Kylmä Extra 2 / 2011

Kylmäalan julkaisu 2/2011

CoolLine®-merkki takaa laadun Tarjoamme asiakkaillemme energiatehokkaita ja asiakaslähtöisesti suunniteltuja lämmönsiirtoratkaisuja vankalla kotimaisella ammattitaidolla.

www.cooltrade.fi

MAKING MODERN LIVING POSSIBLE

Kytke, käytä ja nauti Huippuunsa viritetty suoritus Uusi Optyma Plus™ New Generation koneikko säästää aikaa ja energiaa

20 % energiansäästö

50 %

kun käytät koneikkoa 180 m3 MBP kylmähuoneessa, 27 ºC ympäristön lämpötilassa.

lyhyempi asennusaika

Optyma Plus™ New Generation koneikko on markkinoiden helpoimpia ja nopeimpia asentaa.

www.danfoss.fi/kylma

Sisällys 2/2011

Kylmäalan julkaisu 2/2011

5 7

s. 7-9 Jukka Vettenranta kertoo kylmälaitoksen energiatehokkuuden parantamisesta.

s. 53-58 Taitoluistelija Rosaliina Kuparinen paljastaa hyvän jään salaisuuden.

KYLMÄextra

Kylmäalan julkaisu alalta asiakkaille Julkaisija Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry Hiihtomäentie 39 B 00800 Helsinki Puhelin (09) 759 1166 Faksi (09) 755 7246

Kylmäalan ”20-20-20”-tavoitteet ”Kylmän” energiatehokkuuden parantamiseen on monia mahdollisuuksia

11

Energiansäästö­investointi kannattaa

15

Aika varautua paitsi talveen, myös seuraavaan kesään

19

Uutta ja vanhaa

25

Käytönvalvoja luottaa NH3-laitokseensa

29

Ammoniakkilaitoksen kunnossapito on kasvava ala

31

JÄSENYRITYSTEN YHTEYSTIEDOT 2011

41

Huolto-ohjelmistoista uutta lisäarvoa kylmäalan palveluihin

47

Vuodonilmaisujärjestelmä suojelee ympäristöä ja pelastaa henkiä

51

Matti Myöhäsillä pitää kiirettä

53

Parasta jäätä

60

Uusissa tiloissa Järvenpäässä

61

Kylmätekniikan koulutuspäivät 26.–27.1.2012

62

UUTISIA

66

Uusiin asemiin

Päätoimittaja Altti Seinelä

Toimitusneuvosto Matti Eerikäinen, Petri Hannula, Matti Jokela, Jyrki Lindholm, Pia Lindholm, Timo Linjala, Markku Muuronen ja Esa Pulkkinen.

Toteutus DDT COMMUNICATIONS OY

Ilmoitukset Pia Lindholm puhelin (09) 759 1166

Taitto Jarkko Narvanne Painopaikka Oy Scanweb Ab Painosmäärä 12 500 kpl

Reklamaatiot kirjallisesti 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan.

Pääkirjoitus

Kylmäalan ”20-20-20”-tavoitteet EU:n antoi pari vuotta sitten ilmasto- ja energiapolitiikkaansa liittyen tiukan lakipaketin. Niin kutsutun 20-20-20 tavoitteen mukaan vuoteen 2020 mennessä tulisi EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähentää 20 % vuoden 1990 tasosta, energiatehokkuutta lisätä 20 % ja lisäksi energiankulutuksesta 20 % saada uusiutuvista lähteistä (josta viime mainitusta Suomen tavoite asetettiin peräti 38 %:iin).

T

avoitteet olivat kovia ja moni epäili niiden täyttymistä heti alkuunsa. Kylmäalalla ei ole pysähdytty epäilemään, vaan kiihdytetty entisestään oman panoksemme antamista puhtaammalle huomiselle.

F-kaasuasetus leikkaa kylmäainepäästöjä Päästöjen vähentämisessä alaa on luonnollisesti ”kannustanut” EU:n vuonna 2006 antama F-kaasuasetus, joka toi tullessaan mm. tihentyneitä vuototarkastuksia ja tiukkenevia pätevyysvaatimuksia. Pätevyysvaatimuksien täyttämisen osoittaminen harmaannutti entisestään monia pitkän kokemuksen omaavia kylmämiehiä, sillä vuosikymmentenkin kuluessa hankittua ammattitaitoa piti käydä päivittämässä ja todistamassa oppilaitoksissa.

EU komission syyskuussa julkaiseman selvityksen mukaan F-kaasupäästöjen kasvu on onnistuttu nykyasetuksella jo taltuttamaan, mutta lisääkin keinoja tarvitaan. Keskustelut asetuksen ”aukkojen” tukkimisesta ja muista keinoista ovat meneillään ja komission avoimessa kyselyssä kaikilla EU:n kansalaisilla ja yhteisöillä yms. on nyt mahdollisuus asioihin kantansa ilmoittaa (ks. linkki osoitteessa www.kylmayhdistys.com) Selvää kuitenkin on, että jo nykyasetuksen huolellisemmalla noudattamisellakin voidaan vielä paljon saavuttaa. Pallo on tässä asiassa paljolti alan asiakkailla. Kylmälaitosten haltijoiden vastuulla on huolehtia laitteidensa vuototarkastusten teettämisestä sekä siitä, että ”kylmätöitä” heidän tontillaan tekevät vain pätevöitetyt ”kylmämiehet”.

Energiatehokkuus maksaa itsensä ja leikkaa samalla päästöjä Päästöjen vähennys on läheistä sukua energiatehokkuuden parantamiselle, sillä säästetyn energian tuottamisesta ei päästöjä synny. Kylmälaitteiden aiheuttamista kasvihuonekaasu-

päästöistä suurin osa syntyy voimalaitoksella kompressorin ja muiden laitteiden tarvitsemaa sähköä tuotettaessa.

Kuten tästä lehdestä heti seuraavilta sivuilta voitte lukea, on kylmälaitteiden energiatehokkuudessa viime vuosina otettu isoja askelia. Energiatehokkuutta parantaa myös lämmöntalteenotto, joka ”halvan” energian vuosina jäi liian usein toteuttamatta. Pallo on taas pitkälti alan asiakkailla. Yhdessä kylmäliikkeen kanssa keskustellen mahdollisuudet lämmöntalteenottoon on usein nopeasti kartoitettu. Esimerkiksi jokin käyttöveden esilämmitysratkaisu teollisuudessa saattaa osoittautua hyvinkin edulliseksi toteuttaa ja kannattavaksi käyttää. Juuri nyt on hyvä aika investoida uuteen tai saneerata vanhaa tavalla, joka maksaa itsensä takaisin lyhyessäkin ajassa.

Uusiutuvaa energiaa lämpöpumpuilla Uusiutuvan energian osuuden kasvattamisessa ei montaa ”itsensä maksavaa” keinoa löydy. Kylmätekniikkaa soveltamalla sekin kuitenkin onnistuu. Lämpöpumput ovat kyntensä uusiutuvan energian tuottamisessa pientalomarkkinoilla jo osoittaneet ja jatkossa kaukolämpöverkostojakin taidetaan laajentaa vain poliittisin päätöksin.

Pelkkään jäähdytykseen perinteisesti keskittyneet kylmäliikkeet kykenevät nykyisin toimituksiin, joissa isompienkin kiinteistöjen lämmitys ja jäähdytys hoidetaan samalla ratkaisulla. Kun huomioidaan ilmastonmuutoksen ja tiukentuvien energiamääräysten vaikutukset rakennusten vaatimuksiin, ei epäselvyyttä edullisimmasta ratkaisusta juuri jää.

Yhteystietoja EU:n haastavaa ilmasto- ja energiapolitiikkaa omalla käytännön työllään todeksi muuttaviin kylmäalan yrityksiin löydät jälleen tämän lehden keskelle sijoitetusta Suomen Kylmäliikkeiden Liiton jäsenluettelosta. Viihtyisiä lukuhetkiä kylmäalan ajankohtaisten asioiden parissa meiltä kaikilta.

Ari Rämö Puheenjohtaja Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

KYLMÄextra 2/2011

”Kylmän” energiatehokkuuden parantamiseen on monia mahdollisuuksia Taajuusmuuttajat, kylmäaineoptimoidut kompressorit, EC-puhaltimet… tekniikan kehittyminen tuo kylmän energiatehokkuuden kasvattamiseen uusia tehoja.

Dakota Lavento

Muu 15 % Kylmälaitteet 40 %

Lämmitys 10 % LVI 10 % Valaistus 25 %

Jukka Vettenranta

K

ylmätekniikan energiatehokkuus on ollut alalla viime vuosien kestopuheenaine. Ja aivan syystä, sanoo aiheesta viime talven Kylmätekniikan koulutuspäivillä tammikuussa puhunut tuotepäällikkö Jukka Vettenranta Oy Combi Cool Ab:sta.

Energiankäytön tehostamiseen on alalla suuret mahdollisuudet, niin teollisuudessa kuin kaupan kylmässäkin.

– Kylmätekniikka on elintarvikeliikkeissä suurin energiankuluttaja, joten säästöpotentiaalia riittää, Vettenranta naurahtaa. Esimerkiksi keskimääräisessä supermarketissa kylmätekniikka haukkaa n. 40 % myymälän käyttämästä energiasta.

Supermarketin energiankulutus

Laki ja direktiivit Euro on energiansäästössäkin paras konsultti, mutta myös direktiivit ja kotimainen lainsäädäntö patistavat loppukäyttäjiä ja valmistajia säästöihin ja säästöjä tuoviin ratkaisuihin sekä toisaalta myös käyttämään ympäristöystävällisempiä ratkaisuja esim. kylmäaineiden kohdalla.

– EuP-direktiivin ECO-labelling tulee mahdollisesti laajenemaan myös muihin kylmälaitteisiin. Tällä hetkellä ilmastointilaitteissa ja lämpöpumpuissa EuP-direktiivin rajoittama käytettävän kylmäaineen maksimi GWP-arvo on <2000.

Euroopan unionin tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 20 %:iin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä (RES-direktiivi). Uusiutuvia energialähteitä ovat muun muassa aurinkoenergia, vesivoima, tuulivoima, puuenergia, peltoenergia, biovoima ja lämpöpumput.

Uudenlaista ajattelua Vettenranta sanoo, että ekotehokkuusajattelu on vallannut yhä enemmän alaa kaikessa toiminnassa. Se alkaa olla pian jo itsestäänselvyys. Ekotehokkuudella tarkoitetaan sitä, että vähemmästä tuo-

KYLMÄextra 2/2011

tetaan enemmän – ympäristöä säästäen.

Tavoitteena on käyttää mahdollisimman vähän materiaaleja, raaka-aineita ja energiaa. Samalla pyritään myös vähentämään tuotteen tai palvelun haitallisia ympäristövaikutuksia koko sen elinkaaren aikana.

– Kylmäalalla olemme perinteisesti tällaisia tekniikkasuuntautuneita ammattilaisia. Nyt meillä on edessämme hyvin mielenkiintoiset ajat, sillä tekniikan kehityksen avulla on ratkaistava monta ongelmaa – myös kasvatettava sekä yksittäisten laitteiden että kokonaisten kylmäjärjestelmien energia- ja ekotehokkuutta, Vettenranta sanoo.

Myös kylmäainelainsäädännön kiristyminen aiheuttaa paineita laitossuunnitteluun ja sitä kautta energiankulutukseen pienentämiseen.

Joskus tavoitteet voivat johtaa myös ristiriitaisiin lopputuloksiin, ainakin, kun uusi teknologia on vielä kehitysvaiheessa. – Ympäristönäkökohdat näyttävät vauhdittaneen hiilidioksidin esiinmarssia ja jopa ohittaneet energiatehokkuusvaatimukset, Vettenranta esittää näkemyksenään.

Laitossuunnittelu ja varsinkin lämmöntalteenoton sovittaminen kylmätekniikkaan vaikuttaa oleellisesti energiankulutuksen loppulaskuun. – Pää pitää kummallakin puolella pitää kylmänä.

Joskus laitoksen käyttövarmuus näyttää unohtuvan kaupanteon ja siihen liittyvän tekniikkahienostelun tuoksinassa ja ”käyttövarmuuskeskusteluja” käydäänkin jälkeenpäin tyyliin ”Minähän sanoin..”

Taajuusmuuttajat tulleet Tekniikan kehitys mahdollistaa entistä energiatehokkaampien laitosten rakentamisen.

Yksi merkittävimmistä tekijöistä on taajuusmuuttajien käyttöönotto.

Varsinkin puolihermeettisten kompressorien yhteydessä ne ovat yleistyneet nopeasti viime vuosina.

Suurimmalla osalla valmistajia on taajuusmuuttajakäyttöön soveltuvia kompressoreja.

KYLMÄextra 2/2011

– Kytkemällä moottori 230 V:n jännitteelle voidaan kompressoria ajaa valmistajasta riippuen välillä 20…87 Hz, joka antaa erinomaisen säädettävyyden ja laajan tehoalueen. Jäähdytystehoa puolestaan voidaan säätää keskimäärin alueella 30 %…100 %. Moni valmistaja on integroinut taajuusmuuttajan kiinni itse kompressoriin, jolloin taajuusmuuttajan elektroniikka jäähdytetään imukaasulla.

Osassa tuotteita taajuusmuuttajaan on myös yhdistetty vakiopainesäädin, jolloin kompressoria voidaan ajaa (vakio) imupainesäädöllä ilman ulkopuolisia säätölaitteita.

Täysin ongelmattomia taajuusmuuttajatkaan eivät ole olleet eivätkä yksin tee autuaaksi. – Itse taajuusmuuttajankin hyötysuhde on otettava huomioon energialaskelmissa. Toisaalta taajuusmuuttajalla saavutettavat tasaiset käyntiolosuhteet ja hyvä säätö tuovat energiatehokkuutta moninkertaisesti verrattuna taajuusmuuttajan hyötysuhdehäviöihin.

Taajuusmuuttajan käyttö tekee laitoksen säätötekniikasta monimutkaisemman ja siten haastavamman häiriötilanteessa, Vettenranta sanoo.

Kylmäaineoptimoidut kompressorit – Aikaisemmin kompressorivalmistajat suunnittelivat kompressorin ja mittasi-

vat sen suoritusarvot eri kylmäaineilla.

Nykyään toimitaan toisin. Takana ovat siis ne ajat, jolloin valmistaja suunnittelee sarjan, jossa sama kompressori käy kaikille kylmäaineille. Parhaan energiatehokkuuden tavoittelu vaatii kompressoreissa kylmäainekohtaista optimointia. Kompressorin sähkömoottorin koko on sovitettava tarvittavaan iskutilavuuteen ja päinvastoin. Hiilidioksidi on hyvä esimerkki: Aikaisempiin kompressoreihin verrattuna tarvittava iskutilavuus on erittäin pieni suhteessa sähkömoottorin kokoon.

Muutama vuosi sitten markkinoille tulleet R410-sarjat ovat myös hyvä esimerkki. Uuden kompressorisarjan syntyyn vaikutti tietenkin kylmäaineen korkea paine. Korkeapainepuolella maksimipaine on luokkaa 42…43 bar, kun vanhoissa kompressoreissa se oli 28 bar.

Matalapainepuolella käytössä oli aikaisemmin 19 bar ja R410A kompressoreissa n. 27 bar.

R134a puolestaan näyttää tekevän uutta tulemista. Sen käyttökelpoisuus on hyvä varsinkin korkeamman lämpötilatason lämpöpumpuissa, ja sillä on myös kohtuullisen alhainen GWParvo ja hyvä energiatehokkuus. Myös sille on kehitetty uudet optimoidut kompressorisarjansa.

Myös uudet vedenjäähdyttimien COP-arvojen mittaustavat ovat vauhdittaneet kompressori/kylmäaineopti-

mointia ja varsinkin säädön optimointia vedenjäähdyttimissä.

Energiansäästö­ puhaltimet Kaupankylmässä saadaan merkittävää energiansäästöä energiansäästöpuhaltimien avulla. EC-puhaltimien käyttö kylmäkalusteissa pienentää puhaltimien ottoenergian noin 20-30 prosenttiin perinteisistä kalusteissa käytetyistä puhallinmoottoreista.

Puhallinmoottorien vaihdon kannattavuutta esim. kaupan kylmäkalusteessa on testattu käytännössä, mutta selvitetty myös tutkimuksissa. Sami Suhosen Savonia ammattikorkeakoulussa tekemän, Myymälän sähkönkäyttö ja sähkönkäytön tehostaminen - opinnäytetyön mukaan kylmäkalusteen puhallinmoottorin tuoma energiansäästö vuodessa on 409 kWh–66,5 kWh = 342,5 kWh. Moottorin voi laskea maksavan itsensä takaisin kahdessa ja puolessa vuodessa.

Isossa myymälässä kalusteiden puhallinmoottoreita voi olla jopa 100 kpl.

EC-puhaltimia käytetään myös höyrystimissä, lauhduttimissa ja nestejäähdyttimissä. Normaalimitoituksessa moottorien energiankulutus jää 60…80 prosenttiin perinteisistä on/off-käyttöisistä 3-vaihemoottoreista.

Kylmä- ja pakastekalusteiden kannet ja ovet Käytännöt muuttuvat vuosikymmenten kuluessa. Elintarvikeliikkeissä poistettiin 1990-luvun alussa kaikki tuotteen ottamista myyntikalusteesta haittaavat esteet, kuten kannet ja ovet, koska kauppiaiden mukaan ne vähensivät kaupankäyntiä.

Ne ajat ovat menneet. Pakaste­ka­lus­ teissa on nykyisin läpinäkyvät kannet ja niitä asennetaan myös vanhoihin kalusteisiin. Saatava energiansäästö on noin 40 prosenttia eivätkä ostoksia tekevät ihmiset tunnu panneen kansia pahakseen. Päinvastoin, kalusteiden ympäris-

tö pysyy miellyttävämmällä lämpötilatasolla juuri kansien ansiosta. Onpa näitä ovia alkanut ilmestyä myös korkeisiin pluskalusteisiin.

Nykyisin lähes jokainen myymäläkylmäjärjestelmä rakennetaan toimimaan tietokonepohjaisella kaukokäyttöjärjestelmällä, joka mahdollistaa tarkan säädön ja energiankäytön optimoinnin.

Kokonaisuus hallinnassa Nykyisin lähes jokainen myymäläkylmäjärjestelmä ja isot kylmä/pakkasvarastot rakennetaan toimimaan tietokonepohjaisella kaukokäyttöjärjestelmällä, joka mahdollistaa tarkan säädön ja energiankäytön optimoinnin.

Kylmäjärjestelmän energiankulutus Sulatus 12 % Höyrystinpuh.

19 %

Kompressorit 47 %

Reunalämmitys 18 %

Lauhdutinpuh.

4 %

Piirakan jokaisessa sivussa voidaan säästää energiaa: • Reunalämmityksiä voidaan pulssittaa (pienentää tehoa) kastepistelämpötilan mukaan. Myymälätilasta mitataan suhteellinen kosteus ja lämpötila ja niiden arvojen mukaan reunalämmitystehoja pienennetään niin alas kuin mahdollista ilman kondensoitumisvaaraa.

• Lauhdutinpuhaltimien energiaa voidaan alentaa käyttämällä ns. kelluvaa lauhdutinpainetta. Järjestelmä mukauttaa lauhdutinpaineen ulkolämpötilaan ja pitää lauhdutinpaineen ”sopivan” alhaisena. Taajuus-

muuttajaa käyttämällä poistuvat epämiellyttävät puhaltimien suorakäynnistykset ja ylläpidetään tasaiset käyntiolosuhteet.

• Höyrystinpuhaltimien käyttämä energia voidaan minimoida käyttämällä EC-puhaltimia. Joissakin kalusteissa höyrystinpuhaltimia pulssitetaan yöaikaan jäähdytystehontarpeen ollessa minimissään.

• Sulatuksen ohjaus on jo lähes tiedettä. Kehittyneimmät säätölaitteet havaitsevat höyrystimen jäätymisasteen ja aloittavat sulatuksen ainoastaan tarvittaessa.

– Suurin säästö lienee kuitenkin saatavissa kompressorien säädöllä.

Kompressori kun on se suurin syöppö. Kompressorien imupainetta voidaan nostaa useita asteita, kun kuormitus on alhainen. Tyypillisesti pluspuolella imupainetta voidaan nostaa n. 5 astetta ja pakastepuolella 3…5 astetta.

Lämpötilamuutokset näyttävät pieniltä, mutta jo yhden asteen imupaineen nosto kompressorissa alentaa energialaskua kolme prosenttia. Sama tulos saadaan lauhtumislämpötilan laskulla, Vettenranta painottaa.

– Suuri kylmälaitos on monimutkainen laite, mutta pieniä puroja yhdistämällä saadaan syntymään huomattavat säästöt. Kaikkiaan puhumme kymmenistä prosenteista.

Suuri potentiaali on myös lämmöntalteenoton optimoinnilla. Tietyissä tilanteissa kylmälaitosta kannattaa ajaa huonommalla hyötysuhteella nostamalla lauhdutinpainetta ja käyttämällä saatu lisälämpö lämmitykseen. Jokainen kylmälaitos on lämpöpumppu ja saatu lauhde-energia on lähes aina huomattavasti halvempaa kuin mikään ostoenergia, Vettenranta muistuttaa.

Suuri osa lämmöntalteenoton optimoinnista on kuitenkin tehtävä jo suunnittelupöydällä.

Energiansäästöpotentiaalia siis riittää ja mahdollisuuksia samoin. Kylmäala pystyy toteuttamaan oman osansa kansallisista energiansäästö­tavoitteistamme.

KYLMÄextra 2/2011

Laadukkaat, kotimaiset nestejäähdyttimet ja lauhduttimet uuden mitoitusohjelmamme optimoimina.

Myynti nyt suoraan tehtaalta.

Nurmijärven S-marketin energiaremontissa asennettiin uusi automatiikka Danfossilta.

Energiansäästö­ investointi kannattaa Nurmijärven S-marketissa säästetään investoinnin jälkeen sähkönkulutuksessa 25 %.

Dakota Lavento

S

illoisen pääministeri Matti Van­ hasen kotikauppana tunnetuksi tullutta Nurmijärven S-markettia voi hyvällä syyllä kutsua hyvin säilyneeksi. Vuonna 2003 valmistunut rakennus

ei oikeastaan edes ole vanha. Sisällä luulisi kuitenkin tekevänsä ostoksia vasta valmistuneessa myymälässä. Uutuuden harha syntyy marketin sisätilojen ilmeen uusimisesta. Fresh upin yhteydes-

sä toteutettiin myös kylmäjärjestelmän energiatehokkuusremontti.

HOK-Elannon Kiinteistö- ja liikepaikkayksikössä työskentelevä energian­ käytön projektipäällikkö Kimmo

KYLMÄextra 2/2011 11

Projektipäällikkö Kimmo Valtonen seuraa tarkkaan HOK-Elannon pilottikohteiden tuloksia. Niiden perusteella eri-ikäisissä ja – kokoisissa myymälöissä voidaan investoida juuri parhaat tulokset tuoviin ratkaisuihin.

S-ryhmä tavoite yhdeksän prosentin vähennys energiankulutuksesta vuoteen 2016 mennessä on ketjun kylmäasiantuntija Matti Eerikäisen mukaan kunnianhimoinen, mutta hyvin saavutettavissa.

Valtonen esittelee mielellään yhtä HOK-Elannon pilottikohteista.

– Olemme viime vuosina erilaisissa hankkeissa tutkineet keinoja kaupan energiatehokkuuden parantamiseksi.

Tahdomme selvittää, minkälaisella energiaremontilla saadaan parhaat tulokset eri-ikäisissä ja -tyyppisissä myymälöissä, Valtonen kertoo.

– Kun teemme energiatehokkuutta parantavan remontin tarkoin määritetyllä tavalla, pystymme myöhemmin vertaamaan, minkälaisia tuloksia saamme esimerkiksi vain talotekniikkaa tai kylmätekniikkaa tehostamalla, hän selventää.

Myymälässä kuluu energiaa toki muuhunkin kuin tuotteiden säilyttämiseen oikeassa lämpötilassa. Kylmätekniikan osuus kokonaissähkönkulutuksesta on kuitenkin suurin. Siksi sen tehokkuuden parantamisella saadaan vaikuttavia tuloksia.

–Prismojen kokoisissa suurissa yksiköissä kylmän osuus koko kiinteistön kulutuksesta on noin 40 prosentin luokkaa. Pienessä Alepassa se voi olla jopa 60 prosenttia, Valtonen kertoo.

Uutta tekniikkaa ja teippiä

S-market Nurmijärvessä on kaikkiaan 35 m pakastekalustoa, 35 metriä pluspuolen kalusteita ja 100 m² kylmähuonetilaa.

12 KYLMÄextra 2/2011

Kylmätekniikan sähkönkulutusta voidaan laskea paitsi käyttöteknisillä muutoksilla, erityisesti ottamalla käyttöön aikaisempaa energiatehokkaampaa tekniikkaa. Aina sen ei tarvitse merkitä sekä kalusteiden että koko kylmäjärjestelmän uusimista.

Nurmijärven S-marketin vain kahdeksan vuotta vanhat kalusteet eivät vielä olleet tulleet vaihtoikään. – Karkeasti arvioituna noin kymmenen vuoden ikää voidaan pitää rajana, jonka jälkeen niiden vaihtaminen alkaa olla järkevämpää, Valtonen selventää.

Remontin yhteydessä jokainen kaluste kuitenkin tarkastettiin, pestiin ja huollettiin. Uudet teippaukset ja maalipinnat saavat kalusteet vaikuttamaan täysin uusilta. – Fres upin ansiota, Valtonen vahvistaa. Samassa yhteydessä kylmäautomaatiolaitteet uusittiin. Mekaaniset

paisuntaventtiilit vaihdettiin elektronisiin. Myös putkikokoja jouduttiin suurentamaan. Kaikki puhaltimet vaihdettiin energiansäästöpuhaltimiksi.

Kylmätekniikan projektin urakoi VP Euroref Oy, joka vastaa myös myymälän kylmän huollosta. Kylmäautomatiikka hankittiin Norpe Oy:ltä ja sen asennuksesta vastasi Kylmä 2000 Oy. Uusia kansia kannettomiin kalusteisiin ei asennettu. Toivelistalla olisi voinut olla myös tarpeenmukaisen sulatuksen käyttöönotto ja taajuusmuuttajat.

– Lauhdutinpäähän emme tällä kertaa koskeneet, Valtonen huomauttaa.

Säästöjä syntyy ja tarvitaan Vuosi sitten kesällä toteutettu energiaremontti on jo tuonut merkittäviä säästöjä. Myymälän kokonaissähkönkulutuksessa on säästetty 25 %. Se on merkittä-

vä tulos, sillä esimerkiksi valaistukselle ei tällä kertaa tehty mitään.

S-ryhmässä energiansäästöhankkeita toteutetaan tasaista tahtia eri puolilla maata.

S-ryhmässä on sitouduttu yhdeksän prosentin vähennykseen energiankulutuksesta vuoteen 2016 mennessä.

– Kylmälaitteiden osuudeksi jää säästötavoitteesta noin 20 GWh vuodelle, S-ryhmän kylmäasiantuntija Matti Eerikäinen kertoo.

Vuoden 2016 tavoitteista on saavutettu tähän mennessä puolet.

Eerikäinen korostaa, että keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi nimenomaan kylmätekniikan osalta on useita ja kaikki ovat tehokkaita. Jo pelkästään puhaltimien vaihto energiansäästöpuhaltimiin tuo suuret säästöt. Uudet kun ovat vanhoihin verrattuna noin 30 prosenttia tehokkaampia. Suurissa Prismoissa puhaltimia voi olla käytössä 200–300 ja S-marketeissa 100–150.

– Kalusteiden kansien asentamisella päästään niin suuriin säästöihin, että takaisinmaksuajaksi investoinnille lasketaan vain vaivaiset 2,5 vuotta, hän kertoo.

Kansi-investointiin on saanut myös valtion energiainvestointitukea jopa 35 % investointikustannuksista.

Tuesta apua investointiin Nurmijärvellä energiaremontin kustannukset liikkuvat noin sadantuhannen euron tienoilla.

Energiainvestointitukea arvioituihin kustannuksiin saatiin 25 prosenttia. Hanke olisi toteutettu ilman tukeakin, mutta apua siitä ehdottomasti oli. Pienissä myymälöissä tuki voi muodostua myös kynnyskysymykseksi hankkeen toteuttamisaikataulua määriteltäessä.

Luotettava, energiaa ja ympäristöä säästävä luonnollinen hiilidioksidi CO2 kylmäjärjestelmä elintarvikemyymälöihin

Täyshiilidioksidi kylmäjärjestelmä jokaiseen myymälään.

KYLMÄextra 2/2011 13

Tähän asti kaupan energiankulutuksen vähentämiseen tähtääviä hankkeita on pidetty kuitenkin tukemisen arvoisina niiden avulla saavutettavien suurien säästÜjen vuoksi.

Nurmijärvellä investoinnin takaisinmaksuajaksi on laskettu 3-4 vuotta ja investointituki mukaan laskien se jää alle kolmen vuoden. â&#x20AC;&#x201C; Tehokkaampi kylmäntuotto näkyy tosin kustannusten lisääntymisessä kaukolämmĂśn oston osalta. Täällä kylmän lauhdelämpĂś otetaan talteen ja sitä saadaan nyt vähemmän, Valtonen naurahtaa.

Kaikkien tehtävä S-market Nurmijärven pakaste- ja plus-puolen kylmän tuottama lauhdelämpÜ otetaan talteen ja käytetään kiinteistÜn lämmittämiseen.

TyÜ- ja elinkeinoministeriÜn Energia­ tuki on harkinnanvarainen tuki, jonka myÜntäminen perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan. EnergiansäästÜÜn liittyvien investointitukien pääpaino on uuden teknologian käyttÜÜnotossa, jossa tuki voi olla maksimissaan 40 %.

Hankkeen ns. tavanomaiseksi teknologiaksi arvioidulle osuudelle tukitaso on alempi ja määräytyy tavanomaisen teknologian tuen mukaisesti enimmillään 25 prosenttiin. Näitä hankkeita ovat pääsääntÜisesti myymälÜiden energiatehokkuusparannukset. Tällaista tavanomaisille säästÜinvestoinneille annettavaa tapauskohtaisen harkinnan pe-

rusteella annettavaa tukea voivat saada Energia­tehokkuussopimuksiin liittyneet yritykset tai toimipaikat.

HOK-Elannossa avustusta haettiin neljälle myymälälle, josta S-Market Nurmijärvi ja S-Market Arabia on jo toteutettu. Kahden muun toteutusta vielä punnitaan toteutettujen yksikÜiden kokonaisvaltaisen tarkastelun perusteella.

Ensi vuoden tilanne tuen osalta on vielä auki, mutta ministeriÜssä arvellaan, etteivät energiatukimäärärahatkaan nykyisessä taloustilanteessa voi jäädä ainakaan täysin leikkauksitta. Linjaukset ovat vielä avoimet ja aikataulutkin täsmentyvät vasta luultavasti marraskuussa.

Kaupan kylmän energiankulutuksen vähentämisessä on avainasemassa myĂśs laitteiden oikeaoppinen käyttĂś ja kunnossapito. Yllättäviin kulutuspiikkeihin lĂśytyy usein hyvin ymmärrettävä syy. â&#x20AC;&#x201C; Nurmijärven S-marketista lĂśytyi esimerkiksi viisi selvästi tavanomaista enemmän energiaa kuluttavaa kalustetta. Siellä kulutuspiikin syynä oli kalusteiden ylitäyttĂś sekä ympäristĂśn tarpeettoman korkea lämpĂśtila. Myymälää ja sen kylmää on osattava â&#x20AC;?ajaa yhdessäâ&#x20AC;?. Kylmäjärjestelmän ja rakennuksen talotekniikan säädĂśt on tehtävä siten, että kokonaisuus toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi liian lämpimissä tiloissa kylmäkalusteet joutuvat koville, Valtonen huomauttaa.

â&#x20AC;&#x201C;kylmätekniikan huippuosaamista :HEFRRO 2\ ĂĄ /LQQDYXRUHQWLH $ +HOVLQNL ĂĄ

14 KYLMĂ&#x201E;extra 2/2011

ZZZ ZHEFRRO á

Aika varautua paitsi talveen, myös seuraavaan kesään Viime kevään KYLMÄExtran helteisiin varustautumista käsittelevä juttu osoittautui varsin aiheelliseksi. Lämmintä kesällä piisasi. Kahden runsaslumisen ja paukkupakkasia pidelleen talven jälkeen lauha kausi voi hyvinkin olla edessä. Parempi kuitenkin varautua pahimman varalle.

Dakota Lavento

Ulkoyksiköt ovat vielä turvallisesti lumirajan yläpuolella Carrierin Turun aluetoimistorakennuksen seinässä.

H

uoltopäällikkö Jarmo Flink Johnsson Controls Finland Oy:stä sanoo, ettei teollisuuden kylmän suhteen perinteinen talvikaan tuota suurempia ongelmia.

– Teollisuuden jäähdytyslaitteiden osalta talveen varautuminen ei ole se olennainen asia. Pikemminkin jo nyt syksyllä pitäisi jo ryhtyä varautumaan ensi kesään.

Viime kesä helteineen aiheutti monille asiakkaille ongelmia. Helteiden keskellä havaittiin, että kylmäkompressoritehot eivät kerta kaikkiaan riittäneet.

Lauhduttimet osoittautuivat alamittaisiksi eivätkä tuotantotilojen lämpötilat

pysyneet halutulla tasolla. – Varsinkin vanhemmat laitokset on mitoitettu +25 °C:n lämpötilalle ja +30 °C ylittyi paitsi viime myös tänä kesänä monilla paikkakunnilla päivästä toiseen.

– Investointeihin tulee varautua ajoissa. Näitä laitteita ei voi käydä valitsemassa kaupan hyllyltä. Uuden kompressorin toimitusaika on 10-12 viikkoa ja päälle on laskettava myös asennusaika, Flink muistuttaa.

Syksyllä kannattaa käydä läpi ja aikatauluttaa kaikki määräaikaishuollot.

Niiden tulisi olla tehty hyvissä ajoin ennen sitä seuraavaa kesää helteineen ja kesälomakausineen.

Jarmo Flinkin ohjeet teollisuuden kylmästä vastaavalle: • Talvella kylmää riittää, nyt on aika ottaa opiksi kesäkaudesta.

• Tee investointipäätöksen ajoissa, tilaa laitteet ja asennukset hyvissä ajoin ennen ensi kesää • Ajoita määräaikaishuollot ennen ruuhka-aikoja

Jukka Lindemanin ohjeet fiksulle kauppiaalle: • Tarkista kalusteiden lämpötilatasot kesän jäljiltä • Puhdistuta ilmalauhdutin kun lehdet ovat pudonneet • Käy läpi koko myymälän energiatehokkuus • Laadi pitkän aikavälin kylmän investointisuunnitelma • Ajoita mahdolliset muutokset ja remontit alkamaan hyvissä ajoin ennen kesää

KYLMÄextra 2/2011 15

Talvella huomio LTO:oon

Kylmäalan koulutusta

Koulutukset r

6CNQVGMPKKMCP RGTWUVWVMKPVQ M[NOĂ&#x20AC;CUGPVCLC (tyĂśvoima- ja oppisopimuskoulutus)

r

-[NOĂ&#x20AC;CUGPVCLCP COOCVVKVWVMKPVQ (oppisopimuskoulutus)

r

-[NOĂ&#x20AC;OGUVCTKP GTKMQKUCOOCVVKVWVMKPVQ (omaehtoinen koulutus)

r

F- kaasuasetuksen (kylmäala) mukaiset vähintään 3 kg kylmäainetta sisältävien kylmälaitosten asentajien ja vastuuhenkilÜiden pätevÜitymiskoulutukset

r

Lisätietoja TAKKin verkkosivuilta YYY VCMM Ć&#x201A;

Lisätiedot -QWNWVVCLC *GKOQ -QUMKPGP R JGKOQ MQUMKPGP"VCMM Ć&#x201A; Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, Aarporankatu 12, 33840 Tampere

Alfa Laval Optigo

TM

Uuden sukupolven ilmanjäähdyttimet

Kaupan kylmässäkin talvesta selvitään yleensä hyvin, kunhan syksyn normaalista määräaikaishuollosta lakisääteisine tarkastuksineen muistetaan huolehtia. Erityisen tärkeää nyt syksyllä on kiinnittää huomio ongelmiin, joita mahdollisesti kuuman ja kostean kesän aikana havaittiin. â&#x20AC;&#x201C; Jos esimerkiksi kondenssiveden kertyminen kalusteiden oviin ja puhallusnokkiin päästi vesilammikoita lattialle mopattavaksi asti, on syytä pureutua talven aikana ongelman ytimeen ja tehdä mahdolliset investoinnit ja korjaussuunnitelmat jo hyvissä ajoin ennen uutta kesäkautta, Norpen huoltopäällikkĂś Jukka Lindeman ehdottaa.

Uusien tai vastikään peruskorjattujen myymälÜiden tehokas ilmanvaihdon jäähdytys ja mahdollinen kuivatus ovat pitäneet myÜs lattiat kuivina pahimmillakin säillä.

Lindemanin mukaan nyt on ajankohtaista myĂśs ottaa pohdintaan myymälän ja sen kylmälaitteiden lämmĂśntalteenoton tila. â&#x20AC;&#x201C; Tehokas lämmĂśntalteenotto tuo todella merkittäviä säästĂśjä energiakustannuksiin ja pienentää myĂśs myymälän aiheuttamaa hiilijalanjälkeä tehokkaasti. Harakoiden lämmittämistä voi tietysti pitää eläinystävän tekona, mutta ympäristĂśn kannalta se on järjetĂśntä. â&#x20AC;&#x201C; Kaikki mahdolliset investoinnit, korjaukset ja huollot kannattaa ehdottomasti hoitaa pois ennen seuraavan kesäsesongin alkua. Vaikka helteisiin tuntuu nyt olevan paljon aikaa, toukokuu koittaa aikanaan ja sitten taas mietitään, mihin se aika menikään!

Tutustu uusiin Optigo-ilmanjäähdyttimiin Esittelemällä uuden Optigo-tuotesarjan Alfa Laval asettaa standardit uuden sukupolven ilmanjäähdyttimille. Alfa Lavalin ympäristÜystävällinen, tehokas, luotetta ja turvallinen Eurovent-sertifoitu Optigo-sarja vastaa kylmäalan tulevaisuuden vaatimuksiin ja haasteisiin. www.alfalaval.com/optigo Alfa Laval Nordic Oy - puh. (09) 804 041

Ilp kaipaa silmälläpitoa Viime talvenakin monen omakotitalon mutta suuremmankin kiinteistön seinämällä upea jääkiipeilyseinä odotti hiiren kokoisia harrastajia. Ulkoyksikkö voi todellakin jäätyä.

Pitkät pakkasjaksot ja äärimmäiset talviolosuhteet asettavat omat rajoituksensa ja vaatimuksensa ilmalämpöpumppujen toimivuudelle. Ongelmana eivät ole kuivat pakkaset, jolloin huurretta ei paljonkaan muodostu. Ulkoyksikkö sulattaa itsensä automaattisesti.

Ongelmia saattaa kuitenkin syntyä silloin kun lunta sataa poikittain tai kun taivaalta sataa alijäähtynyttä vettä.

Ulkoyksikön sulatus voi olla riittämätön myös nollakelillä, kun ilman suhteellinen kosteus on korkea.

Oli kyseessä sitten oma tai asiakkaan laite, ohjeet ongelmattomaan talveen ovat selvät: • Ennen pakkasia puhdista ulkoyksikkö lehdistä ja hyönteisistä. Varmista, että kondenssivesiaukot ovat auki.

• Erillinen ulkoyksikön suojakotelo suojaa lumelta ja sateelta.

• Ulkoyksikön alle kertyvät sulamisvedet on aika-ajoin poistettava. Ne voi myös voi myös kerätä pakkasen kestävään valuma-astiaan ja tyhjennä aina tarvittaessa.

• Jäätymään päässeen laitteen voi sulattaa kytkemällä hetkeksi jäähdytys päälle.

• Jäätä ei ehdottomasti saa poistaa teräaseella hakkaamalla.

• Jos laite jäätyy usein, ota yhteyttä asennusliikkeeseen.

Pemco PMKK -vesikeskukset

Asennusvalmiina pakettikoneena • Integroitu paketti sisältää säiliön ja pumput • Teholuokat 30...400 kW • Jäähdytetyn veden lämpötila 5...20 °C • Minimoitu energian tarve • Valmistettu korkealuokkaisista komponenteista • Kattava dokumentointi

Pian se on taas edessä!

Kuva on Kylmätekniikan koulutuspäivien aikaan Kokoushotelli Rantapuiston rannasta.

Korkeamman paineen JL-kupariputki

CUPORI 220 REF

Cupori 200-sarjan uusi tulokas: Cupori 220 Ref. Soveltuu vaikkapa CO2-laitteistojen kylmäasennusputkistoihin.

Katso www.cupori.com ja selvitä, miksi putkien sisäpinta on kirkas, kuiva ja puhdas tehtaalta asennukseen saakka.

Nopea toimitusaika.

Voidaan toimittaa myös koteloimattomana.

Kysy myös Easy Extra -nettipalvelusta.

www.pemco.fi

PEMCO OY Mursketie 6, 15860 Hollola Puh. (03) 887 410 Fax (03) 887 4141 pemco@pemco.fi

cupori.com

KYLMÄextra 2/2011 17

Suomalaisten mielestä kesä ja jäätelö kuulivat yhteen, mutta maistuu meille jätski kyllä myös talvipakkasilla. Kuva: Nestlé.

18 KYLMÄextra 2/2011

Uutta ja vanhaa Suomen Nestlén jäätelötehtaan kylmäjärjestelmän mittavaa saneerausta tehtiin enimmäkseen tuotannon ollessa käynnissä. Samalla järjestelmä automatisoitiin. Käytössä on yhä myös iäkkäämpiä laitteita, kuten kompressori vuodelta 1972.

Dakota Lavento

Projekti  - Nestlé Finland Oy, Turenki - Pohjois-Euroopan suuriman jäätelötehtaan NH3-kylmälaitoksen saneeraus ja automaatio - kokonaiskylmä­teho 15 MW

Projektipäällikkö Mikko Siikströmille Turengin jäätelötehtaan saneerausurakka oli ikimuistoinen. – Välillä projektin suuruus oli tuoda mukanaan uskon puutteen.

Mutta kun se sitten oli ohi ja kunnialla siitä selvittiin, tuntui, että mikä tahansa on mahdollista, hän nauraa.

I

so Pingviini näkyy jo kauas. Kaiken­ ikäisten jäätelönystävien tuttu lem­ mik­ki­lintu mainostaa Pohjois-Eu­ roopan suu­rimman jäätelötehtaan sijaintia. Aivan Turengin keskustan kupeessa sijaitseva elintarviketeollisuuslaitos valmistaa vuo­sittain 25–30 miljoonaa litraa jäätelöä, josta suurimman osan syömme täällä Suomessa.

Turenkilaiset ovat saaneet nauttia jäätelötehdasnaapuristaan jo vuodesta 1962 alkaen. Tehtaan viisikymppisiä juhlitaan ensi kesänä näyttävästi. Ensimmäinen erä tehtaalla valmistettua irtojäätelöä maistui muuten vaniljalta ja oli suuruudeltaan 900 litraa.

Valiolta jäätelönvalmistus tehtaineen siirtyi Suomen Nestlén omistukseen vuonna 2004. Nykyisin tehtaalla työskentelee vuodenajasta riippuen 140– 250 henkilöä. Jäätelö on sesonkituote, vaikkakin me suomalaiset nautimme siitä kyllä ympäri vuoden.

Turengissa paitsi valmistetaan, myös kehitetään uusia makuja meidän jäätelönnälkäisten suomalaisten iloksi. Esimerkiksi marjajäätelöt ja suomalaisten rakastamaa lakritsaa sisältävä Aino-jäätelö on kehitetty alusta alkaen juuri Turengissa.

Jo jäätelön nimi kertoo, että valmistuksessa tarvitaan kylmää. Teollisesti valmistettu jäätelö syntyy jäätelömassasta pakkauslinjalla jäähdyttämällä massaa ja vispaamalla sen joukkoon ilmaa jäätelön kuohkean rakenteen aikaansaamiseksi.

Pakkauslinjoilla jäätelöön lisätään myös kuorrutteet ja lisukkeet ja valmis tuote jäähdytetään. Valmiit tuotteet varastoidaan pakkasvarastossa.

Tuotannon ehdoilla Turengin jäätelötehtaan jäähdytysenergia tuotetaan omalla kylmälaitoksella, jonka kylmäaine on ammoniakki. Ammoniakkia käytettiin myös ennen kylmälaitoksen saneerausta vuosina 2007–2008.

Kylmälaitoksen saneerauksesta päätettiin konsernin oman ammoniakkiauditoinnin jälkeen.

– Pyrkimyksenä oli parantaa laitoksen turvallisuutta, vähentää ammoniakin määrää ja saada koko järjestelmä automatisoitua. Aikaisemmin meillä oli paljon omakoneisia laitteita. Pitkin ja poikin tehdasta oli koneiden omia ammoniakkisäiliöitä. Niissä ammoniakkia oli noin 30 000 kg. Järjestelmä ei ollut riittävän turvallinen eikä varsinkaan energiatehokas, Nestlén Turengin tehtaan kylmälaitoksen käytönvalvoja Aki Sirkka kertoo.

Ammoniakkia tarvitaan nyt noin 20 000 kg, joka säilytetään kolmessa säiliössä sisätiloissa.

Laitekanta oli hyvin eri-ikäistä ja ohjaukseltaan käsikäyttöistä. Hyvin pidetyksi voi kutsua kompressoria, joka on asennettu vuonna 1972 ja toimii edelleen. Erilaisia painelaitteita tehtaalla oli lähes 80. – Saneerauksen jälkeen niitä on noin 40, Sirkka laskee.

Saneeraus oli varsin mittava.

Kaikkiaan kylmälaitoksen uudistusprojekti maksoi noin viisi miljoonaa euroa.

Siitä Scancoolin osuus, NH3-kylmälaitoksen saneeraus ja automaatio, oli yli puolet.

KYLMÄextra 2/2011 19

Automaation merkitys kasvaa

I

nsinööri Aulis Hirvelä Johnson Controls Finland Oy:sta luennoi kylmäkoneistojen ja automaatiojärjestelmien välisestä tiedonsiirrosta Kylmätekniikan koulutuspäivillä tänä vuonna.

Kylmätekniikan ja automaatiojärjestelmien kehityksen myötä niiden välisen tiedonsiirron tarve on lisääntynyt valtavasti.

Lisäksi niiden välittämää tietoa tarvitaan yhä kauempana itse kylmäkoneistosta.

Myös tarve integroida talo- ja kylmätekniikkaa toisiinsa lisää raportointitarvetta ja kasvattaa tiedonsiirron määrää.

Tiedonsiirtoa tarvitaan mm. hälytysjärjestelmien, prosessin seurannan ja järjestelmän ohjauksen toimintaan.

Nykyisin kylmäkoneiden hälytysjärjestelmät esimerkiksi ovat osa keskitettyä automaatiojärjestelmää.

Kylmäkoneista automaatiojärjestelmään siirrettäviä tilatietoja ovat mm. kompressorien ja pumppujen käyntitiedot, sulatukset ja venttiilien asentotiedot. Käynti- ja tilatietojen avulla kylmälaitoksesta saadaan laitteiston prosessikuva, jonka avulla sen toimintaa seurataan.

Mitä enemmän tietoja halutaan, kuten vaikkapa kaupan kylmäjärjestelmistä, sitä laajempi, monimutkaisempi ja myös kalliimpi automaatiojärjestelmä tarvitaan.

Automaatiojärjestelmä myös ohjaa kylmäkoneistoa, kuten höyrystinpuhaltimia, venttiileitä ja sulatuksia. Osa ohjauksesta on yleensä itse kylmäkoneistossa, osa automaatiojärjestelmässä. Mittaukset toimivat puolestaan joko osana valvontaa tai myös auttavat ohjaamaan esimerkiksi höyrystimen toimintaa lämpötilan mukaan.

Jotta koko rakennuksen energiatehokkuutta voitaisiin kasvattaa, on pystyttävä integroimaan kylmälaitteistot ja talotek-

niikkaa toisiinsa. Samassa kiinteistössä on usein lämpöpumppuja, ilmastointia ja jäähdytystä lämmöntalteenottoineen.

Jotta niiden toimintaa voitaisiin säätää kokonaisvaltaisesti, erilaisten laitteiden säätöjärjestelmien tulee vaihtaa tietoja keskenään, keskustella.

Koko kiinteistön energiankulutusta voidaan vähentää vain, jos eri järjestelmät säätyvät yhdessä siten, että koko talon energiankulutus on optimaalinen kaikissa olosuhteissa. Kunkin yksittäisen koneiston tulee säätyä kaikissa tilanteissa optimiin tilaansa ja laitteiden yhteiskulutuksen tulee vastaavassa tilanteessa olla minimoitu.

Kokonaisuutta säätämään tarvitaan keskitetty säätöjärjestelmä, joka kommunikoi eri laitteiden kanssa ja koordinoi säätöä.

Automaatiojärjestelmän suunnitteleminen ja toteuttaminen on haastava tehtävä eikä valitettavasti ole olemassa kaikille säätöjärjestelmille yhteistä, kaikkien

valmistajien tukemaa väylää. Järjestelmä on räätälöitävä tapauskohtaisesti.

Monimutkaisissa automaatiojärjestelmissä ilmenevät ongelmat voivat olla hankalia tapauksia. Aulis Hirvelä antaa esimerkiksi tilanteen, jossa kylmälaitteessa ilmenee vika siksi, että keskitetty automaatiojärjestelmä on poistanut väylän välityksellä virheellisesti käyntiluvan kompressorilta.

Kylmähuoltomiehen on kuitenkin vaikea löytää vika omasta järjestelmästään, koska kyseessä on normaalin ohjauksen kaltainen toiminto. Arvokasta huoltoaikaa kuluu hukkaan todellista vika etsittäessä.

– Keskitetyn automaatiojärjestelmän ohjelmoijalla ei välttämättä ole kokemusta kylmälaitetta ohjaavasta ja säätävästä järjestelmästä, Hirvelä muistuttaa.

Koko suuri saneeraus toteutettiin tehtaan tuotantoa häiritsemättä. Viimeiset sisäpuoliset liitännät ja hienosäätö toteutettiin marras-joulukuussa 2008, kun tehtaalla oli muutenkin vuotuinen seisokki.

Scancoolilaiset tunsivat pian itsensä lähes turenkilaisiksi. Projektipäällikkö

Mikko Siikström sai oman konttitoimiston tehtaan pihamaalle.

– Tarpeenmukainen sisäilmasto sieltä kyllä puuttui niin talvipakkasilla kuin kesähelteilläkin, Mikko muistelee.

Kylmälaitosta korjattiin linjoissa.

– Ammoniakkisäiliö tyhjennettiin, irrotettiin, uudet kytkennät tehtiin ja

täytettiin mahdollisimman nopeasti, Siikström selventää.

Elintarviketeollisuustiloissa on tietysti otettava huomioon tiukat hygieniamääräykset. Tuotantotiloissa ei kesken kaiken voi noin vain mennä mitään kytkemään. Myös kylmälaitoksen käyttöputkiviidakko siivottiin kulkemaan teh-

20 KYLMÄextra 2/2011

Toimiva automaatiojärjestelmä on muuttanut Turengin tehtaan kylmäammattilaisten työpäivää. Tarvittava tieto järjestelmän toiminnasta löytyy helposti näytöltä.

dasrakennuksen katolla niin paljon kuin suinkin mahdollista.

– Jos jotakin työstä opin, niin jatkossa vastaavassa tilanteessa putket tuodaan katolta suoraan läpi sisätiloihin.

Turengissa liitettiin katolla lumen ja pakkasen keskellä. Varmaan koko paikallisen vuokrakoneyrityksen lämmityskalusto ja sääsuojat olivat käytössä, Siikstrom muistelee.

Seisokin aikana aikaa ei ollut hukattavaksi. Viimeisiä kytkentöjä Scancoolilta oli tekemässä 20 miestä sekä kymmenkunta eristäjää.

Automaatioaikaan Laitoksen automatisointi muutti työn­kuvaa käyttäjien kannalta dramaattisesti.

–Aikaisemmin kuljimme tarkkailemassa ja ohjaamassa laitteita yksi kerral-

laan. Nyt näemme kaiken näytöltä yhdellä silmäyksellä. GSM-viestit kertovat kännykkään, jos jotakin epätavallista tapahtuu, Sirkka sanoo.

Vanhasta käsin tehtävästä ja mappeihin säilöttävästä kirjanpidosta on myöskin päästy eroon automatisoinnin myötä. Kaikki tieto on tai syötetään tietokoneelle. – Vanhemmat ammattimiehet pitävät kyllä silti vielä varalla myös käsikirjanpitoa, Sirkka kertoo.

Projektipäälliköt Fredrik Olaussen ja Petri Jaaksi Scancoolilta vastasivat tehtaan kylmäjärjestelmän automaation suunnittelusta. – Automaation osalta Turengin tapauksessa ei oikeastaan edes voi meidän osaltamme puhua sanee­ rauksesta. Koska varsinaista automaatiota ei ollut aikaisemmin ollut olemassakaan, projekti vastasi siltä osin uuden järjestelmän automaation suunnittelua.

Toki sillä erolla, että uusissa järjestelmissä ei useinkaan ole mukana kompresso-

reja vuodelta 1972, Jaaksi naurahtaa.

Alustavat suunnitelmat pääkohtineen, komponentteineen ja automaatiojärjestelmän valintoineen laati RESuunnittelu Oy. Sen käsialaa ovat jäätelötehtaan uudisrakennusten ja peruskorjausten arkkitehtuuri – LVIA, kylmä- ja sähkösuunnittelu vuodesta 1990 alkaen.

Muutenkin Turengin automaation suunnittelu sujui Jaaksin mukaan erityisen hyvin mm. siksi, että yhteistyö käyttäjäosapuolen kanssa sujui erinomaisesti. – Alustavat suunnitelmat ovat lähinnä suuntaa-antavia. Mitä tarkemmat ne ovat mm. komponenttien osalta, sitä sujuvammin jatkosuunnittelu sujuu. Jos järjestelmään jo varsinaisen saneerauksen käynnistyttyä joudutaan lisäämään laitteita, työtä joudutaan tekemään kahteen kertaan.

– Varsinaista automaatiosuunnittelua tehdään yhdessä käyttäjän kanssa.

TURVALLISUUDESTA EI SAA TINKIÄ!

Samon-kaasunilmaisimet kaupan, teollisuuden ja laivateollisuuden kohteisiin alan johtavalta toimittajalta.

- Työntekijöiden turvallisuus - Ympäristöstä huolehtiminen - Toimintavarmuus - Lain asettama velvollisuus vuodonilmaisimen käytölle

SAMON

- Nopea asennus - Vaivaton ylläpito - Itsediagnostiikka - Automaattinen viantunnistus

safe monitoring ► HFC ► CO2 ► NH3 ► R290/R600 ► O2 ► VOC ► CO/NO2

Tutustu tarkemmin osoitteessa: www.combicool.fi

100 95 75

25 5

EY 842/2006/ F-kaasuasetus SFS-EN378 ATEX

KYLMÄextra 2/2011 21

0

Häneltä saamme tiedon, kuinka kokonaisuuden tulisi toimia parhaalla mahdollisella tavalla, Jaaksi painottaa.

Turengissa etuna olivat hyvin kokeneet tyĂśntekijät, jotka tunsivat laitoksensa ja tiesivät hyvin, miten sen parhaiten pitäisi toimia. â&#x20AC;&#x201C; Seppo Riistimäen tapaiset konkarit ovat paras apu, jonka automaatiosuunnittelija voi tyĂśhĂśnsä saada, Jaaksi kehuu.

Koska Scancool urakoi sekä automaatiojärjestelmän että kylmäjärjestelmän uudistamisen, yhteistyĂś urakoitsijan kanssa oli mutkatonta: samassa talossa kun ollaan. Asennusvaiheessa Jaaksikin vietti tehtaalla pitkiä aikoja. â&#x20AC;&#x201C; Testasimme, menevätkĂś ohjaukset perille, saadaanko oikeat tiedot, ovat-

ko mittausten tulokset oikeat. Kaikki testataan ensin yksinään ja sitten vielä toiminnassa.

Scancoolissa painotetaan erityisesti sen toimittamien kokonaisratkaisujen energiatehokkuutta niin uusien automaatiojärjestelmien kuin saneeraustenkin osalta.

Scancoolin toimittamia ja suunnittelemia ovat esimerkiksi Keskon keskusvarastot Hakkilassa, Seinäjoen Valio, jonka kylmäautomaatio saneerattiin viime vuonna ja Snellman Pietarsaaressa, jossa vajaan 10 vuoden aikana on tehty tyÜtä kylmäjärjestelmän ja ilmastoinnin automaation parissa. Niissä on kannuksensa ansainnut myÜs automaatiotekniikan insinÜÜri Jaaksi.

â&#x20AC;&#x201C; Kylmäautomaationsuunnittelu on niin kapea erikoisala, ettei sitä varsinaisesti voikaan opiskella. Meitä on ehkä vain muutama kymmenen koko Suomessa.

Scancool ja Jaaksi ovat Turengissa tehneet hyvää jälkeä. Sirkka sanoo, että tehtaan käyttĂśkustannusten osalta muutos on merkittävä. â&#x20AC;&#x201C; Vanhaa laitosta ei voinut mitenkään pitää energiatehokkaana.

Esimerkiksi jotta tuotantoon saatiin tarvittavaa â&#x20AC;&#x201C;42 °C, laitoksella jouduimme ajamaan â&#x20AC;&#x201C;52 °C. Nyt ajetaan â&#x20AC;&#x201C;48 °C, â&#x20AC;&#x201C;46 °C tai jopa alle. Yksikin aste merkitsee tämänkokoisella laitoksella erittäin paljon.

Kotimaista jäätelÜä Turengista

S

uomen NestlÊ Oy on sveitsiläisen maailman johtavan elintarvikeyrityksen NestlÊ S.A :n tytäryritys. NestlÊn toiminta alkoi vuonna 1866 Sveitsissä.

Vuotta myÜhemmin yrityksen perustaja Henri NestlÊ toi markkinoille ravitsevan lastenruuan nimeltä Farine LactÊe NestlÊ. Suomessa NestlÊ on toiminut vuodesta 1973 lähtien. Suomen toimintoja johdetaan Espoon pääkonttorista, kaikki PILTTI ja NestlÊ BONA purkkilastenruoat valmistetaan Turun tehtaal-

la ja VALIOJĂ&#x201E;Ă&#x201E;TELĂ&#x2013; jäätelĂśt Turengin tehtaalla.

Suomessa NestlÊ on keskittynyt kahdeksaan liiketoimintayksikkÜÜn, joita ovat Juomat, JäätelÜ, Lastenruoka, Liemet ja ateria-ainekset, Makeiset, Murot, kodin ulkopuolella tapahtuva ateriointi (Out-of-Home ja NestlÊ Professional) sekä apteekeissa myytävät kliiniset ravintovalmisteet. Lisäksi NestlÊ Purina PetCare toimii omana lemmikkieläinruokiin keskittyvänä

Uudet ValiojäätelÜt, kuten rakastetut Ainot, kehitetään Turengissa. Kuva: NestlÊ

liiketoimintayksikkÜnään ja Suomen KotijäätelÜ omana liiketoimintayksikkÜnään Suomen NestlÊn alla.

Vuoden 2008 myynti oli 216 miljoonaa euroa.

WXUXQDNN Ă&#x20AC;

.</0b$/$1 $00$77,/$,6(.6, $OOH NJ N\OPlDLQHSlWHY\\VNRXOXWXV

.\OPlDVHQWDMDQ DPPDWWLWXWNLQWR

,OWDNRXOXWXV DMDOOD ² +LQWD ½ Ql\WW|NXVWDQQXNVHW

2SSLVRSLPXVNRXOXWXV DONDHQ +LQWD ½

/LVlWLHWRMD LOPRLWWDXWXPLVHW MD KDNX ZZZ WXUXQDNN Ă&#x20AC; WDORWHNQLLNND 78581 $,.8,6.28/8786.(6.86 .HVNXV ɡ ZZZ WXUXQDNN Ă&#x20AC;

22 KYLMĂ&#x201E;extra 2/2011

PAC-IF012B-E_kylmäextra.indd 1

5.10.2011 8.08

24 KYLMÃ&#x201E;extra 2/2011

Käytönvalvoja luottaa NH3-laitokseensa Aki Sirkka hoitaa työnsä koulutuksen ja kokemuksen tuomalla varmuudella.

Suuren ammoniakkilaitoksen käytönvalvojalla on apunaan moderni automatiikka.

Utility engineer Aki Sirkka on Nestlén Turengin jäätelötehtaan ammoniakkikylmälaitoksen käytönvalvoja.

Dakota Lavento

P

rosessitekniikan DI Aki Sirkan titteli on nykyaikaiseen tapaan kovin kansainvälinen: hän on Utility Engineer. Hän vastaa käytännössä Nestlén Turengin tehtaan käyttöhyödykkeistä: kylmälaitoksesta, höyrystä, paineilmasta, vesistä ja LVI-laitteista.

Hän on tehtaan ammoniakkikylmäjärjestelmän käytönvalvoja.

Hyvä kylmäaine Mädältä munalta. Jokainen tietää, miltä ammoniakki haisee. Moni ei sen sijaan muistakaan, että NH3, typen ja vedyn seos on itse asiassa hyvin vanha kylmäaine. Kylmäaineeksi sen esitteli Carl von Linde jo 1870-luvulla.

Ammoniakki on myrkyllinen kaasu; pistävän hajuinen ja väritön. Se on ensimmäisen luokan palava neste vaikkakaan ei syty helposti. Ammoniakin kiehumispiste on -33,4 °C. Räjähdysrajat kaasuuntuneena ilmassa ovat 15–30 %.

Ammoniakki on luokiteltu terveydelle ja ympäristölle vaaralliseksi kemikaaliksi. Se on syövyttävää ja erittäin myrkyllistä erityisesti vesieliöille. Sen käsittelyä ja käyttöä sääntelevät Kemikaalitur­ vallisuuslaki ja vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annettu asetus.

Ammoniakki on termodynaamisilta ominaisuuksiltaan erittäin hyvä, luonnollinen kylmäaine. Se ei ole kasvihuonekaasu eikä mitenkään haitallinen otsonikerrokselle. Vaaraton se ei siis kuitenkaan ole.

Useimmissa nykyaikaisissa ammoniakkia käyttävissä kylmälaitoksissa ammoniakkimäärät ovat kuitenkin kohtuullisia ja varojärjestelmät ovat tiukat. Ilmaan päästessään kaasu laimenee nopeasti ja yleensä aiheuttaa vain pahaa hajua ja lieviä ärsytysoireita silmiin ja hengityselimiin.

Mikäli ammoniakkia pääsee vuotamaan kylmäjärjestelmästä, pelastusviranomaiset arvioivat vaaran suuruuden, kehottavat esimerkiksi ympäristön ihmisiä pysymään sisätiloissa ja

sulkemaan ilmanvaihdon, kunnes ilmaan päässyt kaasu on laimentunut riittävästi.

Ammoniakkivuodot ylittävät uutiskynnyksen ja varsinkin, kun kyseessä on erikoisempi tapaus, herättävät huomiota pitkäksi aikaa. Lehdistä olemme saaneet lukea jopa siitä, miten ammoniakkivuoto viime vuoden elokuussa pysäytti kansainvälisen avaruusasema ISS:n korjaustyöt. Joskus uutisissa tehdään ammoniakkivuotojen yhteydessä kärpäsistä härkäsiä, mutta todellisiakin vaaratilanteita tietysti syntyy.

Tiukat turvallisuusohjeet Nestlén Turengin jäätelötehtaan ammoniakkilaitoksen käytönvalvojana Aki Sirkka on paljon vartijana. Ammoniakkia on noin 20 000 kg kolmessa, tehtaan sisällä kylmälaitoksen konehuoneessa sijaitsevassa säiliössä.

KYLMÄextra 2/2011 25

Terveydelle ja ympäristölle vaaralliseksi ja syövyttäväksi kemikaaliksi luokiteltu ammoniakki on erittäin hyvä, luonnonkylmäaine.

Tehtaan kylmälaitoksen saneerauksen jälkeen säiliöissä on vielä noin 20 000 kg ammoniakkia.

26 KYLMÄextra 2/2011

Käytönvalvoja voi nukkua yönsä hyvin, sillä Nestlé-konsernilla on tiukat kylmälaitoksia koskevat turvallisuusohjeet. Laitosta valvotaan tarkasti.

Viranomaisten tekemien lakimääräisten tarkastusten (Tukesin ammoniakkiauditointi tehdään 3–5 vuoden välein) lisäksi konsernin omat asiantuntijat tekevät oman turvallisuusauditoinnin kylmälaitokselle viiden vuoden välein. Sellaisen perusteella päädyttiin viimeisimpään, laajamittaiseen kylmäjärjestelmän saneeraukseen. Uusi kylmälaitos on varustettu mm. hätäpysäytysjärjestelmin, joilla se saadaan turvallisesti ajettua alas onnettomuustapauksissa.

Turengin tehtaan kylmäjärjestelmän vaarojen arvioinnissa on tunnistettu erilaisia vahinkoriskejä, kuten laitteiden vikaantuminen, toimintahäiriö, virhe huoltotoimenpiteiden yhteydessä tai järjestelmän ulkopuoliset vauriot.

– Ammoniakkia voisi purkautua varoventtiileistä tehtaan katolle tai sitä voisi vuottaa katolla sijaitsevista putkistoista tai venttiiliryhmistä, Aki Sirkka selventää.

Ammoniakkivuodot havaitaan nopeasti ammoniakkihälytysjärjestelmän kautta. Se koostuu kaikkiaan 40 anturista, jotka on asennettu käyttökohteiden ja putkiston läheisyyteen.

Ammoniakkiantureiden toimintakunto tarkastetaan säännöllisesti luotettavan toimivuuden varmistamiseksi.

Ammoniakkihälytykset ohjautuvat kylmälaitoksen henkilökunnalle, joka selvittää tilanteen ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

Tehtaalla on luonnollisestikin laadittu onnettomuustilanteiden varalta pelastussuunnitelma. Se on Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen tiedossa ja jokainen Turengin tehtaalla työskentelevä on perehdytetty poikkeus- ja onnettomuusohjeisiin. Toimintaa onnettomuustilanteessa myös harjoitellaan säännöllisesti.

Turengin tehdas sijaitsee aivan keskustan tuntumassa. Alueen asukkaille pidettiin kesällä tiedotustilaisuus, jota varten laadittiin yksityiskohtainen turvallisuustiedote.

Laitoksen käytönvalvojana Aki Sirkka on periaatteessa hälytysvalmiudessa lomiaan lukuun ottamatta.

Päivystysvelvollisuuden hän jakaa laitoksen varakäytönvalvojan kanssa. Mahdollisia onnettomuustilanteita ei silti tarvitse va-

paalla ajatella. – Pelastusviranomaiset tietävät kyllä, mitä tehdä ja ottavat heti yhteyttä, jos tarvitaan, Aki kertoo. Uusi au-

Mitä painelaite- ja kemikaalikäytönvalvojalta vaaditaan?

• Painelaitelaki 869/1999* • Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös painelaiteturvallisuudesta (953/1999) Laitoksen omistajan ja haltijan on nimettävä käytönvalvoja rekisteröitävälle painesäiliölle. Käytönvalvojalla on oltava tehtävään vaadittu pätevyys ja riittäväksi katsottava painesäiliön rakennetta, käyttöä ja kunnossapitoa koskeva asiantuntemus.

On omistajan ja haltijan vastuulla varmistaa, että henkilö täyttää vaatimukset.

Käytönvalvojan vastuulla on painesäiliön turvallisuus. Hänen on tunnettava painesäiliön sekä sen hallinta- ja turvalaitteiden toiminta ja ymmärrettävä painesäiliöön liittyvät vaarat. Tehtävien hoitaminen edellyttää perehtymistä painesäiliön käyttö- ja huolto-ohjeisiin sekä painelaitesäädösten velvoitteisiin.

Tukes tarkastaa käytön valvojan pätevyyden ja asiantuntemuksen sekä edellytykset tehtävien hoitamiseen painesäiliön määräaikaistarkastuksen yhteydessä.

Käytönvalvojan tehtävänä on henkilökohtaisesti valvoa painesäiliön käyttöä ja kuntoa. Hän on paikalla esim. määräaikaistarkastuksissa tai vaurioiden ja onnettomuuksien selvittämisessä ja hänen on oltava tavoitettavissa esim. käyttöhäiriötilanteissa. * http://www.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/19990869?toc=1

• Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 • EN 378-4 Ammoniakkilaitoksen käyttöhenkilökuntaa koskevat vaatimukset ovat peräisin yleisestä vaaralliseksi luokiteltuja kemikaaleja koskevasta lainsäädännöstä. – Onnetto­muuksien ehkäisemiseksi käyttöhenkilöstölle on annettava tarpeellinen koulutus ja opastus, jotta he osaavat ryhtyä oikeisiin toimenpiteisiin vaaratilanteessa sekä osaavat käyttää laitosta niin että vaaratilanteita ei pääsisi syntymään.

Samat vaatimukset luonnollisesti koskevat myös ulkoistettua käyttöhenkilöstöä joka monesti helposti jää taka-alalle, kertoo DI Tapio Alijoki Johnson Controls Finland Oy:stä Jos ammoniakin määrä on vähintään 10 000 kg, sen varastointi lasketaan laajamittaiseksi. Silloin ko. laitoksella on oltava kemikaalivastuuhenkilö, joka osoittaa pätevyytensä Tukesin järjestämässä pätevyyskokeessa. Ammoniakkilaitosten käyttäjille tarkoitettuja kursseja järjestää ainakin AEL. Myös laitetoimittajat voivat järjestää toimittamansa laitoksen käyttöön ja huoltoon liittyvää koulutusta.

tomatiikka kertoo myös GSM-viestillä, jos järjestelmän toiminnassa tapahtuu jotakin odottamatonta.

Kylmä on haastavaa Prosessitekniikan diplomi-insinööriksi valmistunut Aki Sirkka suuntautui jo opiskeluaikoinaan nimenomaan elintarviketeollisuuteen. – Kylmä puolestaan vaikutti haasteelliselta ja hieman erikoiseltakin alalta, hän kertoo.

Akin erityiskiinnostuksen aihe energiatehokkuus puolestaan on ajankohtainen aihe myös kylmätekniikassa.

Opeteltavaa on riittänyt. Alan kurssien lisäksi hän pitää erityisen hyödyllisenä laitevalmistajien antamaa koulutusta, sillä se on laitoskohtaista. – Turengin kylmälaitoksen saneerauksen yhteydessä Scancoolilta saatu käyttökoulutus perehdytti yksityiskohtaisesti juuri näihin laitteisiin ja järjestelmiin, hän kiittää.

Aki Sirkan korvantaukset ovat käytönvalvojana vielä märät: hän on ollut Turengin tehtaalla töissä vasta 2,5 vuotta. – Siihen nähden kyllä, että edeltäjäni Ristimäen Seppo työskenteli täällä 37 vuotta! Puolentoista vuoden työnteon jälkeen alkoi tuntua, että hallitsen hommaa. Silti yhä tulee eteen uusia opeteltavia asioita. Kaikkea ei voi mitenkään tietää ja se juuri tekee työstä niin mielenkiintoisen, Aki vakuuttaa.

Aki oli aktiiviaikoinaan monipuolinen SM-tason kilpauimari, joka ui vieläkin ”ikämies”-sarjassa ja harjoittelee 2–3 kertaa viikossa. Kysykääpä Akilta, tuliko innoitus kylmäuraan vaikka opiskeluaikoina avantouinnin MM-kisoista! Kotona Akilla on lenkkikaverina puoliso ja vehnäterrieri.

KylmäteKniiKKa

KaiKKi KylmäteKniiKasta ja ilmastoinnin jäähdytyKsestä VANTAA: p. 020 584 5800, TAmpere: p. 020 584 5390, Turku: p. 020 584 5330

10 –15 %:n tuotto sijoitetulle pääomalle!

IVT-maalämpöpumpun avulla verottomasti.

359 001 Lämpöpumput Lämmitysjärjestelmä

Unohda osakkeet, rahastot ja säästötilit, IVT-maalämpöpumppu palkitsee sijoituksesi parhaiten – jopa15 %:n tuotolla. Ja vieläpä täysin riskittömästi ja verottomasti. Lisäksi se nostaa talosi arvoa täysimääräisesti, joten investointi omaan kotiin kannattaa.

Uusi IVT Greenline HE -maalämpöpumppu on valistunut valinta. Se on varustettu edistyksellisellä A-luokan matalaenergiakiertovesipumpulla, jonka minimaalisen sähkönkulutuksen ansiosta lämmityskulusi pienenevät jopa 80 % nykyisestä. Viiden vuoden IVT-ErikoisTakuu sekä pohjoismainen ympäristömerkki varmistavat toimivuuden purevassakin pakkasessa.

IVT Centerit palveluksessasi: www.ivt.fi Espoo – Hämeenlinna – Imatra – Joensuu – Jyväskylä – Kempele – Kouvola – Kuopio – Lahti – Lappeenranta – Lohja – Mikkeli – Savonlinna – Seinäjoki – Suonenjoki – Tampere – Turku – Vaasa – Vantaa – Varkaus Muut IVT-jälleenmyyjät: www.ivt.fi

Ammoniakkilaitoksen kunnossapito on kasvava ala Teollisuuden suurten ammoniakkikylmälaitosten kunnossapito vaatii toimivaa järjestelmää. Nykyisin kunnossapito on yhä useammin ulkoistettu. Laaja palvelu on asiakkaalle vaivatonta.

Dakota Lavento

S

uomen toiseksi suurimman meijeriyritys Arla Ingmanin Sipoon Söderkullan tuotantolaitoksilla valmistetaan kovia juustoja lukuun ottamatta kaikkia yrityksen meijerituotteita. Samassa tehdaskompleksissa sijaitsee myös Ingman Ice Cream ‑konsernin jäätelönvalmistus. Lokakuussa Unilever on ilmoittanut ostavansa jäätelövalmistuksen.

Kaikkiaan 35 000 kg:n ammoniakkilaitos on yksi Suomen suurimmista. Kylmäteholtaan se on 10 MW. Koko tuotantolaitoksen ylläpidosta ja huollosta vastaa yhtiöiden perustama Massby Facility & Services Ltd. Oy.

Ammoniakkikylmälaitoksen kunnossapito ja huolto on ulkoistettu ja siitä vastaa Oy Scancool Ab. Scancoolin kunnossapito- ja huoltopalveluja tarjoavan Cool Servicen liiketoimintajohtaja Altti Seinelä sanoo, että malli on yleistymässä erityisesti kaikkein vaativimmassa kohteessa. – Monella asiak­kaalla henkilökunta alkaa ikääntyä ja uusien palkkaamisen ja kouluttamisen sijaan toiminta mieluummin ulkoistetaan, hän sanoo.

Lainsäädäntö edellyttää ammoniakkilaitoksilta pätevää käytönvalvojaa.

Kaikilla toimijoilla sellaisen palkkaamiseen ei ole tarvetta, joten palveluntarjoaja voi huolehtia myös lakisääteisistä velvollisuuksista.

• Painelaitelaki 869/1999 ja Kaup­ pa- ja teollisuusministeriön pää­ tös painelaiteturvallisuudesta (953/1999) edellyttävät rekisteröitävälle painesäiliölle rekisteröitävää käytönvalvojaa. Tukes tarkastaa käytön valvojan pätevyyden ja asiantuntemuksen sekä edellytyk-

Arla Ingmanin Sipoon Söderkullan tuotantolaitosten ammoniakkikylmälaitoksen kunnossapidosta ja huollosta vastaa Scancool. Yhtiön Cool Servicen liiketoimintajohtaja Altti Seinelä, vasemmalla, sanoo, että toimintamalli on yleistymässä. Sipoossa laitoksella työskentelee huoltoasentaja Jari Halttunen, kuvassa oikealla.

set tehtävien hoitamiseen painesäiliön määräaikaistarkastuksen yhteydessä. Käytönvalvojan tehtävänä on henkilökohtaisesti valvoa painesäiliön käyttöä ja kuntoa.

• Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuu­ desta 390/2005 ja EN 378-4 puolestaan sisältävät vaatimukset vaaralliseksi luokiteltuja kemikaalia käyttävien laitosten henkilökunnan pätevyydestä. Yli 10 000 kg:n laitoksilla on oltava kemikaalivastuuhenkilö, joka osoittaa pätevyytensä Tukesin järjestämässä pätevyyskokeessa

Kuin oma työpaikka Arla Ingmanilla työskentelee päivittäin vähintään kaksi Scancoolin miestä. Se varsinainen täysipäiväinen huoltoasentaja Jari Halttunen siirtyi Scancoolille huoltosopimuksen myötä.

Aikaisemmin Halttunen oli tehnyt lähinnä reissuhommia, joten vastuu suuresta ammoniakkilaitoksesta, kylmän tuottamisesta kolmella eri lämpötilalla ja päivätyö aina samassa osoitteessa tuntui ensin turhankin haastavalta yhdistelmältä. – Nyt olisi vaikea enää vaihtaa entiseen. Työ on sopivat haasteellista ja vaihtelevaa ja työkaverit mahtavaa porukkaa, Halttunen kertoo.

Halttuselle Arla Ingman on jo kuin oma työpaikka. Palkan kuitenkin maksaa Scancool.

Halttunen tulee töihin kuin kuka tahansa Arla Ingmanin työntekijöistä. Päivittäisten töiden sisältö vaihtelee.

Hänen tehtävänään on pitää laitos tehokkaassa toiminnassa, tehdä säännölliset huollot ja varmistaa, että tuotanto saa riittävästi kylmää. Paikalla on oltava, sillä vuodot on hoidettava välittömästi.

– Vanhassa laitoksessa on paljon hom-

KYLMÄextra 2/2011 29

mia. Käytännössä ammoniakkia joudutaan aina tyhjentämään, jos laitteita joudutaan siirtämään. Siksi meitä on turvallisuussyistä oltava aina kaksi paikalla.

Yksin tyhjennyksiä ei voi tehdä, sillä jos jotakin sattuu, kukaan ei osaisi minua tulla etsimään välttämättä edes saman päivän aikana, Halttunen huomauttaa.

Takuuhuoltojen aikaa Toisen suomalaisen jäätelötehtaan Nestlé Finland Oy:n Turengin tuotantolaitoksen ammoniakkilaitos on myös suuri, saneerauksen jäljiltä 20 000 kg.

Scancoolin toteuttaman NH3-kylmälaitoksen saneeraus ja automaatio-urakan takuuaika on päättymässä marraskuussa. Kylmälaitoksen käytönvalvoja Aki Sirkka kertoo, että takuuajan huoltoihin on jäätelötehtaalla oltu tyytyväisiä.

Seinelän mukaan takuuaika on järjestelmätoimittajalle ja palveluntarjoajalle erinomainen mahdollisuus. – Kahden vuoden takuuaikana on mahdollisuus osoittaa asiakkaalle, mihin pystytään. Jos kaikki menee hyvin, aika usein asiakas sen päätyttyä tekee myös huoltosopimuksen.

Turengissa laitoksen käyttö-, huolto- ja kunnossapitotoimintaa ei ole ulkoistettu. Aki Sirkan lisäksi laitoksesta huolehtii kolme omaa työntekijää, joiden tehtävän kuvaan kuuluu myös tehtaan LVI-työt ja muut hyödykkeet, kuten esimerkiksi paineilma- ja höyrylaitteet. Normaalit huolto- ja kunnossapitotyöt tehdään itse. – Suuremmat työt, joissa esimerkiksi joudutaan irrottamaan koneita, teetetään urakoitsijalla, Sirkka sanoo.

Ennen saneerausta laitos oli varsin vanhanaikainen ja käsikäyttöinen.

Automatisoinnin jälkeen työ on muuttunut huomattavasti sujuvammaksi.

Lisäksi järjestelmä tallentaa tärkeää historiatietoa, jota ei enää tarvitse kaivaa kansioista. Näin toiminnan seuranta on nopeampaa ja helpompaa.

Laitoksen SAP-pohjainen järjestelmä on tehty yhdessä ennakkohuoltosuunnittelijan kanssa. Sirkka näyttää, kuinka kunnossapitojärjestelmä käytännös-

30 KYLMÄextra 2/2011

sä toimii. – Järjestelmä aikatauluttaa ne automaattisesti. Tuntimäärän täyttymisen lähestyessä se tekee työtilauksen. Esimerkiksi suodatin on vaihdettava 500 tunnin välein. Kun 400 tuntia on täynnä, järjestelmä antaa työtilauksen, Sirkka selventää.

Paraskaan järjestelmä ei korvaa ammattilaisen aivoja. Vaikka rutiineista muistutus tuleekin työtilauksen muodossa, suurempia kunnossapito- ja huoltotoimenpiteitä on osattava aikatauluttaa. Kaikkia huoltoja ja korjauksia ei voi toteuttaa tuotannon ollessa käynnissä.

Ne pyritään Turengissa ajoittamaan jokatalvisen seisokin aikaan. Se vaatii ennakkosuunnittelua myös siinä suhteessa, ettei lyhyttä seisokkiaikaa kuormiteta turhilla pikkuhommilla. Ne on voitava hoitaa alta pois tai siirtää seisokin yli.

Monenlaisia sopimuksia Arla Ingman ja Suomen Nestlén Turengin tehdas ovat kaksi hyvin erilaista esimerkkiä ammoniakkilaitoksen käyttö-, huolto- ja kunnossapitokäytännöistä. Mahdollisuuksia on yhtä paljon kuin asiakkailla erilaisia tarpeita. Suurten ammoniakkilaitosten huolto- ja kunnossapito edellyttää pitkää kokemusta ja ammattitaitoa paitsi varsinaista työtä tekeviltä, myös yritykseltä. Asiakkaasta riippuen huoltosopimukseen voi kuulua ennakoivaa huoltoa, normaaleja pikahuoltoja, mahdollisesti etävalvontaa ja ympärivuorokautista päivystystä, joskus hyvinkin lyhyellä vasteajalla.

Ennakoivan huollon avulla varmistetaan, että kylmälaitos toimii tarkoitetulla tavalla eikä suurempia ongelmia edes pääse syntymään. Scancoolilla on 20–30 tällaista asiakasta. Suuressa kohteessa voi olla useiden kymmenien tuhansien kilojen ammoniakkitäytös, pienessä ehkä muutama kymmenen.

– Kohteesta riippuen siellä käydään kerran viikossa tai kuukaudessa tarkistamassa, että kaikki toimii asianmukaisesti ja mikäli ongelmia havaitaan, ne korjataan. Laitoksen koosta riippuen aikaa ennakoivan huollon käyntiin kuluu

RISTEILYT

ECKERÖ LINE TALLINK ST.PETERLINE

KYLPYLÄLOMAT

JALTA, LIETTUA, VIRO

KAUPUNKILOMAT

JALTA, KIOVA, MOSKOVA PIETARI, TALLINNA Ryhmät- ja omatoimimatkat Tiedustelut ja tarjouspyynnöt

ARI-AL TRAVEL OY Kouvola 040 154 7780 info@arialtravel.fi

muutamasta tunnista useaan päivään, Seinelä kertoo.

Etävalvonta on jo nykypäivää, mutta edellyttää toki, että asiakkaan automaatio niin modernilla tasolla, että siihen pystytään. Palveluna se tarkoittaa, että palveluntarjoaja ottaa yhteyden järjestelmään sovitussa aikataulussa ja tarkistaa, että kaikki toimii halutulla tavalla.

Mahdolliset vikahälytykset vastaanottaa arkipäivisin palveluntarjoajan huoltotyönjohtaja, päivystysaikana päivystäjä.

Hän voi kannettavalta tietokoneeltaan tarkistaa, miten kiireellisestä tapauksesta on kysymys. – Jos voidaan odottaa normaaliin työpäivään, se tehdään, sillä se tulee asiakkaalle halvemmaksi, Seinelä vakuuttaa.

Sovittu vasteaika on yleensä 1–6 tuntia. Tunti pääkaupunkiseudulla tarkoittaa, että päivystäjän on oltava noin 30 kilometrin säteellä. Suomi on maantieteellisesti suuri maa ja välimatkat ovat pitkiä. Scancoolilla on neljä päivystysrinkiä. Yksi niistä toimii pääkaupunkiseudulla, yksi Varsinais-Suomessa, yksi Pirkanmaalla ja yksi Pohjanmaalla.

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2011 Suomen Kylmäliikkeiden Liittoon kuuluu noin 190 jäsenyritystä, jotka on jaettu kolmeen ryhmään: - Valmistajat - Tukkuliikkeet / Maahantuojat - Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Valmistajat.................................... 32

Seuraavilta sivuilla löydät järjestön kaikkien jäsenyritysten yhteystiedot.

Ryhmä ”Urakoitsijat / Huoltoliikkeet” on luetteloitu maakunnittain etelästä pohjoiseen.

Päijät-Häme.................................. 34 Kymenlaakso................................ 34 Etelä-Karjala.................................. 35 Varsinais-Suomi........................... 35 Satakunta...................................... 35 Pirkanmaa..................................... 36 Keski-Suomi.................................. 36 Etelä-Pohjanmaa........................ 37

Tukkuliikkeet / Maahantuojat... 32 Urakoitsijat / Huoltoliikkeet...... 33 Uusimaa........................................ 33 Itä-Uusimaa.................................. 34 Kanta-Häme................................. 34

Pohjanmaa................................... 37 Keski-Pohjanmaa........................ 37 Etelä-Savo..................................... 37 Pohjois-Savo................................. 37 Pohjois-Karjala............................. 38 Pohjois-Pohjanmaa.................... 38 Kainuu............................................ 38 Lappi............................................... 38

Kylmälaitoksen haltijan muistilista Kylmäalan töitä ja niiden tekijöiden pätevyyttä säädellään EU-tasolla ns. F-kaasuasetuksessa (EY 842/2006) ja otsoniasetuksessa (EY 1005/2009) sekä niiden täytäntöönpanoasetuksilla. Lisäksi alaa ja sen loppukäyttäjiä koskevia määräyksiä löytyy mm. energiatehokkuusdirektiivistä. Määräysten suomalaisessa täytäntöönpanossa keskeisiä ovat mm. ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvoston huolto- ja pätevyysasetus (452/2009) sekä laki rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatarkistuksista (2007/489).

1) Teetä vuototarkastukset Vuototarkastusten teettäminen on kylmälaitteen omistajan tai haltijan vastuulla ja sen saa tehdä vain Tukesin asianomaiseen rekisteriin merkitty kylmäliike. Säädökset koskevat sekä HFC-kylmäaineilla että jo markkinoilta poistuneilla CFC- tai HCFC-kylmäaineilla toteutettuja laitoksia.

Tarkastukset tulee toteuttaa seuraavasti: Kylmäainetäytös

Vuototarkastusväli

3 – < 30 kg

12 kk

30 – < 300 kg

6 kk

> 300 kg

3 kk

Tarkastusväliä voidaan pidentää 30 kg tai enemmän kylmäainetta sisältävillä laitteilla kerran vuodessa tehtäväksi ja 300 kg tai enemmän ainetta sisältävillä laitteilla kerran puolessa vuodessa tehtäväksi, jos käytössä on vuodonilmaisujärjestelmä. Vähintään 300 kg kylmäainetta sisältäviin laitteisiin vuodonilmaisujärjestelmä on asennettava.

Mahdolliset vuodot on korjattava viipymättä. Vuotojen korjaamisen jälkeen laitteet ja laitteistot on tarkastettava vuotojen varalta uudelleen yhden kuukauden kuluessa korjauksesta.

2) Huolehdi, että kaikista 3 kg tai enemmän kylmäainetta sisältävistä kylmälaitteista löytyy huoltokirja ja huoltotarra Laitteen haltijan tai omistajan on pidettävä huolto- ja tarkastuspäiväkirjaa, josta käy ilmi laitteen sisältämän kylmäaineen määrä ja tyyppi, lisätyn aineen määrä, talteen otetun aineen määrä, viimeisin huoltopäivämäärä, tehty toimenpide, tarkastuksen suorittaneen toiminnanharjoittajan nimi ja huoltajan allekirjoitus. Huolto- ja tarkastuspäiväkirja on pyydettäessä näytettävä valvontaviranomaiselle. Laitteen yhteydessä tulee olla ilmoitus (huoltotarra) siitä, milloin laite on viimeksi tarkastettu.

3) Teetä ilmastoinnin jäähdytyslaitteiden energiatarkastukset Laki rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatarkistuksista koskee nimellisjäähdytysteholtaan 12 kW tai enemmän olevia kylmälaitteita. Laitteet, jotka on otettu käyttöön ennen vuotta 2000, on tarkastettava viimeistään vuonna 2012. Vuosina 2000—2007 käyttöönotetut kylmälaitteet on tarkastettava viimeistään kun käyttöönotosta on kulunut 10 vuotta, kuitenkin viimeistään vuonna 2012. Vuonna 2008 ja sen jälkeen käyttöönotetut kylmälaitteet on tarkastettava viiden vuoden kuluessa kylmälaitteen käyttöönotosta.

Kaikkien kylmälaitteiden asennuksia, huoltoja ja edellä mainittuja tarkistuksia tekevien tulee olla rekisteröitynä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylläpitämään rekisteriin. Rekisteröityjen kylmälaiteliikkeiden yhteystietoja löydät seuraavilta sivuilta otsikon ”TEKIJÖITÄ KYLMÄASENNUKSEEN JA –HUOLTOON” alta.

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2011

KYLMÄextra 2/2011 31

Valmistajat Valmistajat

Osoite

Puh.

Internet

ABB Oy

Hiomotie 13

00380 Helsinki

010 2211

www.abb.fi

Alfa Laval Vantaa Oy

Ansatie 3

01740 Vantaa

(09) 89 441

www.alfalaval.com, www.fincoil.fi

Arctest Oy

PL115

02771 Espoo

(09) 859 2522

www.arctest.fi

Carrier Oy

Vetokuja 4

01610 Vantaa

(09) 613 131

www.carrier.fi

Chiller Oy

Louhostie 2

04300 Tuusula

(09) 274 7670

www.chiller.fi

Cupori Group Oy

Vaisalantie 2

02130 Espoo

02 511 4111

www.cupori.com

Honeywell Oy

Metsäneidonkuja 12

02130 Espoo

020 752 2633

www.honeywell.com

Huurre Finland Oy

Taivaltie 5

01610 Vantaa

020 555 511

www.huurrefinland.fi

Ikaalisten Kylmälaite Oy

Massahuhta 84

39500 Ikaalinen

044 5004123

www.kylmalaite.fi

Johnson Controls Finland Oy

Hankasuontie 10

00390 Helsinki

020 140 4511

www.jci.com

Kojacool Oy

Vanha Nurmijärventie 62

01670 Vantaa

(09) 777 1750

www.koja.fi

Norpe Oy

PL 24

06151 Porvoo

019 5378000

www.norpe.fi

Oy Ekocoil

Leppäkuja 3

14200 Turenki

(03) 644 000

www.ekocoil.fi

Pemco Oy

Mursketie 6

15860 Hollola

(03) 887 410

www.pemco.fi

Porkka Finland Oy

Soisalmentie 3

15860 Hollola

020 555 512

www.huurre.com

SeaKing Ltd

Valimotie 13Bb

00380 Helsinki

(09) 350 88433

www.seaking.fi

Vahterus Oy

Pruukintie 7

23600 Kalanti

(02) 840 70

www.vahterus.com

Tukkuliikkeet / Maahantuojat Tukkuliikkeet / Maahantuojat

Osoite

Puh.

Internet

Aga Oy/Ab

Itsehallintokuja 6

02600 Espoo

010 2421

www.aga.fi

Ahlsell Oy / Kylmä

Osuustie 5

01510 Vantaa

020 584 5000

www.ahlsell.fi

Alfa Laval Nordic Oy

PL 51

02271 Espoo

(09) 804 041

www.alfalaval.com, www.fincoil.fi

Arctica Wholesale Oy/ Ltd

Puutarhatie 24 B

01300 Vantaa

020 558 8250

www.arctica.fi

CIAT Finland Oy

Kirstinkuja 9

01400 Vantaa

040 5097455

www.ciat.fi

Combi Cool Oy/Ab

Ruosilantie 14

00390 Helsinki

(09) 777 1230

www.combicool.fi

Cooltrade Oy

Kuussillantie 27

01230 Vantaa

010 2399770

www.cooltrade.fi

Danfoss Oy/Ab

Kivenlahdentie 7

02360 Espoo

0207 010600

www.danfoss.fi

ebm-papst Oy

Puistotie 1

02760 Espoo

09 8870220

www.ebmpapst.fi

FG Finland Oy

Karitie 7

01530 Vantaa

020 7412221

www.fgfinland.fi

Global Cool Consults Oy/Ab

Styrmansgatan 4

68600 Jakobstad

040 7789414

www.coolconsults.com

Kaukomarkkinat Oy

Lintulahdenkuja 10,PL 98

00501 Helsinki

(09) 5211

www.kaukomarkkinat.com

Onninen Oy / Kylmä

Ansiokatu 8

15610 Lahti

020 485 5111

www.onninen.com

Paavo Kataikko Oy

Kehänreuna 1

02430 Kirkkonummi

(09) 221 4685

www.mitsubishielectric.fi

Pemco Oy

Mursketie 6

15860 Hollola

(09) 887 410

www.pemco.fi

Recair Oy

Mukulakuja 3

04300 Tuusula

09 2744000

www.recair.fi

Ref-Team Oy

Arhokatu 12

21200 Raisio

024 396 300

www.refteam.fi

Refair Oy

Atomitie 1

00370 Helsinki

(09) 565 7780

www.refair.fi

Scanoffice Oy

Mestarintie 4

01730 Vantaa

(09) 290 2240

www.scanoffice.fi

Tukku-Kylmä Oy

Koivukummuntie 4

01510 Vantaa

0207 545230

www.tukku-kylma.fi

32 KYLMÄextra 2/2011

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2011

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet

Osoite

Uusimaa Airmec Oy Are Oy Are Oy Are Oy Asennus-Santeri Oy Carrier Oy Chiller Oy Coolmatic Oy Fläkt Woods Oy Helsingin Kylmäasennus Oy Helsingin Kylmähuolto Helsingin Kylmäpalvelu Oy HMK-Kylmä Oy Humiref Oy Huoltoportti Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Johnson Controls Finland Oy KK-Kylmäpalvelu Oy Kodinkonehuolto Tauno Korhonen Oy Kojacool Oy Kylmä-2000 Oy Kylmä-Kari Oy Kylmähuolto Koski Kylmähuolto Brofeldt Oy Kylmähuolto Juselius Ky Kylmäkeisari Oy Kylmäkide Oy Kylmäkolmonen Oy Kylmälinja Oy Kylmärengas Oy Kylmäsepät Oy Kylmäset Oy/Riihimäen Kylmähuolto Kylmäteho Tenhunen Ky Kylmäviisikko Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lohjan Kylmäasennus Oy Lumikko Huoltopalvelut Oy Metric Industrial Oy MV-Jäähdytys Oy / Coolstep

Rajakuja 5 Hakakalliontie 7 Tinasepäntie 36 Kaivokselantie 9,PL 160 Hyyppäräntie 93 Vetokuja 4 Louhostie 2 Knaapilantie 8 PL 5 Juoksuhaudantie 31 A Rosendalinrinki 3 A 21 Kalevankatu 22 B Näkinkuja 4 Tapanilankaari 84 Könnintie 10 Taivaltie 5 Rajatorpantie 8 Hankasuontie 10 Manninpellontie 16 b Kumpulantie 1 Vanha Nurmijärventie 62 Nuolikuja 15 Hepokuja 6e Hovilantie 114 PL 38 Iloniementie 99 Alaniementie 2 Imppalanmäki 3 Tammistokuja 17 A Isonkivenkuja 2 Sorvatie 40 Ojakärsämöntie 12 Tehdaskylänkatu 4 Asentajantie 3 Rattitie 13 Siltakatu 21 Sauvonrinne 2 Laturinkuja 8 Virkatie 8 Jäspilänkatu 18 Tarrankaari 10 Tatti 13 Piispantilankuja 4 Mestarintie 11

01230 Vantaa 05460 Hyvinkää 00620 Helsinki 01610 Vantaa 05800 Hyvinkää 01610 Vantaa 04300 Tuusula 04330 Lahela 02621 Espoo 00430 Helsinki 01520 Vantaa 00100 Helsinki 00530 Helsinki 00730 Helsinki 05400 Jokela 01610 Vantaa 01600 Vantaa 00390 Helsinki 02970 Espoo 00520 Helsinki 01670 Vantaa 01740 Vantaa 01200 Vantaa 05450 Nukari 03601 Karkkila 08350 Lohja 02970 Espoo 04200 Kerava 01520 Vantaa 04300 Tuusula 01480 Vantaa 04300 Tuusula 11710 Riihimäki 01800 Klaukkala 00770 Helsinki 05900 Hyvinkää 08500 Lohja 02601 Espoo 01510 Vantaa 04250 Kerava 08500 Lohja As 00760 Helsinki 02240 Espoo 01730 Vantaa

Oy O & E Tallberg Ab Paavo Kataikko Oy Pointcool-Service Oy Recair Oy Sakari Timonen Oy

Atomitie 1 Kehänreuna 2 Konetie 1 Mukulakuja 3 Rattitie 13

00370 Helsinki 02430 Masala 04300 Tuusula 04300 Tuusula 00770 Helsinki

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2011

Puh.

Internet

(09) 720 6870 020 530 5500 020 530 5500 020 530 5700 040 8618201 (09) 61 3131 (09) 274 7670 010 850 4714 020 442 3287 GSM: 0400 70 8950 040 5938871 GSM: 0400 50 8512 0400 401685 (09) 350 7740 050 4435245 020 55 5514 020 5155 020 140 4551 0400 425482 (09) 49 5903 (09) 777 1750 040 5055441 (09) 876 5810 (09) 8787 6369 (09) 222 4613 (019) 32 1350 044 5055480 (09) 294 2795 045 2747830 GSM: 0400 53 1319 (09) 872 8545 09 2344 464 020 7579973 020 155 6860 (09) 350 7650 02071 51840 02071 52060 020 7153000 02071 5003 02071 512090 (019) 33 5595 010 2871301 09 4761 600 020 7861900/ 020 7861950 (09) 755 6484 GSM: 050 323 4685 (09) 838 7420 09 2744000 (09) 389 4525

www.airmec.fi www.are.fi www.are.fi www.are.fi www.asennus-santeri.fi www.carrier.fi www.chiller.fi www.coolmatic.fi www.flaktwoods.fi www.helsinginkylmahuolto.fi www.helsinginkylmapalvelu.fi www.hmk-kylma.fi www.humiref.fi www.huoltoportti.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.jci.com www.kk-kylmapalvelu.fi www.kkhtaunokorhonen.fi www.koja.fi www.kylma2000.fi www.kylmakari.fi www.kylmahuoltokoski.com www.kylmahuoltobrofeldt.fi www.kylmahuoltojuselius.fi

www.kylmakolmonen.fi www.kylmalinja.fi

www.kylmaset.fi www.kylmatehotenhunen.fi www.kylmaviisikkooy.com www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.lohjankylmaasennus.fi www.lumikko.com www.metric.fi www.mv-jaahdytys.fi, www.coolstep.fi www.mitsubishielectric.fi www.pointcool.fi www.recair.fi

KYLMÄextra 2/2011 33

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet

Osoite

Puh.

Internet

Scancool Oy/Ab Spinea Ltd Oy Suomen Jääkylmä Oy Suomen Kylmäpiste Oy Säätölaitehuolto Oy T:mi Huolto-Juki Tapiko Oy Tiramo Oy VP-Euroref Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Yleiskylmä-Findri Oy Ltd Itä-Uusimaa

Majavantie 10 Lyhtytie 14 Linnavuorentie 28 A Kalevankatu 5 A 2 Rälssintie 4A Hirvikalliontie 18 Pakkamestarinkatu 4 A 15 Kaasutintie 8 A Soidintie 12 Panuntie 11 Torpantie 2 Vitikka 4 A Harkkokatu 3 Mukulakuja 4

04320 Tuusula 00750 Helsinki 00950 Helsinki 04200 Kerava 00720 Helsinki 10900 Hanko 00520 Helsinki 00770 Helsinki 00700 Helsinki 00620 Helsinki 01651 Vantaa 02630 Espoo 05800 Hyvinkää 04300 Tuusula

020 728 1875 (09) 374 1066 010 425 5000 044 0785462 09 3863110 GSM: 0400 47 3284 041 5010398 040 5888499 020 155 3100 020 43 3111 020 433111 020 433 1201 020 433111 09 2759960

www.scancool.fi www.spinea.fi www.jaakylma.fi www.kylmapiste.fi saatolaitehuolto.fi

Are Oy Kylmäkonehuolto J. Varis Oy Kylmäkonehuolto JL-Cool service Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Norpe Oy Refcon Finland Oy Kanta-Häme Forssan Kylmä-Keskus Oy Hämeen Kodin- ja Kylmäkonehuolto Oy Kylmäkeskus Sami Oy Kylmäset Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Päijät-Häme

Urakoitsija-alue Pohjaniityntie 12 Niittymaankuja 20 Murrontie 3 Asentajantie 9 PL 24 Mestarintie 1

06850 Kulloo 04130 Sipoo 06500 Porvoo 30420 Forssa 06150 Porvoo 06151 Porvoo 06150 Porvoo

020 530 5500 0400 45 3885 GSM: 0400 43 6092 02071 52530 02071 52640 019 5378000 (019) 524 8110

www.are.fi

Ratamokuja 8 Raatihuoneenk. 4 Ylikauppilantie 2 Mattilantie 13 Vanajantie 10 Vankanlähde 7

30420 Forssa 13100 Hämeenlinna 31640 Humppila 13100 Hämeenlinna 13110 Hämeenlinna 13100 Hämeenlinna

(03) 422 1082 (03) 682 4885 0400 74 1214 020 7579972 02071 52630 020 4336085

www.hkkh.fi www.kylmakeskussami.fi www.kylmaset.fi www.lemminkainen.fi www.yit.fi

AC Palvelut Oy Are Oy Chiller Oy Cool Davanti Oy Elcool Oy HC-Systems Oy Heinolan LVI-Asennus Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Kylmanni Kylmähuolto Tammelin Oy Kylmäkärki Oy Pemco Oy T:mi Ari Mellin YIT Kiinteistötekniikka Oy Kymenlaakso AH-Cool Oy Are Oy Costella Oy Freotek Oy

Rataskatu 10 Väinämöisentie 6 Mukkulankatu 16 Vinssikatu 5 Alavankatu 2 Kukonkoskenkatu 8 Vuohkalliontie 5 Soisalmentie 3 Askonkatu 9 Kukonkannus 8 Tuomitie 22 Teollisuustie 8 Mursketie 6 Jussinkorventie 216 Jussilankatu 6 C 2

15700 Lahti 15170 Lahti 15210 Lahti 15700 Lahti 15610 Lahti 15700 Lahti 18200 Heinola 15860 Hollola 15100 Lahti 15880 Hollola 15560 Nastola 16600 Järvelä 15860 Hollola 06100 Mäntsälä 15680 Lahti

044 344 3650 020 530 5500 (03) 87 6470 020 743 4000 020 792 0500 (03) 733 9267 044 0557778 020 555 5606 020 515 2750 040 590 5303 0400 842 198 (03) 87 2860 (03) 88 7410 0400 82 6200 020 433 111

www.acpalvelut.fi www.are.fi www.chiller.fi www.davanti.fi www.elcool.fi www.hcsystems.fi www.heinolanlvi.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kylmanni.fi www.kylmahuoltotammelin.com www.kylmakarki.fi www.pemco.fi www.arimellin.com www.yit.fi

PL 227,Korjalankatu 6G Jumalniementie 3 Varastokatu 3 Talttatie 5

45101 Kouvola 48600 Kotka 45200 Kouvola 48400 Kotka

0405 123468 020 5305500 05 3664155 (05) 228 5795

www.ahcool.fi www.are.fi www.costella.fi www.freotek.fi

34 KYLMÄextra 2/2011

www.tapiko.fi www.vpeuroref.fi www.yit.fi www.yit.fi www.yit.fi www.yit.fi www.findri.fi

www.jl-cool.com www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.norpe.fi www.refcon-finland.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2011

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet

Osoite

Puh.

Internet

Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Kotkan Kylmätekniikka Oy Kylmähuolto Miikkulainen Oy Kylmähuolto Resek Oy Kylrakeit Oy Kymen Kylmärinki Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Etelä-Karjala Are Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Itä-Suomen Kylmälaitepalvelu Oy K-Ilmastointi Kaakon Kylmäasennus Oy Karjalan Kylmähuolto Lappeenrannan Jäähdytystekniikka Oy Lappeenrannan Kylmä Ky Lemminkäinen Talotekniikka Oy Vuoksen Kylmäkone Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Varsinais-Suomi Are Oy Are Oy Carrier Oy Chiller Oy Enertest Ky Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Kylmä-Kariset Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy LJ-Kylmä Oy Mestarikylmä Projektia Oy Ref-Team Oy Suomen Jääkylmä Oy Telekylmä Oy Turun AR-Systems Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Satakunta Are Oy Are Oy Eura Production Oy Euran Teollisuushuolto Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy

Varastotie 9 Asentajankatu 10 Asentajankatu 2 Vasaratie 3 PL 40,Somerotie 19 Hietakuja 2 Kymi Yritysalue Valajantie 5 Tehontie 10 Matkakuja 6 A Kanervistontie 48

46860 Anjalankoski 45130 Kouvola 48770 Kotka 48400 Kotka 45200 Kouvola 49400 Hamina 45700 Kuusankoski 48230 Kotka 45200 Kouvola 48600 Kotka 45200 Kouvola

020 555 5700 020 514 1144 GSM: 044 510 1136 GSM: 0400 75 1067 010 3975500 (05) 415 3201 (05) 379 1922 02071 53020 02071 52107 010 4375438 020 433 111

www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kotkankylmatekniikka.fi www.kylmamestari.fi www.resek.fi

Harapaisentie 55 Seponkatu 6 Alaniitynkatu 17 Kaivertamontie 2 Paalukatu 4 E Kuparintie 43 Lentäjäntie 8 Yläniitynkatu 1 Loitsukatu 37 Eteläkatu 12B Piikatu 1 Myllymäenkatu 21

53500 Lappeenranta 53300 Lappeenranta 53100 Lappeenranta 57810 Savonlinna 53500 Lappeenranta 55100 Imatra 53100 Lappeenranta 53100 Lappeenranta 53600 Lappeenranta 53500 Lappeenranta 55120 Imatra 53100 Lappeenranta

020 530 5500 020 555 5607 020 514 2100 015 510244 GSM: 050 405 1500 044 5100869 0400 30 4992 (05) 412 6100 0400 553738 02071 53020 (05) 473 2400 020 433 111

www.are.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kylmalaitepalvelu.com www.k-ilmastointi.fi www.kaakonkylmaasennus.fi

Fiskarsinkatu 2 Joensuunkatu 7 Hitsarinkatu 2 Hallimestarinkatu 13 Vehmaantie 248 Lemminkäisenkatu 42 Länt.Pitkäkatu 33 Tuulissuontie 3 B Lukkosepänkatu 7, PL 110 Perkkiönkatu 4 Vesalankatu 4 Tuulissuontie 21 Arhokatu 12 Unkarinkatu 22 Kakskerrantie 687 Arhokatu 1 Lemminkäisenkatu 59 Örninkatu 14

20750 Turku 24100 Salo 20360 Turku 20780 Kaarina 23100 Mynämäki 20520 Turku 20100 Turku 21420 Lieto 20101 Turku 20460 Turku 20360 Turku 21420 Lieto 21200 Raisio 20750 Turku 20960 Turku 21200 Raisio 20521 Turku 24100 Salo

020 530 5500 020 5305500 (02) 437 5200 (02) 253 5700 (02) 434 0700 020 555 5609 020 515 7750 (02) 237 7600 02071 53160 GSM: 0400 19 6296 040 5160568 (02) 477 9200 (02) 439 6300 010 425 5003 GSM: 0400 52 3114 020 7792501 020 4337300 020 433 1790

www.are.fi www.are.fi www.carrier.fi www.chiller.fi www.enertest.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kylma-kariset.fi www.lemminkainen.fi

Tikkalantie 1 Satakunnankatu 23 A Anttilantie 16 Neitsytmäentie 5 B Uunikatu 6 Yrjönkatu 22

26100 Rauma 28130 Pori 27510 Eura 27500 Kauttua 28610 Pori 28100 Pori

020 530 5500 020 5305500 (02) 838 2800 044 2541990 020 555 5720 020 515 2241

www.are.fi www.are.fi www.euraproduction.fi www.euranteollisuushuolto.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2011

www.kylmarinki.com www.lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi www.yit.fi www.yit.fi

www.jaahdytystekniikka.fi www.lemminkainen.fi www.vkkoy.fi www.yit.fi

www.mestarikylma.fi www.projektia.fi www.refteam.fi www.jaakylma.fi www.telekylma.fi www.turunar-systems.fi www.yit.fi www.yit.fi

KYLMÄextra 2/2011 35

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet

Osoite

Karvian Kylmäkone Ky Lännen Ilmatekniikka Oy Länsi-Jää Oy Polar Jäähdytys Ky Polar-Kylmä Oy Porin Kylmäasennus Ky Porin Kylmäkone Grönbacka Ky Rauman Kylmärakenne TAE-Cooling Oy Ulver Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Pirkanmaa Are Oy Carrier Oy Chiller Oy Tampere Huurre Finland Oy Hämeen Jäähdytys Oy Ikaalisten Kylmälaite Oy IM-Service Ky ISS Palvelut Oy JTH-Service Oy Jäämatic Oy Jääratas Ky Kojacool Oy Kylmäset Oy Kylmäset Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lumikko Huoltopalvelut Oy MH-Air Ky MV-Jäähdytys Oy Scancool Oy/Ab Suomen Tekojää Oy Sähköpeko Oy TS-Kylmä Oy Valkeakosken Kylmälaitehuolto P.Siren Vilppulan Huoltopalvelu Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Keski-Suomi Are Oy Are Oy Carrier Oy Chiller Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Jyväs-Jää Oy JääWatti Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy MV-Jäähdytys Oy Refsystems Silván Oy

Jokimaantie 2 Hakuninvaihe 1 Sammontie 15 Itäkeskuksenkaari 4 Varpushaukantie 3 Preiviikintie 442 Isonsannanpuistokatu 5 Teerentarhantie 8 Pajulanraitti 35 Kukonharjamäentie 15 Kairakatu 1 Satakunnankatu 31

39930 Karvia 26100 Rauma 28400 Ulvila 28130 Pori 28220 Pori 28660 Pori 28100 Pori 26510 Rauma 27710 Köyliö 29250 Nakkila 26100 Rauma 28130 Pori

(02) 544 1407 (02) 83766100 (02) 538 3000 0400 228448 (02) 639 4196 (02) 647 2550 (02) 633 3135 (02) 822 7333 0400 488806 GSM: 040 528 0417 010 4375849 020 4331720

Kuoppamäentie 11 Aunankorvenkatu 9 Pyynikintie 25 Huurretie 13 Polumäenkatu 15 Massahuhta 84 Puttosharjuntie 93 Biokatu 12 Yrittäjäntie 11 Aurinkokuja 5 B Hiidenkatu 6 Lentokentänkatu 7 Laiskantie 1 Nekalankulma 20 Haarlankatu 1 F Polunmäenkatu 49 Risuharjunkatu 45 Metallitie 10 Pinninkatu 53 Sepänkatu 8 Hautalankatu 20 Vinkkiläntie 106 Saimintie 12 Suokatu 4 Hatanpäänkatu 1

33800 Tampere 33840 Tampere 33230 Tampere Ylöjärvi 33720 Tampere 39500 Ikaalinen 34800 Virrat 33520 Tampere 36600 Pälkäne 33420 Tampere 33240 Tampere 33900 Tampere 37600 Valkeakoski 33800 Tampere 33230 Tampere 33720 Tampere 33330 Tampere 33960 Pirkkala 33100 Tampere 39700 Parkano 33700 Tampere 38210 Sastamala 37600 Valkeakoski 35700 Vilppula 33900 Tampere

020 530 5500 (03) 317 1770 03 2143250 020 55 5511 (03) 266 0996 GSM: 044 500 4123 044 0336551 020 515 2200 050 441331 (03) 343 0480 (03) 212 7789 (03) 282 5111 020 7579970 020 7579971 020 7153120 010 2871302 GSM: 0400 62 4190 03 3680822 020 728 1877 (03) 44021 (03) 357 3600 0500 621055 03 5843671 0400 628832 020 433 4600

www.are.fi carrier.fi www.chiller.fi www.huurrefinland.fi www.hameenjaahdytys.fi www.kylmalaite.fi

Ohjelmakaari 10 Kauppakatu 12 Murskaamontie 1 Antinniityntie 7 Kirrinpolku 4 Vapaudenkatu 8 Palokankaantie 25 Yrittäjänkatu 4 Vehkakuja 4 Ahvenlammenkuja 7 Kaarinantie 1

40500 Jyväskylä 42220 Kaipola 40320 Jyväskylä 40250 Jyväskylä 40270 Palokka 40100 Jyväskylä 40320 Jyväskylä 44150 Äänekoski 40700 Jyväskylä 42100 Jämsä 43500 Karstula

020 530 5500 020 530 5500 014 272855 (014) 378 2511 020 555 5601 020 515 7500 0403 483666 0400 364960 02071 51900 040 5513336 040 5177950

www.are.fi www.are.fi carrier.fi www.chiller.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.jyvas-jaa.fi www.jaawatti.fi www.lemminkainen.fi www.mv-jaahdytys.fi

36 KYLMÄextra 2/2011

Puh.

Internet www.lannenilmatekniikka.fi www.lansi-jaa.fi www.polarjaahdytys.fi www.polarkylma.fi www.porinkylmaasennus.com www.kylmakone.fi www.kylmarakenne.fi

www.yit.fi www.yit.fi

www.iss.fi www.jth.fi jaamatic@jaamatic.fi www.jaaratas.fi www.koja.fi www.kylmaset.fi www.kylmaset.fi www.lemminkainen.fi www.lumikko.com www.sci.fi/¨mhair www.mv-jaahdytys.fi www.scancool.fi www.suomentekojaa.fi www.peko.fi www.tskylma.fi

www.yit.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2011

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet

Osoite

Puh.

Internet

Sisä-Suomen Kylmälaite Oy Viitasaaren Kylmähuolto YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Etelä-Pohjanmaa ISS Palvelut Oy Kylmä- ja Konekeskus P. Ahtiainen Oy Kylmäkonehuolto M. Mäki Oy Kylmäkonehuolto Ukonmäki Ky Lakeuden Kylmäkeskus Oy Lakeuden Kylmätekniikka Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Lumikko Huoltopalvelut Oy Scancool Oy/Ab YIT Kiinteistötekniikka Oy Pohjanmaa Are Oy Global Cool Consults Oy/Ab ISS Palvelut Oy ISS Palvelut Oy Kylservice - Kylmähuolto Kenneth Lillhannus Lemminkäinen Talotekniikka Oy LVI & Kylmäkone K-E Aspholm LVI- & Kylmäpalvelu Turunen T:mi Scancool Oy/Ab Vaasan Kylmäkone Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Keski-Pohjanmaa Huurre Finland Oy Kylmet Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Pohjanmaan Jääkylmä Oy Scancool Oy/Ab YIT Kiinteistötekniikka Oy Etelä-Savo Huurre Finland Oy Huurre Finland Oy Kylmäasennus P. Nykänen Oy Kylmähuolto Leppälä Ky Lemminkäinen Talotekniikka Oy Pieksämäen Masan Huolto Ky PP-Electro Ky Saimaan Kylmälaite Ky Tmi Air Cool Jukka Airaksinen YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kuntatekniikka Oy Pohjois-Savo Are Oy Chiller Oy

Sääkspääntie 57 Kaivotie 3 Kuormaajantie 7 Teollisuuskatu 5

41230 Uurainen 44500 Viitasaari 40351 Jyväskylä 42100 Jämsä

0500 807656 (014) 57 0120 020 433111 020 433111

www.sisasuomenkylmalaite.fi

Kauppakatu 23 Kenttätie 6 Haapatie 17 Keskuskatu 4 Tuottajantie 39 Korventie 2 Välkkilänkatu 7, PL 128 Roveksentie 18 PL 376 Tuottajantie 5

60100 Seinäjoki 61800 Kauhajoki 62100 Lapua 62900 Alajärvi 60100 Seinäjoki 64700 Teuva 60120 Seinäjoki 60510 Hyllykallio 60101 Seinäjoki 60120 Seinäjoki

020 514 1300 (06) 231 3918 (06) 438 8483 (06) 557 3160 010 830 4201 (06) 228 6200 02071 53060 010 2871303 020 728 1873 020 433 111

www.iss.fi www.kylmakone.com

Strömbergin puistotie 13 Korpvägen 3 Wolffintie 36 Silmukkatie 4 Lappfjärdsvägen 893 Olympiakatu 3B Lohkaretie 3 Tuomirannantie 36 Havutie 3 Kairatie 7 Kokkokalliontie 12 Teollisuustie 16

65320 Vaasa 68660 Jakobstad 65200 Vaasa 65100 Vaasa 64300 Lappfjärd 65100 Vaasa 65320 Vaasa 66160 Långåminne 68600 Pietarsaari 65350 Vaasa 65100 Vaasa 68600 Pietarsaari

020 530 5500 040 7789414 020 514 1051 GSM: 0400 76 1228 (06) 222 1312 02071 51670 GSM: 0500 36 5718 (06) 365 7197 020 728 1869 (06) 357 5100 020 4337040 020 433 1696

www.are.fi www.coolconsults.com www.iss.fi www.iss.fi

Vasarakuja 9 Luhtikuja 7 Tervahovintie 2,PL 96 Vasarakuja 1 B Yrittäjäntie 6 Kosilankatu 5

67100 Kokkola 69100 Kannus 67101 Kokkola 67100 Kokkola 67100 Kokkola 67701 Kokkola

020 5555603 0500 366035 02071 53040 050 4124929 020 728 1868 020 433 111

www.huurrefinland.fi www.kylmet.fi www.lemminkainen.fi www.jaakylma.fi www.scancool.fi www.yit.fi

Arinakatu 9 Pihlajavedentie 21 Kuokkakuja 2 Kotipellonpiennar 3 Johtokatu 3 Vilhontie 1 Otto Mannisen tie 8 Yrittäjänkatu 22 Vitikkaniementie 10 Insinöörinkatu 6 Insinöörinkatu 6

50170 Mikkeli 57101 Savonlinna 76130 Pieksämäki 50170 Mikkeli 50130 Mikkeli 76150 Pieksämäki 51200 Kangasniemi 50130 Mikkeli 77570 Jäppilä 50101 Mikkeli 50100 Mikkeli

020 555 5710 020 555 5730 GSM: 040 548 5428 0400 65 7855 040 484 5089 0400 252052 0207 983480 0400 253724 GSM: 0400 15 2519 020 433 5150 050 5376561

www.huurrefinland.fi www.huurrefinland.fi www.kylmaasennus.fi www.kylmahuolto.net www.lemminkainen.fi www.masanhuolto.fi www.pp-electro.fi www.coldtec.fi jukka.aircool@gmail.com www.yit.fi www.yit.fi

Mestarinkatu 5 Kalevalankatu 10

70700 Kuopio 70500 Kuopio

020 530 5500 (017) 263 1880

www.are.fi www.chiller.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2011

www.yit.fi www.yit.fi

www.kylmakonehuolto.com www.lakeudenkylmakeskus.fi www.lakeudenkylmatekniikka.fi www.lemminkainen.fi www.lumikko.com www.scancool.fi www.yit.fi

www.lemminkainen.fi www.lvi-kylmaturunen.com www.scancool.fi www.vaasankylmakone.fi www.yit.fi www.yit.fi

KYLMÄextra 2/2011 37

Tekijöitä kylmäasennukseen ja -huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet

Osoite

Puh.

Internet

FCool Oy Hane Huoltopalvelu Ky Huurre Finland OY ISS Palvelut Oy Keski-Savon Sähkö-ja Kylmäpalvelu Oy Kodinkonehuolto Korhonen Ky Kylmäduo Oy Kylmäntekijät Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy PeLVI Oy Sähkö- ja Kylmähuolto Korhonen Oy Varkauden Kylmälaite Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Pohjois-Karjala Huurre Finland Oy Itä-Kylmä Oy Joensuun Kylmäkone Lemminkäinen Talotekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Pohjois-Pohjanmaa Are Oy Are Oy Are Oy Carrier Oy Enerkyl Oy Hannu Koivu Ky ISS Palvelut Oy Juhatek Oy Jäähdytyskoneasennus- ja Huolto Niemelä Ky Kylmälaitepalvelu Kidex Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Kainuu Enerkyl Oy KS-Talotekniikka Oy Kylmä- ja Kodinkonehuolto T. Mäkeläinen Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Timon Kylmäsähkö YIT Kiinteistötekniikka Oy Lappi Are Oy Are Oy Cold Service P.Tapio ISS Palvelut Oy Jetitek Oy Kylmin Oy Lemminkäinen Talotekniikka Oy Sodankylän Kylmähuolto YIT Kiinteistötekniikka Oy Ylä-Lapin LVI Oy

Kisällinkatu 16 H 3 Puustellintie 29 Kellonkärki 14 Päivärannantie 10 Kivipurontie 38 Jysinahontie 88 Päiviönkatu 43 Oppipojankuja 10 Itkonniemenkatu 29 B Isoharjantie 4 PL 20 Vanha Hasintie 3 Ajajantie 1

70780 Kuopio 72400 Pielavesi 70460 Kuopio 70420 Kuopio 78250 Varkaus 74700 Kiuruvesi 74100 Iisalmi 70780 Kuopio 70500 Kuopio 71800 Siilinjärvi 73201 Varpaisjärvi 78870 Varkaus 70780 Kuopio

044 5456660 (017) 86 2155 044 766 2500 020 515 3200 0400-277968 (017) 827 0210 (017) 82 3815 017 2632611 02071 52730 (017) 462 4240 GSM: 0400 27 3431 (017) 556 1008 020 4330000

www.fcool.fi www.hanehuoltopalvelu.net www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kylmapalvelu.fi www.kodinkonehuoltokorhonen.com www.kylmaduo.fi www.kylma.fi www.lemminkainen.fi www.kylmakonehuolto.fi

Rekkatie 11 B 9 Rahkeentie 4 Lylykoskentie 7 Parrutie 1 Rahtikatu 4

80100 Joensuu 80100 Joensuu 80130 Joensuu 80100 Joensuu 80100 Joensuu

040 8382152 (013) 12 2355 (013) 22 8130 02071 52740 020 433 111

www.huurrefinland.fi

Pajuniityntie 43 Hietaniementie 12 Jääsalontie 17 Laakeritie 20 A Tuotekuja 3 Lukkarinlandentie 13 Kellonpellontie 21 Kylmäsentie 5 Tuohitie 8 Ratamotie 54 Kempeleentie 5 Paulaharjuntie 20

92120 Raahe 91430 Leppiniemi 90400 Oulu 90620 Oulu 90410 Oulu 93100 Pudasjärvi 90520 Oulu 90800 Oulu 90820 Kello 90800 Oulu 90400 Oulu 90501 Oulu

020 530 5500 020 530 5500 020 530 5500 (08) 34 8470 020 55 5515 GSM: 0400 68 5559 (08) 886 1888 050 4917373 020 831 7007 0400 685083 02071 51690 020 433 111

www.are.fi www.are.fi www.are.fi www.carrier.fi www.huurrefinland.fi

Nuaskatu 5 Sivukatu 6 Kauppakatu 3 Opintie 1 Somerentie 79 Timperintie 13 A

87400 Kajaani 87500 Kajaani 89600 Suomussalmi 87100 Kajaani 89200 Puolanka 87400 Kajaani

020 555 5602 0400 515750 (08) 71 2150 010 8434880 GSM: 0400 123713 020 4336840

www.huurrefinland.fi

Sipolantie 2 Kemintie 25 Hakalankatu 41 Aittatie 1 Pohjolankatu 4 Marttiinintie 11 Nuoskankatu 2 Mantovaarantie 60 Suosiolankatu 2 Yhdystie 8

96100 Rovaniemi 95420 Tornio 94100 Kemi 96100 Rovaniemi 96100 Rovaniemi 96300 Rovaniemi 94600 Kemi 99600 Sodankylä 96100 Rovaniemi 99800 Ivalo

020 530 5500 020 530 5500 0400 691032 020 515 2650 040 7127506 (016) 31 8888 02071 52144 (016) 61 0170 020 433 6400 040 5159040

www.are.fi www.are.fi www.coldservice.fi www.iss.fi www.jetitek.fi

38 KYLMÄextra 2/2011

www.yit.fi

www.lemminkainen.fi www.yit.fi

www.iss.fi www.juhatek.fi www.kidexoy.fi www.lemminkainen.fi www.yit.fi

www.lemminkainen.fi www.yit.fi

www.lemminkainen.fi www.yit.fi www.yla-lapinlvi.fi

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten yhteystiedot 2011

Recair INDUTRADE GROUP

Ympäristöystävällistä kylmää ja lämpöä Scancoolista Oy Scancool Ab, Suomen johtavia teollisten kylmälaitosten ja lämpöpumppujen toimittaja on nyt osa Oilon-konsernia.

Kokonaisvaltainen palvelumme tarjoaa kaikki kylmä- ja lämpöpumpputekniikkaan liittyvät palvelut avaimet käteen periaatteella suunnittelusta, valmistuksesta ja asennuksesta huoltoon saakka.

Toimipisteemme sijaitsevat Kokkolassa, Pietarsaaressa, Seinäjoella, Lappeenranassa ja Tampereella.

www.scancool.fi

Keeping You Cool

&22/67(3 WDUMRDD DODQ XXVLPPDW MD WXRWWDYLPPDW OlPS|WLOD MD NRVWHXGHQKDOOLQQDQ UDWNDLVXW MllKG\W\NVHQ NRNR HOLQNDDUHOOH 7DYRLWWHHQDPPH RQ ROOD WHNQRORJLQHQ MD YDVWXXOOLQHQ HGHOOlNlYLMl LOPDVWRLQQLQ MllKG\W\NVHQ DODOOD 6XRPHVVD

0HLOWl O|\GlW Â&#x2021; 9HGHQMllKG\WWLPHW Â&#x2021; /lPS|SXPSXW Â&#x2021; <KGLVWHOPlOlPS|SXPSXW Â&#x2021; 3XKDOOLQNRQYHNWRULW Â&#x2021; ,7 -llKG\W\VODLWWHHW

&RROVWHS 0HVWDULQWLH 9DQWDD WHO ZZZ FRROVWHS Ã&#x20AC; ; LQGG

Systam Oy:n kylmähuolto-liikkeen tarpeisiin kehitetty EasyExtra kehitettiin tiiviissä yhteistyössä Pemco Oy:n kanssa. Kuvassa vasemmalta hankkeessa Pemcon puolelta aktiivisesti mukana olleet Timo Vilvala, Vesa Tamminen, Pekka Tynjä ja oikealla Systamin Juho Sipilä.

Huolto-ohjelmistoista uutta lisäarvoa kylmäalan palveluihin Erilaiset huolto-ohjelmistot ovat kylmäurakoitsijoille erinomainen apu tietojen hallintaan ja palvelutason nostoon, josta parhaan hyödyn kerääkin aina asiakkaan roolissa oleva loppu­käyttäjä. Ohjelmistojen uusimpia versioita on kehitetty entistä selkeämmiksi ja helppokäyttöisemmiksi.

Dakota Lavento

S

ähköinen tietojen hallinta on tullut osaksi yhä useamman kylmäasentajan arkea.

Ruutupaperivihkot yms. joutavat historiaan, kun laitteiden huoltohistoriat kirjataan kännykällä suoraan tietojär-

jestelmään. Monet alan yrityksen tarjoavat toimivaa tietojärjestelmäsovellusta huoltopalvelunsa osana, mutta sellai-

KYLMÄextra 2/2011 41

nen saattaa olla käytössä myös valistuneella asiakkaalla.

Järjestelmä voi olla myös mukana jo toimitetussa laitteessa.

Itse mukaan kehitystyöhön Teollisuuden jäähdytys- ja ilmastointikoneiden valmistukseen erikoistuneessa Pemco Oy:ssä oli haaveiltu huollon tukivälineenä toimivasta ohjelmistosta jo pitkään. Yrityksen liikevaihdosta huollon palvelut muodostavat viidenneksen. – Emme kaivanneet mitään raskasta ja kaikenkattavaa järjestelmää, vaan helppokäyttöisen, verkossa myös älypuhelimilla kätevästi käytettävän huollon dokumentointijärjestelmän, toimitusjohtaja Vesa Tamminen kertoo.

Pemcon sähköautomaatiosta vastaava Pekka Tynjä ja Tamminen keskustelivat asiasta kerran jos toisenkin. – Meidän piti saada jotenkin erityisesti huoltojen dokumentointi ja raportointi paremmin hanskaan, Tynjä selventää.

Tamminen kyseli kokemuksia muilta alan yrityksiltä. – Ongelma tuntuu olevan kaikilla samansuuntainen. Jostain syystä hyvät huoltomiehet ovat erityisen haluttomia pistämään mitään paperille, Tamminen naurahtaa.

Pahimmillaan asiakkaan kylmälaitteen vierestä seinältä löytyy paperinpala, johon joku on piirtänyt rastinsa: olin täällä.

Pemco olisi ottanut sopivat dokumentointijärjestelmän käyttöönsä välittömästi, mutta vuonna 2008 sellaista ei kerta kaikkiaan löytynyt.

– Markkinoilla olleet versiot olivat meidän käyttöömme aivan liian laajoja, raskasliikkeisiä ja myös kalliita.

Sellaiselle meillä ei olisi mitään käyttöä, Tamminen kuittaa.

Yksin pemcolaiset eivät olisi kyenneet huolto-ohjelmistoaan kehittämään, vaikka tiesivätkin hyvin, minkälainen sen pitäisi olla ja varsinkin, minkälainen se ei saisi olla. Työhön valjastettiin ihmiskeskeistä tekniikkaa kehittävä ja ylläpitävä ohjelmistopalveluyritys Systam Oy.

42 KYLMÄextra 2/2011

Helppokäyttöistä ja selkeää – Ohjelmiston tulee olla ihmisen ymmärrettävä, jotta kaikenlainen henkilöstö osaisi ja haluaisi käyttää niin kännyköillä kuin pc-pohjaisesti, Tamminen sanoo.

– Järjestelmän tulee mahdollisimman yksinkertaisesti kirjata muistiin kuka oli paikalla milloin ja mitä hän teki, jotta laitteen huollon historia tallentuu milloin tahansa tarkasteltavaksi, Tynjä lisää.

Systamilla pistettiin toimeksi. Nopeaja helppokäyttöisen vastaanottojärjestelmä Respan kehittänyt yritys ymmärtää myös riittävän yksinkertaisen huolto-ohjelmiston päälle. – Dokumenttialustaa ryhdyimme kehittämään jo vuonna 2008 ja seuraavana vuonna se saatiin käyttöön. Samaan aikaan valmistui myös alustava versio huolto-ohjelmistosta. Sittemmin sitä on kehitetty ja monipuolistettu, tuotepäällikkö Juho Sipilä kertoo.

Jotta huolto-ohjelmisto todella olisi helppokäyttöinen, sen kehittämisessä on luotettava nimenomaan sitä varsinaista huoltotyötä tekevien, huoltohenkilökunnan, asentajien ja laitteita suunnittelevien ammattilaisten tietotaitoon.

– Mehän emme tietokonenörtteinä voi tuntea kylmämaailmaa riittävästi mitenkään muuten, Sipilä painottaa.

Huolto-ohjelmisto nimettiin Easy­ Extraksi. Se on web-pohjainen ratkaisu projektikohtaisen dokumentaation suoraviivaiseen jakamiseen ja huoltotoimintojen sähköistämiseen.

Huolto-ohjelmat saa nopeasti laadituksi ja huoltokäynneistä saa raportit automaattisesti.

Ohjelmistoa voi käyttää tietokoneella, älypuhelimella tai vaikka iPadilla.

Tarvitaan vain internet-yhteys. Ohjelmaa voidaan käyttää myös vanhana tekstipohjaisena versiona.

EasyExtra soveltuu myös muille toimialoille. Pirkanmaan alueella kiinteistöhuoltojen parissa kylmäalaa laajemminkin toimiva Sähköpeko Oy siirtyi

EasyExtran käyttäminen on helppoa ja tiedot löytää nopeasti.

Ulkoasun selkeyteen on selvästi kiinnitetty huomiota.

“Minä olen mestari, kylmämestari.”

Ole sinäkin!

Omaehtoisena koulutuksena KYLMÄMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 19.1.2012 – 29.11.2013 Järjestäjät: Keuda Aikuiskoulutus, Sibeliuksenväylä 55A Järvenpää ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, Kurssikeskuksenkatu 11 Tampere Hakijalla tulee olla suoritettuna kylmäasentajan ammattitutkinto tai kolmen vuoden monipuolinen työkokemus kylmäalalta sekä alalle soveltuva muu tekninen tutkinto.

Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma. Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna.

Lisätietoja: Keuda/Mauri Montonen 050 4150936, mauri.montonen@keuda.fi TAKK/Heimo Koskinen 044 7906674, heimo.koskinen@takk.fi www.keuda.fi/aikuiskoulutus ja www.takk.fi

siihen aikaisemmin käyttämästään jättijärjestelmästä, josta hyödynnettiin kuitenkin ehkä vain viittä prosenttia.

Uusia ideoita ohjelmiston kehittämiseksi syntyy yhä kentällä ja niitä otetaan myös vastaan.

Järjestelmä pyörii palveluntarjoajan palvelimella. – Se on ehdottomasti huolettomin ratkaisu. Päivityksistä ja lisäyksistä ei tarvitse itse huolehtia, Tamminen huomauttaa.

Etua erityisesti asiakkaille Ajantasaisesta dokumentoinnista on iloa Pemcolla myös suunnittelussa. Siitä

saadaan selville esimerkiksi, minkälaista vikaantumista eri laitteelle tapahtuu ja muutoksia voidaan tehdä niin laiteeseen, säätöihin kuin esimerkiksi huolto-ohjelmaan.

Myös asiakkaat saavat nauttia kehitystyön hedelmistä. – Tarvittavat tiedot säilötään tyypillisesti erilaisiin mappeihin, joiden sijaintia ei vastuuhenkilön sairastuttua tai vaihduttua kukaan enää tiedä. Palvelimelta tiedot löytyvät aina yhtä helposti, projektipäällikkö Timo Vilvala kertoo. Hän hoitaa toistaiseksi oman toimensa ohella huoltopäällikön tehtäviä Pemcossa.

Näin asiakkaallakin on käytössään aina tarvittaessa tiedot kaikista kylmälaitteistaan ja myös niiden huoltohistoria.

Ohjelmisto kertoo, mitä laitteille seuraavaksi pitää tehdä ja milloin. Se muistuttaa vuosihuolloista ja vuototarkastuksista. Kun viranomainen tulee tarkastuskäynnille, todistus on helppo tulostaa vaikka mukaan otettavaksi.

– Nythän tilanne jossakin paperitehtaalla tai leipomossa on se, että käytössä voi olla satoja laitteita, eri valmistajilta ja eri aikaan huollettavia ja tarkastettavia.

Niiden huolto- ja tarkastusrytmistä huolehtiminen on hankalaan ilman tällaista ohjelmistoa. – Ulkoistaminen on merkinnyt vielä sitä, ettei huollon tilaaminen ole välttämättä oman väen käsissä. Vielä hankalammaksi siitä huolehtiminen menee, kun vastuussa on jokin huoltoyhtiö, Vesa Tamminen huomauttaa.

KYLMÄextra 2/2011 43

Sen sijaan, että huollon yhteydessä kirjoitettaisiin hätäisesti muistutuksia kalenterin kulmaan, EasyExtraan voi kirjata seuraavaa huoltokäyntiä varten muistutuksia ja huomioita. – Se voi olla niinkin yksinkertainen kuin muista tarkistaa tuo tiiviste tai ota ensi kerralla vasarakin mukaan, Vilvala selventää.

Kylmähuolto vaatii erittäin korkeaa ammattitaitoa. Se ei suinkaan tarkoita, että kaikki mahdolliset raja-arvot pystyisi pitämään mielessä. EasyExtra muistuttaa huoltotilanteessa myös, mitä minkäkin laitteen huoltoon kuuluu ja antaa mittausten raja-arvot.

– Näin jopa asikas, jolla ei ole omaa osaamista kylmäalalta, voi olla varma, että kaikki tarvittava on tehty, Vilvala kiteyttää.

EasyExtra kehitettiin juuri Pemcon tarpeisiin, joten kehitysvaiheessa se vaati paljon työtä ja osallistumista myös pemcolaisilta. – Uudet käyttävät selviävät helpommalla, sen kuin opettelevat ja ottavat käyttöön, Tamminen rohkaisee.

Systamilla ollaan vakuuttuneita, että ohjelmistosta on hyötyä myös kaikkein pienimmille huolto-yhtiöille. Toiminta tehostuu ja aikaa säästyy, kun kaikki dokumentaatio on varmasti ajan tasalla ja löydettävissä, Sipilä huomauttaa.

– Yritykselle palveluohjelmiston ostaminen on tietysti kustannus muiden joukossa. Se täytyy saada jotenkin myös takaisin, muutenkin kuin toiminnan tehostumisena. Meillä huollot ovat osa vuosisopimuksia, Tamminen huomauttaa.

Osana kiinteistön­ huoltojärjestelmää Tampuuri on yksi markkinoiden laajimmista kiinteistötietojärjestelmistä.

Sieltä löytyy omat ratkaisut esimerkiksi isännöitsijätoimiston, kiinteistöjen suuromistajien, kuntien ja huoltoyhtiöiden tarpeisiin. Järjestelmää voidaan räätälöidä tarpeiden mukaan, joten turhan raskasta järjestelmää ei tarvitse yrittää hallita. Tampuurikin toimii verkossa, joten ohjelmistoa ei tarvitse asentaa. Talokeskus Oy tuottaa Tampuuriin

44 KYLMÄextra 2/2011

KYLMÄ- JA LÄMMITYSLAITETEKNIIKAN KOULUTUSTA!

- Lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto, koko tutkinto tai osatutkinto Lämpöpumppulämmityslaitteistotyöt > EU-CERT Sertifioitu Lämpöpumppuasentaja > Lämpöpumppuasentaja - Kylmäasentajan ammattitutkinto Lisätietoja: kouluttaja Esko Itäpalo, puh. 040 868 0807 kouluttaja Jarmo Luhtanen, puh. 040 868 0110 www.seduaikuiskoulutus.fi Sedu Aikuiskoulutus, Rastaantaival 2, 60200 Seinäjoki Ammattikoulunkatu 10, 62100 Lapua

AK – Optimi Ky Kylmälaitosten energiansäästöä Optimointia

Valvontaa

Raportointia

Koulutusta

Käyttöönottopalvelua Juha Virtanen www.ak-optimi.com

monia kiinteistön ylläpidon palveluja.

Järjestelmän markkinoinnista ja myynnistä vastaa Talokeskuksen tytäryhtiö Agenteq Solutions Oy. Ruokakeskossa Tampuuri-kiinteistötietojärjestelmä on ollut käytössä keskusvarastoilla ja kiinteistönhuollossa jo pitkään. Lähivuosina on tarkoitus saada se toimimaan myös kylmätekniikan puolella. Ruokakeskon kylmätekninen asiantuntija Ilpo Hakkarainen odottaa Tampuurilta paljon.

Hakkarainen painottaa, ettei huolto-ohjelmisto sinällään voi korvata kylmäalan lainsäädännön (mm. valtioneuvoston asetus 452/2009) edellyttämän huoltopäiväkirjan ylläpitoa koneen kyl-

GSM 0500 441 658 ak-optimi@co.inet.fi

jessä. – Tarkoituksenamme on kuitenkin saada kaikki kylmäjärjestelmää koskeva vika, huolto- ja tarkastustieto järjestelmään, josta se on helposti otettavissa esille missä tahansa ja tiedot tulostettavissa tarvittaessa. Näin saamme yhdellä vilkaisulla tarkistettua esimerkiksi kauppiaiden vaihtuessa, milloin vuosihuollot on tehty ja siten, kumman kauppiaan kustannuksella ne seuraavaksi tehdään, hän selventää.

Ohjelmiston toimittajan kanssa on käyty palavereissa yksityiskohtaisesti läpi, mitä ohjelmalta kylmätekniikan osalta kaivataan. – Olemme painottaneet sen helppokäyttöisyyttä ja esimerkiksi näkymän helppolukuisuutta,

Hakkarainen kertoo.

Huolto-ohjelmiston käyttöönotto Ruokakeskon kaikkiaan noin tuhannessa elintarvikeliikkeessä on suuri panostus, vaikka Tampuuria jo hyödynnetäänkin kiinteistöhuollon osalta. – Se edellyttää käyttäjien ohjeistamista ja heiltä vuorostaan järjestelmän käytön opettelua myös tältä osin.

HOK-Elannossa Tampuuri on ollut käytössä jo useita vuosia. Järjestelmästä hyödynnetään mm. kulutusseurantaa, kiinteistöjen huolto- ja kunnossapitojärjestelmää sekä Tampuurin ympärille rakennettua help desk-toimintoa.

HOK-Elannon energiankäytön projektipäällikkö Kimmo Valtonen on ryhtynyt tehostamaan Tampuurin käyttöä myös kylmälaitosten kohdalla. – On sinne toki tähänkin mennessä syötetty tietoa. Huollot on voinut sen avulla aikatauluttaa ja käyttöpäiväkirjojakin järjestelmästä löytyy. Sinne on voinut dokumentoida mm. kohteiden vikatiedot.

Tampuurissa on ja siellä voi olla vieläkin enemmän tavaraa ja olennaista onkin, että sieltä saadaan mahdollisimman helposti tiedot mm. kylmähuoltotoiminnan ohjaamiseksi, hän huomauttaa.

HOK-Elannon osalta olennaisinta on, että myös sen käyttämät kylmähuoltoliikkeet hallitsevat heille helppokäyttöiseksi rajatun Tampuurin. Välillä Tampuuri-merkintöjen oppimista on jouduttu nopeuttamaan kantapään kautta: – Jollei kylmäaineen lisäyksestä löydy merkintää tampuurista, emme maksa laskua. Näin voimme varmistaa, että tiedot kirjataan ja voimme reagoida ajoissa, jos vuotoja tuntuu olevan liikaa, Valtonen kuvaa.

Oma ohjelma omille laitteille Service Next™ on lämpöpumppu- ja jäähdytyslaitevalmistaja Chiller Oy:n kehittämä interaktiivinen optimointi- ja huoltojärjestelmä yrityksen valmistamille kylmävesiasemille, vedenjäähdyttimille ja lämpöpumpuille. Uusissa laitteissa tietoliikennekortti on valmiina ja vanhoihinkin yhteys on saatavissa.

Chillerin kehittämän Service Next-ohjelman oheispalveluista suosituimmiksi ovat osoittautuneet energiatehokkuuden mittaus ja valvonta.

Yrityksessä haluttiin kehittää järjestelmä, jonka avulla sen toimittamia laitteita voidaan hallita ja ohjata toimimaan optimaalisella tavalla ja siten pidentää niiden elinkaarta. Web-pohjainen järjestelmä on helppokäyttöinen ja reaaliaikainen. Näin se mm. mahdollistaa laitteen lopullisen virittämisen toimistosta tietokoneen avulla. Järjestelmän kehityksestä vastaava Pekka Salmen mukaan merkittävä osa laitteiden häiriöistä voidaan korjata etäsäädöillä.

Järjestelmä mahdollistaa erittäin monipuolisen raportoinnin esimerkiksi energian kulutuksesta, huollon tarpeista, ohjelmapäivityksistä, vuodoista ja käyttöasteista. Chillerillä on käytössä tavallista tuotetiedonhallintajärjestelmää monipuolisempi tuotteen elinkaarenhallinnanjärjestelmä, jonka tietokantaan taltioidaan kaikki tapahtumat, kuten laitteen mitoitukset, valmistus, loppukoeajo, vikatapahtumat, huollot tai asetusarvojen ja parametrien muutokset. Tietokannasta ne ovat analysoitavissa jälkikäteen. Kaikista huoltotapahtumista syntyy sähköinen huoltotarkastuspöytäkirja. Tuotteeseen liittyy myös sähköinen huoltopäiväkirja, johon tal-

lennetaan jokainen huoltotapahtuma.

Päiväkirjan voi lukea milloin ja mistä tahansa ja siitä käy nopeasti ilmi laitteen huoltohistoria ja nykyinen tilanne.

Jokaiselle laitteelle on tehty huolto-ohjelma ja tarkastuspöytäkirja.

Huoltosopimusasiakkaita varten on olemassa asiakaskohtainen näkymä järjestelmään. Siitä hän näkee nopeasti esimerkiksi koneen tiedot, toiminnot, dokumentit jne. – Asiakas voi seurata myös tulevia ja menneitä huoltoja ja voi tehdä vaikka itse huoltopyynnön. Elinkaaren hallintajärjestelmään on tallennettu tarkasti myös kaikki valmistuksessa käytetyt osat, joten huollossa käytettävät varaosat ovat juuri oikeita, Salmi sanoo.

Palvelun tueksi on rakennettu erilaisia huoltosopimus- ja palvelupaketteja, joista suosituimmiksi ovat osoittautuneet energiatehokkuuden mittaus ja valvonta.

Lisätietoja: www.easyextra.fi www.tampuuri.fi www.chiller.fi/servicenext

KYLMÄextra 2/2011 45

ASTETTA PAREMPI °

Huurre on suomalaisen kylmäalan edelläkävijä. Tarjoamme täydellistä kylmäpalvelua: tiloja, kalusteita ja huoltoa – kylmäratkaisuja niin kauppaan, varastoihin, teollisuuteen kuin ilmastoinnin jäähdytykseenkin. Ota yhteys, kun haluat, että kylmäasiat hoidetaan asiantuntevasti ja luotettavasti.

Ympäristöystävälliset CO2-jäähdytysratkaisut

Kylmälaitteiden etäohjauspalvelu säästää sähköä ja työtä

Markkinoiden laajin ja modernein myymäläkylmäkalustemallisto s s

YHTEYDENOTOT:

pakastekalusteet kylmäkalusteet

s s

palvelukalusteet maitotalouskalusteet

Soita ja pyydä tarjous! puh. 020 5555 11

Huurre Finland s puh. 020 5555 11 s myynti@huurre.com s www.huurrefinland.fi

Vuodonilmaisujärjestelmä suojelee ympäristöä ja pelastaa henkiä Toimiva vuodonilmaisujärjestelmä suojelee ilmakehäämme haitallisilta päästöiltä ja antaa myös ihmisille aikaa poistua tilasta, johon kylmäainetta vuotaa. Jos sitä sihisee varovent­ tiilin kautta taivaan tuuliin, vuodonilmaisujärjestelmä varoittaa nopeasti ja säästää rahaa.

Dakota Lavento

J

oskus vuodonilmaisujärjestelmien myyjästä täytynee tuntua kuin äidistä, joka yrittää valottaa kaksivuotiaalle parsakaalin terveellisyyttä.

Kyllähän asia nyt on täysin selvä kenelle tahansa. Kylmäaineiden vuotojärjestelmiä tarvitaan.

Combi Coolin Samon-vuodonilmaisimien tuotepäällikkö Sakari Siiki on onneksi kärsivällinen mies. Hän jaksaa selittää.

– Vasta asennettu uusi laitos on tietenkin tiivis. Vuosien mittaan jokainen laite kuitenkin kuluu käytössä. Mikään laite ei kestä ikuisesti. Kylmäainevuotoja tapahtuu, se on tosiasia.

Lain määräykset Toinen tosiasia on, että kylmäainevuodot voivat olla vaarallisia ihmisille, varsinkin pienissä suljetuissa tiloissa. Kylmäainevuodoista voi joutua myös edesvastuuseen. Lainsäädännöllä on pyritty varmistamaan mahdollisimman tarkasti, ettei kylmäainevuotoja tapahtuisi.

F-kaasuasetus edellyttää, että vähintään 300 kg fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden ja laitteistojen

Taulukko 1. Käytännön rajat eri kylmä­ aineilla 11 kg:n kylmäainetäytöksellä.

KYLMÄAINEEN KÄYTÄNNÖN RAJA edustaa oleskelutilassa vallitsevaa korkeinta pitoisuustasoa, jolla ei ole pelastautumista heikentäviä (so. akuutteja) vaikutuksia. Sitä käytetään määrittämään kyseisen kylmäaineen maksimitäytöksen koko tietyssä sovelluskohteessa. [SFS –EN 378-1 , LIITE F] Kylmäaine R-404A R-410A R-134a R-407C R-507A

kg/m³ 0,48 0,44 0,25 0,31 0,49

kg 11,00 11,00 11,00 11,00 11,00

m³ 22,92 25,00 44,00 35,48 22,45

haltijan on otettava käyttöön vuotojen havaitsemisjärjestelmä. Tällöin laitos tulee tarkastaa vuotojen varalta kaksi kertaa vuodessa.

Vuodonhavaitsemisjärjestelmä ei ole pakollinen, jos kylmäainetäytös on alle 300 kg.

Tällaisen laitoksen tarkastustiheys kuitenkin puolittuu puolen vuoden sijasta yhteen vuoteen, jos laitoksessa käytetään vuodonilmaisujärjestelmää.

SF-EN378:n mukaan vuodon ilmaisujärjestelmä on asennettava jos ko-

Sakari Siiki luennoi vuodonilmaisinjärjestelmistä Kylmätekniikan koulutuspäivillä.

nehuoneessa on kylmäainetta yli 25 kg (Ammoniakilla raja on 50 kg).

Jos välillisen jäähdytyksen ammoniakkilaitoksessa kylmäainetta on yli 500 kg, myös toisiopiiriin (vesi, vesiglykoli tms.) on asennettava vuodonilmaisin.

Jos ylitetään käytännön raja-arvot, on vuodonilmaisin pakollinen niin konehuoneissa kuin myös oleskelutiloissa.

Tästä poikkeuksena ammoniakki joka ominaishajun johdosta ei tarvitse käytännön raja-arvosta johtuvaa vuodon ilmaisua (Taulukko 1).

KYLMÄextra 2/2011 47

Samonin perusvuodonilmaisin konehuoneeseen mallia GS230.

DGT -kex tyypin digitaaliset kaasunilmaisimet / pitoisuuslähettimet ovat teollisuuden käyttöön suunniteltuja ja valmistettuja palavien kaasujen ja liuotin-höyryjen valvontalaitteita.

AVACO DGT -t2 tyypin digitaalinen kaasuanturi/pitoisuuslähetin varustetaan valvottavalle kaasulle sopivalla puolijohdeanturilla ja kalibroidaan valvottavan kaasun edellyttämälle mittausalueelle.

Kun kylmäainevuoto on konehuoneessa, on hälytys ilmaistava vilkkuvalolla ja sireenillä sekä konehuoneessa että sen ulkopuolella. Lisäksi konehuoneessa on käynnistyttävä koneellinen ilmanvaihto.

Yleisissä tiloissa ja oleskelutiloissa riittää hälytyksen ilmaiseminen pelkästään sisäpuolella.

Myös työturvallisuuslaki puuttuu osaltaan kylmäainevuotoihin: Työntekijän altistuminen turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville kemiallisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle taikka lisääntymisterveydelle.

Erityisesti on huolehdittava myrkytyksen, hapen puutteen tai muun vastaavan vakavan vaaran ehkäisemiseksi tarpeellisista suojelutoimenpiteistä.

Henki ja terveys

Scan-20 sarjaan kuuluvat kahden anturin Scan-22 ja neljän anturin Scan-24 digitaaliset valvontakeskukset on kehitetty esimerkiksi myrkyllisten kaasujen ja yhdisteiden (HTP-peruste ja palavien / räjähtävien kaasujen (L.E.L. -peruste) valvontaan.

48 KYLMÄextra 2/2011

– Useimmat kylmäaineet ovat ihmisille vaarallisia. Ammoniakki ärsyttää pieninä annoksina hengityselimiä ja silmiä.

Suuremmat annokset voivat johtaa vakaviin oireisiin ja lopulta kuolemaan.

Vuototilanteessa ns. peruskylmäaineet (HFC, HCFC) alkavat syrjäyttämään hengitysilmasta happea. Normaali happipitoisuus ilmassa on noin 21 %. Kun tämä arvo laskee alle 19,5 %:n, seuraa aluksi huimausta ja pahoinvointia. Jos vuoto kasvaa nopeasti ja happipitoisuus laskee noin 16 %:iin, seurauksena on tajuttomuus. Alle 6 %:n happipitoisuus johtaa varmaan kuolemaan.

Pahinta on, että vaikutukset voivat alkaa salakavalasti. Siiki muistuttaa, ettei kaikkien kylmäaineiden vuotoja ole helppo havaita. Ammoniakki haisee niin pahalta, että se kyllä havaitaan.

Kylmävarastoon vuotavaa hiilidioksidia sen sijaan ei huomaa, ennen kuin alkaa huipata ja silloin voi olla jo liian myöhäistä. Kymmenen sekunnin ero vuodon havaitsemisessa voi olla ratkaiseva.

– Ongelmallisia ovat erityisesti pienet, suljetut tilat, kuten pienen toimistokopit ja varastotilat, joissa hengitysilmaa

Turvassa jäähallissa

J

äähallit ovat Suomessa varsin ahkerassa käytössä. Kisoissa ja otteluissa yleisö täyttää katsomotilat ja harrastepuolella jääajat tahtovat olla kiven alla myöhään yöhön. Kävijämäärät nousevatkin useaan miljoonaan vuodessa. Jäähallien monikäyttö on lisännyt harrastaja- ja katsojamääriä huomattavasti, koska halleja käytetään urheilun lisäksi myös muihin tilaisuuksiin (konsertit, näyttelyt, messut).

Opetusministeriö ja Suomen Jääkiekkoliitto ovat antaneet halleille turvallisuusohjeita, joilla turvataan urheilijoiden ja vierailijoiden turvallisuus myös teknisten häiriötilanteiden varalta.

Kylmäaineet ovat yksi jäähallien turvallisuusriskeistä.

Myös pakokaasujen häkäkaasun

ja typenoksidipitoisuudet sekä propaanivuodot jäähoitokoneiden hallitiloissa ovat jäähalleissa valvottavia riskejä.

– Useissa halleissa on nykyään akkukäyttöiset jäänhoitokoneet, jolloin kaukalotilaan ei synny häkäpitoisuuksia ja propaanipullojen vuotoriskejä.

Akkujen latauksen yhteydessä voi kuitenkin ilmaan päästä helposti syttyvää vetykaasua, Kertoo Olli Gréen Sensing Oy:stä.

Katsomotiloissa voidaan valvoa ilmanlaatua (CO2). Valvonnan avulla voidaan esimerkiksi ohjata katsomotilojen yleisilmanvaihtoa.

Joidenkin hallien yhteydessä on myös yleisön P-hallitilat, joissa valvotaan Pakokaasujen pitoisuutta ja ohjataan ilmanvaihtoa sen perusteella.

ei muutenkaan ole paljon. Viisi kiloa kylmäainetta sellaisessa tilassa on todella paljon. Toimistoissa ja hotellihuoneissa voidaan käyttää vaikkapa Samonin kompaktia RM-vuodonilmaisinta jossa yhdistyy pieni koko ja ehdoton luotettavuus. Ulkoisesti laite on palovaroittimen kokoinen.

Siiki sanoo, että toisen riskiryhmän muodostavat konehuoneet huoltojen ja korjausten aikana.

Kompressoritilassa voi olla niin paljon muuta melua, ettei ammattilainenkaan havaitse vuodosta kielivää pientä sihinää.

Näistä asioista eivät kylmäalan ammattilaiset mielellään kehuskele. Harva myöntää, että onnettomuus on ollut lähellä, mutta jokainen tietää jonkun, jolle sellainen on tapahtunut.

– Vuodonilmaisujärjestelmä toimii ihmisen ylimääräisenä aistina ja varoittaa vuodosta ajoissa.

KYLMÄextra 2/2011 49

Monia mahdollisuuksia Vuodonilmaisujärjestelmiä tarkoitetaan kalibroitua mekaanista, sähkÜistä tai elektronista laitetta, joka on tarkoitettu esimerkiksi fluorattujen kasvihuonekaasujen vuotojen havaitsemiseen ja joka antaa havaitusta vuodosta hälytyksen haltijalle.

Vuodonilmaisujärjestelmiä on erilaisia. Puolijohdeanturit mittaavat sähkÜn johtavuutta ilmassa. Vuotava kylmäaine muuttaa sitä, minkä anturi havaitsee ja suorittaa hälytyksen.

Puolijohdeanturia voidaan säätää jännitettä muuttamalla.

Katalyyttianturissa käytetään kahta tunnistinta. Toinen tunnistin on päällystetty katalyytilla ja toinen on ns. passiivinen kenno ilman katalyyttia. Näiden antureiden yhteisestä tulosta saadaan kaasupitoisuuden muutos ympäristÜssä.

SähkÜkemiallinen anturi perustuu hapetuspelkistys-reaktioon, joka on ominainen mitattavalle kaasulle.

Infrapunatekniikkaan perustuva an­ turi mittaa kaasumolekyylien määrää il-

masta infrapunavalon avulla. Se taittuu kylmäaineen vuoksi eri tavoin.

Kullakin järjestelmällä on omat ominaisuutensa ja siten soveliaimmat käyttĂśkohteensa. â&#x20AC;&#x201C; Infrapuna-anturi on kapeampialainen ja siten kalliimpi. Se mittaa juuri tiettyä kylmäainetta. Puolijohdeanturi reagoi moneen eri kemialliseen aineeseen, sillä monet kylmäaineet ovat yhdistelmiä.

Se on laaja-alaisempi, mutta voi toisaalta reagoida myÜs esimerkiksi pakokaasuun tai sytytinnesteeseen, Siiki selventää.

Kylmäaineen vuodonilmaisinjärjestelmä on kuten paloilmaisinjärjestelmä.

Erilaisiin rakennuksiin ja tarkoituksiin on kehitetty erilaisia järjestelmiä.

Olennaista onkin osata valita se paras ja toimivin sekä taloudellisin ja turvallisin ratkaisu omalla kohdallaan.

Helppohoitoinen ja kohtuuhintainen Vuodonilmaisujärjestelmä ei ole runsaasti huomiota vaativa järjestelmä.

Yleensä se huolletaan ja tarkastetaan kerran vuodessa, vaikkapa samalla kertaa kuin se varsinainen kylmälaitekin.

Kalibrointia tarvitaan, sillä järjestelmä on säädetty reagoimaan tiettyyn ainesmäärään. Joissakin tapauksissa valmistaja haluaa huolehtia kalibroinnista itse.

Esimerkiksi useimmat Combi Coolin maahantuomat vuodonilmaisimet ovat kylmäliikkeen itse huollettavissa ja kalibroitavissa omalla huoltolaitteellaan ilman erillisiä testikaasuja.

Suuria taloudellisia panostuksia vuodenilmaisujärjestelmän hankkimiseksi ei Siikin mukaan vaadita. Toki suurissa laitoksissa on enemmän laitteita ja tarvitaan myĂśs useampia antureita. â&#x20AC;&#x201C; Järjestelmä maksaa itsensä takaisin jo kerrottuaan kerran, että varoventtiilistä vuotaa kylmäaineita taivaan tuuliin, hän huomauttaa.

Siikin mukaan konehuoneissa järjestelmät ovat hyvin käytÜssä, mutta puutteita on erityisesti pienissä kylmähuoneissa ja toimistokopeissa.

#!&0 UNI3!" LLL

(EAT0!#

TäyttävätkĂś kylmälaitteesi tämän hetken ympäristĂśvaatimukset? s !LHAINEN ENERGIAN KULUTUS s ,UOPUMINEN 2 KYLMĂ&#x2039;AINEEN KĂ&#x2039;YTĂ&#x161;STĂ&#x2039; s & KAASU SĂ&#x2039;Ă&#x2039;NNĂ&#x161;KSET JA KĂ&#x2039;YTTĂ&#x161;Ă&#x161;NOTTO *OHNSON #ONTROLS &INLAND /Y N JĂ&#x2039;Ă&#x2039;HDYTYSJĂ&#x2039;RJESTELMĂ&#x2039;T OVAT KESTĂ&#x2039;VĂ&#x2039;N KEHITYKSEN RATKAISUJA LUONNONKYLMĂ&#x2039;AINEILLA JA NE TĂ&#x2039;YTTĂ&#x2039;VĂ&#x2039;T VAATIMUKSET SEKĂ&#x2039; TEKEVĂ&#x2039;T MAAILMASTA ERILAISEN n YMPĂ&#x2039;RISTĂ&#x161;LLE JA 3INULLE *OHNSON #ONTROLS &INLAND /Y s (ANKASUONTIE s (ELSINKI 4EL s &AX WWW SABROE l *OHNSON #ONTROLS PERHEESEEN KUULUVAT BRĂ&#x2039;NDIT 3ABROE 3TAL 'RAM AND 9/2+

Matti Myöhäsillä pitää kiirettä Kylmä­alan siir­ty­mä­kau­den re­ kis­terin voimassa­oloaika päät­ tyi heinä­kuussa. Silti siirtymä­ kauden rekisterissä oli vielä syyskuussa yli tuhat liikettä.

Dakota Lavento

K

esällä kylmäalalla on tunnetusti kiirettä. Sitä on pitänyt myös Tukesissa, jossa on hikoiltu kylmäalan uusien urakoitsija- ja pätevyysrekistereiden parissa. Vuoden aikana Tukesiin on tullut 4 400 hakemusta, joista 1 400 on liiketodistushakemuksia ja 3 000 alan vastuuhenkilöiden ja asentajien pätevyystodistushakemuksia.

Kylmäalan pätevyysasetuksen (452/2009) kahden vuoden siirtymäaika päättyi 4.7.2011. Siirtymäkauden rekisteri poistetaan Tukesin verkkosivuiltamme lokakuussa. – Syyskuussa siirtymäajan rekisterissä oli vielä noin 1 100 liikettä. Tiedämme, että osa niistä on jo lopettanut toimintansa, sillä saimme osan vanhan rekisterin osoitetietojen perusteella lähetetyistä muistutuskirjeistä takaisin, yli-insinööri Markus Kauppinen kertoo.

Hoppua alan urakoitsijat ja pätevät asentajat uuteen rekisteriin päästäkseen eivät ole pitäneet, sillä hakemuksia alkoi suuremmassa määrin saapua Tukesiin vasta tämän vuoden alussa. – Tuntuu, että monissa liikkeissä asia oli jätetty viime tippaan, Kauppinen sanoo.

Kauppisen mukaan viime hetken kiireisiinkin kyllä varauduttiin ja käsittelyajat pysyivät erittäin hyvinä kesään saakka. – Siirtymäkauden päättyminen heinäkuussa aiheutti kuitenkin hakemusruuhkan, jota puretaan vieläkin.

Kesälomakausi ei auttanut asiaa. Tänä aikana saapuneista hakemuksista on vielä rekisteröimättä noin 450 kappaletta.

Rekisteröinneistä vastaavan teknisen asiantuntija Merja Rajamäen ajasta kuluu merkittävä osa myös puhelinneuvontaan. Koska hakemuksia ei haluta hylätä turhaan, puutteista ilmoitetaan hakijal-

le ja vieläpä kerrotaan, kuinka puutteet korjataan. Kaikki tämä vie aikaa.

Siirtymäkauden rekisterissä olevista liikkeistä kaikki eivät varmaankaan hae uutta todistusta. Joukossa on kuitenkin myös hakijoita, joiden pätevöityminen odottaa vain esimerkiksi Opetushallituksen alaisen kylmäalan tutkintotoimikunnan seuraavaa kokousta Virallisen tahon allekirjoittama todistus osaamisesta on rekisteröitymisen edellytys.

Määräaikaisista kylmälaiteliike­ todistuksista apu Matti Myöhäisille Kaiken kaikkiaan uuteen rekisteriin siirtyminen on Markus Kauppisen mukaan sujunut hyvin. Viime vaiheessa avuksi tuli myös Merja Rajamäen ideoima määräaikainen kylmälaiteliiketodistus.

Se koskee vain siirtymäkauden rekisterissä olleita yrityksiä, jotka esimerkiksi oppilaitosten ruuhkautumisen vuoksi eivät ehtineet näyttöjään ennen heinäkuuta antaa. – Vanhassa rekisterissä oli hyvin kokeneita urakoitsijoita, joilla oli takanaan jopa 30 vuoden ansiokas ura.

Useilla heistä oli myös esimerkiksi kylmäasentajan ammattitutkinnon lainsäädäntöosa suoritettuna. Määräaikaisella kylmälaiteliiketodistuksella halusimme vielä antaa kaikille siirtymäajan rekisteriin jäämässä olleille toiminnanharjoittajille mahdollisuuden puuttuvien näyttöjen suorittamiseen. Kenenkään toimintaa ei haluttu tehdä turhaan mahdottomaksi ja viedä samalla ansiomahdollisuuksia, Kauppinen selventää.

– Toki on myös osoitettava, että pätevyyttä todella täydennetään. Se edellyttää oppilaitokselta saatavaa todistusta kylmäalan koulutukseen osallistumisesta tai näyttötutkintojen suorituksista sopimista, Kauppinen selventää.

Nyt syksyllä pätevyystodistusten ja toiminta-ilmoitusten käsittelyaika on

Yli-insinööri Markus Kauppinen on huhkinut kuluneen vuoden kylmäalan pätevyysasetuksen (452/2009) mukaisen uuden rekisterin päivityksen parissa. Vaikka siirtymäajan päättyminen heinäkuussa sai aikaan oikean viime hetken hakemustulvan, nyt syksyllä tilanne alkaa olla jo hallinnassa.

ollut noin 60 päivää. Urakoitsija- ja pätevyysrekisteriä päivitetään jatkuvasti, mutta todistusten postituksessa on viivettä.

– Selvä kuitenkin on, että ellei toiminnanharjoittaja hae pätevyyksiä, yritys ei uuteen rekisteriin pääse. Käytännössä se näkyy esimerkiksi siinä, ettei F-kaasuja sisältäviä kylmäaineita ole saanut 4.7.2009 jälkeen myydä muille kuin Tukesin rekisteröimille, pätevöidyille henkilöille ja toiminnanharjoittajille (EY-asetus 842/2006).

Yllätyksenä asia ei ole voinut kenellekään alalla toimivalle tulla, siksi hyvin siitä on tiedotettu ja muistutettu muistuttamasta päästyäkin. Byrokratiaa uuteen rekisteriin pääseminen on tietysti vaatinut ja ohjannut monia ammattilaisia lisäopintojen tielle.

KYLMÄextra 2/2011 51

Tukes saanut kiitosta

Uusi rekisteri

Kauppinen sanoo, että vaikka kriittistäkin asiakaspalautetta on Tukesiin saatu, yleisesti ottaen suhtautuminen on ollut asiallista. – Olisikin hyvä muistaa, ettei kyseessä ole viranomaisten saatikka sitten EU:n kylmäalan ammattilaisten kiusaksi keksimä juttu. Taustalla on halu pitää alan ammattilaisten ammattitaito mahdollisimman korkeana myös nyt, kun kylmäalakin on voimakkaassa murroksessa pyrittäessä vähentämään ilmastomuutosta.

Vanhoja, ympäristölle vahingollisia kylmäaineita on poistunut ja uusia kylmäaineita tulee tilalle. Myös ns. luonnon kylmäaineet ammoniakki, hiilidioksidi sekä herkästi syttyvät hiilivedyt asettavat tiukat vaatimukset ammattilaisten tiedoille ja taidoille, Kauppinen huomauttaa.

Vaikkakaan uusia pätevyysvaatimuksia kylmäalalle ei ole suunnitelmissa lähitulevaisuudessa, on mahdollista, että esimerkiksi palovaarallisten, syttyvien kaasujen käsittelyyn kehitettäisiin pätevöityminen kylmäalan puolella samaan tapaan kuin nestekaasuasennusliikkeen vastuuhenkilön tutkinto on toteutettu. – Asiaa sietää tutkia myös hiilidioksidilaitosten edellyttämien suurten paineiden osalta. Niiden osalta maassamme ei vielä ole riittävästi kokeneita ammattilaisia, Kauppinen toteaa.

Asetuksen (452/2009) rekisterissä on yhteensä 2 950 kylmälaiteliikettä: • 420 liikettä, joiden toiminta-alana ovat vähintään 3 kg kylmäainetta sisältävät jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteet • 1 130 liikettä, joiden toiminta-alana ovat alle 3 kg kylmäainetta sisältävät jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteet • 1 400 liikettä, joiden toiminta-alana ovat ajoneuvojen ilmastointilaitteet.

52 KYLMÄextra 2/2011

Henkilöpätevyyksiä on myönnetty yhteensä 9 800 henkilölle: • 1 100 henkilöä, jotka ovat saaneet pätevyyden vähintään 3 kg kylmäainetta sisältäviin jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteisiin • 1 700 henkilöä, jotka ovat saaneet pätevyyden alle 3 kg kylmäainetta sisältäviin jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteisiin • 7 000 henkilöä, jotka ovat saaneet pätevyyden ajoneuvojen ilmastointilaitteisiin.

F-kaasuasetuksen määräykset F-kaasuja (eräitä fluorattuja kasvihuonekaasuja) käytetään kylmä- ja ilmastointilaitteissa, sammutuslaitteistoissa, suurjännitekytkimissä ja liuottimissa.

Säännöksillä säädellään otsonikerrosta heikentävien aineiden ja f-kaasuja sisältävien laitteiden huoltamisesta ja jätehuollosta.

Niitä koskevat säädöksen ovat EY-asetus 842/2006 ja ympäristönsuojelulaki (86/2000, muutos 681/2008) sekä valtioneuvoston asetus 452/2009 (Kylmäalan pätevyysasetus). Asetus koskee toiminnanharjoittajia ja henkilöitä, jotka asentavat tai huoltavat F-kaasuja sisältäviä jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteita, ajoneuvojen ilmastointilaitteita sekä sammutuslaitteistoja. Asetuksessa säädetään pätevyysvaatimukset sekä toiminnanharjoittajan vastuuhenkilölle että asennusta ja huoltoa tai talteenottoa suorittavalle asentajalle.

Pätevyysvaatimusten lisäksi samoissa asetuksissa velvoitetaan kylmälaitosten omistajat tai haltijat teettämään pätevöitetyillä yrityksillä vuototarkastuksia 1–4 kertaa vuodessa kylmäainetäytöksen määrästä ja vuotohälytysjärjestelmistä riippuen.

Kuva: Hannes Paananen, Suomen Urheiluopisto/ Mediapaja

Hyvä jääkiekkojää on lämpötilaltaan -2…-5-asteista.

Parasta jäätä

Vierumäellä osataan tehdä jäätä. Urheiluopistolla koulutetaan jääliikuntapaikkojen ammattilaisia ja jäämestareita aina ulko­ maita myöten.

Dakota Lavento

K

ansainvälisen Jääkiekon Kehityskeskuksen johtaja Mika Saarinen saa usein kuulla suomalaiselle jääosaamiselle suunnattuja kiitoksia. – Se on aivan huippuluokkaa.

Tähän ovat vaikuttaneet alalle oleva laadukas koulutus, sekä jäähallien työntekijöiden sitoutuneisuus hyvän jään tekemiseen, hän sanoo.

Jollemme enää pystykään röyhistämään rintaamme kännykkäosaamisellamme, ainakin jään tekemisessä olem-

me maailman huippuja. Se tiedetään muuallakin ja apua pyydetään tarvittaessa. Suomalaiset huiput kävivät pelastamassa italialaiset vuoden 2006 Torinon olympialaisten aikaan, kun jäätä ei kaukaloissa saatu olympiakisojen edellyttämälle tasolle.

Naapurimaa Venäjällä ollaan viisaasti liikkeellä aikaisemmin. Sotshin olympialaisia varten on suunnitteilla vuoden mittainen Ice Master -koulutusjakso olympiajään hoitajille.

Vierumäellä on käyty keskusteluja yleisemminkin markkinoitavasta, kolmen kuukauden mittaisesta, tiiviistä koulutuspaketista paitsi Venäjälle, myös Baltian maihin.

Jääliikuntapaikan hoitajan koulutusta annetaan Suomen lisäksi vain PohjoisAmerikassa. USA:n ja Suomen välillä vaihdetaan ahkerasti sekä tietoa että kokemuksia.

Osaajista on kova pula ja ammattitaitoisista ”jäämestareista” kova kysyntä.

KYLMÄextra 2/2011 53

CAMAlarm hälytyskeskus ”Henkilö kylmähuoneessa” EN378-1 standardin mukaan Combi Cool tarjoaa nyt uutta säädintä, joka hälyttää, jos henkilö on jäänyt kylmä- tai pakkasvarastoon. Paketti koostuu hälytyskeskuksesta ja hälytysnapista tai -napeista.

Hälytysnappi sijoitetaan pakkashuoneen sisälle paikkaan, joka on helposti löydettävissä. Nappi soveltuu lämpötilaalueelle -50...+50 °C ja se asennetaan seinälle korkeintaan 1,25 metriin lattiapinnasta. Napissa on valo, jotta sen löytää helposti pimeässä.

Napin painaminen aktivoi kylmähuoneen ulkopuolella olevan hälytyskeskuksen, joka hälyttää sekä visuaalisesti että akustisesti (90 dB 3 metrin etäisyydellä).

Hälytys aktivoituu myös sähkökatkoksen aikana, koska säätimessä on sisäänrakennettu akku.

Hälytyskeskuksessa on myös hälytyskontakti, johon voi tarvittaessa liittää ulkopuolisen hälytyksen tai robotpuhelimen.

Saatavana on kahta eri CAMAlarm-mallia: ensimmäiseen voi liittää ainoastaan yhden hälytysnapin ja toiseen jopa neljä nappia. Molemmat mallit ovat EN 378-1 standardin mukaisia.

Lisätietoa: www.combicool.fi ja puh. (09) 777 1230

Vierumäellä jäänhoitajaksi voi erikoistua osana liikuntapaikkojen hoitajan koulutusta. Sitä on annettu vuodesta 1995 lähtien. Koulutus on hyvin suosittu: vain joka toinen hakija pääsee sisään. Myös monet suuret kaupungit varmistavat liikuntapaikanhoitajiensa ammattitaidon varaamalla suoraan koulutuspaikkoja.

Perusopinnot kestävät 1,5 vuotta.

Intohimona jää Liikuntapaikkainstituutin johtaja Manu Varho suhtautuu suorastaan intohimoisesti jäähän.

Liikunnallisena ihmisenä hän on innostunut Vierumäen suomista laajuista mahdollisuuksista kuntoiluun ja esittelee urheiluopistoa mielellään. Hän on hyvä esimerkki elinikäisestä oppimisesta vaihdettuaan alaa aikuisiällä ja kouluttaessaan

54 KYLMÄextra 2/2011

itseään jatkuvasti työn ohessa. Hän tunnustaa urheiluopiston hyvin terveellistä lounasta syödessään rakastavansa suklaata. Silti Varhon silmät syttyvät toden teolla vasta, kun aletaan puhua jäästä.

Mies on selvästi oikealla alalla.

Vierumäellä on nykyisin jäähallissa kaksi kaukaloa. Vanhempi niistä on rakennettu vuonna 1979 ja nuorempi vuonna 1997. Se vanhempi, taitoluistelun ja jääkiekon tarpeisiin suunniteltu kaukalo sulatettiin ensimmäisen kerran viime kesänä. – Toisin kuin esimerkiksi kunnalliset jäähallit, me emme pidä kenttiä suljettuna kesälomakauden ajan. Siksi kesäkausi onkin meillä aivan erityisen kysyttyä.

Myöskään vuosihuoltojen takia niitä ei aikaisemmin ole tarvinnut sulattaa, Varho kertoo.

Nyt kumpikin kaukalo toimii modernilla kylmätekniikalla. Suurempi re-

montti oli tarpeen, sillä vanhassa laitoksessa oli kylmäaineena R22. Lisäksi vanhan laitoksen höyrystin hajosi. Uuden laitoksen rakentamisen ajan jäähallissa oli käytössä vuokrakoneisto Suomen Tekojää Oy:ltä.

– Peruskorjauksessa vanhat rataputket jätettiin paikoilleen, mutta jakoputket ja siirtoputkilinjat uusittiin.

Suolaveden sijaan putkistossa kiertää nykyisin laimea ammoniakkivesiseos.

Vierumäen jäähallin ammoniakkilaitos on todella nykyaikainen ja energiatehokas. Ammoniakkivesiseos säästää pumppauskustannuksissa merkittävästi suolaliuokseen tai glykoliin verrattuna, Suomen Tekojää Oy:n toimitusjohtaja Timo Mansikkaviita kertoo.

– Lisäksi jäähallin kylmäkoneistoon asennettiin tehokas lämpöpumppu, joka tuottaa lämpöä koko alueelle, Mansikkaviita jatkaa.

Liikuntapaikkainstituutin johtaja Manu Varho.

Jäätä kaikille harrastajille Uudempi kaukalo on erityisesti jääkiekon ja curlingin käytössä.

Vierumäen jäillä harjoittelevat niin seuratason harrastajat kuin maailman huiputkin, oli sitten kyseessä taito- tai kuvioluistelu, jääkiekko tai ringette.

Curlingin ja kaukalopallon lisäksi hallissa on kokeiltu short track-pikaluistelua, johon se osoittautui hyvin sopivaksi.

Vierumäellä järjestetään neljän maan turnauksia, maajoukkuepelejä ja satunnainen vierailija voi törmätä myös ulkomaisiin huippuihin, jotka leireilevät urheiluopiston erinomaisissa oloissa säännöllisesti.

Vierumäellä on sopimukset myös jääkiekko- ja taitoluisteluliiton kanssa, joten kaukaloilla on erinomainen käyttöaste. Varho kertoo, uusi jäähalli on suunnit-

teilla ja sen rakentaminen voisi alkaa kaudella 2013–2014, jos rahoitus saadaan kuntoon. Hallin varustusta ja siten myös budjettia ei ole vielä lyöty lukkoon.

Monenlaista jäätä Kunnan ulkokenttä jäädytetään, kun pakkasta on riittävästi ja ennusteiden mukaan myös ainakin lähiviikkojen ajan. Jäästä tulee juuri niin hyvää, kuin mihin letkua pitelevän kaverin taidot riittävät ja olosuhteet antavat myöten.

Huippuluokan jäähallissa on toisin.

Jään ominaisuudet riippuvat mm. sen lämpötilasta. Kylmempi jää on kovempaa. Jääkiekossa ihanteellinen jää on lämpötilaltaan -4…5-asteista. Taitoluistelijoiden jään on oltava pehmeämpää, noin -3,5-asteista.

Taitoluistelussa käytetään hypyissä hy-

Kuva: Hannes Paananen, Suomen Urheiluopisto/ Mediapaja

Vierumäen jäähallissa kelpaa harrastaa taitoluistelua oli sitten sunnuntailuistelija tai maailmanmestari, sillä jää on huippuluokkaa.

väksi luistimen terän piikkejä. Niiden tulee upota riittävän syvälle jäähän, mutta ei lohkaista siitä paloja.

Varhon mukaan curling-urheilijat ovat jäänsä suhteen kaikkein pedanteimpia. Hyvä curling-jää on -4,5-asteista. Hallin ilmankosteuden tulee olla noin 40–50 % ja ilman lämpötilan noin + 8 astetta.

Myös jään paksuus vaihtelee. Yleensä se on jäähalleissa noin 30 mm, mutta taitoluistelujää voi olla jopa 50 mm:n paksuista.

Tarkkaa touhua Jään tulee olla myös sitkeää ja sen tulee olla tiukasti kiinni alustassaan.

– Kaukalon yleensä betoninen pohja ei ole koskaan täysin sileä ja tasainen.

Betonin huokoset on ensin täytettävä

KYLMÄextra 2/2011 55

vedellä, jotta alusta on tasainen. Jää rakennetaan kerroksittain. Ellei pohja ole valkoinen, jäädytetään ensin maksimissaan 10 mm ja jää valkaistaan. Sen jälkeen lisätään 5 mm jäätä ja seuraavaksi maalataan viivat tai toteutetaan ne kreppipaperista. Sen jälkeen jäädytetään sitten 5–10 mm ja maalataan mainokset.

Mainokset tulevat näin pintaan, jotta ne voidaan tarvittaessa helposti höylätä pois ja vaihtaa. Mainosten päälle jäädytetään vielä 5 mm jäätä. Lopullinen jää on 25– 35 mm paksu, Varho kertoo.

Jään tulee olla riittävän sitkeää, jotta se ei lohkea eikä siihen muodostu railoja. Jos jääkiekkoilijan luistimen terä jää railoon kun luistelija kääntyy toiseen suuntaan, polvinivelet joutuvat koville.

Sitkeä jää saadaan aikaiseksi jättämällä jää hikoilemaan yön ajaksi. Varho selittää, että kompressorit laitetaan yksinkertaisesti yöksi pois päältä. Kun ne aamulla alkavat taas jäähdyttää, muodostuu kestävä, sitkeä jää.

Curlingissa tarvitaan ns. lötköä jäätä.

Curling-rata jäädytetään vaahtomuovisoirojen väliin laskemalla vettä letkulla ”lötkösti” jään pintaan. Näin vältetään kuplat ja ilmataskut, joita voi muodostua, jos vesi tulee kohtisuoraan jään pintaan ylhäältä. Seuraavaksi jää tasoitetaan koneella huolellisesti. Seuraavaksi jääntekijä nostaa selkäänsä vesisäiliön ja ruiskuttaa radalle vettä suihkuhanan kautta.

Nopeasti ruiskuttamalla jäähän saadaan pieniä nystyröitä. Koska ne ovat hieman erikorkuisia, ne skrapataan joko koneellisesti tai curling-kivillä samaan tasoon.

Vaikka eri jäälajeilla onkin erilaisia vaatimuksia alustan suhteen, usein joudutaan tekemään kompromisseja. Muutaman tunnin vuoksi jään lämpötilaa ja paksuutta ei voi eikä kannata muuttaa. Laatuun vaikutetaan säätämällä rataputkiston meno- ja tuloliuoksen lämpötilaa.

Vierumäellä on selvästi onnistuttu pitämään myös taitoluistelijat tyytyväisenä. Nuorten olympiavalmentaja Berit Kaijomaa kiittää niin jään laatua kuin jäädyttäjien ammattitaitoakin.

– Taitoluistelijoiden tarpeet jään laadun suhteen ymmärretään ja valmentajien sekä luistelijoiden palautetta jään laadusta kysytään säännöllisesti. Kansainvälisen

56 KYLMÄextra 2/2011

– Vierumäen jää on mahtavan hyvä jopa aamuisin, maajoukkueluistelija Rosaliina Kuparinen kehuu. Taitoluistelijalle oikeanlainen jää on tärkeää myös harjoitusaikana.

– Jään oikea lämpötila ja tasaisuus edesauttaa kolmoishyppyjen ponnistus - ja alastulokaarilla. Piruettien pyörintä nopeutuu, Kuparinen kertoo.

taitoluisteluseminaarin elokuun ulkomaiset vetäjät kiittivät erityisesti jäähallin vahtimestareita jään laadusta sekä heidän aktiivisuuttaan, Kaijomaa kertoo.

Energiaa voi säästää Jäähallit ovat suuria energian kuluttajia. Tavallinen jäähalli voi kuluttaa jopa 3 500 kWh/päivä. Yhden hallikauden energiakulut voivat nousta jopa yli 110 000 euron.

Säästöjä haetaan paitsi taloteknisten järjestelmien tehostamisella, myös jäänteon järkeistämisen kautta. Toimivia keinoja on jo olemassa.

Jään tekemisessä käytettävän veden laadulla ja lämpötilalla on erittäin suuri merkitys lopputulokselle. Lämpötila vaikuttaa veden viskositeettiin ja pintajännitykseen. Lämpimän veden viskositeetti on paras mahdollinen, joten vesi tasaantuu nopeammin. Noin +40- asteinen vesi tuottaa tasaisen ja kovan jään.

Yhtään lämpimämpää veden ei tarvit-

Kuva: Hannes Paananen, Suomen Urheiluopisto/ Mediapaja

Curlingissa jään laadulla on erittäin suuri merkitys onnistumiseen. Siksi harrastajat ja maajoukkuetason pelaajat ovat yhtä tarkkoja jään suhteen. Kuva: Hannes Paananen, Suomen Urheiluopisto/ Mediapaja

se olla, mutta vuositasolla säästettäisiin suuria summia, jos voitaisiin käyttää vaikkapa vain +15–20-asteista vettä.

– Käytämme jäädyttämiseen tavallista vesijohtovettä. Siinä on kuitenkin hieman liian isoja happimolekyyleja. Pienempi

molekyylirakenne tekisi myös jäästä tiheämmän ja kestävämmän. Happi saa aikaan jäähän pieniä kuplia ja taskuja, joita kauden alussa pyydetään junioreja ”poksauttelemaan” luistimillaan pois, vähän kuten kuplamuovista, Varho kuvaa.

Kokonaan happea ei tietenkään vedestä voi poistaa, mutta molekyylejä voidaan rikkoa niin, ettei kuplia muodostu samassa määrin. Ruotsalaisessa Watrecos REALiceTM-ratkaisussa vesi kulkee vorteksigeneraattorin lävitse,

KylmäteKniiKKa

KaiKKi KylmäteKniiKasta ja ilmastoinnin jäähdytyKsestä VANTAA: p. 020 584 5800, TAmpere: p. 020 584 5390, Turku: p. 020 584 5330

KYLMÄextra 2/2011 57

Vierumäen Liikuntapaikkainstituutin johtaja Manu Varho tietää jäästä uskomattoman paljon. Hän tutustuisikin mielellään syvällisemminkin kylmätekniikkaan oppiakseen vielä lisää.

missä sitä käsitellään ja siitä poistetaan ilmaa.

Vorteksikäsitellyssä vedessä vesimolekyylit ovat tavallista selvärakenteisempia ja kristallisoituvat siksi normaalia helpommin jäätyessään. Veden viskositeetti muuttuu niin, että veden virtaus helpottuu ja jää voidaan siten jäädyttää huomattavasti alhaisemmassa lämpötilassa kuin aikaisemmin.

Noin 12 000 euron hintainen järjestelmä on jo Suomessakin muutamien jäähallien käytössä ja Varhon mukaan maksaa itsensä kauden aikana takaisin.

Toinenkin keino tekojääratojen energiatehokkuuden lisäämiseksi on. Olisi

58 KYLMÄextra 2/2011

paljon taloudellisempaa, jos 40–50 millimetrin paksuisen jään sijaan riittäisikin 20 millimetriä.

– Se olisi mahdollista, jos käyttämämme vesi olisi puhtaampaa.

Ongelmana ovat vesijohtoveden sisältämä kalkki ja pienet epäpuhtaudet ja suolot, jotka jään pinnassa muodostavat pehmeänpää lumihilettä. Niitä joudutaan huoltamaan kesken tapahtumienkin pois jääkoneiden avulla, Varho selittää.

Joissakin jäähalleissa ulkomailla on käytössä jo vedenpuhdistuslaitteet ja hankinta on Vierumäelläkin harkinnassa.

Veden lämpötila vaikuttaa • veden viskositeettiin (veden kyky vastustaa muodonmuutosta) • hapen (ilman) määrään vedessä • veden pintajännitykseen • +40-asteisessa vedessä kaikki edellä mainitut tekijät ovat hyvällä tasolla, mikä edesauttaa tasaisen ja kovan jään syntymistä

...kuten monipuolista sähköja kylmäalan koulutusta

KYLMÄASENTAJIEN PÄTEVYYSKOULUTUS 8.– 9.11.2011 LAhdESSA Työssäoleville ja työkokemusta omaaville kylmälaitteiden asentajille.

Sisältää asetuksen 452/2009 liitteen 3 asiat: - alle 3 kg kylmäaineita sisältävät kylmälaitteet - yli 3 kg kylmäaineita sisältävät kylmälaitteet Lisätietoja www.salpaus.fi/sahko_elektroniikka/koulutusmahdollisuudet, opettaja Alpo Määttä, puh. 050 5020 658, alpo.maatta@salpaus.fi Ilmoittautuminen opintosihteeri Tarja Lähdesmäki, puh. 03 828 3217 tai tarja.lahdesmaki@salpaus.fi

www.salpaus.fi Teinintie 4, 15200 Lahti

Räätälöidyt energiatehokkaat konepukit kun varastoitavat tuotteet vaativat tarkkoja olosuhteita.

Asiakaspalaute SEPPO SALMINEN ENERTEST Ky:stä Tilasimme konepukin halutulla höyrystysmisellä ja teholla.

Lisäksi halusimme samaan keskukseen myös varastojen sähköt sekä automatiikan.

Toimituksen arvioisin seuraavasti toimitusaika oli nopea ja sovittu aikataulu piti dokumentointi oli hyvä ja kattava sähkökaaviot pitivät paikkansa toimivuus oli kuten suunniteltu Kysy myös 1-3 kompuran taajari-pukkejamme.

Suuri tehoalue ja koko alueelle optimi COP Kylmäaineina kaikki yleisesti käytetyt HFC-kylmäaineet

Yhteydenotot sekä tiedustelut sähköpostilla ari.ramo@tars.fi, www.turunar-systems.fi

Uusissa tiloissa Järvenpäässä Keski-Uudenmaan Ammattiopistossa kylmää opiskellaan remontin jäljiltä erinomaisissa tiloissa.

Dakota Lavento

K

eudan kylmäopetustiloista Wärtsilänkadulla Järvenpäässä löytyy vihkiäistilaisuuden cateringista huolehtiville suorastaan poikkeukselliset varusteet, sillä kylmäasennusta kun opetellaan, rakennuksessa on sekä suuri kylmä- että pakkastila.

Herkut siirtyivät säilytyksestä vihkiäisvieraiden nautittavaksi tismalleen oikeassa lämpötilassa.

Keudan kylmäalan opettajat Arto Isoaho ja Jari Koskela ovat silminnähden tyytyväisiä ympäristöönsä. Entinen Metso Paper Oy:n konepajateollisuuden käytössä ollut rakennus on kokenut remontissa melkoisen muodonmuutoksen. Hallissa on tilaa harjoitella kaikenlaisten kylmälaitosten rakentamista.

Löytyypä takaa eräänlainen kerrostalon runkokin, johon toimiva ilmastointi asennetaan opintojen aikana. Myös hiilidioksidilaitos saadaan vielä tämän vuoden aikana ja kaupan kylmän ”osasto” samoin.

Kylmäkoulutusta Keudassa Kylmäalan opetukseen Keudassa tarvittiin kipeästi tiloja talotekniikan opetukseen, kun se hankki Adultan konkurssipesältä kylmä- ja sähköpuolen koulutuksen. Opiskelijoiden työtä näkyy myös olemassa olevissa rakenteissa. Opettajat Arto Isoaho ja Jari Koskela vastasivat suunnittelusta ja asennuksesta puolestaan alan opiskelijat.

Vihkiäisvieraiden haastateltavana paikalla oli myös tyytyväisiä opiskelijoita. Perustutkintoa suorittavat Niina Rauhala, Jyrki Ovaska ja Rikard Kohomäki ovat kaikki viihtyneet hyvin Järvenpäässä ja havainneet alan sekä mielenkiintoiseksi että haas-

60 KYLMÄextra 2/2011

Perustutkintoa suorittavat Niina Rauhala, Jyrki Ovaska ja Rikard Kohomäki saivat kunnian edustaa Keudan kylmäalan opiskelijoita vihkiäistilaisuudessa.

teelliseksi. Niina tutustui alaan työskenneltyään Äkäslompolon kuuluisan Jounin kaupan työmaalla. Tulevaisuuden haaveissa siintää erikoisammattitutkinnon suorittaminen.

Kuntayhtymä Keudan tekniikan ja liikenteen alalla voi aikuiskoulutuksena suorittaa erilaisia ammatti-, erikoisammatti- ja perustutkintoja. Tutkintoon valmistavaa koulutusta toteutetaan myös oppisopimuskoulutuksena. Keudan kylmäalan tutkintoja ovat kotitalouskoneasentajan ammattitutkinto; kylmäasentajan ammattitutkinto; kylmämestarin erikoisammattitutkinto; lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto sekä talotekniikan perustutkinto kylmäasennustöihin erikoistuen.

Lisätietoja: www.keuda.fi

Keudan kylmäalan opettajat Arto Isoaho ja Jari Koskela vastasivat tilojen kylmä­ asennusten suunnittelusta.

Kylmätekniikan koulutuspäivät 26.–27.1.2012

K

YLMÄextran mennessä painoon Suomen Kylmäliikkeiden Liiton Petri Hannulan lisäksi Suomen Kylmäyhdistyksen Petri Hannula näyttää tyytyväiseltä mieheltä. Samana päivänä KYLMÄextran kanssa on saatu kasaan luento-ohjelma Kylmäyhdistyksen 49.

Kylmätekniikan koulutuspäiville 26.–27.1.2012.

Ohjelma jälleen ajanhermolla Ohjelma näyttää jälleen hyvältä ja osoittaa järjestön vahvaa sitoutuneisuutta alkuperäisiin sääntöihinsä kirjattuun tehtävään ”alan kotimaisen kehityksen edistämisestä esitelmien ja kirjallisuuden avulla”. Toki keinovalikoima tehtävän toteuttamiseksi on sitten vuoden 1955 laajentunut, mutta www-sivut ja muut eivät ole syrjäyttäneet jo ”instituutioksi” kohonnutta tapahtumaa. ”Eivätkä syrjäytä”, toteaa Hannula.

Koulutuspäivien merkitys alan osaamisen jakamisessa on tapahtuman lähes 50 vuoden historian kuluessa ollut valtava.

Monissa alan kohtaamissa muutoksissa uusin tieto alan toimijoille on ensimmäisenä saatu jaettua koulutuspäivien välityksellä. Ns. hiljainen tieto ja osaaminen välittyvät suorassa vuorovaikutuksessa ja ihmisten kohtaamisissa paremmin kuin tietoverkoissa, joten Internet ei lähivuosina ”sosiaalisia” koulutustapahtumia ohita. Monien koulutuspäiväkävijöiden mielestä tapahtumasta ei yksinkertaisesti ole ”varaa jäädä pois”.

Erittäin ajankohtaisia aiheita on jälleen monia. Torstaina ovat vahvasti esillä mm. kylmäaineet ja päivän luento-osuus päättyykin niistä käytävään paneelikeskusteluun. Perjantain luentojen yhteisin nimittäjä on energiatehokkuus ja esillä ovat mm. kylmäalan jo nyt ”kummastelemat” vuonna 2012

voimaan astuvat rakentamismääräykset D3 ja D5 sekä lakisääteiset ilmastoinnin jäähdytyksen energiatarkastukset.

Viime mainituista tekee entistä ajankohtaisemman keväällä 2011 voimaan astunut lainmuutos, jonka mukaan kaikissa vuonna 2007 tai sitä ennen käyttöönotetuissa >12 kW ilmastoinnin jäähdytyslaitteissa tarkastus on oltava tehtynä vuoden 2012 loppuun mennessä.

– ”Tarkastusten teettäminen on laitteiden haltijoiden vastuulla. Puhelimet soivat ilmastoinnin jäähdytyslaitteita huoltavissa yrityksissä vuonna 2012 ahkerasti, jos kiinteistöjen omistajat ja laitteiden haltijat yhtään lakia noudattavat ja energiankäytöstään kiinnostuneita ovat” Hannula toteaa.

Ei pelkkää luennoilla istumista Luentojen lisäksi oheistapahtumina ovat entistäkin kiinnostavampi näyttely sekä aina yhtä iloinen illan vietto Kokoushotelli Rantapuiston kellariravintolassa torstain päätteeksi. – ”Varaa niin majoitus- kuin luentopaikkakin ajoissa, sillä molemmissa on rajansa” antaa Hannula lopuksi vinkin kaikille tapahtumasta kiinnostuneille.

Ilmoittautuminen vuoden 2012 tapahtumaan on alkanut ja luento-ohjelma on julkistettu tämän KYLMÄextra-lehden mukana toimitetussa esitteessä.

Mikä Kylmäyhdistys?

Jäsenedut kohdallaan

R

Kylmäyhdistyksen jäsenyys on edullinen tapa varmistaa ajan tasalla pysyminen nopeasti kehittyvällä alalla. Kahdesti vuodessa ilmestyvän KYLMÄextra-lehden ja muun alakohtaisen tiedon lisäksi jäsenille postitetaan kestotilaushinnaltaan 67 € arvoinen Talotekniikka-lehti 8 kertaa vuodessa. Jäsenenä olet myös oikeutettu edullisiin jäsenhintoihin niin alueellisissa tietoiskuissa kuin alan päätapahtumassa Kylmätekniikan koulutuspäivil­ läkin. Vain 56 €:n jäsenmaksulle saa siis runsaan vastineen.

Katso lisätiedot osoitteesta www.kylmayhdistys.com.

Sivuilta löydät myös hakemuslomakkeen, jonka lähettämällä voit jäsenyyttä hakea. Vuoden 2011 lopussa liittyneiltä ei kuluvan vuoden jäsenmaksua enää peritä, mutta eduista ehtii silti vielä nauttimaan.

unsaat 56 vuotta on vierähtänyt siitä, kun Suomen Kylmäteknillis-taloudellinen Yhdistys ry perustettiin. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Helsingin kaupungin teurastamon toimitusjohtaja Reijo Turunen ja mm. useille alan nykytoimijoillekin tutut insinööri Niilo K. Mikkonen ja vuorineuvos Paavo V. Suominen olivat heti toiminnassa mukana. Pyrkimys oli siis jo tuolloin koota samaan järjestöön sekä alan urakoitsijat, valmistajat ja kauppiaat että loppukäyttäjät, suunnittelijat, opettajat ja tutkijatkin. Sama avoimuuden ”missio” ohjaa sittemmin Suomen Kylmäyhdistykseksi nimensä lyhentäneen järjestön toimintaa edelleenkin. Kiinnostus järjestöä kohtaan kasvaa vuosi vuodelta, eikä tuhannen jäsenen ”haamuraja” enää ole kaukana.

KYLMÄextra 2/2011 61

Uutisia

CoolLine®-uutuudet nimetty

CLWG

C

ooltraden CoolLine®-nestejäähdytinsarjan uudet tuotteet ovat saaneet nimensä. CLSVG on 30–120 kW:n, matala V-malli puhaltimet yhdessä rivissä.

CLMG on 70–570 kW:n ylös- ja vaakasuoraan puhaltava malli, jossa puhaltimet ovat yhdessä ja kahdessa rivissä.

CLVG on 60–600 kW:n 1/2 V-malli, jonka puhaltimet ovat

CLMG

yhdessä rivissä ja CLWG 140–1600 kW:n V-malli, puhaltimet kahdessa rivissä.

Täydentynyt sarja kattaa nyt entistä laajemmin kaupan ja teollisuuden lämmönsiirtotarpeet.

Lisätietoja: www.cooltrade.fi

Oilon osti Scancoolin

L

ahtelainen ympäristö- ja energiatekniikan perheyritys Oilon hankki omistukseensa teollisuuskylmätekniikkaan ja teollisuuslämpöpumppuihin erikoistuneen Oy Scancool Ab:n. Kokkolassa perustettu Scancool siirtyy sen entisiltä omistajilta Ahlskogilta, Wedeco Fundilta, Sitralta ja kolmelta henkilöosakkaalta kokonaan Oilonin omistukseen.

Scancool jatkaa toimintaansa omalla nimellään yhtenä Oilon-konserniin kuuluvana tytäryhtiönä.

Oilonin toimitusjohtaja Eero Pekkolan mukaan kauppa avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia molemmille yrityksille.

Scancoolin toimitusjohtaja Jonny Asplundin mukaan teollisuuskylmä- ja teollisuuslämpöpumppusovellukset so-

pivat erinomaisesti Oilonin polttimien ja lämpöpumppujen rinnalle.

Oilon-konserniin liittymisen myötä Scancoolille avautuu entistä laajemmat ulkomaan markkinat. – Oilonilla on jo vahva asema muun muassa Aasian ja Venäjän markkinoilla, joten meidän on nyt helppo yhdessä lähteä viemään uutta teknologiaa myös näille alueille. Oilonin jo olemassa olevien kansainvälisten asiakkaiden keskuudessa löytyy todella paljon potentiaalisia asiakkaita myös Scancoolin teknologialle. Kaukolämmön ja kaukokylmän tekeminen tehokkaasti yhdellä laitteella kiinnostaa kaikkialla, Pekkola sanoo.

Polar-Jäähdytys Ky:lle uudet toimitilat Satakunnan ykköspaikalle

H

elsingin, Tampereen ja Ulvilan teiden väliin kasvaneesta Porin Itäkeskuksesta on muodostunut koko Satakunnan tärkein kaupan keskittymä, jossa asiakasvirta mitataan päivittäinkin jopa kymmenissä tuhansissa. Tiedolla oli tärkeä merkitys toisen polven kylmäyrittäjän Mikko Järvisen etsiessä uusia toimitiloja perustamalleen PolarJäähdytys Ky:lle. Yrityksen uudet toimitilat Itäkeskuksen suurliikkeiden välittömässä läheisyydessä Itäkeskuksenkaari 4:ssä avattiin 5.10. Vaikka yrityksen toiminta kattaa kylmän tekemisen koko kirjon ilmastoinnista myymälöihin ja teollisuuteen, uskoo Järvinen sijainnin auttavan erityisesti lämpöpumppujen myynnissä.

Lisätietoja: www.polarjaahdytys.fi

62 KYLMÄextra 2/2011

Uutisia

Kylmäasentajan ammattitutkinto entistäkin vaativammaksi

K

ylmäasentajan ammattitutkinnon uudet perusteet astuivat voimaan 1.9.2011. Tutkinnon vaatimuksia on lisätty kylmäasentajan työn muuttuessa yhä vaativammaksi. Peruskylmätekniikan lisäksi tutkinnossa erikoistutaan nyt tarkemmin oman alan asennuksiin ja huoltoon.

Suuntautumisvaihtoehtoja on viisi: • Kaupan kylmä • Ilmastoinnin jäähdytys ja suuret lämpöpumput • Liikkuvan kaluston kylmälaitteet • Teollinen kylmä • Hiilidioksidikylmälaitteet

Erikoistumisesta huolimatta entisentasoinen perusosaaminen alan kaikkiin töihin on tutkinnon suorittamisen edellytyksenä. Ammattitutkinnon suorittanut henkilö on siten oikeutettu toimimaan asentajana kaikissa F-kaasuasetuksen alaisissa töissä ja myös kylmälaiteliikkeen vastuuhenkilönä työkokemusvaatimuksen täyttyessä.

Uusia tutkinnon perusteita käytetään, jos opiskelijan ensimmäinen tutkintotilaisuus (näyttö) on 1.9.2011 jälkeen.

Jos asentaja on aiemmin suorittanut vaikka tutkinnon osan kylmäaineiden käsittely ja lainsäädäntö, hän voi suorittaa tutkinnon vanhojen perusteiden mukaan. Tällöin viimeisen tutkintotilaisuuden pitää olla viimeistään 30.8.2013.

Lisää säästöä lämpöpumppusovelluksiin mikrolevylämmönsiirrintekniikalla

T

ehokas lämmönsiirto on yksi keskeisimmistä lämpöpumpuille asetetuista haasteista. Danfossin innovatiivinen mikrolevylämmönsiirrin (MPHE) on uusi vaihtoehto lämpöpumppusovelluksissa perinteisesti käytetyille juotetuille lämmönsiirtimille (BPHE).

Danfoss MPHE-tuotteiden H-sarja on räätälöity lämpöpumppujen lauhduttimille ja höyrystimille. Sarjaan kuuluu

18 mallia, jopa 150 kW tehoalueelle saakka, sisältäen tuotteet kylmäaineille R407C ja R410A. MPHE tekniikan ansiosta kylmäaineen täytösmäärät ovat jopa 40 % pienemmät BPHE-tekniikkaan verrattuna.

Lisätietoja: Oy Danfoss Ab, Kylmäosasto, Puh. 0207 010 600, s-posti: kylma@danfoss.fi, www.danfoss.fi/kylma

Uusi Danfoss Optyma Plus New Generation koneikko – kytke ja käytä

O

ptyma Plus ”kytke ja käytä” –koneikko on muotoilultaan entistä kompaktimpi, kevyempi ja yksinkertaisempi asentaa. Pieni koko ja mahdollisuus asentaa koneikot päällekkäin (paikanpäällä) takaa, että ahtaaseenkin tilaan asennettu koneikko toimii moitteettomasti ja on helppo huoltaa. Koneikon kaikkiin komponentteihin on helppo päästä käsiksi, sillä uudesti muotoillussa kotelossa on kolme ovea.

Erityisesti OPTYMA–koneikoille kehitetty elektroninen säädin kuuluu vakiokomponentteihin. Tämä helpottaa koneikon asennusta entisestään, sillä tarvittavat parametrit on valmiiksi asetettu säätimeen (vain kylmäaine tarvitsee määritellä, mikäli käytetään muuta kuin R404A:ta). Säädin voidaan kytkeä ADAP-KOOL ja/tai ulkopuoliseen järjestelmään kaukovalvontaa ja –ohjausta varten.

Mikrokanavalauhduttimen ansiosta tarvittava kylmäainetäytös on entistä pienempi.

Lisätietoja: Oy Danfoss Ab, Kylmäosasto, Puh. 0207 010 600, s-posti: kylma@danfoss.fi, www.danfoss.fi/kylma

KYLMÄextra 2/2011 63

Uutisia

Chiller Oy osti ruotsalaisen kylmäalan urakointiliikkeen

C

hiller Oy on laajentanut toimintaansa Pohjoismaissa ostamalla 70 prosentin osuuden ruotsalaisesta Forsberg&Tibell Kyl Ab:sta. Forsberg&Tibell on arvostettu, jo 1930-luvulla Jönköpingiin perustettu kylmäalan yritys. Yrityksellä on 11 työntekijää ja sen liikevaihto on noin kaksi miljoonaa euroa. Myyjä, yrityksen toimitusjohtajana vuodesta 1987 toiminut Sven Karlsson, jatkaa yrityksessä myös tehdyn kaupan jälkeen. Loput 30 prosenttia osakkeista siirtyivät yhtä suurin osuuksin yrityksen kahden toimihenkilön Morgan Danellin ja Johan Blingen haltuun.

Chiller on kehittänyt vientiään jo 15 vuoden ajan.

– Olemme aiemmin toimineet Ruotsissa pelkästään Tukholmassa sijaitsevan Chiller Sverigen kautta. Yrityskauppa vahvistaa asemiamme Ruotsin markkinoille selvästi, Chiller Oy:n toimitusjohtaja Heikki Lahdenperä sanoo.

– Skandinavia muodostaa Chillerille luontevimman vientialueen maiden markkinarakenteen samankaltaisuudesta johtuen. Talotekniset ratkaisut tehdään enimmäkseen konsulttivetoisesti, teknisiin argumentteihin nojaten. Odotammekin paljon Ruotsin markkinoilta lähitulevaisuudessa, Lahdenperä lisää.

Alfa Lavalilta ilmanjäähdyttimiä pieniin tiloihin

K

ylmähuoneissa tila on usein kortilla. Alfa Lavalin uudet Optigo-ilmanjäähdyttimet sopivat sinne, missä tilaa on vähän.

– Uudet Optigo CS20- ja CS30-ilmanjäähdyttimet suunniteltiin erityisesti pienten ja keskikokoisten kylmä- ja pakastushuoneiden tarpeisiin, sanoo Alfa Laval Nordicin Suomen kylmätekniikan myynnin päällikkö Eero Valkeinen.

– Tuotesarjan uusi lämmönsiirto-osa ja kaksinopeuksiset EC-puhallinmoottorit säästävät energiaa ja parantavat suorituskykyä. Eurovent-sertifointi tarkoittaa luotettavaa suorituskykyä, Valkeinen täydentää.

Laitteet ovat matalia rakenteeltaan – esimerkiksi malli CS20 on vain 15-senttinen – joten kylmätila voidaan käyttää tehokkaasti. Optigo CS20 voidaan asentaa myös seinälle. Tuotesarjassa on halkaisijaltaan kaksi eri puhallinkokoa, 200 ja 300 mm sekä helposti puhtaana pidettävä valkoiseksi maalattu kuorirakenne.

Optiona lämmönsiirto-osa voidaan tehdä epoksipinnoitetuista lamelleista, jotka kestävät kulutusta ja voidaan pitää helposti puhtaana. Lisäksi koko lämmönsiirto-osa voidaan suojata Blygold-pinnoitteella. Laitteilla on kahden vuoden tuotetakuu toimituksesta.

Lisätietoja: www.alfalaval.com

MV-Jäähdytys muutti uusiin toimitiloihin

M

V-Jäähdytys on muuttanut uusiin toimitiloihin Vantaan Mestarintielle. Yhteensä 1000 m²:n varastoja tuotantotilat sekä edustavat 250 m²:n toimistotilat tukevat yrityksen kasvutavoitteita. Tilat sijaitsevat myös logistisesti erinomaisella paikalla, aivan kehä III:n ja Tampereen moottoritien kupeessa.

– Toimitilojen suunnittelun kriteereinä oli mutkaton vuorovaikutus, korkealuokkainen akustiikka ja laadukas toteutus. Meidän työpaikalla ei ole eikä tule kahden kerroksen väkeä, yhtiön toimitusjohtaja Juha Virkki kertoo.

Tilojen jäähdytys tapahtuu yrityksen edustaman Gallettin vapaajäähdytystä hyödyntävällä tekniikalla ja konvektorien EC-moottorit säätyvät portaattomasti jäähdytystarpeen mukaan.

MV-Jäähdytys on julkaissut myös uudet verkkosivut, joihin voit tutustua osoitteessa: www.mv-jaahdytys.fi

64 KYLMÄextra 2/2011

Uutisia

Toshiban jakelu Combi Coolille

G

&L Beijer allekirjoitti 30.9.2011 Carrier Corporationin kanssa sopimuksen, jossa Toshiba-lämmitys- ja jäähdytystuotteiden jakelu siirtyy Beijer Refille yhdessätoista Euroopan maassa.

Suomen osalta tämä tarkoittaa sitä, että kyseisten tuotteiden jakelu siirtyy Oy Combi Cool Ab:n alaisuuteen.

Uudet varastotilat on avattu Helsingissä osoitteessa

Ruosilantie 14E. Tuomas Talvo, Kimmo Jyrkönen, Pasi Arestola, Rami Willström ja Anne Turunen Carrieriltä siirtyivät Toshiban mukana hoitamaan jakelua omana yksikkönään.

Lisätietoja: www.toshibafinland.com

Recair osti Enervent Pro-sarjan liiketoiminnan

E

nervent Oy myi syyskuun alussa Pro-liiketoimintansa Recair Oy:lle. Kauppa vahvistaa Recairin liiketoimintaa lisäämällä yrityksen tuotevalikoimaan automatiikalla varustetut ilmanvaihtokoneet.

– Asiakkaamme kysyvät yhä enemmän kokonaisvaltaisia ilmanvaihtokoneiden toimituksia, mikä asettaa kovempia vaatimuksia osaamisellemme automatiikkaan liittyvän tietotaidon ja tuotteistuksen suhteen, Recairin toimitusjohtaja

Jukka Nyman sanoo. Kauppa vahvistaa yrityksen osaamista tällä alueella.

Kaupan myötä Recairille siirtyvät Enervent Pro-sarjan tuotteet, niiden mitoitukseen ja valintaan käytettävä Air Designer ohjelmisto sekä 16 työntekijää ja toimihenkilöä.

Pro-sarjan tuotanto jatkuu toistaiseksi Enerventin tiloissa Porvoossa.

Pohjola Vakuutus Oy ja Suomen Kylmäliikkeiden Liitto yhdessä ympäristön asialle

V

akuutusyhtiö Pohjolassa huolestuttiin alkuvuodesta 2011 monien kylmälaitosten toiminnasta. Vaikka lakisääteisiä määräyksiä kylmälaitosten huollon ja ylläpidon suhteen oli olemassa, törmättiin yhtiössä silti usein hoitamattomuudesta ja huoltamattomuudesta aiheutuneisiin laitevaurioihin sekä niistä aiheutuneihin välillisiin tuotehävikkeihin. Ilmeni, että jopa lakisääteiset vuototarkastuksetkin olivat osassa laitoksia teettämättä.

Epäsuhta korvausmenojen ja vakuutusmaksujen välillä olisi ollut korjattavissa vaikkapa hinnankorotuksin, mutta Pohjolassa asiaa haluttiin katsoa syvemmin. Kylmäainevuodot ja laitosten epätaloudellinen toiminta merkitsivät tappioita paitsi vakuutusyhtiölle ja kylmälaitteiden haltijoille, myös ympäristölle. Ratkaisuksi haluttiin löytää win-win-win, jossa kaikki hyötyvät.

Riskipäällikkö Jarmo Veinola otti yhteyttä Suomen Kylmäliikkeiden Liittoon ja yhteinen sävel löytyi nopeasti.

Yhtiö laati järjestön avustuksella ohjeet ja ”Keep it Cool”-toimintamallin asiakkainaan oleville kylmälaitoksen haltijoille, jotta turhilta vahingoilta voidaan välttyä. Toimintamallissa korostetaan huoltojen teettämisen ja huoltosopimusten tärkeyttä, mutta tuodaan esille myös loppukäyttäjän omia mahdollisuuksia laitteiden toiminnan seuraamisessa ja huolenpidossa. Ensi vaiheessa kohderyhmänä on ns. kaupan kylmä, mutta pitkällä aikavälillä Pohjola haluaa lanseerata samaa ajattelua myös muille kylmälaitteiden käyttäjille. Kiinteistöt edustavat 40 % osuutta energian kulutuksesta. Suomen suurimpana kiinteistöjen vakuuttajana Pohjola haluaa antaa panoksensa talkoisiin, joissa kiinteistöjen energiankulutusta pyritään alentamaan. Huolletut sekä energia- ja vuototar-

Osastonjohtaja Antti Nyrhinen Pohjola Vakuutus Oy:n Riskienhallinnan osaamiskeskuksesta ja Petri Hannula Suomen Kylmäliikkeiden Liitosta ”Keep it Cool”-yhteistyösopimuksen allekirjoitustilaisuudessa.

kastetut kylmälaitteet toimivat niissäkin sekä kiinteistöjen haltijoiden että ympäristön eduksi. ”Keep it Cool”-hankkeen valmistelun aikana olen tullut vakuuttuneeksi kylmälaitteiden huollon vaativuudesta, mutta myös hyvällä huollolla ja käyttäjän omalla huolenpidolla saavutettavista säästöistä. On helppo suositella asiakkaitamme kääntymään kylmäasioissaan Suomen Kylmäliikkeiden Liiton jäsenyritysten puoleen, joilta saa varmasti sekä hyvää palvelua huolloissa että neuvoja käyttäjän omaan huolenpitoon. Kylmälaitteiden huolloista kannattaa huolehtia kuin autoista – jollei paremminkin”, Veinola toteaa.

KYLMÄextra 2/2011 65

AEL on Suomen johtava tekniikan alan kouluttaja.

Tarjontaamme kuuluvat sekä yrityksille räätälöidyt ratkaisut että avoimet ja yrityskohtaiset kurssit, seminaarit ja tutkinnot. Vuosittain koulutamme yli �� ��� yritysten työntekijää. Vahvuuksiamme ovat vahva toimialaosaaminen, asiakaskohtaiset ratkaisut ja toimivat oppimisympäristöt.

TULE M EILLE T ÖIHIN

Osaavan joukkomme vahvistukseksi etsimme

KYLMÄALAN KOULUTUSASIANTUNTIJAA

KYLMÄextra ilmestyy vuonna 2012 huhtikuussa ja lokakuussa.

Varaa oma mainospaikkasi ajoissa.

Ota yhteyttä! Puh. 09-759 1166 tai pia.lindholm@skll.fi

Uusiin asemiin Alfa Laval Nordic

suunnittelemaan, toteuttamaan ja kehittämään AEL:n kylmäalan koulutusta.

Esa Aalto on nimitetty Alfa Laval Nordicin Suomen kylmätekniikan myynnin tuotepäälliköksi 1.6.2011.

Erityisalueenaan hänellä on teolliset ilmanjäähdyttimet.

Aalto on toiminut kylmäalalla myynti- ja asiantuntijatehtävissä vuodesta 1982, viimeksi Alfa Laval Vantaa Oy:ssä teknisenä johtajana.

Arvostamme Kokonaisnäkemystä kylmäalasta, käytännön asennus- ja/tai suunnittelukokemusta kylmälaitoksista sekä organisointi- ja kouluttajaosaamista.

Lisäksi arvostamme LVI-alan käytännön osaamista, näyttötutkintomestarin koulutusta, pedagogista pätevyyttä sekä alan insinööri- tai DI-tutkintoa.

Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry Jussi Hirvonen aloittaa Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtajana 1.1.2012.

Hirvonen on toiminut aiemmin mm. perustamansa IVT Lämpöpumput Oy:n toimitusjohtajana, Bosch Thermotechnologyn maajohtajana ja osallistunut samalla aktiivisesti Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toimintaan mm. järjestön puheenjohtajana.

Tarjoamme Näköalapaikan tekniikan kehittymisen seuraamiseen, mahdollisuudet kehittyä kylmäalan koulutuksen huippuosaajaksi sekä ammattimaisen koulutusorganisaation tuen.

Lisätietoja tehtävästä antavat johtaja Jarkko Paananen, puh. ��� ���� ���, jarkko.paananen@ael.fi kehityspäällikkö Jarkko Mahkonen, puh. ��� ���� ���, jarkko.mahkonen@ael.fi ja koulutuspäällikkö Kari Ilmola, puh. ��� ���� ���.

Lähetä hakemus palkkatoivomuksineen ��.��.���� mennessä osoitteella jarkko.paananen@ael.fi

Refair Oy Rainer Lahtinen on aloittanut Refair Oy:n kylmäteknisessä myynnissä 4.7.2011.

Oy Combi Cool Ab Kauko Weckman on aloittanut varastomiehenä Oy Combi Cool Ab:n Helsingin toimipisteessä.

66 KYLMÄextra 2/2011

@NABtt ?6 H @D

J D B:

HH

Dcc^cZc :megZhh "`Zi_jc (, bnnb~a~~ HjdbZhhV ijdkVi eVg" ]VVi ijdiiZZi a~]ZaaZh^ e~^k^ii~^c# E~^knhinh eVakZajbbZ iV`VV cdeZVi kVgVdhVid^b^ij`hZi bn h ^aiV^h^c _V k^^`dcadeej^h^c# H~]` ^cZc `VjeeVeV^``VbbZ DccH]de eVakZaZZ ') ijci^V kjdgd`VjYZhhV#

6

ID > B > E 6>

@

@D@D HJDB::C

IjdiZkVa^`d^bVVbbZ `jjajkVi aVVYj``VVi ^abVhid^cc^c _~~]Yninh" aV^iiZZi! ^abVa~be ejbeji! `nab~ aV^idh`dbedcZci^i! `nab~" V^cZZi hZ`~ `nab~"! h~]` " _V ak^"VhZccjhiVgk^``ZZi#

lll#dcc^cZc#Ò

☎

@NABtBNNCC>C 6H>6CIJCI>?6BB: E6AK:A:K6I

%'%) -* '&'&