Kylmä Extra 1 / 2011

Kylmäalan julkaisu 1/2011

Sisällys 1/2011

Kylmäalan julkaisu 1/2011

Täällä valmistetaan kaikenlaisia maitoherkkuja. Kuva: Arla Ingman.

Kylmäalan julkaisu alalta asiakkaille Julkaisija Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry Hiihtomäentie 39 B, PL 318 00811 HELSINKI Puhelin (09) 759 1166 Faksi (09) 755 7246

Hieno homma kehityksen kärjessä

6

Asuntoihin kaivataan viilennystä

10

Merenkulkijanrannassa jäähdytetään merivedellä

15

M.O.T

18

Veroja vai ei?

21

Direktiiveistäkö ähkyä?

26

Pienempään hiilijalanjälkeen

31

Vain koulutuksella saa kylmäasentajapätevyyden

37

EuroShop 2011

41

Helteiden varalle

47

UUTISIA

51

Vahterus Oy:lle valtakunnallinen yrittäjäpalkinto

53

Jälleen yleisömenestys

54

R22 vaihdossa

Keskiaukeama

26

KYLMÄextra

5

Päätoimittaja Altti Seinelä

Toimitusneuvosto Matti Eerikäinen, Petri Hannula, Matti Jokela, Jyrki Lindholm, Pia Lindholm, Timo Linjala ja Markku Muuronen.

Sergey Grechikhin opiskelee kylmäasennusta Edupolissa. Kuva: Matti Immonen. Toteutus DDT COMMUNICATIONS OY

Ilmoitukset Pia Lindholm puhelin (09) 759 1166

Taitto Jarkko Narvanne Painopaikka FORSSA PRINT 2011 Painosmäärä 12 500 kpl

Reklamaatiot kirjallisesti 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan.

LQD=HPEIEAJ

(QJEJGQQOHQKGG= GKOG= OEJEJAJ KJ REDNAÀILÀÀ

LOPDQ

"

>HQA

"

WHNQRORJLDD

>HQA

WHNQRORJLDOOD

SDUDVWD

7l\GHOOLVWl OLL

NHWWl

HQHUJLDWHKRNNXXWWD

=LHKO $EHJJ WXRWWDD KXRPLVHQ WHNQRORJLDD MD ORL MR HLOHQ OlKW|NRKGDQ WlOOH SlLYlOOH

#" KSHAP RQ PDDLOPDQ KLOMDLVLQ DNVLDDOLSXKDOOLQ VHNl HQHUJLDWHKRNNDLQ OXRNDVVDDQ YDUXVWHWWXQD (& WHNQRORJLDOOD MD DLQXWODDWXLVHOOD ELRQLF PXRWRLOXOOD 6H VllVWll UDKDD HQHPPlQ NXLQ NRVNDDQ DLNDLVHPPLQ ZZZ ]LHKO DEHJJ IL bOl RGRWD HQll VLLUU\ WXOHYDLVXXWHHQ MR WlQllQ =LHKO $EHJJ LOPDQYDLKWRWHNQLLNDQ VllW|WHNQLLNDQ MD Nl\WW|WHNQLLNDQ HGHOOlNlYLMl

=LHKO $EHJJ )LQODQG 2\ 2ODULQOXRPD (6322 9DLKGH LQIR#]LHKO DEHJJ IL ZZZ ]LHKO DEHJJ IL

Pääkirjoitus

Hieno homma kehityksen kärjessä Kylmäasentajalla on valtava määrä ammattitaitoa: kylmätekniikan lisäksi hänen on hallittava mm. säätö-, sähköja lvi-tekniikkaa sekä kemiaa. Kaupan ja elintarviketeollisuuden asiakkaita palvelevalla on oltava tietämystä niin hygieniasta, elintarvikkeiden kylmäsäilytyksestä kuin valmistuksestakin. Asiakkaan erityistarpeisiin vastaaminen edellyttää hänen edustamansa alan tuntemusta.

K

ylmäasentaja työskentelee usein vahvasti näkyvillä, esimerkiksi häiriötilannetta kaupankylmässä paikantaessaan. Silloin on hyvä hallita myös psykologiaa ja myyntitaitojen perusteet. Kylmäasentaja on palveluammatissa. Menestyäkseen kylmäasentajan tulee paitsi hallita oma erikoisalansa, myös osata markkinoida osaamistaan. Kylmäalalla toimivilta vaaditaan paljon. Jos katsotaan ajassa taaksepäin joitakin kymmeniä vuosia, näyttää siltä, että harvalla alalla muutoksen kourissa on pyristelty yhtä tiuhaan kuin kylmäalalla. Monet muistavat vielä, kuinka 1990-luvulla käytöstä poistettiin R12 ja R-502. Korvaavia kylmäaineita käytettiin ylimenokaudella ja teknisiltä ongelmiltakaan ei säästytty. Nyt eletään kiivainta R22:sta luopumisen aikaa. Tietotekniikka on mullistanut myös kylmäasentajan käytännön työtehtäviä. Jo pienestä pitäen tietokoneiden kanssa elämään oppineille nuorille alan ammattilaisille tietokone on apuväline ja työkalu muiden joukossa. Vanhemmille se on merkinnyt uuden ”kielen” opiskelemista ja sehän tietysti pitää mielen virkeänä. Uusien tietojen ja taitojen hankkimisessa kylmäalalla toimivia on auttanut alalle luotu moniportainen koulutus. Ilman koulutusta nykyajan kylmätöistä ei enää selviä. Tutkintoja tarvitaan paitsi oppimiseen, myös ammattitaidon ja osaamisen todistamiseen esimerkiksi viranomaisille paitsi kotimaassa, myös koko EU:n alueella. On toki kaikkien etu, että alalla toimii osaavaa väkeä. Kylmäala on myös talotekniikan energiatehokkuuden ja kestävän kehityksen mukaisuuden keskiössä. Vanhojen ympäristön kannalta vahingollisten kylmäaineiden tilalle on tullut uusia luonnonkylmäaineita. Hiilidioksidi on noussut jo teknologian kehityksen myötä ammoniakin rinnalle hyvänä vaihtoehtona ja propaani on alkanut myös vahvistaa asemiaan

erityisesti naapurimaassamme Ruotsissa. Meillä suomalaisilla on mahdollisuus olla kehityksen kärjessä varsinkin kylmätekniikassa, kun vain niin haluamme. Osaamista meillä riittää. Asiakkaidensa toiminnan energiatehokkuuden kasvattamisessa kylmäalalla tulisi olla vielä nykyistäkin vahvempi rooli. Totta on, että kylmän tuottaminen on energiaintensiivistä toimintaa. Laitos voidaan kuitenkin suunnitella tarpeenmukaiseksi, elinkaareltaan pitkäksi ja toimintavarmaksi. Ne viimeisimmätkin viilaukset säädöissä takaavat, että laitos toimii mahdollisimman tehokkaasti. Sivutuotteena syntyvä lämpöä ei saisi päästää lämmittämään naapurin harakoita. Kun asuintaloihin asennetaan jo reippaasti yli 60 %:n vuosihyötysuhteella toimivia ilmastoinnin lämmön­talteen­otto­laitteita, monessa kylmäkohteessa ilmainen lämpöenergia jätetään hyödyntämättä. Kannattaa muistaa, että vaikka 100 kW:n laitoksen tuottamasta hukkalämmöstä otettaisiin talteen vain 30 %, sillä lämmittäisi melkoisen määrän ympäröiviä tiloja. Voi olla, että asiakas ei aina edes osaa ajatella, miten hukkalämpöä voitaisiin käyttää hyväksi. Onkin meidän energiatehokkuuden ammattilaisten asia siitä kertoa. Asiakkaan rahojen säästäminen antaa todellista lisäarvoa asiakkaalle. Kylmäasentajan arki on yleensä varsin kiireistä ja usein tuntuu, ettei aika ja energia tahdo riittää kuin pakollisten työtehtävien suorittamiseen niin hyvin kuin mahdollista. Omaan erikoisosaamiseensa keskittyminen ei saisi kuitenkaan merkitä sitä, että kuljetaan silmälaput silmillä. Ympäröivän todellisuuden muutokset on otettava vastaan silmät avoinna, jotta niihin pystyy reagoimaan ajoissa. Meillä monialaisina osaajina on kaikki edellytykset kulkea kehityksen kärjessä. Ari Rämö

KYLMÄextra 1/2011

Leppävaaran tornin asunnoissa on ylellisyys: tuloilman jäähdytys ja keskitetyn ilmanvaihtojärjestelmän huoneistokohtainen tehon säätö. Kuva: Skanska.

Asuntoihin kaivataan viilennystä Autoissaan tehokkaaseen jäähdytykseen tottuneet suomalaiset kaipaavat sisäilman tarpeenmukaista jäähdytystä myös uusiin asuntoihinsa. Leppävaaran tornissa sen toteutti Fläkt Woods. Teksti: Dakota Lavento, KUVAT: Tuomo Häyrynen ja Skanska

KYLMÄextra 1/2011

O

makotitaloissa ja rivitaloasunnoissa kesäaikainen sisäilman jäähdytys alkaa olla jo tavallinen ylellisyys ilmalämpöpumppujen ansiosta. Jäähdytysmahdollisuus ja sisäilman kuivatus otettiin varmasti täyteen käyttöön viimeistään viime kesän hirmuhelteillä. Yllättävää kyllä, jopa uudemmissa asuinkerrostaloissa sisäilman jäähdytys on vielä harvinainen ratkaisu. Lähinnä sitä löytyy rakennusliikkeiden näyttävimmistä ykköskohteista. Tilanne alkaa kuitenkin muuttua teknologian kehityksen vuoksi. Kustannustehokkaita ratkaisuja löytyy niin merivesi-, maalämpö-, kuin erilaisissa ilmalämpöpumppuratkaisuissakin. Fläkt Woods Oy:n paketti perustuu yrityksen Econet-energian­ hallinta­järjes­tel­mään. Sillä on toteutettu jo useita kohteita, kuten As. Oy Espoon Meriheinä ja As. Oy Helsingin Kouluntanhua sekä neljä muuta maa-

kunnissa. Näyttävä referenssi on Espoon Leppävaaran Skanskan rakentama 21kerroksinen Leppävaaran torni.

Kohde: As. Oy Espoon Leppävaaran Torni Korkeus: 70 metriä Kerroksia: 21 Asuntoja: 113 kpl, kooltaan 44,5 - 77,5 m². Luksusta: Ullakkokerroksessa saunaosasto Valmistui: joulukuussa 2010 Kuva: Skanska.

Uudiskohteet kasvussa Myyntipäällikkö Timo Puroviita Fläkt Woodsilta kertoo, että asuntojäähdytyskohteet lisääntyvät nopeasti, vaikkakin määrät sinänsä ovat vielä vähäisiä. – Kaksi vuotta sitten me toteutimme kaksi kohdetta, viime vuonna määrä tuplaantui ja tänä vuonna kyselyssä on ollut jo 6-7 uutta kohdetta. Yleensä asuinkerrostaloihin suunnitellaan keskitetty ratkaisu, jossa sama jäähdytystaso on jokaisessa asunnossa. Toinen mahdollisuus on tehostaa jäähdytystä osassa asuntoja, kuten Fläkt Woodsin taannoisessa Eiran­ rannan kohteessa, jonka yläkerran suurissa huoneistoissa käytössä on myös puhallin­konvektorit.

– Tehokkaampi olosuhteiden hallinta tulee lisääntymään myös asuinkerrostaloissa, sanoo myyntipäällikkö Timo Puroviita Fläkt Woodsilta. – Asukkaat ovat jo tottuneet miellyttäviin olosuhteisiin autoissaan. Miksi he kärsisivät kuumasta uudessa asunnossaan, hän kysyy. Kuva: Tuomo Häyrynen.

KYLMÄextra 1/2011

Olemassa oleviin rakennuksiin jäähdytys asennetaan hyvin harvoin. – Tosin YIT:n kanssa meillä on käynnissä kohde, jossa on jo koneellinen ilmanvaihto ja jäähdytys lisätään siihen tänä keväänä jälkeenpäin, Puroviita kertoo. Puroviidan mukaan asuinkohteiden ilmastoinnin jäähdytys on haasteellinen toteuttaa. Asuntojen keskitetyssä ratkaisussa joudutaan aina tasapainoilemaan pienten ilmamäärien kanssa. – Tavanomaisiin kohteisiin, kuten liike- tai toimistorakennuksiin ja sairaaloihin verrattuna ilmamäärät ovat aivan toista luokkaa. Kanavat ovat usein myös eristämättömiä, joten kondensoitumisen vaaraa on vältettävä viimeiseen saakka, Puroviita selventää.

HVSA- säätimet asennettiin jokaiseen huoneistoon tarpeenmukaisen ilmanvaihdon järjestämiseksi. Kolmiportaista säädintä on helppo käyttää. Kuva: Tuomo Häyrynen.

Mukavuutta asumiseen Leppävaaran tornin ilmanvaihdon perusratkaisuina ovat keskitetty tulo- ja poistojärjestelmä, neste­kiertoinen Econetenergian­hallinta­järjestelmä sekä vedenjäähdyttimien avulla toteutettu tuloilman viilennys. Ilmankäsittelykone varustettiin Econet-energian­hallinta­ järjestelmällä, johon myös vedenjäähdyttimet liitettiin. Fläkt Woodsin ratkaisu on oikeastaan lämmön­talteen­ otto­järjestelmä, jota käytetään myös sisäilman jäähdyttämiseen tarpeen vaatiessa. Vaihdin/ patterijärjestelmän patterit ovat suhteellisen pienitehoiset. Kokonaisuus on erittäin energiatehokas. Fläkt Woodsin järjestelmä voi ottaa ilmasta talteen paitsi hukkalämpöä, myös jäähdytystä ja se ohjataan takaisin tuloilmaan. – Ilmankäsittelykone voi puhaltaa huoneistoihin 17 °C ilmaa, jolloin päästään noin 2...3 °C teo-

Leppävaaran tornin ilmankäsittelykone varustettiin Econet-energianhallintajärjestelmällä, johon liitettiin myös vedenjäähdyttimet sisäilman viilennystä varten. Kuva: Tuomo Häyrynen.

KYLMÄextra 1/2011

KylmäteKniiKKa

KaiKKi KylmäteKniiKasta ja ilmastoinnin jäähdytyKsestä VANTAA: p. 020 584 5800, TAmpere: p. 020 584 5390, Turku: p. 020 584 5330

reettiseen sisälämpötilan jäähdytykseen, Puroviita kertoo. –Se on riittävä taso sisäisen lämpökuormituksen hallintaan, mutta edellyttää talon rakenteilta kykyä pitää turha helle pois sisätiloista esimerkiksi ikkunoiden ja varjostuksen avulla. –Ihmiset pitävät vielä +25 asteen sisälämpötiloja miellyttävinä ja siihen me tähtäämme. Emme puhukaan miellämme sisäilman jäähdytyksestä sinänsä, vaan parannetuista olosuhteista, Puroviita selventää.

Helppoa säätöä

Fläkt Woodsin tehtaalla valmistettu ilmastoinnin konekoko­naisuus saatiin Leppävaaran tornin katolle yhdellä nostolla. Kuva: Tuomo Häyrynen.

Keskitetyn ilmanvaihtojärjestelmän heikkoutena on aiemmin pidetty asuntokohtaisen säätömahdollisuuden puuttumista. HVSA- huoneistosäätimien ansiosta asukkaat voivat säätää asuntonsa ilmanvaihdon tehoa tarpeen mukaan. Huoneistokohtaiset säätimet ovat jo olleet käytössä muutamassa Skanskan kohteessa ja se on saanut niistä hyvää asiakaspalautetta. Helppokäyttöisellä säätimellä ilmanvaihdon tehoa voidaan säätää kolmiportaisesti: poissaolo-, normaali- ja tehostusasentoon. Tehostusasennossa automatiikka tehostaa sekä ilmanvaihtoa että jäähdytystä. – Osin se merkitsee mekaanista pellin asennon säätämistä, mutta tieto kulkeutuu myös taloautomatiikkajärjestelmä VACiin, joka voi säädellä vedenjäähdytyksen toimintaa, Puroviita sanoo. Leppävaaran torni lämpenee kaukolämmöllä, mutta rakennuksessa voitaisiin käyttää myös esimerkiksi ilmalämpöpumppuja, jolloin voitaisiin käyttää samaa lämmönvaihdinta. Fläkt Woodsilla on kaksi sellaista kohdetta on käynnistymässä tänä vuonna. Fläkt Woodsin kokonaispaketissa on paitsi jäähdytys, myös ilmanvaihto ja automatiikka. Ilmanvaihtoratkaisu voidaan toki toteuttaa myös ilman jäähdytystä, mutta Puroviidan mukaan jäähdytys on investointina niin pieni, että se yleensä tarjousvaiheessa yllättää asiakkaan. – Säästöjä energiakustannuksissa tuovat pienet vedenjäähdyttimet, joiden ansiosta ottotehot jäävät pienemmiksi ja energiankulutuskin vähäisemmäksi. – Asumismukavuuden parantumiselle syntyy siis varsin vähäinen lisähinta, Puroviita vakuuttaa.

KYLMÄextra 1/2011

Asunnoissa on suuret ikkunat, jotka tuovat kuumina kesinä epätoivottuakin lämpöä sisään.

Merenkulkijanrannassa jäähdytetään merivedellä Meriveteen perustuva vapaajäähdytys on osoittautunut edulliseksi ratkaisuksi YIT:n Merenkulkijanrannan kerrostaloissa. Perinteisempää kylmätekniikkaa tarvitaan vain kesällä meriveden lämpötilan kohottua. Vedenjäähdyttimen ansiosta myös sisäilman kuivaus puhallinkonvektoreilla on mahdollista kosteimpina kesäpäivinä. Mukavuudesta ei siis tarvitse tinkiä milloinkaan. Teksti: Dakota Lavento

Y

IT:n Helsingin Lauttasaareen valmistuviin Merenkulkijanrannan asuntokohteisiin on valittu mahdollisimman energiatehokkaita ratkaisuja. Merellisessä ympäristössä sijaitseva asuinalue muodostuu seitsemästä asuntoyhtiöstä, joissa on kohteen valmis-

10

tuttua kaikkiaan 250 korkealuokkaista asuntoa. Rakennuksista kolme ulottuu osittain meren päälle ja kaikista asunnoista on merinäköala. Merenkulkijanrannan rakentaminen aloitettiin vuonna 2007 ja alue valmistuu kokonaisuudessaan 2014. Valmiina ovat Helsingin Steevi ja Staagi.

KYLMÄextra 1/2011

Helsingin Nereus ja Jiina ovat rakenteilla; Helsingin Ruffi, Klyyssi ja Jaakari suunnitteluvaiheessa. Helsingissä on haluttu löytää keinoja kerrostaloasumisen houkuttelevuuden kasvattamiseen. Merenkulkijanrannan alue onkin mukana Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo- ohjelmassa.

Osa YIT Merenkulkijanrannan rakennuksista ulottuu osittain meren päälle. Rami Hursti vastaa automaatioratkaisujen tuotekehityksestä YIT Kiinteistötekniikka Oy:ssä. Kuva: YIT

Ohjelman avulla pyritään kiihdyttämään kerrostalojen kehitystyötä.

Innovatiivisia ratkaisuja Osittain meren päälle rakentaminen vaatii järeät rakenteet ja enemmän paikalla rakentamista kuin nykyisin on tapana. Varsinkin alkuvaiheessa tehtiin tavanomaiselle asuntorakentamiselle vieraampia töitä. Jotta perustukset saatiin laskettua meren pohjaan, merenpäällinen rakennusalue jouduttiin väliaikaisesti patoamaan. Aaltojen ja tuulen vaikutus jouduttiin ottamaan huomioon rakenteiden suunnittelussa. Myös julkisivu joutuu meren rannalla tavallistakin suuremmalle säärasitukselle. Suurissa parvekkeissa ja luhtikäytävissä ei ole pilareita, vaan ne on kiinnitetty paikallavaluholviin erikoisosilla.

Kohde: Merenkulkijanranta

Merenkulkijanrannan kerrostalojen energiaratkaisuissa on hyödynnetty uutta teknologiaa. Talotekniikkaa valvotaan ajantasaisesti YIT:n Niagara-automaatiojärjestelmällä. Vedenkulutusta tarkkaillaan ultraäänitekniikalla huoneistokohtaisesti. Lattialämmitystä voidaan säätää huoneittain ja asukkaat voivat seurata toimintansa vaikutuksia internetissä.

• Perustajaurakoitsija: YIT Rakennus Oy • Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehdit NRT Oy, Jyrki Tasa /Pirjo Soininen • Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Ylimäki&Tinkanen Oy • LVI-Suunnittelu: Tubular Oy

Viileää ja lämpöä merestä Meriveden hyödyntäminen kohteen jäähdytyksessä ja lämmityksessä oli harkinnassa jo ensimmäisiä taloja suunniteltaessa. Lämmityksen osalta se osoittautui vielä silloin toimimattomaksi ratkaisuiksi ja talot lämmitetään kaukolämmöllä. Merivesi kuitenkin jäähdyttää ja tekee sen yllättävänkin tehokkaasti. – Olemme saaneet merivesijäähdytyksestä erittäin hyviä kokemuksia. Viime

• Sähkösuunnittelu: Insinööritsto Natri oy • LVIS-urakointi: YIT Kiinteistötekniikka kesän huippuhelteilläkin sisällä asunnoissa mitattiin vain +25 – 26:n asteen lämpötiloja, kertoo automaatioratkaisujen tuotekehityksestä vastaava Rami Hursti

KYLMÄextra 1/2011

11

Pemco PMKK -vesikeskukset

Asennusvalmiina pakettikoneena

Servitec alipaineilmanpoistin ďƒź

Poistaa ilman myĂśs hankalista verkostoista

ďƒź

Helppo asentaa ja ottaa käyttÜÜn

ďƒź

MyÜs vesi-glykolille, täyttÜ ilman käsipumppua

ďƒź

• Integroitu paketti sisältää säiliÜn ja pumput • Teholuokat 30...400 kW • Jäähdytetyn veden lämpÜtila 5...20 °C • Minimoitu energian tarve • Valmistettu korkealuokkaisista komponenteista • Kattava dokumentointi Nopea toimitusaika. Voidaan toimittaa myÜs koteloimattomana. Kysy myÜs Easy Extra -nettipalvelusta.

Siirrettävä

Puh. 0400 705406

lämpÜä ilman ilmaa

www.termovent.fi

www.pemco.fi

PEMCO OY Mursketie 6, 15860 Hollola Puh. (03) 887 410 Fax (03) 887 4141 pemco@pemco.fi

Kun merivesijäähdytys ei enää riitä, puhallinkonvektorit sekä viilentävät että kuivattavat kosteaa helleilmaa.

Ritilä otsapannassa paljastaa, että tilaa jäähdytetään aktiivijäähdytyspalkin avulla.

Talotekniikkaa voi säätää kätevästi sen mukaan, ollaanko asunnossa vai ei.

YIT Kiinteistötekniikka Oy:stä. Merivettä käytetään ilmanvaihdon tuloilman jäähdyttämiseen aktiivijäähdytyspalkeilla. Menovesi on +15 °C. Kun merivesijäähdytys ei enää riitä, asuntojen eteisessä sijaitsevat puhallinkonvektorit astuvat kuvaan. Jäähdytysvesi on n.+7 – 8 °C. – Huoneistokohtaisista iv-laitteista olemme saaneet erittäin hyviä tehoja. Puhallinkonvektorin avulla saamme myös kuivattua sisäilmaa kosteilla helteillä, Hursti kertoo. Jäähdytyksestä huolehtii Chiller Oy:n valmistama kylmävesiasema. – Järjestelmään kuuluu vesilauhdutteinen 2-piirinen vedenjäähdytyskone, koneeseen integroitu jäähdytetyn veden välisäiliö, jäähdytys- ja lauhdutusvesipiirin pumput varusteineen sekävapaajäähdytystoiminnan automatiikka, merivesipiiriin kytketty titaaninen siirrin ja merivesipiirin lämpötilasäätö. Toimitettu laitekokonaisuus sisältää kylmäkoneiston-, jäähdytys- ja lauh-

dutuspiirin automatiikan sekä laitteen sähkövarusteet, kertoo Börje Mattsson Chilleriltä. Järjestelmän jäähdytysteho kompressorikäytössä on 84 kW (jäähdytetty vesi +12/7 °C ja merivesi +25/30 °C). Vapaajäähdytysteho on 57 kW. Kone tuottaa +15 °C jäähdytysvettä vapaajäähdytyskäytössä tulevan meriveden lämpötilalla +10 °C, jonka jälkeen kone siirtyy kompressorikäytölle.

keminen vaikuttaa nopeasti energiankulutukseen. Lattialämmityksen reagointiaika on vain 40 minuuttia. Myös jäähdytysjärjestelmä ohjautuu automaattisesti. Merenkulkijanrannan talot tulevat olemaan matalaenergiataloja. Sellaisia YIT aikoo vastakin rakentaa. Matalaenergiatalon lämmitykseen kuluvan energian määrä on noin kolmanneksen pienempi verrattuna aiemmin voimassa olleiden rakennusmääräyksien mukaisiin taloihin. Rakentamisen kustannukset ovat toki normaalia suuremmat, mutta lisäinvestoinnin takaisinmaksuun menee YIT:n laskelmien mukaan vain muutamia vuosia. Matalaenergiataloissa lämmitysenergiankulutus on saatu normitaloja pienemmäksi rakenteiden pienemmällä lämmönläpäisykertoimella, mahdollisimman tehokkaalla ilmanvaihtojärjestelmän lämmön talteenotolla, eristävillä ikkunoilla, järjestelmien ja laitteiden valinnalla, sijoittelulla sekä oikealla käytöllä.

Asukkaita kannustetaan Asukkaiden asumiskäyttäytyminen ratkaisee suuren osan asumisen energiatehokkuudesta. Merenkulkijanrannan ratkaisujen tarkoituksena on rohkaista yksittäisiä asukkaita energiankulutuksensa seuraamiseen ja asumistottumustensa mukauttamiseen. Se on helppoa huoneistokohtaisen veden- ja sähkönkulutuksen mittauksen vuoksi. Sisälämpötilan las-

KYLMÄextra 1/2011

13

Ympäristöystävällistä kylmää ja lämpöä...

Oy Scancool Ab on Suomen johtavia teollisten kylmälaitosten ja lämpöpumppujen toimittaja. Kokonaisvaltainen palvelumme tarjoaa kaikki kylmä- ja lämpöpumpputekniikkaan liittyvät palvelut avaimet käteen periaatteella suunnittelusta, valmistuksesta ja asennuksesta huoltoon saakka. Toimipisteemme sijaitsevat Kokkolassa, Pietarsaaressa, Seinäjoella,Tuusulassa ja Tampereella. Teolliset kylmälaitokset • elintarviketeollisuuden prosessi- ja tilajäähdytys • logistiikkakeskukset • kylmä- ja pakkasvarastot • prosessijäähdytys • jääradat ja -hallit Edullista lämpöenergiaa teollisuusmittakaavassa • Meneekö jäähdytyksen lauhdutuslämpö tai jätevesien lämpö hukkaan? • Kiinnostaako jäähdytyksen ja lämmön tuottaminen yhdellä koneella? • Tiesitkö, että lämpöpumpulla voidaan tuottaa kaukolämpöä esim. 80 ºC vettä 10 MW teholla? Scancool teollisuuslämpöpumput ottavat talteen hukkalämmön tai maalämmön ja muuttavat sen arvokkaaksi lämmitysenergiaksi. Teollisuuslämpöpumpulla voidaan saavuttaa jopa 80 % säästöt energiakuluissa ja päästöissä!

Keeping You Cool www.scancool.fi

Ilmastolle vaarallisten kylmäaineiden poistamisella on suuri vaikutus tulevaisuuteemme.

M.O.T Kasvihuonekaasujen käytön vähentäminen todella vaikuttaa. Otsonikerros on jopa hieman lisääntynyt viime aikoina. Teksti ja Kuva: Dakota Lavento

– K

ylmäalalla ei todellakaan kenenkään pidä ajatella, että kasvihuonekaasuja kielletään pelkästään kieltämisen riemusta. Kiellettyjen kylmäaineiden vaikutus on voitu tarkasti todentaa ja jo nyt on havaittavissa, kuinka tehokkaasti kiellolla on voitu hidastaa negatiivista kehitystä, vakuuttaa ylitarkastaja Tapio Reinikainen Suomen Ympäristökeskuksesta. Kööpenhaminan ja Meksikon ympäristökokousten pettymysten jälkeen olisi helppo vajota pessimismiin kyvystämme edes hidastaa ympäristömuutosta. Kun talouspolitiikka ja kansainvälinen arvovalta astuvat peliin, yhteisiin päämääriin on vaikea sitoutua, varsinkin maailmantalouden vaikeina aikoina. Reinikainen ei kuulu näihin ilmastopessimisteihin ja haluaa muistuttaa, että Montrealin pöytäkirjaan kirjattujen toimenpiteiden avulla on jo saavutettu merkittäviä asioita. – Olemme saaneet leikattua 98 % noin sadan otsonikerrosta heikentävien aineiden (ODS-kemikaalien) käytöstä, Reinikainen huomauttaa. Samalla on pystytty myös vähetämään merkittävästi kasvihuoneilmiötä, koska ODS-kaasut ovat myös merkittäviä kasvihuonekaasuja. Mukana vähennysrintamassa ovat myös kehitysmaat, sillä Montrealin pöytäkirjaan ovat sitoutuneet kaikki valtiot.

Sopimuksia ja lakeja tarvitaan ODS-kaasuja ovat CFC- ja HCFC-kylmäaineet, mutta myös erityisesti sammutusaineina käytettävät halonit; liuot­timet, kuten hiilitetrakloridit ja metyylikloformi sekä pestisidinä käytettävä metyylibromidi. F-kaasuilla, kuten HFC-kylmäaineet ja PFC:t (liuottimissa ja sammutusaineissa), on puolestaan on suuri vaikutus kasvihuoneilmiöön. Sammutusaineena käytettävä rikki-

Ylitarkastaja Tapio Reinikaisella riittää työtä Suomen Ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen haitallisten aineiden yksikössä. Hänen tehtävä kenttäänsä kuuluvat kasvihuonekaasujen ja otsonikerrosta heikentävien aineiden lisäksi; EY-asetusten toimivaltaisen viranomaisen tehtävät, lainsäädännön kansallinen toimeenpano ja kansainvälinen yhteistyö.

KYLMÄextra 1/2011

15

heksafluoridi on aivan erityisen ärhäkkä kasvuhuonekaasu. Ilmastolle haitallisien aineiden käytön lopettamiseksi on solmittu kansainvälisiä sopimuksia. Maakohtaisessa lainsäädännössä mm. kielletään niiden käyttö ja määritellään siirtymäajat niistä luopumiseksi. CFC- ja HCFC-kylmäaineiden käyttöä säätelevät Wienin sopimus ja Montrealin pöytäkirja. EU:n otsoniasetuksella 1005/2009 rajoitetaan niiden tuotantoa ja käyttöä. Kasvihuoneilmiötä aiheuttavia HFC-kaa­suja puolestaan säädellään EU:n F-kaasuasetuksessa ja komission laatimissa toimeenpanoasetuksissa. Näiden haitallisten kaasujen käytön säätelyllä pyritään luonnollisesti niiden aiheuttamien haittavaikutusten ja vuotojen minimoimiseen, mutta samalla myös nopeutetaan haitattomien kylmäaineiden kehitystä. Vaihtoehtoisilla kylmäaineilla ei ole haitallista vaikutusta otsonikerrokseen ja vähäinen vaikutus kasvihuoneilmiöön.

Ja tuloksia tulee, vaikka uhkia riittää Montrealin pöytäkirjan vaikutuksia ei Reinikaisen mukaan pidä ollenkaan vähätellä. ODS-kaasujen vähennyksen avulla on saatu vähennettyä myös kasvihuoneilmiötä aiheuttavia päästöjä erittäin paljon – yhteensä 135 gigatonnia (hiilidioksidiekvivalentteina) kahdessa vuosikymmenessä, mikä vastaa noin 11 gigatonnia vuodessa. Tämä taas on vuositasolla viisi kertaa suurempi päästövähennys kuin

mihin Kioton pöytäkirjan ensimmäisellä kaudella 2008 – 2012 edes pyritään. – On turhaa ryhtyä keksimään uudelleen pyörää, joka toimii jo nyt hyvin, hän huomauttaa. Montrealin pöytäkirjan avulla on sekä pelastuttu laajamittaiselta otsonikadolta että vähennetty merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä. Tutkimusten mukaan otsonikato on saatu pysähtymään. – Kloorin ja bromin pitoisuudet yläilmakehässä ovat alkaneet laskea vuonna 2000. Ensimmäiset merkit Etelänapamantereen yläpuolella olevan otsoniaukon pienenemisestä saatiin vuonna 2006, Reinikainen kertoo. Nasan tekemä mallinnus kertoo, että jos ODS-kaasujen käyttörajoituksia ei olisi aikanaan luotu, 2/3 otsonikerroksesta olisi tuhoutunut vuoteen 2065 mennessä. Otsonikadon pysähtymisellä on suuri vaikutus jokapäiväisessä elämässämme. Miljoonat ihmiset ovat säästyneet vaaralliselta ihosyövältä. Otsonikato heikentää kasvien yhteyttämistä ja pienentää satoja. Niin riisi kuin valtamerien planktonkin ovat hyvin herkkiä uv-säteilylle. Valitettavasti vaara ei ole täysin ohi. Ikävää kyllä, ODS-kaasut viihtyvät ilmakehässä pitkään. Meidän leveysasteillamme päästään vuoden 1980 tasoon ODSkaasujen määrässä vasta joskus vuoden 2040 paikkeilla ja Etelänapamantereella vuoden 2080 tienoilla. Reinikainen muistuttaa, että vielä käytössä oleviin laitteisiin sitoutuneet ODS-aineet ja typpioksiduulipäästöt ovat edelleen uhka otsonikerrokselle. Typpioksiduulia eli dityppioksidia

(N2O) pääsee ilmakehään mm. keinolannoituksen vuoksi maaperän mikrobiologisista prosesseista ja typpihapon valmistuksessa. Tutkijoille ilmastomuutos on haastava ilmiö, sillä kaikkia siihen vaikuttavia tekijöitä ei täysin tunneta. Otsonikehällä ja ilmastomuutoksella on kuitenkin löydetty jo mutkikkaita ristikkäisiä vaikutusketjuja. Todennäköisesti juuri kasvihuoneilmiön voimistuminen on saanut aikaan sellaiset olosuhteet Pohjolan yllä yläilmakehässä, että se on tehnyt mahdolliseksi erittäin poikkeuksellisen otsonikadon Suomenkin yläpuolella juuri tällä hetkellä. – Ilmaston lämpeneminen voi hidastaa otsonikehän toipumista, Reinikainen pahoittelee.

Kylmän tarve kasvaa Jos ODS-kaasujen kulutus on saatu lähes kitkettyä, valitettavasti HFC-aineiden kulutus kasvaa voimakkaasti. – Kasvu lienee kaikkia ennusteitakin nopeampaa, sillä erityisesti Kiinan ja Intian taloudellinen kasvu vaikuttavat voimakkaasti näiden aineiden käyttömääriin, Reinikainen sanoo. Kun miljoonilla intialaisilla ja kiinalaisilla on mahdollisuus investoida kylmään, on toki ymmärrettävää, että he sen tekevät. – Vaikka asumismukavuutta ei ajateltaisikaan, elintarviketurvallisuuden kannalta toimivan kylmäketjun rakentaminen on elintärkeää. Jotta HFC-aineiden käyttö ei räjähtäisi täysin hallitsemattomaksi, on nopeasti

Suuri R22-salakuljetuslasti jäi tullin haaviin

V

aalimaan tullissa löytyi 27. helmikuuta latvialaisen kuljettajan rekan lastitilasta 1 150 R22:a sisältävää 13,6 kilon kylmäainepulloa. Tapaus on suuruusluokassaan ainutlaatuinen. Lastipapereiden perusteella kyydissä olisi pitänyt olla

16

mm. koriste-esineitä. Autonkuljettajaa epäillään salakuljetuksesta ja vaarallisten aineiden kuljetusrikoksesta. Vastuuseen pyritään saattamaan myös tavaran toimittaja ja tilaaja, kunhan ne saadaan selville. Salakuljetusyrityksestä aiheutuu

KYLMÄextra 1/2011

melkoinen lasku tullille, sillä kylmäaineen hävittäminen Riihimäellä ja pullojen käsittely Voikoskella maksaa jopa kymmeniä tuhansia euroja. Asiasta kertoi ensimmäisenä EteläSaimaa 11. maaliskuuta.

Voimassaoleva lainsäädäntö

• Otsoniasetus 1005/2009 otsonikerrosta heikentävistä aineista • F-kaasuasetus 842/2006 ja komission täytäntöönpanoasetukset. • VNP 262/1998 otsonikerrosta heikentävistä aineista • Ympäristönsuojelulaki 86/2000 muutoksineen 586/2001 ja 681/2008 • Valtioneuvoston asetus 452/2009.

ODS- ja F-kaasujen valvonnalla varmistetaan, ettei kiellettyjä aineita valmisteta, käytetä, tuoda eikä viedä (myöskään laitteiden sisällä). Vaarallisia aineita sisältävien laitteiden vuodot tulee estää ja sitä valvotaan. Vuotojen korjaukset, huollot ja vuototarkastukset voi tehdä vain siihen pätevä henkilö tai yritys. Lisäksi valvotaan, kuinka käytöstä poistetut laitteet ja niiden sisältämät kylmäaineet käsitellään. Valtioneuvoston asetus 4552/2009 määrittelee kylmäalalla F-kaasuja käsittelevien pätevyysvaatimukset ja ODStai F-kaasuja sisältävien laitteiden pakolliset laitetarkastukset. Kylmälaitteiden vuototarkastukset ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuustarkastukset ovat lain velvoittamia toimenpiteitä.

Valvontaa tehostetaan Suomessa kiellettyjen kylmäaineiden osalta toimivaltainen viranomainen on SYKE, valvontaviranomaisia ELY-keskukset ja kunnan valvontaviranomaiset.

MP on leikannut 98% noin sadan ODSͲkemikaalin päästöistä Maailman otsonikehää tuhoavien aineiden (ODS-aineet)-päästöt 1950 2010 Lähde: DuPont, Worldwatch estimates and Ozone Secretariat

Tuhansia tonneja

saatava markkinoille vaarattomilla kylmäaineilla toimivia vaihtoehtoja, joihin myös kehittyvissä talouksissa on varaa, hän jatkaa.

1400

Montrealin pöytäkirja 1987

1200 Ensimmäinen teoria otsonikadosta 1974

1000 800 600 400 200 0 1950

1960

1970

1980

1990

2000

2010

Vuosi ODS-kaasuja ovat CFC- ja HCFC-kylmäaineet, mutta myös erityisesti sammutusaineina käytettävät halonit; liuottimet, kuten hiilitetrakloridit ja metyylikloformi sekä pestisidinä käytettävä metyylibromidi.

Lainsäädännön noudattamisen valvonnan yleisvastuu on ELY-keskuksilla ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilla. Elintarvikevalvontaviranoma iset valvovat elintarvikkeiden säilytykseen tarkoitettuja kylmälaitteita ja terveydensuojeluviranomaiset rakennusten kiinteistä ilmastointilaitteita ja tullihallitus tuontia ja vientiä. Suomen Ympäristökeskus, Ympäris­ töministeriö, Tullihallitus ja TUKES ovat käynnistäneet valvontaprojektin, jossa koulutetaan valvontaviranomaisia ODS- ja F-kaasuvalvontaa. Koulutetaan joitakin satoja valvontaviranomaisia. Valvontaa toteutetaan osana rutiinimaisia tarkastuskäyntejä, mutta myös yllätystarkastuksina ja ilmiannosta. Jo nyt viranomaisia koulutetaan tekemään tarkastuksia myös oman varsinaisen pätevyysalueensa ulkopuolelta. On toki tarkoituksenmukaista, että esimerkiksi ravintolan palotarkastuksen yhteydessä voidaan suorittaa myös kylmälaitteiden vuototarkastusten suorittamisen valvontaa. – Sitä mukaan kun koulutus edistyy, tarkastukset pääsevät vauhtiin ympäri maata, Reinikainen kertoo.

Ja seuraamuksiakin laiminlyönneistä syntyy. Pätevyysvaatimusten laiminlyönnistä ilmoitus tehdään SYKE:lle ja laitetarkastusten laiminlyönnistä ELYkeskukselle tai kunnalle. Ne voivat kieltää yksittäisen laitteen käytön. SYKE puolestaan voi käyttää hallintopakkoa. Se tarkoittaa esimerkiksi toiminnan jatkamisen kieltämistä.

Pieni suuri teko Jokapäiväisessä työssä oman toiminnan vaikutuksia niinkin suunnattomaan kokonaisuuteen kuin ilmastonmuutos on, voi olla vaikea hahmottaa. Silti akkujen kierrätyksellä ja energiansäästölamppuihin siirtymisellä on suuri vaikutus, kun sen tekee riittävä määrä ihmisiä. – Kääntäen se pieni määrä ilmaan vuotavaa R22:ta voi tuntua mitättömältä, mutta ilmakehään kertyessään vaikuttaa hyvin paljon, Reinikainen muistuttaa. Oikeastaan, kylmäalahan on kadehdittavassa avainasemassa ilmastomme pelastamisessa.

KYLMÄextra 1/2011

17

Veroja vai ei?

€/kg Norja

88,77

Ruotsi

81,20

Tanska

50,70

Kylmäaineen R404A verotus Norjassa, Ruotsissa (alk. 1.7.2011) ja Tanskassa.

Teksti: Dakota Lavento

Tarvitaanko HFC-kylmäaineiden päätä verotuksesta, mutta mahdollisista seuraaviin lukuihin (kilotonneina, hiinopeampaa poistumista vauh- uusista rajoituksista säädetään F-kaasu- lidioksidiekvivalentteina): Perinteisessä dittamaan keppiä vai porkkanaa? asetuksella, jota ollaan parhaillaan uusi- ilmastoinnin ja kaupan kylmässä sekä

Y

mpäristön kannalta haitallisten aineiden käyttöä tavataan nykyisin laajalti sanktioida jollakin tavalla myös taloudellisesti. F-kaasujen käyttö on jo monissa maissa laitettu verolle ja monessa maassa on käytössä panttimaksu, jonka saa kun käytöstä poistetusta laitteesta on otettu kylmäaine talteen ja toimitettu hävitettäväksi ongelmajätelaitokseen. Suunnitelmia tällaisesta on vieläkin useammassa. Ylitarkastaja Tapio Reinikaisen (Suomen Ympäristökeskus) mukaan taloudellisten ohjauskeinojen käyttö on täysin varteenotettava mahdollisuus Suomessakin. Olisiko kyseessä panttimaksu, jolla varmistetaan ODS- ja Fkaasujen talteenotto, maksu, vero tai jokin muu vaihtoehto – missä muodossa ja millä aikataululla – on vielä auki. Aikataulusta saataneen jonkinlaisia viitteitä jo kesällä. EU:ssa on käynnissä selvitystyö F-kaasuasetuksen toimivuudesta asetuksen muutoksen pohjaksi. Selvityksen tulisi olla valmis kesäkuun loppuun mennessä. EU:ssa luodaan sen jälkeen kanta siihen, tarvitaanko mahdollisesti jotakin uutta, kuten yhteisesti sovittuja keppejä ja porkkanoita. EU ei

JK

massa. Nämä päätökset puolestaan vaikuttavat kansallisiin ratkaisuihin. Reinikaisen mukaan vaihtoehtoja on useita. Kyseeseen voi tulla vero, jonkinlainen maksu tai pantti tai niiden yhdistelmä. Pantin saisi takaisin siinä vaiheessa, kun aine poistetaan käytöstä ja toimitetaan hävitettäväksi asianmukaisesti. HFC-kylmäaineiden käyttöä säädellään jonkinlaisen veron tai maksun muodossa Norjassa, Tanskassa, Sloveniassa, Puolassa ja Ruotsissa, jossa se astunee voimaan heinäkuussa 2011. Monissa muissakin EU-maissa asia on valmisteilla. Tanskassa veroa kilosta R404A:ä on maksettava 50,70 €. Maksimitäytös uudessa laitoksessa saa olla korkeintaan 10 kg. Norjassa R404A-vero on 88,77 €/kg ja Ruotsissa 81,20 €/kg. Saksassa ja Kanadan Quebecissä on päädytty porkkanamalliin ja valtiovalta tukee luonnollisen kylmäaineen käyttöä. Verot ja maksut keräävät rahaa valtiolle, mutta vaikuttavatko ne todella siten, kun on veroja alun perin kehitettäessä arvioitu? Ruotsissa ainakin uskotaan niin. Veron vaikutuksia vuoteen 2020 mennessä arvioitaessa on päädytty

teollisessa kylmässä veron ansiosta saataisiin vähennystä 54 ja lämpöpumpuissa 17 kilotonnia. Yhtä kilotonnia vastaava päästö syntyy esimerkiksi siitä, jos 30:lla 165 g/km CO2-päästöt aiheuttavalla henkilöautolla ajetaan 20 000 kilometriä vuodessa 10 vuoden ajan. Suomessa mahdollisen veron tai maksun euromäärää ei ole vielä pohdittu. Taloudellisen seuraamuksen kokoluokka tullee kuitenkin määräytymään hiilidioksidiveron perusteella: mitä siis maksaa poistaa ilmakehästä tonni hiilidioksidia. – Missään tapauksessa maksun tai veron tarkoituksena ei ole vaikeuttaa elinkeinotoimintaa tai ajaa yrittäjiä ahtaalle. Silti maksu ei voi olla täysin nimellinenkään, muutoin sillä ei ole haluttua vaikutusta, Reinikainen muotoilee. Ensivaiheessa olisi tarpeellista käynnistää selvitys eri taloudellisten ohjauskeinojen vaikutuksista ja niiden kohdistumisesta. Ohjauskeinoa muotoiltaessa on tärkeätä ottaa huomioon energiatehokkuus ja elinkaariset vaikutukset. Mahdollisen taloudellisen ohjauksen tarkoituksena ei siis ole rangaista, vaan toimia kannustimena, jotta kylmäalalla voitaisiin entistä paremmin toimia paitsi Suomen, koko maailman parhaaksi.

SUOMEN

JÄÄKYLMÄ OY www.jaakylma.fi

Kylmä-ja pakastevarastot, CO2 Toimitilajäähdytys CLIVET vedenjäähdyttimet JÄÄKYLMÄ kylmävesiasemat 24h huoltopäivystys HELSINKI

18

KYLMÄextra 1/2011

TURKU

KOKKOLA

Laadukkaat, kotimaiset nestejäähdyttimet ja lauhduttimet uuden mitoitusohjelmamme optimoimina. Myynti nyt suoraan tehtaalta.

Direktiiveistäkö ähkyä? Pitäähän liikennesäännötkin muutoksista huolimatta hallita ja niitä noudattaa. Kylmäalan säädökset eivät oikeastaan ole sen kummempia. Teksti ja Kuvat: Dakota Lavento

O

massa yrityksessään konsulttina toimiva kylmäalan kansainvälisten ja kansallisten säädösten asiantuntija Mika Kapanen myöntää kyllä itsekin alan direktiivi- ja säädösviidakkoon tutustumisensa alussa olleensa hieman eksyksissä. – Erilaisia, mutta samaan asiaan lopulta vaikuttavia, jopa kilpailevia määräyksiä saatetaan valmistella monella taholla, Kapanen kertoo. Esimerkiksi EuP/ErP/EcoDesigndirektiivin toimeenpanosäädöksiä laatii kolme Pääosastoa (ENER, ENTR, ENVI). Vastaavasti Suomessa kemikaaleihin liittyvää lainsäädäntöä antaa viisi eri ministeriötä (STM, TEM, YM, MMM, PM) ja vesiasioihin kolme (YM, OM, MMM). Kylmäalaa koskettavat hyvin monenlaiset säädökset, joista voi olla vaikea pitää lukua, mutta näin kuitenkin pitää, sillä ne vaikuttavat aivan jokapäiväiseen työhön. Vertaus liikennesääntöihin ei ole ollenkaan kaukaa haettu. Uusia liikennemerkkejä luodaan ja vuosikymmeniä sitten korttinsa saaneelle ne saattavat tuntua täysin tarpeettomilta. Silti niitä on noudatettava. • Yrityksen toimintaa jokapäiväisessä elämässä ohjaavat lainsäädännön lisäksi ympäristöasiat. • Lainsäädännöllisiä vastuita ei voi siirtää edes sopimalla yritykseltä toiselle, vaan toimija vastaa aina teoistaan. • Tietämättömyys ei vapauta vastuusta.

Tietoa puuttuu Omaa alaa koskevan lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten velvoitteiden tuntemus on monissa suomalaisissa keskisuurissa ja pienemmissä yrityksissä huonosti hallussa. Parhaimmillaankin tieto on vain yhden henkilön päässä. Kun tämä siirtyy muualle, tieto häviää. Harvassa pienyrityksessä henkilöstöllä, yksinyrittäjästä nyt puhumattakaan, on aikaa ja halua ryhtyä seikkailemaan verkon säädöstietoviidakossa sitä oikeaa etsien. Suomalaiset tuntuvat olevan huonoja reagoimaan ajoissa EU:ssa valmisteluvaiheessa oleviin direktiiveihin. Esimerkiksi maamme pohjoisen sijainnin aiheuttamat erikoisvaatimukset jäävät valitettavan usein lliian vähälle huomiolle esimerkiksi rakentamista koskevia direktiivejä laadittaessa. Lainsäädännön määrä kasvaa jatkuvasti ja usean säätäjän voimin ja jatkuvasti muuttuva lainsäädäntö vaatii yrityksiltä ja järjestöiltä aktiivista ja oikeaaikaista vaikuttamista.

Valmistelu­vaiheessa vaikuttamaan Kapanen neuvookin seuraamaan tilannetta tarkkaan, sillä vaikutusmahdollisuudet alkavat olla jo vähissä siinä vaiheessa kun tehdään kansallista lainsäädäntöä. – Valmisteilla oleva lainsäädäntö ja sopimukset astuvat voimaan n. 05 v. sisällä. Nämä ovat jo olemassa lakiteksti-muodossa, jota enää viilataan hyväksyttävään muotoon. Tässä vaiheessa voi vielä saada muutoksia itse sisältöön ja vaatimuksiin, mutta se vaatii aktiivista vaikuttamista ja panostusta, Kapanen huomauttaa.

MIKA KAPANEN LYHYESTI

K

emiantekniikan DI Mika Kapanen avustaa yrityksensä Technetium Consulting Oy:n kautta teollisuuden ja kaupan alan yrityksiä sekä julkista hallintoa strategisissa ympäristöasioissa. Kapasen työuralta löytyy esimerkiksi Neste ja Norpe, jossa hän teknologiapäällikkönä hoiti mm. viranomaistoimintaan ja lainsäädäntöön liittyviä asioita. Erityisesti toissavuoden pesti teknologiateollisuuden ympäristöryhmässä kirkasti Kapasen tulevaisuudensuunnitelmia. Vierailut yrityksissä paljastivat suuria puutteita yritysten osaamisessa ja sitä tilannetta hän on nyt ryhtynyt vauhdilla korjaamaan. Mikään ei kuitenkaan muutu hetkessä. Valmistelun alkuvaiheessa asiakirjat ovat usein salaisia, mutta kun ne julkistetaan, kuluu silti vielä vuosia ennen varsinaisen lain tai säädöksen voimaantuloa. Parhaiten asioihin voikin vaikuttaa, kun lainsäädäntöä vasta suunnitellaan tai se on aloitetasolla ensimmäisinä drafteina. Niiden pääasiallinen sisältö on esitetty jo useita vuosia aiemmin taustapapereissa, kuten EU:n Vihreät ja Valkoiset kirjat, Tiedonannot, Toimintasuunnitelmat ja Strategiat.

KYLMÄextra 1/2011

21

Taustapapereihin taas vaikuttavat “tulevaisuuden suuret teemat”, megatrendit ja hiljaiset signaalit, kuten ilmastonmuutos, puhtaan veden niukkuus, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. – Vastuu alan tilanteen seuraamisesta on ensisijaisesti alan järjestöillä, mutta myös ns. edelläkävijäyrityksillä, joiden tulee ehdottomasti pystyä myös ennakoimaan, mitä on tapahtumassa.

Tiedoista käytännön hyötyä Mitä paremmin omaa alaa koskettavista kansainvälisistä asioista ollaan selvillä, sitä paremmin voidaan myös suodattaa suuresta tietomäärästä olennainen. Myös erilaisten huhujen tarkistamiseen tarvitaan myös aktiiviset verkostot. Kapanen sanoo, että tietoisuus alaa koskettavista megatrendeistä ja tulossa olevista määräyksistä auttaa yrityksiä kehittämään tuotteitaan ja palveluitaan ajoissa, ei pelkästään selvitäkseen muutoksista, vaan jopa siten, että muuttuneilla markkinoilla saadaan suurta kilpailuetua. Tulevaisuuteen tähyäminen ei ole helppoa eikä monelle kovin konkreettisesti työhönsä suhtautuvalle mukavaa puuhaa. – Kun kysyn yrityksessä, missä he näkevät olevansa 10-15 vuoden päästä, yleinen reaktio on ahdistus. Niin pitkälle ei arjen pyörityksessä ole edes ajateltu. Silti parhaiten tulevaisuuden haasteissa pärjää se, joka on jaksanut miettiä vaihtoehtojaan ajoissa, Kapanen kannustaa. Osa lainsäädännöstä koskee kaikkea yritystoimintaa. Ensisijaisesti yrityksiä koskeva lainsäädäntö on aina kansallista, mutta alkuperältään lähes aina joko EU:ssa laadittua tai kansainvälisistä sopimuksista johdettua. Puhtaasti kansalliset lainsäädännöt joko täydentävät EU-lainsäädäntöä tai ovat tämän rinnalla annettua. Kylmäalalle olennaisimmat EU-lainsäädännöt koskevat tuotteilta vaaditta-

22

Porvoosta käsin toimiva Mika Kapanen selventää erityisesti ympäristöasioihin liittyvien säädösten kiemuroita niin julkiselle sektorille kuin alan yrityksillekin. Porvoon puistot ja kansallisrunoilijan patsas tulivat Kapaselle tutuiksi, kun hän valmistumisensa jälkeen tuli Nesteelle töihin vuonna 1990.

via turvallisuus- ja ympäristöominaisuuksia, tuotantomenetelmiä, käytettyjä kemikaaleja ja materiaaleja, sekä päästöjä ja jätteitä. Ympäristöominaisuudet sisältävät esimerkiksi energia- ja resurssitehokkuuden ja CFC/HCFC-aineiden kiellot. Lähitulevaisuudessa ei ole näköpiirissä kylmäalaakaan koskevia muutoksia, joita ei osattaisi jo odottaa muodossa tai toisessa. Tässä muutamia maistiaisia:

KYLMÄextra 1/2011

Säädöksiä riittää

• EU:lla on mandaatti vain 32 aihealueen sääntelyyn. • Niistä valmiina noin 3000 lainsäädäntötiivistelmää EUasetuksineen direktiiveineen ja päätöksineen • Lisäksi yli 850 aktiivista kansainvälistä monen osapuolen välillä solmittua sopimusta.

Poistuvatko HFC:t?

Useita lainsäätäjiä

Lähde Teknologiateollisuus 2010 4

Yrityksen toimintaan vaikuttavaa lainsäädäntöä tulee useasta lähteestä. 08.02.2011

4

TECHNETIUM CONSULTING OY

Energian käyttö Tuotesuunnittelu Päästöt ja ympäristön - Päästökauppa - EuP/ErP/EcoDesign tila - T - Energiatehokkuus - Ympäristölupa (IPPC) - RoHS, REACH AS SE uperäinen © Teknologiateollisuus ry, muutos Mika K K - Energiavero - Kylmäaineet - Ympäristövastuu Kapanen 2010 IA U AS TIM - Maaperänsuojelu Raaka-aineet Tuotemerkinnät ATEX A AMS (CE) - Kemikaalit - CE-BREF - Vesiensuojelu ja Energiamerkki VA Kone - Luonnonvarat - Ympäristömerkit - IlmansuojeluIPPC BAT PäästöPED kauppa VOC EMAS Kemikaalit LuonnonEDM PUHDAS Melu varojen kestävä TEKNOLOGIA käyttö EMF TUOTANTO TUOTTEET TYÖTERVEYS RoHS RAAKA-AINEET RTTE TUOTANTO EuP Pakkaus LVD Jätteet ja kierrätys Tuoteturvallisuus SUUNNITTELU EMC MYYNTI JA JätteenJätepuitedirektiivi (WFD) - Kone Ympäristö- Kaatopaikkavero MARKKINOINTI kuljetus - LVD merkit Jätteet ja kierrätys topaikkaKIERRÄTYS - PED Kemikaalit - WEEE poisuus OngelmaVapaaehtoiset sitoumukset & HÄVITTÄMINEN ODS - Paristot ja akut KÄYTTÖ- ATEX DS, DP jäte - Energiatehokkuussopimukset - jne. - Tuotepakkaukset - Ympäristöjärjestelmät - Ongelmajätteet F-kaasu WEEE YMPÄRISTÖN - Työterveysja turvallisuusJäte Paristo järjestelmät YmpäristöTILA Alkuperäinen © Teknologiateollisuus ry, muutos Mika vastuu REACH Kapanen 2010 Jätteiden synnyn 08.02.2011 5 Ilma TECHNETIUM CONSULTING OY Elintarvikeehkäisy ja Sekä tuotantoa että tuotteita koskevat lainsäädännöt on tunnettava. CLP kierrätys kelpoisuus

8.02.2011

TECHNETIUM CONSULTING OY

Alkuperäinen © Teknologiateollisuus ry, muutos Mika Kapanen 2010

6 XXX:lle olennaisimmat

ATEX Päästökauppa

PED Luonnonvarojen kestävä käyttö RoHS

EDM

IPPC VOC

Jäte

08.02.2011

Melu EMF

TYÖTERVEYS

TUOTANTO

RTTE Pakkaus

SUUNNITTELU

Jätteen kuljetus

KIERRÄTYS & HÄVITTÄMINEN

Ongelmajäte Paristo

Jätteiden synnyn ehkäisy ja kierrätys

EMAS

Kemikaalit

TEKNOLOGIA

EuP

Kaatopaikkakelpoisuus

BAT

PUHDAS

RAAKA-AINEET

WEEE

Kierrätys kunniaan

AMS (CE)

BREF

Kone

Kapanen kertoo, että kylmäainelainsäädäntö tulee entisestään muuttumaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. HFC-aineet ovat olleet kansainvälisten sopimusten neuvotteluissa tapetilla viimeiset kaksi vuotta. Fkaasuasetusta tarkastellaan jo tämän vuoden aikana, kun Komission ilmastoasioiden pääosaston tulee raportoida asetuksen tavoitteiden toteutumista sekä ehdottaa asetuksen mahdollista muuttamista. – Esityksiä on kuultu HFC-aineiden käytön radikaalista rajoittamisesta. Vaiheittainen leikkaus 85 prosentin leikkaus nykyisestä määrästä v. 2030 mennessä tarkoittaisi, että silloin HFCaineita voisi käyttää vain ns. kriittisissä käyttötarkoituksissa. Esimerkiksi ilmastoinnin jäähdytys tai kaupan kylmä ei ole tällainen kriittinen käyttötarkoitus. Voitko kuvitella rakentavasi kylmäjärjestelmän 15 kg:lla nykyisen 100 kg:n sijaan, vai kannattaako jo alkaa miettiä uusia ratkaisuja? Kapanen muistuttaa, että mainosmiesten puheista huolimatta uudet HFO-aineet ovat myös HFC-aineita, koska ne sisältävät hiiltä, fluoria ja vetyä, ja näin ollen ovat F-kaasuasetuksen alaisia. – Kemiallisen rakenteen erolla on yritetty muuttaa aine muuksi kuin se oikeasti onkaan. Samalla selityksellä R290 propaani olisi täysin erilainen kuin R1270 propeeni.

MYYNTI JA MARKKINOINTI

Ympäristömerkit Kemikaalit

KÄYTTÖ

ODS

DS, DP

YMPÄRISTÖN Ympäristövastuu

LVD EMC

F-kaasu

TILA REACH Ilma

Elintarvikekelpoisuus

TECHNETIUM CONSULTING OY

CLP 6

Tuotteen elinkaaren eri vaiheissa sitä koskee useita lainsäädäntöjä. XXX:lle olennaisimmat

Resurssitehokkuus tarkoittaa kaikkea mahdollista mitä tarvitaan jonkin tuotteen valmistamiseen, käyttämiseen ja kierrättämiseen kuten materiaaleja, energiaa, vettä jne. Resurssitehokkuus tulee olemaan uuden EU2020-strategian lippulaivahanke. Seuraavan kymmenen vuoden aikana resurssitehokkuuteen voidaan odottaa radikaaleja muutoksia ja sääntelyä. Tuotteille tulee vaatimuksia koko elinkaaren aikaisten ympäristöominaisuuksien ilmoittamisesta eri resurssien suhteen. Jätelainsäädäntö tulee velvoittamaan tehokkaaseen uusiokäyttöön ja kierrätykseen. Kaikki käytöstä poistettavat

KYLMÄextra 1/2011

23

komponentit ja materiaalit on kierrätettävä ja kaatopaikat tullaan käytännössä kieltämään. – Prosessien ainekierroista tulee suljettuja; vesisuihkuun perustuvassa jäähdytyksessä saman veden tulisi kiertää koko ajan, Kapanen selventää.

Valmiina, paikoillanne… Selvä on, että ne kylmäalan yritykset, jotka jo nyt alkavat mukauttaa toimintaansa ja valmistustaan tuleviin muutoksiin ovat vahvoilla, kun niiden aika on viimein käsillä.

Ehkä siihen tulevaisuuteen kannattaisi tirkistellä vaikkapa rakentamalla oman Roadmap 2020:sä kartoittamaan erilaisia lähestymistapoja ja ennakoimaan tulevia lainsäädännöllisiä muutoksia.

Ammattilaisilta saa kylmää jatkossakin – kylmäainesäädöksistä riippumatta

K

ylmäalan historia pitää sisällään monia murrosvaiheita. Ns. varmuuskylmäaineiden (R12, R22 jne.) markkinoille tulo 1930-luvulla mahdollisti alan kasvun niin ruokahuollon turvaamisessa kuin monilla muillakin sektoreilla. Alan seuraavat myllerrykset alkoivat ilmakehän otsonikerroksen suojelemiseksi allekirjoitetusta Montrealin pöytäkirjasta 1987. Kylmäalan kyky vastata otsonikerroksen suojeluun liittyneisiin haasteisiin osoittautui hyväksi. Alan nopea kehitys mahdollisti em. ”varmuuskylmäaineista” luopumisen jopa alkuperäisiä suunnitelmia nopeammin. Uudet HFC-kylmäaineet ratkaisivat kuitenkin käytöstä poistuneiden aineiden ongelmista vain otsonihaitallisuuden. Vaikutus kasvihuoneilmiöön eli korkeat GWP-arvot (Global Warming Potential) jäivät myös uusien kylmäaineiden ominaisuuksiksi. Haasteet siis jatkuvat, mutta niitä ala on tottunut myös ratkaisemaan. Kasvihuonehaitallisuuden ratkaiseminen on moniulotteisempaa kuin otsonihaitallisuuden ratkaiseminen oli. Jälkimmäiseen riitti, kunhan otsonihaitallisten aineiden päästöt saatiin vähenemään. Kasvihuonehaitallisuudesta eroon pyrittäessä on huomioitava, että kylmän tekemisen on onnistuttava energiatehokkuudesta tinkimättä. Muuten kylmäainepäästöjen vähentämisellä saavutetut tulokset menetetään energiantuotannossa syntyneiden päästöjen kasvaessa.

Kylmäaineiden määrä ei vähene Tavoitteena on löytää GWP-arvoltaan alhaisia kylmäaineita, joiden käyttäminen ei johda turvallisuusongelmiin tai energiatehokkuuden huononemiseen. Ns. luonnolliset kylmäaineet ovat yhtälön ratkaisussa tärkeässä roolissa. Kaikkiin luonnon kylmäaineisiin liittyy kuitenkin omia, lähinnä turvallisuuteen tai termodynaamisiin ominaisuuksiin liittyviä rajoitteitaan. Niinpä näköpiirissä ei ole tulevaisuutta, jossa vain yhdellä tai muutamalla kylmäaineella kyettäisiin hallitsemaan kaikki kylmän tekemiseen liittyvät tarpeet. Tämä on luonnollisesti havaittu myös kemian teollisuudessa, jossa kehitystyö alhaisen kasvihuonehaitallisuuden omaavien synteettisten kylmäaineiden markkinoille tuomiseksi on meneillään. Lupaavia tuloksiakin on jo syntynyt, sillä autoteollisuuden ongelma

GWP-arvoltaan alhaisen kylmäaineen löytämiseksi ilmastointilaitteisiin näyttää olevan ratkeamassa HFO-1234yf:llä. Sen GWP-arvo on vain 4, kun sallittu maksimi on 150.

Näkymät kylmäaineiden käyttörajoituksissa Kylmäaineiden käyttöä säädellään ympäristönsuojeluperustein kahdesta näkökulmasta. Otsonihaitallisuus on tavallaan jo ratkaistu kaikkien maiden liityttyä Montrealin sopimukseen. Kasvihuonepäästöjen ratkaisemiseksi neuvotteluprosessit etenevät hitaahkosti, mutta esimerkiksi Pohjois-Amerikan valtiot ovat tehneet esityksen HFC-aineiden käytön rajoittamisesta 15 %: iin nykyisestä vuoteen 2033 mennessä ja Mikronesian saarivaltio on esittänyt jopa sitäkin hieman nopeampaa aikataulua. Matka näiden ajatusten realisoitumiseen on kuitenkin pitkä, sillä esimerkiksi taloudellisia ja muita laskelmia vaihtoehdoista ei juuri ole esitetty. Vaatimukset myös tarkentunevat myöhemmin GWP-arvoihin perustuviksi sen sijaan, että puhuttaisiin vain HFC-aineista yleensä.

EU:ssa selvitys F-kaasu­asetuksesta meneillään Kotoisessa EU:ssamme tehdään parhaillaan selvitystä vuodelta 2006 olevan ns. F-kaasuasetuksen soveltamisesta saaduista kokemuksista. Komission toimeksiannosta sen laadinnasta vastaa saksalainen Ökö-Recherche GmbH, jonka väliraportit ovat jo kiertäneet lausunnoilla mm. alan järjestöissä. Työtä valvoo eri jäsenmaiden edustajista koottu asiantuntijaryhmä, joka kokoontui aloitusistuntoonsa lokakuussa 2010. Suomen Kylmäliikkeiden Liitto seuraa ja on mukana raportin valmisteluprosessissa erityisesti eurooppalaisen kylmäurakoitsijajärjestön AREA:n (Air conditioning and Refrigeration European Association) kautta, mutta luonnollisesti vuorovaikutusta tapahtuu muillakin tasoilla. Erilaisia esityksiä F-kaasuasetuksen tarkistamiseksi on jo esitetty monista suunnista, mutta varsinaiset keskustelut niistä alkavat vasta seurantaraportin valmistuttua. Esitys F-kaasuasetuksen tarkentamisesta valmistunee alkuvuodesta 2012. Petri Hannula

24

KYLMÄextra 1/2011

ASTETTA PAREMPI °

Huurre on suomalaisen kylmäalan edelläkävijä. Tarjoamme täydellistä kylmäpalvelua: tiloja, kalusteita ja huoltoa – kylmäratkaisuja niin kauppaan, varastoihin, teollisuuteen kuin ilmastoinnin jäähdytykseenkin. Ota yhteys, kun haluat, että kylmäasiat hoidetaan asiantuntevasti ja luotettavasti.

Ympäristöystävälliset CO2-jäähdytysratkaisut

Kylmälaitteiden etäohjauspalvelu säästää sähköä ja työtä

Markkinoiden laajin ja modernein myymäläkylmäkalustemallisto s s

YHTEYDENOTOT:

pakastekalusteet kylmäkalusteet

s s

palvelukalusteet maitotalouskalusteet

Soita ja pyydä tarjous! puh. 020 5555 11

Huurre Finland s puh. 020 5555 11 s myynti@huurre.com s www.huurrefinland.fi

Pienempään hiilijalanjälkeen

Elintarviketuotannon hiilijalanjälkeä voidaan vähentää monella tapaa. Lämpöpumput ja jäähdytysjärjestelmän toiminnan tehostaminen ovat usein hyvä vaihtoehto. Lårby September villarosa osallistuu friisiläisten näyttelyyn Farmari-messuilla. Rouvalla on suuri hiilisorkanjälki. Lähes 3/4 koko elintarvikeketjun hiilidioksidipäästöistä syntyy alkutuotannossa. Kuva: Arla Ingman.

26

KYLMÄextra 1/2011

Söderkullassa Arla Ingmanin meijerin kanssa samassa tehdaskompleksissa sijaitsee myös Ingman Ice Cream konsernin jäätelönvalmistus. Kuva: Arla Ingman.

Teksti: Dakota Lavento, KUVAT: Dakota Lavento, Arla Ingman

M

aa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen mukaan kulutuksen ilmastotaakasta noin 15 prosenttia aiheutuu kotitalouksien ruokahankinnoista. Osuus nousee peräti 25 prosenttiin, kun mukaan lasketaan ruuan valmistus ja säilytys kotitalouksissa, kauppamatkat sekä ateriapalvelut. Paitsi tavallisten kuluttajien, myös alan ammattilaistenkin on hankala hahmottaa, miten monilla eri tavoilla ja missä mittakaavassa eri elintarvikkeiden tuotanto, hankinta, säilytys sekä ruoanvalmistus ja ruokahävikki kuormittavat ympäristöä. Asiaan on tulossa parannus ensi vuoteen kestävän ”Elintarvikkeiden hiilijalanjäljet - ilmastotiedon tuottaminen ja viestintä sekä ohjauskeinot” -hankkeen myötä. Siinä tutkitaan ja kehitetään menetelmiä, laskentasääntöjä ja välineitä, joita soveltamalla voidaan tuottaa luotettavaa ja helposti päivitettävää ympäristökuormitustietoa elintarvikeketjun prosesseista. Elintarvikeketjun yrityksille menetelmien ja työkalujen soveltaminen mahdollistaa tuotteiden hiilijalanjäljen ja ympäristökuormitusten syste-

maattisen arvioinnin ja hallinnan. (kts. www.mtt.fi/hiilijalanjalki)

Standardi tulollaan Yksittäisen elintarvikkeen hiilijalanjäljen laskeminen on hankalaa. Eri maissa valmistettujen tuotteiden kohdalla vertailu on turhauttavan vaikeaa, sillä elintarvikkeiden hiilijalanjälkeä lasketaan ja merkitään eri maissa monin eri tavoin. Toistaiseksi yhteisesti hyväksytyt pelisäännöt laskentavoille ja merkinnöille puuttuvat. Työ on kuitenkin käynnissä ja hyvällä tahdolla EU-tasoinen Hiilijalanjäljen määritys- ja viestintästandardi valmistuu kuluvan vuoden aikana. Hiilijalanjäljen katsotaan tarkoittavan sitä kasvihuonekaasujen määrää, joka on päässyt ilmakehään tuotteen tai palvelun elinkaaren aikana. Päästö lasketaan ns. toiminnallista yksikköä kohden (esim. g CO2-ekv / kg tuotetta) ja siinä huomioidaan suorat ja epäsuorat päästöt (mutta ei biologista alkuperää olevia päästöjä).

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan hiilijalanjäljen laskentaan pitäisi sisällyttää vain hiilidioksidi. Yleisimmin ajatellaan, että laskennan tulee kattaa kaikki kasvihuonekaasut. Standardissa tultaneen ottamaan huomioon kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) luetteloimat kasvihuonekaasut. Myös vesijalanjäljen standardi pyritään saamaan valmiiksi tänä vuonna.

Suuri hiilisorkanjälki Myymälässä pakkauksista saattaa löytyä lukuarvona ilmoitettu hiilijalanjälki. Samaan omalla tavallaan pyrkivät myös kriteeripohjaiset ilmastomerkit. Joskus kerrotaan jo myös vesijalanjälki. Nykyisellään valintoja on hankala tehdä niiden perusteella, sillä merkinnät eivät ole yhteismitallisia. Ruuantuotannon alkupää kuormittaa ympäristöä eniten, lähes 3/4 koko elintarvikeketjun päästöistä syntyy alkutuotannossa. MTT:n selvityksen mukaan ruuantuotannon hiilijalanjäljestä noin puolet syntyy lihan, lihavalmis-

KYLMÄextra 1/2011

27

Arla Ingmanin ja Ingman Ice Creamin Sipoon tuotantolaitosten kylmän konehuone näyttää suorastaan hygieeniseltä. 8 MW:n järjestelmä tuottaa riittävästi molempien yritysten tarpeisiin.

teiden, maidon ja maitotuotteiden tuotannosta. Yksittäisistä elintarvikkeista suurin hiilijalanjälki on naudanlihalla. Nautaketjusta tulee noin puolet lihatuotannon hiilijalanjäljestä. Suomessa naudanlihantuotanto pitkälti yhdistetty maidontuotantoon ja ympäristökuorma jakautuu siten sekä liha- ja maitoketjulle. Maito Juusto Kala Soija Kasvikset

1 13 1 – 7 1 0,5 – 5

kg CO2ekv kg CO2ekv kg CO2ekv kg CO2ekv kg CO2ekv

Hiilijalanjälki / syöty päiväannos Liha 200 g* Maito + juusto 6 dl + 25 g

1,7 kg CO2ekv 0,9 kg CO2ekv

* = 100 g porsaanlihaa, 50 g naudanlihaa ja 50 g broileria Lähde: MTT

Hiilijälki maitojalosteiden tuotannossa Tuotannon ja tuotteiden hiilijalanjäljen vähentämisen kanssa kamppaillaan mm. meijeriteollisuudessa. Kuljetukset laajassa maassa ja koko kylmäketjun edellyttämä kylmän tuottaminen kuluttavat hyvin paljon energiaa ja siten aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä.

28

Arla Ingman Oy Ab syntyi ruotsalais-tanskalaisen meijeriosuuskunnan Arla Foodsin ostettua 30 prosenttia suomalaisen Ingman Foods Oy Ab:n osakekannasta vuonna 2006. Loput 70 % osakkeista Arla Foods osti kesällä 2008. Nykyinen Arla Ingman on Suomen toiseksi suurin meijeriyritys noin 20 %:n markkinaosuudella. Yhtiön liikevaihto on noin 300 milj. euroa. Sipoon Söderkullan tuotantolaitoksilla valmistetaan kaikkia muita yrityksen meijerituotteita paitsi kovia juustoja. Arla-konsernissa ilmastotavoitteena on vähentää sekä suoria että epäsuoria kasvihuonepäästöjään 25 prosentilla tuotannossa, kuljetuksessa ja pakkauksissa vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Koko Arlan meijereiden, kuljetusten ja pakkausten aiheuttamiin päästöihin perustuva hiilijalanjälki on laskennallisesti 1,32 miljoonaa tonnia CO2 ekvivalentteja vuonna 2009 (1,40 miljoonaan tonniin vuonna 2005). Söderkullassa Arla Ingmanin meijerin kanssa samassa tehdaskompleksissa sijaitsee myös Ingman Ice Cream konsernin jäätelönvalmistus. Yritykset perustivat tuotantolaitoksen ylläpidosta ja huollosta vastaamaan noin 50 henkeä työllistävän Massby Facility & Services Ltd. Oy:n. Huoltopäällikkö Ben Packalénin vastuulla on yksi Suomen suurimmista ammoniakkilaitoksista, 35 000 kg. Vuonna 1991 valmistunut-

KYLMÄextra 1/2011

ta kylmälaitosta laajennettiin kertaalleen vuonna 1996. Kylmäteholtaan 8 megawatin laitoksen 14 ”ruuvia” uusitaan nyt lähivuosina vähitellen. Tarjoukset on jo pyydetty. Packalén on paljon vartijana. Ilman toimivaa kylmää sen enempää Arla Ingman kuin Ingman Ice Creamkaan eivät pysty tuotteitaan valmistamaan. Kaikkiaan käytössä on kolme eri lämpötilatasoilla toimivaa järjestelmää, joista yksi palvelee kylmävaraston jäähdytyksessä ja tuottaa jäävettä, toinen jäähdyttää pakkasvaraston ja kolmas hoitaa jäätelötehtaan prosessijäähdytystä.

Energiankulutus pienemmäksi Virheettömästi ja tehokkaasti toimiva kylmäntuotanto kuluttaa myös mahdollisimman vähän energiaa ja pitää hiilijalanjäljen kohtuullisena. Huollosta vastaavan Scancoolin kylmämiehet pitävätkin konehuoneen suorastaan ensiluokkaisessa kunnossa. Vähempää ei tietysti hygieniatasostaan tarkassa elintarviketeollisuusyrityksessä voisi odottaakaan, mutta se kertoo myös työylpeydestä ja vastuuntunnosta. – Kylmän tuottamiseen kuluu hyvin paljon energiaa. Olemme pyrkineet vähentämään sitä mm. logiikan optimoinnilla. Uudet kompressorit ovat tietysti entisiä energiatehokkaampia, otamme

Huoltopäällikkö Ben Packalénin vastuulla on varmistaa, että kylmää riittää varmistamaan meijerituotteiden valmistus Arla Ingmanin Sipoon tuotantolaitoksessa. Ilman häntä ja muuta huoltoryhmää jäisivät Ingmanin herkkujäätelötkin saamatta. Valvomossa seurataan, kuinka hyvin kylmäjärjestelmä toimii.

myös invertterit käyttöön. Sähköpuolella kaikki on taajuusmuuttajien päässä, uudet sähkömoottorit säästävät myös sähköä. Mitä paremmin prosessi saadaan optimoitua, sitä vähemmän tarvitaan turhia ajoja, syntyy hävikkiä ja jätettä, Packalén painottaa. Tuotantolaitoksella otettiin käyttöön maakaasu kymmenen vuotta sitten. Vielä kuluvan vuoden aikana investoidaan myös lämpöpumppuihin, joilla saadaan talteen ja käyttöön hukkalämpö. – Laitos tulee olemaan suuruusluokaltaan 1,1 – 1,4 megawattia.

Plussaa viivan alle Kysymyksessä on jatkuva prosessi. Energia-analyysit kertovat paitsi, missä mennään, myös missä voidaan yhä parantaa. Ympäristöystävällisyyteen panostaminen ei ole Packalénin mukaan vain imagokysymys, keino erottautua mahdollisesti ei yhtä voimakkaasti edelläkävijyyteen panostavista kilpailijoista. Hiilijalanjäljen pienentämiseen on sitouduttu paitsi Suomen, myös koko maailman tasolla. Lisäksi se on selvä keino kasvattaa yrityksen kannattavuutta. – Mitä enemmän säästetään energiakustannuksissa, sitä enemmän kannattavuus kasvaa. Ja vaikka olemmekin saaneet aikaan jo paljon, tehtävää riittää vielä tulevillekin vuosille. Meijeriteollisuudessa kylmäketjun on toimittava moitteettomasti tuottajan tilatankista kuljetuksen kautta valmistukseen, varastointiin, myymäläkuljetuksiin, myyntiin ja kotiin saakka. Kaikkia valvotaan tarkkaan. Hankaluuksia tuottavat esimerkiksi sinänsä jäätelön kulutuksen kannalta ideaaliset, meillä vielä harvinaiset hellekesät. – Viime kesä oli hankala ja paineet olivat kovat. Onneksi laitos on sen verran ylimitoitettu, että selvisimme kunnialla. Toimistotiloissa ei kaikin osin oltu yhtä onnellisia. Konttorin vanhassa osassa ilmastoinnin jäähdytyksen teho ei pahimpina päivinä riittänyt ja tukalimmissa huoneissa työskentelevät kävivät siis todella kuumina, Packalén naurahtaa.

Hukkalämpö talteen Elintarviketeollisuudessa hyödynnetään prosessissa syntyvää hukkalämpöä lämpöpumpputekniikan avulla.

M

onet teollisuuden prosessit tuottavat suuria määriä matalalämpötilaista hukkalämpöä, joka joudutaan siirtämään joko ulkoilmaan tai vesistöön. Tilojen ja käyttöveden lämmitykseen joudutaan joka tapauksessa käyttämään kallista ostoenergiaa. Hukkalämpövirtojen lämpötilataso voidaan kuitenkin nostaa lämpöpumpuilla lämmitysjärjestelmän vaatimalle tasolle ja siten saada edullista energiaa hyötykäyttöön. Se on myös hyvä keino pienentää hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. Lämpöpumpulla teollisuuslaitokset voivat säästää hukkalämmöstä talteen otettavalla energialla jopa yli 80 prosenttia energiakuluistaan. Saman verran pienenevät myös päästöt.

KYLMÄextra 1/2011

29

Koulutus

Kylmäalalla ammattiopinnot jakautuvat vaatimustason ja osaamisen mukaan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon. Jäähdytystekniikan korkeakouluopinnot ovat mahdollisia Tampereen Teknillisessä Yliopistossa sekä talotekniikkaa opettavissa ammattikorkeakouluissa. Sergey Grechikhin opiskelee kylmäasennusta Edupolissa. Kuva: Matti Immonen.

30

KYLMÄextra 1/2011

Koulutus

Vain koulutuksella saa kylmäasentajapätevyyden Opiskelu kannattaa aina, mutta erityisesti kylmäalalla. Kylmäasentajana toimiakseen on hankittava siihen pätevyys kouluttautumalla.

Teksti: Matti Jokela Kuva: Matti Immonen

KYLMÄextra 1/2011

31

Koulutus

K

ylmäasentajan työ on yksi harvoista asentajatason tehtävistä, jonka tekeminen vaatii virallisten tutkintojen tai osatutkintojen suorittamista. Esimerkiksi sähköasentajan tehtäviin katsotaan riittävän pelkkä työkokemus. Sähköalan koulutusta ei edellytetä, jotta voi sekä valvoa että tehdä sähkötöitä. Kylmäalalla se ei ole mahdollista. Kylmäasentajapätevyyden saa vain hyväksytysti suoritettujen tutkintojen kautta. Tämä takaa myös kylmäalan asiakkaille aina laadukkaan ja ammattitaitoisen työsuorituksen. Heinäkuun 4. päivän jälkeen 2011 kaikkien kylmäasennus- ja -huoltotöitä itsenäisesti tekevien henkilöiden nimi

...kuten monipuolista sähköja kylmäalan koulutusta

KYLMÄASENTAJIEN PÄTEVYYSKOULUTUS Työssäoleville ja työkokemusta omaaville kylmälaitteiden asentajille. Sisältää asetuksen 452/2009 liitteen 3 asiat: – alle 3 kg kylmäaineita sisältävät kylmälaitteet – yli 3 kg kylmäaineita sisältävät kylmälaitteet Lisätietoja www.salpaus.fi/sahko_elektroniikka/koulutusmahdollisuudet, opettaja Alpo Määttä puh. 050 5020 658 alpo.maatta@salpaus.fi

www.salpaus.fi Teinintie 4, 15200 Lahti

32

KYLMÄextra 1/2011

tulee löytyä Turvatekniikan Keskus Tukesin kotisivuilla olevasta kylmäalan pätevyysrekisteristä. Nimensä rekisteriin saa Tukesin päätöksellä toimitettuaan sinne hakemuksen, jonka liitteenä on kopio suoritetusta virallisesta tutkinnosta tai osatutkinnosta. Hyväksyttyjen tutkintojen nimet löytyvät Tukesin kotisivuilta. Pätevyyteen johtavassa koulutuksessa oleva saa asetuksen valtioneuvoston 452/2009 mukaan työskennellä pätevän henkilön valvonnassa kahden vuoden ajan. Tällainen kylmäasentaja voi todistaa oikeutensa tehdä kylmäalan töitä opiskelijakortilla.

Koulutus

Koulutuksella lisää osaamista Kylmäasentajapätevyys on tiukasti asetuksella säädetty. Tukes rekisteröivänä viranomaisena arvioi jokaisen pätevyyshakemuksen huolella ja varmistaa suoritettujen tutkintojen oikeellisuuden. Moni kokenut kylmäasentaja on opiskellut lisää tai kerrannut ennen opittua kylmätekniikkaa kouluttavissa oppilaitoksissa. Tutkinnot suoritetaan aikuiskoulutuksessa yleensä näyttöinä aidoissa työtehtävissä tutkinnon osa kerrallaan. Tällaisissa tutkintotilaisuuksissa kouluttaja-, työnantaja- ja työntekijäedustaja arvioivat, on-

ko osaaminen vähintään tutkinnon perusteiden mukaista. Läheskään kaikkien ammattitaito ei ole ollut riittävää ilman lisäkoulutusta ja -harjoitusta työmaalla. Suomen mittapuussa koulutuksen laajuus on ollut vertaansa vailla. Tätä kirjoittaessani katseeni vaeltaa oppilaitoksemme pihamaalle. Parkkipaikalla on parikymmentä kylmäliikkeiden huoltoautoa. Kylmäasennusta kouluttavia aikuiskoulutuskeskuksia Suomessa on toistakymmentä, joten tänäänkin koulunpenkillä istuu vähintään sata kylmäasentajaa. Kylmäasentajien ammattitaidon kehittäminen ja varmistaminen on tuonut kylmäalan yrityksiin melkoises-

Vielä ehtii mukaan! Kylmäasentajan ammattitutkinto – ammattilaisille oppisopimuksella

Kylmäasentajien, joilla ei ole asetuksen 452/2009 mukaista asentajapätevyyttä 4.7.2011 mennessä, tulee olla pätevyyteen johtavassa koulutuksessa. Tällöin kylmäasentaja voi työskennellä 2 vuotta pätevän henkilön valvonnassa. Lähiopetusryhmämme aloittavat 6.6. ja 19.9.2011 Tikkurilassa Vantaalla. Koulutus ja näytöt räätälöidään jokaiselle osaamisen mukaan. Lisätietoja: Kristiina Eerola, p. 0400 360 738 kristiina.eerola@edupoli.fi Oppilaitokset esittäytyvät perinteisesti Kylmätekniikan Oppilaitokset esittäytyvät perinteisesti koulutuspäivillä. Nopeasti Kylmätekniikan koulutuspäivillä. kehittyvällä alalla jatkuva Nopeasti kehittyvällä alalla jatkuva kouluttautuminen on elinehto. kouluttautuminen on elinehto.

Pätevyys ammattitaidolla Virnatie 5 A, 01300 Vantaa

www.edupoli.fi

KYLMÄextra 1/2011

33

Koulutus

ti lisäkustannuksia. Uskon, että satsaus on kannattanut. Asentajakunnan ammattitaito on parantunut ja asiakkaat saavat laadukkaampaa palvelua.

VastuuhenkilÜ vastaa toiminnasta Pätevien asentajien lisäksi jokaisen toiminnanharjoittajan pääasiallisessa palveluksessa pitää olla Tukesille pätevyytensä osoittanut kylmäasennus- ja -huoltotoiminnan vastuuhenkilÜ. MyÜs tältä osin lakia tulkitaan tiukemmin kuin sähkÜalalla. Sama henkilÜ voi siellä toimia useassa, ensivuoden alusta kolmessa yrityksessä sähkÜtÜiden johtajana. Kylmäpuolella vastuuhenkilÜn pitää olla kokoaikatyÜssä kyseisessä firmassa.

MyÜs vastuuhenkilÜn on haettava pätevyystodistus Tukesilta virallisilla kylmäalan tutkintotodistuksilla ja kylmäalan tyÜkokemuksen osittavalla tyÜtodistuksella. Pienissä yhden henkilÜn yrityksissä yrittäjällä tulee olla sekä vastuuhenkilÜ- että asentajapätevyys.

Täysi suora kylmäalan tutkintoja Suomessa myÜs kylmäalalla on hyvä ja looginen koulutusjärjestelmä. Koulutukset jakaantuvat vaatimustason ja osaamisen mukaan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon. MyÜs jäähdytystekniikan korkeakouluopinnot ovat mahdollisia Tampereen Teknillisessä Yliopistossa ja alan kursseja on tarjolla myÜs talotekniikkaa opettavissa am-

Keuda Aikuiskoulutus kouluttaa Järvenpäässä ä .RWLWDORXVNRQHDVHQWDMDQ DPPDWWLWXWNLQWR -DUL .RVNHOD S

ä 7DORWHNQLLNDQ SHUXVWXWNLQWR N\OPŒDVHQWDMD $UWR ,VRDKR S

ä .\OPŒDVHQWDMDQ DPPDWWLWXWNLQWR $UWR ,VRDKR S

ä .\OPŒPHVWDULQ HULNRLVDPPDWWLWXWNLQWR 0DXUL 0RQWRQHQ S

7RWHXWDPPH ODDGXNNDDVWL MD WHKRNNDDVWL NDLNNL N\OPŒDODQ SŒWHY\\VNRXOXWXNVHW WXWNLQQRQ RVD NHUUDOODDQ PP OŒPS¸SXPSSXOŒPPLW\VODLWWHLVWRW\¸W VHNŒ WDUSHHQ PXNDDQ NDLNNL WŒ\GHQWŒYŒW ($ WXOLW\¸ W\¸WXUYD WLHWXUYD VŒKN¸W\¸WXUYDOOLVXXV MD VŒKN¸WXUYDOOLVXXVNRXOXWXNVHW

,OPRLWWDXWXPLQHQ MD OLVÂŚWLHWRMD .HXGD $LNXLVNRXOXWXNVHQ VLYXLOWD ZZZ NHXGD Ä? DLNXLVNRXOXWXV /LVÂŚWLHWRMD DQWDYDW P\¸V DLKHLGHQ NRXOXWXVYDVWDDYDW HWXQLPL VXNXQLPL#NHXGD Ä?

www.keuda.fi 34

KYLMĂ„extra 1/2011

Keuda - Aikuiskoulutuksen asiantuntija

Koulutus

mattikorkeakouluissa. Korkeakouluissa opiskelijan erikoistuminen alalle tapahtuu opinnäytetyÜn kautta ja niinpä yritysten kannattaakin usein erilaisissa tuotekehitys- tai muissa selvityksissään kääntyä kyseisten oppilaitosten puoleen. Talotekniikan perustutkinnon kylmäasennuksen suuntautumisvaihto on hyvä alku kylmäasennustÜitä aloittelevalle asentajalle. Koulutuksessa opiskellaan kylmä- ja sähkÜtekniikan lisäksi esimerkiksi kylmäputkistojen eristämistä ja putkistohitsausta. Kylmäasentajan ammattitutkinnon suorittaminen on osoitus kokeneen kylmäasentajan korkeasta ammattitaidosta. Tällainen henkilÜ voi toimia asennustyÜmaalla nokkamiehenä ja opastaa kokemattomampia asentajia tyÜssään. Kylmämestarin erikoisammattitutkinnossa opiskellaan kylmälaitoksen suunnittelua, projektinhoitoa ja myyntiä. Tutkinnon suorittanut on todellinen mestari kylmäalan yritysten toimihenkilÜtyÜssä.

Tutkinnot seuraavat aikaansa Kylmäasentajan tyÜ on muuttunut ja tulee muuttumaan lähivuosina. Ohjaukset ovat esimerkiksi yhä enemmän muuttuneet elektronisiksi ja lämmÜnsiirto välilliseksi. Kylmäalan kehityksen myÜtä kylmäasentajan ammattitutkinnon perusteet on uudistettu. Uusia tutkinnon perusteita noudatetaan kaikissa 1.5.2011 jälkeen alkaneissa koulutuksissa. Ammattitutkinnossa voi nyt erikoistua omalle alalleen. Osaamisaloja ovat mm. kaupan kylmä, ilmastoinnin jäähdytys ja lämpÜpumput, liikkuvan kaluston kylmälaitteet, teollinen kylmä ja hiilidioksidikylmälaitteet. Koko ammattitutkinnon saa suoritettua erikoistumalla yhdelle edellä mainitulle alalle. Toki opiskelija voi suorittaa osatutkintoja myÜs useasta eri osaamisalasta. Hiilidioksidi kylmäaineena tulee yleistymään ympäristÜsyistä. Se on monin tavoin erilainen kuin ns. perinteiset kylmäaineet. Kylmälaitokset ja niiden asennus ja huolto poikkeavat merkittävästi tähän asti totutusta. On hyvä, että kylmäasentajan ammattitutkinto seuraa aikaansa ja on mahdollista opiskella ja osoittaa hiilidioksidikylmän osaamisensa ammattitutkinnon näytÜillä. Putkistojen kovajuotospätevyys tulee pakolliseksi ammattitutkinnossa. PainelaitelainsäädännÜn mukaan suurien luokan I painelaitteiksi luokiteltujen putkistojen pysyvien liitosten tekijÜiden tulee olla pätevÜitettyjä. Tämä koskee myÜs kovajuottamalla tehtyjä kupariputkistoja.

Kuumaverisen hommaa...

Kylmäalan koulutusta TAKKissa r

6CNQVGMPKKMCP RGTWUVWVMKPVQ M[NOĂ€CUGPVCLC

V[Ă’XQKOC LC QRRKUQRKOWUMQWNWVWU

r

-[NOĂ€CUGPVCLCP COOCVVKVWVMKPVQ QRRKUQRKOWUMQWNWVWU

r

( MCCUWCUGVWMUGP M[NOÀCNC OWMCKUGV XÀJKPVÀÀP MI M[NOÀCKPGVVC UKUÀNVÀXKGP M[NOÀNCKVQUVGP CUGPVCLKGP LC XCUVWWJGPMKNÒKFGP RÀVGXÒKV[OKUMQWNWVWMUGV

M[NOĂ€CNCP OWWV MQWNWVWMUGV r MCVUQ 6#--KP XGTMMQUKXWKNVC YYY VCMM Ć‚ .KUĂ€VKGFQV 6CORGTGGP #KMWKUMQWNWVWUMGUMWU -QWNWVVCLC *GKOQ -QUMKPGP RWJ JGKOQ MQUMKPGP"VCMM Ć‚ 6#-- -WTUUKMGUMWMUGPMCVW 6CORGTG

Kouluttautuminen on jatkuvaa Kylmäala kehittyy jatkuvasti. KäytännÜssä se tarkoittaa jatkuvaa koulutusta niin asentajille kuin toimihenkilÜillekin. Kylmäalan oppilaitokset ympäri Suomea järjestävät ajankohtaisia koulutuksia asiakkailleen. Tammikuun loppupuolella pidettävät Suomen Kylmäyhdistyksen koulutuspäivät on hyvä tilaisuus vuosittain päivittää osaamistaan. Kirjoittaja Matti Jokela toimii kylmätekniikan kouluttajana ja tiimipäällikkÜnä Edupolissa Vantaan Tikkurilassa.

KYLMĂ„extra 1/2011

35

MAKING MODERN LIVING POSSIBLE

Karista turhat kulut pois Kuluta aikasi asioihin, joilla todella on merkitystä

50 %

lyhyempi asennusaika

Valitse

OPTYMA PLUS™ koneikko on kooltaan kompakti, rakenteeltaan kevyt, nopea asentaa ja helppo huoltaa. Se on todellinen “Plug and play” koneikko.

tarkoituksenmukaisin tekniikka

FRCC.PL.A1.20 / 521X0390

Olipa OPTYMA™ tai OPTYMA PLUS™ koneikoissa scroll-kompressori, pieni tai keskikokoinen hermeettinen kompressori, on käytössäsi aina optimaalinen ratkaisu. Sinun tarvitsee vain valita sovellukseesi parhaiten soveltuva tekniikka.

www.danfoss.fi/kylma

Carrier esitteli EuroShop11-messuilla kalusteita, joissa on integroitu kostutus.

EuroShop 2011 CO2:n käytössä ja energiansäästöratkaisuissa Suomi on edelläkävijä. Teksti: Dakota Lavento, Kuvat: Euroshop

E

uroShop 2011 26.2. – 3.3.) oli jälleen vaikuttava tapahtuma: 106 000 kävijää ja 2 038 esittelijää 53:sta maasta. Suurin huomio kiinnittyi kestävän kehityksen mukaisiin vaihtoehtoihin ja erityisesti hiilidioksidikylmäratkaisuihin. Järjestäjien mukaan kyseessä olivat kaikkien aikojen vihreimmät EuroShopmessut. Esillä oli erilaisia energiapihejä kalusteita, lämmöntalteenottoratkaisuja ja energiatehokasta valaistusta. Paikalla oli tietysti suomalaisia, paitsi näytteilleasettajina, kuten Norpe, myös sankoin joukoin näyttelyn antiin tutustumassa. Markku Muuronen

Danfossilta oli luonnollisesti paikalla, mutta ei sanonut löytäneensä mitään varsinaista uutta antia. Monet osastojen ”uutuuksista” ovat itse asiassa olleet Suomessa käytössä jo useampia vuosia. Meillä kaupan hiilidioksidikohteita on jo niin paljon, että niiden uutuusarvo on haihtunut. Energiansäästäminen on jokapäiväistä työtä myös vanhoissa myymälöissä, ei vain uudiskohteissa. – Kylmäkalusteiden ovet ja kannet ovat selvästi tulleet jäädäkseen. Energiansäästöä tavoitellaan myös nauhaledivalaistuksella, Muuronen summaa. Korkeamman hintaluokan kodin jääkaapeissa on uutuutena nykyisin

erityisesti vihanneksille kehitetyt optimoidut olosuhteet, jotka pitävät vihannesosaston kosteustasapainon kosteiden kasvisten, salaattien ja esimerkiksi hankalasti säilyvien mansikoiden osalta ideaalisina. Myös ammattipuolella asiaan on kiinnitetty jälleen huomiota. – Carrier esitteli kalusteita, joissa on integroitu kostutus eli tuoretuotteiden päälle puhalletaan vesihöyryä. Maailmalla haetaan energiansäästöä myös kylmälaitosten tarkemmalla valvonnalla ja optimoinnilla. Messuilla esiteltiinkin runsaasti erilaisia kylmälaitosten valvontajärjestelmiä.

KYLMÄextra 1/2011

37

Euroshop keräsi jälleen kiinnostuneita alan ammattilaisia ympäri maailman tutustumaan uutuuksiin.

Valokeilaan astuu CO2 Messujen perusteella voisi ajatella, että tulevaisuudessa kaupankylmässä ainut kylmäaine on hiilidioksidi. – Kaikilla merkittävillä toimijoilla oli CO2-kompressorikoneikot esillä ja muita vaihtoehtoja ei ollut näkyvillä. Messuilla kerrottiin, että Saksa tukee investointeja joissa käytetään ympäristöystävällisiä kylmäaineita ja kiinnostus CO2:ta kohtaan on herännyt jopa Ranskassa, Muuronen sanoo. Carrier esitteli CO2OLtec™:n, transkriittisen CO2-järjestelmäänsä, joka on käytössä yli 230:ssä elintarvikeliikkeessä Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Tanskalainen CO2-pioneeri Advansor esitteli integroidun CO2–jäähdytysyksikkönsä compSUPER XS:n (malli 2x1). XS-sarja on suunniteltu pienempiin tarpeisiin kaupalliseen jäähdytykseen ja ilmanvaihtoon. B-sarja tarjoaa 4-sylinteriset kompressorit Bitzeriltä, valinnaisen invertterin ja optimoidun säätöjärjestel-

38

män sekä vaihtoehdot sekä pienempiin että suurempiin yksiköihin. Green & Cool julkisti uudet CO2 yksiköt pienille marketeille, huoltoasemille ja toimistoille. SCM Frigo esitteli transkriittisen CO 2-booster-järjestelmänsä supermarketeille, joka koostuu transkriittisesta MWT MTDX- ja alikriittisesta yksiköstä UMCE BT kylmäpiiriin yhdistettynä. Norpe piti yllä Suomen kunniaa osastollaan, jolla oli esillä Advansorin transkriittinen järjestelmä, uusi CO2-höyrystin sekä CO2-yhteensopivat myymäläkalusteet. Norpella oli myös esillä uusi Aida-kaluste, jossa kylmäaineena R290 (propaani).

CO2 myös seminaarissa Messujen yhteydessä 26. helmikuuta järjestettiin seminaari, joka käsitteli hiilidioksidikokemuksia kaupallisissa järjes-

KYLMÄextra 1/2011

telmissä. Sveitsiläinen Migros ilmoitti käyttävänsä transkriittisiä hiilidiiksidilaitoksia jatkossa myymälöidensä perusratkaisuna. – Ympäristöystävällisiä, kestävän kehityksen ratkaisuja on otettava suuressa mittakaavassa käyttöön uudisrakennuksissa, jotta haluttuja tuloksia saadaan aikaan ja elintarvikekauppa voi kehittyä todella kestävän kehityksen mukaiseksi, sanoi Urs Berger Migrosista. Migros on käyttänyt CO2 kylmäainetta pakkaspuolella ratkaisuissaan vuodesta 2002 alkaen. – Olen hyvin ylpeä, että olemme ottaneet tämän askeleen, Berger sanoi. – CO2 on jo nykyisin tavanomainen kylmäaine, hän lisäsi. Migrosilla on kaikkiaan 150 myymälää, jotka toimivat CO2:lla, niistä 50 transkriittisellä järjestelmällä. Monissa myymälöistä on myös tehokas lämmöntalteenottojärjestelmä. Harald Fischer Rewe Groupista esitteli Rewen Berlin-Ridowin mahdollisimman ympäristöystävälliseksi rakennettua

pilottimyymälänsä, joka on voittanutkin jo useita palkintoja. Se on mm. Saksan Vuoden myymälä 2010. Berlin-Ridowi oli ensimmäinen REWE-myymälä, joka käyttää CO2:a sekä matalissa että keskilämpötilaratkaisussaan. Rakennus on hiilidioksidineutraali. Siinä on myös hyvin tehokas poistoilmanvaihdon lämmöntalteenotto. Kylmäjärjestelmästä syntyvä lauhdelämpö käytetään myymälän lämmitykseen. Lisälämpöä otetaan 12:sta, lähes sadan metrin syvyisestä lämpökaivosta. Kalusteissa on luonnollisesti lasiovet ja energiansäästöpuhaltimet. Myymälä on suunniteltu kompaktiksi vähentämään lämpöhäviötä.

Kotoisia virstanpylväitä Kuulostaa tutulta. Berlin-Ridowin myymälä sopii hyvin samaan jatkumoon omien hiilidioksidimyymälöidemme kanssa. Suomalaisten olisi pitänyt olla esittelemässä meidän vihreitä myymäläratkaisujamme, jotka eivät mitenkään jää tässä suhteessa noloon asemaan. Espoolaisen K-supermarket Seilorin pakasteosasto jäähdytettiin hiilidioksidilla jo vuonna 2007. Järjestelmän toteutti Huurre ja uudet kylmäkalusteet Norpe. Pakastealtaat varustettiin myös sulatusväliä pidentävillä kansilla. Energiaa säästävät myös optimoidut puhallinmoottorit. Kaikki myymälän lamput ovat energiansäästölamppuja eikä kalusteiden sisällä ole valaistusta. Kuopion elokuussa 2008 valmistuneessa K-Citymarket Päivärannassa on alikriittinen järjestelmä. Marketin koneikot ja kalusteet toteutti Norpe Oy. Kaskadijärjestelmässä on pakastekohteiden kylmäaineena hiilidioksidi ja pluspuolen jäähdytyskohteiden kylmäaineena R-404A. Äkäslompolon Jounin kaupan kaikki kylmä- ja pakastelaitteet käyttävät kylmäaineena hiilidioksidia. Jounin kaupan kylmä- ja talotekniikan toteutti Are, yhteistyökumppaninaan ruotsalainen Green & Cool.

Jounin kaupassa ostoenergiaa käytetään vain valaistukseen, lämmön siirtoon, lämpöpumpun toimintaan sekä kylmän tekemiseen kylmäprosessiin. Liikekeskus lämmitetään ensisijaisesti kylmätekniikan lauhdelämmöllä ja lämmin käyttövesi CO2-laitoksen ja lämpöpumpun tulistusvaihtimilla. Lisälämpö otetaan maasta. Vedenjäähdytintä ei tarvita, sillä kesäaikainen jäähdytysenergia saadaan porakaivoista. Kesäaikana kaivoihin johdetaan kylmäjärjestelmän lauhde-energia, jolla regeneroidaan kalliota talviaikaista käyttöä varten. Järvenpäästä löytyy ylikriittisellä, Huurteen toimittamalla CO2-kylmälaitoksella kylmänsä tuottava K-supermarket Peltola. Lämpöä otetaan talteen käyttöveden ja ilmanvaihdon tuloilman lämmitystä varten. Kylmäkalusteisiin ja kaasujäähdyttimeen on asennettu energiansäästöpuhaltimia. Pakastealtaissa on integroidut kannet. Kylmäkalusteiden hyllyvalaistuksesta on luovuttu. HOK-Elannon Alepa Lintuvaaran kalusteissa on LED-valot ja energiansäästöpuhaltimet. Lauhdelämmön talteenotto tapahtuu levylämmönsiirtimillä. Alepa Lintuvaarassa oli ensimmäinen kokonaan Suomessa suunniteltu ja rakennettu (Norpe) ylikriittinen CO2-koneikko. Suhteellisesti ehkäpä kovinta vauhtia CO2-teknologian käyttöönotossa vuodesta 2010 alkaen on pitänyt pohjois-suomalainen Osuuskauppa Arina. Viime vuoden kuluessa Pohjois-Suomeen valmistui kaksi S-markettia ja kolmea Salea, joihin kaikkiin kylmätekniikan toteutti Jetitek Oy. Ylikriittisistä CO2-ratkaisuista jo aiemminkin kokemuksia kerännyt ja aiheesta monilla areenoillakin luennoinut Väinö Jaako Jetitek Oy:sta kertoo, ettei vauhti saatujen kokemusten perusteella PohjoisSuomessa ainakaan hiljenevän tunnu.

Säästöjä myös vanhoissa myymälöissä Kummankin suuren keskusliikkeemme pilottikohteissa on jo vuosia kehitetty ja testattu hiilidioksidikylmää ja mahdollisimman kokonaisuudeltaan energia-

RISTEILYT

ECKERÖ LINE TALLINK ST.PETERLINE

KYLPYLÄLOMAT

JALTA, LIETTUA, VIRO

KAUPUNKILOMAT

JALTA, KIOVA, MOSKOVA PIETARI, TALLINNA Ryhmät- ja omatoimimatkat Tiedustelut ja tarjouspyynnöt

ARI-AL TRAVEL OY Kouvola 040 154 7780 info@arialtravel.fi

tehokkaita ja hiilijalanjäljeltään pieniä kaupankylmän järjestelmiä. Kehitys ei ole jäänyt vain uudiskohteisiin, vaan parannuksia tehdään nimenomaan vanhoissa myymälöissä, joissa KYTE-analyysien mukaan on mahdollista saavuttaa suurimmat säästöt energiankulutuksessa, jopa 40 – 50 prosenttia. Käytössä on jo paljon ympäristöystävällisiä, kestävän kehityksen ratkaisuja, jotka auttavat vähentämään energiankulutusta: automaattiset yöverhot, pakastekalusteiden kannet, lämpölankojen automatiikka ja mahdolliset huurtumattomat lasit; energiansäästöpuhaltimet kaikkiin kaupan höyrystimiin ja myös lauhduttimiin, kylmäkalusteiden valaistustekniikan siirtäminen kalusteiden ulkopuolelle ja LED-valaistus. Seuraava EuroShop järjestetään 15 – 19 helmikuuta 2014 ja seuraava EuroCIS 28. helmikuuta – 1. maaliskuuta 2012. Ehkä siellä on esillä jo suuri liuta energiatehokkaita suomalaisia ratkaisuja.

KYLMÄextra 1/2011

39

Service NextTM -järjestelmän avulla valvot, säädät ja optimoit laitosta internetin välityksellä. Anna meidän valvoa järjestelmääsi kellon ympäri ja säästät samalla energia- ja huoltokustannuksissa.

Service NextTM

24/7h käyttäjän vapautta

Service NextTM tuo prosessin luoksesi. ⊲ etäohjaus ⊲ ennakoiva huolto ⊲ elinkaaren ennustettavuus ⊲ plug and play -käyttöönotto ⊲ yli 150 säädettävää parametria ⊲ samanaikainen liitäntä BMS -järjestelmiin (Modbus, TCP/IP, BACnet)

Service NextTM -järjestelmällä säästät helposti laitteen hankintahinnan sen elinkaaren aikana. talotekniikka_net_185x134.indd 1

22.3.2011 9.03

Vaihda puhtaampaan Alfa Lavalilta luonnon kylmää kaupan kylmälaitteisiin

www.alfalaval.com/make-the-switch

Alfa Laval tarjoaa laajimman valikoiman teolliseen kylmään, kaupan kylmätekniikkaan ja ilmastoinnin jäähdytykseen tarkoitettuja höyrystimiä ja lauhduttimia. Kattavasta tuotevalikoimastamme löytyy oikea tuote aina ilmajäähdyttimistä täydelliseen transkriittiseen CO2 -ratkaisuun. Alfa Laval on ainoa Eurovent Certify-All –sertifioitu lamellilämmönvaihdinvalmistaja Suomessa. Kun haluat vaihtaa puhtaampaan, on meillä alan johtavat tuotteet ja palvelut valmiina. Ota yhteyttä!

AXP14

Alfa-V Single Row

www.chiller.fi

Alfa Laval Nordic Oy Puh (09) 804 041 info.fi@alfalaval.com

Kesä on ihanaa aikaa, mutta kylmäalalla kovin kiireistä. Helteisiin valmistautumalla sekä pään, että laitoksen saa pysymään kylmänä pahimmillakin helteillä. Kuva: Norpe Oy.

Helteiden varalle Jos viime kesänä kylmä ei riittänyt, voi ensi kesänä olla vieläkin vaikeampaa. Ennalta varautuminen on viisautta.

Ice Cr ea

Joku ennustajaukko on ensi kesälle lupaillut yhtä lämpimiä, mutta vielä huomattavasti kosteampia kelejä. Silloin ovat taas jäähdytysjärjestelmät kovilla. – Kylmäalalle hellekesät ovat suuri mahdollisuus sekä huollon että myyntimahdollisuuksien osalta. Tässä vaiheessa asiakas huomaa, miten tarpeellinen kumppani kylmätoimittaja on – ainakin kesällä, toteaa huoltopäällikkö Jarmo Flink Johnsson Controls Finland Oy:stä. Jarmo muistelee kesää lämmöllä,

© Ingman

V

arsinkin kaupankylmän huollossa kesähelteillä on totuttu odottamaan kiireisiä aikoja. Viime kesä paljasti kuitenkin, ettei täällä pohjoisessakaan voi tuudittautua minkään kylmän käyttäjänä siihen, että ulkoisista olosuhteista riippumatta kylmää riittää. Kuumat oltavat oli paitsi kylmäalan yrityksillä ja huoltoporukalla, myös asiakkailla, jotka tuskailivat kylmäkapasiteetin riittävyyden kanssa.

m

Dakota Lavento

Kesällä kuluu jäätelöä, jota varten tarvitaan kylmää.

KYLMÄextra 1/2011

41

Suomen helleongelmat ovat vielä pieniä eteläisempiin maihin verrattuna. Bangladeshilaisessa kohteessa jossa suihkutetaan vettä laitteiden alle, jotta tehoa saataisiin nousemaan. Kuva: Alfa Laval.

vaikka lomien jälkeen työhön palattaessa eteen tulikin suutarin lapsen kengät -tilanne. – Heinäkuun puolivälissä meillä konttorissa oli hikiset oltavat, kun ilmanvaihdon jäähdytys ei oikein toiminut ja huoltomiehiä ei heti saatu paikalle.

Investointeja kesän varalle

Kesälomien aikaan heinäkuussa monet jääradat pitävät huoltoseisokkia, mutta toisaalta erityisesti koululaisten kesälomien aikana pidetään monia juniorileirejä, joiden aikana jää on täydessä käytössä. Joskus siellä saattaa onnistua näkemään vaikka Kiira Korven pyörittämässä täydellisiä piruettejaan. Kuva: Valio.

42

KYLMÄextra 1/2011

Flinkin teollisuuskylmän asiakkaille kesä oli hyvin haasteellinen. – Varsinkin vanhemmat laitokset on mitoitettu + 25 °C:n lämpötilalle ja +30 ylittyi monilla paikkakunnilla päivästä toiseen. Silloin kävi selväksi, että lauhdutinmitoitus oli riittämätön. Jäähdytystiloissa myös kylmälaitemitoitukset alkoivat käydä pieniksi. Laitteet kyllä toimivat, mutta eivät pystyneet luomaan riittävästi kylmää. – Monet asiakkaat päättivätkin jo kesän aikana, että seuraaviin helteisiin mennään paremmin varustautuneina ja ovat jo tehneet investointipäätöksiä. Hankitaan lisää kompressoreita ja lauhduttimia. Flink kertoo, että asiakkaat ovat joutuneet myös priorisoimaan kylmän tarvetta erilaisissa tiloissa. – Mietitään, minne sitä kylmää todella tarvitaan, jotta esimerkiksi tuotantoa ei tarvitse supistaa. Ilmanjäähdytystä vähennetään vaikka konttoritiloista, jos se on mah-

Musta huopakato ja paahtava aurinko ovat ongelma tavanomaisinakin kesinä. Kauppakeskus Jumbon katolla laitteiden alle on laitettu valkoinen huopa ongelmaa vähentämään. Kuva: Alfa Laval.

dollista. Pakkastiloissa mietitään, mitkä osat pidetään kylminä. Kylmä kannattaa kohdentaa juuri sinne, missä sitä eniten tarvitaan.

Kondenssiongelmia tiedossa Kaupankylmässä laajalti tunnettu Norpen huoltopäällikkö Jukka Lindeman sanoo, että ongelmia tuottaa kylmäkalusteiden standardimitoitus 25 °C/60 %, joka tavanomaisina kesinä riittää hyvin. Viime kesän kaltaisina harvinaisen helteisinä ja kosteina kesinä ongelmia riittää. – Kondenssivettä alkaa kertyä pintoihin ja sitä enemmän, mitä kauemmin ilma pysyy kostean kuumana. Vettä kertyy kalusteiden oviin, puhallusnokkiin. Sieltä se valuu lattioille mopattavaksi. Pahimmassa tapauksessa kauppias joutuu teippaamaan lappuja ovelle varoit-

tamaan liukkaista lattioista. Sellaisiahan nähdään jo Keski-Euroopassa, Lindeman kertoo. Näin ei tietenkään tapahdu huolella peruskorjatuissa tai uudenuutukaisissa myymälöissä, joissa on tehokas ilmanvaihdon jäähdytys ja vielä mieluummin kuivatuskin.

Suihkutusputkista hyötyä Viime kesänä saatiin ihailla komeita minisateenkaaria monen mustahuopakattoisen marketin katon yläpuolella. Kauppiaan kiireesti ylös kiikuttamat sadettajat viilensivät ilmaa ilmalauhduttimien ympärillä. – Vesisuihkulla saadaan toki lisää tehoja kuumina iltapäivän tunteina. Puutarhaletkut ovat kuitenkin hieman tehottomia ja vettä tuhlaavia tähän tarkoitukseen. Lauhdutinvalmistajilla

on tehdasvalmistettuja suihkutusputkia, jotka hoitavat homman paremmin, Lindeman vinkkaa. Joissakin liikkeissä pulmia syntyi sähkökaappien osalta, joiden käyttölämpötilat ylittyivät selvästi. Kaappeja jouduttiin pitämään auki ja se taas aiheuttaa turvallisuusongelman. On voitava taata, ettei tilaan eksy kukaan asiaton. Kovilla käyvät laitteet saattavat rikkoutua juuri kiusallisimpaan aikaan kesällä. – Selvä on, että huoltoyrityksillä on resurssipulassa prioriteettijärjestyksensä. Siinä joku pieni omakoneinen pakkanen ei ole etupäässä.

Viileää myös konttorissa Myös myyntijohtaja Tuomas Ansaranta Carrierilta neuvoo tilaamaan huollot hyvissä ajoin ennen kesäkautta. – Kysymys

KYLMÄextra 1/2011

43

Jukka Lindemanin ohjeet fiksulle kauppiaalle ensi kesän helteisiin varautumiseksi: • Puhdistuta ilmalauhdutin roskista ja siitepölystä ajoissa • Huolehdi myymäläkalusteiden puhtaudesta tavallistakin tarkemmin • Varmista, että ohjausjärjestelmä toimii suunnitellulla tavalla • Tarkista, että esimerkiksi ilmanvaihdon pellit, liuospumput, liuospuolen jäähdyttimet toimivat • Varmista, että erilaiset talotekniikan säätöjärjestelmät eivät ”riitele” keskenään Huoltopäällikkö Jukka Lindeman Norpesta neuvoo varaamaan huollot ajoissa.

ei ole pelkästään asentajien saatavuudesta. Jos tilauksia aletaan ajatella vasta toukokuussa, on otettava huomioon mahdollisesti tarvittavien varaosien saatavuus. Tarvittavat uudetkin laitteet olisi saatava työmaille ennen kesälomakausien alkua. Yhä kasvavien energiakustannusten vuoksi Carrier suosittelee samalla huollon yhteydessä tehtävää energiatehokkuuden mittausta. Tämän avulla saadaan laitos toimimaan, ei vain teknisesti luotettavasti, vaan myös optimaalisella energiankulutuksella. Yhä useammin myös ilmastoinnin jäähdytyksessä laitokset varustetaan energianseuranta- ja raportointijärjestelmällä, joihin Carrier onkin erityisesti panostanut. Viime kesä tuotti Ansarannan mukaan vähemmän ongelmia ilmastoinnin jäähdytyksessä kuin olisi voinut ehkä odottaa. – Meillä uudet järjestelmät on kuitenkin mitoitettu suhteellisen hyvin, + 30 asteeseen ja 60 % kosteuteen. Yleensä niitä kovemmat olosuhteet ovat vain muutamina päivinä kesän aikana. – Silloin huonelämpötilat alkavat tietysti nousta. Kondenssivedet on otettava huomioon järjestelmää suunniteltaessa. – Puhallinkonvektoreilla ongelmaa ei

44

• Huollata ajoissa • Suunnittele mahdolliset muutokset ja remontit ajoissa ja tilaa urakka ennen kesää

Elintarvikkeiden kylmäketju on suurimmalla koetuksella juuri kesäaikaan. Kaukonäköinen kauppias varmistaa, että koko kylmälaitos kalusteineen on iskussa ennen kesän alkua. Kuva: Dakota Lavento.

ole, mutta jäähdytyspalkki-tapauksessa on ääriolosuhteissa muistettava säätää tehoja. – Tehon pudotus tulisi ottaa huomioon kiinteistöautomaatiojärjestelmässä. Jollei asia tapahdu automaattisesti, se on käytävä säätämässä. Helteet voivat paljastaa myös puuttei-

KYLMÄextra 1/2011

ta tuloilmakanavan kondenssieristyksessä. – Lämmöneristys voi olla aivan kunnossa, mutta se ei ole riittävän tiivis. Kondenssieristys on voinut jäädä asentamatta esimerkiksi silloin, kun vanhaan ilmanvaihtojärjestelmään on myöhemmin liitetty tuloilman jäähdytys.

Norpe_AIDA_185x134_Kylma_konv.indd 1

9.3.2011 13.57

Recair INDUTRADE GROUP

Ratkaisut energiatehokkaaseen lämmönsiirtoon Cooltrade on suomalainen yksityisomistuksessa oleva yritys, joka kehittää, markkinoi ja valmistuttaa prosessi- ja kylmäalan tuotteita. Teemme yhteistyötä alan johtavien suunnittelutoimistojen ja laitevalmistajien kanssa vastataksemme parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaidemme tarpeisiin. Vankka ammattitaito, asiakaslähtöisyys, ympäristöystävällisyys sekä joustavuus ovat toimintamme perusarvoja.

Uuden sukupolven CoolLine®-tuotteet Cooltraden yli 50 vuoden kokemuksella kehitetty CoolLine®-tuoteryhmä koostuu uuden sukupolven energiatehokkaista nestejäähdyttimistä, lauhduttimista, höyrystimistä ja ilmanjäähdyttimistä. Tuotteet suunnitellaan aina asiakaslähtöisesti, ja ne vastaavat vaativimpiakin tarpeita. Tuotteeseen kiinnitetty CoolLine®-merkki takaa korkean laadun ja toimintavarmuuden.

Luotettavat yhteistyökumppanit Palvellaksemme asiakkaitamme entistäkin tehokkaammin olemme solmineet uusia yhteistyösopimuksia tuotteiden valmistuksesta. CoolLine®-tuotteita valmistetaan korkean laadun ja teknologian omaavissa tuotantoyksiköissä, kuten mm. Koja Oy:n tehtaalla Jalasjärvellä ja Stefanin tehtaalla Pohjois-Italiassa. Luotettavien yhteistyökumppaneidemme avulla varmistamme asiakkaillemme kilpailukykyiset toimitusajat ja markkinahinnat sekä varmuuden toimitusajoista.

Ratkaisut myös CO2-laitosten tarpeisiin CO2-laitosten lisääntyessä olemme ottaneet CoolLine®-tuotevalikoimaamme myös CO2-lämmönsiirtimet ja -koneikot.

www.cooltrade.fi myynti@cooltrade.fi

Uutisia Tupa täyttyi MV-jäähdytyksen 40 v. tilaisuudessa

T

ampereella 40 vuotta sitten uransa kylmäalan yrittäjänä aloittanut MV-jäähdytys Oy:n perustaja Martti Virkki vietti arvoisensa eläkkeelle läksiäiset ja juhlisti samalla 40-vuotista yrittäjän taivaltaan hotelli Ilveksessä 9.2.2011. Tupa täyttyi niin Martin vanhoista liiketuttavista ja ystävistä kuin yrityksen nykyisistäkin yhteistyökumppaneista. Sukupolvenvaihdoksen myötä jo viime vuodet yrityksen toiminnasta vastanneet Martin pojat Juha ja Marko jatkavat yrityksen toimintaa yhdessä muun organisaation ja yli 30 asentajan voimin Helsingin, Tampereen ja Jämsän toimipisteissä. Martin askel eläkkeelle ei ollut tilaisuuden ainoa uutinen, vaan samalla julkistettiin myös ilmastoinnin jäähdytyksen Galletti- ja Hiref-tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista vastaavan Coolstepin toiminta. Lisätietoja: www.mv-jaahdytys.fi ja www.coolstep.fi

Elcolta uuden sukupolven energiansäästömoottorit jäähdytyssovellutuksiin

E

lcon uuden sukupolven energiansäästömoottorit ovat hyötysuhteeltaan ylivertaisia perinteiseen tekniikkaan verrattuna. Perinteisten sulkunapamoottoreiden hyötysuhde on vain 18 prosenttia, kun kestomagneettimoottoreilla se on jopa 65 prosenttia. Säästöt esimerkiksi elintarvikeliikkeessä ovat suuret. energiansäästömoottoreilla toteutettu 200 kalustemetriä ja 200 puhallinta käsittävä marketin kylmäkalustekokonaisuus kuluttaa vuositasolla 69 000 kilowattituntia vähemmän kuin perinteinen ratkaisu. Rahassa tämä tarkoittaa 7 500 euron säästöä ja hiilijalanjälki pienenee peräti 41 tonnia. Lisätietoja: Refair Oy www.refair.fi puh: 09 565 7780

Elco ECM

Norpe ja tanskalainen Advansor yhteistyöhön

N

orpe on solminut yhteistyösopimuksen Advansorin kanssa. Advansor on yksi johtavista CO2-kylmäkoneikkovalmistajista. Norpella ja Advansorilla on yhdenmukaiset tavoitteet valmistaa korkealuokkaisia, energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä tuotteita. Yhteistyön myötä uskomme voivamme tarjota asiakkaillemme alan johtavia CO2-kokonaisratkaisuja, sanoo Norpen toimitusjohtaja Matti Virtanen. Sopimuksen mukaan Norpe keskittyy alan johtavien keskuskoneellisten kalusteidensa kehitystyöhön. Tuotteet myydään Norpen tuotemerkin alla, ja ne toimivat Advansorin teknologialla. Molempien osapuolten tavoitteena on yhteistyön syventäminen tulevaisuudessa. Lisätietoja: www.norpe.fi

Jäähdytys – ja LTO-verkostojen tehokas ilmanpoistaja

R

eflex Servitec on alipaineella toimiva kaasunpoistaja kaikkiin nestekiertojärjestelmiin. Servitec toimii patentoidulla tyhjiöputkisumutustekniikalla, jolla on erittäin korkea kaasunerotuskyky verrattuna perinteisiin ilmanpoistajiin. Jakamalla neste suuttimella pieniin pisaroihin kaasunerotuskyky tyhjiötilassa on erittäin tehokasta. Nestekiertojärjestelmien kaasuongelmat ovat yleistyneet erityisesti jäähdytys- ja LTO verkostoissa. Jäähdytysverkostoissa happi ei oksidoidu ja jää putkistoon aiheuttaen korroosiota ja kierto-ongelmia. Nesteen matalan lämpötilan takia ei myöskään synny mikrokuplia, jonka takia mikrokuplailmanpoistimet eivät toimi. Reflex Servitecin tyhjiötekniikka toimii myös jäähdytysverkostossa. Kiertoneste on 2-4 vuorokauden jälkeen täysin kaasuton, mikä antaa verkostolle merkittävästi paremmat toimintaedellytykset. Vesi-glykoliverkostoja varten on oma GLmalli. Laite asennetaan verkoston paluupuolelle ja käyttöönotto on erittäin yksinkertaista. Reflex Servitec Reflex Servitec on siirrettävä, joten tyhjiökaasunpoistaja sitä voi käyttää kenttätyökaluna. Lisätietoja: Termovent Oy Ab Ralf Ekqvist 0400-705406, www.termovent.fi

KYLMÄextra 1/2011

47

Uutisia Uusi propaani-impulssiallas Norpelta

N

orpe on tuonut markkinoille kassojen läheisyyteen tarkoitetun, 70 cm leveän Promoterimpulssialtaan. Se sopii virvoitusjuomatölkeille ja -pulloille sekä muille impulssiostostuotteille. Promoterin kylmäaineena on ympäristöystävällinen propaani. Kaluste on suunniteltu korkealaatuiseksi ja energiatehokkaaksi. Vankka rakenne ja LED-valot mahdollistavat hyvän tuotenäkyvyyden. Kaikki neljä kylkeä ovat läpinäkyviä. Pyörien ansiosta impulssiallas on kevyt liikutella aina sopivimpaan paikkaan. Promoteria myydään kaikilla Norpen markkina-alueilla ympäri maailmaa. Promoter-tuoteperheen laajenevan lähitulevaisuudessa kokonaiseksi impulssikalusteperheeksi. Lisätietoja: www.norpe.fi

Cooltraden uudistuneet CoolLine- tuotesarjat

C

ooltrade on solminut uudet yhteistyösopimukset Koja Oy:n ja Stefanin kanssa uudistuneiden nestejäähdyttimien ja lauhduttimien sekä höyrystimien ja ilmanjäähdyttimien valmistamisesta. Suunnittelussa on otettu huomioon sekä käyttäjien että ympäristön asettamat vaatimukset mm. uusilla hyvän hyötysuhteen omaavilla EC-puhallinvaihtoehdoilla sekä tehokkailla lamellielementeillä. CoolLine®- lauhduttimien ja nestejäähdyttimien ylös- ja vaakasuoraan puhaltavat mallit kattavat tehoalueen 3 – 1 200 kW ja V-mallit 10 – 1 600 kW. CoolLine-tuotesarjaan kuuluu myös RS-Templog omavalvonnan lämpötilanrekisteröintilaite, joka täyttää uudistuneen viranomaisten vaatimustason. Rekisteröintilaitteessa on mahdollisuus 64:een mittapisteeseen; joko digitaalisilla ja/tai langattomilla radioantureilla. Uudet toimitilat Cooltrade on muuttanut uusiin toimitiloihin, mikä mahdollistaa tuotteiden varastoinnin ja nopeat toimitukset yleisemmin käytetyille tuotteille. Suoraan varastosta löytyvät muun muassa pakastehöyrystimet 10 mm ja 12 mm lamellijaolla. Lisätietoja: Cooltrade, Kuussillantie 27, 01230 VANTAA, www.cooltrade.fi, myynti@cooltrade.fi

Pemcolta maakiertoon sovitettuja puhallinpattereita

P

emco on laajentanut valikoimaansa maakiertoon sovitetuilla puhallinpattereilla, joilla maalämpötalojen kesäaikainen jäähdytys toimii edullisesti. Valikoimasta löytyvät kattokasetit, seinämallit, lattiamallit sekä kanavoitavat laitteet. Niissä on myös kondenssivesipumppu ohjauksineen. Kaikkiin malleihin on saatavana oma automatiikka, joka hoitaa laitteen itsenäisesti. Laitteiden asentaminen ja käyttäminen on helpointa langattomalla kauko-ohjaimella, mutta niihin on saatavissa myös kiinteästi asennettava seinäohjain. Puhallinpatterit ovat helposti asennettavia ja yksinkertaisia käyttää. Oikein mitoitettu puhallinpatteri on hiljainen ja tehokas laite. Jäähdytystehoja löytyy laaja valikoima. Varastomalleina ovat tehot noin 2…9 kW. Lisätietoja: www.pemco.fi ja pemco@pemco.fi sekä puhelimella p. (03) 887 410.

48

KYLMÄextra 1/2011

&22/67(3 WDUMRDD DODQ XXVLPPDW MD WXRWWDYLPPDW OlPS|WLOD MD NRVWHXGHQKDOOLQQDQ UDWNDLVXW MllKG\W\NVHQ NRNR HOLQNDDUHOOH 7DYRLWWHHQDPPH RQ ROOD WHNQRORJLQHQ MD YDVWXXOOLQHQ HGHOOlNlYLMl LOPDVWRLQQLQ MllKG\W\NVHQ DODOOD 6XRPHVVD

0HLOWl O|\GlW Â&#x2021; 9HGHQMllKG\WWLPHW Â&#x2021; /lPS|SXPSXW Â&#x2021; <KGLVWHOPlOlPS|SXPSXW Â&#x2021; 3XKDOOLQNRQYHNWRULW Â&#x2021; ,7 -llKG\W\VODLWWHHW

&RROVWHS 0HVWDULQWLH 9DQWDD WHO ZZZ FRROVWHS Ã&#x20AC; ; LQGG

Meidän juotetut levylämmĂśnsiirtimet (BPHE) lämmittävät tai jäähdyttävät nesteitä sekä kaasuja käyttämällä mahdollisimman vähän energiaa. Tämä on saavutettu jatkuvalla tuotekehityksellä, jolla maksimoidaan BPHEn energiatehokkuus. Käyttämällä SWEPn lämmĂśnsiirtimiä autat vähentämään hiilidioksidipäästĂśjä â&#x20AC;&#x201C; ja sitä me kutsumme luonnonvarojen viisaaksi käyttämiseksi.

SWEP International AB, Särkiniementie 3, 00210 Helsinki Puh 09 682 4840 , Fax 09 682 1922 Info@swep.net www.swep.net/green

#!&0 UNI3!" LLL

(EAT0!#

TäyttävätkĂś kylmälaitteesi tämän hetken ympäristĂśvaatimukset? s !LHAINEN ENERGIAN KULUTUS s ,UOPUMINEN 2 KYLMĂ&#x2039;AINEEN KĂ&#x2039;YTĂ&#x161;STĂ&#x2039; s & KAASU SĂ&#x2039;Ă&#x2039;NNĂ&#x161;KSET JA KĂ&#x2039;YTTĂ&#x161;Ă&#x161;NOTTO *OHNSON #ONTROLS &INLAND /Y N JĂ&#x2039;Ă&#x2039;HDYTYSJĂ&#x2039;RJESTELMĂ&#x2039;T OVAT KESTĂ&#x2039;VĂ&#x2039;N KEHITYKSEN RATKAISUJA LUONNONKYLMĂ&#x2039;AINEILLA JA NE TĂ&#x2039;YTTĂ&#x2039;VĂ&#x2039;T VAATIMUKSET SEKĂ&#x2039; TEKEVĂ&#x2039;T MAAILMASTA ERILAISEN n YMPĂ&#x2039;RISTĂ&#x161;LLE JA 3INULLE *OHNSON #ONTROLS &INLAND /Y s (ANKASUONTIE s (ELSINKI 4EL s &AX WWW SABROE l *OHNSON #ONTROLS PERHEESEEN KUULUVAT BRĂ&#x2039;NDIT 3ABROE 3TAL 'RAM AND 9/2+

Uutisia

Vahterus Oy:lle valtakunnallinen yrittäjäpalkinto Vahterus palkittiin Turussa valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä viime syksynä. Palkintokriteerinä olivat tuotteiden ja palvelujen jatkuva kehitystyö sekä uusiutuminen ja kansainvälisessä kilpailussa menestyminen. Valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota yrityksen tuottavuuteen, tuotekehitykseen ja toimintaidean omaperäisyyteen.

Ryhmäkuvassa palkitut yritykset, oikealla Sinikka ja Mauri Kontu.

T

oimitusjohtaja Mauri Konnun vuonna 1990 Kalannin Vahteruksen kylään perustamasta yrityksestä on kasvanut yksi maailman johtavista hitsattujen levylämmönsiirtimien valmistajista. Kolmen työntekijän panostuksella alkanut liiketoiminta on vuosien aikana laajentunut voimakkaasti, ja nykyisin Vahterus työllistää yli 150 henkilöä. Liikevaihto on 18 miljoonaa euroa. Vahterus täyttää hyvin kaikki palkintokriteerit. Sen pääresurssit ovat tuotekehityksessä, johon investoidaan jatkuvasti. Yrityksen kehittämää teknologiaa hyödynnetään maailmanlaajuisesti pää-

asiassa prosessi- ja kemianteollisuudessa, kylmätekniikassa ja energiateollisuudessa yli 50 maassa. Yrityksen levylämmönsiirtimiä käytetään esimerkiksi voimalaitoksissa, öljynporauslautoilla, jalostamoissa, jääradoilla ja teollisuuden kylmävarastoissa. Viennin osuus liikevaihdosta onkin yli 90 prosenttia.

Uudistuminen tuo kasvua Menestyneen yrityksenkään ei auta jäädä lepäämään laakereillaan. Vahterus laa-

jensi toimintaansa Aasiassa alkuvuodesta perustamalla myyntikonttorin Kiinan Shanghaihin. Lähivuosina tarkoituksena on käynnistää tuotantoa myös lähellä kasvavia markkinoita ja asiakkaita. Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon saivat 23.10.2010 Vahteruksen ohella Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Laitilasta, Finn-Savotta Oy Karstulasta sekä Isojoen Konehalli Oy Kauhajoelta. Suomen Yrittäjäin Keskusliitto ja Fennia ovat perustaneet Valtakunnallisen Yrittäjäpalkinnon vuonna 1968. Tunnustuspalkinnon tarkoituksena on kannustaa yrityksiä yhä parempaan toimintaan.

KYLMÄextra 1/2011

51

Säästä luonnonvoimin! Uusi IVT Greenline HE maalämpöpumppu s PIENEMPI SËHKÚNKULUTUS s PIENEMMËT LËMMITYSKULUT

359 001 Lämpöpumput Lämmitysjärjestelmä

Kallisarvoinen energiavarasto ympäröi kotiasi kaikilta suunnilta. Ota tuo energia heti käyttöösi ja säästä, sillä säästäminen on nyt entistä edullisempaa. Uusi IVT Greenline HE -maalämpöpumppu on varustettu edistyksellisellä A-luokan matalaenergiakiertovesipumpulla, jonka sähkönkulutus on totuttua pienempi. Sen ansiosta sinä säästät sähköä, pienennät lämmityskulujasi jopa 80 % ja luontokin kiittää. Kaiken kukkuraksi saat IVT Greenline HE -pumpulle 5 vuoden IVT-ErikoisTakuun ja nautit Joutsenmerkin vahvistamasta toimintavarmuudesta purevassakin pakkasessa.

IVT Centerit palveluksessasi: www.ivt.fi Hämeenlinna – Imatra – Joensuu – Jyväskylä – Kempele – Kouvola – Kuopio – Lahti – Lappeenranta – Lohja – Mikkeli – Riihimäki – Savonlinna – Seinäjoki – Suonenjoki – Tampere – Turku – Vaasa – Vantaa – Varkaus Muut IVT-jälleenmyyjät: www.ivt.fi

Uutisia

Kylmätekniikan koulutuspäiville osallistui tänä vuonna lähes 300 kylmäalan ammattilaista. Päivien parasta antia ovat luennot, mutta tilaisuus antaa mahdollisuuden kiireisille kuulijoille myös vaihtaa kuulumisia.

Jälleen yleisömenestys Kylmätekniikan perinteisten koulutuspäivien suosio vain jatkaa vuodesta vuoteen kasvuaan. Tiukkaa asiaa alan ammattilaisille tarjoava seminaari on vuosien mittaan vakiinnuttanut asemansa tapahtumana, josta ei hevin jättäydytä pois. Tänäkin vuonna tammikuun lopussa Vuosaaressa Kokoushotelli Rantapuistossa järjestetyt päivät keräsivät jo viidettä kertaa ”yli” 200 osallistujaa, itse asiassa jo 299.

J

ärjestäjät eivät aio ryhtyä lepäilemään laakereillaan pysyvästä menestyksestä huolimatta. Osallistujilta pyydetään myös palaute, jota käytetään myös hyväksi seuraavan vuoden tapahtuman suunnittelussa. – Arvosanat luennoille ja tapahtumalle yleensäkin ovat palautekyselyssä erittäin hyviä. Lopullisesti onnistuminen kuitenkin mitataan aina siinä, ilmoittautuuko osallistuja tapahtumaan seuraavanakin vuonna, Suomen Kylmäyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Petri Hannula huomauttaa. Yhdistyksen koulutustoimikunta analysoi koulutuspäivien palautelomakkeet huolellisesti, jotta osallistujien antamat viestit ja ehdotukset voitaisiin ottaa huomioon koulutuspäivien kehittämisessä.

Merkkaa kalenteriin jo 26. – 27.1.2012

Vuoden 2011 Kylmätekniikan koulutuspäiviä saatiin viettää harvinaisen lumisessa ympäristössä Vuosaaren Kokoushotelli Rantapuistossa.

Vuoden 2012 koulutuspäivien ohjelman valmistelu on aloitettu ja luvassa on tietysti tuhti tietopaketti alan ajankohtaisista asioista. Ajankohta on jälleen viikon 4 torstai ja perjantai eli 26. – 27.1.2012. Koulutuspaikkana tulee olemaan jo tutuksi tullut Kokoushotelli Rantapuisto Helsingin Vuosaaressa.

KYLMÄextra 1/2011

53

Kylmälaiteasentaja Anssi Autiola on ehtinyt toteuttaa jo kolmisen­ kymmentä R22-vaihdos­ta. Kuvassa yksi mielenkiintoisimmasta päästä.

R22 vaihdossa Työläs toteuttaa, mutta onnistuu R22-vaihdoissa tarvitaan kärsivällisyyttä, huolellisuutta, tarkkaa dokumentointia – ja rutkasti tiivisteitä. Teksti: Dakota Lavento

54

KYLMÄextra 1/2011

K

äyttämättömien osittain halogenoitujen kloori-fluorihiilivetyjen, ns. HCFC-kylmäaineiden käyttö olemassa olevien jäähdytys- ja ilmastointilaitosten kunnossapidossa ja huollossa on ollut kiellettyä viime vuoden alusta alkaen. R22-kylmälaitoksia on ollut käytössä varsin paljon. Kaikkein vanhimmista laitoksista ollaan jo luopumassa, mutta vähillä käyttötunneilla olevissa laitoksissa käyttöikää olisi vielä paljon jäljellä. Toteutetuista kylmäainevaihdoista on jo saatu johtopäätöksiin riittävästi kokemuksia. Are Oy:ssä työskentelevä kylmämestari Esa Maula on koonnut kokemuksia noin sadasta kylmäpiirin vaihdosta R-422D:n ja R427A:n kylmäaineisiin. Hän julkisti tulokset Kylmätekniikan koulutuspäivillä tammikuun lopussa.

Lisää käyttövuosia, isompi energialasku Maulan aineiston sadasta jäähdytyslaitteesta suurin osa oli eri-ikäisiä kaappikojeita ja vedenjäähdytyskojeita. Käyttötunteja niillä oli takanaan varsin vähän, käyttövuosia sitäkin enemmän. Kylmäaine R-422D vaihdettiin laitteisiin, joissa oli hermeettinen kompressori ja R-427A niihin, joissa oli puolihermeettinen kompressori. Alun perin R22:lle suunnitelluissa laitoksissa on odotettavissa vaihdoksen jälkeen tehon laskua. Sen myös Maulan mittaukset osoittivat. – R-422D kylmäaineella jäähdytystehot putosivat keskimäärin 15 prosenttia. R-427A kylmäaineella jäähdytystehot laskivat hieman vähemmän, keskimäärin 13 prosenttia, Maula kertoo.

Are Oy:ssä työskentelevä kylmämestari Esa Maula kertoi Kylmätekniikan koulutuspäivillä minkälaisia kokemuksia on saatu kylmäpiirin vaihdosta R-422D:n ja R-427A:n kylmäaineisiin. Kuva: Dakota Lavento.

TURVALLISUUDESTA EI SAA TINKIÄ!

Samon-kaasunilmaisimet kaupan, teollisuuden ja laivateollisuuden kohteisiin alan johtavalta toimittajalta. - Työntekijöiden turvallisuus - Ympäristöstä huolehtiminen - Toimintavarmuus - Lain asettama velvollisuus vuodonilmaisimen käytölle

- Nopea asennus - Vaivaton ylläpito - Itsediagnostiikka - Automaattinen viantunnistus

SAMON

safe monitoring ► HFC ► CO2 ► NH3 ► R290/R600 ► O2 ► VOC ► CO/NO2

Tutustu tarkemmin osoitteessa: www.combicool.fi

100 95 75

25 5

EY 842/2006/ F-kaasuasetus SFS-EN378 ATEX

KYLMÄextra 1/2011

0

55

KylmäteKniiKKa

KaiKKi KylmäteKniiKasta ja ilmastoinnin jäähdytyKsestä VANTAA: p. 020 584 5800, TAmpere: p. 020 584 5390, Turku: p. 020 584 5330

Jäähdytystehon lasku on asiakkaan kannalta luonnollisestikin ongelma. – Se on otettava huomioon erityisesti järjestelmissä, joissa jäähdytysteho on jo alun alkaen niukanlainen, Maula neuvoo. Jäähdytystehon lasku oli keskimääräistä suurempi laitoksissa, joissa paisuntaventtiili oli liian pienitehoinen. Kenttäolosuhteissa tehonlaskua on vaikea todentaa, jollei järjestelmää mitata erikseen esimerkiksi kylmälaiteanalysaattorilla. – Asiasta pitää kuitenkin asiakkaan kanssa keskustella ja miettiä myös, mistä itse on valmis ottamaan vastuun, Maula huomauttaa. Jäähdytystehon laskua tulee miettiä myös siltä kannalta, mitä asiakas joutuu lopulta kilowatista kylmää maksamaan, jos järjestelmä on käytössä vielä esimerkiksi kymmenen vuotta. – Energiankulutus kasvaa joka tapauksessa ja se kasvattaa käyttökustannuksia. Mittaustulosten perusteella Maula ennustaa myös huoltokustannusten kasvavan selvästi. Maula muistuttaa, ettei vanhoja laitteita ja komponentteja ole alun perinkään suunniteltu näitä korvaavia kylmäaineita ja öljyjä varten.

Tapauskohtaisesti puntariin Kylmäainevaihdoksen järkevyyttä pitäisikin Maulan mukaan harkita tapauskohtaisesti ja tarkkaan. On mietittävä,

56

miten pitkä järjestelmän arvioitu käyttöikä vielä voisi olla. Usein uuden jäähdytyskojeen asentaminen osoittautuu parhaaksi vaihtoehdoksi, mutta aina se ei ehkä ole mahdollista tai järkevääkään. – Mahdollisista edessä olevista ongelmista pitäisi keskustella asiakkaan kanssa aina etukäteen. Jälkikäteen se on ikävää. Samaa korostaa toimitusjohtaja Jarmo Luosto enimmäkseen kaupankylmää ja ravintolakylmää asentavasta ja huoltavasta Tiramo Oy:stä Luosto on tehnyt vaihdoksia sekä isommille että pienemmille laitoksille. – Pääsääntöisesti vaihtoihin ryhdytään vasta pienen pakon edessä. Varsinkin kiireessä on hankala ajatella rationaalisesti. – Joskus on aivan selvä, ettei laitosta kannata enää tekohengittää. Jos vaihdos tulee kaikkine töineen maksamaan enemmän kuin uuden tekeminen, se on kyllä ilmiselvä tapaus ja asiakkaan helppo ymmärtää. Asiasta pitää kuitenkin aina keskustella. Asiakkaan tilanne saattaa toki olla sellainen, että kaikesta huolimatta kylmäainevaihdos tuntuu parhaalta vaihtoehdolta. Siinä koetellaan asentajan omaatuntoa ja ammattiylpeyttä. Luosto muistaa yhden suuren ilmastointilaitoksen, josta asiakas silti sanoi, että laita kuntoon vaan. Hän ei siihen suostunut. – Jos se on ajan ja rahan haaskausta, siihen ei pidä ryhtyä, hän sanoo. Rovaniemeläisessä, kaupan kylmään ja CO2-järjstelmiin erikoistuneessa Jetitek

KYLMÄextra 1/2011

Oy:ssä työtä on viime vuonna riittänyt R22-vaihdoissa. Ensimmäiset vaihdot kylmälaiteasentaja Anssi Autiola teki joulukuussa 2009. Sen jälkeen niitä on kertynyt jo noin 30 kappaletta. Joukossa on vedenjäähdyttimiä, omakoneellisia kaappikoneita ja sellaisia, jossa höyrystin on erillisessä tilassa. Kokemustensa perusteella kovin vanhoihin laitoksiin Autiola ei lähtisi enää vaihdosta tekemään. –Hyvin vanhojen vehkeiden kohdalla ongelmia on aivan varmasti edessä. Sama raha kannattaa riittäisi jo uuden laitteen osamaksuksi, hän painottaa. Asentajan on ajateltava asiakkaan etua silloinkin, kun hän ei itse sitä heti ymmärrä tehdä. Joka tapauksessa on kerrottava, minkälaisia tuloksia vaihdolta voi odottaa. Voi olla hankala ymmärtää, miksi ennen loistavasti toiminut vanha R22-laitos ei muutoksen jälkeen toimikaan enää suunnitellulla tavalla. Asentajalle itsestään selvä asia ei välttämättä ole sitä asiakkaalle. –Asiakkaalle on todellakin selvitettävä tarkkaan, ettei korvaavilla kylmäaineilla ole samat ominaisuudet, joten laitoskaan ei toimi enää samalla tavalla kuin ennen, Luosto painottaa.

Suunnitelman mukaan ja kirjoihin Luosto sanoo, että onnistuneen kylmäainevaihdoksen resepti on yksinkertai-

Kuvassa vakioilmastointikojeen jännite- sekä virtamittaus käynnissä. Kuva: Esa Maula.

Kylmälaiteanalysaattori kytkettynä jäähdytyspiiriin. Järjestelmä on koeajettava ennen kylmäaineen vaihtoa ja luonnollisesti sen jälkeenkin. Kaikki mittaustulokset dokumentoidaan huolellisesti.

nen: tarkka etukäteissuunnitelma, joka sisältää etukäteistyöt, varsinaisen muutostyön mahdollisine öljynvaihtoineen ja jälkitarkastustyöt. Kaikki työvaiheet on aikataulutettava. Varsinainen kylmäainevaihdos ei hyvin suunnitellussa projektissa välttämättä ole vaikea toteuttaa. Autiolan mielestä ne ovat sujuneet odotettuakin paremmin. Jos kaikki menee hyvin, voidaan selvitä yhden päivän seisokilla. Asiakkaan kannalta sekin voi olla pitkä aika. Erityisesti laitteiston säätöön tulee Maulan mukaan varata riittävästi aikaa. – Se ei aina suju heittämällä, hän huomauttaa. Säätäminen uusiin asetusarvoihin edellyttää kokenutta ammattilaista. Jäähdytyspiirin koeajo vanhoilla kylmäaineilla on tehtävä huolellisesti, jotta järjestelmässä olevat viat paljastuisivat jo tässä vaiheessa. Joskus nämä piilevät viat ilmenevät vasta aineen vaihdon jälkeen. Kaikki mahdolliset käynti- ja laukaisuarvot korjataan mittauspöytäkirjaan. On erittäin tärkeää, että kylmäainevaihdon onnistuminen voidaan todentaa luotettavasti ja se onnistuu vain tarkasti kaikki dokumentoimalla.

Autiola antaa käytännön neuvoksi R22-vaihdoksia tekeville lastata auton täyteen kaikenlaisia mahdollisesti tarvittavia tiivisteitä. – Vanhat koneet saattavat sijaita matkojen päässä. Kun paikan päällä huomaakin juuri sen yhden ehdottomasti tarvittavan tiivisteen puuttuvan, ovat vitsit vähissä. Sen yhden tiivisteen etsimiseen voi mennä päivä ja se tulee kalliiksi, hän naurahtaa. Maulan mittaamissa tapauksissa ylivoimaisesti yleisin ongelma R-422D kylmäaineella oli liian suuri tulistus. Todennäköisesti syynä oli ainakin osittain se, ettei järjestelmissä oleviin paisuntaventtiileihin ”löytynyt” enää suurempaa suutinta. Suutinkoon suurentaminen olisi vaatinut myös paisuntaventtiilin runkokoon suurentamisen ja tämä työ vaihe oli jostain syystä jäänyt kylmäaineen vaihtotyön tehneiltä urakoitsijoilta tekemättä. – Paisuntaventtiilin suutin kannattaa suosiolla vaihtaa suurempaan, Maula painottaa. Joissakin vedenjäähdyttimissä esiintyi R-427A kylmäaineella paisuntaventtiilissä raakana läpisyöttöä, etenkin jäähdytysjakson loppuvaiheilla. Tämä saattoi johtua paisuntaventtiilin hieman

Maula neuvoo tarkistamaan komponenttien tehomitoitukset heti alussa: – Vaihdon jälkeen tehdyssä mittauk­ sessa voi paljastua jonkin yksittäisen komponentin yli- tai alimitoitus, mikä ei ole aiheuttanut ongelmia alkuperäisellä kylmäaineella. Tällainen tilanne voi tulla helposti jos jäähdytysjärjestelmä on asennettu kohteessa yksittäisistä komponenteista.

Tiivisteet uusiksi Lähes kaikki Maulan mittauksissa kylmäainevuodot johtuivat järjestelmään jääneistä vanhoista kumitiivisteistä, mm. nestelaseista, varaajien näkölasien kumitiivisteistä ja nestelinjan magneettiventtiileistä. Tarkastuksessa ei selvinnyt johtuiko vuodot kumitiivisteen turpoamisesta tyhjövaiheen aikana vai alkoiko vuoto vasta kylmäaineen vaihdon jälkeen. Kaikki kumitiivisteet kannattaakin ehdottomasti vaihtaa suosiolla kylmäaineen vaihdon yhteydessä. Maula neuvoo vaihtamaan ainakin nestelasit, varaajan näkölasin, varoventtiilit, magneettiventtiilit ja neulaventtiilit.

KYLMÄextra 1/2011

57

Vaihdokit puntarissa R-422D (Isceon MO 29)

R-427A (Forane FX100)

Seoskomponentit

R-125 65 %, R-134a 31,5 % ja R-600a 3,5 %.

R-32 15 %, R-125 25 %, R-143a 10 % ja R-134a 50 %.

Lämpötilaliukuma

n. 5-1,5 °C.

n. 7-3 °C

Kiehumispiste

-44,7 °C

-42,7 °C

Yhteensopivat öljyt

mineraali-, puolisynteettinen, synteettinen, polyesteriöljy

mineraali-, puolisynteettinen, synteettinen, polyesteriöljy

ODP

0

0

GWP

2230

1830

liian reilusta koosta höyrystimeen ja kompressoritehoon nähden. R-427A pistää öljyn vilkkaaseen kiertoon, joten öljynerotin on erittäin suositeltavaa asentaa tai vaihtaa uusi kylmäainevaihdon yhteydessä. – Jos mineraaliöljyn tilalle on vaihdettava uuden kylmäaineen vuoksi esteriöljy, vanha kompressori voi joutua koville, kun esteriöljy saa kaikki liat liikkeelle, Autiola muistuttaa. Tiivisteiden lisäksi on usein vaihdettava myös öljypohja. Varoventtiilin vaihdon yhteydessä kannattaa asentaa myös vaihtoventtiili, jos sen vain saa mahtumaan varaajan kylkeen. TUKES suosittelee varoventtiilin vaihtoa neljän vuoden välein kaupallisiin laitoksiin.

Työtä riittää jatkossakin Työtä R22-laitosten kylmäainevaihtojen parissa varmasti riittää vielä pitkään. Luosto sanoo, että kaupan puolella pääsääntöisesti R22 on hyvin hoidossa. Järjestelmällisesti on vaihdettu vanhoja laitoksia uusiin. – Sen sijaan ilmastoinninjäähdytyksessä vaihtotöihin ei oikeastaan ole edes vielä ryhdytty. Pohjoisessa Autiola toivoo jo suurimman ruuhkan alkavan olla ohi. Suurimpaan osaan vielä vaihtokelpoisista laitteista työ on tehty ja loput hän uskoo käytettävän kunnialla loppuun ennen uuden laitoksen hankkimista.

58

Kylmäainevaihdon työvaiheet • Etsitään ja korjataan kylmäainepiirien mahdolliset vuodot. Järjestelmä koeajetaan R22 kylmäaineella normaalisti ja saadut mittaustulokset sekä toiminta-arvot kirjataan koekäyttöpöytäkirjaan. Tarvittaessa järjestelmä säädetään tasapainoon. Arvoja käytetään referenssiarvoina uudelle kylmäaineelle. • Järjestelmä tyhjennetään kylmäaineesta ja talteen otettu kylmäainemäärä punnitaan. • Kuivaaja ja kaikkien kylmäaineen kanssa kosketuksissa olevien komponenttien tiivisteet vaihdetaan, mm: nestelasit, varaajien näkölasien tiivisteet, varoventtiilit ja neulaventtiilien ”sielut”. • R-427A järjestelmiin asennetaan öljynerottajat ja vaihdetaan uudet esteriöljyt. Öljyt vaihdetaan muutaman käyttötunnin jälkeen. • Paisuntaventtiilin suutin tai runkokoko vaihdettaan tarvittaessa suurempaan. • Järjestelmä tyhjiöidään, tyhjö rikotaan kuivalla typellä ja tyhjiöidään loppupaineeseen 1,5 mbar. Lopputyhjiötä mitattaan kahden tunnin ajan ja jos se pysyy muuttumattomana, järjestelmä täytettään uudella kylmäaineella. R-422D Alkutäytös oli noin 85 paino-% vastaavasta R22 täytöksestä. Lopputäytös noin 95 paino-% vastaavasta R22 täytöksestä. R-427A Alkutäytös oli noin 95 paino-% vastaavasta R22 täytöksestä. Lopputäytös noin 95 -100 paino-% vastaavasta R22 täytöksestä.

KYLMÄextra 1/2011

• Järjestelmä käynnistetään ja uudet toiminta-arvot käydään läpi. Järjestelmä säädetään vanhoja R22 mittaustuloksia apuna käyttäen. Paisuntaventtiilin tulistuksen säätämisessä on oltava erityisen huolellinen. • Laaditaan uusi mittauspöytäkirja. Kaikista työvaiheista on pidettävä myös työmaapäiväkirjaa.

No Sweat.

A TAVA TA NYT S I L L T MU KKUU ! O H E GIAT LILTA ENER KOJACOO

UNIFLAIR ISAF Ulkoasenteiset pakettivedenjäähdyttimet taajuusmuuttajaohjatulla kompressorilla ja VAPAAJÄÄHDYTYKSELLÄ: • jäähdytystehokokoluokat 60… 120 kW • yksi kylmäainepiiri tandemkompressoreilla, joista toinen taajuusmuuttaja-säätöinen mahdollistaen aivan uuden energiatehokkuuden kompaktissa kokoluokassa: - jäähdytystehon portaaton säätö 10…80 % jäähdytystarpeen mukaan - vapaajäähdytyksen ja kompressorien rinnakkaiskäyttö aina ulkolämpötilan salliessa • kehittynyt mikroprosessorisäätö ja käyttöliittymä - integroitu elektroninen paisuntaventtiili - pLAN – verkko Uniflair-tuoteperheen välillä ja kellokortti - liitettävissä useimpiin taloautomaatiojärjestelmiin

®

KOJACOOL OY

Vanha Nurmijärventie 62 • 01670 VANTAA Puh. (09) 7771 750 • Faksi (09) 8786 087

• ympäristöystävällisempi R410A-kylmäaine • jäähdytysvesi- ja vapaajäähdytyspumput • moduloivat energiaa säästävät lauhdutinpuhaltimet • pehmokäynnistys • saatavilla useita lisävarusteita • myös kanavoitava sisäasenteiden malli (ISCF) sekä mallit ilman vapaajäähdytystä (ISAC/ISCC).

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

Lentokentänkatu 7 • PL 351 • 33101 TAMPERE Puh. (03) 2825 111 • Faksi (03) 2825 415

www.kojacool.fi

Invertterikompressorikoneikot Energian säästöä tarkoilla säädöillä √

invertteriteknologia mahdollistaa optimoidun lämpötilan ja tehon säädön

√

pienempi energian kulutus ja vähemmän hiilidioksidipäästöjä

√

pitkä käyttöikä ja matala äänitaso

√

käyttöalue -45°C - +10°C

Keskitehon kylmä- tai pakkasvarastoihin, pieniin päivittäistavarakauppoihin, ravintoloihin, huoltoasemille ja muihin matala- ja keskilämpötilasovelluksiin. Laajassa valikoimassamme myös peruskoneikot.

Enemmän kuin jäähdytystä. Siinä on kaikki. Ilmastoinnin jäähdytys, lämmöntalteenotto sekä kylmäja pakkaskalusteet keskitettynä yhteen järjestelmään.

√

energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt pienenevät

√

vähemmän laitteita: enemmän tilaa tuottavaan käyttöön

√

joustava asentaa ja laajentaa

√

hiljainen

Päivittäistavarakauppoihin, huoltamomyymälöihin ja ravintoloihin. Järjestelmä räätälöidään tarpeidesi mukaan.

www.daikin-suomi.fi

Onninen Oy Jouko Mäkelä Kylmämyynti puh. 0204 85 5130 jouko.makela@onninen.com