Viihteellä&Vapaalla 2022

TOIMITTAJALTA

Löydä oma hetkesi iloon

Muistan tarkalleen sen tunteen, kun kuukausien kotonaistumisen ja tapaamisrajoitusten jälkeen musiikkipaikkojen ovet aukenivat ja bändit päästettiin takaisin lavoille. Kesän 2021 ensimmäinen ulkoilmakonsertti koronan jälkeen oli suorastaan hurmiollinen kokemus. Miten paljon sitä olikaan kaivannut yhdessäoloa ystävien kanssa, livemusiikkia, naurua ympärillä ja juhlapaikan kepeää tunnelmaa. Kesäinen konsertti oli silkkaa iloa, vapauden tunnetta ja huumaa.

Kuluneena kesänä festaritarjonta räjähti yli äyräiden. Kaikki siirretyt, uudet ja vanhat ideat polkaistiin liveksi yhtenä ja samana kesänä.

Ilta-Sanomat teki alkukesällä paljon puhuvan laskelman: Pelkästään 16. heinäkuuta Suomessa aiottiin järjestää 36 musiikkifestivaalia.

Helsingin stadionilla soitti kovan luokan ulkomainen tai kotimainen ryhmä lähes joka viikonloppu. Elävän musiikin ystävillä oli siis kesällä todellakin varaa valita.

Lopputulos oli se, että osa vanhoista suosikeista ja perinteikkäistä festareista koki kävijäkatoa. Osa tapahtumista jouduttiin kokonaan peruuttamaan, kun lippuja ei saatu myytyä.

Moni tapahtumayrittäjä oli taas uuden ongelman edessä: kaksi koronavuotta oli ensin kiristetty vyötä ja kun vihdoin koitti vapaus järjestää, tarjonta ylitti kysynnän.

Suurta odotusta on ilmassa myös alkavan pikkujoulukauden kohdalla. Moneen kertaan siirretyt konserttikiertueet ja suuret tapahtumat odottavat.

Lystinpidon tiellä on tosin taas muttia. Jos energian hinta kipuaa niin korkealle, että mi-

hinkään kodin ulkopuoliseen ei ole rahaa, ulkona tuulettumisesta ei tarvitse haaveilla. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan saa koko ajan uusia muotoja, eikä niiden vaikutusta Suomeen voi vielä edes arvailla.

Ei käy kateeksi paikallisen baarin pitäjää, joka ehti keväällä buukata kovat kärkinimet pikkujouluiltoihin. Nyt maksamaton sähkölasku saattaa repiä johdot irti ämyreistä.

Vaakakupin toisella puo lella on se hurmaava tunne, jonka live musiikki, ystävät ja juhlatunnelma saavat aikaan. Monella on tarve mennä, kokea ja iloita enemmän kuin kenties koskaan ennen. On tarve tehdä pesäero vanhaan

koronalymyilyyn ja maailman murheeseen. Meidät on mankeloitu kriisistä toiseen. Pandemia vaihtui sotaan ja energiakriisiin. Moni on joutunut kehittämään panssarin huoleen ja suruun, kun jaksaminen on koetuksella. Toivottavasti jokainen meistä löytää pimeisiin iltoihin hengähdystauon, jolloin huolet voi hetkeksi karistaa harteiltaan. Ilo ja riemu voivat löytyä livemusiikista, ruokapöydästä ystävien kanssa tai luonnossa liikkumisesta. Huolehdithan, että löydät oman taukosi ja ilosi.

Kahdeksan lehden yhteinen vapaaaikaliite. Teemalehti julkaistaan yhteistyölehtien välissä viikolla 39. Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-Lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan Lehti, Salon Seudun Sanomat, Paikallislehti Somero ja Uudenkaupungin Sanomat.

TUOTTAJA

Johanna Käkönen johanna.kakonen@sss.fi

MEDIAMYYNTI

Salon Seudun Sanomat, Paikallislehdet

Sari Kuusinen sari.kuusinen@sss.fi, 040 5390 969

TAITTO TS / Sini Ruohonen

KANSIKUVA

Jukka Vaso

Johanna Käkönen Viihteellä ja vapaalla -lehden tuottaja

Aina ei mokata pikkujouluissa: ”Työkaverini löysi puolison pikkujouluista 18 vuotta sitten”

■ Lukijat muistelivat verkkokyselyssä ikimuistoisia pikkujouluja ja myös niitä kuuluisia pikkujoulumokia. 38 prosenttia verkkokyselyyn vastanneista kertoo osallistuvansa muutamiin pikkujoulujuhliin vuodessa. Yhdet juhlat ohjelmassa on 37 prosentilla vastaajista. 20 prosenttia ei käy pikkujouluissa.

JULKAISIJA SSS-konserni PAINO Salon Lehtitehdas 2022 PAINOSMÄÄRÄ 45 850 kpl

Pikkujoulukysely

Avoin pikkujoulukysely julkaistiin kahdeksan lehden verkkosivuilla syyskuun alussa.

Vastaukset on kerätty Auranmaan Viikkolehden, Kaarina-Lehden, Kunnallislehden, Laitilan Sanomien, Loimaan Lehden, Salon Seudun Sanomien, Paikallislehti Someron ja Uudenkaupungin Sanomien verkkosivuilta.

• Työporukalla juhlittiin, oli nyyttäritarjoilu, laulua, naurua ja ohjelmaa.

• En ole tähän mennessä ollut yksissäkään pikkujouluissa, joissa olisin viihtynyt. Koska en käytä alkoholia ja työpaikkojeni pikkujoulut perustuvat aina siihen, että ollaan mahdollisimman humalassa, olen päätynyt olemaan aina vapaaehtoisena töissä.

• Perhepikkujoulut ovat parhaat, kun lapset perheineen saapuvat mummulaan pikkujoulujuhliin. Joka vuosi on vaihtuva teema, mutta joulun herkut aina.

• Työkaveri löysi puolison. Ei ole moka, vaan onni on jatkunut jo 18 vuotta.

• Yksi työkaveri kapsahti kuuseen, mutta se ei liene mitenkään ainutlaatuista!

• Hyvät pikkujoulut: teatteriesityksen kupeessa ruokailu.

• Tunnelmallista: pikkujoulut elokuussa.

• Töissä järjestetään kaamosjuhlat vaihtuvalla teemalla. Teemoista

1920-luku oli kiva ja venetsialaiset myös.

• Wiurilan ravintolassa juhlittiin aikoinaan työpaikan kesken. Esiintyjänä oli taikuri Martti Vannas, lääkäri koulutukseltaan. Ja niin vain hän hävitti silmieni edessä punaisen superlon-pallon kädestäni. Sama temppu vieruskaverille ja olimme hämmästyneitä. Taikuri esiintyi ennen kuin oli maisteltu juhlajuomia. Taisi hän sanoakin, että haluaa yleisön olevan terävä ja epäilevä.

• Erään pikkujouluesiintyjän asiaton käytös on jäänyt mieleen. Ikinä en unohda sen miehen vaivautunutta olemusta, johon esiintyjä vitsinsä kohdisti.

• Omien ystävien kesken vietetty monet pikkujoulut. Välillä isolla porukalla, välillä pienellä. Suurimmat olivat pari vuotta sitten, kun lähdettiin laivalle.

• Kaverilla yleensä tullut riitaa pomon kanssa. Työporukka tekee aina ikimuistoisen illan joko riidoilla taikka jollain muulla tavalla.

AURA OF PUPPETS

Nukketeatteritaitelijaverkosto tuottaa kansainvälisen nukketeatterifestivaali TIPFestin Manillaan 2.–6.11.2022. Festivaalin teemana on New Beginnings, uudet alut. www.auraofipuppets.com/tip-fest-2022/

AURINKOBALETTI

Aurinkobaletti on nykytanssiryhmä ja tanssiteatteri, jonka ohjelmisto tarjoaa esityksiä niin aikuisille kuin lapsillekin. www.aurinkobaletti.fi

GRUS GRUS TEATTERI

Henkinen lentoyhtiö, monialainen esittävän taiteen ryhmä toimii vierailijana ja yhteistyötahona. www.grusgrus.fi www.manillantehdas.fi

YLLÄTTÄVÄ KULTTUURIKEIDAS AURAJOEN RANNALLA

LÄNTINEN TANSSIN ALUEKESKUS

Vapaan kentän tanssitaiteilijoiden esitykset ja tanssitaidelähtöiset palvelut. Tanssiva joulukalenteri 1.–24.12.2022 Turun kaupunkitiloissa. www.l-tanssi.fi

TEHDAS TEATTERI

Tehdas Teatteri on villi ja vapaa ammattiteatteri ja yksi suomalaisen uuden nukketeatterin päänäyttämöistä. www.tehdasteatteri.fi

MARSHA NORMAN

SÄV. & SAN. JASON ROBERT BROWN

ALKUPERÄISTEOS ROBERT JAMES WALLER

ENSI-ILTA 7.10. LIPUT 23-64 €

OHJAUS SAMUEL HARJANNE ROOLEISSA MM. MARIA YLIPÄÄ JONAS SAARI

TEKSTI

Uutta makua elämään

RETA GRÖNHOLM on käynyt varhain aamulla puutarhassa. Ravintolan baaritiskin työpöydällä on baarimestarin työvälineiden lisäksi punaisia viinimarjoja tertussa ja tummanpunaisena hehkuvia kirsikoita.

Kirsikkaa on myös omatekoisessa, juomasekoituksiin käytettäväksi valmistetussa siirapissa. Viihteellä ja vapaalla -teemalehden lukijoille luotuun juomaan sekoitetaan kesän viimeisiä makuja ja tuodaan jo syksyn raikkautta – nautittavaksi joko alkoholilla tai ilman.

Maistaessa tulee mieleen kuuman kesäpäivän virkistävä janojuoma ja samalla vaikkapa syksyisen ulkoilupäivän marjainen aperitiivi ennen ihanaa illallista.

DRINKKEJÄ voi koota vuodenaikojen ja kauden tuotteiden mukaan, Suomen baarimestarien ja kannattajien kerhon puheenjohtaja ja muun muassa ravintola-alan Promitalilla palkittu Greta Grönholm suosittelee.

Kesällä raikkaita marjoja. Syksyllä omenoita, tyrniä ja sitä yrttisempää ja mausteisempaa juomaa mitä lähemmäs joulua mennään –vaikkapa kanelia ja kardemummaa sekaan luomaan tunnelmaa.

Keväällä mukaan taas hennompia yrttejä, kuten minttua ja basilikaa, kunnes koittaa raparperin ja mansikoiden aika ja uusi kesä.

– Hilloissa ja mehuissa marjoista ja hedelmistä voi nauttia pitkälle talveen. Lisäksi hyllyt ovat kaupoissa täynnä erilaisia mehuja, limsoja ja tonic-juomia.

Hän kannustaa kaikkia etsimään oman maun mukaista nautittavaa. Oikotietä ei ole.

– Se löytyy, kun kokeilee, hän sanoo ja kannustaa sekoittelemaan ennakkoluulottomasti elämyksiä lasiin.

MUUTAMA ASIA kannattaa toki muistaa, huomauttaa ammattilainen, joka on viimeisen kymmenen vuoden aikana voittanut sekä alkoholillisten että alkoholittomien drinkkien tekemisen maailmanmestaruuden.

Tarkkaan ottaen hän on ”maailmanmestarien maailmanmestari”, sillä vuonna 2013 hän voitti kansainvälisen baarimestariliiton IBA:n virallisissa kilpailuissa ensin Sparkling-sarjan mestaruuden ja sen jälkeen kisasi muiden sarjojen MM-voittajia vastaan ja voitti senkin kisan.

Voitokkaassa My Green Summer -nimisessä juomassa on makuina muun muassa päärynää, passionhedelmää, limeä, kurkkua ja omenaa.

– Alkoholi ei saisi maistua alkoholilta, hän kertoo oman ohjenuoransa juoman osasten suhteille.

Alkoholi ei siis ole juomissa pääasia, vaan maut.

Kokonaan alkoholittomat ja esimerkiksi alkoholittomasta tisleestä tehdyt drinkit ovatkin nyt trendikkäitä. Alkoholien suhteen viime vuosien gin-buumi on vedossa edelleen, mutta maailmalla on hänen mukaansa myös orastavia merkkejä tequilan tulosta.

Raaka-aineiden käsittelykin vaikuttaa lasilliseen – esimerkiksi herkänmakuista minttua pitää käsitellä varoen, jotta se ei maistu kitkerältä.

– Sitä ei saa tappaa, Greta Grönholm viittaa drinkkeihin, joihin käytetään varovasti murskattuja, mutta ei siis hengiltä hakattuja mintunlehtiä.

Maku voi olla hyvinkin yksilöl -

linen, kielessä on oma soppensa joka maulle ja lisäksi myös ihmisen asuinpaikka pohjustaa makunystyröitä.

– Esimerkiksi etelässä juomat ovat makeampia. Näiden alueiden ihmisillä onkin vähän työstämistä meidän tyrnien, puolukoiden ja lakkojen kanssa, hän virnistää.

Kun näkee vaivaa makujen kanssa, aikaa kannattaa käyttää myös drinkin ulkonäön rakentamiseen kotonakin.

MM-voiton tuoneessa alkoholittomassa drinkissä on ananasta, kookosta ja thai-basilikaa – voimakkaita makuja, jotta drinkistä ”jäisi kunnon jälkimaku ja se pomppisi joka paikassa ympäri suuta”. Ovelasti cocktailin juoja saa värittää juoman omaa tunnelmaansa kuvaamaan – punaisella rakkautta, keltaisella aurinkoa ja energiaa, vihreällä luontoa ja turvallisuuden tunnetta ja mustalla kuvastaa alakuloista mieltä.

Me the artist -drinkin mukana tarjoillaan nimittäin pipettipulloissa juotavaksi kelpaavia värejä.

Jos oikein haluaa leikitellä, voi lasin pintaan piirtää väreillä vaikkapa itselle mieleisiä ajatuksia.

KIVANNÄKÖINEN juoma tuo ihan tavalliseen hetkeen vähän jotain ekstraa ja sitä nyt Greta Grönholmin mielestä kaivataan. Koti on hänenkin mielestään ihana paikka, mutta nyt voisi jo viimeistään olla aika lähteä ihmisten ilmoille.

– Tavata ihmisiä ihan randomisti ja nähdä uusia ihmisiä.

Harmaata arkea voi piristää piipahtamalla yhdessä ystävän kanssa vaikka kaakaolle kesken kävelylenkin – tarttua hetkeen ja irtautua arjesta.

– Ei tarvitse olla aina mitään superihmeellistä juhlaa eikä suunnitella tapaamisia tai juhlaa sataa vuotta. Voitaisiin ottaa sellainen tyyli, että hei, nyt mennään.

Hänen mukaansa tekee henkisesti hyvää, jos kokee uutta – siis elää!

– Ei voi elää koko ajan pelossa, hän viittaa korona-aikaan, josta hän soisi jo kaikkien meidän lähtevän uutta kohti – jospa vihdoin nähtäisiin ja maistettaisiin maailmaa itse,

eikä pelkästään ruudun kautta.

– Aina kun lähtee kotoa, oppii uutta. Ja on sitten jotain mitä muistella, hän virnistää.

Uudenlainen käyttäytyminen tekee kuulemma tuloaan ja näkyy ravintoloissa.

– Maailmalla näkee jo, että kaikki paikat ovat täynnä.

GRETA GRÖNHOLM on yrittäjänä Loimaan Seurahuoneella sisarensa Camillan kanssa. Hän myös valmentaa ja kouluttaa oman alansa ammattilaisia ja suunnittelee erilaisille tahoille ja brändeille

drinkkilistoja sekä mielellään vihkii asiakkaita uusiin makunautintoihin. Kahtena lauantaiyönä 15. ja 22. lokakuuta onkin Seurahuoneella luvassa drinkkien erikoisilta a ’la Greta, jolloin maailmanluokan cocktaileihin pääsee ottamaan tuntumaa ravintolan yökerhon kautta löytyvässä Salakapakassa.

Kolmannen polven ravintoloitsija suitsuttaa Suomea, lähituotteita ja alaansa.

– Näen alamme kiinnostavana

ja houkuttelevana. Ala menee aina eteenpäin ja aina pääsee kehittymään, jos haluaa. Mihin päin maailmaa tahansa voi lähteä töihin, perusasiat ovat aina samat joka puolella.

– Meillä on loistavat baarimestarit ja loistavat raaka-aineet. Eikä voi sanoa, että baariskene olisi tippaakaan huonompi kuin muualla.

Maut ovat Suomessa puhtaita ja niistä tulee hänen mukaansa ruokien ja juomien raikkaus. Metsissä ja puutarhoissa on paljon hyödynnettävää.

– Mustikkaa oli nytkin metsät täynnä.

Lähituotteet ovat lyöneet itsensä jo niin läpi, että niiden käyttäminen tuntuu itsestäänselvyydeltä.

– Meillä on paljon pieniä tislaamoita Suomessa ja esimerkiksi Loimaallakin oma panimo.

■ RESEPTI

Viihteellä ja vapaalla -cocktail ■ 3 lohkoa limeä ■ 2 herukkaterttua ■ 1 cl kikherneliemi ■ 4 cl koskenkorvavodka ■ 4 cl omatekoinen kirsikkasiirappi

■ Ainekset sekoitetaan shakerissä ja juoma tarjoillaan cocktaillasissa. Koristele herukoilla.

Viihteellä ja vapaalla alkoholittomasti

■ 4 cl omatekoinen kirsikkasiirappi ■ 3 lohkoa limeä ■ 1 cl kikherneliemi ■ 4 herukkaterttua

■ Sekoita ainekset shakerissä ja tarjoile juoma collins-lasissa.

■ Lisää joukkoon Russian tonicia niin, että lasi täyttyy.

■ Koristele herukoilla.

on Lamminkatu 7, 040-4507001, Täydellinen huoltokirja, Viimeisin huolto 63tkm / 2/22, Kaksoisksenon-ajovalot

Syksyistä mullan ja saven liikettä tarjolla, kun pellolla mitellään Traktorikynnön suomenmestarin sekä nuorten pohjoismaiden mestarin tittelistä. Tapahtumassa monipuolisia aktiviteetteja mm. paimenkoiranäytöksestä, ratsastukseen, polkuautoiluun sekä yhteistyökumppaneiden tapaamisiin. Tilaisuuteen vapaa pääsy. Tervetuloa!

30.9. 09:00 Tilaisuus alkaa 09:15 Kyntökavalkadi 9:30 Sänkikyntöpäivän avaus 10:30 – 10:50 Sänkikynnön avausviilut ja arvostelutauko 30min 11:20 (– 14:00) Varsinainen sänkikyntö, samaan aikaan työnäytöksiä 12:00 – 13:45 Juurikkaannostonäytös Työkonenäytös 13:45 – 14:00 Sänkikyntökilpailun viimeisiä vetoja 14:15 Juurikkaannosto ja kuormaus -näytös Työkonenäytös

Lauantai 1.10.

09:00 Tilaisuus alkaa 09:15 Kyntökavalkadi 9:30 Nurmikyntöpäivän avaus 10:30 – 10:50 Nurmikynnön avausviilut ja arvostelutauko 30 min

11:20 (– 14:00) Varsinainen nurmikyntö, samaan aikaan työnäytöksiä

12:00 Juurikkaannostonäytös Työkonenäytös

13:45- 14:00 Nurmikyntökilpailun viimeisiä vetoja

14:15 Juurikkaannosto ja kuormaus -näytös Työkonenäytös

15:45 Nurmikyntökilpailun palkintojenjako

Maatalousnäyttely auki molempina päivinä klo 16 asti.

Buffetti!

KA-RENKAASTA PITOA TALVEN AJOIHIN

Kattava valikoima talvirenkaita kaikenlaisiin menopeleihin. Katso hinnat ja koot, sekä varaa aika renkaanvaihtoon kotisivuiltamme! Meiltä myös rengashotellipalvelut!

JATKUVAN TILAAJAN ETU

VALITSE KUINKA MONESSÄ ERÄSSÄ MAKSAT TILAUKSESI!

Jatkuvana tilaajana voit muuttaa laskutusjaksoa. Maksa tilauslaskusi itsellesi parhaiten sopivissa erissä.

www.tilaajapalvelija.fi/laskutusjakson-muutos Tai soita Tilaajapalveluun (02) 770 2626 (ark. 8.15–15.45)

ohessa sähkö- tai automaatioasentajaksi. Lähiopetus oppilaitoksessa, joka toinen perjantai klo 9–15 (teoria) ja lauantai klo 9–15.30 (työsaliopetus).

Seuraava aloitus: 13.1.2023

Suunnitteluassistentti, Teknisen suunnittelun perustutkinto Työllisty tila- ja rakennussuunnittelun tai tuotteiden 3D-mallinnuksen pariin. Lähiopetusta noin kahtena päivänä viikossa. Koulutus sopii hyvin myös jatkoopintoihin tähtääville nuorille aikuisille.

Seuraavat aloitukset: 3.10.2022 ja 2.1.2023

Visualisti, Taideteollisuusalan perustutkinto Työskenteletkö myynti- tai asiakaspalvelutehtävissä?

Haluatko laajentaa osaamistasi graafiseen suunnitteluun, valokuvaukseen tai sisällöntuotantoon? Opiskele tutkinto joustavasti oman työn ohessa.

Seuraavat aloitukset: 3.10.2022 ja 2.1.2023

Matkailualan ammattitutkinto Koulutus matkailualan ammattilaisille, jotka suuntaavat alan asiantuntijatehtäviin. Tule mukaan verkkokoulutukseen ja suorita opinnot joustavasti työn ohessa. Seuraava aloitus: 30.11.2022

Erityisruokavaliopalveluiden eat, dieettikokki. Aloitus 4.10.

Johtamisen ja yritysjohtamisen eat, aloitus 7.10.

Liiketoiminnan at • markkinointiviestintä, myyjä-visualisti tai taloushallinnon osaaja, kysy aloituksesta!

Liiketoiminnan pt, merkonomi, aloitus joustavasti Mielenterveys- ja päihdetyön at tai eat aloitus joustavasti

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan at • laitoshuoltaja, toimitilahuoltaja (at), kodinhuoltaja (at) tai kiinteistönhoitaja (at), joustava aloitus Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan pt, kiinteistönhoitaja, kodinhuoltaja tai toimitilahuoltaja. Aloitus joustavasti.

Ravintola- ja catering-alan pt, kokki tai tarjoilija. Seuraava aloitus marraskuussa. Sosiaali- ja terveysalan pt, lähihoitaja. Seuraava aloitus marraskuussa.

Tekstiili- ja muotialan at digitaalinen osaaminen, joustava aloitus.

Tuotekehitystyön eat, seuraava aloitus 27.10.

Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus TUVA.

Nuorille tai maahanmuuttajataustaisille aikuisille.

Aloitus joustavasti.

Vanhustyön eat, joustava aloitus.

Yrittäjyyden at, seuraava aloitus 29.9.

Tekstiili- ja muotialan verkkokauppaympäristössä toimiminen. Tutkinnon osa. Aloitus 28.10.

Tähtikokki kansainvälisessä ympäristössä. Täydennyskoulutus ksm 2 krt/kk iltaisin. Aloitus heti.

Palvelukeittiön osaaja, yhdistelmätyöntekijä. Lyhytkoulutus, aloitus joustavasti.

Riistalihan jatkojalostus. Kahden iltapäivän kurssi. 25. - 26.10.

Työpaikkaohjaajakoulutusta. Kts aikataulut netistä.

Työvoimakoulutuksia:

Tutustu koko tarjontaamme ja hae koulutukseen www.sskky.fi

Talonrakennusalan erikoisammattitutkinto Etene talonrakennusalan vastuutehtäviin. Koulutus sopii sinulle, joka työskentelet rakennusalalla tai toimit alan yrittäjänä ja haluat kehittää osaamistasi. Seuraava aloitus: 2.1.2023 Taitajankatu 4–8 • Hyvoninkatu 1, 24240 Salo • www.sskky.fi

Taideteollisuusalan pt artesaani • metalliseppä, puuseppä, restaurointi, muinaistekniikka. Aloitus joustavasti.

Talotekniikan pt, putkiasentaja. Oppisopimuksella tai koulutussopimuksella. Aloitus joustavasti.

Tekstiili- ja muotialan pt, designtekstiilien valmistaja, muotiassistentti tai mittatilausompelija, aloitus joustavasti.

- Lähihoitaja, ikääntyvien hoito, maahanmuuttajille

- Hoiva-avustaja

- Verkkokaupan osaaja

- Palkanlaskennan osaaja

- Hitsaus ja levytyöt

- Startti keittiö-alalle, maahanmuuttajille

- Luovan osaamisen tuotteistaminen ja markkinointi

Jatkuva haku aikuisille ja nuorille www.raseko.fi

nuorille sekä aikuisille alan vaihtajille tai ilman tutkintoa työskenteleville. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot (at, eat) osaamisen syventämiseen ja laajentamiseen.

ALAN AMMATTILAINEN - SYVENNÄ OSAAMISTASI TYÖN OHESSA

Luottoreseptini

■ Taiteilija, ruokakirjailija, urheilija, markkinointikoordinaattori ja laulaja kertovat erilaisista tavoistaan juhlia ja viettää pikkujouluja. Jokainen listaa mukaan myös luottoreseptinsä tai -ruokansa, kun on aika kestitä vieraita tai nauttia hyvästä ruuasta.

Johanna Oraksen ruokapöydässä kattaus on kuin maalaus

kattaus juhlakauteen on jo valmis. Sen värinä hehkuu kirkas vihreä ja koristeena on oman puutarhan vaaleanpunertavia hortensian kukkia.

– Seuraavaksi ajattelin hakea koristeeksi osmankäämiä, viljaa ja vaihtaa väriä tumman vihreäksi.

Tämän jälkeen pikkujoulu saa jo näkyä kattauksissa, suunnittelee Oras.

Runsaista maalauksistaan tunnettu taiteilija suunnittelee ja toteuttaa kattaukset viimeistä yksityiskohtaa myöten. Myös tyyliin sopivat nimikortit kuuluvat kokonaisuuteen.

Johannan gulassikeitto

1 kg peuran sisä- ja kulmapaistia Pala salamia

Sipulia

Erivärisiä paprikoita Porkkanaa

Kypsiä tuoreita tomaatteja Perunaa Tuore chili kokonaisena (Valkosipulia)

2 prk paseerattua tomaattia Laakerinlehtiä Paprikamaustetta Chiliä

Cayennepippuria

Hunajaa Rouhittu mustapippuri Himalajan suolaa tai Maldon-suolaa Loraus soijaa Maustekastiketta (HP, Worcesterkastike tms )

Keitä peuranliha kypsäksi sipulilla, mustapippurilla ja suolalla maustetussa vedessä kattilassa tai painekattilassa.

Paloittele kasvikset ja kierittele/ freesaa ne pannulla öljyssä.

Huuhtele pannu joka erän jälkeen ja kaada huuhteluvesi isoon kattilaan kasvisten kanssa.

Lisää mausteet ja suola ja anna kiehua niin, että liemi peittää kasvikset. Anna kiehua puoli tuntia.

Lisää paseerattu tomaatti ja kokonaiset chilit (määrä maun mukaan).

Freesaa salamipalat pannulla ja lisää sekaan (pannun huuhteluvesi keittoon).

Lisää valkosipulia kokonaisina kynsinä, jos haluat.

Lisää perunalohkot, riivi kypsä liha keittoon.

Anna pulputella hiljakseen tunnin verran, niin että perunat saavat pehmetä kunnolla.

Lisää hunaja ja tarkista suola.

Taiteilija Johanna Oras rakastaa syksyn juhlakautta. Oras ja hänen miehensä Reijo Oras järjestävät silloin useita illanistujaisia kotonaan Koskella.

– Kaikki rakentuu meidän 14-hengen ruokapöydän ympä -

rille. Pitkä pöytä koristellaan eri teemojen ja värien mukaan. Teen usein ruuan itse, mutta ennen kaikkea rakastan yli kaiken tehdä näyttäviä kattauksia, kertoo Johanna Oras. Ruokapöydän ensimmäinen

– Vieraamme ovat vaihtelevaa sakkia. Yritämme yhdistää ihmisiä eri aloilta. On ollut hienoa huomata, että pöytämme ympärillä on syntynyt ystävyyssuhteita ja liikekumppanuuksia.

Johanna Oras käyttää mahdollisuuksien mukaan paikallisia raaka-aineita. Peura on yksi va-

kioraaka-aineista.

– Saamme ostaa peuraa paikalliselta toimittajalta. Viime vuonna ostimme kolme peuran ruhoa. Mielestäni peura on erinomaista lähiruokaa.

– Yritän valmistaa ruuan mahdollisimman paljon etukäteen, jotta minun ei tarvitse sitten marttyyrina seistä keittiössä. Ja jos joku vieraista tykkää auttaa ruuassa, niin en kursaile yhtään. Meillä on usein tarjolla alkuun keittoa ja pääruuaksi pataruokia. Esimerkiksi peurasta tehty, pitkään haudutettu gulassikeitto on suosikkini. Pääruokana on silloin yleensä kalaa. Arkisesta silakasta saa uunissa maittavaa ruokaa, kuten silakkarullia tai silakkapihvejä. – Tällä hetkellä tekisin jälkiruuaksi jotain kotimaisesta omenasta. Apple crumbleen tulisi omenoiden päälle siirappia ja kanelia. Kauraseokseen laitan runsaasti voita, taiteilija nauraa.

JOHANNA ORAS

Kaisan tomaattigalette

Taikina: 2 ¾ dl (180 g) puolikarkeita vehnäjauhoja ¼ tl suolaa 50 g kylmää voita pieninä kuutioina 1 rkl omenaviinietikkaa noin 5 rkl kylmää vettä Täytteeksi: 300 g tomaatteja Juustotahna: 100 g vuohenmaito-valkohomejuustoa ½ tl (luomu)sitruunakuorta raastettuna ½ tl sitruunamehua ¼ tl mustapippuria myllystä ripaus suolaa Lisäksi: kananmunaa reunojen voiteluun Galettetaikinan valmistus: Laita vehnäjauhot, suola ja kuutioitu voi tehosekoittimeen ja anna koneen käydä hetki, kunnes muodostuu muru mainen koostumus. Lisää viinietikka mukaan. Li sää lusikallinen vettä kerrallaan kunnes taikina on tasaista. Muovaa taikina palloksi leivinpaperin päälle. Kauli taikina halkaisijaltaan noin 25 cm pyö reäksi levyksi.

Juustotahnan valmistus: Murskaa juusto haarukalla ja lisää muut täytteen aineet mukaan. Sekoita hyvin. Galetten kokoaminen: Leikkaa tomaatit viipaleiksi. Täytä piirakkapohja. Levitä ensin juustotahnaa taikinapohjan päälle, jätä noin 5 cm reunoilta ilman täytettä. Asettele juuston päälle tomaatit lähekkäin toisiaan. Taivuta reunat osittain täyt teen päälle. Voitele reunat kevyesti kananmunalla. Paista tomaat tigalettea uunissa 220 asteessa noin 20 minuuttia.

Tekstit: Johanna Käkönen

RIITTA SALMI

Puolison munakas tekee hiihtäjän vapaapäivästä juhlan

Suomen maajoukkuehiihtäjä Johanna Matintalo ei ehdi pikkujouluissa rampata, sillä joulukuu on hiihtäjälle kiireistä aikaa.

– Minun pikkujoulu- ja juhlakauteni on hyvin erilainen moniin muihin verrattuna, sillä sitä ei ole ollenkaan. Iso osa maajoukkuehiihtäjistä saattaa viettää koko joulukuun ulkomailla käymättä kertaakaan Suomessa. Itse olen kuitenkin monena vuonna ollut muutaman viikon harjoituspätkän Suomessa, mutta lähtenyt jo ennen joulua Keski-Eurooppaan. Heti joulun jälkeen alkava Tour

de Ski on monelle hiihtäjälle yksi tärkeimpiä maailmancup-tapahtumia ja siihen halutaan valmistautua urheilu etusijalla ilman juhlimisia, kertoo Pöytyän Urheilijoita edustava ja Pöytyältä kotoisin oleva hiihtäjä.

Matintalo kertoo kuitenkin nauttivansa paljon juhlista, sillä niihin menemiseen saati järjestämiseen on erittäin harvoin aikaa.

– Toki onnistuneita kisasuorituksia voi juhlia pienimuotoisesti reissuissa, mutta isompaan juhlimiseen ei useinkaan ole varaa. Varsinkin viime vuosina koronan takia mei -

Laurin munakas

(yhdelle nälkäiselle) 2-3 kananmunaa (nälän ja paistinpannun koon mukaan) 0,5 - 1 dl ruokakermaa mustapippuria suolaa sipulia paprikaa valkosipulia Herkkusieniä Tomaattia Kalkkunaa Juustoraastetta Basilikaa

Sekoita munat ja kerma. Lisää pippuri ja suola. Silppua sipuli, pilko kasvikset, kalkkuna ja sienet. Kuullota sipuli ja sienet paistinpannulla. Kaada munakermasekoitus pannulle. Lisää paprika, tomaatti ja kalkkuna. Anna tekeytyä miedolla lämmöllä, mielellään kannen alle.

Kuorruta juustoraasteella ja laita vielä hetkeksi kansi päälle. Kokonaisuuteen menee noin 20 minuuttia.

Koristele basilikalla.

dänkin reissuistamme karsittiin pois kaikki ylimääräinen kontakti muiden kanssa, kertoo Matintalo.

Hiihtäjän juhla-aikaa on kevät, kun hiihtokausi päättyy ja ohjelmassa on pieni ”loma”.

– Silloin juhlissa on tärkeintä tunne, se että juhlimiseen on aikaa eikä se ole pois urheilusta. Toki myös kesällä voi olla erilaisia juhlatilaisuuksia, mutta niihin osallistuminen pitää suunnitella ja sovittaa harjoitus- ja leirikalenteriin.

– Tykkäisin järjestää juhlia, jos olisi aikaa tai olisin tarpeeksi usein

edes kotona! Uskon, että uran loputtua normaali arki ja esimerkiksi mahdollisuus järjestää illanistujaisia halutessani vaikka joka viikonloppu tuntuu luksukselta, pohtii Matintalo.

Japanilainen sushi on urheilijan suosikkiruoka.

– Jos ehdin järjestää illanistujaisia, niin tykkään tilata niihin ruokaa. Sushi on yksi suosikeista, koska matkustamme paljon Keski-Euroopassa ja aasialaista ruokaa on hyvin harvoin tarjolla. Haluan myös käyttää kaiken rajallisen ajan yhteiseen oleiluun, en kokkailuihin keittiössä.

Johanna Matintalon puoliso on erityisesti sprinttihiihtäjänä tunnettu Lauri Vuorinen. Kun kahden urheilijan taloudessa on vapaapäivä, se tarkoittaa arkista juhlaa. Silloin luottoruoka on Vuorisen munakas.

– Reissuissa ja kotona normaalina treenipäivinä syömme kaurapuuroa. Jos olemme kuitenkin kotona ja meillä on vapaapäivä, teemme usein tuhdimmaksi aamupalaksi tämän munakkaan. Siitä tulee rento ja kotoisa olo, se rikkoo normaaleita arkirutiineita mukavasti ja tuntuu pieneltä juhlalta.

Kaisa Sillanpää luottaa rentoon piiraaseen

Tietokirjailija ja kahdeksan ruokakirjan tekijä Kaisa Sillanpää kertoo juhlivansa pikkujoulukautena yleensä pienimuotoisesti ja lähinnä perheen kesken.

– Olen tietokirjailija ja työskentelen yksin, ei ole siis mitään työpaikkapikkujouluja tulossa tänäkään vuonna. Juhlitaan yleensä pienimuotoisesti vain oman perheen kesken.

Kovin suuri yllätys ei liene se, että juhlissa sauvolaista kirjailijaa kiinnostaa hyvä ruoka. Tärkeintä juhlissa on kuitenkin tunnelma. Sen saavat aikaan mukavat ihmiset, musiikki ja tietysti hyvä ruoka.

Kaisa Sillanpää kertoo kutsuvansa välillä ystäviä kotiinsa, sillä heitä on aina mukava nähdä.

– Kutsun yleensä pienen määrän ihmisiä kerrallaan kotiin,

niin ehdin huomioida kaikki vieraat tasapuolisesti.

Ruoka-ammattilainen tekee luonnollisesti itse tarjottavat, kun kylään on tulossa ruokavieraita.

Hän ei myöskään tunnista kyllästymistä keittiössä hääräämiseen. Sillanpää kertoo pitävänsä siitä edelleen kaikkien ruokakirjojen jälkeenkin.

Valikoima on laaja, kun Sillanpää miettii bravuuriaan illanistujaisiin.

– Riippuu tilanteesta, voin tehdä vaikka leivinuunissa haudutettua pataruokaa tai sitten jotain nopeaa tarjottavaa, esimerkiksi galetten.

Liitteenä oleva tomaattigalette-resepti löytyy myös Sillanpään uusimmasta kirjasta Suuri pizzakirja. Kaksi aivan erilaista galetteversiota löytyy Sillanpään Aamupalat ja välipalat -kirjasta: luumu-aprikoosigelette ja sienigalette.

– Galette on rento piirakka, se valmistuu helposti ja täytteitä voi varioida.

SSS/KIRSI-MAARIT VENETPALO

ARI-MATTI RUUSKA

Tiia Palkénin porkkanakakku on nimeltään Tervahovin erikoinen

Tervahovin erikoinen

/ porkkanakakku

Piirakka- tai kakkuvuoka, jos haluat pellillisen, tuplaa ainekset

Pohja 2 kananmunaa 2 dl sokeria 1 tl soodaa 1 tl leivinjauhetta 1 tl vaniljasokeria 2 tl kanelia 2 dl vehnäjauhoja tai gluteenitonta jauhoseosta 3 dl porkkanaraastetta 1 dl öljyä tai sulatettua margariinia/voita Kuorrutus 50 g tuorejuustoa 1,8 dl tomusokeria 30 g margariinia 2 tl vaniljasokeria

Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi.

Sekoita vehnäjauhoihin sooda, leivinjauhe, vaniljasokeri ja kaneli.

Lisää jauhot munavaahtoon ja lopuksi porkkanaraaste ja rasva.

Kaada taikina voideltuun, jauhotettuun pyöreään vuokaan.

Paista 200 asteessa kypsäksi noin 40 minuuttia.

Kun pohja on jäähtynyt, valmista kuorrutus.

Sekoita tuorejuusto, pehmeä margariini ja tomusokeri sekä vaniljasokeri huolellisesti ja levitä pohjan päälle. Koristeeksi sopii erinomaisesti esimerkiksi mantelirouhe.

Gluteenittomaksi ja laktoosittomaksi reseptin saa muokattua kätevästi ainoastaan vaihtamalla ainekset gluteenittomiksi ja laktoosittomiksi.

Kuorrute kannattaa lusikoida keoiksi ympäri pohjaa, jottei pehmeä pohja repeile kuorrutetta levittäessä.

Todelliset herkkupeput tuplaavat kuorrutteen määrän, kuten itse olen tehnyt, nauraa Tiia Palkén.

– Se on parasta ikinä! Se on kakku, jota tarjoan joka paikassa, nauraa Palkén.

– Porkkanakakku on mainio kakku syksyisiin juhliin, mutta oivallinen myös joulupöytään. Porkkana tuo kakkuun mehevyyttä ja kaneli mukavaa mausteisuutta. Lapset ovat toivoneet tästä jopa synttärikakkua. Tätä oli tarjolla myös nykyisin 21-vuotiaan esikoiseni ristiäisissä. Kakku on myös helppo tehdä gluteenittomana, luettelee Palkén.

Palkénin porkkanakakku on isoäidiltä ja tädiltä peritty sukuresepti, joka on alun perin julkaistu Kodin kuvalehdessä tai Kotiliedessä vuosikymmeniä sitten.

– Tässä vanhassa klassikkoreseptissä päällisessä on käytetty Olympia-sulatejuustoa tai Koskenlaskijaa, ja sitä kutsutaan Tervahovin erikoiseksi. Tuota isoäitini teki, kun olin lapsi. Tätini esimerkistä siirryin käyttämään tuorejuustoa kuorrutteessa.

Palkén käyttää leivonnaisesta sujuvasti kahta eri nimeä. Hän myös kutsuu mokkapaloja masaliisoiksi, sillä kertoo olevansa Porista kotoisin. Ahkera leipoja tarjoili juuri kasan masaliisoja työpaikalla työkavereiden iloksi.

Tiia Palkén työskentelee markkinointikoordinaattorina Laitilan wirvoitusjuomatehtaalla. Työnsä myötä hän on innostunut kokeilemaan eri juomien ja ruokien yhdistämistä.

– Porkkanakakkua kannattaa kokeilla alkoholittoman IPA-oluen kanssa. Yhdistelmä on huippu! Opin tämän Maria Markukselta, joka on Suomen ensimmäinen olutsommelier.

Syysiltojen pimetessä Palkén hemmottelee ystäviään hyvällä ruualla.

– On ihanaa kattaa pöytään kivat lautaset ja kynttilät.

– Mieheni on intohimoinen kalastaja, ja hän nappasi muutama viikko sitten ison saaliin ahvenia. Tein niistä perinteisen fish and ships -ruuan. Friteeraustaikinasta tuli aivan täydellinen, kun lorautin joukkoon olutta.

Antti Ketonen grillaa lammasta ystäville – “Grillaamisen minä hallitsen”

Laulaja Antti Ketosen syksy on täynnä kiireitä ennen joulua.

Olisitpa sylissäni -esikoissinglestä tuli jättihitti Neljänsuora-yhtyeestä soolouralle lähteneelle Ketoselle vuonna 2017. Tämän vuoden tammikuussa Ketonen julkaisi uuden singlen Sytytä mut. Syksyllä laulu saa jatkoa uudesta albumista.

– Keväästä asti on päästy keikkailemaan, ja marraskuussa tulee albumi ja kiertue, joten täysillä painetaan vielä tämä syksy, kertoo Salossa asuva Ketonen.

Artisti esiintyy myös joulukonserteissa, esimerkiksi joulukuussa Viking Gracella. Ketonen on julkaissut muutamia joulusinglejä, jotka on koottu vuonna 2015 julkaistulle joulualbumille Joulu valtaa sydämen.

– Pikkujoulukaudelle on tullut kivasti yrityskeikkoja myös Turun seudulle. Olen puoliksi turkulaistunut, kun tuli hankittua kämppä Turun keskustasta.

Joulun jälkeen Antti Keto-

nen pitää lomaa.

– Joululomalla suunnittelen tulevia Salon iltatoreja, joiden yksi vetäjistä olen.

Viime kesä meni todella upeasti iltatoreilla.

Nuorempana Ketosella oli tapana lähteä kaveriporukan kanssa pikkujouluristeilyille.

– Ne olivat mukavia reissuja, mutta en ole enää päässyt mukaan keikkojen takia.

– Juhlissa tärkeintä on itselle se kaveriporukka, hyvä ruoka ja juoma.

Artisti tunnustautuu vapaa-ajallaan rauhalliseksi tyypiksi, ei kovaksi juhlijaksi.

– Tykkään enemmänkin olla ihan rauhaksiin kotona, kun on vapaata. Toki ystävien kanssa käydään silloin tällöin syömässä ulkona.

Kun kotiin tulee vieraita, Ketonen grillaa ruokaa. Grilliin sujahtaa lammasta, jonka kanssa hän tarjoaa tzatzikia.

– Tykkään kreikkalaisesta ruuasta. Se vie fiiliksen Kreikan aurinkorannoille.

Antin grilliruoka

Lampaankyljyksiä grillissä

Perunat airfryerilla Lisäksi kylkeen tzatzikia ja salaattia

Pilko perunat ja laita reippaasti öljyä mukaan. Valmista perunat airfryerissa. Mausta suolalla ja pippurilla.

Grillaa lampaat halutun kypsäksi grillissä.

Valmis tzatziki löytyy kaupasta.

Vinkki! Grillatun lampaan mausteeksi sopivat valkosipuli ja oliiviöljy.

Kokeile myös persiljaa tai timjamia lihan maustajana.

Helppo tzatziki 1 kurkku 2 valkosipulinkynttä 200 g turkkilaista jogurttia 1 rkl oliiviöljyä 1 tl juoksevaa hunajaa mintun lehtiä ripaus suolaa mustapippuria

Leikkaa kurkku pitkittäin ja poista siemenet lusikalla. Raasta kurkku raastinraudan karkeimmalla puolella. Sekoita suolaa kurkkuraasteeseen. Anna seistä noin 20 minuuttia.

Sekoita jogurtti ja oliiviöljy. Purista joukkoon valkosipuli. Purista neste kurkkuraasteesta ja sekoita kurkku jogurttiin. Lisää mausteet.

Voit myös murustaa fetajuustoa tzatzikin joukkoon.

– Mun kokkailut on enemmänkin juuri grillausta. Yksinkertaista ja helppoa minulle. Sen hallitsen, mutta muuten ei oikeen onnistu mikään, nauraa artisti.

– Tykkään puhtaasta ruuasta ja olen kaikkiruokainen. Pari viikkoa sitten oli illanistujaiset, joihin tilasin pitopalvelun hoitamaan kattauksen ja ruuan.

HANNA HYTTINEN

Lietolainen Tiia Palkén tunnetaan ystävien kesken kokkaustaidoistaan. Palkénin klassikkoresepti pöytään on porkkanakakku.

Hurjan hauskaa Sastamalassa ympäri vuoden! Syyslomaviikolla 17.-22.10. Herra Hakkarainen unissakävelee ma-la 11 ja 14. Lue lisää:

herrahakkaraisentalo.fi

MATKOJA

Tallinna 21.-23.10. Ilmoittaudu heti mukaan!

Radisson Collection Hotel H2 235€/Hlö H1 270€/Hlö

Hinta sis. bussi- ja laivamatkat, majoitus aamiaisella sekä retki Noblessnerin alueelle.

Tallinnan Joulutori 2.-4.12. Ilmoittaudu 8.11. mennessä mukaan!

Tallink City Hotel H2 235€/Hlö H1 270€/Hlö

Hinta sis. bussi- ja laivamatkat, majoituksen aamiaisella sekä retken Noblessnerin alueelle.

Porvoon Taidetehtaan

Joulumarkkinat 10.12.

Ilmoittaudu 4.12. mennessä mukaan! 40 €/hlö

Taidetehdas jouluisessa tunnelmassaan. Taidetehtaalla pöytävaraus omakustanteiseen lounaaseen klo 12.30. Taidetehtaan jälkeen aikaa ihastella vanhaa Porvoota, lopuksi vierailemme Brunbergin uudessa tehtaanmyymälässä.

ISKELMÄ festivaali

Himoksella 29.6.-2.7.2023

Patalahden rantamotelli 2H huoneisto 477€/hlö 2H huone Himos hotelli 507€/hlö (sis. aamiainen)

Hinta sis. linja-automatkat ja majoituksen valitussa huoneistossa, sekä 3pv festarilipun.

AUTOJA VAPAANA TILAUSAJOIHIN, KYSY TARJOUSTA.

Vastuullinen matkanjärjestäjä VALTASEN LIIKENNE 1041/16/Mj.

30.9. Forssan Kuosikeskus ja Wetterhoff

Kylpylämatka Haapsaluun

Juusto- viinibrunssi Paraisilla

ILMOITTAUTUMISET JA TIEDUSTELUT elina.valtanen @valtasenliikenne.com P. 040 7029 198 ➢ 8 keilarataa ➢ Hohtokeilaus ➢ Biljardi, darts ➢ Saunatilat ruokailuineen ➢ 100 paikkainen aurinkoterassi ➢ Livemusiikkia ➢ Minigolf www.loimaankeilahalli.fi Kartanomäenkatu 2 B, Loimaa • (02) 721 8988 Lauantaina 5.11.2022 klo 21.30 alk. katso palveluajat www.teatteriprovinssi.fi Prismat ja R-Kioskit kautta maan Lähes 30 vierailuesitystä 10.9.-16.12 KATSO KOKO OHJELMISTO www.teatteriprovinssi.fi RÄVÄKKÄ ALKU SYKSYN VIERAILUILLE Tulossa upea Tuure Kilpeläisen ja Kaihon karavaanin musiikin siivittämä Ohjaus Joonas Suominen Koreografia Kia Lehmuskoski 7-henkisen orkesterin kapellimestari Samuli Jokinen ESITYKSET 1.10.-10.12.2022 La 10.9. klo 18 HEIKKI SILVENNOINEN & HEIKKI HELA RYHMÄT: Varatkaa ajoissaVahvistus myöhemmin! Tuure Kilpeläisen ja Kaihon Karavaanin musiikki Lippuja: Lippu.fi Prismat ja R-kioskit kautta maan. 044 052 0260 myynti@teatteriprovinssi.fi LIPPUMYYMÄLÄ palvelee: Salorankatu 5-7 Salo, ti-ke klo 11–14 @provinssi UPEAT TEATTERITUOTANNOT JA -VIERAILUOHJELMISTO Syksyn ja pikkujouluajan ohjelmistossa mm. su 6.11. PIAF - Susanna Haavisto pe 16.12. DRAGSHOW -SHOWHAT to 17.11. SEELA SELLA - Kauan kukkineet omenapuut pe 4.11. DANNY 80 Kunniakierroksella la 12.11. GIMME ABBA BILESHOW 22.10. MARION RUNG 26.10. MUSIIKKITEATTERI KULKUKOIRAT 30.10. AMADEUS 20.11. SAIKKUA KIITOS 25.11. CLUB FOR FIVE 30.11. KIRKA TRIBUTE 3.12. OSMO IKONEN & LENNI-KALLE TAIPALE.... Ja paljon muuta.... Katso www.teatteriprovinssi.fi to 1.12. HYVÄSSÄ NOUSUSSA Miia Nuutila ja Sanna Saarijärvi VaratkaaRYHMÄT:ajoissa - Vahvistus myöhemmin!

”Teemu on meidän parisuhteen nainen”

Hyvinvointivalmentaja Eevi Teittisen ja ex-ammattilaisvapaaottelija Teemu Packalénin ulko-oven takaa paljastuu yllättävänkin tavallinen lapsiperhearki. Pöydällä jäähtyy puoliksi juotu kahvikupillinen ja vauvan nenä vuotaa. Teittinen sukkuloi makuuhuoneen ja olohuoneen väliä ripsiväri kädessään ja vastailee matkalla toimittajan kysymyksiin.

Keskosena syntynyt Ellen-tytär täyttää marraskuussa vuoden ja samalla yksi vaihe Kaarinassa asuvan perheen elämässä päättyy. Vauvavuosi on ollut menevälle parille samaan aikaan ihanaa ja ihan kamalaa.

– Minulle raskainta on ollut se, että koin alussa jääväni todella yksin, Teittinen pohtii.

– Mitä tarkoittaa yksin? Packalén tarttuu vastaukseen.

– Tuntuu, että ensimmäiset puoli vuotta jokapäiväinen duunini oli vain selvittää asioita. Juoksin vauvan kanssa lääkäreissä ja kyselin suosituksia Instagramissa. Samaan aikaan olisi pitänyt prosessoida se kaikki uusi, mitä käy läpi. Se oli ihan hullua! Teittinen kuvailee.

BIKINI FITNESSIN Suomen mestaruuden voittanut Eevi Teittinen on tottunut viemään kehonsa äärirajoille. Silti mikään hänen tekemänsä treeni ei valmistanut häntä siihen kipuun, mitä hän koki synnytyssalissa.

Tytär tuli maailmaan kuukauden etuajassa. Teittinen oli toivonut etukäteen lääkkeetöntä synnytystä, joka venyi kolmen päivän mittaiseksi maratoniksi. Packalénin lisäksi synnytyssalissa oli mukana anoppi.

– Teemun äiti oli korvaamaton tuki. Hänen pomonsa soitti sinne kesken kaiken ja kyseli töihin. Teemun äiti totesi puhelimeen, että täällä synnytetään nyt ja katkaisi puhelun, Teittinen muistelee nauraen.

Keskolassa vietetyn viikon jälkeen perhe palasi kotiin mukanaan nenä-mahaletku ja vatsavaivojaan itkevä vauva. Pienikokoista vauvaa piti herätellä öisin syömään ja punnita hänet ennen ja jälkeen syötön. Pariskunta hoitivat yösyötöt aluksi vuorotellen.

Kerran viikossa Packalénin sisko tuli heille yöksi hoitamaan vauvaa.

– Se oli mielettömän tärkeää, että oli edes yksi yö viikossa, jolloin sai nukkua. Nukuimme alakerrassa korvatulpat korvissa, ja minä nousin pumppaamaan maitoa välillä, Teittinen muistelee.

Toinen tärkeä asia oli, ettei vauva-arjen keskellä tarvinnut luopua kaikista omista jutuista.

– Minulle pelastus oli treenit, joita vedän kaksi kertaa viikossa. Se oli työtäni, mutta sillä hetkellä se tuntui vapaaajalta, Teittinen sanoo.

Teemu Packalén sai äskettäin kaveriltaan suoraa palautetta siitä, ettei häntä näy enää missään. Jos on parin tunnin rako päivässä, pitää valita, näkeekö kavereita, leikkaako nurmikon vai lähteekö salille. Aika usein Packalén valitsee treenaamisen, sillä liikunta on entiselle huippu-urheilijalle henkireikä.

– Pelkään, että olen erkaantumassa ystävistäni. Saatan sopia kaverin kanssa, että mennään huomenna lounaalle, mutta en koskaan soita tai ilmaannu paikalle. Olen jossakin vaunulenkillä. Tähän yritän kiinnittää huomiota.

Isäksi tulon lisäksi Teemu Packalén on kipuillut ammattilaisuran ja tavoitteellisen urheilun päättymistä. – Eevi sanoo, että näytän paremmalta nykyisin. Itselleni uuteen peilikuvaan tottuminen on vaatinut enemmän aikaa, Teemu Packalén sanoo.

vaisuuden unelmatyö voisi olla jotakin sellaista, missä yhdistyisivät urheiluosaaminen ja sosiaalihuollon palvelut.

11-KUUKAUTINEN Ellen vaikuttaa vanhempiensa tapaan lujatahtoiselta. Sähköjohdot olohuoneen nurkassa kiinnostavat häntä paljon enemmän kuin naaman eteen heitetty rapiseva kenkälaatikko. Eriävän mielipiteensä hän ilmaisee äänekkäästi

– Hän on vauva, joka vaatii koko ajan, Teittinen luonnehtii ja suukottaa otsaa.

Arjessa pariskunnan välejä kiristää eniten se, kun toinen olettaa, mitä toinen ajattelee. Tyypillinen esimerkki on, että Teittinen tulee sisään ovesta ja Packalén tulkitsee hänen olevan kiukkuinen ja provosoituu siitä, vaikka oikeasti Teittinen olisikin vain väsynyt.

Kahden ex-ammattilaisurheilijan parisuhteessa on riittänyt haasteita alusta asti. Kun he tapasivat, Teittinen kipuili fitness-uransa lopettamista, sitten tulivat Packalénin turnaustappiot ja loukkaantumiset. Molemmat ovat sitä mieltä, että keskinäinen kommunikointi on parantunut vauvavuoden aikana.

– Olemme siitä poikkeuksellinen pariskunta, että puhumme näistä asioista todella paljon. Ainakin minulle tulee keskustelujen jälkeen parempi fiilis, että ok, tuo toinen yrittää ymmärtää minua ja minä häntä, Packalén toteaa.

Eevi Teittinen

■ 33-vuotias hyvinvointivalmentaja ja somevaikuttaja.

■ Bikini Fitnessin Suomen mestari vuodelta 2015.

■ Esiintynyt tv-sarjoissa Tanssii tähtien kanssa, Selviytyjät Suomi ja Fitnesspäiväkirjat.

■ Oli aiemmin kihloissa rap-artisti Uniikin kanssa.

Teemu Packalén

■ 35-vuotias entinen UFC-tähti, yrittäjä ja somevaikuttaja.

■ Opiskelee yhteisöpedagogiksi ja tekee työvuoroja lastensuojelussa.

■ Vapaaottelun lisäksi menestynyt lukkopainissa ja brasilialaisessa jujutsussa, jossa kisaa edelleen.

■ Osallistui viime vuonna Farmitv-sarjaan ja voitti sen.

– Teemu on meidän suhteessa se nainen. Itse olen enemmän, että okei sinä ajattelet näin ja mennään eteenpäin. Teemu haluaa keskustella asiat aina puhki, Teittinen nauraa.

– Sä oletkin näissä asioissa vähän juntimpi, mies heittää takaisin.

Pariskunta on saanut seuraajiltaan palautetta siitä, että he puhuvat vauva-arjen haasteista niin avoimesti. Suurin osa palautteesta on positiivista, mutta sellaisiakin viestejä tulee, että mitä te valitatte. Monella on asiat huonommin.

– Se on ihan totta! Toisaalta jokaisella on myös oikeus tuntea niin kuin tuntee. Se, että puhun näistä asioista, ei tarkoita sitä, ettenkö olisi järjettömän kiitollinen siitä, mitä minulla on.

HAASTATTELUN jälkeisellä viikolla Teittinen on lähdössä treeniryhmänsä kanssa Espanjaan. Packalénin on tarkoitus lentää Ellenin kanssa perässä. Ennen lapsen syntymää pariskunta saattoi ostaa hetken mielijohteesta lennot Eurooppaan. Nyt Teittinen on tarjoutunut tekemään miehelleen etukäteen listan asioista, mitä kannattaa varata lennolle mukaan.

– Olemme ihmisinä sellaisia, että emme hirveästi suunnittele mitään. Siinä mielessä vauva on muuttanut kaiken. Toisaalta liikkuminen helpottuu koko ajan, kun lapsi kasvaa. Teittinen on alkanut jo kartoittaa perhepäivähoitopaikkoja. Hän ja Packalén ovat haaveilleet kahdesta lapsesta, mutta tällä hetkellä yksi tuntuu sopivalta.

Omien yritystensä lisäksi pariskunnalla on yhteinen Active camp -liikuntaalan yritys. He ovat järjestäneet Eerikkilän urheiluopistossa hyvinvointileirejä, joissa osallistujat saavat samaan aikaan testata rajojaan ja nauttia täysihoidosta.

Eevi Teittiselle on tärkeää, että vauva-arjen keskellä ei ole tarvinnut luopua kaikista omista jutuista. – Minulle pelastus oli treenit, joita vedän kaksi kertaa viikossa. Se oli työtäni, mutta sillä hetkellä se tuntui vapaa-ajalta.

Eevi Teittinen muutti viisi vuotta sitten Teemu Packalénin perässä Turkuun. Nykyisin perhe asuu Kaarinassa ja heillä on kohta vuoden ikäinen lapsi.

– Eevi oli se, joka teki aloitteen ja laittoi minulle ensin viestiä, Packalén paljastaa.

Viime syksynä tähän aikaan Packalén oli Farmi -ohjelman kuvauksissa. Kuukauden kestävien kuvausten aikana hän ei saanut olla missään yhteydessä ulkomaailmaan.

Farmin voiton jälkeen tuli nopea lasku maan pinnalle. Kuukauden sisään hän sai lapsen ja ilmoitti lopettavansa uransa vapaaottelijana. Oma identiteetti on pi-

tänyt löytää urheilu-uran jälkeen uudelleen.

– Jos elämässäni tapahtuu jotain merkittävää, soitan edelleen ensimmäisenä valmentajalleni.

Packalén aloitti viime syksynä yhteisöpedagogiikan opinnot Turun ammattikorkeakoulussa. Jo urheilu-uran aikaan hän teki sijaisuuksia lastenkodissa. Tule-

ENNEN PERHEENLISÄYSTÄ urheilijapari suunnitteli myös oman liikuntakeskuksen avaamista Turun seudulle. Sijoittajat olivat jo valmiina, mutta sopivia tiloja ei löytynyt. Sitten tuli koronapandemia.

– Juuri nyt elän odottavassa tilassa. Odotan sitä, kun Ellen on yksi-, kaksitai kolmevuotias. Samaan aikaan yritän nauttia tästä hetkestä huumorin kautta, Packalén toteaa.

Jäämme odottamaan, milloin Instagramiin ilmestyy seuraava hulvaton video isästä ja tyttärestä viettämässä laatuaikaa Motonetin käytävillä.

ONI ALHO starttasi 1. syyskuuta hiukan tavanomaista pidemmälle mopomatkalle. Turkulaismies käynnisti Pappa-Tunturinsa kotikaupungissaan ja suuntasi kohti Gibraltaria.

Haastatteluhetkellä 15. syyskuuta Alho on Ranskassa. Kokonaismatkasta (noin 3 800 kilometriä) oli tuolloin jäljellä alle puolet (noin 1 500 km).

Vaikka Pappa-Tunturilla köröttely ei ole varsinaisesti mitään huimapäistä hommaa (mopon keskinopeus on noin 40 kilometriä tunnissa), Alho suhtautuu haasteeseensa hyvällä huumorilla.

– Reissu on sujunut mukavasti muutamaa vastoinkäymistä lukuun ottamatta. Minun kanssani on otettu valokuvia, ja olen saanut paljon uusia ystäviä, koulukiusaa -

misen vastaista työtä pitkän matkan mopoilulla näkyväksi tekevä Alho iloitsee.

– Vaikuttaa siltä, että tempauksellani on positiivinen vaikutus, hän jatkaa.

Vastoinkäymisiä on aiheuttanut lähinnä Pappa-Tunturin kytkin.

– Kytkin petti reissun toisena viikonloppuna lähellä Belgian rajaa. Koska mopoa ei saanut viikonloppuna huoltoon, olin kolme ylimääräistä yötä hotellissa, Alho toteaa.

– Kytkin vaihdettiin, mutta uudessakin on ongelmia. Se luistaa, ja varaosat lähetetään lentokoneella Hollannista, hän kertoi haastattelupäivänä ja uskoi jatkavansa kohti Gibraltaria heti seuraavana.

ALHO ON harrastanut pitkän matkan mopoilua aiemminkin. Edellisten matkojen alkupiste on sijainnut Alhon

entisessä kotikaupungissa Salossa, ja ne ovat suuntautuneet Suomen pohjoisimpaan kylään Nuorgamiin (kokonaismatka 1 373 kilometriä) ja Norjan Nordkappiin (1 600 km).

Edellä mainitut reissut ajoittuivat vuosille 2018 ja 2019. Niistä jälkimmäisen Alho körötteli tämänvuotiseen tapaan Pappa-Tunturilla.

Gibraltarin koettelemus on kilometreiltään yli kaksi kertaa pidempi kuin Salo–Nordkapp-väli. Alho arvioi elokuussa ennen lähtöään, että hän saattaisi ennättää perille parissa kolmessa viikossa.

– Tämänhetkinen arvioni on, että matka kestää vielä 8–10 päivää, Alho uumoili 15. syyskuuta.

Hän uskoo reissun vievän kaiken kaikkiaan siis kolmesta kolmeen ja puoleen viikkoon.

Ennen matkaa Alho väläytteli mahdollisuutta siihen, että hän kulkisi paluumatkansakin mopolla. Nyt mies on luopunut ideasta, ainakin pääpiirteittäin.

– Olen suunnitellut ajavani vielä Euroopan läntisimpään pisteeseen, eli Portugalissa sijaitsevaan Cabo da Rocaan. Suomeen asti tuskin kuitenkaan mopoilen. ”Pappiksessa” on kaikkea pientä vikaa, eikä esimerkiksi varaosien saaminen ole järin helppoa, Alho selittää.

ELOKUUN LOPULLA monet mopomatkaa koskevat asiat olivat vielä hämärän peitossa. Lähtisikö Alhon mukaan erillinen huoltoauto? Missä hän viettäisi yönsä? Kuinka paljon tavaraa mahtuisi mukaan?

Alho paljasti syyskuun puolivälissä, että huoltoautoa karavaanissa ei ole, mutta hen-

Julian Rauhaniemi

SARI KARES

kilökohtainen assistentti kylläkin.

– Hyvä ystäväni Sari Kares on mukanani. Olen hänelle hyvin kiitollinen, Alho suitsuttaa ja kertoo Kareksen kulkevan matkaa henkilöautolla.

Elokuussa Alho uumoili majoittuvansa reissun ajan retkiteltassa. Teltan hän kertoo olevan varmuuden vuoksi mukana, mutta yöpyminen on ainakin haastatteluhetkeen asti tapahtunut hotelleissa ja hostelleissa.

– Tanskassa pääsin majoittumaan erään ihanan pariskunnan luo, Alho mainitsee.

Kysyttäessä onko jokin maa, tapaaminen tai muu hetki jäänyt erityisesti mieleen, Alho mainitsee Hollannin ja hollantilaiset ihmiset.

– Upeita ukkoja, hän kiteyttää.

– Mutta en halua sen enempää lokeroida paikkoja tai ihmisiä. Vastaanotto on ollut kaikkialla sydäntä lämmittävä.

RONI ALHO ON harrastanut pitkän matkan mopoilua aiemminkin. Vuonna 2018 hän ajoi Salosta Suomen pohjoisimpaan kylään Nuorgamiin. Kokonaismatka oli 1 373 kilometriä. Seuraavana vuonna matkaa tuli 1 600 kilometriä, kun määränpäänä oli Norjan Nordkapp.

Pappiksessa on kaikkea pientä vikaa, eikä esimerkiksi varaosien saaminen ole järin helppoa.

Roni Alho

Erikoisolut ei ole saunajuoma

ja vehnäolueista.

Teija Uitto

Toimittaja on juonut elämässään vain kaksi olutta: tavallisen keskarin rantasaunalla ja yhden kirsikkaoluen Amsterdamissa. Tällä kokemuksella on vaikea lähteä tutustumaan olueiden maailmaan. Pitää siis saada opas mukaan.

Oppaaksi lähtee Turun oluein ystäväin seurasta JuhaPekka Lindqvist, joka on harrastanut oluita yli kaksikymmentä vuotta.

– Olen saanut kunnian olla myös Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan koemaistajana 20 vuotta. Seuramme pääsi myös maistamaan tehtaan ensimmäistä Kukko-olutta ennen kuin se tuotiin markkinoille.

Seuramme on siis päässyt vaikuttamaan suomalaiseen oluthistoriaan, Lindqvist kehaisee nauraen.

Lindqvistin kanssa on päätetty mennä ihan tavalliseen marketiin tutustumaan olueihin, sillä hänen mukaansa olutmaistelun voi aloittaa hyvin aivan tavallisesta lähikaupasta. Alkoon asti ei tarvitse mennä, vaikka osa olutharrastajista arvostaa vain Alkon vahvempia oluita.

– Nykyisin jopa alkoholittomat oluet maistuvat hyvältä. Käyn itsekin ostamassa oluita marketeista. Jos haluan jotain erikoisempaa, niin sitten käyn Alkossa tai hypermarketissa.

JUHA-PEKKA Lindqvistin olutharrastus alkoi erikoisella tavalla. Yleensä juomiin tutustutaan opiskelijabileissä, mutta tämä insinööriopiskelija aloitti olutnautinnot Turun teknillisessä oppilaitoksen kurssilla 90-luvulla.

– Tekulla oli fysiikan opettaja, joka piti biopuolelle olutkursseja. Se kuului elintarvikeinsinöörikoulutukseen. Opiskelin autoinsinööriksi, mutta osallistuin olutkurssille.

Opettaja oli myös olutharrastaja, ja hän on yhä Turun oluein ystäväin seuran jäsen ja innokas olutetikettikeräilijä. Tiettävästi hänellä on jo yli 150 000 erilaista olutetikettiä. Määrä kertoo hyvin, kuinka laajaalaisesta harrastuksesta on kysymys.

Lindqvist on perehtynyt sittemmin olueiden laveaan maailmaan omatoimimatkoilla Saksassa ja Itävallassa sekä seuran matkoilla muun muassa Virossa. Harrastus ei välttämättä vaadi edes matkailua, sillä Suomessakin toimii jo yli sata pienpanimoa.

– Niidenkin kaikkien tuotteiden maistamiseen menee aikaa. Pienpanimoilla on myös mielenkiintoisia tuotteita. Malmgård käyttää esimerkiksi spelttiä, Fiskarsin Panimo kuusenkerkkää, Fat Lizard Brewing marjoja ja hedelmiä, Stallhagen hunajaa.

Olutharrastaja toivoo ravintoloihin olutsuosituksia

Kun Suomessa menee hyvään ravintolaan syömään, ruokalistalta löytyy usein aterialle viinisuositus.

– Saksassa ravintoloiden ruokalistoilla on myös olutsuositus. Tätä toivoisin Suomeenkin, Juha-Pekka Lindqvist sanoo.

Hän on olutharrastajana hyvin kiinnostunut ruuan ja oluen pa-

rittamisesta eli siitä, mikä juoma sopii parhaiten millekin aterialle. Tässä olutharrastajan ehdotukset: Mitä olutta lohikeiton kyytipojaksi?

– Lageria tai pilssiä, koska lohi on rasvainen kala. Kanasalaatin seuraksi?

– Tähän sopisi esimerkiksi Amerikan Pale Ale, raikas lager tai vehnäolut. Tirisevän makkaran juomaksi?

– Tähän valitsisin pilssiä, joka taittaa makkaran rasvaista makua tai tummaa lageria, jonka makea maltaisuus vahvistaa makkaran omaa makumaailmaa.

■ FAKTA Oluelle oikea lämpötila

■ Vaaleat oluet ovat parhaimmillaan jäähdytettynä +4 – +8 asteeseen.

■ Lämpimänä niiden hedelmäisen happamat aromit voivat muuttua häiritsevän voimakkaiksi.

■ Tummat oluet tarjotaan +10 – +15-asteisina, jolloin paahteiset runsaat maut pääsevät oikeuksiinsa.

MISTÄ olueiden maistelu sitten kannattaisi aloittaa? Lindqvist suosittelee tutustumaan ensimmäisenä lähikaupan lagerien ja vehnäolueiden valikoimaan. Marketin hyllyltä hän esittelee oman suosikkinsa, saksalaisen savuisen tumman lageroluen. Se ei kuitenkaan ole alkuun paras tuote maisteltavaksi.

– Aloittaisin lagereista ja sitten siirtyisin vähitellen pilssiin. Pilssit ovat enemmän katkeropitoisia ja aromisia, niissä on pieni puraisu.

Sen jälkeen Lindqvist ehdottaa kokeiluun IPA-olutta sekä alea. IPA (Indian Pale Ale) on voimakkaasti humaloitu ja alkoholiltaan vahva ale-oluttyyppi. Ale on yleisnimitys kirjavalle joukolle oluttyyppejä, joita yhdistää maun hedelmäisyys.

Kun makuaisti alkaa tottua näihin, on aika siirtyä saksalaiseen makeahkoon dunkeliin sekä kokeilla tummia oluita, kuten tummaa lageria. Porterissa ja stoutissa on sitten jo hyvinkin vahva maku. Paahdetussa aromissa voi aistia mallasta, leipää, mämmiä, kahvia tai tummaa suklaata.

– Olen itse savuolueiden ystävä. Ne eivät kaikille maistu. Jotkut taas pitävät belgialaisesta witbieristä, jossa on korianteria. Se taas ei ole minun juttu olenkaan, hän kuvailee olueiden eroja.

Oluttyyppejä on niin paljon, että jokaiselle kyllä löytyy maistelemalla oma mielitietty.

OLUEN maisteluun ei ole mitään sääntöjä. Yleensä olutta ei sylkäistä pois, paitsi kilpailutilanteissa, joissa tuomareiden maisteltavana on paljon erilaisia oluita.

– Seuran maistelutilaisuuksissa varataan yleensä 0,3 litran pullo kolmelle.

Juha-Pekka Lindqvist harrastaa maistelua myös kotona vaimonsa kanssa.

Yksi eroavaisuus tavanomaisella oluen juojalla ja olutharrastajalla on: olutharrastajalle erikoisolut ei ole koskaan saunajuoma.

– Saunajuoma on eri juoma, se juodaan janoon. Erikoisolutta nautitaan hitaasti nautiskellen.

■ Olutharrastaja Juha-Pekka Lindqvist suosittelee aloittamaan maistelun lagereista

Suomessa on jo yli sata pienpanimoa. Olutharrastaja Juha-Pekka Lindqvist kehuu niiden valikoimaa. Myös tavallisesta marketista löytyy usein niin laaja valikoima oluita, että harrastaja pääsee niillä maistelun alkuun.

-vuotiaan Lassi Ankelon vapaa-ajasta suuri osa kuluu pyörän selässä. Maanteillä hän on pyöräillyt jo kauemmin, mutta maastopyöräilyyn hän hurahti kunnolla reilut pari vuotta sitten.

– Alun perin aloitin, kun löysin videon tshekkiläisestä kaverista, joka asui Uudessakaupungissa ja pyöräili täällä, Lassi kertoo.

Sen jälkeen hän otti yhteyttä Ville Pirilään , joka järjestää pyörälenkkejä Uudessakaupungissa. Ville kannusti Lassia mukaan ja sille tielle hän jäi.

Lassi etsii aina uusia polkuja säästä tai kellonajasta huolimatta.

– Huono puoli on se, että pääsee vasta illalla kotiin, Lassi virnistää.

Lassin mukaan hyviä merkittyjä reittejä löytyy Uudestakaupungista Hiunjärven ja Kasarminlahden maastoissa sekä Kalannissa. Hänelle eivät kuitenkaan merkityt polut aina riitä.

– Hän lähtee kartan mukaan esikatselemaan ja on muutaman tunnin reissussa ennen varsinaista lenkkiä, äiti Hanna Laaksonen sanoo.

Lassi osallistuu yhteislenkeille pari kertaa viikossa. Tiistaisin KaPa Bikes järjestää vaativimpia lenkkejä ja sunnuntaisin Vakka-Suomen Latu helpompia.

– Niissä ei ole niin paljon vauhtia ja hitaimman mukaan mennään, Lassi kuvailee sunnuntailenkkejä.

Uudessakaupungissa maastopyöräilijöiden olosuhteet ovat parantuneet viime vuosina paljon. Lassi on ollut myös mukana raivaamassa uusia polkuja ympäri seutua.

ÄITI HANNA on ainakin pyykkiä pestessään huomannut, että kelillä ei ole Lassille väliä. Yksi olosuhde sentään hieman jarruttaa vauhtia.

– Lumi on pahin. Kylmyys ei haittaa, kun laittaa lisää vaatetta päälle. Liukkaalla on nastarenkaat eli jäät eivät haittaa, paitsi kallioilla voi olla liian liukasta. Mutta lumella on raskas polkea.

Alla on nyt hänen kolmas maastopyöränsä, joita hän on isänsä kanssa kunnostanut. Valikoimaan kuuluu myös maantiepyörä sekä fat bike.

– Tämä on minun ensimmäinen täysjoustopyöräni, jollainen juuri onkin hyvä Uudenkaupungin maastoissa.

Täysjousitettu pyörä on paremmin säädettävissä omaan ajotyyliin kuin jäykkäperäinen pyörä, jossa on joustoa vain edessä.

PERHEEN yhteisillä lenkeillä Lassi menee yleensä pyörällä siitäkin, mistä muut taluttavat.

– Hän menee mistä vaan. Muut katseltiin, että on liian vaikea mennä pyörällä, mutta

Hanna Laaksonen kertoo, että perheen yhteisillä lenkeillä Lassi Ankelo menee maastopyörällä siitäkin mistä muut taluttavat.

Vain yksi keli on

hän meni tosta vain, Hanna naurahtaa.

Pyöräilystä on tullut koko perheen harrastus ja lomareissutkin valitaan sen mukaan, missä on hyvät maastot. Toki kohteeseen vaikuttaa myös se, että perheelle on muutakin tekemistä.

– Yksi parhaista maastoista on Fiskarsissa. Siellä on tosi hienot polut ja muille muuta katseltavaa.

Maaston tutkimiseen hän käyttää Trailmap-sovellusta sekä maastokarttoja. Hän suosittelee niitä muillekin, koska pelkästä kartasta ei välttämättä erotu kaikki mäet ja notkot. Sovelluksesta näkee myös polkun kuntoluokituksen.

PYÖRÄLENKEILLE Lassi suosittelee hyvää vaatetusta, goretex-kenkiä ja ajolaseja sekä juomapulloa tai -reppua.

– Porukassa kaikilla on aina kypärät. Aina jotain voi sattua. Hanskoja suosittelen, jos on paljon oksia.

Myös polvi- ja kyynärsuojat ovat paikallaan, jos pitää hypyistä ja alamäistä. Lassille ei ole sattunut mitään pahempaa.

– Pieniä kaatumisia on tullut, kun on ollut liikaa vauhtia.

Kerran hän joutui olemaan kolme päivää pois pyörän selästä, kun märkä pitkospuu yllätti ja vei ojaan.

Viime vuonna hän polki keskimäärin 20 tuntia viikossa toukokuun ja marraskuun välisenä aikana, kun koronaaikana ei juuri ollut muuta tekemistä.

Talvella tahti hieman hiipuu, mutta vuodessa kertyy jopa 7 000 kilometriä.

– Pisin reissu on maantiepyörällä, kun poljin Turkuun ja takaisin. Siitä tuli 180 kilometriä.

HARRASTUSTA aloittaessa Lassi suosittelee vuokraamaan tai lainaamaan pyörää, jotta huomaa onko laji mieluinen. Liian hyvää pyörää ei kuitenkaan kannata kokeilla, koska jos hankkii myöhemmin huonomman, voi tulla pettymyksiä.

– Jos innostuu, niin 500–700 euron pyörä on ihan hyvä aloittelevalle, mutta millä tahansa pyörällä pääsee alkuun.

Lassille pyöräily ei ole pelkästään liikunnallista, vaan myös hauskanpitoa. Hän on kokeillut joskus jopa armeijan yksivaihteisella pyörällä maastopyöräilyä ja lähtee joskus temppuilemaan pumptrack-radalle.

Kilpailemistakin hän on pohtinut, mutta toistaiseksi se on jäänyt paikallisiin triathlon-kisoihin.

Myös pidemmät, yön yli kestävät reissut, ovat mahdollisia. – Hän sai riippumaton synttärilahjaksi. Se ei vie niin paljon tilaa kuin teltta, äiti Hanna kertoo.

Lassi Ankelo ajaa täysjoustopyörällä, jonka hän kehuu olevan hyvä Uudenkaupungin maastoissa.

KUVAT

Revontulien kuvaaminen sopii yöeläjälle

■ Kari Saari viettää keskimäärin 150 yötä vuodessa ulkona kuvaten revontulia, tähtitaivasta ja linnunrataa. Kurjenrahka on kuvaajan mielestä hyvä paikka revontulien bongaamiseen.

Teksti: Asko Virtanen

Ihmettelin voimakkaita revontulia Auran keskustassa ja ajattelin, voisiko niitä kuvata.

oni ajattelee, että revontulia näkyy vain pohjoisessa. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Yövirkuilla on erinomainen mahdollisuus nähdä revontulia myös Varsinais-Suomessa.

Auralainen Kari Saari viettää keskimäärin 150 yötä vuodessa ulkona kuvaten. Pääasiassa hän kuvaa revontulia, jonkin verran myös tähtitaivasta ja linnunrataa. Yöstä 5–6 tuntia kuluu usein ulkona kuvatessa.

– Pyrin olemaan ulkona kuvaamassa aina kun ilma on kirkas, Saari kertoo.

Revontulien kuvaamisen kausi alkaa jo elokuussa ja kestää huhtikuulle.

– Kesällä voi ladata akkuja tai kuvata vaikka lintuja. Myös ukonilma voi olla hieno kuvattava, Saari sanoo.

KARI SAARI alkoi kuvata revontulia vuonna 2015.

– Silloin oli lokakuussa harvinaisen voimakkaat revontulet. Ihmettelin niitä Auran keskustassa ja ajattelin, voisiko revontulia kuvata, Saari kertoo.

Revontulien kuvaaminen vaatii paljon myös kalustolta. Saaren käyttämä kamera on Canon R6 peilitön kamera.

– Käytän pääasiassa 14 millistä laajakulmaa ja 35 millistä. Molemmat ovat valovoimaisia. Iso-asetus on yleensä 3 200–8 000, Saari kertoo.

Tärkeää on, että kameran jalusta on vakaa, sillä valotusajat ovat pitkiä.

Pääasiassa Saari kuvaa time laps -videoita.

Revontulien kuvaamisessa yhdistyy monta asiaa, jotka ovat Saaren sydäntä lähellä.

– Olen luonteeltani yöeläjä ja aina tykännyt liikkua luonnossa. Revontulien kuvaamisessa nämä asiat yhdistyvät, Saari kertoo.

KURJENRAHKAN kansallispuisto Pöytyällä ja Nautelankoski Liedossa ovat Kari Saaren lempipaikkoja revontulien kuvaamiseen. Myös Haunisten allas Raisiossa on yllättävänkin hyvä paikka kuvata, vaikka sijaitseekin lähellä Raision valoja.

Tärkeintä on, että pohjoistaivaalle valosaastetta heijastuu mahdollisimman vähän, sillä sinnehän revontulet keskittyvät.

– Riippuu paljon säästä, paljonko valosaaste häiritsee. Kostealla ilmalla siitä on enemmän haittaa.

Kurjenrahkalla Saari kuvaa mielellään suolla pitkospuilla seisten tai Savojärven rannalla.

– Veden heijastukset tuovat mukavan lisän revontulien kuvaamiseen, hän kertoo.

Saari käy vuosittain myös Lapissa kuvaamassa revontulia.

– Lapissa revontulet näkyvät, kun katsoo suoraan ylös päin. Täällä Etelä-Suomessa ne näkyvät horisontissa, mutta samoja revontulia ne ovat täällä kuin Lapissakin, Saari sanoo.

Sosiaalisesta mediasta on paljon apua revontulien kuvaamisessa. Esimerkiksi Revontulikytääjät-ryhmässä on lähes 30 000 jäsentä. Ryhmässä jäsenet vaihtavat tietoja ja ajatuksia revontulihavainnoista ja -ennusteista sekä valokuvaamiseen liittyvästä teknologiasta.

kuin esimerkiksi loisteputkessa: ylhäältä alaspäin maan magneettikentän suuntaisesti syöksyvät elektronit törmäävät ionosfäärin happiatomeihin ja typpimolekyyleihin, jotka virittyvät hetkeksi korkeampaan energiatilaan.

■ Viritystilan purkautuessa viritysenergia vapautuu fotonina eli valona.

Lähde: Ilmatieteen laitos

Kurjenrahkalla elokuun alussa kuvattuja revontulia.

Kari Saari käyttää kuvaamiseen Canon R6 peilitöntä kameraa. Jalusta on tärkeä, sillä valotusaika on pitkä.

Liedon Nautelankoskella voi nähdä todella komeita revontulia.

KARI SAARI

ASKO VIRTANEN

mukana Tukholmassa, Tukholman kiertoajelu.

R y h d y t u k i p e r h e e k s

Lehtinen 040 060 4762 kalle.lehtinen@pp1.inet.fi Laurilantie 75, 21800 Kyrö

Henkireikä, intohimo ja rakkaus

■ Mikä yhdistää julkkistoimittajaa, rakennusurakointiliikkeen työpäällikköä, integraatioasiantuntijaa ja ohjelmistosuunnittelijaa?

Vastaus: suuri intohimo rockbändissä soittamiseen.

ELLO lähentelee iltakuutta perjantai-iltana. Helsingissä työpäällikkönä toimiva Petri ”Pete” Lepistö seisoskelee kotikylänsä Tammelan entisen kunnantalon pihalla sikaria poltellen. Mies on tullut pääkaupunkiseudulta tuntia aiemmin ja käynyt kotona vaihtamassa työhaalarin farkkuasuun.

Hetken päästä pihalle kurvaavat autoillaan lähes samanaikaisesti julkkistoimittajana tunnettu Kai ”Kaitsu” Merilä, ohjelmistosuunnittelija Kaarle ”Kalle” Hovila ja integraatioasiantuntija Mika ”Johnny” Lepistö. Merilä saapuu paikalle Somerolta, Hovila Turusta ja Lepistö Hämeenlinnasta.

Olemme tarinamme keskipisteessä, eli Kai Merilän perustaman coverbändin Hired Gunin treenikämpällä.

– Meikäläinen tulee treeneihin tuolta sadan metrin päästä kotoa kävellen, pojilla on vähän pidemmät matkat, Lepistö vinkkaa silmää. Kukaan pidempimatkalaisista pelimanneista ei kuitenkaan asiasta valita, päinvastoin. Pienessä kunnassa soittokämpän saaminen ei ole ihan päivän selvä asia.

– Pete hommasi suhteillaan. Vuokra on pieni ja täällä on turvakamerat ja kaikki. Juuri sopivan kokoinen meille neljälle. Lieneekö entinen kunnanjohtajan huone, Merilä hymyilee.

VIIHDETOIMITTAJAN töitä nykyisin Seiskaan sekä Hymyyn tekevä Merilä perusti tunnettuja rockcovereita soittavan Hired Gunin viime marraskuussa.

– Olin ollut jonkin aikaa ilman bändiä ja oli kova hinku taas rokata porukassa. Kitaraa on tullut soitettua noin viisivuotiaasta asti. Eka bändikeikkani oli yhdeksänvuotiaana Saaren Kansanpuiston juhannusjuhlissa.

Ensi töikseen Merilä soitti jo teini-ikäisestä tuntemalleen basistikaverilleen Johnny Lepistölle, jonka kanssa hän on vuosien mittaan soitellut useissa eri kokoonpanoissa. Mainittakoon, että Johnny

sai lempinimensä jo nuorena poikana Merilältä, kun basisti muistutti kovasti sittemmin 1990-luvulla menehtynyttä yhdysvaltalaista rocktähteä Johnny Thundersia

– Kyllä mä olen aina heti mukana, kun Kaitsu soittaa ja ehdottaa musajuttuja. Kaitsu on aikaansaava ja nopeatempoinen kaveri ja kun hänen kelkkaansa lähtee niin tietää, että kohta alkaa tapahtua, Lepistö naurahtaa.

Merilän luottobasisti puhuikin heti mukaan oman pitkäaikaisen soittokaverinsa, rumpali Pete Lepistön. Poppoon tarkoituksena oli tehdä vain yksi keikka, muusta ei oltu sovittu.

– Bändin nimeksi tuli Hired Gun siksi, kun jenkeissä vuokrasoittajia kutsutaan hired guneiksi. Homma toimi kuitenkin niin loistavasti, että päätettiin jatkaa seuraavallekin keikalle… ja seuraavalle ja taas seuraavalle, Merilä kertoilee.

– Kalle otettiin mukaan kosketinsoittajaksi, ettei kuulosteta liikaa Hurriganesilta, Johnny Lepistö tokaisee.

Myös Hovilalla kuten kaikilla bändin muilla jäsenillä on takanaan vuosikymmenten soittokokemus erilaisissa kokoonpanoissa.

– Bändi on meille kaikille henkireikä, rakkaus ja intohimo. Mä koen myös niin, että me olemme eräänlaisia elämäntaparokkareita, Hovila puntaroi.

NYT HIRED GUN on kymmenen kuukauden ikäinen. Keikkoja on takana pitkälti toistakymmentä. Bändi on rokannut lähinnä Varsinais-Suomen alueella ravintoloissa ja erilaisissa kesätapahtumissa. Musiikillinen linja on pysynyt alusta saakka ulkomaalaisissa rockcovereissa.

– Soitamme muiden muassa Bon Jovin, U2:n, Bryan Adamsin, Mötley Cruen ja Judas Priestin tunnetuimpia hittejä. Sellaisia biisejä, jotka junttaavat tanssilattian heti täyteen ja jengi hoilaa kertosäkeet kurkku suorana mukana, Merilä kiteyttää.

Siviilityönsä puolesta paljon myös itse julkisuudessa ollut Merilä hymähtää, että tunnettavuudella on hänen kohdallaan joskus koomisiakin piirteitä.

– Osa jengistä tulee keikalle moikkaamaan tunnettua toimittajaa ja edesmenneen Matti Nykäsen pitkäaikaista ystävää, ja sitten ihmetellään, että ”ai, sähän osaat soittaa ja laulaakin”.

Hired Gun kokoontuu treenikämpällään yleensä kerran viikossa. Keikkoja tehdään sopivasti, fiiliksen mukaan. Kysyntää bändillä riittää.

– Kukaan meistä ei tee tätä rahan takia. Keikkapalkkioilla katetaan bensat ja loput sijoitetaan soittokamoihin. Meillä kaikilla on duunit, joita myös rakastamme. Ollaan siinä suhteessa aika onnekkaita jäbiä. Mä luulen ainakin itsestäni niin, että jos tämä rokkiharrastus olisi kokopäiväduunia, voisi mielenkiinto palaa jossain vaiheessa loppuun, Pete Lepistö pohtii.

Muut bändiläiset nyökkäävät rumpalin kommentille myöntävästi. Tässä bändissä tosin Merilällä on kokemusta musiikkimaailmasta ainakin puoliammattilaisen verran.

– Olin aikoinaan 1990-luvulla freetoimittajana Paikallislehti Somerossa ja samalla niskassa iso asuntovelka. Tein vuosia viikonloput kaverin kanssa duokeikkoja ja kiersin myös yksin trubaduurina. Erään kerran konkurssilta pelasti iskelmälaulaja Juhamatille tekemäni ja hiteiksi nousseet kappaleet Onnenapila ja Penninkynttilä Tein myös parit biisit sukulaismies Turkka Malin kanssa Janne Hurmeelle. Turkka levytti myös mun säveltämän kipaleen Laulu tähdistä, Merilä muistelee.

Merilä voitti myös aikoinaan MTV3:n järjestämän Juhlatähtilaulukisan.

– Sain tarjouksia eri levyfirmoilta, mutta en halunnut lähteä laulamaan iskelmää. Mä olen täysverinen rokkari. Ruotsissa lauloin 1980-luvun lopussa kaksi vuotta työkseni Hiroshima -nimisessä hevipoppoossa.

KULUNEENA KESÄNÄ Hired Gun päätti tehdä musiikkivideon. Se kuvattiin Kaitsu Merilän jo vuosia sitten tekemästä coverversiosta Bryan Adamsin hitistä Summer of 69. Ennen kuvauksia Merilä sai hullun idean:

– Sain eräältä levy-yhtiökontaktiltani Bryan Adamsin managerin Bruce Allenin yhteystiedot ja lähetin coverversiomme hänelle.

Merilän yllätykseksi Allen lähetti vastauksen jo muutamassa tunnissa.

– Luulin ensin, että vaimoni Sari oli jotenkin tehnyt minulle käytännön pilan. Toivuttuani shokista luin Allenin vastausmeilin. Hän kertoi soittaneensa versiomme Mr. Adamsille ja mestari oli pitänyt siitä hyvin paljon. Erityisesti hän piti taustojen alkuperäistä hevimmästä soundista ja laulun rouheudesta. Yhteenvetona voi siis todeta, että bändimme on oikeilla jäljillä, Merilä naurahtaa.

BÄNDI TYÖSTÄÄ hissukseen myös omia biisejä.

– Seuraava musavideo tehdään luultavasti omasta biisistä ensi keväänä. Eräs levypuulaaki kyseli yhteistyömahdollisuuksia, mutta me aiomme pitää tämän homman harrastuksena ja omissa kourissa. Tässä bändissä ei väännetä mitään otsa kurtussa kellon kanssa, vaan ilon ja riemun kautta ilman aikarajoja, Merilä kertoilee.

Yli kaksituntiseksi venähtänyt juttutuokio on tullut päätökseen. Miehet näppäilevät puhelimiensa kalentereita ja sopivat seuraavista treeneistä. Merilä heittää ilmoille ehdotuksen uusista treenattavista covereista:

– Otetaanko kokeiluun Billy Idolin Rebell Yell ja Whitesnaken Dont Break My Heart?

Kaikki nyökyttelevät ehdotukseen hyväksyen.

– Kaitsullahan on jo Billy Idolin kuosikin valmiina, Johnny Lepistö lohkaisee viitaten kitaristi-laulajan valkoiseen lyhyeen pystytukkaan.

”Soitamme Bon Jovin, U2:n, Bryan Adamsin, Mötley Cruen ja Judas Priestin tunnetuimpia hittejä. Sellaisia biisejä, jotka junttaavat tanssilattian heti täyteen ja jengi hoilaa kertosäkeet kurkku suorana mukana.”

Kaitsu Merilä

Hired Gun -yhtyeelle yhdessä soittaminen antaa vauhtia arkeen. – Kukaan meistä ei tee tätä rahan takia. Keikkapalkkioilla katetaan bensat ja loput sijoitetaan soittokamoihin. Meillä kaikilla on duunit, joita myös rakastamme. Mä luulen ainakin itsestäni niin, että jos tämä rokkiharrastus olisi kokopäiväduunia, voisi mielenkiinto palaa jossain vaiheessa loppuun, Petri ”Pete” Lepistö (vas.) pohtii. Treenikämpällä myös Mike Lepistö (toinen vas.), Kai Merilä (edessä) ja Kaarle Hovila.

LUONTOREITTEJÄ

1. Voit hakeutua koulutuksiin milloin tahansa, ympäri vuoden. Aloitus sovitusti.

2. Koulutus suunnitellaan sinulle henkilökohtaisesti ja opiskelet vain puuttuvia tietoja ja taitoja.

3. Meillä ei kysytä keskiarvoa: riittää, että haluat oppia uutta ja sovellut alalle.

4. Opiskelu on käytännössä tekemistä, ei pelkkää pulpetissa istumista.

5. Tuemme opiskeluasi ja työllistymistäsi.

LIIKKUVAN IHMISEN PARATIISI

SOMERON UIMAHALLI LOISKE

FRISBEEGOLFIA KAIKENIKÄISILLE

» Kokonaistavoittavuus* on 1.209.000 lukijaa.

» Painetulla lehdellä keskimääräisen numeron lukijoita (AIR) on yhteensä 1.008.000.

*) Kokonaistavoittavuus on AIR + digi 1 viikko. Lähde: KMT 9/2022

Tilattavat paikallislehdet ovat tutkitusti alueensa ykkösmedioita.

Suomen 117 tilattavaa paikallislehteä tavoittavat yli miljoona painetun lehden lukijaa koko Suomen mitalta. Lukijamme ovat maaseudun ja vireiden maaseutukaupunkien sekä niitä ympäröivien seutujen aktiivista väkeä – vahva kohderyhmä mille tahansa mainostajalle.

Paikallislehdessä on kaikkea sellaista, mitä ei ole missään muualla. Paikallislehti kokoaa yhteen alueensa kaiken ikäiset ihmiset niin printissä kuin digissä. Olemme seutujemme suurimpia yhteisöjä – edelleen.

80%

paikallislehtien lukijoista suhtautuu mainontaan painetussa lehdessä vähintään myönteisesti.

Suomen Paikallismediat Oy on 117 tilattavan paikallislehden yhteinen mediamyynnin myyntiorganisaatio. Meidän kauttamme ostat helposti näkyvyyttä vähintään viidestä tai kaikista lehdistä.

Ota yhteyttä: Alpo Ohtamaa, myyntijohtaja   044 311 0201, alpo.ohtamaa@paikallismediat.fi

95 prosenttia lukijoista pitää paikallislehteä paikallisten aiheiden ylivoimaisena tietolähteenä.

Mainonta painetussa lehdessä koetaan hyväksi asiaksi. Enemmistö lukijoista kertoo saavansa ideoita ostoksille tai esimerkiksi tapahtumiin lähtemiselle lehdestä. Ostopaikan valinnassa ja päätöksenteossa lähes 70 prosenttia luottaa nimenomaan lehteen.