa energiantuotannon ja liikenteen hiilidioksidipäästöihin on toki erittäin pieni, mutta globaalien uhkien edessä kaikkeen on kiinnitettävä huomiota. Edellä viitatut kylmäaineet lukeutuvat ns. f-kaasuihin, joihin liittyen EU on jo vuosia sitten asettanut säädöksiä mm. vuototarkastuksiin ja kylmäalan työntekijöiden pätevyyksiin liittyen. Olemassa olevalla lainsäädännöllä f-kaasupäästöjen kasvu on onnistuttu katkaisemaan, mutta pidemmällä aikavälillä tämä ei tule riittämään. EU:n huippukokoustasollaan asettama tavoite leikata kasvihuonekaasupäästöjään 80−95 % vuoteen 2050 mennessä edellyttää uusia leikkauksia kaikilta päästösektoreilta.

Altti Seinelä Hallituksen puheenjohtaja Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Euroopan komission ehdotus Tätä kirjoitusta laadittaessa Euroopan komissio on juuri julkaissut ehdotuksensa f-kaasupäästöjen vähentämiseksi. Se perustuu pääosin markkinoille luovutettavien kaasumäärien vaiheittaiseen vähentämiseen, jota ratkaisua myös alan teollisuus on pitänyt kustannustehokkaana tapana toteuttaa leikkaukset. Käyttökieltoja ehdotuksen toteutuessa olisi odotettavissa vain kasvihuonevaikutuksiltaan erittäin voimakkaille kaasuille. Näin markkinat ohjaisivat päästöleikkaukset toteutumaan edullisimmalla mahdollisella tavalla. Hyvä esimerkki tällaisista markkinaehtoisista päästöleikkauksista on tämänkin lehden artikkeleissa kuvattu hiilidioksidin yleistyminen kylmäaineena niin myymälöiden kuin teollisuudenkin sovellutuksissa. Se on vahva osoitus siitä, miten ympäristötietoisten asiakkaiden ja urakoitsijoiden yhteistyö toteuttaa EU:n tavoitteita jo ilman lainsäädäntöäkin. Komission ehdotukseen vaikutusarvioineen pääsee tutustumaan esimerkiksi järjestömme verkkosivuilla osoitteessa www.skll.fi ja se tulee luonnollisesti olemaan esillä myös Suomen Kylmäyhdistys ry:n järjestämillä Kylmätekniikan koulutuspäivillä 24. ‑ 25.1.2013.

Nyt on paras aika teettää huollot ja korjaukset Yhteystiedot Suomen Kylmäliikkeiden Liiton jäsenyrityksiin löytyvät jälleen lehden keskeltä. Ne kannattaa ottaa talteen ja muistaa, että syksy ja talvi ovat edullisia ajankohtia teettää taas kesällä kovimpaan käyttöön joutuvien kylmälaitteiden huollot ja korjaukset. Myös esimerkiksi ilmastointilaitehankinnat kannattaa laittaa alulle välittömästi, vaikka tulevan kesän helteet vielä kaukaiselta ajatukselta tuntuisivatkin. Viihtyisiä lukuhetkiä!

KYLMÄextra 2/2012

ILMALÄMPÖPUMPPUJEN YKKÖNEN MYÖS JÄREÄÄN AMMATTIKÄYTTÖÖN

Kaukomarkkinat Oy (1/1)

Panasonicin ilmalämpöpumput tunnetaan Suomessa erityisesti pientalopuolella, mutta maailmalla niiden maine on syntynyt ennen kaikkea suurissa kohteissa. Laitteemme lämmittävät ja jäähdyttävät tuhansia rakennuksia sairaaloista liikekiinteistöihin ja kouluista konttoreihin ympäri Eurooppaa. Jos etsit ilmalämpöjärjestelmää suureen kohteeseen, muista että Panasonicilla on asiasta yli 40 vuoden kokemus. Jos haet tehokasta järjestelmää pientaloon, voit luottaa laatuumme silloinkin, sen kertoo Pohjoismaihin toimitettujen pumppujen määrä, yli 500.000 kappaletta.

Laajasta sisäyksikkövalikoimasta löytyy oikea malli joka tarpeeseen niin kattoon, seinälle kuin ilmastointikanavaankin.

Uusi neljään suuntaan puhaltava kattokasetti on helppo asentaa siististi keskelle ilmastoitavaa tilaa. Läppiä voidaan ohjata yksilöllisesti.

Kanavoitavat sisäyksikkömme ovat alan hiljaisimpia. Ne on helppo asentaa ja huoltaa. Huoltoa nopeuttaa niiden itsediagnosointijärjestelmä.

Mallistoomme kuuluu monta erilaista ulkoyksikköä, ja yhteen ulkoyksikköön voi kytkeä jopa 64 sisäyksikköä.

Lisätietoa niin suurista kuin pienistäkin laitteista löydät osoitteesta www.kaukomarkkinat.com

Derby Business Parkin lämpöpumppujärjestelmä vastaa kiinteistön ja sen käyttöveden lämmityksestä, vapaajäähdytyksestä ja konejäähdytyksestä. Laitokseen kuuluu kaksi teholtaan 250 kW:n päälämpöpumppuyksikköä, jotka huolehtivat sekä lämmityksestä että jäähdytyksestä. Yksi 40 kW:n lämpöpumppuyksikkö tuottaa pelkästään lämmintä käyttövettä. Lisäksi järjestelmään kuuluu yksi 400 kW:n vedenjäähdytyskone, joka huolehtii vain jäähdytyksestä.

Lämpöpumpulla kultakantaan SRV:n Derby Business Park tavoittelee LEED-ympäristöjärjestelmän Gold-tasoa. Lämmityksestä ja jäähdytyksestä huolehtii tarkkaan suunniteltu ja hienosäädetty lämpöpumppujärjestelmä. Teksti: Dakota Lavento, kuvat: Dakota Lavento ja Mikael Linden

LEED pähkinänkuoressa Amerikkalaisessa LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) -sertifioinnissa rakennusprojektia arvioidaan kuudella eri kriteerillä: kestävä maankäyttö, tehokas vedenkäyttö, energian käyttö, materiaalien valinta ja kierrätys, sisäilman olosuhteet ja innovaatiot suunnitteluprosessissa. Korkein platina-taso edellyttää vähintään 80 pistettä, kulta 60 pistettä, hopea 50 pistettä ja perustaso vähintään 40 pistettä.

nsimmäiset vuokralaiset, mukaan lukien SRV, muuttivat Espoon Mankkaalla sijaitsevaan Derby Business Parkin A-siipeen syyskuun aikana. Kolmen rakennuksen ja pysäköintitalon kokonaisuudesta loput valmistuvat kesällä 2013. Kuten nykyisin jo lähes kaikille uusille toimistokiinteistöille, myös Derby Business Parkille haetaan valmistumisen jälkeen ympäristösertifiointia. SRV on toteuttanut aikaisemmin toimistokokonaisuuksia omalla Green Office-konseptillaan, mutta päätyi tällä kertaa LEED-järjestelmään. – Erityisesti suuret, kansainväliset asiakkaat edellyttävät sertifiointia, sillä vaatimukset ovat niillä jo omassa kestävän

KYLMÄextra 2/2012

kehityksen politiikassaan. Meidänkin päävuokralaisemme edellytti LEED-sertifiointia, SRV:n markkinointijohtaja Petteri Heikkinen kertoo. Ympäristöjärjestelmä edellyttää energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja ja valintoja kaikissa rakentamisen vaiheissa. Silti Derby Business Parkin rakenteet ja talotekniset ratkaisut ovat kaikki jo aikaisemmin kokeiltuja ja hyväksi havaittuja. Kikkoihin pisteiden keräämiseksi ei ole tarvinnut päätyä. – Rakenteissa ei esimerkiksi ole tavoiteltu 2010−2012 rakennusmääräystasoa kunnianhimoisempaa, huomauttaa LVIprojektipäällikkö Ari Pulkki SRV Rakennus Oy:stä. LVI-projektipäällikkö Ari Pulkki SRV Rakennus Oy:stä tuntee Derby Business Parkin paremmin kuin taskunsa. Vaikka siitä tule SRV:n uusi pääkonttori, työmailla viihtyvä Pulkki ei sieltä omaa työtilaansa saa.

Lämmintä ja kylmää Mitä tiiviimpi ja paremmin eristetty rakennus on, sitä vähemmän se tarvitsee lämmitykseen ulkopuolista energiaa. Energiatehokkaissa toimistokiinteistöissä lämmitysratkaisua pohdittaessa tärkeäksi tekijäksi muodostuu kesäaikainen ilmanvaihdon jäähdytyksen tarve. Derby Business Parkin lämpö ja kylmä saadaan maasta. Maalämpöpumput toimitti kokonaistoimituksena Pemco Oy. Maalämpö- ja kylmäjärjestelmän suunnittelusta vastasi Konsulttitoimisto Enersys Oy. Pemcolle kyseessä oli merkittävä ja mielenkiintoinen hanke, sillä Suomessa vastaavia järjestelmiä ei toimistokiinteistöihin ole juurikaan vielä toteutettu. Laitetoimitusten lisäksi Pemco vastasi myös koko järjestelmän automatiikasta ja järjestelmän käyttöönotosta. Derby Business Parkin lämpöpumppujärjestelmä pitää huolen kiinteistön ja sen käyttöveden lämmityksestä, mutta myös vapaajäähdytyksestä ja konejäähdytyksestä. Järjestelmään kuuluu kaksi sekä lämmitykseen että jäähdytykseen käytettävää, teholtaan 250 kW:n päälämpöpumppuyksikköä sekä yksi 40 kW:n lämpöpumppuyksikkö, joka tuottaa lämmintä käyttövettä. Yksi 400 kW:n vedenjäähdytyskone huolehtii pelkästään jäähdytyksestä. Järjestelmässä on varalla kaksi 600 kW:n öljykattilaa. – Niitä ei tosin tarvittane kuin kaikkein kovimmilla pakkasilla, Pulkki huomauttaa. Matalalämpötilaverkostossa menoveden lämpötila talvella on vain +55°, joten järjestelmä on hyvin tehokas. Pattereiden sijaan käytössä ovat sisäkattorakenteeseen integroidut säteilypaneelit. Lämpötilan ohjaus tiloissa on integroitu ilmanvaihdon, lämmityksen ja jäähdytyksen ohjaukseen sekä läsnäoloviestiin.

KYLMÄextra 2/2012

Kiinteistön serveritilan jäähdytyssiirrinpakettiin sisältyy hätäjäähdytys.

Kesällä ylimääräinen lämpö pumpataan maaperään. Siksi Derby Business Parkiin ei asennettu lainkaan ilmajäähdytteistä nestejäähdytintä. – Tavoitteena on lauhdutuksen avulla ladata maaperään kesällä kaikki se energia, joka talvella puolestaan otetaan käyttöön, Pemcon suunnittelupäällikkö Markku Lampola kertoo. Kaikkiaan 100−300 metrin syvyisiä lämpökaivoja tontilla on 24.

Jäähdytystarpeen kasvuun varauduttu Derby Business Parkin lopulliseen lämmitys- ja jäähdytystarpeen ratkaisevat vuokralaiset. – Lämpökuormaa tuottavat vuokralaiset tietysti vähentävät taviaikaista lämmitystarvetta, mutta voivat puolestaan kasvattaa kesäaikaista jäähdytystarvetta, Pulkki kertoo. Järjestelmän suunnittelijalle tehtävä oli haasteellinen nimenomaan jäähdytystarpeen osalta. – Derby Business Parkin jäähdytyskuorma on poikkeuksellisen suuri jopa toimistotaloksi, yhtenä syynä serveritilojen aiheuttama ympärivuotinen jäähdytyskuorma. Lämmöstä otetaan tietysti hyödyksi lämpöpumppulaitoksen avulla niin suuri osa, kuin

lämmityskuorma mahdollistaa, kertoo projektipäällikkö Matti Simppala EnerSys Oy:stä. Derby Business Parkin maalämpöja kylmäjärjestelmän suunnittelusta vastasi Konsulttitoimisto Enersys Oy. Projektipäällikkö Matti Simppalan mukaan LEED Gold-prosessi aiheutti suunnittelussa jonkin verran tavanomaista enemmän erityisesti raportointityötä.

A-rakennuksen seitsemännessä kerroksessa vuokralaisen, terveydenhuollon tietojärjestelmäratkaisutuottaja Datawellin serveritiloissa on paikalliset jäähdyttimet. Kaksiosaisen järjestelmän toinen osa on liitetty talon omaan jäähdytysjärjestelmään, toinen käyttöveteen. Jäähdytystarpeen kasvuun kiinteistössä on varauduttu jo suunnitteluvaiheessa varaamalla tila toiselle vedenjäähdytysyksikölle ja pysäköintitalon katolle sijoitettavalle nestejäähdyttimelle.

Hyvä esimerkki Derby Business Parkin lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä ei jää ainutlaatuiseksi ratkaisuksi. Simppalan mukaan se soveltuu periaatteessa hyvin samantyyppisiin kiinteistöihin. – Monistettava ratkaisu se ei kuitenkaan sellaisenaan ole. Jokainen kohde tulee käsitellä yksilönä. Kohteiden energiavirrat ja tehot tulee laskea ja määritellä konsepti sen mukaisesti kohteeseen soveltuvaksi, Simppala painottaa. Myös Pemcolla odotetaan uusien toimistokohteiden tilauksia. Ensimmäisen projektin kokemuksista kerätään oppia. – Olihan tämä monin tavoin poikkeuksellinen toimitus: pelkästään vaihtoventtiilejä toimitukseen kuului poikkeuksellisen paljon, Lampola naurahtaa.

Tärkeä käyttöönotto Haasteellisissa suurissa lämpöpumppukohteissa laitevalmistajan kannalta on Lampolan mukaan erittäin tärkeää päästä kokonaistoimituksiin. – Silloin voimme vaikuttaa kokonaisuuteen ohjausjärjestelmää myöten, joten järjestelmän hyvä ja energiatehokas toiminta on omissa käsissämme. Näin on mahdollista säätää esimerkiksi koneiden vuorottelu ja toimintateho ideaaliselle tasolle, hän sanoo. Laitoksen käyttöönottovaiheessa kokonaistoimituksen edut korostuvat. Lampolan mukaan käyttöönotto tapahtuu mutkattomasti ja vastuut ovat varmasti tiedossa. Kysymyksessä on laitoksen luotettavan ja energiatehokkaan toiminnan kannalta erittäin tärkeä vaihe, jossa pyritään simuloimaan kaikki mahdolliset olosuhteet ja tilanteet, jotta

Derby Business Park energiankulutus – Kokonaislämmitysteho 1,1 MW – Kokonaisjäähdytysteho 1,1 MW – Kokonaisilmamäärä yhteensä n. 55 m³/s – Lämmitysenergiankulutus n. 51 kWh/brm² – Jäähdytysenergiankulutus ilman serveri yms. tiloja n. 5 kWh/brm² laitteet saadaan toimimaan aina suunnitellulla tavalla optimaalisesti. – Tämänkokoisen laitoksen käyttöönotto vie aikaa 2−3 viikkoa ja toteutetaan tietysti senhetkisissä olosuhteissa – Derbyn kohdalla alkusyksyllä. Vaikka simuloinnin tehtäisiin kuinka huolellisesti, hienosäätöä tarvitaan myöhemmin vuodenaikojen vaihtuessa, Lampola muistuttaa.

Prosessi kestää siis oikeastaan vuoden ajan. Laitevalmistajalle huolellinen käyttöönottoprosessi antaa paljon yksityiskohtaista tietoa, josta on hyötyä jatkossa laitteiden ja järjestelmien kehityksessä.

KYLMÄextra 2/2012

Business Derbyn ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevaan ravintolatilaan tulee mahdollisimman paljon luonnonvaloa.

Derby Business Parkin taloteknisestä suunnittelusta vastasi Granlund Oy, joka toimii myös ympäristöluokitusjärjestelmien koordinaattorina ja konsulttina. Kohteen taloteknisten ratkaisujen toimivuus on varmistettu huolellisella tietomallinnuksella, dynaamisen laskentaohjelman ja simulointien avulla. – Energialaskenta- ja olosuhdesimulointiohjelma Riuska auttaa valitsemaan sopivimmat järjestelmät ja laitteet, joilla asetettuihin tavoitteisiin päästään, kertoo osastonjohtaja Jukka Tyni Granlund Oy:stä. Järjestelmien toimivuus varmistetaan tietomallinnuksen avulla ennen asennusvaihetta. Esimerkiksi LVI-tekniset verkostot on jo suunnittelupöydällä tasapainotettu ja säädetty täyttämään virtaus- ja äänitekniset vaatimukset. Myös asennus nopeutuu, sillä risteilyt eri suunnittelualojen välillä on tarkistettu jo suunnitteluvaiheessa. Derby Business Parkin talotekniikka on myös mahdollisimman pitkäikäistä. Kohteen taloteknisestä suunnittelusta vastanneen Granlundin LVI-osastonjohtaja Jukka Tyni kertoo automaation tekniseksi käyttöiäksi noin 15 vuotta ja LVI-tekniikan 25−30 vuotta.

10 KYLMÄextra 2/2012

Derby Business Parkin konttoritilat on suunniteltu mahdollisimman pienellä vaivalla muunneltaviksi. Se on vaikuttanut myös talotekniikkaratkaisujen suunnitteluun. Jotta avokonttorin osasta saisi helposti projektitiloja tai neuvotteluhuoneita tai niistä lisää työpisteitä, ilmanvaihdon on riitettävä kaikkiin vaatimuksiin. – IV-kanavat ovat riittävän väljät ja tilan ilmanvaihdon paikallinen tehostaminen käy helposti, Tyni selvittää. Kanavistojen ja putkiverkostojen väljä mitoitus vähentää myös pumppujen ja puhaltimien sähkönkulutusta. Derby Business Parkin ilmanvaihto saadaan vuokralaisalueittain päälle ja pois tarpeen mukaan.

Kokemus opettaa Kultaisen tason LEED-sertifioidun rakennuksen toteuttaminen on ollut kaikille mukanaoleville uudenlainen kokemus. Pemcon toimitukseen LEED-tavoite ei varsinaisesti Lampolan mukaan vaikuttanut. – Käytimme toki sen hyväksymää kylmäainetta R134a. Suunnittelijan osalta tilanne on toinen. Simppalan mukaan sertifiointi teetti jonkin verran enemmän työtä tavanomaiseen nähden – lähinnä erilaisten raporttien ja selvitysten osalta.

Taattua BA TOSHI ! laatua!

Toshiba VRF ilmastointilaitteet

Combi Cool Oy 2 (½)

- Kehittyneimmät ilmastoinnin ratkaisut Parhaat ratkaisut liike- ja teollisuusrakennuksiin; hotelleihin, sairaaloihin, toimistotiloihin, vapaa-aika- ja ostoskeskuksiin. Soveltuvat myös laadukkaisiin koti-ilmastointisovelluksiin. Optimoitu ja laaja tuotevalikoima. Yhteen ulkoyksikköön voidaan yhdistää jopa 48 sisäyksikköä. Rajaton joustavuus. Kehittynein invertterijärjestelmä. aan! eaan aik ötila oik utta p m Minimoitu energiankulutus. lä Oikea ukavu m ystä ja Viilenn kesäpäiviin! n helteisii

www.toshibafinland.com Maahantuoja: Oy Combi Cool Ab Ruosilantie 14 E, 00390 Helsinki.

Toshiba_Ilmo_Kylmäextra_195x134_final_HR.indd 1

2012-10-17 15:09:35

AirPatrol Combi Cool Oy 1 GSM-lämpöpumppuohjain

(½)

Soveltuu kaikkien yleisempien ilmalämpöpumppujen ohjaamiseen älypuhelimella. Lämpöpumppukäskyt: päälle/pois, kuivaus/jäähdytys/lämmitys/auto, lämpötila-asetukset, puhaltimen nopeus, ylläpitolämmitys. Hälytys: huonelämpötila/sähkökatkos.

HELSINKI Ruosilantie 14 E 00390 HELSINKI Puh 09-777 1230

Combicool_Ilmo_Kylmäextra_185x134_fina_HR.indd 1

TAMPERE Lakalaivankatu 10 B 33840 TAMPERE Puh 03-266 1340

TURKU Pitkämäenkatu 13 20250 TURKU Puh 02-254 7170

OULU Kallisenkuja 4 90400 OULU Puh 050-595 7657

2012-10-17 15:06:31

Ekocoil (1/1)

Laadukkaat, kotimaiset nestejĂ¤Ă¤hdyttimet ja lauhduttimet uuden mitoitusohjelmamme optimoimina. Myynti nyt suoraan tehtaalta.

Kauppakeskus Veturi jäähtyy ja lämpenee räätälöidysti Kauppakeskus Veturin K-Citymarketin kaupankylmä on viimeiseen asti räätälöity takaamaan niin elintarvikemyymälän kuin koko kiinteistön energiatehokkuus. Dakota Lavento

Hieman yli vuoden Norpella projekti-insinöörinä työskennellyt Riina Lönnblad vastasi Veturin K-Citymarketin kylmäjärjestelmän suunnittelusta.

Kauppakeskus Veturi on yksi Keskon suurimmista yksittäisistä vähittäiskauppainvestoinneista. Veturissa on kahdessa kerroksessa on yhteensä 48 000 neliötä vuokrattavaa tilaa ja noin 80 myymälää.

eturin K-Citymarketin kaupankylmäjärjestelmää ei oikeastaan voi verrata mihinkään. Se on ensimmäinen laatuaan. Syynä ei ole sen kylmäaineena käytetty hiilidioksidi, sillä Norpella on jo kokemusta useista CO2kaupankylmälaitoksista, kertoo Norpe Suomen projekti-insinööri Riina Lönnblad. Jokainen toteutettu järjestelmä on yksilöllinen. Se johtuu siitä, että hiilidioksidijärjestelmät ovat edelleen kehitysvaiheessa eikä yhtä ylivoimaiseksi osoittautunutta tapaa järjestelmän toteuttamiseksi ole olemassa. Toisaalta jäähdytysjärjestelmät ovat nykyisin entistä tärkeämpi osa koko kiinteistön talotekniikkaa ja vaikuttavat olennaisella tavalla kokonaisuuden energiatehokkuuteen. – Kun ratkaisuja mietitään energialähteen ja lämmöntalteenoton tehokkuuden kannalta, erilaisia vaihtoehtoja on paljon. Siksi järjestelmät räätälöidään kohteeseensa eikä toistaiseksi ole suunniteltu tai rakennettu kahta täysin samanlaista tämän kokoluokan kohdetta, Riina Lönnblad selvittää. Syyskuun puolivälissä avatussa kouvolalaisessa Kauppakeskus Veturissa ympäristöystävällisyys ja energiatehokkuus ovat avainasemassa. Jokainen ratkaisu on punnittu tarkkaan, sillä ostoskeskus Veturin energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä tullaan sen valmistuttua ar-

KYLMÄextra 2/2012 13

Kauppakeskus Veturin toisessa päässä sijaitsee K-Citymarket ja toisessa moderni K-Rauta. Väliin mahtuu erikoisliikkeitä ja ravintolamaailma monenlaiseen makuun.

Kauppakeskus Veturin hellyttävä symboli, aikoinaan VR:n palveluksessa palvellut höyryveturi Pikku-Jumbo on peräisin Martti Vainion Haapamäellä sijaitsevasta Höyryveturipuistosta.

vioimaan BREEAM (Building Research Establishment’s Environmental Assessment Method) -ympäristöluokituksen mukaan. Luokitusjärjestelmä toimii tukena suunnitteluja rakennusvaiheessa. – Sen vaatimukset täytyy huomioida suunnittelussa ja se teettää hieman tavanomaista enemmän paperityötä urakoitsijallekin. Mutta kun on kerran tutustunut BREEAMin vaatimuksiin, seuraava kerta sujuu jo sujuvammin, Lönnblad myöntää. Kesko on yhteiskuntavastuun periaatteissaan sitoutunut panostamaan liike- ja toimitilojensa energiatehokkuuteen.

Lämpöpumppulaitokseen integroituu koko talotekniikka Kauppakeskuksen maalämpöjärjestelmä tuottaa noin puolet (1,5 MW) kiinteistön tarvitsemasta lämmitysenergiasta ja lisänä on kaukolämpö. Rakennus on lämmitysenergian suhteen omavarainen −13 °C ulkolämpötilaan saakka. Tontilla on 110 erillistä, noin 200 m syvää lämpökaivoa. Järjestelmä tuottaa +50 °C vettä. Kauppakeskuksen maalämpökeskuksen suunnittelusta vastasi Insinööritoimisto Granlund Oy ja sen toimitti Oy

14 KYLMÄextra 2/2012

Simo Hiltusen mukaan suurin osa asiakkaista ei ole kiinnittänyt maitohuoneen oviin mitään huomiota.

Tuumamittaiset, vähintään 80 baarin painetta kestävät JL-kupariputket

Cupori Oy (½) CUPORI 221 Ref

Tuumamittaiset Cupori 221 Ref kupariputket ovat työmaalla taivutettavissa ja helposti

työstettävissä. Putket ovat yhteensopivia korkeampaa painetta kestävien K65-kapillaariliitososien kanssa. Cupori 221 Ref kupariputket soveltuvat erityisesti asennusputkiksi hiilidioksidia kylmäaineena käyttäviin kaupan kylmäjärjestelmiin.

cupori.com

Scancool Ab. – Asennukset valmistuivat kaksi viikkoa ennen alkuperäisen aikataulun mukaista määräaikaa lokakuussa 2011 tilaajan toivomuksesta, jotta järjestelmää päästiin hyödyntämään jo rakennusaikaiseen lämmitykseen, kertoo tuotepäällikkö Martti Kukkola Scancoolilsta. Käyttöönottoa jatkettiin vuoden 2012 puolella ja lopullisesti projekti valmistui syyskuussa 2012. Käyttöönottoa on jatkettu vuoden 2012 puolella, kun maalämpöpumppukeskuksen ulkopuolisen järjestelmän osia on otettu käyttöön. Projekti valmistui lopullisesti syyskuussa 2012. Martti Kukkola sanoo, että kohde oli erittäin haastava ja myös mielenkiintoinen. – Jo järjestelmän mittakaava oli tavallisuudesta poikkeava, mutta erityisesti sen eri osien integroiminen yhteen mahdollisimman energiatehokkaan kokonaisratkaisun takaamiseksi teetti paljon työtä, hän huomauttaa. Maalämpöpumppukeskus suunniteltiin ja toteutettiin nimenomaan palvelemaan mahdollisimman hyvin kokonaisjärjestelmää eli kaupankylmän lauhdutusta/hukkalämmön talteenottoa, ilmastoinnin jäähdytystä ja rakennuksen lämmitystä eri vuodenaikoina. Sen käyttömoodit voidaan jakaa kolmeen tilanteeseen: lämmityskäyttöön, vapaajäähdytykseen

Ostoskeskus Veturin K-Citymarketin elintarvikeosaston kylmäjärjestelmä: – Kaksi CO2-boosterkoneikkoa ilmajäähdytteisillä kaasunjäähdyttimillä. – Pakkas- ja pluskompressorien lukumäärät: 3+6 ja 2+5. – Suunnittelupaineet nestelinjoissa 80 bar, imulinjoissa 60 bar, pakkaskompressoreilla 60/60 bar ja pluskompressoreilla 60/120 bar. – Runkoputket ruostumatonta terästä, liitosputket paksuseinämäistä kuparia sekä koot 10 ja 12 tavallista kupariputkea. – Pakastekalusteiden ja -huoneiden jäähdytysteho yhteensä 50 kW. – Kylmäkalusteiden ja -huoneiden jäähdytysteho yhteensä 300 kW. – Lämmöntalteenotto kiertoilmakoneikolle: 75 kW/koneikko – Lämmöntalteenotto maalämpöpiiriin: 250 kW/koneikko – Maalämpöpiirin lämmönsiirtimellä alijäähdytys kesätilanteessa.

KYLMÄextra 2/2012 15

Kylmäkoneisto on sijoitettu yhteiseen konehuoneeseen IV-koneiden kanssa.

Jäähdytys

Lämmitys Kauko lämpö LP

Kaupankylmä lauhdutus/lto

Huone jäähdytys

Lämmitysverkko LP

Porakaivokenttä

Lämpöenergia /lämmönluovutus

Veturin kahden ruuvikompressorilämpöpumpun lämmitysteho talvikäytössä on 1,6 MW ja jäähdytysteho konejäähdytyksessä 2 MW. [Kuva: Scancool]

16 KYLMÄextra 2/2012

ja koneelliseen jäähdytykseen. Lämmityskäytössä järjestelmä hyödyntää kaupankylmäjärjestelmässä syntyvää hukkalämpöä sekä ottaa loput tarvittavasta energiasta porakaivoista. Lämmityskauden päätyttyä siirrytään vapaajäähdytykseen, jolloin ilmastoinnissa tarvittava jäähdytysteho voidaan tuottaa erittäin hyvällä hyötysuhteella. Kukkolan mukaan kokemukset osoittavat, että Veturin porakaivokenttä on sekä tehokas lämmönlähde että lämpönielu kentän veden hyvän virtauksen takia. Kun ilmastoinnin jäähdytystarve ylittää vapaajäähdytyksen tarjoaman jäähdytystehon tarvittavilla lämpötiloilla, siirrytään konejäähdytykseen. Silloin lämpökaivoja hyödynnetään jälleen lämpönieluna, mutta korkeammassa lämpötilatasossa. Varmuuden maksimoimiseksi järjestelmässä on varaus myös perinteiselle katolle asennettavalle nestejäähdyttimelle. – Sen mahdollisen tarpeen tulevat näyttämään tulevat kesät, Kukkola sanoo.

Myymälän tehokas CO2-laitos Elintarvikemyymälän kylmäjärjestelmässä on kaksi suorahöyrysteistä CO 2-boosterkoneikkoa, joiden lauhdutus/kaasunjäähdytys on toteutettu ilmajäähdytteisillä kaasunjäähdyttimillä. Kesäaikaista alijäähdytystä hoidetaan kaasujäähdytyksen jälkeen sijaitsevalla maalämpöpiirin lämmönsiirtimellä. Järjestelmän ohjausautomaatio on Ruokakeskon kylmäasiantuntija Ilpo Hakkaraisen mukaan viimeisintä huutoa. Riina Lönnblad kertoo, että tavanomaisesta poikkeava lämmönsiirtimien järjestys asetti ohjausautomaatiolle haasteita. – Kylmäkoneikon hyötysuhdetta parannetaan jäähdyttämällä kaasunjäähdyttimeltä tulevaa CO2-kaasua maalämpöpiirin siirtimellä. Näin siksi, että tällöin varaajasta tarvitsee poistaa vähemmän kaasua (flash-gas) pluskompressorien imulinjaan varaajapaineen ylläpitämiseksi, Riina Lönnblad selventää. – Kylmäkoneikon hyötysuhdetta parannetaan jäähdyttämällä kaasunjäähdyttimeltä tulevaa CO2-kaasua maalämpöpiirin siirtimellä. Näin siksi, että tällöin varaajasta tarvitsee poistaa vähemmän kaasua (flash-gas) pluskompressorien imulinjaan varaajapaineen ylläpitämiseksi, Riina Lönnblad selventää.

Kalusteovet toimivat – Toimitimme kalusteita K-Citymarkettiin kaikkiaan 191 metriä. Niistä pluskalusteita on 140 metriä, kertoo myyntipäällikkö Risto Koskelainen Norpe Suomesta. Myös kalusteiden energiatehokkuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Pakastekalusteissa on kannet tai ovet eikä kalusteissa ole erillisiä kohdevaloja. Myös maitohuoneessa on jakeluovet. – Veturin K-Citymarket on ensimmäinen tämän kokoluokan elintarvikeliikkeemme, jossa jakeluovet ovat maitohuoneessa. Supermarketeissa ne ovat jo vakiintunut ratkaisu. K-Citymarketeissa asiakasmäärät ovat varsinkin ruuhka-aikoina niin suuret, että haluamme kokeilun avulla selvittää tarkkaan, toimivatko ovet myös niissä, Ilpo Hakkarainen kertoo. Jos kauppiaalta kysytään, oviratkaisu toimii hyvin. – Jos kymmeneltä asiakkaalta kysyy, yhdeksän ei ole asiaan kiinnittänyt mitään huomiota, Simo Hiltunen paljastaa. Hän kertoo juttelevansa mielellään asiakkaiden kanssa, jotta kuulisi suoraan, mitä mieltä he kaupan palveluista ja valikoimasta ovat. – Asiakkaan kannalta on tärkeintä ovesta huolimatta nähdä kalusteen sisältö yhdellä silmäyksellä. Leveitä karmeja ovissa ei siis saa olla, hän huomauttaa. Täyttövaiheessa ovet saattavat olla hieman tiellä, mutta se on toki myös tottumuskysymys, Simo Hiltunen tuumaa ja heittää pallon kalustevalmistajille: – Kun ovet ovat tul-

AKOptimi Ky (1/8)

AK – Optimi Ky

   

Kylmälaitosten energiansäästöä Optimointia ja valvontaa

Raportointia ja koulutusta Käyttöönottopalvelua

Sähköposti: ak-optimi@elisanet.fi Kotisivut: www.ak-optimi.com

Juha Virtanen Annilantie 26 D 02570 Siuntio KK Puh: 0500-441 658

leet jäädäkseen, kalusteita täytyy kehittää tältäkin osin entistä toimivimmiksi! Kauppiaspariskunta Anne ja Simo Hiltunen kävi kesällä opintomatkalla Amerikassa ja siellä kalusteiden ovet ovat jo arkipäivää. – Ovet tulevat varmasti kaikkiin kylmäkalusteisiin, joskin viimeiseksi hevi-puolelle, jossa tuotteiden suurella määrällä ja väreillä on niin suuri esillepanollinen merkitys, Simo Hiltunen huomauttaa. – Amerikassa näimme myös takaosastaan suljettuja liha- ja kalapalvelutiskejä, joissa on luukku. Tuotteiden on oltava nykyisin niin kylmiä, että avoimessa tiskissä joudutaan turvautumaan puhaltimiin. Se puolestaan kuivattaa varsinkin kalaa. Veturin K-Citymarketin kalusteissa on vain loisteputket, kohdevalot on jätetty kokonaan pois. Spottien jättäminen pois säästää energiaa, eikä tuotteeseen paistava kohdevalo pitemmän päälle ole hyväksi laadunkaan kannalta.

Säästöjä odotellaan Kylmäjärjestelmän suhteen Hiltusella ei ole ollut valittamista. – Alkuvaiheessa joudutaan luonnollisesti etsimään oikeita säätöjä. Järjestelmän toimintaa seurataan myös energiamittareilla, mutta vasta muutaman kuukauden käytön jäljiltä tarkkoja lukuja lopullisesta energiatehokkuudesta ei voida antaa. – Loppuun asti optimoidun järjestelmän vuotuinen energiansäästö vastaa 100 omakotitalon energiankulutusta, Ilpo Hakkarainen lupaa. Simo Hiltusella on kokemusta myös vanhassa kiinteistössä toimimisesta. Pienissä kaupoissa kauppias tuntee myös konehuoneen, sillä ongelman tullessa hän kiirehtii päästämään kylmäasentajan paikalle. Veturissa siitä huolehtii vartija, mutta toisaalta Hiltunen käy iv- ja kylmäkonehuoneessa mielellään. – Täällä on niin hiljaista. Kuulosuojaisia ei todellakaan tarvita!

KYLMÄextra 2/2012 17

CO2 -koneikon ohjauskeskuksen moderni hipaisunäyttö kiinnostaa käyttäjiä tuotantojohtaja Jan ja toimitusjohtaja Jari Valtasta.

Tuotantotilat viimeisen päälle KalaValtasen uusissa tuotantotilojen lämpö- ja kylmäenergia tuotetaan maalämmöllä. Kylmäaineina ovat CO2 ja R404. Dakota Lavento

alaValtanen Oy:llä on ollut kiireinen vuosi. Luvialaiselle yritykselle valmistuivat Porin Honkaluotoon uudet 5 000 neliön tuotanto- ja varastotilat sekä 1 000 neliön toimisto. Perheyrityksen toimitusjohtaja Jari Valtanen kertoo nauttineensa koko ajasta. – Elämässä pitää olla haasteita ja jännitystä, jota tällainen rakennusprojekti kieltämättä antoi riittämiin, hän nauraa. Valtasen suvussa on tavattu aina kalastaa. KalaValtasen toiminta on kuitenkin vuosien mittaan laajentunut kalastuksesta kalan kasvattamiseen sekä kalatuotteiden jalostukseen.

18 KYLMÄextra 2/2012

Yrityksen kalaherkkuja ovat mm. graavikalat, lämmin ja kylmä savukala sekä erilaiset marinoidut kalat. Tuotteiden kirjo on laaja: kaikkiaan 200 eri tuotetta, mukana monien suosikki Mustan Pekan silakka. Uuden tuotantolaitoksen rakentaminen tuli ajankohtaiseksi, sillä vanhat tilat jäivät auttamatta pieniksi. – Markkinatilanne on hyvä ja myös tulevaisuus näyttää hyvältä, Jari Valtanen perustelee. Yrityksessä käsitellään kalaa noin 1,5 miljoonaa kiloa vuodessa. Siitä itse kalastettua tai kasvatettua on alle kymmenen prosenttia. KalaValtasen kalakasvattamo jatkaa Luvialla.

Toimivaa ja hygieenistä Tuotantolaitoksen suunnittelu alusta alkaen tiukimmatkin hygieniavaatimukset täyttäviksi ja myös työntekijöille ergonomisiksi on haastavaa, mutta mielenkiintoista. Huomioon on otettava monia seikkoja. – Pintojen on oltava helposti puhdistettavat, tuotteiden kulkureitit sujuvat, varastotilaa tarpeeksi ja työtilat niin väljät, että työ sujuu hygieenisesti. Tarvitaan monenlaisia kylmätiloja ja kylmä hallinta on oltava koko ajan hanskassa, Jari Valtanen luettelee. Kylmätiloja löytyy pakkasvarastoista kylmiöihin. Myös lähettämö on kylmätilaa ja tuotantotilaa voidaan sekä jäähdyttää että lämmittää. Kalanjalostuksessa tarvitaan paljon kylmää, mutta myös runsaasti lämmintä vettä. KalaValtasen tuotantolaitoksessa kaikki tuotetaan samalla energiatehokkaalla paketilla. – Painotimme ympäristöystävällisyyttä ja energiatehokkuutta energiaratkaisussa. Lämpöpumppuun perustuva ratkaisu oli luonteva valinta. Kylmäaineena taas hiilidioksidi on nykyaikaa ja hyvin hallittavissa. Järjestelmä on myös hyvin tehokas, Jari Valtanen kertoo.

AVAA OVI MONIPUOLISIIN KOULUTUKSIIN

Salpaus (1/4)

Kylmäasentaja: täydennä osaamistasi Salpauksessa

Lisätietoja www.salpaus.fi/kylmalaitetekniikka/ aikuisten-koulutus/koulutustarjonta

Maalämpöä ja hiilidioksidia KalaValtasen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmän toimittivat yhteystyönä suunnittelupöydältä lähtien Jetitek Oy ja Suomen Jääkylmä Oy. – Tuotantotilojen lämmitys ja jäähdytys on toteutettu CO2-tekniikalla tontille porattua kymmentä 215 metrin syvyistä lämpökaivoa hyödyntäen, kertoo Väinö Jaako Jetitek Oy:stä. Kiinteistön ja sen toiminnan tarvitsema lämpöja kylmäenergia tuotetaan yhdellä, Green & Coolin CO2-koneikkopaketilla.

Teinintie 4, 15200 Lahti www.salpaus.fi

Tuotannossa tarvitaan aamupäivisin hyvin paljon lämmintä vettä. Yön aikana ladataan lämpöä 3 000 litran säiliöön, jossa vesi on noin +80-asteista. Sisälämpötila vaihtelee eri työtiloissa. Toimistotiloissa lämpötilat ovat tavanomaiset, mutta kalankäsittelytiloissa yleensä +12 astetta. Tiloja siis lämmitetään tai jäähdytetään tarpeen mukaan. – Se toteutettiin pussiinpuhalluksena ilmanvaihtokoneitten kautta. Työntekijät ovat kiitelleet sitä kovasti, sillä se takaa vedottomat työskentelyolosuhteet, kertoo Esa Pulkkinen Suomen Jääkylmä Oy:stä.

Perinteinen R404A

KalaValtasen tuotantojohtaja Jan Valtanen tutustuu valvontakoneen sisältöön.

Aivan täydellinen CO2-kohde KalaValtasen tuotantolaitokset eivät vielä ole. Kalojen jäähdyttämisessä ja säilyttämisessä tarvittava kuiva jäälastu tuotetaan edelleen kylmäaineella R404A. Jäälastua kuluu vuorokaudessa noin 2 000 kiloa. – Suurin osa kalasta saapuu jäässä, joten jäälastua ei tarvita sen enempää. Nykyisen 2,5 tonnin koneen rinnalle voidaan kuitenkin tarvittaessa liittää vielä toinen vastaava, Jari Valtanen kertoo.

KYLMÄextra 2/2012 19

KalaValtasen uuden tuotantolaitoksen tuotannon käynnistymisen jälkeen kalaa riittää jakeluun asiakkaille kauemmaksikin. Tähtäimessä ovat jopa Keski-Euroopan markkinat.

Myös pakastustunneli- ja savustusuunin jälkijäähdytystila toteutettiin R404Akoneikolla. Yksi koneikon kompressoreista varustettiin taajuusmuuntajalla kylmiökäyttöä varten. Tunnelikäytössä kokonaisteho 40 kW −38°C:n höyrystymislämpötilassa saavutetaan kolmella Bitzer-mäntäkompressorilla. Hankkeen valvojana ja tilaajan edustajana toimi Matti Nurminen TapRak Oy:stä. Projekti käynnistyi huhtikuun alussa vuonna 2012 ja tuotanto saatiin käyntiin elokuun alussa. – Viimeistelyvaihe on menossa, Jari Valtanen kertoo tyytyväisenä. Täysin valmis ei menestyvä tuotantolaitos ole koskaan. Aina riittää parannettavaa ja uudistettavaa. – Jos kysyt viiden vuoden päästä, koneasennuksia tehdään edelleen, hän naurahtaa. Herkkusuille toimitusjohtaja Valtanen suosittelee omaa suosikkikalaansa graavia siikaa. – Myös voissa paistettu jauhottamaton silakka on todellinen herkku, hän lisää.

20 KYLMÄextra 2/2012

Esa Pulkkinen Suomen Jääkylmä Oy:stä on ollut mukana useiden kalajalostamoiden kylmätekniikan toteuttamisessa.

MAKING MODERN LIVING POSSIBLE

Danfoss Learning Oy (½) Oppi onDanfoss valttia Danfoss Learning koulutusportaalissa opiskelet kylmätekniikkaa kun sinulle sopii, helposti ja joustavasti.

Tieto

lisää menestymisen mahdollisuuksia.

Säästä aikaa ja rahaa. Kurssit ovat ilmaisia ja ne on luotu verkkoopiskelua varten.

Joka päivä ympäri vuorokauden. Sinä päätät mitä ja milloin opiskelet.

www.learning.danfoss.fi

Yhden paketin ratkaisu Lämmityksen ja jäähdytyksen tuottaminen samassa paketissa on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Jetitekin järjestelmä toimii jo monessa suuressakin kaupankylmäkohteessa. Väinö Jaako oli mukana jo ensimmäisen Suomeen toteutetun transkriittisen CO2-laitoksen toimituksessa Äkäslompolon Jounin kauppaan. Myös siellä liikekeskus lämmitetään ensisijaisesti kylmätekniikan lauhdelämmöllä ja lämmin käyttövesi CO2laitoksen ja lämpöpumpun tulistusvaihtimilla. Lisälämpöä ja kesäaikaista jäähdytysenergiaa saadaan porakaivoista. Kesällä kylmäjärjestelmän lauhde-energialla myös regeneroidaan kalliota talviaikaista lämmityskäyttöä varten. Vastaavia kohteita on myös tulossa puolenkymmentä, yhtenä niistä Mouhijärvelle Pirkanmaan Osuuskaupalle valmis-

Siika on todellinen herkkukala. [Kuva: ProKala]

tuva elintarvikekauppa. Kaupankylmässä menetelmä on hyvin kustannustehokas. – Yleensähän kaupankylmä suunnitellaan ja toteutetaan kesän maksimikäytön mukaan, jota tarvitaan vain 2−3 viikon ajan. Muun ajan koneet käyvät osateholla. Lisävaihtimen avulla voidaan hyödyntää lämpökaivoja eikä tarvitse maksaa kaukolämpöliitännästä, Jaako huomauttaa. Kiinnostus CO2-laitoksia kohtaan kasvaa myös teollisuudessa ja parhaillaan suunnitteluvaiheessa on myös teurastamo Pohjois-Suomeen.

Kalaa kylmäksi x 3 Suomen Jääkylmälle kyseessä oli jo kolmas kalanjalostuslaitos. Ensimmäinen oli vuonna 2007 Helsingin Roihupeltoon valmistunut Kalatukku E. Erikssonin tuotantolaitos. Seuraava kohde oli neljän helsinkiläisen kala-alan yrityksen Keravan Jäspilän teollisuusalueelle rakennuttama, tänä vuonna valmistunut Keravan Kalatalo. – Keravalla noin 4 000 m² kokoinen elintarviketuotantotila vaati merkittävän määrän tekniikkaa ja erikoisasennuksia, Esa Pulkkinen kertoo. Toimistoa ja tuotantotiloja palvelevat liuoslauhdutteiset kylmävesiasemat. Pakastevarastoa ja -tunnelia jäähdyttävät rinnankytketyt R404A-kompressorikoneikot erillisillä ilmalauhduttimilla. Kalatalon koneikot rakennettiin Suomen Jääkylmä Oy:n suunnitelmien mukaisesti Refran tehtaalla Vilnassa.

KYLMÄextra 2/2012 21

Sotshin Olymp

Suomalainen kylmätekniikka Olympiavoittajana Sotshissa

luotetaan suo

ialaisissa

malaiseen

k ylmätekniikk

aan

Hot. Cool. Yours. – Sotshin talviolympialaisten slogan

uoden 2014 talviolympialaisista on lupa odottaa ennennäkemättömän upeaa tapahtumaa. Maisemat ja luonto Sotshissa ovat ainutlaatuiset. Ainakin suorituspaikkojen suhteen kaikki on kunnossa. Täydellinen jää ja paras mahdollinen lumi tuotetaan haastavassa ilmastossa suomalaisella osaamisella. Sotshin vuoden 2014 talviolympialaisten suosituspaikkojen viimeistelyssä on päästy jo loppusuoralle. 500 päivää ennen avajaisia talvikisojen infrastruktuuri oli järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Dmitri Tsherinshenkon mukaan jo 70 %:sti valmis. Venäjällä ei haluta ottaa pientäkään riskiä, että kaikkien aikojen olympialaisissa jotakin saattaisi mennä vikaan.

Sotshin talviolympialaiset 2014 ovat Venäjällä yksi tulevien vuosien merkittävimmistä kansallisista hankkeista. Valmisteluvaiheessa toteutetaan varsinaisten olympiakohteiden rakentamisen ja varustamisen lisäksi mittavia infrastruktuurihankkeita sekä Sotshin kaupungissa että Krasnodarin alueella. Julkaistujen tietojen mukaan talousarvio on huikeat 1,8 miljardia dollaria. Ennen varsinaisia olympialajeja on Sotshin rakentamiseen liittynyt tuhansia ”olympiatarjouskilpailuita”. Seuraavilla sivuilla kerromme joistakin suomalaisvoitoista näissä kilpailuissa, joissa kullan ja hopean ero on varsinaisia olympialaisiakin dramaattisempi. Sotshin vuoden 2014 talviolympialaisten kisakylä sijaitsee Mustan meren rannalla ja Kaukasusvuoriston juuressa. Kuva: Sotchi 2014.

22 KYLMÄextra 2/2012

Järjestelmä valmistetaan Suomessa All−Weather SnowTek Oy:n ja Lakeuden Kylmätekniikka Oy:n yhteistyönä ja toimitetaan loppukäyttäjälle Sotsiin yhteistyössä Onninen Oy:n Venäjän tytäryhtiön kanssa.

Lunta tulvillaan Sotshin talviolympialaisten mäkikotkat ja yhdistetyn kilpailijat voivat olla varmoja hyvälaatuisesta lumesta suorituspaikoillaan. Subtrooppisen ilmaston lumitilanteeseen aiheuttamat riskit eliminoidaan suomalaisella lumetusosaamisella. Dakota Lavento

ustanmeren rantakaupunki Sotshi on monin tavoin suorastaan ihanteellinen paikka talvikisoille. Turismi on tuonut vaurautta alueelle jo 1800-luvulta lähtien ja Kaukasusvuoren rinteet tarjoavat haastavia suorituspaikkoja alppinisteille. Subtrooppinen ilmasto on miellyttävä myös talvisaikaan. Kun rinteillä lasketellaan, meren rannalla voi ottaa aurinkoa lähes hellelukemissa. Subtrooppinen ilmasto on kuitenkin myös melkoinen riesa täydelliseen suoritukseen pyrkiville kisajärjestäjille. Talviolympialaisten aikaan voi olla aurinkoista pakkassäätä tai sitten hyvin lämmintä ja vesisateista. Talven lumisuudesta Sotshissa ei koskaan voi olla varma. Viime talvena tosin lunta riitti rinteillä liiaksikin asti, mutta vähälumisiakin talvet ovat viime vuosina usein olleet. Monet olympiatalviurheilun ystävät muistavat Vancouverin kisojen lumipulmat. Sotshin kisajärjestävät ovat kuitenkin varsin luottavaisella mielellä. Helmikuussa alueella yleensä riittää lunta. Ja jos ei riittäisi, käytössä pitäisi olla riittävästi lumetuslaitteistoja.

SnowTekin toimitus Sotshin talviolympiakisoihin käsittää lumiseparaattorin ja kolme siirrettävää lumetusyksikköä, joista kukin tuottaa noin 250 m³ lunta vuorokaudessa.

KYLMÄextra 2/2012 23

Krasnaja Polnajassa sijaitsevat kisojen alppihiihtokeskus ja 120 ja 90 metrin hyppyrimäet. Siellä kisaavat mäkihyppääjät ja yhdistetyn urheilijat. Hyppymäkien ja yhdistetyn latujen lumetus toteutetaan All−Weather SnowTek Oy:n lumetusjärjestelmällä. Yritys voitti Onninen Oy:n Venäjän tytäryhtiön Onninen OOO:n kanssa Venäjän valtion omistaman Olympstroy’n järjestämän tarjouskilpailun.

Lumetuksen high teciä SnowTekin toimitus käsittää lumiseparaattorin ja kolme siirrettävää lumetusyksikköä, joista kukin tuottaa noin 250 m³ lunta vuorokaudessa. Yhteensä 750 m³/vrk lumetuskapasiteetti on huima. – Kilpailevilla liikuteltavilla järjestelmillä päästään noin 50 m³ vuorokausimääriin, huomauttaa yhtiön toimitusjohtaja Hannu Pesonen. Pesonen laskee, että järjestelmällä pystytään lumettamaan 2,5 päivässä kilometrin verran 30 cm:n paksuista latua. SnowTekin järjestelmä on monin tavoin ainutlaatuinen. Sitä ei turhaan kutsuta joka sään-lumetusjärjestelmäksi, sillä se on tehokkaimmillaan +10 asteen lämpötilassa. Harva lumetusjärjestelmä pystyy tuottamaan lunta niin lämpimissä oloissa. Sotshissa se on kuitenkin välttämättömyys, sillä talvet ovat enimmäkseen leutoja. Olympialaisilla on muitakin lumetusjärjestelmätoimittajia, mutta ei yhtään, joka pystyisi tuottamaan lunta yhtä lämpimissä oloissa. Laitteisto voi toimia sähköverkosta riippumatta dieselsähkögeneraattorin avulla, kunhan vettä on saatavilla. – Laitteisto saadaan sähkökatkosta riippumatta aina ajettua hallitusti alas, Pesonen selvittää. SnowTekin lumi tehdään slurrygeneraattorin avulla. Vedestä tuotetaan ensin vesijäätä, josta lumiseparaattori erottaa veden. Lopputuloksena on paljon mahdollisimman energiatehokkaasti ja paikan päällä valmistettua lunta.

Sopivaa liukua Myös valmistettava lumi on ideaalista hiihdolle liukuominaisuuksiensa vuoksi. Pesosen mukaan se on hieman karheaa ns. kevätlunta, jota muodostuu pakkasöiden ja aurinkoisten kevätpäivien kuluessa. Lumikiteiden läpimitta on 0,7−1,1 mm. Lumen laatuun voidaan hieman vaikuttaa vesipitoisuutta säätämällä. – Tähän mennessä suuria määriä lunta ei ole voitu valmistaakaan liikuteltavilla laitteistoilla, Pesonen huomauttaa. Laitteet toimitetaan alueelle vuoden lopussa. Kolmen siirrettävän lumetusyksikön ja lumiseparaattorin toimitus on Pesosen mukaan riittävän tehokas yhdistetyn ja mäkihypyn tarpeisiin. Jos nyt edessä sattuisikin olemaan lumeton talvi, voi hyvinkin olla, että kisajärjestäjät päätyisivät lisätilauksiin.

24 KYLMÄextra 2/2012

– Odotamme mahdollisesti jo tulevan talven esikisojen tuovan lumetusjärjestelmällemme uusia kiinnostuneita asiakkaita. Talviolympialaiset ovat tärkeä päänavaus, Hannu Pesonen sanoo.

Snowgen joka sään lumetusjärjestelmän toimitus Sotshin olympialaisiin: • Kokonaislumetusteho noin 390 000 kg/vrk • 3 siirrettävää traileria, jotka yhdistetään erilliseen lumierottimeen • Kunkin trailerin jäähdytysteho noin 600 kW, kun ulkolämpötila on +10 °C. Maksimi ulkolämpötila lumen valmistukselle on +30 °C • Kylmäjärjestelmä on suoralauhdutteinen pumppukiertolaitos • Kylmäaine R-507A • Yksittäisessä kylmäkoneikossa 4 Frascold kompressoria ja Alfa Lava ilmalauhduttimet • Sähkösyötön varmistamiseksi kukin traileri varustettu 400 kVA:n dieselaggregaateilla • Liikuteltavan järjestelmän pystytysaika noin 10 h

Markkinat maailmalla SnowTekin järjestelmä on uusi. Holmenkollenissa on käytössä kaksi laitteistoa. Sotshin olympialaiset ja ensi kevättalven esikisat ovatkin yritykselle merkittävä näytön paikka. Suomen markkinat ovat tämän hintaluokan laitteistolle liian pienet. Sotshin lumenvalmistuslaitteiston kokonaishinta on noin 4 miljoonaa euroa. Pesosen mukaan yritys tähyää Skandinavian, Keski-Euroopan ja Venäjän markkinoille. Myös Arabimaista on tullut jo tähän mennessä kyselyjä. SnowTekin lumetusyksiköt rakennetaan Teuvalla. Yritys tunnetaan hiihtoputkitekniikastaan, joka tunnetaan jo maailmalla hyvin. – Vuokatin hiihtoputki tunnetaan, Pesonen sanoo. Myös liikkuvan, joka sään lumetusjärjestelmän mahdollisuudet läpimurtoon maailmalla näyttävät hyviltä. Ihan SnowTekin lumen varassa Sotshissa ei sentään olla. Pesonen kertoo, että kisajärjestäjät tekevät – tai parhaassa tapauksessa keräävät – tulevan talven aikana kaikkiaan 30 000 m³:n lumivaraston sahanpurukerroksen alle. Kesän aikana siitä pitäisi sulaa hukkaan vain 30−40 %.

Kuva: Sotchi 2014.

Maly Ice Palace sijaitsee lähellä Mustanmeren rantaa.

Liukkaalla jäällä Sotshissa Monilla Sotshin jääurheilupaikoilla kisataan suomalaisella jäällä. Suomen Tekojää Oy vastaa myös usean jääareenan ilmanvaihdon jäähdytyksestä. Teksti: Dakota Lavento

arkanolaisen Suomen Tekojää Oy:n Sotchin toimitukset ovat loppusuoralla. Toimitusjohtaja Timo Mansikkaviita kertoo, että syyskuussa Maly Ice Palacen, Sotshin 7000-areenan ilmanvaihdon jäähdytyskoneistoa asennetaan parhaillaan. Sotchi Olympic Oval -pikaluisteluradan ja Krasnaja Poljanassa sijaitsevan kelkkaradan lämmittely- ja lähtörampin jäähdytyskoneistot ovat vielä työn alla. Muuten toimitukset ovat jo voiton puolella.

Kylmää konteissa Kaikkiaan Suomen Tekijää toimittaa Sotshin talviolympialaisiin 16 erillistä kylmäkoneistoa ja jäähdytystehoa yli 16 MW. Kysymyksessä ovat tehdasvalmiit paketit, joiden asennusaika paikan päällä on lyhyt. Konttiin asennetun laitteiston saa toimintakuntoon jopa yhdessä päivässä. Jääareenoille jääratakoneistot ja ilmanvaihdon jäähdytyskoneistot toimitetaan tuplana. – Jos ongelmia tulee, toinen vastaavanlainen on varalla, Mansikkaviita selvittää.

Timo Mansikkaviidalle Sotshi on ehtinyt käydä tutuksi jo ennen talviolympialaisten alkua. Varsinaisissa kisoissa hän on päivystämässä yhtenä huoltomiehistä.

KYLMÄextra 2/2012 25

Suomen Tekojään Sotshin jääareenoiden toimituksiin sisältyivät: • täydelliset jäähdytyskoneistot asennuksineen • ilmanvaihdon jäähdytys-, kuivaus- ja lämmityskoneistot • ohjausautomatiikka • kylmäainetäytös, Sotshissa R507A • lauhdutus- ja jäähdytysliuostäytökset, Shotsissa vesietyleeniglykoli • kahden vuoden takuu

Suomen Tekojään automaatiovastaavan Jussi Keräsen vastuulla on varmistaa, että kaikki toimii tarkoitetulla tavalla.

Kuva: Sotchi 2014.

Tehoa tarvitaan

Kuva: Sotchi 2014.

Sotshin Olympialaisten kelkkailuradalla jo pelkästään lähtörampin ja lämmittelyalueen jäähdytysteho on luokkaa 600 kW.

Maly Ice Palacen jää valmiina ottelua varten

26 KYLMÄextra 2/2012

Suomen Tekojään Sotshiin toimittamat jääareenoiden jääratakoneistot ovat teholtaan n. 1 000 kW/kenttä. Rataliuoksena on etyleeniglykoli, kylmäaineena R507A. – Ammoniakin käyttäminen on hankalaa, sillä Venäjällä määräykset ovat siinä suhteessa erittäin tiukat. Ei ole eroa, onko täyttömäärä 100 vai 5 000 kiloa, Mansikkaviita kertoo. Kaikki kylmälaitteet on suunniteltu ja rakennettu testattuun ja varmasti toimivaksi todistettuun tapaan. – Olympialaisissa ei ole haluttu ottaa riskejä. Myöskään käytön taloudellisuudella ei tuntunut olevan niin suurta merkitystä, Mansikkaviita sanoo. Sen sijaan asiakkaille oli erittäin tärkeää, että järjestelmien automatiikka edustaa tuoreinta tekniikkaa esimerkiksi valvonnan osalta. – Fiksu automaatiojärjestelmämme varmasti osaltaan toi projektit meille. Sotshin talviolympialaisten jääareenoiden ilmanvaihdon jäähdytyskoneistossa tehoa riittää tavanomaista enemmän: esimerkiksi 7000 hengen katsomon jääareenan IV-jäähdytyskoneistossa tehoa on 3 MW. – Areenat sijaitsevat alhaalla laaksossa, jossa voi talvellakin olla hyvin lämmintä. Ja kun areena on täpötäynnä, jäähdytystehoa todella tarvitaan, Mansikkaviita huomauttaa. Sotshi sijaitsee Mustan meren rannalla ja Kaukasus-vuoriston juuressa. Sen ilmasto on lämpimän subtrooppinen. Toisaalta vain reilun 40 kilometrin päässä varsinaisesta kaupungista Kaukasuksen huiput kohoavat yli kolmen kilometrin korkeuteen.

Korkeaa laatua Suomesta

Kuva: Sotchi 2014.

Mielenkiintoiseksi Suomen Tekojään talviolympialaistoimitukset teki, että jokaisessa projektissa on eri asiakas ja investori. Yhteistä asiakkaille oli se, että laitteilta edellytettiin täydellistä toimintavarmuutta ja että Suomen Tekojään olympialaisiin toimittama kylmätekniikka valmistetaan Suomessa yrityksen Parkanon tehtaalla. Siitä huolimatta, että Tekojäällä on myös Moskovassa lähinnä harjoitusjäähallien jäähdytyskoneistoja valmistava tehdas. Moskovan tehdas sijaitsee Suomen Tekojään kannalta strategisessa paikassa. Venäjän jääratamarkkinat ovat huimat. Jääurheilu vain kasvattaa suosiotaan ja uusia areenoita rakennetaan ja vanhoja peruskorjataan vauhdilla. Suomen Tekojää on Venäjällä tunnettu ja arvostettu jääkiekkoliiga-areenojen kylmälaitetoimittaja. Niitä yritys on tähän mennessä toimittanut jo 150 kappaletta. Näin kovilla referensseillä kotiin saatiin myös olympiatoimitukset. – Vaatimustaso oli erittäin kova. Alunperin edellytettiin jopa olympiareferenssejä, Mansikkaviita kertoo.

IjdgZiiV h^h~ai ~# Cooltrade eka peräkkäin oik. alareuna (½)

@~n `VihdbVhhV jjhîjâiV lZW"h^kjâiVbbZ lll#XddaigVYZ#Ò bVg``^cd^YZc eVg]VVi gVi`V^hji#

Aikuinen – uudistu opiskelemalla! ä .RWLWDORXVNRQHDVHQWDMDQ DPPDWWLWXWNLQWR -DUL .RVNHOD S ä 7DORWHNQLLNDQ SHUXVWXWNLQWR N\OP¦DVHQWDMD $UWR ,VRDKR S ä .\OP¦DVHQWDMDQ DPPDWWLWXWNLQWR $UWR ,VRDKR S

Keuda (½)

ä .\OP¦PHVWDULQ HULNRLVDPPDWWLWXWNLQWR 0DXUL 0RQWRQHQ S

,OPRLWWDXWXPLQHQ MD OLV¦WLHWRMD .HXGDQ DLNXLVRSLVWRQ VLYXLOWD ZZZ NHXGD Đ DLNXLVNRXOXWXV /LV¦WLHWRMD P\¸V WXWNLQWRYDVWDDYLOWD HWXQLPL VXNXQLPL#NHXGD Đ 7RWHXWDPPH ODDGXNNDDVWL MD WHKRNNDDVWL NDLNNL N\OP¦DODQ S¦WHY\\VNRXOXWXNVHW 9RLW VXRULWWDD P\¸V WXWNLQQRQ RVDQ PP O¦PS¸SXPSSXO¦PPLW\VODLWWHLVWRW\¸W VHN¦ WDUSHHQ PXNDDQ NDLNNL W¦\GHQW¦Y¦W ($ WXOLW\¸ W\¸WXUYD WLHWXUYD V¦KN¸W\¸WXUYDOOLVXXV MD V¦KN¸WXUYDOOLVXXVNRXOXWXNVHW Tutkintojen suorittaminen oppisopimuksella voi olla mahdollista työsuhteessa oleville ja yrittäjille

AIKUISOPISTO

,ZTZ MJTÊÊ ,FTLJ 6VEFONBBO PQQJTPQJNVTLFTLVT ,VMUBTFQÊOLBUV LST ,FSBWB QVI UBJ PQQJTPQJNVT!LFVEB ö

,FVEB 5ZÚFMÊNÊO UBJUBKB t 5VUVTUV KB IBF XXX LFVEB ö BJLVJTLPVMVUVT t ,ZTZ BJLVJTLPVMVUVT!LFVEB ö

Norpe (½)

www.keuda.fi

Liuosjäähdyttimet ja ilmalauhduttimet • Laaja tehoalue • EC-puhaltimet

Pem co1 (1/8)

• Suomen oloihin Suomessa tehty

• Lyhyt toimitusaika

Kuva: Sari Niskanen

Mansikkaviidan mukaan olympiatoimitusten rahallinen arvo on merkittävä: noin 6 miljoonaa euroa, mutta kuitenkin projekteja muiden joukossa. Kuluvana vuonna Suomen Tekijää on toimittanut Venäjälle jo 60 jääratakoneistoa. Myös ainakin osa olympialaiskäyttöön toimitetuista paketeista päätyy myöhemmin muualle Venäjälle. Osan uudesta sijaintipaikasta on jo sovittu. – Se on yksi tehdasvalmiiden pakettien eduista. Kontti voidaan siirtää tarvittaessa muualle ja se painoi myös olympiavalinnoissa, Mansikkaviita huomauttaa. Suomen Tekojää huolehtii toimitustensa asennuksista ja kisojen aikana sillä on huoltopiste Sotshissa. Mansikkaviita aikoo ymmärrettävästi olla itse yksi huoltomiehistä. Ainakaan fasiliteeteissa ei ole moittimista. – Olympic Park on todella hieno alue. Jäähallien välissä mutkittelee myös tuleva formularata, jossa Formula 1-kisat järjestetään syksyllä 2014, Mansikkaviita kertoo.

Kuva: Sotchi 2014.

Sulka hattuun

Sotshin taitoluisteluareenana toimiva ”Iceberg”halli on komea rakennus. Menestystä sen suomalaisella osaamisella tehtävälle jäälle pyrkivät tavoittelemaan mm. lehtemme kansikuvassa esiintyvät Henna Lindholm ja Ossi Kanervo.

Ota yhteyttä Pemco Oy p. 03 887410 pemco@pemco.fi

www.pemco.fi

8ddaA^cZ "bZg``^ dc iVZ aVVYjhiV#

Cooltrade toka peräkkäin (½) oik. alareuna 8ddaA^cZ "ijdiiZZi ZYjhiVkVi jjYZc hj`jedakZc aVbZaa^a~bb ch^^gi^b^~ aVVYj``VVhi^! ajdiZiiVkVhi^ _V nbe~g^hi nhi~k~aa^hZhi^ *% kjdYZc `d`Zbj`hZaaV# @nab~`Zi_jc a~bb^ii~k^c Vh^V dc innink~^cZc Vh^V`Vh#

Nyt...

Swegon (1/1)

Tulevaisuus. Tulevaisuus alkaa nyt – Swegonin kanssa. Katsomme koko ajan tulevaisuuteen. Esittelemme nyt AQUA Linkin – edistyksellisen moduulin, joka sisältää kaikki BlueBoxjäähdytyskoneen ja GOLD-ilmankäsittelykoneen välisessä vesipiirissä tarvittavat komponentit. Ennen tarvitsimme käyttöönottoa varten suuri määrä erilaisia komponentteja. Ja käyttöönotto oli kallis ja aikaa vievä prosessi. Voit luottaa siihen, että Swegon tarjoaa jatkuvasti kehityksen kärjessä olevia tuotteita ja palveluja. AQUA Link tuottaa ja jakaa aina oikean määrän oikean lämpöistä vettä pattereille ja esimerkiksi ilmastointipalkeille. AQUA Link – moduulia ohjataan joko GOLDin käsipäätteellä, suoraan itse laitteesta tai SMART Linkin kautta. Hankalasta asennuksesta ja käyttöönotosta ei ole tietoakaan. Me teemme rakentamisen tulevaisuutta jo tänään. www.swegon.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2012 Suomen Kylmäliikkeiden Liittoon kuuluu noin 190 jäsenyritystä, jotka on jaettu kolmeen ryhmään: - Valmistajat - Tukkuliikkeet / Maahantuojat - Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Valmistajat.................................... 32

Seuraavilta sivuilla löydät järjestön kaikkien jäsenyritysten yhteystiedot. Ryhmä ”Urakoitsijat / Huoltoliikkeet” on luetteloitu maakunnittain etelästä pohjoiseen.

Päijät-Häme.................................. 34 Kymenlaakso................................ 34 Etelä-Karjala.................................. 35 Varsinais-Suomi........................... 35 Satakunta...................................... 35 Pirkanmaa..................................... 36 Keski-Suomi.................................. 36 Etelä-Pohjanmaa........................ 37

Tukkuliikkeet / Maahantuojat... 32 Urakoitsijat / Huoltoliikkeet...... 33 Uusimaa........................................ 33 Itä-Uusimaa.................................. 34 Kanta-Häme................................. 34

Pohjanmaa................................... 37 Keski-Pohjanmaa........................ 37 Etelä-Savo..................................... 37 Pohjois-Savo................................. 37 Pohjois-Karjala............................. 38 Pohjois-Pohjanmaa.................... 38 Kainuu............................................ 38 Lappi............................................... 38

Kylmälaitoksen haltijan muistilista Kylmäalan töitä ja niiden tekijöiden pätevyyttä säädellään EU-tasolla ns. F-kaasuasetuksessa (EY 842/2006) ja otsoniasetuksessa (EY 1005/2009) sekä niiden täytäntöönpanoasetuksilla. Lisäksi alaa ja sen loppukäyttäjiä koskevia määräyksiä löytyy mm. energiatehokkuusdirektiivistä. Määräysten suomalaisessa täytäntöönpanossa keskeisiä ovat mm. ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvoston huoltoja pätevyysasetus (452/2009) sekä laki rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatarkistuksista (2007/489). 1) Teetä vuototarkastukset

Vuototarkastusten teettäminen on kylmälaitteen omistajan tai haltijan vastuulla ja sen saa tehdä vain Tukesin asianomaiseen rekisteriin merkitty kylmäliike. Säädökset koskevat sekä HFC-kylmäaineilla että jo markkinoilta poistuneilla CFC- tai HCFC-kylmäaineilla toteutettuja laitoksia. Tarkastukset tulee toteuttaa seuraavasti: Kylmäainetäytös

Vuototarkastusväli

3 – < 30 kg

12 kk

30 – < 300 kg

6 kk

> 300 kg

3 kk

Tarkastusväliä voidaan pidentää 30 kg tai enemmän kylmäainetta sisältävillä laitteilla kerran vuodessa tehtäväksi ja 300 kg tai enemmän ainetta sisältävillä laitteilla kerran puolessa vuodessa tehtäväksi, jos käytössä on vuodonilmaisujärjestelmä. Vähintään 300 kg kylmäainetta sisältäviin laitteisiin vuodonilmaisujärjestelmä on asennettava. Mahdolliset vuodot on korjattava viipymättä. Vuotojen korjaamisen jälkeen laitteet ja laitteistot on tarkastettava vuotojen varalta uudelleen yhden kuukauden kuluessa korjauksesta.

2) Huolehdi, että kaikista 3 kg tai enemmän kylmäainetta sisältävistä kylmälaitteista löytyy huoltokirja ja huoltotarra

Laitteen haltijan tai omistajan on pidettävä huoltoja tarkastuspäiväkirjaa, josta käy ilmi laitteen sisältämän kylmäaineen määrä ja tyyppi, lisätyn aineen määrä, talteen otetun aineen määrä, viimeisin huoltopäivämäärä, tehty toimenpide, tarkastuksen suorittaneen toiminnanharjoittajan nimi ja huoltajan allekirjoitus. Huolto- ja tarkastuspäiväkirja on pyydettäessä näytettävä valvontaviranomaiselle. Laitteen yhteydessä tulee olla ilmoitus (huoltotarra) siitä, milloin laite on viimeksi tarkastettu. 3) Teetä ilmastoinnin jäähdytyslaitteiden energiatarkastukset

Laki rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatarkistuksista koskee nimellisjäähdytysteholtaan 12 kW tai enemmän olevia kylmälaitteita. Laitteet, jotka on otettu käyttöön ennen vuotta 2000, on tarkastettava viimeistään vuonna 2012. Vuosina 2000—2007 käyttöönotetut kylmälaitteet on tarkastettava viimeistään kun käyttöönotosta on kulunut 10 vuotta, kuitenkin viimeistään vuonna 2012. Vuonna 2008 ja sen jälkeen käyttöönotetut kylmälaitteet on tarkastettava viiden vuoden kuluessa kylmälaitteen käyttöönotosta.

Kaikkien kylmälaitteiden asennuksia, huoltoja ja edellä mainittuja tarkistuksia tekevien tulee olla rekisteröitynä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylläpitämään rekisteriin. Rekisteröityjen kylmälaiteliikkeiden yhteystietoja löydät seuraavilta sivuilta otsikon ”TEKIJÖITÄ KYLMÄASENNUKSEEN JA –HUOLTOON” alta.

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

KYLMÄextra 2/2012 31

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot

Valmistajat Valmistajat ABB Oy Alfa Laval Vantaa Oy All-Weather SnowTek Oy Arctest Oy Carrier Oy Chiller Oy Cupori Group Oy Honeywell Oy Huurre Finland Oy Ikaalisten Kylmälaite Oy Johnson Controls Finland Oy Kiitokori Oy Kojacool Oy Norpe Oy Oy Ekocoil Pemco Oy Porkka Finland Oy Scancool Oy/Ab SeaKing Ltd Suomen Tekojää Oy Vahterus Oy

Osoite Hiomotie 13 Ansatie 3 Savilahdentie 6 L 59 PL115 Vetokuja 4 Louhostie 2 Vaisalantie 2 Metsäneidonkuja 12 Taivaltie 5 Sammonkatu 6 Hankasuontie 10 Rautatienkatu 2 Vanha Nurmijärventie 62 PL 24 (Teollisuustie 7) Leppäkuja 3 Mursketie 6 Soisalmentie 3 Yrittäjäntie 6 Valimotie 13Bb Sepänkatu 8 Pruukintie 7

00380 Helsinki 01740 Vantaa 70210 Kuopio 02771 Espoo 01610 Vantaa 04300 Tuusula 02130 Espoo 02130 Espoo 01610 Vantaa 39500 Ikaalinen 00390 Helsinki 47400 Kausala 01670 Vantaa 06151 Porvoo 14200 Turenki 15860 Hollola 15860 Hollola 67100 Kokkola 00380 Helsinki 39700 Parkano 23600 Kalanti

Puh. 010 2211 (09) 89 441 020 754 5231 (09) 859 2522 (09) 613 131 (09) 274 7670 02 511 4111 020 752 2633 020 555 511 010 2192608 020 140 4511 010 6161200 (09) 777 1750 019 5378000 (03) 644 000 (03) 887 410 020 555 512 020 728 1868 (09) 350 88433 0400 654 000 (02) 840 70

Internet www.abb.fi www.alfalaval.com , www.fincoil.fi www.snowtek.fi www.arctest.fi www.carrier.fi www.chiller.fi www.cupori.com www.honeywell.com www.huurrefinland.fi www.kylmalaite.fi www.jci.com www.kiitokori.fi www.koja.fi www.norpe.fi www.ekocoil.fi www.pemco.fi www.huurre.com www.scancool.fi www.seaking.fi www.suomentekojaa.fi www.vahterus.com

Tukkuliikkeet / Maahantuojat Tukkuliikkeet / Maahantuojat Aga Oy/Ab Ahlsell Oy / Kylmä Alfa Laval Nordic Oy Arctica Wholesale Oy/ Ltd CIAT Finland Oy Combi Cool Oy/Ab Cooltrade Oy Danfoss Oy/Ab ebm-papst Oy FG Finland Oy Global Cool Consults Oy/Ab Kaukomarkkinat Oy Onninen Oy / Kylmä Paavo Kataikko Oy Pemco Oy Recair Oy Ref-Team Oy Refair Oy Rittal Oy Scanoffice Oy Swegon Oy/Ab Tukku-Kylmä Oy

Osoite Itsehallintokuja 6 Osuustie 5 PL 51 (Luoteisrinne 4C) Puutarhatie 24 B Kirstinkuja 9 Ruosilantie 14 Kuussillantie 27 Kivenlahdentie 7 Puistotie 1 Karitie 7 Styrmansgatan 4 Lintulahdenkuja 10,PL 98 Mittalinja 1 Kehänreuna 1 Mursketie 6 Mukulakuja 3 Arhokatu 12 Atomitie 1 PL 134 Tiilenlyöjänkuja 9 A Bertel Jungin aukio 7 Koivukummuntie 4

32 KYLMÄextra 2/2012

02600 Espoo 01510 Vantaa 02271 Espoo 01300 Vantaa 01400 Vantaa 00390 Helsinki 01230 Vantaa 02360 Espoo 02760 Espoo 01530 Vantaa 68600 Jakobstad 00501 Helsinki 01260 Vantaa 02430 Kirkkonummi 15860 Hollola 04300 Tuusula 21200 Raisio 00370 Helsinki 01511 Vantaa 01720 Vantaa 02600 Espoo 01510 Vantaa

Puh.

Internet

010 2421 020 584 5000 (09) 804 041 020 558 8250 040 509 7455 (09) 777 1230 010 239 9770 020 701 0600 (09) 887 0220 020 741 2221 040 778 9414 (09) 5211 020 485 5111 (09) 221 4685 (09) 887 410 (09) 274 4000 024 396 300 (09) 565 7780 (09) 413 4400 (09) 290 2240 010 289 4010 020 754 5230

www.aga.fi www.ahlsell.fi www.alfalaval.com www.arctica.fi www.ciat.fi www.combicool.fi www.cooltrade.fi www.danfoss.fi www.ebmpapst.fi www.fgfinland.fi www.coolconsults.com www.kaukomarkkinat.com www.onninen.com www.mitsubishielectric.fi www.pemco.fi www.recair.fi www.refteam.fi www.refair.fi www.rittal.fi www.scanoffice.fi www.swegon.fi www.tukku-kylma.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2012

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Uusimaa Airmec Oy Are Oy Are Oy Are Oy Asennus-Santeri Oy Carrier Oy Chiller Oy Coolmatic Oy Fläkt Woods Oy Helsingin Kylmäasennus Oy Helsingin Kylmähuolto Helsingin Kylmäpalvelu Oy HMK-Kylmä Oy Humiref Oy Huoltoportti Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Johnson Controls Finland Oy Jäähdytinpalvelu Refgroup Oy KK-Kylmäpalvelu Oy Kodinkonehuolto Tauno Korhonen Oy Kojacool Oy Kylmä K Oy Kylmä-2000 Oy Kylmä-Kari Oy Kylmähuolto Koski Kylmähuolto Brofeldt Oy Kylmähuolto Juselius Ky Kylmäkeisari Oy Kylmäkide Oy Kylmäkolmonen Oy Kylmälinja Oy Kylmärengas Oy Kylmäsepät Oy Kylmäset Oy/Riihimäen Kylmähuolto Kylmäteho Tenhunen Oy Kylmäviisikko Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lohjan Kylmäasennus Oy Lumikko Huoltopalvelut Oy Metric Industrial Oy MV-Jäähdytys Oy / Coolstep Oy O & E Tallberg Ab Paavo Kataikko Oy Pointcool-Service Oy

Osoite

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Rajakuja 5 Tinasepäntie 36 Kaivokselantie 9,PL 160 Hakakalliontie 7 Hyyppäräntie 93 Vetokuja 4 Louhostie 2 Knaapilantie 8 PL 5 (Karapellontie 12) Juoksuhaudantie 31 A Rosendalinrinki 3 A 21 Kalevankatu 22 B Näkinkuja 4 Tapanilankaari 84 Könnintie 10 Taivaltie 5 Rajatorpantie 8 Hankasuontie 10 PL 110 Manninpellontie 16 b Kumpulantie 1 Vanha Nurmijärventie 62 Rusutjärventie 313 Nuolikuja 15 Hepokuja 6e Hovilantie 114 Siikalantie 445 Iloniementie 99 Alaniementie 2 Imppalanmäki 3 Tammistokuja 17 A Isonkivenkuja 2 Sorvatie 40 Ojakärsämöntie 12 Tehdaskylänkatu 4 Asentajantie 3 Rattitie 13 Sauvonrinne 2 Jäspilänkatu 18 Siltakatu 21 Laturinkuja 8 Uranuksenkuja 18 B Tarrankaari 10 Tatti 13 Piispantilankuja 4 Mestarintie 11 Atomitie 1 Kehänreuna 2 Konetie 1

01230 Vantaa 00620 Helsinki 01610 Vantaa 05460 Hyvinkää 05800 Hyvinkää 01610 Vantaa 04300 Tuusula 04330 Lahela 02621 Espoo 00430 Helsinki 01520 Vantaa 00100 Helsinki 00530 Helsinki 00730 Helsinki 05400 Jokela 01610 Vantaa 01600 Vantaa 00390 Helsinki 01451 Vantaa 02970 Espoo 00520 Helsinki 01670 Vantaa 04370 Rusutjärvi 01740 Vantaa 01200 Vantaa 05450 Nukari 03600 Karkkila 08350 Lohja 02970 Espoo 04200 Kerava 01520 Vantaa 04300 Tuusula 01480 Vantaa 04300 Tuusula 11710 Riihimäki 01800 Klaukkala 00770 Helsinki 08500 Lohja 04250 Kerava 05900 Hyvinkää 02601 Espoo 01460Vantaa 08500 Lohja As 00760 Helsinki 02240 Espoo 01730 Vantaa 00370 Helsinki 02430 Masala 04300 Tuusula

Puh.

Internet

(09) 720 6870 020 530 5500 020 530 5700 020 530 5500 040 8618201 (09) 61 3131 (09) 274 7670 010 850 4714 020 442 3287 0400 70 8950 040 593 8871 0400 50 8512 0400 40 1685 (09) 350 7740 050 443 5245 020 55 5514 020 5155 020 140 4551 050 4332222 0400 42 5482 (09) 49 5903 (09) 777 1750 0400 36 6525 040 505 5441 (09) 876 5810 (09) 8787 6369 0400 20 2324 (019) 32 1350 044 505 5480 (09) 294 2795 045 274 7830 0400 53 1319 (09) 872 8545 (09) 234 4464 020 757 9973 020 155 6860 (09) 350 7650 020 715 2060 020 7151 2090 020 715 1840 020 715 3000 020 715 1580 (019) 33 5595 010 2871301 (09) 4761 600 020 786 1900 (09) 755 6484 050 323 4685 (09) 838 7420

www.airmec.fi www.are.fi www.are.fi www.are.fi www.asennus-santeri.fi www.carrier.fi www.chiller.fi www.coolmatic.fi www.flaktwoods.fi www.helsinginkylmahuolto.fi www.helsinginkylmapalvelu.fi www.hmk-kylma.fi www.humiref.fi www.huoltoportti.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.jci.com www.refgroup.fi www.kk-kylmapalvelu.fi www.kkhtaunokorhonen.fi www.koja.fi www.kylma2000.fi www.kylmakari.fi www.kylmahuoltokoski.com www.kylmahuoltobrofeldt.fi www.kylmahuoltojuselius.fi

www.kylmakolmonen.fi www.kylmalinja.fi

www.kylmaset.fi www.kylmatehotenhunen.fi www.kylmaviisikkooy.com www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.lohjankylmaasennus.fi www.lumikko.com www.metric.fi www.mv-jaahdytys.fi www.coolstep.fi www.mitsubishielectric.fi www.pointcool.fi

KYLMÄextra 2/2012 33

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2012

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Recair Oy Sakari Timonen Oy Sipoon Poltinhuolto Oy Spinea Ltd Oy Suomen Jääkylmä Oy Suomen Kylmäpiste Oy Säätölaitehuolto Oy T:mi Huolto-Juki Tapiko Oy Tiramo Oy VP-Euroref Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Yleiskylmä-Findri Oy Ltd Itä-Uusimaa Are Oy Kylmäkonehuolto J. Varis Oy Kylmäkonehuolto JL-Cool service Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Norpe Oy Refcon Finland Oy Kanta-Häme Forssan Kylmä-Keskus Oy Hämeen Kodin- ja Kylmäkonehuolto Oy JSL-Tech Oy Kylmäkeskus Sami Oy Kylmäset Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Päijät-Häme AC Palvelut Oy Are Oy Chiller Oy Cool Davanti Oy Elcool Oy HC-Systems Oy Heinolan LVI-Asennus Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Kylmanni Kylmähuolto Tammelin Oy Kylmäkärki Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Pemco Oy T:mi Ari Mellin YIT Kiinteistötekniikka Oy Kymenlaakso AH-Cool Oy

Mukulakuja 3 Rattitie 13 Hindsbyntie 225 Lyhtytie 14 Linnavuorentie 28 A Kiilleliuskeenkuja 2 Rälssintie 4A Hirvikalliontie 18 Pakkamestarinkatu 4 A 15 Kaasutintie 8 A Soidintie 12 Panuntie 11 Harkkokatu 3 Torpantie 2 Vitikka 4 A Huoltotie 4

04300 Tuusula 00770 Helsinki 04130 Sipoo 00750 Helsinki 00950 Helsinki 04300 Tuusula 00720 Helsinki 10900 Hanko 00520 Helsinki 00770 Helsinki 00700 Helsinki 00620 Helsinki 05800 Hyvinkää 01651 Vantaa 02630 Espoo 04300 Tuusula

(09) 274 4000 (09) 389 4525 040 523 9739 (09) 374 1066 010 425 5000 044 078 5462 (09) 386 3110 0400 47 3284 041 501 0398 040 588 8499 020 155 3100 020 43 3111 020 43 3111 020 43 3111 020 433 1201 (09) 275 9960

www.recair.fi

Urakoitsija-alue Pohjaniityntie 12 Niittymaankuja 20 Murrontie 3 Asentajantie 9 PL 24(Teollisuustie 7) Mestarintie 1

06850 Kulloo 04130 Sipoo 06500 Porvoo 30420 Forssa 06150 Porvoo 06151 Porvoo 06150 Porvoo

020 530 5500 0400 45 3885 0400 43 6092 020 715 2530 020 715 2640 (019) 537 8000 (019) 524 8110

www.are.fi

Ratamokuja 8 Raatihuoneenk. 4 Verstaantie 1 Ylikauppilantie 2 Mattilantie 13 Vanajantie 10 Vankanlähde 7

30420 Forssa 13100 Hämeenlinna 13720 Parola 31640 Humppila 13100 Hämeenlinna 13110 Hämeenlinna 13100 Hämeenlinna

(03) 422 1082 (03) 682 4885 045 873 7274 0400 74 1214 020 757 9972 020 715 2630 020 433 6085

www.hkkh.fi www.jsl-tech.com www.kylmakeskussami.fi www.kylmaset.fi www.lemminkainen.fi www.yit.fi

Rataskatu 10 Väinämöisentie 6 Mukkulankatu 16 Vinssikatu 5 Ojamaankatu 1 Kukonkoskenkatu 8 Vuohkalliontie 5 Soisalmentie 3 Askonkatu 9 Kukonkannus 8 Tuomitie 22 Teollisuustie 8 Vartiokallionkatu 2 Mursketie 6 Jussinkorventie 216 Jussilankatu 6 C 2

15700 Lahti 15170 Lahti 15210 Lahti 15700 Lahti 15230 Lahti 15700 Lahti 18200 Heinola 15860 Hollola 15100 Lahti 15880 Hollola 15560 Nastola 16600 Järvelä 15150 Lahti 15860 Hollola 06100 Mäntsälä 15680 Lahti

044 344 3650 020 530 5500 (03) 87 6470 020 743 4000 020 792 0500 (03) 733 9267 044 055 7778 020 555 5606 020 515 2750 040 590 5303 0400 842 198 041 440 1173 020 715 6631 (03) 88 7410 0400 82 6200 020 433 111

www.acpalvelut.fi www.are.fi www.chiller.fi www.cooldavanti.fi www.elcool.fi www.hcsystems.fi www.heinolanlvi.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kylmanni.fi www.kylmahuoltotammelin.com www.kylmakarki.fi www.lemminkainen.fi www.pemco.fi www.arimellin.com www.yit.fi

PL 227,Korjalankatu 6G

45101 Kouvola

040 512 3468

www.ahcool.fi

34 KYLMÄextra 2/2012

www.sipoonpoltinhuolto.fi www.spinea.fi www.jaakylma.fi www.kylmapiste.fi www.saatolaitehuolto.fi www.tapiko.fi www.vpeuroref.fi www.yit.fi www.yit.fi www.yit.fi www.yit.fi www.findri.fi

www.jl-cool.com www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.norpe.fi www.refcon.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2012

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Are Oy Costella Oy Freotek Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Kotkan Kylmätekniikka Oy Kylmähuolto Miikkulainen Oy Kylmähuolto Resek Oy Kymen Kylmärinki Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Etelä-Karjala Are Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Itä-Suomen Kylmälaitepalvelu Oy K-Ilmastointi Kaakon Kylmäasennus Oy Karjalan Kylmähuolto Lappeenrannan Jäähdytystekniikka Oy Lappeenrannan Kylmä Ky Lemminkäinen Talotekniikka Oy P & P Saneeraus Oy Vuoksen Kylmäkone Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Varsinais-Suomi Are Oy Are Oy Carrier Oy Chiller Oy Enertest Ky Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Kylmä-Kariset Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy LJ-Kylmä Oy Mestarikylmä Oy Projektia Oy Ref-Team Oy Suomen Jääkylmä Oy Telekylmä Oy Tempstar Nordic Oy TRP Group Oy Turun AR-Systems Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Satakunta Are Oy Are Oy

Jumalniementie 3 Varastokatu 3 Talttatie 5 Varastotie 9 Asentajankatu 10 Asentajankatu 2 Vasaratie 3 PL 40,Somerotie 19 Kymi Yritysalue Ilmarinkuja 3 Valajantie 5 Matkakuja 6 A Kanervistontie 48

48600 Kotka 45200 Kouvola 48400 Kotka 46860 Anjalankoski 45130 Kouvola 48770 Kotka 48400 Kotka 45200 Kouvola 45700 Kuusankoski 45100 Kouvola 48230 Kotka 48600 Kotka 45200 Kouvola

020 530 5500 (05) 366 4155 (05) 228 5795 020 555 5700 020 514 1144 044 510 1136 0400 75 1067 010 397 5500 (05) 379 1922 020 715 6631 020 715 3020 010 437 5438 020 433 111

www.are.fi www.costella.fi www.freotek.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kotkankylmatekniikka.fi www.kylmamestari.fi www.resek.fi www.kylmarinki.com www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.yit.fi www.yit.fi

Harapaisentie 55 Seponkatu 6 Alaniitynkatu 17 Kaivertamontie 2 Paalukatu 4 E Kuparintie 43 Lentäjäntie 8 Lentokentäntie 69 Loitsukatu 37 Eteläkatu 12B Kirsikkapolku 6 Piikatu 1 Myllymäenkatu 21

53500 Lappeenranta 53300 Lappeenranta 53100 Lappeenranta 57810 Savonlinna 53500 Lappeenranta 55100 Imatra 53100 Lappeenranta 53600 Lappeenranta 53600 Lappeenranta 53500 Lappeenranta 54920 Taipalsaari 55120 Imatra 53100 Lappeenranta

020 530 5500 020 555 5607 020 514 2100 (015) 510 244 050 405 1500 044 510 0869 040 030 4992 (05) 412 6100 040 055 3738 020 715 3020 050 379 7640 (05) 473 2400 020 433 111

www.are.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kylmalaitepalvelu.com www.k-ilmastointi.fi www.kaakonkylmaasennus.fi

Joensuunkatu 7 Fiskarsinkatu 2 Hitsarinkatu 2 Hallimestarinkatu 13 Vehmaantie 248 Lemminkäisenkatu 42 Länt.Pitkäkatu 33 Tuulissuontie 3 B Lukkosepänkatu 7, PL 110 Perkkiönkatu 4 Vesalankatu 4 Tuulissuontie 21 Arhokatu 12 Unkarinkatu 22 Kakskerrantie 687 Kaurakatu 48 Haikankatu 4 Arhokatu 1 Örninkatu 14 Lemminkäisenkatu 59

24100 Salo 20750 Turku 20360 Turku 20780 Kaarina 23100 Mynämäki 20520 Turku 20100 Turku 21420 Lieto 20101 Turku 20460 Turku 20360 Turku 21420 Lieto 21200 Raisio 20750 Turku 20960 Turku 20740 Turku 21200 Raisio 21200 Raisio 24100 Salo 20521 Turku

020 530 5500 020 530 5500 (02) 437 5200 (02) 253 5700 (02) 434 0700 020 555 5609 020 515 7750 (02) 237 7600 020 715 3160 0400 19 6296 040 5160568 (02) 477 9200 (02) 439 6300 010 425 5003 0400 52 3114 045 7750 8233 044 072 0647 020 779 2501 020 433 1790 020 433 7300

www.are.fi www.are.fi www.carrier.fi www.chiller.fi www.enertest.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kylma-kariset.fi www.lemminkainen.fi

Tikkalantie 1 Satakunnankatu 23 A

26100 Rauma 28130 Pori

020 530 5500 020 530 5500

www.are.fi www.are.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

www.jaahdytystekniikka.fi www.lemminkainen.fi www.vkkoy.fi www.yit.fi

www.mestarikylma.fi www.projektia.fi www.refteam.fi www.jaakylma.fi www.telekylma.fi www.tempstar.fi www.trpgroup.fi www.turunar-systems.fi www.yit.fi www.yit.fi

KYLMÄextra 2/2012 35

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2012

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Eura Production Oy Euran Teollisuushuolto Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Karvian Kylmäkone Ky LVI-Helinki Oy Länsi-Jää Oy Polar Jäähdytys Oy Polar-Kylmä Oy Porin Kylmäasennus Ky Porin Kylmäkone Grönbacka Ky Rauman Kylmärakenne Oy TAE-Cooling Oy Ulver Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Pirkanmaa Are Oy Carrier Oy Chiller Oy Tampere Finkylmä Oy Huurre Finland Oy Hämeen Jäähdytys Oy Ikaalisten Kylmälaite Oy IM-Service Ky ISS Palvelut Oy JTH-Service Oy Jäämatic Oy Jääratas Ky Kojacool Oy Kylmäset Oy Kylmäset Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lumikko Huoltopalvelut Oy MH-Air Ky MV-Jäähdytys Oy Näsin Vesijohtoliike Oy Suomen Tekojää Oy Sähköpeko Oy TS-Kylmä Oy Valkeakosken Kylmälaitehuolto P.Siren Vilppulan Huoltopalvelu Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Keski-Suomi Are Oy Are Oy Chiller Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Jyväs-Jää Oy JääWatti Oy

Anttilantie 16 Neitsytmäentie 5 B Uunikatu 6 Yrjönkatu 22 Jokimaantie 2 Hakuninvaihe 1 Sammontie 15 Itäkeskuksenkaari 4 Varpushaukantie 3 Preiviikintie 442 Isonsannanpuistokatu 5 Teerentarhantie 8 A Pajulanraitti 35 Kukonharjamäentie 15 Kairakatu 1 Satakunnankatu 31

27510 Eura 27500 Kauttua 28610 Pori 28100 Pori 39930 Karvia 26100 Rauma 28400 Ulvila 28130 Pori 28220 Pori 28660 Pori 28100 Pori 26510 Rauma 27710 Köyliö 29250 Nakkila 26100 Rauma 28130 Pori

(02) 838 2800 044 254 1990 020 555 5720 020 515 2241 (02) 544 1407 (02) 8376 6100 (02) 538 3000 040 022 8448 (02) 639 4196 (02) 647 2550 (02) 633 3135 (02) 822 7333 040 048 8806 040 528 0417 010 437 5849 020 433 1720

www.euraproduction.fi www.euranteollisuushuolto.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi

Kuoppamäentie 11 Vesimyllynkatu 3 Pyynikintie 25 Ketoneilikankuja 2 C 6 Huurretie 13 Polumäenkatu 15 Sammonkatu 6 Puttosharjuntie 93 Biokatu 12 Yrittäjäntie 11 Aurinkokuja 5 B Hiidenkatu 6 Lentokentänkatu 7 Nekalankulma 20 Laiskantie 1 Haarlankatu 1 F Polunmäenkatu 49 Risuharjunkatu 45 Metallitie 10 Lakalaivankatu 3 Sepänkatu 8 Hautalankatu 20 Vinkkiläntie 106 Saimintie 12 Suokatu 4 Hatanpäänkatu 1

33800 Tampere 33310 Tampere 33230 Tampere 36240 Kangasala Ylöjärvi 33720 Tampere 39500 Ikaalinen 34800 Virrat 33520 Tampere 36600 Pälkäne 33420 Tampere 33240 Tampere 33900 Tampere 33800 Tampere 37600 Valkeakoski 33230 Tampere 33720 Tampere 33330 Tampere 33960 Pirkkala 33840 Tampere 39700 Parkano 33700 Tampere 38210 Sastamala 37600 Valkeakoski 35700 Vilppula 33900 Tampere

020 530 5500 (03) 317 1770 (03) 214 3250 040 512 5197 020 55 5511 (03) 266 0996 010 219 2608 044 033 6551 020 515 2200 050 44 1331 (03) 343 0480 (03) 212 7789 (03) 282 5111 020 757 9971 020 757 9970 020 715 3120 010 287 1302 040 062 4190 (03) 368 0822 (03) 380 5400 (03) 44021 (03) 357 3600 050 062 1055 (03) 5843671 040 062 8832 020 433 4600

www.are.fi carrier.fi www.chiller.fi

Kauppakatu 12 Ohjelmakaari 10 Ylistönmäentie 31 Kirrinpolku 4 Vapaudenkatu 8 Palokankaantie 25 Yrittäjänkatu 4

42220 Kaipola 40500 Jyväskylä 40500 Jyväskylä 40270 Palokka 40100 Jyväskylä 40320 Jyväskylä 44150 Äänekoski

020 530 5500 020 530 5500 (014) 378 2511 020 555 5601 020 515 7500 040 348 3666 040 036 4960

www.are.fi www.are.fi www.chiller.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.jyvas-jaa.fi www.jaawatti.fi

36 KYLMÄextra 2/2012

www.lannenilmatekniikka.fi www.lansi-jaa.fi www.polarjaahdytys.fi www.polarkylma.fi www.porinkylmaasennus.com www.kylmakone.fi www.kylmarakenne.fi

www.yit.fi www.yit.fi

www.huurrefinland.fi www.hameenjaahdytys.fi www.kylmalaite.fi www.iss.fi www.jth.fi jaamatic@jaamatic.fi www.jaaratas.fi www.koja.fi www.kylmaset.fi www.kylmaset.fi www.lemminkainen.fi www.lumikko.com www.sci.fi/¨mhair www.mv-jaahdytys.fi www.nasinvesijohtoliike.fi www.suomentekojaa.fi www.peko.fi www.tskylma.fi

www.yit.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2012

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Lemminkäinen Talotekniikka Oy MV-Jäähdytys Oy Refsystems Silván Oy Sisä-Suomen Kylmälaite Oy Viitasaaren Kylmähuolto YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Etelä-Pohjanmaa ISS Palvelut Oy Kylmä- ja Konekeskus P. Ahtiainen Oy Kylmäkonehuolto Ukonmäki Ky Lakeuden Kylmäkeskus Oy Lakeuden Kylmätekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lumikko Huoltopalvelut Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Ähtärin Vesi ja Lämpö Pohjanmaa Are Oy Global Cool Consults Oy/Ab ISS Palvelut Oy ISS Palvelut Oy Kylservice - Kylmähuolto Kenneth Lillhannus Lemminkäinen Talotekniikka Oy LVI- & Kylmäpalvelu Turunen T:mi Vaasan Kylmäkone Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Keski-Pohjanmaa Huurre Finland Oy Kylmet Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Pohjanmaan Jääkylmä Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Etelä-Savo Huurre Finland Oy Huurre Finland Oy Kylmäasennus P. Nykänen Oy Kylmähuolto Leppälä Ky Pieksämäen Masan Huolto Ky PP-Electro Ky Saimaan Kylmälaite Ky Tmi Air Cool Jukka Airaksinen YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kuntatekniikka Oy Pohjois-Savo Are Oy Chiller Oy FCool Oy Hane Huoltopalvelu Ky Huurre Finland OY

Vehkakuja 4 Ahvenlammenkuja 7 Kaarinantie 1 Sääkspääntie 57 Kaivotie 3 Teollisuuskatu 5 Kuormaajantie 7

40700 Jyväskylä 42100 Jämsä 43500 Karstula 41230 Uurainen 44500 Viitasaari 42100 Jämsä 40351 Jyväskylä

020 715 1910 040 551 3336 040 517 7950 050 080 7656 (014) 57 0120 020 43 3111 020 43 3111

www.lemminkainen.fi www.mv-jaahdytys.fi

Kauppakatu 23 Kenttätie 6 Keskuskatu 4 Tuottajantie 39 Korventie 2 Välkkilänkatu 7, PL 128 Roveksentie 18 Tuottajantie 5 Linjatie 9

60100 Seinäjoki 61800 Kauhajoki 62900 Alajärvi 60100 Seinäjoki 64700 Teuva 60120 Seinäjoki 60510 Hyllykallio 60120 Seinäjoki 63700 Ähtäri

020 514 1300 (06) 231 3918 (06) 557 3160 010 830 4201 (06) 228 6200 020 715 3060 010 287 1303 020 433 111 050 400 5323

www.iss.fi www.kylmakone.com www.kylmakonehuolto.com www.lakeudenkylmakeskus.fi www.lakeudenkylmatekniikka.fi www.lemminkainen.fi www.lumikko.com www.yit.fi www.ahtarinvesijalampo.fi

Strömbergin puistotie 13 Korpvägen 3 Wolffintie 36 Silmukkatie 4 Lappfjärdsvägen 893 Olympiakatu 3B Tuomirannantie 36 Kairatie 7 Kokkokalliontie 12 Teollisuustie 16

65320 Vaasa 68660 Jakobstad 65200 Vaasa 65100 Vaasa 64300 Lappfjärd 65100 Vaasa 66160 Långåminne 65350 Vaasa 65100 Vaasa 68600 Pietarsaari

020 530 5500 040 778 9414 020 514 1051 040 076 1228 (06) 222 1312 020 715 1670 (06) 365 7197 (06) 357 5100 020 433 7040 020 433 1696

www.are.fi www.coolconsults.com www.iss.fi www.iss.fi

Vasarakuja 9 Luhtikuja 7 Tervahovintie 2,PL 96 Vasarakuja 1 B Kosilankatu 5

67100 Kokkola 69100 Kannus 67101 Kokkola 67100 Kokkola 67701 Kokkola

020 555 5603 050 036 6035 020 715 3040 050 412 4929 020 433 111

www.huurrefinland.fi www.kylmet.fi www.lemminkainen.fi www.jaakylma.fi www.yit.fi

Arinakatu 9 Pihlajavedentie 21 Kuokkakuja 2 Kotipellonpiennar 3 Vilhontie 1 Otto Mannisen tie 8 Yrittäjänkatu 22 Vitikkaniementie 10 Insinöörinkatu 6 Insinöörinkatu 6

50170 Mikkeli 57101 Savonlinna 76130 Pieksämäki 50170 Mikkeli 76150 Pieksämäki 51200 Kangasniemi 50130 Mikkeli 77570 Jäppilä 50101 Mikkeli 50100 Mikkeli

020 555 5710 020 555 5730 040 548 5428 040 065 7855 040 025 2052 020 798 3480 040 025 3724 040 015 2519 020 433 5150 050 537 6561

www.huurrefinland.fi www.huurrefinland.fi www.kylmaasennus.fi www.kylmahuolto.net www.masanhuolto.fi www.pp-electro.fi www.coldtec.fi jukka.aircool@gmail.com www.yit.fi www.yit.fi

Mestarinkatu 5 Kalevalankatu 10 Kisällinkatu 16 H 3 Puustellintie 29 Kellonkärki 14

70700 Kuopio 70500 Kuopio 70780 Kuopio 72400 Pielavesi 70460 Kuopio

020 530 5500 (017) 263 1880 044 545 6660 (017) 86 2155 044 766 2500

www.are.fi www.chiller.fi www.fcool.fi www.hanehuoltopalvelu.net www.huurrefinland.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

www.sisasuomenkylmalaite.fi www.yit.fi www.yit.fi

www.lemminkainen.fi www.lvi-kylmaturunen.com www.vaasankylmakone.fi www.yit.fi www.yit.fi

KYLMÄextra 2/2012 37

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2012

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon ISS Palvelut Oy Keski-Savon Sähkö-ja Kylmäpalvelu Oy Kodinkonehuolto Korhonen Ky Kylmäduo Oy Kylmäntekijät Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy MP-Kylmä Oy PeLVI Oy Sähkö- ja Kylmähuolto Korhonen Oy Varkauden Kylmälaite Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Pohjois-Karjala Huurre Finland Oy Itä-Kylmä Oy Joensuun Kylmäkone Lemminkäinen Talotekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Pohjois-Pohjanmaa Are Oy Are Oy Are Oy Carrier Oy Enerkyl Oy Hannu Koivu Ky ISS Palvelut Oy Jetitek Oy Juhatek Oy Jäähdytyskoneasennus- ja Huolto Niemelä Ky Kylmälaitepalvelu Kidex Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Kainuu Enerkyl Oy KS-Talotekniikka Oy Kylmä- ja Kodinkonehuolto T. Mäkeläinen Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Timon Kylmäsähkö YIT Kiinteistötekniikka Oy Lappi Are Oy Are Oy ISS Palvelut Oy Jetitek Oy Kylmin Oy Kylmäsormi Lemminkäinen Talotekniikka Oy Sodankylän Kylmähuolto YIT Kiinteistötekniikka Oy Ylä-Lapin LVI Oy

Päivärannantie 10 Kivipurontie 38 Jysinahontie 88 Päiviönkatu 43 Oppipojankuja 10 Itkonniemenkatu 29 B Lavakuja 1 Isoharjantie 4 PL 20 Vanha Hasintie 3 Ajajantie 1

70420 Kuopio 78250 Varkaus 74700 Kiuruvesi 74100 Iisalmi 70780 Kuopio 70500 Kuopio 78310 Varkaus 71800 Siilinjärvi 73201 Varpaisjärvi 78870 Varkaus 70780 Kuopio

020 515 3200 040 027 7968 (017) 827 0210 (017) 82 3815 (017) 263 2611 020 715 2730 045 872 3537 (017) 462 4240 040 027 3431 (017) 556 1008 020 433 0000

www.iss.fi www.kylmapalvelu.fi www.kodinkonehuoltokorhonen.com www.kylmaduo.fi www.kylma.fi www.lemminkainen.fi www.mpkylma.fi www.kylmakonehuolto.fi

Rekkatie 11 B 9 Rahkeentie 4 Lylykoskentie 7 Parrutie 1 Rahtikatu 4

80100 Joensuu 80100 Joensuu 80130 Joensuu 80100 Joensuu 80100 Joensuu

040 838 2152 (013) 12 2355 (013) 22 8130 020 715 2740 020 433 111

www.huurrefinland.fi

Hietaniementie 12 Jääsalontie 17 Pajuniityntie 43 Laakeritie 20 A Tuotekuja 3 Lukkarinlandentie 13 Kellonpellontie 21 Tyrnäväntie 16 Kylmäsentie 5 Tuohitie 8 Ruuhijärventie 126 Kempeleentie 5 Paulaharjuntie 20

91430 Leppiniemi 90400 Oulu 92120 Raahe 90620 Oulu 90410 Oulu 93100 Pudasjärvi 90520 Oulu 90400 Oulu 90800 Oulu 90820 Kello 93100 Pudasjärvi 90400 Oulu 90501 Oulu

020 530 5500 020 530 5500 020 530 5500 (08) 34 8470 020 55 5515 040 068 5559 (08) 886 1888 040 095 9985 050 491 7373 020 831 7007 040 068 5083 020 715 1690 020 433 111

www.are.fi www.are.fi www.are.fi www.carrier.fi www.huurrefinland.fi

Nuaskatu 5 Sivukatu 6 Kauppakatu 3 Opintie 1 Somerentie 79 Timperintie 13 A

87400 Kajaani 87500 Kajaani 89600 Suomussalmi 87100 Kajaani 89200 Puolanka 87400 Kajaani

020 555 5602 040 051 5570 (08) 71 2150 010 843 4880 040 012 3713 020 433 6840

www.huurrefinland.fi www.ks-talotekniikka.fi

Sipolantie 2 Kemintie 25 Aittatie 1 Pohjolankatu 4 Marttiinintie 11 Hakalankatu 41 Nuoskankatu 2 Mantovaarantie 60 Suosiolankatu 2 Yhdystie 8

96100 Rovaniemi 95420 Tornio 96100 Rovaniemi 96100 Rovaniemi 96300 Rovaniemi 94100 Kemi 94600 Kemi 99600 Sodankylä 96100 Rovaniemi 99800 Ivalo

020 530 5500 020 530 5500 020 515 2650 040 712 7506 (016) 31 8888 040 069 1032 020 715 2144 (016) 61 0170 020 433 6400 040 515 9040

www.are.fi www.are.fi www.iss.fi www.jetitek.fi

38 KYLMÄextra 2/2012

www.yit.fi

www.lemminkainen.fi www.yit.fi

www.iss.fi www.jetitek.fi www.juhatek.fi www.kidexoy.fi www.lemminkainen.fi www.yit.fi

www.lemminkainen.fi www.yit.fi

www.kylmasormi.fi www.lemminkainen.fi www.yit.fi www.yla-lapinlvi.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki

Puhelin: 09 759 1166

www.skll.fi

Kompressorit ja ratkaisut LVI- ja kylmÃ¤teollisuudelle

Innovatiivinen muotoilu Uusi ja ainutlaatuinen suunnittelu ruuviprofiilille Integroitu jÃ¤rjestelmÃ¤ Ã¶ljynhallintaan Erikoislaakerit Korkean teknologian sÃ¤hkÃ¶moottorit YmpÃ¤ristÃ¶ystÃ¤vÃ¤lliset mallit hiilivedyille

Ruuvikompressorit

2WQNK JGTOGGVVKUGV OÂ¼PVÂ¼MQORTGUUQTKV

Å– Å– Å– Å–

Å– Å– Å– Å– Å– Å–

6GJQCNWG M9 MQORTGUUQTKUCTLCC GTK OCNNKC -Â¼[VVÃ‘ VCCLWWUOWWPVCLCNNC

6GJQCNWG M9 MQORTGUUQTKUCTLCC GTKNCKUVC OCNNKC ;ORÂ¼TKUVÃ‘[UVÂ¼XÂ¼NNKUGV OCNNKV JKKNKXGF[KNNG LC JKKNKFKQMUKFKNNG -Â¼[VVÃ‘ VCCLWWUOWWPVCLCNNC '%1KPUKFG OCNNKV 4 C NNG

Refair (Â½)

0Â¼OÂ¼ QOKPCKUWWFGV VCTLQCXCV OGTMKVVÂ¼XKÂ¼ GVWLC CUKCMMCKNNGOOG RCTGORK UWQTKVWUM[M[ VCUCKPGP MÂ¼[PVK JKNLCKPGP RCTCUVC (TCUEQNFKP OWQVQKNWC LC UWWPPKVVGNWC OQFGTPGKNNG LÂ¼Â¼JF[V[U LC KNOCUVQKPVKLÂ¼TLGUVGNOKNNG

6Â¼[FGNNKPGP TCVMCKUW LQUUC QP J[Ã‘F[PPGVV[ RCTCUVC XCNOKUVWUVGMPQNQIKCC +JCPVGGNNKPGP MCKMMKKP LÂ¼Â¼JF[V[U KNOCUVQKPVK LC NÂ¼ORÃ‘RWORRWUQXGNNWMUKKP 7WVGPC QOKPCKUWWVGPC (TCUEQNFKP MQORTGUUQTGÂ® KUUC QP UKUÂ¼Â¼PTCMGPPGVVW FKCIPQUVKKMMC +06 &KCIPQUG LQMC RCTCPVCC MQORTGUUQTKP UWQLCC VWPPKUVCC PQRGCUVK VQKOKPVCJÂ¼KTKÃ‘KFGP U[[V LC XÂ¼JGPVÂ¼Â¼ JQKVQ LC JWQNVQMWUVCPPWMUKC

4'(#+4 1; #VQOKVKG *GNUKPMK RWJ HCZ KPHQ"TGHCKT Å¿ YYY TGHCKT Å¿

Blue is better

LisÃ¤tietoja e-mail: frascold@frascold.it www.frascold.it INT69Â® Diagnose on Â© KRIWAN Industrie-Elektronik GmbH:n rekisterÃ¶ity tavaramerkki

FG Finland OY (Â½)

Kompakti Hiljainen Sujuva toiminta ErittÃ¤in kilpailukykyinen

Coolstep (1/1)

Kylmäala mukana maailmaa pelastamassa

– otsonikerros toipuu Montrealin pöytäkirjan allekirjoituksesta tuli syyskuussa kuluneeksi 25 vuotta. Sopimuksella rajoitettiin stratosfäärin otsonikerrosta heikentävien aineiden käyttöä. Tulokset ovat nähtävissä ja ensimmäiset merkit otsonikerroksen toipumisesta saatiin jo vuonna 2006. Kylmäalan panos ympäristönsuojelun menestystarinan toteuttamisessa on ollut merkittävä. Dakota Lavento

oin 15‑50 km korkeudessa olevan stratosfäärin otsonikerros absorboi tehokkaasti UV-säteilyä ja suojaa maapallon biosfääriä haitalliselta säteilyltä. Esimerkiksi ihmiset liiallinen UV-säteily altistaa ihosyövälle. Ensimmäiset havainnot kloorikemian haitallisesta vaikutuksesta otsonikerrokselle tehtiin 1970-luvulla, mutta tilanteen vakavuuteen herättiin vasta vuonna 1985 Etelämantereen otsoniaukon löytymisen jälkeen. Toimiin ryhdyttiin tuolloin nopeasti. Vuonna 1985 allekirjoitetulla Wienin sopimuksella luotiin puitteet otsonikerroksen tilan seuraamiseen liittyvälle tieteelliselle ja tekniselle yhteistyölle. Sopimusta täydennettiin 16.9.1987 allekirjoitetulla Montrealin pöytäkirjalla, jossa sovittiin merkittävistä rajoituksista otsonikerrosta heikentävien aineiden tuotannolle, kaupalle ja käytölle. Kansainvälisinä ympäristösopimuksina Wienin yleissopimuksesta ja Montrealin pöytäkirjasta tuli varsin poikkeuksellisia, sillä ne on ratifioitu kaikissa maailman maissa ja niihin on myös sitouduttu. Montrealin pöytäkirjan saavutuksia pidetäänkin suorastaan huikeina. Otsonikerrosta heikentävien aineiden päästöistä on leikattu 98 prosenttia ja otsonikadon laajeneminen on onnistuttu pysäyttämään. Näyttää siltä, että otsonikerros on myös toipumassa – joskin hitaasti.

Pöytäkirjan allekirjoituspäivästä maailman otsonipäivä Montrealin pöytäkirjan allekirjoituspäivästä 16.9. on muodostunut kansainvälisesti juhlittu otsonipäivä. Erityishuomiota sopimus sai viime syyskuussa, jolloin sen allekirjoittamisesta tuli kuluneeksi 25 vuotta. Juhlapäivänä Montrealin pöytäkirjan saavutuksista keskusteltiin ympäri maailman. Suomessa tiedotustilaisuuden järjestivät ympäristöministeriö, Suomen Ympäristökeskus ja Ilmatieteenlaitos. Kommenttipuheenvuoro tilaisuuteen oli pyydetty myös kylmäalalta. Sopimus sai varauksetonta kiitosta kaikilta osapuolilta. – Montrealin pöytäkirja on esimerkki toimivasta, maailmanlaajuisesta yhteistyöstä. Siitä olisi pitänyt ottaa mallia muita ympäristösopimuksia laadittaessa, huomautti kansainvälisten asiain johtaja Jukka Uosukainen ympäristöministeriöstä omassa puheenvuorossaan. Vertailukohdaksi Montrealin pöytäkirjalle hän otti maapallon lämpenemiskehityksen eli kasvihuoneilmiön hillitsemiseen tarkoitetut YK:n ilmastosopimuksen ja sitä täsmentävän Kioton pöytäkirjan jatkosopimuksineen.

KYLMÄextra 2/2012 41

Ilmatieteen laitoksella 13. syyskuuta järjestetyssä tilaisuudessa syntyi vilkas keskustelu otsonikerroksen suojelun tulevaisuuden haasteista.

– Montrealin sopimus loistaa kuin valona yössä. Siihen verrattuna ilmastosopimukset ovat vain löyhiä julkilausumia, Uosukainen kärjisti.

Kylmäala vastannut haasteistaan, R22:sta luopuminen loppusuoralla Otsonikerrosta heikentävien aineiden kirjo ja käyttötarkoitukset olivat 1990-lukuun asti hyvin laajat. Kylmäaineiden lisäksi joukkoon kuuluivat mm. sammutusaineina käytetyt halonit; liuottimet, kuten hiilitetrakloridit ja metyylikloformi sekä eräiden kasvitautien ja tuholaisten torjunta-aineena käytetty metyylibromidi. Useimmissa käyttösovellutuksissa korvaavien aineiden kehittämisessä on sittemmin onnistuttu, mutta esimerkiksi eräiden lääkesumutteiden ponneaineena otsonikerrokselle haitallisen CFC:n käyttö on edelleen välttämätöntä. Kylmäaineista otsonikerrosta heikentäviä aineita olivat CFC- ja HCFC-aineet, joita erään aikoinaan vahvan tuotemerkin mukaan usein myös ”freoneiksi” kutsuttiin. Ne tulivat markkinoille 1930-luvulla ja korvasivat nopeasti kylmäaineina aiemmin käytössä olleet metyylikloridin ja muut laitteiden loppukäyttäjille vaaralliset luonnonkaasut. Sittemmin ilmitulleista varjopuolistaan huolimatta CFC- ja HCFC-aineita on myös paljosta kiittäminen. Ne mahdollistivat aikanaan kylmälaitteiden laajentuneen soveltamisen erilaisiin käyttötarkoituksiin. Esimerkiksi elintarvikkeiden kylmäsäilytyksen ja kylmäketjun kehittymisen yhteyttä ihmisten elinajan odotteen pidentymiseen ei varmasti kukaan kiistä. CFC- ja HCFC-aineiden mitalin kääntöpuolen paljastuttua kylmäala aloitti ponnistelut uusien ratkaisujen löytämiseksi. CFC-aineiden käyttö päättyi varsin nopeasti jo 1990-luvulla, mutta otsonikerrokselle vähemmän vahingol-

42 KYLMÄextra 2/2012

lisia HCFC-aineita jouduttiin aluksi käyttämään jopa CFCaineiden korvaajana. Esimerkiksi ilmastoinnin jäähdytyksessä HCFC-aine R22:n merkitys säilyi hallitsevana 1990-luvun lopulle asti. Vanhojen laitteiden huoltoja korjauskäytössä HCFC-aineet olivat sallittuja vuoteen 2010. Aivan ”maaliin” asti ei otsonikerroksen suojelussa kylmäalallakaan vielä olla päästy, sillä edelleen toimintakuntoisten R22-laitteiden ”tekohengitys” purettavista kylmälaitteista talteenotetulla R22:lla on rajoitetusti sallittua vuoteen 2014. Näiden nyt jo varsin iäkkäiden R22-laitteiden uusintainvestoinnit ovatkin pitämässä kylmäalaa kiireisenä vielä seuraavat pari vuotta, josta lisää kerromme lehtemme toisessa artikkelissa sivulla 49.

Sivutuotteena torjuttu myös ilmastonmuutosta Montrealin sopimus on saanut huomiota maapallon pelastamisesta otsonikadolta. Vähäisemmälle huomiolle on sen sijaan jäänyt sen sivutuotteena syntynyt ilmakehän kasvihuonekaasupäästöjen vähentyminen, jonka merkitys on moninkertainen suhteessa esimerkiksi paljon esillä olleeseen Kioton pöytäkirjaan. Otsonikerrokselle haitalliset aineet ovat jääneet ilmastokeskustelussa sivuosaan, koska niitä ei aikanaan Kioton pöytäkirjaan hiilidioksidin, metaanin, dityppioksidin ja ns. F-kaasujen ohella sisällytetty. Perusteena oli se, että niiden käytöstä luopumisesta oli sovittu jo ennen Kioton pöytäkirjan allekirjoittamista vuonna 1997. Asian voi toki kääntää niinkin, että Kioton pöytäkirjan tavoitteet olisi jouduttu asettamaan moninkertaisiksi, mikäli otsonikerrokselle haitalliset aineet olisi sen piiriin sisällytetty. Kylmäalan näkökulmasta ratkaisu olisi kuitenkin ollut perusteltu. Nyt CFC-aineiden kaltaisten erittäin voimakkai-

Ulkoasenteiset vedenjäähdyttimet

Pem co2 (1/8) • 10…180 kW

• Sisältää pumput varaajat jne. • Myös vapaajäähdytys • Laaja lämpötila-alue • Tehdastestattu

Otsoniaukon pinta-ala vaihtelee vuodenajan mukaan. Pahimmillaan se on 1990-luvulla elo-lokakuussa ollut suurempi kuin Pohjois-Amerikan pinta-ala.

den kasvihuonekaasujen korvaaminen vähemmän haitallisilla, mutta F-kaasuihin sisältyvillä HFC-kylmäaineilla näkyy Kioton pöytäkirjan mukaisessa kaasujen tilastoinnissa ainoastaan negatiivisena kehityksenä. Suhteessa merkittävimpään kasvihuonekaasuun hiilidioksidiin HFC-aineiden merkitys on kuitenkin pieni. Esimerkiksi EU-tasolla HFC-aineet edustivat vuonna 2010 vain 2,0 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja Suomessa osuus oli tätäkin pienempi.

Montrealin pöytäkirjan vaikutukset kylmäalalle myönteisiä Kylmäalalta Montrealin pöytäkirjaan sopeutuminen on vaatinut paljon, mutta kokonaisvaikutusta voi kuvata positii-

Ota yhteyttä Pemco Oy p. 03 887410 pemco@pemco.fi

viseksi. Se antoi alalle kehitysimpulssin, jonka vaikutukset ovat näkyneet kylmäaineiden vaihtumisen lisäksi monilla tuotekehityksen www.pemco.fi osa-alueilla. Samalla esimerkiksi kylmälaitosten energiatehokkuuden parantamisessa on otettu suuria askeleita, kertoi Suomen Kylmäliikkeiden Liiton toimitusjohtaja Petri Hannula omassa puheenvuorossaan Montrealin pöytäkirjan 25-vuotistilaisuudessa. Montrealin pöytäkirja toi kylmäalalle myös laitteiden säännölliseen huoltoon ohjaavat vuototarkastukset sekä ensimmäiset pätevyysvaatimukset. Vuototarkastusten ansiosta huoltoliikkeissä on päästy vikakeikkojen hoitamisen asemasta te-

SUOMEN

JÄÄKYLMÄ OY www.jaakylma.fi

Suomen Jääkylmä Oy (1/4)

Kylmä-ja pakastevarastot, CO2 Toimitilajäähdytys CLIVET vedenjäähdyttimet JÄÄKYLMÄ kylmävesiasemat 24h huoltopäivystys HELSINKI

TURKU

KOKKOLA

KYLMÄextra 2/2012 43

kemään entistä enemmän laitteiden ennakkohuoltoa, josta hyödyn korjaavat varmuudella niin ympäristö kuin korjaus- ja energialaskut maksava loppukäyttäjäkin. Lainsäädännön edellyttämät pätevyysvaatimukset puolestaan ovat nostaneet alan koulutustasoa ja auttaneet kylmäalan koulutuksen kehittämisessä. Nykyisin kylmäalalla on koulutusta perustutkinnosta ammatti- ja erikoisammattitutkintoon, Hannula jatkoi.

Tulevaisuuden haasteet kasvihuonekaasuissa Vaikka otsonikerros näyttäisikin olevan toipumassa, varomattomaksi ihmiskunnalla ei ole varaa ryhtyä. Esimerkiksi kasvihuoneilmiön voimistuminen saattaa vaarantaa otsonikerroksen toipumisen. – Otsonin palautuminen ennalleen on hidas prosessi. Oletetaan, että otsonikerros toipuu aikaisintaan, kun klooripitoisuus laskee vuoden 1980 tasolle. Ilmastonmuutoksen takia tulevaisuuden ilmakehä on kuitenkin erilainen kuin 1980-luvulla, millä saattaa olla vaikutusta otsonikerroksen palautumiseen. Kasvihuoneilmiön voimistumisen seurauk-

sena stratosfääri kylmenee, mikä saattaa johtaa otsonikadon voimistumiseen arktisilla alueilla, varoittaa ryhmäpäällikkö Leif Backman Ilmatieteen laitokselta. Otsonikerroksen suojelunkin suuri tulevaisuuden haaste näyttäisi siksi olevan paljon puhuttu kasvihuonekaasupäästöjen hillitseminen. Avainasemassa ovat tällöin energiantuotannon ja liikenteen hiilidioksidipäästöt, mutta niiden lisäksi huomiota on kiinnitettävä pienempiinkin päästölähteisiin. Kylmäalalla kehitystyötä tehdään parhaillaan HFC-aineiden korvaamiseksi entistäkin vähemmän ympäristölle haitallisilla kylmäaineilla. Joihinkin sovellutuksiin apu on löytymässä hieman ”yllättävästäkin” suunnasta. Eräs CFC- ja HCFC-aineiden aikoinaan syrjäyttämä kylmäaine oli hiilidioksidi, joka nyt on tekemässä vahvaa paluuta. Suljetussa kylmäainekierrossa kaasut eivät lähtökohtaisesti ympäristölle haitallisia ole ja vuodon tapahtuessakin ilmakehään vapautuva hiilidioksidimäärä on merkityksetön suhteessa fossiilisten polttoaineiden polttamisessa syntyviin päästöihin. Niinpä hiilidioksidi onkin noussut yhdeksi tärkeimmistä kylmäalan ja ympäristötietoisten loppukäyttäjien kiinnostuksen kohteista. Tämän lehden sivuilla 13–21 esittelemme hiilidioksidin käyttöä kylmäaineena niin myymälöiden kuin teollisuudenkin käyttösovellutuksissa.

Vaasan vesi tekee 600 kW lämpöä Scancoolin lämpöpumpulla Oy Scancool Ab on Suomen johtavia teollisten kylmälaitosten ja lämpöpumppujen

Scancool (½)

toimittaja. Kokonaisvaltainen palvelumme

tarjoaa kaikki kylmä- ja lämpöpumpputekniikkaan liittyvät palvelut. Scancool on osa Oilon konsernia jonka

pääpaikka on Lahti. Konsernin liikevaihto on n. 70 milj. ja henkilömäärä n. 350.

Uusi lämpöpumppulaitos ottaa lämmön talteen puhdistetusta jätevedestä, joka hyödynnetään puhdistamon omalla tontilla. Lämpöpumppu pystyy tekemään 65 °C lämmitysvettä n 9-14 °C jätevedestä ja vielä hyvällä hyötysuhteella. Teho vastaa noin100 omakotitalon energiatarvetta.

Keeping you cool in the warm Way

44 KYLMÄextra 2/2012

www.oilon.com

www.scancool.fi

SUURIA SÃ„Ã„STÃ–JÃ„ KIINTEISTÃ–SI ENERGIAKULUISSA On uskomatonta, millaisia summia Suomessa tuhlataan suurten kiinteistÃ¶jen lÃ¤mmityskuluissa.

Scanoffice Oy (1/1)

6FDQRIÂ¿ FHQ NLLQWHLVW|OlPPLW\VMlUMHVWHOPLOOl VDDW SLHQHQQHWW\l VXXUWHQ NLLQWHLVW|MHQ OlPPLW\VNXOXMD /DLWHYDOLNRLPDVWDPPH O|\W\\ XVHLWD UDWNDLVXMD NLLQWHLVW|MHQ HULODLVLLQ WDUSHLVLLQ <NVLQNHUWDLVLPSLD WXRWWHLWDPPH RYDW VXXUWHQ WLORMHQ LOPDOlPS|SXPSXW MRLOOD YRLGDDQ OlPPLWWll YDLNNDSD WHROOLVXXVKDOOHMD WDL YDUDVWRWLORMD 0\|V UDNHQQXNVHQ WXORLOPD YRLGDDQ HGXOOLVLQ HQHUJLDNXVWDQQXNVLQ OlPPLWWll MD YLLOHQWll (QHUJLDD YRLGDDQ RWWDD PDDVWD WDL LOPDVWD MD VLLUWll VH OlPPLW\VYHVLNLHUWRRQ /lPS|HQHUJLDDD YRLGDDQ P\|V WHKRNNDDVWL VLLUWll UDNHQQXNVHQ VLVlOOl YDLNNDSD Nl\WW|YHWHHQ ,QYHVWRLQWL PDNVDD LWVHQVl WDNDLVLQ PXXWDPDVVD YXRGHVVD MD VHQ MlONHHQ VDDW VLONNDD VllVW|l MRND YXRVL 7LODD HQHUJLDQVllVWlMLHPPH LQIRUPDDWLRSDNHWWL RVRLWWHHVWD LQIR#VFDQRIÂ¿ FH Â¿ WDL SXKHOLPLWVH 3RVWLWDPPH NDQVLRQ YlOLWW|PlVWL

ZZZ VFDQRIÂ¿ FH Â¿

PAC-IF012B-E_kylmÃ¤extra.indd 1

9.10.2012 11.36

Tarrat kylkeen ja huoltopäiväkirjat esiin

– kylmälaitteiden valvonta tehostuu Kylmälaitteiden lakisääteinen valvonta on pääsemässä vauhtiin. Valvonta on mm. ELY-keskusten, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten sekä terveydensuojeluviranomaisten vastuulla. Suomen ympäristökeskus on laatinut asiasta ohjeistusta ja kouluttaa parhaillaan valvontaviranomaisia. Esimerkiksi elintarvikevalvontaviranomaisilta työ onnistuu SYKE:n ohjeilla helposti heidän muun valvontatoimintansa yhteydessä. Espoossa valvonta on kuitenkin tullut monille kylmälaitteiden haltijoille yllätyksenä. Dakota Lavento

uoltotarrat puuttuvat, huoltopäiväkirja puuttuu tai on unohdettu täyttää, kuvaa insinöörityötään tekevä Tomi Levomäki tarkastuskäyntiä espoolaisessa toimipaikassa. Puutteisiin hän törmäsi puolessa tarkastuksissa, mutta onneksi usein kysymys oli vain puutteista paperitöissä, ei kokonaan unohtuneista kylmälaitteiden huolloista. Tomi Levomäki teki F-kaasuasetuksen mukaisia tarkastuksia vime kesän aikana kartoittaessaan kylmälaitteita kesätyössään Espoon kaupungilla.

– Tarkoituksena oli tehdä mahdollisimman laaja kartoitus ja käydä kesän aikana tarkastamassa mahdollisimman paljon paikkoja, joissa on suuria kylmälaitteita, Levomäki kertoo. Samalla haluttiin selvittää, mitä kylmäaineita ja minkä kokoisia määriä eri alojen toimipaikoissa on ja kuinka hyvin huoltoasetusta noudatetaan. Ja kun paikan päällä kerran oltiin, tarkastus suoritettiin saman tien ja mahdolliset puutteet neuvottiin korjaamaan. Neljän kuukauden aikana Levomäki ehti käydä läpi 63 kohdetta. – Se on toki vain jäävuoren huippu, hän huomauttaa. Levomäki kävi tarkastuskäynneillä mm. teollisuuden ja elintarviketeollisuuden kohteissa, elintarvikeliikkeissä, sairaaloissa ja terveyskeskuksessa, kahdessa hotellissa ja erilaisissa laitetiloissa. – S- ja K-ryhmän elintarvikeliikkeissä puutteita oli erittäin vähän, Levomäki sanoo. Eniten puutteita löytyi tutkimuskeskuksista.

46 KYLMÄextra 2/2012

Mitä tärkeämpiä kylmälaitteet yrityksen toiminnalle ovat, sitä varmemmin niiden huollot toteutetaan ajallaan ja myös F-kaasuasetuksen vaatimukset tunnetaan.

Unohduksia ja tietämättömyyttä Tarkastuksessa oli paikalla yleensä yrityksen tai toimipaikan vastuuhenkilö. Valvontakäynti tuli siinä mielessä monille yllätyksenä, ettei vastaavaa ollut koskaan aikaisemmin tapahtunut. Jos puutteita ilmeni, hyvää syytä vastuuhenkilöt eivät niille keksineet. Aikaa Levomäen mukaan tarkastukseen kului kohteessa puolisen tuntia tai tunnin verran. – Huoltopäiväkirjan ja tarran tarkastamisessa ei nokka kauaa tuhise. Asetuksen velvoitteiden selittämisessä vastuuhenkilöille sen sijaan saattaa aikaa kulua, varsinkin jos asia tuntui olevan kuulijalle täysin uusi. – Joskus syynä huoltopäiväkirjan puutteisiin on unohdus. Se pitäisi malttaa täyttää heti huollon yhteydessä, sillä myöhemmin se jää helposti tekemättä, hän huomauttaa. Asetuksen mukaan kylmälaitteista tulee löytyä tieto, mitä kylmäainetta se sisältää ja minkä verran. 3 kg tai enemmän kylmäainetta sisältävissä laitteissa tiedon tulee olla kirjattuna laitteen huoltopäiväkirjaan ja uusimmissa laitteissa tiedon tulisi ilmetä myös tarrasta tai kyltistä laitteen kyljessä. Lisäksi laitteen kyljessä tulisi olla huoltotarra tai vastaava, josta ilmenee milloin ja kenen toimesta laite on viimeksi tarkastettu ja huollettu ja milloin seuraava tarkastus on tehtävä. Huoltopäiväkirjaan merkitään laitteen huoltohistoria mahdollisine kylmäaineen lisäyksineen sekä huollon suorittajan allekirjoitus.

Huoltopäiväkirjaa tulee säilyttää laitteen yhteydessä ja kylmälaitoksen haltijan tulee se pyynnöstä esittää viranomaiselle. Levomäki on toimittanut työnsä tuloksista loppuraportin Espoolle ja käyttää materiaalia hyväkseen myös vuoden aikana valmistuvassa kemiantekniikan insinöörityössään. Kesätyö herätti kiinnostuksen kylmäalan töihin. – Toivottavasti projekti auttaa työn etsimisessä myöhemmin, Levomäki sanoo.

veluiden valvontaviranomaiset sekä elintarvikevalvontaviranomaiset muun valvontatoimintansa yhteydessä. Valvontaa toteutetaan osana rutiinimaisia tarkastuskäyntejä, mutta myös yllätystarkastuksina ja ilmiannosta. Valvonnassa tarkastetaan, että huoltopäiväkirja on olemassa, asianmukaisesti täytetty ja huoltoväli lakisäädösten mukainen.

Ohjeet verkosta

Vaatimukset lainsäädännössä F-kaasujen valvonta perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1005/2009 otsonikerrosta heikentävistä aineista (otsoniasetus) sekä asetukseen (EY) N:o 842/2006 tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista (F-kaasuasetus). Laitteiden haltijoiden velvoitteista sekä huoltohenkilöille ja –yrityksille asetetuista pätevyysvaatimuksista on Suomessa lisäksi säädetty valtioneuvoston asetuksella 452/2009. Asetuksen valvovia viranomaisia ovat ELY-keskukset ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset sekä lisäksi terveydensuojeluviranomaiset, kulutustavaroiden ja kuluttajapal-

Suomen Ympäristökeskus julkaisi keväällä verkossa valvontaviranomaisille tarkoitetun valvontaohjeen, joka on saatavissa osoitteessa www.ymparisto.fi/ODSFkaasuvalvontaohje (Valvontaohje otsonikerrosta heikentäviä aineita tai fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden huoltoa valvoville viranomaisille, Tapio Reinikainen, Juudit Ottelin ja Nufar Finel, 2012). Oppaassa kerrotaan käytännönläheisesti valvontatyöstä ja annetaan toimintaohjeet tilanteeseen, jossa tarkastuksessa havaitaan puute. SYKE:n nettisivuilta löytyvät tarkastajille myös valmiit lomakepohjat, joihin tarkastuksessa mahdollisesti ilmenevät puutteet on helppo kirjata.

Koulutusta syksyn aikana

Laitteiden valvontatarkastusten tarkistuslista 1. Laitteen sisältämä kylmäaine ja sen määrä (esimerkiksi huoltopäiväkirjasta) Vähintään kolme kiloa F-kaasua tai otsonikerrosta tuhoavaa ainetta = valvottava laite

Alle kolme kiloa kylmäainetta tai luonnollista kylmäainetta sisältävä laite = ei kuulu valvottaviin

2. Huoltotarra - onko olemassa - huoltoväli: vähintään 3 kg = 12 kk, väh. 30 kg = 6 kk, väh. 300 kg = 3 kk, ellei käytössä ole vuodonilmaisujärjestelmä, tällöin huoltoväli: väh. 30 kg = 12 kk, väh. 300 kg = 6 kk - onko huoltoyritys Tukesin rekisterissä www.tukes.fi/fi/Rekisterit/kylmalaitteet-rekisterit

3. Huolto- ja tarkastuspäiväkirja - onko olemassa - huoltoväli - muut tarkemmat tiedot tarvittaessa (esim.vuodon määrä) Suomen ympäristökeskuksen laatimat ohjeet valvontaviranomaisille ovat selkeät ja helpot noudattaa.

Viranomaisia koulutetaan tekemään tarkastuksia myös oman varsinaisen pätevyysalueensa ulkopuolelta. Ravintolan palotarkastus ja kylmälaitteiden vuototarkastusten suorittamisen valvonta voidaan tehdä samalla kertaa. – Koulutusta aiheesta on annettu kesällä ja jatketaan syksyn aikana kuntien ympäristötarkastajille. Asia on esillä myös ympäristöterveydenhuollon alueellisilla koulutuspäivillä syksyllä, kertoo ylitarkastaja Nufar Finel Suomen ympäristökeskuksen haitallisten aineiden yksiköstä. F-kaasuasetuksen edellyttämään valvontaan ei ole saatu uusia resursseja, joten se aiheuttaa eri alojen tarkastajille lisätyötä. – Esimerkiksi ympäris-

KYLMÄextra 2/2012 47

KANGASKANAVAT! Euro Air kangaskanavat tehokkaaseen ilmanjakoon Kangaskanavilla korvaat tuloilmaelimet ja jaat ilmaa tehokkaasti ja vedottomasti koko kanavan pituudelta. • lämmitykseen ja jäähdytykseen • vedoton ilmanjako • kosteus ei kondensoidu, ei tarvitse eristää • ruostumaton • helppo asennus ja puhdistus

- commitment is included

• 10 vuoden takuu

www.kangaskanava.fi

ent Pat ding n pe

p. 0207 5452 30 • myynti@tukku-kylma.fi

JÄÄTÄ KENTÄLLE! Ratajäähdytys- ja ilmastointilaitteet W-Therm jääratakontit ja Dry-Air ilmastointijärjestelmät yhdessä tuovat varmuutta ja toimivuutta jäähalliin.

TukkuKylmä (½) www.lkt.fi

p. 06 2286200 • info@lkt.fi

VALVO, SÄÄSTÄ! Jäähdytyksen reaaliaikainen etävalvonta ja tehokkuusmittaukset Jäähdytysturvan etävalvontaja mittausjärjestelmät tuovat tehokkuutta ja säästöjä toimintaan.

www.jaahdytysturva.fi

p. 020 754 5235 • info@jaahdytysturva.fi

48 KYLMÄextra 2/2012

töviranomaiset ovat suhtautuneet valvontaan positiivisesti, mutta uusi asia tietysti herättää paljon kysymyksiä, Finel huomauttaa. – Espoossa projektia tullaan jossakin muodossa jatkamaan ja Kuopiossa on suunnitteilla kylmälaitteiden valvontaprojekti ensi kesälle, Finel kertoo. Yleisesti ottaen asiat ovat kylmäalan toimijoilla Finelin mukaan hyvin hallussa. – Jos Espoon valvontaprojektista voi jotakin päätellä, laitteet tuntuisivat olevan kunnossa, vaikka paperitöistä puutteita löytyikin. Asiakkaiden valistamista pitäisi kuitenkin tehostaa, hän huomauttaa.

Ylitarkastaja paneutuu kylmäalaan

litarkastaja Nufar Finel Suomen ympäristökeskuksen haitallisten aineiden yksiköstä on suhteellisen tuore lisä maamme kylmäalan vaikuttajiin. Ympäristösuojelutiedettä opiskellut Finel tuli Suomen ympäristökeskukseen silloisen ylitarkastaja Tapio Reinikaisen avuksi F-kaasuasetuksen valvontaprojektin kehittämiseen vuonna 2011. Kun Reinikainen lähti toisiin tehtäviin, Fineliä pyydettiin jatkamaan. Reinikaiselta jäi suuret saappaat täytettäväksi. – Tässä on ollut vuoden aikana paljon oppimista. Otsonikerrokseen liittyvät asiat olivat tietysti jo opintojen osalta tuttuja, mutta F-kaasut ja kylmäaineteknologia aivan uutta. Monta kertaa olen ajatellut, että olisinpa silloin opiskeluaikana kiinnittänyt tähän tai tähän asiaan enemmän huomiota, hän naurahtaa. Finelin toimenkuva kuulostaa varsin laajalta: Fluoratut kasvihuonekaasut ja otsonikerrosta heikentävät aineet; EY-asetusten toimivaltaisen viranomaisen tehtävät, lainsäädännön kansallinen toimeenpano, kansainvälinen yhteistyö. Aika on varmasti tiukalla. Onneksi hänet on kylmäalalla otettu hyvin vastaan ja apua ja tietoa saa aina tarvittaessa. – Esimerkiksi Kylmätekniikan koulutuspäivillä sain paljon uutta tietoa ja pääsin tutustumaan alan vaikuttajiin.

Borealis Polymers Oy valmistaa kemikaaleja ja muoviratkaisuja. Yrityksen pääkonttori on Wienissä ja Kilpilahdessa sen tuotantolaitokset ovat toimineet jo 40 vuoden ajan. Noin 70 % yhtiön Suomen tuotannosta menee vientiin. Kuva: Borealis Polymers Oy.

Otsonikerrokselle haitallisesta R22-kylmäaineesta luopuminen laittaa Borealiksen jäähdytyslaitteet uusiksi

Eroon R22-laitteista Vuosikymmenien kuluessa vaiheittain rakennettuilta Borealis Polymers Oy:n tuotantolaitoksilta löytyy satoja jäähdytyslaitteita. Nyt vanhoista R22-kylmäaineella toimivista laitteista luovutaan tarkan suunnitelman mukaan. Kaikkiaan 126 kpl R22jäähdytyslaitteita uusitaan kolmessa vaiheessa. Dakota Lavento

rityisesti ilmastoinnin ja teollisuusprosessien jäähdytyksessä, kylmävarastoissa, jäähalleissa ja lämpöpumpuissa 1990-luvun lopulle asti käytössä ollut R22 lukeutuu ns. osittain halogenoituihin hiilivetyihin. Näiden ns. HCFC-aineiden haitallisuus yläilmakehän otsonikerrokselle oli täysin halogenoituja hiilivetyjä (mm. R12) vähäisempi, jonka johdosta niiden käyttö uusissa kylmälaitteissa oli sallittua vielä vuosituhannen vaihteeseen asti. Vanhojen laitteiden huollossa ja korjauksessa käytettäväksi uutta R22:ta oli saatavilla vuoteen 2010, jonka jälkeen alkoi perinteikkään

kylmäaineen viimeinen ”siirtymäaika”. Nyt sallittua on enää purettavista kylmälaitteista talteenotetun R22:n uusiokäyttö vielä toimintaan jäävien laitteiden korjauksessa. Tämäkin siirtymäaika päättyy vuonna 2014. Vanhat R22-laitteet ovat todennäköisimmin käytössä 1990-luvulla tai sitä aiemmin valmistuneissa rakennuksissa. Erityisesti ilmastoinnin jäähdytyksessä laitteita on vielä käytössä tuhansia. Monissa paikoissa tullaan kohtaamaan ongelmia, mikäli tilanteeseen herätään vasta laitteen rikkouduttua.

KYLMÄextra 2/2012 49

Paljon vaihdettavaa Porvoon Kilpilahdessa sijaitsevassa Borealis Polymers Oy:ssä ei jääty odottelemaan ongelmien syntymistä, vaan ryhdyttiin kartoittamaan tilannetta yrityksen tuotantolaitoksella. Selvisi, että R22:ta löytyi 126:sta kaikkiaan yhteensä noin 240 laitteistosta. – Borealiksessa on toki ollut jo pitkään tiedossa, että käytössä on vanhoja R22-laitteita, jotka on uusittava, projektipäällikkö Ari Karhu kertoo. Jos jäähdytyslaitteiden määrä 240 tuntuu suurelta, se selittyy sillä, että Borealiksella on Kilpilahdessa kymmeniä eri aikaan rakennettuja rakennuksia. Tuotanto muovitehtaassa alkoi vuonna 1972 ja vuosikymmenten kuluessa toiminta on laajentunut ja uusia rakennuksia pystytetty useaan otteeseen. Jäähdytyslaitteita esimerkiksi toimisto- ja laboratoriotiloihin on hankittu aina tarpeen mukaan. Siksi niitä on lukumäärällisesti paljon Borealiksen investoinnista ja ikähaitari suuri. – Laitteita vastaava projektipäällikkö on vähän joka lähtöön, Ari Ari Karhu on saanut Karhu murjaisee perehtyä R22-projektin Borealiksessa toteutettiin myötä jäähdytyslaitteisiin vuosina 2010-2011 selvityk- perusteellisemmin. siä, joissa kartoitettiin kaikki yrityksen jäähdytyslaitteistot ja erityisesti R22-kylmäaineella toimivat koneistot. Apuna kartoituksessa ja LVI-suunnittelussa käytettiin Markko Sinkkosta Insinööritoimisto Touko Saariselta. Borealiksen Kilpilahden jäähdytyslaitteiden osalta keskusteltiin myös kiinteistöjen ylläpidosta huolehtivan YIT:n kanssa. YIT:ltä saatiinkin laitteiden toiminnasta ja huollosta kattavat tiedot ja myös vinkkejä laitteiden uusimisen osalta. He tuntevat laitteet ja ovat kiinteistöhuoltoyhtiön ominaisuudessa voineet kertoa, mitä uusilta laitteilta esimerkiksi paremman huollettavuuden kannalta edellytetään. R22:n korvaaminen muulla kylmäaineella ei ollut varteenotettava vaihtoehto, sillä Borealiksen R22-laitteet olivat auttamatta liian vanhoja. – Ympäristöystävällisin, energiataloudellisin ja järkevin vaihtoehto oli uusia kaikki R22-laitteet, Ari Karhu summaa. Hänen mukaansa kokeilusta pelkän kylmäaineen vaihtamisesta ei ole saatu hyviä kokemuksia. – Vaihdon jälkeen laite ei toimi odotetulla tavalla ja tehot ovat laskeneet huomattavasti. R22-laitteiden uusimisurakasta järjestetyn tarjouskilpailun voitti Recair Oy. – Tämä on merkittävä ja hyvin ympäristöystävällinen projekti, yksi suurimmista Suomessa, sanoo Recairin myyntijohtaja Olli Perunka tyytyväisenä. Projekti on suuri paitsi laitemäärältään, myös teholtaan: uusittavien laitteiden yhteinen jäähdytysteho on n.

50 KYLMÄextra 2/2012

2 300 kW. Joukkoon mahtuu varsin laaja kirjo erilaisia jäähdytyskojeita: on split- ja multisplit-laitteistoja, kompressorilauhdutinyksiköitä sekä niihin liittyviä tuloilmakoneen pattereita ja vakioilmastointikojeita. Tähän urakkaan eivät kuulu valmistusprosessien jäähdytykset, jonka uudistamiset etenevät oman aikataulujensa mukaan. Myös Borealiksen tuotantolaitoksilla ja toimipisteissä muualla Euroopassa on tehty samanlainen kartoitus. Joissakin paikoissa uusiminen on käynnissä ja joissakin jo toteutettu. Yksittäisenä urakkana yhtä suuria määriä laitteita ei kuitenkaan vaihdeta.

Kolmessa vaiheessa Näin laajaa urakkaa ei haluttu toteuttaa yhdellä rykäyksellä, vaan se jaettiin kolmeen osaan. Ensimmäinen vaihe on valmis ja toinen alkamassa. Varsinainen vaihtotyö ajoitettiin vuodenaikoihin, jolloin jäähdytystehoa tarvitaan muutenkin vähemmän. Investointina 126:n laitteen uusiminen on taloudellisesti merkittävä hanke, miljoonaprojekti, johon on voitava valmistautua ajoissa. Vanhoja laitteita olisi toki muutenkin uusittu, mutta vähitellen. Nyt se on vain toteutettava kerralla, Ari Karhu sanoo. Urakoitsija Recairin projektipäällikkö Markus Juvoselle Borealis on käynyt projektin myötä tutummaksi työ- Borealiksen hankkeessa maakokousten ja aliurakoit- Recairin projektipäällikkönä sijoiden valvonnan myötä. toimii Markus Juvonen. Kylmäkoneasennuksista huolehtii lahtelainen Elcool Oy. Tehdasalueella kiertäessä tulee mieleen, että suuntavaiston täytyy kylmäasentajalla olla paikallaan. – Ilman YIT:n kavereiden apua olisimme kyllä olleet hukassa, Markus Juvonen myöntää. – Heidän paikallistuntemuksensa on ollut kullan arvoinen, vahvistaa Sami Pahla Elcoolista. Elcoolin tehtävänä on ollut purkaa vanhat laitteet, asentaa uudet ja varmistaa, että ne toi- Sami Pahla Elcool Oy:stä on mivat halutulla tavalla. Töissä huolissaan hitaasta vauhdista, on ollut kerrallaan yleensä nel- jolla vanhoja R22-laitteita jä asentajaa. uusitaan. Pian on kiire.

Pienennä hiilidioksidijalanjälkeäsi

Uudet YORK®-vedenjäähdyttimet ja lämpöpumput

Johnson Controls Finland Oy

• Korkea hyötysuhde • Pieni kylmäainetäytös • Kompakti rakenne • Taajuusmuuttajakäyttö • Edistykselliset lämmönvaihtimet • Nopea asennus ja käyttöönotto • 24/7 huoltopalvelut

Johnson Controls on maailman johtavia teollisuuden kylmälaitteiden ja lämpöpumppujen valmistajia

Turvallisuusmääräykset petrokemian tuotantolaitoksessa ovat tiukat. Jokaisen asentajan on ensin osallistuttava turvallisuuskoulutukseen. Kokonaisuudessaan projektissa on ollut mukana yli 30 ihmistä.

Johnson Controls Finland Oy • Hankasuontie 10, 00390 Helsinki • p. +358 (0)20 1404 551 • f. +358 (0)20 1404 500 • www.jci.com

Uudet laitteet ovat vanhoja ympäristöystävällisempiä ja energiatehokkaampia ja usein uusinvestointi kannattaa jo siksi. Borealiksella osa laitteista vaihtuu myös entistä tehokkaampiin, sillä rakennukset ovat vanhoja ja lämpökuormat ovat vuosien mittaan kasvaneet, Ari Karhu kertoo.

Pian tulee kiire Borealis Polymers Oy:n Kilpilahden tuotantolaitosten R22-jäähdytyslaitteiden uusiminen: – Tilaaja: Borealis – Rakennuttaja: Neste Jacobs – Urakoitsija: Recair Oy – Recairin käyttämät aliurakoitsijat: • Kylmäkoneasennukset : Elcool • Ilmastointityöt: Ilmalinkki Oy

Borealis toimii ajoissa, mutta monilla muilla tulee kiire. Maassamme on käytössä hyvin paljon vanhoja ilmastoinnin jäähdytyslaitteita, joissa R22 on yleinen kylmäaine. Tilastoja niiden määrästä ei ole, mutta eri arvioiden mukaan tällaisia laitteita on käytössä vielä useita tuhansia. Tyypillisimmin kyse on vanhoista huoneilmastointikojeista, suorahöyrysteisistä tuloilman jäähdytyskojeista sekä ilmastoinnin ja erilaisten teollisuusprosessien jäähdytykseen käytetyistä vedenjäähdytyskojeista. Myös R22:lla toimivia jäähalleja löytyy maastamme vielä kymmeniä. Ongelmaa ei ole, jos vanha laite toimii hyvin ja sen kylmäaineet pysyvät sisällä. Vian tultua ongelma voikin sitten olla sitäkin suurempi. Talteen otettua R22-kylmäainetta saa

KYLMÄextra 2/2012 51

Borealiksen Kilpilahden tuotantolaitoksilla uusitaan kaikkiaan 126 vanhaa R22- laitetta. Kuvassa vasemmalta projektipäällikkö Marko Juvonen Recairilta, projektipäällikkö Ari Karhu Borealikselta, Recairin myyntijohtaja Olli Perunka sekä hallituksen puheenjohtaja Sami Pahla Elcool Oy:stä.

toki täytöksissä käyttää vielä vuoden 2014 loppuun saakka, mutta ongelmatonta se ei ole ja käyttökelpoisen aineen saatavuuskin on usein heikkoa. R22-koneistojen omistajien onkin korkea aika selvittää, miten ja missä aikataulussa laitteet uusitaan. Sami Pahla sanoo, että kentällä tilanteesta ollaan huolissaan. – Monet laitteen, kuten pienten iv-jäähdytyslaitteiden, vedenjäähdyttimien ja suorahöyrystyslaitteiden omistajat eivät edes tiedä, että laitteen kylmäaine on R22. Eipä silloin suunnitelmia uusimisestakaan ole olemassa, hän sanoo ja arvelee, ettei esimerkiksi kiinteistön omistaja välttämättä ole tietoinen koko jäähdytyslaitteen olemassaolosta, jos se vain toimii vielä ongelmitta. – Omistajan on kuitenkin vastuu. Kannattaisi myös muistaa, että ongelmat vasta alkavat, kun suuri vedenjäähdytin hajoaa kesken jäähdytyskauden. Uuden laitteen hankkiminen voi maksaa 10−100 000 euroa ja se on suuri summa, jos siihen ei ole varauduttu. Olli Perunka lisää, että uusien laitteiden toimitusajat lähtevät kahdesta kuukaudesta. Omassatunnossaan piston tunteva kylmälaitteen omistaja voi tarkistaa laitteessa olevan kylmäaineen laadun ja määrän laitteen huoltopäiväkirjasta, mikäli tämä lain edellyttä-

52 KYLMÄextra 2/2012

– Käyttämättömien osittain halogenoitujen kloori-fluorihiilivetyjen, ns. HCFC-kylmä aineiden käyttö olemassa olevien jäähdytysja ilmastointilaitoksien kunnossapidossa ja huollossa on ollut kiellettyä 1.1.2010 alkaen. – Kiellettyjä HCFC-kylmäaineita ovat R22:n lisäksi mm. huoltokylmäaineina käytössä olleet R401A (MP39), R401B (MP66), MP401C (MO52),R402A (HP80), R402B (HP81), R403A (Isceon 69S), R403B (Isceon 69L), R408A (FX-10), R409A (FX56) sekä R409B (FX57).

mä asiakirja koneesta löytyy. Epävarman kannattaa tilata heti huoltoliike tekemään laitteelle kuntotarkastus. Sami Pahlan mukaan yksittäisen laitteen kartoitus ei paljoa maksa. – Sen jälkeen tiedetään jo paremmin missä mennään ja tulevaisuuteen voidaan varautua ajoissa.

Juuso Hietamies ja valmentajansa Matti Jokela tyytyväisinä hyvin menneen kilpailusuorituksen jälkeen.

EuroSkills 2012 menestystä Suomeen –

18-vuotiaan Juuso Hietamiehen kunniakas suoritus kylmäasennuksessa EuroSkills on joka toinen vuosi järjestettävä ammattitaidon euroopanmestaruuskilpailu. Kilpailussa ammattiin opiskelevat ja jo valmistuneet nuoret mittelevät oman alansa paremmuudesta yli 50 lajissa. Kilpailijoiden ikäraja on 18–25 vuotta. Kylmäasennuksessa Suomen edustajana kilpaili vasta 18-vuotias Juuso Hietamies – tuloksena kaksi kunniamitalia ja komea pistesija kokeneempien kilpailijoiden joukossa. Matti Jokela ja Dakota Lavento, kuvat: Matti Jokela

okakuussa sateisessa Belgian Spassa järjestetyissä EuroSkills-taitokisoissa Suomen edustus oli vahva: olimme mukana kaikkiaan 29:ssä lajissa 44:stä mahdollisesta. Suomen joukkueeseen kuului yhteensä 40

nuorta osaajaa. Kylmäasennuksessa Suomea edusti kuopiolainen, Savon ammatti- ja aikuisopistossa viimeistä vuotta talotekniikan perustutkinto opiskeleva, vain 18-vuotias Juuso Hietamies.

KYLMÄextra 2/2012 53

Kokonaisuutena Juuso Hietamies pärjäsi erittäin hyvin. Hän sijoittui sekä yksilö- että joukkuekilpailussa hienosti viidenneksi. Juuson työnjälki sai parasta tunnustusta, kun hänet lisäksi palkittiin sekä kylmäasennuksen että asennustekniikan joukkuekilpailun kunniamitalilla (Medallion for Excelence). Kylmäasennuskilpailun voittajalla, Saksan Markus Dietrichillä on kokemusta työelämästä jo kuusi vuotta. Juuso Hietamiehellä viime kesältä kaksi kuukautta. EuroSkills-mittelöissä on oltava alle 25-vuotias, joten kokemuserot nuorimpien ja vanhimpien osallistujien välillä voivat olla suuret. Harjoittelematta ei mihinkään Euroopan mestaruuskilpailuihin lähdetä. Juusoa reissuun valmistelivat hänen opettajansa Tiina Kokkonen Savon ammatti- ja aikuisopistosta sekä Spahan kylmäasennuksen ekspertiksi valittu Matti Jokela Edupolista. Tämä artikkeli perustuu Matin kokemuksiin jännittävältä kilpailumatkalta.

Tiikeriksi valmennuksessa

almentautuminen taitokilpailuihin on monipuolista. Käytännön työtehtävien harjoittelemisen lisäksi valmennukseen kuului henkisen puolen valmennusta. Apuna siinä on Skills Finlandin julkaisema Henkisen valmennuksen työkirja. Tässä ote eräästä harjoitteesta: ”Sulje silmäsi. Kuvittele, että olet nukkuva tiikeri, aivan veltto ja painava. Heräät. Muistele, mitä kissa tekee herätessään. Se venyttelee oikeaan etukäpälää, vasenta etukäpälää, oikeaa takakäpälää, vasenta takakäpälää. Se venyttelee oikein kovasti. Olet nyt tiikeri, kissaa monta kertaa isompi. Oiot kissaa voimakkaammin kaikkia raajojasi vuorotellen. Olosi on rento ja rauhallinen.”

SKILLS FINL AND AMM

KUE ATTITAITOMAA JOUK

HENKISEN

N VALMENTAUTUMISE

TYÖKIRJA

Palkintopallille päätyivät pääsääntöisesti hieman vanhemmat ja kokeneemmat kilpailijat. Olisiko Juuson vuoro ammattitaidon MM-kisoissa vuonna 2015?

Juha Minkkinen Immo Pylvänen Atte Airaksinen

Aika tiukilla Jokela pääsi seuraamaan Hietamiehen suoritusta läheltä ja sparraamaankin tarpeen vaatiessa. Kilpailutilanne jännittää varsinkin ensikertalaista, mutta kutkutuksitta eivät Jokelankaan hermot selvinneet. Varsinkaan, kun itse näkee ajan kulumisen, eivätkä oman maan ekspertit saa suojattejaan neuvoa. Kokonaiskilpailuun kuului kolme tehtävää. Niistä ensimmäistä, putkilämmönvaihtimen tekoa Juuso ei ollut harjoitellut aikaisemmin. Kanssakilpailijoilla oli otteista päätellen tässä suhteessa melkoinen etu puolellaan. Arvostelussa keskityttiin kovajuotoksiin ja mittatarkkuuteen jopa millin tarkkuudella. Sellaista tarkkuutta kylmäasennustyössä ei tietenkään edellytetä, mutta kilpailijat on saatava paremmuusjärjestykseen. Harjoituksenpuute kostautui ja Juuso jäi jonkin verran kärjen taakse.

54 KYLMÄextra 2/2012

Lataa: www.skillsfinland.fi -> Julkaisut & esitteet

Juuso osoittautui kylmähermoiseksi kilpailijaksi, mutta 18-vuotiaan työkokemuksella ei vielä aivan kärkeen ylletty.

RĂ¤Ă¤tĂ¤lĂśidyt energiatehokkaat konepukit MyĂśskin toisen tehtĂ¤vĂ¤n, tekojĂ¤Ă¤radan kylmĂ¤koneiston rakentamisessa Juusolla oli tiukat paikat, sillĂ¤ rataputkiston tekemistĂ¤ hĂ¤n oli harjoitellut vain kerran. NiinpĂ¤ huolellisesti tehtyyn tyĂśhĂśn kului aikaa. TehtĂ¤vĂ¤ssĂ¤ rakennettiin pieni (60Â xÂ 80Â cm) lĂ¤mmĂśntalteenotolla varustettu tekojĂ¤Ă¤radan kylmĂ¤koneisto. TĂ¤tĂ¤ tehtĂ¤vĂ¤Ă¤ tehtiin kolmena pĂ¤ivĂ¤nĂ¤ yhteensĂ¤ 14 tuntia. Putkiston tekeminen hyvĂ¤llĂ¤ kovajuottajalla meni rivakasti, mutta sĂ¤hkĂśistĂ¤misessĂ¤ Juusolla oli ongelmia, sillĂ¤ koululla ei ole vielĂ¤ harjoiteltu sĂ¤hkĂśasennusta ollenkaan. Aika kĂ¤vi vĂ¤hiin, mutta silti tyĂśpisteestĂ¤ kĂ¤veli hymyilevĂ¤ kilpailija: â€“Â Sainhan tyĂśn tehtyĂ¤ vaikka painekytkimien sĂ¤Ă¤tĂśjĂ¤ en ehtinytkĂ¤Ă¤n testaamaan. Kun ekspertit arvioivat kilpailijoiden suoritukset, selviĂ¤Ă¤, ettĂ¤ Juusolla on aihetta hymyyn. Suoritus oli hyvĂ¤ pienine kauneusvirheineenkin. Matalapainekytkin oli kuitenkin oikeissa sĂ¤Ă¤dĂśissĂ¤, vaikka se oli aseteltu silmĂ¤mĂ¤Ă¤rĂ¤isesti. Muutamia lĂśysiĂ¤ sĂ¤hkĂśliitoksia lĂśytyy, eikĂ¤ paisuntaventtiilin lĂ¤mpĂśanturiakaan ole eristetty niin, kuin keskieurooppalaiset haluaisivat.

kun varastoitavat tuotteet vaativat tarkkoja olosuhteita

Turun ARSystems Oy (1/4)

HALUATKO LAAJAN TEHOALUEEN 0,5-5,0 kW tai 0,5-5,0+5,0 kW

Kysy silloin sisĂ¤sovitteisia kompressorikoneikkoja 10-100% tehoalueella.

Copelandin Scroll Digital:a

sovelletaan uusiin konepukkeihimme. Ei enĂ¤Ă¤ koneikkosĂ¤Ă¤timiĂ¤. Erinomainen ratkaisu suurkeittiĂśtarpeisiin. MyĂśs isoihin tehoalueisiin Koneikon koko on erittĂ¤in kompakti vaikka pisaran- ja Ăśljyerottimella

Oiva suoritus Kolmas tehtĂ¤vĂ¤ oli vianetsintĂ¤. EkspertitkĂ¤Ă¤n eivĂ¤t tienneet, mikĂ¤ vika laitteissa oli. Kilpailualueen rakentamisesta vastannut shop master oli kĂ¤ynyt irrottamassa lauhdutinpuhallinta ohjaavasta painekytkimestĂ¤ johdon. Juuso saa tehtĂ¤vĂ¤n toisena valmiiksi ja saa tĂ¤ydet pisteet. Edes sĂ¤hkĂśkeskukseen laitettava vaaralappu ei unohdu. SĂ¤Ă¤li, ettei nopeudesta saa lisĂ¤pisteitĂ¤. Juuso ja Suomen ekspertti saavat jĂ¤nnittĂ¤Ă¤ lopullista sijoitusta pĂ¤Ă¤ttĂ¤jĂ¤isiltaan saakka, sillĂ¤ eri ekspertit arvostelevat tehtĂ¤vien eri osa-alueita. Kukaan ei tiedĂ¤ lopullisia pistemĂ¤Ă¤riĂ¤. Vaikka pronssikin olisi voinut olla saavutettavissa, Juuson sijoitus oli hieno viides sija ja mieli tyytyvĂ¤inen. Kisan jĂ¤lkeen on elĂ¤mĂ¤ edessĂ¤. Juuso haluaa valmistua kylmĂ¤asentajaksi mahdollisimman nopeasti, pĂ¤Ă¤stĂ¤ hyvĂ¤Ă¤n tyĂśpaikkaan, jossa voi kehittyĂ¤, ja alkaa suorittaan kylmĂ¤asentajan ammattitutkintoa oppisopimuksella. â€“Â Joku tyĂśnantaja saa Juusosta erinomaisen kylmĂ¤asentajan, Jokela vakuuttaa. Vuonna 2015 Brasiliassa jĂ¤rjestetĂ¤Ă¤n WorldSkills-kisat. Ne voisivat olla Juusolle seuraava kisarasti: â€“Â SitĂ¤ ennen pitĂ¤Ă¤ vaan harjoitella kovasti. Kunto pitĂ¤Ă¤ pystyĂ¤ ajoittamaan kohdalleen ja se Henkisen valmennuksen tyĂśkirjan sisĂ¤inen tiikeri lĂśytĂ¤Ă¤, Jokela painottaa. Matti Jokelalle reissulla tuli tutuksi vain Span formularadalla ollut kilpailuteltta. TyĂśpĂ¤ivĂ¤t kĂ¤ynnistyivĂ¤t bussimatkalla aamuseitsemĂ¤ltĂ¤. Arvioinnin jĂ¤lkeen ekspertit palasivat hotellille iltakymmenen aikaan. â€“Â Omalta kilpailupaikalta ei pystynyt lĂ¤htemĂ¤Ă¤n katsomaan muita kilpailuja. Ainoa paikka, jossa kylmĂ¤alan ekspertti pĂ¤Ă¤si vĂ¤lillĂ¤ tuulettamaan jĂ¤nnittyneitĂ¤ hermojaan, oli kilpailuteltan takana oleva betoninen vĂ¤likkĂś, Jokela kertoo. â€“Â Mielikuvaksi Belgiasta jĂ¤i, ettĂ¤ se on maa, jossa on aina pilkkosen pimeĂ¤Ă¤, sateista ja kylmĂ¤Ă¤.

LisĂ¤tietoja antaa Anton RĂ¤mĂś, anton.ramo@tars.fi, puh. 020-77 92 504

LĂ¤mpĂśĂ¤ssĂ¤ Vm -uusi ratkaisu maalĂ¤mmitykseen! Uusi LĂ¤mpĂśĂ¤ssĂ¤ Vm -mallisarja sopii osaksi talosi maaenergiajĂ¤rjestelmĂ¤Ă¤. LĂ¤mpĂśĂ¤ssĂ¤ Vm -sarjan avulla lĂ¤mmitĂ¤t, jĂ¤Ă¤hdytĂ¤t ja tuotat lĂ¤mmintĂ¤ kĂ¤yttĂśvettĂ¤ helposti ja edullisesti ympĂ¤ri vuoden.

LĂ¤mpĂśĂ¤ssĂ¤ (1/4) Â‡

.RVNHWXVQl\W|OOLQHQ bVVl&RQWURO RKMDXVMlUMHVWHOPl

Â‡

(WlRKMDXVPDKGROOLVXXV

Â‡

bVVl&RROLQJ MllKG\W\V\NVLN|Q OLLWWlPLVPDKGROOLVXXV

Â‡

bVVl6RODU DXULQNRNHUlLQWHQ OLLW WlPLVPDKGROOLVXXV

Â‡

6XXUL O YDUDDMD

Â‡

9DLKWRHKWRLQD N: N: N: MD N: WHKRLVHW ODLWWHHW

Â‡

9LLGHQ YXRGHQ Wl\VWDNXX

Suomen LĂ¤mpĂśpumpputekniikka Oy // Unikontie 2, 62100 Lapua Puh. (06) 433 7200 // myynti@lampoDVVD Ă€ ZZZ ODPSRDVVD Ă€

Petri Hannula

Chillventa 2012

– kylmäalan näyttely ja koulutuspäivät saksalaisittain Lyhyestä, vasta vuodesta 2008 alkaneesta historiastaan huolimatta Saksan Nürnbergissä joka toinen vuosi järjestettävä Chillventa-messutapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä eurooppalaisen kylmäalan päätapahtumana. Siitä pitivät huolen myös 9.−11.10. järjestetyn tapahtuman 915 näytteilleasettajaa 43:sta eri maasta sekä lähes 30.000 messuilla vieraillutta kylmäalan ammattilaista.

Chillventa Congressing tarjosi jo maanantaina 8.10. monipuolisen varaslähdön tapahtumaan niille, joilla kiinnostusta kansainvälisesti nimekkään puhujajoukon kuuntelemiseen riitti. Omia seminaarejaan järjestivät tuolloin monet järjestöt ja muut toimijat. Kokonaisosallistujamääräkään ei aivan kotimaisien Kylmätekniikan koulutuspäiviemme tasoon yltänyt, mutta toiselle sadalle ainakin alan teollisuuden järjestöjen ASERCOM:n ja EPEE:n yhteisseminaarissa kohottiin. Sen luennoissa suurin huomio kohdistui epäilemättä EPEE:n Andrea Voigtin ja EPEE:lle f-kaasupäästöjen rajoittamiseen liittyviä selvityksiä tehneen SKM Enviroksen Ray Gluckmanin esityksiin. Gluckmanin vahva suositus oli nopea luopuminen R404A:sta ja muista GWP-arvoltaan (Global Warming Potential) samalle tasolle asettuvista kylmäaineista. Vasta-argumenttejakin kuultiin, sillä paikalla olijoista kaikki eivät Gluckmanin kaikkia näkemyksiä tarjolla olevista vaihtoehdoista jakaneet. Tässä yhteydessä jutun kirjoittaja ei malta olla suosittelematta kiinnostuneille lukijoille Suomen Kylmäyhdistyksen koulutuspäiviä 24.−25.1.2013, sillä syvempää tietoa R404A:n vaihtoehdoista tulee tuolloin olemaan tarjolla.

Kuva NürnbergMesse

Chillventa Congressing otti varaslähdön

EPEE:n johtaja Andrea Voigt toi esille teollisuuden näkökantoja f-kaasusäädöksiin ASERCOM:n ja EPEE:n yhteiseminaarissa.

Suomalaisedustusta oli paikalla niin messuvieraissa kuin näytteilleasettajissakin. Chiller Oy oli näyttävästi mukana jo kolmatta kertaa. Yrityksen toimitusjohtajan Heikki Lahdenperän mukaan Chillventa on vientimarkkinoilta kasvua hakevalle Chillerille luonnollinen valinta esittäytymi-

56 KYLMÄextra 2/2012

Kuva Chiller Oy

Suomalaisyrityksiä näkyvästi esillä

Chiller Oy oli näyttävästi Chillventassa jo kolmatta kertaa.

Kuva Danfoss

seen, vaikka samaan aikaan tarjolla olisi jälleen ollut kotoinen Finnbuild-näyttelymmekin. Chillventan vakionäytteilleasettajiin kuului luonnollisesti myös Vahterus Oy, jolle tapahtuma tarjosi jälleen hyvän mahdollisuuden tavata yrityksen hyvinkin kansainvälistä asiakasjoukkoa. Suomalaisnäytteilleasettajien joukkoa täydensi nyt ensimmäistä kertaa mukana ollut Huurre Eco Oy, joka oli saapunut paikalle esittelemään mm. CO2-laitostensa ”Enjector”-kytkentää. Ratkaisu mahdollistaa kylmälaitoksen höyrystinpinta-alan tehokkaan hyödyntämisen ja laitoksen imupaineen nostamisen jopa 3−5 °C perinteistä, tulistusohjatulla kylmäaineen syötöllä olevaa ratkaisua korkeammaksi. Ennen kompressoria imukaasusta erotettava neste imetään lauhduttimelta/kaasunjäähdyttimeltä tulevan virtauksen ja ejektorin avulla takaisin höyrystimelle palautettavaksi. Yleinen kiinnostus CO2-ratkaisuja kohtaan on viime vuosien messutapahtumissa ollut suurta ja sitä se oli Huurre Group Oy:n teknologiajohtaja Kåre Lindroosin mukaan Chillventassakin.

Esko Kaappolan esittelyjen kohteena oli Danfossin koko laaja tuotesortimentti.

R32. Syttymisherkkyydeltään aine luokitellaan Yhdysvalloissa jo ”lanseerattuun” lievästi syttyvien aineiden 2L-luokkaan, mikä kertoo aineen olevan merkittävästi propaania ja muita puhtaita hiilivetyjä turvallisemman. R32 oli jo 1990-luvulla esillä yhtenä vaihtoehtona ilmastoinnin jäähdytyksen kylmäaineeksi, mutta juuri syttyvyytensä johdosta se jäi tuolloin vain sittemmin käytössä yleistyneiden R407C:n ja R410A:n yhdeksi komponentiksi. R32:n kasvihuonehaitallisuus eli GWP-arvo on kuitenkin vain 675, mikä tekee siitä houkuttelevan kylmäainevaihtoehdon ilmastoinnin jäähdytyksen sovellutuksiin. Laajemmin alhaisien GWP-arvojen kylmäaineita oli luonnollisesti esillä HFO-kylmäaineiden valmistajilla. Vaihtoehtoja kehitteillä on useita niin palamattomina kuin ns. 2L-luokan aineinakin. Pääsääntönä on syttymisherkkyyden kohoaminen GWP-arvon madaltuessa.

Kuva Huurre Eco

Henkilöautojen ilmastointi puhutti

CO2-ratkaisujen esittely pitivät Huure Group Oy:n Kåre Lindroosin ja Huurteen tytäryhtiön WR Refrigerationin Patrick Mullinsin kiireisinä Chillventassa.

Kylmäaineasiat kiinnostivat CO2:n lisäksi yleisen messukiinnostuksen kärkipäässä olivat varmasti muutkin kylmäaineasiat. HFC-aineista kiinnostuksen kohteena oli mm. R407F, jota useissa yhteyksissä esitettiin erittäin lupaavana vaihtoehtona R404A:lle. Muista esille nousseista kylmäaineista mainitsemisen ansaitsee mm. R407C:n ja R410A:n komponenttina tunnettu

Myös henkilöautojen ilmastointilaitteisiin uusien automallien osalta jo vuoden 2013 alusta tyrkyllä oleva HFO-1234yf on luokiteltu Euroopan säädöksissä vielä ”tuntemattomaan” 2L-luokkaan. Keskustelua Chillventassa herätti erityisesti Daimlerin syyskuussa tekemä ilmoitus, jonka mukaan he eivät turvallisuussyistä autoissaan tulisi HFO-1234yf:ää käyttöön ottamaan. Aika näyttää, kuinka pitävä päätös on. Komissio on kuitenkin jo erikseen Daimlerillekin ilmoittanut, ettei jatkoaikaa R134a:lle uusissa automalleissa käytettäväksi enää myönnetä. Koska energiatehokkuudeltaan hyväksyttävää vaihtoehtoa ei tarjolla liene, veikkaisin Daimlerin mieluummin pyörtävän päätöksensä kuin tuovan markkinoille ilmastoimattoman Mersun. Seuraava Chillventa järjestetään 14.−16.10.2014. Tapahtumaan osallistuminen kannattaa ottaa vakavaan harkintaan. Sitä ennen kannattaa kuitenkin pitää itseään ajan tasalla osallistumalla Suomen Kylmäyhdistyksen Kylmätekniikan koulutuspäiville 24.−25.1.2013 ja 23.−24.1.2014.

KYLMÄextra 2/2012 57

Uutisia

Scancoolin lämpöpumput Valion Seinäjoen tehtaalle Valion Seinäjoen tehtaalla on otettu käyttöön mittava lämpöpumppuratkaisu. Ratkaisu perustuu tuotannossa syntyvän lämmön ja kylmän talteenottamiseen ja uudelleenhyödyntämiseen tehtaan toiminnassa. Innovaatiosta syntyvä energiansäästö on merkittävä.

einäjoen tehtaan kaksi lämpöpumppua tuottavat vuodessa noin 19 GWh energiaa eli reilun 1 000 sähkölämmitteisen omakotitalon kulutuksen verran. Rahassa säästö on 500 000 euroa vuodessa, Seinäjoen tehtaan tehdaspalveluvastaava Matti Lepistö kertoo. Lämpöpumppulaitteet kehitti ja valmisti Scancool Oy. Lämmönjakojärjestelmä on kehitetty yhteistyössä Valion, Elomatic Oy:n sekä Scancoolin kesken. Putkiston asennuksessa on hyödynnetty Elomaticin 3D-kuvannusosaamista, jonka avulla putkisto saatiin millintarkasti asennettua koko ajan toiminnassa olevaan tehtaaseen. Seinäjoen tehtaalla lämpöä tarvitaan muun muassa tuotantolaitoksen pesuissa, raejuuston ja voin valmistuksessa, maitojauheen kuivauksessa ja kiinteistön lämmityksessä. Kylmää tarvitaan tuotteiden jäähdytyksessä. – Perinteisesti meijeriteollisuudessa on rakennettu lämpöja kylmäkeskukset erillisenä tuottamaan prosesseissa tarvittavaa lämpöä tai kylmää. Nyt kahden lämpöpumpun yksiköllä tuotetaan sekä lämpöä että kylmää, mikä on merkittä-

vä innovaatio meijeriteollisuudessa energiatasemielessä jopa Euroopan tasolla, Valion tekninen päällikkö Esa Mäkipelto kommentoi. Lämpöä otetaan talteen tehtaan käyttämän jääveden palautuskierron lämmöstä, joka muuten johdettaisiin lauhduttimien kautta jäte-energiavirtana ulos, ja maitojauheen valmistuksesta syntyvästä lauhdutuslämmöstä, joka ennen lämpöpumppuratkaisua haihtui hyödyttömänä ilmaan. – Lämpöä jaetaan lämmönjakoputkia pitkin eri kohteisiin ympäri tehdasta. Tehtaalla risteilee 2,5 kilometriä lämmön jako-, palautus- ja keruuputkistoja, Lepistö kertoo. Valion tavoitteena on vähentää tuotannon määrään suhteutettua energiankulutusta 9 % vuosina 2005−2016. Teollisen mittakaavan lämpöpumput yrityksellä ovat nyt käytössä Riihimäen, Joensuun, Oulun, Vantaan ja Seinäjoen tehtailla. Lapinlahden tehtaalla otetaan käyttöön Seinäjoen kokoluokkaa oleva lämpöpumppuratkaisu marraskuussa. Lisätietoja: www.valio.fi, www.scancool.fi

Valio Oy Seinäjoki.

58 KYLMÄextra 2/2012

Uutisia

Teollisesta ylijäämälämmöstä huomisen lämmönlähde

ämpöpumppuja toimittavat Johnson Controls Finland Oy, Kaukomarkkinat Oy ja Pemco Oy etsivät yhdessä suomalaisten teollisuus- ja energiayhtiöiden kanssa keinoja hyödyntää prosesseista yli jäävää lämpöä. Teollisen ylijäämälämmön hyödyntäminen vähentäisi Suomen vuosittaista lämpöenergian tarvetta arviolta runsaat 4 terawattituntia. Se on yli 10 prosenttia Suomessa käytettävästä kaukolämmöstä. – Lähitulevaisuudessa teollinen ylijäämälämpö voi olla merkittävä lämmönlähde, sanoo hanketta koordinoivan Motivan johtava asiantuntija Lauri Suomalainen. Kaksivuotinen yhteistyöhanke selvittää kustannustaloudellisia keinoja ylijäämälämmön hyödyntämiseen energiavaltaisessa teollisuudessa ja energiantuotannossa. – Prosessien jäähdytysvedet sekä tuotannon savu- ja prosessikaasut sisältävät aina lämpöä. Se kannattaa ottaa talteen ja hyödyntää uudelleen tehtaan prosessissa, polttoaineiden

kuivatuksessa tai tehdaskiinteistön lämmityksessä. Myös lämmön syöttöä paikalliseen kaukolämpöverkkoon on mahdollista lisätä nykyisestä. – Yritysten välinen yhteistyö ja avoin kokemusten vaihto syventävät ylijäämälämpöön liittyvää osaamista ja vauhdittavat tehtaiden siirtymistä uudelle aikakaudelle, uskoo hanketta vetävä Suomalainen. Projektiin osallistuvat Boliden Harjavalta Oy, Fortum Power and Heat Oy, Imatran kaupunki, Neste Oil Oyj, Nordkalk Oy Ab, Outokumpu Stainless Oy, Ruukki Metals Oy, Teollisuuden Voima Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Stora Enso Oyj, Johnson Controls Finland Oy, Kaukomarkkinat Oy/Friotherm AG, Pemco Oy, Sondex Tapiro Oy Ab, Sulzer Pumps Finland Oy, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Motiva Oy. Lisätietoja: www.motiva.fi

Maalämpöpumppu pienentää merkittävästi rakennusten energiankulutusta VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston Enefir-tutkimushanke uusin vahvistus maalämpöpumpun merkityksestä rakennusten energiankulutuksen vähentämisessä.

TT:n ja Itä-Suomen yliopiston kehitti ja testasi uusia menetelmiä rakennusten ja prosessiteollisuuden energiantehokkuuden seurantaan. Tutkimusta varten tehtiin mittauksia kahdessa sähkölämmitteisessä omakotitalossa. Maalämpöpumppuinvestoinni n jälkeen molempien rakennusten kokonaissähkönkulutus oli yli 60 prosenttia pienempi kuin ennen investointia. Pelkän lämmityssähkön osalta suhteellinen säästö oli siis vielä tätäkin selvästi suurempi. Tutkimuksen mukaan maalämpöpumpun lämmönkeruupiirin asennuspaikka ja pituus vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka paljon säästöjä syntyy. Erityisen hyvä tulos saavutettiin kohteessa, jossa lämmönkeruupiiri oli upotettu vesistöön. Enefir-hankkeen tulokset olivat jälleen uusi osoitus lämpöpumppujen merkityksestä tavoiteltaessa entistä ekotehokkaampaa energiankäyttöä ja parempaa uusiutuvien energian lähteiden hyödyntämistä.

Maalämpöön investoiminen voi vähentää pientalon lämmitys sähkölaskua jopa 60 prosenttia. [Kuva: Stiebel-Eltron]

Lisätietoja: www.vtt.fi

KYLMÄextra 2/2012 59

Uutisia

Ekocoil on ostanut Eino Talsi Oy:n Oy Ekocoil on ostanut Eino Talsi Oy:n osakekannan. Yrityskauppa tĂ¤ydentĂ¤Ă¤ Ekocoilin tuotetarjontaa ja antaa Eino Talsin tuotteille hyvĂ¤n ympĂ¤ristĂśn tuotteiden jatkokehitystĂ¤ varten.

ino Talsi valmistaa ripaputkitekniikalla hiiliterĂ¤ksestĂ¤, ruostumattomasta ja haponkestĂ¤vĂ¤stĂ¤ terĂ¤ksestĂ¤ ilman esilĂ¤mmittimiĂ¤ ja lĂ¤mmĂśntalteenottopattereita, ekonomaise-

reita, hĂśyryluvoja ja TRP-ripaputkipattereita sisĂ¤tilojen lĂ¤mmitykseen sekĂ¤ muita neste/kaasulĂ¤mmĂśnsiirtimiĂ¤. Yrityskaupan myĂśtĂ¤ Eino Talsi on osa Ekocoil-ryhmĂ¤Ă¤, joka pystyy nyt tarjoamaan nykyisille ja uusille asiakkaille entistĂ¤ monipuolisempia rĂ¤Ă¤tĂ¤lĂśityjĂ¤ ratkaisuja ja vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin yhĂ¤ paremmin. Ekocoilin ratkaisut on aina mahdollista suunnitella ja mitoittaa asiakkaiden vaatimusten mukaisiksi. LisĂ¤tietoja: Ekocoil.fi

Danfossilta uusia sĂ¤Ă¤timiĂ¤ ja helpotusta varastointiin Joustava EKCÂ 202CÂ MS NTC -huoltosĂ¤Ă¤din on suunniteltu korvaamaan yleisimmĂ¤t sĂ¤Ă¤dinmallit huollossa.

usi EKCÂ 202CÂ MS -moniÂ toimisĂ¤Ă¤din on kehitetty vastaamaan huoltomarkkinoiden tarpeisiin. Se tukee lĂ¤hes kaikkia, niin Danfossin kuin muidenkin valmistajien, NTC-antureita aina 10Â kÎŠ:iin asti. Monipuolinen sĂ¤Ă¤din on helppo vaihtaa vanhan sĂ¤Ă¤timen tilalle ja samalla hyĂśdyntĂ¤Ă¤ jo asennettuja NTC-antureita. Yksi tuotenumero kattaa monen erilaisen kylmĂ¤sovelluksen tarpeet ja korvaa useat erimerkkiset sĂ¤Ă¤dinmallit. Tilantarve niin huoltoautossa kuin varastossakin pienenee merkittĂ¤vĂ¤sti. EKCÂ 202CÂ MS -sĂ¤Ă¤dintĂ¤ voidaan kĂ¤yttĂ¤Ă¤ lukuisiin tarkoituksiin: lĂ¤mpĂśtilan sĂ¤Ă¤tĂś, sulatus tai hieman kehittyneemmissĂ¤ sovelluksissa, kuten valojen ja puhaltimien ohjaus. EKAÂ 183A -ohjelmointiavainta kĂ¤yttĂ¤mĂ¤llĂ¤ asetukset voidaan kopioida yhdestĂ¤ EKC-sĂ¤Ă¤timestĂ¤ toiseen samantyyppiseen sĂ¤Ă¤timeen kĂ¤den kĂ¤Ă¤nteessĂ¤.

EKCÂ 302 ja AK-CCÂ 350 kylmĂ¤laitteiden lĂ¤mpĂśtilan sĂ¤Ă¤tĂśĂśn Uusi EKCÂ 302-sĂ¤Ă¤dinmallisto soveltuu jĂ¤Ă¤hdytyslaitteiden lĂ¤mpĂśtilan sĂ¤Ă¤tĂśĂśn: yhden tai kahden kompressorin, sula-

tuksen, puhaltimien, reunalĂ¤mmityksen, valaistuksen tai hĂ¤lytyksen ohjaukseen. SĂ¤Ă¤timien asennus kĂ¤y nopeasti ohjelmointiavaimen tai sisĂ¤isen esisovellusvalinnan ansiosta. Lukuisat esimĂ¤Ă¤ritetyt sovellukset tuovat joustavuutta. Potentiaalivapaa kytkentĂ¤tekniikka (Zero crossing) ja tehokkaat 20Â A:n kompressorireleet mahdollistavat laajan relevalikoiman ja pitkĂ¤n kĂ¤yttĂśiĂ¤n.

Modulaariseen konseptiin perustuva sarja teollisen kylmĂ¤n komponentteja Flexline â„˘-sarja on modulaarisen rakenteensa ansiosta selkeĂ¤ ja aikaa sĂ¤Ă¤stĂ¤vĂ¤ komponenttien mallisto teollisen kylmĂ¤n sovelluksiin. Yksi runko tarjoaa lukuisia vaihtoehtoja. Sama runko sopii viidelle eri toimintamoduulille. Kaikkien moduulien suoritusarvot ovat samat, joten valitseminen, jĂ¤rjestelmĂ¤suunnittelu ja asennus sujuvat ongelmitta. Sarjaan kuuluu kolme tuoteryhmĂ¤Ă¤: â€˘ ICV Flexline â„˘ -sĂ¤Ă¤tĂśventtiilit â€˘ ICF Flexline â„˘ -lohkoventtiilit â€˘ SVL Flexline â„˘ -putkistokomponentit Flexlineâ„˘ -sarjan komponentit ovat kustannustehokas ratkaisu, joka on hyvĂ¤ksytty kaikille kylmĂ¤aineille ja joka puolella maailmaa. LisĂ¤tietoja: www.danfoss.fi/kylma

Webcool (1/4) â€“kylmĂ¤tekniikan huippuosaamista :HEFRRO 2\ ĂĄ /LQQDYXRUHQWLH $ +HOVLQNL ĂĄ

60 KYLMĂ„extra 2/2012

ZZZ ZHEFRRO Ăˇ

Uutisia

Automaattinen virtauksen säätöventtiili

utomaattinen virtauksen säätöventtiili Flow Control Dynamic koostuu venttiilirungosta ja dynaamisesta virtauksen säätöosasta. Säätöventtiilin toiminta on riippumaton paine-erosta, joten sen virtausmäärä säilyy muuttumattomana verkoston painevaihteluista riippumatta. Verkoston tasapainotus on yksinkertaista. Venttiili asetellaan koekäytön yhteydessä halutulle virtausmäärälle. Uusintasäätöä ei enää tarvita, kun koko verkoston kaikki venttiilit on säädetty. Venttiiliä voidaan käyttää mm. puhallinkonvektorien sekä muiden jäähdytys- ja lämmityspatterien virtauksen säätöön. Venttiilirunkojen koot Virtausmäärät Ympäristön lämpötila Väliaineen lämpötila

DN15…DN 50 0,043…4,4 l/s 0…+55 °C −20…+100 °C

Swep (1/4)

B26 – AsyMatrix Lauhdutin Lämpöpumpuille ®

Assymmetrinen B26 juotettu levylämmönsiirrin on huipputehoinen lauhdutin noin 40 kW:iin asti. Yhdistelmä huipputehokkuus, pieni tilavuus ja pieni koko tekevät mallista ainutlaatuisen markkinoilla. B26 on erinomainen valinta geotermiselle ja vaihtuvatoimisille ilma/vesi-lämpöpumpuille kun vaaditaan tehokkuutta, mahdollisimman pientä kokoa ja kestävyyttä. Pienen koon ansiosta on mahdollista suunnitella entistä pienempiä järjestelmiä. Lisäksi Asymatrix kanavat pienentävät kylmäaineen tilavuuden jopa 50 % verrattuna vastaaviin tuotteisiin. SWEP International AB Särkiniementie 3, 00210 Helsinki Puh 09 682 4840 , Fax 09 682 1922 Info@swep.net www.swep.net/B26

Lisätietoja: www.combicool.fi

Ilmalämpöpumpun etäohjausta matkapuhelimella

y Combi Cool Ab ja Toshiba HVAC Finland ovat tuoneet markkinoille yksinkertaiset ratkaisut ilmalämpöpumppujen matkapuhelimella tapahtuvaan etäohjaukseen. Useiden eri valmistajien tuotteiden kanssa yhteensopiva AirPatrol ja Toshiba-tuotteille suunniteltu Combi Control toimivat samalla periaatteella. Ne ovat käyttövalmiita laittamalla SIMkortti ohjainyksikköön ja sijoittamalla se lämpöpumpun sisäyksikön läheisyyteen. Ohjaus voi tapahtua monin eri tavoin. Androidiin ja iPhoneen löytyy oma ilmainen sovellus ja muilla puhelimilla laitetta voi ohjata tekstiviestillä.

Lisätietoja: Airpatrol: www.combicool.fi, Combi Control: www.toshibafinland.com

KYLMÄextra 2/2012 61

Uutisia

Coolstepistä yhtiö

V-Jäähdytys Oy:n liiketoimintayksikkönä vuonna 2010 aloittanut Coolstep muuttuu omaksi osakeyhtiöksi 1. joulukuuta 2012. Samalla Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Hämeen alueilla MV-Jäähdytyksen liiketoiminnot siirtyvät Coolstep-nimen ja brändin alle. Kaikki asiakassuhteet ja sopimukset jatkuvat normaalisti ennallaan. MV-Jäähdytys Oy jatkaa pääkaupunkiseudulla kylmäalan urakointi- ja merkkiriippumatonta 24 h -huoltoliiketoimintaa omalla nimellään ja brändillään. – Coolstepin yhtiöittäminen omaksi osakeyhtiökseen on looginen ja pitkään suunniteltu kehitysaskel, jonka toteuttamisaika oli nyt. Coolstepin toiminta on vakiintunut ja tun-

nettuuskin jo varsin vahva, joten oli aika laittaa seuraava vaihe täytäntöön, Coolstepin toimitusjohtaja Juha Virkki kertoo. Eri talotekniiikan toimijoita palveleva Coolstep jatkaa suunnitellusti kylmäalan kehittäjänä ja uusien lähienergiaratkaisujen juurruttamisessa kylmämarkkinoille: yritys maahantuo lähienergiaratkaisuihin keskittyviä jäähdytys-, lämmitysja energiankierrätyslaitteita. – Palvelemme lisäksi vaativia projektiasiakkaita ja tarjoamme 24/7 merkkiriippumatonta huoltopalvelua Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Hämeen kiinteistö- ja teollisuusasiakkaille, Virkki sanoo. Lisätietoja: www.coolstep.fi

Cooltraden nestejäähdyttimet Vantaan Energian jätevoimalaan

ooltrade toimittaa CoolLine®–nestejäähdyttimet Vantaan Energian Itä-Vantaalle Långmossenbergiin rakennettavaan jätevoimalaitokseen. Nestejäähdyttimien yhteisteho on 39,5 MW:a ja ne huolehtivat prosessin ylilämmön ja suljetun jv-piirin jäähdytyksestä. Nestejäähdyttimet toimitetaan heinäkuussa 2013. Kaupan arvo on n. 1,5 M€. Vuonna 2014 valmistuva, noin 300 M€ maksava Vantaan Energian Jätevoimala tuottaa 600 GWh sähköä ja 920 GWh lämpöä vuodessa. Lajiteltu sekajäte poltetaan kahdessa arinalla varustetussa höyrykattilassa. Sähkö tuotetaan maakaasukäyttöisellä kaasuturbiinilla ja höyryturbiinilla. Jätevoimalan rakentamisen ansiosta Vantaan Energia vähentää hiilen käyttöään sähkön ja lämmön tuotannossa noin 30 %. Cooltrade on toimittanut jäähdytysratkaisut useisiin voimalaitoksiin, kuten Fortumille Tarttoon vuonna 2010 valmistuneeseen CHP-voimalaitokseen sekä Espoon Ämmässuon kaasuvoimalaan. CoolLine®-nestejäähdyttimien valintaan Vantaan Energian jätevoimalaitokseen vaikuttivat laiteratkaisujen kokonaistaloudellisuus sekä ympäristönäkökohdat.

Cooltrade uudisti verkkosivunsa Lisätietoja CoolLine ®-tuotteista ja ratkaisuista teknisine tietoineen sekä asennus- ja huolto-ohjeineen löytyy yrityksen uudistetuilta verkkosivuilta osoitteessa www.cooltrade.fi.

Cuporilta putkisarja 80 barin paineelle

upori laajentaa 200-sarjan jäähdytyslaadun putkien tuotevalikoimaansa 221 Ref jäähdytyslaadun kupariputkilla. Tuumamittaisen Cupori 221 Ref putkivalikoiman kaikki putket kestävät vähintään 80 baarin paineen ja ovat työmaalla taivutettavissa ja helposti työstettävissä. Putket ovat yhteenso pivia korkeampaa painetta kestävien K65-kapillaariliitososien kanssa. Cupori 221 Ref kupariputket soveltuvat erityisesti asennusputkiksi hiilidioksidia kylmäaineena käyttäviin kaupan kylmäjärjestelmiin.

62 KYLMÄextra 2/2012

Lisätietoja: www.cupori.fi

Ecolabel

Entistä energiatehokkaampia ilmalämpöpumppuja ja jäähdytyslaitteita Vuoden vaihteen jälkeen valmistettujen alle 12 kW ilmalämpöpumppujen ja jäähdytyslaitteiden tulee täyttää Ekosuunnittelu direktiivin ja komission asetuksen vaatimukset energiatehokkuuden ja enimmäisäänitehon suhteen. Loppukäyttäjä näkee laitteen ominaisuudet muista kodinkoneista tutusta energiamerkistä. Dakota Lavento

uoden vaihde on eräänlainen virstanpylväs, sillä markkinoille saadaan entistä selvästi energiatehokkaampia, siis vähemmän sähköä kuluttavia laitteita. Ne ovat hieman totuttua kalliimpia, mutta investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin alentuneita käyttökustannuksina, mm. Daikin ilmalämpöpumppuja ja jäähdytyslaitteita maahantuovan Recair Oy:n myyntijohtaja Olli Perunka painottaa.

Uudet ekosuunnittelu direktiivin mukaiset kompressorit ovat entisiin verrattuna merkittävästi tehokkaampia pienillä pyörimisnopeuksilla ja kuluttavat vähemmän energiaa osateholla.

– Ekosuunnitteludirektiivin mukaiset laitteet ovat toki totuttua hintavampia, mutta myös selvästi energiatehokkaampia, painottaa mm. Daikin ilmalämpöpumppuja maahantuovan Recair Oy:n myyntijohtaja Olli Perunka.

Sähkölaitteiden valmistajat saadaan mukaan kansainvälisiin ilmastonmuutosta jarruttaviin talkoisiin ohjaamalla valmistusta energiatehokkaampiin tuotteisiin EU:n Ekosuun nitteludirektiivin (Ecodesign-, EuP- tai ErP-direktiivi) avulla.

KYLMÄextra 2/2012 63

Kaikkiin energiaa käyttäviin laitteisiin sovellettava puitedirek tiivi tuli kansallisena lakina voimaan vuoden 2009 alussa. Varsinaista direktiiviä täydennetään komission antamilla tuoteryhmäkohtaisilla täytäntöönpanosäädöksillä. Niitä voidaan antaa laitteille, joita valmistetaan EU:n alueella yli 200 000 kappaletta vuodessa ja joilla on huomattavat ympäristövaikutukset sekä joiden aiheuttamaa ympäristövaikutusta voidaan selvästi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Vaikka alle 12 kW laitteissa yksittäisinä tuotteina ei suurista energiamääristä puhuta, osoitti komission taustaselvitys laitteiden vuotuisen kokonaissähkönkulutuksen EU:n alueella olleen 30 terawattituntia vuonna 2005. Jos erityistoimenpiteisiin ei olisi ryhdytty, vuotuinen sähkönkulutus olisi ennusteen mukaan kohonnut 74 terawattituntiin vuonna 2020. Taustaselvitys myös osoitti, että kokoluokkaan kuuluvien tuotteiden sähkönkulutusta voidaan vähentää huomattavasti, mitä viime maaliskuussa annetulla asetuksella (EU) N:o 206/2012 nyt myös tavoitellaan. Yhdessä energiamerkintöjä koskevien säädösten kanssa asetuksella odotetaan saavutettavan 11 terawattitunnin säästöt vuotuisessa sähkönkulutuksessa vuonna 2020. Asetuksen vaatimukset tulevat voimaan kahdessa osassa vuosien 2013 ja 2014 alusta. Vähimmäisenergiatehokkuusvaatimukset 1.1.2013 lähtien: SEER

SCOP

Jos kylmäaineen GWP > 150

3,60

3,40

Jos kylmäaineen GWP < 150

3,24

3,06

Ilmalämpöpumpuissa ja jäähdytyslaitteissa yleisin kylmäaine on R410A jonka GWP arvo 1890.

Vähimmäisenergiatehokkuusvaatimukset 1.1.2014 lähtien: SEER

SCOP

Jos kylmäaineen GWP > 150, kun teho < 6 kW

4,60

3,80

Jos kylmäaineen GWP < 150, kun teho < 6 kW

4,14

3,42

Jos kylmäaineen GWP > 150, kun teho 6 kW...12 kW

4,30

3,80

Jos kylmäaineen GWP < 150, kun teho 6 kW...12 kW

3,87

3,42

Piristysruiske tuotekehitykselle Kaikki vuoden vaihteessa markkinoilla olevat laitteet eivät tietenkään välittömästi ole direktiivin mukaisia. Vanhat varastot voidaan myydä pois, vaikkakaan direktiivin vastaisia laitteita ei enää saa valmistaa. Etua saavat kuitenkin valmistajat, jotka ovat varautuneet direktiiviin hyvissä ajoin. Perungan mukaan uusiin laitteisiin on vaadittu melkoisesti muutoksia energiatehokkuuden kasvattamiseksi. Uudet kompressorit ovat entisiin verrattuna merkittävästi tehokkaampia pienillä pyörimisnopeuksilla. Siten ne kuluttavat vähemmän energiaa osateholla. Sisäyksikön lämmönvaihtimessa kylmäaineen virtaama on optimoitu – eikä pelkästään

64 KYLMÄextra 2/2012

Ilmalämpöpumppujen energiatehokkuus merkinnät kertovat jatkossa entistä parem min laitteiden ominaisuuksista.

GWP (Global warming potential) Aineen vaikutuksen ilmaston lämpenemiseen ilmaiseva indeksi. Hiilidioksidin GWP-arvo on 1.0. Muiden aineiden vaikutusta verrataan siihen.

SEER (System Energy Efficiency Ratio) Vuotuinen kylmäkerroin tarkoittaa koko jäähdytyskautta edustavaa yksikön yleistä kylmäkerrointa, joka on laskettu jakamalla vuotuinen perusjäähdytystarve jäähdytyksen vuotuisella sähkönkulutuksella.

SCOP (Seasonal Coefficient of Performance) Lämmityskauden lämpökerroin tarkoittaa koko määrättyä lämmityskautta edustavaa yksikön yleistä lämpökerrointa), joka on laskettu jakamalla vuotuinen peruslämmitystarve lämmityksen vuotuisella sähkönkulutuksella.

nimellispisteessä vaan myös useimmiten esiintyvissä olosuhteissa. Laitteissa on uudet DC-puhallinmoottorit, optimoitu ilmanjako ja uusi ohjauslogiikka. – Muutos perinteisiin on-off-laitteisiin on todella suuri. On selvää, ettei niille ole enää markkinoita, Perunka huomauttaa. Halpamallien poistuminen markkinoilta on loppukäyttäjien etu, sillä ne eivät yleensä ole muutenkaan soveltuneet käytettäviksi pohjoisessa ilmastossamme. – Ensimmäiset markkinoille tulleet ilmalämpöpumput oli suunniteltu täysin etelän ilmastoon ja nimenomaan jäähdytyskäyttöön. Pohjoisten markkinoiden kasvamisen myötä suuret valmistajat ovat alkaneet panostaa tuotekehitykseen ja luoda laitteita nimenomaan meikäläisiin olosuhteisiin ja lämmityskäyttöön. Pitkä talvikausi on otettu huomioon ja esimerkiksi automaattiseen sulatukseen panostettu. Valmistajien uudet Nordic-laitteet ovat näin myös kestävämpiä käytössä, Perunka kertoo.

Selkeä ekomerkki käyttöön Ilmalämpöpumpuille saadaan käyttöön kodinkoneista tutut ekomerkinnät (A-G), jonka määräytymisessä huomioidaan myös äänitasot. Tähän saakka markkinoinnissa käytetyn ilmalämpöpumppujen hyötysuhteen ilmoittavan lämpökertoimen COP (Coefficient of Performance) sijaan ilmoitetaan jatkossa laitteen vuotuinen lämpökerroin SCOP (Seasonal Coefficient of Performance), joka edustaa hieman paremmin todellisia olosuhteita. Poistuvan COP-kertoimen ongelmana on ollut, että se ilmoitti lämpökertoimen ainoastaan +7 asteen ulkolämpötilalla. Vuotuisen lämpökertoimen SCOP määrittelyä varten ilmalämpöpumppu on testattava neljässä eri ulkolämpötilassa −7 °C, +2 °C, +7 °C ja +12 °C. Vielä vuotuinen lämpökerroinkaan ei meidän suomalaisten osalta tuo täyttä selvyyttä laitteiden vertailuun. − Direk tiivin SCOP määritellään ”keskimääräisen” lämmityskauden keleissä, viitekaupunkina on ollut Strasbourg. Sää täällä meillä on kylmempi ja SCOP jää meillä heikommaksi.

Valmistajat voivat vapaaehtoisesti julkaista energiamerkinnässä myös SCOP arvon kylmässä ilmastossa. Tällöin viitekaupunki on Helsinki, Perunka kertoo.

Ekosuunnitteludirektiivin vaatimukset täyttävän lämpöpumpun sisäyksikkö.

Jatkoa seuraa Ekosuunnitteludirektiivi koskee vain tuotteita, ei kokonaisia järjestelmiä. Komponentit lasketaan kuitenkin yleensä direktiivin alaisiksi tuotteiksi. Sähkömoottoreille on jo olemassa toimenpidesäädöksensä. Järjestelmät otettaneen tarkasteluun tulevaisuudessa. Kylmähuoneiden, jäähdytys- ja pakastuskaappien, teollisten veden/liuosjäähdyttimien sekä kompressorikoneikoiden osalta prosessi on vielä kesken.

Tukesin rooli Ekosuunnitteludirektiivi on pantu Suomessa täytäntöön lailla tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista (1005/2008 ja muutos 1269/2010, voimaan 1.1.2011), sekä sitä täydentävällä valtioneuvoston asetuksella. Laki sisältää energiamerkintää ja energiatehokkuutta sekä siihen liittyvää tarkastustoimintaa koskevat säädökset. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on Suomessa ekosuunnittelu- ja merkintädirektiivien markkinavalvonnan toimivaltainen viranomainen. Tukes Ekosuunnittelu.info -sivustolla esitellään kaikki valmiit tuoteryhmäkohtaiset toimeenpanosäädökset, eri vaatimusten voimaanastumiseen liittyvät aikataulut sekä annetaan ohjeita.

KOJAcool oy | www.koja.fi

Neljän ässän lämpöpumppu.

Kojacool (1/4) POKER-lämpöpumput lämmittävät talvella ja viilentävät kesällä. Aina tarpeen mukaan joustava ratkaisu sopii mm. liikekiinteistön, teollisuushallin tai kerrostalon täydentäväksi lämmönlähteeksi. Innovatiivinen POKER toimii erinomaisesti kylmissä olosuhteissa. Investoinnnin kustannus on arviolta 20 % maalämpöön verrattuna. POKER kuuluu Kojacoolin korkealaatuiseen tuotevalikoimaan, joka kattaa koko ilmastoinnin ja prosessien jäähdytyksen.

1-4 modulista koostuva ratkaisu. Luotettavan järjestelmän optimaalinen tehon säätö takaa hyvän hyötysuhteen vuoden ympäri.

KYLMÄextra 2/2012 65

Nimitykset Refair Oy

Coolstep Oy (aloittaa toimintansa 1.12.2012)

Timo Kaitanen on aloittanut Refairin myyntitiimissä kehityspäällikön tehtävissä 18.6.2012.

Juha Virkki aloittaa Coolstep Oy:n toimitusjohtajana.

Timo Kaitanen

Coolstep Oy:n laite- ja projektimyynnistä vastaa Martti Koljonen, laitemyynnistä Mikko Halttunen sekä huoltoja varaosamyynnistä Ari Hakala

Juha Virkki

Martti Koljonen

Mikko Halttunen

Ari Hakala

Toimistotilaa

vuokrattavana hyvällä paikalla Helsingin Länsi-Herttoniemessä KYLMÄextra ilmestyy vuonna 2013 huhtikuussa ja lokakuussa. Varaa oma mainospaikkasi ajoissa. Katso mediatiedot osoitteesta www.skll.fi ja ota yhteyttä puh. 09-7591166 tai pia.lindholm@skll.fi

uomen Kylmäyhdistys ry tarjoaa hyväkuntoista ja edullista toimistotilaa vuokrattavaksi. Noin 80 m² tila sijaitsee Erätorin liiketalon toimistosiivessä (kerros 2/3) osoitteessa Hiihtomäentie 39 A, 00800 Helsinki. Tila voidaan vuokrata myös valmiiksi kalustettuna ja tarvittaessa taloyhtiön samasta rapusta on vuokrattavissa myös noin 10 m2 erittäin siisti katutason varastotila.

Edullista ilmoitusten suunnittelua Tilaa ilmoituksesi suunnittelu suoraan KYLMÄextran taittajalta. Lisäkustannus esimerkiksi tämän numeron ilmoituksista sivuilla 17, 48 ja 51 oli 50...150 €/kpl ! Lisätietoja: jarkko.narvanne@gmail.com, puh. 045-305 0070 tai pia.lindholm@skll.fi, puh. 09-7591166

66 KYLMÄextra 2/2012

Lisätietoja: www.oikotie.fi (kohdenumero 650097), petri.hannula@skll.fi, puh. 0440-607817

Ilmalämpöpumppu

Lämmittää tehokkaasti, Viilentää miellyttävästi SHARP AY-ZP40KR:N KÄYTÖN HYÖDYT:

› Voit säästää yli puolet lämmityskuluistasi › Erittäin energiatehokas ja energiaa säästävä › Tuottaa tehokkaasti lämpöä, vaikka › › › ›

ulkolämpötila laskisi -20 °C:seen Miellyttävän hiljainen, niin sisällä kuin ulkonakin Vedoton ilmanjako Ylläpitolämpö +10 °C, ihanteellinen esim. mökillä Aktiivinen ilmanpuhdistus haitallisista mikrobeista

Onninen (1/1)

SHARP AY-ZP40KR

SHARP-ILMALÄMPÖPUMPUN ansiosta kodissa on viihtyisää vuoden ympäri – saat miellyttävän energiatehokkaan lämmityksen talvella ja mukavan viilennyksen kesällä.

Sharp Ilmalämpöpumppu

MAAHANTUOJA: Onninen Oy, Mittalinja 1, 01301 Vantaa, Finland, p. 0204 85 5111

KylmäteKniiKan suunnannäyttäjä Kaupallisiin sovellutuKsiin asennus on helppoa edullisen asennusvalmiin silensys konepaketin kanssa.

Ahlsell K4 (1/1) Kylmäaineet:

tehoalueille: R-404a / R-507 / R-134a 0.5 kW - 21kW

KYLMÄTOIMIALA / VAIHDE

PUH. 020 584 5800

VIHIOJANTIE 1, 33800 TAMPERE

PUH. 020 584 5390

SALVUMIEHENKATU 3, 20320 TURKU

PUH. 020 584 5330

OSUUSTIE 5, 01510 VANTAA

PUH. 020 584 5800