12 minute read
Rengon yhdistys
▶ Perustettu 26.9.1988 ▶ 202 jäsentä ▶ www.elakeliitto.fi/renko
Rengon eläkeläiset ihan ”Seilissä”
Advertisement
Seilin saari, spitaalisten ja mielisairaiden hoitopaikka 1620 - 1960 luvuilta.
Elokuun 18. päivän aamuna oli aikainen herätys. Piti ehtiä mukaan retkelle Seilin saarelle. Matkaa oli toivottu ja odotettu. Säätiedotus lupaili lämmintä päivää. HämeBussin ovella Erja laski tulijat. Auto täyttyi ja matkaan päästiin Joonaksen kyydissä aikataulun mukaan. Saavuimme Rymättylään Hangan satamaa hyvissä ajoin odottelemaa yhteysalus M/S Österniä.
Laivalla nautimme kahvit ja herkulliset sämpylät. Puolen tunnin merimatkan ajan ihastelimme saariston maisemaa. Rannassa jakauduimme kahteen ryhmään ja lähdimme oppaiden matkassa tutustumaan kohteeseen.
Ensimmäisenä tulimme tilanhoitajan talolle. Saarella on harjoitettu maanviljelyä jo keskiajalta lähtien. Eristyneisyyden aikana elettiin täysin omavaraisesti. Tilanhoitaja oli merkittävä henkilö ja se näkyi myös talon koossa.
Koko saari on nykyään luonnonsuojelualuetta ja osa sen maa-alueista kuuluu Natura 2000-suojeluverkostoon. Suojeltavia ja silmälläpidettäviä lajeja on useita. Maisemaa hoitaa Metsähallitus. Ihailimme laiduntavia lehmiä, jotka olivat siellä kesätöissä hoitamassa perinnemaisemaa. Opas kertoi saaren eteläosan olevan lehtomainen, pohjoisen karua havupuiden aluetta ja keskellä kallioketoja.
Matka jatkui kohti rakennuksia. 1620-luvulla rakennettiin neljä asuintupaa, leivintupa, sauna ja kirkko. Saarelle muuttivat hoitajineen spitaaliset sekä köyhät ja vaivaiset – esimerkiksi kuurot, sokeat ja liikuntakyvyttömät. Hos-
Erittäin uhanalaisen peltomaitikan kukkaa pääsimme ihailemaan. Kuva Vuokko Könönen..
100
pitaalin joutuneet eivät enää päässeet sieltä pois. Spitaalia pidettiin erityisen vaarallisena. Se tuhosi kehon hitaasti ja kammottavasti ja sen uskottiin leviävän synnin seurauksena. Hoitoina käytettiin paloviinaa, parantavien lähteiden vettä ja jumalan sanaa.
Kävelimme helteisessä säässä kohti kirkkoa. Hirsirakenteisessa ristikirkossa on erilliset ovet ja tilat spitaalisille ja terveille. Kirkon pihalla oleva suuri puinen risti on pystytetty 663 saarella kuolleen spitaalisen muistoksi.
Vielä jaksoimme tutustua spitaalihospitaalista hourujenhuoneeksi muutettuun mielisairaalaan. Vanhojen puurakennusten tilalle rakennettiin kivirakennukset. Seiliin sijoitettiin erityisesti naispotilaita ja hoitona oli vankilamaiset olosuhteet, vaatteet, ruoka ja viina. Mielisairaala lakkautettiin vuonna 1962 ja rakennukset siirtyivät Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen käyttöön.
Mielenkiintoisen opastuksen jälkeen olimme nälkäisiä. Maukasta syötävää oli tarjolla entisen mielisairaalan salissa. Kylläisinä hajaannuimme nauttimaan varjoisasta kahvilasta, näyttelyistä tai aurinkoisesta maisemasta, kukin mieltymyksensä mukaan. Vähitellen valuimme satamaan odottelemaan yhteysaluksen saapumista. Erja matkan johtajana luotsasi joukkomme taas täysilukuisena matkalle kohti Renkoa.
Kiitokset onnistuneesta matkasta Rengon yhdistykselle ja erityisesti Erjalle.
Maija Mustalammi
Retkeläisiä seuraamassa opastusta. Kuva Markku Mustalammi.
Mielisairaalan toimintaa. Kuva Terttu Rantala..
101
Kuvassa Seppo Sovio ja Olavi Koskinen Pullerin hallissa.
Rakkaudesta urheiluun
Ikiliikkujat
Jo reilut 20 vuotta on Hämeenlinnan Kaurialan kentälle ja Pullerin hallille kokoontunut nyt jo harmaantuva miesjoukko harjoittelemaan rakkaan lajinsa, yleisurheilun pariin. Harjoituksia on kolme kertaa viikossa. Miehiä on ollut mukana Hämeenlinnasta, Hattulasta, Rengosta, Hauholta ja Riihimäeltä. Naisiakin on saatu välillä mukaan. Vakioporukan vanhin on tällä hetkellä 93-vuotias ja kaikki muutkin jo reilusti eläkeiässä. Jokaisella on leipälajinsa, joka useimmiten on valikoitunut jo nuoruusiässä. Kaikki ovat harrastaneet kilpaurheilua nuoruudessa jollakin tasolla ja jatkaneet urheilu-uraa vanhempana pitkänkin tauon jälkeen.
Monet jatkavat kilpailemista edelleen, useimmat Hämeenlinnan Tarmon riveissä. Porukalla on plakkarissa mitaleita Maailman-, Euroopan-, Pohjoismaiden- ja Suomen mestaruuskilpailuista. Mitalit eivät kuitenkaan ole pääasia, vaan tärkeintä on omasta kunnosta huolehtiminen vielä aikuis- ja vanhuusiässä, hyvä olo ja sosiaalinen kanssakäyminen. Porukan ikääntymisestä huolimatta lajikirjo on edelleen laaja: pika- ja aitajuoksu, pitemmät juoksumatkat, korkeus- ja pituushyppy, kiekonheitto, ottelut…Silloin, kun joku vamma estää lajinomaisen harjoituksen, pistetään kävelyksi. Niin tiukkapipoista ei harjoittelu koskaan ole, etteikö ehdittäisi vaihtaa kuulumisia ja pohtia maailmanmenoa. Näiden harjoitusten lisäksi liikkuu jokainen päivittäin omatoimisesti kotioloissa; hiihtää, kävelee, hölkkää, suunnistaa, jumppaa jne. Osa treenaa myös kuntosalilla.
Kaikilla mahdollisuus osallistua
Suomen väestö ikääntyy kovaa vauhtia ja yhä suurempi osa väestöstä on eläkkeellä. Yhteiskunnallisesti olisi tärkeää, että tämä väestö voisi elää mahdollisimman pitkään aktiivista ja tervettä elämää. Tähän haasteeseen vastaavat monet urheiluseurat, kunnat ja järjestöt ympäri Suomea. Eläkeliittokin yhdistyksineen ja vapaaehtoisineen järjestää monenlaista liikuntaa sauvakävelystä mölkkyyn ja bocciasta keilailuun. Myös kuntokorteilla kannustetaan liikkumaan eri tavoin oman aikataulun mukaan. Yhä useammat kunnat panostavat ikääntyvien liikuntaan, tarjoavat ilmaisia ja tuettuja kuntosalivuoroja ja tukevat ohjattuun liikuntaan osallistuvia. Liikunnan harrastaminen onkin nousussa aikuisten ja vanhemman väestön keskuudessa, mikä on hieno asia, sillä päivittäisiin toimintoihin sisältyvän arkiliikunnan osuus on koko ajan vähentynyt.
Jalkapallossa aikuisjoukkueiden
102
määrät ovat olleet kovassa kasvussa viime vuosina. Monet seurat ovat käynnistäneet myös aikuisten jalkapallokouluja. Myös Uimaliitto järjestää aikuisurheilutoimintaa uinnissa, uimahypyissä, vesipallossa ja taitouinnissa. Uinnissa vanhimmat harrastajat ja kilpailuihin osallistuvat ovat lähemmäs 90-vuotiaita.
Suomen Aikuisurheiluliitto (SAUL)
1971 perustettuun Veteraaniurheiluliittoon, nykyiseen Aikuisurheiluliittoon, kuuluu 365 urheiluseuraa ja 11 000 aikuisliikkujaa. Naisten osuus kasvaa kovaa vauhtia. Kilpailusarjoja on viiden vuoden välein 30 vuodesta aina 100 vuoteen asti. Liiton toimintaan kuuluu yleisurheilu, hiihto ja luistelu. Monet seurat järjestävät aikuisten yleisurheilukouluja. Suuri osa seurojen jäsenistä ei osallistu kisoihin, vaan pitää kunnostaan huolta ilman kilpailullisia tavoitteita. Osalle jäsenistä kilpailut Suomessa ja eri puolilla maailmaa taas motivoivat kovaankin harjoitteluun ja valmentautumiseen ympäri vuoden. Osa on urheillut nuorempana ja aloittaa urheiluharrastuksen uudelleen, osa tulee mukaan ensimmäistä ker-KERAMIIKKASTUDIO taa jopa vasta 60–70-vuo Heli Valaja tiaana. Hyvikkäläntie 1304, Renko Liike on lääke 050-5215581 (puoti avoinna sovittaessa)
Urheilun ja liikunnan harrastus ei lupaa ikuista nuoruutta. Tärkeintä on oman fyysisen ja henkisen kunnon ylläpitäminen iän karttuessa. Liikunnalla voidaan edistää vanhenevien ihmisten toimintakykyä, ehkäistä sairauksia ja parantaa itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. Noin 50 ikävuoden jälkeen lihasvoima heikkenee molemmilla sukupuolilla noin prosentin vuodessa ja kiihtyy 65 ikävuoden jälkeen. Hormonaalisten muutosten vuoksi naisten lihasvoima heikkenee nopeammin vaihdevuosista alkaen. Myös tasapaino heikkenee iän myötä. Sopivalla harjoittelulla näitä ominaisuuksia voidaan ylläpitää ja kehittää yllättävänkin paljon ikään katsomatta. Erityisesti kuntosaaliharjoittelu on ikäihmiselle tehokas ja turvallinen vaihtoehto.
Ikä ei ole este
KERAMIIKKASTUDIO Härkätien Puutavara Oy
Heli Valaja Sahantie 5, 14300 Renko Saha- ja höylätavaraa l Rakennustarvikkeet Hyvikkäläntie 1304, Renko puh. 040 843 6064 050-5215581 fax. (03) 652 6235 (puoti avoinna sovittaessa) myynti: harkatienpuutavara.fi
Yrityssilta Oy
Yritysten, yhteisöjen ja maatilojenwww.tmihelenakallio.com helenakallio.relaxi@gmail.com N TALOUSHALLINTOPALVELUTKoulutie 39, Iittala iemeläntie 5, Renko Myös kotikäynnit! * sertifioidut kylvösiemenet Rengonraitti 22, 14300 RENKO * kaivinkone- ja maansiirtopalvelut * kuljetuspalvelut ja sorastukset puh. 03 644 540 www.kultajyva.com yrityssilta@yrityssilta.fi info@kultajyva.com 050 320 8270/Heikki Hakkotie 80, Renko Seuraa meitä myös facebookissa Rakennus, maalaus ja metallityöt Metsuri/klapienteko juha.3068@gmail.com
Tilipalvelu Yrityssilta Oy
Yritysten, yhteisöjen ja maatilojen TALOUSHALLINTOPALVELUT Rengonraitti 22, 14300 RENKO TM puh. 03 644 540 yrityssilta@yrityssilta.fi
Parturi-Kampaamo
Rengonraitti 16, Renko
Puh. (03) 6527 444 Merja Uusitalo
www.kampaamobella.net
Liikuntaa ei ole milloinkaan myöhäistä aloittaa, mutta sen lopettaminen on aina liian aikaista. Siksi mekin olemme ”poikakerhossa” päättäneet jatkaa liikkumista ja harjoittelemista niin kauan kuin omin avuin kentälle ja hallille pääsemme ja vielä senkin jälkeen jossakin muodossa. Kannustamme kaikkia vähänkin urheilusta ja liikunnasta kiinnostuneita ja urheilua harrastaneita mukaan toimintaan. Liikuntamuotoja ja lajeja löytyy jokaiselle. Teksti: Seppo Sovio Kuva: Esko Tuovinen
K ja E Suokas Oy Vehmaistentie 1360, 14300 Renko 0500 711 554
Soraa, murskeita * sertifioidut kylvösiemenet * kaivinkone- ja maansiirtopalvelut
Härkätien Puutavara Oy * kuljetuspalvelut ja sorastukset
Sahantie 5, 14300 Renko Saha- ja höylätavaraa l Rakennustarvikkeet www.kultajyva.com puh. 040 843 6064 info@kultajyva.com fax. (03) 652 6235 050 320 8270/Heikki myynti: harkatienpuutavara.fi Hakkotie 80, Renko Seuraa meitä myös facebookissa
JR-Monitoimi Rakennus, maalaus ja metallityöt Metsuri/klapienteko p. 0500 554 294 juha.3068@gmail.com
92 K ja E Suokas Oy
103
Muisto lapsuudesta
Oli talvisodan joulun jälkeinen aika. Oli paljon lunta ja kovat pakkaset. Kotipihan omena- ja kirsikkapuut paleltuivat. Vain yksi omenapuu säilyi osittain. Olin 7 vuotias ja veljeni oli 5 vuotta. Muistan nuo ajat kuin eilisen päivän, jostain syystä.
Isä oli sota-ajan työkomennuksella Hämeenlinnassa ja tuli käymään kotona.Minä ja Veljeni olimme olleet kotona sukulaisnaisten hoidossa. Isä jostakin syystä päätti viedä meidät mummolaan. Hän vei meidät Vaskijärven asemalle. Hän jätti meidät asemanhoitajan luo ja lähti hevosella vielä kotona käymään ja lupasi tulla pian takaisin. Kotiin oli noin kolme kilometria. Meillä oli aikomus mennä junalla Läyliäisiin ja sieltä linja-autolla mummolaan. Silloin kulki kaksiraiteinen junarata. Veturi, jota kutsuttiin pikkupässiksi, veti vaunuja Hyvinkään ja Karkkilan vä-
Kuvassa ovat 3,5 v Anja ja Hellä äidin sylissä on 1,5 v pikkuveli Aulis. Äidin vieressä on Nalle-koira. Anjan vieressä on isä Otto. Anja kertoi, että tämä kuva herättää monia hyviä muistoja. Kuvassa on Anjan kotitalo, jonka rakensi hänen isänsä isä Kustaa Aadolf 1930-luvulla. Nykyisin taloa asustaa Anjan veli Aulis vaimonsa kanssa. Pihalla ovat papan ja mamma Amanda Sofian lisäksi keskellä seisovat Anjan isä Otto ja isän veli Svantte sekä serkkutyttö Kerttu.
lillä. Tänä päivänä on pyörä- ja lenkkitie radan paikalla.
Olimme vielä asemanhoitajan luona, kun ilmahälytys tuli. Aseman väki vei meidät ja monia muitakin kellariin suojaa . Kyllä minua pelotti ja veljeni itki eikä isääkään ollut vielä tullut takaisin. Minulla oli äidin käsilaukku sylissäni. En tiedä miksi isä oli sen minulle antanut. Puristin sitä lujaa kai turvaa etsien.
Hälytys loppui ja isä tuli ja junakin tuli. Pääsimme jatkamaan matkaa Läyliäisiin ja siitä linja-autolla Juhalan pysäkille, jossa jäimme pois. Jatkoimme matkaa kävellen. Isä kantoi pientä veljeäni. Isä vei meidät Leppäniemen väentupaan ja jätti meidät sinne. Sitten ihän lähti hakemaan Arvo-enoa hänen hevosella. Sitten Isä tuli hakemaan meitä ja laittoi meidät rekeen ja jatkoimme matkaa. Oli ihanaa päästä vällyjen alle. Mummolassa odotti Sanni tädin ihana pehmeä syli johon hän meidät lapset otti. Rakkaat mummo ja pappa olivat myös kotosalla. Olimme talven siellä turvassa. Meidän oli hyvä olla. Sunnuntaisin piti istua hiljaa kuuntelemassa jumalanpalvelusta. Naapuristakin tuli Kalliomäen Taavetti ja Manta kuuntelemaan jumalansanaa.
Naapurissa asui Hilja, joka oli 4 vuotta minua vanhempi. Hän kävi jo koulua ja opetti minuakin kirjoittamaan ja lukemaan. Olimme hyviä ystäviä Hiljan kuolemaan saakka. Hilja kirjoitti ja lähetti minulle kuulumisten lisäksi aina runoja .
Talvisota loppui maaliskuussa 1940. Isä tuli hakemaan meidät kotiin. Pappa antoi karkkipussin, jossa oli papukaijan kuva. Pappa sairasteli koko talven ja kuoli toukokuussa -40.
Menimme kotiin ja niin se kotielämä alkoi. Äitikin pääsi kotiin.
Näitä muisteli vanha eläkeläismummo. Kiitos elämälle, että sain elää ja muistella.
Anja Uusitalo 89 v. os. Tele`n
104
Luonto on Timon toinen luonto
”V almistakaa annetuista aineksista omia välineitä käyttäen kuvassa olevalle linnulle linnunpönttö” Tällaisella alkutehtävällä käynnistyi Suomen Ladun vuodesta 1970 alkaen järjestämä Erävaelluksen SM-kilpailu Kiilopäällä vuonna 2014. Puukiipijä piti tunnistaa kuvasta ja sitten piti tietää millainen pönttö. Kilpailuja järjestetään edelleen vuorovuosina etelässä ja pohjoisessa. Renkolainen Timo Ylitalo ehti osallistua kisaan useankin eri parin kanssa yhteensä 29 kertaa. Ensimmäinen kerta oli Sallassa vuonna 1984 parina tytär Hanna . Viimeisin kerta oli Mäntsälässä vuonna 2015 parina Martti Kemppainen Lohjalta. Renkolainen Pertti Punkari oli 13 kertaa parina. Mieleenpainuvin alkutehtävä oli kermavaahdon vispaus Senaatintorilla Helsingissä.
Innostus tällaisen kilpailumuotoon lienee syntynyt alunperin kiinnostuksesta luontoon ja sen arvostamiseen ja kunnioittamiseen. Lisäapua antoi pitkäaikainen työ Metsäntutkimuslaitoksella. Myös puhdas kuntoilu on ollut Timolle voimaa antava harrastus. Sen sijaan ajatus kilpailemisesta luontoon liittyvänä tuntuu äkkiseltään vieraalta. Mutta käydäänhän luonnossakin jatkuvaa kilpailua ihan hengissä pysymisestä. Tämä kisa ei sentään ollut ihan näin raakaa vaikka välillä rajua olisikin.
Rajuudesta kertoo se, että kisa alkoi torstaina puolelta päivin ja päättyi sunnuntaina samoihin aikoihin. Rinkassa mukana kaikki tarvittava, mistä painoa kertyi siinä 14 kiloa. Veteraaniarjassa matka oli 70 kilometriä ja yleisessä sarjassa 100 kilometriä. Koko reitti oli kuljettava suunnistamalla kuten alan kisoissa. Lähes jokaisella rastilla oli luontoon, paikallistuntemukseen, ensiaputaitoihin tms. liittyviä kysymyksiä tai tehtäviä.Luonnosta poimittiin lähinnä marjoa ja purosta juomavettä. Puita käytettiin säästellen luvanvaraisesti. Kisojen vaativin tehtävä oli yleensä rinkkalautan teko ja sillä 40-50 metrin vesistön ylittäminen kuivana. Se tehtiin parista riuústa sekä mukana olevista varusteista: rinkat, jätesäkit, köyttä ja narua. Ellei ollut taitoa, toinen vihtoehto oli sulloa kaikki isoon muovisäkkiin, sitoa säkin suu tiukkaan, heittää se veteen ja uida pelkät kalsarit (naisilla myös yläosa) jalassa säkkiä edellä tönien yli virran. Olihan se hiukan nöyryyttävää, kun samalla näimme kuinka Timo ja muut taiturit meloivat täysissä pukineissa hiljaa lipsutellen ja kuivana pysyen yli aavan ulapan.
Parhain sijoitus Timolla oli Kilpisjärven kisoissa vuonna 1990 Pertti Punkarin kanssa. Mainittakoon, että Timon tytär Hanna on parinsa kanssa voittanut naisten sarjan mestaruuden 11 kertaa. Mieleen painuvimpana ja ehkä samalla pelottavimpana tehtävänä on Timolla mieleen jäänyt tulvivan Iijoen ylitys kanootilla.
Timo on pitkään ollut Eläkeliiton Rengon yhdistyksen jäsen. Tämän lisäksi muun muassa Renko-Seurassa ja Jaakon Samoojissa hän on antanut tärkeää luontoon ja ympäristöön liittyvää osaamistaan nuorempien käyttöön ja iloksi.
Antti Leinikka Timon parina Reisjärven kisoissa
105
Toukosiunaus tapahtui Maaniitun tilalla 21.–22.5. Siunauksen toimitti pastori Heikki Toivio ja musiikista vastasi kanttori Sulo Kolari. Emännät tarjosivat pullakahvit. Lämminhenkiseen tilaisuuteen osallistui 50 henkilöä. Kiitokset talon väelle.
Kuvassa nuori-isäntä Perttu Maaniitty ja poikansa Eero ovat kylvötöissä.
106
K ja E Suokas OyHärkätien Puutavara Oy Sahantie 5, 14300 Renko KERAMIIKKASTUDIO Heli ValajaVehmaistentie 1360, 14300 Renko Saha- ja höylätavaraa l Rakennustarvikkeet Hyvikkäläntie 1304, Renko 0500 711 554puh. 040 843 6064 050-5215581 fax. (03) 652 6235Soraa, murskeitamyynti: harkatienpuutavara.fi(puoti avoinna sovittaessa)
040 747 2687
K ja E Suokas Oy
* sertifioidut kylvösiemenet * kaivinkone- ja maansiirtopalvelut * kuljetuspalvelut ja sorastukset www.kultajyva.com info@kultajyva.com 050 320 8270/Heikki Hakkotie 80, Renko Seuraa meitä myös facebookissa
Parturi-Kampaamo
Rengonraitti 16, Renko
Puh. (03) 6527 444
* sertifioidut kylvösiemenet Merja Uusitalo * kaivinkone- ja maansiirtopalvelut www.kampaamobella.net * kuljetuspalvelut ja sorastukset www.kultajyva.com info@kultajyva.com 050 320 8270/Heikki Hakkotie 80, Renko Seuraa meitä myös facebookissa
Vehmaistentie 1360, 14300 Renko 0500 711 554
Soraa, murskeita 040 747 2687
KERAMIIKKASTUDIO Härkätien Puutavara Oy
Heli Valaja Sahantie 5, 14300 Renko Saha- ja höylätavaraa l Rakennustarvikkeet Hyvikkäläntie 1304, Renko puh. 040 843 6064 050-5215581 fax. (03) 652 6235 (puoti avoinna sovittaessa) myynti: harkatienpuutavara.fi
Parturi-KampaamoTilipalvelu K ja E Suokas Oy
Rengonraitti 16, Renko Yrityssilta Oy Vehmaistentie 1360, 14300 Renko 0500 711 554
Puh. (03) 6527 444
Merja UusitaloSoraa, murskeita www.kampaamobella.net Yritysten, yhteisöjen ja maatilojen TALOUSHALLINTOPALVELUT
92
Rengonraitti 22, 14300 RENKO puh. 03 644 540 Tilipalvelu yrityssilta@yrityssilta.fi * sertifioidut kylvösiemenet * kaivinkone- ja maansiirtopalvelutYrityssilta Oy * kuljetuspalvelut ja sorastukset JR-Monitoimi www.kultajyva.com Rakennus, maalaus ja metallityöt info@kultajyva.com Yritysten, yhteisöjen ja maatilojen Metsuri/klapienteko 050 320 8270/Heikki TALOUSHALLINTOPALVELUT p. 0500 554 294 Hakkotie 80, Renko juha.3068@gmail.com Seuraa meitä myös facebookissaRengonraitti 22, 14300 RENKO puh. 03 644 540 yrityssilta@yrityssilta.fi
KERAMIIKKASTUDIO Heli Valaja
Härkätien Puutavara Oy
Sahantie 5, 14300 Renko
Sahantie 5, 14300 RenkoHeli ValajaRakennus, maalaus ja metallityöt Saha- ja höylätavaraa l Rakennustarvikkeet puh. 040 843 6064Hyvikkäläntie 1304, RenkoMetsuri/klapienteko 050-5215581 p. 0500 554 294 fax. (03) 652 6235 myynti: harkatienpuutavara.fi(puoti avoinna sovittaessa)juha.3068@gmail.com
Saha- ja höylätavaraa l Rakennustarvikkeet puh. 040 843 6064 fax. (03) 652 6235 myynti: harkatienpuutavara.fi
K ja E Suokas Oy 107 Vehmaistentie 1360, 14300 Renko 0500 711 554 Soraa, murskeita
