Suomalaista työtä - Sisukkuuta ja luovaa hulluutta

Suomessa valmistetaan koko ajan yhä enemmän kosmetiikkaa, joka kiinnostaa myös ulkomailla. Kotimaisen kosmetiikan laatu kestää hyvin kriittisenkin tarkastelun muun muassa työtapojen, raakaaineiden, ympäristöystävällisyyden sekä pakkausvalintojen osalta.

Keskiverto suomalainen käyttää kosmetiikkatuotteisiin 186 € vuodessa ja olemmekin rahan käytön osalta tällä saralla Euroopan kärkimaita. Edellämme ovat vain Norja, Sveitsi ja Ruotsi. Valtaosa (32 %) tuosta 186 € summasta kulutetaan Suomessa hiustuotteisiin.* Ei ole siis ollenkaan yhdentekemää, mitä tuotteita kampaamon valikoimista löytyy.

*Lähde: Kosmetiikka- ja hygieniateollisuus ry

PITKÄJÄNTEISYYTTÄ JA INTOA

”Suomalainen työ on mun mielestä periksiantamatonta. Se on rehellistä, laadukasta, sisukasta ja kyllä sielläkin on sitä ihanaa luovaa hulluutta ja innovaatioita todella paljon,” kertoo hymyillen jo 14-vuotta tuotekehityskemistinä työskennellyt Kaisa. ”Tämä työ vaatii kyllä sellaista pitkäjänteisyyttä ja innostuneisuutta, että oikeasti jaksaa innostua näistä raaka-aineista ja tietyistä tuotteista. Ja sitten haluaa kokeilla aina vaan uutta. Mä vihaan sitä, että kopioidaan edes itseä. Tykkään, että lähdetään ihan alusta liikkeelle, se motivoi mua tosi paljon,” Kaisa jatkaa. ”Meitä on laboratoriossa yhteensä neljä henkeä eli kaksi kemistiä ja kaksi laboranttia. Meillä on tietty työnjako erityyppisten projektitöiden suhteen eli Kaisalla ja Teijalla, on käytännössä hyvin pitkälle hiusväriin ja teknisiin tuotteisiin liittyviä töitä, ja toki muutakin, ja sitten mulla ja Tiialla taas hyvin paljon Private label -työtä omien tuotteidemme lisäksi. Puhutaan silloin shampoista, hoitoaineista ja muotoilutuotteista,” kertoo laboratoriopäällikkö Vesa Rämö.

Tämän lisäksi Vesan vastuulle kuuluu muutakin. Hän huolehtii labran kokonaistoiminnasta, vähän töiden jakamisesta sekä hankkii kaikki raaka-aineet eli toimii myös sisäänostajana. Olin mukana perustamassa työsuojeluorganisaatiota ja olen nyt ollut 10 vuotta työsuojeluvaltuutettuna ja huolehdin siitä, että tämä työsuojeluorganisaatio toimii kokonaisuutena.” summaa Vesa. Kaisan työparina työskentelevä laborantti on lisäksi koulutukseltaan myös parturi-kampaaja. ”Hän osaa tehdä nämä teknisen puolen työt ihan älyttömän hyvin, ja myös permanentin rullaus onnistuu, jos sitä pitää tehdä. Mun mielestä meillä on tosi toimiva tiimihenki. Mehän tietysti tehdään työpareittain hyvin itsenäisesti, ja minä ja Teijakin keskenään itsenäisesti. Mulle tulee paljon tutkimustyötä ja Teija tekee paljon sitten labrassa. On tosi tärkeää, että pystyy luottamaan työpariin ja tietää, että hän tekee ne työt oikein”, Kaisa kertoo.

Raaka-aineita tulee markkinoille koko ajan aivan valtavasti. Kosmetiikkapuolella innovaatiot menevät tosi nopeasti eteenpäin. Kaisan mukaan uusia raaka-aineita on kivaa ottaa testaukseen ja katsoa, miten ne käytännössä toimivat ja ovatko ne yhtä hyviä kuin mitä paperilla näyttävät.

LAADUNVALVONTA TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA

”Tuotekehityksen lisäksi työnkuvaan kuuluu laadunvalvonta hyvin vahvasti, sitä tehdään tietysti ihan päivittäin. Mun työhön kuuluu, kun olen teknisellä puolella, isona osana myös kosmetiikkalainsäädäntö ja sen tunteminen, eli kaikki varoitukset ja raaka-aineiden määrät ja paljonko niitä saa käyttää missäkin sovelluksessa sekä niihin liittyvät varoitukset. Siellähän tapahtuu hyvin paljon muutosta. Sitten pidän aika paljon koulutuksia, opiskelijaryhmille, meidän asiakkaille ja maahantuojille, kouluttajille. Se on ihan kiva, että päästän heidätkin syvemmälle siihen kemian maailmaan, että mitä se väri on syönyt ja miksi se toimii tietyllä tavalla. ” Kysyttäessä Kaisalta, mitkä ovat olleet hienoimmat hetket tuoteinnovoinnissa, tulee pitkä hiljaisuus ja ilme kertoo, että niitä on ollut useita. Jos pitää mainita kuitenkin vain yksi, Kaisa sanoo: ”No kyllä varmaan se kaikista hienoin ehkä oli silloin kauan, kauan sitten, kun väri lanseerattiin. Aloin kehittämään sitä ihan alusta asti, vaikka minuakin ennen sitä oli suunniteltu ja kehitelty, mutta kyllähän siinä joka ikinen resepti, värin pohja ja hapete meni uusiksi. Se, että tehtiin ihan oma väri, niin silloin se oli ihan superhieno hetki. Ja nyt näistä viimeisimmistä, niin kyllä nämä Nordic Shadesit oli semmoinen työvoitto myöskin, oli ihan superihana tehdä ne. Olen aina tykännyt tehdä vaaleita hiusvärejä, varmaan kun olen itse blondi, niin niitä on ollut hirveän helppo testata omaan päähän. Niissä on näkynyt niin helposti ne erot: Ne erot on niin pieniä nyansseja ja ehkä juuri tämä oma pikkutarkkuus ja semmoinen pedanttius pääsee oikein valloilleen, se on jotenkin palkitsevaa tehdä niitä!” Kaisa iloitsee.

Tuotantopäällikkö Jarmo ja tuotantoassistentti Marjut

TUOTANNONSUUNNITTELU

Tuotantopäällikkömme Jarmo tuntee Simin kuin omat taskunsa, eikä ihme, sillä hän on ollut Simillä töissä jo vuonna -95. ”Olin silloin yläasteella vielä ja tulin jotain varastoa siivoamaan. Silloin pulloja etiketöitiin käsin semmoisella erillisellä linjalla ennen kuin ne sitten täytettiin, semmoisesta olen aloitellut. Olen ollut myös töissä varastolla, lähettämössä, pakkaamassa lähteviä ja sitten olen ollut kunnossapidossa varmaan joku 5–6 vuotta ainakin ja nyt sitten vuodesta 2010 olen ollut tuotantopäällikkönä.” ”Valmistusosastolla työskentelee viisi henkeä, pakkaamossa on semmoinen 12–13 henkeä per vuoro, kahdessa vuorossa tehdään, ja kunnossapidossa on sitten viisi henkeä. Tuotanto on hyvin pitkälle automatisoitu ja tällä hetkellä on yhdeksän erilaista selkeätä tuotantolinjaa, mutta koneita pystyy vaihtelemaan linjojen välillä. Tuotantokapasiteetti on uusien tilojen, uuden tekniikan ja laitteistojen myötä tuplaantunut. Minä ja tuotantoassistentti Marjut pyöritetään tätä koko palettia. Marjut tekee enemmän ihan semmoista päivittäistä tuotannonsuunnittelua ja käy enemmän tuolla pakkaamon puolella ohjeistamassa.

Itse sitten hoidan hyvin paljon komponenttitilauksia, ostan pulloja, korkkeja ja etsin uusia pakkauksia. Meillä tehdään paljon hankintoja ja käytetään palveluita, niin pyritään tästä läheltä niin sanotusti aina hommaamaan kaikki mitä voidaan, ei tule sitten mitään pitkän matkan kuljetuksia ja muita. Koen lähituotannon tärkeänä” Jarmo kertoo.

"On aika hienoa saada sille tuotteelle kasvot ja nähdä oikeasti, mistä se tulee”

”Varmistan aina, että vuoron alussa tiedetään, mitä siinä vuorossa aletaan tekemään. Normityöpäivä alkaa seitsemältä ja katson, mitä iltavuoron aikana tuotannossa on tapahtunut ja kirjailen valmistuneet työt valmiiksi. Sitten teen tuotantosuunnittelua ja siihen liittyviä juttuja”, summaa Marjut.

SAUMATONTA YHTEISTYÖTÄ

Jarmon työpari Marjut tuntee tuotannon haasteet, sillä ensimmäiset kuusi vuotta työurastaan Simillä hän oli pakkaamossa töissä ja nyt viimeiset kaksi vuotta hän on tehnyt töitä tuotantoassistenttina. Tuotannonsuunnittelu vaatii ennen kaikkea kylmähermoista otetta, paineensietokykyä, järjestelmällisyyttä sekä rauhallisuutta. Haastavinta ja samalla palkitsevinta työssä on molempien mielestä ehdottomasti aikatau- luissa pysyminen. ”Siinä on niin monta muuttujaa, että saadaan koko prosessi pidettyä aikataulussa, sillä yhdessä tuotteessa on niin monta eri komponenttia. Jos jotain tulee tai on jotain vikaa komponenttien kanssa, vaikka korkissa, niin siinä menee monta aikataulua saman tien uusiksi”, Jarmo kertoo. ”Palkitsevinta on se, kun tuotteet saadaan ajoissa maailmalle”, jatkaa Marjut.

”Tuotannonsuunnittelu lähtee siitä, että meillä on tarve tehdä joku tuote. Se on joko oma tuote, jonka varastosaldojen perusteella huomataan, että sitä tarvii tehdä, tai sitten private label -tilaus. Tuotantoprosessissa puolivalmiste valmistetaan meidän valmistuksessa. Puolivalmisteesta otetaan aina näyte laboratorioon. Kun se puolivalmiste on tehty, se siirretään välivarastointikontteihin ja viedään varastoon odottamaan testien valmistumista. Kun testit ovat valmistuneet, voidaan aloittaa pullotus eli tuotepakkaamosta haetaan kontit täyttökoneelle, asennetaan linja ja pullotetaan ohjeiden mukaisesti. Pullotuksen yhteydessä otetaan myös mikrobiologiset testit. Valmiit tuotteet lavataan lavalle ja lavat viedään varastoon. Kun testit ovat valmiit, tuotteet voidaan vapauttaa myytäväksi” Marjut ja Jarmo summaavat prosessin kulkua.

”Suomalainen työ on rehellistä, laadukasta tekemistä, tehdään niin hyvin, että sen takana on hyvä seistä. Lähituotanto on tärkeätä, eikä vain pelkästään ympäristön kannalta. Mun mielestä on aika hienoa saada sille tuotteelle kasvot ja nähdä oikeasti, mistä se tulee”, iloitsee Marjut.