Kylmä Extra 1 / 2012

Kylmäalan julkaisu 1/2012

KONESALIEN JÄÄHDYTYS - suomalaiset maailman huipulla s. 7-13 HIILIDIOKSIDI myymälöiden kylmäaineeksi harkitulla tahdilla s. 15-18 ELINTARVIKEHUONEISTOASETUS uusiutui s. 20-23 TYÖTURVALLISUUS on yhteinen asia s. 40-43 ENERGIATEHOKKUUTTA monesta eri näkökulmasta s. 44-55 MAALÄMPÖPUMPPUJA yhä isompiin kohteisiin s. 62-66

LAADUKKAAT JA KILPAILUKYKYISET TUOTTEET ILMASTOINNIN JÄÄHDYTYKSEEN Ahlsell CLINTillä on edistyksellinen ja kattava tuotevalikoima ilmastoinninjäähdytykseen. Ominaisuuksina ovat energiatehokkuus, ympäristöystävällisyys, laatu ja luotettavuus.

Hitachin tuoteperhe on markkinoiden laajimpia. Tarjontamme koostuu pienistä lämpöpumpuista ja ilmastoinnin jäähdytyslaitteista aina 600 kW:n ruuvivedenjäähdyttimiin.

Innova on pohjoisiin olosuhteisiin suunniteltu, järkevästi hinnoiteltu, lämpöpumppu. Tuotevalikoimaan kuuluvat: -ilmalämpöpumput -ilma-vesilämpöpumput -maalämpöpumput ®

Sanyo on yksi ilmastoinnin jäähdytyksen ja lämpöpumppujen tuotekehityksen johtavista yrityksistä. Innovatiivisen tekniikan avulla toimitamme ratkaisuja, jotka säästöjen, toimivuuden ja mukavuuden osalta ovat parhaimmistoa maailmassa.

Acson-jäähdytysyksiköt ovat helposti asennettavia ja soveltuvia ratkaisuiksi pohjoismaisiin vaativiin olosuhteisiin. Mallistossa on kiinnitetty erityistä huomiota asentamisen vaivattomuuteen.

KYLMÄTOIMIALA / VAIHDE

PUH. 020 584 5800

VIHIOJANTIE 1, 33800 TAMPERE

PUH. 020 584 5390

SALVUMIEHENKATU 3, 20320 TURKU

PUH. 020 584 5330

OSUUSTIE 5, 01510 VANTAA

PUH. 020 584 5800

Atisa- puhallinkonvektorit ovat ratkaisuja vaativiin kohteisiin hotelleista kauppakeskuksiin ja toimistoihin. Mallistossa on moderni muotoiltu ja äänitaso alhainen.

www.parhaatlampopumput.fi

Sisällys 1/2012 Kylmäalan julkaisu 1/2012

5 7

Vapaajäähdytys säästää sähköä

15

Hiilidioksidi myymälöiden kylmäaineeksi harkitulla tahdilla

20

Elintarvike­huoneisto­asetus uusiutui

24

Kalevi ja 50 vuotta norpelaisia kylmäkalusteita

28

7

15 S-ryhmän Matti Eerikäinen ja Ruokakeskon Ilpo Hakkarainen edustavat suomalaisen elintarvikekylmän hankinnan ja rakennuttamisen korkeinta asiantuntemusta.

KYLMÄextra

Kylmäalan julkaisu alalta asiakkaille Julkaisija Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry Hiihtomäentie 39 B 00800 Helsinki Puhelin (09) 759 1166 Faksi (09) 755 7246

Päätoimittaja Petri Hannula

Toimitusneuvosto Matti Eerikäinen, Petri Hannula, Matti Jokela, Jyrki Lindholm, Pia Lindholm, Timo Linjala, Markku Muuronen, Esa Pulkkinen ja Altti Seinelä (pj.).

Lämpöpumput ja Green Data Centre – Suomalaista konesaliosaamista maailman huipulla

12

27

Fortumin Green Data Centre-konseptissa lämpöpumput ottavat lämmön konesalista ja siirtävät sen kaukolämpöverkkoon.

Pääkirjoitus: Kylmäala ei sammaloidu

Kylmätekniikan historian havinaa Suomen Jäähdytystekniikan Museossa Jäähdytystekniikan professori Hannu Ahlstedt: Kylmäalalla tarvitaan tiivistä yhteistyötä

31

JÄSENYRITYSTEN YHTEYSTIEDOT 2012

41

Työturvallisuus on yhteinen asia

44

Järkevää ja pakollista

48

Rakennusten ympäristösertifiointi helpottaa vertailuja

52

Kylmälaitoksen energiatehokkuutta ohjaavat sekä euro että EU

54

Uudet rakentamismääräykset

56

Uutisia

59

Kylmätekniikan koulutuspäivillä jälleen salin täydeltä osanottajia

60

MM-tason opit keräsivät kuulijoita Levin kylmäpäivillä

62

Maalämpö laajenee myös kerrostalokohteisiin

Toteutus DDT COMMUNICATIONS OY Taitto Jarkko Narvanne Painopaikka Oy Scanweb Ab Painosmäärä 12 500 kpl

Ilmoitukset Pia Lindholm puhelin (09) 759 1166

Reklamaatiot kirjallisesti 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan.

Ziehl Abegg Finland Oy

Pääkirjoitus

Kylmäala ei sammaloidu

V

anhan sananlaskun mukaan vierivä kivi ei sammaloidu. Sitä ei viimeiseen 25 vuoteen ole totisesti päässyt kylmäalallakaan tapahtumaan, sillä niin moni asia alalla on sitten vuoden 1987 muuttunut. Vuodesta 1987 teki erityisen käännekohdan tuolloin allekirjoitettu Montrealin pöytäkirja, joka sisälsi sitovia sopimuksia otsonikerrosta heikentävien aineiden käytön ja valmistuksen vähentämiseksi. Kylmäalalla näistä aineista olivat laajassa käytössä erään kauppanimen mukaan usein ”freoneiksi” kutsutut halogenoidut hiilivedyt, kuten R12 ja R502. Myöhemmin rajoitukset ulottuivat myös otsonikerrokselle edellisiä vähemmän haitallisiin osittain halogenoituihin hiilivetyihin, kuten R22. Sitten vuoden 1987 Montrealin pöytäkirjan vähennysaikatauluja on päivitetty kireämmiksi neljästi. Kiristykset olivat mahdollisia, koska teknologiset ratkaisut otsonikerrokselle haitallisten kylmäaineiden korvaamiseksi kehittyivät odotettua nopeammin. Maailman mittakaavassa Montrealin pöytäkirja on ollut huikea menestys. Siihen ovat sitoutuneet kaikki maailman valtiot. Pahimmin otsonikerrokselle haitallisista aineista on jo käytännöllisesti katsoen päästy kaikkialla eroon ja palkintona siitä yläilmakehän otsonikerroksen palautuminen on päässyt hyvään vauhtiin. Monelle yllättävä lisätieto on Montrealin pöytäkirjan sivutuotteena syntynyt, kasvihuoneilmiön kiihtymistä hidastava vaikutus. Merkitykseltään se on moninkertainen suhteessa vaikkapa koko paljon puhutun Kioton pöytäkirjan tavoitteisiin. Myös syy asian jäämisestä pimentoon löytyy Kiotosta, sillä rajoitusten piirissä jo olleita otsonikerrokselle haitallisia aineita ei haluttu vuonna 1997 allekirjoitettuun Kioton pöytäkirjaan sisällyttää. Montrealin pöytäkirja antoi kylmäalalle kehitysimpulssin, jonka vaikutukset eivät rajoittuneet vain kylmäaineisiin. Välillisesti kylmäainepäästöjen rajoitustavoitteet ovat olleet vaikuttamassa alan monen yksityiskohdan kehittymiseen. Niinpä kylmäala tekeekin mielellään kunniaa ensi syksynä 16.9. kansainvälisenä otsonipäivänä 25 vuotta täyttävälle Montrealin pöytäkirjalle. KYLMÄextra on Suomen Kylmäliikkeiden Liiton lahja niin kylmäalan toimijoille kuin myös tärkeimmille sidosryhmillemme; kuten loppukäyttäjille, suunnittelijoille ja viranomaisille. Lehden välityksellä haluamme kertoa alan viimeisestä kehityksestä, lainsäädännön muutoksista ja monesta muusta koko alaa koskevasta asiasta. Viihtyisiä lukuhetkiä! Altti Seinelä Hallituksen puheenjohtaja Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry PS. Yhteystiedot kaikkiin jäsenyrityksiimme olemme jälleen koonneet lehden keskelle, josta ne voi tarvittaessa vaikka irrottaa erilleen. Ottakaa yhteyttä alan parhaisiin osaajiin – olipa kyse minkälaisesta jäähdytystarpeesta tai lämpöpumpusta hyvänsä.

KYLMÄextra 1/2012

Energiaa säästävät uuden sukupolven Sabroe-lämpöpumput Sabroe HeatPack 157 Erinomaisella hyötysuhteella toimiva uusi lämpöpumppu, jossa käytetään alan viimeisintä taajuusmuuttajakäyttöistä ruuvikompressoritekniikkaa ja ympäristöystävällistä kylmäainetta ammoniakkia.

Johnson Controls

Johnson Controls on maailman johtavia teollisuuden kylmälaitteiden ja lämpöpumppujen valmistajia

• • • • • •

Tuottaa jopa 90 °C vettä Erittäin korkea COP n. 4 – 8 Nopea takaisinmaksuaika Lämpötehoalue 500 – 2 000 kW Luotettava ja kompakti rakenne Edistyksellinen ohjaus ja etävalvonnan diagnostiikka • Nopea asennus ja käyttöönotto • 24/7 huoltopalvelut

Johnson Controls Finland Oy • Hankasuontie 10, 00390 Helsinki • p. +358 (0)20 1404 551 • f. +358 (0)20 1404 500 • www.jci.com

jc_210x148.indd 1

15.3.2012 13:57:03

MAKING MODERN LIVING POSSIBLE

Danfoss Learning Oppi on valttia Danfoss Oy Danfoss Learning koulutusportaalissa opiskelet kylmätekniikkaa kun sinulle sopii, helposti ja joustavasti.

Tieto

lisää menestymisen mahdollisuuksia.

Säästä aikaa ja rahaa. Kurssit ovat ilmaisia ja ne on luotu verkkoopiskelua varten.

Joka päivä ympäri vuorokauden. Sinä päätät mitä ja milloin opiskelet.

www.learning.danfoss.fi

Lämpöpumput ja Green Data Centre –

Suomalaista konesaliosaamista maailman huipulla Fortum yhdisti ympäristöystävällisen jäähdytyksen kaukolämmöntuotantoon Espoossa. Yrityksen kehittämässä Green Data Centre-konseptissa lämpöpumput ottavat lämmön konesalista ja siirtävät sen kaukolämpöverkkoon. Dakota Lavento

F

ortum jäähdyttää kahden asiakkaansa suurta konesalia ja toimittaa lauhdelämmön paikalliseen kaukolämpöverkkoon. Green Data Centre -konsepti toi kehittäjilleen Fortumin innovaatiokilpailun voiton. Asiakkaan konesali on puolestaan päässyt maailman energiatehokkaimpien konesalien joukkoon Wired-lehden listalla. Konesalit kuluttavat palvelimineen paljon energiaa ja palvelintarve kasvaa esimerkiksi pilvipalveluiden vuoksi koko ajan. Konesalit kuluttavat noin prosentin kaikesta Suomessa kulutetusta sähköstä. Motivan mukaan Suomen konesalien yhteenlaskettu sähkönkulutus on kasvanut viiden viime vuoden aikana noin puolitoistakertaiseksi. Konesalien sähkön kulutusta olisi kuitenkin mahdollista leikata jopa 350 gigawattituntia. Se merkitsee 35 miljoonaa euroa.

Maailman huippua Suomessa osataan toteuttaa ympäristöystävällisiä konesaleja, mikä näkyy myös Wired-lehden laatimalla energiatehokkaimpien konesalien listalla. Fortumin toteuttaman Tiedon Espoon konesalin nosti listalle lauhdelämmön käyttö kaukolämmitykseen. Projektipäällikkö Pertti Strömmer Fortumin Heat -divisioonasta on syystäkin tyytyväinen. Hän on yksi Fortumin konseptin kehittäjistä yhdessä Ilkka Niirasen ja Esa Mörskyn kanssa. Green Data Centre kattaa tietokonekeskusten jäähdyttämisen lisäksi tarpeen vaatiessa myös

sen sähköistämisen. Jäähdytyksen yhteydessä syntyvä hukkalämpö kerätään talteen Fortumin paikalliseen kaukolämpöverkkoon. Espoossa tuotettavan kaukolämmön hiilidioksidipäästöjen arvioidaan alenevan jopa 10 000 tonnia vuodessa. – Hukkalämpö korvaa erillistä lämmöntuotantoa. Lisäksi konesalitiloja jäähdytetään 24/7 ympäri vuoden, joten tuotto on tasaista, Strömmer kehaisee. Konseptin pohjalta on toistaiseksi rakennettu kaksi identtistä jäähdytyskeskusta. Tapiolan jäähdytyslaitoksen ensimmäinen vaihe valmistui Vappuna 2011 ja jäähdytystehon tuplannut toinen vaihe vuoden vaihteessa. Lämpöpumput molempiin laitoksiin on toimittanut Carrier Oy. Strömmer kertoo, että jäähdytysliiketoiminnan kehittäminen lähti asiakkaan tarpeesta. – Asiakas halusi ulkoistaa jäähdytyksen ja katkottoman sähkön tuotannon. Ryhdyimme miettimään, kuinka se parhaiten toteutettaisiin ja siitä saataisiin myös Fortumille kannattavaa, mahdollisimman ympäristöystävällistä liiketoimintaa. Avain ratkaisuun on hukkalämpö, jota konesaleissa syntyy runsaasti hyödynnettäväksi.

Tarkkaan varmistettu Strömmerin mukaan jo 120 sekunnin katkos jäähdytyksessä riittää vaarantamaan laitteiden toiminnan. Jäähdytysjärjestelmän on oltava sekä tehokas että aukotto-

KYLMÄextra 1/2012

Jäähdytysjärjestelmän menovesi on 7-asteista ja palaa 16-asteisena.

Projektipäällikkö Pertti Strömmer Fortumin Heat -divisioonasta on yksi Fortumin ainutlaatuisen Green Data Centre -konseptin kehittäjistä.

man luotettava. Jäähdytysenergiaa on tuotettava keskeytymättömästi. Vikatilanteessa käynnistyy joko varalaite tai varajärjestelmä. – Silti asiakkaalla on kuitenkin konesalissaan myös vesijohtovettä käyttävä lisävarajärjestelmä, Strömmer kertoo. – Ensimmäisessä vaiheessa järjestelmästä saatiin kylmätehoa noin 1,3 MW. Nykyisellään jäähdytystä tuotetaan 2,6 MW, mutta järjestelmässä on varauduttu 7,2 MW:iin. Se voi tulla hyvinkin vastaan Tapiolassa jo muutaman vuoden kuluessa, Strömmer arvioi. Jäähdytyslaitoksen neljästä vedenjäähdytyskoneesta kolme tuottaa koko ajan kylmäenergiaa ja viimeinen on varalla. Jäähdytysvesisäiliö on kooltaan 160 m³, jo-

KYLMÄextra 1/2012

ten siinä riittää riittävän kylmää vettä kymmenen minuutin käyttöön sähkökatkon aikana. Sinä aikana varavoimala saadaan käyntiin ja vedenjäähdytyskoneet taas tuotantoon. Kaukolämmön vika- tai huoltotilanteessa lämpöpumppujen lauhdutusliuos jäähdytetään vesikatolle sijoitetuilla Alfa Lavalin nestejäähdyttimillä. Kylminä vuodenaikoina nestejäähdyttimiä voidaan myös käyttää vapaajäähdytykseen. Vapaajäähdytyksessä kylmäenergia tuotetaan jäähdyttämällä vesiglykoliseos nestejäähdyttimillä ja johtamalla se jäähdytysvesipiiriin kytkettyyn lämmönsiirtimeen. Jos kaikki vedenjäähdytyskojeet lakkaisivat toimimasta yhtä aikaa ja ulkolämpötila olisi riittävän alhainen, vapaajäähdytys käynnistyisi automaattisesti. Jäähdytyslaitos on muutenkin täysin automaattinen. Prosessin toimintaa ohjataan ja valvotaan Fortumin Suomenojan valvomosta.

Lämpö kaukolämpöverkkoon Jäähdytysjärjestelmän menovesi on 7-asteista ja palaa 16-asteisena. Lauhdelämpö ohjataan kaukolämpöverkon paluuveteen. – Järjestelmää tullaan kehittämään edelleen siten, että jatkossa lauhdelämpöä pystytään syöttämään myös menoveteen, Strömmer sanoo.

Ympäristöystävällistä kylmää ja lämpöä Scancoolista Oy Scancool Ab, Suomen johtavia teollisten kylmälaitosten ja lämpöpumppujen toimittaja on nyt osa Oilon-konsernia. Kokonaisvaltainen palvelumme

Scancool

tarjoaa kaikki kylmä- ja lämpöpumpputekniikkaan liittyvät palvelut avaimet käteen periaatteella suunnittelusta, valmistuksesta ja asennuksesta huoltoon saakka. Toimipisteemme sijaitsevat Kokkolassa, Pietarsaaressa, Seinäjoella, Lappeenranassa ja Tampereella.

www.scancool.fi

Keeping You Cool

Fortumin Tapiolan Green Data Centren jäähdytyslaite-/lämpöpumpputoimitus • 4 kpl Carrier 30XWH-P1162 korkean hyötysuhteen ruuvivedenjäähdyttimiä, joissa on lämpöpumpputoiminto. Konetta voidaan ajaa vaihtoehtoisesti jäähdytyspään tai lämmityspään mukaan. • Jäähdytysteho mitoitusolosuhteissa 960 kW/kpl, lämmitysteho 1 268 kW/kpl (kuormapuolen vesi 7/14 °C, lauhdutuspuolen vesi 54 / 60 °C). • Lauhduttimelta lähtevän menoveden maksimilämpötila 63 °C. • Vesipuolen käyttöpaineen lauhduttimet 21 bar. • Kommunikoi BacNet-protokollaan avulla automaatiojärjestelmän kanssa. – Väyläliitäntä automaatioon mahdollistaa perinteistä I/O-liityntöihin perustuva kommunikointia paljon laajemman ja tarkemman koneiden toiminnan seuraamisen, Carrierin Etelä-Suomen ja Baltian myyntipäällikkö Pekka Semi kertoo.

Carrierin ruuvivedenjäähdyttimet valittiin lämpöpumpuiksi käytettävyyden ja korkean hyötysuhteen perusteella.

Jäähdytyskeskus rakennettiin Fortumin olemassa olevan lämpökeskuksen tiloihin. Sen rakentaminen uuteen käyttöön kesti kaikkiaan 14 kuukautta. Vanhaan turbiinihalliin rakennet-

tiin mm. uusi välipohja. Urakasta vastasi Rakennuspartio Oy, sähköurakasta YIT Teollisuus Oy ja YIT Kiinteistötekniikka Oy ja automaatiotoimituksesta ABB Oy.

KYLMÄextra 1/2012

Jäähdytyskeskuksen laitetoimituksesta vastasi Carrier. Strömmer kertoo, että Carrierin ruuvivedenjäähdyttimet valittiin käytettävyyden ja korkean hyötysuhteen perusteella – Halusimme valmiin teollisen tuotteen, emme erikseen räätälöityä kokonaisuutta, jonka viimeistely olisi saattanut hidastaa projektia. Pekka Semi kertoo, että kohde oli Carrierille hyvin mieluinen. – On hienoa saada olla mukana tällaisessa hankkeessa. On toki tuhlausta olla käyttämättä konesalin laitteiden jäähdytyksessä syntyvää lauhde-energiaa. Lämpöpumppujen toiminnan kannalta konesalit toimivat erittäin edullisena lämmönlähteenä.

Fortumin Tapiolan jäähdytyslaitos rakennettiin lämpö­ keskuksen tiloihin. Prosessille on tilaa, mutta ei yhtään liikaa.

PUE paljastaa tehokkuuden Konesalien tehokkuutta mitataan PUE-luvulla (Power Usage Effectiveness), joka tarkoittaa kokonaisenergian jakamista palvelinten käyttämällä energialla. Ihannearvo on 1, jolloin palvelimet käyttävät kaiken energian. Tavallisesti palvelinkeskukset toimivat välillä 1,8–3,0. Tiedon Espoon konesalin PUE-luku on 1,2–1,3.

Jäähdytyslaitoksen neljästä vedenjäähdytys­ koneesta kolme tuottaa koko ajan kylmäenergiaa ja viimeinen on varalla.

Vahterus Oy

10 KYLMÄextra 1/2012

Oy Ekocoil Laadukkaat, kotimaiset nestejäähdyttimet ja lauhduttimet uuden mitoitusohjelmamme optimoimina. Myynti nyt suoraan tehtaalta.

Vapaajäähdytys säästää sähköä

E

dellisillä sivuilla kuvattua mahdollisuutta lämmön hyödyntämiseen lämpöpumppuratkaisulla tai muulla lämmöntalteenotolla ei ympärivuotista jäähdytystä tarvitsevien tilojen yhteydessä aina ole. Usein vapautuvan lämmön määrä on niin suuri, ettei sille samalla tontilla käyttöä löydy. Järjestelmän kaukolämpöverkkoon integroimista voivat puolestaan rajoittaa erilaiset tekni­set perusteet (lämpötilatasot, siirtohäviöt/-kustannukset jne.) sekä niihin liittyvät investoinnit. Luonnollisesti myös monien asioiden (sähkön ja kaukolämmön tuotannon hintasuhteesta alkaen) pitää olla kohdallaan, jotta edellytykset järkevään sopimussuhteeseen konesalin ja kauko­lämpöverkon omistajien välillä syntyvät. Edellisestä johtuen avaimet energiatehokkaaseen jäähdytykseen löytyvätkin usein lämmön hyödyntämisen sijaan sähkön säästämisestä. Ratkaisu on tällöin vapaajäähdytys, jossa ulkoilman (tai vesistön) viileyttä hyödyntämällä jäähdytys tuotetaan kompressoreita käyttämättä jopa suurimman

osan vuodesta. Suomen ilmasto tarjoaa vapaajäähdytykselle erinomaiset edellytykset, mikä yhtenä syynä on ollut vaikuttamassa jopa eräiden konesalien sijoittumiseen maahamme. Vapaajäähdytyksen edellytyksiin vaikuttaa merkittävästi myös jäähdytettävän kohteen lämpötilataso – mitä korkeampi, sen parempi. Sekä ulkoilmaa että vesistöjä hyödyntäviä vapaajäähdytysratkaisuja on maassamme toteutettu satoja. Tyypillisiä kohteita ovat olleet niin erilaiset konesalit ja muut laitetilat kuin teollisuuden prosessitkin. Vapaajäähdytyksen osalta Suomessa on aina oltu myös edelläkävijöitä, joten kaikista em. ratkaisuista löytyy maastamme jo vuosikymmenten kokemus. Valmiit ja edulliset jo hyvinkin pienistä teholuokista alkavat laiteratkaisut yhdessä sähkön nousevan hintakehityksen kanssa ovat tehneet vapaajäähdytyksestä myös entistä kannattavampaa. Sen soveltaminen on siksi yhä laajenemassa.

Vapaajäähdytys ei edellytä suuria investointeja

Vapaajäähdytysjärjestelmässä hyödynnetään ulkoilman viileyttä kohteissa, joissa jäähdytystarvetta esiintyy ympärivuotisesti. Tyypillisiä kohteita ovat teollisuuden prosessit sekä erilaiset konesalit ja muut laitetilat. Viileän ulkoilman asemasta myös vesistöjä voidaan vapaajäähdytyksessä hyödyntää, mikäli jäähdytettävän kohteen sijainti ratkaisulle edellytykset antaa. Esimerkiksi suurissa konesaleissa vapaajäähdytyksen toteutus tapahtuu tyypillisimmillään yllä olevan kaavion mukaisessa järjestelmässä. Vapaajäähdytystä voidaan hyödyntää, kun ulkona sijaitsevassa nestejäähdyttimessä kiertävä liuos kyetään jäähdyttämään konesalissa kiertävää jäähdytysvettä kylmemmäksi. Jäähdytyksen

12 KYLMÄextra 1/2012

tuottamiseen tarvitaan tällöin vain pieni määrä puhallin- ja pumppausenergiaa ja lisäksi vedenjäähdyttimen kompressorit ja höyrystinpiirin pumppu (kuvassa P2) säästyvät käytöltä. Kesällä jäähdytys perustuu jälleen kompressoreihin. Tuolloin nestejäähdyttimen tehtävänä on vedenjäähdyttimen lauhdutusliuoksen jäähdyttäminen. Nestejäähdyttimellä kiertävän liuoksen virtaus vapaajäähdytyslämmönsiirtimelle on tällöin estettynä. Vapaajäähdytyksen edellyttämänä lisäinvestointina yllä olevassa järjestelmässä ovat vain vapaajäähdytyslämmönsiirrin putkituksineen sekä hieman automatiikkaa. Järjestelmien takaisinmaksuajat ovat siksi tyypillisesti erittäin lyhyitä.

Viileillä ilmoilla atk-tilojen jäähdytys perustuu nestejäähdyttimellä tuotettavaan vapaajäähdytykseen.

Järjestelmään kuuluu kolme 40 kW:n vakioilmastointikojetta, jotka pitävät atk-salin olosuhteet haluttuina.

Tilastokeskuksen tunnistettava punatiilirakennus sijaitsee Helsingissä.

Tilastokeskuksen ATK-salin energiatehokkuuden perustana on vapaajäähdytys Teksti: Dakota Lavento, kuvat: Jukka Peltola

K

un Helsingissä sijaitsevan Tilastokeskuksen toimitilojen ATK-salin vanha jäähdytysjärjestelmä tuli käyttöikänsä päähän kaksi vuotta sitten, uuden valinnassa keskeinen tekijä oli vapaajäähdytysmahdollisuus. – Tilaa on jäähdytettävä vuoden ympäri. Talvinen vapaajäähdytys auttaa säästämään energiaa merkittävästi, isännöitsijä Markku Palmu kertoo. ATK-salin jäähdytysjärjestelmän muodostaa Chillerin 130 kW:n ECO-kylmävesiasema, kolme 40 kW:n alaspäin puhaltavaa kaappikonetta ja yksi ylöspäin puhaltava 10 kW:n kaappikone. Järjestelmä on liitetty Chillerin Service Nextpalveluun, joten sen toimintaa valvotaan ja säädetään 24/7. Vuosi sitten rakennuksen toimistotiloja ryhdyttiin jäähdyttämään kaukojäähdytyksen avulla, mutta atk-tilojen

jäähdytys on edullisinta omalla järjestelmällään. Palmu kertoo, että rakennuksen energiatehokkuutta on tarkoitus kasvattaa jatkossa lämmöntalteenottoa tehostamalla yhdessä kiinteistön omistajan Kuntien eläkevakuutuksen (KEVA) kanssa. Vuonna 1865 perustettu Tilastokeskus on ainoa tilastointia varten luotu suomalainen viranomainen. Sen tehtävänä on yhdistää tietoaineistot ja asiantuntemus tilastoiksi ja tietopalveluiksi. Tilastokeskus tuottaakin valtaosan Suomen virallisista tilastoista. Sen palveluksessa on noin tuhat eri alojen asiantuntijaa. Päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä ja aluepalvelupisteet Turussa, Tampereella, Seinäjoella ja Oulussa.

KYLMÄextra 1/2012 13

Scanoffice Oy

Comfortzone_talotekniikka_07032012.indd 1

5.3.2012 15.37

Hiilidioksidi myymälöiden

kylmäaineeksi harkitulla tahdilla Suomalaiset keskusliikkeet ovat panostaneet myymälöiden CO2-laitoksiin viime vuosina paljon. Tahti kiihtyy lähivuosina. Kokemukset tähänastisista hiilidioksidimyymälöistä ovat hyviä. Dakota Lavento

Sheccon tilasto transkriittisistä CO2-elintarvikeliikkeistä eri puolilla Eurooppaa vuoden 2011 lopulta. Luonnollisten kylmäaineiden käytön puolesta Brysselissä lobbaavan viestintäyrityksen sivuilta www.shecco.com löytyy mm. sen helmikuussa julkistama opas luonnonkylmäaineisiin: GUIDE to Natural Refrigerants - Market Growth for Europe, johon myös kuvan tilasto on koottuna.

KYLMÄextra 1/2012 15

M

oniin muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna Suomessa on varsin vähän hiilidioksidia kylmäaineena käyttäviä elintarvikemyymälÜitä. Sheccon tilaston mukaan viime vuonna Euroopassa oli kaikkiaan 1 331 transkriittistä CO2-myymälää. Niistä 267 oli iso Britanniassa, 166 Saksassa ja 149 Sveitsissä. Norjassakin niitä oli 143, Ruotsissa 89 ja – viime vuonna siis – Suomessa 20. Ruokakeskon ja S-ryhmän kylmätekniset asiantuntijat eivät pidä tilannetta mitenkään huolestuttavana. – Päinvastoin. Meillä on osoitettu erinomaista harkintakykyä, kun emme ole lähteneet hÜtkyilemään hiilidioksidilaitosten kanssa siinä vaiheessa, kun niissä oli eniten lastentauteja. Olemme sen ansiosta säästyneet pahimmilta virheiltä ja säästäneet myÜs merkittävästi rahaa, S-ryhmän kylmätekninen asiantuntija Matti Eerikäinen sanoo.

Uusia CO2 -myymälÜitä tulossa Uudet, varsinkin suuremmat elintarvikekaupan yksikÜt toteutetaan nykyisin enimmäkseen jo hiilidioksidilla. Eerikäisen mukaan vuoden 2012 tilastossa Suomen luku on noussut jo 30–35:een. S-ryhmällä tyÜn alla ovat mm. Kankaanpään S-market, Porvoon keskustan Sokoksen elintarvikeosasto, S-marketit Lammille ja Nastolaan ja viisi Salea. Ruokakeskolla CO2-liikkeitä avautuu tänä vuonna viisi ja lisää on suunnitteilla lähivuosiksi. Kylmäasiantuntija Ilpo Hakkarainen sanoo, että kaikki Ruokakeskon uudet elintarvikemyymälät tulevat jatkossakin hyÜdyntämään hiilidioksidia, mikäli se on taloudellisesti järkevää. – Olennaista on, että pääsemme itse vaikuttamaan taloteknisiin ratkaisuihin jo suunnitteluvaiheessa, jotta lämmÜntalteenotto mahdollistaa koko ratkaisun energiatehokkuuden. Suuressa vuokrakiinteistÜssä näin ei välttämättä ole, joten kallis hiilidioksidi-investointi ei ole niissä olosuhteissa järkevä, hän huomauttaa. Hakkarainen sanoo, ettei hiilidioksidille oikeastaan ole vaihtoehtoa. – Se on toimiva kylmäaineratkaisu myymälÜi-

hin. Logistiikkavarastojen suuret kylmälaitteet puolestaan toimivat sillä toisella luonnonkylmäaineella, ammoniakilla, hän huomauttaa. Eerikäisen mukaan jatkossa voisivat olla mahdollisia myÜs kaskadilaitokset: – R134a plus-puolen kalusteissa ja CO2 pakastepuolella ei olisi huono vaihtoehto. Kompressorivalmistajat ovat todella ryhtyneet panostamaan R134a:han. Sellainen ratkaisu on mm. Kuopioon vuonna 2008 valmistuneessa K-Citymarket Päivärannassa. Sen kaskadijärjestelmässä pakastekohteiden kylmäaineena on hiilidioksidi ja pluspuolen jäähdytyskohteiden kylmäaineena R-404A.

KäyttÜikä loppuun vanhoissa myymälÜissä ElintarvikemyymälÜissä CO2 :n käyttÜ siis lisääntyy sitä mukaan, kun uusia myymälÜitä rakennetaan. Olemassa olevissa myymälÜissä hiilidioksidiin siirtyminen on vaikeampi kysymys. – Suurta �teollisuuslaitosta� ei voi rakentaa noin vain vanhaan myymälärakennuksen kuoreen. Esimerkiksi keskustakiinteistÜissä hiilidioksidikylmälaitokselle ei yksinkertaisesti lÜydy tilaa. Peruskorjattavat ja samalla laajennettavat peltomarketit ovat jo toinen asia, Eerikäinen sanoo. – Vanhempien K-Citymarkettien R404-laitokset pyritään käyttämään teknisen käyttÜikänsä loppuun, noin 15–20 vuotta. Olisi aivan liian suuri riski ryhtyä muuttamaan niitä kesken kaiken, Hakkarainen vahvistaa

Kokemuksia kerätty Ensimmäisten CO2-pilottimyymälÜiden rakentaminen oli haastavaa kummallekin keskusliikkeelle. Nyt, kokemuksen kartuttua ja tekniikan kehityttyä päästään jo helpommalla. – Sanoisin, että hiilidioksiditekniikan ja tietotaidon kehitys alkaa olla jo varsin hyvällä alulla. Tietoa ja osaamista alalla on jo varsin paljon, joskaan ei ehkä vielä varsin laajalla

Webcool –kylmätekniikan huippuosaamista :HEFRRO 2\ å /LQQDYXRUHQWLH $ +HOVLQNL å

16 KYLMĂ„extra 1/2012

ZZZ ZHEFRRO á

Suomalaisen CO2 – myymäläkylmän lyhyt historia • Espoolaisen K-supermarket Seilorin pakasteosastoa on jäähdytetty hiilidioksidilla jo vuodesta 2007. Järjestelmän toteutti Huurre ja uudet kylmäkalusteet Norpe. • Vuonna 2008 valmistuneen K-Citymarket Päivärannan kaskadijärjestelmässä on pakastekohteiden kylmäaineena hiilidioksidi ja pluspuolen jäähdytyskohteiden kylmäaineena R-404A. Marketin koneikot ja kalusteet toteutti Norpe Oy. • Samana vuonna Äkäslompolon Jounin kaupan kaikki kylmä- ja pakastelaitteet käyttävät kylmäaineena hiilidioksidia. Jounin kaupan kylmä- ja talotekniikan toteutti Are, yhteistyökumppaninaan ruotsalainen Green & Cool. • Järvenpään K-supermarket Peltolan vuonna 2010 valmistuneen transkriittisen CO2-booster-kylmälaitoksen toimitti Huurre. • Samalta vuodelta HOK-Elannon Alepa Lintuvaarassa on ensimmäinen kokonaan Suomessa suunniteltu ja rakennettu (Norpe) transkriittinen CO2-koneikko. • Osuuskauppa Arinalle valmistui vuonna 2010 kaksi CO2 S-markettia ja kolmea Salea, joihin kaikkiin kylmätekniikan toteutti Jetitek Oy. • Vuoden 2011 kuluessa ns. transkriittisella CO2 –prosessilla jäähdytettyjen elintarvikemyymälöiden lukumäärä tuplaantui noin 10:stä 20:een. Kasvu jatkuu lähes vastaavana myös vuonna 2012

joukolla. Myös uusia komponentteja saadaan markkinoille. Esimerkiksi Danfossin uusi säädin oli varsin tervetullut tuote, Hakkarainen huomauttaa. Eerikäinen pitää erityisen tärkeänä putkitusten osuutta. – Hiilidioksidin pitää toki pysyä putkissa kovissakin paineissa. Se, toteutetaanko putkitukset kovajuottamalla tai hitsaamalla, on tietysti urakoitsijan valittavissa, hän sanoo. Monien komponenttien ongelmana ovat edelleen pitkät toimitusajat. – Jos myymälä on saatava auki nopeasti, hiilidioksidi on poissuljettu vaihtoehto. Vaikka kalusteiden toimitusajat ovat lyhentyneet, ongelmia on edelleen esimerkiksi lämmönsiirtimien kanssa, Hakkarainen pahoittelee. Sekä Eerikäisen että Hakkaraisen mukaan nykyisin on jo mahdollista saada vertailukelpoisia ja kilpailukykyisiä tarjouksia, sillä urakoitsijoita on jo viisi. – Monilla urakoitsijalla on tietotaito hallussaan ja voi myös luottaa siihen, että huolto toimii, Hakkarainen lisää.

S-ryhmän Matti Eerikäinen ja Ruokakeskon Ilpo Hakkarainen edustavat suomalaisen elintarvikekylmän hankinnan ja rakennuttamisen korkeinta asiantuntemusta.

S-ryhmän kylmätekninen asiantuntija Matti Eerikäinen sanoo, että myös kaskadivaihtoehdot voivat olla hyvä ratkaisu myös tulevaisuudessa.

Ruokakeskon kylmätekninen asiantuntija Ilpo Hakkarainen ei oikeastaan näe vaihtoehtoja uusien myymälöiden hiilidioksidiratkaisuille, kunhan lämmöntalteenotto on toteutettavissa järkevällä tavalla.

KYLMÄextra 1/2012 17

Norpe

Tärkeintä toimiva lopputulos

Harkinta viisas ratkaisu

Suomessa toteutetut CO2-myymälät ovat erittäin energiatehokkaita, mutta meillä on osattu toteuttaa erittäin energiatehokkaita kylmäteknisiä ratkaisuja myymälöihin perinteisilläkin kylmäaineilla. Uuden CO2-myymälän energiatehokkuus ei ole hiilidioksidin ansiota, vaan johtuu tehokkaasta lämmöntalteenotosta ja siitä, että myymälä on suunniteltu ja toteutettu mahdollisimman energiatehokkaasti toimivana kokonaisuutena. Kaikki talotekniikka on viritetty tähän tarkoitukseen ja myös toimimaan mahdollisimman tehokkaasti kokonaisuuden eteen. – Vuotuinen CO2:n COP ( kylmäkerroin) ei sinällään ole kummoinen, Hakkarainen huomauttaa. Eerikäinen haluaisi jarrutella innokkaimpien hiilidioksidiintoilijoiden halua esittää erilaisia tehokkuusvertailuja absoluuttisena totuutena: – Järjestelmien tehokkuutta tulisi verrata vain, jos ne on toteutettu vertailukelpoisella tekniikalla. Tietääkseni 404-boosterilaitosta ei vielä ole rakennettu vertailtavaksi.

Suomalaiset keskusliikkeet eivät ehkä ole eurooppalaisittain katsottuna olleet kehityksen kärjessä hiilidioksidikylmäaineeseen siirtymisessä, mutta strateginen harkinta-aika on osoittautunut viisaaksi valinnaksi. – Keskusliikkeiden tehtävä ei suinkaan ole toimia koekaniineina. Emme voi ryhtyä rakentamaan erilaisia koelaitoksia vain saadaksemme kunnian kehityksen kärjessä kulkemisesta. Tämä on liiketoimintaa, jonka tarkoituksena on myydä elintarvikkeita, Eerikäinen ja Hakkarainen muistuttavat. Joskus on todellakin parempi odottaa ja hyötyä muiden kokemuksista. Poimia hedelmät, kun aika on kypsä. Monissa muissa maissa on tuhlattu sekä rahaa että energiaa erilaisia prototyyppejä testailemalla. Suomalaiset eivät myöskään ole millään tavalla jääneet kehityksessä jälkijunaan. CO2 –teknologiaa on osattu paitsi kehittää entistä paremmaksi, myös paremmin nimenomaan suomalaisiin olosuhteisiin ja talotekniikkaan istuvaksi.

18 KYLMÄextra 1/2012

€rP. ebm-papst Oy

Sijoita tulevaisuuteen! ebm-papstin GreenTech EC-puhaltimet täyttävät täydellisesti kaikki odotukset ja vaatimukset, joita sekä sinä itse että lainsäädäntö niille asettavat: jopa ErP 2015 -direktiivin vaatimukset täyttyvät jo nyt. Sijoita siis tulevaisuuteen – valitse puhaltimet maailman johtavalta puhallinvalmistajalta! Ota yhteyttä asiantunteviin myyjiimme tai tutustu tuotteisiimme osoitteessa www.ebmpapst.fi

Ammattilaisen valinta ebm-papst Oy • Puistotie 1 • 02760 Espoo • puh. (09) 8870 220 • Fax (09) 8870 2213 • mailbox@ebmpapst.fi

Elintarvikehuoneisto on rakennus, huoneisto, ulko- tai sisätila, jossa valmistetaan, säilytetään, kuljetetaan, myydään tai tarjoillaan elintarvikkeita. Elintarvikehuoneistona ei kuitenkaan pidetä alkutuotantopaikkaa.

Oikeassa lämpötilassa hedelmät ja vihannekset säilyvät kauniina ja terveellisinä.

Elintarvike­huoneisto­ asetus uusiutui Uudenkin elintarvikehuoneistoasetuksen mukaan järjen käyttö on sallittua elintarvikkeiden säilytyslämpötilojen valvonnassa. Dakota Lavento

”Myytävien elintarvikkeiden säilytyslämpötilojen tarkastamisen ei suinkaan ole tarkoitus hankaloittaa liiketoimintaa, vaan parantaa elintarviketurvallisuutta. Uusi asetus yhtenäistää käytäntöjä eri puolilla maata. Tarkastajia rohkaistaan myös jousta­vuuteen ja järjen käyttöön”, Eläinlääkintöyli­tar­kas­taja Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusyksiköstä vakuuttaa.

20 KYLMÄextra 1/2012

E

lintarvikelain nojalla annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta eli elintarvikehuoneistoasetus (1367/2011) tuli voimaan 1.1.2012. Asetus korvasi aiemman elintarvikehuoneistoasetuksen (28/2009). Vuonna 2006 annettu kansallisen elintarvikelain (23/2006) muutos (352/2011) puolestaan tuli voimaan syyskuun alussa viime vuonna. Se perustuu EU:n hygienia- ja elintarvikevalvontasäädöksiin, joiden rinnalla sitä on luettava.

Uuden asetuksen avulla haluttiin tarkentaa ja selventää aiemman asetuksen määräyksiä ja poistaa päällekkäisyyksiä EU-säädösten kanssa. Jatkossa elintarvikevalvonta tulee entistä enemmän perustumaan todellisten riskien arviointiin ja joustavuus lisääntyy. Tuotannon hygieniavaatimukset pysyvät entisellä tasollaan. Asetuksessa säädetään mm. eläinten pääsystä elintarvikehuoneistoon. Vuoden alusta lähtien koirakumppaneillamme on siis ollut eurooppalaiseen tapaan pääsy ravintoloihin, mikäli ravintolan pitäjä sen sallii. Muutos sai paljon julkisuutta ja muutosta sekä puollettiin että vastustettiin ärhäkkäästi. Asetuksessa säädetään kuitenkin myös olennaisemmista, joskin vähemmän mediaseksikkäistä asioista, kuten elintarvikehuoneistojen rakenteellisista ja toiminnallisista vaatimuksista, omavalvonnasta, helposti pilaantuvien elintarvikkeiden lämpötilavaatimuksista, elintarvikemyynnin olosuhdevaatimuksista ja elintarviketyöntekijöiden henkilökohtaisesta hygieniasta. Myymäläkylmän kannalta kiinnostavassa asetuksen seitsemännessä pykälässä luetellaan tarkemmin eri elintarvikkeiden säilytys- ja myyntilämpötilavaatimukset. Asetuksen pykälässä 11 sanotaan, että helposti pilaantuvien elintarvikkeiden lämpötila saa lyhytaikaisesti poiketa annetuista lämpötilavaatimuksista enintään 3 °C. Jos poikkeama on tätä suurempi, elintarvikkeen lämpötila on saatettava vaatimusten mukaiseksi tai tuote on poistettava myynLiuosjäähdyttimet nistä. Konditoriatuotteiden kuljetuksissa lyhytaikainen ja lämpötilapoikkeama voi kuiilmalauhduttimet tenkin olla kolmea astetta • Laaja tehoalue suurempi. • EC-puhaltimet – Asetusta valmisteltaessa • Suomen oloihin ajatuksena oli, että olisimme Suomessa tehty muuttaneet olosuhdelämpö• Lyhyt toimitusaika tilat tuotelämpötiloiksi, kertoo eläinlääkintöylitarkastaja Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusyksiköstä. Lausuntokierros selkeytti ajattelua ministeriössä. – Teknisesti tuotelämpötilan mittaaminen olisi ollut vaikea toteuttaa. Ongelmana olisi ollut yhtenäisten kalibroituOta yhteyttä jen pistemittareiden saamiPemco Oy nen käyttöön. Mittaaminen p. 03 887410 olisi mahdollisesti johtanut pemco@pemco.fi myös entistä suurempaan hävikkiin, kun tuotepakkauksia olisi jouduttu rikkomaan, www.pemco.fi Hielm kertoo.

Pemco

Eläinlääkintöylitarkastaja Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusyksiköstä on ollut kehittämässä uutta elintarvikehuoneistoasetusta.

Muitakin käytännön ongelmia olisi voinut olla edessä. – Suuressa, tuotteita täynnä olevassa kylmäaltaassa tuotteiden lämpötiloja on mahdoton pitää tasaisena. Jos päällimmäistenkin jauhelihapakkausten lämpötila olisi +4 °C, altaan pohjalla pakkaukset voisivat olla jo jäässä, Hielm sanoo. Käytännössä kalusteet olisi pidettävä entistäkin kylmempinä ja vaikutukset elintarvikemyymälöiden energiatehokkuuteen olisivat olleet merkittäviä. Jo muutaman asteen lämpötilan pudotus kasvattaa energiakustannuksia jopa kymmenellä prosentilla. Uuteen asetukseen oli kuitenkin kirjattava lämpötilavaatimus, johon valvonnassa todella voidaan tarttua. – Ongelmia saattoi syntyä erityisesti tarkastustilanteessa. Jos tarkastaja mittaa infrapunamittarilla makkarapaketin lämpötilaksi +8 °C, mutta kauppias todistaa, että altaan lämpötilamittari näyttää määräystenmukaista +6 °C, tuloksena on pahimmillaan juupas eipäs -väittely. Muutaman asteen heitot ovat vaikeita todentaa. Halusimme saada aikaan yksiselitteisen ohjeen, jota kaikki voisivat noudattaa, Hielm sanoo. Tuotteen lämpötila voi nousta väliaikaisesti esimerkiksi kuljetuksen myötä. – Viranomaiset olettavat, että tuotteet kuljetetaan oikeassa lämpötilassa ja siirretään säilytettäväksi oikeassa lämpötilassa. Todellisuudessa siirtojen aikana elintarvike voi lämmetä sen verran, että sitä kylmäsäilytyksessä joudutaankin viilentämään takaisiin oikeaan lämpötilaa. Hielm painottaa, että lyhytaikainen tarkoittaa todella lyhytaikaista. Maksimissaan paria tuntia.

KYLMÄextra 1/2012 21

Oikea säilytyslämpötila • +4 °C jauhelihalle ja jauhetulle maksalle • +6 °C helposti pilaantuville elintarvikkeille kuten maidolle, kermalle, iduille, paloitelluille kasviksille, sushille, eläville simpukoille ja kalakukolle. • +8 °C muille helposti pilaantuville maitopohjaisille tuotteille, joiden valmistukseen sisältyy vähintään pastörointi tai sitä vastaava käsittely • +0–3 °C kylmäsavustetuille ja tuoresuolatuille kalastustuotteille sekä tyhjiö- ja suojakaasupakatuille jalostetuille kalastustuotteille • Sulavan jään lämpötilassa on säilytettävä tuore kala (myös pakattu) ja sulatetut jalostamattomat kalastustuotteet

– Lähtökohta on, että tuotteet säilytetään määrätyssä lämpötilassa. Altaassa esimerkiksi päällimmäiset pakkaukset saattavat olla sitä lämpimämmässä. Jos kauppias osoittaa tuotekierron riittävän nopeaksi, siitä ei pitäisi syntyä ongelmaa.

Ministeriössä ei haluttu turhaan hankaloittaa tuoreen kalan myyntiä, joten hieman tulkinnanvarainen ilmaus jäi asetukseen. Hielmin mukaan monissa kunnissa noudatetaan silti 0…+3 °C-rajaa.

Sulavan jään lämpötila

Järjen käyttö sallittu

Tuoreen kalan säilytyslämpötila – sulavan jään lämpötila – on herättänyt paljon keskustelua. Sebastian Hielm kertoo, että tarkoituksena oli säätää tuoretta kalaakin koskemaan muiden kalastustuotteiden 0…+3 °C. EU:n komissiossa sitä ei kuitenkaan hyväksytty, vaan edellytettiin sulavan jään lämpötilan käyttämistä. – Kokonainen kala tai filee styrox-pakkauksessa jäähileisiin pakattuna matkalla myymälään tai kalatiskillä ei aiheuta ongelmia. Määräys koskee kuitenkin myös pakattua tuorekalaa ja sulava vesi liuottaa pakkauksista helposti etiketit pois.

Hielmin puheissa toistuu usein joustavuus, järjen käyttö, viranomaisten halu olla vaikeuttamatta toimintaa. Syvälle juurtunut käsitys elintarvike- ja terveystarkastajien nipottavasti jääräpäisyydestä voitaneen siis siirtää historiaan. – Olemme jo pitkään ohjeistaneet elintarvikevalvontaa järjenkäyttöön. Jos kauppiaalla on käytössä oma loistava menetelmänsä tuotteen hygieenisyyden varmistamiseen, sen hyväksymistä kannattaa harkita. Tuotteidenkin lämpötilaa voidaan valvoa olosuhteen lämpötilaa valvomalla, kunhan tiedetään näiden välinen yhteys.

JK

SUOMEN

JÄÄKYLMÄ OY www.jaakylma.fi

Suomen Jääkylmä Oy

Kylmä-ja pakastevarastot, CO2 Toimitilajäähdytys CLIVET vedenjäähdyttimet JÄÄKYLMÄ kylmävesiasemat 24h huoltopäivystys HELSINKI

22 KYLMÄextra 1/2012

TURKU

KOKKOLA

Tarkastaja ei myöskään voi infrapunamittarin kanssa tarkistuksia tehtyään esimerkiksi määrätä heittämään tuotteita roskiin. Selvästi poikkeavan tuloksen jälkeen hänen on avattava pakkaus ja mitattava tuotteen lämpötila kalibroidulla pistemittarilla. Väliaikaisesti hieman liian lämpimässä olleen tuotteen voi toki viilentää riittävään lämpötilaan tehokkaammassa kalusteessa – hävitys tulee kysymykseen vain hyvin karkeissa ylityksissä. Kuten aina asetusten ja käytäntöjen muuttuessa, uusi tilanne vaatii opettelua kaikilta osapuolilta. – Olemme normeja rakastavaa kansaa. Ehkä paitsi viranomaiset, myös elintarvikeala kaipaa mahdollisimman yksiselitteisiä sääntöjä, joiden noudattamista olisi helppo valvoa, Hielm huomauttaa. Uusi ohjeistus kuntien elintarvikevalvonnalle ja toimijoille on tekeillä ja lähtee Evirasta liikkeelle keväällä.

OIVA tuo valvonnan avoimeksi Hielm odottaa paljon ensi vuoden toukokuussa käyttöön koko maassa otettavalta valvontatiedot julkistavalta OIVA-järjestelmältä. Se tuo tullessaan hymiö-tarrat liikkeiden oviin ja yksityiskohtaisemmat raportit verkkosivuille. Tarkoituksena

Räätälöidyt energiatehokkaat konepukit

on lisätä asiakkaiden tietoisuutta ja luottamusta suomalaisten elintarvikkeiden hygieenisyyteen. Viranomaisvalvonnan tulosten julkaiseminen on mahdollisuus uudenlaiseen vuoropuheluun kuluttajien, toiminnanharjoittajien ja viranomaisten välillä. Valvontatietojen julkaiseminen tarjoaa yrittäjille mahdollisuuden kertoa kuluttajille yrityksen toiminnassa kaiken olevan hyvällä mallilla. Lisäksi valvontatietojen julkaisemisella pyritään lisäämään viranomaistoiminnan avoimuutta sekä tarjoamaan kuluttajille tietoa valintojensa tueksi. OIVA tuo mukanaan myös uudenlaiset, entistä useammin tehdyt tarkastukset. – Tarra ovessa antaa ajantasaista tietoa vain, jos tarkastus tehdään vähintään kahdesti vuodessa. Nykyisinhän myymälään ehditään pahimmillaan kerran kolmessa vuodessa. Kaikkeen tarkastajien aika ei riitä. Entistä useammin tehtävät tarkastukset ovat väkisinkin vähemmän perusteellisia. – Tarkoituksena onkin, että saman päivän aikana voidaan pintapuolisemmin tarkastaa useampia liikkeitä. Karkeisiin epäkohtiin on sitten tarvittaessa aikaa paneutua kunnolla, Hielm tarkentaa.

Toukokuussa 2013 käyttöön otettava, valvontatiedot julkistava, OIVA-järjestelmä tuo elintarvikemyymälöiden oviin hygieniatasosta kertovat hymiöt.

kun varastoitavat tuotteet vaativat tarkkoja olosuhteita. Asiakaspalaute SEPPO SALMINEN ENERTEST Ky:stä

Turun ARSystems Oy

Tilasimme konepukin halutulla höyrystysmisellä ja teholla. Lisäksi halusimme samaan keskukseen myös varastojen sähköt sekä automatiikan. Toimituksen arvioisin seuraavasti toimitusaika oli nopea ja sovittu aikataulu piti dokumentointi oli hyvä ja kattava sähkökaaviot pitivät paikkansa toimivuus oli kuten suunniteltu Kysy myös 1-3 kompuran taajari-pukkejamme. Suuri tehoalue ja koko alueelle optimi COP Kylmäaineina kaikki yleisesti käytetyt HFC-kylmäaineet

Yhteydenotot sekä tiedustelut sähköpostilla huolto@tars.fi, www.turunar-systems.fi

Hyvällä tasolla Suomessa tuotettavien ja kulutettavien elintarvikkeiden turvallisuus on kansainvälisesti korkealla tasolla. Kiitos siitä kuuluu koko elintarvikeketjulle. Elintarviketurvallisuuden keskeisistä vaatimuksista säädetään lainsäädännöllä. Elinkeinolla on myös omia laatu- ja turvallisuusjärjestelmiä, jotka täydentävät lainsäädännön vaatimuksia. Voimassaolevan elintarvikelain tavoitteena on elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun varmistaminen sekä kuluttajan suojaaminen määräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta ja taloudellisilta tappioilta. Lain mukaan elintarvikkeista on annettava totuudenmukaiset tiedot eivätkä ne saa johtaa kuluttajaa harhaan. Lisäksi lain tavoitteena on varmistaa elintarvikkeiden jäljitettävyys sekä turvata korkealaatuinen elintarvikevalvonta. Lain tarkoituksena on myös osaltaan parantaa elintarvikealan toimijoiden toimintaedellytyksiä. Elintarvikelainsäädännöstä ja valvonnan yleisestä ohjauksesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Elintarvikealan lainsäädäntöä ja EU-kantoja valmistellaan ministeriön yksiköissä sekä elintarvikeneuvottelukunnassa. Valmistelu tapahtuu yhdessä muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö

KYLMÄextra 1/2012 23

Kalevi ja 50 vuotta

norpelaisia kylmäkalusteita Tänä keväänä 67 -vuotiana eläkkeelle jäävä Kalevi Olander on ollut mukana luomassa suomalaisten kylmäkalusteiden historiaa. Dakota Lavento

P

uoli vuosisataa kaupan kylmälaitteiden valmistusta on pitkä aika. Kalevi Olander on työskennellyt koko ajan yrityksessä, jossa aloitti huhtikuun 10. päivä vuonna 1962.

Kalevi Olanderillle Norpen rakennukset ovat tuttuja viiden vuosikymmenen ajalta, mutta tekemistä riittää eläkepäivinäkin mm. rakkaan valokuvausharrastuksen parissa. Keväällä on ohjelmassa matka Thaimaan lämpöön ja Lapin keväthangille.

24 KYLMÄextra 1/2012

Vaikkakin yritys on sama, Olanderin tehtävät ovat vaihtuneet vuosikymmenten aikana niin, että aulaemännän töitä lukuun ottamatta kaikkia norpelaisia tehtäviä hän lienee

hoitanut. – Toimitusjohtajaakin hän on kyllä ehtinyt tuuraamaan, se virallinen Norpe Suomi Oy:n toimitusjohtaja Kari Kallioniemi vakuuttaa. Reijo Mäntyoja ja Albert Norrgård perustivat Norpe Oy:n Porvooseen vuonna 1953. Herroja voi pitää kaukonäköisinä, sillä markkinat eivät vielä 1950-luvulla olleet varsin kypsät kylmälaitteille. – Maaseudun myymälöissä oli vielä 1960-luvulla vain metri-puolitoista palvelutiskiä ja kylmiö maidoille ja makkaroille, Kalevi Olander naurahtaa. Alkuvuosina Norpessakin myytiin eniten lihapalvelutiskiä ja pieniä omakoneellisia pakastealtaita. Ensimmäiset vuosikymmenet olivat haastavaa aikaa. Tilauskanta vaihteli. Talven hiljaisina viikkoina keskityttiin huoltotöihin. Jotta työtä riittäisi, valmistettiin mitä vain kaupaksi saatiin. Olanderilla on muuten käytössä edelleen kiuas, jonka hän itse valmisti talvikaudella 1975. – Huono bisnes, kun tuli niin kestävä, hän naurahtaa. Kalevi Olanderin mukana Norpesta siirtyy eläkkeelle korvaamatonta osaamista.

Laaja repertuaari Moniko tietää, että Norpe on valmistanut saunojen ja kiukaiden lisäksi myös mm. jäähilekoneita makkaratehtaille, ruumiskylmiöitä, sairaalakalusteita ja lääkejääkaappeja, ilmakuivaimia armeijan varastoihin tai arinattomia uuneja leipomoihin? Norpelaisia maidonjäähdyttäjiäkin löytyi aikanaan ympäri Suomea. Vuosikymmenten mittaan on kokeiltu myös hyllykalusteiden, ostoskärryjen, kylmä- ja pakastehuoneiden sekä puhdastilojen ja lämpimien myymäläkalusteiden valmistusta. Se myymäläkylmä oli kuitenkin alusta alkaen tietenkin Norpen osaamisen ydintä. Liikkeelle lähdettiin lihan ja lihajalosteiden myyntiin tarkoitetuilla palvelulasikoilla ja maitokaapeilla. Pakastekuljetusautojen jäähdytyskoneita alettiin tehdä ensimmäisenä Suomessa vuonna 1957, kun Albert Norrgård keksi myös ryhtyä tuomaan pakasteita Norjasta. Norpe siirtyi nykyisiin tiloihinsa Tarmolan teollisuusalueelle Kuusitielle samana vuonna 1957. Myös piha-alueet otettiin kiireisimpinä aikoina käyttöön, kuten myymäläautoja kasattaessa. – Niiden korit rakennettiin Kausalassa, mutta me varustimme ne kalusteilla. Parhaina kesinä piha oli täynnä myymäläautoja ja niiden kalusteita, Olander muistelee. Myymäläautojen rakentaminen oli merkittävää liiketoimintaa aina 1970-luvulle saakka. Enimmillään myymäläautoja liikennöi Suomessa vuonna1970 noin 1200 kappaletta.

Kylmäkalustevalmistus sai merkittävän piristysruiskeen kun baarikulttuuri levisi ympäri Suomen ja jokaiselle huoltoasemalle perustettiin oma baarinsa. Motellit ravintola- ja juhlatiloineen yleistyivät 1960- ja 1970-luvuilla. Luumäen motelli oli Norpelle ensimmäisiä suuria tällaisia kohteita.

Uskomaton ura Supermarketkalusteiden valmistus Norpessa aloitettiin vuonna 1963. Vaikka myymäläkalusteisiin keskityttiinkin 1990luvulta lähtien, Norpen menestyksen selkäranka on laajassa tuoterepertuaarissa, norpelaisten joustavuudessa ja laaja-alaisessa ammattitaidossa. Siitä Kalevi Olander on oikein paraatiesimerkki. Seitsentoistakesäisenä nuorukaisena hän tuli levypuolelle auttamaan kesäkauden kiireissä. Pian apua tarvittiin iltaisin kalusteiden kasaamisessa. Työnjohtotehtävät tulivat kuvaan kokemuksen karttuessa. 1970-luvulla Kalevi tutustui itänaapurin berjozka-kulttuuriin Moskovassa myymälöitä kasaten. – Kokonaisen myymälän toimitukset olivat silloin isoja, vaikka myymälän pinta-ala olikin nykyisiin hypermarketteihin verrattuna varsin vaatimaton, 200–300 m². Olander tuntee myymäläkalusteet perin pohjin, joten ei yllätä ollenkaan, että hän on myös suunnitellut niitä ja konsultoinut myymäläsuunnittelussa. Myyntiin Olander siirtyi 1990luvun alussa. Siinä hän onkin kunnostautunut esimerkillisellä tavalla. Jopa niin, että kun se virallinen eläkeikä 65-vuotta kaksi vuotta sitten oli edessä, toimitusjohtaja houkutteli hänet jäämään vielä vähäksi aikaa. Viime vuonna Olander tekikin sitten koko Norpen historian suurimman myyntituloksen. Näinä kiireisinä aikoina moni haaveilee varhaisesta eläkkeelle jäämisestä. Olander tunnustaa viihtyneensä hyvin sekä kylmäalalla että Norpessa. Ja juuri siksi, että tehtävät ovat olleet riittävän vaihtelevia ja haasteellisia. Vuosikymmenten varrelle mahtuu monia mielenkiintoisia kohteita. 1980-luvulla suuri rutistus oli silloinen Helsingin keskustan Stockmannin tavaratalon elintarvikeosaston rakentaminen, joka kestikin miltei vuoden. Kun Tradeka osti Ruokavaraston myymälät, konseptinvaihdossa myymälöiden kalusteita vaihdettiin lennossa. Makkaratalon Fazeria ja elintarvikemyymälöiden kalusteita koottiin päivä, illalla ajettiin Porvooseen tekemään puuttuvia osia ja aamulla palattiin taas takaisin työmaalle.

Kalustekehityksen kirjo Norpen tiloissa on vielä tallella muutamia vanhoja kalusteita aivan tuotannon alkuajoilta. Hellyttäviä retrokapistuksia ei oikeastaan voi verratakaan nykyaikaisiin vastineisiinsa. Nykyaikaisilta myymäläkalusteilta vaaditaan muutakin, kuin tuotteen pitämistä sopivassa lämpötilassa. Sen on oltava helppo täyttää ja hoitaa. Sen tulee olla näyttävä tai huomaamaton. Sen on esiteltävä tuotteet hyvin, adaptoiduttava kaikenlaisiin konsepteihin ja myymälän muihin kalusteisiin. Ja nykyaikai-

KYLMÄextra 1/2012 25

Allasvanhukset todistavat, kuinka paljon kalusteet ovat vuosikymmenten kuluessa kehittyneet.

Kalevi Olander tuntee Norpen kylmäkalusteet yhtä hyvin kuin omat taskunsa. Vanhimpia hän on ollut mukana rakentamassa, sittemmin suunnittelemassa ja myymässä.

sissa kalusteissa on kolme kertaa enemmän esittelypinta-alaa, kuin vastaavan mittaluokan vanhoissa kalusteissa konsanaan. – Niissä on ledvalot, kannet tai ovet ja kylmäaineena voi olla vaikkapa hiilidioksidi. Suurin muutos on kuitenkin tapahtunut myymäläkokonaisuudessa. Kun aikaisemmin kylmäkalusteet olivat ikään kuin irrallisia kalusteita, ne ovat nykyisin merkittävä osa koko taloteknistä kokonaisuutta. Koko LVI lämmöntalteenottoineen on suunniteltava oikeastaan niiden ympärille, jotta myymälärakennuksesta voitaisiin saada mahdollisimman energiatehokas kokonaisuus, Olander ja Kallioniemi kertovat. Asiakkaat ja heidän tarpeensa on tunnettava perusteellisesti. Kaupan alan yritysten ammattiostajat tietävät, mitä haluavat: palvelua, ratkaisuja ongelmaan. Norpessa ei voikaan myydä kalustetta, vaan kokonaista ratkaisua. Sellaisessa työssä on hyötyä siitä, että tuntee läpikotaisin koko valmistusprosessin suunnittelusta lähtien sekä asiakaskunnan jo vuosikymmenten takaa. Olanderin kaltaisia moniosaajia tarvitaan Kari Kallioniemen mukaan myös jatkossa, sillä heidän ammattitaitoonsa ja kovaan työhön Norpen menestys jatkossakin perustuu. Niitä kasvatettavia taimia, kuten nuoria suunnittelijoita kuitenkin kaivattaisiin lisää. Kalevi Olander haluaa rohkaista nuoria alalle. – Työtä riittää ja jokainen päivä on erilainen. Voi erikoistua erilaisiin tehtäviin, kerätä kokemuksia ja jos myymäläkylmä ei sittenkään tunnu omimmalta hommalta, voi aina mennä tekemään muuta kylmää. Viiden vuosikymmenen kokemuksella hänen pitäisi se tietää.

26 KYLMÄextra 1/2012

PÄTEVYYS AMMATTITAIDOLLA Talotekniikan perustutkinto, kylmäasentaja oppisopimuksella

alle 2 vuotta alalla olleille, tutkinnossa vain kylmä- ja sähköopintoja

Aloitus 29.8.2012, Vantaa

Kylmäasentajan ammattitutkinto kokeneen ammattimiehen tutkinto oppisopimuksella

Edupoli

Aloitus 19.9.2012, Vantaa

Kylmämestarin erikoisammattitutkinto

tarkoitettu kylmälaitosten suunnittelua, myyntiä ja projektinhoitoa työkseen tekeville tai sellaiseksi pyrkiville Haku koulutukseen alkaa syyskuussa

Aloitus 10.1.2013, Vantaa

Koulutukset ja näytöt räätälöidään jokaiselle osaamisen mukaan.

Lisätietoja: Kristiina Eerola, p. 0400 360 738, kristiina.eerola@edupoli.fi LUE LISÄÄ WWW.EDUPOLI.FI soittajahinta 0205-numeroon: lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/ puhelu + 17 snt/min

Yksi museon helmistä on Valion Hangon voivaraston makaava ammoniakkikompressori, jonka vauhtipyörä on kolmemetrinen. Vasemmalla kaksisylinterinen pystymallinen ammoniakkikompressori.

Kylmätekniikan historian havinaa Suomen Jäähdytystekniikan Museossa Mikäli edellisillä sivuilla kuvattu Kalevi Olanderin pitkä ura ja muistelut herättivät kiinnostusta kylmätekniikan historiaan, niin kesälomamat­kal­la auton keula kannattaa suunnata kohti Ylöjärveä ja Suomen Jääh­dy­tys­tekniikan Museota. Museon tiloja on kunnostettu ja laajennettu viime vuoden aikana ja uutta on myös Hall-of-Fame –näyttely. Pysyvään näytte­lyyn kootaan tauluja alan merkittävistä vaikuttajista. Dakota Lavento

V

uorineuvos Paavo V. Suomisen valtavan työpanoksen myötä alkunsa saanut museo on eurooppalaisittainkin ainutlaatuinen. Sen alkuperäiset kokoelmat perustuvat vuorineuvoksen itsensä 50 vuoden keräilyyn, mutta nykyisin museota hallinnoi säätiö. Sen yli 200 esinettä kertovat kaikki oman tarinansa kylmäteollisuuden kehittymisestä. Useat esineistä ovat uniikkikappaleita. Suomen Jäähdytystekniikan Museo perustettiin Antaverkaan Ylöjärvelle helmikuussa vuonna 1986. Toiminta alkoi Härkilevon tilan navetan vintillä. Museon uusi, varta vasten museokäyttöön rakennettu osa valmistui 1990-luvun alussa. Näin museoon saatiin tilaa myös suuremmille koneille. Museo on avoinna seuraavina sunnuntaina: • 3.6.2012 klo 12–16 • 1.7.2012 klo 12–16 Opastetut kierrokset ovat tasatunnein klo • 5.8.2012 klo 12–16 12, 13, 14 ja 15. • 2.9.2012 klo 12–16 Pääsymaksut: • Aikuiset 5 € • Lapset alle 7-15v. 2 € • Alle 7-vuotiaat pääsevät museoon ilmaiseksi. Pääsymaksu sisältää kahvin ja tutustumisen pihapiirissä sijaitsevaan Pyhän Mikaelin Kappeliin.

Suomen Jäähdytystekniikan Museon toimintaa rahoitetaan suurelta osin yrityksiltä saatavalla tuella. Pienilläkin lahjoituksilla on iso merkitys toiminnan jatkumisen turvaamisessa. Lisätietoja museon tukijoihin liittymisestä saa museosäätiön hallituksen puheenjohtaja Antero Aittomäeltä, puh. 040- 529 0356 tai sähköpostilla antero.aittomaki@iki.fi. Lisätietoja: www.kylmamuseo.fi tai info@kylmamuseo.fi

KYLMÄextra 1/2012 27

Jäähdytystekniikan professori Hannu Ahlstedt:

Kylmäalalla tarvitaan tiivistä yhteistyötä Jäähdytystekniikan opinnot ovat Tampereen teknillisessä yliopistossa suositumpia kuin koskaan. Uudella professorilla Hannu Ahlstedtilla on edessään myös opintosisältöjen uudistaminen. Dakota Lavento

S

uomalaisten kylmänosaajien yliopistotason ainoa opiskelupaikka on – ainakin toistaiseksi – Tampereen teknillisessä yliopistossa Energia- ja prosessitekniikan laitoksella. Laitoksen johtajana, jäähdytys- ja lvi-tekniikan professorina on toissa syksystä saakka toiminut tekniikan tohtori Hannu Ahlstedt. Muutaman oven päässä hänen työhuoneestaan on ovi, jonka nimikyltissä lukee vielä edeltäjän nimi: Antero Aittomäki. – Antero veti vielä syyslukukauden luentonsa ja projektinsa loppuun, Ahlstedt kertoo.

Professorilla aika kortilla Ensikosketuksensa kylmäalaan liittyvään tutkimukseen Hannu Ahlstedt sai jo vuonna 1981 lämpöpumppuihin liittyneessä diplomityössään. Tutkijanura tuntui Ahlstedtille omimmalta alalta ja hän onkin viihtynyt Tampereen teknillisessä yliopistossa koko uransa tutkijana ja opettajana. Viimeksi hän toimi laitoksensa lehtorina. Tutkimustyö on edelleen lähinnä professorin sydäntä, mutta laitoksen johtajan hallinnolliset tehtävät ja opetus lohkaisevat työajasta leijonan osan. Hallinnollinen työ ja kokouksissa istuminen lisääntyvät varmasti myös jatkossa, sillä tekniikan alan tutkintouudistusta valmistellaan. Opintojen rakenne muuttuu, valmista pitäisi olla kahden vuoden päästä. – Vuonna 2014 hakukohteet vähenevät, valittavana ovat laajemmat kandidaattiohjelmat. Jatkossa opiskelijoilla on entistä paremmat mahdollisuudet vaihtaa suuntautumisvaihtoehtoaan opintojen alkuvaiheen jälkeen, Ahlstedt kertoo. TTY uudistaa myös tiedekunta- ja laitosrakennettaan vuoden 2013 alusta. Muutoksella haetaan tutkimusryhmille luontaisia ja synergiaetuja tarjoavia toimintaympäristöjä, jotta saadaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä kokonaisuuksia.

28 KYLMÄextra 1/2012

Kylmän oma professori on mm. pienoisrautateitä harrastava tamperelainen tekniikan tohtori Hannu Ahlstedt.

Kiinnostava kylmäala Jäähdytystekniikka kiinnostaa nuoria. Kuluvan lukuvuoden aikana sitä on Tampereella ilmoittautunut opiskelemaan ennätykselliset 68 opiskelijaa. Aiemmin tyypillinen määrä on ollut kolmisenkymmentä opiskelijaa vuodessa.

Julkisuudessa tavataan selittää suuria hakijamääriä alan seksikkyydellä. Jäähdytystekniikkaa sinänsä ei sillä ehkä voi kehuskella, mutta energiatehokkuus sitäkin enemmän. – Mikä tahansa energiatehokkuuteen liittyvä kiinnostaa myös tekniikan opiskelijoita. Jäähdytystekniikka puolestaan vaikuttaa kiinteistön energiatehokkuuteen merkittävällä tavalla, Ahlstedt sanoo. Alan viehätystä lisää varmasti myös kasvava pula yliopistotutkinnon suorittaneista osaajista. – Vuosittain alan diplomityön tekee 4-5 opiskelijaa ja he kyllä tyypillisesti sijoittuvat yritykseen, jolle lopputyönsä tekevät. Energia- ja prosessitekniikan laitokselta valmistuvien diplomi-insinöörien tutkintosisältö vaihtelee sen mukaan, minkä koulutusohjelman he ovat alun perin valinneet. Jäähdytystekniikkaa tullaan opiskelemaan ympäristö- ja energiatekniikan, automaatiotekniikan ja konetekniikan koulutusohjelmista. Näin työmarkkinoille saadaan osaajia, joilla on erilaisia vahvuuksia.

Jäähdytystekniikan luennoilla riittää tänä vuonna innokasta kuulijakuntaa. Kuva: Arto Jalonen

Yhteistyötä tarvitaan Ahlstedt ei koe työskentelevänsä akateemisessa norsunluutornissa. Hän pitää yhteyksiä sekä alan yrityksiin että järjestöihin erityisen tärkeinä. – Olen mukana Suomen Kylmäyhdistyksen koulutustoimikunnassa ja se on todellinen näköalapaikka. Sen kautta saan tietoa myös muiden koulutusasteiden tilanteesta ja vaatimuksista, joita yritykset uusille työntekijöille asettavat, hän toteaa. Tammikuiset kylmän koulutuspäivät ovat Ahlstedtin mukaan erinomainen tilaisuus solmia ja ylläpitää suhteita yrityksiin. – Laskimme Anteron kanssa, että TTY on kouluttanut noin sata diplomi-insinööriä alalle. Vaikka en toki jokaista entistä opiskelijaa henkilökohtaisesti tunnekaan, yrityksissä törmää aina tuttuihin kasvoihin. Se on tietysti aina mukavaa! Alan yrityksiä hän rohkaisee pitämään tiiviimmin yhteyksiä yliopistomaailmaan ja tekniikan opiskelijoihin. – Tulevaisuuden osaajat löytyvät täältä, kun tulee etsimään, Ahlstedt rohkaisee.

Uusia suunnitelmia Lähitulevaisuudessa alan opetuksen ja tutkimuksen painopistealueita ovat energiatehokkuuden lisäksi tietysti luonnolliset kylmäaineet. – Lisää osaajia tarvitaan. Tosin on muistettava, että meilläkin opetus on perusosaamista. Koko alue on niin

laaja, ettei kaikkea ehditä millään käydä perinpohjaisesti läpi, hän huomauttaa. Ahlstedtin vastuulla on talotekniikan opetuksen kehittäminen. Tampereen ja Lappeenrannan teknilliset yliopistot sekä Aalto-yliopisto ovat päättäneet aloittaa yhteistyön talotekniikan koulutuksessa. Tavoitteena on kehittää talotekniikan opetusmenetelmiä, monipuolistaa kunkin osapuolen kurssitarjontaa ja tarjota alan opetusta toisen yliopiston opiskelijoille. Ahlstedtin mukaan välimatkat ovat sen verran pitkät, että käytännöllisin tapa opetuksen organisoimiseksi olisi verkko-opetus. – Toistaiseksi emme ole vielä löytäneet rahoitusta sen organisoimiseksi, Ahlstedt kertoo. Jos lampun henki antaisi Energia- ja prosessitekniikan laitoksen johtajalle mahdollisuuden kerätä rikkauksia työpaikalleen, kipeimmin apua tarvittaisiin ehkä laboratoriotöihin. – Harjoitustöihin ei ole nykyisellään riittävästi edellytyksiä. Meillä samaa laboratoriota käyttää viisi professoria ja apuna on vain kaksi assistenttia, hän pahoittelee. Jäähdytystekniikalla on kuitenkin puolellaan merkittävä etu. – Vuorineuvos Paavo V. Suomisen rahasto on ollut merkittävä rahoittaja Suomen mittakaavassa, Ahlstedt sanoo. – Vastaavia ei ole kovin monilla aloilla. Esimerkiksi alan oppikirjojen julkaiseminen on saanut tukea rahastolta. Vaikka vapaa-aika on kiireisellä miehellä kortilla, sitä riittänee silti perhe-elämällekin. Professorilla on vaimo ja kaksi jo aikuistuvaa lasta. Mies nauttii koripallosta, lukemisesta ja pienoisrautateistä. Talouselämän kiemuroihin ja politiikkaan hän selvästi ehtii paneutua tarkkaan. Aika kuluu kahvikupin ääressä maailmaa parantaessa kuin siivillä. Merkittävä mies tämä uusi kylmäprofessori.

KYLMÄextra 1/2012 29

Avaamme uuden Combi Cool toimipisteen Ouluun Kallisenkuja 4, 90400 Oulu. Uusi toimipiste avataan 13.4.2012. HELSINKI Ruosilantie 14 E 00390 HELSINKI Puh 09-777 1230

TAMPERE Lakalaivankatu 10 B 33840 TAMPERE Puh 03-266 1340

TURKU Pitkämäenkatu 13 20250 TURKU Puh 02-254 7170

CombiCool_Ilmoitus_Kylmäextra_185x134c.indd 1

OULU Kallisenkuja 4 90400 OULU Puh 050-595 7657

2012-03-12 08:39:47

Cooltrade

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2012 Suomen Kylmäliikkeiden Liittoon kuuluu noin 190 jäsenyritystä, jotka on jaettu kolmeen ryhmään: - Valmistajat - Tukkuliikkeet / Maahantuojat - Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Valmistajat.................................... 32

Seuraavilta sivuilla löydät järjestön kaikkien jäsenyritysten yhteystiedot. Ryhmä ”Urakoitsijat / Huoltoliikkeet” on luetteloitu maakunnittain etelästä pohjoiseen.

Päijät-Häme.................................. 34 Kymenlaakso................................ 34 Etelä-Karjala.................................. 35 Varsinais-Suomi........................... 35 Satakunta...................................... 35 Pirkanmaa..................................... 36 Keski-Suomi.................................. 36 Etelä-Pohjanmaa........................ 37

Tukkuliikkeet / Maahantuojat... 32 Urakoitsijat / Huoltoliikkeet...... 33 Uusimaa........................................ 33 Itä-Uusimaa.................................. 34 Kanta-Häme................................. 34

Pohjanmaa................................... 37 Keski-Pohjanmaa........................ 37 Etelä-Savo..................................... 37 Pohjois-Savo................................. 37 Pohjois-Karjala............................. 38 Pohjois-Pohjanmaa.................... 38 Kainuu............................................ 38 Lappi............................................... 38

Kylmälaitoksen haltijan muistilista Kylmäalan töitä ja niiden tekijöiden pätevyyttä säädellään EU-tasolla ns. F-kaasuasetuksessa (EY 842/2006) ja otsoniasetuksessa (EY 1005/2009) sekä niiden täytäntöönpanoasetuksilla. Lisäksi alaa ja sen loppukäyttäjiä koskevia määräyksiä löytyy mm. energiatehokkuusdirektiivistä. Määräysten suomalaisessa täytäntöönpanossa keskeisiä ovat mm. ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvoston huolto- ja pätevyysasetus (452/2009) sekä laki rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatarkistuksista (2007/489). 1) Teetä vuototarkastukset Vuototarkastusten teettäminen on kylmälaitteen omistajan tai haltijan vastuulla ja sen saa tehdä vain Tukesin asianomaiseen rekisteriin merkitty kylmäliike. Säädökset koskevat sekä HFC-kylmäaineilla että jo markkinoilta poistuneilla CFC- tai HCFC-kylmäaineilla toteutettuja laitoksia. Tarkastukset tulee toteuttaa seuraavasti: Kylmäainetäytös

Vuototarkastusväli

3 – < 30 kg

12 kk

30 – < 300 kg

6 kk

> 300 kg

3 kk

Tarkastusväliä voidaan pidentää 30 kg tai enemmän kylmäainetta sisältävillä laitteilla kerran vuodessa tehtäväksi ja 300 kg tai enemmän ainetta sisältävillä laitteilla kerran puolessa vuodessa tehtäväksi, jos käytössä on vuodonilmaisujärjestelmä. Vähintään 300 kg kylmäainetta sisältäviin laitteisiin vuodonilmaisujärjestelmä on asennettava. Mahdolliset vuodot on korjattava viipymättä. Vuotojen korjaamisen jälkeen laitteet ja laitteistot on tarkastettava vuotojen varalta uudelleen yhden kuukauden kuluessa korjauksesta.

2) Huolehdi, että kaikista 3 kg tai enemmän kylmäainetta sisältävistä kylmälaitteista löytyy huoltokirja ja huoltotarra Laitteen haltijan tai omistajan on pidettävä huolto- ja tarkastuspäiväkirjaa, josta käy ilmi laitteen sisältämän kylmäaineen määrä ja tyyppi, lisätyn aineen määrä, talteen otetun aineen määrä, viimeisin huoltopäivämäärä, tehty toimenpide, tarkastuksen suorittaneen toiminnanharjoittajan nimi ja huoltajan allekirjoitus. Huolto- ja tarkastuspäiväkirja on pyydettäessä näytettävä valvontaviranomaiselle. Laitteen yhteydessä tulee olla ilmoitus (huoltotarra) siitä, milloin laite on viimeksi tarkastettu. 3) Teetä ilmastoinnin jäähdytyslaitteiden energiatarkastukset Laki rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatarkistuksista koskee nimellisjäähdytysteholtaan 12 kW tai enemmän olevia kylmälaitteita. Laitteet, jotka on otettu käyttöön ennen vuotta 2000, on tarkastettava viimeistään vuonna 2012. Vuosina 2000—2007 käyttöönotetut kylmälaitteet on tarkastettava viimeistään kun käyttöönotosta on kulunut 10 vuotta, kuitenkin viimeistään vuonna 2012. Vuonna 2008 ja sen jälkeen käyttöönotetut kylmälaitteet on tarkastettava viiden vuoden kuluessa kylmälaitteen käyttöönotosta.

Kaikkien kylmälaitteiden asennuksia, huoltoja ja edellä mainittuja tarkistuksia tekevien tulee olla rekisteröitynä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylläpitämään rekisteriin. Rekisteröityjen kylmälaiteliikkeiden yhteystietoja löydät seuraavilta sivuilta otsikon ”TEKIJÖITÄ KYLMÄASENNUKSEEN JA –HUOLTOON” alta.

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2012

KYLMÄextra 1/2012 31

Valmistajat Valmistajat

Osoite

Puh.

Internet

ABB Oy

Hiomotie 13

00380 Helsinki

010 2211

www.abb.fi

Alfa Laval Vantaa Oy

Ansatie 3

01740 Vantaa

(09) 89 441

www.alfalaval.com,www.fincoil.fi

Arctest Oy

PL115

02771 Espoo

(09) 859 2522

www.arctest.fi

Carrier Oy

Vetokuja 4

01610 Vantaa

(09) 613 131

www.carrier.fi

Chiller Oy

Louhostie 2

04300 Tuusula

(09) 274 7670

www.chiller.fi

Cupori Group Oy

Vaisalantie 2

02130 Espoo

02 511 4111

www.cupori.com

Honeywell Oy

Metsäneidonkuja 12

02130 Espoo

020 752 2633

www.honeywell.com

Huurre Finland Oy

Taivaltie 5

01610 Vantaa

020 555 511

www.huurrefinland.fi

Ikaalisten Kylmälaite Oy

Sammonkatu 6

39500 Ikaalinen

010 2192608

www.kylmalaite.fi

Johnson Controls Finland Oy

Hankasuontie 10

00390 Helsinki

020 140 4511

www.jci.com

Kiitokori Oy

Rautatienkatu 2

47400 Kausala

010 6161200

www.kiitokori.fi

Kojacool Oy

Vanha Nurmijärventie 62

01670 Vantaa

(09) 777 1750

www.koja.fi

Norpe Oy

PL 24

06151 Porvoo

019 5378000

www.norpe.fi

Oy Ekocoil

Leppäkuja 3

14200 Turenki

(03) 644 000

www.ekocoil.fi

Pemco Oy

Mursketie 6

15860 Hollola

(03) 887 410

www.pemco.fi

Porkka Finland Oy

Soisalmentie 3

15860 Hollola

020 555 512

www.huurre.com

SeaKing Ltd

Valimotie 13Bb

00380 Helsinki

(09) 350 88433

www.seaking.fi

Vahterus Oy

Pruukintie 7

23600 Kalanti

(02) 840 70

www.vahterus.com

Tukkuliikkeet / Maahantuojat Tukkuliikkeet / Maahantuojat

Osoite

Puh.

Internet

Aga Oy/Ab

Itsehallintokuja 6

02600 Espoo

010 2421

www.aga.fi

Ahlsell Oy / Kylmä

Osuustie 5

01510 Vantaa

020 584 5000

www.ahlsell.fi

Alfa Laval Nordic Oy

PL 51

02271 Espoo

(09) 804 041

www.alfalaval.com,www.fincoil.fi

Arctica Wholesale Oy/ Ltd

Puutarhatie 24 B

01300 Vantaa

020 558 8250

www.arctica.fi

CIAT Finland Oy

Kirstinkuja 9

01400 Vantaa

040 5097455

www.ciat.fi

Combi Cool Oy/Ab

Ruosilantie 14

00390 Helsinki

(09) 777 1230

www.combicool.fi

Cooltrade Oy

Kuussillantie 27

01230 Vantaa

010 2399770

www.cooltrade.fi

Danfoss Oy/Ab

Kivenlahdentie 7

02360 Espoo

0207 010600

www.danfoss.fi

ebm-papst Oy

Puistotie 1

02760 Espoo

09 8870220

www.ebmpapst.fi

FG Finland Oy

Karitie 7

01530 Vantaa

020 7412221

www.fgfinland.fi

Global Cool Consults Oy/Ab

Styrmansgatan 4

68600 Jakobstad

040 7789414

www.coolconsults.com

Kaukomarkkinat Oy

Lintulahdenkuja 10 / PL 98 00501 Helsinki

(09) 5211

www.kaukomarkkinat.com

Onninen Oy / Kylmä

Mittalinja 1

01260 Vantaa

020 485 5111

www.onninen.com

Paavo Kataikko Oy

Kehänreuna 1

02430 Kirkkonummi

(09) 221 4685

www.mitsubishielectric.fi

Pemco Oy

Mursketie 6

15860 Hollola

(09) 887 410

www.pemco.fi

Recair Oy

Mukulakuja 3

04300 Tuusula

09 2744000

www.recair.fi

Ref-Team Oy

Arhokatu 12

21200 Raisio

024 396 300

www.refteam.fi

Refair Oy

Atomitie 1

00370 Helsinki

(09) 565 7780

www.refair.fi

Scanoffice Oy

Mestarintie 4

01730 Vantaa

(09) 290 2240

www.scanoffice.fi

Swegon Oy/Ab

Munkinmäentie 1

02400 Kirkkonummi

010 2894010

www.swegon.fi

Tukku-Kylmä Oy

Koivukummuntie 4

01510 Vantaa

0207 545230

www.tukku-kylma.fi

32 KYLMÄextra 1/2012

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2012

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Uusimaa Airmec Oy Are Oy Are Oy Are Oy Asennus-Santeri Oy Carrier Oy Chiller Oy Coolmatic Oy Fläkt Woods Oy Helsingin Kylmäasennus Oy Helsingin Kylmähuolto Helsingin Kylmäpalvelu Oy HMK-Kylmä Oy Humiref Oy Huoltoportti Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Johnson Controls Finland Oy KK-Kylmäpalvelu Oy Kodinkonehuolto Tauno Korhonen Oy Kojacool Oy Kylmä-2000 Oy Kylmä-Kari Oy Kylmähuolto Koski Kylmähuolto Brofeldt Oy Kylmähuolto Juselius Ky Kylmäkeisari Oy Kylmäkide Oy Kylmäkolmonen Oy Kylmälinja Oy Kylmärengas Oy Kylmäsepät Oy Kylmäset Oy/Riihimäen Kylmähuolto Kylmäteho Tenhunen Ky Kylmäviisikko Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lohjan Kylmäasennus Oy Lumikko Huoltopalvelut Oy Metric Industrial Oy MV-Jäähdytys Oy / Coolstep

Osoite Rajakuja 5 Tinasepäntie 36 Hakakalliontie 7 Kaivokselantie 9,PL 160 Hyyppäräntie 93 Vetokuja 4 Louhostie 2 Knaapilantie 8 PL 5 Juoksuhaudantie 31 A Rosendalinrinki 3 A 21 Kalevankatu 22 B Näkinkuja 4 Tapanilankaari 84 Könnintie 10 Taivaltie 5 Rajatorpantie 8 Hankasuontie 10 Manninpellontie 16 b Kumpulantie 1 Vanha Nurmijärventie 62 Nuolikuja 15 Hepokuja 6e Hovilantie 114 Siikalantie 445 Iloniementie 99 Alaniementie 2 Imppalanmäki 3 Tammistokuja 17 A Isonkivenkuja 2 Sorvatie 40 Ojakärsämöntie 12 Tehdaskylänkatu 4 Asentajantie 3 Rattitie 13 Sauvonrinne 2 Jäspilänkatu 18 Siltakatu 21 Laturinkuja 8 Uranuksenkuja 18 B Tarrankaari 10 Tatti 13 Piispantilankuja 4 Mestarintie 11

01230 Vantaa 00620 Helsinki 05460 Hyvinkää 01610 Vantaa 05800 Hyvinkää 01610 Vantaa 04300 Tuusula 04330 Lahela 02621 Espoo 00430 Helsinki 01520 Vantaa 00100 Helsinki 00530 Helsinki 00730 Helsinki 05400 Jokela 01610 Vantaa 01600 Vantaa 00390 Helsinki 02970 Espoo 00520 Helsinki 01670 Vantaa 01740 Vantaa 01200 Vantaa 05450 Nukari 03600 Karkkila 08350 Lohja 02970 Espoo 04200 Kerava 01520 Vantaa 04300 Tuusula 01480 Vantaa 04300 Tuusula 11710 Riihimäki 01800 Klaukkala 00770 Helsinki 08500 Lohja 04250 Kerava 05900 Hyvinkää 02601 Espoo 01460Vantaa 08500 Lohja As 00760 Helsinki 02240 Espoo 01730 Vantaa

Oy O & E Tallberg Ab Paavo Kataikko Oy Pointcool-Service Oy Recair Oy Sakari Timonen Oy

Atomitie 1 Kehänreuna 2 Konetie 1 Mukulakuja 3 Rattitie 13

00370 Helsinki 02430 Masala 04300 Tuusula 04300 Tuusula 00770 Helsinki

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2012

Puh.

Internet

(09) 720 6870 020 530 5500 020 530 5500 020 530 5700 040 8618201 (09) 61 3131 (09) 274 7670 010 850 4714 020 442 3287 GSM: 0400 70 8950 040 5938871 GSM: 0400 50 8512 0400 401685 (09) 350 7740 050 4435245 020 55 5514 020 5155 020 140 4551 0400 425482 (09) 49 5903 (09) 777 1750 040 5055441 (09) 876 5810 (09) 8787 6369 0400 202324 (019) 32 1350 044 5055480 (09) 294 2795 045 2747830 GSM: 0400 53 1319 (09) 872 8545 09 2344 464 020 7579973 020 155 6860 (09) 350 7650 02071 52060 02071 512090 02071 51840 020 7153000 02071 51580 (019) 33 5595 010 2871301 09 4761 600 020 7861900 / 020 7861950 (09) 755 6484 GSM: 050 323 4685 (09) 838 7420 09 2744000 (09) 389 4525

www.airmec.fi www.are.fi www.are.fi www.are.fi www.asennus-santeri.fi www.carrier.fi www.chiller.fi www.coolmatic.fi www.flaktwoods.fi www.helsinginkylmahuolto.fi www.helsinginkylmapalvelu.fi www.hmk-kylma.fi www.humiref.fi www.huoltoportti.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.jci.com www.kk-kylmapalvelu.fi www.kkhtaunokorhonen.fi www.koja.fi www.kylma2000.fi www.kylmakari.fi www.kylmahuoltokoski.com www.kylmahuoltobrofeldt.fi www.kylmahuoltojuselius.fi

www.kylmakolmonen.fi www.kylmalinja.fi

www.kylmaset.fi www.kylmatehotenhunen.fi www.kylmaviisikkooy.com www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.lohjankylmaasennus.fi www.lumikko.com www.metric.fi www.mv-jaahdytys.fi www.coolstep.fi

www.mitsubishielectric.fi www.pointcool.fi www.recair.fi

KYLMÄextra 1/2012 33

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Scancool Oy/Ab Sipoon Poltinhuolto Oy Spinea Ltd Oy Suomen Jääkylmä Oy Suomen Kylmäpiste Oy Säätölaitehuolto Oy T:mi Huolto-Juki Tapiko Oy Tiramo Oy VP-Euroref Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Yleiskylmä-Findri Oy Ltd Itä-Uusimaa Are Oy Kylmäkonehuolto J. Varis Oy Kylmäkonehuolto JL-Cool service Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Norpe Oy Refcon Finland Oy Kanta-Häme Forssan Kylmä-Keskus Oy Hämeen Kodin- ja Kylmäkonehuolto Oy JSL-Tech Oy Kylmäkeskus Sami Oy Kylmäset Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Päijät-Häme AC Palvelut Oy Are Oy Chiller Oy Cool Davanti Oy Elcool Oy HC-Systems Oy Heinolan LVI-Asennus Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Kylmanni Kylmähuolto Tammelin Oy Kylmäkärki Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Pemco Oy T:mi Ari Mellin YIT Kiinteistötekniikka Oy Kymenlaakso AH-Cool Oy Are Oy

Osoite Majavantie 10 Hindsbyntie 225 Lyhtytie 14 Linnavuorentie 28 A Kalevankatu 5 A 2 Rälssintie 4A Hirvikalliontie 18 Pakkamestarinkatu 4 A 15 Kaasutintie 8 A Soidintie 12 Harkkokatu 3 Panuntie 11 Vitikka 4 A Torpantie 2 Huoltotie 4

04320 Tuusula 04130 Sipoo 00750 Helsinki 00950 Helsinki 04200 Kerava 00720 Helsinki 10900 Hanko 00520 Helsinki 00770 Helsinki 00700 Helsinki 05800 Hyvinkää 00620 Helsinki 02630 Espoo 01651 Vantaa 04300 Tuusula

Puh. 020 728 1875 040 5239739 (09) 374 1066 010 425 5000 044 0785462 09 3863110 GSM: 0400 47 3284 041 5010398 040 5888499 020 155 3100 020 433111 020 43 3111 020 433 1201 020 433111 09 2759960

Internet www.scancool.fi www.sipoonpoltinhuolto.fi www.spinea.fi www.jaakylma.fi www.kylmapiste.fi saatolaitehuolto.fi

Urakoitsija-alue Pohjaniityntie 12 Niittymaankuja 20 Murrontie 3 Asentajantie 9 PL 24 Mestarintie 1

06850 Kulloo 04130 Sipoo 06500 Porvoo 30420 Forssa 06150 Porvoo 06151 Porvoo 06150 Porvoo

020 530 5500 0400 45 3885 GSM: 0400 43 6092 02071 52530 02071 52640 019 5378000 (019) 524 8110

www.are.fi

Ratamokuja 8 Raatihuoneenk. 4 Verstaantie 1 Ylikauppilantie 2 Mattilantie 13 Vanajantie 10 Vankanlähde 7

30420 Forssa 13100 Hämeenlinna 13720 Parola 31640 Humppila 13100 Hämeenlinna 13110 Hämeenlinna 13100 Hämeenlinna

(03) 422 1082 (03) 682 4885 045 8737274 0400 74 1214 020 7579972 02071 52630 020 4336085

www.hkkh.fi www.jsl-tech.com www.kylmakeskussami.fi www.kylmaset.fi www.lemminkainen.fi www.yit.fi

Rataskatu 10 Väinämöisentie 6 Mukkulankatu 16 Vinssikatu 5 Ojamaankatu 1 Kukonkoskenkatu 8 Vuohkalliontie 5 Soisalmentie 3 Askonkatu 9 Kukonkannus 8 Tuomitie 22 Teollisuustie 8 Vartiokallionkatu 2 Mursketie 6 Jussinkorventie 216 Jussilankatu 6 C 2

15700 Lahti 15170 Lahti 15210 Lahti 15700 Lahti 15230 Lahti 15700 Lahti 18200 Heinola 15860 Hollola 15100 Lahti 15880 Hollola 15560 Nastola 16600 Järvelä 15150 Lahti 15860 Hollola 06100 Mäntsälä 15680 Lahti

044 344 3650 020 530 5500 (03) 87 6470 020 743 4000 020 792 0500 (03) 733 9267 044 0557778 020 555 5606 020 515 2750 040 590 5303 0400 842 198 041 4401173 020 71 56631 (03) 88 7410 0400 82 6200 020 433 111

www.acpalvelut.fi www.are.fi www.chiller.fi www.cooldavanti.fi www.elcool.fi www.hcsystems.fi www.heinolanlvi.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kylmanni.fi www.kylmahuoltotammelin.com www.kylmakarki.fi www.lemminkainen.fi www.pemco.fi www.arimellin.com www.yit.fi

PL 227,Korjalankatu 6G Jumalniementie 3

45101 Kouvola 48600 Kotka

0405 123468 020 5305500

www.ahcool.fi www.are.fi

34 KYLMÄextra 1/2012

www.tapiko.fi www.vpeuroref.fi www.yit.fi www.yit.fi www.yit.fi www.yit.fi www.findri.fi

www.jl-cool.com www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.norpe.fi www.refcon.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2012

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Costella Oy Freotek Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Kotkan Kylmätekniikka Oy Kylmähuolto Miikkulainen Oy Kylmähuolto Resek Oy Kymen Kylmärinki Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Etelä-Karjala Are Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Itä-Suomen Kylmälaitepalvelu Oy K-Ilmastointi Kaakon Kylmäasennus Oy Karjalan Kylmähuolto Lappeenrannan Jäähdytystekniikka Oy Lappeenrannan Kylmä Ky Lemminkäinen Talotekniikka Oy Scancool Oy/Ab Vuoksen Kylmäkone Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Varsinais-Suomi Are Oy Are Oy Carrier Oy Chiller Oy Enertest Ky Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Kylmä-Kariset Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy LJ-Kylmä Oy Mestarikylmä Projektia Oy Ref-Team Oy Suomen Jääkylmä Oy Telekylmä Oy TRP Group Oy Turun AR-Systems Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Satakunta Are Oy Are Oy Eura Production Oy Euran Teollisuushuolto Oy

Osoite Varastokatu 3 Talttatie 5 Varastotie 9 Asentajankatu 10 Asentajankatu 2 Vasaratie 3 PL 40,Somerotie 19 Kymi Yritysalue Valajantie 5 Ilmarinkuja 3 Matkakuja 6 A Kanervistontie 48

45200 Kouvola 48400 Kotka 46860 Anjalankoski 45130 Kouvola 48770 Kotka 48400 Kotka 45200 Kouvola 45700 Kuusankoski 48230 Kotka 45100 Kouvola 48600 Kotka 45200 Kouvola

Puh. 05 3664155 (05) 228 5795 020 555 5700 020 514 1144 GSM: 044 510 1136 GSM: 0400 75 1067 010 3975500 (05) 379 1922 02071 53020 02071 56631 010 4375438 020 433 111

Internet www.costella.fi www.freotek.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kotkankylmatekniikka.fi www.kylmamestari.fi www.resek.fi www.kylmarinki.com www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.yit.fi www.yit.fi

Harapaisentie 55 Seponkatu 6 Alaniitynkatu 17 Kaivertamontie 2 Paalukatu 4 E Kuparintie 43 Lentäjäntie 8 Yläniitynkatu 1 Loitsukatu 37 Eteläkatu 12B Yläniitynkatu1 Piikatu 1 Myllymäenkatu 21

53500 Lappeenranta 53300 Lappeenranta 53100 Lappeenranta 57810 Savonlinna 53500 Lappeenranta 55100 Imatra 53100 Lappeenranta 53100 Lappeenranta 53600 Lappeenranta 53500 Lappeenranta 53100 Lappeenranta 55120 Imatra 53100 Lappeenranta

020 530 5500 020 555 5607 020 514 2100 015 510244 GSM: 050 405 1500 044 5100869 0400 30 4992 (05) 412 6100 0400 553738 02071 53020 020 7281868 (05) 473 2400 020 433 111

www.are.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kylmalaitepalvelu.com www.k-ilmastointi.fi www.kaakonkylmaasennus.fi

Joensuunkatu 7 Fiskarsinkatu 2 Hitsarinkatu 2 Hallimestarinkatu 13 Vehmaantie 248 Lemminkäisenkatu 42 Länt.Pitkäkatu 33 Tuulissuontie 3 B Lukkosepänkatu 7, PL 110 Perkkiönkatu 4 Vesalankatu 4 Tuulissuontie 21 Arhokatu 12 Unkarinkatu 22 Kakskerrantie 687 Haikankatu 4 Arhokatu 1 Örninkatu 14 Lemminkäisenkatu 59

24100 Salo 20750 Turku 20360 Turku 20780 Kaarina 23100 Mynämäki 20520 Turku 20100 Turku 21420 Lieto 20101 Turku 20460 Turku 20360 Turku 21420 Lieto 21200 Raisio 20750 Turku 20960 Turku 21200 Raisio 21200 Raisio 24100 Salo 20521 Turku

020 5305500 020 530 5500 (02) 437 5200 (02) 253 5700 (02) 434 0700 020 555 5609 020 515 7750 (02) 237 7600 02071 53160 GSM: 0400 19 6296 040 5160568 (02) 477 9200 (02) 439 6300 010 425 5003 GSM: 0400 52 3114 044 0720647 020 7792501 020 433 1790 020 4337300

www.are.fi www.are.fi www.carrier.fi www.chiller.fi www.enertest.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kylma-kariset.fi www.lemminkainen.fi

Satakunnankatu 23 A Tikkalantie 1 Anttilantie 16 Neitsytmäentie 5 B

28130 Pori 26100 Rauma 27510 Eura 27500 Kauttua

020 5305500 020 530 5500 (02) 838 2800 044 2541990

www.are.fi www.are.fi www.euraproduction.fi www.euranteollisuushuolto.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2012

www.jaahdytystekniikka.fi www.lemminkainen.fi www.scancool.fi www.vkkoy.fi www.yit.fi

www.mestarikylma.fi www.projektia.fi www.refteam.fi www.jaakylma.fi www.telekylma.fi www.trpgroup.fi www.turunar-systems.fi www.yit.fi www.yit.fi

KYLMÄextra 1/2012 35

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Karvian Kylmäkone Ky LVI-Helinki Oy Länsi-Jää Oy Polar Jäähdytys Oy Polar-Kylmä Oy Porin Kylmäasennus Ky Porin Kylmäkone Grönbacka Ky Rauman Kylmärakenne TAE-Cooling Oy Ulver Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Pirkanmaa Are Oy Carrier Oy Chiller Oy Tampere Huurre Finland Oy Hämeen Jäähdytys Oy Ikaalisten Kylmälaite Oy IM-Service Ky ISS Palvelut Oy JTH-Service Oy Jäämatic Oy Jääratas Ky Kojacool Oy Kylmäset Oy Kylmäset Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lumikko Huoltopalvelut Oy MH-Air Ky MV-Jäähdytys Oy Näsin Vesijohtoliike Oy Scancool Oy/Ab Suomen Tekojää Oy Sähköpeko Oy TS-Kylmä Oy Valkeakosken Kylmälaitehuolto P.Siren Vilppulan Huoltopalvelu Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Keski-Suomi Are Oy Are Oy Chiller Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Jyväs-Jää Oy JääWatti Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy MV-Jäähdytys Oy

Osoite Uunikatu 6 Yrjönkatu 22 Jokimaantie 2 Hakuninvaihe 1 Sammontie 15 Itäkeskuksenkaari 4 Varpushaukantie 3 Preiviikintie 442 Isonsannanpuistokatu 5 Teerentarhantie 8 Pajulanraitti 35 Kukonharjamäentie 15 Kairakatu 1 Satakunnankatu 31

28610 Pori 28100 Pori 39930 Karvia 26100 Rauma 28400 Ulvila 28130 Pori 28220 Pori 28660 Pori 28100 Pori 26510 Rauma 27710 Köyliö 29250 Nakkila 26100 Rauma 28130 Pori

Puh. 020 555 5720 020 515 2241 (02) 544 1407 (02) 83766100 (02) 538 3000 0400 228448 (02) 639 4196 (02) 647 2550 (02) 633 3135 (02) 822 7333 0400 488806 GSM: 040 528 0417 010 4375849 020 4331720

Internet www.huurrefinland.fi www.iss.fi

Kuoppamäentie 11 Aunankorvenkatu 9 Pyynikintie 25 Huurretie 13 Polumäenkatu 15 Sammonkatu 6 Puttosharjuntie 93 Biokatu 12 Yrittäjäntie 11 Aurinkokuja 5 B Hiidenkatu 6 Lentokentänkatu 7 Nekalankulma 20 Laiskantie 1 Haarlankatu 1 F Polunmäenkatu 49 Risuharjunkatu 45 Metallitie 10 Lakalaivankatu 3 Pinninkatu 53 Sepänkatu 8 Hautalankatu 20 Vinkkiläntie 106 Saimintie 12 Suokatu 4 Hatanpäänkatu 1

33800 Tampere 33840 Tampere 33230 Tampere Ylöjärvi 33720 Tampere 39500 Ikaalinen 34800 Virrat 33520 Tampere 36600 Pälkäne 33420 Tampere 33240 Tampere 33900 Tampere 33800 Tampere 37600 Valkeakoski 33230 Tampere 33720 Tampere 33330 Tampere 33960 Pirkkala 33840 Tampere 33100 Tampere 39700 Parkano 33700 Tampere 38210 Sastamala 37600 Valkeakoski 35700 Vilppula 33900 Tampere

020 530 5500 (03) 317 1770 03 2143250 020 55 5511 (03) 266 0996 010 2192608 044 0336551 020 515 2200 050 441331 (03) 343 0480 (03) 212 7789 (03) 282 5111 020 7579971 020 7579970 020 7153120 010 2871302 GSM: 0400 62 4190 03 3680822 03 3805400 020 728 1877 (03) 44021 (03) 357 3600 0500 621055 03 5843671 0400 628832 020 433 4600

www.are.fi carrier.fi www.chiller.fi www.huurrefinland.fi www.hameenjaahdytys.fi www.kylmalaite.fi

Kauppakatu 12 Ohjelmakaari 10 Ylistönmäentie 31 Kirrinpolku 4 Vapaudenkatu 8 Palokankaantie 25 Yrittäjänkatu 4 Vehkakuja 4 Ahvenlammenkuja 7

42220 Kaipola 40500 Jyväskylä 40500 Jyväskylä 40270 Palokka 40100 Jyväskylä 40320 Jyväskylä 44150 Äänekoski 40700 Jyväskylä 42100 Jämsä

020 530 5500 020 530 5500 (014) 378 2511 020 555 5601 020 515 7500 0403 483666 0400 364960 02071 51910 040 5513336

www.are.fi www.are.fi www.chiller.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.jyvas-jaa.fi www.jaawatti.fi www.lemminkainen.fi www.mv-jaahdytys.fi

36 KYLMÄextra 1/2012

www.lannenilmatekniikka.fi www.lansi-jaa.fi www.polarjaahdytys.fi www.polarkylma.fi www.porinkylmaasennus.com www.kylmakone.fi www.kylmarakenne.fi

www.yit.fi www.yit.fi

www.iss.fi www.jth.fi jaamatic@jaamatic.fi www.jaaratas.fi www.koja.fi www.kylmaset.fi www.kylmaset.fi www.lemminkainen.fi www.lumikko.com www.sci.fi/¨mhair www.mv-jaahdytys.fi www.nasinvesijohtoliike.fi www.scancool.fi www.suomentekojaa.fi www.peko.fi www.tskylma.fi

www.yit.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2012

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Refsystems Silván Oy Sisä-Suomen Kylmälaite Oy Viitasaaren Kylmähuolto YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Etelä-Pohjanmaa ISS Palvelut Oy Kylmä- ja Konekeskus P. Ahtiainen Oy Kylmäkonehuolto Ukonmäki Ky Lakeuden Kylmäkeskus Oy Lakeuden Kylmätekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lumikko Huoltopalvelut Oy Scancool Oy/Ab YIT Kiinteistötekniikka Oy Ähtärin Vesi ja Lämpö Pohjanmaa Are Oy Global Cool Consults Oy/Ab ISS Palvelut Oy ISS Palvelut Oy Kylservice - Kylmähuolto Kenneth Lillhannus Lemminkäinen Talotekniikka Oy LVI- & Kylmäpalvelu Turunen T:mi Scancool Oy/Ab Vaasan Kylmäkone Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Keski-Pohjanmaa Huurre Finland Oy Kylmet Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Pohjanmaan Jääkylmä Oy Scancool Oy/Ab YIT Kiinteistötekniikka Oy Etelä-Savo Huurre Finland Oy Huurre Finland Oy Kylmäasennus P. Nykänen Oy Kylmähuolto Leppälä Ky Pieksämäen Masan Huolto Ky PP-Electro Ky Saimaan Kylmälaite Ky Tmi Air Cool Jukka Airaksinen YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kuntatekniikka Oy Pohjois-Savo Are Oy Chiller Oy FCool Oy Hane Huoltopalvelu Ky

Osoite Kaarinantie 1 Sääkspääntie 57 Kaivotie 3 Teollisuuskatu 5 Kuormaajantie 7

Puh. 040 5177950 0500 807656 (014) 57 0120 020 433111 020 433111

Internet

43500 Karstula 41230 Uurainen 44500 Viitasaari 42100 Jämsä 40351 Jyväskylä

Kauppakatu 23 Kenttätie 6 Keskuskatu 4 Tuottajantie 39 Korventie 2 Välkkilänkatu 7, PL 128 Roveksentie 18 PL 376 Tuottajantie 5 Linjatie 9

60100 Seinäjoki 61800 Kauhajoki 62900 Alajärvi 60100 Seinäjoki 64700 Teuva 60120 Seinäjoki 60510 Hyllykallio 60101 Seinäjoki 60120 Seinäjoki 63700 Ähtäri

020 514 1300 (06) 231 3918 (06) 557 3160 010 830 4201 (06) 228 6200 02071 53060 010 2871303 020 728 1873 020 433 111 050 4005323

www.iss.fi www.kylmakone.com www.kylmakonehuolto.com www.lakeudenkylmakeskus.fi www.lakeudenkylmatekniikka.fi www.lemminkainen.fi www.lumikko.com www.scancool.fi www.yit.fi www.ahtarinvesijalampo.fi

Strömbergin puistotie 13 Korpvägen 3 Silmukkatie 4 Wolffintie 36 Lappfjärdsvägen 893 Olympiakatu 3B Tuomirannantie 36 Havutie 3 Kairatie 7 Teollisuustie 16 Kokkokalliontie 12

65320 Vaasa 68660 Jakobstad 65100 Vaasa 65200 Vaasa 64300 Lappfjärd 65100 Vaasa 66160 Långåminne 68600 Pietarsaari 65350 Vaasa 68600 Pietarsaari 65100 Vaasa

020 530 5500 040 7789414 GSM: 0400 76 1228 020 514 1051 (06) 222 1312 02071 51670 (06) 365 7197 020 728 1869 (06) 357 5100 020 433 1696 020 4337040

www.are.fi www.coolconsults.com www.iss.fi www.iss.fi

Vasarakuja 9 Luhtikuja 7 Tervahovintie 2,PL 96 Vasarakuja 1 B Yrittäjäntie 6 Kosilankatu 5

67100 Kokkola 69100 Kannus 67101 Kokkola 67100 Kokkola 67100 Kokkola 67701 Kokkola

020 5555603 0500 366035 02071 53040 050 4124929 020 728 1868 020 433 111

www.huurrefinland.fi www.kylmet.fi www.lemminkainen.fi www.jaakylma.fi www.scancool.fi www.yit.fi

Arinakatu 9 Pihlajavedentie 21 Kuokkakuja 2 Kotipellonpiennar 3 Vilhontie 1 Otto Mannisen tie 8 Yrittäjänkatu 22 Vitikkaniementie 10 Insinöörinkatu 6 Insinöörinkatu 6

50170 Mikkeli 57101 Savonlinna 76130 Pieksämäki 50170 Mikkeli 76150 Pieksämäki 51200 Kangasniemi 50130 Mikkeli 77570 Jäppilä 50101 Mikkeli 50100 Mikkeli

020 555 5710 020 555 5730 GSM: 040 548 5428 0400 65 7855 0400 252052 0207 983480 0400 253724 GSM: 0400 15 2519 020 433 5150 050 5376561

www.huurrefinland.fi www.huurrefinland.fi www.kylmaasennus.fi www.kylmahuolto.net www.masanhuolto.fi www.pp-electro.fi www.coldtec.fi jukka.aircool@gmail.com www.yit.fi www.yit.fi

Mestarinkatu 5 Kalevalankatu 10 Kisällinkatu 16 H 3 Puustellintie 29

70700 Kuopio 70500 Kuopio 70780 Kuopio 72400 Pielavesi

020 530 5500 (017) 263 1880 044 5456660 (017) 86 2155

www.are.fi www.chiller.fi www.fcool.fi www.hanehuoltopalvelu.net

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2012

www.sisasuomenkylmalaite.fi www.yit.fi www.yit.fi

www.lemminkainen.fi www.lvi-kylmaturunen.com www.scancool.fi www.vaasankylmakone.fi www.yit.fi www.yit.fi

KYLMÄextra 1/2012 37

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Huurre Finland OY ISS Palvelut Oy Keski-Savon Sähkö-ja Kylmäpalvelu Oy Kodinkonehuolto Korhonen Ky Kylmäduo Oy Kylmäntekijät Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy MP-Kylmä Oy PeLVI Oy Sähkö- ja Kylmähuolto Korhonen Oy Varkauden Kylmälaite Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Pohjois-Karjala Huurre Finland Oy Itä-Kylmä Oy Joensuun Kylmäkone Lemminkäinen Talotekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Pohjois-Pohjanmaa Are Oy Are Oy Are Oy Carrier Oy Enerkyl Oy Hannu Koivu Ky ISS Palvelut Oy Jetitek Oy Juhatek Oy Jäähdytyskoneasennus- ja Huolto Niemelä Ky Kylmälaitepalvelu Kidex Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Kainuu Enerkyl Oy KS-Talotekniikka Oy Kylmä- ja Kodinkonehuolto T. Mäkeläinen Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Timon Kylmäsähkö YIT Kiinteistötekniikka Oy Lappi Are Oy Are Oy Cold Service P.Tapio ISS Palvelut Oy Jetitek Oy Kylmin Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Sodankylän Kylmähuolto YIT Kiinteistötekniikka Oy Ylä-Lapin LVI Oy

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Osoite Kellonkärki 14 Päivärannantie 10 Kivipurontie 38 Jysinahontie 88 Päiviönkatu 43 Oppipojankuja 10 Itkonniemenkatu 29 B Lavakuja 1 Isoharjantie 4 PL 20 Vanha Hasintie 3 Ajajantie 1

70460 Kuopio 70420 Kuopio 78250 Varkaus 74700 Kiuruvesi 74100 Iisalmi 70780 Kuopio 70500 Kuopio 78310 Varkaus 71800 Siilinjärvi 73201 Varpaisjärvi 78870 Varkaus 70780 Kuopio

Puh. 044 766 2500 020 515 3200 0400-277968 (017) 827 0210 (017) 82 3815 017 2632611 02071 52730 045 8723537 (017) 462 4240 GSM: 0400 27 3431 (017) 556 1008 020 4330000

Internet www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kylmapalvelu.fi www.kodinkonehuoltokorhonen.com www.kylmaduo.fi www.kylma.fi www.lemminkainen.fi www.mpkylma.fi www.kylmakonehuolto.fi

Rekkatie 11 B 9 Rahkeentie 4 Lylykoskentie 7 Parrutie 1 Rahtikatu 4

80100 Joensuu 80100 Joensuu 80130 Joensuu 80100 Joensuu 80100 Joensuu

040 8382152 (013) 12 2355 (013) 22 8130 02071 52740 020 433 111

www.huurrefinland.fi

Pajuniityntie 43 Jääsalontie 17 Hietaniementie 12 Laakeritie 20 A Tuotekuja 3 Lukkarinlandentie 13 Kellonpellontie 21 Tyrnäväntie 16 Kylmäsentie 5 Tuohitie 8 Ratamotie 54 Kempeleentie 5 Paulaharjuntie 20

92120 Raahe 90400 Oulu 91430 Leppiniemi 90620 Oulu 90410 Oulu 93100 Pudasjärvi 90520 Oulu 90400 Oulu 90800 Oulu 90820 Kello 90800 Oulu 90400 Oulu 90501 Oulu

020 530 5500 020 530 5500 020 530 5500 (08) 34 8470 020 55 5515 GSM: 0400 68 5559 (08) 886 1888 0400 959985 050 4917373 020 831 7007 0400 685083 02071 51690 020 433 111

www.are.fi www.are.fi www.are.fi www.carrier.fi www.huurrefinland.fi

Nuaskatu 5 Sivukatu 6 Kauppakatu 3 Opintie 1 Somerentie 79 Timperintie 13 A

87400 Kajaani 87500 Kajaani 89600 Suomussalmi 87100 Kajaani 89200 Puolanka 87400 Kajaani

020 555 5602 0400 515570 (08) 71 2150 010 8434880 GSM: 0400 123713 020 4336840

www.huurrefinland.fi www.ks-talotekniikka.fi

Kemintie 25 Sipolantie 2 Hakalankatu 41 Aittatie 1 Pohjolankatu 4 Marttiinintie 11 Nuoskankatu 2 Mantovaarantie 60 Suosiolankatu 2 Yhdystie 8

95420 Tornio 96100 Rovaniemi 94100 Kemi 96100 Rovaniemi 96100 Rovaniemi 96300 Rovaniemi 94600 Kemi 99600 Sodankylä 96100 Rovaniemi 99800 Ivalo

020 530 5500 020 530 5500 0400 691032 020 515 2650 040 7127506 (016) 31 8888 02071 52144 (016) 61 0170 020 433 6400 040 5159040

www.are.fi www.are.fi www.coldservice.fi www.iss.fi www.jetitek.fi

Hiihtomäentie 39 B 136, 00800 Helsinki

38 KYLMÄextra 1/2012

www.yit.fi

www.lemminkainen.fi www.yit.fi

www.iss.fi www.jetitek.fi www.juhatek.fi www.kidexoy.fi www.lemminkainen.fi www.yit.fi

www.lemminkainen.fi www.yit.fi

www.lemminkainen.fi www.yit.fi www.yla-lapinlvi.fi

Puhelin: 09 759 1166

Faksi: 09 7557 246

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2012

Kuinka vähentää jäähdytysjärjestelmien energiakustannuksia?

Kylmä- ja ilmastointitekniikan maahantuonti- ja tukkuliike

PerformaxTM LT

Vaihtoehto R404A/R507 kylmäaineille:

Kompressorit ja koneistot LämmÜnvaihtimet ja puhaltimet Putkistovarusteet ja automatiikka Ilmastoinnin jäähdytys ja lämpÜpumput Valmiit jäähdytysyksikÜt ja jäänteko TyÜkalut ja asennustarvikkeet MyÜs CO2 -komponentit kysyttäessä

Refair Oy

t -JTĂ&#x160;Ă&#x160; LZMNĂ&#x160;UFIPB t 1BSFNQJ FOFSHJBUFIPLLVVT t 1JFOFNQJ WBJLVUVT LBTWJIVPOFJMNJĂ&#x161;Ă&#x161;O t &J UBSWJUTF WBJIUBB LPNQPOFOUUFKB Lisää tietoa: climalife.dehon.com/PerformaxLT tai Refair Oy www.refair.fi

^^^ JSPTHSPML KLOVU JVT

REFAIR OY, Atomitie 1, 00370 Helsinki, puh. 09-565 7780, fax 09-56577 880 info@refair.fi, www.refair.fi

Pub_PerformaxLT_FIN.indd 1

23/03/12 23:22

Aikuinen â&#x20AC;&#x201C; uudistu opiskelemalla! ä .RWLWDORXVNRQHDVHQWDMDQ DPPDWWLWXWNLQWR -DUL .RVNHOD S ä 7DORWHNQLLNDQ SHUXVWXWNLQWR N\OPÂŚDVHQWDMD $UWR ,VRDKR S ä .\OPÂŚDVHQWDMDQ DPPDWWLWXWNLQWR $UWR ,VRDKR S ä .\OPÂŚPHVWDULQ HULNRLVDPPDWWLWXWNLQWR 0DXUL 0RQWRQHQ S

Keuda

,OPRLWWDXWXPLQHQ MD OLVÂŚWLHWRMD .HXGDQ DLNXLVRSLVWRQ VLYXLOWD ZZZ NHXGD Ä? DLNXLVNRXOXWXV /LVÂŚWLHWRMD P\¸V DLKHLGHQ NRXOXWXVYDVWDDYDW HWXQLPL VXNXQLPL#NHXGD Ä? 7RWHXWDPPH ODDGXNNDDVWL MD WHKRNNDDVWL NDLNNL N\OPÂŚDODQ SÂŚWHY\\VNRXOXWXNVHW WXWNLQQRQ RVD NHUUDOODDQ PP OÂŚPS¸SXPSSXOÂŚPPLW\VODLWWHLVWRW\¸W VHNÂŚ WDUSHHQ PXNDDQ NDLNNL WÂŚ\GHQWÂŚYÂŚW ($ WXOLW\¸ W\¸WXUYD WLHWXUYD VÂŚKN¸W\¸WXUYDOOLVXXV MD VÂŚKN¸WXUYDOOLVXXVNRXOXWXNVHW Tutkintojen suorittaminen oppisopimuksella voi olla mahdollista tyĂśsuhteessa oleville ja yrittäjille

AIKUISOPISTO

,ZTZ MJTĂ&#x160;Ă&#x160; ,FTLJ 6VEFONBBO PQQJTPQJNVTLFTLVT ,VMUBTFQĂ&#x160;OLBUV LST ,FSBWB QVI UBJ PQQJTPQJNVT!LFVEB Ăś

,FVEB 5ZĂ&#x161;FMĂ&#x160;NĂ&#x160;O UBJUBKB t 5VUVTUV KB IBF XXX LFVEB Ăś BJLVJTLPVMVUVT t ,ZTZ BJLVJTLPVMVUVT!LFVEB Ăś

www.keuda.fi

40 KYLMÄextra 1/2012

Huoltomiehen arki näyttää usein tällaiselta: ahdasta, painavaa, kylmää ja kuumaa. Ja kaikkea samalla kertaa. Kuva: Huurre.

Työturvallisuus on yhteinen asia Kylmäalalla töitä tehdään pääasiassa asiakkaan tiloissa tai rakennustyömailla eli työturvallisuuslaissa määritellyillä ”yhteisillä työpaikoilla”. Myös työturvallisuus on tällöin yhteinen asia, josta vastuuta kantaa myös asiakas. Dakota Lavento

J

alka lipesi ja nivunen revähti happipulloa vaihdettaessa. Viikko sairauslomaa. Asentaja kompastui katolta laskeutuessaan ja löi päänsä. Vuorokausi sairauslomaa. Asentaja liukastui pihalla jäätyneeseen lätäkköön… Kylmäasentajille tapahtuu monenlaisia työtapaturmia, selvisi Suomen Kylmäliikkeiden Liiton kylmäalan urakointi- ja huoltoliikkeille teettämässä työturvallisuuskyselyssä. Kompastumiset ja revähdykset ovat harvoin todella vaarallisia. Valitettavasti kohtalokkaitakin työtapaturmia edelleen tapahtuu, kaikista työtapaturmien nollatoleranssikampanjoista huolimatta. – Seurauksitta ei päästä pienemmissäkään työtapaturmissa, joiden seurauksena menetetään ainakin miljoona työpäivää. Niiden aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat noin 1,5–3 miljardia euroa vuosittain. Työtapaturmista puolet johtaa yli kolmen vuorokauden poissaoloihin ja niiden keskimääräinen kesto on 22 päivää, kertoo Huurre Finland Oy:n kehitys-, laatu- ja työsuojelupäällikkö Pekka Palkio.

Yhteinen vastuu Työturvallisuuslaissa 738/2002 säädetään pääosin työnantajien velvollisuudesta huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Laissa on kuitenkin säädetty velvollisuuksia myös työntekijöille ja lisäksi sen 7 § määrittelee osapuoliksi mm. rakennuttajan ja suunnittelijan sekä koneen, välineen tai muun laitteen asentajan. Laissa edellytetään, että työnantaja ennakoi oma-aloitteisesti työpaikan vaaratilanteet ja poistaa tai vähentää niiden vaikutusta. Työturvallisuus perustuu pitkäjänteiseen ja järjestelmälliseen turvallisuuden hallintaan koko organisaatiossa.

Huurre Finland Oy:n kehitys-, laatuja työsuojelupäällikkö Pekka Palkio haastaa kylmä-alan toimijat ja asiakkaat skarppaamaan työturvallisuuden kehittämisessä, kuten rakennusalalla on tehty.

Tilanne on hyvin selkeä työpaikoilla, joissa työskentelee ja liikkuu käytännössä vain yhden työnantajan työntekijöitä. Hyvin monet kylmäalan ammattilaiset, varsinkin asennus- ja huoltotyössä, tekevät suuren osan työstään jossakin muualla kuin varsinaisen työnantajansa tiloissa. Tällaisia työpaikkoja kutsutaan työturvallisuuslaissa ns. yhteisiksi työpaikoiksi. Vastuuta työturvallisuuden varmistamisesta kantaa silloin myös työn tilaava osapuoli. Yhteisen työpaikan työturvallisuusvastuita käsitellään Työturvallisuuslain kuudennessa luvussa. Lain mukaan yhteisinä pidetään sellaisia työpaikkoja, joilla – vaikka pääasiallista määräysvaltaa käyttääkin yksi työnantaja – samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useita työnantajia tai itsenäisiä työnsuorittajia. Laki edellyttää, että jokainen osapuoli osaltaan ja yhdessä huolehtii, ettei heidän toimintansa vaaranna työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä. Tyypillisiä yhteisiä työpaikkoja ovat rakennustyömaat. Niillä kaikkien toimijoiden työturvallisuuden varmistaminen onkin arkipäiväistä. Nollatapaturmakastiin pyrittäessä on varmistettava, että viimeisinkin aliurakoitsija työntekijöineen noudattaa lakia ja työmaakohtaisia käytäntöjä.

KYLMÄextra 1/2012 41

Samanlaisia yhteisiä työpaikkoja ovat myös esimerkiksi tehtaat, kauppakeskukset tai supermarketit, joissa omien työntekijöiden lisäksi liikkuu huoltomiehiä, tavarantoimittajia ja asiakkaita. Väliaikaisesti tiloissa työskentelevän urakoitsijan työntekijän työturvallisuuteen panostaminen ei kuitenkaan ole aina itsestään selvää. Välttämättä sitä ei ole edes aina tiedostettu.

Vaarat selville Esimerkiksi kylmäasentajan huoltotöihin tilaavalle kauppiaalle ei ehkä tule mieleenkään, että hänellä voisi olla jonkinlainen rooli huoltotyön työturvallisuuden takaamisessa. – Oma osansa on kuitenkin niin sillä varsinaisen työn tekevällä asentajalla, hänen esimiehellään ja työnantajallaan kuin työn tilaajallakin, Palkio luettelee. Palkio haastaakin kylmä-alan toimijat ja asiakkaat skarppaamaan työturvallisuuden kehittämisessä, kuten rakennusalalla on tehty. – Jokaisella on oltava oikeus turvalliseen työpäivään! Työturvallisuuslaissa edellytetty vaarojen tunnistaminen tarkoittaa kaikkien työhön ja työympäristöön liittyvien tekijöiden ja ominaisuuksien tunnistamista. Tämä kattaa myös poikkeavissa ja harvinaisissa tilanteissa, kuten huolto- ja korjaus ja häiriötilanteissa esiintyvät vaaratilanteet. Kylmäainevuodosta tai sähköviasta voi aiheutua vaaraa paitsi asentajalle, myös muille työntekijöille ja asiakkaille. Palkio sanoo, että erityisesti myymälöissä tilaajan edustajan löytäminen voi olla hankalaa. Työturvallisuuslain mukaan kuitenkin pääasiallista määräysvaltaa käyttävän tahon velvollisuus on esimerkiksi määritellä mahdolliset vaarat kohteessa. Yhdessä työnantajan kanssa sovitaan sitten, kuinka vaarat vältetään. Turvallisuustekijöiden pitäisi aina mennä kaiken muun edelle. Sähkötöitä tehtäessä tai komponenttien vaihdossa sähköt pitäisi katkaista. – Myymälän ollessa auki se ei onnistu, joten tilaajan olisi oltava valmis hyväksymään aukioloaikojen ulkopuolella tehtävän työn tuoma kustannuslisä, Palkio huomauttaa.

Kiinteistö kuntoon Tilaajan vastuulla on erityisesti se, että kiinteistö on turvallinen myös asennus- ja huoltotöitä tekevälle. Se tarkoittaa, että kylmälaitoksen ulkopuolisetkin sähkökytkennät ovat turvalliset, katolle johtavat tikkaat kunnolla kiinni ja kulkutiet talvella hiekoitetut. Joitakin työturvallisuusriskejä voi aiheutua esimerkiksi huonojen suunnitteluratkaisujen vuoksi. Aina huollon edellyttämiä kulkuteitä tai tilaratkaisuja ei osata suunnitteluvaiheessa ottaa riittävästi huomioon. Niinpä asentajan pää on usein alttiina kolhaisuille liian matalien kulkuteiden takia. – Tilaajan pitäisi varmistaa, että edellytykset työn tekemiselle ovat olemassa: tuuletus ja ilmanvaihto toimivat, valaistus on riittävä ja tekniset laitteet kunnossa, Palkio luettelee.

42 KYLMÄextra 1/2012

Katolla liikuttaessa kiinteistönomistajan vastuulla on varmistaa, että kattoturva on ajanmukainen ja kunnossa. Se tarkoittaa tikkaita, kulkusiltoja, putoamissuojia, kuten kaiteita.

Aikaa ajatteluun Kylmäasentajalle aiheutuu työtapaturma tyypillisimmin painavien taakkojen, kuten kylmälaitteiden, kompressorien ja kylmäainesäiliöiden siirtelyssä. Tuki- ja liikuntaelinten vammoja aiheuttavat myös hankalat asennot. Kylmätöiden vaaratilanteita ovat myös kylmäaine- ja öljyvuodot. Sähkötöissä tapahtuu vahinkoja, kun jännitteettömyyttä ei varmisteta. Usein vahingon taustalla on monta tekijää. Tapaturma olisi kuitenkin voitu ennaltaehkäistä, usein hyvin vähällä vaivalla. – Olennaisinta on käyttää aikaa harkintaan. Harvoin on niin kiire, että työ on aloitettava samalla sekunnilla. Aina ennen työtehtävän aloittamista työntekijä voisi pysähtyä hetkeksi rauhassa miettimään, mitä todella on tekemässä, mitä vaaroja siitä voi aiheutua ja miten niiltä vältyttäisiin, Palkio neuvoo. Niin tutuksi työtehtävät eivät saisi muodostua, että niistä tulee automaattisia. Juuri silloin vahinkoja helposti tapahtuu. Palkio sanoo, että urakointi- ja huoltoliikkeissä olisi aina pidettävä kiinni työturvallisuudesta, ymmärsi tilaaja sen tai ei. Asenne ratkaisee. Selvityksessä työtapaturmien vähäisellä määrällä loistaneen yrityksen edustaja paljasti menestyksen taustat: ”Emme säästä asiakkaan rahoja turvallisuutemme takia. Kun tarvitaan nostureita tai telineitä, ne hankitaan tai työ jätetään tekemättä. Suojavarusteissa meillä on käyttöpakko!” Turvallista työpäivää kaikille!

Korttipakka kunnossa Rakennustyömailla liikkuvilla on nykyisin oltava näkyvillä kuvallinen henkilökortti. Moniin vaarallisiin tai erityistä ammattitaitoa vaativiin töihin edellytetään koulutusta, jonka ajankohtaisuus todistetaan mukana pidettävällä kortilla. Monia tällaisia kortteja löytyy myös kylmäasentajalta. Kylmäalan pätevyysrekisteriä valtioneuvoston asetuksen 452/2009 mukaiset vaatimukset täyttävistä henkilöistä ylläpitää Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Se pitää yllä myös kylmälaiteliikerekisteriä, josta toiminnanharjoittajan säädösten mukainen oikeus kylmäalan töihin on tarkistettavissa. Tulityökorttia vaaditaan yleensä henkilöltä joka tekee, vartioi tai valvoo tulitöiden tekemistä. Tyypillisiä tulitöitä ovat erilaiset hitsaus-, juotos- ja hiontatyöt. Myös kuumailmapuhaltimen käyttö on

KANGASKANAVAT! tulityötä. Kortin saaminen edellyttää tulityökurssin suorittamista. Työturvallisuuskortti on todistus työturvalli­ suus­korttikoulutuksen suorittamisesta. Työturval­li­ suuskortti vaaditaan mm. useimmissa teollisuuskohteissa, rakennuksilla, julkisella sektorilla sekä telakoilla. Kortteja vaaditaan, vaikkei se lain mukaan ole pakollinen. – Työturvallisuuskorttikoulutuksen läpikäymisestä on ehdottomasti hyötyä kaikille. Sitä voitaisiin edellyttää myös myymälä- ja kiinteistökohteissa, Pekka Palkio sanoo. Sähkötyöturvallisuuskurssin suorittanut omistaa sähkötyöturvallisuuskortin. Kurssi on tarkoitettu kaikille sähköalan töitä tekeville henkilöille, mukaan luettuna työnjohto-, käyttötoiminta-, suunnittelu-, opetus- ja muissa asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt. Sähkötyöturvallisuuskoulutuksessa käydään läpi kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat sekä sähköiskujen, valokaarien ja sähkö- ja magneettikenttien aiheuttamat vaarat. Mieleen palautetaan tärkeimmät sähkötyön tekemiseen liittyvät määräykset, ohjeet, työn organisointi ja henkilöiden vastuut. Hätäensiapukoulutusta edellytetään usein tehtaissa ja rakennustyömailla. Sähkötöitä tekeville se on pakollinen. Koulutuksessa käydään läpi hätäensiapua edellyttäviä tilanteita, kuten sähkötapaturmat, sydänkohtaukset, tukehtumiset, sairaskohtaukset, verenvuodot ja sokki. Hygieniaosaamistodistusta, hygieniapassia edellytetään esimerkiksi elintarviketuotantolaitoksissa työskenteleviltä. Hygieniapassin voi saada suorittamalla hygieniaosaamiskokeen esimerkiksi aikuiskoulutuskeskuksessa tai muussa ravitsemusalan oppilaitoksessa. Paineastialaki edellyttää pysyviä liitoksia, kuten juotoksia tekevältä juotospätevyyttä. Luokkiin II-IV luokitelluille painelaitteille pysyviä liitoksia tekevien henkilöiden pätevyyden hyväksyy pätevöintilaitos.

Pätevyys selväksi sopimusvaiheessa Yleensä erilaisten pätevyyksien tarkistaminen jokapäiväisessä työssä ei tahdo onnistua. Esimerkiksi kylmäasentajan ammattitutkinnon suorittaneilta useimmat edellä mainituista korteista löytyvät jo osana koulutusta vaadittuina. Huoltosopimuksista neuvoteltaessa kannattaisi käydä läpi kaikki pätevyydet ja turvallisuuskoulutukset. Näin varmistetaan, että asiat ovat yrityksen ja asentajien osalta kunnossa. Jos keikalle tulee uusi asentaja, hänen osaltaan asian voi varmistaa ja ehkä silloin tällöin myös pistokokein, Palkio ehdottaa.

Euro Air kangaskanavat tehokkaaseen ilmanjakoon Kangaskanavilla korvaat tuloilmaelimet ja jaat ilmaa tehokkaasti ja vedottomasti koko kanavan pituudelta. • lämmitykseen ja jäähdytykseen • vedoton ilmanjako • kosteus ei kondensoidu, ei tarvitse eristää • ruostumaton • helppo asennus ja puhdistus

- commitment is included

• 10 vuoden takuu

www.kangaskanava.fi

ent Pat ding n pe

p. 0207 5452 30 • myynti@tukku-kylma.fi

JÄÄTÄ KENTÄLLE! Ratajäähdytys- ja ilmastointilaitteet W-Therm jääratakontit ja Dry-Air ilmastointijärjestelmät yhdessä tuovat varmuutta ja toimivuutta jäähalliin.

www.lkt.fi Tukku-Kylmä

p. 06 2286200 • info@lkt.fi

VALVO, SÄÄSTÄ! Jäähdytyksen reaaliaikainen etävalvonta ja tehokkuusmittaukset Jäähdytysturvan etävalvontaja mittausjärjestelmät tuovat tehokkuutta ja säästöjä toimintaan.

www.jaahdytysturva.fi

p. 020 754 5235 • info@jaahdytysturva.fi

KYLMÄextra 1/2012 43

YIT Kiinteistötekniikka Oy teki ilmastoinnin jäähdytyslaitoksen energiatehokkuustarkastuksen viime kesänä Maanmittauslaitoksen arkistokeskuksessa Jyväskylässä. Kuva: Maanmittauslaitos, kuvaaja Ilkka Pietarinen.

Järkevää ja pakollista Vuonna 2008 voimaan tulleeseen lakiin ilmastoinnin jäähdytyksen kylmälaitteiden energiatarkastuksista liittyvät siirtymäajat päättyvät vuoteen 2012. Kovin ennakoivasti ei lain noudattaminen ole vanhojen laitteiden omistajia kiinnostanut, sillä kuluvana kesänä tarkastus olisi suoritettava jopa yli 30 000:sta vuonna 2007 tai sitä aiemmin käyttöön otetusta ilmastoinnin jäähdytyslaitoksesta. Dakota Lavento

T

arkastusta ei kuitenkaan tule nähdä ”pakkopullana”, sillä kokemus on osoittanut niiden avulla löytyvän merkittäviä säästöjä energiankulutuksessa. Tarkastusten yhteydessä huomiota kannattaa kiinnittää eri-

44 KYLMÄextra 1/2012

tyisesti vielä käytössä oleviin 1990-luvun R22-kylmäaineella toteutettuihin laitteisiin. Niiden käyttö tulee hankaloitumaan parin vuoden kuluttua merkittävästi, kun myös kierrätetyn R22:n käyttö laitosten huollossa ja korjauksessa kielletään.

Ilmastoinnin jäähdytyslaitosten energiatehokkuuden tarkastamista edellytetään laissa, mutta se kannattaa kyllä teettää aivan taloudellisistakin syistä. – Jäähdytyskoneiden asetukset saattavat olla aivan poskellaan, jos niitä ei ole missään vaiheessa tarkastettu ja säädetty. Parhaimmillaan säästöt voivat olla kymmeniä prosentteja vuotuisessa energialaskussa, huomauttaa kylmätekniikan erikoissuunnittelija Jani Kianta Insinööritoimisto AX-LVI Oy:stä. Kianta oli mukana asiantuntijana lain ”Rakennuksen ilmastointi-järjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta” (2007/489) käyttöönottoon liittyvien tarkastusasiakirjojen valmistelussa. Rakennusten Energiatehokkuusdirektii viin perustuvan lain tavoitteena on ilmastoinninjäähdytyslaitteiden energiatehokkuuden parantaminen sekä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen.

Jäähdytyskoneiston tarkastuksesta tehdään tarkastuspöytäkirja ja –raportti. Menettelyn tarkoituksena on neuvoa, kuinka laitoksen energiatehokkuutta voitaisiin parantaa, ei vain luetella mitattuja arvoja. Kuva: Antero Vauhkonen.

Omistajan vastuulla Ilmastoinnin jäähdytyslaitosten energiatehokkuuden tarkastaminen ei ole hankala tehdä eikä vie kohtuuttomasti aikaa. Koska tarkastuksessa arvioidaan ilmastoinninjäähdytysjärjestelmän tehokkuutta ja mitoitusta koko rakennuksen jäähdytysvaatimuksiin nähden, se antaa hyvän kuvan kokonaisuudesta. Energiatehokkuustarkastus on tehtävä ns. comfort-ilmastointilaitoksiin ja se koskee kaikkia nimellisjäähdytysteholtaan vähintään 12 kW:n kompressorikoneistoja ja niihin liitettyjä jäähdytysjärjestelmän osia. Laitoksesta tarkastetaan jäähdytyskoneisto ja siihen liitettyjen laitteiden kunto ja toiminta. Jäähdytyskoneistot tarkastetaan viiden vuoden välein. Tarkastuksen järjestäminen on rakennuksen omistajan vastuulla.

Erikoissuunnittelija Jani Kianta Insinööritoimisto AX-LVI Oy:stä on huolissaan hitaudesta, jolla energiatehokkuustarkastuksia on ryhdytty tekemään. – Niiden teettäminen on kuitenkin paitsi kiinteistönomistajan velvollisuus, myös etu, hän painottaa.

Lain tullessa voimaan vanhemmille, vuonna 2007 tai sitä aiemmin käyttöön otetuille, laitoksille myönnettiin vuoteen 2012 ulottuvia siirtymäaikoja ensimmäisten tarkastusten suorituksille. Vuonna 2008 tai sen jälkeen käyttöön otetut laitokset on tarkastettava ensimmäistä kertaa, kun niiden käyttöönotosta on kulunut viisi vuotta. – Näitä tarkastuksia on tehty maassamme toistaiseksi hyvin vähän. Kesällä tulee kiire, sillä ilmastoinnin jäähdytyslaitoksen jäähdytyskoneiston tarkastus on tehtävä silloin, kun se on toiminnassa, eli useimmiten juuri kesällä, Kianta muistuttaa. Kiirettä pitää, arvioiden mukaan tarkastettavia laitteita on maassamme reippaasti yli 30 000.

Esimerkillinen omistaja Kiinteistönomistajat ovat olleet laiskanlaisesti liikkeellä tarkastusten tilaamisessa. Senaatti-kiinteistöt edellytti Jyväskylässä kuitenkin jo kylmälaitteiden huoltojen kilpailutuksessa, että energiatehokkuustarkastus voitaisiin toteuttaa. Viime kesänä YIT Kiinteistötekniikka Oy teki kolme tarkastusta. Kahdessa kohteista sijaitsee myös arkistotiloja. Vuonna 2005 valmistunut Maanmittauslaitoksen arkistokeskus on tilavuudeltaan 26 000 m³:n rakennus. Jyväskylän maakunta-arkisto on valmistunut vuonna 2000 ja tilavuudeltaan 10 000 m³. Rakennusten ilmastoinnin jäähdytysjärjestelmien tehot ovat 160 kW ja 90 kW. Arkistorakennukset ovat tavanomaista haastavampia ilmastoinnin jäähdytyskohteita. Arkistotilojen sisäilmaa jäähdytetään IV-koneilla, mutta myös kuivatetaan tai kostutetaan tarpeen mukaan. Laitetiloissa on päällä jatkuva jäähdytys, talvella vapaajäähdytyksenä.

KYLMÄextra 1/2012 45

Jäähdytysjärjestelmät on tarkistettu vuosittain huoltojen yhteydessä. – Kohteista oli kirjoitettu aikaisemmin joitakin energiaraportteja, mutta IV-koneiston tarkastusta niissä ei aikaisemmin ollut tehty, kertoo tuotepäällikkö Teppo Manninen YIT Kiinteistötekniikka OY:n Energiapalveluista. Kiannan mukaan pienten, 12–70 kW:n ja keskisuurien, 71–300 kW koneistojen tarkastus vie kentällä noin puoli työpäivää, yli 300 kW:n järjestelmien työpäivän ajan. Manninen vahvistaa, että kenttätyössä aikaa kului yhteensä työpäivän verran. – Valokuvaamme kohteessa paljon, jotta asetusarvoja voidaan analysoida myös jälkikäteen. Tarkastus edellyttää myös keskusteluja huoltomiesten kanssa. Joidenkin kohteiden automaation etävalvonta mahdollistaa arvojen tarkistamisen verkossa myöhemminkin, Manninen selittää.

Raportti antaa parannusehdotukset Jäähdytyskoneiston tarkastuksesta tehdään tarkastuspöytäkirja ja -raportti. Raportissa kerrotaan laitteiden kunto ja tehokkuus. Mahdolliset toimenpiteet energiatehokkuuden parantamiseksi listataan tarkastusraporttiin. Raporttiin listataan myös tarkastuksen aikana havaitut puutteet jäähdytyskoneistossa ja suositeltavat jatkotoimenpiteet. Raportissa arvioidaan, voidaanko koneistoon tehtävillä muutoksilla saavuttaa energiansäästöjä ja kuinka suuria säästöt voisivat olla. – Lain tavoitteena oli, että tarkastus toimisi nimenomaan neuvoa-antavana menettelynä kiinteistönomistajalle. Pelkällä arvojen mittauksella ei olisi suurtakaan merkitystä, Kianta huomauttaa. Jyväskylässä YIT Kiinteistötekniikan raporteissa mm. ehdotettiin keinoja talviaikaisen vapaajäähdytyksen virittämiseen. Lain mukaan tarkastus on siis suoritettava viiden vuoden välein. Lakitekstissä ei sen sijaan ole mainintaa siitä, että raportissa ehdotetut toimenpiteet pitäisi toteuttaa tai miten niiden vaikutusta ennen seuraavaa tarkastusta voitaisiin seurata. – Järkevä kiinteistönomistaja toki ottaa parannusehdotukset huomioon ja toteuttaa parannukset. Niiden jälkeen kannattaa varmistua, että säästöjä myös syntyy ajatellulla tavalla, Kianta huomauttaa.

Maamittauslaitoksen arkistokeskuksen 160 kW:n ilmastoinnin jäähdytyslaitoksen tarkastus vei aikaa noin puoli työpäivää. Kuvassa näkyy Teppo Manninen. Kuvan otti toinen tarkastuksen tekijöistä, Jaakko Wacklin.

vuoden 2009 lopulle. Sittemmin vanhoissa laitteissa edessä on ollut joko kylmäaineen vaihto, laitteen uusiminen tai kolmantena vaihtoehtona laitoksen ”tekohengitys” kierrätetyllä tai regeneroidulla kylmäaineella. Paljon on luonnollisesti myös isommitta ongelmitta toimineita laitteita, joille ei kylmäaineen osalta ole toistaiseksi tarvinnut tehdä mitään. Seuraava vielä R22:lla toimivien laitteiden dead-line odottaa parin vuoden päässä, kun myös vanhan R22:n uusiokäyttö tulee lainvastaiseksi. R22:n taannoisesta suosiosta johtuen maassamme on vielä tuhansia iältään runsaasta 10 vuodesta vanhempiin olevia, pian lopullisesti kielletyllä kylmäaineella toimivia laitoksia. Suurelta osin ne ovat jo elinkaarensa päätöksessä, mutta perusteita myös kylmäaineen vaihdolle saattaa joistakin kohteista löytyä. Laki ilmastoinnin jäähdytyksen kylmälaitteiden energiatarkastuksista palvelee loistavasti myös vanhoja R22-laitoksia. Tarkistuksessa selviää, onko perusteita kylmäaineen vaihdolle enää olemassa vai onko syytä aloittaa varautuminen uusien laitteiden hankintaan. Ajoissa tehty päätös uusien laitteiden hankkimisesta antaa samalla mahdollisuuden tarkistaa, kuinka hyvin vanhan koneen mitoitus vastaa nykyistä tarvetta. Vielä 1990-luvulla ilmastoinnin jäähdytyslaitokset olivat usein ylimitoitettuja, mikä osaltaan saattoi rajoittaa niiden moitteetonta ja energiatehokasta toimintaa. Saneeraus nykyaikaiseen laitekantaan on usein kannattava investointi.

Erityishuomio 1990-luvun R22-laitoksiin

Pätevyyttä tarvitaan

R22 oli 1990-luvulle asti tärkein ilmastoinnin jäähdytyksessä käytetty kylmäaine, joskin sen syrjäytyminen yläilmakehän otsonikerrokselle haitattomilla HFC-kylmäaineilla alkoikin jo vuosikymmenen lopulla. R22:n käyttö uusissa kylmälaitteissa kiellettiin portaittain vuosituhannen vaihteen tietämissä, mutta huolto- ja korjauskäyttöön sitä oli saatavissa vielä

Kylmälaitteiden toimintaa analysoitaessa niiden ”sielun elämä” on tunnettava hyvin ja käytännön mittauksia joudutaan tekemään myös kylmäainepiiristä. Tämän vuoksi ilmastoinnin jäähdytyksen energiatarkistuksia saavat suorittaa vain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) kylmälaiteliikerekisteriin merkittyjen yritysten sertifioidut kylmäasentajat.

46 KYLMÄextra 1/2012

Swegon

Nyt pystymme kaikkeen. Melkein. Tiedät varmaan, että Swegon on ilmankäsittelykoneiden, vesi- ja ilmakiertoisten ilmastointijärjestelmien, ilmavirtojen säätöjärjestelmien, akustiikkatuotteiden sekä asuntojen ilmanvaihtoon liittyvien tuotteiden johtava valmistaja. Me osaamme paljon muutakin! Kuten jäähdytystekniikan. Uusi BlueBox-tuotevalikoimamme jäähdytyskoneineen ja lämpöpumppuineen tekee meistä ainutlaatuisen monipuolisen kokonaisratkaisujen sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien toimittajan. BlueBox-jäähdytyskoneiden ja lämpöpumppujen – kuten muidenkin Swegonin tuotteiden ja järjestelmien – mukana saat ylivertaista osaamista ja henkilökohtaista palvelua. Anna meidän näyttää, mitä voimme tehdä projektisi hyväksi ja mitä etuja saat valitsemalla toimittajan, joka osaa kaiken. Melkein.

Nyt pystymme (melkein) kaikkeen. Mitä voimme tehdä sinun hyväksesi?

www.swegon.fi

Rakennusten ympäristösertifiointi helpottaa vertailuja Rakennusten ja rakennushankkeiden ympäristöluokittelut eivät ole enää tulevaisuutta. – Toimistorakentamisessa jo lähes kaikki kohteet luokitellaan johonkin järjestelmään, sanoo Optiplanin energia- ja ympäristöpalveluiden yksikön päällikkö Kimmo Liljeström. Dakota Lavento

R

akennusten ympäristöluokitusjärjestelmät on kehitetty helpottamaan kiinteistöjen vertailua. Tietoja kaipaavat niin sijoittajat, viranomaiset kuin käyttäjätkin. Korkealle luokiteltu kiinteistö on huonommin pärjännyttä tai luokittelematonta naapuriaan arvokkaampi sijoituskohde ja sen vuokrataso on parempi. Yhtä ylivoimaista ympäristöluokitusjärjestelmää ei valitettavasti ole. Tällä hetkellä Suomessakin käytetään yhtä kotimaista ja kahta kansainvälistä järjestelmää.

Tarkkaa kotimaista laatua Suomalainen PromisE on monin tavoin erinomainen työkalu. Se on käytännönläheinen ja helposti omaksuttava. Paikalliset olosuhteet ja tarpeet on sen kehityksessä voitu hyvin ottaa huomioon, sillä kehitystyössä on ollut mukana merkittäviä kiinteistöalan toimijoita ja järjestöjä. PromisE tarkastelee rakennuksen ympäristöominaisuuksia neljän pääluokan kautta: ihmisten terveys, luonnonvarojen käyttö, ekologiset seuraukset ja ympäristöriskien hallinta. Luonnonvarojen käytössä arvioidaan energian, veden ja materiaalien kulutusta. Ekologisina seurauksia ovat puolestaan esimerkiksi välilliset kasvihuonekaasupäästöt sekä liikenteen ympäristökuorma. Yksityiskohtiinkin kiinnitetään huomiota, kuten etäneuvottelumahdollisuudet ja toimiva julkinen liikenne. PromisE-ympäristöluokituksen pilottikohde oli Espoon Tapiolassa sijaitseva Finnforestin pääkonttori FMO Tapiola. PromisE:n laajempaa käyttöä rajoittaa sen kotimaisuus. Ulkomaiset kiinteistösijoittajat eivät sitä riittävästi tunne ja noteeraa. Heidän houkuttelemisekseen valinta kohdistuu nykyisin yhä useammin kansainvälisesti tunnetumpiin BREEAM- tai LEEDS-luokitusjärjestelmiin.

48 KYLMÄextra 1/2012

Brittivihreää BREEAM (Building Research Establishment’s Environmental Assessment Method) on brittiläinen kiinteistöjen luokitusjärjestelmä. Järjestelmän on luonut ja sitä kehittää paikallinen kiinteistöalan tutkimusorganisaatio. Järjestelmä ohjaa niin rakennuksen suunnittelua, rakentamista kuin käyttöäkin. Se tarkastelee ympäristövaikutuksia esimerkiksi johtamisen, energian- ja vedenkulutuksen, käytettyjen materiaalien, maankäytön ja liikenteen kautta. Tekijät pisteytetään. Pisteiden perusteella rakennukselle voidaan myöntää arvosana läpäisty, hyvä, erittäin hyvä tai ”lyömätön”. Sertifioitujen rakennusten määrässä BREEAM on selkeästi suurin rakennusten luokitusjärjestelmä. Viime vuoden loppuun mennessä BREEAM-luokiteltuja rakennuksia oli maailmassa 150 000. Luokitus voidaan antaa myös olemassa olevalle rakennukselle ja Suomessa niitä on toistaiseksi viidellä kiinteistöllä. Lisää kohteita on tulossa, sillä esimerkiksi NCC Property Development Oy toteuttaa kaikki uudet toimistokohteensa ja useat tulevat kauppapaikkahankkeet BREEAM-sertifoinnin vaatimusten mukaisesti. Helsingin Ruskeasuolle parhaillaan rakenteilla olevalle Aitio Business Parkille yhtiö tavoittelee sertifikaatin toiseksi parasta ”excellent”-tasoa, jollaisia maailmallakaan ei vielä montaa ole myönnetty.

Jenkkiversio suosittu Suomessakin Amerikkalainen LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) –sertifiointi perustuu riippumattoman, kolmannen osapuolen tekemään arviointiin, joka tehdään kuudelta osa-alueelta: kestävä maankäyttö, veden- ja energiankäytön tehokkuus, materiaalien valinta ja kierrätys,

NCC Property Development Oy hakee keväällä 2013 valmistuvalle Aitio Business Parkille Suomen ensimmäisenä kaupallisena hankkeena BREEAM ympäristösertifikaatin toiseksi parasta ”excellent” -tasoa. Kohde on lisäksi valittu yhdeksi kehitteillä olevan Open House-järjestelmän koekohteeksi. Kuva: NCC.

sisäilman laatu ja innovaatiot suunnittelussa. Erilaisille rakennuksille on omat pisteytyksensä Leed-sertifikaatteja on neljää tasoa. Korkein, platina-taso edellyttää vähintään 80 pistettä, kulta 60 pistettä, hopea 50 pistettä ja perustaso vähintään 40 pistettä. LEED-sertifioinnin saaneita rakennuksia oli maailmalla viime vuonna 5 000 ja jopa 50 000 sertifiointivaiheessa. Suomessa on jo monia LEED-sertifioituja rakennuksia. Pitäjämäellä sijaitseva toimistorakennus Moveres Business Garden sai lokakuussa 2009 Pohjoismaiden ensimmäisen uudisrakennuksen LEED-sertifikaatin.

Uusi Eurooppalainen koekäytössä ”Architects’ Council of Europe” on kehittämässä yhdessä johtavien Eurooppalaisten tutkimus- sekä yritysosapuolten kanssa uutta luokitusjärjestelmää Open House. Kehitystyössä on huomioitu sekä nykyiset luokitusjärjestelmät että tiedossa olevat lähivuosina voimaan astuvat EU direktiivit. Järjestelmässä arvioidaan rakennushanketta seitsemästä näkökulmasta; ympäristöllinen laatu, taloudellinen laatu, sosiaalinen laatu, toiminnallinen laatu, tekniset ominaisuudet, suunnittelu- ja rakentamisprosessin laatu sekä sijainti.

KYLMÄextra 1/2012 49

Open House luokitusjärjestelmä on tällä hetkellä koekäytössä. Koekäyttöön on valittu kymmeniä rakennushankkeita eri puolilta Eurooppaa, muutama lähes kaikista EU-maista. Suomessa koekäyttöön on valittu NCC Property Development Oy:n toimistorakennus Pilke Vantaalla (valmistunut vuonna 2011) sekä Aitio Business Park Helsingissä (valmistuu keväällä 2013). Lopullisessa muodossaan Open House luokitusjärjestelmä esitellään kesällä 2014. Nähtäväksi jää tuleeko uudesta järjestelmästä Eurooppalainen standardi.

Espoon Tapiolassa sijaitseva Finnforestin pääkonttori FMO Tapiola oli kotimaisen PromisE-ympäristöluokituk­sen pilottikohde.

Optiplanin Kimmo Liljeström on yksi suomen 24:stä Englannissa koulutetusta BREEAM-arvioijasta. Hän sanoo, että sekä LEED että BREEAM ovat varsin samanlaisia ja painottavat samoja asioita. On toistaiseksi makuasia, kumpi tulee valituksi. Sertifioinnin hankkiminen teettää varsin paljon työtä varsinkin suunnitteluvaiheessa. Kokemuksen karttuessa, seuraavissa kohteissa työ toki helpottuu. Ympäristöluokittelujärjestelmä edellyttää kaikkien rakentamisen osatekijöiden arviointia. Esimerkiksi ilmastoinnin jäähdytysjärjestelmän suunnittelijan ja toimittajan olisi tiedettävä, mitä valitussa luokittelujärjestelmässä IV-jäähdytysjärjestelmältä ja sen komponenteilta vaaditaan. – Se on aika hankalaa, sillä koulutusta tarjotaan vain arvioitsijoille. Muiden on tietonsa hankittava olemalla mukana luokiteltavissa rakennushankkeissa tai omin neuvoin, Liljeström huomauttaa. Mitä useampia luokiteltuja rakennuksia valmistuu, sitä enemmän osaamista toki löytyy. Siihen mennessä Optiplanin energia- ja ympäristö­ tietoisuutta pitäisi palveluiden yksikön päällikkö kasvattaa ala- ja vaikKimmo Liljeström on yksi Suomen ka yrityskohtaisilla 24:stä Englannissa koulutetusta koulutustilaisuuksilla. BREEAM-arvioijasta.

50 KYLMÄextra 1/2012

Kuva: Metsä Group, Kuvaaja: Patrik Rastenberger.

Työtä on tehtävä

– Sinänsä kysymys ei ole vaikeista ja hankalista asioista. Tarjouspyyntö voi kuitenkin olla sanamuodoltaan vaikeaselkoinen, jos siinä mainitaan vain yleisesti vaatimus ”ympäristöjärjestelmän vaatimusten täyttämisestä” tai muuta vastaavaa. Se toki mahdollistaa erilaisten, yhtä hyvien ratkaisujen tarjoamisen, mutta edellyttää tarjouksen tekijältä vaatimusten tuntemusta. Pitäisi yksilöidä tarkemmin mitä vaatimuksia odotetaan kunkin osapuolen täyttävän, Liljeström painottaa. Vaikka erilaisten ympäristöluokitusjärjestelmien kanssa on aluksi työlästäkin toimia, Liljeström muistuttaa, että ne ovat kuitenkin vain väliaikainen väline, jolla varmistetaan parempi laatu ja ympäristötehokkuus koko rakentamisen kentässä tulevaisuudessa.

www.kaukomarkkinat.com

Tästä talosta ei happi lopu edes kuumimpien alennusmyyntien aikaan. Kun katolla puhaltavat Panasonicin VRF-yksiköt, niin jäähdytys ja lämmitys toimivat energiatehokkaasti ja luotettavasti – 30 vuoden kokemuksella.

Tehoa

isoon tilaan

Kaukomarkkinat Oy

Järeää voimaa julkisiin tiloihin VRF ja FS-Multi – 22–190 kilowatin laitekokonaisuudet. Yhteen ulkoyksikköön voidaan yhdistää jopa 64 sisäyksikköä: Q

Q Q

Neljään suuntaan puhaltavat kattokasetit siististi keskelle ilmastoitavaa tilaa. Tehokkaat kanavapuhaltimet ilmastointikanaviin. Vaivattomasti asennettavat seinäyksiköt

kaukomarkkinat_VRF_185x270_v2.indd 1

19.3.2012 12.00

Energiatehokkuuteen kannattaa panostaa niin rakennuksen rakennusvaiheessa kuin myöhemminkin peruskorjausta suunniteltaessa. S-ryhmän Sipoon logistiikkakeskus on mm. GeoBiohybridijärjestelmänsä vuoksi myös erittäin ympäristöystävällinen sen vuotuiset CO2 päästöt jäävät 1/5 Suomen keskimääräisestä kaukolämmön päästötasosta. Kesällä vapaajäähdytys saadaan kalliosta. Kiinteistön jäähdytysenergiantarve on 1,8 GWh/a ja jäähdytysteho 1,4 MW. Kuva: S-ryhmä.

Kylmälaitoksen energiatehokkuutta ohjaavat sekä euro että EU Kylmälaitosten energiatehokkuuden merkitys on entisestään kasvamassa. Painetta luovat sekä energian hintakehitys että direktiiviensä kautta myös EU. Dakota Lavento

– E

nergian kulutus on noussut yhdeksi tärkeimmistä huomioon otettavista tekijöistä kylmälaiteita tai järjestelmiä hankittaessa, sanoo LVI- ja kylmätekniikan suunnittelupäällikkö Anssi Pesonen Insinööritoimisto Granlund Joensuusta. Kiinteistönomistajan ja käyttäjän kannalta olennaista on toki koko rakennuksen energiatehokkuus, mutta esimerkiksi elintarvikemyymälöissä kylmän osuus on merkittävä. Kokonaisuuden suunnittelu tulisi Pesosen mukaan kuitenkin hallita jatkossa nykyistä paremmin. Esimerkiksi markettien ja jäähallien jäähdytysjärjestelmien sähkönkulutuksella ja lauhdutuslämpöenergian talteenoton tehokkuudella on suuri merkitys koko rakennuksen energiatalouteen.

52 KYLMÄextra 1/2012

Pesosen mukaan monet tekijät ohjaavat jatkossa entistä energiatehokkaampien ja kalliimpien jäähdytysjärjestelmien rakentamiseen.

LVI- ja kylmätekniikan suunnittelupäällikkö Anssi Pesonen paneutui energiankulutuksen merkitykseen kylmälaitehankinnoissa Kylmätekniikan koulutuspäivillä tammikuussa.

– Jo EU:n Rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä (2010/31/EU) edellytetään, että kaikissa järjestelmäratkaisuissa on etsittävä ja valittava ”kustannusoptimaalinen taso taloudellisen elinkaaren aikana”, hän huomauttaa. Kylmälaitoksen omistajan ja käyttäjän mielenkiintoa laitoksen energiatehokkuuteen lisäävät myös jatkuvasti paisuvat energiakustannukset. – Tilastojen mukaan sähkön hinta on vuosikymmenessä kaksinkertaistunut. Tyypillisen ilmastoinnin jäähdytysjärjestelmän taloudellinen elinkaari on 20– 25 vuotta. Kymmenen vuotta sitten asennetun järjestelmän käyttökustannukset ovat tässä ajassa tuplaantuneet. Selvää on, että sekä uusien että olemassa olevien kylmäjärjestelmien energiansäästömahdollisuudet on asetettava puntariin.

Järkevää säästöä Energiatehokkuuteen kannattaa siis investoida. Pesonen kuitenkin painottaa, ettei energiansäästöä voi pitää itseisarvona. Jäähdytysjärjestelmän energiankulutusta pienentävää toimenpidettä pitää käsitellä energiansäästöinvestointina ja sen kannattavuus on aina selvitettävä. – Asiakas toki tekee aina lopullisen päätöksen, mutta pitäisin silti euroa parhaana konsulttina. Yleisin kriteeri energiansäästöinvestoinnin kannattavuuden arvioimiselle on takaisinmaksuaika. Sen määrittämiseksi on selvitettävä niin käyttökustannussäästöt kuin energiansäästötoimenpiteeseen liittyvät lisäinvestointikustannukset rahoituskuluineen. Kuten rakentamisessa varsin yleisesti, Pesonenkin pitää kymmenen vuoden takaisinmaksuaikaa vielä järkevänä. Jos mennään sitä pidempiin aikoihin, laitteen tekniikan vanhentuminen voi johtaa sen käytöstä poistamiseen jo paljon ennen takaisinmaksuajan täyttymistä. Ihan helppoa sen enempää laitoksen omistajilla kuin esimerkiksi suunnittelijoillakaan ei tule olemaan. – Elinkaaren aikaisen kustannusoptimaalisen tason löytäminen edellyttää esimerkiksi varsin valistunutta arvausta energian hintakehityksestä! Onneksi herkkyystarkastelujen tekeminen on laskennassa nykyisin helppoa. Erilaisia skenaarioita voidaan haarukoida esimerkiksi erilaiseen energian hintakehitykseen perustuen. Asiakas lopulta valitsee, minkälaiseen kehitykseen oman arvauksensa perustaa. – Olennaista kuitenkin on, että laskenta on täysin läpinäkyvää, jotta asiakas tietää tarkalleen, mikä mihinkin vaikuttaa, Pesonen painottaa.

Uudistuva D3 kattaa vain ilmastoinnin jäähdytyksen Tulevan heinäkuun alussa voimaan astuva Suomen rakentamismääräyskokoelman uudistettu osa D3 (Rakennusten energiatehokkuus; määräykset ja ohjeet 2012) edellyttää rakennuksen kokonaisenergiankulutuksen laskemista uusilta

rakennuksilta. Tarkastelu katUlkoasenteiset taa myös ilmastoinnin jäähdyvedenjäähdyttimet tyksen energiankulutuksen, jota osiota on tarkemmin käsitel• 10…180 kW ty seuraavassa artikkelissa. • Sisältää pumput varaajat jne. Rakennuksen sisältämää • Myös vapaajäähdytys muuta kylmätekniikkaa määrä• Laaja lämpötila-alue ykset eivät koske. Esimerkiksi • Tehdastestattu elintarvikeliikkeiden kylmälaitteiden sähkönkulutusta ei luonnollisestikaan lueta mukaan rakennuksen sähkönkulutukseen, mutta samalla myös niiden lämmöntalteenotto joudutaan jättämään laskennan ulkopuolelle. – Erilaista prosessikylmää ei tässä suhteessa oteta huomioon rakennuksen määräystenmuOta yhteyttä kaisuuden osoittamisessa, kerPemco Oy too säädösten valmistelutyössä p. 03 887410 mukana oleva johtava asianpemco@pemco.fi tuntija Jarek Kurnitski Sitran Energiaohjelmasta. Tältä osin sen ulkopuolelle jää merkittävä www.pemco.fi osa sähköä kuluttavista laitteista esimerkiksi kaupankylmässä, ammattikeittiöissä, laboratorioissa tai jäähalleissa. Prosessikylmä on jätetty ulkopuolelle siksi, että pitkäikäisen rakennuksen käyttötarkoitus voi hyvinkin muuttua sen käyttöaikana. Jos esimerkiksi elintarvikeliikkeestä luodaan kiinteistökehityksen kautta vaikkapa päiväkoti, sen kylmälaitoskin luonnollisesti poistetaan käytöstä. Vaikka runsaasti kylmää käyttäviä rakennuksia ei siten tarkastellakaan energiankulutuksen kannalta kokonaisuutena, se ei ole Kurnitskin mukaan ongelma. – Esimerkiksi keskusliikkeet kiinnittävät jo nyt hyvin paljon huomiota kylmän energiatehokkuuteen. Tilaajat vaativatkin yleensä ns. tavoitekulutuksen laskentaa, joka paljastaa kokonaisenergiankulutuksen myös prosessikylmän osalta. Prosessikylmää sisältävän rakennuksen energiankulutuksen kokonaisvaltaista ymmärtämistä hankaloittaa Pesosen mukaan se, että kylmä on edelleen ”oma alueensa”. – Kylmän suunnittelua ei ehdottomasti saisi eriyttää omaksi erilliseksi kokonaisuudekseen. Rakennuksen energiatehokkuutta arvioitaessa olisi oltava hyvä käsitys myös kylmälaitoksen toiminnasta. Suunnittelun tulee kulkea samaa tahtia, jotta synergiaedut saadaan käyttöön, hän painottaa. Pesonen pelkää, ettei tämän tasoiseen energialaskentaan perehtyneitä ja aktiivisesti tietotaitoaan päivittäviä suunnittelijoita ole tarpeeksi. – Kylmäala kehittyy kuitenkin niin nopeasti, että mikäli sitä ei seuraa aktiivisesti ja päivitä tietotaitoaan, jää sivuraiteille.

Pemco

KYLMÄextra 1/2012 53

Uudet rakentamismääräykset Heinäkuun alussa voimaan tulevat uudistetut rakentamismääräykset tuovat tullessaan uusia vaatimuksia myös ilmastoinnin jäähdytyksen suunnittelulle. Dakota Lavento

U

udistetulla rakentamismääräysten osalla D3 pyritään parantamaan uudisrakentamisen energiatehokkuutta keskimäärin noin 20 prosenttia aikaisempaan määräystasoon nähden. LVI- ja kylmäsuunnittelijoilta muutos edellyttää uusimpien laskentatyökalujen käyttöä ja entistä tarkempaa kokonaisuuksien hallintaa. Suurin muutos uudistuksessa on, että aikaisemmasta rakennuksen lämpöhäviölle asetetusta vaatimuksesta siirrytään tarkastelemaan rakennuksen vuotuista kokonaisenergiankulutusta (E-luku), jolle asetetaan rakennustyyppikohtainen yläraja. E-luku saadaan laskemalla kaikki ostoenergiatarpeet rakennuksen ns. standardikäytössä, kertomalla kunkin ostoenergiamuodon kulutus annetuilla energiamuotojen kertoimilla ja laskemalla tulokset yhteen.

Recair Oy Recair INDUTRADE GROUP

54 KYLMÄextra 1/2012

Rakennuksen ”standardikäytöllä” tarkoitetaan rakennustyypille vakioitua käyttöä, josta todellinen käyttö saattaa kuitenkin käyttäjän toimintojen vuoksi poiketa hyvinkin paljon. Esimerkiksi liikerakennukset ovat samassa kategoriassa riippumatta siitä, harjoitetaanko niissä esimerkiksi elintarviketai vaikkapa urheiluvälinekauppaa. D3:a sovelletaan sellaisiin uusiin rakennuksiin, joissa energiaa käytetään tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen sekä mahdollisesti myös jäähdytykseen. Myös jäähdytysenergiankulutus tulee sisällyttää kokonaisenergiatarkasteluun.

Vaatimukset ilmastoinnin jäähdytyksen suunnittelulle kasvavat Kokonaisenergiankulutusta laskettaessa otetaan huomioon eri energiamuotojen nettotarpeet. Esimerkiksi jäähdytyksen osalta se tarkoittaa tilojen ja tuloilman jäähdyttämiseksi tarvittavaa energiaa. Siitä määritellään jäähdytysenergiajärjestelmän energiankulutus häviöineen. Uudet määräykset muuttavat suunnittelukäytäntöjä ilmastoinnin jäähdytystarpeen arvioinnissa ja sen aiheuttaman energiankulutuksen laskennassa. Ohjeet rakennusten energiankulutuksen laskentaan annetaan samaan aikaan D3: n kanssa voimaan tulevassa rakentamismääräyskokoelman osassa D5. Jatkossa rakennusten energiankulutus määritellään tuntitason laskentamenetelmällä. Kesäajan sisälämpötilat ja tilojen jäähdytystarve lasketaan dynaamisella (rakennuksen massan hitauden huomioivalla) laskentamenetelmällä, jonka lämmönsiirron laskenta pystyy ottamaan huomioon rakenteiden lämmönvarausominaisuuden ajasta riippuvaisena. Nykyisin voimassa olevissa määräyksissä rakennusten energiatarkastelu ohjeistettiin tehtäväksi kuukausitason laskentana. Uusienkin määräysten mukaan kuukausitason laskentatyökalut riittävät käytettäväksi jäähdyttämättömissä rakennuksissa ja esimerkiksi rivi- ja pientaloissa. Dynaamisia laskentatyökaluja käytetään kaikissa suuremmissa rakennuskohteissa. Laskentamenetelmiä ovat esimerkiksi ilmaisohjelmisto IDA Indoor Climate and Energy sekä Olof Granlund Oy:n RIUSKA-ohjelmisto. Dynaaminen laskenta ottaa huomioon kaiken rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavan aina rakennusmateriaalien termisestä muistista taloteknisten järjestelmien toimin-

taan ja auringon osumakulmiin tai rakennuksen käytön aiheuttamiin energiakuormiin eri vuorokauden aikoina. Sillä voidaan simuloida myös lämpimien fasadien aiheuttamaa kevätaikaista lämmitystarpeen pienentymistä tai jopa mahdollista jäähdytystarvetta. Tulokset voidaan esittää visuaalisten kuvaajien tai taulukoiden muodossa. Kesäajan huonelämpötilan vaatimuksenmukaisuus osoitetaan eri tilatyyppien lämpötilalaskennalla. Ne tehdään tilatyypeille, joissa on eniten lämpökuormaa. Sellaisia ovat esimerkiksi etelä- tai länsijulkisivujen tilat tai pienet asunnot, suurilla lasipinnoilla varustetut tilat tai laitetilat.

Jäähdytysjärjestelmän energiankulutuksen laskenta Jäähdytysjärjestelmän energiankulutuksen laskennassa jäähdytysjärjestelmille määritetään keskimääräiset vuotuiset kylmäkertoimet kone- ja myös mahdollisissa vapaajäähdytystilanteissa. Ne annetaan toistaiseksi vielä luonnosvaiheessa olevassa rakentamismääräysten osassa D5. Toistaiseksi esillä olleen luonnoksen kylmäkertoimet ovat olleet melko lailla alakantissa ja siten johtamassa jäähdytysjärjestelmän energiankulutuksen laskentaa varsin ”varman päälle” tapahtuvaksi. Toki ohjeessa annetaan myös mahdollisuus yksityiskohtaisemmilla menetelmillä määritettyjen suoritusarvojen käyttämiseen. Kylmäyhdistyksen koulutuspäivillä tammikuussa aiheesta luennoinut DI Ari Aula Chiller Oy:stä näkee liian varman päälle tehtyihin laskelmiin ohjaamisessa monia ongelmia. – Parempien ja myös nykypäivän teknologiaa paremmin vastaavien arvojen käyttöön tulisi energiatehokkaampaa rakentamista tavoiteltaessa kannustaa, jollei jopa määrätä. Mikäli laskelmat suunnitteluvaiheessa asettavat jäähdytyslaitteiden energiankulutusta koskevan riman kovin matalalle, päädytään hankintavaiheessa energiatehokkuudesta piittaamatta halvimpaan mahdolliseen teknologiaan, Aula toteaa.

– Itse jäähdytysenergiantarve tulee joitakin yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta laskea dynaamisesti tunti tunnilta, joten tarkassa laskelmassa jäähdytysjärjestelmän kylmäkerroinkin tulisi määritellä tunneittain, Aula jatkaa. Hänen mielestään kylmäkertoimiin tulisi jo D5-tasolla tehdä tarkennuksia ja lisämääritteitä, jotta vaihtelevan kuormituksen ja ulkolämpötilan muutokset pystyttäisiin ottamaan huomioon ja eri myös jäähdytysmuodot saataisiin paremmin vertailukelpoisiksi. Toistaiseksi esillä olleen D5:n luonnoksen arvot perustuvat suurelta osin vuonna 2008 vahvistettuun standardiin SFS-EN 15243 ”Rakennusten ilmastointi. Ilmastoitujen rakennusten huonelämpötilojen sekä lämpökuormien ja energiatarpeen laskenta”. Aulan mukaan siinä esitetyt arvot soveltuvat paremmin Keski- tai Etelä-Euroopan olosuhteisiin. Olosuhteet ovat molemmissa päissä prosessia Suomen olosuhteita kireämmät. D5:ssä toki mainitaankin, että esitettyjen kertoimien tilalla voidaan käyttää yksityiskohtaisemmilla menetelmillä määriteltyjä suoritusarvoja. Ympäristöministeriöllä onkin tekeillä tarkennetut ohjeet, jolloin vuotuinen keskimääräinen kylmäkerroin voidaan arvioida suhteellisen helposti annetusta mitoitustilanteen arvosta vastaamaan muuttuvia jäähdytystehontarpeita ja Suomen sääolosuhteita. Varsinkin kohteissa, joissa vapaajäähdytystä pystytään käyttämään, on ympäristön olosuhteilla ja valituilla komponenteilla suuri merkitys kylmäkertoimeen. Ongelmaksi saattaa kuitenkin jäädä, että liian pessimistiseksi laadittu D5 alkaa ohjata jäähdytyslaitteiden suunnittelua ja hankintoja. Ongelma liian pessimistiset vuotuiset kylmäkertoimet ovat myös tilanteissa, joissa pyritään vertailemaan erityyppisiä järjestelmiä ja valitsemaan energiataloudellisin järjestelmä sen perusteella. Rakennusmääräyksissä olisikin huolehdittava, että kertoimet ovat realistisia ja eri jäähdytysjärjestelmät tasavertaisessa vertailuasemassa. Esimerkiksi D3:ssa annettu kaukojäähdytyksen energiamuotokerroin 0,4 tuskin voi todellisuudessa olla jokaisella paikkakunnalla sama, Aula huomauttaa.

KOJAcool oy | www.koja.fi

Helle on hienoa. Kunhan pysyy pihalla.

Kojacool Oy

Tuotteemme eivät ehkä näy, mutta niiden vaikutus tuntuu ja huomataan. Tehokkaana jäähdytyksenä tai mukavana viileytenä. Kojacool hallitsee ilmastoinnin ja prosessien jäähdytyksen koko skaalan. Osaamiseemme luottavat esimerkiksi suuret kauppakeskukset, toimistot, sairaalat ja muut vaativat asiakkaat. Katso www.koja.fi

Yksilölliset toteutukset, täsmälliset toimitukset. kojacoolin laadukasta sisäilmaa tuottavat ratkaisut sopivat liike-, toimisto- ja teollisuusrakennuksiin sekä julkisiin tiloihin.

KYLMÄextra 1/2012 55

Kuva: Petri Suutari

Uutisia

Ravintola Kappeli

– kylmän oluen edelläkävijä siirtyi Digiaikaan appeli on lukeutunut Helsingin suosituimpiin ravintoloihin jo vuodesta 1867. Menestyksensä se on perustanut moniin tekijöihin – eikä vähiten ravintolan vuokraoikeudet vuonna 1883 saaneen Josef Wolontiksen oivallukseen hankkia nykyaikainen oluen jäähdytyskone. Wolontiksen johdolla Kappelista tuli Helsingin hermokeskus, runoilijoiden ja muusikoiden tapaamispaikka. Kylmä olut yhdistettynä hyvään ruokaan on sittemmin luonut hyvän perustan historiallisen ravintolan toiminnan vaalimiselle. Myös perinne kylmätekniikkaan panostamisessa sai jatkoa, kun vuoden 2011 lopulla toteutettu täydellinen talotekniikan uusiminen toi kylmäkonehuoneeseenkin uusinta tekniikkaa. Ravintolan kahdeksan kylmähuonetta, kaksi pakastehuonetta ja kaksi olut- ja juomajäähdytintä jäähdytetään Copelandin Digiscroll kompressoripukilla. Pukissa on kolme 10–100 %:n tehoalueella säätyvää Digiscroll kompressoria erillisillä imulinjoilla. Kylmälaiteurakoinnista vastasi Kylmä 2000 Oy ja kompressorit toimitti Refair Oy.

Kuva: Petri Suutari

K

Kappelin kylmälaitteet urakoineen Kylmä 2000 Oy:n Juha Koskikuru (vas.) esittelemässä konehuonetta Digiscrollit toimittaneen Refair Oy:n Mikko Heinoselle.

Pemcolta uusi ulosasennettava vedenjäähdytin – tarvittaessa myös vapaajäähdytystoiminnolla

P

emco Oy on tuonut markkinoille uuden ulosasennettavan vedenjäähdytinsarjan. Laitesarja kattaa tehoalueen 5…180 kW ja niiden varustukseen kuuluvat myös vesipuolen komponentit; pumput, varaajat, paisuntasäiliöt jne. Tarvittaessa laitteet voidaan varustaa myös vapaajäähdytystoiminnolla energiankulutuksen minimoimiseksi. Kylmäaineena on R410a ja kompressorit ovat scroll-tyyppisiä. Koneet toimitetaan tehdastestattuina, valmiina käynnistettäviksi. Toimitusaika on yleensä vain muutama viikko.

56 KYLMÄextra 1/2012

Lisätietoa Pemco Oy, puh. 03-887 410 ja pemco@pemco.fi.

Uutisia

Johnson Controlsilta uusi NH3-lämpöpumppusarja

J

ohnson Controls on tuonut markkinoille uuden Sabroe HeatPAC-lämpöpumppusarjan teholuokkaan 500 kW:sta ylöspäin. Ammoniakkia kylmäaineena käyttävät lämpöpumput ovat varustettu energiatehokkailla märkähöyrystimillä, mutta siitä huolimatta niiden kylmäainetäytökset ovat pienet. Laitteet ovat saatavina myös kaskadiratkaisulla, joissa toisen kylmälaitoksen lauhdutusenergian lämpötilaa voidaan kohottaa paremmin lämmityskäytössä hyödynnettävissä olevalle lämpötilatasolle. Lauhduttimelta lähtevän lämmitetyn veden maksimilämpötila Sabroe HeatPAC-sarjassa on 90 °C ja lämpökertoimet käyntiolosuhteista riippuen luokkaa 4–8. HeatPAC-sarjan vakioratkaisuna ovat taajuusmuuttajakäyttöiset ruuvikompressorit. Laitteiden hyötysuhteet myös osatehokäytöllä ovat erittäin hyvät.

Sabroe HeatPack 157

FG Finland OY

KYLMÄextra 1/2012 57

Uutisia

LiveIceTM - innovatiivista jääkideliuosteknologiaa Dakota Lavento

J

ääkideliuos – kansainvälisesti usein iceslurryksi kutsuttu, mikrokiteistä jäätä sisältävä liuos – on ollut tutkijoiden mielenkiinnon kohteena jo pitkään. Kilpailukykyisempää teknologiaa sen tuottamiseksi on kehitetty monella rintamalla ja uusia sovelluksia keksitty sen käyttökohteiksi. Erinomaisen hyvin jääkideliuos soveltuu esimerkiksi kalan jäähdyttämiseen tai kylmänä pitämiseen. Rakenteensa ansiosta se on kalalle hellävarainen, mutta mukautuu kalan muotoihin erinomaisesti. Suolapitoisesta merivedestä slurryn tuottaminen onnistuu kalastusaluksiin sijoitetuilla laitteistoilla. Toinen maailmalla laajalle levinnyt jääkideliuosteknologian sovellus on kylmän varastointi. Esimerkiksi Israelissa sähkön hintaero yö- ja päivätariffin välillä on jopa 3-4 kertainen, joten jäähdytyksen energiankäytön siirtäminen yöhön on erittäin kannattavaa. Tammikuussa järjestettyjen Kylmätekniikan koulutuspäivien näyttelyyn oli kansainvälistä väriä tuomassa israelilaisvenäläinen perheyritys Digital Empire. Yritys esitteli patentoimaansa LiveIceTM –teknologiaa tavoitteenaan suomalaisten yhteistyökumppanien löytäminen. Paikalla Vuosaaressa olivat sekä tuotekehitysjohtaja Semyon Etlender että hänen yritystä johtava poikansa Ilya Afanasyev.

Mikrokiteisen jääkideliuoksen eräs etu on sen säilyminen pumpattavana erittäin korkeisiin jääpitoisuuksiin asti. Tämä edesauttaa sen käyttöä erilaisissa sovelluksissa.

Lisätietoja www.live-ice.com Afanasyevit kiertävät ahkerasti maailmaa markkinoimassa jääkideliuoslaitteitaan.

58 KYLMÄextra 1/2012

Kylmätekniikan koulutuspäivillä jälleen salin täydeltä osanottajia

Suomen Kylmäyhdistyksen järjestyksessään 49. Kylmätekniikan koulutuspäivät tarjosivat jälleen rautaisannoksen alan sekä ajankohtaisista että ”ikuisista” teemoista. Petri Hannula

E

nsin mainittuja edustivat monet uusia ja uudistuvia määräyksiä sekä ajankohtaisinta uutta teknologiaa käsittelevät luennot. Alan ”ikuisemmat” asiat olivat esillä Pertti Hakalan kompressorien hajoamisen syitä käsitelleessä esitelmässä ja – jos mahdollista – vielä ikuisempi aihe oli esillä Matti Jokelan käytännön läheisessä back-to-basics esityksessä koskien kylmäaineen paine-entalpia-piirrosta.

Osanottajamäärä vakiintunut? Kylmätekniikan koulutuspäivien osanottajamäärä on viime vuosina vakiintunut hieman alle kolmeen sataan, mitä alan koko ja yhdistyksen jäsenmäärä huomioiden voidaan pitää tyydyttävänä. Ja viime vuosien koulutuspaikan, Kokoushotelli Rantapuiston auditorion koko huomioiden myös optimaalisena. Pidemmällä aikavälillä osanottajamäärän kasvutavoitteista ei kuitenkaan ole luovuttu, sillä edullisella ja ajankohtaisella koulutuksella halutaan jatkossakin tavoitella mahdollisimman montaa kuulijaa. Kasvunvaroja ei nykyisissä Rantapuiston puitteissa kuitenkaan juurikaan ole, mikä on pistänyt järjestäjän kartoittamaan myös vaihtoehtoja. Koulutustiloiltaan ja myös hotellikapasiteetiltaan isompaa tilaa etsittäessä on kuitenkin törmätty ongelmiin. Isommat hotellien yhteydessä olevat tilat ovat usein tasalattiaratkaisuja tai hyvin ahtaas-

Viitoitus Kokoushotelli Rantapuiston auditorioon ja messuhalliin näyttää kylmäalalle suuntaa ensi tammikuuksi – merkitse jo nyt kalenteriisi 50. Kylmätekniikan koulutuspäivien ajankohta 24.-25.1.2013.

ti toteutettuja auditorioita. Rantapuiston väljähkö sali antaa useimmille kuulijoille mahdollisuuden seurata luentoja tilavan pöydän ääressä samalla muistiinpanoja koulutuspäivien ”tavaramerkkiin”, perinteiseen luentomonisteeseen tehden. Niinpä päätös Rantapuistossa jatkamisesta ainakin vielä vuonna 2013 oli helppo tehdä.

Valmistautuminen koulutuspäivien juhlavuoteen meneillään Suomen Kylmäyhdistyksen Kylmätekniikan Koulutuspäivien historia alkaa vuodesta 1963, jolloin tapahtuman järjestäjä vielä oli nimeltään Suomen Kylmäteknillis-taloudellinen Yhdistys. Ensimmäisen tapahtuman ajankohta oli 4.12. ja tapahtumapaikka Helsingin Ratakadulla sijainnut Insinööritalo. Paikkoja varsin arvovaltaista luennoitsijajoukkoa kuulemaan oli enintään 40 henkilölle. Tapahtuma osoitti heti tarpeellisuutensa, mutta ajankohta joulukuussa osoittautui huonoksi. Niinpä seuraava tilaisuus päätettiin pitää tammikuussa 1965. Tammikuu osoittautui hyväksi ajankohdaksi ja perinne onkin sitten jatkunut näihin päiviin asti. Seuraavat koulutuspäivät ovat siten järjestyksessään 50. Ajankohta on vuosien varressa tarkentunut entisestään ja on nykyisin aina viikon 4 torstai ja perjantai. Tulevana juhlavuonna siis 24.–25.1.2013.

KYLMÄextra 1/2012 59

MM-tason opit keräsivät kuulijoita Levin kylmäpäivillä Kylmäalan kevätvaellus Levin Kylmäpäiville toteutui runsaslukuisena jälleen maaliskuun lopussa. Perinteet tapahtumalla ovat pitkät, sillä ensimmäisistä, tuolloin vielä Ylläksellä järjestetyistä Kylmäpäivistä tuli tänä vuonna kuluneeksi 20 vuotta. Petri Hannula

L

eville tapahtuma siirtyi vuosituhannen taitteessa, kun osanottajajoukon kasvaessa koulutustilat Ylläksellä jäivät liian pieneksi. Leville tapahtuma on myös jo vahvasti juurtunut, vaihtelua haetaan lähinnä tapahtumapaikkaa Hotellien Levitunturi ja Hullu Poro välillä vaihdellen. Tunturien kupeessa koulutustapahtumaa järjestettäessä ei päiväohjelmaa luonnollisesti aivan pelkillä luennoilla täytetä, vaan iltapäiviin varataan aikaa myös rennompaan vuorovaikutukseen ja verkostoitumiseen alan toimijoiden keskuudessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö myös tapahtuman luento-ohjelma olisi täysipainoinen. Kiinnostavia poimintoja kevään 2012 Kylmäpäiviltä olivat mm. jääkiekon MM-valmentaja Jukka Jalonen, kansainvälisyyttä luennoitsijakaartiin tuonut Bitzerin Ralf Gasper sekä Danfossin ”kevätjytkyn” julkaissut Markku Muuronen.

Erilaisista yksilöistä menestyväksi joukkueeksi

Bitzerin Ralf Gasper luotasi kylmäalan tulevaisuutta Bitzerin Ralf Gasperin luennon aiheena oli Refrigeration Forecast 2017 - Kylmätekniikka 2017, jossa hän toi esiin näkemyksiään ”kylmämaailman” muutoksista lähivuosien ku-

60 KYLMÄextra 1/2012

Kuva: Petri Hannula

Kevään kotikisoihin jääkiekkomaajoukkuettamme luotsaavalle Jukka Jaloselle Kylmäpäivät osuivat sopivasti NHL-peleihin suuntautuneen pelaajatarkkailumatkan ja maajoukkueen Sveitsin leirityksen väliin. Jalosen luento käsitteli hänen niin seura- kuin maajoukkuetyössäänkin testaamiaan johtamisen viisauksia. Käytännön läheiset ajatukset olivat sellaisinaan helposti joukkueurheilusta yritysmaailmaan siirrettäviä. Ehkä joistakin muista yrityksille puhumassa käyvistä jääkiekkovalmentajista poiketen Jalosen historiassa teot ovat olleet aina puheita suuremmassa roolissa. Paljon keskustelua synnyttänyt Levin esitys ja siitä saatu palaute osoittivat viestien siirtyvän tarvittaessa muuallekin, kuin vain varsinaisten valmennettavien suuntaan. Jukka Jalonen avasi Kylmäpäivien kuulijoille oppeja, joilla joukosta erilaisia yksilöitä rakennetaan menestyvä Joukkue.

Danfoss Learning â&#x20AC;&#x201C; kylmätekniikan verkko-opiskelun uusi osoite Yhden Kylmäpäivien perjantain mielenkiintoisimmista esityksistä piti Danfossin Markku Muuronen, joka samalla avasi suomenkielisen Danfoss Learning-portaalin. Danfossin joillakin muilla kieliversioilla jo aiemmin avaamassa portaalissa on tarjolla lukuisia alan asiantuntijoiden kehittämiä, helposti omaksuttavia kursseja. Suomenkielisiä, itse opiskeltavia kursseja (eLessons) on aluksi tarjolla kuusi ja lisää on tulossa. Kurssit on kehitetty parhaiksi havaittuja toimintatapoja noudattaen ja niiden suunnittelijat ovat kokeneita ammattilaisia, jotka tuntevat kylmätekniikan läpikotaisin. Suomalaisista maailmalla jo erilaisia tunnustuspalkintoja keränneen portaalin kehitystyĂśssä on mukana ollut erityisesti Esko Kaappola.

Kuva: Esa Aalto

luessa. Hän käsitteli asiaa laajasti niin energiatehokkuusvaatimuksia asettavien direktiivien kuin parhaillaan valmistelussa olevan F-kaasuasetuksen päivityksenkin näkÜkulmasta. Muutosten tuulet kylmäalalla tulevat todella puhaltamaan, voisi esityksen yhteenvedoksi todeta.

Danfoss oli ajoittanut suomenkielisen Danfoss-learning portaalin avauksen Levin Kylmäpäivien yhteyteen. Markku Muuronen esitteli portaalia käymällä läpi sen paisuntalaitteita käsittelevän kurssin.

Kursseja on portaalissa eritasoisia ja niistä voi valita itselleen sopivimman lähtĂśkohdan. Esimerkiksi kylmätekniikkaa vain vähän tunteva voi aloittaa kylmätekniikan perusteista ja kasvattaa tietomääräänsä kurssi kurssilta. Opiskelu on helppoa ja nopeaa. Kurssien kesto on keskimäärin 30â&#x20AC;&#x201C;45 minuuttia. Ne päättyvät lyhyeen kyselyyn, jolla voi testata onko kurssin oppi jäänyt muistiin. Verkkoportaali on ilmainen ja avoinna kaikille kylmätekniikasta kiinnostuneille, jotka haluavat kartuttaa tietomääräänsä. Se lĂśytyy osoitteesta www.learning.danfoss.fi. Apua ja ohjeita sen hyĂśdyntämiseen saa tarvittaessa osoitteesta kylma@danfoss.fi.

&22/67(3 WDUMRDD DODQ XXVLPPDW MD WXRWWDYLPPDW OlPS|WLOD MD NRVWHXGHQKDOOLQQDQ UDWNDLVXW MllKG\W\NVHQ NRNR HOLQNDDUHOOH 7DYRLWWHHQDPPH RQ ROOD WHNQRORJLQHQ MD YDVWXXOOLQHQ HGHOOlNlYLMl LOPDVWRLQQLQ MllKG\W\NVHQ DODOOD 6XRPHVVD

MV-Jäähdytys Oy 0HLOWl O|\GlW Â&#x2021; 9HGHQMllKG\WWLPHW Â&#x2021; /lPS|SXPSXW Â&#x2021; <KGLVWHOPlOlPS|SXPSXW Â&#x2021; 3XKDOOLQNRQYHNWRULW Â&#x2021; ,7 -llKG\W\VODLWWHHW

&RROVWHS 0HVWDULQWLH 9DQWDD WHO ZZZ FRROVWHS Ă&#x20AC; ; LQGG

KYLMĂ&#x201E;extra 1/2012 61

Maalämpö laajenee myös kerrostalokohteisiin Maalämpöpumppuja asennetaan Suomessa enemmän kuin koskaan. Uusissa omakotitaloissa maalämmön hyödyntäminen on ennemminkin sääntö kuin poikkeus. Maasta otetaan niin lämpöä kuin kylmää myös suuriin kohteisiin. Kaukolämmöstä maalämpöön siirtyvät asuinkerrostalot kiukuttavat energiayhtiöitä. Dakota Lavento

S

uomesta on lopultakin tullut maalämpöpumppumaa. Maalämpöpumppujen myynti kasvoi vuonna 2011 edellisestä vuodesta kerrassaan 72 prosentilla. Uusia maalämpöpumppuja asennettiin 14 000 kappaletta. – Talojen ympäriltä otetaan lähienergiaa lähes puolella miljoonalla lämpöpumpuilla jo 3–4 TWh vuodessa eli Loviisan ydinvoimalaitoksen yhden yksikön tuotannon verran, laskee Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.

Kuva: Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy

Kemiläiseen kerrostaloon asennettiin saneerauksessa LÄMPÖÄSSÄ T60 maalämpöpumppu vuonna 2009. Yhtiössä on viidessä kerroksessa 14 asuntoa. Järjestelmässä on 3000 litran tulistinvaraaja, lkv-kierukat 3x60l/min. Kohteessa on kaksi 200 metrin lämpökaivoa ja 3x400m vaakaputkisto maassa.

62 KYLMÄextra 1/2012

Jussi Hirvonen on toiminut Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry:n toiminnanjohtajana vuoden alusta lähtien.

S-ryhmän logistiikkakeskuksen jäähdytysenergia saadaan kesällä vapaajäähdytyksenä kiinteistön alla sijaitsevista 150:stä noin 300:n metrin syvyyteen ulottuvista maalämpökaivoista.

Määrällisesti suurin osa maalämpöjärjestelmistä asennetaan pientaloihin. Lämpöpumppuinvestoin­teihin loppuasiakasta houkuttelee eniten investoinnin kannattavuus. Lämpöpumppusijoitukselle saadaan tyypillisesti 10–15%:n tuotto. Sijoitus paranee energian hinnan noustessa ja se nostaa myös talon tai kiinteistön arvoa.

Kerrostaloremontit puntarissa Suuria maalämpöpumppujärjestelmiä on asennettu vuosien mittaan myös hotelleihin, toimisto- ja liikerakennuksiin. Julkisuudessa suurimmat huomion ovat saaneet kerrostalo-

Suurissa kohteissa lämpökaivoja hyödynnetään monipuolisesti Myös viime aikojen suurissa maalämpökohteissa investointi on katsottu erittäin kannattavaksi. Fortum rakensi Suomen suurimman maalämpöä ja bioenergiaa hyödyntävän, sekä lämpö- että kylmäenergiaa S-ryhmän logistiikkakeskukselle tuottavan hybridilaitoksen Sipooseen. Maalämpöä käytetään mahdollisimman pitkään perusenergian tuottajana. Sillä voidaan tuottaa noin 50 % keskuksen vuotuisesta lämmöntarpeesta. Lisätarve katetaan puupelleteillä. Laitoksessa on varalla myös raskasöljykattilat huippukuormitustilanteita varten. Laitos toimii 95-prosenttisesti uusiutuvalla energialla ja tuottaa siten vain vähän hiilidioksidipäästöjä. Laitos koostuu lämpöpumpuista, pellettikattiloista, logistiikkakeskuksen pihaan integroidusta aurinkoenergian keruuputkistosta ja logistiikkakeskuksen alla sijaitsevista 150:stä noin 300:n metrin syvyyteen ulottuvista maalämpökaivosta. Jäähdytysenergiaa saadaan kesällä vapaajäähdytyksenä kalliosta ja muuten lämpöpumppujen jäähdytysajolla. Aurinkoenergiaa ladataan näin kesän aikana kallioperään talven käyttöä varten, joten sen ”energiatase” pysyy tasapainossa. Toinen tunnettu iso maalämpökohde on Tampereen IKEA-tavaratalo, jonka noin 36 000 m² lämpenee ja osin jäähtyykin maalämmöllä. Tarvittavat 60 kpl noin 200 metrin syvyistä lämpökaivoa on porattu tavaratalon lastauspihan alle ja kahden Carrierin toimittaman lämpöpumpun yhteinen lämmitysteho on 800 kW.

Swep

B26 – AsyMatrix Lauhdutin Lämpöpumpuille ®

Assymmetrinen B26 juotettu levylämmönsiirrin on huipputehoinen lauhdutin noin 40 kW:iin asti. Yhdistelmä huipputehokkuus, pieni tilavuus ja pieni koko tekevät mallista ainutlaatuisen markkinoilla. B26 on erinomainen valinta geotermiselle ja vaihtuvatoimisille ilma/vesi-lämpöpumpuille kun vaaditaan tehokkuutta, mahdollisimman pientä kokoa ja kestävyyttä. Pienen koon ansiosta on mahdollista suunnitella entistä pienempiä järjestelmiä. Lisäksi Asymatrix kanavat pienentävät kylmäaineen tilavuuden jopa 50 % verrattuna vastaaviin tuotteisiin. SWEP International AB Särkiniementie 3, 00210 Helsinki Puh 09 682 4840 , Fax 09 682 1922 Info@swep.net www.swep.net/B26

KYLMÄextra 1/2012 63

Vuonna 1991 valmistuneen liike- ja toimistorakennus Koy Kukkasmäen pääasialliseksi lämmitysjärjestelmäksi asennettiin maalämpö. Kiinteistö on edelleen kaukolämpöverkossa ja kaukolämpöä käytetään tarvittaessa. Päätökseen vaikutti mahdollisuus kesäaikaiseen vapaajäähdytykseen erityisesti suuri-ikkunaisessa apteekin liikehuoneistossa.

yhtiöt, jotka ovat vaihtaneet kaukolämmöltä maalämpöön. Syynä on yleensä ollut kaukolämmityskustannusten voimakas nousu. Nokialainen asunto-osakeyhtiö Taivalkunnantiellä vaihtoi kaukolämmön maalämpöön syksyllä 2009. Ensimmäisen vuoden säästöt lämmityskustannuksissa olivat 30 000 euroa. Investointi maksaa itsensä takaisin seitsemässä vuodessa. Vuonna 2010 kaukolämmöstä maalämpöön siirtynyt 18 asunnon kerrostalo Pajalantiellä Järvenpäässä säästää aikaisemmista lämmityslaskuistaan puolet. Helsingissä vastaavia esimerkkejä ovat ainakin historiallinen Ritarihuone Kruununhaassa sekä töölöläinen Kivelänkatu 1B. Töölössä on oltu tyytyväisiä, sillä puolittuneiden lämmityskustannusten lisäksi asuntoihin saatiin samalla jäähdytys. Muutokset eivät ole kaukolämpöä toimittavien energiayhtiöiden eivätkä aina kaupunkienkaan mieleen. Esimerkiksi Helsingissä energiayhtiö on kaupungille rahasampo, joka vuoden 2011 voitoistaan joutuu tilittämään 200 miljoonaa euroa omistajalleen. Ennakkoluulottomiakin energiayhtiöitä löytyy. Mäntsälän Sähkö päätti lähteä viime vuonna mukaan kokeiluun, jossa sen kaukolämpöasiakas, vuonna 1991 valmistunut liikeja asuinkerrostalo Kiinteistö Oy Kukkasmäki otti käyttöön maalämmön. Maalämpöön siirtymisen syynä olivat nousevat energiakustannukset, mutta myös mahdollisuus käyttää lämpökaivoja kesäkuumalla vapaajäähdytykseen Se on suuri-ikkunaisessa apteekkitilassa erityisen tärkeää.

64 KYLMÄextra 1/2012

Sen sijaan, että kaukolämmöstä olisi energiaremontissa luovuttu kokonaan, maalämpö suunniteltiin sen rinnalle. Maalämmön osuus energiankulutuksesta on n. 90 prosenttia. Järjestelmä mitoitettiin siten, että maalämmöllä lämmitetään käyttövesi ostoenergiahintojen ja laitteiston COP:n perusteella määritettyyn taloudellisesti järkevimpään lämpötilaan ja loppulämmitys hoidetaan kaukolämmöllä. Lämmitysverkostossa lämmitys hoidetaan ensisijaisesti maalämmöllä, mutta tarvittaessa menoveden lämpötilaa voidaan sielläkin nostaa kaukolämmöllä.

Tutkimustakin on aiheesta tehty Riikka Holopaisen, Sirje Vareksen, Jouko Ritolan ja Sakari Pulakan selvitys: Maalämmön ja -viilennyksen hyödyntäminen asuinkerrostalon lämmityksessä ja jäähdytyksessä on osa Tekesin rahoittamaa, Kestävä yhdyskunta 2007–2012 -teknologiaohjelmaan kuuluva ryhmähanketta ”Maa- ja kallioenergia yhdyskunnan energiahuollossa” (GEOENER). Hankkeessa kuvataan eri geoenergiajärjestelmien toteutusratkaisuja kohdeesimerkkien avulla ja arvioidaan järjestelmien toimivuutta. Selvityksessä mm. vertaillaan Espoon Vermoon suunnitellun maalämpöä hyödyntävän esimerkkikerrostalon toimivuutta eri maalämmön mitoitusosuuksilla. Maalämpöratkaisua verrataan kaukolämpöratkaisuun sekä elinkaarikustannusten että hiilijalanjäljen osalta.

Tampereen IKEA-tavaratalo lämpenee ja jäähtyy maalämmöllä. Järjestelmä tuottaa kahden Carrierin toimittaman lämpöpumppunsa avulla 800 kW lämmitystehon ja 1 200 kW jäähdytystehon. Tampereen IKEA tulee olemaan energiakäytöltään ensimmäinen päästötön IKEA-tavaratalo Suomessa. Kuvat: Carrier ja IKEA.

Taloudellisuuden osalta maalämpö päihittää kaukolämmön. Matalaenergiatalojen osalta 40 vuoden laskentajaksolla (peruskorjausvälillä) kokonaissäästö on hieman yli 100 000 € (noin 70 €/huoneisto m²) ja taloudellinen takaisinmaksuaika jää alle viiden vuoden. Vaihtoehtojen hiilijalanjäljen laskenta on taloudellisen kannattavuuden tarkastelua monimutkaisempaa. Kirjoittajat huomauttavatkin, että maalämpöpumpun käytön vaikutus hiilijalanjälkeen riippuu voimakkaasti siitä, miten lisääntynyt sähköntarve Suomessa tullaan turvaamaan ja miten korvaava sähkökapasiteetti tullaan tuottamaan.

Isojen maalämpöjärjestelmien suunnittelu haastavaa Lämpöpumppualan uranuurtajan Konsulttitoimisto Enersys Oy:n projektipäällikkö Kari Kauppila painottaa suunnitteBiolanin Euran pääkonttorin Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy:n toimittamassa maalämpöjärjestelmä koostuu yhtiön kahdesta 60 kW:n T-mallin maalämpöpumpusta. Maalämpöjärjestelmä on mitoitettu täystehoiseksi. Kallioon poratuista kahdeksasta, noin 200 metrin syvyisestä lämpökaivosta saadaan lämpö niin rakennuksen lattialämmitysjärjestelmään kuin lämpimän käyttövedenkin tuottamiseen. Kesäaikaan kaivoja käytetään sisäilman viilentämiseen ja hukkalämpö ajetaan kaivoihin.

KYLMÄextra 1/2012 65

lun ja toteutuksen haastavuuden kasvavan maalämpöjärjestelmän koon mukana. Ongelmana on lisäksi pula osaavista suunnittelijoista, koska Suomessa lämpöpumpputekniikan korkeampaa koulutusta on vain niukasti saatavissa. – Esimerkiksi suurissa 50 000 – 100 000 m³:n toimistorakennuksia lämmityksen osuus kulutuksesta melko pieni, laskennalliset ominaiskulutukset lämmölle ovat luokkaa 15 kWh/m³. Kulutuksen etukäteisarviointi on myös usein vaikeaa mm. sisäisten lämpökuormien vaikutuksen vuoksi. Toisaalta hetkelliset lämpötehontarpeet voivat olla suuria. Toimistorakennuksissa lämpimän käyttöveden tarve on usein hyvin pieni ja jäähdytystarpeet suuria, joskus jopa suurempia kuin lämmitystarpeet. Lämpö- ja jäähdytyskuormaprofiilit tulisi kuitenkin pystyä arvioimaan melko tarkasti lämpökaivojärjestelmän suunnittelua varten. Kauppilan mukaan olosuhteet ja lähtökohdat poikkeavat usein niin paljon toisistaan, että jo samantyyppistenkin rakennusten lämpökaivojärjestelmät joudutaan suunnittelemaan hyvin yksilöllisesti. Lämpökaivojärjestelmänhän tulisi toimia rakennuksen elinkaaren tai ainakin lämpökaivojärjestelmän laskennallisen eliniän (noin 50 vuotta) ajan.

Lämpöässä

Kannattavuuteen vaikuttavat mm. investointitarve, vaihtoehtoisen ratkaisun hinta, kohteen sopivuus ja lämmönlähde. – Sekä taloudellinen kannattavuus että toteutettavuus kannattaa aina selvityttää suuremmissa kohteissa etukäteen, ennen suurempaa panostusta asiaan, Kauppila neuvoo. Ensimmäiseksi on varmistettava, millä ehdoilla lämpökaivoille on mahdollista saada lupa. Lämpökaivo- tai vesistölämpöhanke saattaa aiheuttaa vastustusta lähiympäristössä ja lupaviranomaiset saattavat vaatia selvityksiä selvitysten perään, jolloin aikaa kuluu hukkaan. Erityisongelmana on lupakäytäntöjen kirjavuus ja standardien puutteellisuus tai sopimattomuus Suomen oloihin, Kauppila sanoo. Mikäli kaukolämpöä halutaan käyttää lisälämpönä, liittymisehdot, hinnoittelu ja muut mahdolliset erityisvaatimukset kannattaa selvittää ajoissa ja seikkaperäisesti kaukolämmön myyjän kanssa.

Ruusuinen tulevaisuus Kokonaisuutena maalämmön tulevaisuus näyttää todella ruusuiselta. Jopa niin, että alalla on huolestuttu kapasiteetin riittävyydestä. Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen Jussi Hirvonen uskoo vielä käytössä olevista, noin 220 000 öljykattilasta luovuttavan maalämmön hyväksi 10–15 vuoden kuluessa. Maalämpöön investoidaan varmasti myös niissä 150 000:ssa taloudessa, joissa on vesikiertoinen sähkölämmitys. Osa puolesta miljoonasta suorasähkölämmitystaloudesta seuraa varmasti esimerkkiä ja kokonaan oma lukunsa ovat sitten isommat kohteet. Mikäli ennusteet laisinkaan pitävät paikkaansa, vuosittain hankitaan vähintään 20 000 maalämpöjärjestelmää nimenomaan remontoitaviin kohteisiin. Siihen tarvitaan paljon lisää kapasiteettia valmistajilta, mutta myös ammattitaitoisia suunnittelijoita ja huimasti enemmän urakoitsijoita. – Kehitämme eritasoisia koulutusjärjestelmiä, pätevöitymisjärjestelmiä sekä yhteistyötä lämpöpumppu- , LVI-, sähkö-, kylmä- ja porausalan kanssa, Hirvonen kertoo.

Nimitykset Oy Combi Cool Ab Teppo Paloniemi, 35v, on aloittanut Combi Coolin Oulun toimipisteen vetäjänä 1.3.2012. Yrityksen Oulun toimipiste avasi ovensa 13.4. Refair Oy Tiina Koskinen on aloittanut markkinointi- ja myynti­ assistenttina Refair Oy:llä 11.1.2012.

66 KYLMÄextra 1/2012

Kylmää

Tuotevalikoimaamme kuuluvat laadukkaat ilmastoinnin jäähdytys­ laitteet, ilmalämpöpumput, kylmälaitoskomponentit, kylmä­ aineet sekä kylmä­, sähkö­ ja lvi­asennustarvikkeet.

KoKo Suomeen

Onninen Express ­ketjun 37 myymälää Suomessa tuovat par­ haat tuotteet lähellesi päivittäin. Päivystyspalvelumme takaa nopeat varaosatoimitukset myös iltaisin ja viikonloppuisin. Sähköinen kauppapaikkamme OnnShop palvelee 24 tuntia vuorokaudessa.

www.onninen.fi

Onninen Oy

KYLMÄMYYNNIN aSIaNTuNTIjaMME palvelevat

0204 85 2121 KYLMÄextra 1/2012 67

KylmäteKniiKan suunnannäyttäjä Kaupallisiin sovellutuKsiin asennus on helppoa Ahlsell edullisen asennusvalmiin silensys konepaketin kanssa. Kylmäaineet: tehoalueille: R-404a / R-507 / R-134a 0.5 kW - 21kW

68 KYLMÄextra 1/2012

KYLMÄTOIMIALA / VAIHDE

PUH. 020 584 5800

VIHIOJANTIE 1, 33800 TAMPERE

PUH. 020 584 5390

SALVUMIEHENKATU 3, 20320 TURKU

PUH. 020 584 5330

OSUUSTIE 5, 01510 VANTAA

PUH. 020 584 5800