Kotkansiipi 2/2010

KOTKANSIIPI

2 / 2010

Turun tuomiokirkkoseurakunnan Partiopoikalippukunta TURUN SINIKOTKAT RY Multavierunkatu 2 20100 TURKU puh. 02-2617309 www: http://www.sinikotkat.fi sposti: info@sinikotkat.fi Lippukunnanjohtaja Olli Jääsaari puh. 050 533 8173 Lippukunnan apulaisjohtaja Aleksi Alho puh. 050 340 3392 Jäsensihteeri Roosa Juup jasensihteeri@sinikotkat.fi Kalustonhoitaja Timo-Ilkka Toivola Leirialueiden vouti Kristian Kattelmäki puh. 040-564 4494 Partiopoikalippukunta Turun Sinikotkat ry Hallituksen puheenjohtaja: Harri Jokinen hallpj@sinikotkat.fi Ikäkausivastaavat Sudenpennut (7-9v): HenriVienola sudenpentuvastaava@sinikotkat.fi Seikkailijat (10-12v): Eero Ilvessalo seikkailijavastaava@sinikotkat.fi puh: 0400 786 091 Tarpojat (12-15v): Juho Hänti tarpojavastaava@sinikotkat.fi puh. 050 590 2380 Samoajat (15-17v) Mikko Akkola samoajavastaava@sinikotkat.fi puh. 040 814 4800 Vaeltajat: Heikki Hannula puh: 040 725 5123 Meripartio-osasto Sextant: Patrik Solin puh: 044 263 6333 Turun Sinikotkien Soittokunta Kapellimestari Rami Koskinen puh. 041-531 0605

SISÄLLYS 3 PÄÄKIRJOITUS 4 LPKJ 5 SEXTANT 6 SUDENPENNUT 8 KILKE 10 TINASOTILAS 11 TAHDON 12 ACHIPELAGO RACE 14 PIENI LUONNONTUTKIJA 15 RETKINURKKA 16 TUOHITORVI 18 B-P:N TURINOITA 19 SAARISTOMERIPURJEHDUS 22 KOTKANSIIPIHENKILÖ

PÄÄKIRJOITUS Oodi vapaaehtoistyölle.

Partiotoiminta lepää vapaaehtoisten harteilla. Toiminta ei olisi mahdollista ilman johtajien ja vanhempien, äitija pappakerhon ja muiden tukiryhmien uutteraa panostusta.

On hienoa, että vielä näinä lyhytjänteisyyden, lööppijulkisuuden ja itsekeskeisyyden täyttäminä sirpaleisina aikoina löytyy ihmisiä, jotka ovat valmiit käyttämään vapaa-aikaansa lasten ja nuorten hyväksi. Partiotoiminta tarvitsee tekijöitä, jotka uskovat sen tavoitteisiin ja arvomaailmaan. Ihmisiä, jotka ovat valmiita uhraamaan omaa aikaansa ja vaivojansa yhteisen hyvän eteen.

Ihmisiä, joilla on sydän paikallaan.

On tärkeää, että myös vapaaehtoisemme saavat hyviä elämyksiä ja kokemuksia partiotoiminnasta. Ne pitävät mielenkiinnon toiminnan virkeänä ja toiminnan palkitsevana kaikille osapuolille. Ei partiotoiminta todellakaan ole vailla palkkioita, enkä nyt tarkoita mitaleita, plaketteja tai turhantärkeitä kunnianimiä.

Todellinen palkkio löytyy partiotoiminnan tuottamista elämyksistä, joita pääsevät nauttimaan, niin lapset kuin johtajatkin. Palkkio näkyy lasten onnistumisen elämyksinä, sen huomaa nähdessään pienestä partiopojasta kasvaneen vastuunsa tuntevan johtajan, sen tuntee iltanuotiolla korven kuusten hämärtyessä viilenevän illan ylle, sen aistii meren suolaisissa tuulissa. Näistä eväistä saa voimaa läpi elämän, vaikka aktiivinen partiotoiminta joskus jäisikin taka-alalle.

Siispä nostan teille kaikille, Ilkka

käteni

nöyrään

partiotervehdykseen

LPKJ Huh huh!

Taas on yksi vuosi takana ja voi miettiä, mitä kaikkea on sinä aikana tullutkaan tehtyä. Talvileiri, sudenpenturetket, suurleiri Kilke ja nuorempien Kaiku ovat kaikki tapahtumia, jotka ovat varmasti jääneet monien mieleen. Vaikka tapahtumat tulevatkin varmasti mieleen ensimmäisenä, kun muutaman vuoden päästä mietitään vuotta 2010, on hyvä muistaa myös viikkotoimintaa ja sen johtajia.

Partiolaisen tietojen ja taitojen perusta luodaan viikottaisissa kokouksissa ja se, kuinka hyvin poika partiossa viihtyy on hyvin paljon kiinni oman ryhmän johtajista.

Turun Sinikotkat on vuoden 2009 syksyllä siirtynyt uuden partio-ohjelman mukaiseen ikäkausijakoon, jossa nuorimmat ovat edelleen sudenpentuja, mutta venekuntalaisesta lähtien kaikki on pistetty uusiksi: 10-12 -vuotiaat ovat seikkailijoita, 13-15 -vuotiaat tarpojia. Sen jälkeen kuulutaan samoajiin, kunnes täytetään 18 vuotta ja siirrytään vaeltajaksi. 22-vuotiaana saa sitten olla aikuinen partiossakin.

Ohjelmauudistus ei kuitenkaan rajoitu pelkkään ikäkausijakoon, vaan käsiteltävät asiat tuodaan partiossa nousujohteisesti. Suurin muutos on juuri entisten venekuntien johtajien kohdalla, jotka toteuttavatkin nyt samoajaohjelmaa sen lisäksi, että huolehtivat tarpojavenekuntien kokoontumisista. Lippukunta on edelleen siirtymävaiheessa, eikä tehtävä ole helppo. Onneksi syyskokouksessa saatiin valittua päteviä toimihenkilöitä, jotka pystyvät varmasti viemään ohjelmauudistuksen lippukunnassamme loppuun saakka.

Ensi vuoden tapahtumakalenteria ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta luvassa on ainakin Lounais-Suomen Partiopiirin yhteinen talvileiri Napakettu, jonne ilmoittautuminen on marraskuun lopussa päättynyt sekä lippukunnan oma kesäleiri. Nuoremmat pojat löytävät varmasti itsensä myös uuden ohjelman mukaisilta majakoilta, mutta perinteiset Tuohitorvet ja uimaillat jäävät varmasti elämään. Vanhoja perinteitä ei siis olla korvaamassa, vaan niistä ollaan edelleen ylpeitä.

Partion väitetään olevan epämuodikasta, mutta kun kololla tai kesäleirillä katson ympärilleni, en voi kuin todeta, että olen todella ylpeä lippukunnastani.Olli

SEXTANT Sextantin tervehdys!

Lunta alkaa olemaan jo maassa, purjehduskausi ohi ja Theia vielä ainakin tänä vuonna hallissa sisällä. Kulunut purjehduskausi oli purjehdusten lukumäärän osalta hyvä, kaiken kaikkiaan lähtöjä oli 74 kappaletta. Maileja veneellä kertyi tänä vuonna 2731,3 meripeninkulmaa, mikä on vähän vähemmän kuin viime vuonna.

Theia on siis akselintien hallissa ja kuluvan talven aikana on edelleen paljon tekemistä. Perushuollon ja kunnotusten, kuten kylkien kiillottamisen lisäksi veneelle tullaan talven aikana asentamaan keinoteak-pinnoite sitloodaan. Lisäksi talven aikana on tarkoitus tehdä uusia purjehankintoja, erityisesti ensi kesän pitkiä purjehduksia silmällä pitäen.

Talkoita tullaan järjestämään taas kuluvan talven aikana normaalisti lauantaisin ja niistä tullaan tiedottamaan ja keräämään ilmoittautumisia, sekä kolon seinillä oleviin listoihin, että sähköpostilistan kautta. Sextant haluaa kiittää koko lippukuntaa hyvästä purjehduskaudesta ja toivoo vielä parempaa seuraavaa kautta.

Seuraavaa purjehduskautta odotellen Ville, Patrik ja Henri

THEIA TIEDOTTAA PÄÄLLYSTÖLLEEN AJANKOHTAISISTA ASIOISTAAN NYT MYÖS FACEBOOKISSA

SUDEN SUDENPENTURETKI 5-7.11.

Perjantaina illan pimetessä lähti retkikuntamme matkalle kohti Kunstenniemeä ja intiaanien koulutuskeskusta. Jo matkalla kohti leiripaikkaamme, Eräkämppää, kohtasimme ensimmäisen suuren päällikön, joka epäluuloistaan huolimatta otti ryhmämme oppiinsa, tarkoituksenaan tehdä meistä oikeita intiaaneja.

Viikonlopun intiaanikurssilla harjoittelimme suunnistusta, tulen tekoa ja hiipimistä unohtamatta tietenkään biisonin metsästystä.

Koulutuksen suuressa loppukokeessa valttia olivat nopeus, ketteryys ja nokkeluus, kun kuljimme heimoissa halki metsän, vaaroja uhmaten. Intiaanikokelaille parhaiten jäivät varmasti mieleen kokkiemme Istuvan Härkäpihvin ja hänen oppipoikansa Nauravan Nakin ruoat sekä pehmokirveet, joilla saattoi lyödä vieruskaverin ja seinän lisäksi myös intiaanipäälliköitä.

Retkikunnan johtajana ja intiaanipäällikkönä olen erityisen ylpeä siitä, että jokainen, joka koulutukseen lähti, myös valmistui ja ansaitsi näin intiaanin arvonimen.

UGH! Intiaanipäällikkö Hyppivä Hirvi

PE N N U T SOKKELOTEHTÄVÄ Intiaanipäällikkö Hyppivä Hirvi on eksynyt sokkelon keskelle ja päätynyt keskellä olevalle aukiolle. Osaatko sinä auttaa päällikön pois sokkelosta.

KILKE Kilkkeelle eli Suomen Partiolaisten kuudennelle suurleirille Hämeenlinnan Evolla kokoontui yli 10 000 partiolaista. Varsinainen leiri pidettiin 28.7-5.8, mutta leiriä toki rakennettiin jo aiemmin. Näitä leirejä kutsutaan joskus myös Finnjamboreiksi, sillä yleensä niissä on ollut myös ulkomaisia leiriläisiä. Tälläkin kertaa maan rajojen ulkopuolelta oli saapunut satoja leiriläisiä, joista monet esimerkiksi Amerikasta asti. Leiriohjelma oli suunnattu 12- 22 vuotiaille partiolaisille eli tarpojille, samoajille ja vaeltajille. Tällä kertaa alaleirit oli nimetty vanhojen partiovaikuttajien mukaan. Ohjelmaa leirillä löytyi haikeista ja ohjelmapisteistä, ja tietenkin ohjelmassa oli myös suurleireille tärkeää epämuodollisempaa hengailua läheisten ja kaukaisempienkin partiotovereiden kanssa.

Leiristä oli pyritty tekemään ekologinen, ja kierrätysasioita pyrittiin huomioimaan parhaimman mukaan ja jätehuoltoon oli kiinnitetty erityistä huomiota.

Luonnonsuojelullinen näkökohta oli lisäksi mukana esimerkiksi leirillä toteutetussa suon ennallistamisprojektissa.

SUURLEIRIT SUOMESSA Ennen Kilkettä Suomen Partiolaiset ovat järjestäneet viisi suurleiriä. Aikaisemmat suurleirit on järjestetty vuosina 1979, 1985, 1990, 1996 ja 2004. Suureleirejä kutsutaan joissain yhteyksissä myös Finnjamboreiksi, sillä niiden ilmapiiri on usein hyvin kansainvälinen.

Suurleirit on suunnattu kaikille partiolaisille yleensä 12 vuodesta ylöspäin. Leireillä opitaan uusia asioita yhdessä tekemällä ja laitetaan jo opitut taidot testiin. Jokaiselle suurleirillä on yleensä haikki, eli pieni vaellus, joka voi olla jo kokemus sinänsä niille leiriläisille, jotka eivät aiemmin ole päässeet kokeilemaan vaeltamista. Suurleirit ovat myös mainioita paikkoja solmia uusia partioyhteyksiä ja vaalia vanhoja.

Suomen Partiolaisten ensimmäinen suurleiri, Karelia, järjestettiin elokuun alussa vuonna 1979 Kolin alueella Lieksassa. Karelialle osallistui noin 9000 partiolaista 20 eri maasta. Suurleiri jakautui kolmeentoista eri alaleiriin, joihin lukeutuvat myös työ- ja perheleirit. Karelialla leiriläisten toimintapisteiden teemoja olivat esimerkiksi luonto, kansanperinne ja tekniikka. Karelian haikki järjestettiin Pielisen ympäri ja se lienee yksi suurimmista leirivaelluksista.

Toinen suurleiri oli nimeltään Miilu. Miilun leiripaikkana toimi Satakunnassa sijaitseva Jämijärvi. Vuoden 1985 suurleirille osallistui partiolaisia 17 eri maasta. 90-luvun alussa Suomen Partiolaiset järjesti kolmannen suurleirinsä, joka sai nimekseen Tervas. Melkein 13 500 partiolaista kerääntyi

Kannonkoskelle viettämään unohtumatonta leirielämää.

Tähän mennessä osallistujamäärältään suurin suurleiri on Loisto. Heinäkuun lopussa vuonna 1996, 14 500 partiolaista piti majaansa Hangossa. Loisto jakautui neljään alaleiriin, joista jokaisella oli omat ohjelmapisteensä. Ohjelmapisteiden aiheina olivat esimerkiksi käsityöt, luonto, purjehdus ja viestintä.

Loiston viestintä olikin edellisiä leirejä huomattavasti edistyksellisempää. Loistolta löytyi sekä oma radio, joka kuului leirialueella, että leirilehti, ja leiriä kuvattiin televisioon. Loisto on myös ensimmäinen suurleiri, jolla on omat nettisivut.

2000-luvun ensimmäistä suurleiriä, Tarusta, muistellaan edelleen kaatosateisena kokemuksena. Leirin aikana Padasjoella satoi lähes koko ajan, mutta leiriläiset porskuttivat koko ajan lannistumattomina.

Ulkomaalaisia partiolaisia Taruksella oli noin 1000. Taruksen seitsemän alaleirin nimet kertoivat leirialueen historiasta, jota hallitsi vahvasti metsätalous. Taruksella huipentui myös Suomen Partiolaisten kolmevuotisteema ”Matkalla metsään” ja leirin ohjelma painottui retkeilytaitoihin ja lämminhenkiseen yhdessä tekemiseen. Konkreettisesti ohjelmassa oli esimerkiksi melontaa ja retkisahan valmistaminen sekä partioaatteiden pohtimista ja kansainvälisyyteen tutustumista. Ohjelmalaaksojen lisäksi leirillä järjestettiin muutamia suuria yhteistapahtumia, kuten avajaiset, suuri iltanuotio ja päättäjäiset. Tarus oli myös ensimmäinen suurleiri, jossa järjestettiin kaikkia leiriläisiä koskeva palvelutempaus.

Teksti: Netta Kivimäki / Kilkkeen lehdistöpalvelu

TINASOTILAS Itsenäisyytemme juhlapäivään on tätä kirjoittaessani vielä kuukausi aikaa.

Itsenäisyytemme puolustaminen sodissa vaati yhtenäisen kansan tahtoa, hyvää johtajuutta, uhrautuvaa sotilaallisuutta ja voimakkaita kotijoukkoja.

Myös rauhan aikana, arkipäivän asioissa tarvitsemme hyviä johtajia.

Partiotoiminnassa johtajamme ovat vain hieman vanhempia kuin me johdettavat.

Siitä huolimatta heistä löytyy suurta johtajuutta. He ovat ymmärtäneet, että johtajuus ei ole vain käskemistä. Johtajuus on omistaan huolehtimista.

Sain 11-vuotiaana sudenpentujohtajaltani tinasotilaan, jonka merkitys on säilynyt elämässäni vuosikymmeniä. Sain tinasotilaan ollessani sairaalassa valmistautumassa suureen leikkaukseen. Sudenpentujohtajani halusi rohkaista minua. Siinä hän onnistui.

Tällä tinasotilaalla ei ollut kädessään asetta. Sotilas makasi maassa ja rukoili.

Hänen katseensa osoitti taivaaseen. Hän haki aseita suurempaa apua; hän haki voimaa Jumalalta.

Kätkin tinasotilaan paitani alle vielä leikkaussaliinkin. Rukoilin kuten tämä tinasotilas. Leikkaus onnistui hyvin. Palasin partiotoimintaan, missä vahvistuin niin fyysisesti kuin henkisestikin. Partiojohtajani olen halunnut osoittaa samanlaista huolenpitoa pojistani kuin tämä sudenpentujohtajani.

Tinasotilas jäi sairaalaan, mutta kokemus hyvästä johtajasta säilyy sydämessäni aina. Kiitos.

Tuntematon Sinikotka

TAHDON Pienenä partiopoikana lausuin Turun Tuomiokirkossa, että tahdon elää elämäni Jumalalle, isänmaalle ja kodille, sekä auttaa muita. Silloin en tiennyt elämästä vielä niin paljoa, että olisin voinut ymmärtää, miten paljon tähän lupaukseen voi sisältyä.

Partiolupaukseni on antanut minulle ohjauksen kaikkeen tekemiseeni. Nämä asiat, joihin olemme partiolaisin pyrkineet sopivat jokaisen lähimmäistään rakastavan ihmisen elämän ohjenuoriksi.

Olen onnellinen - olen saanut todeta, miten lähimmäisemme huolehtivat toisistaan. Vuosikymmenien jälkeen olin uudestaan elämän lentokentän transithallissa, sairaalassa. Koin voimakkaana hoitohenkilöstön vastuuntunnon ja huolehtimisen potilaastaan. He välittivät. Ihailen heidän osaamistaan ja asennettaan tehdä työnsä.

Nyt tiedän, että yhä edelleen voin minäkin täyttää lupaustani. Minusta ei tule hoitajaa tai lääkäriä, mutta tiedän, että voin tehdä työni paremmin ja ymmärtää oma vastuuni lähimmäisistäni ja ympäristöstämme.

Lupaukseni on muuttumaton – Minä tahdon!

Vanhempi Sinikotka Turun Martinmäestä

ARCHIPELAGO RACE 2010 Lounais-Suomen Partiopiiri yöpurjehduskilpailu Archipelago Race järjestettiin tänä syksynä 24.-26.9. Kolmatta kertaa pidetyn kilpailun järjestävänä lippukuntana toimi meidän oma lippukuntamme Turun Sinikotkat.

Perjantai-illalla ennen kilpailun alkua selvitettiin kipparikokouksessa kilpailureitti ja tietenkin osallistujat saivat kisamaskotin (vuoden 2009 Turun TSR:n BaltiCat) ja kisaviirin mastoonsa sijoitettavaksi. Varsinainen kilpailu alkoi Airistolla 2000. Ensimmäinen lähtövuoro oli Turun Tähti-Tyttöjen S/Y Meritähti ja viimeisenä Maskun Hemmingin Tyttärien ja Poikien S/Y Hemmingway. Itse olin toisena lähteneen Auran Tähti Poikien S/Y Merisuden miehistössä. Kisamme alkoi hyvin, kunnes puolen yön jälkeen kannelle kiinnitetty purje tippui puolittain mereen ja jouduimme tekemään ylimääräisen vendan saadaksemme läpimärän purjeen ylös. Syynä purjeen uimaretkeen oli purjepussin irti repeytynyt kiinnitysnauha. Episodin jälkeen oli aika mennä nukkumaan ja keräämään voimia, sillä vahtivuoroni alkaisi vasta 0400. Nukkuminen kuitenkin osoittautui hankalaksi puolelta toiselle kallistuvan veneen takia sekä muiden veneiden ja poijujen kanssa tulleiden tiukkojen tilanteiden takia noussut adrenaliinitaso.

Herätessäni vahtivuorooni olimme juuri kääntyneet jäänmurtajaväylälle reippaan sivutuulen saattelemaksi. Kisareitin kääntyessä pohjoiseen ja tuulen tullessa myötäiseksi oli aika nostaa spinaakkeri. Näillä kohdilla muutkin

spinaakkeri-varustetut veneet ilmeisesti nostivat sen. Kilpailun loppu sujui väsyneiden ihmisten hilpeissä tunnelmissa ja huonojen vitsien lentäessä ja maalilinja ylitettiin vihdoin ja viimein 0843. Sen jälkeen vaihdoimme purjeilla etenemisen moottorin hyrinään suuntamme kohti Lahjasaareen laituria. Siellä oli kuitenkin harmiksemme jo 4 muuta venettä. Ihmetykseksemme myös Theia oli siellä, koska missään vaiheessa emme olleet huomanneet sen menneen ohi.

Kiinnittäytymisen jälkeen oli aika laittaa vene kuntoon. Itse menin pyynnöstä tiskaamaan Theian miehistön aamiaisastioita, sillä sinikotkapoikamme eivät näköjään hallitse tiskauksen jaloa taitoa...

Lauantaipäivä kului päiväunia nukkuessa ja ruoanlaitossa, jota kesti lähes kolme tuntia. Iltasella oli saunomisten aika, jossa käytiin läpi kaikkien kisakokemuksia tai muita polttavia puheenaiheita. Kaikki alukset olivat saapuneet jo aamupäivällä, joten ei tarvinnut edes lämmittää toista kertaa saunaa mattimyöhäisille. Iltanuotiolla julkistettiin kisan tulokset, jotka tuskin olivat yllätys kenellekään, sillä erinäiset kipparit olivat jo niitä käyneet tirkistelemässä etukäteen. Voittajan, Lätynkääntäjien S/Y Sandyn, nimen ilmoittaminen ei sen takia tuottanutkaan mitään suurempia tunteenpurkauksia. Lettujen ylensyönnin jälkeen nukkumatti heitti unihiekkaansa, jotta vielä yhden päivän jaksaisi purjehtia.

Sunnuntaina laitettuani aamupalaa oli aika vaihtaa Merisudelta Theialle paluumatkaa varten, koska kyllähän oma vene aina muut lyö. Jokainen alus palasi omaa aikatauluaan noudattaen kotisatamiinsa. Vaikka kilpailu olikin sunnuntaina ohi, oli vielä pientä kilpailuhenkisyyttä tallella, kuten yleensäkin.

Pienen kyselyn tuloksena tapahtuman järjestäminen meidän osaltamme onnistui, vaikkei tulokset voitontahtoisimpia tainneetkaan miellyttää. Toista kertaa mukana olleena ei syksyn 2009 kisa poikennut muuten kuin tämän vuoden navakamman tuulen vuoksi nopeammilla suorituksilla. Myöskin kisareitti oli sama, joten tämän vuoden rata-aikoja voidaan verrata vanhoihin aikoihin ja pyrkiä vielä parempiin tuloksiin. Toisaalta: ei se aika vaan se laatu.

-Roosa Juup-

PIENI LUONNONTUTKIJA Luontoon tutustuminen ja luonnossa liikkuminen kuuluu partiotoimintaan kiinteästi. Aina ei kuitenkaan tule kiinnitettyä huomiota luonnon pienen pieniin yksityiskohtiin. Tällä kertaa tutustutaan erääseen pikkuriikkiseen kasveille ja eläimillle yhteiseen seikkaan, eli perimään.

Kaikki elolliset koostuvat pienen pienistä osasista, soluista. Jokaisen solun sisällä on pakattuna sen rakennusohjeet, eli sen perimä. Perimä koostuu geeneistä, jotka taas rakentuvat DNA:sta. Kuulostaako vaikealta ja hankalasti hahmoteltavalta?

Onneksi perimän voi eristää helposti, jolloin sen voi nähdä omin silmin. Seuraava koe sopii toteutettavaksi vaikkapa venekunnan retkellä: 1) Pilko esimerkiksi banaani, omena tai vaikkapa sipuli aivan pieneksi silpuksi kupin pohjalle.

2) Lisää astianpesuainetta ruokalusikallinen ja sekoita palat.

3) Lisää seokseen kaksi ruokalusikallista vettä ja puoli ruokalusikallista suolaa.

4) Murskaa palat seoksessa.

5) Anna muhia 15 minuuttia.

6) Kaada seos puhtaaseen astiaan (esimerkiksi kirkas, kannellinen lasipurkki) teesihdin tai muun siivilän läpi.

7)Lisää nesteeseen reilusti (vähintään yksi desilitra tai 7 ruokalusikallista) trangian polttoainetta (vain Sinol tai Marinol) ja sulje kansi.

Valmiiksi lumihangessa viilennetty polttoaine toimii parhaiten.

8) Jätä seos lumihankeen tai ulos pakkaseen ja odota 15 minuuttia.

9) Nesteeseen syntyy vaalea nauhamainen saostuma eli perimä. Se säilyy huolellisesti suljettussa purkissa varsin pitkään Ohje sopii periaatteessa käytettäväksi minkä tahansa pehmeän kasvin kanssa. Ohjeessa mainitut määrät ovat lähinnä viitteellisiä, olennaista on että käytetään reilusti astianpesuainetta, suolaa ja Sinolia. Ennen aloittamista muista pyytää johtajalta tai vanhemmilta lupa.

RETKINURKKA Tämän kertaisen retkinurkan aiheena on retkiruoka. Mitä kannattaisi venekunnan retkellä syödä?

Jos retki suuntautuu kämpälle ja kävelymatka on lyhyt, niin aivan normaalit ruokaaineet ja tarvikkeet tulevat kysymykseen. Usein kuitenkin retkikohteeseen kävellään pitkäkin matka ja saatetaan myös yöpyä teltassa tai laavussa. Tällöin ruoan etukäteen suunnittelu on tärkeää, sillä esimerkiksi kymmenen maitolitran kantaminen alkaa olla varsin rasittavaa ja hermoja kiristävää viimeistään muutaman kilometrin jälkeen.

Vuodenaika asettaa myös omat rajoituksensa mukaan otettavalle ravinnolle.

Suomessa lämpötila liikkuu -30 ja +30 asteen välimaastossa, ja esimerkiksi hellepäivänä ruoka voi pilaantua hyvinkin nopeasti. Vastaavasti talvella ulkona retkeillessä, monet nestemäiset ruoat saattavat jäätyä ja pakkaus rikkoontua.

Ruokaa on jos monenmoista, ja ohjeita on hankala muotoilla kattamaan kaikkia ruoka-aineita. Kuitenkin muutamia ohjeellisia muistisääntöjä voinee muotoilla pieneksi runoksi.

Retkelle lähtiessä muista aina, Kun pitkä on matka, ei kevyt ruoka paina.

Silloin kun kuuma on sää, niin pöperön kylmässä säilyttää.

Kun retkellä kaikkia aina nälättää, niin ruoka saa energiaa sisältää.

Saa ruuassa olla kasvi tai rehu, muuten ei kukaan ikeniä kehu.

Kun kokatessa sulla puhdas on tassu, ei ripulin kourissä möyri massu.

TUOHITORVI

Tuohitorvi 2010 ¨Moskovan Pasuunat¨ 21.11.2010 Kemiön Korsholmassa Vuoden 2010 Tuohitorvi, eli lippukunnan perinteinen vartioiden välinen partiotaitokilpailu pidettiin tänä vuonna Kemiössä. Lähtöpäivän aamuna vallitsi kirpeä pakkaskeli kun bussi lähti kohti Kemiön Korsholmaa. Erinäisistä syistä venekunnat kävelivät lähtörastille 3km ja rapiat, jonka jälkeen tuttu Tuohitorvi pöräytti komeasti lähtömerkin. Lähtötehtävänä vartioiden tuli valmistaa periskooppi.

Tuttuun tapaan lähtötehtävän jälkeen venekunnat lähtivät harppomaan kohti heitä odottavia rasteja. Suunnistusosuudet menivät kaikilta joukkueilta hyvin eikä eksymisiä tullut ainakaan kisojen järjestäjän tietoon. Periskoopin rakentamisen lisäksi vartiot myös pääsivät kokeilemaan tuotoksiaan ns.

Sukellusvene-rastilla.

Tämän lisäksi vartiot tutustuivat sipulikeiton valmistamiseen, luonnontuntemukseen, takareunuskoristeen tekoon ja moneen muuhun. Eräs hienoimmista asioista oli huomata venekunnanjohtajien kyky kouluttaa venekuntalaisia rastien aikana ja pitää heidän taistelumoraali korkealla aina maaliin asti. Voitosta taisteltiin rajusti ja voittaja vei voiton roiman 0.25 pisteen erolla toiseksi tulleeseen.

Haluan kiittää kaikkia, jotka olivat mukana järjestämässä tätä tapahtumaa, rastimiehiä, bussikuskia sekä erityisesti kaikkia osanottajia. Onnittelut tietenkin Telkkä-venekunnalle, joka kaappasi voiton tänä vuonna. Kaikki venekunnat näyttivät, että heissä on ainesta kisaamaan ja siksi suosittelenkin kaikkia venekuntia osallistumaan tuleviin partiokisoihin. Tämäntyyppisellä kalustolla olisi hyvät saumat menestyä.

-Timo-Ilkka Toivola

VAELTAJAT JA JOHTAJAT! MUISTAKAA LIIKKUA AHKERASTI, JOTTA PYSYTTE PIENEMPIEN PARTIOVELJIEN KYYDISSÄ.

POTKUA POHKEISIIN SAA VAIKKA LIPPUKUNNAN LENKKIKERHOSTA MAANANTAISIN KLO 20 TAI ALUEEN SÄHLYVUOROSTA TIISTAISIN KLO 20.

B-P:N TURINOITA B-P (eli Robert Baden-Powell) tuo partioliikkeen perustaja ja partiolaisista ensimmäinen kirjoitti ohjeitaan partiolaisille Partiopojan-kirjaan. Tämä teos, vaikka se onkin alun perin kirjoitettu jo vuonna 1908, sisältää lukuisia edelleenkin hyviä neuvoja partiolaisille.

Eräänä innoituksen lähteenä B-P:llä oli mielessään keski-aikaiset ritari-ihanteet.

Niinpä vanhoissa ritari-ihanteissa ja partioaatteessa onkin monia yhtäläisyyksiä.

Näitä ihanteita olivat muun muassa Rohkeus, Oikeudenmukaisuus, Armollisuus, Nöyryys ja Kestävyys. Kaikille partiolaisille lienee tuttu taru partiolaisten suojeluspyhimyksestä Pyhästä Yrjänästä ja lohikäärmeestä. Tarussa lohikäärme uhkaa erästä kylää. Vaikka Pyhä Yrjänä on yksin ja vähin varustein, hän syöksyi taisteluun pelottavaa lohikäärmettä vastaan, teki parhaansa ja lopulta voitti lohikäärmeen.

Tarinassa ilmenee muutamia partiolaiselta odotettavia ominaisuuksia kuten rohkeus, valmius auttaa ja velvollisuudentunto. Luonnollisesti näitä ominaisuuksia ei käytetä vain lohikäärmeen kanssa kamppailtaessa, vaan partiolaisen tulisi pitää ne mielessään ja toteuttaa niitä elämässään parhaansa mukaan aivan arkisissakin asioissa. Partiohuivin solmun eräs tarkoitus onkin muistuttaa partiolaista päivän hyvästä teosta ja auttamisvalmiudesta.

Pyhän Yrjänän esimerkkiä voi hyvin muistella käymällä retkellä kohteessa, joka tuo ritari-ihantet mieleen. Ritariaiheisena retkikohteena Turussa voisi tietenkin olla kaupungin sydämessä sijaitseva Turun Linna.

KUVIA JA TUNNELMIA SAARISTOMERIPURJEHDUKSELTA. T채ll채 kertaa raportti Saaristomeripurjehduskelta on kuvamuodossa.

Ei en채채 rasittavaa lukemista!

OLETKO OLLUT KILTTI? TULENKO TEILLE JOULUNA KYLÄÄN? MUISTA, ETTÄ TONTUT PÄIVYSTÄVÄT JÄLLEEN.

PITKÄT PURJEHDUKSET KESÄLLÄ 2011 ON AIKA MERKATA KALENTERIIN TULEVAN KESÄN PITKÄT REISSUT! MAHDOLLINEN KARSINTA TULLAAN TEKEMÄÄN TULEVAN TALVEN TALKOOAKTIIVISUUDEN PERUSTEELLA..

JAMBOREE ESKAADERI 2011 Määränpäänä Kristianstad.

Menomatka 18-26.7.2011 Leirillä 26-28.7 Paluumatka 28.7-3.8

CULTURE TALL SHIPS RACES´ 2011 Menomatka 12-18.8 TSR Klaipeda 19-21.8 Race 1 Klaipeda-Turku 21-26.8 TSR Turku 26-28.8

SUUNNITTELE THEIAN UUDEN SPINNUN VÄRITYS Valmiit ehdotukset voi jättää osaston lokeroon kololle tai Facebook:ssa olevaan ryhmään.

VIP 12.12! Jonka jälkeen seuraava laivapäällystö valitsee voittajan.

KOTKANSIIPIHENKILÖ

NÄIN HAUSKAA SITÄ ON KUN LÄHTEE PIENELLE PURJEHDUKSELLE...