KylmäExtra 2009

Kylmäalan julkaisu 2009

A cool partner

Alfa Laval tarjoaa laajimman valikoiman teolliseen kylmään, kaupan kylmätekniikkaan ja ilmastoinnin jäähdytykseen tarkoitettuja höyrystimiä ja lauhduttimia. Olemme edelleen ainoa kotimainen Eurovent Certify-All –sertifioitu lamellilämmönvaihdinvalmistaja. Alfa Laval Nordic Oy Puh. (09) 894 41, fax (09) 8944 318

Kylmä extra 2009

®

Kylmä extra 2009

Sisällys 2009 Kylmäalan julkaisu 2009

6 NH3 paras vaihtoehto Hakkilaan. Ruokakeskon Hakkilan keskusvarastoilta jaellaan kuivaelintarvikkeet kaikkialle Suomen K-kauppoihin. Kuva: Kesko.

15

Kylmäalan julkaisu alalta asiakkaille Julkaisija

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry Hiihtomäentie 39 B, PL 318 00811 HELSINKI Puhelin (09) 759 1166 Faksi (09) 755 7246

Kylmäala tekee osansa ympäristötalkoista

6

NH3 paras vaihtoehto Hakkilaan

8

Impivaaran jäähalli vaihtoi ammoniakkiin

13

Lämpöpumppuja liikennemyymälöihin

15

Hygieenistä kylmää herkkujen keskellä

19

Omavalvonta elintarvikealalla jo arkipäivää

24

Kun kylmäketju pettää

28

Kylmä kunnossa

33

JÄSENYRITYSTEN YHTEYSTIEDOT 2009

41

Miten kylmälaitos vastaanotetaan oikein

43

Lisätietoa kylmäasentajille täsmäkoulutuksessa

45

Kylmä työ jatkuu

47

Vuototarkastukset velvoittavat käyttäjiä

48

Taloudellisilla kannustimilla vaikutusta – CO2 tulee kyllä

50

Kenneth Weber – vauhtimies viihtyy jäällä

53

UUTISET

64

Teliasonera siirtää R22:n historiaan hallitusti

45

Hygieenistä kylmää herkkujen keskellä. Hygieniapäällikkö Minna Keskinen korostaa hygieniaohjeiden noudattamisen tärkeyttä.

KYLMÄextra

5

Kylmä työ jatkuu. Esa Aalto siirtyi vuoden vaihteessa Alfa Lavalin Vantaan suunnitteluosaston johtoon. Hänen paikalleen Suomen Kylmäliikkeiden Liiton uudeksi toiminnanjohtajaksi astui Petri Hannula.

Päätoimittaja

Altti Seinelä

Toimitusneuvosto

Matti Eerikäinen, Petri Hannula, Matti Jokela, Jyrki Lindholm, Pia Lindholm, Timo Linjala ja Markku Muuronen.

Toteutus

DDT COMMUNICATIONS OY Taitto

Jarkko Narvanne Painopaikka

Forssan Kirjapaino Painosmäärä 12 500 kpl

Ilmoitukset

Pia Lindholm puhelin (09) 759 1166 Reklamaatiot kirjallisesti 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan.

MAKING MODERN LIVING POSSIBLE

Uudet Danfoss scroll-kompressorit

– kylmäsovelluksiin räätälÜity hiljainen ja energiatehokas MLZ-sarja Uuden MLZ scroll-kompressorisarjan energiatehokas moottori ja scrollkierukan volymetrinen hyÜtysuhde on optimoitu kylmäsovelluksille. Ne takaavat parhaan mahdollisen hyÜtysuhteen kiinteänopeuksisille kompressoreille. Sovelluskohteita ovat mm: - kylmähuoneet - varastot - jäähile- ja jäätelÜkoneet - elektroniikan jäähdytys - ilmankuivaimet - jäähdystysjärjestelmät. Toimintavarmuuden maksimoivat itsesäätyvä kierukan välinen toleranssi, teflon- tai hiilipäällystetyt laakerit ja yksinkertaistettu rakenne. Hiljainen käyntiääni ja kevyt rakenne tekevät MLZ-kompressorista oivallisen kumppanin OPTYMA™ ja OPTYMA PLUS™ koneikoille. Yhdessä ne tarjoavat täydellisen ratkaisun kaikkiin sovelluksiisi.

REFRIGERATION & AIR CONDITIONING DIVISION

MLZa4.indd 1

Kylmä extra 2009

Oy Danfoss Ab t 1VI t LZMNB!EBOGPTT m t XXX EBOGPTT m

3.4.2009 14:16:41

Kylmäala tekee osansa ympäristötalkoista V iime vuosina kylmäala on vahvasti osallistunut ympäristötalkoisiin. Montrealin pöytäkirjan täytäntöönpanon tavoitteena oli pysäyttää otsonikerroksen ohentuminen. Siinä ala onkin onnistunut varsin hyvin, vaikka toki samoihin talkoisiin ovat joutuneet osallistumaan monet muutkin toimialat. Kioton sopimuksen tarkoitus on puolestaan vähentää kasvihuoneilmiötä kiihdyttävien kaasujen päästöjä ilmakehään. Näistä merkittävimpiä ovat fossiilisten polttoaineiden käytöstä mm. energiantuotannossa syntyvät hiilidioksidipäästöt. Kylmälaitteilla on osansa asiassa kahdella tavalla. Osassa laitoksia kylmäaineina käytetään Kioton sopimuksen alaisia F-kaasuja, jotka ilmakehään päästessään kiihdyttävät kasvihuoneilmiötä. Näiden päästöjen hillitsemiseksi asetukset edellyttävät kylmälaitosten tekijöiltä ja huoltajilta yhä tiukkenevia pätevyysvaatimuksia. Kylmälaitosten haltijoiden velvollisuudeksi on samasta syystä asetettu säännöllisten vuototarkastusten teettäminen. Kylmälaitoksista aiheutuvia F-kaasupäästöjä merkittävämpi ilmastohaitta ovat kuitenkin niiden kuluttaman energian tuotannosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. Esimerkiksi jokainen kivihiililauhdevoimalassa tuotettu kilowattitunti aiheuttaa noin 0,9 kg:n hiilidioksidipäästön. Tehokkain tapa rajoittaa haitallisimpien energiantuotantomuotojen käyttöä on pyrkiä mahdollisimman hyvään energiatehokkuuteen kaikessa energiankäytössä.

Lisää energiatehokkuutta Kylmäalalla on monia mahdollisuuksia energiatehokkuuden edistämiseen. Viime vuosina niin pientaloissa ja muussa rakentamisessa kuin teollisuudessakin lisääntynyt lämpöpumppujen käyttö on eräs niistä. Itse kylmälaitosten rakentamisessa avainkysymyksiä ovat lämmöntalteenotto sekä kylmäprosessin mahdollisimman hyvä hyötysuhde. Energiatehokkuutta edistämällä tapahtuvassa ympäristönsuojelussa kylmäala on kuitenkin yksin voimaton. Monessa suhteessa asiakkaat ovat onneksi tulleetkin avuksi, mikä on näkynyt esimerkiksi lämpöpumppujen kysynnän kasvuna. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää. Kylmälaitosten rakentamispäätöksiä ohjaavat aivan liian usein investointikustannuksiin perustuvat päätökset, vaikka investoinnin osuus kylmälaitoksen elinkaarikustannuksista on tyypillisesti vain 15-25 prosenttia. Huomion suuntaaminen koko elinkaareen ja energiankäyttöön johtaisi yleensä taloudellisestikin parhaaseen tulokseen ja myös ympäristö voittaisi.

Tilaajalla vastuunsa Vuototarkastusten teettämisen lisäksi tilaajan vastuulla on varmistua siitä, että hänen tilaamansa kylmälaitteiden huolto- tai asennusliike täyttää asetetut pätevyysvaatimukset. Parhaillaan eletään heinäkuussa 2011 päättyvää siirtymäaikaa, jonka jälkeen jokaisen kylmäainepiiriin koskevan henkilön tulee olla sertifioitu. Kylmäala on usein joutunut vastaamaan ympäristösyistä asetettuihin kouluttautumis-

Pääkirjoitus

haasteisiin ja jälleen toiminnan jatkaminen tulee monille kylmäntekijöille merkitsemään samaa. Turvatekniikan keskus Tukes ylläpitää listaa sertifioiduista kylmäalan yrityksistä. Tukesin myöntämä rekisteröintinumero on edellytys töiden tekemiselle. Se on kuitenkin vain edellytys, joka sellaisenaan ei takaa yrityksen ammattitaitoa. Erityisesti ilmalämpöpumppujen voimakkaasti kasvanut kysyntä on tuonut alalle toimijoita, joiden valmiudet kylmäputkistojen asennuksiin ja laitteiden huoltoon ovat Tukes-rekisteröinnistä huolimatta osoittautuneet varsin vajavaisiksi. Asiakkaan kannattaakin aina varmistua toimittajansa osaamisesta ja pätevyydestä asetuksen asettamia ehtoja laajemmin. Käytäntö on monelle jo karvaasti opettanut, ettei alan osaajaksi tulla 1-2 viikon pikakursseilla.

Taantuma kannattaa hyödyntää Vakava talouden taantumavaihe koettelee parhaillaan Suomeakin. Muun muassa liike- ja toimistotilojen rakentamisen hiljentyessä se tulee enenevässä määrin näkymään kylmäalankin kysynnässä. Tilaajille alan kapasiteetin vapautuminen merkitsee hyvää mahdollisuutta päivittää laitoksiaan esimerkiksi vuoden 2010 alusta voimaan astuvien täyttörajoitusten alaisten R22-koneistojen osalta. Yleisesti ottaen kylmäalalle ominaista on monia muita rakentamisen osa-alueita tasaisempi suhdannekehitys. Ala ei korkeasuhdanteessa merkittävästi ylikuumene, mutta vastaavasti matalasuhdanteessakaan työt alalta eivät täysin lopu. Kylmätekniikka on yhteiskunnalle elinehto, joten kylmälaitteet on pidettävä kunnossa huonoinakin aikoina. Tämä kannattaa ammatinvalintaansa pohtivienkin muistaa. Kylmäalalle kannattaa kouluttautua suhdanteista riippumatta. Hyviä opiskelumahdollisuuksia alalle onkin tarjolla aina perustutkinnosta erikoisammattitutkintoihin asti. Kruununa kaikelle on alan yliopistokoulutus, jota jo 30 vuoden kokemuksella on tarjolla Tampereen Teknillisessä yliopistossa. Tervetuloa alalle, uudet osaajat! Altti Seinelä

Kylmä extra 2009

Ruokakeskon Hakkilan keskusvarastoilta jaellaan kuivaelintarvikkeet kaikkialle Suomen K-kauppoihin. Kuva: Kesko.

NH3 paras vaihtoehto Hakkilaan  Dakota Lavento

Keskon keskusvarastot Vantaan Hakkilassa jäähdytetään moderneilla NH3-kylmälaitoksilla. Ammoniakki valittiin paitsi koska se on ympäristöystävällinen luonnonkylmäaine, myös NH3-laitoksen energiatehokkuuden vuoksi.

K

eskon Hakkilan keskusvarastot ovat Suomen suurimpiin kuuluvia kiinteistöjä. Niitä hallinnoi kiinteistöpäällikkö Jarmo Rytkölä. – Hakkilan porteista virtaa päivittäin 300-400 rekkaa, jotka jakelevat Keskon kuivatuotteita ympäri maan. Kaikilla tuotteilla on erittäin tarkat säilytyslämpötilansa. Siksi on erittäin tärkeää, että kylmälaitos toimii luotettavasti, hän painottaa. Ruokakeskon Hakkilan varastot muodostuvat suurista, eri aikaan rakennetuista yksiköistä. Niistä KV2, juhlallisemmin

Kylmä extra 2009

Keskusvarasto 2, on iältään parikymppinen ja KV1 vielä sitäkin vanhempi. Sitä mukaan kun Ruokakeskon logistiikkaa on kehitetty, yhä suurempi osa toiminnoista on siirtynyt Hakkilaan ja samalla varastoja on jouduttu sekä laajentamaan että tiloja muuntelemaan. – Varastotilojen muunneltavuus on erittäin tärkeää. Kylmäjärjestelmän on oltava joustava siten, että tilan olosuhteita voidaan muuttaa kullekin elintarvikeryhmälle optimaaliseksi nopeasti ja vaivattomasti, Ruokakeskon kylmätekninen asiantuntija Ilpo Hakkarainen lisää. Uusi kylmäjärjestelmä onkin erittäin joustava: se mahdollistaakin nopeat muutokset välillä +2…+12 °C, joten varastossa voidaan säilyttää mitä kuivia elintarvikkeita tahansa. Lämpötilaa voidaan nopeasti muuttaa kaupan vaatimuksiin sopivaksi. Järjestelmä on myös hyvin helppohoitoinen.

Rakentamista riittää Hakkilassa on meneillään melkoinen laajennusprojekti, sillä Ruokakesko keskittää logistiikka-, varasto- ja ketjutoimintojaan Hakkilaan. Keskusvarasto 2:n nykyiset suurissa, punatiilisissä rakennuksissa sijaitsevat toimisto- ja varastotilat eivät enää riitä yrityksen tarpeisiin. Lisäksi varastotilat sijaitsevat hankalasti useammassa kerroksessa. Varastot halutaankin keskittää maantasokerrokseen ja ylempien kerroksien tiloja muuttaa toimistoiksi. Keskusvarasto 2:n varasto- ja toimistotiloja laajennetaan vaiheittain usean vuoden aikana. Tilaa tontilla onneksi on. Ruokakeskolla on alueella rakennusoikeutta yhteensä n. 90 000 k-m2. Scancool Oy toimittaa Keskon KV2 keskusvarastolle kaksi uutta NH3-kylmälaitosta yhteisteholtaan 3 000 kW. Toinen kylmälaitos vastaa nykyisen tuoretuotelähettämön jäähdytyksestä ja korvaa siis vanhan kylmälaitoksen. Toinen vastaa uuden tuoretavaraosaston laajennuksen yhteydessä rakennettavan laajennusosan jäähdytyksestä. Kylmälaitoksen lisäksi toimitukseen sisältyy kylmälaitosten täydellinen sähköistys ja automaatio. Toimitus on jatkoa kolmen vuoden takaiselle KV2:ssa toteutetulle päälogistiikkakeskuksen kylmälaitossaneeraukselle, jossa KV2:n vanha R22-laitos korvattiin uudenaikaisella NH3-laitoksella. Scancool toimitti Grasso FX PP 1100 NH3 ammoniakki liuosjäähdyttimiä (kylmäteho yhteensä 1 500 kW), 3 kpl nesteenjäähdyttimiä ja lähes sata ilmanjäähdytintä varastotiloihin. RST-putkea asennettiin huikeat 3 kilometriä. Samalla rakennettiin täysin uusi konehuonerakennus ja sen LVIS-tekniikka. Scancool toimitti kohteeseen myös täydellisen kylmälaitoksen kaukovalvontajärjestelmän. Laajennus on kevättalvella hyvässä vauhdissa ja laitetoimitukset käynnissä. Toiminta varastoissa jatkuu koko ajan ja siihen on laitetoimittajankin sopeuduttava. Scancoolilla on onneksi sellaisesta toimintatavasta kokemusta myös edellisestä projektista.

Poissa jaloista – Logistiikkakeskus toimii koko ajan 24 h/vrk seitsemänä päivänä viikossa. Meidän on vain sopeuduttava siihen ja vastattava projektin aikataulun sovittamisesta käyttäjän vaatimusten mukaan häiritsemättä varaston toimintaa, Scancoolin aluejohtaja Altti Seinelä sanoo. Näin toimittiin myös edellisessä projektissa. Tämän tyyppisissä suurissa elintarvikekylmän hankkeissa kokemus ja luotettavuus nousevatkin ratkaisevaan asemaan laitetoimittajaa valittaessa. – Hakkilan varastot toimivat koko Suomen jakelupisteenä. Jos eivät, ei K-kaupoissakaan ole myytävänä ruokaa, Ilpo Hakkarainen kärjistää. Samasta syystä myös toimiva huolto on avainasemassa. Kotimaisen valmistajan toimitus- ja huoltovarmuus olivatkin tärkeät tekijät sopimuskumppania valittaessa. – On erittäin tärkeää, että tiedämme Scancoolin tarvittaessa olevan 24 h/vrk apuna, hän painottaa.

Energiatehokasta ja modernia Vanhan R22-laitoksen korvaamiseen ympäristöystävällinen ja energiatehokas ammoniakki oli luonteva valinta ja tuloksia saatiin nopeasti. – Ammoniakin hyötysuhde 20-25 % parempi kuin freonilla, Altti Seinelä tiivistää. Saavutettavat säästöt ovat huomattavia. Tehdasvalmisteisten Grasso-liuosjäähdyttimien ansiosta laitoksen kylmäainetäytös on erittäin pieni: vain 230 kg. Kylmäaineen

Kuva: Insinööritoimisto Olof Granlund/ Timo Heikkilä.

KV2 keskusvaraston kylmäjärjestelmän suunnittelu tehtiin 3D:nä. Suunnittelu sisälsi myös MagiCad -laskennan, jolla saadaan mm. putkistomitoitus ja putkiverkon tasapainoitus linjasäätöventtiilien esisäätöarvoineen. Ne nopeuttavat verkon säätö- ja asennustyötä työmaalla.

määränä tällaisessa jättilaitoksessa se on mitätön. Ilpo Hakkarainen tarjoaa vertailukohdan: – Vanhassa R22-laitoksessa kylmäainetta oli 2 000-3 000 kg. Hän kiittää nykytekniikkaa, joka mahdollistaa pienen täytösmäärät. – Suuret määrät ammoniakkia asutuksen keskellä ei ole toimiva yhtälö. Myös uusien laitosten suunnittelussa pyrittiin mahdollisimman pieneen energian energiankulutukseen ja käyttövarmuuteen. Laitoksen vastaava suunnittelija on Timo Heikkilä Insinööritoimisto Olof Granlundilta. Osittain ruuvikompressorien ansiosta laitos on hyvin energiatehokas. Ottoteho pieni ja hyötysuhde hyvä myös osatehoilla taajuusmuuttajilla toteutetun tehonsäädön ansiosta. Laitoksessa on Ecocoilin toimittamat jäähdyttimet, lauhduttimet ja höyrystimet. – Kaikki nykyaikaisimmat ratkaisut: puhallinpatterit, epäsuora jäähdytys ja taajuusmuuttajasäätö, muunneltava liuosjärjestelmä. Lauhdelämpö otetaan talteen ja hyödynnetään sulatuksessa, Ilpo Hakkarainen luettelee tyytyväisenä.

Vedoton ja energiatehokas Varaston työntekijät havaitsevat parannuksen entiseen nopeasti. – tarpeenmukainen jäähdytys pitää olosuhteet ideaalisina. – Taajuus­ muuttajanestejäähdytys pienentää äänitasoa ja tarpeenmukainen tehon säätö merkitsee, että puhalluksen aiheuttama vedon tunne on huomattavasti vähäisempi, Timo Linjala Ecocoilin laitteet toimittaneesta Cooltrade Oy:stä vahvistaa. – Se on erittäin tärkeä työntekijöiden viihtyvyyden kannalta, Ilpo Hakkarainen lisää. KV2:teen Hakkilan kylmätoimitukset eivät lopu. Myös KV1 saa uudet NH3-kylmäjärjestelmät huhtikuun loppuun mennessä. Kylmäteholtaan KV1 uusi kylmälaitos on 2 400 kW. – Vanhan varastorakennuksen rakenteet tuovat mukaan vielä omat haasteensa. Patterit on jouduttu suunnittelemaan, mitoittamaan ja valmistamaan tähän kohteeseen räätälöityinä kappaleina, jotta ne saadaan sovitetuksi kattopalkkien väliin, Timo Linjala kertoo. Kylmä extra 2009

Impivaaran jäähallin lauhdelämpöä käytetään myös takana näkyvän palloiluhallin lämmittämiseen.

Impivaaran jäähalli vaihtoi ammoniakkiin  kirjoittaja Dakota Lavento, KUVAT Dakota Lavento ja Johnson Controls Finland Oy

R22 siirtyi historiaan Turun jäähallien ja ratojen osalta, kun Impivaaran jäähallin remontti valmistui jääkauden alkuun viime vuonna. Remontissa uusittiin myös hallin ilmanvaihto ESCO-hankkeena.

I

mpivaaran jäähallin kaksi kaukaloa ovat kovassa käytössä 18 tuntia vuorokaudessa. Päiväsaikaan jäällä pyörähtelee koululaisten ja päiväkotilasten lisäksi työpaikkaliikkujia. Iltaisin kaukalot ovat jääkiekkoilijoiden, ringettejoukkueiden ja taitoluistelijoiden

Kylmä extra 2009

käytössä. Viikonloppuisin jäällä kisaavat junioritason jääkiekkoilijat E-A-junnuihin aikaisesta aamusta myöhään iltaan. Kesäkauden remontin vuoksi suljettu halli saatiin uudelleen käyttöön marraskuun alusta. Vaikkakaan käyttäjät eivät ole huomanneet eroa jäähallin kylmäaineen muutoksesta, uuden ilmanvaihtojärjestelmän mukanaan tuoma entistä parempi sisäilma ei jää havaitsematta. Vuonna 1981 valmistuneen Impivaaran jäähallin kaukalot jäähdytettiin ennen remonttia suoralla R22-jäähdytyksellä. Järjestelmä

Impivaaran jäähallin JCI-Sabroe kylmäkoneisto

oli tullut tiensä päähän ja HCFC-kylmäaineiden 1.1.2010 voimaan astuvat käyttörajoitukset tekivät projektin ajankohtaiseksi juuri nyt. – Tosiasiahan on, että HCFC-aineita sisältävien kylmälaitosten huolto uusilla HCFC-aineilla päättyy vuoden lopussa. Kierrätetyillä HCFC-aineilla huolto olisi sallittu vuoden 2014 loppuun saakka, hallin konemestari Timo Lehtonen kertoo. Vanhassa kylmäkoneistossa R22:a tarvittiin kerrassaan 6000 kg. Viimeisinä vuosina sen huollossa kierrätettiin muualta poistettua R22:a. – Vajaatäytöllä laitos on erittäin kallis ajaa, Lehtonen sanoo.

Myös CO2 esillä

2 kpl NH3-avoruuvikompressoreita  max. mitoituskylmäteho 580 kW (–15/+35 °C) cop 3,0  pitovaiheen kylmäteho 300 kW (–12/+26 °C) cop 4,4  invertterikäyttö kompressoreilla, pumpuilla ja nestejäähdyttimillä  märkähöyrystimet / lauhduttimet / nestejäähdyttimet tyyppiä Alfa Laval  kenttien lämpötilan säätö Sabroe IceRink-ohjelmoitavalla logiikalla

Turussa Impivaaran jäähalli oli ainut R22:lla jäädytetty jäärata. Kaupungilla on kaksi jäähallia, yksi avotekojäärata ja yksi 500 metrin jäärata. Lisäksi Turussa on kaksi yhtiömuotoista jäähallia, Turkuhalli ja Kupittaan jäähalli, jossa kylmäaineena on käytössä R404A. Impivaaran osalta keskusteluja käytiin hiilidioksidista kylmäaineena. – Emme halunneet tässä suhteessa koekaniiniksi. Suomessa siitä ei ole riittävästi kokemuksia, Timo Lehtonen huomauttaa. Valinta kohdistui tunnettuun ja luotettuun luonnonkaasuun, ammoniakkiin (NH3), josta Turussa sen sijaan on erinomaisia kokemuksia. – Tarvittava ammoniakkitäyttö on vain 132 kg, Lehtonen lisää. Impivaaran jäähallin Kylmälaitoksen suunnittelusta ja toimituksesta vastasi Johnson Controls Finland. Koko urakasta vastasi YIT Kiinteistötekniset palvelut, projektinjohtajana yksikön päällikkö Jarmo Leppäkoski. Korjauksen suunnittelu on Turun Talotekniikassa työskentelevän LVI-suunnittelija Jukka Haahtin käsialaa. Hän on Turun kaupungin ESCO-projektien suunnittelun veteraaneja.

ESCO-projekti maksaa itsensä säästöillä

E

SCO-lyhenne tulee sanoista Energy Service Company. ESCO-toimija voi olla energia- tai materiaalitehokkuuden parantamiseen erikoistunut yritys tai erillinen tulosyksikkö yrityksessä. ESCO-palvelua voi tarjota myös laitetoimittaja, energiayhtiö tai muu yritys, joka toteuttaa energiatehokkuustoimia asiakkaansa puolesta energiansäästön ja molemminpuolisen hyödyn saavuttamiseksi ja antaa säästötakuun toteuttamilleen toimille. Palvelumallin kotimainen versio on jo yhdeksän vuotta sitten julkaistu MotivaESCO-konsepti. ESCO-palvelukonseptissa palvelun tarjoava yritys ottaa kokonaisvastuun energiansäästöhankkeen toteutuksesta, usein myös hankkeen rahoituksesta ja sopimuksen aikaisesta käytöstä. Investointi maksetaan takaisin sen tuottamilla säästöillä. Luvattu säästö myös aina todennetaan. ESCO -palvelu soveltuu myös hankkeisiin, joissa taloteknisiä laitteita uusitaan ja joissa samalla syntyy merkittävää energian

säästöä. Tällöin hankkeen rahoitukseen voidaan mallissa soveltaa asiakkaan omarahoitusosuutta. Kolmas ESCO-palvelumalli perustuu avoimeen tarjouspyyntöön. Asiakas ei siinä määrittele tarkasti tehostamistoimenpiteitä, vaan ESCO-toimijoilta pyydetään ehdotuksia taloudellisimpiin ja kattavimpiin toimenpiteisiin. Suomessa useat palveluntarjoajat voivat toteuttaa asiakkailleen ESCO-hankkeita. Motivan verkkosivuilla löytyvässä ESCOhankerekisterissä on tietoja toimijoista ja hankkeista. Erityisesti kuntien tarpeisiin on laadittu myös uutta ohjeistusta liittyen kansalliseen CUBENet ja EU:n IEE-ohjelman Eurocontract-hankkeeseen. Ohjeet on suunnattu kunta-asiakkaille ja kuntien korjausrakentamishankkeisiin, joissa lähtökohtana on asiakkaan tarvekartoitus ja joissa saatetaan säästörahoituksen lisäksi tarvita kuntien omaa rahoitusta. Uudet ohjeet valmistuivat keväällä 2007. Lähde ja lisätietoa: www.motiva.fi/fi/toiminta/esco-toiminta/escopalvelu/

Kylmä extra 2009

– Hiilidioksidista keskusteltiin kyllä. Keski-Euroopassa ja Ruotsissa siitä on jo hyviä kokemuksia, Antti Wainikka Johnson Controls Finlandista huomauttaa.

Ilmanvaihto kuntoon ESCOna Impivaaran jäähallin kokonaisuudessaan lähes kahden miljoonan euron hintainen remontti toteutettiin osittain ESCO-hankkeena. Impivaaran jää- ja viereiselle jalkapallohallille ESCO-sopimus on jo toinen. Ne saivat kunnian olla maamme ensimmäinen ESCOsopimuskohde vuonna 1994. Vaikkakin Impivaaran jäähallin ja viereisen jalkapallohallin ensimmäinen ESCO-palvelusopimus tehtiin jo vuonna 1994, oli viimevuotinen urakka ensimmäinen varsinainen remontti hallin valmistumisvuoden 1982 jälkeen. Hallin ilmanvaihtojärjestelmä oli käynyt auttamattoman vanhanaikaiseksi. Tekniikaltaan vanhentuneena ja tehottomana se ei kyennyt hyödyntämään syntyvää lauhdelämpöä maksimaalisesti eikä sisäilman laadussa ollut kehumista. – Ympäri vuoden käytössä olevassa jäähallissa ilman kuivatuksella on erittäin suuri merkitys. Sitä tarvitaan yli puoli vuotta. Liian kostea ilma huurruttaa kaukaloiden laitojen pleksilasit, mutta ennen kaikkea nostaa ratojen jäähdytysenergian kulutusta, Timo Lehtonen selvittää. Impivaaran jäähallin ESCO-hankkeen säästötavoitteiden mitoituslähtokohtana on, että hallin kosteus ei ylitä 70 % ja jään lämpötila on –3 °C. Uudet 6 m³/s RecAirin ilmanvaihtokoneet ovat taajuusmuuttajaohjattuja. Ilmanvaihtourakan toteutti YIT-Kiinteistötekniikka Oy. Ilmanvaihtojärjestelmä säästää sekä entistä tehokkaamman lämmöntalteenoton että paremman hyötysuhteensa kautta. Optimaalisen toiminnan varmistaa hiilidioksidimittaukseen perustuva säätöautomatiikka. Näin hallin sisäilman laatu pysyy mahdollisimman hyvänä.

Ja säästöjä syntyy Remontin jälkeen kaikki jäähallissa syntyvä lauhdelämpö hyödynnetään paitsi hallin muiden tilojen, myös viereisen palloiluhallin lämmittämiseen. –Jäähallin kaukolämpömaksuissa saavuttanemme noin 60 prosentin ja palloiluhallissakin 50 prosentin säästön, suunnitteluinsinööri Juhani Korte Turun Talotoimiliikelaitoksesta huomauttaa. Hankkeen laskennallinen säästetty lämpöenergia on 1 280 MWh vuodessa eli kahdeksan vuoden aikana 10 240 MWh. 41 €:n MWh:n hinnalla se tekee yli 52 000 € vuodessa ja miltei 420 000 € kahdeksassa vuodessa. Säästyvä lämpöenergia lasketaan vertailemalla jää- ja jalkapallohallin vuotuista kulutusta perustasoon, joka on vuosien 19911993 keskiarvo Toistaiseksi on tyydyttävä näihin lukuihin, sillä muutaman kuukauden käytön jäljiltä energiakustannuksia ei ole vielä esittää. Kulutusseuranta aloitettiin joulu/tammikuun vaihteessa ja tammikuun lukuja ei vielä ole saatavilla. – Lisäksi kesän säällä on erittäin suuri merkitys jäähallien energiankulutukseen. Keskiarvoon päästään vasta useamman kesäkauden jälkeen, Lehtonen lisää. 10

Kylmä extra 2009

Hallin kahden IV-koneen koko on kunnioitusta herättävä.

Impivaaran jäähallin ilmanvaihto-ESCO-hankkeen kustannus oli 420 000 € ja jääratahankkeen noin 1 350 000 €. Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämää valtion energiatukea hanke saa 71 800 € Sopimuskaudella toimittaja vastaa ESCO-sopimukseen kuuluvien laitteiden ylläpidosta, huollosta ja energiansäästötavoitteiden saavuttamisesta. Rakennus- ja kylmäteknisillä töillä on 24 kuukauden takuu ja ESCO-sopimukseen kuuluvilla laitteilla kahdeksan vuoden takuu.

Jäähallit pääosin kunnossa Johnson Controls Finland Oy ( Sabroe Finland Oy) on yksi Suomen harvoista jäärataspesialisteista, vaikkakin yrityksen pääliiketoimintaa ovat teollisten kylmälaitosten suunnittelu, urakointi ja huolto. Ensimmäisen jääradan se toteutti Tampereelle jo vuonna 1956. Se toteutti myös Impivaaran jäähallin alkuperäisen suoran R22-jäähdytyksen.

Palloiluhallin kaukolämpölaskussa säästetään 50 % jäähallista talteen otetun lauhdelämmön avulla.

YIT-Kiinteistötekniikka Oy vastaa Impivaaran jäähallin olosuhteiden ja järjestelmien ohjaamisesta. Työssä asiakaspalvelupäällikkö Timo Jalonen.

Impivaaran jäähallin kaukalot ovat kovassa käytössä. Remontissa uusittiin myös kummankin peliareenan laidat, vaihto- ja toimitsija-aitiot.

– Jääratoja, sekä uusia että korjauksia, toteutamme 2-5 kpl vuodessa. Vilkkaimpaan rakentamisaikaan aikaan 1980- ja 1990-luvuilla jääratoja rakennettiin jopa 10 kpl vuodessa, Antti Wainikka muistelee. Nämä jääradat ovat nyt tulossa uusintaikään. Hänen mukaansa Impivaaran jäähalli on varsin tyypillinen tapaus. Joskin R22-jääradat alkavat olla Suomessa jo saneerattu. Epäsuoralle NH3-jäähdytykselle on tällä vuosikymmenellä uusittu

mm. Helsingin, Tampereen, Hyvinkään, Porvoon ja Kauniaisten jäähallit. – Yleensä joudutaan uusimaan laatta, kylmälaitos putkistoineen sekä automatiikka, ja varsin usein myös kuivatus ja/tai koko IV-laitteisto. Uusia jäähalleja ja ratoja rakennetaan jatkuvasti ja niissä on Impivaaran jäähallin tavoin kaksi tai jopa kolme rataa. Kevyissä harjoitusjäähalleissa ratoja on usein vain yksi. Kylmä extra 2009

11

Aika puhuu luonnollisten kylmäaineiden puolesta Ympäristö on meille kaikille tärkeä. Hiilidioksidi, ammoniakki ja hiilivety-yhdisteet, kuten propaani ja isobutaani, ovat AGAn ympäristöystävällisiä kylmäaineita, joiden laatu on kehitetty vastaamaan alan vaatimuksia. Luonnolliset kylmäaineet ovat tämän päivän sana. AGA on pullologistiikan edelläkävijä. Kaikissa kylmäainepulloissa, myös HFCpulloissa, on yksilöivä viivakoodi, jonka perusteella pullo voidaan jäljittää joka tilanteessa. Internetpohjaisen ACCURA® -pullopalvelun avulla voit seurata pullotilannettasi ja kylmäaineiden kulutusta. Hiilidioksidipulloissa on AGAn erikoisventtiili, joka mahdollistaa sekä kaasumaisen että nestemäisen käytön. AGAlla on Suomessa noin 150 myyntipistettä. Ota yhteyttä johonkin niistä ja sovi toimituksesta. Lisätietoja saat soittamalla AGAn numeroon 010 242 9001 tai käymällä kotisivuillamme osoitteessa www.aga.fi.

Oy AGA Ab | Puh. 010 2421 | www.aga.fi

12

Kylmä extra 2009

ABC Kalevan lämpöpumppua käytetään myös IV-koneiden jäähdytyskoneena. Kuva: S-ryhmä.

Lämpöpumppuja liikennemyymälöihin  Dakota Lavento

ABC Kaleva on hyvä esimerkki Pirkanmaan osuuskaupan ennakkoluulottomuudesta uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisessä. Liikennemyymälän lämpöpumppua käytetään myös IV-koneiden jäähdytyskoneena. Vapaajäähdytys toimii kohteessa erittäin hyvin.

A

BC Kaleva on monipuolinen liikennemyymälä Tampereen keskustan tuntumassa, Teiskontien varrella perinteikkäällä paikalla, jossa huoltamoliiketoimintaa on ollut jo 50 vuotta. Särkänniemeen matkaa on 4 km ja keskustaan 3 km. Liikennemyymälöillä ja perinteisillä huoltoasemilla on varsin vähän tekemistä toistensa kanssa. Bensaa toki saa molemmilta, ja kahvia myös. ABC-liikennemyymälät ovat kuitenkin vielä paljon enemmän. Ne ovat auki aina ja tarjoavat matkustavaisille niin ruokaa kuin pienen päivittäistavarakaupankin valikoimat. Vuoden 2009 alussa ABC-liikennemyymälöitä on jo 95 kappaletta, ja verkosto jatkaa kasvuaan. ABC-Delejä on avattu pääkaupunkiseudulle ja Porvooseen ja niitä on yhteensä 15. ABC-ketjulla on Suomen ensimmäisenä huoltamotoimialan yrityksenä Suomalaisen Työn Liiton Avainlippu-merkin käyttöoikeus. Lisäksi ABC on valittu Reader’s Digestin (Suomessa Valitut Palat) teettämässä Luotetuin Merkki -tutkimuksessa Suomen luotetuimmaksi huoltoasemaketjuksi 2009.

ABC Kaleva on eräänlainen edelläkävijä lämpöpumpputekniikan hyödyntämisessä. – Pirkanmaan Osuuskauppa on halunnut olla ympäristöystävällisten energiamuotojen käyttöönotossa kehityksen etunenässä. Se osoittaa sekä ennakkoluulottomuutta että rohkeutta, S-ryhmän LVI-asiantuntija Hannu Hyvärinen toteaa. ABC Toijalassa lämpö otetaan lämpöpumpulla talteen keittiön poistoilmasta. ABC Kalevan liikennemyymälässä on puolestaan käytössä joulukuussa 2008 käynnistetty Chillerin CHT-28-4D lämpöpumppu, joka toimii kohteessa sekä IV-koneiden jäähdytyskoneena että lämpöpumppuna. Kohteen lämpöpumppusuunnittelusta vastasi Jani Kianta Ax-Suunnittelusta.

Vapaajäähdytys tärkeä pointti – Laitteen jäähdytysteho kesäolosuhteissa on noin 100 kW ja lämmityskäytössä noin 80 kW, kun tuotetaan +60 °C energiaa, DI Ari Aula Chiller Oy:stä kertoo. – Laite on mitoitettu teholtaan tuottamaan kaikki IV-koneilla tarvittava jäähdytysteho kesällä. Talvisaikainen lisälämmöntarve katetaan kaukolämmöllä. Kaukolämpöliittymä oli tontilla jo valmiina vanhan Esson ajoilta, Jani Kianta kertoo. Kylmä extra 2009

13

Historiallisen kylmää! Suomen Jäähdytystekniikan Museo

Avoinna 2009: 7.6. klo 12-16 5.7.klo 12-16 2.8. klo 12-16 6.9. klo 12-16 Avoinna ryhmille tilauksesta 1.5.-30.9.

Esillä yli 300 esinettä, jotka kertovat kylmäteollisuuden kehittymisestä.

www.kylmamuseo.fi

Lämmönlähteenä kohteessa on 5 kpl 200 metrin lämpökaivoja. Porakaivoja käytetään kohteessa kesäaikana myös koneen lauhdutukseen ja vapaajäähdytykseen. Näin säästetään sähköä, kun nestejäähdyttimen puhaltimia ei tarvitse käyttää. Nestejäähdytin on kohteessa kuitenkin varalla. Liuos kiertää ensin lämpöpumpun höyrystimen läpi kylmävaraajalle, josta se jatkaa matkaa takaisin porakaivoille. – Vapaajäähdytys on hyvin olennainen osa järjestelmää ja vaikuttaa suuresti sen kannattavuuteen. Mittauksiemme mukaan veden lämpötila on kaivossa +6…7 °C, juuri sopiva, Hannu Hyvärinen lisää. Koneikossa on kahdessa piirissä yhteensä neljä scroll-kompressoria. Aulan mukaan sillä pyritään järjestelmän luotettavuuteen: Vaikka yksi kompressori rikkoutuisikin, on mitoitustehosta käytössä vielä 75 % tai jos kylmäainepiiriin tulee vuoto on toinen piiri ja puolet tehosta edelleen käytössä. ABC Kalevan liikennemyymälässä taloautomaatio hoitaa suurimman osan lämmön- ja jäähdytyksen säädöstä. Taloautomaatio viestii lämpöpumpulle, onko kyseessä jäähdytys- vai lämmitysvaihe sekä ulkolämpötilasta riippuvan asetusarvojen muutostiedon. Tietojen perusteella lämpöpumpun oma automatiikka huolehtii kompressorikoneikon optimaalisesta ohjauksesta. – Sellaisissa kohteissa, joissa ei ole omaa taloautomaatiota, Chillerin lämpöpumppujen automatiikalla pystytään ohjaamaan tarvittaessa myös kiinteistön lämmitys- ja jäähdytyspiirejä, Aula sanoo.

Tehotarpeissa suuret vaihtelut

Kylmäalan koulutus käynnistynyt uusin ilmein Järjestämme vuonna 2009 seuraavat koulutukset kylmäasentajan ammattitutkinto oppisopimuskoulutuksena • kesto 2 vuotta • joka toinen viikko kaksi lähiopiskelupäivää (kesällä ei lähiopiskelua) • koulutukseen voi hakeutua jatkuvasti • koulutuksen voi aloittaa jakson vaihtuessa • opiskelijalla pitää olla kylmäalan työpaikka kylmäasentajan ammattitutkinto työvoimakoulutuksena • kesto 60 opintoviikkoa • koulutus 35 tuntia viikossa • alkaa syksyllä 2009 • koulutus sisältää työssä oppimisjakson kylmäalan yrityksessä • sopivana pohjakoulutuksena esim. sähköasentajan tai putkiasentajan koulutus kylmäalan muut koulutukset • katso TAKK:n verkkosivuilta www.takk.fi • sopimuksen mukaan

Lisätiedot Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Jari Haavisto, puh. 044 7906 632 tai jari.haavisto@takk.fi

TAKK

14

Kurssikeskuksenkatu 11, 33820 Tampere

Kylmä extra 2009

puh. 03 2361 111

ABC Kaleva on tyypillinen lämpöpumppukohde, varsinkin yhdistetylle jäähdytys/lämmitys –käytölle. Kohteen tehontarpeet vaihtelevat suuresti vuodenaikojen mukaan. Sisäiset kuormat, laitteiden lämmöntuotot ja lisäksi kaupan kalusteiden jäähdyttävä vaikutus ovat suuret. Lämpöpumppu joutuu siten toimimaan hyvin vaihtelevissa olosuhteissa. Myös tehovaihtelut voivat olla nopeita. – Se asettaa tiukat vaatimukset komponentti ja järjestelmävalinnoille, jotta laitteisto saadaan toimimaan luotettavasti ja parhaalla hyötysuhteella kaikissa olosuhteissa. Chillerillä asia on ratkaistu valmistamalla kaikki lämpöpumput ja kylmävesiasemat 1–4 Scroll-kompressorin koneikoilla ja varustamalla kaikki elektronisin paisuntaventtiilein yhdistettynä älykkääseen ohjausautomatiikkaan. Siten varmistetaan koneikon optimaalinen energiatehokas toiminta kaikissa olosuhteissa sekä minimoidaan kompressorien käynnistysten ja pysähdysten määrä, Aula selvittää. Läheisellä Prisma Linnainmaan työmaalla on asennus- ja käyttöönottovaiheessa kaksi hieman suurempaa Chillerin lämpöpumppuyksikköä. Ne molemmat huolehtivat liikekiinteistön jäähdytyksestä, mutta ovat toiminnoiltaan hieman erilaisia. Lämmönlähteenä toisella yksiköllä on kaupan kylmäkoneiston lauhdelämpö ja toisella ABC:n tapaan lämpökaivot.

Lisää tulossa S-ryhmässä maalämmön ja lämpöpumppujen mahdollisuuksia mietitään aktiivisesti. Forssaan rakennettavan Prisman maaperään tehdään koeporauksia, joiden tuloksista riippuu, soveltuuko kohde maalämmön hyödyntämiseen. – Myös Sipooseen aikanaan rakennettavassa suuressa logistiikkakeskuksessa geoenergiaa voidaan mahdollisesti hyödyntää, Hyvärinen lisää. Geoenergian hyödyntäminen kun on hyvä keino alentaa CO2päästöjä.

HK Ruokatalo

Hygieenistä kylmää herkkujen keskellä  Dakota Lavento, Kuvat HK Ruokatalo Oy

Erityisesti helposti pilaantuvien elintarvikkeiden valmistuksessa ja varastoinnissa katkeamaton kylmäketju ja hygienia ovat kaiken a ja o. Kylmäasentajilta edellytetään tarkkaa hygieniaosaamista.

H Hygieniapäällikkö Minna Keskinen korostaa hygieniaohjeiden noudatta­ misen tärkeyttä.

K Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitos on melkoisen vaikuttava paikka. Jättimäisessä rakennuskompleksissa työskentelee n. 750 henkilöä. Ulkoapäin varsin pelkistetyssä rakennuskompleksissa valmistetaan kuitenkin monia suomalaisten rakkaimmista lihaherkuista: kuten ruoka- ja grillimakkaroita, nakkeja, leikkeleitä, jauhelihaa, maksamakkaraa ja myös monia valmiita ruokia. Koska samalla tontilla sijaitsee myös HK Ruokatalon logistiikka ja lähettämö, erilaisia rekkoja ajaa porteista sisään ja ulos tasaisena virtana. Oman väen lisäksi tiloissa työskentelee alihankkijoita ja muita yhteistyökumppaneita mm. huoltamassa koneita ja laitteita sekä siivoamassa tiloja. Heidän joukossaan ovat laitoksen katkeamattoman kylmäketjun ylläpitämisen kannalta olennaisen tärkeät kylmäasentajat. Kylmä extra 2009

15

HK Ruokatalo

Katkeamaton, kaikissa olosuhteissa optimaalisesti toimiva kylmäketju on kaiken herkästi pilaantuvia elintarvikkeita valmistavan teollisuuden toiminnan elinehto. HK Ruokatalon kylmä onkin 24:n tunnin valvonnassa. Talon kylmähuollosta ja ylläpidosta vastaa ulkopuolinen palveluntoimittaja. Kylmäaineena käytetään pääsääntöisesti ammoniakkia ja väliaineena glykoliliuosta. Eri tiloissa on erilaiset tavoitelämpötilat, joita seurataan tarkkaan.

– Pelkkä suoritettu hygieniapassi ei kuitenkaan riitä. Jokaisessa talossa on lisäksi omia käytäntöjä ja ohjeita, joten säännöllisesti täällä työskentelevät koulutetaan vielä talon tavoille, Minna Keskinen painottaa. Kaikille talossa työskenteleville jaetaan lisäksi tarkka opas, jossa kerrotaan seikkaperäisesti myös hygieniasta.

Samat ohjeet kaikille

Kylmäasentajat joutuvat työskentelemään myös valmistusosastoilla ja usein siirtymään saman työpäivän aikana osastolta toiselle. Niinpä työvälineiden puhtauteen ja työn oikeaan hygieeniseen suorittamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ihmisten hygieniatietämys vaihtelee. Joillekin asiat ovat aivan päivänselviä muutenkin; joillekin asiat täytyy tarkkaan selvittää. Jokaisella tuotantotiloissa työskentelevällä henkilöllä on luonnollisestikin oltava voimassaoleva negatiivinen salmonellatodistus. Itsestään selvää on myös, että siellä työskentelevien on käytettävä HK Ruokatalon tarjoamia suojavaatteita, kuten jalkineita, puhtaita päivittäin vaihdettavia työvaatteita sekä hiukset kokonaan peittävää päähinettä sekä partasuilla partasuojaa. Siviilikengillä tuotantotiloihin ei saa mennä, joten tuotantotiloissa käytetään joko HK Ruokatalon tarjoamia jalkineita ja/ tai jalkinesuojia

Myös hygienia on HK Ruokatalon toiminnalle elintärkeä seikka. Siitä vastaa Vantaan tuotantolaitoksen osalta hygieniapäällikkö Minna Keskinen yhdessä HK Ruokatalon laatupäällikkö Heljä Aallon kanssa. Minna Keskinen tuli taloon alunperin laatuvastaavaksi vuonna 1997. Hän on koulutukseltaan AMK elintarvikeinsinööri. – Laadukkaiden ja turvallisten tuotteiden valmistus edellyttää paitsi hyviä hygieniakäytäntöjä myös sitä, että kaikki talossa työskentelevät noudattavat hygieniaohjeita tarkalleen, Minna Keskinen kertoo. Kaikkien tuotantolaitoksessa työskentelevien on siis ehdottomasti tunnettava hygieniaohjeet ja noudatettava niitä. Säännöllisesti HK Ruokatalossa työskentelevältä palveluntuottajalta, myös kylmäasentajalta, vaaditaan hygieniapassi. 16

Kylmä extra 2009

Puhtaat kädet ja välineet

Korkean hygienian osastoilla on lisäksi puettava osaston sulkuhuoneessa erillinen suojatakki ja puhtaat jalkinesuojat, aina osastolle saavuttaessa. Korujen, kellojen ja sormusten käyttö on tuotantotiloissa ehdottomasti kielletty. – Tästä joutuu joskus huomauttamaan napakasti, sillä vanhemmat, erityisesti miehet, eivät tahdo luopua kellostaan. Nuoret, varsinkin kesätyöntekijät, puolestaan joutuvat luopumaan lävistyskoruista ja mp3-soittimista tuotanto-osastoille mennessä, Minna Keskinen kertoo.

Erilaisia hygienia-alueita Vantaan tehdas on jaettu neljään hygienia-alueeseen. Niistä korkeimman hygienian alueeseen kuuluvat pakkaamot ja viipalointiosastot. Muut osastot kuuluvat hyvän hygienian alueeseen. Lähettämö toimisto ja sosiaalitilat sekä pakattujen tuotteiden varastot kuuluvat normaalin hygienian alueeseen. Jätehuoneet ovat kokonaan oma alueensa. Erilaisten hygienia-alueiden vuoksi osastojen välisiä kulkuohjeita on noudatettava tarkasti – Kylmäasennuksissa joudutaan usein liikkumaan monilla osastoilla, jopa eri hygienia-alueiden välillä ja se tuo omat mutkansa matkaan. Kulkusuunnan pitää aina olla korkeimman hygienian alueelta vähemmän kriittiselle alueelle, Minna Keskinen painottaa. HK Ruokatalon ohjeiden mukaan valmistusosastoille ja niiltä pois kuljetaan vain sovittuja reittejä pitkin ja tarvittaessa sulkuhuoneen kautta. Jalkineet desinfioidaan ja kädet pestään ja desinfioidaan aina osastolle saavuttaessa. Työkalujen siirtämistä eri hygienia-alueiden välillä on myös vältettävä. Korkeahygienian alueella on tultava toimeen HK:n omilla työkaluilla. – Kaikkia erikoistyökaluja meiltä ei tietenkään ole, joten siinä tapauksessa omat työkalut on desinfioitava sulkuhuoneessa ennen osastolle tuontia, Minna Keskinen huomauttaa. Elintarviketeollisuuden tuotantolaitoksissa esimerkiksi meisseleitä ei voi huolimattomasti rämäyttää lattialle. Tipahtanut väline kun on aina puhdistettava ja desinfioitava ennen käyttöönottoa.

Lämpötilojen valvontaa myös työaikojen ulkopuolella Vantaan tuotantolaitoksessa työskennellään pääosin kahdessa vuorossa ja varastotilat ovat käytössä 24 tuntia vuorokaudessa. Eri tilojen lämpötilojen pysymistä hälytysrajojen sisäpuolella seurataan jatkuvasti ja kaukovalvonnan avulla se sujuu kätevästi. – Toiminnasta mahdollisissa poikkeustilanteissa on sovittu etukäteen. Jokainen hälytys analysoidaan tarkkaan jälkikäteen: mistä se johtui ja mitä tehtiin sekä miten vastaavanlainen ongelma voitaisiin tulevaisuudessa välttää, Minna Keskinen selvittää. Ikävää tietysti on, jos hälytys tulee keskellä rauhallista viikonloppua. – Arkisin tapahtuva hälytys on harvoin hankala asia, sillä tuotantolaitoksella on melko varmasti silloin riittävästi työntekijöitä tilanteen hoitamiseen. Viikonloppuna se voi olla isompi haaste etenkin, jos tuotteita joudutaan siirtämään varastosta toiseen, Keskinen kertoo. HK Ruokatalossa kehitetään jatkuvasti erilaisia lihaherkkuja. HK:n Sininen viipale ja Iso Sininen sekä iso aitonakkipakkaus ovat supersuosittuja uusia tuotteita. Kesän grillikaudelle on tietysti tulossa uusia herkkuja. Kylmä extra 2009

17

Tervetuloa T ervetuloa p pikataipaleelle! ikataipaleelle! Nopeus on n kotimaisen ko oti t maissen C Cupori upor up orii 25 250: 250:n 0:n n ja 252:n 252 52:n :n valtti. vval a tti. Hillityn Hilillility tyn n sä sävyis sävyiset i et e p putket utke ut kett asennusputkiksi. ssoveltuvat so velt l uvvat erityisesti erityises esti t lämpöpumppujen läm ämpö pöpu pump mppu puje jen n ja jäähdytysjärjestelmien jää äähd hdyt ytys ysjä järj rjes este telm mie en as asen ennu nusp sput utki k ks ksi.i. eristettyinä putket ovat Valmiiksi eristett tyiinä p utke ket ov o at nopeita nop o ei e ta ja ja vaivattomia vaiv va ivatto tomi m a asentaa. assen enta aa.. Kun Kun tavaraa tavvar araa aa saa aa läheltä ja nopeasti, nopea asti, myöss varastointikustannukset va ara r sttoi o ntik i us usta t nn n ukset pienenevät. pienen e evät ä . Homma H mma menee Ho m ne me n e kerralla putkeen ilman turhia jälkipuheita lopputulos toimiva. k ke rralla p uttkeen n ilm man a tur urhi h a jä älk lkipuhei eita – lopputulo l s on ssiisti iiiistti ja toi o mi m va. tutustumassa uutuuksiin osallistu kilpailuun. Käy ve vverkkosivuillamme rkko rk kosi s vu uililla lamm mme tu mm utu tust stum umas assa s u uttuuks ksiiin ja j o salllis i tu uk illpa p iluu u n. uu n www. ww w cu cupo pori ri.c com om/p /p pik ikat atai aiva vall www.cupori.com/pikataival

Kylma extra_Cupori_0422.indd 1

27.3.2009 10:09:07

Tyypillinen ATP-hyväksytty puoliperävaunu pakastekuljetuksille.

Omavalvonta elintarvikealalla jo arkipäivää  Teksti ja kuvat: ETL Lars-Olof Lindroth

Omavalvontaa elintarvikealan yrityksissä on lainsäädännössä edellytetty kohta viisitoista vuotta. Omavalvonnan taso vaihtelee silti, varsinkin pienemmissä yrityksissä. Tietoa tarvitaan edelleen lisää.

S

uomen liittyessä EU:n jäseneksi myös elintarvikelainsäädäntö uudistettiin yhteisön vaatimusten mukaiseksi. Uudistustyötä ja harmonisointia on jatkettu edelleen. Tuorein merkittävä elintarvikelainsäädännön uudistus on peräisin vuodelta 2006, kun elintarvikelaki ja asetus uudistettiin.

Viisitoista omavalvonnan vuotta on pitkä aika, mutta silti omavalvonnan taso vaihtelee. Suurissa yrityksissä omavalvonnan ohella on käytössä myös laatujärjestelmiä ja kirjaaminen on rutiinia. Pienemmissä yrityksissä taso kuitenkin vaihtelee.

Mitä omavalvontasuunnitelmaan kuuluu? Elintarvikelaissa (23/2006) edellytetään, että elintarvikealan toimija tekee kirjallisen omavalvontasuunnitelman. Omavalvontasuunnitelma perustuu HACCP-järjestelmään. Kylmä extra 2009

19

Taulukossa 1 on estetty HACCP-ohjelman laatimisen pääperiaatteet. Lisätietoja saa esimerkiksi Eviran tai Elintarviketeollisuus­ liiton www-sivuilta. Omavalvontasuunnitelmaan kuuluu aina perusosa, johon sisältyy erilaisia osioita elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi. Suunnitelman riskienhallintaosassa arvioidaan tuotteeseen tai sen käsittelyyn liittyvät riskit, niiden esiintyminen ja tuotteelle mahdollisesti aiheutuva vaara. Osaamisen varmistusosassa puolestaan esitetään menettelytavat, joiden avulla varmistetaan, että yrityksessä on riittävä elintarvikeosaaminen turvallisten tuotteiden valmistamiseksi ja käsittelemiseksi. Omavalvontasuunnitelmaan kuuluu kuvaus tuotannon kriittisistä kohdista ja edellä mainittuihin kohtiin liittyvät riskinhallintamenettelyt. Terveysvaarat ovat kriittisiä kohtia ja niistä on usein elintarvikekohtaisia määrittelyjä lainsäädännössä. Arviointiosassa todennetaan omavalvonnan toimivuus sekä tehdään tarvittaessa muutoksia joko omavalvontaan tai yrityksen toimintaan, joskus myös molempiin. Arvioinnissa tulisi tunnistaa myös mahdolliset elintarvikkeen aiheuttamat vaarat. Viranomaisella on lainsäädännön mukaan neuvontavelvoite. Siksi heiltä kannattaa kysyä ohjeita esimerkiksi muutostöitä suunniteltaessa. Viranomainen myös hyväksyy käytettävät elintarviketilat. Varsinaisten tuotanto- ja varastointitilojen lisäksi elintarviketiloiksi luetaan mm. kuljetusajoneuvot ja myyntitilat. Myös kaikki elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvat pinnat ja materiaalit tulee olla hyväksyttyjä.

Omavalvonnan tukijärjestelmät Kirjallinen omavalvontasuunnitelma sisältää siis kuvauksen tuotannon kriittisistä kohdista ja edellä mainittuihin kohtiin liittyvät tukijärjestelmät. Asiakkaan tiloissa huoltotöitä tekevä kylmäliike ei tarvitse omaa omavalvontasuunnitelmaa. On kuitenkin hyvä tietää mistä on kysymys, kun yritykseen mennessä käteen annetaan hygieniaohje, käsienpesuohje, liikkumisohje ym. ja pyydetään kuittaus siitä, että on tutustunut ohjeisiin. Se kuuluu asiakasyrityksen omavalvonnan tukijärjestelmiin ja varmistaa, että vierailija tuntee talon toimintatavat eikä aiheuta vaaraa omalla toiminnallaan. Omavalvonnan tukijärjestelmät ovat laaja kokonaisuus, joka jakautuu usein alaryhmiin. Seuraavassa on lueteltu muutamia kohtia, joilla voi olla vaikutuksia esimerkiksi kylmälaitehuoltoja tekevien yritysten toimiin asiakkaan tiloissa.

Maidon kylmäketju ei saa katketa myymälässä.

1. Työntekijään liittyvät osat a. hygieniaohjeet ja niiden valvonta b. työntekijän terveydentilan seuranta 2. Työskentely-ympäristöön liittyvät osat a. kylmäketjujen hallinta b. kunnossapito-ohjelma c. jätehuolto ja ongelmajätteiden käsittely d. pesu, puhdistus ja desinfiointi ja edellä mainittujen toimenpiteiden seuranta e. tuhoeläintorjunta 3. Tuotteet a. tuotteen valmistukseen liittyvät raaka-aineet, pakkausmateriaalit, tuotetiedot ja pakkausmerkinnät b. jäljitettävyys, takaisinveto ja tiedottaminen, näytteenotto ym. 20

Kylmä extra 2009

K-kauppias Marko Innanen tarkastaa myymälän kylmätilojen automaattisen lämpötilavalvonnan toimintaa.

4. Muuta a. valmistukseen, käsittelyyn, raaka-aineisiin liittyvät lakisääteiset vaatimukset ja määräykset koskien mm. valmistus-, lisä- ja valmistuksen apuaineita, entsyymejä, vitamiineja jne. b. omavalvonta-asiakirjojen säilyttäminen Elintarvikeyritys vastaa aina itse siitä, että kaikki siellä tapahtuvat toiminnot täyttävät lainsäädännön vaatimukset – tekijästä riippumatta. Elintarvikeyritys ei liioin voi siirtää vastuuta muille ulkoistamalla toimintoja. Esimerkiksi lämpötilavalvonnan lämpötilahälytykset voi lähettää kylmäalan yritykseen tai vartioliikkeelle, mutta suoritettavat toimenpiteet ja niiden kirjaaminen ovat aina elintarvikeyrityksen vastuulla.

Vaaran hallinta ja kriittiset kontrollipisteet

Omavalvonnan kriittisten hallintapisteiden (HACCP) määrittelyprosessin kulku: kriittinen hallintapiste määrätään vaikutusten perusteella.

Yrityksen on siis tunnettava toimintaansa kohdistuvat vaarat ja hallittava ne. Käytännön työkaluna on omavalvonta ja siihen liittyvä tukijärjestelmä. Vaara hallitaan joko tukijärjestelmän avulla tai HACCPmenetelmän avulla määritellyillä kriittisillä hallintapisteillä. Kriittiseen hallintapisteeseen liittyy työskentelyohje ja jokin mitattavissa oleva asia. Kriittisiä hallintapisteitä (CCP) on yleensä

Taulukko 1 HACCP-ohjelman laatimisperiaatteet.

HACCP-järjestelmän vaihe

Mitä tarkoittaa

Esimerkki

Vaarojen arviointi

Määritellään toimintoon tai tuotteeseen Raaka-aineen laatu, mahdollinen kontaminaatio, liittyvä vaara ja sen hallintakeino. Vaara voi kylmäketjun katkeaminen, vieras esine tuotteessa jne. liittyä raaka-aineeseen tai tuotantoprosessiin tai ympäristöön.

Kriittisten hallintapisteiden määrittäminen

Sellainen vaihe, jossa todennetaan, että tuotteeseen tai valmistukseen liittyvä vaara vähenee merkittävästi.

Esimerkiksi tuotteen valmistukseen kuuluva prosessi (kuumennus tai jäähdyttäminen), varastointi, vastaanottotarkastus jne.

Kriittisten hallintapisteiden raja-arvojen määrittäminen

Lainsäädäntöön tai muuhun tietoon perustuva (yleensä) mitattava arvo kriittisessä hallintapisteessä.

Lämpötila-arvo, pH, metallilöydös ilmaisimelta jne.

Kriittisten hallintapisteiden seurantakäytäntö

Laaditaan ohjeistus ja valitaan menettelyta- Ohjelman mukainen (mittaus- ja kirjausohje) säänpa kriittisten hallintapisteiden seurantaan. nöllinen seuranta, automaattinen lämpötilanvalvontalaitteisto jne.

Korjaavien toimenpiteiden määrittäminen

Ohjeet siitä, miten menetellään, jos kriitti- Vastaanottotarkastuksessa tuotteen lämpötila liian sen hallintapisteen raja-arvo ylitetään ja mi- korkea, voidaanko tuote hyväksyä vai pitääkö se hyläten estetään tilanteen uusiutuminen. tä, miten estetään tilanteen uusiutuminen.

Todentamiskäytäntöjen laatiminen

Varmistetaan, että sovittua kriittistä hallin- Tarkastetaan, että vastaanottotarkastukset on tehty ja tapistettä seurataan ja toimitaan annettujen lämpötilat kirjattu, kylmä- ja pakkasvarastojen seuohjeiden mukaisesti. rannan toimiminen jne.

HACCP-ohjelman arviointi ja kelpuutus

Suoritetaan omavalvonnan kokonaisvaltai- Määräajoin tarkastetaan omavalvonnan toimivuus, nen katselmointi ja todetaan, että ohjelkirjausten toimivuus, reklamaatioiden määrä ja aihe, ma toimii tai tehdään tarvittavat muutok- oma tuoteseuranta. set. Todetaan käytettävien mittalaitteiden ja analyysien sopivuus.

HACCP-asiakirjat ja tallenteet

Määritellään ne asiakirjat ja muut tallenTyöohjeet, hygieniaohjeet, lämpötilaseurannan rateet, joiden avulla ohjataan toimintaa ja to- portit, tukiprosesseihin liittyvät asiakirjat ja tallenteet dennetaan omavalvonnan toimivuus Kylmä extra 2009

21

vain muutama. Kriittisiä hallintapisteitä täydentävät hallintapisteet (CP). Tyypillinen CCP voi olla esimerkiksi tuotteen sisälämpötila kypsennyksen jälkeen. Se voi olla myös metalli-ilmaisin joillakin tuotteilla, jolloin yksikin havainto on raja-arvon ylitys. Kriittisen hallintapisteen raja-arvon ylitys on aina poikkeama ja siitä seuraa toimenpiteitä. Ensin korjataan virhe ja päätetään, voidaanko tuote hyväksyä sellaisenaan, lisätoimenpiteiden jälkeen vai onko se hävitettävä. Toinen tärkeä osa on prosessiin kuuluva arviointi siitä, miten vastaavan poikkeaman synty voidaan jatkossa estää. Tämä tarkoittaa siis sitä, että arvioidaan myös hallintatoimien riittävyys vaarojen poistamisessa tai hallinnassa. Kriittiselle hallintapisteelle on ominaista se, että kyseisessä kohdassa on mahdollista vaikuttaa elintarvikkeen laatuun tai turvallisuuteen. Esimerkiksi huonosti suoritettu jäähdytys merkitsee käytännössä sitä, että tuote jää voimakkaan bakteerikasvun mahdollistavalle lämpötila-alueelle. Se pilaantuu normaalia nopeammin ja voi aiheuttaa myös ruokamyrkytyksen. Kun kriittisessä hallintapisteessä todetaan, että jäähdytystä pitää vielä jatkaa, ehkäistään ruokamyrkytysvaaran syntymistä. Kriittiseen hallintapisteeseen liittyy aina suoritettava seuranta. Toteutustapana voi olla säännöllisesti suoritettu mittaus, jonka tulos kirjataan omavalvontajärjestelmään. Käytettävä kirjausjärjestelmä voi olla lomake, tietokoneohjelma tai esim. automaattinen valvontajärjestelmä. Seurannalla on kaksi tavoitetta. Ensinnä pitää todentaa, että toimitaan sovitulla tavalla. Jos syntyy poikkeama, seuranta varmistaa sen, että virheellinen tilanne huomataan ja voidaan ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin. Kirjaaminen voidaan suorittaa perinteisesti lomakkeelle merkitsemällä CCP:n arvo, ajankohta ja mittauksen/havainnon kirjaaja. Merkintä vahvistetaan tekijän kuittauksella. Käytössä on myös eri tyyppisiä tietokonesovelluksia, jotka yksinkertaisimmillaan ovat taulukkolaskennan tai tekstinkäsittelyn lomakkeita. Monipuolisemmat järjestelmät hyödyntävät tietokantaa ja ne tuottavat raportteja ja yhteenvetoja. Osa laitteista voi olla automaattijärjestelmiä, joissa arvo tallentuu suoraan laitteeseen tai tietokoneelle. Automaattiselle lämpötilavalvonnalle on tullut uusia vaatimuksia. Niissä määrätään, että pakastehuoneiden lämpötilavalvonnan laitteiden on oltava komission asetuksen (EY 37/2005) mukaisia. Seuraavassa suoraan asetuksen toisen artiklan kohdat 1, 2 ja 3.

Italialainen versio ATP-hyväksytystä kalankuljetusajoneuvosta.

Pakastekalusteen täyttörajaa ei saa ylittää.

Lämpötilan seuranta ja tallennus: 1. Pakastettujen elintarvikkeiden kuljetusvälineet, välivarastot ja varastot on varustettava asianmukaisin tallennusvälinein, jotta pakastettujen elintarvikkeiden kanssa kosketuksissa olevan ilman lämpötilaa voidaan valvoa tihein ja säännöllisin väliajoin. 2. Tammikuun 1 päivästä 2006 kaikkien mittausvälineiden, joita käytetään lämpötilan seurantaan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, on oltava standardien EN 12830, EN 13485 ja EN 13486 mukaiset. Elintarvikealan toimijoiden on säilytettävä kaikki asiaankuuluvat asiakirjat, joiden avulla voidaan tarkastaa, että edellä mainitut välineet ovat vastaavan EN-standardin mukaisia. Sellaisten mittausvälineiden käyttöä, jotka on ennen tämän asetuksen antamista voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti asennettu 31 päivään joulukuuta 2005 mennessä, voidaan kuitenkin jatkaa 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. 22

Kylmä extra 2009

Kim Elonen tarkastaa valvomossa automaattisen lämpötilavalvonnan toimintaa.

AK – Optimi Ky Kylmälaitosten energiansäästöä Optimointia

Valvontaa

Raportointia

Koulutusta

Käyttöönottopalvelua Juha Virtanen www.ak-optimi.com

Kylmäketjun katkeamattomuus hoidetaan ATP-hyväksytyllä ajoneuvolla.

GSM 0500 441 658 ak-optimi@co.inet.fi

3. Elintarvikealan toimijan on päivättävä lämpötilatallenteet ja säilytettävä ne vähintään vuoden ajan tai kauemmin ottaen huomioon pakastetun elintarvikkeen luonne ja tarjollapitoaika. Yllä oleva teksti tarkoittaa sitä, että monessa elintarvikeyrityksessä on tarvetta tutkia laitteistojen kelpoisuus ja tarvittaessa uusia kylmätilojen automaattinen valvonta.

Hallintajärjestelmien vaikutus kylmäalan töihin On elintarvikeyrityksen vastuulla, että kaikki siellä tehtävät toimenpiteet suoritetaan siten, ettei niistä aiheudu varaa tai terveydellistä haittaa. Siksi kaikilla töitä tekevillä henkilöillä on oltava riittävät tiedot suoritettavasta tehtävästä. Korjaus- ja asennustöiden tekijän on tunnettava sekä oma tekninen alansa ja sen lisäksi ymmärrettävä elintarviketuotannon asettamat erityisvaatimukset. On työskenneltävä siten, ettei elintarvike tai tuotantolaitteisto saastu (kontaminaatio). Käsien pesu ja jalkineiden desinfiointi tai vaihtaminen ovat jo käsittääkseni rutiinia. Joissakin yrityksissä on ryhdytty edellyttämään hygieniapassia tai vastaavaa koulutusta tietyissä tiloissa työskentelyyn. Lainsäädäntö ei tätä vaadi, mutta yrityksissä on päätetty, että näin menetellen vähennetään elintarvikeriskin vaaraa. Samoin yrityksissä on laadittu ohjeita työskentelystä ja määrätty tehtäviä tarkastuksia ja kirjaamisia (tarkastuspiste), vaikka kyseessä ei olisikaan kriittinen hallintapiste (CCP). Korkean hygienian alueella työskenneltäessä tämä saattaa tarkoittaa käytännössä sitä, ettei tiloihin voi mennä omissa työvaatteissa eikä sinne voi viedä omia työkaluja. Aineita ja varaosia tuotanto- tai varastotiloissa käsiteltäessä syntyy riski vieraan esineen tai aineen joutumisesta elintarvikkeeseen. Työskentely voi saada aikaan myös mikrobiologista kontaminaatiota. Elintarviketurvallisuuden varmistaminen edellyttää, että korjaus- ja asennustöissä syntyneet jätteet ja rikkoutuneet osat otetaan talteen ja käsitellään tai hävitetään ohjeen mukaisesti. Joskus asentaja voi saada vielä ”kummin” varmistamaan, ettei vahingossa pilata herkkää elintarviketta. Yhteenvetona voidaan todeta, että elintarvikeyritys vastaa kaikesta tiloissaan tapahtuvasta toiminnasta. Siksi se voi antaa erilaisia ohjeita ja määräyksiä ja vaatia niiden toteuttamista. Tällaisessa yrityksessä ulkopuolisena työskentelevä henkilö on velvollinen noudattamaan saamiaan ohjeita. Ammattitaitoinen kylmäasentaja osaa olla itseohjautuva ja miettiä itsekin omia työskentelytapojaan ja niihin liittyviä riskejä ja korjata mahdollisia virheitään. Ritva Salakka mittaa lihapakkausten lämpötilaa.

http://www.palvelu.fi/evi/files/72_653_319.pdf

Kylmä extra 2009

23

Kalastaja Ari Sorvari jäittää saaliinsa jo pyyntipaikalla.

Kun kylmäketju pettää  Teksti ja kuvat: ETL Lars-Olof Lindroth

Elintarvikkeita on osattu säilyttää kylmässä jo kauan. Nykyteknologia on mahdollistanut säilytysaikojen pidentymisen, mutta siinä piilee myös oma vaaransa. Jos hygienia pettää tai kylmäketju katkeaa, tuotteen pilaantumisen ohella vaarana voi olla myös vaara vakaviin ruokamyrkytyksiin. Huolellisuutta vaaditaan kaikissa kylmäketjun osissa.

P

aras menetelmä elintarvikkeen säilyvyyden parantamiseksi valitaan luonnollisesti tuotteen mukaan. Pakastamiseen päädytään yleensä silloin, kun tuotetta on saatavilla vain tiettyyn aikaan vuodesta, mutta kysyntä on ympärivuotista. Hyvä esimerkki on poronliha. Sesonkiaikaan sitä toki saadaan myös tuoreena. Sen sijaan kautta vuoden saatavilla oleva tuote myydään yleensä tuoreena – esimerkkinä vaikkapa maito. Kun tuotteelle sopivin vaihtoehto on valittu, on seuraavaksi kartoitettava sen käytön riskit ja vaarat. Jos vaaroja ei voida tyystin poistaa, ne on ainakin saatettava ne hyväksyttävälle tasolle. Onnistumisen ratkaisee kaksi perusasiaa: raaka-aineen tai valmiin tuotteen laatu ja kylmäketjun katkeamattomuus. 24

Kylmä extra 2009

Ongelmat tuoteryhmäkohtaisia Liharyhmään kuuluvat tuotteet valmistetaan pääsääntöisesti teollisesti. Raaka-aine kulkee laitokseen omilla jaloillaan. Jos kaikki toimivat sovittujen pelisääntöjen mukaan, ongelmia ei pitäisi syntyä. Maidon osalta tilanne on toinen. Jäähdytys alkaa jo maatiloilla, joten virheitä voidaan tehdä monessa paikassa. Tilojen tekniikka on onneksi jo varsin kehittynyttä ja valvonta toimii kohtuullisen hyvin. Myös meijerit valvovat raaka-aineitaan tarkasti. Tuore kala on vaikein ryhmä kahdestakin syystä. Kalan mikrobit elävät melko viileässä, joten huonosti jäähdytetyssä kalassa ne viihtyvät hyvin. Toiseksi jäähdyttämiseen käytettävät jäät on otettava mu-

Lihan kylm채ketjun osat teurastamosta kauppaan.

Maidon kylm채ketju lypsyst채 kauppaan.

Kylm채 extra 2009

25

Tuoreen kalan kylmäketjun osat pyynnistä kauppaan.

kaan jo pyyntimatkalle lähdettäessä, usein kauan, ennen kuin saalis niihin pakataan. Talvisaikaan uhkana on myös kalan jäätyminen. Viljellyn kalan osalta tilanne on toinen. Kalanviljely on jo teollista toimintaa ja kylmäketju on mahdollista aloittaa heti teurastuksen jälkeen.

Kun ketju pettää Virheet syntyvät usein siinä vaiheessa, kun joku keksii keinon helpottaa omaa työtään. Näin kävi taannoin, kun autot lastattiin kuljetusta edeltävänä päivänä laittamatta kylmäkoneita päälle. Eräässä toisessa yrityksessä lihanleikkaajat ottivat ruhot leikkaamoon edellisenä iltana, etteivät ne olisi niin kylmiä käsitellä. Molemmat tapaukset ovat onneksi viime vuosituhannelta eikä kyseisiä toimipaikkoja enää ole olemassa. Jokaiselle elintarvikkeiden tuotannossa työskenteleville tulisikin olla selvää, että omavalvonnassa tai laatukäsikirjassa oleville ohjeille ja vaatimuksille on todellinen syynsä. Toimintoja ei siis saa mennä muuttamaan miettimättä seurauksia miettimättä. Siirrot ovat myös kylmäketjujen riskikohtia. Kylmäketju voi katketa varastoinnin tai kuljetuksen aikana, useimmiten siirrettäessä tuotteita lastaus- tai purkausalueille. Kaupassa puolestaan tuotteet voivat unohtua lastauslaiturille tai lämpimään varastoon. Kylmäkuljetuksia on tutkittu ja niiden riskit pitkälti tiedossa. Runkokuljetukset tehdään nykyään useimmiten ATP-hyväksytyillä ajoneuvoilla, joissa lämpötila pysyy säädettynä. Ongelmia syntyy silloin, jos tuotteen lastauslämpötila on liian korkea. Ajoneuvon kylmälaitteita ei ole suunniteltu jäähdyttämään tai pakastamaan. Jakelukuljetuksissa syntyy ongelmia siitä syystä, että pysähdyksiä – ja siis ovien avauksia – on paljon. Jos vielä kylmäkonetta käytetään 26

Kylmä extra 2009

väärin ovien ollessa auki, kaikki kylmä puhalletaan kuormatilasta ulos ja kesällä lämmin ilma pääsee sisään. Kuljetusten käyttäjien tulisikin tarkastaa, että tilan lämpötilat ovat kunnossa. Jos kuljetus on tilattu ulkomaan kuljetuksissa pakollisella ATP-hyväksytyllä ajoneuvolla, merkinnät tulee tarkastaa. Ajoneuvo on ATP hyväksytty vain niin kauan kun katsastus on voimassa. Vanhentuneet kuormatilamerkinnät pitää poistaa. Kylmäketjun ongelmallisin kohta alkaa kuitenkin tuotteen matkalla kaupasta kotiin. Siihen on vaikea vaikuttaa, sillä kaikki asiakkaat eivät välitä oikeasta tuotteiden säilytyksestä.

Suomen Kylmäliikkeiden Liiton seuraava

HYGIENIAPASSIKOULUTUS Torstaina 14.5. klo 13-17.30 hotelli Haagassa, Nuijamiestentie 10, 00320 Helsinki. Koulutuksen hinta liiton jäsenyritysten henkilöstölle on 70 € (+ alv 22 %) ja muille 95 € (+ alv 22 %). Hintaan sisältyvät koulutus, oppimateriaali, todistus ja hygieniaosaamiskortti tentin hyväksytysti suorittaneille. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 7.5. mennessä osoitteella pia.lindholm@skll.fi tai puh. 09-759 1166. Seuraa SKLL:n koulutustarjontaa osoitteessa www.skll.fi. Syksyllä 2009 luvassa mm. ilmastoinninjäähdytyslaitteiden energiatarkastusmenettelykoulutusta (7.10.) sekä sähkötyöturvallisuuden kertauskoulutusta ja työturvallisuuskortin täydennyskoulutusta (8.10).

Omavalvonnan kaikki osa-alueet luotettavasti samasta paikasta Lainsäädännössä on määritelty, että kaikki elintarvikeyritykset ovat velvoitettuja omavalvontaan. Laadukas omavalvonta on oleellinen osa moitteetonta laadunvarmistusta ja sen ansiosta yritys voi varmistua tuotteidensa turvallisuudesta ja laadusta.

JOHTAMINEN

Meiltä saat palvelut ja laitteet sekä konsultoinnin ja antureiden kalibroinnin toteutettuna hyvällä ammattitaidolla sekä korkealaatuisilla tuotteilla. Pystymme tarjoamaan kokonaisHACCP valtaisen järjestelmän, joka koostuu Larscon Oy:n tietojärjestelmästä, konsultoinnista ja koulutuksesta, Aimtec Oy:n mittalaitteista, jotka täyttävät uuden elintarvikelain vaatimukset, sekä Cooltraden myymistä ja asentamista Templog-lämpötilarekisteröintijärjestelmistä. Järjestelmämme täyttävät omavalvontalainsäädännön vaatimukset hyvällä marginaalilla. MITATTAVAT ARVIOITAVAT Siksi monet keskusliikkeet, kaupat, elintarviketeollisuus, varastot, keittiöt, sairaalat ym. yritykset ovat päätyneet tähän markkinoiden monipuolisimpaan ja tehokkaimpaan LÄMPÖTILAT HYGIENIA TOIMIVUUS KOULUTUS valvonta- ja rekisteröintijärjestelmään.

Larscon Oy www.cooltrade.fi

www.kolumbus.fi/larscon

www.aimtec.fi

Kylmä extra 2009

27

Kylmä kunnossa  Dakota Lavento

Porvoon Citymarketkauppias Lasse Wallden on suorastaan maaninen lajittelija ja pyrkii kaikin puolin toimimaan ympäristöystävällisesti. Eipä kumma, että hänen työpaikallaankin energian säästäminen ja ympäristönäkökohtien huomioonottaminen on arvossaan. Kylmäjärjestelmissä se tarkoittaa säännöllistä huoltoa ja hyvää ylläpitoa.

P

orvoossa on jo vuosia aikaa odoteltu Kuninkaanporttiin rakennettavat hypermarketit mahdollistavaa maakuntakaavaa. Keskollakin on suunnitelmat valmiina rakentaa sinne huippunykyaikainen jättimarket. Porvoon keskustan vanha Citymarket on auttamattoman pieni ja monin tavoin jopa epäkäytännöllinen. Sen elintarvikeosastoa pidetään kuitenkin – ja aivan syystä – porvoolaisten ja ympäristökuntalaisten herkkusuiden ykkösosoitteena niin kala-, liha- kuin juustotiskiensäkin osalta.

Rakennus alkaa olla vanha, eikä ole ihan pakasta vedetty Citymarketin kylmäjärjestelmäkään, mutta priimakunnossa se joka tapauksessa on. Iäkäs ei tarkoita suinkaan sitä, ettei järjestelmää huollettaisi, kehitettäisi ja paranneltaisi aina tarpeen mukaan. R22 korvattiin R404A:lla vuonna 2001. Koneikot uusitaan, kun ne tulevat tiensä päähän ja onpa pakkaspuolelle tehty muutama uusikin investointi.

Hukkalämpö talteen Hypermarkettiin tulee luonnollisesti täysin uusi ja varmastikin erittäin ympäristöystävällinen kylmäjärjestelmä, mutta siihen asti pyritään tulemaan toimeen sillä, mitä käytettävissä on. Se, jos mikä, on järkevää ja ekologista. – On ehdottomasti kannattavinta ja ekologisinta käyttää olemassa olevaa laitteistoa tiensä päähän, varsinkin kun se hyvällä hoidolla on edelleenkin täysin kunnossa ja vielä varsin energiatehokastakin, Lasse Wallden huomauttaa. Koko marketin energiatehokkuuteen vaikutti merkittävästi vuosina 2002-2003 toteutettu koneikkojen lämmöntalteenotto. Se pudotti kiinteistön lämmitysenergiatarpeesta heti 60-70 prosenttia, Wallden kertoo tyytyväisenä. Suuressa yksikössä sähkön säästöllä saadaan aikaan merkittäviä tuloksia. – Kun kuukaudessa saadaan vähennetyksi 118 000 kW:n kulutuksesta 12 000 kW, sillä on merkitystä tämänkin kokoisessa marketissa, kauppias vahvistaa Luonnollisesti Porvoon Citymarketin kylmäjärjestelmä on alunperinkin ollut hyvä. Aikanaan Citymarketin kylmäkalusteet ovat olleet jopa aikaansa edellä. – Taajuusmuuttajaohjatut lauhduttimet taisivat olla Suomessa ihan ensimmäisten joukossa, projektipäällikkö Taisto Tolonen Norpe Oy:stä muistelee. – Täytyy myöntää, että koneiden päässä on jo ehtinyt olla monenlaista kalustetta! Hyvin tehdyt koneikot kestävät käytössä vaikka kuinka pitkään.

Ennakoiva huolto tärkeää

Porvoon Citymarketissa kylmäkalusteita on totuttu pitämään kuin kukkia kämmenellä. Kauppias Lasse Wallden korostaa, että kalusteiden kunnon ja siisteyden tulee olla työntekijöille itsestään selvä asia.

28

Kylmä extra 2009

Wallden painottaa, että hyvä ylläpito ennakoivine huoltoineen on aivan välttämätöntä. Päivät, jolloin viallista kalustetta ei voi käyttää, ovat silkkaa tuhlausta. – Ennaltaehkäisevä huolto on tällaisessa suuressa elintarvikeliikkeessä elintärkeää. Jos laitteistot menevät rikki, aikaa ja työtä kuluu ja hävikkiä syntyy aivan turhaan. Säännöllinen huolto vuototarkastuksineen tulee ehdottomasti halvemmaksi. Määräaikaistarkastus tarvittavine huoltoineen ja korjauksineen tehdään perinteisesti keväisin ja syksyisin.

Edistyksellistä Panasonic -tekniikkaa Kalusteiden sulatukset ja pesut ajastetaan yhteen huoltojen kanssa. Huollon yhteydessä laitteisto tarkastetaan yksityiskohtaisesti ja tarpeen vaatiessa viat korjataan. – Huoltoon kuuluu myös trimmaus. Ennakoiva huolto pidentää laitteen käyttöikää ja on myös selvää säästöä, kauppias painottaa.

Tarkkuutta asennuksiin Hyväkään huolto tai oma silmälläpito ei pelasta ongelmilta, joita voi syntyä kelvottomasta asennuksesta. – Vuotojen määrä on kiinni putkitöiden huolellisuudesta, Tolonen huomauttaa. – Olosuhteetkin voivat vaikuttaa. Raskaasti liikennöidyssä paikassa jatkuva tärinä asettaa laitteistot rasitukselle. Kaupunkien keskustoissa tilanne on aivan toisenlainen kuin maaseudun rauhassa, Wallden lisää. Tolonen huomauttaa, että ongelmat ovat vähentyneet huomattavasti laippaliitosten poistuttua, mutta huolimattomuudesta johtuvia vahinkoja silti joskus sattuu.

ILMASTOINTILAITTEET

ILMALÄMPÖPUMPUT

Oma ylläpito tärkeää Tarkinkaan huolto ei pitkälle auta, jollei järjestelmää käytetä ja ylläpidetä hyvin ja huolellisesti. – Kaupalta edellytetään aitoa kiinnostusta. Jos henkilökunta ei välitä asiasta, asialle on vaikea tehdä mitään. Jokapäiväinen työ vaikuttaa kalusteiden toimintaan ja myös kestoon huomattavasti, huoltopäällikkö Jukka Lindeman Norpesta huomauttaa. – Kun kalusteita tarkkaillaan tiuhaan, puhdistukset ja pikkuhuollot tehdään säntillisesti, ne pysyvät myös toimintakunnossa paremmin ja pitempään, hän lisää. Se tarkoittaa, että koneikot ja altaat tarkistetaan silmämääräisesti silloin tällöin, sulatustarve huomataan ja sulatukset hoidetaan oikeaan aikaan. Mahdolliset ongelmakohdat tiedostetaan ja tarkistetaan aika-ajoin, kun se esimerkiksi laitteen tyhjentymisen kannalta on järkevintä. Kaupassa pyörii kaikenlaista pölyä ja nöyhtää, joka voi kertyä laitteisiin ja tukkia esimerkiksi poistoputket. Joskus jopa pakkauksista voi aiheutua yllättäviä ongelmia. – Piikkiorsipakkauksista irtosi läppä. Pieni muovinpala aiheutti melkoisen ongelman, kun niitä kertyi poistoputken päälle. Kalusteet tulvivat vettä, eikä ongelman syytä osattu heti etsiä oikeasta paikasta. Pohjalla olevat puhaltimet jouduttiin vaihtamaan ja vesi se vain nousi, Wallden muistelee Lindemanin mukaan viemäröinnit aiheuttavatkin paljon huoltokäyntejä. – Hyvää ennakoivaa huoltoa on tarkistaa tällaiset tiedetyt ongelmapaikat aika ajoin, ennen kuin ongelma pääsee pahaksi, hän neuvoo.

ILMASTOINTILAITTEET

SUURTEHO-LAITTEET

MULTI-LAITTEET

Asiakkailta parhaat vinkit Wallden lähettää terveisiä kalustevalmistajille: – Suunnittelussa pitäisi kyllä vieläkin enemmän ottaa käytettävyys huomioon. Jotkut altaat ovat todella hankalia puhdistaa, hän huomauttaa. – Kalustevalmistajat ovat kyllä alkaneet entistä enemmän kiinnittää huomiota laitteiden helppoon puhdistamiseen, mutta parantamisen varaa aina on. Siksi yhteistyö asiakkaiden ja nimenomaan sitä jokapäiväistä työtä kalusteiden täyttämisessä, tyhjentämisessä ja puhdistamisessa tekevien kaupan työntekijöiden kanssa on erittäin tärkeää, Taisto Tolonen vastaa.

Maahantuoja: KAUKOMARKKINAT Oy 09-521 5218 09-521 5217

Myynti: Valtuutetut kylmäalan asennusliikkeet

Kylmä extra 2009

29

Porvoon Citymarketissa on Norpe Oy:n myymäläkalusteet. Kuvassa jugurttien vieressä vasemmalta myyntipäällikkö Risto Koskelainen, huoltopäällikkö Jukka Lindeman, projektipäällikkö Taisto Tolonen sekä kauppias Lasse Walden.

– Parhaimmat vinkit tulevat kentältä ja niitä saattaa kuulla ohimennen, muun jutustelun ohessa, myyntipäällikkö Risto Koskelainen vahvistaa. Walden ehdottaakin saman tien, että laitteisiin olisi hyvä saada esimerkiksi kalusteessa oleva lyhyt ja yksinkertainen pikakäyttöohje, joka sijaitsisi loogisesti oikeassa paikassa, että sitä ei tarvitsisi ryhtyä erikseen etsimään. Hyvin toimivan kaupan kylmäsäilytysjärjestelmän kaava on miesten mukaan selkeä: Hyvä suunnittelu, ammattitaitoinen, huolellinen asennus, säännöllinen ennakoiva huolto, kunnon käyttökoulutus ja oikeanlainen ylläpito.

Vuototarkastukset ovat säädelty juttu Teksti perustuu Jari Haaviston Kylmäpäivillä pitämään esitelmään.

V

uototarkastukset ovat osa kylmäjärjestelmän ennakoivaa huoltoa, mutta myös lain edellyttämä toimenpide (Asetus (EY) 1516/2007 ). Vähintään 3 kilogrammaa fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävät laitteet ja laitteistot on tarkastettava vuotojen varalta vähintään kerran kahdessatoista kuukaudessa. Sitä suuremmat (>30 kg:n laitteet) on tarkastettava puolivuosittain, paitsi, jos käytössä luotettavasti toimiva kiinteästi asennettu vuodon havaitsemisjärjestelmä. Silloin kerran vuodessa riittää. Yli 300 kg:n laitokset on tarkastettava neljästi vuodessa tai puolivuosittain, jos käytössä on em. vuodon havaitsemisjärjestelmä. Tarkastuksen on oltava varsin perinpohjainen. Järjestelmällisesti tarkastetaan kaikki liitokset, venttiilit ja niiden ohjaimet, kaikki tiivisteet sekä tärinälle alttiit laitteiston osat. Valinnan suoran tai epäsuoran mittaustavan välillä voi tehdä vain sertifioitu henkilö. Suorat mittausmenetelmät ovat elektronisella kaasunosoituslaitteella, ultraviolettivalolla ja väriaineella tai kuplaliuoksella tehtäväviä vuototarkastuksia. Epäsuorat mittausmenetelmät perustuvat laitteiston muuttujien tarkasteluun ja poikkeavan toiminnan havaitsemiseen laitteistossa. Muuttujia ovat paine, lämpötila, kompressorivirta, nestetasot ja uudelleentäyttötilavuus. Epäsuoria mittausmenetelmiä olisi käytettävä varsinkin silloin, kun vuoto voi kehittyä hitaasti ja/tai laite sijaitsee hyvin tuuletetussa ympäristössä. Epäsuoria menetelmiä käytettäessä korostuu jäähdytyslaitteistojen pitkäaikaisten huoltosopimusten merkitys, koska esimerkiksi laitteiston nestetason muutoksiin on vaikea reagoida, jos laitteisto ei ole tarkastusta suorittavalle henkilöstölle ennestään tuttu. Aina kun epäillään fluoratun kasvihuonekaasun vuotoa, on tehtävä tarkastus vuodon varalta. Vuotoa epäillään, jos kiinteä vuodonosoitusjärjestelmä viittaa kylmäainevuotoon; laite pitää epätavallista ääntä, tärisee, huurtuu tai ei jäähdytä riittävästi; mahdollisissa vuotokohdissa on merkkejä korroosiosta, öljyvuodosta ja komponenttien tai materiaalien vahingoittumisesta; tarkastusikkunoissa tai pinnankorkeusosoittimissa tai muusta ha-

30

Kylmä extra 2009

vaintovälineestä voidaan havaita merkkejä vuodoista tai turvakytkimissä, painekytkimissä, mittareissa ja anturiliitoksissa on merkkejä vaurioista. Fluoratut kasvihuonekaasut on tarvittaessa otettava talteen ennen laitteen korjausta. Laitteen haltijalla on vastuu myös siitä, että tarvittaessa laitteistolle suoritetaan vuototesti typellä tai muulla kuivakaasulla. Vuodon syy on aina selvitettävä mahdollisuuksien mukaan. Tarkastus on tehtävä kuukauden kuluttua korjauksesta ja senkin voi tehdä vain sertifioitu henkilö. Vuotojen havaitsemisjärjestelmä on asetuksen 824/2006 mukaan, ”kalibroitu mekaaninen, sähköinen tai elektroninen laite, joka on tarkoitettu fluorattujen kasvihuonekaasujen havaitsemiseen ja joka antaa havaitusta vuodosta hälytyksen laitteiston haltijalle”. Asetuksen 842/2006 mukaan, vähintään 300 kg fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden ja laitteistojen haltijan on otettava käyttöön vuotojen havaitsemisjärjestelmä. Uuden EN 378-1 standardin mukaan, on vuotojen havaitsemisjärjestelmän asennettava konehuoneeseen, jos kylmäainetäytös on yli 25 kg. Vuotojen havaitsemisjärjestelmän on tarkastettava vähintään kerran vuodessa, sertifioidun henkilön toimesta. Moitteettomasti toimivan kiinteän vuotojen havaitsemisjärjestelmän käyttöönoton jälkeen voidaan vuototarkastusten tiheys puolittaa niin, että 30 kg fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävä laite tarkastetaan kerran vuodessa ja vähintään 300 kg sisältävä puolivuosittain. Kiinteiden vuotojenhavaitsemislaitteiden hankintaa puoltaa pakollisten vuototarkastusten puolittuminen myös alle 300 kg:n, mutta yli 30 kg:n laitoksissa, joihin se ei asetusten mukaan olisikaan pakollista. Myös vuotojen mahdollisimman varhainen havaitseminen tuo merkittäviä säästöjä ja lyhentää näin ollen vuotojen havaitsemislaitteiston hankinnan takaisinmaksuaikaa.

TÄYDELLINEN KYLMÄPERHE! Energiaa säästävät tasavirta EC-puhaltimet ebm-papstilta

ESM energiansäästömoottori, Ø172 – 300 mm.

HyBlade® on aerodynaamisesti optimoitu alumiinivahvisteinen kevyt muovisiipi, koot 500 – 910 mm.

Älykäs iQ-moottori, joka korvaa lähes kaikki sulkunapamoottorit. Ø154 – 254 mm.

ebm-papst Oy • Puistotie 1 • 02760 Espoo • puh. (09) 8870 220 • fax (09) 8870 2213 • www.ebmpapst.fi

Kylmä extra 2009

31

UUDEN SUKUPOLVEN SÄHKÖKESKUKSET HUONESÄÄTIMELLÄ JA LOGGERITOIMINNOLLA

- yksivaiheiset maksimissaan 12 A:n kompressoreille - kolmivaiheiset 10 hv:n kompressoritehoon saakka - loggaustiedon purku kätevästi SD-muistikortille

Saatavissa yleisimmät kylmäaineet, nyt myös R22 korvaavat vaihtoehdot. Asentajaystävälliset Cubicool- ja Frioplus –komposiittisäiliöt ovat täydellinen pakkausratkaisu mm. keveytensä, kestävyytensä ja käsiteltävyytensä vuoksi. Isot kylmäainemäärät toimitetaan metallisäiliöissä.

Technoblockin hiljaiset kompressorilauhduttimet kylmä- ja pakkasversioina Valikoimassa myös seinään tehtävään aukkoon asennettavat toimintavalmiit MONOBLOCK-laitteet sekä SPLIT-mallit.

32

Kylmä extra 2009

www.refair.fi - 09 565 7780 - info@refair.fi

Tekijöitä Kylmäasennukseen ja Huoltoon

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Jäsenyritykset 2009

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n kuuluu 179 jäsenyritystä, jotka on jaettu kolmeen ryhmään: 1) Valmistajat 2) Tukkuliikkeet / Maahantuojat 3) Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Lisäksi ”3) Urakoitsijat / Huoltoliikkeet” –ryhmä on jaettu maakunnittain tunnuslauseella ”Tekijöitä kylmäasennukseen ja –huoltoon”.

Kylmäalan töiden luvanvaraisuus on alkanut Suomessa 1.1.2005. Kaikki liiton asennus- ja huoltoyritykset ovat Turvatekniikan Keskuksen TUKESin rekisterissä, joka on edellytys kylmäalan töiden tekemiseen. Kylmäliikkeiden liiton jäsenyys on yksi osoitus yrityksen luotettavuudesta. 1) Valmistajat ABB Oy Alfa Laval Vantaa Oy Arctest Oy Carrier Oy Chiller Oy Dimico Oy/Ab Honeywell Oy Huurre Finland Oy Johnson Controls Finland Oy Kojacool Oy Lumikko Oy Norpe Oy Oy Ekocoil Pemco Oy Porkka Finland Oy SeaKing Ltd Vahterus Oy 2) Tukkuliikkeet / Maahantuojat Aga Oy/Ab Ahlsell Oy / Kylmä Alfa Laval Nordic Oy Arctica Wholesale Oy/ Ltd CIAT Finland Oy Combi Cool Oy/Ab Cooltrade Oy Danfoss Oy/Ab ebm-papst Oy Global Cool Consults Oy/Ab Kaukomarkkinat Oy Lining Oy/Ab Onninen Oy / Kylmä Paavo Kataikko Oy Pemco Oy Ref-Team Oy Refair Oy Scanoffice Oy Tukku-Kylmä Oy Vink Finland Oy

Osoite Hiomotie 13 Ansatie 3 PL115 Linnanvuorentie 28 A Louhostie 2 Sorvaajantie 6 Metsäneidonkuja 12 Taivaltie 5 Hankasuontie 10 Vetokuja 4 PL 304 PL 24 PL 21 Mursketie 6 Soisalmentie 3 Valimotie 13Bb Pruukintie 7 Osoite Itsehallintokuja 6 Osuustie 5 PL 51 Puutarhatie 24 B Kirstinkuja 9 Ruosilantie 14 Koivumäenrinne 5 Kivenlahdentie 7 Puistotie 1 Styrmansgatan 4 PL 40 Petikontie 20 Ansiokatu 8 Kehänreuna 2 Mursketie 6 PL 54 Atomitie 1 Mestarintie 4 Niittytie 25 Silokalliontie 6

00380 Helsinki 01740 Vantaa 02771 Espoo 00950 Helsinki 04300 Tuusula 06450 Porvoo 02130 Espoo 01610 Vantaa 00390 Helsinki 01610 Vantaa 60101 Seinäjoki 06151 Porvoo 14201 Turenki 15860 Hollola 15860 Hollola 00380 Helsinki 23600 Kalanti . 02600 Espoo 01510 Vantaa 02271 Espoo 01300 Vantaa 01400 Vantaa 00390 Helsinki 01230 Vantaa 02360 Espoo 02760 Espoo 68600 Jakobstad 02631 Espoo 01720 Vantaa 15610 Lahti 02430 Masala 15860 Hollola 21201 Raisio 00370 Helsinki 01730 Vantaa 01300 Vantaa 04250 Kerava

Puh. 010 2211 (09) 89 441 (09) 859 2522 (09) 613 131 (09) 274 7670 (019) 549 833 020 752 2633 020 555 514 020 140 4511 (09) 777 1750 010 830 4000 020 486 5020 (03) 644 000 (03) 887 410 020 555 512 (09) 350 88433 (02) 840 70 Puh 010 2421 020 584 5515 (09) 804 041 020 558 8250 (09) 231 64 130 (09) 777 1230 0500 701505 (09) 80281 09 8870220 040 7789414 (09) 5211 029 006 160 020 485 5111 (09) 221 4685 (09) 887 410 024 396 300 (09) 565 7780 (09) 290 2240 0207 545230 020 744 4300

Internet www.abb.fi www.alfalaval.com,www.fincoil.fi www.arctest.fi www.carrier.fi www.chiller.fi www.dimico.fi www.honeywell.com www.huurrefinland.fi www.jci.com www.koja.fi www.lumikko.com www.norpe.fi www.ekocoil.fi www.pemco.fi www.huurre.com www.seaking.fi www.vahterus.com Internet www.aga.fi www.ahlsell.fi www.alfalaval.com,www.fincoil.fi www.arctica.fi www.ciat.fi www.combicool.fi www.cooltrade.fi www.danfoss.fi www.ebmpapst.fi www.coolconsults.com www.kaukomarkkinat.com www.lining.fi www.onninen.fi www.mitsubishielectric.fi www.pemco.fi www.refteam.fi www.refair.fi www.scanoffice.fi www.tukku-kylma.fi www.vink.fi Kylmä extra 2009

33

Tekijöitä Kylmäasennukseen ja Huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Uusimaa Airmec Oy Are Oy Are Oy Asennus-Santeri Oy Carrier Oy Chiller Oy Coolmatic Oy Espoon Tehoasennus Oy Fläkt Woods Oy Helsingin Kylmäasennus Oy Helsingin Kylmäpalvelu Oy Humiref Oy Huurre Finland Oy ISS Tekniset Palvelut Oy Johnson Controls Finland Oy Kalifix Oy Kodinkonehuolto Tauno Korhonen Oy Kojacool Oy Kvalitek Finland Oy KW-set Oy Kylmä-2000 Oy Kylmä-Kari Oy Kylmähuolto Koski Kylmähuolto Brofeldt Oy Kylmähuolto Juselius Ky Kylmäkide Oy Kylmäkonehuolto Koivisto Kylmälinja Oy Kylmärengas Oy Kylmäsepät Oy Kylmäset Oy/Riihimäen Kylmähuolto Kylmäteho Tenhunen Ky Kylmäviisikko Oy Lining Oy Lohjan Kylmäasennus Oy MV-Jäähdytys Oy Oy O & E Tallberg Ab Paavo Kataikko Oy Pointcool-Service Oy Sakari Timonen Oy Scancool Oy/Ab Spinea Ltd Oy Suomen Jääkylmä Oy Suomen Kuljetuslaite Oy Säätölaitehuolto Oy T:mi Huolto-Juki Talousenergia Oy Tapiko Oy Tekmanni Service Oy Tekmanni Service Oy Tekmanni Service Oy Tekmanni Service Oy Tekmanni Service Oy Tekmanni Service OyJäähdytystaito Oy Tiramo Oy Uudenmaan Kotisähkö Oy

34

Kylmä extra 2009

Osoite Rajakuja 5 Kaivokselantie 9,PL 160 Hakakalliontie 7 Hyyppäräntie 93 Linnavuorentie 28 A Louhostie 2 Knaapilantie 8 Näkinkuja 4 PL 5 Juoksuhaudantie 31 A Kalevankatu 22 B Tapanilankaari 84 Taivaltie 5 Rajatorpantie 8 A Hankasuontie 10 Ohrahuhdantie 2 B Kumpulantie 1 Vetokuja 4 Piispanportti 7 Jokelantie 291 Kalliotie 1 Hepokuja 6e Hovilantie 114 PL 38 Iloniementie 99 Imppalanmäki 3 Ahertajankuja 10 Isonkivenkuja 2 Sorvatie 40 Ojakärsämöntie 12 Tehdaskylänkatu 4 Asentajantie 3 Rattitie 13 Petikontie 20 Tarrankaari 10 Läkkisepäntie 4 Atomitie 1 Kehänreuna 2 Konetie 1 Rattitie 13 Majavantie 10 Lyhtytie 14 Malmarintie 20 Hakkilankaari 4 Rälssintie 4A Hirvikalliontie 18 Seittemänmiehenkatu 9 Pakkamestarinkatu 4 A 15 Jäspilänkatu 18 Teollisuuskatu 28 Karnaistenkatu 40 Siltakatu 21 Mikkolantie 1 B,PL 20 Uranuksenkuja 18 B Kaasutintie 8 A Torpparinmäentie 32

01230 Vantaa 01610 Vantaa 05460 Hyvinkää 05800 Hyvinkää 00950 Helsinki 04300 Tuusula 04330 Lahela 00530 Helsinki 02621 Espoo 00430 Helsinki 00100 Helsinki 00730 Helsinki 01610 Vantaa 01600 Vantaa 00390 Helsinki 00680 Helsinki 00520 Helsinki 01610 Vantaa 02240 Espoo 05430 Nuppulinna 01680 Vantaa 01200 Vantaa 05450 Nukari 03601 Karkkila 08350 Routio 04200 Kerava 04440 Järvenpää 04300 Tuusula 01480 Vantaa 04300 Tuusula 11710 Riihimäki 01800 Klaukkala 00770 Helsinki 01720 Vantaa 08500 Lohja As 00620 Helsinki 00370 Helsinki 02430 Masala 04300 Tuusula 00770 Helsinki 04320 Tuusula 00750 Helsinki 01380 Vantaa 01380 Vantaa 00720 Helsinki 10900 Hanko 05800 Hyvinkää 00520 Helsinki 04250 Kerava 11100 Riihimäki 08100 Lohja 05900 Hyvinkää 00641 Helsinki 01480 Vantaa 00770 Helsinki 00690 Helsinki

Puh

Internet

(09) 720 6870 020 530 5700 020 530 5500 040 8618201 (09) 61 3131 (09) 274 7670 010 850 4714 (09) 726 0546 020 442 3287 GSM: 0400 70 8950 GSM: 0400 50 8512 (09) 350 7740 020 55 5514

www.airmec.fi www.are.fi www.are.fi www.asennus-santeri.fi www.carrier.fi www.chiller.fi www.coolmatic.fi

020 140 4551 (09) 853 4200 (09) 49 5903 (09) 777 1750 (09) 8678 1213 0400 535996 (09) 852 1604 (09) 876 5810 (09) 8787 6369 (09) 222 4613 (019) 32 1350 (09) 294 2795 GSM: 040 544 1911 GSM: 0400 53 1319 (09) 872 8545 09 2344 464 020 7579973 020 155 6860 (09) 350 7650 029 00 6160 (019) 33 5595 (09) 757 1455 (09) 755 6484 GSM: 050 323 4685 (09) 838 7420 (09) 389 4525 020 728 1875 (09) 374 1066 010 425 5000 010 65 0300 09 3863110 GSM: 0400 47 3284 050 310 5690 041 5010398 02071 51820 02071 52080 02071 51860 02071 52120 020 7153000 02071 51580 040 5888499 044 0971176

www.flaktwoods.fi www.helsinginkylmapalvelu.fi www.humiref.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.jci.com www.kalifix.fi www.kkhtaunokorhonen.fi www.koja.fi www.kvalitek.fi www.kwset.fi www.kylma2000.fi www.kylmakari.fi www.kylmahuoltokoski.com www.kylmahuoltobrofeldt.fi www.kylmahuoltojuselius.fi www.kylmakonehuoltokoivisto.fi www.kylmalinja.fi

www.kylmaset.fi www.kylmatehotenhunen.fi www.lining.fi www.mv-jaahdytys.fi www.mitsubishielectric.fi www.pointcool.fi www.scancool.fi www.spinea.fi www.jaakylma.fi www.suomenkuljetuslaite.fi saatolaitehuolto.fi www.talousenergia.fi www.tapiko.fi www.tekmanniservice.fi www.tekmanniservice.fi www.tekmanniservice.fi www.tekmanniservice.fi www.tekmanniservice.fi www.tekmanniservice.fi www.kotisahko.com

Tekijöitä Kylmäasennukseen ja Huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet VP-Euroref Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Itä-Uusimaa Are Oy Kylmäkonehuolto J. Varis Oy Kylmäkonehuolto JL-Cool service Oy Norpe Oy Refcon Finland Oy Seppo Schroderus T:mi Tekmanni Service Oy Kanta-Häme Forssan Kylmä-Keskus Oy Hämeen Kodin- ja Kylmäkonehuolto Oy Kylmäkeskus Sami Oy Kylmäset Oy Tekmanni Service Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Päijät-Häme Are Oy Chiller Oy Davanti Finland Oy Elcool Oy HC-Systems Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Kylmanni Kylmähuolto Tammelin Oy Kylmäkärki Oy Pemco Oy T:mi Ari Mellin YIT Kiinteistötekniikka Oy Kymenlaakso AH-Cool Oy Are Oy Costella Oy Freotek Oy Huurre Finland Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Kotkan Kylmätekniikka Oy Kylmähuolto Miikkulainen Oy Kylmähuolto Resek Oy Kylrakeit Oy Kymen Kylmärinki Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Etelä-Karjala Are Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Itä-Suomen Kylmälaitepalvelu Oy K-Ilmastointi

Osoite Soidintie 12 PL 222 Torpantie 2 Mäkitorpantie 3b Radiokatu 5 D Tähtitorninkatu 1 Harkkokatu 3

Puh 020 155 3100 020 43 3111 020 433111 050 3900324 040 5564218 020 4326277 020 433111

Internet

00700 Helsinki 00621 Helsinki 01300 Vantaa 00620 Helsinki 00024 Helsinki 00100 Helsinki 05800 Hyvinkää

Urakoitsija-alue Pohjaniityntie 12 Niittymaankuja 20 PL 24 Mestarintie 1 Kaivokatu 29a Seppäläntie 19

06850 Kulloo 04130 Sipoo 06500 Porvoo 06151 Porvoo 06150 Porvoo 06100 Porvoo 07900 Loviisa

020 530 5500 GSM: 0400 45 3885 GSM: 0400 43 6092 020 486 5020 (019) 524 8110 GSM: 0400 58 5343 02071 51870

www.are.fi

Ratamokuja 8 Raatihuoneenk. 4 Ylikauppilantie 2 Mattilantie 13 Helsingintie 70 Koulukatu 14

30420 Forssa 13100 Hämeenlinna 31640 Humppila 13100 Hämeenlinna 13430 Hämeenlinna 13100 Hämeenlinna

(03) 422 1082 (03) 682 4885 GSM: 0400 74 1214 020 7579972 02071 51830 050 3900513

Väinämöisentie 6 Mukkulankatu 16 Vinssikatu 5 Alavankatu 2 Kukonkoskenkatu 8 Soisalmentie 3 Askonkatu 9 Kukonkannus 8 Tuomitie 22 Teollisuustie 8 Mursketie 6 Jussinkorventie 216 Jussilankatu 6 C 2

15170 Lahti 15210 Lahti 15700 Lahti 15610 Lahti 15700 Lahti 15860 Hollola 15100 Lahti 15880 Hollola 15560 Nastola 16600 Järvelä 15860 Hollola 06100 Mäntsälä GSM: 15680 Lahti

020 530 5500 (03) 87 6470 020 743 4000 020 792 0500 (03) 733 9267 020 555 5606 020 515 2750 040 590 5303 GSM: 0400 84 2198 (03) 87 2860 (03) 88 7410 0400 82 6200 050 3902001

www.are.fi www.chiller.fi www.davanti.fi www.elcool.fi

PL 227 Jumalniementie 3 Varastokatu 3 Talttatie 5 Takojantie 9 Alakyläntie 33 Asentajankatu 10 Asentajankatu 2 Vasaratie 3 PL 40,Somerotie 19 Hietakuja 2 Ruukinportti D Kanervistontie 48 Matkakuja 6 A

45101 Kouvola 48600 Kotka 45200 Kouvola 48400 Kotka 48220 Kotka 45100 Kouvola 45130 Kouvola 48770 Kotka 48400 Kotka 45200 Kouvola 49400 Hamina 45700 Kuusankoski 45200 Kouvola 48600 Kotka

0405 123468 020 5305500 05 3664155 (05) 228 5795 020 555 5700 020 555 5604 020 514 1144 GSM: 044 510 1136 GSM: 0400 75 1067 010 3975500 (05) 415 3201 (05) 379 1922 010 4375525 010 4375438

www.ahcool.fi www.are.fi www.costella.fi www.freotek.fi www.huurrefinland.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kotkankylmatekniikka.fi www.kylmamiikku.fi www.resek.fi

Harapaisentie 55 Seponkatu 6 Alaniitynkatu 17 Kaivertamontie 2 Luhtikatu 6

53500 Lappeenranta 53300 Lappeenranta 53100 Lappeenranta 57810 Savonlinna 53500 Lappeenranta

020 530 5500 020 555 5607 020 514 2100 015 510244 GSM: 050 405 1500

www.are.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kylmalaitepalvelu.com www.k-ilmastointi.fi

www.yit.fi www.yit.fi www.yit.fi www.yit.fi www.yit.fi www.yit.fi

www.jl-cool.com www.norpe.fi www.refcon-finland.fi www.tekmanniservice.fi

www.kylmakeskussami.fi www.kylmaset.fi www.tekmanniservice.fi www.yit.fi

www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.kylmanni.fi www.kylmakarki.fi www.pemco.fi www.yit.fi

www.kylmarinki.com www.yit.fi www.yit.fi

Kylmä extra 2009

35

Tekijöitä Kylmäasennukseen ja Huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Kaakon Kylmäasennus Oy Karjalan Kylmähuolto Lappeenrannan Jäähdytystekniikka Oy Lappeenrannan Kylmä Ky Tekmanni Service Oy Vuoksen Kylmäkone Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Varsinais-Suomi Are Oy Are Oy Carrier Oy Chiller Oy Enertest Ky Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Kylmä-Kariset Oy Kylmäkeskus Oy LJ-Kylmä Oy Mestarikylmä Projektia Oy Ref-Team Oy Suomen Jääkylmä Oy Tekmanni Service Oy Telekylmä Oy Turun AR-Systems Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Satakunta Are Oy Are Oy Eura Production Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Karvian Kylmäkone Ky Lännen Ilmatekniikka Oy Länsi-Jää Oy Polar-Kylmä Oy Porin Kylmäasennus Ky Porin Kylmäkone Grönbacka Ky Rauman Kylmärakenne Ay Rosglas Oy Tekmanni Service Oy Ulver Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Pirkanmaa Are Oy Carrier Oy Huurre Finland Oy Hämeen Jäähdytys Oy Ikaalisten Kylmälaite Oy IM-Service Ky ISS Palvelut Oy Jäämatic Oy Jääratas Ky Kojacool Oy Kylmäset Oy

36

Kylmä extra 2009

Osoite Kuparintie 43 Lentäjäntie 8 Yläniitynkatu 1 Loitsukatu 37 Eteläkatu 12B Piikatu 1 Myllymäenkatu 21

55100 Imatra 53600 Lappeenranta 53100 Lappeenranta 53600 Lappeenranta 53500 Lappeenranta 55120 Imatra 53100 Lappeenranta

Puh 044 5100869 GSM: 0400 30 4992 (05) 412 6100 (05) 415 6868 02071 52770 (05) 473 2400 020 4331660

Internet www.kaakonkylmaasennus.fi

Joensuunkatu 7 Fiskarsinkatu 2 Tuotekatu 17 Jousitie 2 Vehmaantie 248 Lemminkäisenkatu 42 Länt.Pitkäkatu 33 Tuulissuontie 3 B Rydönkatu 24 Perkkiönkatu 4 Vesalankatu 4 Tuulissuontie 21 PL 54 Unkarinkatu 22 Lukkosepänkatu 7, PL 110 Kakskerrantie 687 Arhokatu 1 Lemminkäisenkatu 59 Raitalankatu 5

24100 Salo 20750 Turku 21200 Raisio 20760 Piispanristi 23100 Mynämäki 20520 Turku 20100 Turku 21420 Lieto 20360 Turku 20460 Turku 20360 Turku 21420 Lieto 21201 Raisio 20750 Turku 20101 Turku 20960 Turku 21200 Raisio 20520 Turku 24100 Salo

020 5305500 020 530 5500 (02) 437 5200 (02) 253 5700 (02) 434 0700 020 555 5609 020 515 7750 (02) 237 7600 (02) 253 9213 GSM: 0400 19 6296 040 5160568 (02) 477 9200 (02) 439 6300 010 425 5003 02071 51880 GSM: 0400 52 3114 GSM: 020 7792501 020 4337217 010 4375873

www.are.fi www.are.fi www.carrier.fi www.chiller.fi

Tikkalantie 1 Satakunnankatu 23 A Anttilantie 16 PL 264 Yrjönkatu 22 Jokimaantie 2 Hakuninvaihe 1 Sammontie 15 Varpushaukantie 3 Preiviikintie 442 Isonsannanpuistokatu 5 Teerentarhantie 8 Nopparinkatu 2 Yrjönkatu 22 B Kukonharjamäentie 15 Kairakatu 1 Hevoshaankatu 3

26100 Rauma 28130 Pori 27510 Eura 28101 Pori 28100 Pori 39930 Karvia 26100 Rauma 28400 Ulvila 28220 Pori 28660 Pori 28100 Pori 26510 Rauma 32710 Sampu 28100 Pori 29250 Nakkila 26100 Rauma 28600 Pori

020 530 5500 020 5305500 (02) 838 2800 020 555 5720 020 515 2241 (02) 544 1407 (02) 822 9544 (02) 538 3000 (02) 639 4196 (02) 647 2550 (02) 633 3135 (02) 822 7333 (02) 56 9876 02071 53160 GSM: 040 528 0417 010 4375849 020 4331720

www.are.fi www.are.fi www.euraproduction.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi

Kuoppamäentie 11 Aunankorvenkatu 9 PL 127 Polumäenkatu 15 Massahuhta 84 Puttosharjuntie 93 Biokatu 12 Sileensuonkatu 22 Hiidenkatu 6 Lentokentänkatu 7 Laiskantie 1

33800 Tampere 33840 Tampere 33101 Tampere 33720 Tampere 39500 Ikaalinen 34800 Virrat 33520 Tampere 33330 Tampere 33240 Tampere 33900 Tampere 37600 Valkeakoski

020 530 5500 (03) 317 1770 020 55 5511 (03) 266 0996 GSM: 044 500 4124 044 0336551 020 515 2200 (03) 343 0480 (03) 212 7789 (03) 282 5111 020 7579970

www.are.fi carrier.fi www.huurrefinland.fi

www.jaahdytystekniikka.fi www.tekmanniservice.fi www.yit.fi

www.huurrefinland.fi www.iss.fi

www.projektia.fi www.ref-team.fi www.jaakylma.fi www.tekmanniservice.fi www.telekylma.fi www.turunar-systems.fi www.yit.fi www.yit.fi

www.lansi-jaa.fi www.polarkylma.fi www.porinkylmaasennus.com www.kylmakone.fi

www.tekmanniservice.fi www.yit.fi www.yit.fi

www.kylmalaite.fi www.iss.fi jaamatic@jaamatic.fi www.koja.fi www.kylmaset.fi

Tekijöitä Kylmäasennukseen ja Huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Kylmäset Oy MH-Air Ky Plus- Miinus Kylmä Oy Refsystems Silván Oy Scancool Oy/Ab Suomen Tekojää Oy Sähköpeko Oy Tampereen Autokylmä Oy Tekmanni Service Oy Vilppulan Huoltopalvelu Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Keski-Suomi Are Oy Are Oy Carrier Oy Chiller Oy Huurre Finland Oy ISS Palvelut Oy Jyväs-Jää Oy Tekmanni Service Oy Viitasaaren Kylmähuolto YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Etelä-Pohjanmaa ISS Palvelut Oy Kylmä- ja Konekeskus P. Ahtiainen Oy Kylmä-Saari Ky Kylmäkonehuolto M. Mäki Oy Kylmäkonehuolto Ukonmäki Ky Lakeuden Kylmäkeskus Oy Lakeuden Kylmätekniikka Rinta-Halkola Oy Lumikko Oy Scancool Oy/Ab Tekmanni Service Oy Pohjanmaa Are Oy Global Cool Consults Oy/Ab ISS Palvelut Oy ISS Palvelut Oy Kylservice - Kylmähuolto Kenneth Lillhannus LVI & Kylmäkone K-E Aspholm LVI- & Kylmäpalvelu Turunen T:mi Scancool Oy/Ab Tekmanni Service Oy Vaasan Kylmäkone Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Keski-Pohjanmaa Huurre Finland Oy Kylmet Oy Pohjanmaan Jääkylmä Oy Scancool Oy/Ab YIT Kiinteistötekniikka Oy Etelä-Savo Huurre Finland Oy Huurre Finland Oy Kylmäasennus P. Nykänen Oy

Osoite Nekalankulma 20 Risuharjunkatu 45 Ylipalomäentie 9 Yli-Palomäentie 9 Pinninkatu 53 Sepänkatu 8 Hautalankatu 20 Polunmäenkatu 49 PL 358,Paasikiventie 16 C Suokatu 4 Kihlmanninraitti 1 E

33800 Tampere 33330 Tampere 39500 Ikaalinen 39500 Ikaalinen 33100 Tampere 39700 Parkano 33700 Tampere 33720 Tampere 33101 Tampere 35700 Vilppula 33100 Tampere

Puh 020 7579971 GSM: 0400 62 4190 GSM: 040 517 7950 040 5177950 020 728 1877 (03) 44021 (03) 357 3600 (03) 318 7100 020 7151890 0400 628832 020 4337217

Internet www.kylmaset.fi www.sci.fi/¨mhair

Schaumanin puistotie 10 Kauppakatu 12 Murskaamontie 1 Antinniityntie 7 Kirrinpolku 4 Vapaudenkatu 8 Palokankaantie 25 Vehkakuja 4, PL 23 Kaivotie 3 Kuormaajantie 7 Teollisuuskatu 5

40100 Jyväskylä 42220 Kaipola 40320 Jyväskylä 40250 Jyväskylä 40270 Palokka 40100 Jyväskylä 40320 Jyväskylä 40101 Jyväskylä 44500 Viitasaari 40350 Jyväskylä 42100 Jämsä

020 530 5500 020 530 5500 014 272855 (014) 378 2511 020 555 5601 020 515 7500 (014) 28 3666 02071 51910 (014) 57 0120 020 433111 020 433111

www.are.fi www.are.fi carrier.fi www.chiller.fi www.huurrefinland.fi www.iss.fi www.jyvas-jaa.fi www.tekmanniservice.fi

Kauppakatu 23 Kenttätie 6 Kakkosvaltaus 4 B8 Haapatie 17 Keskuskatu 4 Rovaksentie 18 PL 12 PL 304 PL 376 Välkkilänkatu 7, PL 128

60100 Seinäjoki 61800 Kauhajoki 60320 Seinäjoki 62100 Lapua 62900 Alajärvi 60510 Hyllykallio 64701 Teuva 60101 Seinäjoki 60101 Seinäjoki 60101 Seinäjoki

020 514 1300 (06) 231 3918 (06) 474 0644 (06) 438 8483 (06) 557 3160 010 830 4000 (06) 228 6200 010 835 5400 020 728 1873 02071 51660

www.iss.fi www.kylmakone.com www.kylmasaari.fi

Kupariportti 9 Styrmansgatan 4 Wolffintie 36 Virtaviiva 7 D Lappfjärdsvägen 893 Lohkaretie 3 Tuomirannantie 36 Havutie 3 Olympiakatu 3B Kairatie 7 Kokkokalliontie 12 Teollisuustie 16

65320 Vaasa 68600 Jakobstad 65200 Vaasa 65320 Vaasa 64300 Lappfjärd 65320 Vaasa 66160 Långåminne 68600 Pietarsaari 65100 Vaasa 65350 Vaasa 65100 Vaasa 68600 Pietarsaari

020 530 5500 040 7789414 020 514 1051 GSM: 0400 76 1228 (06) 222 1312 GSM: 0500 36 5718 (06) 365 7197 020 728 1869 02071 53070 (06) 357 5100 020 4337040 020 4331712

www.are.fi www.coolconsults.com www.iss.fi www.iss.fi

Vasarakuja 9 Luhtikuja 7 Ahertajantie 13 Yrittäjäntie 6 Kosilankatu 5

67100 Kokkola 69100 Kannus 67800 Kokkola 67100 Kokkola 67700 Kokkola

020 5555603 0500 366035 050 4124929 020 728 1868 020 4336900

www.huurrefinland.fi www.kylmet.fi www.jaakylma.fi www.scancool.fi www.yit.fi

PL 117 PL 261 Kuokkakuja 2

57101 Savonlinna 50101 Mikkeli 76130 Pieksämäki

020 555 5730 020 555 5710 GSM: 040 548 5428

www.huurrefinland.fi www.huurrefinland.fi www.kylmaasennus.fi

www.scancool.fi www.suomentekojaa.fi www.peko.fi www.tampereenautokylma.fi www.tekmanni.fi www.yit.fi

www.yit.fi www.yit.fi

www.lumikko.com www.lumikko.com www.scancool.fi www.tekmanniservice.fi

www.lvi-kylmaturunen.com www.scancool.fi www.tekmanniservice.fi www.vaasankylmakone.fi www.yit.fi www.yit.fi

Kylmä extra 2009

37

Tekijöitä Kylmäasennukseen ja Huoltoon Urakoitsijat / Huoltoliikkeet Kylmähuolto Leppälä Ky Pieksämäen Masan Huolto Ky Saimaan Kylmälaite Ky Tekmanni Service Oy Tmi Air Cool Jukka Airaksinen YIT Kiinteistötekniikka Oy Pohjois-Savo Are Oy Chiller Oy Dintrade Oy FCool Oy ISS Palvelut Oy Keski-Savon Sähkö-ja Kylmäpalvelu Oy Kodinkonehuolto Korhonen Ky Kylmäduo Oy Kylmäkonehuolto Rönkkö & Niiranen Kylmäntekijät Oy Sähkö- ja Kylmähuolto Korhonen Oy Tekmanni Service Oy Varkauden Huoltopalvelu Oy Varkauden Kylmälaite Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Ylä-Savon Huoltopalvelu Oy Pohjois-Karjala Huurre Finland Oy Itä-Kylmä Oy Joensuun Kylmäkone Tekmanni Service Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Pohjois-Pohjanmaa Are Oy Are Oy Are Oy Carrier Oy Enerkyl Oy Hannu Koivu Ky ISS Palvelut Oy Jäähdytyskoneasennus- ja Huolto Niemelä Ky KMO Kylmä-Sähköpalvelu Oy Tekmanni Service Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Kainuu Enerkyl Oy Jääkonehuolto Mertanen Kylmä- ja Kodinkonehuolto T. Mäkeläinen Oy Timon Kylmäsähkö Lappi Are Oy Are Oy ISS Palvelut Oy Ivalon kodinkone-ja Kylmäkonehuolto Oy Kylmin Oy Sodankylän Kylmähuolto YIT Kiinteistötekniikka Oy

38

Kylmä extra 2009

Osoite Kotipellonpiennar 3 Vilhontie 1 Yrittäjänkatu 22 Johtokatu 3 Vitikkaniementie 10 Insinöörinkatu 6

50170 Mikkeli 76150 Pieksämäki 50130 Mikkeli 50130 Mikkeli 77570 Jäppilä 50100 Mikkeli

Puh GSM: 0400 65 7855 (015) 48 3600 0400 253724 040 484 5089 GSM: 0400 15 2519 020 4335150

Internet www.kylmahuolto.net www.masanhuolto.fi

Mestarinkatu 5 Vanttitie 7 Pöllipolku 4 Kisällinkatu 12 H 2 Päivärannantie 10 Kivipurontie 38, (PL 236) Jysinahontie 88 Savonkatu 20 Asematie 2 Oppipojankuja 10 PL 20 Itkonniemenkatu 29B,PL 1601 PL 181 Vanha Hasintie 3 Ajajantie 1 Puustellintie 29

70700 Kuopio 70460 Kuopio 79100 Leppävirta 70780 Kuopio 70420 Kuopio 78250 Varkaus 74700 Kiuruvesi 74100 Iisalmi 71800 Siilinjärvi 70780 Kuopio 73201 Varpaisjärvi 70501 Kuopio 78201 Varkaus 78870 Varkaus 70150 Kuopio 72400 Pielavesi

020 530 5500 (017) 263 1880 (017) 366 3200 044 5456660 020 515 3200 0400-277968 (017) 827 0210 (017) 82 3815 (017) 462 4240 017 2632611 GSM: 0400 27 3431 02071 52770 (017) 558 0528 (017) 556 1008 020 4330000 (017) 86 2155

www.are.fi www.chiller.fi www.dintrade.fi www.fcool.fi www.iss.fi www.kylmapalvelu.fi www.kodinkonehuoltokorhonen.com www.kylmaduo.fi

Rekkatie 11 B 9 Rahkeentie 4 Lylykoskentie 7 Parrutie 1 Jukolankatu 18

80100 Joensuu 80100 Joensuu 80130 Joensuu 80100 Joensuu 80160 Joensuu

040 8382152 (013) 12 2355 (013) 22 8130 02071 51620 020 4330634

www.huurrefinland.fi

Pajuniityntie 43 Hietaniementie 12 Jääsalontie 17 Paulaharjuntie 22 Tuotekuja 3 Lukkarinlandentie 13 Kellonpellontie 21 Tuohitie 8 Ansakierros Jääsalontie 14 Paulaharjuntie 20

92120 Raahe 91430 Leppiniemi 90400 Oulu 90530 Oulu 90420 Oulu 93100 Pudasjärvi 90520 Oulu 90820 Kello 93600 Kuusamo 90400 Oulu 90500 Oulu

020 530 5500 020 530 5500 020 530 5500 (08) 34 8470 020 55 5515 GSM: 0400 68 5559 (08) 886 1888 020 831 7007 GSM: 0400 38 7783 02071 52970 020 4336483

www.are.fi www.are.fi www.are.fi www.carrier.fi www.huurrefinland.fi

Nuaskatu 5 Sivukatu 6 Kauppakatu 3 Somerentie 79

87400 Kajaani 87500 Kajaani 89600 Suomussalmi 89200 Puolanka

020 555 5602 (08) 63 7700 (08) 71 2150 GSM: 0400 123713

www.huurrefinland.fi

Sipolantie 2 Kemintie 25 Aittatie 1 Piiskuntie 7, PL 14 Marttiinintie 11 Mantovaarantie 60 Aittatie 3

96100 Rovaniemi 95420 Tornio 96100 Rovaniemi 99800 Ivalo 96300 Rovaniemi 99600 Sodankylä 96500 Rovaniemi

020 530 5500 020 530 5500 020 515 2650 (016) 66 2120 (016) 31 8888 (016) 61 0170 050 3900773

www.are.fi www.are.fi www.iss.fi www.ivalonkodinkone.com

www.tekmanniservice.fi www.yit.fi

www.kylma.fi www.tekmanniservice.fi

www.yit.fi www.yshp.net

www.tekmanniservice.fi www.yit.fi

www.iss.fi

www.tekmanniservice.fi www.yit.fi

www.yit.fi

���������������������������������

��������������������� ���������������������������� ������������� �������������������������������������������� ��������������������������������������������� �� ��������������� ����� ��� ������� �������� ������ �� ������������������������������������������������ �� ����� ������������ ���������� ����� ���� �������� �� ������������

���������������������� ��������������������������� �������������� �������������������������������������������������� �������������������������������������� ����������������������������������������������������� ���������������������������������������������������

��������������������������������������������������� ���������������������������������������������������� ������������������������������������������ ����������������������������������������������������

��������������������������������

�������������������������������������������������������������������������������������������

�����������������������������

����������������������������� ��������������������������� ��������������������������� ��������

Kylmä extra 2009

39

40

Kylmä extra 2009

Miten kylmälaitos vastaanotetaan oikein  Dakota Lavento

Hyvin, ”kaikkien taiteen sääntöjen” mukaan hoidettu vastaanotto takaa tyytyväisen asiakkaan ja mahdollisimman vähän ongelmia myös jatkossa.

V

astaanottotarkastuksen tavoitteena on luovuttaa tilaajalle täysin toimintakuntoinen ja säädetty sekä koekäytetty kylmälaitos. Luovutusvaiheessa valmiin rakennuskohteen hallinta siirtyy urakoitsijalta tilaajalle/käyttäjälle. Asiakaslähtöisyyden merkitystä korostavat hankkeiden tekninen monimutkaisuus ja osapuolten suuri määrä yhä pienemmiksi osiksi pilkkoutuvissa urakoissa. Luovutus on aivan varmasti puutteellinen, jos työ on ollut luovutettaessa yhä kesken. Puutteet voivat paljastua myös laatuvirheinä vastaanottotarkastuksessa tai puutteista luovutusasiakirjoissa. Aivan liian usein syyksi paljastuu proosallinen kiire. Luovutusvaiheen ajatellaan usein sisältyvän itse rakentamisaikaan. Rakennustöiden viivästyessä luovutukseen käytettävä aika lyhenee, koska hankkeen luovutuspäivää ei yleensä siirretä. Kiireellä toteutettu luovutusvaihe ei ole kenenkään etu. Vastaanottotarkastuksen tavoitteena on luovuttaa tilaajalle täysin toimintakuntoinen ja säädetty sekä koekäytetty kylmälaitos. Vastaanottotarkastukselle on varattava riittävästi aikaa. Kuva: RE-Suunnittelu.

Kätevimmin asiakirjojen oikeellisuudesta varmistuu käyttämällä valmiita pohjia.

Kylmä extra 2009

41

– Sen sijaan, että sitä pidetään välttämättömänä pahana, luovutusvaihe olisi nähtävä loistavana suoramarkkinointimahdollisuutena, aiheesta Kylmäpäivillä luennoinut Timo Puputti huomauttaa. – Siinä ollaan suoraan yhteydessä hankkeen tilaajaan tai rakennuttajaan ja asiakkaan jakamaton huomio on taattu. Hyvin hoidettu luovutusvaihe vastaanottoineen voi vain ylläpitää tai jopa parantaa rakentajan imagoa, hän painottaa. Jotta kylmälaitoksen luovutusvaiheen merkitystä voitaisiin entisestään korostaa, on tärkeää esimerkiksi pitää tiukasti kiinni tarkastus- ja luovutusajasta. Kyseessä ei ole mikään pikaisesti tärkeämpien töiden välissä hutaistu tapaaminen. Sen aikaa ei saa lyhentää rakentamisen viivästyessä. – Toimintakokeiden aloitus pitäisi asettaa välitavoitteeksi. Se on yhtä painava asia kuin varsinainen valmistuminenkin, Puputti lisää. Hän neuvoo käyttämään luovutusmateriaalin toimittamiselle omia maksupostejaan. Puputti painottaa, että kylmälaitoksen toimintakokeet on tehtävä hyvissä ajoin ennen koekäyttöä. Niiden merkitys korostuu, kun kylmälaitoksen rakentamiseen osallistuu monia urakoitsijoita. Toimintakokeissa tarkistetaan mm. moottorien pyörimissuunnat, venttiilien ja laitteiden toiminta, lukitukset ja pakkokytkennät, varolaitteiden toiminnat sekä kylmälaitoksen toimintojen yhteensopivuus muiden urakoitsijoiden toimittamien laitteiden kanssa. – Liian kireät aikataulut tuntuvat karsivan toimintakokeiden tekemistä. Vastaanottotarkastuksessa paljastuu esimerkiksi venttiilien johdotuksien olevan osittain ristissä, väärän höyrystimen magneettiventtiilin avautuvan, jne, Puputti luettelee.

Koekäyttö elintärkeää Kylmälaitoksen koekäyttö ja viritys on tärkeä vaihe kylmälaitoksen koko elinkaaren kannalta. Koekäytön yhteydessä laitos viritetään lopullisiin säätöihin. Tässä aikaa ei kannata säästellä, jotta koko laitoksen ja valvomon toiminta hälytyksineen varmasti saadaan todennettua kaikissa olosuhteissa kuormitustilanteesta riippumatta. Toimintakoe- ja koekäyttövaiheeseen kannattaa ottaa mukaan mahdollisuuksien mukaan laitoksen tuleva käyttäjä, jolloin toimintakoe ja koekäyttö toimivat osana käytönopastusta. Vastaanottotarkastusta koskevia määräyksiä löytyy monesta eri lähteestä mm. standardeista ja sopimusehdoista. Usein käytettyjä sopimusehtoja ovat YSE98 ja KYLA05. Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE98 on voimassa kuitenkin ainoastaan, mikäli se on nimetty urakka-asiakirjaksi. Vastaanottotarkastus määrittää takuuaikojen alkamis- ja päättymisajankohdat ja silloin päättyvät urakoitsijoiden ottamat vakuutukset. Rakennuttaja vastaa myös siitä lähtien vastaanotetun rakennuskohteen hoito- ja käyttökustannuksista. Kylmäalan yleiset urakointiehdot, KYLA 05 sopimusehdot vastaanottovaiheen menettelyjen osalta poikkeavat joissakin kohdin YSE 98n sopimusehdoista. Esimerkiksi urakan katsotaan valmistuneen sinä päivänä, jona tilaaja on ottanut sen vastaan. Sopimusehtojen mukaan laitteiston käynnistämisen jälkeen on aina varattava tietty aika niiden säätö-, mittaus- ja yhteiskoekäytölle. Mikäli koekäyttöön ei ole varattu riittävästi aikaa, ei urakoitsija ole korvausvelvollinen mahdollisten käyttöhäiriöiden osalta eikä tilaajalla näin ollen myöskään ole oikeutta vaatia korvausta mahdollisista vahingoistakaan. 42

Kylmä extra 2009

– Vähäiset puutteet, jälkisäädöt ja täydennykset, joilla ei ole laitteistojen käytön kannalta merkitystä, eivät saa estää vastaanottoa, Puputti huomauttaa. Mielenkiintoinen seikka on se, ettei tilaaja ilman urakoitsijan suostumusta saa ottaa laitteistoja tai urakan osia käyttöön ennen vastaanottoa. Mikäli tilaaja ilman urakoitsijan suostumusta näin menettelee, toimitus katsotaan vastaanotetuksi. Pitämättömiä toimitustarkastuksia ja kokeita ei tällöin tarvitse pitää Uusi EN378 standardi (Kylmäkoneistot ja lämpöpumput. Turvallisuus- ja ympäristövaatimukset, osa 2) on vahvistettu Suomen Standardoimisliitto SFS:ssä syyskuussa 2008. Vahvistettu versio korvaa edellisen version standardista. Uutta standardia ei ole vielä saatavissa suomeksi käännettynä. Standardin osa 2 määrittelee ne testit ja tarkastukset, jotka on kylmälaitokselle tehtävä. Jokaisesta testauksesta laaditaan pöytäkirja. Pätevän henkilön on testattava ja tarkastettava jokainen komponentti sekä tietysti koko laitos. EN378-2 määrää, että kylmäkoneisto ja sen pääkomponentit on yksilöitävä merkitsemällä. Kylmäkoneistossa tai sen lähellä tulee olla selvästi luettava kilpi, josta ilmenevät laitteen yksityiskohtaiset tiedot (myös standardeissa EN60335-2-40, EN60335-2-24 ja EN60335-2-89 vaaditut tiedot).

Paperit kuntoon Vaikka erityisesti suomalaiseen mentaliteettiin kuuluukin olennaisesti taipumus lukea käyttöohjeita vasta viimeisessä hädässä, ne ovat oikein koostettuna perusta järjestelmän turvalliselle käytölle. Puputin mukaan suurin osa järjestelmälle sattuvista onnettomuuksista/vaurioista johtuu väärästä käyttötavasta. – Käyttöohjeen laatijan on tunnettava kylmäkoneiston käyttötarkoitus ja tekniset ominaisuudet perusteellisesti. Yleensä paras ehdokas käyttöohjeen laatijaksi onkin juuri laitoksen rakentanut kylmäurakoitsija. Liian yleisiä ohjeita pitää välttää, toisaalta turhiakaan ohjeita ei kannata kirjoittaa, Timo Puputti neuvoo. Standardi EN 378-2 kertoo, mitä käyttöohjeen tulee sisältää. Mikäli riskiarvioinnin tekeminen tuntuu turhalta, kannattaa perehtyä listaan TUKES:in VARO-rekisterissä olevista kylmälaitoksen ja painelaitteiden onnettomuuksista ja vaaratilantilanteista sekä niiden aiheuttamista toimenpidesuosituksista. Monet toimenpidesuosituksista liittyvät juuri dokumentoinnin parantamiseen. Konekortit voidaan tehdä SKLL mallin mukaan. Piirustuksiin on korjattu rakennusaikaiset muutokset. Urakoitsija toimittaa luovutusmateriaalin yhteydessä usein em. piirustukset myös tiedostona. Lisäksi tarvitaan laitoksen komponenttien esitteet ja ohjekirjat sekä käyttöpäiväkirja, mikäli kylmäainetäytös ylittää 3 kg. Timo Puputti neuvoo kokoamaan luovutusasiakirjoja jo laitoksen rakentamisen yhteydessä. – Useinhan asiakirjoja kootaan kovalla kiireellä hankkeen valmistumisvaiheessa ja jotain menee helposti vikaan tai jää puuttumaan, hän sanoo. Kylmälaitoksen luovutusasiakirjoja koskevia määräyksiä löytyy mm. standardeista ja sopimusehdoista. KYLA 05 määrittelee luovutuskansioiden sarjamääräksi kolme kappaletta. Luovutuskansiot kootaan SKLL:n luovutuskansion sisällysluettelon mukaisesti. SKLL:n luovutuskansioiden sisällysluettelosta on kaksi eri versiota. Käytettävä luettelo riippuu kohteen koosta.

Lisätietoa kylmäasentajille täsmäkoulutuksessa  Dakota Lavento

Kylmäyhdistys etsii kylmäasennuskoulutuksiin vetäjiä Suomen Kylmäyhdistyksen ”Kylmäasennukset – kenen luvilla ja millä taidoilla?” - koulutus antaa lisätietoa kylmäasennusta ja -huoltoa tekeville henkilöille. Koulutus on lähtenyt käyntiin Jyväskylästä. Vastaavia koulutusjaksoja on tarkoitus järjestää useilla eri paikkakunnilla ympäri Suomea. Jyväskylässä järjestetyn koulutuksen takana on Are Oy:ssä työskentelevä kylmämestari Esa Maula. – Esa Aalto tuli juttelemaan vuoden 2007 kylmäpäivillä ja kysyi, olisinko kiinnostunut tulemaan kouluttajaksi kylmäyhdistyksen asentajille suunnattuihin koulutustilaisuuksiin. Sellaisille on tarvetta, sillä Kylmäyhdistyksen tammikuun ja huhtikuun koulutuspäivät on suunnattu enemmänkin työnjohdolle ja siitä ylöspäin, eikä tarvittava tieto aina tehokkaasti valu organisaatiossa alaspäin, Esa Maula kertoo. Jo vuodesta 1980 alalla toiminut Esa Maula on varsin pätevä kouluttajaksi. Hän vetää nykyisin seitsemän kylmäasentajan joukkoa Arella vastuualueenaan tuhannen kylmäkoneen ennakkohuolto yliopistosta kaupankylmään ja teolliseen kylmään.

Kylmäasennukset – kenen luvilla ja millä taidoilla?” -koulutuskokonaisuus muodostuu kolmesta aihealueesta: 1. Kylmäalan lainsäädäntö, henkilösertifioinnin tilanne, kylmäainekatsaus, asennus ja dokumentointi 2. Kylmälaitoksen käynnistys, säätö, käyttöönotto ja luovutus 3. Kylmälaitoksen huolto, vuototarkastus, korjaus ja hävittäminen. Kaksi ensimmäistä koulutustilaisuutta on Jyväskylässä jo järjestetty ja kolmanteen Maula valmistelee aineistoa. Koulutuksia tarvitaan kuitenkin ympäri maata ja niille myös innokkaita vetäjiä.

Kylmämestari Esa Maula vetää ”Kylmäasennukset – kenen luvilla ja millä taidoilla?” -koulutusta Jyväskylän alueella.

Ensimmäiset ”Kylmäasennukset – kenen luvilla ja millä taidoilla?” -koulutustilaisuudet on järjestetty Jyväskylässä. Kuva: Esa Aalto.

Kylmä extra 2009

43

Energiansäästöpuhallin ECblue ECblue tarkoittaa energiansäästömoottoreita, joissa on uusinta integroitua Ziehl-Abeggin EC-tekniikkaa. ECblue-puhaltimet on viimeistelty nerokkaan yksinkertaisella toimivuudella, parhaimmalla hyötysuhteella sekä luotettavuudella. Yhdistämällä aerodynaamiset siipipyörät korkeahyötysuhdemoottoreihin Ziehl-Abegg on saavuttanut erittäin optimoidun ratkaisun ECblue-tuotteiden kanssa. Ympäristökin arvostaa ECblueta: puhtain energia on energia, jota ei kuluteta. Asiantuntijamme avustavat teitä mielellään.

Kentällä koulutus on otettu kiitollisena vastaan. Kahdella ensimmäisellä kurssilla on ollut toistakymmentä osallistujaa kummalakin, aina vastavalmistuneista kylmäasentajista jo pitkään alalla toimineisiin.

Jokaiselle jotakin Koulutus on rakennettu siten, että jokaiselle löytyy tarpeellista tietoa. – Kokeneimmillekin asentajille löytyy varmasti uutta tietoa. Ala on parissa vuosikymmenessä kehittynyt valtavasti. Jos 20 vuotta sitten kylmäalaa koskettavia lakeja ja asetuksia oli varsin vähän ja käytössä kolme kylmäainetta, nyt tilanne on EU-standardeineen ja kylmäainelainsäädäntöineen aivan toinen. Säädöksen voivat olla melkoinen pykäläviidakko niitä tuntemattomille, hän huomauttaa. Kylmätekniikka kehittyy erittäin nopeasti. – Vanhemmille asentajille puolestaan valvonta-automatiikan ymmärtäminen ja pc-työskentely voi olla täysin vierasta, Maula jatkaa. Toisaalta uusien kylmäasentajien ammattitietämyksen taso voi vaihdella melkoisestikin. Kokemus karttuu kyllä vuosien myötä, mutta kaikkea ei ole tarkoitus kuitenkaan opetella kantapään kautta. – Esimerkiksi ilmalämpöpumppualalla kasvu on erittäin nopeaa. Kentällä ei yksinkertaisesti ole saatavilla riittävästi päteviä asentajia, hän huomauttaa. Tarkoituksena puolen päivän kursseilla ei ole yrittää välittää kaikkea mahdollista tietoa, vaan antaa yleistietopaketti ja vinkkejä siitä, mistä lisäinformaatiota kätevimmin tarvittaessa saa.

Pätevyyttä eri tasoilla

Lisätietoja www.ec-blue.com

Asentajakoulutuksen taustalla on F-kaasuasetuksen (EU:n asetus 842/2006) 5. artikla, jonka mukaan yritysten sekä asennus- ja huoltohenkilöiden sertifiointi on oltava valmiina 4.7.2011 mennessä. – Yrityskohtainen sertifiointi onkin riittämätön. Lupien tulee toki olla asentajakohtaisia, Maula huomauttaa. Alustavasti valmisteltavana olevan uuden kansallisen asetuksen perusteella näyttää siltä, että yritykset ja niiden vastuuhenkilöt sertifioidaan samaan tapaan kuin nykyisinkin. Asennus- ja huoltohenkilöt sertifioidaan tulevan kansallisen asetuksen mukaisesti; perustana sertifioinnille on vähimmäisvaatimukset, jotka on esitetty komission asetuksessa (EY asetus N:o 303/2008). Jokaisen asennus- ja huoltohenkilön on lähetettävä hakemus TUKESille henkilösertifioinnin saamiseksi haluamaansa kategoriaan. Kategorioita on kaikkiaan neljä: 1. Kategoria I yli 3 kg kylmäainetta sisältävät laitteet ja laitokset 2. Kategoria II alle 3 kg kylmäainetta sisältävät laitteet ja laitokset 3. Kategoria III kylmäaineiden talteenotto alle 3 kg laitteista

Ziehl-Abegg Finland Oy Olarinluoma 11 · 02200 Espoo · Vaihde: +358 (0) 10 400 6800 Faksi: +358 (0) 10 400 6810 · info@ziehl-abegg.fi · www.ziehl-abegg.fi

44

Kylmä extra 2009

4. Kategoria IV vuototarkastus yli 3 kg laitoksiin koskematta kylmäainepiiriin Jokaisen pätevyyttä osoittavan todistuksen tulee olla asianomaisen tutkintotoimikunnan allekirjoittama.

Entisen ja uuden toiminnanjohtajan polut risteävät jatkossakin varsinkin Koulutuspäivien järjestelyssä, sillä Esa Aalto jatkaa järjestötyöskentelyään koulutustoimikunnassa. Alan kokoavat koulutuspäivät on viime vuosina järjestetty Kokoushotelli Rantapuistossa. Kuvassa vasemmalla Petri Hannula ja oikealla Esa Aalto.

Kylmä työ jatkuu  Dakota Lavento

Vahdinvaihto Suomen Kylmäliikkeiden Liitossa ja Kyl­mä­yhdistyksessä toi rutkasti uudenlaisia haasteita mie­hille itselleen. Esa Aalto ja Petri Hannula jatkavat kuitenkin kumpikin työtä tutusti kylmän parissa.

L

iitto sai uuden toimitusjohtajan ja yhdistys samalla uuden toiminnanjohtajan jo vuoden vaihteessa ja tuskin muutos sujuvammin olisi enää voinut tapahtuakaan. Käytännön järjestelyjä helpotti, että Esa Aalto pysyy paitsi alalla, myös kotimaassa ja osallistuu edelleen yhdistyksen toimintaan. Miehillä on myös yhteistä historiaa jo 1980-luvulta saakka Fincoilissa ja myöhemmin yhteistyö on hioutunut saumattomaksi mm. koulutuspäivien parissa. Petri Hannulahan on ollut koulutustoimikunnassa mukana jo vuodesta 1997 lähtien. – Voisikin sanoa, että alan koulutuspäivät ovat meille kuin yhteinen lapsi, Petri Hannula naurahtaa, mutta korostaa toki samalla tapahtuman lähes viidenkymmenen vuoden perinnettä. Tapahtuman aikoinaan alulle saattaneet ovat ymmärtäneet elinikäisen oppimisen periaatteet jo 1960-luvulla ja myöhemmin yhdistyksessä ja sen koulutustoimikunnassa toimineet ovat osanneet perinnettä hienosti vaalia ja kehittää.

Ensirakkauden pariin Jotakin aivan erikoista niissä lamellilämmönsiirtimissä täytyy olla, ainakin Esa Aallon mielestä, joka väittää siirtyvänsä ensirakkautensa pariin. – Työ liitossa ja yhdistyksessä on niin moni puolista, kiinnostavaa ja haasteellista, että siinä olisi hyvin riittänyt uraa eläkeikään saakka, hän sanoo. – Alfa Lavalin myötä entisen työnantajani parissa avautui kuitenkin aivan uudenlaisia mahdollisuuksia jatkuvaan, pitkäjänteiseen kehitystyöhön lamellilämmönsiirtimien parissa. Houkutus oli lopultakin riittävän suuri työpaikan muutokseen, hän myöntää. Alfa Lavalin yritysoston myötä Vantaalla valmistetut lamellilämmönsiirtimet pääsivät omistajan ydinbisnekseen, jota pyritään kehittämään voimakkaasti. Se antaa rutkasti uutta virtaa ja uudenlaisia mahdollisuuksia myös työntekijöille. Kylmä extra 2009

45

Focus tuotekehityksessä onkin nyt pienessä Suomessa ja kotimaista ammattitaitoa ja tietämystä tuotekehityksessä ja suunnittelussa päästään terävöittämään ja viemään myös maailmalle. Esa Aalto siirtyi vuoden vaihteessa Alfa Lavalin Vantaan suunnitteluosaston johtoon. Hänen alaisinaan ovat suunnittelun ja tuotekehityksen ammattilaiset Alfa Lavalin Vantaan tehtaalla sekä Vantaan lisäksi tutkimuksen erikoisosaajat Hollannissa ja Italiassa. – Uudet haasteet olivat minulle tärkeät myös oman ammatillisen kehitykseni vuoksi, Esa huomauttaa.

Koulutuspäivät ensimmäinen haaste Petri Hannula myöntää katselleensa Esan hommia sivusta sillä silmällä jo pitkään. – Mahdollisuus aukeni kuitenkin odottamaani nopeammin, hän sanoo. Pitkä yhteinen työ- ja järjestötyöhistoria ovat taanneet sujuvan siirtymävaiheen miesten välillä. Petri Hannulalle suurin muutos on osoitteen siirtyminen työviikkojen ajaksi Helsinkiin Porista, jossa perhe edelleen asuu. Viikolla se antaa hänen mukaansa kuitenkin mahdollisuuden keskittyä töihin täydellä voimalla, joka onkin tärkeää erityisesti alkuvaiheessa.

Curriculum vitae DI Petri Hannula (49) Suomen Kylmäliikkeiden Liitto Ry:n toimitusjohtaja Suomen Kylmäyhdistys Ry:n toiminnanjohtaja Petri Hannula on aiemmin toiminut alan teollisuuden, urakoinnin, suunnittelun ja koulutuksen parissa mm. Fincoilteollisuus Oy:ssä, Enerkyl Ky:ssä, Air-Ix Oy:ssä ja Satakunnan ammattikorkeakoulussa sekä omissa yhtiöissään. Ins. Esa Aalto (58) Alfa Laval Vantaa Oy, tekninen johtaja, 1.1.2009. Aalto on johtoryhmän jäsen ja teknisen osaston johtaja, vastuualueena suunnittelutoiminnot, tuotetietojen ylläpito, tuotetestaukset laboratoriossa ja tuotekehitys Vantaalla ja tutkimus yleisesti kaikilla kolmella Euroopan tehtaalla Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n toimitusjohtaja ja Suomen Kylmäyhdistyksen toiminnanjohtaja, 1.8.2004 – 31.12.2008. Sitä ennen hän työskenteli mm. Fincoil-teollisuus Oy:ssä 1982-1986, toiseen otteeseen 1988-94 ja kolmannen kerran 2003-2004. Jotain siinä Fincoilissa täytyy olla...

46

Kylmä extra 2009

– Vaikka toiminta sinällään on tuttua, varsinaisessa arkisessa työssä on paljon yksityiskohtia, joita en ollut osannut välttämättä kuvitellakaan. Tämä on parhaimmillaan sellaista jonglöörin esitystä. Monta palloa pitäisi pystyä pitämään ilmassa samaan aikaan, hän naurahtaa. – Ainakin se opettaa priorisoimaan ja aikatauluttamaan! Tammikuun koulutuspäivät näyttelyineen ovat koko alan tärkein tapahtuma ja niiden järjestelyt laittoivatkin Petri Hannulan hyppäämään uusissa tehtävissään suoraan vieriville rattaille. – Koulutuspäivät ovat yhdistyksen toiminnan kulmakivi, jota ei voi mitenkään hoitaa kevyesti. Päivät kokoavat samaan paikkaan alan toimijoista lähes neljänneksen. Ilman niitä on vaikea kuvitella, että tieto liikkuisi samalla tavalla ja yhteydet toimisivat yhtä sujuvasti. Petri Hannula sanoo, että koulutuspäivien järjestäminen edellyttää koko ”kylmätoimiston” henkilökunnalta isoa panostusta myös puhtaaseen järjestämistyöhön. Käytännön järjestelyissä yhdistyksen toimistosihteerin Pia Lindholmin vuosien kokemus on onneksi pysynyt yhdistyksen voimavarana yli toiminnanjohtajavaihdoksienkin. – Tapahtuman onnistunut läpivienti edellyttää paitsi järjestelytyön, niin myös alan itsensä ja sen toimijoiden tuntemusta. Myöskään yhdistyksen koulutustoimikunnan vuosittain tekemää pyyteetöntä työtä on vaikea kylliksi kiittää, vaikka siinä samalla tj-aikaani edeltävien vuosien osalta tulee hieman omaakin häntää nostetuksi. Niin tärkeän tapahtuman rakentaminen on kuitenkin ensimmäisestä järjestelykokouksesta alkaen mielenkiintoista ja palkitsevaa tekemistä.

Uutta ja kiinnostavaa Esa Aalto oli mukana etsimässä itselleen seuraajaa ja kiinnostuneissa oli hyviä ehdokkaita, alan rautaisia ammattilaisia. – Petriin valintamme kallistui, sillä hänellä on juuri oikeanlaista kokemusta ja ominaisuuksia, taitoa hallitustyöskentelyyn, valmiit verkostot ja alan asiantuntemus, Esa Aalto huomauttaa. Petri Hannulan innostus uusien tehtäviensä edessä ei jää havaitsematta. – Tässä on joka päivä niin paljon uutta opittavaa, perehdyttävää. Itsekin huomaa kehittyvänsä. Minusta tämä on omalla tavallaan alan kiinnostavimpia ja haastavimpia tehtäviä. Tämä on suorastaan aitiopaikka seurata alan kehitystä ja tapahtumia, hän huomauttaa. Tiukasti aikatauluun sidotun opetustyön jälkeen työrytmi myös sopii Hannulalle erinomaisesti. – Konsulttityöhön siirtymiseni jälkeen havaitsin, että viihdyn parhaiten työssä, jossa minulla on oma vapaus järjestää työni ja työaikani, olla siinä arkipäiväisessä aherruksessa oma pomoni käytännön työjärjestelyjen suhteen, hän sanoo. Petri Hannula vakuuttaakin, että tämä on hänelle pitkän tähtäimen työpaikka. – Sitä kaikkea ei opita ja sen tarpeisiin perehdytä hetkessä. Halukkaat saavat siis odotella mahdollisuuttaan siirtyä Petrin saappaisiin vielä pitkään. Yhteistyö Esan ja Petrin välillä jatkuu myös tästä eteenpäin. Esa toimii jatkossakin aktiivisesti koulutustoimikunnassa ja jatkaa vielä tämän vuoden myös museosäätiön hallituksen jäsenenä. – Ja yhdistyksen tilintarkastajana, hän lisää. Tuntuma liiton ja yhdistyksen työhön säilyy siis edelleen.

Vuototarkastukset velvoittavat käyttäjiä  Petri Hannula

Synteettisten kylmäaineiden päästöt ilmakehään pyritään lopettamaan. Vastuunsa asiassa on myös kylmälaitteen omistajalla, käyttäjällä ja haltijalla.

A

setusten mukaan kaikki yli 3 kiloa CFC-, HCFC- tai HFCkylmäainetta sisältävät kylmälaitteet on tarkastettava vuotojen varalta säännöllisesti. Tarkastustiheys riippuu laitoksen

kylmäainemäärästä. Vuototarkastusten teettäminen on kylmälaitteen omistajan tai haltijan vastuulla ja sen saa tehdä vain pätevöitetty kylmäliike. Laitoksen huoltopäiväkirjasta on ilmettävä laitoksen kylmäainemäärä sekä sen lisäykset ja vähennykset. Myös vuototarkastusten suoritukset on dokumentoitava laitoksen kirjanpitoon. Ohessa toimintaohjeet kylmäaineittain jaoteltuna:

CFC-KYLMÄAINETTA (R12, R502 ym.) yli 3 kg sisältävän kylmälaitoksen omistaja tai haltija, TOIMI SEURAAVASTI:

HFC-KYLMÄAINETTA (R134a, R404A, R407C, R410A, R507A ym.) yli 3 kg sisältävän kylmälaitoksen omistaja tai haltija, TOIMI SEURAAVASTI:

 Tarkastuta laitos kylmäainevuotojen varalta, TUKES rekisteröidyn yrityksen ja pätevän henkilön toimesta. Toistaiseksi tarkistuksia edellytetään asetuksen 1187/2001 mukaan kerran vuodessa. EY:n otsoniasetuksen uusimisen yhteydessä tehdyn päätöksen mukaisesti näidenkin laitteiden vuototarkastukset porrastetaan myöhemmin tänä vuonna HFC-laitteiden tarkastuksia vastaavasti. Kylmäliikkeen edustaja tekee merkinnän vuototarkastuksesta huoltopäiväkirjaan (pakollinen) ja laittaa näkyville huoltotarran (pakollinen), josta selviää milloin laitos on tarkastettu ja mihin mennessä se tulee tarkastaa uudelleen.  Vuodon sattuessa, kutsu välittömästi paikalle rekisteröidyn yrityksen pätevä huoltomies. Hän ottaa loput laitoksen kylmäaineet talteen ja toimittaa asianmukaisesti hävitettäväksi ongelmajätelaitokselle. Tyhjennettyyn laitokseen lisätään HFC-huoltokylmäaine tai tehdään kokonaan uusi kylmälaitos

 Tarkastuta laitos kylmäainevuotojen varalta, TUKES rekisteröidyn yrityksen ja pätevän henkilön toimesta, kerran, kaksi tai neljä kertaa vuodessa. Tätä edellytetään asetuksessa 842/2006, kylmäliikkeen edustaja tekee merkinnän huoltopäiväkirjaan (pakollinen) ja laittaa näkyville huoltotarran (pakollinen), josta selviää milloin laitos on tarkastettu ja mihin mennessä se tulee tarkastaa uudelleen.

CFC-kylmäaineet ovat erittäin haitallisia otsonikerrokselle ja voimakkaita kasvihuonekaasuja. Näitä aineita ei enää käytetä!

HCFC-KYLMÄAINETTA (R22 ym.) yli 3 kg sisältävän kylmälaitoksen omistaja tai haltija, TOIMI SEURAAVASTI:  Tarkastuta laitos kylmäainevuotojen varalta, TUKES rekisteröidyn yrityksen ja pätevän henkilön toimesta. Toistaiseksi tarkistuksia edellytetään asetuksen 1187/2001 mukaan kerran vuodessa. EY:n otsoniasetuksen uusimisen yhteydessä tehdyn päätöksen mukaisesti näidenkin laitteiden vuototarkastukset porrastetaan myöhemmin tänä vuonna HFC-laitteiden tarkastuksia vastaavasti. Kylmäliikkeen edustaja tekee merkinnän vuototarkastuksesta huoltopäiväkirjaan (pakollinen) ja laittaa näkyville huoltotarran (pakollinen), josta selviää milloin laitos on tarkastettu ja mihin mennessä se tulee tarkastaa uudelleen  Vuodon sattuessa, kutsu välittömästi paikalle rekisteröidyn yrityksen pätevä huoltomies.  1. Vuodon sattuessa vuonna 2009: korjataan välittömästi ja uutta HCFC-ainetta voidaan lisätä. 2. Vuodon sattuessa vuosina 2010-2014: korjataan välittömästi. Jos on saatavilla regeneroitua tai kierrätettyä HCFC-ainetta, sitä voidaan lisätä laitokseen. Vain regeneroitua HCFC-kylmäainetta saa luovuttaa markkinoille, joten kierrätetyn kylmäaineen on oltava yrityksen itsensä talteenottamaa. Jos/kun edellä mainittuja aineita ei ole, niin laitoksessa olevat loput HCFC-aineet otetaan talteen ja muutetaan laitos toimimaan HFC-huoltokylmäaineella tai tehdään uusi kylmälaitos. HCFC-kylmäaineet ovat haitallisia otsonikerrokselle ja voimakkaita kasvihuonekaasuja.

Haltijan on varmistettava laitteiden ja laitosten tarkastukset vuotojen varalta seuraavasti: a) kylmäainetta >3 – 30 kg: kerran 12 kuukaudessa b) kylmäainetta >30 – 300 kg: kerran 6 kuukaudessa, vuodonilmaisujärjestelmän asentamisen (vapaaehtoinen) jälkeen kerran 12 kuukaudessa c) kylmäainetta yli 300 kg: kerran 3 kuukaudessa, vuodonilmaisujärjestelmän asentamisen (pakollinen) jälkeen kerran 6 kuukaudessa Laitteet ja laitteistot on tarkastettava vuotojen varalta yhden kuukauden kuluessa vuodon korjaamisesta sen varmistamiseksi, että korjaus on onnistunut. Vuotojen havaitsemisjärjestelmä tulee tarkastaa kerran 12 kuukaudessa sen asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi.  Vuodon sattuessa, kutsu välittömästi paikalle rekisteröidyn yrityksen pätevä huoltomies. Vuoto on korjattava välittömästi. Laitteet ja laitteistot on tarkastettava vuotojen varalta yhden kuukauden kuluessa vuodon korjaamisesta sen varmistamiseksi, että korjaus on onnistunut. HFC-kylmäaineet ovat haitattomia otsonikerrokselle, mutta voimakkaita kasvihuonekaasuja. Niiden osalta Suomessa ei kuitenkaan toistaiseksi ole olemassa käyttörajoituksia.

Kylmäalan asennus- ja huoltotöiden luvanvaraisuus alkoi Suomessa 1.1.2005. TUKESin (Turvatekniikan keskuksen) ylläpitämä kylmäalan toiminnanharjoittajien ja niiden vastuuhenkilöiden rekisteri löytyy internet sivulta www.tukes.fi  Toimialat  Muut  Kylmälaiteliikkeet. Valvontaviranomaiset: Kylmätöitä tekevien henkilöiden pätevyyksiä ja vuototarkastusten tekemistä valvovat alueelliset ympäristökeskukset ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset.

Kylmä extra 2009

47

Taloudellisilla kannustimilla vaikutusta – CO2 tulee kyllä  Dakota Lavento

Danfossin tuotepäällikkö ja aikaisemmin hiilidioksidikylmään Tanskan ”VTT:ssä” seitsemän vuoden ajan perehtynyt insinööri Kenneth Madsen pitäisi kannustimia parempana ratkaisuna kuin kieltoja tai korkeita kylmäaineveroja. Madsen puhui Combi Coolin Talvipäivillä hiilidioksidista kylmäaineena.

H

iilidioksidin ja muiden luonnonkaasujen ympäristö­ ystävyydelle kylmäaineena on selkeät argumentit. Madsen terävöitti asiaa vertaamalla yhden R404A kilon vuotamisen ja Skoda Octavia 2,0 TDI:llä ajamisen merkitystä. Kasvihuonevaikutusta 20 vuoden aikahorisontilla tarkasteltaessa vastaa yksi R404A kilo noin 6 000 kiloa hiilidioksidia. Hiilidioksidipäästöjä autoilusta syntyisi vastaavasti 150 g/km, joten Skodalla kestäisi huristella peräti 40 000 kilometriä ennen saman kasvihuonevaikutuksen syntymistä. Kylmäaineen valinnalla on siis melkoinen merkitys, mikä Euroopassa on yleisesti merkinnyt viime vuosina nimenomaan hiilidioksidiin siirtymistä. Sveitsissä se on yleinen markettien kylmäaineena, samoin Luxemburgissa ja Belgiassa. Muita innokkaasti hiilidioksidia kylmäaineena käyttäviä maita ovat Hollanti, Englanti, Itävalta, Ranska ja Italia. Kiinnostus on herännyt myös itäisessä Euroopassa. Useimmat hiilidioksidia eniten hyödyntävistä maista ovat tiheään asuttuja. Suuret ammoniakkitäytökset keskellä kaupunkia eivät ole hyvä ratkaisu. Tämä oli syynä ensimmäisen CO2-jäähallin syntymiseen Sveitsissä jo vuonna 1998. Aivan asutuksen keskellä sijaitsevan jäähallin jäähdytykseen tarvittiin 7 000 kiloa ammoniakkia. Vanhat NH3-putket säilytettiin ja laitos muutettiin hiilidioksidikäyttöiseksi.

NH3/CO2 Hollannissa on toteutettu paljon pakastuslaitteistoja. Pienessä ja tiheään asutussa maassa rakennusluvan saaminen ammoniakkilaitokselle on jo vaikeaa ja valtio subventoi kylmäainemuutoksia hiilidioksidiin. Hollantilaisten kalastusalusten levypakastimissa hiilidioksidi on havaittu korvaamattomaksi, koska sillä päästään jopa –50 °C lämpötilaan. Hiilidioksidilla jäähdytetään myös sisälaskettelurinteitä, atk-tiloja ja marketteja. Naapurimaassamme Ruotsissa hiilidioksidia käytetään sekä kaupankylmässä että myös jäähallien jäähdytyksessä. 48

Kylmä extra 2009

Tanskan Danfossilla työskentelevä Kenneth Madsen on luonut uransa hiilidioksidikylmän parissa. – CO2:n potentiaalia ei ole vielä alkuunkaan saavutettu, hän painottaa.

Madsen painottaa, että tulevaisuus on luonnonkylmäaineiden. Niin hiilidioksidi- kuin ammoniakkikylmälläkin on omat luontevat käyttökohteensa. – Suuret ammoniakkisäiliöt aivan keskellä asutusta eivät ole toimiva ratkaisu, silloin hiilidioksidilla on etu puolellaan, hän huomauttaa. Esimerkiksi teollisuuden suuret pakastevarastot sijaitsevat usein lähellä asutusta, jolloin hiilidioksidi on turvallisin ratkaisu.

suudeksi ja energialähteinä käytetään sekä uusiutuvaa että kaupan kylmälaitteista vapautuvaa energiaa. Energiavirtoja hyödynnetään tehokkaasti kierrättämällä niitä kaupan tarpeiden mukaan. Lämmitysenergia otetaan maasta ja kaupan kylmälaitteiden lauhdelämmöstä. Ilmanvaihdon jäähdytysenergia saadaan maaperästä. Kaupan kylmälaitteiden kylmäaineena on hiilidioksidi.

Hidasteet poistumassa

Kenneth Madsen painottaa, että hiilidioksidikylmän säästöpotentiaalia ei ole vielä alkuunkaan saavutettu. – Höyrystimien, lauhduttimien ja kaasunjäähdyttimien parempi suunnittelu sekä monipuolisempi valikoima kompressoreja tulee laskemaan laitosten energiankulutusta. Toimivat ja tehokkaat ratkaisut sekä suuriin että pienempiin laitoksiin ovat jo lähitulevaisuutta. – Nykyiset CO2 -järjestelmät ovat teholtaan 25 – 300 kW. Nämä ovat liian suuria esimerkiksi huoltoasemille ja pikkukauppoihin, joissa on erittäin suuri potentiaali. Myös suuremmissa laitoksissa ammoniakki menettää Madsenin mukaan asemiaan. Tanskan kaupankylmässä se on jo normi. Uusin aluevaltaus on tehty ilmastoinnin jäähdytyksessä. Advansorin jäähdyttimet ovat teholtaan 100 – 400 kW ja tanskalaisessa ilmastossa luvataan vuositasolla 15 – 20 prosentin säästöjä energiakustannuksissa. www.advansor.dk

Suomessa hiilidioksidikylmän leviämistä on hidastanut kokemuksen puute. Kaikille pilottikohteena toimiminen ei ole hyvä ratkaisu ja muualla toteutettujen kohteiden kokemuksia ei välttämättä suoraan voi soveltaa Suomen oloihin. Kysymyksessä on hieman kummallinen varovaisuuden noidankehä. Kun ei ole kokemuksia, ei uskalleta kokeilla, jolloin kokemuksiakaan ei synny. Tämä ongelma poistuu Madsenin mukaan kuitenkin luonnostaan ajan myötä. Toinen sivusta muiden kokemuksia seuraava eurooppalainen valtio on ollut Espanja. Siellä ilmasto on kuitenkin aivan toisenlainen kuin Suomessa. – Hiilidioksidikylmällähän saadaan sitä paremmat tehot, mitä viileämmässä ilmanalassa sitä käytetään. Niinpä Espanjan varovaisuuden ymmärtää. Suomessa pitäisi sen sijaan saavuttaa jopa Tanskaa parempia tuloksia, Madsen sanoo. Toinen ongelma on ollut sopivien komponenttien puute ja sitä myöten kallis hinta. Komponentteja on kuitenkin jo nyt hyvin saatavissa, pian myös pienempiin hiilidioksidikylmälaitoksiin. Myös pienien laitosten kompressorit ovat tulossa. Hiilidioksidilaitosten energiatehokkuus ei ole kaikissa tapauksissa ollut aivan toivottua luokkaa. Näin on saattanut käydä pienemmissä laitoksissa, joissa sopivien puuttuessa on jouduttu käyttämään liian suuria kompressoreja. – On tärkeää ottaa tarkasteluun koko rakennuksen energiatehokkuus. Tehokas lämmön talteenotto on silloin avainasemassa, Madsen painottaa. Energiatehokkuudeltaan hiilidioksidikylmälaitokset vaihtelevat. Suurissa järjestelmissä tehokkuus on jo hyvällä tasolla, mutta pienemmissä heikompi, koska sopivan kokoisia kompressoreja ei vielä ole. Lämmön talteenotto nostaa koko rakennuksen energiatehokkuutta huomattavasti. Hiilidioksidi valtaa alaa myös Suomessa, mutta jos muutosta halutaan nopeuttaa, tarvitaan taloudellisia kannustimia ja/tai sanktioita. Pelkkä lainsäädäntö ei ole tehokas, varsinkaan jos sitä ei pystytä valvomaan ja sanktioimaan. Tanskassa ja Norjassa on lähdetty veroluontoisten maksujen tielle, Saksassa ja Hollannissa puolestaan hallitus tukee taloudellisesti hiilidioksidiin siirtymistä.

Potentiaali vielä saavuttamatta

Energiatehokas kokonaisuus Kylmälaitoksen ympäristöystävällisyyttä ja energiatehokkuutta on tarkasteltava osana rakennuskokonaisuutta. Tällä tavoin on tehty runsaasti uutisoidussa Jounin kaupan uudisrakennuksessa Äkäslompolossa. Are Oy:n toteuttamassa lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmässä kaikki energia on yhdistetty yhdeksi kokonaiKylmä extra 2009

49

Tuulen voimalla pitkin jäätä. Jääpurjehdus on kylmämiehelle oivallinen harrastus.

Kenneth Weber – vauhtimies viihtyy jäällä  Dakota Lavento

K Konsultti, kouluttaja, kehittäjä... Kenneth Weberillä on monta tehtävää.

50

Kylmä extra 2009

enneth Weberillä on nyt niin muodikas ja kadehdittava portfoliotyö. Termi saattaa kuulostaa kummallisesta, mutta tarkoittaa itse asiassa monelle mikro- ja pienyrittäjälle tuttua tilannetta: usealla tuolilla istumista, monien hattujen pitämistä tai mitä eufenismia työpäivien sekametelisopasta nyt sitten haluaa käyttääkään. Kylmäalallakin portfoliotyö varmistaa, että hommia riittää ainakin yhdessä, jollei sitten toisessa ja työpäivistä muodostuu riittävän vaihtelevia helpomminkin ikävystyvälle touhupetterille. Sellainen Kenneth Weber kieltämättä on. Vai mitä sanotte miehestä, jolle tavallinen, kesäaikainen purjehdus on liian hidas harrastus, kun vertailukohtana on sen talvisempi versio, jossa purjeen avulla kiidetään pitkin jäisiä lakeuksia. – Tavoitteisiin on päästävä nopeasti, Kenneth vahvistaa. Aloitetaanpa alusta. Helsinkiläinen ylioppilas päätti lähteä opiskelemaan lvi-insinööriksi vuonna 1976 lahden taakse palatakseen sitten myöhemmin uraa luomaan Suomen puolelle. Aikaa kuitenkin vierähti, kiinnostavia hommia löytyi jo opiskeluaikana ja sit-

ten vaimokin sai pysyvän työpaikan. Perhe ruotsalaistui. Kolme lasta ovat nyt jo täysikasvuisia, 28-, 25- ja 17-vuotiaita. Kennethin juuret ovat kuitenkin yhä tiukasti Suomen maaperässä. Äiti asuu edelleen Helsingissä ja tiiviit yhteydet suomalaiseen kylmäalaan tuovat lahden toiselle puolelle myös työasioissa.

Viestejä rajan takaa Kenneth on vuosien mittaan ollut tervetullut sisäpiiriläinen naapurimaan kylmäalaa luotaamassa, linkki hieman erilaiseen kylmäkulttuuriin. Ruotsissahan mm. kylmäaineiden ympäristövaikutuksiin liittyvissä rajoituksissa on edetty Suomea rivakammin ja osin myös EU:n linjauksista poiketen. Meillähän rauhallista etenemistä onkin usein perusteltu mahdollisuudella seurata Ruotsin kokemuksia ja niistä oppimalla. Naapurimme kylmäala muuttui totaalisesti jo vuosikymmenen vaihteessa 1980/90 Montrealin pöytäkirjan allekirjoituksen jälkeen laaditun sikäläisen kylmänormin seurauksena. Kylmäainetäytösten rajoittaminen johti mm. välillisten jäähdytysratkaisujen nopeaan yleistymiseen. Myös HCFC-aineiden käyttörajoituksissa Ruotsi on kulkenut eurooppalaisittainkin etulinjassa ja meillä Suomessa nyt ajankohtainen täyttökielto astui siellä voimaan jo vuonna 2002. Ruotsissa päädyttiin myös tehostamaan kylmäaineiden käytön valvontaa. Jokaisen koneen vuosihuolto ja kylmäaineen kulutus raportoidaan paikallisille ympäristöviranomaisille vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Eikä siinä kaikki, laiminlyönnistä seuraa sanktio. Jos koneen omistaja ei täytä velvollisuuttaan tai vaikka myöhästyy ilmoituksessaan, siitä mätkäistään 10 000 kruunun suuruinen ympäristösakko/koneisto! Siinä on riittänyt ihmettelemistä, kun Kenneth on kertonut kokemuksistaan kylmäalan ammattilaisillemme. Sanktioinnin järkevyydestä saakin aikaan kiivaan keskustelun, kun vain muutamakin kylmämies on paikalla.

Mittareita ja huoltoa Kenneth tunnetaan ehkä parhaiten ETM-urastaan. Kylmä­mit­tauk­ sesta hän kiinnostui jo opiskeluaikanaan, kun kurssikaveri teki diplo­ mi­työnsä mittaustekniikasta. – Siihen ei uskonut silloin kukaan muu kuin professori, Kenneth naurahtaa. Siirryttyään työskentelemään vuonna 1986 ETM Mätteteknik AB:en, hänestä tuli myöhemmin myös sen osaomistaja. Vuosikymmenen lopulla yhtiö jaettiin kahteen osaan, jotka ovat ETM Kylteknik ja ETM Mätteknik. Kenneth johti kylmäpuolta. ETM puolestaan tunnetaan kehittämästään mittausjärjestelmästä, jolla kylmäkoneen ja lämpöpumpun tehot, kylmä/lämpökerroin ja tärkeimmät muut tiedot mitataan, esitetään selkeässä muodossa ja tulostetaan helposti paikan päällä. Oman tietokannan avulla huollot suunnitellaan ja huoltotoimenpiteet, kuten kylmäainetäytöt, vaihdot ja tyhjennykset, öljyn, suodattimien ja tärkeimpien osien vaihdot rekisteröidään. Lopuksi tulostetaan lomake, jonka asiakas allekirjoittaa ja lähettää ympäristöviranomaisille. Kätevää. Tuote on ollut helppokäyttöisyydessään ja informatiivisuudessaan kuin taivaan lahja tilanteessa, jossa asiakkaiden on kyettävä toimittamaan vuotuiset raporttinsa. On se muuten niin mainio keksintö, että vielä tänä vuonna palkittiin alan messuilla Englannissa maininnalla Most innovative product of the year.

– Vaativat asiakkaat ovat osaltaan olleet vaikuttamassa kylmäalan voimakkaaseen kehitykseen Ruotsissa, Kenneth Weber sanoo.

Mittauksista ja raportoinneista syntyisi vain turhaa paperia, jollei tuloksia käytettäisi myös järjestelmien huoltoon ja trimmaamiseen. Ennaltaehkäisevä huolto on Ruotsissa tuottanut tulosta: vähemmän vuotoja ja vähemmän akuuttihuoltoa. Akuuttihuolto on vähentynyt jopa 50-90 prosenttia kohteesta riippuen. Kenneth Weber vakuuttaa, että säästöt asiakkaille ovat melkoiset. Järjestelmää on myyty myös Suomeen ja Kenneth on kiertänyt puhumassa myös ennakoivan huollon merkityksestä suomalaiselle kylmäalalle.

Lämpöpumput tehokkaammiksi Kun konsultin työt alkavat mittauspuolella puuduttaa, Kenneth ryhtyy Pelle Pelottomaksi. Hän sanoo, että keksiminen ja tuotekehitys ovat hommia, joissa saisi sekä aikaa että rahaa kulumaan loputtomiin. ”Kallis harrastus” edellyttää hyväpalkkaisia konsulttikeikkoja, jotta työnteko kannattaisi. Ruotsi on pitkään ollut edellä, kuinkas muuten, Suomesta myös lämpöpumppualalla. Kenneth on jo pitkään kehittänyt taajuusmuuttajaohjattuja lämpöpumppuja erikokoisiin rakennuksiin. Hän vastaa prototyyppien rakentamisesta, mutta valmiit tuotteet kootaan yhteistyökumppanin toimesta tyylikkääseen kuosiin. – Käytämme vain vakiokomponentteja. Räätälöityjen laitteiden mitoittaminen on usein haasteellista, hän myöntää. Skaala on kiinnostava. Kohteet vaihtelevat naapurin omakotitalosta merivedestä lämpönsä ottaviin telakoihin. Keksijä kehittelee ratkaisua mm. siihen, kuinka vesistöstä saataisiin riittävä määrä lämpöä järkevämmällä tavalla. – Kilometreittäin liejuiseen pohjaan upotettavaa kevyttä putkea ei ole useinkaan käytännöllinen ratkaisu. Kenneth miettii myös, kuinka lämpökaivosta saataisiin enemmän tehoa irti. Kennethin mukaan luovaan kehittämiseen kuluu ehkä 60 prosenttia ajasta. – Mutta kun se tuottaa niin huonosti...

Oppia jään tekoon Ruotsi on varsin pitkällä hiilidioksidikylmän käytössä, myös kaupankylmässä ja jääratapuolella. Kenneth tekeekin yhteistyötä sekä Kylmä extra 2009

51

Vahteruksen että Timo Mansikkaviidan ja Ari Penttilän kanssa. Jään tekemisen parista Kenneth löysikin itselleen muutama vuosi sitten jälleen uuden kiinnostuksen kohteen. – Rupesin miettimään, miksi jään tekemisessä käytetään lämmintä vettä. Aloin opiskella asiaa ja havaitsin, että jäänhoitotyötä tekeville ei ole olemassa minkäänlaista koulutusta. Nyt on. Kahden päivän kurssilla ramppaavat kaikki kynnelle kykenevät. Niitä riittää, sillä Ruotsissa jäähalleja ja jääratoja on jokaisessa niemessä ja notkelmassa ja ne ovat kuntien hoidossa. Asiantuntemusta tarvitaan ja kunnat ovat siitä valmiita myös maksamaan. Tiedostavat, vaativat asiakkaat ovatkin Kennethin mukaan merkittävä tekijä Ruotsin kylmäalan nopeassa kehityksessä. Kun hyvää palvelua osataan vaatia, sitä myös kehitetään ja tarjotaan. Kylmän energiatehokkuus ja palveluna tarjottava olosuhdekylmä ovat tulevaisuuden trendejä. Kenneth Weber vaikuttaa varsin leiviskäänsä tyytyväiseltä mieheltä. Mielenkiinto alaan on säilynyt ja elantokin on irronnut, itse asiassa ihan mukavasti. Työn tekemistä se on kuitenkin vaatinut. Ehkä kesäharrastusten puute kuvastaakin juuri alanvalintaa. Kylmän huolloissahan se kiireisin kausi on tunnetusti juuri kesällä. – Kylmän huolto on hyvä bisnes, kun sen oikein hoitaa ja hinnoittelee, mutta töitä on kyllä tullut tehtyä helvetisti, hän myöntää kuivasti eikä näytä olevan yhtään pahoillaan.

SUOMEN

JÄÄKYLMÄ OY

Suomalainen kylmäntekijä

www.jaakylma.fi

������������������� ����������������������������� ������������������������ ������

Expect more

���������������������������������� ��������������������������������� ������������������������������������� ��������������������������

Expect change

We’ve been successfully providing some of the best solutions for heat transfer and accompanying technologies for 25 years now. And we’re building on that success by offering you more of the same – that’s turning our satisfied customers into delighted ones. But not everything is the same. We have a new look, together with new enthusiasm and we’re working hard on new solutions that are kinder to our environment, yet give you even greater economies. We’re changing for the better. Let us tell you how our solutions can make your world a little better.

�������������� �������������������������������� �������������������������������������� ����������������������������������� ������������������������������� ��������������������������������� ���������������������������������������

swep.net SWEP International AB Särkiniementie 3, FIN-00210 Helsinki Tel. +358-9-682 4840, Fax +358-9-682 1922 www.swep.net

52

Kylmä extra 2009

�������������� ������������������������ ��������������

Uutisia

Koulutuspäivät taas ennätystahdissa Suomen Kylmäyhdistyksen koulutuspäivät keräsivät jälleen ennätysyleisön Vuosaareen. Perinteisesti tammikuun lopussa järjestettäville koulutuspäiville osallistui tänä vuonna kaikkiaan 233 kylmän ammattilaista. Jo kolmannen kerran peräkkäin ylitettiin 200 osallistujan haamuraja.

V

iitisen vuotta sitten Suomen Kylmäyhdistyksen koulutustoimikunta oli ison päätöksen edessä. Tapahtumalla oli useiden vuosikymmenien perinteet Hotelli Haagassa, mutta mm. tapahtumaan liitetyn näyttelyn kehittämiseen Haagan tilat eivät antaneet juurikaan mahdollisuuksia. Silloisen yhdistyksen toiminnanjohtajan Esa Aallon sitoutuminen muutoksen läpivientiin rohkaisi koulutustoimikunnan päätökseen siirtää tapahtuma Haagasta Vuosaareen. Sittemmin päätös on osoittautunut varsin onnistuneeksi. Vuodesta 2006 tapahtumapaikkana olleen Kokoushotelli Rantapuiston ilmava auditorio ja laajemmat näyttelytilat ovat luoneet edellytykset tapahtuman kehittämiseen ja suosion kasvamiseen. Vuoden 2009 koulutuspäivien ensimmäisen päivän aiheita olivat mm. ajankohtaiset asetus- ja standardiasiat, innovatiivisesti toteutetun Äkäslompolon Jounin kaupan CO2-laitos sekä pian voimaanastuvien R22:n käyttörajoitusten vuoksi ajankohtaiset kylmäainevaihdot riskeineen. Perinteiseen tapaan ensimmäisen koulutuspäivän ilta sujui Rantapuiston kellariravintolassa yritysten tukeman illanvieton merkeissä. Iltapalan tarjosivat näyttely-yrityksistä ABB Oy, Ahlsell Oy, Alfa Laval Nordic Oy, Arctica Wholesale Oy, Belimo Finland Oy, Oy Combi Cool Ab, ebm-papst Oy, Fidelix Oy, Lining Oy, Onninen Oy, Refair Oy, Vahterus Oy ja Ziehl-Abegg Finland Oy. Illan musiikin tarjoili Finn-Cooltec Oy eli käytännössä koulutuspäivillä myös kompressorivaurioista luennoineen Hannu Toivasen trio. Perjantai-aamuna koulutuspäivät jatkuivat energiatehokkuutta, alan tutkimushankkeita sekä kylmälaitoksen elinkaaren vaiheita käsitelleiden luentojen merkeissä. Juhlatunnelmaa tilaisuuteen toi

Kylmäyhdistyksen koulutustoimikunnan puheenjohtajana 20 vuotta toimineen Pertti Hakalan muistaminen. Ansaitusti Pertti ilmoitti vetäytyvänsä ”eläkkeelle” ko. tehtävästä, mutta alan onneksi hän on lupautunut jatkamaan vielä toimikunnan rivijäsenenä. Vuoden 2010 koulutuspäivien suunnittelu onkin jo hyvässä vauhdissa. Kylmäala kokoontuu Kokoushotelli Rantapuistoon jälleen 28.- 29.1.2010. Päivämäärä kannattaa merkitä kalentereihin jo nyt. Luvassa on jälleen tiukkaa asiaa niin kylmän tekijöille kuin käyttäjillekin.

Petri Hannula

Kylmäasentajakoulutus teki paluun Tampereelle Tampere tunnettiin 1980-luvulla kylmäalan koulutuksesta muutenkin kuin tiedekorkeakoulutasolla. Tampereen aikuiskoulutuskeskus antoi tuolloin eväät alalle monille nykyisistä kylmäasentajista. Koulutus päättyi 1990-luvun alussa.

A

ika entinen on kuitenkin palannut Tampereellekin. TAKK:n vahvat panostukset LVI-, sähkö- ja energia-alojen koulutukseen palauttivat myös kylmätekniikan oppilaitoksen koulutustarjontaan vuoden 2009 alussa. Perinteinen koulutusala sai arvoisensa jatkajan Tampereella ja Jyväskylässä Kylmäkeskuksen sekä sittemmin Carrierin palveluksessa pitkän ja monipuolisen kokemuksen hankkineen kylmämestari Jari Haaviston astuessa taloon kouluttajaksi vuoden 2008 lopussa. Jarin tuoreet näkemykset kentän tarpeista ja kokemukset mm. oppisopimustyöntekijöiden ohjaamisesta luovat hyvät edellytykset laadukkaalle opetustyölle. Alan opiskelijoiden ohjaamisesta hän on aiemmin hankkinut kokemusta myös maailmanmestaruustasolta toimiessaan WorldSkills-kilpailuihin osallistuneiden suomalaisopiskelijoiden valmentajana. Ensimmäinen oppisopimuskoulutusryhmä Tampereella on jo aloittanut ja jatkossa koulutustarjontaa voi seurata osoitteessa www.takk.fi. Petri Hannula, Kuva: Dakota Lavento

Nykyinen TAKK:n kouluttaja Jari Haavisto WorldSkills-kilpailuissa Helsingissä vuonna 2005.

Kylmä extra 2009

53

Uutisia

Korkealämpöpumppu lihajalostamolle

O

y Scancool Ab toimittaa Snellman Oy Pietarsaaren lihajalostamolle korkealämpöpumpun Scancool HHP318i. Pietarsaaren lihajalostamon korkealämpöpumppu tuottaa 1,4 MW:n teholla 75-asteista kuumaa käyttövettä. Lämpöenergia otetaan ammoniakkikylmäkoneiden lauhdelämmöstä, joka nykyisellään johdetaan ulkoilmaan. Lämpöpumppuinvestointi tulee säästämään vuosituotannossa arviolta yli 600 tonnia öljyä ja lähes 2 000 tonnia hiilidioksidia. Oy Scancool Ab vastaa lämpöpumpputoimituksesta sekä hankkeen kokonaisurakoinnista. Lisätietoja: www.scancool.fi

Pieni ilp-kauppa – Asiakkaiden pitää saada vertailla ilmalämpö­ pumppujen sisäyksiköitä seinäasennuksessa ja kokeilla, kuinka kaukosäädin oikein toimii, tajusi Kylmähuolto Oy -yrittäjä Jukka Miikkulainen ja perusti toimitilojensa yh­teyteen pienen ilmalämpöpumppumyymälän.

O

nnistunut liike, sillä kiinnostuneita asiakkaita on käynyt koputtelemassa ovella aukioloajan ulkopuolellakin. Avajaisista yhteenottopyyntöjä on käsittelemättä vielä melkoinen nivaska. Suurin osa Kylmähuolto Jukka Miikkulainen Oy:n liikevaihdosta syntyy kylmä- ja pakastelaitteiden huollosta, korjauksesta ja asennuksesta lähinnä Kotka-Kouvola-Hamina-alueella. Asiakaskunta on kirjava kiinteistöosakeyhtiöistä laivoihin, ravintoloihin ja tukkuliikkeisiin. Ammattikylmää siis enimmäkseen. Ilmalämpöpumppujen myynti kertaluontoisille asiakkaille tuo kuitenkin vaihtelua ja lisätienestiä. – Kaakkois-Suomessa on meneillään oikea ilmalämpöpumppujen buumi. Me myymme 150– 160 laitetta vuodessa, joka on oikeastaan se määrä, jonka ehdimme hyvin asentaa, Jukka Miikkulainen sanoo. Myös ilmalämpöpumppualan yrittäjistä alueella on tarjontaa, eikä Miikkulainen halua kilpailla edullisimpien laitteiden markkinoilla. – Kun asiakas saa rauhassa tutustua laitteisiin ja niiden ominaisuuksiin, oikean päätöksen tekeminen on selvästi helpompaa, hän sanoo. Miikkulaisen myymälässä on esillä myös poistoilmalämpöpumppu. – Niitä ostetaan entistä enemmän, hän kertoo. Miikkulainen myymälä sijaitsee yrityksen toimitilojen yhteydessä Kotkan Prisman takana osoitteessa Vasaratie 3. Dakota Lavento

54

Kylmä extra 2009

Kylmäalan yrittäjä Jukka Miikkulainen perusti ilmalämpöpumppumyymälän, jossa laitteita voi vertailla seinäasennuksessa.

Uutisia

Kupariputket Cuporiin

O

utokumpu Oyj:n kupariputkiliiketoiminta siirtyi Cupori Group Oy:n omistukseen kesällä 2008. Kaupan myötä uudesta yhtiöstä Cupori Group Oy:stä tuli johtava kuparisten asennusputkien valmistaja Pohjoismaissa ja yksi merkittävimmistä teollisuusputkien toimittajista Euroopassa. – Tulemme toimimaan kaikilla markkina-alueillamme yhden ja yhtenäisen Cupori-brändin alla. Haluamme, että Cupori symbolisoi asiakkaillemme laatua, ammattimaisuutta, innovatiivisuutta ja asiakaslähtöistä toimintatapaa, kertoo markkinointijohtaja Jaana Matilainen Cupori Group Oy:stä. – Koemme tärkeäksi edistää ympäristöystävällisten ja rakentamisen laatua parantavien ratkaisujen käyttöönottoa, hän jatkaa. Yhtenäisellä, koko markkina-alueen kattavalla brändillä rakennetaan vahvaa yrityskuvaa.

– Asiat sujuvat kanssamme, lupaa markkinointijohtaja Jaana Matilainen Cupori Group Oy:stä.

Painavaa puhetta

Ilmalämpöpumpun asentaminen on ammattilaisten työtä

I

nternetin keskustelufoorumeilla on keskustelu ilmalämpöpumppujen asentamisesta käynyt kuumana jo pitkään. Kauhistellaan asennusluvat omaavien yritysten hinnoittelua ja pidetään asennuslupamenettelyä liioitteluna yksikertaiselta näyttävästä työstä. Ammattitaitoinen ilmalämpöpumppujen asennus vaatii kuitenkin tekijältään todella monipuolisia taitoja. Asentajan on hallittava muun muassa sähköasennustekniikka käyttöönottomittauksineen, sähköturvallisuusmääräykset, putkiasennus, putkistojen eristys, kylmäainelainsäädäntö, eikä haitaksi ole hyvä asiakaspalvelutaitokaan. Erittäin tärkeä rooli on myös kylmätekniikan, kylmäprosessin ja oikeiden työmenetelmien hallitsemisella. Ilmalämpöpumppukin on kylmäkone, jonka asennuksen onnistuminen edellyttää samaa osaamista kuin muidenkin kylmälaitteistojen. Ilmalämpöpumppujen asennusvirheet voivat tulla esiin vasta vuosien kuluttua laitteiston käyttöönotosta. Asennus voi olla onnistuneen näköinen, putket suorassa ja asiakas tyytyväinen. Jos asentaja ei kuitenkaan esimerkiksi ole osannut huoltaa ja tarkastaa työvälineitään, on putkistoon voinut jäädä kompressorin käyttöikää merkittävästi lyhentävää kosteutta. Vuosien kuluttua, kun kompressori sitten rikkoutuu, ei rikkoutumista osata yhdistää asennusvirheisiin. Johtopäätöksenä todetaan ilmalämpöpumppujen olevan lyhytikäisiä, eikä säästetyn lämmitysenergian hinta riitäkään laitteiston hankinta- ja korjauskustannuksiin. Virheen tehnyt asennusliike voi näissä tapauksissa olla se ainoa voitolle jäänyt osapuoli laskuttamalla myös laitteen korjauskulut.

Asennusliikkeen on hallittava myös laitteiden korjaus ja huolto Ilmalämpöpumppuja on viime vuosina asennettu suuria määriä. Ollaan tilanteessa, jolloin laitteita korjataan yhä enemmän asiakkaan laskuun. Ilmalämpöpumppujen vikojen etsiminen on usein vaikeaa ja vaatii asiantuntemusta. On kohtuutonta asiakkaalle, jos

– Ilmalämpöpumppukin on kylmäkone, jonka asennuksen onnistuminen edellyttää periaatteessa samaa osaamista kuin muidenkin kylmälaitteistojen, kertoo TAKK:n ruokalan kylmälaitteita tarkasteleva Jari Haavisto.

asentajan ammattitaito ei riitä määrittelemään oikein laitteiden vikoja. Saatetaan vaikkapa päätyä vaihtamaan rikkoutuneen anturin vuoksi koko ulkoyksikkö. 1980- luvulla maalämpöpumppujen myynti kasvoi nopeasti. Väärät mitoitukset ja laitteiden huono laatu pilasivat koko lämpöpumpputekniikan maineen vuosiksi. Ilmalämpöpumppujen luotettavuus on koko ajan parantunut. Nyt on kaikkien alalla toimivien tahojen etu, että myös ilmalämpöpumppujen asennukset tehdään ammattitaidolla. Jari Haavisto, Esko Kaappola

Kylmä extra 2009

55

Uutisia

Jyväs-Jää Oy täytti 40 vuotta

K

ylmäalan yritykselle 40-vuotisjuhlat ovat merkittävä virstanpylväs. Jyväs-Jää juhli niitä viime toukokuussa oman väen ja asiakkaiden voimin. Jyväs-Jään yrityshistoria ulottuu vuoteen 1968. Sen omistaja ja toimitusjohtaja Pertti Myllyntaus oli tosin tullut alalle jo vuonna 1959, kun hän meni 16-vuotiaana oppipojaksi setänsä firmaan. Neljässä vuosikymmenessä Jyväs-Jää on kehittynyt yhden miehen yrityksestä 14 ammattitaitoisen kylmäkoneammattilaisen yritykseksi. Vuonna 2005 toimintaa laajennettiin ja palvelua parannettiin sähkönsuunnittelulla ja asennuksella. Jyväskylän Seppälänkankaan teollisuusalueella sijaitseva JyväsJää Oy on arvostettu kylmäalan yritys, jonka asiakaskunta koostuu lähinnä Keski-Suomen ympäristöstä toimivista yritysasiakkaista. Jyväs-Jää on pysynyt tiiviisti kylmäkonealan kehityksen mukana ja tarjoaa yritysasiakkailleen kokonaisvaltaista kylmäpalvelua kylmälaitteiden suunnittelusta asennukseen, huoltoon ja sähköistykseen. Jatkoa yritykselle on tiedossa myös tulevaisuudessa, sillä Pertti Myllyntauksen lapset Tiina ja Jussi työskentelevät jo perheyrityksessä. – Nuoriso on jatkamassa, joten sukupolvenvaihdos on varmasti jossain vaiheessa edessä, Pertti Myllyntaus sanoo. Mikään kiire oloneuvokseksi toimitusjohtajalla ei kuitenkaan ole. – Tätä kun on ikänsä tehnyt, mukavan porukan kanssa ja aamuisin on hauska tulla töihin, hän perustelee.

Jyväs-Jää Oy:n 40-vuotissyntymäpäivilä juhli lähes 70 ystävää ja asiakasta oman väen lisäksi. Kuvassa vasemmalta: Risto Onkila, Terho Mäkinen, Veijo Karhula, Pertti Myllyntaus, Simo Ruusuvirta ja Pentti Kaski. Kuva: Jyväs-Jää Oy.

Nimityksiä Scancool Oy

Tom Allen Oy

Jarmo Laukko palaa takaisin Scancoolin palvelukseen EteläSuomen yksikön huoltopäälliköksi 26.01.2009 lähtien. Jarmo ollut Scancoolin palveluksessa aiemmin vastaten Tampereen toimipisteen toiminnasta elokuuhun 2008 asti.

Felix Björklund (MBA) on valittu yrityksen hallituksen puheenjohtajaksi. Felix Björklund on toiminut lukuisten suomalaisten yhtiöiden johto- ja hallitustehtävissä. Hän on aktiivisesti osallistunut yhteiskunnalliseen ympäristövaikuttamiseen mm. WWF Suomen hallituksessa ja hallintoneuvostossa sekä puheenjohtajana arvostetussa Tor and Maj Nessling säätiössä.

Petri Jaaksi (AU Ins.) on nimitetty Etelä-Suomen yksikön sähkö ja automaatiotekniikan projektipäälliköksi 26.01.2009 lähtien. Petri on ollut Scancoolin palveluksessa Kokkolassa vuodesta 2006 lähtien, ja hän siirtyi Tuusulan toimipisteeseen keväällä 2009. Eeva-Maija Jakobsson on nimitetty Scancoolin talouspäälliköksi 01.02.09 lähtien toimipaikkana Kokkolan toimipiste. Eeva-Maija on ollut Scancoolin palveluksessa Kokkolassa vuodesta 2006 taloushallinnon tehtävissä.

ISS Palvelut Oy Jean Hanslin on nimitetty Teknisten palveluiden kylmäliiketoiminnan aluepäälliköksi pääkaupunkiseudulle. 56

Kylmä extra 2009

Timo Koljonen (KTM) on nimitetty toimitusjohtajaksi. Timo Koljosella on pitkäaikainen ja laaja kokemus energiatoimialalta. Viimeksi hän on toiminut Ariterm Oy:n ja Thermia Oy:n toimitusjohtajana. Timo Koljonen on yhteistyössä Tom Allen Oy:n kanssa käynnistänyt Suomen Uusiutuva Energia Oy:n toiminnan, joka toimittaa lämpöenergiaa ja energiaratkaisuja julkisyhteisöille ja asunto-osakeyhtiöille.

Uutisia

Uutuus kupariputki markkinoille

C

upori on laajentanut kylmäasennuksiin ja kylmälaitteisiin tarkoitettujen Cupori 200 -sarjan kupariputkien tarjontaansa kahdella uudella tuotteella. Valmiiksi eristetyt jäähdytyslaadun Cupori 250 -kupariputki ja Cupori 252 -kaksoiskupariputki soveltuvat erityisesti lämpöpumppujen ja jäähdytysjärjestelmien asennusputkiksi. Tuotteet täydentävät Cuporin 400 -sarjan laajaa teolliseen laitevalmistukseen räätälöityjen kupariputkien valikoimaa. Niistä kylmälaitteiden valmistukseen soveltuvat erityisesti puolaputket (LWC) ja sisäpuolisesti rihlatut (IG) kupariputket, jotka valmistetaan asiakkaiden erityisvaatimusten mukaisesti deoksidoidusta kuparista (DHP) tai hapettomasta (OF) kuparista. Valmiiksi eristettyinä Cupori 250 ja 252 nopeuttavat ja helpottavat asennusta ja lisäävät asennustyön tuottavuutta. Kun pitkälle esivalmistettuja tuotteita saa läheltä ja nopeasti, työn tehostumisen ohella myös varastointi- ja kuljetuskustannukset pienenevät. Eristeen pinta kestää hyvin putkien asennuksen myös ahtaissa tiloissa ja läpivienneissä. Tiivis eristesauma estää kosteuden kondensoitumisen putken pinnalle. Eriste on kestävää polyeteeniä (PE) ja se ei edistä paloa. Lopputulos on siisti ja toimintavarma. Valmiiksi eristetyt Cupori 250 ja 252 jäähdytyslaadun kupariputket valmistetaan standardin EN 12735-1 mukaisesti. Jokainen

Cupori 250 kupariputki.

Cupori 252 kaksoiskupariputki.

kupariputki on pyörrevirtatarkastettu sekä sisäpinnaltaan kirkas ja puhdas. Putkien päät suljetaan, jotta putket pysyisivät puhtaana asennuksen aloitukseen asti. Uudet toimituspakkaukset vähentävät pakkausjätettä. Putket toimitetaan joko 20 metrin tai 25 metrin kieppeinä. Lisätietoja: www.cupori.com.

Ympäristöystävällistä lämpöä Scancool HHP Scancool HHP on teollisuuskäyttöön suunniteltu, suuritehoinen lämpöpumppu, joka ottaa talteen prosessin hukkalämmön ja muuttaa sen arvokkaaksi lämmitysenergiaksi.Teollisuuslämpöpumpulla voidaan saavuttaa jopa 80 % säästöt energiakuluista! Scancool HHP tarjoaa • merkittävät säästöt energiakustannuksissa • riippumattomuuden energianhinnoista • ympäristöystävällisen tavan tuottaa energiaa Scancool HHP:n ominaisuudet: • tuottaa maksimissaan 80 ºC vettä 0,1–10 MW teholla, COP jopa 6 • yhteensopiva esim. jätevesi-, maalämpöym. sovellusten kanssa

Keeping You Cool www.scancool.fi ScancoolHHP ilm.indd 1

26.3.2009 08:06:36

Kylmä extra 2009

57

Uutisia

Carrier Kylmätalo muutti syksyllä uusiin tiloihin Carrierin kaupankylmään keskittyneen yksikön Carrier Kylmätalon työntekijät juhlivat uusien, valoisien ja avarien toimitilojensa avajaisia syksyllä 2008 Mäntsälässä. Tiloihin oli avajaisissa tutustumassa myös Carrierin Commercial Refrigerationin Euroopan toimitusjohtaja Philippe Delpech. – Uudet tilat sinetöivät kahden itsenäisen yrityksen yhdistymisen ja hioutumisen yhteen loistavalla tavalla. Tulevaisuudessa asiakkaamme haluavat yhä enemmän kokonaisvaltaista palvelua ja siinä meidän erittäin ammattitaitoinen henkilökuntamme on parhaimmillaan, toimitilat juhlallisesti nauhan leikkaamalla avannut Carrierin Commercial Refrigerationin Euroopan toimitusjohtaja Philippe Delpech sanoi avajaisseremoniassa. Uusiin toimitiloihin kätevästi puolueettomalle maaperälle puoliväliin entisistä tiloista siirtyivät Carrierin kaupallisen kylmän henkilökunta Lahdesta ja Kylmätalon ammattilaiset Kellokoskelta. – Logistisesti Mäntsälä osoittautui erinomaiseksi paikaksi. Täältä pääsee nopeasti asiakkaiden luokse niin Helsingin kuin Lahdenkin suuntaan, Carrier Kylmätalon toimitusjohtaja Asko Koskinen kertoi. Myymäläkylmätekniikka on yksi Carrierin voimakkaimmin kasvavista liiketoiminta-alueista Euroopassa. Carrier Kylmätalo vastaa vähittäiskaupan ja elintarviketeollisuuden käyttämien Carrier-, Linde- ja Criosbanc- kylmäkalusteiden ja kylmäjärjestelmien myynnistä, projektitoimituksista ja jälkimarkkinoinnista Suomessa. Suomessa Linde -myymäläkylmän maahantuojana vuodesta 1989 toiminut Suomen Kylmätalo Oy siirtyi Carrierin omistukseen maaliskuussa vuonna 2007. Henkilöstömuutoksia kauppa ei aiheuttanut. Toimitusjohtaja Koskisen mukaan entiset kilpailijat ovatkin hitsautuneet hyvin toimimaan yhdessä organisaatiossa. – Itse asiassa meillä onkin oikein tuplajuhlat, sillä Suomen Kylmätalo perustettiin miltei päivälleen 20 vuotta sitten, hän kehaisee.

Maljan Carrier Kytlmätalon tulevaisuudelle nostivat vasemmalta: toimitusjohtaja Asko Koskinen, keskellä Pohjoismaista ja Beneluxmaista vastaava johtaja Frank Winters sekä Carrierin Commercial Refrigerationin Euroopan toimitusjohtaja Philippe Delpech.

Haasteena paras palvelu Delpechin mukaan kaupan kylmän tulevaisuus näyttää hyvältä, mutta haasteisiin on osattava vastata. Asiakkaat edellyttävät palvelua ja heille sen saaminen alkaa olla jo ongelma. – Asiakkaat eivät enää halua ostaa kylmälaitteita tai -järjestelmiä, vaan kylmäsäilytysolosuhteita liikkeisiinsä. Carrierilla kehitetäänkin hyvää konseptia, joka rakentuisi kokonaisuudesta: oikeasta tuotteesta, sen ylläpidosta ja huollosta. Konseptia on testattu Ruotsissa ja Tanskassa, Suomeen Delpechin mukaan tarvitaan vielä hieman hienosäätöä. – Emme lähde liikkeelle hypermarketien valloituksella, niin hyvin kuin kokonaispalvelukonsepti niihin sopiikin. Me haluamme edetä turvallisin askelin, hioa konseptimme täydelliseksi, hän sanoo. Delpechin mukaan kaupallinen kylmä on hyvä bisnes. Myös ja varsinkin Suomessa. – Täällä kaupalliselle kylmälle alana on ominaista hyvät ja pitkäjänteiset asiakassuhteet sekä vahva kumppanuus liiketoiminnassa. 58

Kylmä extra 2009

Suomen Kylmäliikkeiden Liiton toimitusjohtajana aiemmin toiminut Esa Aalto ja Carrierin Commercial Refrigerationin Euroopan toimitusjohtaja Philippe Delpech keskustelivat kaupallisen kylmän tulevaisuuden haasteista Carrier Kylmätalon uusien toimitilojen avajaisissa.

– Suomen markkinoilla meillä on mahdollisuus hyvään kasvuun. Tuotteet ovat erinomaiset ja työntekijät innovatiivisia. Suomessa kylmän osaaminen painottuu nimenomaan tekniseen osaamiseen. Dakota Lavento

9/Ê / Ê- t

« ]Ê « ÊqÊ 6/\ iÊ iÌ t 6/\ ÊÛ> > Õ Õ Ãi ÃiÌÊ ÕÕÌÕÕÃ«Õ «ÕÌÊ ÞÌÊ B ii ÞÞ B° * ÀÌ>>ÌÌ >ÃÌ ÊÃBBÌÞÛBÊ >> B « «Õ ««Õ 6/Ê*Ài Õ Ê iÊ8££Ê

Õ ««ÕÌi >ÃÊ > B « «Õ ««Õ 6/Ê À` VÊ ÛiÀÌiÀÊ£ÓÊ , 1Õ`i ÊÌi Õ > Ê > B « «Õ ««Õ

ÕÌ >>ÌÕ i Ê iÀÀ Ã Õ Õ >ÕÃÊÃBBÃÌBB UÊ£{ʯÊi i B Ê Õ ÊÌ>Û> ÃiÌÊ ÊÊÊ >> B « «Õ «ÕÌt UÊ «>ÊÇäʯÊÛiÀÀ>ÌÌÕ >Ê Þ Þ Ãii ÊÊ ÊÊÊ B ÌÞà BÀ iÃÌi BBà t

UÊÌÕ ÌÌ>>Ê B « BÊqÎäÊc \ Ê«> >ÃiÃÌ>t UÊ,Õ Ìà Ê-Ì>Ìi ÃÊ*À Û }Ã> ÃÌ> Ì ÊÊ ÊÊÊÌiÃÌ ÌÕ Ã\Ê ÊÊÊq£nÊc \ÃÃ>ÊÌi ÊÓ] Ê 7Ê >Ê ÊÊÊ B « iÀÀ Ê "*ÊÓ]Ît

6/Ê*Ài Õ Ê iÊ8££Êi`ÕÃÌ>>Ê> > ÊÛ i à ÌBÊÌi >>°Ê iÀÀ Ã Õ Õ >ÌÌÕÊÌi ÌÕ ÌÌ ÊÃBBÌÞÞÊ« ÀÌ>>ÌÌ >ÃÌ ÊÓÊqÊ££Ê 7\ Ê ÌBà B ii ÊÌ> Ã Ê B « B Ê BÞÌÌ Ûi`i Ê >Ê B ÊÌ>À«ii Ê Õ >> °

6/Ê À` VÊ ÛiÀÌiÀÊ£ÓÊ , Ê Ê Õ ÃÌ> Û>>]ÊÕÕÌÌ>Ê > ÃÕÕ Ì>ÕÃÌi >>Ê Þ `Þ ÌBÛBÊ > B « «Õ ««Õ]Ê ÃÃ>Ê Ê °Ê Ì À ÌÕÊà ÛÕÌÌ> ÃÃÕÕ Ì>ÕðÊ1Õà ÊÌi >ÊÌ> >>ÊiÀ ÌÌB Ê > Ãi ÊBB Ì>à °

6/ÊqÊ Ã i ii Êi`i BÊ B ii UÊÊ> > Ê> >ÊÞ «BÀ ÃÌ iÀ ÌÌÞ UÊÊ >À `i Ê >> ÊÌÕ ÌiÃ>À > UÊÊÌÕ ÌÌi >ÊxÊÛÕ `i ÊiÀ ÃÌ> ÕÕ UÊÊÞ ÊÎääÊäääÊ B « «Õ ««ÕÌ ÌÕÃÌ>

Îx Êää£ B « «Õ «ÕÌ B ÌÞà BÀ iÃÌi B

6/Ê i ÌiÀ ÌÊ«> Ûi Õ ÃiÃÃ>à \Ê Ã« ÊqÊ i à ÊqÊ B ii >ÊqÊ ÞÛ BBÊqÊ Ã> ÊqÊ ÞÛBÃ Þ BÊqÊ > }>Ã> >ÊqÊ iÀ>Û>ÊqÊ ÕÛ >Ê qÊ Õ « ÊqÊ > Ì ÊqÊ >««ii À> Ì>ÊqÊ >ÊqÊ i ÊqÊ* À ÊqÊ* ÀÛ ÊqÊ,>Õ >ÊqÊ-i B ÊqÊ- BÀÛ ÊqÊ/> «iÀiÊqÊ/ÕÀ ÕÊqÊ6>>Ã>Ê qÊ6> Ì>>ÊqÊ6>À >ÕÃÊqÊ ÕÕÌÊ 6/ B ii ÞÞ BÌ\ÊÜÜÜ° ÛÌ°w

Uutisia

Uusi kylmäsovelluksiin räätälöity hiljainen ja energiatehokas Danfoss MLZ scroll-kompressori Danfoss on kehittänyt erityisesti kylmäsovelluksiin tarkoitetun kompressorin. Yhdessä OPTYMA™ ja OPTYMA PLUS™ koneikkojen kanssa MLZ sroll-kompressori tarjoaa energiatehokkaan, luotettavan ja hiljaisen ratkaisun kaikkiin sovelluksiin.

U

udet MLZ scroll-kompressorit on suunniteltu keskialueen lämpötilasovelluksille. Sen kylmäsovelluksiin optimoidut kierukat ja energiatehokas moottori takaavat erittäin hyvän hyötysuhteen. Kompressorisarja kattaa kylmätehoalueen 4 – 17 kW, R404A (-10 °C/+40 °C). Kompressori voi toimia jopa 10 °C lauhtumislämpötilalla, mikä mahdollistaa kelluvan lauhdutinpaineen hyödyntämisen ja siten entistä paremman hyötysuhteen kylmänä vuodenaikana. Sovelluksissa, joissa toimintaolosuhteet muuttuvat huomattavasti, kierukan patentoitu adaptiivinen säätörakenne takaa maksimaalisen hyötysuhteen kaikissa olosuhteissa. Itsesäätyvä kierukoiden välinen toleranssi, teflon- tai hiilipäällystetyt laakerit ja yksinkertaistettu rakenne (30 % vähemmän osia ja prässätyt liitokset) takaavat kestävän rakenteen. Patentoitu “HOOP” ylikuormitussuoja suojaa moottoria. Öljyvoitelun ruiskutusjärjestelmän rakenne ja kompressoreissa käytetty erikoisöljy, PVE (polyvinyyli eetteriöljy) vähentävät kitkaa ja kulumista. Huoltokäyntejä tarvitaan harvemmin, koska öljyn hajoamisriski on pienempi. Vesihöyryn poistuminen PVE öljystä tyhjöpumppauksessa on nopeampaa, kuin esteriöljyistä MLZ scroll-kompressori soveltuu kylmäaineen R404A lisäksi kylmäaineille R134a, R507A ja R22.

Aulis Heinonen 70 vuotta

O

n se vain uskottava, että ikinuoresta Aulis Heinosesta on tullut kylmäalan Grand Man. Auliksen syntymäpäiviä 22. marraskuuta juhlittiin Refair Oy:n tiloissa noin 60 hengen voimin. Aulis Heinonen syntyi 18. marraskuuta 1938 Helsingissä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Joensuun Lyseosta vuonna 1957 ja pääsi opiskelemaan teknillisen korkeakoulun koneosastolle. Jo diplomityönsä hän teki kylmätekniikasta. Loppu onkin tuttua kaikille kylmäalaa seuranneille. Aulis Heinonen perusti sekä Dinsi Oy:n että Refair Oy:n, jonka hallituksen puheenjohtajana hän jatkaa edelleen eläkepäivilläänkin. Suomen Yrittäjien timanttiristin hän sai vuonna 2003. Aulis Heinosesta kuulemme varmasti vielä. Eläkepäivinä aikaa jää penkkiurheilulle, kuten koripallon ja jääkiekon seuraamiselle sekä ystävien tapaamiselle. Tuskin hän aivan Välimeren rannoille katoaa, vaikka hänen mottonsa onkin kuvaavasti: Buona Italia! 60

Kylmä extra 2009

Danfoss MLZ scroll-kompressorin sovelluskohteita ovat mm: • Kylmähuoneet ja -kalusteet • Kylmävarastot • Tilatankit • Jäähile- ja jäätelökoneet • Elektroniikan jäähdytys • Ilman kuivaimet • Oluen jäähdytyskoneistot Lisätietoja: Oy Danfoss Ab, Kylmäryhmä, puh. (09) 802 81, s-posti: kylma@danfoss.fi

Puhtaasti kotimaiset ratkaisut vaativimpiinkin jäähdytystarpeisiin

Oy Ekocoil Ab on johtava suomalainen lamelleista valmistettavien ilmastoinnin lämmitys-, jäähdytys- ja lämmöntalteenottopattereiden sekä ilma-ilma-levylämmönvaihtimien valmistaja. Cooltrade on suomalainen yritys, joka myy ja markkinoi Ekocoilin korkealaatuisia tuotteita kaupan ja teollisuuden tarpeisiin. Olemme tunnettuja vaativien kohteiden jäähdytysratkaisujen suunnittelijana ja toteuttajana. Tarjoamme energiatehokkaita kokonaisratkaisuja, joiden lähtökohtana ovat aina asiakkaan tarpeet ja toiveet. Kun tähän yhdistetään vahva osaamisemme, voi asiakas olla varma siitä, että lopputulos soveltuu kyseiseen kohteeseen parhaalla mahdollisella tavalla.

Kalteentie 4 a, 00770 Helsinki Puh. 010 239 9770 www.cooltrade.fi

Uutisia

Combi Cool -Talvipäivät keräsivät kylmäväkeä Messilään

H

elmikuussa järjestyt Combin Talvipäivät marssittivat kiinnostuneiden kylmäammattilaisten eteen ensimmäisenä päivänä alan ulkomaisia asiantuntijoita. Kaikkiaan 60 kuulijaa ammensi englanninkielisistä luennoista melkoisen määrän uusinta tietoa. Mitsubishi Heavy Industries -lämpöpumpuista kertoi Combi Coolin Ruotsin edustaja Håkan Bergman. Danfossin Kenneth Madsen Tanskasta kertoi hiilidioksidikylmän mahdollisuuksista ja Bitzerin Ralf Gasper yli- ja alikriittisistä CO2-sovelluksista sekä taajuusmuuttajilla varustetuista kompressoreista ja kompressorilauhduttimista. Myös toisena luentopäivänä Messilän ”navetan vintille” saapui kuutisenkymmentä kuulijaa. Carelin Matteo Valerin Caretto puhui elektronisista paisuntaventtiileistä, ajureista ja kaukokäytöstä. Guntnerin Max Haberlik luennoi Microox-teknologiasta, joka nyt on otettu käyttöön myös alumiinisissa lamellituotteissa. Päivän suomalaiset puhujat olivat Sami Tikkanen Combi Coolista, Jyrki Viitakoski Baijer Electronicsista sekä Jorma Nieminen Armacellista. Tiedontäytteisen päivän päätti Danfossin Esko Kaappolan ansiokas ja yksityiskohtainen selvitys R22:n korvaamisesta. Messilä on talvisaikaan todella upea ympäristö kylmäaiheisen tilaisuuden järjestämiselle. Puitteet ovat erinomaiset. Luentopäivien välisenä iltana vieraille järjestettiin mahdollisuus saunomiseen ja

Suomalaisten kylmäammattilaisten kielitaitoa on turha epäillä. Talvipäivien Tulkkaamattomalle ensimmäiselle luentopäivälle riitti kiinnostuneita kuulijoita.

avantouintiin. – Yllätykseksemme myös Ralf Gasper Bitzeriltä uskaltautui avantoon ja sai siitä hyvästä palkinnoksi asiakkailtamme diplomin! Oli kyllä ylpeä mies. Päivää aikaisemmin hän oli elämänsä ensimmäistä kertaa saunassa, joten suoritus oli merkittävä, Klaus Nyström Combi Coolista kertoo. Nyströmin mukaan koulutuspäivät olivat erittäin onnistuneet. – Varsinkin CO2 luennot herättivät keskustelua maailman muuttumisesta. Olimme erittäin tyytyväisiä suureen osallistujamäärään.

Lämpöpumppuasentajien EUCERT-koulutus käynnistyy Suomessa Lämpöpumppuala on kasvanut nopeasti kaikissa EU-maissa ja niiden rooli on tullut merkittäväksi sekä energiansäästäjinä että hiilidioksidi- (CO2-) päästöjen pienentäjinä.

K

ahdeksan EU-maan kolme vuotta kestäneenä projektina saatiin aikaiseksi alalle erittäin merkittävä eurooppalainen lämpöpumppuasentajien EUCERT-koulutus- ja sertifiointijärjestelmä, jolla edesautetaan lämpöpumpputoimitusten ja toiminnan laatutasoa. Nyt EUCERT-koulutus on käynnistetty Suomessa eurooppalaisen mallin mukaan. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry toimii hankkeen koordinaattorina ja ensimmäisen 5päiväisen koulutuksen toteuttaa Amiedu Helsingissä. Työ- ja Elinkeinoministeriö, Ympäristöministeriö ja MOTIVA ovat panostaneet vahvasti EUCERT-koulutuksen aikaansaamiseksi Suomeen. Koulutus koostuu neljästä teoriapäivästä, joissa käydään läpi niin lämpöpumppujen markkinointia, asiakkaan koulutusta, takuuasioita, ympäristölainsäädäntöä kuin eri lämpöpumpputyyppien tekniikkaa, asennusta ja huoltoa. Myös lämpöpumppujen sovittaminen erityyppisiin lämmitysjärjestelmiin, käytännön kokemukset ja yleisimmät virheet kuuluvat kurssin sisältöön. Käytännön harjoituspäivänä viedään teoria käytännön tasolle laboratoriossa toimivia lämpöpumppuja mittaillen ja toimintakäyriä piirrellen. Teoriaosuuden tentissä käytetään eurooppalaista EUCERT-projektin kysymyspankkia ja käytännön osaaminen mitataan laboratoriopäivän päätteeksi koetilaisuudessa. EUCERT- Eurooppalaisen Lämpöpumppuasentajan pätevyyden saa, kun on läpäissyt sekä teoreettisen että käytännön kokeen ja li62

Kylmä extra 2009

säksi osoittanut sertifioinnista vastaavalle instituutiolle omaavansa osaamisen ja kokemuksen myös käytännön työssä. Kylmäteknisiin asennuksiin ja kylmäaineiden käsittelyyn liittyviin asioihin ei viiden päivän koulutuksessa luonnollisestikaan ehditä laajasti paneutua, joten niitä tekevien asennusliikkeiden vastuuhenkilö- tai asentajapätevyyttä ei EUCERT-koulutus sellaisenaan anna. - Huimasti kasvavan lämpöpumppualan suurin uhkatekijä on laadun säilyttäminen. Eurooppalaisen EUCERT-koulutusjärjestelmän valmistuminen ja käyttöönotto Suomessa sopi paremmin kuin hyvin tilanteeseen. Valmisteilla olevat EU:n energiansäästöä ja uusiutuvien energioiden käyttöä säätelevät direktiivit tulevat vaatimaan eurooppalaista toimijoiden sertifiointia, joten ministeriöiden ja MOTIVAn mukaantulo projektiin oli luonnollista. Myös Amiedulle Suomen ensimmäisen EUCERT-koulutuksen järjestäminen on varmasti haasteellinen, mutta samalla se lisää myös muita valmiuksia vastata huutaviin lämpöpumppualan koulutustarpeisiin, toteaa Suomen Lämpöpumppuyhdistys Sulpun hallituksen puheenjohtaja Jussi Hirvonen. Amiedussa haasteeseen onkin tartuttu ja se valmistelee myös mm. ilmalämpöpumppuasentajien kouluttamiseen tähtäävän kylmäalan koulutuksen aloittamista syksyllä 2009. Oppilaitoksen koulutustarjontaa niin EUCERT:n kuin muunkin osalta voi seurata osoitteesta www.amiedu.fi.

ENERGIANSÄÄSTÖÄ

ILMASTOINNINJÄÄHDYTYKSEEN, PROSESSIENJÄÄHDYTYKSEEN

VAPAAJÄÄHDYTYKSEN EDELLÄKÄVIJÄ Ulkoa ilmaista jäähdytystehoa Vapaajäähdytyksessä jäähdytysvesi viilennetään kylmällä ulkoilmalla, siis ilmaisella ja vapaasti käytettävissä olevalla luonnollisella elementillä, ja tätä luonnollista jäähdytystapaa täydennetään vasta toisessa vaiheessa tarpeen mukaan mekaanisesti. Edistyksellinen vapaajäähdytystekniikka takaa parhaan tuloksen jäähdytyksen sähkönsäästössä. Liity sinäkin edelläkävijöiden joukkoomme. Lue lisää www.vapaajäähdytys.fi ja ota yhteyttä jo tänään!

Onnisen kylmätuotteiden myynti- ja asiakaspalvelun puh. 0204 85 2121 www.onninen.fi

TeliaSonera siirtää R22:n historiaan hallitusti  Dakota Lavento

Yksityiskohtaisen laitekartoituksen ja huolella laaditun PTS:n avulla TeliaSonera vaihtaa laitekantansa R22kylmäaineet tai uusii vanhentuneet koneikot vuoteen 2014 mennessä.

E

dessä olevan urakan suuruus avautuu täydellisesti vasta exceltaulukon yhteenvetosaraketta katsellessa. Käytöstä poistuvan kylmäaineen korvaaminen on koko kylmäalalle iso juttu ja vaatii yksittäisiltä kylmälaiteomistajilta sekä omaa aktiivisuutta että investointihalukkuutta. Samassa veneessä olemisesta on kuitenkin turhaa puhua, jos yhdellä on seiniensä sisällä kaksi R22-koneikkoa ja toisella tuhansia. TeliaSoneran tuotanto- tai ehkä selkeämmin sanottuna laitetiloissa eri puolilla Suomea on kaikenikäistä laitekantaa. Suojassa sijaitsevia tiloja on jäähdytettävä ja tietotekniikankehittymisen myötä laitekannan kasvu vuosien ja vuosikymmenten mittaan on lisännyt tilojen ja niiden sisältämien laitteiden määrää nopeasti. Koko kansakunnan turvallisuuden kannalta elintärkeitä tietoliikenneyhteyksiä ei tietenkään voi jättää missään yhden jäähdytysjärjestelmän varaan. Tarvitaan myös varajärjestelmä, jolla on ehkä käytännössä kuitenkin takanaan varsin vähän käyttötunteja. Tuotantotilojen lisäksi TeliaSoneralla on toki myös niitä kaikille näkyviä työpaikkoja, toimistorakennuksia, joissa on myös omat ilmastointiratkaisunsa. Ja tämä kaikki ympäri Suomea.

Kartoituksella käyntiin R22:ta tiedettiin jo ennakolta löytyvän TeliaSoneran kylmälaitteista paljon, mutta kokonaistilanteen selvittämiseksi jokainen laite oli tarkastettava, havainnot kirjattava taulukkoon ja lopulta laadittava pitkän aikavälin suunnitelma R22:n korvaamiselle tai laitteiden uusimiselle. Urakan sujumista myös pilotoitiin yhdessä TeliaSoneran kohteessa. Herkuleellista urakkaa ovat olleet toteuttamassa projektiryhmään valitut TeliaSoneran käyttämät kylmän ammattilaiset ja tilat tuntevat isännöitsijät. Pitkän linjan soneralaisen, mutta kiinteistön ylläpidon ulkoistamisen yhteydessä aikanaan YIT:n leipiin siirtyneen Jukka Leismalan mukaan projektin ”isä” on vuodesta 1983 talossa työskennellyt kiinteistöpäällikkö Esa Kannusmäki. Lisäksi mukana ryhmässä ovat pian eläköityvän Leismalan saappaisiin astumassa oleva kiinteistö/projektipäällikkö Lasse Hämäläinen sekä konsulttipohjalta pilottiprojektia valvonut Pentti Savolainen, 64

Kylmä extra 2009

Esa Kannusmäki (vas.) ja Jani Kianta vaihtavat kokemuksia pilottiprojektin kulusta. Niitä on tarkoitus soveltaa myös tuleviin R22-vaihtourakoihin.

jolla on takanaan vuosikymmenten kokemus TeliaSoneran kylmälaitteiden koekäytöistä ja vastaanottamisesta. Pilotin muutostöiden suunnittelusta ja kylmäainevalinnoista on vastannut Jani Kianta Ax-Suunnittelusta. – Liikkeelle oli lähdettävä kaikkien R22-koneiden kartoittamisesta. Laitetiloissamme syntyy valtavasti prosessilämpöä, joten myös jäähdytyksen tarve on suuri. Lähtökohtaisesti tiesimme, että laajassa laitekannassa R22-laitteita on satoja, Jukka Leismala kertoo. Kaikkien kylmälaitteiden läpikäyminen oli melkoinen urakka. – Esa ja minä kävimme läpi kaikki kylmäkoneet ja kirjasimme exceliin niiden iät, käyttötunnit ja tietysti kylmäaineet, Jukka Leismala kertoo. Mukana ovat sekä kaappikoneet että vedenjäähdyttimet eri puolilla Suomea. Kaikkiaan jäähdytyskoneita on satoja ja R22:a tuhansia kiloja. Sekään ei ole koko kuva. Vaikka matkapuhelintukiasemat onkin rajattu selvityksestä pois, niin kaikki pienasemat alle 10 kW:n jäähdytyslaitteineen mukaan laskettuna kylmäkoneita on tuhansia. – Yli kolmen kilon täytöksen koneet jos summataan, kyllä niitä voi olla yli tuhat, Leismala täsmentää.

Käytössä on laitteita aina 1970-luvun puolivälistä lähtien. – Itse asiassa varajäähdytyskoneina on laitteita 1960-luvun puolivälistä lähtien. Kun käyttötunteja on vähän, ne ovat edelleen hyvässä kunnossa, hän lisää. Varsinaisessa päivittäisessä jäähdytyksessä käytetään vedenjäähdytystä ja vesipatterilaitteita. Varajärjestelmänä toimivat kompressoritoimiset kaappikoneet. Järjestelmät ovat riippumattomia toisistaan, täysin itsenäisiä järjestelmiä. Varakoneiden lauhduttamiseen käytetään kohteesta riippuen mm. järvivettä, jäähdytystorneja ja nestejäähdyttimiä. – Yleensä varakoneet ovat erittäin tärkeä lisäturva koko järjestelmän toimivuudelle, Esa Kannusmäki painottaa.

NYT

a k i a n o aihtaa! v

Pilotointia Sisä-Suomessa Kokemuksia R22:n vaihtamisesta R424A:an oli saatu yksittäisistä laitteista je ne olivat Leismalan mukaan hyviä. TeliaSonerassa haluttiin kuitenkin testata kerralla suuremman hankkeen toteutumista. Pilottikohteessa R22-kylmäaineet vaihdettiin niihin koneisiin, joita ei ollut PTS:ssä merkitty uusittavien joukkoon. Vuoden vaihteen jälkeen valmistuneessa urakassa R22 vaihdettiin noin kolmessakymmenessä kaappikoneessa, vedenjäähdyttimessä ja varavoimasalin konejäähdytyksessä. Urakoitsijana Jani Kiannan suunnitelman pohjalta toimi Scancool Oy ja Pentti Savolainen oli rekrytoitu urakan vastaanottajaksi. Kohteessa on käytössä 1984-vuosimallin vedenjäähdyttimet, jotka PTS:n mukaan jäävät varajäähdyttimiksi, kun uusiin investoidaan. TeliaSonera on edelläkävijä myös energiansäästössä ja luonnonvettä on hyödynnetty monissa kohteissa vapaajäähdytykseen jo 1980-luvulta alkaen aina marraskuusta kesäkuuhun saakka. Vedenjäähdyttimet ovat käytössä siis vain viitisen kuukautta vuodessa – Vapaajäähdytystä käytetään aina, kun se on mahdollista. Toisaalla käytössä on merivesi, Leismala vahvistaa. Jani Kiannan tehtävänä oli pilottihankkeen kylmäainevaihdoksen suunnittelu. – Tarkoituksena oli, että teho laskisi vaihdoksen vuoksi mahdollisimman vähän. Puolihermeettisiin koneisiin, vedenjäähdyttimiin valittiin R427A, jonka liukuma on 407C:n kanssa samaa luokkaa ja hermeettisillä kompressoreilla varustettuihin kaappikoneisiin 422D. – Liukuma höyrystimessä on noin nelisen astetta. Se ei ole ongelma, jos laitteet ovat kunnossa, hän jatkaa. Asiaa helpottaa lisäk-

Lämpöässä-maalämpöjärjestelmät yli 26 v kokemuksella

www.lampoassa.fi

si se, että TeliaSoneralla jäähdytyslaitteet on energiataloudellisista syistä mitoitettu tavanomaista hieman korkeammilla jäähdytysveden lämpötiloilla. Pilottiprojektin lopputulosta vedettiin yhteen maaliskuussa. Esa Kannusmäki kertoo, että pilotista saatiin hyviä kokemuksia. – Hankkeen sujuminen edellyttää kuitenkin, että myös urakoisija on huolellinen ja asiantunteva. Hyvä urakoitsijan nokkamies on myös erittäin tärkeä asia. – Lopputulos on hyvä ja olemmekin toiveikkaita, että saamme koneille hyvän jatkon R22-ajankin jälkeen, Kannusmäki summaa. – Suunnittelija on hallitusti minimoinut kylmäaineitten vaihtotyöstä aiheutuvan tehovajeen, Savolainen summaa tyytyväisenä. Savolaisella riitti huomioita kirjattavaksi varsinaista R22-vaihtourakkaa varten. – Huomasimme, että maahantuojilta ja valmistajilta ei tahdo löytyä uusille kylmäaineille teho- ja valintataulukoita kompressoreista komponentteihin, se tekee kenttätyöt vaikeaksi. Markkinoilla on varsin kirjavantasoisia mittareita. Urakoitsijan mittarien tulee olla toimivia, kalibroituja ja voimassa olevia. Käytettävien tyhjiöpumppujen tulee olla riittävän tehokkaita, jotta varmasti saadaan kosteus ja ilma pois kierrosta. Tiivisteiden vaihtaminen on haasteellista, sillä osa alkuperäisistä on 25 vuotta vanhoja. Mallit ovat aikaa sitten muuttuneet ja valmistajat vaihtuneet, joten niitä joudutaan erikseen teettämään, hän listaa.

PTS antaa aikataulun Historian siipien havinaa. Varaosiksi päätynyt kompressori lepää alustallaan uutta käyttöä odottamassa.

Jo muutamaan kertaan mainittu PTS on pitkän tähtäimen suunnitelma, johon jokaisen laitteen kohtalo on kirjattu ja aikataulutettu vuoteen 2014 asti. Silloin viimeinenkin R22-täytös on vaihdettu tai koko laite korvattu uudella. Kylmä extra 2009

65

Pentti Savolainen hallitsee kylmäurakoiden vastaanottamisen vuosikymmenten kokemuksella.

– Osa koneista uusitaan, mutta vähällä käytöllä olevat varakoneet ovat niin hyvässä terässä, että niihin kylmäaine kannattaa ehdottomasti vaihtaa, Leismala sanoo. Urakan suuruudesta huolimatta miehet suhtautuvat siihen filosofisesti. – Ehkä mekin olisimme voineet herätä asiaan jo muutamia vuosia aikaisemmin. Onhan tässä se pelkona, että kun muutkin heräävät, kylmäasentajat loppuvat tykkänään, Savolainen naurahtaa. – Taantuma toki voi tässä mielessä tulla meille avuksi, kun uusia kohteita ei asenneta entiseen tahtiin. Pilottiprojektin yhteenvetovaiheessa TeliaSoneran kiinteistöjen ylläpito ja huolto olivat myös muutosvaiheessa, sillä kilpailutuksen jälkeen vastuu isännöinnistä siirtyy Rejlers Oy:lle ja huolloista ISS Oy:lle. Samalla vaihtuu myös useiden TeliaSoneran kylmäasioista ja tiloista vastaavien ammattilaisten työnantaja. Ymmärrettävästikään valtakunnan turvallisuuden kannalta olennaisten tilojen ylläpidon ammattilaisia ei kasva joka oksalla, joten sama porukka jatkaa sopimuskumppanin nimestä riippumatta. Ylimääräistä sählinkiä muutoksista tietysti aiheutuu. Jukka Leismalalle tämä on viimeinen vaihdos. Hän on huolehtinut pääkaupunkiseudulla tuotantotilojen kylmälaitteista ja niiden ylläpidosta, mutta nyt edessä ovat eläkepäivät. Vastuu siirtyy Lasse Hämäläiselle, jonka työnantaja on siis jo Rejlers Oy. Työnantaja vaihtui samaan aikaan myös Esa Kannusmäellä.

Ruosilantie 14 E, 00390 Helsinki, puh. 09-777 1230 Lakalaivankatu 10 B, 33840 Tampere, puh. 03-266 1340 Pitkamäenkatu 13, 20250 Turku, puh. 02-254 7170 www.combicool.fi

66

Kylmä extra 2009

Puhtaamman ympäristön ehdoilla – energiaa säästäen

Carrier on kehittänyt elintarvikemyymälöille kolmannen sukupolven kylmäjärjestelmiä jo kymmeniä vuosia. Pitkälle kehitetty ja huolellla testattu teknologia yhdistää ekologisuuden ja energiatehokkuuden toimivaksi kokonaisuudeksi, joka tuo enemmän tehoja vähemmällä energialla. Carrierin CO2OLtec järjestelmissä käytetään vain luonnollista ja ympäristöystävällistä kylmäainetta – hiilidioksidia. Tehosta liiketoimintaasi ja liity turvallisesti edelläkävijöiden joukkoon. Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan.

Think system – master energy

Carrier Kylmätalo www.carrier.fi

No Sweat. Uudet Kojacool puhallinkonvektorit Uudet laadukkaat puhallinkonvektorisarjamme tarjoavat luotettavan ratkaisun eri huonetilojen jäähdytykseen. Laitevalikoimamme on yksi markkinoiden kattavimmista ja hiljaisimmista. Tarjolla lattia- seinä- ja kattoasenteiset sekä kanavoitavat mallit. MyÜs suorahÜyrysteisenä. Laaja lisävaruste- ja värivalikoima. Suoritusarvojen takeena Eurovent-sertifikaatti. Kun haluat tiloihisi miellyttävän, tasaisen ja hiljaisen jäähdytyksen, on ratkaisusi Kojacool – No Sweat!

ÂŽ

KOJACOOL OY

7FUPLVKB t 7"/5"" 1VI t 'BLTJ

-FOUPLFOUĂŠOLBUV t 1- 5".1&3& 1VI t 'BLTJ www.kojacool.fi