Toimenpide 2008

Sitoutumaton vasemmisto Obunden v채nster The Independet Left

Toimenpide

Toimenpide 2008 1

Sitoutumaton vasemmisto Obunden v채nster The Independet Left

Sisällys 2 Pääkirjoitus 3 Puheenjohtajalta 4 Draamanarkomaniaa ja spektaakkeleita 8 Lähiödebatti 10 Aseellinen vallankumous 13 Paska kaupunki 14 Oikeat mielipiteet kunnallisvaaleihin 16 Bolivaarinen vallankumous Latinalaisessa Amerikassa

Pelin säännöt

Mielenkiintoisuus on taito kävellä mauttomuuden ja tyylikkyyden välistä rajaa siten, että välillä käydään roimasti molemmilla puolilla, mutta keskiarvolla pysytään siinä välissä. Jos tähtää tähän, pitää valmistautua katastrofaalisiin epäonnistumisiin, itsensä likoon laittamiseen ja ylipäätään kovilla panoksilla pelaamiseen.

Toimenpide

Tässä Toimenpiteessä yritämme puuttua siihen, mikä maailmassa on olennaista. Osansa saavat inflaatio, teatteri, vallankumous ja eläimet. Yksi artikkeleista käsittelee koko Etelä-Amerikassa tapahtuvaa uutta vasemmistolaista herätystä. Voisiko kymmenien vuosien pannassa olon jälkeen demokraattisesti synnytetty sosialismintapainen olla jälleen varteenotettava vaihtoehto? Ainakin me toivomme niin.

19 Metsätalouden politiikka Papua-Uudessa-Guineassa 22 Yliopistolain uudet seikkailut 24 Mistä on pienet eläimet tehty? 26 Vasemmisto ja minä 27 Se on sinusta itsestäsi kiinni 28 Tilajako - tilat jakoon? 30 Miljardin dollarin soppa 32 Pintavihreyden perikato 34 Helsingin makeat mestat 36 Tervetuloa Sitvasiin! vetäessäni liipaisimesta. Tarkkaavainen lukija on jo saattanut huomata joka sivun alalaidassa kulkevat tekstipalkit. Ne ovat meidän panoksemme viime vuosina aivan liian vähälle jääneeseen Valitse itse seikkailusi -kirjallisuuteen. “Pelaaminen” on helppoa: lähdet liikkeelle tämän sivun alalaidasta, luet tekstin, valitset etenemisvaihtoehtojen väliltä ja käännät itsesi oikealle sivulle. Toista, kunnes tulet luontevaan lopetuskohtaan. Ja sitten kokeillaan uudestaan, mitä hiukan toisenlaisilla valinnoilla olisi tapahtunut. Yksi lehden teemoista on kaupunki, joten myös tämä kauppakeskushupailu nivoutuu osaksi vakavampaa käsittelyä. Täten tamppaamme alussa mainittua rajaa retein askelin. Ole hyvä! Veikko Eranti

Tutkimme myös, mitä edellytyksiä meillä olisi osallistua ei-demokraattiseen sosialismin synnyttämiseen. Kävimme kokeilemassa, miten ampuminen laistaa pasifisti-feministeiltä. Ja laistoihan se, ainakin kohtuullisesti. Aseen pitäminen kädessä on ehdottomasti elämäni pelottavimpia hetkiä. Radalla seistessä mielessäni takoi koko ajan ajatus siitä, miten vakavaksi pieni käden heilahdus tai turha käännähdys saattaisi äityä. Myös ase tiesi, ettei sitä ollut tarkoitettu minun käteeni: se jumiutui noin joka toisella kerralla

2 2

On synkkä ja myrskyinen yö. Kävelet kaupungilla omissa mietteissäsi, kun yhtäkkiä kirkkaat neonvalot pysäyttävät vaelluksesi. Kampin keskus kohoaa edessäsi, pelottavana ja houkuttelevana. Havaitset, että eräs harvoin käytetty huolto-ovi on jäänyt auki, ja kutsuva valonsäde lankeaa märälle asfaltille. Jännitys kihelmöi koko ruumissasi, ja päätät livahtaa sisään. Olet huoltokäytävässä joka johtaa kauppakeskuksen keskiosaan. Oikealle haarautuu toinen huoltokäytävä. Sivu 14: jatka eteenpäin, sivu 8: käänny oikealle.

Puheenjohtajalta Olen seurannut taistelua vapaan kaupunkitilan puolesta jo melko pitkään, mutta se ei ole oikeastaan juuri koskettanut minua henkilökohtaisesti. En ole koskaan käynyt yhdelläkään squatilla, osallistunut aihetta käsittelevään mielenosoitukseen tai aktiivisesti seurannut blogeja. Keskusteluissa talonvaltauksesta ja kaupunkitilasta olen ollut oikeaa mieltä (ks. myöhemmin lehdessä) mutta ilman henkilökohtaista suhdetta asiaan. Keväällä vietin jonkin aikaa täysin varattomana. Olin onneksi saanut kasaan riittävän määrän makaronia ja muutaman Unicafe-aterian Lyyralle, joten suhtauduin aikaan ilman rahaa vailla suurempia paineita – keskustelut laten ääressä jäisivät väliin, mutta mitäs siitä. Kun kävelin eräänä päivänä Uudelta Aleksanterinkatua pitkin Kruununhakaan, ymmärrys valkeni minulle. Helsingin keskustalla on hyvin vähän tarjottavaa ihmisille ilman lompakkoa. Tämä johtopäätös on sinänsä varmasti melko tavallinen, mutta kaupallisen keskustan vaikutuksen laajuus yllätti minut täydellisesti. On hyvin hankalaa kävellä keskustan läpi kuulematta sielukasta ääntä kertomassa vinkkejä hyvistä ostospaikoista tai vähintään jonkinlaista hermostuttavaa taustamusiikkia. Valosaasteen määrä on hurja kirkkaiden loisteputkien valaistessa kadut aavemaisella hohteellaan. Mainoksia on kaduilla, ikkunoissa ja katoilla. Hengittämämme ilma on huonolaatuista (tätä kirjoittaessa pienhiukkaspitoisuuksien raja-arvot on Mannerheimintiellä ylitetty 33 kertaa tämän vuoden aikana) autoista ja tietöistä johtuen. Tämän valossa tuntuu melko huvittavalta että tarroja liimailevia ihmisiä rangaistaan ja sähköyhtiöt putsaavat ympäristöä kaunistavia harmaita laa-

tikoitaan. Tietenkin on selvää, että asuessani Helsingin kokoisessa kaupungissa en voi vaatia samaa rauhaa ja hiljaisuutta kuin vaikkapa Kainuussa. Tietenkin kiinteistöjen omistajien täytyy saada (tietyin rajoituksin) tehdä tönöissään mitä haluavat, mutta millä oikeudella mainokset valtaavat julkisen tilamme? São Paulossa päätettiin korjata tilanne pormestari Gilberto Kassabin johdolla, ja viime vuoden huhtikuusta lähtien kaikki ulkomainonta on ollut kaupungissa kiellettyä. Kokemukset ovat olleet lähinnä positiivisia. Kunnallisvaalit lähestyvät, ja syksyllä ponnahtaa jokaisen Helsingissä oleskelevan silmille toinen toistaan parempia ehdokkaita kaduilla ja busseissa. Onneksi sentään myös paikallispoliittinen keskustelu virkoaa. Toivon siihen enemmän asiaa elinympäristöstämme - oikeudesta puhtaaseen ilmaan, vapauteen läpitunkevasta aistinärsykevirrasta ja mahdollisuuksista elää kaupungissa, joka on olemassa myös kaupallisen tilan ulkopuolella.

Jussi Nuortimo

Nouset tikkaita rakennuksen katolle. Koko keskusta avautuu eteesi: humalaiset ihmiset hoippuvat edestakaisin, jossain poliisiauto heittää sinikajoisen valosinfoniansa kerrostalon seinään. Taksien keltaisit soidinvalot välkkyvät. Katusoittajan saksofoni tavoittaa korvasi. Öinen kaupunki hengittää urbaanilla sykkeellä. Tunnet kevyen tuulenvireen hiuksissasi. Vedät syvään henkeä ja rauhoitut. Sivu 31: jatkat takaisin alempaan kerrokseen Sivu 12: otat huoltohissin suoraan alimpaan kerrokseen.

Toimenpide

Julkaisija: Sitoutumaton vasemmisto ry. Päätoimittaja: Veikko Eranti. Ulkoasu ja kannen kuva: Antti Iso-Markku. Oikoluku: Saara Pietinen. Toimituskunta: Tuomo Alhojärvi, Otto Bruun, Veikko Eranti, Olli Hakkarainen, Jehki Härkönen, Katri Immonen, Rita Jailo, Meri Korniloff, Antti Miettunen, Jussi Nuortimo, Venla Rossi, Tuomas Tammisto, Pekka Tolvanen. Painosmäärä: 500 kpl. Painettu Cosmoprintissä 2008.

3 3

Draamanarkomaniaa ja spektaakkeleita Taiteellinen vastaava Inkariina Simola ottaa vastuun Ylioppilasteatterista Teksti: Jehki Härkönen Kuva: Venla Rossi

Toimenpide

Useimpia tuntemiani teatteriammatilaisia ympäröi itsetietoinen karsima. Sitä ei voi sanoa Inkariina Simolasta. Inka, kuten hän itseään kutsuu, on huomiota herättämättömästi pukeutunut nainen, jonka ikää on vaikea arvata. Tavatessamme kahvilassa haastattelua varten en varmaankaan olisi arvannut kuka hän on, ellen olisi tarkistanut kuvaa etukäteen netistä.

Ylioppilasteatterin hyvistä puolista hän mainitsee myös, että sitä eivät rasita perinteet. Anteeksi mitä? Ylioppilasteatteri on kaiketi kuitenkin se perinteisin harrastajateatteri, joka yhä edelleen muistetaan vain vuoden 1966 Lapualaisoopperasta. Mutta Inka ei tarkoita sellaisia perinteitä. Hän tarkoittaa, että Ylioppilasteatterissa vallitsee tekemisen vapaus. ”Laitosteattereita hallitsee edelleen psykologinen ilmaisu, jossa rankkuus nousee itseisarvoksi. Toisinaan se vedetään niin äärimmilleen, että tuntuu kuin katsoisi pornoa. Tätä ei tehdä tarkoituksella. Monet ohjaajat yrittävät aidosti nostaa yhteiskunnallisia kysymyksiä esiin, mutta sortuvat noudattamaan vallitsevaa käytäntöä.” Muistelen 2000-luvun vaihdetta KOM-teatterissa. Aluksi ansiokkaat Reko Lundánin yhteiskunnalliset tekstit ja ohjaukset kävivät ajan myötä yhä rankemmiksi ja vähemmän poliittisiksi. Lopulta kehitys huipentui vuonna 2003 näytelmässä Tarpeettomia ihmisiä. Siinä mies paukutti vaimonsa päätä kaappiin niin että katsomo tärisi.

Inka valmistui ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1996 ja pääsi opiskelemaan sähköfysiikkaa teknilliseen korkeakouluun. Sieltä hän siirtyi musiikki- ja kirjallisuustieteen sekä teoreettisen filosofian kautta opiskelemaan valo- ja äänisuunnittelua ja lopulta teatteriohjaamista teatterikorkeakouluun, josta hän valmistui tänä keväänä. Ei ihan tyypillisin urakehitys tait- Inka ei ole nähnyt näytelmiä, mutta arvelee, että puhumme samasta asiasta. ”Mikä pakko on katsoa eilijalle. sellaista, mikä kuvottaa?” Inka kuvailee tulleensa teatterimaailmaan pystymetsästä. Se näkyy. Yrittäessäni viitata johonkin Inkan ohjausten oheissanoissa toistuu usein käsite tyylisuuntaan tai viime vuosina kohahduttaneeseen ”draamanarkomania”. Hän on myös tehnyt lopteokseen, hän yleensä vastaa, ettei ole vielä ehti- putyönsä taiteilijamyytistä, mutta työ ei ole vielä nyt tutustua siihen. Toisaalta ulkopuolisuus tekee julkisessa jakelussa. ”Saan oksennusreaktion sanInkan teatteria koskevista ajatuksista raikkaita. asta taide, eikä tee mieli kertoa ihmisille, että olen Hän vastustaa suomalaisia teatteri-instituutioita, teatteriohjaaja. Suomessa elää vahvana mystifioitu käsitys, että taidetta voivat tehdä vain hahmot, koska ei kykene ymmärtämään niitä. jotka vetävät viinaa ja kokkelia ja panevat monia Inka haki työtä Ylioppilasteatterista melko sat- henkilöitä.” tumalta. Ohjauksia ei ole helppo saada, ellei ryve baareissa kollegojen kanssa, ja siihen Inka ei ha- Kuulostaa moralistiselta. Eikö kaikenlaisten tekojen ja motiivien kuvaaminen ja ymmärrettäväksi teklua ryhtyä. Avoin haku oli siis taivaan lahja. eminen ole kuitenkin yksi teatterin tavoitteista?

4 4

Zombiksi muuttuneet vartijat kääntyvät kohti sinua ja alkavat hoippua lähemmäs... Tunnet paniikin syöksähtävän, ottavan elimistösi valtaan. Huuto purkautuu huuliltasi ja käännyt juoksuun. Säntäät ensimmäisen kulman ympäri ja jatkat pitkää käytävää eteenpäin sydän pamppaillen. Pakoyrityksesi on kuitenkin turha: käytävän toisesta päästä raahautuu toinen lauma zombistevareja. Tunteettomat kädet tarttuvat sinuun, repivät sinua, tunnet hampaat jalassasi...

Sinut nostetaan pystyyn. Päällikkö tulee eteesi ja kertoo olevansa vakuuttunut sinun sisustasi ja raivopäisyydestäsi. Onnistuit kuulemma tappamaan yhden heidän metsästäjistään mailallasi. Hän tarjoaa sinulle mahdollisuutta sovittaa tekosi palvelemalla heimoa kymmenen vuoden ajan, käytännössä orjana. Sinulla ei ole oikein vaihtoehtoja, joten suostut. Orjuusaikasi jälkeen sinulle tarjotaan tilaisuutta liittyä heimon täysjäseneksi. Et enää tunne muuta elämää, joten hyväksyt sen, vaikka sydämesi tulee aina olemaan hiukan ulkopuolinen. Käännä sivulle 15.

5 5

Toimenpide

”Kyllä teatterissa voi kuvata mitä vain, mutta teita taidoissa ja arpoa lopuista valituiksi tulesekoilun soisi pysyvän lavalla. Haluan eroon sell- vat.” aisesta ajattelusta, että rajuus on elämän suola ja Inkan mukaan valintakokeita aiotaan ehkä muuttavallisuus jotain pelottavaa.” taa sentään niin, että raatiin tulisi jatkossa myös Suomalainen teatterikoulutus tukee ajatusta tait- koulun ulkopuolisia tai jopa ulkomaalaisia valeilijan ainutlaatuisuudesta, sillä teatteriohjaajan itsijoita. Nykyään valituksi tullakseen täytyy Inkan ammattiin valmistavia kouluja on Suomessa vain mukaan olla ”fyysinen ja raju”. Esimerkiksi näytyksi ja sinne sisään pääseminen on erittäin vai- telijälinja voi olla vaikea herkälle persoonalle. keaa. ”TeaKin valintakokeet ovat sattumaa. Jos muistutat jotain raadin jäsentä jostain henkilöstä, En ole koko opiskeluaikanani juuri nauttinut Yliopjosta hän ei pitänyt, et tule valituksi. Valituille se pilasteatterin esityksistä. Monet niistä ovat olleet taas luo valheellisen kuningasfiiliksen. Hakijajou- kokeilevuudessaan sisäänpäin lämpiäviä ja sekakosta kannattaisi karsia ne, joilla on selkeitä puut- via. Viime kevään Valtuusto-esitys tosin oli oikea oivallus: näyttelijät esittivät Helsingin kaupungin-

Draamanarkomaniaa ja spektaakkeleita

Toimenpide

valtuutettuja heidän aidoista valtuustopuheistaan kootuilla, absurdismia lähentelevillä puheenvuoroillaan. Ylioppilaslehden haastattelun mukaan Inka aikoo laittaa teatterin kuriin. Nyt hän ei kuitenkaan puhu kurista vaan vastuusta. ”Ohjaaja on harrastajateatterissa hyvin vahva hahmo. Ohjaajan erottaa näyttelijöistä kymmenen vuoden ikäero ja teatterikoulutus. Siinä voi oma narsismi päästä helposti valloilleen.”

Muotokielen lisäksi Inkariina Simolaa ja Kristian Smedsiä yhdistää kiinnostus poliittisiin teemoihin. Puhuessaan näkemyksistään poliittisesta teatterista Inka lainaa usein filosofi Karl Popperin vähittäisen sosiaalisen insinööritaidon käsitettä. Popper lanseerasi käsitteen vuonna 1945 teoksessaan ”Open Society and its Enemies” .

Vähittäinen sosiaalinen insinööritaito on reformismia, joka muuttaa yhteiskuntaa soveltamalla tieteen ja yhteiskunnallisen tutkimuksen tarjoamaa tietoa En ole koskaan pitänyt työryhmäteksteistä, joita maailmasta. Se asettuu vastakkain vallankumoukYlioppilasteatterissakin on nähty viime vuosina. selliselle utooppiselle sosiaaliselle insinööritaidolMitä useampia ja toisilleen vähemmän tuttuja le, yhteiskunnan kaikenkattavalle muuttamiselle ja kirjoittajia, sen huonompi teksti. Todisteeksi voi oletukselle historian liikkeen suunnasta. lukea vaikka minkä hyvänsä eduskuntapuolueen poliittisen ohjelman. Niitä ovat sorvannet sadat Mutta tämän joudun tarkistamaan kotona, emmekä puolueaktiivit ja tuloksena on kammotus, jota edes siis voi puhua siitä. Sen sijaan keskustelemme teuseimmat sen kirjoittajista eivät pysty nielemään. atterista politiikan tekemisen välineenä. Inka vieroksuu poliittisen taitelijaegon omaksumista ja Inka on kirjoittanut itse tekstit useimpiin ohjauksi- haluaa sen sijaan toimia aktiivisesti. Hänen muinsa ja on kanssani samaa mieltä työryhmätek- kaansa monet taiteilijat rahastavat osoittamalla steistä. ”Sitä paitsi multa itseltäni tulee niin saa- yhteiskunnan epäkohtia, mutta jättävät taistelun tanasti tekstiä. Ei sen käsittely ryhmässä enää niiden edestä muiden huoleksi. onnistuisi. Ja kysymys on myös vastuusta.” Inkalle poliittinen teatteri on ensisijassa tapa tehInka haluaa palauttaa realistisen teatterin tilalle dä politiikkaa. Hän toteuttaa vähittäisen sosiaalisspektaakkelit, näytelmät, joissa visuaalisuus ja mu- en insinöörityön mekanismia uittamalla näytelmioto nousevat osaksi teosta. Hän haluaa näytelm- insä itsestäänselvyyksinä sellaisia toimintamalleja, iensä olevan riemukkaita ja tarvittaessa humor- jotka haluaa esittää varteenotettavina vaihtoehistisia. Ei pahaa oloa tarvitse loputtomiin vatvoa. toina. Vähän niin kuin mainoksissa. Tyyli kuulostaa Kristian Smedsiltä, joka räjäytti tonneittain tomua suomalaisella teatterikentällä viime Ruotsalainen teatteritieteilijä Willmar Sauter on talvena Tuntemattomallaan. Inka ei osaa kommen- tutkinut tällaisen teatterin vaikutusta. Ruotsin kansallisteatteri Kungliga Dramatiska Teatern eli toida, koska ei ole nähnyt näytelmää. Dramaten esitti 2000-luvun alussa Shakespearen

6

Avaat oven, joka johtaa vartijoiden taukotupaan. Murina tuntuu kuuluvan hiukan vahvempana tästä suunnasta, mutta päätä rohkaista mielesi ja astua eteenpäin. Taukohuoneessa on oleilee kymmenkunta stevaria, joiden asennossa on jotakin omituista. Jalkasi törmää metalliseen roskakoriin ja yhtäkkiä vartijat käännähtävät kohti sinua. Liha heidän ilmeettömillä kasvoillaan on puoliksi mädäntynyt. Vartijat ovat muuttuneet zombeiksi! Taukotuvan seinällä on palokaappi, josta näet kirveen terän pilkottavan. Sivu 4: juokse pakoon, Sivu 27: tartu kirveeseen ja taistele.

näytelmän Venetsian kauppias. Näytelmässä rikas juutalainen Shylock vaatii päähenkilö Antoniolta palan hänen omaa lihaansa vastineeksi velasta. Dramaten päätti ironisoida näytelmän antisemitistiset piirteet tekemällä Shylockista niin täydellisen hirviön, ettei hänen hahmoaan enää voisi ottaa vakavasti.

arvio voi olla kuolemansuudelma aloittelevalle taiteilijalle. Eikö toisaalta olisi epärehellistä kirjoittaa kritiikkejä tuomatta ilmi omaa mielipidettään? ”Arvostelut tarvitsevat pelisäännöt. Niissä pitäisi esittää tuoteseloste, josta arvostelijan mielipide pitäisi voida erottaa selkeästi. Kulttuurikriitikkojen monopoli pitäisi murtaa.”

Sauter ryhmineen tutki näytelmän vaikutusta esittämällä sarjan kysymyksiä katsojille ennen ja jälkeen esityksen. Ironisointi epäonnistui täysin. Absurdi paholais-Shylock vain vahvisti juutalaisvastaisuutta katsojien joukossa.

Suomessa on eniten ammattiteattereita suhteessa väkilukuun koko maailmassa. Siihen nähden teattereiden ja teatterikritiikin yhtenäisyys on huomiota herättävää. Eikä teatterissa käyminenkään ole mitään koko kansan huvia. Suomen Teatterit ry:n Taloustutkimukselta tilaaman kyselyn mukaan kävijäkunnassa korostuvat korkeakoulututetut, keski-ikäiset tai vähän vanhemmat, yli 40 000 euroa vuodessa tienaavat toimihenkilöt ja johtavassa asemassa olevat.

Vaikuttaa siis siltä, että ohjaaja voi vaikuttaa katsojiin joko avoimesti Brechtin eeppisen teatterin keinoin eli kertomalla, mitä näkemästään pitäisi ajatella, tai sitten salakavalasti mainonnan keinoin. Inka ei pidä jälkimmäistä tapaa ensimmäistä huonompana - kunhan tiedostaa, mitä on tekemässä, eikä sorru edistämään tahattomasti aivan muita päämääriä, kuten Dramatenissa. ”Me kaikki olemme havaintomme vankeja ja enimmäkseen uskomme sen, minkä näemme. Mainonta on väline, ikään kuin veitsi, ei siinä itsessään ole mitään pahaa.” Inkan kotisivuilta osoitteesta www.noblemetal .fi löytyy useita teatteria koskevia tekstejä, joista eräs kiinnittää huomioni. Inka on kirjoittanut vastineen Hufvudstadsbladetin Mats Liljeroosille, joka kirjoitti negatiivisen arvostelun hänen ohjaamastaan Kohtalokkaat oppitunnit -virtuaalioopperasta. Inkan mielestä arvio oli ylimielinen ja epäanalyyttinen. Kysyessäni Inkalta vastineesta hän naurahtaa. ”Tarvitsemme keskustelua kulttuurikritiikin funktiosta. Taide on ainoa elinkeino, joka voidaan julkisesti murskata tässä maassa. Siitä saa sanoa mitä vain, eikä tarvitse perustella.”

Mutta mikä antaa teatterille taidemuotona oikeuden jatkaa olemassaoloa, kun maailma on täynnä kovalla rahalla tehtyjä ja helposti levitettäviä elokuvia? ”Teatteri on köyhän miehen elokuvaa. Sillä voidaan reagoida nopeammin ja sitä voi tehdä paljon pienemmällä budjetilla. Teatteriin on myös helpompaa luoda intensiteettiä. Parhaimmillaan taide on ongelmanratkaisua, tapa selittää eri näkökulmista, mitä maailmassa tapahtuu. Sellaisessa teatteri on yksi väline muiden joukossa.” Kirjoittaja on Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton pääsihteeri, edustajiston jäsen (HYY:n Vihreät), kahden lapsen isä ja college dropout, jolla on viiden vuoden jälkeen koossa alle puolet teatteritieteen perusopinnoista.

Käännyt varovaisesti, korkea melu vaihtuu matalaksi murinaksi, ja huomaat, että kyseessä on vain yöksi kauppaan unohtunut pieni koira. Se on selvästi hätääntynyt eikä ole päässyt ulos tuntikausiin. Jokin vaisto sisälläsi sanoo, että koiran ottaminen mukaan olisi äärimmäisen typerää. Toisaalta pieni koira on aivan yksin ja poloinen, ellet pelasta sitä. Sivu 29: kauppakeskuksen tutkiminen on yksinäistä puuhaa, taputat koiraa päälaelle ja jatkat matkaa. Sivu 16: Tietenkään et jätä surkeaa koiraa yksin.

7

Toimenpide

Kieltämättä. Suomessa on yksi suuri suomenkielinen ja yksi ruotsinkielinen lehti. Niiden antama

Inka haluaisi, että teatterissa kävisivät muutkin kuin ne, joille se on tapa. Hän ehdottaa, että teatteriala ottaisi mallia musiikkitapahtumista ja tekisi lippujen hankinnasta mahdollisimman helppoa. Näytelmästä kiinnostuneen pitäisi voida ostaa siihen liput heti netistä ja siten myös sitoutua menemään katsomaan sitä.

Lähiöd

Kymmenen syytä asua lähiössä Teksti: Katri Immonen Lähiöfiilistä, suhteellisen rauhallista, tarviin vihreetä lähelle, vaikka digaan betonista. - Iso H, Hki80

1. Luonto. Lähiössä luonto on lähellä. Todennäköisesti kilometrin säteeltä löytyy metsää, jossa voi ulkoilla, kerätä vähän sieniä ja marjoja, ulkoiluttaa koiraa ja rakentaa majoja. Lähiöluonto on sitä paitsi aivan omanlaisensa: jokainen lähiön kasvatti tuntee lähiömännyn, lähiöruusun ja kaltsit. Eläimiäkin lähiöstä löytyy - pikkulintuja, variksia, harakoita, rastaita ja oravia; illalla voi bongata siilin tai jäniksen. Liito-oravaa ei näe, mutta sekin saattaa väijyä aivan talojen kupeessa. 2. Lähiöt ovat kauniita. Betoni ja kasvillisuus ovat hyvä yhdistelmä ja Suomessa graffiteja ei oikein lähiöiden ulkopuolella näe. Parhaimmillaan lähiössä on massiivista estetiikkaa. Lähiöt voivat olla ulkonäöltään karuja, lämminhenkisiä, kälyisiä. Hyvän lähiön ulkonäössä on säröä, merkkejä elämästä, ja kukapa haluaisikaan asua karkkimaassa.

Toimenpide

3. Antielitismi. Lähiöillä on huono maine eikä kukaan muuta niihin vapaaehtoisesti. Ennakkoluuloisten panettelua! Osoita, ettet ole elitisti, muuta lähiöön! 4. Sosiaaliluokkien sekoittuminen. Hyvästä lähiöistä löytyy niin vuokrakämppää kuin omistusasuntoakin. Naapurustossaan ihmiset tapaavat eri sosiaaliluokkiin ja eri etnisyyksiin kuuluvia ihmisiä ja lapset käyvät koulua erilaisten ihmisten kanssa, mikä edistää suvaitsevaisuutta.

8

5. Ympäristöystävällisyys. Kerrostalolähiöt ovat suhteellisen tiiviisti rakennettuja ja niistä on hyvät julkisen liikenteen yhteydet ainakin keskustaan. Lähiössä voi siis asua varsin ympäristöystävällisesti: kerrostalossa asuminen säästää lämmityksessä eikä vie paljon tilaa ja julkisella liikenteellä pääsee liikkumaan. Lisäksi ympäröivä luonto tarjoaa positiivisia luontoelämyksiä ja kasvattaa arvostamaan luontoa. 6. Hinta. Lähiöön on varaa muuttaa niilläkin, jotka eivät tahdo miljoonalainaa tai maksaa itseään kipeiksi kantakaupungin vuokrista. 7. Ostari. Ostari on lähiön sydän. Siellä on lähikauppa, kapakka, pitsa-kebab, joskus jopa kirppis tai tori. Siellä hengailevat vakkarispurgut ja nuoriso. 8. Lapset viihtyvät. Lähiö on ihanteellinen paikka varttua. Lähiössä kouluikäinen voi liikkua suhteellisen turvallisesti ilman aikuista, mennä itsekseen puistoon, metsään, kaltseille tai kaverille. Koulu on kävelymatkan päässä. 9. Eläimet viihtyvät. Niin luonnonvaraiset kuin lemmikkieläimetkin viihtyvät lähiössä. Metsässä on hyvä ulkoiluttaa koiraa ja kissakin saattaa uskaltautua ulkoilemaan. Metsässä voi törmätä jopa hirveen - siileistä, ketuista ja jäniksistä puhumattakaan. 10. Aina pääsee keskustaan. Jokaisesta lähiöstä on hyvät liikenneyhteydet vähintään keskustaan, eli jos oma piha alkaa tuntuu liian ahtaalta, pois pääsee aina.

Niin ja jos joku ei vielä tajunnut, nyt puhutaan kunnon kerrostalolähiöstä, ei mistään ylemmän keskiluokan omakotihelvetistä.

Kävelet eteenpäin kauppakeskuksen verisuonistossa, huoltokäytävien verkostossa. Ympäriltäsi kuuluu pahaenteistä murinaa, muttet osaa oikein sijoittaa sitä mihinkään tiettyyn suuntaan. Kelmeä loisteputki valaisee käytäviä. Saavut risteykseen, josta käytävä jatkuu kolmeen suuntaan. Alaspäin vievissä portaissa lukee Valvomo, vasemmalle kääntyvässä käytävässä ei mitään, ja oikealle kääntyvässä Taukotila. Sivu 18: Valvomo, Sivu 6: Taukotila, Sivu 14: vasemmalle.

debatti

Miksi asua keskustassa? Teksti: Veikko Eranti Helsingin keskusta on Suomessa täysin ainutlaatuinen paikka. Ainoastaan näiden muutaman neliökilometrin alueella on mahdollista unohtaa edes hetkeksi suo ja kuokka, ja syventyä epäilyttävään käytökseen - sosiaalisuuteen, estetiikkaan, eurooppalaisuuteen. Ihminen on laumaeläin, ja leikkivä kaupunkiihminen elää erittäin vahvasti laumaansa sidottuna. Toki on mahdollista asua muualla ja tulla sille varatulla ajalla vierailulle keskustaan, kuten eläintarhaan tullaan, mutta todellisen kokemuksen voi saada ainoastaan muuttamalla mestoille. Tietenkään keskusta-asuminen ei ole nykyään kaikille mahdollista. Tulevaisuudessa voi kuitenkin olla: keskustan voisi määritellä siksi urbaaniksi alueeksi, jonne kaikkialta pääsee kätevästi ja jossa tärkeimmät palvelut ja instituutiot sijaitsevat. Keskustan koko ei ole mitenkään rajattu. Kallio on keskustaa, Töölö on keskustaa, ehkä myös Kalasatama, Kulosaari ja Pasila jonain päivänä.

Keskusta on vapautta Ainoastaan keskustassa asumalla ihminen voi todella vapautua tehokkuuden läpitunkevasta paineesta. Koko lähiön ajatus on rakennettu tehokkuudelle: kaupunki on kasvanut yli mittojensa, ja suuri määrä ihmisiä on pitänyt saada sullottua jonnekin asumaan. Lähiöstä pääsee pois tehokkaasti. Automarketissa voi asioida tehokkaasti.

Koska keskustassa kaikki on tehokasta, lakkaa tehokkuuden käsite merkitsemästä mitään. Urbaanin ihmisen on mahdollista kokonaan ylittää tämä orjuus. Koska joka paikkaan ehtii kävellen, ei liikennevälineiden tulemisesta ja menemisestä tarvitse stressata. Autosta puhumattakaan. Seuraava raitiovaunu on aina kulman takana. Halutessaan voi vaikka käydä kotona syömässä. Lähiö on paikka, josta pääsee nopeasti kaikkialle muualle. Lähiössä asuminen on lähtemistä. Keskusta on mielentila. Keskusta on perillä olemista. Keskusta on nautiskelua.

Keskustalla on juuret Suomalainen kulttuuri on siksi vihamielinen kaikkea urbaania kohtaan, että edelleen juurista puhuttaessa useimmille tulee mieleen suvun myyttinen alkutorppa Ala-Vettulan pellontyngän kupeessa. Kuitenkin Helsingin keskusta on jopa menneisyydestä raskas: lähes jokaisen talon seinässä pieni kyltti kertoo jonkin kiintoisan anekdootin kaupungin, Suomen ja maailman historiasta. Kun kävelee keskustassa, ei ole olemassa ainoastaan nykyhetkessä, vaan koko hetkien ketjussa.

Keskusta on köyhällekin rikasta Vanhat talot, kesäiset ilmaiskonsertit, meri… jälleen koska keskusta on kapitalismin läpitunkema, sen voi oikeastaan lähes jättää huomiotta. Flanööri, urbaani kuljeskelija ja nautiskelija, saa tyydytyksensä kauniista, hoidetusta ympäristöstä, katusoittajista, merituulesta.

Toimenpide

Keskustassa on kaikki. Mikset siis sinäkin?

Astut käytävää eteenpäin ja tulet lukitulle ovelle. Aikasi sitä koplailtua huomaat vihreän napin jota painamalla ovi avautuu. Raikas kaupunki-ilman tuulahdus lyö kasvoihisi. Olet päässyt pois kauppakeskuksesta! Taaksesi katsomatta paiskaat oven kiinni ja harpot poispäin. Huokaiset helpotuksesta ja menet kotiisi. Istuessasi suihkun alla parantelemassa arpiasi mielessäsi häivähtää kuitenkin pieni epäilys: olisiko öisessä Kampissa kuitenkin ollut muutakin nähtävää? Sitä et saa koskaan tietää.

9

Aseellinen vallankumous

1980-luvulla kukaan jaksanut enää puhua politiikkaa. Vaihtoehdottomuuden ilmapiiri hiipi poliittiseen keskusteluun, jossa kapitalismi oli saavutVuonna 1970 Chilessä nousi valtaan demokraat- tanut täysin hegemonisen, kiistattoman aseman. tisilla vaaleilla marxilainen Salvador Allende, joka Vasemmisto ei enää pystynyt tarjoamaan mitään kuitenkin syrjäytettiin Augusto Pinochetin johta- uutta, ja aseetkin unohtuivat. malla sotilasvallankaappauksella vuonna 1973. Ympäri Eurooppaa, myös Suomessa, vallankaap- Vasemmiston henkinen lamaannus jatkui yli vupaus herätti laitavasemmistossa turhautumista. osikymmenten ja nykyään ollaan aallonpohjalNyt oli selvää, ettei rauhanomainen valtaannousu la. Radikaaleja ehdotuksia ei löydy, kaikki ideat olisi radikaalille vasemmistolle mahdollista. Aina ovat avutonta reagointia ylivoimaisen vastustajan löytyisi taantumuksellinen väkivaltakoneisto vah- edessä. vinta puolustamaan. Ehkä historiaa olisi kuitenkin tulkittava uudesta Tähän täytyi vastata uudella strategialla. Taisto- näkökulmasta. Laitavasemmiston suosio oli suurinlaisliikkeessä suuntauduttiin yhä enemmän kohti ta silloin kuin aseellinen vallankumous oli strateaseellista varustautumista. Miehet lähtivät jou- giana vielä vaihtoehto, silloin kun yhteiskunnan kolla armeijaan oppimaan vallankumouksellisesti muuttaminen otettiin tosissaan. Mitä jos matala tärkeitä kädentaitoja. Toisaalta soluttautumisellaan suosiomme olisikin vain syytä toimintatapojemme he pyrkivät tekemään väkivaltakoneistoista hitus- väljähtymisestä ja yleisestä kompromissihenkien verran inhimillisempiä. Aseet nousivat liikkeen syydestä? Toimenpide lähti selvittämään, olisiko keskiöön myös puheissa; nuorison opintopiirit päät- vallankumouksellisesta vasemmistosta taas suuntyivät aina väittelyyn aseellisen vallankumouksen nannäyttäjäksi.

Toimenpide

Teksti: Jussi Nuortimo ja Tuomo Alhojärvi Kuva: Antti Iso-Markku

tarpeesta. Voisiko vallan saada ja sitä puolustaa aseitta? Tuskinpa. Taistolaiset

10

kuitenkin

keski-ikäistyivät,

Nuoriso ja äärivasemmisto ovat aina olleet tulinen yhdistelmä. Hulluna vuonna 1968 riehuttiin ympäri eikä Eurooppaa näiden ainesosien voimalla – ja muutettiin maailmaa. Liekehdintää löytääksemme

Kiipeät tikkaita ylöspäin. Nämä tuntuvat vievän koko kauppakeskuksen läpi. Vieressäsi juoksevat sähköjohdot kuin jonkin suunnattoman eläimen hermosäikeet. Tikkailla pääsisi lähes jokaiseen kerrokseen, näköjään myös katolle. Sivu 25: Poistut tikkailta noin kolmannen kerroksen kohdalla. Sivu 31: kiipeät ylimpään kerrokseen asti ja lähdet tutkimaan, mitä sieltä löytyisi, Sivu 3: Nouset tikkaita katolle asti.

tiedustelimme eräältä nimeltä mainitsemattoman kommunistisen nuorisojärjestön johtoportaan jäseneltä aseellisesta vallankumouksesta. Olimme kuulleet huhuja työväenkaupunki Tampereen kommunistien salassa harjoittamasta aseellisesta varustautumisesta. Kuulemma siellä toimi aseellinen solu, joka harjoitti yhdessä ampumista ja valmistautumista vallankumoukseen. Kyseisen järjestön tehtäviin kuuluukin kouluttaa jäsenistöään siten, että he ”ovat valmiita koska ja missä tahansa tekemään vallankumouksen”. Pettymyksemme oli karvas toveri johtajan kieltäessä tiukkasävyisesti kaiken tällaisen toiminnan olemassaolon sekä tällä hetkellä että menneisyydessä. Kommunistit olivat pettäneet luottamuksemme kiistäen samalla myös liikkeen kunniakkaan historian. Oli selvää että näistä nyhveröistä ei olisi vasemmiston parhaiden perinteiden elvyttäjäksi. Maaginen vuoden 1968 resepti tarvitsisi sittenkin sen puuttuvan ainesosan: akateemisen vasemmiston, josta jokainen suuri vallankumous on lähtenyt liikkeelle. Sitoutumattoman vasemmiston olisi siis aika nousta johtoon, ottaa askel luokkansa puolesta ja tarttua aseisiin. Päätimme osoittaa vääräksi O.W. Holmesin sanat: ”Vallankumouksia eivät tee silmälasipäiset miehet.”

Väinö kehotti meitä ottamaan teetä ja istuutumaan samalla kun hän selitti yleisiä turvallisuussääntöjä ja esitteli käyttöömme tulevaa .22 kaliiberista Ruger MKIII -pistoolia. Joukkomme kuunteli sääntöjä tarkkaavaisina – sormea ei saa pitää liipasimella mikäli laukaisupäätöstä ei ole tehty, piipun tulee aina osoittaa kohti maaleja, kuulo ja näkö on suojattava kunnes lupa annetaan. Kuulosti yksinkertaiselta. Harjoittelimme vielä hieman tähtäinten käyttöä, ja leppoisasti hymyilevä Väinö korjaili virheitämme toverillisia vinkkejä antaen. Opittuamme kohdistamaan katseemme etutähtäimeen ja asemoimaan jyvän oikein koitti totuuden hetki - siirryimme radalle.

Käytyäsi tunnustelijan kimppuun koko muu heimo ensin kavahtaa taaksepäin, jää hetkeksi paikoilleen, ja käy kimppuusi kiljuen. Huidot mailallasi minkä ehdit, mutta heitä tuntuu olevan liikaa. Samassa tunnet taskussasi painavan stendarin. Saattaisit saada aukion kokolattiamaton sytytettyä tuleen. Toisaalta saattaisit hyvinkin epäonnistua yrittäessäsi. Sivu 21: Yrität sytyttää tulipalon Sivu 28: Päätät luottaa mailaasi ja raivokkuuteesi.

11

Toimenpide

Sermeihimme oli valmiiksi aseteltu lippaat, pistoolit ja kuulosuojaimet. Katsoin maalitauluja, joiden etäisyys näytti loputtoman pitkältä. Viimeisten ohjeistusten jälkeen suojasimme näön ja kuulon. Kuvaajamme virnuilusta päätellen hermostuneisuus heijastui kasvoiltamme hyvin selkeästi. Antamatta tarkkailijoiden häiritä tartuimme aseisiin. Kuullessani häiritsevän tutun naksahduksen ladatessani aseen tilanne realisoitui viimein – pian ampuisin aseella ensimmäistä kertaa elämässäni. Tähdätessäni taulua toistelin itselleni käsieni tärinän johtuvan ainoastaan juomastani energiajuomasta. Muutaman kouluttajilta tulleen vinkin ja syvän Varmana uuden kumousreseptimme aukottomuud- henkäyksen jälkeen tähtäsin, rentouduin ja siirsin esta lähetimme iskuryhmän tutustumaan aseiden sormeni liipaisimelle. maailmaan. Kolme rohkeaa toveria päätti iäksi jättää samppanjasosialistien silinterinsä sekä löy- Laukaus. Ase potkaisi kädessäni uudestaan ja hän hippietiikkansa ja tarttua aseisiin tarkoituk- uudestaan ampuessani viiden ammuksen lippaan senaan löytää vasemmistolle kovasti kaivattua tyhjäksi. Mieleni oli tyhjä, ja maailmassa olivat vain terää ja yhteiskunnallista voimaa. Toveri Nuorti- tähtäin, taulu ja luodit aseessani. Yhtäkkiä luodit mo, edistyksellinen nuori marxilainen, kertoo koke- loppuivat, ja laskin tärisevine käsineni Rugerini muksistaan: pöydälle ja peräännyin katsomaan toverieni suoritusta. Päätoimittajamme pasifismi oli murtumaton, ”Kun ryhmämme kokoontui ja aloitti marssinsa kohti sillä lukuisista yrityksistä huolimatta hänen aseenampumarataa, tiesimme, että palatessamme näki- sa jumittui yhä uudestaan ja uudestaan, kunnes se simme maailman uusin silmin. Hermostunut jutuste- vaihdettiin toiseen. lumme oli ymmärrettävää, sillä kukaan meistä ei ollut edes pidellyt oikeaa asetta aiemmin ja niistä Suureksi yllätykseksemme suoritus meni hyvin: keskustelukin rajoittui usein aseiden helpon hank- suurin osa luodeista oli läpäissyt taulun tummankimisen päivittelyksi. Renttumaiselle joukollemme harmaan sydämen. Etenkin päätoimittajamme tulos tyypillisesti saavuimme hieman myöhässä Helsinki oli asevaikeuksista huolimatta kehujen arvoinen. Shooting Clubille, jossa kouluttajamme Väinö ja Palasimme hieman rennompina ampumapaikoille. Olavi (nimet muutettu) ottivat meidät ystävällisesti Aseet ladattiin, ja tyhjensimme jälleen lippaat vastaan. Luovutettuamme henkilöpaperimme ja paljon jo kokeneisiin maalitauluihin. Laukaukset maksettuamme huvista siirryimme radan aulaan, ja lippaat sulautuivat toisiinsa ja turruin ääniin. jossa meille kerrottaisiin kuinka asetta käsitellään Pääsimme vielä kokeilemaan suurempikaliiberisia, turvallisesti. 9mm pistooleita mutta pian viisikymmenminuut-

tisemme radalla oli ohi.

Toimenpide

meillä ei oikeastaan ole samanlaista asekulttuuria kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Täällä ihmiset Kouluttajat olivat mukavia, ystävällisiä ja erit- harvemmin hankkivat asetta pelkästä omistamistäin asiantuntevia. Radalla ei näkynyt lainkaan en ilosta”, kertoo Marttila. cowboy-henkeä. Kaiken lisäksi jälkeemme tulleista pidempään harrastaneista ainoastaan yhdellä oli Ymmärsimme oitis voimavaramme. Hieman yllään maastoasu. Ennakkoluulot oli pakko niellä ja alle puolet ikäluokasta suorittaa meillä armeitodeta, että ilmeisesti ampumaradalla käy muitakin jan ja käsittelee siellä pistooleita huomattavaskuin suojeluskuntalaisia. Poistuimme maanalais- ti järeämpää kalustoa. Pitkälti luonnonläheisen elta radalta takaisin raikkaaseen päivänvaloon. metsästysharrastuksen ansiosta komeilee suomOlo oli sama kuin lähtiessä hyvän keikan jälkeen alaisten komeroissa melkoinen määrä aseita, 45 kävelemään kotiin – ihmetyttää nähdä muita ih- kappaletta sataa asukasta kohden. Ja tappoja misiä, jotka eivät ole samaa hehkuvaa onnea ko- kertyy sen mukaisesti. Kiihkoton suomalainen asekeneet. Rata-ammunnan jälkeen paatuneimmankin kansa on siis harvinaisen koulutettua kumouksen sivarin kasvoilla karehti onnellinen, mutta ehkä käytäntöihin – enää se tarvitsee siihen rohkaista. hieman syyllinen, virne. Jos ampuminen olisi aina näin kivaa, ei vallankumouskaan voisi tuntua yhtään hassummalta.” “Tarkastelkaamme miten työväenluokka voittaa porvariston vastustuksen ja miten se suhtautuu Empiirinen kokeemme oli siis onnistunut. Aseiden väkivaltaan.” käsitteleminen antoi selvästi hipeille ennakoitu“Mikä tämä on?!! - Se on ase.” akin enemmän, joten saattaisimme saada aiottua laajemmatkin kansanjoukot mukaan rinta- “Onpas painava! Tuntuu rakkauden kanuunalta!” maamme. Käsien tärinästä ja jännityksestä olisi tosin päästävä eroon, joten ampumista tulisi har- “Ota siitä kovaa kiinni ja katso mitä siitä tulee joitella jatkossakin tehokkaan lopputuloksen ta- ulos!” kaamiseksi. “Beibi. Mä oon Marx - ootko mun Engels?” Löytääksemme lisää todistusaineistoa aseiden mahdista päätimme kääntyä asiantuntijan puoleen. Popliinitakilla varustettu yksityisetsivä Jussi Marttila vastasi kysymyksiimme aseharrastuksestaan. Hän myönsi todeksi havaintomme aseiden rajusta auktoriteetista: ”Ensimmäisellä kerralla ase tuntui kädessä painavalta ja uhkaavalta pidellä. Käsitin, miten paljon vastuuta tuo käsitellä välinettä, jonka ainut funktio on surmata muita ihmisiä.”

“Herra ampujamestari, miksi ette käytä eläviä maaleja?”

Marttila myös totesi aseisiin käsiksi pääsyn olevan helppoa Suomessa: ”Laillisesti se on mahdollista käytännössä kenelle tahansa, jolla on rahaa ja kärsivällisyyttä käydä paperisotaa. Laittomasti prosessi on helpompi, mikäli tuntee oikeanlaisia ihmisiä.” Ampumahuvittelusta voitaisiin selvästikin tehdä yhteiskunnallista vaikuttamistyötä, johon jokainen voisi luonteestaan riippuen liittyä mukaan omalla tavallaan. Myös joukkoryntäystä armeijaan olisi taas alettava suunnitella. Se olisi tae paitsi pääsylle järeämmän kaluston pariin, myös oiva tapa ehkäistä aseisiin liittyvää kiihkoilua, sillä ”suhtautuminen aseisiin on sen takia aika kiihkotonta ja

“Tuo maalitaulu on aivan liian eloton minun makuuni.”

12

“Olen valmis. Tuokaa minulle Mannerheim.” “Missä vitussa se Katainen nyt taas juoksee?” “Minä olen voima, valta ja kunnia. Iankaikkisesti.” “Jumalauta! Jos mä olisin tiennyt että tämä on näin kivaa, olisin tehnyt tätä aina!”

“Juokse, Matti, juokse!” “Ei ihme että Mannerheim oli homo. Minäkin pidän nyt pyssyistä!” “Tältäkö se tuntuu olla poliisi? - Kyllä, paitsi että he saavat donitseja.” “Hienosti ammuttu! - Minä en ammu, minä rakastelen.” “Ase jotenkin palautti luottamukseni ihmiseen.”

Olet jälleen yhdessä loputtoman tuntuisessa käytävässä. Loppuuko tämä kauppakeskus koskaan? Mikä olikaan koko täälläolosi tarkoitus? Mistä olet tulossa ja minne menossa? Seinät eivät anna vastausta, ainoastaan kolme mahdollista suuntaa jatkaa matkaasi. Toinen tie vie oikealle, toinen vasemmalle. Ilma oikealla on hiukan raikkaamman tuntuista. Vasemmalle johtavalla käytävällä on pölyssä useita jalanjälkiä. Näiden lisäksi katosta löytyvät ylös vievät tikkaat. Sivu 9: lähdet oikealle. Sivu 18: lähdet vasemmalle. Sivu 10: lähdet ylös.

Paska kaupunki Teksti: Pekka Tolvanen

Kolumni

Helsingin keskustaan Mannerheimintielle on tänä Helsinki. Synkkä ja lohduton kaupunki. Täällä kau- kesänä asennettu äänekkäitä liikennevaloja, joiden kana pohjoisessa toistamme niitä virheitä, joita monotoninen ääni muistuttaa lähinnä sähköaitaa. tehdään kaiken aikaa kaikkialla. Vuodet vierivät, Tarkoituksena on ilmeisesti pelotella rikkurit ruohallitukset vaihtuvat, miespolvet vaipuvat unho- tuun ja karja reitilleen; pois, pois lainkuuliaisten, laan, vaan nämä virheet eivät kiusallaankaan veroa maksavien autojen tieltä. Ammuu. häviä. Näiden virheiden käsitteet ovat iskostuneet mieleemme niin tiukkaan, ettei niiden kyseenalais- Eikä tässäkään vielä kaikki. Talvella meininki taminen meinaa onnistua sitten millään. Hätäisem- muuttuu entistä kurjemmaksi: asfaltti on harmaa, taivas on harmaa, talot harmaita, ihmiset harmaipi ei edes tunnista niitä virheiksi. ta... hiukset harmaita. Miksi asfaltti edes on harYritetäänpä kuitenkin esimerkin avulla. Kun van- maata? Miksi se on varattu autoille? Miksi sitä on hemmat opastavat lastaan kulkemaan kaidalla niin helvetisti? tiellä, valpas lapsi korjaa: eihän tiellä saa kävellä Emmekö todellakaan pysty parempaan? Säälit- se on vaarallista! tävää! En suostu uskomaan, että tämä on ihAivan. Tietä ei enää tehdä ihmisille. Ihminen on miskunnan ihannetila. Ulkoavaruudesta saapuvat työnnetty tien sivuun, talojen varjoon. Päivittäin kehittyneemmät elämänmuodot tulisi ottaa vastaan kävelemme pientä harmaata luiskaa aivan tien toogiin pukeutuneina oliivilehdossa runoja lausuen sivussa. Se-millä-saa-kävellä on saanut uuden ni- ja tarjota kuorittuja viinirypäleitä. Helsingin kesmen: jalkakäytävä, suojatie - joskin parhaimmillaan kustaan tarvitaan oliivilehto. Eivätkö päättäjät jopa kävelykatu. Silloin taputellaan kaveria olalle: ymmärrä mitään? kaupunki on meidän! Ja kuitenkin elämme autojen apartheidia, sillä miellyttävin osa tiestä on useim- En haluaisi tässä mainita katupölyä, enkä edes aloita puhumista pyöräteistä, jotka on muuten miten varattu tonnille rautaa. tungettu systemaattisesti aivan väärälle osastolle Surullinen tarinamme ei pääty tähän. Kaupun- jalankulkijoiden sekaan. Sen sijaan vaadin tietullekimme on täynnä harmaata preeriaa, jolla tonnien ja, autokieltoa, oliivilehdon ja helvetti mellakan! painoiset metallinkiiltävät herramme laiduntavat. Lopettakaa sopeutuminen välittömästi! Yrittäkää Puhun pysäköintialueista, parkkipaikoista. Haluai- edes! Perkele. sin puhua puistoista ja toreista, mutta en voi! Lapset opetamme tunnistamaan Ford Mondeon, Toyota Corollan, Opel Antaran, diesel-Mersun. Miksei tervalepän, kevätleinikin, mustarastaan, peipon?

Pyyhit lasinsiruja vaatteistasi ja tarkastelet tilaa, johon olet saapunut. Tämä on selvästi jonkin isomman johtajan toimiston eteishuone. Musta kromista ja nahasta kasattu sohva näyttää kutsuvalta ja lasipöydälle sen eteen on kasattu aikakauslehtiä. Huoneesta johtaa pois kaksi ovea, toinen huolto-ovi, ja toinen lukittu ovi, jossa lukee ”pomo” kultaupotuksin. Mikäli sinulla on mukanasi avainkortti, voit siirtyä pomo-ovesta sivulle 32, muuten siirry huolto-ovesta sivulle 8.

Toimenpide

Kauniina kesäpäivänä kontrasti sinisen taivaan, vihreiden puiden ja tasaisen harmaan asfaltin välillä on suorastaan rivo. Siltä varalta, että joku haluaisi ottaa tästä häväistyksestä valokuvan, maisema on koristeltu metallinharmailla seipäillä ja niiden päihin ripustetuilla kylteillä niin tiuhaan, ettei kaupungista voi enää ottaa hyviä valokuvia. Käsittääkseni tämäkin typeryys johtuu autoista.

13

Oikeat mielipiteet kunnallisvaaleihin Hei kunnallisvaaleissa ehdolle aikova poliitikonalku! Mieli tekee ehdolle kunnallisvaaleihin, mutta poliittisesta ohjelmasta ei ole tietokaan? Ei hätää. Ei ole kellään muullakaan! Suuret puolueet toteuttavat aina vaalien alla kyselyn, jolla pyritään selvittämään, mitä kansalaiset pitävät kulloinkin tärkeimpänä asiana. Näiden pohjalta sitten sorvataan vaaliohjelmat. Eivätkö omat rahasi riitä moiseen kyselyyn osallistumiseen? Ei hätää! Tällä aukeamalla Sitoutumaton vasemmisto tarjoaa Sinulle auttavan kätensä! Voit poimia tästä listasta itsellesi oikeat mielipiteet. Näillä teemoilla takaamme ainakin muutaman äänen.

Helsinki voisi irroittautua Suomesta ja julistautua sosialistiseksi utopiaksi. Espoo ja Vantaa liitettävä Helsinkiin välittömästi. Aikanaan sekä munkkiniemi että kulosaari olivat omia kaupunkejaan (tai Kulosaari tarkemmin jopa oma yrityksensä). Miten Helsinki toimi näiden miellyttävien naapurien kanssa? Katkaisi veden ja sähkön ja odotteli, että routa ajoi porsaat kotiin. Espoon ja Vantaan asemassa omina erillisinä kaupunkeina on yhtä vähän järjen häivää. Moni tärkeä alue- ja kunnallispoliittinen ongelma jää ratkaisematta, sillä erillisten kaupunkien on taloudellisesti järkevämpää kilpailla keskenään kuin pyrkiä aidosti ratkaisemaan koko pääkaupunkiseudun yhteisiä ongelmia.

Seis piinaavalle harmaudelle! Talojen pihat ja jalkakäytävät voisi hyvin joko julistaa katutaiteen vapaaksi vyöhykkeeksi tai valmistaa jonkin muunvärisestä asfaltista kuin harmaasta. Kaupungin harmaus ei ole mielentila vaan konkreettinen tosiasia.

Kaupungin omistamat tyhjillään seisovat talot asukkaiden ja asukasyhdistysten käyttöön. Kaupunki seisottaa toinen toistaan mukavampia ja käyttökelpoisempia kiinteistöjä täysin tyhjän panttina. Niihin voisi perustaa sosiaalikeskuksia, asuttaa asunnottomia tai yksinkertaisesti ottaa larppien ja bileiden käyttöön. Käyttäjiä kyllä olisi.

Tietullit Helsingin keskustaan ja lisää joukkoliikennevuoroja! Maksuton joukkoliikenne. Nyt.

Toimenpide

Kerjäläiset pois kaduilta, töihin kunnalle! Terveydenhuolto kuntoon, lisää rahaa päihdetyöhön Terve kaupunki tarkoittaa myös terveitä asukkaita. Perusasiat toimimaan!

Sosiaalista rakentamista kaikille alueille, lisää vuokra-asuntoja Kaupunkiin ei saa muodostua rikkaiden omia saarekkeita, jonne köyhemmillä ei ole asiaa. Alueiden pitää olla niin kivoja, että kaikenlaiset ihmiset haluavat asua niillä. Tai toisinpäin: myös vähemmän rikkailla pitää olla mahdollisuus asua parhailla alueilla.

14

Saavut kauppakeskuksen keskiosan avoimeen tilaan. Yöllä kaikki näyttää aavemaiselta: poissa on tunteettomien, paikasta toiseen mekaanisesti vaeltavien ihmisten loppumaton virta, poissa ovat luontaistuotekaupustelijat ja Dressman-mainokset. Tilanne tarjoaa yllättäviä mahdollisuuksia: ylemmissä kerroksissa on kaikenlaisia kauppoja täynnä jännittävää tavaraa. Nythän voisit yksinkertaisesti rikkomalla lasioven noutaa mitä ikinä haluatkin. Toisaalta, voisit myös lainata herkullista jäätelöä läheisestä kioskista. Sivu 31: yläkertaan Sivu 17: jäätelölle.

Maksuttomat vessat ja vesipisteet ympäri kaupunkia! Yksityisen ja kolmannen sektorin (ml. YHTS) terveydenhuollon alasajo - aukoton kunnallinen systeemi kolmen päällekkäisen sijaan (joista kax täysin paskoja hoidollisesti ja jonollisesti + yx eettisesti) Toimistotyöntekijöille kolme kuukautta puutarhanhoitotyötä (tai muuta ulkotyötä) vuodessa! Yksityisten vartiointiliikkeet kielletään - korttelianarkistiryhmät valvomaan turvallisuutta ja tervettä kaaosta Lähidemokratiaa - kaupunginosittaisen päätöksenteon ja yhteisvastuun elvyttäminen Jokaisessa kaupunginosassa voisi olla elin, joka demokraattisesti päättää sen asioista.

Suomenlinnasta vapaakaupunki Köpenhaminan Christianian tapaan - hipeille huumeita ja kommareille aseita Jättiputkesta eroon! Vaikka jättiputki varmaan tuleekin olemaan se kasvi joka selviää ydintuhostakin yhdessä torakan kanssa, niin se häiritsee luonnossa liikkumista ja valtaa alaa perinteisiltä lajeilta yhdessä lupiinin kanssa. Jättiputki voi olla erittäin vaarallinen eikä sitä voi poistaa ilman ammattivälineitä. Jättiputki on levitessään koko kaupungin ongelma, joten kaupungin on järkevää olla se taho joka keskitetysti siihen puuttuu. Vai pitääkö kaupunki niitä Asiattoman Liikkumisen estäjinä tahallaan?

Metsää kaupunkiin. Kaiken luonnon ei tule olla puistomaista, vaan luonnontilainen luonto voi tulla myös kaupunkiin. Mahdollisuuksien mukaan kaupunkieläimille tulisi järjestää paikkoja missä pesiä.

Yksityisalue-kyltit pois! Loogista liikkumista kaupungissa tai luonnossa ei saisi estää turhilla aidoilla ja yksityisalue-kylteillä. Oman pihapiirin saa aidata, mutta monesti omituisia rajoituksia on laitettu esimerkiksi kerrostalojen pihoihin tai julkisten rakennusten pihoihin. Kaupupungin tulisi itse näyttää esimerkkiä siitä, että kaikki ihmiset ovat hyväksyttyjä kaikkialle ja tukea tunnetta siitä, että kaupunki on kaikkien yhteinen, ei yksityisomistuksessa olevia pirstaleita.

Kierrätys kuntoon kaikkialla.

Länsiväylä poikki Helsinkiin voisivat päästä sisään ainoastaan tavarakuljetukset, liikuntarajoitteiset ja helsinkiläiset.

Liityt heimon jäseneksi. Teidän heimonne hallitsee keittiötarvikeosastoa paikallisesta Claes Ohlsson -liikkeestä. Ruokanne hankitte metsästämällä K-kaupan käytävillä, ja muut tarveaineet käymällä kauppaa muita osastoja hallitsevien heimojen kanssa. Golf-liikkeen heimo rauta-5 on verivihollisenne. Löydät itsellesi kumppanin heimosta, ja ensimmäinen lapsenne syntyy kakkoskerroksen vessassa. Nimeätte sen Benetton Hackman Ohlsoniksi ja elätte onnellisena elämänne loppuun asti.

15

Toimenpide

Jokaisessa taloyhtiössä tulisi olla omat astiat paperille, pahville, sekajätteelle, biojätteelle, metallille ja lasille. Kaiken kierrättämisen tulisi olla ilmaista.

Bolivaarinen vallankumous Latinalaisessa Amerikassa eli ”kehityksen myytti” ja siitä vedetyt johtopäätökset

(uudelleen)kansallistamista. Kansallistamisilla ja sillä uhaten laadituilla paremmilla sopimuksilla lisätään valtion käyttöön tulevaa osuutta kanLatinalaisen Amerikan ylitse on viime vuosina sakunnan varallisuuden tuotosta. pyyhkäissyt vasemmistoaalto. Anti-imperialismin ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tunnuksia kantavat joukkoliikkeet ovat pitkästä aikaa saavut- Tällainen toimintamalli on läheistä sukua pitkän taneet merkittävää kansansuosiota. Yhtäläisyydet linjan perulaisen diplomaatin Oswaldo de Riveron vuosikymmenten takaiseen liikehdintään ovat suositussa kirjassaan Mito de desarrollo (1999, ”Keselkeitä, mutta myös eroja löytyy. Mikä on tämä hityksen myytti”) esittämille käsityksille. De Rivero uusi vasemmisto, joka on nyt noussut niin kes- vaatii hylkäämään ns. kehityksen myytin ja siten köyhiä maita tunnustamaan, että nämä eivät koskeiseksi tekijäksi Latinalaisen Amerikan maissa? kaan voi kehittyä länsimaiden tasolle.

Teksti: Olli Hakkarainen Grafiikka: Antti Iso-Markku

Toimenpide

Uusi vasemmisto on yhtaikaisesti nationalistinen ja internationalistinen. Toisaalta kaikkinainen kansallinen itsemäärämisoikeus ja arvokkuus on sille elintärkeää, mutta toisaalta se pyrkii Latinalaisen Amerikan maiden kaikenlaiseen integraatioon. Tämän ulkopoliittisen ulottuvuuden lisäksi keskeistä uudelle vasemmistolle on tämän artikkelin tarkastelun kohteena oleva sisäpoliittinen ulottuuvuus.

Tarkoituksena on saada näiden maiden kaikki sektorit huolehtimaan ”kehityksen” sijasta yhteisestä selviytymisestä. On ensisijaisesti huolehdittava siitä, että vettä, ruokaa, asuntoja, terveydenhuoltoa ja koulutusta on kaikkien saatavilla, eikä niinkään siitä, voidaanko makrotaloudellinen ”itsenäisyys” saavuttaa. Käytännössä vaatimus kaikkien väestönosien, niin rikkaiden, pienen keskiluokan kuin köyhän enemmistönkin yhteistyöstä Sisäpoliittisesti uusi vasemmisto pyrkii sosiaalisiin tuntuu kaukaa haetulta. Juuri siihen uudet vasemmuudistuksiin, jotka lisäävät köyhimmän väestöno- istopuolueet kuitenkin tuntuvat pyrkivän. san hyvinvointia. Alkeellisenkin sosiaaliturvan rakentaminen on kovassa kurssissa siellä, mis- ALBA (Bolivaarinen vaihtoehto Amerikoille) on sä monet ihmiset elävät alle kahdella dollarilla Venezuelan ja Kuuban perustama vastine Yhpäivässä. Nämä sosiaaliset uudistukset pyritään dysvaltojen johtamalle Amerikan vapaakaupparahoittamaan uudelleenkanavoimalla ja mah- alueelle FTAA:lle. Siihen kuuluvat nykyään myös dollisuuksien mukaan lisäämällä valtion tuloja. Bolivia, Nicaragua ja Dominica. Myös Ecuadorin on ollut määrä liittyä järjestöön. ALBA:n tavoitKäytännössä tämä tarkoittaa monesti luonnon- teena on laajeta koko maanosan käsittäväksi varoiltaan rikkaiden maiden ylikansallisten yritys- organisaatioksi ja syventää yhteistyötä Latinalten kanssa tekemien käyttösopimusten uudelleen- aisen Amerikan maiden välillä entisestään. neuvottelemista ja viime kädessä näiden varojen

16

Aloitkin jo vähitellen saada tarpeeksesi kauppakeskuksen yöstä. Käytät pienen hetken ja suuren määrän makkaraa koiran totuttamiseen itseesi, nostat sen syliisi ja rynnistät tiesi suorinta reittiä vapauteen. Viilletät ohi ihmissyöjäheimojen, ohi Zombi-stevareiden, maaninen plussapallo jahtaa sinua, mutta onnistut taklaamaan sen kumoon, eikä se pysty nousemaan ilman apua. Lopulta tärskähdät etuovien läpi öiselle Narinkkatorille. Olipas se koettelemus! Pyyhit lasinsirpaleet vaatteistasi ja lähdet uuden koirasi kanssa kotiin.

Uusi vasemmisto vallassa Nicaragua: Vuonna 2006 valtaan palannut sandinistijohtaja Daniel Ortega on tehnyt maastaan Venezuelan läheisen liittolaisen.

Rafael Correa valittiin Ecuadorin presidentiksi vuonna 2006, ja on siitä lähtien yrittänyt uudistaa maansa korruptoitunutta hallintokoneistoa ja luoda edellytyksiä ”bolivaariselle vallankumoukselle” myös Ecuadorissa. Peru: Chávezin liittolaisen vaaleissa vuonna 2007 niukasti voittanut keskustavasemmistolainen Alan García on valintansa jälkeen liukunut kohti oikeistoa. Vuonna 2005 presidentiksi valittu entinen kokankasvattaja Evo Morales on etuoikeutettujen sektorien vastustuksesta huolimatta viemässä maataan Venezuelan mallin mukaisten sosiaalisten uudistusten tielle.

Vuoden alussa lopullisesti syrjään väistyneen Fidel Castron jälkeen maan johtoon virallisesti noussut pikkuveli Raúl on alkanut vapauttaa myös maansa oloja – selviytymiseen keskittymisen kuubalaiset ovat joutuneet opettelemaan jo aikapäiviä sitten. Piskuinen saarivaltio ilmoitti vuoden alussa liittyvänsä Venezuelan, Kuuban, Bolivian ja Nicaraguan perustamaan yhteistyöjärjestöön ALBA:an.

Venezuela: Hugo Chávezin johtama Venezuela on vuodesta 1998 kulkenut ”bolivaarisen vallankumouksen” tiellä.

Toista kauttaan istuvan presidentti Luis Ignacio Lula da Silvan aikana Brasiliassa on menestyksekkäästi toteutettu ruokaturvallisuutta, asumista ja koulutusta parantaneita sosiaaliohjelmia. Keväällä presidentiksi valittu entinen piispa Francisco Oviedo on julistautunut sosiaalisen oikeudenmukaisuuden aktiiviseksi ajajaksi.

Keskustavasemmistolaisen, entisen kaupunkisissin Tabare Vazquezin johtama Uruguay on pyrkinyt seuraamaan naapurimaidensa maltillisten uudistusten tietä.

Viime vuonna presidentiksi valittu Cristina Fernandez seuraa häntä ennen presidenttinä toimineen miehensä jalanjälkiä tekemällä maltillisia uudistuksia ja keskustavasemmistolaista politiikkaa.

Murrat jäätelökioskin lasioven ja astelet sisään. Hurisevien pakastimien uumenista kaivat itsellesi purkillisen nautinnollista jäätelöä, ja istut alas herkuttelemaan. Pienen hetken kuluttua kuulet, kuinka kopin toista ovea kopeloidaan. Toinen yön kulkija tulee kanssasi samoille apajille! Istutte hetken vastakkain vaiteliaina, jäätelöä syöden. Hän rupeaa juttelemaan sinulle niitä näitä, ja lopulta iloinen naurunne kaikuu kauppakeskuksen käytävillä. Hän pyytää sinua jatkamaan tutkimusmatkaa kanssaan, kahdestaan olisi varmasti mukavampaa! Sivu 23: lähdet yöhön hänen kanssaan Sivu 29: Kauppakeskus on karu paikka, päätät jatkaa matkaa yksinäsi.

Toimenpide

Keskustavasemmistolaista koalitiota edustava Chilen ensimmäinen naispresidentti Michelle Bachelet on jarrutellut radikaaleimpia uudistusvaatimuksia.

17

Pisimmälle tämä prosessi on edennyt Venezuelassa, jossa on vuoden 1998 lopusta lähtien pitänyt valtaa Hugo Chávezin johtama vasemmistolainen hallitus. Käytännössä Chávezin itsensä nimeämän bolivaarisen vallankumouksen kehitys on tapahtunut enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti ja ad hoc -ratkaisujen ohjaamana.

Toimenpide

Työ on tietysti vasta alkanut ja altis monenlaisille vaaroille, joista pienin ei ole väkivaltainen vallankaappaus – jollaista jo kerran yritettiin. Samalla tavoin enemmistöä hyödyttävistä uudistuksista kärsimään joutuvan yläluokan ja pienen keskiluokan jatkuva väkivaltaisen vallankaappauksen vaatiminen painaa Venezuelan kansalaiVenezuelassa seuraukset tämän ajattelun käyt- syhteiskuntaa ahtaalle. töönotosta alkavat jo näkyä. Kansallistetut öljykentät pumppaavat valtavia määriä rahaa valtion kas- Yksi pelättävissä oleva kehitys onkin Kuuban saan, joka sijoittaa sen yhä enenevässä määrin malliin ajautuminen, jossa perusturvallisuudesta laajoihin sosiaaliohjelmiin, joilla pyritään takaa- on huolehdittu kansalaisoikeuksien kustannuksella. maan väestön perustarpeet. Samalla kansallista- Toistaiseksi kuitenkin hallituksen demokraattisuudmisesta on tullut merkittävä uhkaamiskortti miltei esta, varsinkin alueellisiin standardeihin nähden, millä tahansa alalla, jossa yksityiset yritykset tav- ei ole vakavaa epäilystä. oittelevat suurinta mahdollista voittoa työllistämisen ja väestön tarpeiden palvelemisen sijaan. Venezuela ei ole projektinsa kanssa yksin. Vasemmistolaiset, kansallistunteeseen ja sosiaaliNykyisin taloudellista menestystä mitattaessa seen oikeudenmukaisuuteen nojaavat liikkeet ovat tärkeimpänä indikaattorina pidetään talouskas- viime vuosina saaneet vaikutusvaltaa monissa alvua. Venezuelan talouskasvu on viime vuosina ol- ueen maissa. Venezuelan läheisimpien liittolaisten lut huimaa, mutta näyttää nyt hidastumisen merk- Boliviam, Ecuadorin, Nicaraguan ja Kuuban lisäksi kejä. Osasyynä tähän on pidetty juurikin öljyvarojen myös esimerkiksi Argentiinan, Brasilian, Uruguayn käyttämistä uusien investointien sijaan sosiaal- ja viimeisimpänä Paraguayn johtoon on noussut iohjelmiin ja väestön enemmistön olojen paran- hieman erilaisella retoriikalla samanlaisia tavoittamiseen. Toinen huomattava, yleisesti negati- teita ajavia johtajia. ivisena pidetty merkki on ollut inflaatiovauhdin nousu. Päivittäistavarat kallistuvat huomattavasti, Latinalainen Amerikka siis näyttää vastaavan de lukuun ottamatta valtion tukemia elintarvikkeita. Riveron kutsuun, ja jos kehitys jatkuu nykyisenPaikoitellen tavaroista on pulaakin. Reaalisosial- laisena, lienee hänellä syytä tyytyväisyyteen. ismista tutut ruokakauppajonot näyttävät pahalta ulospäin – mutta kuka muistaa, oliko nyt jonottavilla ihmisillä edellisen hallituksen aikana rahaa ”Kehityksen myytti” - Kehityksen myytillä Oswalostaa halvempiakaan elintarvikkeita? Köyhimpien do de Rivero tarkoittaa ajatusta, jonka mukaan ostovoiman ylläpitämisestä huolehtiminen ja sitä ”kehitysmaat” voivat monipuolistua pelkistä kautta ruokaturvallisuuden takaaminen on ollut raaka-aineiden tuottajista lopputuotteiden ja hallituksen tärkeimpiä tavoitteita. aina kehittyneimmän teknologian tuottajiksi asti, De Rivero vaati kirjassaan keskittymistä kehittymisen sijasta selviytymiseen. Vaikka Venezuelassa puhutaan mielellään kehityksestä ja juurikin makrotaloudellisesta itsenäisyydestä (maa on maksanut pois kaiken ulkomaanvelkansa ylikansallisille pankeille), painottuu käytännön politiikka silti yhä useampien selviytymisen mahdollistamiseen.

18

kunhan ne saavat infrastruktuurinsa kuntoon ja teollisuutensa toimimaan. De Riveron mukaan käytäntö on viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana osoittanut, että tämä ei yksinkertaisesti tule koskaan onnistumaan. Kehittyneiden ja ”kehittyvien” maiden väliset erot ovat tuona aikana pikemminkin kasvaneet kuin kaventuneet.

Saavut Valvomoon, koko kauppakeskuksen sydämeen. Sadat (472) kamerat kuvaavat jokaista senttimetriä. Kameroista näet, että kauppakeskus ei ole yölläkään tyhjä: joukko vartijoita roikkuu taukohuoneessa, yksinäinen plussapallo harhailee kolmoskerroksen käytävillä, ja ihan kuin ylemmissä kerroksissa olisi joukko ihmisiä ostoksilla! Nappaat pöydällä lojuvan avainkortin taskuusi ja jatkat matkaasi. Sivu 6: taukotilaan juttelemaan vartijoiden kanssa Sivu 31: yläkerroksiin Sivu 24: käytävää eteenpäin.

Metsätalouden politiikka PapuaUudessa-Guineassa Teksti ja kuvat: Tuomas Tammisto Kun on elänyt koko ikänsä Suomessa, tiet ja muu infrastruktuuri ovat itsestäänselvyyksiä. Ne ovat niin kiinteä osa ympäristöä, ettei niitä useinkaan edes huomaa. Papua-Uudessa-Guineassa, ja erityisesti Itä-Uuden-Britannian maakunnassa, tiet ja niihin kiinteästi liittyvä metsätalous ovat hyvin ajankohtaisia ja usein myös arkaluontoisia poliittisia kysymyksiä. Itä-Uudessa-Britanniassa, Papua-Uuden-Guinean saariston suurimmalla saarella, tiet ovat lähes yksinomaan ulkomaisten metsäyhtiöiden tekemiä metsäautoteitä, jotka palvelevat pitkälti vain yritysten tarkoituksia, eli sademetsän hakkuita. Toisaalta Papua-Uuden-Guinean valtio pyrkii yritysten avulla rakentamaan kattavampaa kansallista tieverkostoa, jonka laajentaminen jakaa asukkaiden mielipiteet. Osa toivoo teiden parantavan heikkoa taloudellista tilannetta, kun taas osa pelkää teiden rakentamisen johtavan omien maiden menetykseen. Uuden-Britannian itärannikolla asuvalle mengenkansalle nämä kysymykset ovat hyvin tärkeitä, sillä heidän aluettaan ollaan liittämässä kansalliseen tieverkostoon. Alueella on tehty laajamittaisia hakkuita 1980-luvulta lähtien, usein asukkaiden suostumuksella. Pääosin trooppisesta kiertokaskiviljelystä elantonsa saaville mengeneille ympäristön tila on ensiarvoisen tärkeä jo toimeentulon kannalta. Kaskiviljely mahdollistaa omavaraisuuden ruoan suhteen. Tämän lisäksi rahakasvien pienimuotoinen viljely tuottaa, vaikkakin niukasti, tuloja, joilla rahoitetaan mm. lasten koulunkäynti, lääkkeet ja muut menoerät.

Sademetsään rakennettu metsäautotie. Metsäautotiet ovat yritysten väliaikaista infrastruktuuria, joka muuttuu huoltamattomana hyvin nopeasti käyttökelvottomaksi. Silti valtio on rakennuttamassa tieverkostonsa nimenomaan näiden metsäautoteiden varaan. Huom. tiellä seisova mies.

ovat tiiviisti yhteydessä: sukuryhmien tai klaanien historia kuvaa esivanhempien polveutumista ja liikettä paikasta toiseen. Tarinoissa kerrotaan muun muassa mistä kasvista ja millä paikalla tietty esiäiti syntyi, mitä kyliä klaani perusti tai kuka muutti avioliiton perässä minnekin. Ihmiset kiinnittävät huomiota omiin ja muiden työn merkkeihin ja entiset kylät tunnistetaan sinne aikanaan istutetuista puista . Olennaista on, että klaanin historia konkreettisesti nähdään ympäristössä.

Uusliberalistiset infrastruktuurit

Tulette kolmoskerrokseen ja katselette näyteikkunassa olevia yösomisteita. Murskaatte ikkunan ja poimitte sormukset mukaan. Kaukaisuudesta kuuluu iloisia ääniä, jotka tuntuvat kutsuvan luokseen. Siellä siintää jokin lämpimän värinen, ehkä nuotio: olisiko kyseessä yksi kauppakeskuksen legendaarisista heimoista, joiden tiedetään asustelevan hylätyissä osissa? Sivu 25: lähdette katsomaan, josko löytäisitte todistajia kihlauksellenne. Sivu 33: haluatte viettää tämän hetken kahden, etsitte rauhaa ylemmästä kerroksesta.

19

Toimenpide

Mengenien asuttama alue sijaitsee vain noin 150 Ympäristöllä ja maalla on kuitenkin mengeneille, kilometrin päässä Itä-Uuden-Britannian maakunkuten Papua-Uudessa-Guineassa yleensäkin, laa- tapääkaupungista. Tästä huolimatta mengenit ovat jempiakin merkityksiä. Maa, josta elanto saadaan, maantieteellisesti eristyneitä: pääkaupungista allinkittyy hedelmällisyyteen ja yhteisön jatkuvuu- ueelle pääsee vain vesitse. Alueella on teitä, mutteen, ja ympäristö kuvastaa myös yhteisön histo- ta nämä ovat metsäautoteitä, jotka eivät ole osa riaa. Mengenien keskuudessa paikat ja sukupuut kansallista tieverkostoa, vaan kulkevat hakkuualueiden välillä, “ei mistään ei mihinkään”. Tämä

Polku – paikallista infrastruktuuria. Vanhempi mies matkalla kaskipalstalleen.

erikoinen infrastruktuuri on suunniteltu palvelemaan vain yrityksiä ja on hyvin lyhytikäistä. Yritykset hylkäävät tiet kun hakkuut alueella loppuvat, ja sateet muuttavat ne hyvin lyhyessä ajassa käyttökelvottomiksi.

Toimenpide

Niin valtio kuin monet mengenitkin pitävät tieverkoston puutetta taloudellisen kehityksen esteenä. Alueella viljellyistä rahakasveista saadaan huonot hinnat, koska iso osa sadosta ehtii pilaantua laivakuljetusta odotellessa. Toisaalta ihmiset tietävät teiden tuovan rikollisuutta kaupungista. Osittain tiet liittyvät myös orastaviin etnisiin kiistoihin: ItäUuden-Britannian suurin etninen ryhmä – tolaikansa, joka asuu pääkaupungin ympäristössä – kärsii kroonisesta maapulasta ja alueelta on suuri muuttopaine väljemmin asutetuille alueille. Tämän vuoksi esim. mengenien ja tolaiden välissä asuvat bainingit ovat vastustaneet tieverkoston yhdistämistä, vaikka ovatkin tyytyväisiä metsäyhtiöiden teihin alueellaan. Kaikkien uusliberalismin taiteen sääntöjen mukaisesti tieverkostoa aiotaan kehittää siten, että metsäyhtiöt rakentavat tiet hakkuuoikeuksia vastaan ja hakkuiden päälle öljypalmuplantaasinsa istuttavat yritykset pitävät huolta teistä, minkä vuoksi valtio selviää vähällä rahalla. Hakkuut, tiet ja plantaasit tuovat kuitenkin suuria muutoksia ympäristöön. Öljypalmuplantaasi tekee kaskiviljelyn mahdottomaksi, ja jo pelkästään uusilla teillä voi olla erikoisia vaikutuksia. Kävelin sademetsässä

20

metsästäjäystäväni kanssa ja hän eksyi, koska metsäautotie oli peittänyt tuttujen polkujen risteyskohdan ja muutenkin tuhonnut niitä merkkejä, jotka tekivät ympäristöstä tunnistettavan.

Kiistanalainen maanomistus Papua-Uuden-Guinean valtio omistaa vain häviävän pienen osan maa-alastaan. Lain nojalla noin 97-99 % maasta kuuluu “perinteisille omistajaryhmille”, joita ei ole kuitenkaan sen tarkemmin määritelty. Mengenien parissa maata omistava ryhmä on klaani, johon kuuluminen määräytyy äidin mukaan, ja jonka jäsenet yhdessä päättävät maankäytöstä. Kuitenkin oikeuden kaskiviljelyyn saa hyvin joustavasti esimerkiksi asuinpaikan mukaan, osittain koska omaan klaaniin avioitumisen kieltävien avioliittosääntöjen vuoksi harva asuu klaaninsa mailla. Suurista asioista, kuten hakkuuoikeuksien myöntämisestä, päättää koko klaani. Se myös jakaa niistä saadut korvaukset jäsentensä kesken. Suhteellisen pienet korvaukset ovat suuria summia paikallisille, mutta toisaalta hakkuiden haluttavuudesta ei olla samaa mieltä. Tämä yhdistettynä joustavaan maanomistus ja -käyttöperinteeseen tuo mukanaan jatkuvia kiistoja maa-alueiden omistuksesta ja käytöstä. Kiistoja maanomistuksesta, eli siitä kuka saa päättää, selvitetään – virallisestikin – tutkimalla kiistelevien klaanien historioita:

Päällikkö astuu esiin ja sanoo ”Terve, muukalainen! Me olemme Ohlssonin pojat ja tyttäret, ja meidän aluettamme on kaikki tästä länteen Suureen Pudotukseen asti!” Käytte hetken keskustelua ja selviää, että heimo koostuu eksyneistä entisistä shoppailijoista ja elättää itsensä metsästämällä ylijäämäruokaa. Heidän yksinkertainen elämänsä kuulostaa melko miellyttävältä, ja kun päällikkö tarjoaa sinulle mahdollisuutta liittyä heimon jäseneksi, joudut todella harkitsemaan. Sivu 15: liityt heimoon. Sivu 17: Kysyt, mistä löytyisi jäätelöä, ja jatkat matkaa. Sivu 29: Kysyt, missä ovat hyvät vaateapajat, ja jatkat matkaasi.

sukupuiden ja tarinoiden pitäisi kertoa kuka nai kenet ja kuka seurasi ketä eli siirtyi pois alueeltaan. Myös parempaa tietämystä alueesta pidetään yleensä merkkinä omistuksesta. Paikat ovat merkkejä yhteisön historiasta, joka puolestaan on todiste maanomistuksesta. Tämän vuoksi ympäristön tuhoutumisella, vaikkapa hakkuiden yhteydessä, voi olla laajempiakin seurauksia kuin vain yhden metsästäjän eksyminen: omistusta voi olla hankalampi todistaa kiistatilanteessa kun osa muistista on konkreettisesti kadonnut.

Hakkuiden seurauksia Hakkuut ja erityisesti mahdolliset öljypalmuplantaasit tuhoavat ympäristöä: metsä kasvaa uudestaan vain jos sen tilalle ei ole ilmestynyt rahakasveja. Hakkuut ja plantaasit pilaavat usein veden. Vastaavasti olemattomasta metsästä ei voi hakea materiaaleja talojen rakentamista varten, mikä aiheuttaa uusia kuluja ihmisille, puhumattakaan siitä, että he eivät ehdi tai voi enää viljellä ruokaansa itse. Tämän lisäksi ympäristön radikaalin muuttamisen myötä tuhoutuu siis mahdollisesti myös osa maanomistuksesta kertovista todisteista. Vaikka maanomistuslainsäädäntö on joustava ja hyvinkin innovatiivinen, on sen kääntöpuolena omistusten sekavuus, joka muodostuu ongelmaksi vasta kiistatilanteissa.

Kiistat, tai tarkemmin sanottuna niiden ratkominen oikeudessa, voivat johtaa yhä eksklusiivisempaan käsitykseen omistuksesta ja pahimmillaan myös maankäytöstä. Siinä missä kiistat syntyvät usein siitä, että ihmiset sekoittavat perinteisen maankäyttö- ja -omistusoikeuden, niin oikeuden päätösten myötä maankäyttöoikeuksien tunnustaminen voi unohtua omistajilta. Nämä ongelmat tiedostetaan, mutta silti ajoittain oikeutta pidetään välttämättömänä pahana riitojen ratkaisemiseksi. Hakkuut johtavatkin maanomistuksen kannalta ristiriitaiseen tilanteeseen: jotta mengenit (kuten myös muut papuauusiguinealaiset) kykenisivät säilyttämään omien maidensa yhteisen hallinnan, joustavat tapansa ja viime kädessä myös kulttuurinsa, on heidän käännyttävä juuri niiden mekanismien puoleen, jotka ovat vaaran aiheuttaneet. Näin omistus muuttuu yhä joustamattomammaksi ja siten maa muuttuu yhä enemmän hyödykkeistetyksi.

Kaskipalsta. Kiertokaskiviljelyn ansiosta paikalliset ovat käytännössä omavaraisia ruoan suhteen. Huomaa palstan keskellä seisova mies mittakaavan saamiseksi.

Sytytät tulen ja painaudut itse kaukaisimpaan nurkkaan. Kuumuus uhkaa käydä sietämättömäksi, mutta juonesi toimii! Palaneen lihan tuoksu täyttää huoneen, eikä siellä näytä olevan ketään itsesi lisäksi. Liekit lähestyvät sinuakin, mutta viime hetkellä sprinklerit aktivoituvat, ja vilvoittava vesisumu sammuttaa liekit ja pelastaa sinut. Huh! Sivu 14: tarvitset lepohetken, joten suuntaat kohti keskusaulaa. Sivu 35: nälkä iskee, joten lähdet katsomaan, löytyisikö marketista syötävää.

21

Toimenpide

Siinä missä Papua-Uuden-Guinean valtiota pidetään yleisesti ottaen heikkona, vahvistavat uusliberalistinen ympäristöpolitiikka ja yhteistyö yritysten kanssa valtion asemaa Itä-Uudessa-Britanniassa, niin ristiriitaiselta kuin se kuulostaakin. Yritykset rakentavat valtiolle sen tarvitsemaa infrastruktuuria ja tuovat hieman rahallista tuloa. Mutta tämän lisäksi yritykset luovat myös yhä suuremman tarpeen valtiolle: monet mengenit pitävät valtiota olennaisena osapuolena kiistojen ja yritysten tuomien ongelmien ratkaisemisessa. Myös pitkään vastustettua maaomistuksen rekisteröimistä harkitaan yhä enemmän, sillä toivotaan, että se lopettaa kiistat iäksi, koska paikallinen omistus on siten “lain kädessä”, kuten paikallinen sanonta kuuluu. Näin valtio saa infrastruktuurinsa halvalla ja pahimmassa tapauksessa myös suuremman hallinnan maa-alueista, sillä lainsäädäntö mahdollistaa maan vieraannuttamisen omistajistaan erilaisten vuokrasuhteiden kautta . Ongelmallista on se, että vaikka Papua-Uuden-Guinean hallinto on demokraattinen, on Maailmanpankilla ja Kansainvälisellä valuuttarahastolla suuri vaikutusvalta

muun muassa juuri metsätaloudessa. Näin kansalaisilla on yhä pienempi mahdollisuus vaikuttaa valtion politiikkaan.

Yliopistolain uudet seikkailut Yliopistolakia ollaan uudistamassa. Keskustelu poukkoilee erilaisia nimiä ja käsitteitä: julkisoikeudellinen laitos, viiden suhde kahteen, Sailas, Sarkomaa, Jääskinen ja Rantanen… Muutoksia tapahtuu niin rahoituksen kuin hallinnonkin suhteen, eikä niiden vaikutuksia voi vielä täysin ennakoida.

MIKÄ MUUTTUU? Kaksi oikeudellista asemaa… Nykyään kaikki yliopistot ovat valtion virastoja, jolloin niiden kaikki omaisuus on valtion omaisuutta, ja niiden toimintaa säätelevät samat säännöt, jotka koskevat kaikkea valtion toimintaa. Esimerkiksi kansainvälinen yhteistyö hankaloituu, kun joka kerta on mietittävä sen soveltuvuutta valtion toimintaan. Tulevaisuudessa yliopistot voivat valita kahdesta hallinnollisesta mallista.

Suurin osa yliopistoista on siirtymässä julkisoikeudellisiksi laitoksiksi (toim. huom: vähän Yliopistoja koskevaa lainsäädäntöä muutetaan nyt kuten KELA), paitsi tuleva Aalto-korkeakoulu, jonka suurimmalla voimalla sitten suomalaisen yliopisto- oikeushenkilömuodoksi tulee yksityisoikeudellinen laitoksen perustamisen 1640-luvulla. Uudistuksessa säätiö. Tällä mallilla haetaan amerikkalaistyylistä on yhtäältä kyse yliopistojen oman autonomian valtiosta täysin vapaata yliopistoa, joka tekee kaikasvattamisesta, toisaalta pyrkimyksestä luoda op- kki itseään koskevat tärkeät päätökset. pilaitoksista selkeitä hallinnollisia yksiköitä, joiden tuloksia voidaan vertailla keskenään ja kehittää Päätäntävallan kasvaessa myös yliopiston halhaluttuun suuntaan. Tässä näkyvät Shanghain lintomalli muuttuu. Suurin muutos tässä on ylioym. listojen kaltaisten korkeakouluvertailujen kai- piston ulkopuolisten jäsenten määrän nouseminen ut - kun yliopistojen nähdään kilpailevan tietyistä hallituksissa. Nykyään yliopistojen hallitukset (jota markkinoista, niiden halutaan olevan entistä hel- HY:ssa kutsutaan konsistoriksi) koostuu opiskelijoista, professoreista, muusta henkilökunnasta ja pommin asetettavissa paremmuusjärjestykseen. yhdestä ulkopuolisesta jäsenestä.. Muutos laskisi Uudistusta markkinoidaan erityisesti yliopistojen kaikkien näiden ryhmien suhteellista edustusta. itsemääräämisoikeuden laajentamisella. Uudes- Helsingin yliopiston kaltaisessa monialayliopistossa laissa todennäköisesti entistä useampi asia sa myös tiedekuntien edustuksellisuus kärsisi.

Toimenpide

Teksti: Rita Jailo

jätetään kunkin yliopiston omalla johtosäännöllään (ks. selitys) määrättäväksi. Samalla kuitenkin yliopiston ulkopuolisten jäsenten määrä yliopiston johdossa kasvaa huomattavasti. Toisaalta suuri painoarvo annetaan myös sille, että korkeakoulujen taloudellinen määräysvalta laajenee, kun siirrytään valtion viraston asemasta itsenäiseksi oikeushenkilöksi. Tässä tilanteessa voidaan kysyä, onko taloudellisen toimivallan laajentaminen automaattisesti sama asia kuin autonomian lisääntyminen?

22

…ja se rahanjako Valtio on sitoutunut rahoittamaan säätiömallisia yliopistoja suhteessa 5:2, jos säätiö saa kerättyä alkupääomana vähintään 25 miljoonaa euroa tuhatta kokopäiväopiskelijaa kohti. Eli jos yliopisto kerää 200 miljoonaa euroa, heltiää valtiolta 500 miljoonaa lisää. Säätiön hallitus muodostetaan suhteessa luovutettuun varallisuuteen, jolloin seitsemän jäsenen mallissa valtio määrää viisi

Saavut pienelle aukiolle, jossa noin kaksikymmentä merkkivaatteisiin pukeutunutta ihmistä tanssii tulen ympärillä. Lähestyessäsi heitä he kavahtavat pelokkaina taaksepäin. Puristat golfmailaa tiukemmin kädessäsi. Yksi heistä lähestyy sinua muiden kaivaessa esiin keittiöveitsiä, kaulimia ja paistinpannuja. Lähestyvä viittilöi sinulle. Sivu 11: Pahat sillä on kuitenkin mielessä, ajattelet, ja tirvaiset lähestyjää olan takaa mailalla. Sivu 20: Se varmaankin yrittää lietsoa rauhaa kanssasi. Lasket mailasi ja sanot ”tulen rauhassa, viekää minut johtajanne luokse”.

edustajaa ja muut rahoittajat kaksi. Säätiön hallituksen jäsenten tulee olla yliopiston ulkopuolelta. Valtion kertaluontoinen rahoitusosuus Aaltokorkeakoululle vuosina 2008-2010 on yhteensä 500 miljoonaa euroa, mikäli muilta lahjoittajilta saadaan kokoon vähintään 200 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi korkeakoulun rahoitusta on varauduttu lisäämään vuosittain 100 miljoonalla eurolla vuoteen 2012 mennessä. Rahoitus siirtyy muiden yliopistojen kilpailtavaksi vuoteen 2020 mennessä niin, että siirtäminen alkaa vuonna 2015. Kaikkien muiden yliopistojen rahoitusta lisätään yhteensä 150 miljoonalla eurolla. Säätiöaseman valitsemiseen kannustetaan siis melko anteliaalla kädellä. Tässä voidaan puhua jo autonomian myymisestä. Säätiömallisille yliopistoille mietityssä hallintomallissa korkeimman vallan käyttäjät ovat yliopiston ulkopuolisia tahoja, jolloin korkeakoulun itsehallinto ei toteudu.

Muutokset yliopistojen sisällä Suurin osa opiskelijalle asti näkyvistä muutoksista tulee yliopistojen itsensä päätettäviksi. Tämä jättää yliopistoille todella vapaat kädet. Teoriassa koko hallintorakenteen voisi heittää päälaelleen ja rakentaa kokonaan nykyisestä tiedekuntajaosta poikkeavan kokonaisuuden. Uuden lain käyttöönotossa on niin paljon työtä, että näin rajuja muutoksia tuskin on luvassa. Prosessin seuraaminen ja siihen vaikuttaminen on kuitenkin opiskelijoiden aseman turvaamiseksi tärkeää.

Aalto-korkeakoulu: uusi vapaan rakkauden kehto, opinahjo, jossa kauppatiede, teknologia ja Suomalainen Muotoilu™ yhtyvät täydellisyydeksi. Jääskinen ja Rantanen: Selvitysmiehet Niilo Jääskinen ja Jorma Rantanen laativat Opetusministeriölle raportin yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamisesta. Monet nyt toteutuvat asiat ovat peräisin jo tästä raportista. Sailas: “Tosi hyvä jätkä”. Allianssi, konsortio: eri tavoin sitovia yhteenliittymiä. Tila, jossa ei haluta yhdistyä, mutta ei oikein selvitä yksinkään. Johtosääntö: Näitä on useampia (hallintojohtosääntö, talousjohtosääntö, vaalijohtosääntö…) Säätelevät yliopiston toimintaa siellä, missä lainsäädäntö jättää yliopistoille toimivaltaa.

siin ja tuoda virallisesti tai epävirallisesti esiin omia ajatuksiaan toiminnasta. Kirjoittaja istuu Sitoutumattoman vasemmiston edustajana HYY:n hallituksessa vastuualueenaan koulutuspolitiikka ja sukukansa-asiat.

Juuri nyt Helsingin yliopistolla valmistellaan strategiaa vuosille 2010-2012. Työryhmissä on opiskelijajäsenet, joihin voi olla yhteydessä ja keskustella tilanteesta. Tarkemmat tiedot ryhmistä ja niiden jäsenistä saa esimerkiksi HYYn koulutuspoliittisilta vastaavilta.

Toimenpide

Syksyllä, kun luonnos uudeksi yliopistolaiksi tulee lausuntokierrokselle, HYYn koulutuspoliittinen sektori järjestää mm. yleisötilaisuuksia laista ja sen vaikutuksista. Aiomme myös näkyä yliopistovuoden eri tapahtumissa. Lisäksi koposektorin väkeä saa mielellään kutsua myös käymään omiin tilaisuukLähdet seuralaisesi kanssa yöllisille treffeille. Tongitte kauppakeskusta, kurkitte joka paikkaan. Nauratte, pidätte hauskaa, jossain vaiheessa hän tarttuu kädestäsi kiinni. Se tuntuu hyvältä. Varastatte hattukaupasta hassut hatut ja kekkaloitte ne päässänne, otatte kuvia valokuva-automaatilla. Hän ehdottaa kosii sinua, ja päätätte mennä hakemaan kihlasormukset kolmoskerroksesta. Sivu 19: päätätte mennä sinne liukuportaita, vaikka ne ovatkin jumissa. Sivu 4: hän sanoo tietävänsä oikotien, joten menette lähellä olevasta huolto-ovesta sisään. Oven takana on muita ihmisiä.

23

Mistä on pienet eläimet tehty? – sosiologisen eläintutkimuksen vastauksia Teksti: Katri Immonen Grafiikka: Venla Rossi Eläimiä on kaikkialla yhteiskunnassamme, vaikka emme ehkä useinkaan tule sitä ajatelleeksi. Lemmikkeinä, ruokana, eläintarhassa, lähimetsässä, saduissa ja televisiossa. Mutta mistä nämä eläimet on tehty? Kudoksista ja tukielimistä, soluista ja hormoneista, kynsistä ja hampaista, kuorista ja karvoista. Mutta eläimet on tehty muustakin: merkityksistä ja symboleista, arvoista ja luokituksista. Me emme koskaan kohtaa eläimiä puhtaan biologisina olentoina, vaan katselemme niitä kulttuuristen merkitysten

Zygmunt Baumanin mukaan dikotomioissa ja luokituksissa on kyse sisään ja ulos rajaamisesta. Luokat ovat selkeästi erillisiä, toisilleen vastakkaisia ja eriarvoisia. Näin ollen eläimiltä kielletään kaikki vain ihmiselle kuuluvat ominaisuudet, jolloin ”eläin” tullaan määritelleeksi kaikkien näiden puutteiden summaksi. Tästä seuraa, että eläimen ja ihmisen määritelmät ovat kietoutuneet toisiinsa ja toisen muuttuessa muuttuu toinenkin. Lisäksi eläimet nähdään yksilöiden sijaan lajeina ja mitä tahansa eläintä saatetaan käyttää eläimyyden edustajana.

Ihmisoikeuksia ja eläinruokaa

Ihmisen ja eläimen jyrkällä erottamiselle toisistaan voidaan nähdä kolme erilaista syytä: ihmisten Symbolisella tasolla eläin kantaa ihmisyhteiskun- hyväksikäytön estäminen, eläinten hyväksikäytön nassa kaksoisroolia: toisaalta eläimet ovat loputto- oikeuttaminen ja kunniallisen ihmisyyden kontrolmia symbolien lähteitä, joiden kautta ihmisyhteisön lointi. välisiä suhteita voidaan käsitellä. Tällöin eläimet nähdään ihmisen kaltaisina. Toisaalta suhdetta Eläin-ihminen-erontekoa uusinnetaan myös leimaa erottautuminen, jolloin eläimiltä kielletään kielen tasolla. Usein jopa tähän jaotteluun ihmiselle kuuluvat ominaisuudet. kriittisesti suhtautuvat tutkijatkin käyttävät

Toimenpide

Eläin ihmisen toisena

Ihmisen ja eläimen välinen eronteko toteutuu kielenkin tasolla: puhuessamme eläimistä tarkoitamme muita eläimiä kuin ihmistä, vaikka biologiasta tiedämme, että ihminen kuuluu eläimiin. Näin tehdessämme tulemme niputtaneeksi kaikki eläimet nisäkkäistä nilviäisiin samaan luokkaan ja yhden nisäkkään – ihmisen – omaan luokkaansa, vaikka ihmisellä ja simpanssilla on paljon enemmän yhteistä kuin vaikkapa sialla ja koppakuoriaisella. Ihmisen ja eläimen välinen erottelu on yksi kulttuurimme keskeisiä dikotomioita, kahtiajakoja. Länsimaisen filosofian kestoaiheita onkin ihmisen muista eläimistä erottavan ominaisuuden etsiminen. On muun muassa ehdotettu, että ihminen on ainoa poliittinen, naurava, yksityisomaisuuden tunteva tai ruokansa valmistava eläin ja että vain ihmisellä on kyky tuntea, järki, kuolematon sielu, kieli, itsenäinen tahto tai moraali.

24

käsitettä ”eläin” arkikielestä tutulla tavalla tullakseen ymmärretyiksi ja välttääkseen sellaiset kömpelöt rakenteet kuin ”muut eläimet paitsi ihminen”. Englannin kielessä käytetään termiä ”non-human animals”, mutta sen ongelma on, että se määrittelee kaikki eläimet ihmistä lukuun ottamatta negaation kautta. Tavallisesti eläimiin viitataan persoonapronomineilla ”se” ja ”ne”, jolloin eläin näyttäytyy persoonattomana objektina. Etenkin suomen kielessä, jossa kolmannen persoonan persoonapronominit ovat kirjakieltä lukuun ottamatta katoamassa, tuntuu oudolta viitata kissaan ”hänenä” tai kirjoittaa metsän susista ”heinä”. Ehkä kuitenkin pitäisi: yksinkertaisilla kielivalinnoilla voimme haastaa vallitsevaa ajattelua ja saada itsemme miettimään, miksi oikeastaan koemme tällaisen kielenkäytön hassuna.

Olet pitkässä käytävässä, jonka varrella on useita ovia, jopa yhdet tikkaat. Näet, että kauempaa käytävältä joukko vartijoita on tulossa sinua kohti. Sivu 4: päätät mennä juttelemaan heille. Sivu 10: Kiipeät tikkaita ylöspäin Sivu 14: menet ensimmäisestä ovesta vasemmalle Sivu 8: menet ensimmäisestä ovesta oikealle.

Käsityksemme ihmisoikeuksista perustuu ihmisen erityisyydelle. Kaikille ihmisille kuuluvat tietyt oikeudet, koska nämä ovat ihmisiä. Eläimille taas ei kuulu mitään oikeuksia, siitäkään huolimatta, että on eläinlajeja, joilla on monia inhimillisinä pidettyjä ominaisuuksia ja on ihmisyksilöitä, joilla näitä ominaisuuksia ei juuri ole. Ihmisoikeuksien kannalta rajan kyseenalaistaminen näyttäytyykin uhkana: jos ihmisen erityisyys kiistetään, kuuluisiko joillekin ihmisille vähemmän oikeuksia kuin muille tai olisiko toisten ihmisten sorto helpompi oikeuttaa?

eläimellisinä siitä huolimatta, että nämä ovat juuri ihmiselle tyypillistä käyttäytymistä. Uhkana ei näyttäydy itse eläin vaan ihmisen ja eläimen, kulttuurin ja luonnon välisen rajan ylittäminen.

Länsimaissa ihmisyyden tavoittelu on merkinnyt etsiytymistä kauemmas eläimellisyydestä ja luonnosta. Tällöin epäsopiva ja ei-toivottu käytös on määritelty eläimelliseksi. Mässäily, holtiton seksuaalisuus ja tarkoitukseton julmuus on nähty

kehittää kykyjään. Yhä useammat tutkijat ovat sitä mieltä, että ihmisapinoilla on meidän tietoisuuttamme muistuttava tietoisuus, he käyttävät työkaluja monipuolisesti, ja osoittavat käytöksellään merkkejä moraalista. Lisäksi ihmisapinoilla teh-

Löydät itsesi kolmoskerroksen pitkästä keskikäytävästä. Kaukaisuudessa siintää oranssi pallo, joka liikkuu kohti sinua kiihtyvällä vauhdilla. Et pidä tilanteesta, joten käännyt ja yrität juosta karkuun. Aika tuntuu hidastuvan: jalkasi polkevat maata, mutta et jostain syystä pääse lainkaan eteenpäin... Takaasi kuuluu ensin plop, sitten PLOP, sitten

PLOP, sitten PLOP...

25

Toimenpide

Eläinten alisteinen asema on yhteydessä myös muihin yhteiskunnallisiin toiseuksiin, kuten sukupuoleen, etnisyyteen, seksuaalisuuteen ja luokkaan. Naiset, lapset, työväenluokkaiset, etnisyydeltään tai seksuaalisuudeltaan erilaiset on sijoitettu lähemmäs eläintä ja kauemmas tavoitellusta ihmisyydestä. Parasta ja puhtainta ihmisyyttä on edustanut vallassa oleva ryhmä. Sosiologi David NibJos ihmisen ja eläimen erottaminen voidaankin ertin mukaan yhteiskunnallisia toiseuksia tulisikin nähdä ihmisoikeuksien taustalla, kolikolla on tutkia yhdessä, sillä alistamisen muodot liittyvät myös kääntöpuolensa: eronteon kautta ihminen toisiinsa rakenteiden, sosiaalisten instituutioiden ja oikeuttaa eläinten hyväksikäytön. Erottamalla uskomusjärjestelmien tasolla. eläimet ”meistä” ihminen asettaa eläimet moraalisen osallisuuden ulkopuolelle. Sellaiset käsitteet Ihmisapinat rajan murtajina? kuin domestikaatio (vrt. orjuus), metsästäminen (vrt. murhaaminen) ja lihansyönti (vrt. kannibalis- Kädelliset ja erityisesti ihmisapinat ovat aina olleet mi), erottavat eläimelle tapahtuvat asiat ihmiseen ihmisen erityishuomion kohteena. Jotkut alkuperkohdistuvista teoista. Käsitteiden pohjadikotomian, äiskansat ovat pitäneet kädellisiä ihmisinä tai ihmis-eläinjaottelun, horjuminen horjuttaisi monia puoli-ihmisinä, ja Rousseau esitti, että ihmisapinat arkipäivän käytäntöjä eläintuotteiden syönnistä saattoivat olla ihmisiä, jotka eivät olleet oppineet lemmikkieläinten pitoon. puhumaan, koska niillä ei ollut ollut mahdollisuutta

dyt kokeet osoittavat, että ne pystyvät oppimaan kieltä, mitä on pitkään pidetty vain ihmisen ominaisuutena. Tieto ihmisapinoiden kognitiivisista kyvyistä on nostaa esiin kysymyksen, onko eromme muihin eläimiin sittenkin pikemminkin määrällinen kuin laadullinen. Ihmisen ja eläimen välisen eronteon kulttuurisesta merkityksestä kertoo omaa kieltään se, kuinka apinoiden kognitiivista kyvykkyyttä osoittaville tutkimustuloksille löytyy aina vastustajansa ja kuinka eläinten kykyjen paljastumisen myötä löytyy aina uusi määritelmä ihmisyydelle. Kuitenkin tieto on johtanut käytännön toimiin: Ruotsissa, Isossa-Britanniassa, Alankomaissa ja Uudessa-Seelannissa eläinkokeiden tekeminen ihmisapinoilla on kiellettyä ja Espanjassa myönnettiin äskettäin ihmisapinoille oikeus elämään ja vapauteen. Voidaan tietenkin kysyä, miksi vain ihmisapinat? Eivätkö

samat oikeudet kuuluisi kaikille eläimille? Olivat vastaukset mitä tahansa, oikeuksien myöntäminen ihmisapinalle horjuttaa ihmisen tiukan erityistä asemaa ja avaa tietä sille, että myös muut eläimet saattavat jonakin päivänä nauttia samoista oikeuksista.

Lähteet: Salla Tuomivaara: Eläimet muuttuvassa yhteiskunnassa, johdatus ihmisten ja eläinten välisten suhteiden sosiologiaan, julkaisematon pro gradu –tutkielma. 2003. Saatavilla: http://tutkielmat.uta.fi/ pdf/gradu00266.pdf Salla Tuomivaara: Eläinpolitiikka kurssin luentomateriaali 2.11.2007

Toimenpide

Kolumni

Vasemmisto ja minä Duunariperheen kakarana ja materiaalisesti vähempiosaisena kasvaneena olen aina suhtautunut huvittuneisuudella nuorten yliopistolaisten kaviaarivasemmistotaipumuksiin ja -maneereihin. Vihreissä joka toisella nuorella on pakonomainen tarve korostaa olevansa juuri punavihreä, muista heimolaisistani värisävyn erottaa jo pukeutumisenkin perusteella. Kuinka tylsää ja hirvittävän (alemman) keskiluokkaista. Vaikka olisi rivitalosta kotoisin ja perhetaustana oleva insinööriperhe tms. hävettäisi, niin eihän sitä irtiottoa ole pakko tehdä näin kiusallisen selväksi? Ajatelkaa nyt kerrankin niitä äänestäjiä ja heidän myötähäpeäänsä.

se nyt vaan näköjään on niin radikaalia ja fittigtsiistii pitää edelleen Leninin kuvaa järjestöhuoneen seinällä.

Osakuntien joskus vuonna 1984 keksimä vitsi kertoo, että HYY:n Vihreät olisivat tätä nykyä liian lähellä puoluetta. Nauramme tälle kimpassa aina vähän ennen joulua, HYYn hallitusneuvotteluissa nimittäin. Kiitos siitä, nauretaan tulevaisuudessakin, yhdessä, ja vaikka oikeasti itkettäisikin. Itse en tosin löydä mitään vitsailtavaa siitä, ettei kukaan aivoilla varustettu sitvasilainen kusekaan tällä hetkellä Vasemmistoliiton suuntaan. No, se Aitovasemmistolaisissa mallia 08 on sen sijaan kertonee enemmän heistä kuin teistä. Minä sanon: tapakulttuurillisesti havaittavissa hienonhieno BOO-yaa kidz, vallatkaa joku keskisuuri puolue – suomenruotsalainen pohjavire, joka näyttäytyy pa- tätä menoa demarit ovat pian sitä. Tulevaisuus konomaisena haluna laulaa hyvän maun rajoja ko- on silloin teidän, vähän meidänkin ja ennen kaiettelevia, vuosien takaisia sosialistilauluja pilaten kkea espanjankielisten iskulauseiden. Kiitos kousamalla ympäristöön levinneen alkoholin aiheutta- lutusjärjestelmän, joku myös ymmärtää nykyään man hyvänolontunteen. Tämä siis siitä huolimatta, mitä niissä lukee. että järjestö – niin kuin HyVikin – on perustettu 1980-luvun alussa anonyymien alkoholistien tapaiMed vänlig hälsning, seksi tukikeskukseksi puoluedemokratian ja us against them -ajattelun kiroista kärsiville kehit- Антти Александрович миеттунен tymättömien maakuntien opiskelijatoivoille. Mutta Kirjoittaja on HYY:n vihreiden puheenjohtaja

26

Vietätte todella romanttisen illan. Ryöväätte itsellenne hienot vaatteet, vaihdatte sormuksia, pussailette valvontakameroiden katveessa. Et enää kaipaa entistä elämääsi kapitalismin rattaissa. Myöhemmin liitytte yhteen kauppakeskusta hallitsevista heimoista, siihen, joka hallitsee jalkinemarkkinoita. Elämä on pientä ja mukavaa – eräänä päivänä hankitte lapsia, jotka eivät koskaan saa tietää kauppakeskuksen ulkopuolisesta maailmasta.

Se on sinusta kiinni märtänyt saati osannut kysyä mieltään askarruttavista asioista. Nostin käteni ylös ja ihmettelin Työskentelin kesällä SOL:in palveluksessa hotellin asiaa. Kouluttaja kääntyi puoleeni ja totesi: “On tosi kerroshoitajana. Hanttihommia tehneenä ajattelin hienoa, että sä huolehdit toisten ihmisten asioista, työn olevan helppoa, mutta kesän edetessä heräsin mutta me jatketaan suomeksi.” Koulutuksen jälkeen ruususen unestani raa’alla tavalla. Lähtevä huone minua pyydettiin tiivistämään luento englanniksi. piti siivota 17 minuutissa ja asuva 10 minuutissa. Seuraavan viikon perehdytyksessä johtajamme Tehtäviimme kuului muun muassa hanojen ja wc- muistutti, että jos yksikin työntekijä on hidas, koko paperitelineiden kiillottaminen. Tuntipalkka oli 7,38 yritys kärsii. Viesti näytti olevan se, että olemme euroa. Työtovereina oli lähinnä maahanmuutta- kaikki potentiaalisia uhkia toisillemme. jia. Pian huomasin, että minuun suhtaudutaan kuin koneeseen, josta on saatava irti viimeinenkin energianripe. Yksilöllisyyteni hävisi hotellin seiniin. Työpaikkani alkoi vaikuttaa yhteiskunnan irvikuEnsimmäisenä päivänä sain 5,6 tunnin työlistan. valta. Yhteisöllisyys ja luottamus loistavat poisKuittasin itseni ulos kuudelta illalla, kahdeksan saolollaan. On haalittava tarvittavat tavarat äkkiä tunnin uurastuksen jälkeen. Viedessäni siivouskär- omaan taskuun muiden ulottuvilta, ettei jäisi täysin ryä varastoon näin sen olevan kerrokseni ensim- ilman. Voimia riittää vain omasta työlistasta selmäinen. En ollut ainoa, joka teki ylitöitä. Silloin viämiseen ja synttäripitkot jäävät taukohuoneessa aloin aavistaa, että hommassa on jotain mätää. syömättä. Hajoita ja hallitse oli työnjohtajiemme käyttämä taktiikka. Urani SOL:illa päättyi irtisanouMuut työntekijät valittivat väsymystään, ja jokainen tumiseeni 27 päivän jälkeen. Minulla oli vaihtoehto. työvuoro oli selviytymistarina. Myös työntekijöiden Kaikilla ei ole. Mieltäni jäi vielä kalvamaan kykeskinäinen luottamus oli hukassa. Virolaiset seu- symys. Missä vaiheessa yhteisöllisyyden arvostarustelivat virolaisten kanssa ja arabit arabien minen ja reilun pelin vaatiminen ovat suomalaiskanssa. Työnjohtajien ja työntekijöiden välillä val- essa työmaailmassa muuttuneet toisten ihmisten litsi enemmän tai vähemmän näkyvä sota. Työn- asioihin tunkeutumiseksi? Taidan olla aikamoinen johtajat olivat maireita. Samalla käytännön asiat kyylä. tökkivät. Koko työpestini aikana näin vain kerran siivoushanskoja, rättejä ei aina ollut puhtaana ja roskapussitkin katosivat lopulta. Hanskojen puute johtui kuulemma logistisesta häiriöstä. Yritä nyt siinä sitten siivota. Vakituiset työntekijät olivat kokeneempina tajunneet hamstrata hanskoja ja pusseja omiin kärryihinsä. Joskus he myötätunnosta “löysivät” muutaman tarvikkeen myös minulle. Ruokalamme seinällä olevassa julisteessa luki totuuden sanat: Se on sinusta kiinni.

Kolumni

Teksti: Meri Korniloff

Toimenpide

Eräänä aamuna meille oli järjestetty SOL:in turvallisuuskoulutus. Luento pidettiin suomeksi, vaikka yli puolet työntekijöistä ei kovin hyvin suomea ym-

Tuhansia zombielokuvia nähneenä tiedät, että ilman kirvestä ei tule kesää. Loikkaat kaapille, tartut kirveeseen ja otat haara-asennon. Mädäntyneet stevarit hoippuvat lähemmäs, ja annat kirveesi laulaa. Pää putoaa, käsi katkeaa, yhden onnistut lyömään kahtia. Pistät kaikki huoneessa olevat zombit palasiksi, mutta käytävästä kuuluu lisää pelottavia ääniä. Yhdellä pöydällä on entisen vartijan stendari, toisella suihkedeodorantti. Sivu 21: sytytät huoneen verhot tuleen, se pelottanee zombit pois. Sivu 34: odotat seuraavaa erää liekinheittimen kanssa

27

Tilajako - tilat jakoon? Teksti: Pekka Tolvanen HYYn omistamista kiinteistöistä - ydinkeskustan Uudelta ylioppilastalolta, Kampin takaa löytyvältä Domus Academicalta ja sen viereen valmistuneelta kolmannelta ylioppilastalolta - on jaettu HYYn järjestöille tiloja kahden vuoden välein. Tänä vuonna tilajako herättää kuumia tunteita, kun talousjohtokunta päätti ehdottaa tilajaon piirissä olevien osakuntatilojen jakamista muiden järjestöjen käyttöön.

Tiloista ja rahasta

ainejärjestöille ja ostanut Laajasalosta hajoamispisteessä olevan Villa Kuunarin. Samaan aikaan useita HYYn kiinteistöjä remontoidaan. Ylioppilaskunnan liiketaloutta hoitaa HYY-yhtymä, josta tuloutetaan vuosittain rahaa ylioppilaskunnan toimintatalouden käyttöön. On ehkä ymmärrettävää, ettei HYY-yhtymästä pyritä tulouttamaan enempää kuin mikä on ylioppilaskunnan talouden kannalta järkevää. Kuitenkin tilanne on absurdi: ylioppilaskunta istuu kymmenien miljoonien päällä ja ihmettelee, kun lompakosta ei löydy muutamaa kymmentä tuhatta euroa järjestöjen yhteiskäytössä oleviin kokoustiloihin. Vastauksena nostetaan jäsenmaksua ja kiristetään vyötä.

HYY, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, on nyt ennennäkemättömän rikas - ja köyhä. Viime vuosien aikana ylioppilaskunta on hankkinut tontin Leppä- Valitettavasti ylioppilaskuntaamme ei tällä kersuolta, lähtenyt rakentamaan kolmatta ylioppilas- taa voi kiittää hyvästä suunnittelusta eikä edes taloa asuinpaikaksi Liisankadun osakunnille sekä hyvästä päätöksenteosta. Esimerkiksi kolmannen

Argumentit Käyn esimerkin vuoksi läpi joitain keskustelussa esitettyjä argumentteja yksinkertaistaen: Useimmat ainejärjestöjen esitystä kannattaneet pitävät sekä tämänhetkistä että muissa esityksissä vallitsevaa tilajakoa yksinkertaisesti epäoikeudenmukaisena. Kun järjestöjen toimintaa on tarkasteltu millä tahansa mittareilla, osakunnilla on nähty olevan suhteettoman suuri osuus Ylioppilaskunnan tiloista.

Toimenpide

Osakuntien esitystä kannattaneet sen sijaan tuntuvat näkevät tilojen tasapuolisemman jaon pikemmin tasapäistämisenä. Osakuntien perinteikäs luonne ja konsepti vaatii paljon tilaa, se on sitä aiemminkin käyttänyt ja sen vuoksi sen tulisi tilansa myös saada. Osakuntalaiset ovat kiintyneet osakuntatilaansa ja osakuntatoiminta nähdään pitkälti toimintana osakunnan osakuntatilassa. Molemmissa esityksissä osakuntatiloihin siirrettyjen järjestöjen kohtalo on mietityttänyt monia. Toiset ovat huolissaan osakunnista - moni tuntuu olevan tosissaan jopa sitä mieltä, että ainejärjestöjen ehdotuksen toteutuessa kuolisi neljä osakuntaa. Toiset puolestaan ovat huolestuneet osakuntaesityksessä osakuntien tiloihin päätyvien harrastejärjestöjen kohtalosta - jäävätkö ne hyyryläisiksi? Uusi ylioppilastalo rakennettiin aikanaan osakuntataloksi. Tätäkin on käytetty argumenttina, joskaan se ei yksinään ole kovin vakuuttava sellainen. Perinteet herättävät kuitenkin suuria tunteita, sillä moni etupäässä niillä ratsastava on tyytynyt tilakeskusteluun osallistumisen sijaan moittimaan keskustelijoita. Nyt näyttää onneksi siltä, ettei asiallinen keskustelu jää jatkossakaan tämän jalkoihin. Keskustelijoiden tulisi ottaa toisensa sopivalla vakavuudella.

28

Onnistut muutaman minuutin kunniakkaasti huitelemaan hyökkääjiä pois päin, mutta lopulta he jyräävät sinun ylitsesi. Sinut painetaan käsistäsi ja jaloistasi maahan, ja heimon jonkinlainen johaja istuu vatsasi päälle, painaa suunnattoman veitsen kurkullesi ja antaa sinulle kaksi vaihtoehtoa: voit joko a) nöyrtyä ja kuunnella, mitä heille on sanottavanaan tai b) tulla heitetyksi plussapallon armoille. Sivu 20: Päätät niellä ylpeytesi, pahoittelet ja luovutat. Sivu 25: Mieluummin kuolema kuin orjuus! Sylkäiset päällikköä kasvoille. Miten paha vastus yksi plussapallo voi olla?

ylioppilastalon osalta ei varsinaista rakentamKahden kerroksen väkeä ispäätöstä ole ylioppilaskunnan edustajistossa edes tehty ja kuitenkin rakennus on pystyssä. Vai- Ylioppilaskunnan sisäisenä asiana tilakysymys kka taloudellista ahdinkoa on myös liioteltu, ei sitä on jännittävä. Osa järjestöistä on vuosikymmentsovi vähätelläkään. en saatossa kaivautunut saavutettuine etuineen syvälle poteroihinsa, kun taas pienemmät järjestöt jäävät helposti vapaan riistan asemaan. Itse tilajakoon Joitain ylioppilaskunnan sisäisiä käytäntöjä tulisi ehdottomasti oikeudenmukaistaa. Tällä hetkellä useampi prosessi näyttää kohtelevan ylioppilaskunnan toimijoita nimellisen tasa-arvoisesti, mutta todellisuudessa kuitenkaan ei. Muun muassa HYYn hallitusneuvottelut saivat viime vuonna osakseen oikeutettua kritiikkiä, nyt syynissä näyttää olevan Tilajaon raameja aseteltiin keväällä, kun edusta- tilajako. Puheiden lisäksi tulisi myös toimia ja näytjisto päättäessään kehysbudjetista päätti turvata tää hyvää tahtoa, jota pohjimmiltaan uskon löytyjärjestöille avoimet kokoustilat Uuden ylioppilas- tyvän molemmilta puolilta. talon 3. kerroksessa. Talousjohtokunnan tilanjakotyöryhmä aloitti työnsä keväällä samoihin aikoihin Aika tuntuu olevan monessa suhteessa kypsä käymällä läpi tilajaon piirissä olevat HYYn tilat, uudelleenarvionnille. Palautekierros tekee tilanmukaan lukien vielä tuolloin keskeneräisen kol- jakoprosessista entistä läpinäkyvämmän, ja ilman jonkinlaista uudelleenarviointia ei näin mannen ylioppilastalon. massiiviseen uusijakoon kannattaisikaan ryhtyä. Melko pian virkamiestyönä valmistellun status quo Nähtäväksi tietysti jää, mihin suuntaan keskustelu -esityksen hylkäämisen jälkeen sekä ainejärjestöt ylioppilaskunnan vie; halutaanko lopulta muuttaa että osakunnat toivat pöytään omat esityksensä, mitään ja jos, niin mihin suuntaan. joita onkin siitä pitäen viilattu. Ainejärjestöt esittivät kahden pienemmän osakuntatilan - nykyisen Edellämainitusta huolimatta olisi kunnallisvaaliVarsinaissuomalaisen osakunnan ja nykyisen Åbo vuonna tärkeää pystyä keskittymään tarvittaessa Nationin - luovuttamista muiden järjestöjen käyt- yhtenä joukkona myös muuhun maailmaan, yliotöön, ns. kv- ja hippiklustereille. Osakunnat esittivät pistolakiuudistus etummaisena. alkuun muiden järjestöjen sijoittamista osakuntatiloihin siten, että osakunnat pysyisivät paikoillaan ja myöhemmin ainoastaan Åbo Nationin osakunta- Kirjoittaja on HYY:n hallituksen talousjohtokunnan tilan luovuttamista muille järjestöille. Tämä esitys varapuheenjohtaja Sitvasin armosta. on sittemmin vedetty pois. HYY tarjoaa suuren osan jäsenpalveluistaan järjestöjensä kautta ja tästä syystä jakaa tilojaan järjestöjen käyttöön. Tilajaon suorittaa tänäkin vuonna HYYn hallituksen talousjohtokunta, joka koostuu edustajistoryhmien mandaatilla toimivista opiskelijoista.

Lehden ilmestyessä järjestöjen palautekierros on päättynyt ja HYYn hallituksen järjestämä palautetilaisuus on pian ovella. Talousjohtokunta puolestaan tarkastaa syyskuun aikana esitystään palautteen ja kesän aikana käytyjen keskustelujen pohjalta.

Jatkat matkaasi yksinäsi. Nyt kun seuraa olisi ollut tiedossa, tuntuu kauppakeskuksen pimeä yö entistäkin ankeammalta. Hetken jopa kadut päätöstäsi. Päätät kuitenkin livahtaa vaatekauppaan lievittämään sisäistä tuskaasi ulkoisilla puitteilla. Tunnet mielenterveytesi horjuvan: kaikki vaatteet ovat sinulle liian pieniä! Voisit ottaa mitä tahansa, mutta mikään ei sovi. Sivu 30: se lähtee parhaiten sillä millä se on tullutkin. Naapurikaupassa on varmasti paremmat valikoimat. Sivu 13: pakenet riittämättömyyden tunnetta läheisen lasioven lävitse.

29

Toimenpide

Kevät kului neuvottelujen, kirjelmien, vetoomuksien sekä sähköpostilistoilla ja kasvokkain käytyjen keskustelujen lomassa. Lopulta talousjohtokunta päätyi 8-6 -äänestyksen jälkeen esittämään tilajakoa ainejärjestöjen ehdotuksen mukaisesti. Tänä kesänä esitys jätettiin ensimmäistä kertaa myös kommenttikierrokselle, jotta tilajakoa voitaisiin vielä syksyllä arvioida uudelleen järjestöiltä saadun palautteen perusteella.

Miljardin dollarin soppa Teksti: Otto Bruun Kuvalähde: Sokwanele Zimbabve Zimbabwessa maan rahan arvo on menettänyt arvoaan nopeasti kuin kostuva vessapaperi. Rahan arvon heikkeneminen eli inflaatio arvioitiin viimeksi kesäkuussa kahdeksi ja puoleksi miljoonaksi (2500000!) prosentiksi vuodessa. Hinnat muuttuvat niin nopeasti, että tuotteen hinta saattaa nousta tuntuvasti jo kaupan hyllyn ja tiskin välillä. Mikä johtaa maailmanennätysinflaatioon?

Toimenpide

Kuten monet muutkin kertomukset Afrikan hämmentyneestä nykytilasta, myös tarina inflaatiosta alkaa siirtomaamenneisyydestä. Etelä-Rhodesiana aiemmin tunnettu Zimbabwe muistutti sosiaalisesti ja maanomistusoloiltaan paljolti eteläisen naapurinsa Etelä-Afrikan tilaa vielä 1970-luvulla. Maata hallitsi poliittisesti vuodesta 1965 alkaen Ian Smithin johtama valkoisten vähemmistöhallitus, jota ennen hallitsi brittiläinen siirtomaaisäntä. Käytännössä kaikki viljelymaa oli valkoisten käsissä.

teutti hyvin kunnianhimoista talouden liberalisointiohjelmaa Maailman valuuttarahaston IMF:n valvovan silmän alla. Kuten valuuttarahastokin on myöntänyt, heikon teollisuuden alistaminen kilpailulle, rahavirtojen avaaminen ja kaiken tekeminen liian nopeasti johti kuitenkin kaaokseen. Maan teollinen sektori ja kansantuote romahtivat vuonna 1992. Vaikka hyviäkin vuosia sen jälkeen saavutettiin, on monien Zimbabwen ongelmien takana tämä raju rakennesopeuttamisohjelma. Vuonna 1999 Zimbabwe irtautui yhteistyöstä kansainvälisen valuuttarahaston kanssa, minkä jälkeen Mugabe kuvaili järjestöä uuskolonialistiseksi salaliitoksi.

Muistona rakennesopeutuksesta maan sisäiset tuloerot olivat kasvaneet sitten 90-luvun alun. Zimbabwen dollarin arvon lasku oli ollut suhteellisen maltillista 1980-luvun itsenäistymisen jälkeen, mutta valuuttarahasto yritti pakottaa nousevaa inflaatiota polvilleen suosittamalla Zimbabwelle korkeita, yli 30 prosentin lainakorkoja. Korkeiden korkojen kurimus johti kuitenkin väistämättä yritysten ja ihmisten lainanhoito-ongelmien nousuun Antikolonialistinen vapautusliike inspiroi poliit- ja konkursseihin. tiseen vastarintaan myös nykyisen Zimbabwen alueella. Yksi Zimbabwen afrikkalaisen kansal- Vaikea tilanne uhkasi myös Mugabea – tässä lisunionin, ZANUn, perustajista 1960-luvulla oli eräs vaiheessa länsimaissa vielä arvostettuna ja Robert Mugabe, jota 1980 juhlittiin kansallissankari- sivistyneenä tunnettua henkilöä. Mugabe lähti na maan itsenäistyessä uudelleen ja muuttaessaan keräämään köyhempien kansalaisten suosiota nimensä Zimbabweksi. Nyt myös mustat saivat maan uudelleenjaolla, eikä enää vapaaehtoisuuäänestää. Rhodesian dollarit vaihdettiin Zimbab- teen turvautuen, kuten aikaisemmissa maan wen dollareiksi ja Zimbabwella meni näennäisesti uudelleenjako-ohjelmissa. Zimbabwen hallitukslujaa. Sekataloutta rakentaneet Zimbabwen sosial- en mukaan yksi prosentti kansalaisista – kaikki istivaikutteiset komissaarit, Mugabe etunenässä, valkoisia – omistivat edelleen 70 % viljelyskelpoisjohtivat Afrikan vilja-aittaa, jossa maataloustuot- esta maasta. Pakkolunastukset ja maan uudelleenteiden, erityisesti tupakan, vientitulot pitivät maan jako hyödyttivät paitsi Mugaben lähipiiriä myös valuutan arvostettuna ja panivat alkuun maan te- Zimbabwen köyhiä. Maanomistus ilman viljelytaiollistumista. Kaikki näytti olevan verrattain hyvin, toa on kuitenkin heikko alku – tuhansia hehtaavaikka syytteet väkivallasta, yksipuoluehallinnon reita viljelyskelpoista maata on kuivuuden ja osväärinkäytöstä ja tiedonkulun rajoittamisesta oli- aamattomuuden seurauksena tuhoutunut. Metsiä hakataan kiihtyvään tahtiin. Mugaben operaatio vatkin häiritseviä. oli väkivaltainen, mutta hänen otteensa vallasta Laskevat maataloustuotteiden hinnat saivat kuit- pysyi. enkin ennen pitkää zimbabwelaisetkin johtajat katsomaan ympärilleen ja vuodesta 1991 maa to- Maan aggressiivinen uudelleenjako kuitenkin ro-

30

Tunnet, kuinka sumu hälvenee ympäriltäsi: kauppakeskus ei olekaan tyhjä ja pelottava! Kyseessä onkin yöllinen ystävämyynti tosishoppareille. Täältä saat huomisen tarjoukset jo tänään! Tiimarista neljät muoviset rapusakset kahden hintaan! Lämmin valo ympäröi sinut, hymysi levenee, ja tunnet ne rajattomat kulutusmahdollisuudet, joita tämä elämän temppeli sinulle tarjoaa. Laske kädestäsi tämä Toimenpide, etsi jostain City-lehti – ja shoppaa kunnes droppaat!

mahdutti lopullisesti Zimbabwen talouden. Maataloustuotteiden viejästä tuli nälänhädän partaalla kamppaileva valtio. Ruokaa ei käytännössä aina ole tarjolla. Armeijan ja virkamiesten palkkoja ei voi enää maksaa muulla kuin painamalla keskuspankissa lisää rahaa. Ja jos lisää rahaa painetaan, vaikka ostettavaa ei olekaan, ei yhtälö toimi. Inflaatio alkaa ja se muuttuu pian hallitsemattomaksi hyperinflaatioksi, kuten Saksassa 1930-luvulla.

huolimatta vuonna 2008 maan keskuspankki joutui ensin painamaan 250 miljoonan dollarin seteleitä, ja myöhemmin sadan miljardin dollarin seteleitä (100 000 000 000!) . Vuoden 2008 elokuun rahauudistuksessa nollia vähennettiin yksitoista, ja muitakin reformeja on luvattu. Ulkomaisten kauppapakotteiden kanssa kamppaileva Zimbabwe on kuitenkin pakotettu painamaan yhä lisää seteleitä, koska muita tulonlähteitä menoja kattamaan ei ole. Maan uskollinen tukija Etelä-Afrikkakin alkaa vuoden 2008 Vielä vuonna 1998 ennen maareformia yksi Ameri- poliittisista levottomuuksista päätellen menettää kan dollari vastasi 24:ää zimbabwelaista. Siitä uskoaan vanhan soturin Robert Mugaben kykyihin. lähtien raha on muuttunut arvottomammaksi hetki Elintarvikkeiden hintoja on yritetty säädellä pakolhetkeltä kiihtyvään tahtiin. Vuoden 2007 kesäkuussa la ja voimalla, mutta se on vaikeaa elintarvikepuZimbabwen hallitus ilmoitti lopettavansa inflaatio- lasta kärsivässä maassa. Suuret setelit ovat mitä lukemien julkistamisen. Mustan pörssin hintojen pe- ilmeisimmin tulleet jäädäkseen, ainakin niin kauan rusteella viimeisen vuoden aikana maan valuutta kuin Mugabe pitää kiinni vallankahvasta. Zimbabon vielä sen jälkeen menettänyt arvostaan 99,9% wen vallankumous söi lapsensa kalliisti. vuodessa lähes kaikkiin valuuttoihin verrattuna. Pyöristämällä sataan pääsee siis aika lähelle totuutta. Zimbabwen kansalaiset ovat saaneet tottua siihen, että leipä ja muut perus(elin)tarvikkeet maksavat käytännössä miljardeja, jos niitä ylipäätään on tarjolla. Vuonna 2007 vuosittainen inflaatio nousi yli miljoonaan prosenttiin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että leipälimpun hinta nousee vaikkapa dollarista miljardiin dollariin vuodessa. Kesällä 2008 päivittäinen nostorajoitus pankista oli sata miljardia, mikä ei riittänyt edes limpun ostamiseen.

Toimenpide

Kamppailua on toki käyty sen puolesta, että kansalaisten ei tarvitsisi kuljettaa mukanaan kottikärryllisiä rahaa ostaessaan hedelmiä. Vuonna 2006 rahauudistuksessa seteleistä napsaistiin pois kolme viimeistä nollaa, ja rahan arvo uusissa seteleissä siis tuhatkertaistettiin. Siitä Zimbabwen dollarin kehitystä muutaman vuoden ajalta.

Saavut kauppakeskuksen ylempiin kerroksiin. Näet silmänkantamattomiin kiinnostavia erikoisliikkeitä, joista jokainen saattaa tarjota sinulle elämäsi pelastavan mahdollisuuden. Ensimmäisenä käyt eräkaupan kimppuun, seuraavaksi golf-liikkeen. Ryöstäessäsi kosmetiikkakauppaa (koska olet sen arvoinen!) kuulet kauempaa iloisen kuuloisia ihmisääniä. Sivu 22: lähdet ottamaan selvää, ketkä iloitsevat, Sivu 30: päätät lähteä tarkistamana, mitä jännittävää elektroniikkaliikkeestä löytyisi

31

Pintavihreyden perikato

2080 mennessä 1,8 miljardia ihmistä lisää jää ilman riittävää vettä.

Toimenpide

Talouskasvumme ei siis ole teoreettinen ongelma, se on miljardeille mitä raainta ja aggressiivisinta käytäntöä, elinehtojen menetystä. Taloutemme haittavaikutukset on ulkoistettu kaikkein heikoimpien osaksi. Pintavihreys pystyy silottelemaan näitä talouskasvun aiheuttamia ongelmia, osittain jopa Teksti: Tuomo Alhojärvi kytkemään kasvun irti luonnonvarojen käytöstä, mutta kasvun logiikan edessä se on voimaton. Polttavat ongelmat vaativat huomattavasti radiIhmiskunnan historian suurimpaan haasteeseen on kaalimpia ratkaisuja. alettu pikkuhiljaa herätä. Tämä on kapitalistinen yhteiskuntajärjestelmämme, ja sen levittäytymisen Nykyisellään kasvukritiikki lähtee yksilöiden kesseuraukset näkyvät maapallon ekologisen toim- tävämpien kulutusvalintojen rohkaisemisesta. intakyvyn radikaalina laskuna ja ihmisen elintilan Rohkaiseminen on kuitenkin riittämätön keino niin pienentymisenä. kauan kun kulutuksen vähentäminen merkitsee omaan jalkaan ampumista. Talouden kasvu tuo ihHelpohkoja ratkaisuja kriisiin tarjoaa pintavihreys. misille korkeamman materiaalisen elintason, mutta Se on ekokulutuskeskeistä individualismia, markki- se mahdollistaa myös niin peruspalvelut, köyhien naehtoisiin ratkaisuihin perustuvaa yritystoiminnan vaurastumisen kuin sosiaaliturvankin. vihertymistä sekä valistuneen yksityisomistuksen näkemistä kestävän yhteiskunnan perustana. Niin kauan kuin kasvavaa kulutustamme tarvitaan ylläpitämään yhteiskuntajärjestelmää, ei ykPintavihreys näkee nämä ympäristöhaasteemme silöiden vihreiden elämäntapojen rohkaiseminen positiivisina ja suhteellisen ongelmattomina: ihmisiä voi johtaa mullistuksiin. Yritysten ympäristövastuu ei haluta huolestuttaa liikaa eikä asioita prob- taas voi toteutua aina vain niissä mitoissa kuin lematisoida turhaan. Kuitenkin tämä yhteiskunnan se on taloudellisesti kannattavaa. Kasvun logiipäällysrakenteisiin takertunut pintavihreys tarjoaa kan haastaminen tarkoittaa siis koko yhteiskunvain laastaria avohaavoille ja unohtaa järjest- tajärjestelmämme haastamista ja hyvien asioiden elmän itsensä kriittiset epäekologiset toimintalogi- kuten perustoimeentulon irtikytkemistä talouden ikat. fyysisen koon kasvusta. Talouden koon on kapitalismissa pakko kasvaa. Nykyisessä järjestelmässä valta on aina vahvemTalouskasvu on järjestelmän ydin, koodattu sen malla ja rikkaammalla – niin myös ilmastokriiDNA:han. sissä. Me sanelemme kuka saa sään äärioloja kestäviä viljalajikkeita, kuka patenttien suojelemia Se, että jatkuva ja kiihtyvä talouskasvu rajallisissa lääkkeitämme ja kuka turvapaikan Euroopasta. puitteissa on mahdotonta, on yleisesti tunnustettu Pakolaisvirrat ovat ongelma niiden elintasollemme looginen ongelma. aiheuttaman uhkan, ei köyhien ihmisten kärsimyksen vuoksi. Ellei tätä valta- ja riistosuhdetta Paljon harvinaisempaa on huomata että nämä kyseenalaisteta radikaalisti, eletään tulevaisuuden rajalliset puitteet on jo ylitetty. 850 miljoonaa ih- pinnalta vihertyneessä maailmassa selkeästi nykymistä elää kroonisesti aliravittuina ja kolme ker- istäkin epätasa-arvoisemmin ja turvattomammin. taa enemmän kärsii usein nälästä. Ilmastonmuutos tuo aliravittujen joukkoon 600 miljoonaa ihmistä Suomessa valtasuhteen mullistaminen tarkoittaa lisää. 1,3 miljardilla ihmisellä ei ole puhdasta vettä esimerkiksi demokratian luonteen uudistamisja joka vuosi 3 miljoonaa kuolee veteen liittyviin ta lähidemokratiaa tukien, ihmisten toimeentulon sairauksiin. Ilmastokriisin seurauksena vuoteen erottamista yksityisestä voitontavoittelusta ja vau-

32

Astuessasi oven toiselle puolelle jokin kirkuva ja vähäpukeinen vilahtaa ohitsesi. Toimisto olikin siis käytössä! Pöytänsä takana kauppakeskuksen ylijohtaja napittaa hätäisesti housujaan. Lattialla on hujan hajan vaatekappaleita. Kovistelet hetken johtajaa: retkesi kovettamana olet melko pelottava ilmestys. Hän tarjoaa sinulle kahta mahdollisuutta. Sivu 9: pääset pois kauppakeskuksesta hänen henkilökohtaisen uloskäyntinsä kautta, tai Sivu 30: voit koko loppuyön rosvota kauppakeskusta ilman minkäänlaisia seuraamuksia.

“Radikaaleista muutoksista ei tule puhua konditionaalissa. Barvabariassa nimeltä kapitalismi radikaalit muutokset on tehtävä nyt.”

delle ja kohtuulämpöiselle ilmastolle annetaan hintalappu. Juuri tämä asioiden arvottaminen yksinomaan rahassa on järjestelmän perustavanlaatuinen taipumus, joka palautuu kysymykseen vallasta. Jos arvo on yhtä kuin hinta, on rikkaalla oikeus enempiin arvokkaisiin asioihin kuin köyhällä.

rauksien uudelleen jakoa. Globaalisti se merkitsee kulutuksemme sopeuttamista ekolokeroomme ja talouskasvumme väkivaltaisten sivuvaikutusten tunnustamista.

Esimerkiksi kuuluisan Sternin ilmastonmuutosraportin logiikalla golfin pelaamiseni kompensoi kehitysmaalaisen kuoleman aiheuttaman haitan, sillä se nostaa bruttokansantuotetta yhtä paljon kuin köyhän ihmisen kuolema sitä laskee. Niin ihJos ja kun materiaalisen elintasomme on las- mishenkiä, eliölajien olemassaoloa kuin golfin harkettava, on lasku organisoitava pienimpien eh- rastamistakin arvotetaan bruttokansantuotteella, doilla. Nykyisillä valtasuhteilla lama ja talouden jolle näistä ainoana jää itseisarvo. koon pienentyminen kohdistuvat aina ensisijassa heikoimpiin, joten talouden perustan mullistamis- Jos raha ja arvo ovat yksi ja sama, vain rahassa een on liitettävä valtasuhteiden mullistaminen. mitattavilla asioilla on merkitystä. Yksi vihreän liikkeen suurista haasteista onkin palauttaa itseiPintavihreys on voimaton myös kulttuurimme pe- sarvo kaikille sen ansaitseville asioille ja murtaa rustavanlaatuisen kulutus- ja rahakeskeisyyden tapamme arvottaa kaikki rahassa. Se on ehdoton edessä. Mielikuvamainonta on talouden kasvuun edellytys myös kulutuskulttuurista vapautumiselle. perustuvan talousjärjestelmän voiteleva öljy. Valtava propagandakoneisto on organisoitu kasvat- Yhteiskuntien päällyskerroksissa hoiperteleva pintamaan taloutta ja luomaan kulutuksen kasvuun tavihreys voi saavuttaa joitakin voittoja. Se voi liittyviä ihanteita. saada meidät kuluttamaan eettisemmin. Se voi asettaa yrityksillemme uusia ympäristötavoitteita. Mainonta kätkee taakseen kulutuksemme hait- Se voi jopa tehdä ilmastonmuutoksen seurauksista tavaikutukset, globaalin riistosuhteen ja ekologisen hitusen siedettävämpiä. kriisin, ja suurentaa näin kuilua meidän elämäntapakuplamme ja sen todellisten seurausten välillä. Radikaaleja muutoksia parempaan pintavihreys ei Mainonta ja globaali media myös takaavat että kuitenkaan voi saada aikaan, sillä se ei kyseenalyhä useammat ihmiset juoksevat länsimaisen aista ongelmien syytä, eli yhteiskuntajärjestelmää. kerskakulutusideaalin perässä kantaen kortensa Tulevaisuuden ekologisempi maailma ei voi pekekoon planeettamme ennätysnopeassa autioit- rustua jatkuvaan kasvuun, vahvemman valtaan tamisessa. ja kulttuurimme kulutuskeskeisyyteen. Haasteiden valtavuutta ei helpota aikakaan, sillä sitä meillä ei ole. Maailmassa, jossa joka tunti 180 lasta kuolee nälkään ja 1200 ehkäistävissä oleviin tauteihin, ei radikaaleista muutoksista tule puhua konditionaalissa. Barbariassa nimeltä kapitalismi radikaalit muutokset on tehtävä juuri nyt.

Pintavihreyden valtakaudella yhä useampia ympäristöpalveluita aletaan kohdella markkinahyödykkeinä ja esimerkiksi puhtaalle juomave-

Kumppanisi tuntuu tosissaan valmiita menemään kanssasi kihloihin. Kuka olisi uskonut! Hän on huumorintajuinen, hyvän näköinen ja ilmeisen tietäväinen kauppakeskuksen yöllistä toimista. Kuitenkin epävarmuus jäytää sieluasi. Sivu 26: Tuuppaat epävarmuuden syrjään ja vastaat myöntävästi kosintaan Sivu 21: yrität juonia itsesi ulos tilanteesta sytyttämällä kokolattiamaton tuleen Sivu 29: karaiset mielesi ja sanot hänelle, ettet valitettavasti ole valmis näin nopeaan etenemiseen. Vaihdatte puhelinnumeroita ja jatkat matkaasi yksin.

33

Toimenpide

Ekologisten ja siten myös inhimillisten kriisien aikakaudella nämä taloudelliset vaikutussuhteet on nostettava pöydälle, niin epämukavalta kuin se meistä tuntuukin. Ihmiskunnan enemmistön kärsimyksellä onanointimme on päätyttävä. Jonkun on siis vietävä meiltä jokapäiväinen pornomme – mainonta.

Terveisiä kaikille muualta muuttaneille (ja miksei syntyperäisillekin)! Pääkaupunkiseutu on ehdottomasti Suomen parhaita paikkoja asua. Tässä muutamia syitä, miksi.

Pääkaupunkiseudun salatut makeat mestat

Malminkartanon jätemäki

Paloheinän takamäki

Näe koko Helsinki (ja Espoo ja Vantaa), siis enimmäkseen metsää. Ylös pääsee sekä rappuja että tietä, suosittelen jälkimmäistä. Mäeltä on kuulemma hyvä bongailla muuttolintuja. Paikalle pääsee Kampista bussilla numero 45:llä.

Ei järin salainen, mutta Hels pitää kaatumisesta. Koettav

Xin Yuan Leiviskäpolku 4, n. 200m Pohjois-Haagan juna-asemalta Jos pitsakebab kyllästyttää Xin Yuan tarjoaa herkkua kiinalaista ruokaa keskustan hintoihin nähden halvalla. Ystävällinen ja epämuodollinen palvelu, vatsa tulee täyteen. Hyviä friteerattuja banaaneja.

Cafe Regatta Taivallahdenrannassa Absurdi punainen tupa ja perunamaa, nuotio myöhään iltaan kesällä, linnunpönttöjä ja sekavaa meininkiä. Rantakahvila, jossa linnunpönttö ja täysin posketon sisustus.

Kampin keskus ja Elielinaukio Lähtee busseja tosi kummiin paikkoihin. Kannattaa valita mahdollisimman oudolta ja itselleen tuntemattomalta vaikuttava paikka ja ottaa hyvät eväät ja kaveri mukaan ja mennä vaikka pussikaljalle. Jokainen lähiö on kokemisen arvoinen!

Seurasaari ZOO Haaste näppärimmällekin EVR-aktiiville. Sormia kannattaa varoa häkkejä avatessa ettei marakatti puraise.

Hietaniemen hautausmaa Toimenpide

Yöllinen kävely synkällä hautausmaalla tekee eetvarttia, mukaan tietysti lämmikettä ja kylmähermoinen kaveri. Hautausmaalla tosin partioi yksityinen vartiointiliike heittämässä jengiä ulos, sitä kannattaa varoa.

34

Théhuone

Eerikinkatu 12 Jokaisen teeharrastajan m joaa hyviä teelaatuja ja er suuresta maailmasta. Myö kannuja ja releitä.

Virittelet stendarista ja suihkedeodorantista liekinheittimen, ja kun seuraava zombilauma saapuu aivojasi janoten, olet valmiina. Ensimmäiset kohti hoippuvat mätäkasat ovat helppoja nakkeja: yksi tulenpölläytys, ja ne kavahtavat taaksepäin. Pian kuitenkin ymmärrät, että jäät alakynteen heti deodorantin loputtua, ellet keksi jotain. Sivu 21: päätät sittenkin sytyttää verhot tuleen Sivu 24: päätät sytyttää yhden pöydän tuleen, paiskata sen kohti zombeja ja hämmennyksessä singahtaa niiden ohi ja eksyttää ne käytäväverkossa.

Pizza & Pihvi El Karim

singin paras mäenlaskupaikka, jos va vähintään kerran talvessa!

Koskelantie 52. Ulospäinsuuntautunut omistaja ja ehkä Helsingin kebabpaikkojen monipuolisin menu.

Vanhankaupunginlahden luontoalue Helsingin parhaita lintumestoja, kaunis paikka, vaikkeivät linnut kiinnostaisikaan. Ota Rautatientorilta bussi 71 (jollain muullakin pääse, ehkä 68?) ja jää pois Vanhankaupungin vesivoimalan kohdalla. Voimalassa voit tsekata Tekniikan museon, mikäli kiinnostaa. Luontoaluetta pitkin pääsee kävelemään Viikkiin asti, jossa voi Yliopiston koetilalla bongata lehmiä ja joskus muitakin eläimiä.

Mäkikupla Torkkelinkatu 2. Mäkikupla on kalliolainen peruskapakka, josta saa ruokaa. Paikan pizzat ovat loistavia, erityisesti vegaaneille toimii Mäkikuplan pinaattipizza (Pinato) ilman juustoa. Paikan nettisivut antaa muuten aika epätodellisen kuvan paikasta, verrattain siistin.. mutta ei se ihan räkäläkään ole.

Kruunuhaka ja Katajanokka Arkkitehtuurista kiinnostuneille toimitus suosittaa kävelyretkeä Kruununhaan ja Katajanokan jugend-alueille. Toinen toistaan messevämpiä vanhoja taloja uskomattomin koristein. Kävelyretki voi toimia myös vallankumoushalun herättäjänä.

Ruttopuisto Yksi kaupungin miellyttävimmistä puistopaikoista. Keskellä Helsinkiä pääsee oleilemaan aikanaan mustaan surmaan kuolleiden hautausmaalle. Kaupat ja vessat lähellä, parin minuutin matkan päästä saa niin sushia ja shampanjaa kuin kymppisäkin ja makkaraakin.

Toimenpide

mekka tarrikoisuuksia ös kippoja,

Kompressor Rataskaevu 3, Tallinna Tallinnan vanhassakaupungissa sijaitseva nuorison suosima viihtyisä Kompressor tarjoilee halpaa juotavaa ja herkullisia lettuja. Letut maksavat 3-4e, saatavilla on sekä suolaisia että makeita täytteitä (myös kasvis), ja vatsa tulee täyteen varmasti.

Supermarket on suunnaton, pimeä ja tuoksuva. Herkuttelet hedelmäosastolla, lastaat reppuusi ison kasan ravitsevia pähkinöitä, nautit kylmän oluen samalla suklaata mutustellen. Tämä on sitä oikeaa elämää. Käyt tutkimassa myös normaalisti kielletyt varasto-osiot. Olet juuri tonkimassa lupaavannäköistä laatikkopinoa, kun takaasi kajahtaa jumalaton meteli. Sivu 7: käännyt rohkeasti katsomaan, mistä mahtaa olla kyse. Sivu 13: säikähdät ja pomppaat läpi läheisestä lasiseinästä.

35

Tervetuloa SitVasiin ja HYYhyn Aatelaatikko Sitoutumaton vasemmisto - Obunden vänster ry. on Helsingin yliopiston suurin ja kaunein vasemmistolainen järjestö. Kokoamme punavihreitä toimijoita puoluerajojen yli ja olemme siitäkin syystä puoleisiin sitoutumattomia. Puolustamme maksutonta sivistysyliopistoa, ympäristöajattelua, pasifismia, feminismiä ja demokratiaa, niin paikallisesti kuin globaalistikin.

Yhteystietolaatikko Tervetuloa Sitoutumattomaan vasemmistoon! Mikäli sinulla on kysyttävää tai muuta asiaa, voit ottaa yhteyttä pj Jussi Nuortimoon, puh. 0505247562 tai sähköposti jussi.nuortimo@helsinki.fi. Koko hallituksen tavoittaa osoitteessa sitvas-hallitus@helsinki. fi. Yleiselle listallemme voi liittyä nettisivuillamme. Toimistomme sijaitsee Uuden ylioppilastalon 5. kerroksessa, huoneessa Tivoli. Osoite on Mannerheimintie 5 A. Kaikki ajankohtainen tieto ja muu enemmän tai vähemmän tarvittava löytyy osoitteesta www. helsinki.fi/jarj/sitvas ja osoitteessa blogs.helsinki.fi/ sit-vas blogimme seuraaminen on ylipäätään erittäin fiksu veto.

Toimintalaatikko Sitoutumaton vasemmisto on aktiivinen kansalaisjärjestö. Järjestämme monenlaista toimintaa ulkomaanmatkoista keskustelutilaisuuksiin. Keväällä kävimme Suomen sosiaalifoorumissa Tampereella, ja syksyllä tuemme jäsentemme matkaa 17.-21.9. järjestettävään Euroopan sosiaalifoorumiin Malmöön. Syksyllä olemme mm. menossa sienimetsään, pidämme järjestömme 25-v syntymäpäiväjuhlat sekä järjestämme toki uusien illan ja muuta hengailua toimistollamme. Tarkista ylkkäristä ja nettisivuiltamme tarkemmat tiedot!

The Independent Left Toimenpide

The Independent Left is a leftist student organization in the University of Helsinki. We gather ecosocialist people over party lines and are independent in our relation to political parties. In the Representative Council of our student union we form a group called “Maailmanpyörä” (World/Ferris wheel) with the Greens. We also proudly defend ecology, pacifism, feminism and democracy on both local and global scales. Our website can be found at www.helsinki.fi/ jarj/sitvas

36

HYY-laatikko Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan (HYY) kuuluvat kaikki yliopiston yli 30 000 perustutkinto-opiskelijaa. Esimerkiksi ylioppilastalojen tilat, Unicafen ruoka, Ylioppilaskustannuksen kirjat ja Ylioppilaslehti ovat opiskelijan arjessa näkyviä asioita, joiden kohtalosta HYYssä päätetään. Korkeinta valtaa HYYssä käyttää opiskelijoiden äänestämä 60 jäseninen edustajisto.

Sitvas toimii HYYssä aktiivisena reilumman opiskelijamaailman esitaistelijana. Edustajistossa solidaarisuuden ilosanomaa tykittää viiden jäsenen edustajistoryhmä, ja HYYn byrokratiassa työmyyrämme selättävät näköalattomuuden. Muodostamme HYYn Vihreiden kanssa Maailmanpyörän, astetta hauskemman ja kauaskatseisemman vaalirenkaan.