Vuosikatsaus 2009
2
SIBELIUS-AKATEMIA
Sisältö 4 6 9 12 14 17 19 21 22
Rehtorin tervehdys Kansainvälinen yhteistyö rikastaa arkea Musiikkitalosta tuli oikea talo! Virta musiikillisten raja-aitojen yli Tutkimuksesta syntyi konkreettisia työkaluja arkeen Vakikumppanin kanssa ei olekaan tylsää Vuorovaikutus esiintyjän kanssa tekee vaikutuksen Avainluvut: Henkilöstö, talous ja konsertit Avainluvut: Opiskelijat
Julkaisija: Sibelius-Akatemia Toimitus: Karoliina Pirkkanen, Kaisa Raitio ja Juha Sjöblom Ulkoasu ja taitto: Pia Myllymäki, Oranssi Design Valokuvat: Niko Rakkolainen, Djupsjöbackan kuva Wilma Hurskainen Paino: Nykypaino, Helsinki 2010 ISSN 1797-4732 (painettu) ISSN 1797-4771 (verkkoversio) Vuosikatsauksia voi tilata Sibelius-Akatemian viestinnästä, p. 040 710 4319, info@siba.fi
4
SIBELIUS-AKATEMIA
Onnistumiseen
tarvitaan yhteinen tavoite ja rohkeutta Orkesterin toiminta on yhteistyötä: muusikoiden, soitinryhmien, johtajan ja orkesterin välistä kommunikointia. Yksinkertaistettu ja selkeämpi versio siitä on kamarimusiikkikokoonpano. Siitä löytyvät ainekset inhimilliseen yhteistoimintaan, pohdiskelee Sibelius-Akatemian rehtori Gustav Djupsjöbacka. – Toimivassa kamariyhtyeessä yksilöt uskaltavat ottaa kantaa ja kyseenalaistaa samalla kuunnellen sitä, mitä vieruskaveri soittaa. Onnistuneeseen yhteissointiin tarvitaan myös sitä, että kaikki ovat sisäistäneet yhteisen tavoitteen ja sen jälkeen toimivat rohkean itsenäisesti. Paras yhteissointi syntyy TOINEN TOISIAAN täydentäen
Kamarimusiikkikokoonpanon erilaiset instrumentit täydentävät toisiaan: kvartetti, jossa soisi pelkkiä viuluja, kuulostaisikin aika yksipuoliselta. Sibelius-Akatemian tavoite on vaalia ja uudistaa suomalaista musiikkikulttuuria. Tämän päämäärän saavuttamiseksi tarvitaan myös arvostusta ja erilaisuuden hyväksymistä. Yhteissoitosta syntyvät toisaalta myös parhaat muistot. – Vuosittaista toimintaamme tarkastellessa huomaa, että talomme erilaiset ”instrumentit”, sibelius-akatemia laiset, tekevät jatkuvasti monitahoista yhteistyötä eri tasoilla. Djupsjöbackakin sai harjoitella uudenlaista ensem ble-toimintaa syksyllä 2009, kun Sibelius-Akatemian uusi hallitus aloitti työnsä. – Kulunut vuosi on opettanut sisäistämään uusia rooleja, ymmärtämään omia rajoja ja luottamaan kollegoiden asiantuntemukseen, rehtori summaa.
VUOSIKATSAUS 2009
5
Kansainvälinen
yhteistyö
rikastaa arkea
Euroopan suurimpiin musiikkiyliopistoihin kuuluvassa Sibelius-Akatemiassa kansainvälinen toiminta on aktiivista. Vuoden 2009 tapahtumarikkain kansainvälinen vierailu koettiin helmikuussa, kun Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri vieraili Arabiemiraattien Abu Dhabissa. Mitä tehdä, kun patarumpujen paloittelu uhkaa tulevaa konserttia?
Perulaissyntyiselle David Claudiolle matka Abu Dhabiin oli ensimmäinen työmatka Sibelius-Akatemian orkesterijärjestäjänä. Hän kertoo, että kirjeenvaihto maailmalle aloitettiin hyvissä ajoin, ja käytännön toimenpiteitä suunniteltiin konsertin järjestävän saksalaisen Abu Dhabi Classics -organisaation kanssa. Yhteistyö pelasi hyvin: asiat hoituivat skandinaavis-germaanisella täsmällisyydellä, ja Claudiolle karttui runsaasti hiljaista tietoa kansainvälisestä yhteistyöstä. – Järjestelyiden aikana minulle annettiin vinkki, että kaikki instrumenttikotelot kannattaa kirjata lento koneeseen omana matkatavaranani, jotta reissu sujuu jouhevammin. Minulla olikin varmasti eniten matkatavaraa koko porukasta eli 14 laatikollista soittimia, muun muassa kuusi bassoa, neljä patarumpua ja yksi tuuba, Claudio hymyilee. Patarummut päreiksi?
Kun lähes 80-päinen joukko instrumentteineen lähtee tuhansien kilometrien päähän, joutuu orkesterijärjestäjä ratkomaan monenlaisia käytännön ongelmia. Kulttuurit kohtasivat Emiraateissa heti lentokentälle laskeutumisen jälkeen. Länsimaisen orkesterin soitinarsenaali oli arabimaailmassa hieman vierasta, ja kynnyskysymykseksi muo-
6
SIBELIUS-AKATEMIA
dostuivat patarumpujen kuljetuslaatikot, jotka eivät mahtuneet läpivalaisulaitteeseen. – Meiltä vaadittiin, että kotelot olisi pitänyt jättää lentokoneeseen. Matkaa olisi pitänyt jatkaa pelkät soittimet kainalossa. Yritimme selittää, ettei instrumentteja voi kuljettaa pitkää matkaa autossa ilman suojaa, Claudio muistelee. Tuntien selvittelyn jälkeen turvallisuusesimies kielsi purkamasta soittimia lentokoneen ruumasta koteloineen, ja itse patarumpukin olisi pitänyt avata, jotta sen sisältö olisi selvinnyt viranomaisille. Lopulta pulmallisen tilanteen ratkaisi tieto siitä, että orkesterin oli kutsunut Abu Dhabi Classics -festivaalille itse sheikki. Varsinaisten harjoitusten alettua ja konsertin lähestyessä työ paikan päällä oli pääsääntöisesti samanlaista kuin Suomessa. Harjoituksia pidettiin brittiläisellä koululla, ja orkesterijärjestäjän tehtävänä oli huolehtia muusikoiden istumajärjestyksestä, nuottitelineistä, korokkeista ja muista käytännön järjestelyistä aivan kuten Suomessakin. Claudion kertomuksista huomaa, että työssä oppii joustavaksi ja yhteistyötaitoja tarvitaan. – Pieniä pulmia tulee tämän työn arjessa vastaan jatkuvasti, ja kompromissejakin joutuu tekemään – kuten tilanteessa, jossa kapellimestarin ja muusikoiden toiveet vaikkapa orkesterin istumajärjestyksestä eivät mene ihan yksiin, Claudio kuvailee. g
Otteita vuoden 2009 kansainvälisestä toiminnasta
• GLOMAS (the Nordic Master of Global Music): Sibelius-Akatemia osallistui uuden yhteispohjoismaisen koulutusohjelman suunnitteluun. • Creative Dialogue 2009, Santa Fé, Yhdysvallat: Järjestyksessään toinen yhteistyöworkshop, jossa seitsemän nuorta sellistiä Yhdysvaltojen huippuyliopistoista ja Sibelius-Akatemiasta työskenteli sellisti Anssi Karttusen johdolla. • The House of the Sun (Auringon talo), Austin, Yhdysvallat: Sibelius-Akatemian oopperaluokan ja Butler School of Musicin (University of Texas at Austin) yhteistyöproduktio. Einojuhani Rautavaaran Auringon taloa esitettiin sekä Järvenpäässä että Austinin kampuksella. Yhteistyössä oli mukana myös Teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun laitos. • ECMA – European Chamber Music Academyn mestariluokka, Järvenpää: Eurooppalainen kamarimusiikin huippuverkosto ECMA kokosi nuoret kamarimusiikin huiput Kallio-Kuninkalan kurssikeskukseen. Opettajina toimivat viulisti Shmuel Ashkenasi, pianisti Avedis Kouyoum djian sekä sellisti Marko Ylönen. • Grazin musiikkiyliopiston kansainvälinen viikko, Itävalta: Grazin uudessa musiikkitalossa esiintyivät Sibelius-Akatemian kamarimusiikkitrio (Väinö Jalkanen, piano, Taavi Oramo, klarinetti ja Tina Brännkärr, alttoviulu) sekä Grazin musiikkiyliopiston sinfoniaorkesterin kanssa konsertoinut klarinetisti Sara Sarvamaa. • ABAM-säveltäjätapahtuma, Rostock, Saksa: The Association of Baltic Academies of Music -säveltäjätapahtumaan osallistui kolme SibeliusAkatemian opiskelijaa. Kansainvälinen Sibelius-Akatemia
• Kansainvälinen toiminta Sibelius-Akatemiassa koostuu muun muassa opettaja- ja opiskelijavaihdosta, kansainvälisistä mestarikursseista, koulutuksen kehittämisprojekteista ja vierailuista. • Yhteistyökouluja Sibelius-Akatemialla on yhteensä noin 150. • Vuonna 2009 Sibelius-Akatemiasta vaihtoon lähti 49 opiskelijaa ja 31 opettajaa. • Vaihtoon Sibelius-Akatemiaan vuonna 2009 saapui 59 opiskelijaa ja 23 opettajaa. • Perusopintoa suorittavista opiskelijoista vuonna 2009 ulkomaalaisia oli 11 % ja jatko-opintoja suorittavista 12 %.
8
SIBELIUS-AKATEMIA
Musiikkitalosta tuli
oikea talo!
Siinä se nyt ONja ihan pian valmis, voivat pitkän rupeaman Musiikkitalon parissa työskennelleet projektipäällikkö Pekka Ritaluoto, tekninen suunnittelija Pekka Purhonen ja projektipäällikkö Mika Vidgrén todeta. Miehet kertoilevat nähneensä Musiikkitalon salit rakennusvaiheessa ihan katonrajasta montun pohjalle. Piirustuksia tutkiessa talven 2009 kirpeät pakkaset koettelivat sormia useankin kerran. – Kuluneen vuoden aikana Musiikkitalosta tuli konkreettinen, kun seinät kohosivat ja suunnittelupöydältä siirryttiin vihdoin raksalle. Eräänlainen amatöörirakentajan wow-efekti, Ritaluoto kuvailee.
Konserttisali, Musiikkitalo
VUOSIKATSAUS 2009
9
Purhonen, Vidgrén ja Ritaluoto.
Usean toimijan yhteistyö vaatii pelisilmää
Erilaisten yhteistyökumppaneiden ja työryhmien kanssa kokouksiin on käytetty valtaisa määrä tunteja. Samalla työt rakennuksella etenevät koko ajan. – Joka päivä on lyöty lukkoon ratkaisuja, jotka näkyvät pitkälle tulevaisuuteen, Vidgrén mietiskelee. Monen toimijan yhteisöksi rakentuva talo on vaatinut pelisilmää moneen suuntaan. On soviteltu rakennuttajien, muiden toimijoiden, alihankkijoiden ja Sibelius-Akatemian oman väen toiveita ja odotuksia yhteen. Miesten verkostot ovatkin muodostuneet laajoiksi. – Kaikilla on tietysti mielipide, tarpeita ja oma sanansa sanottavana – toisaalta lukuiset ulkopuoliset yhteistyökumppanit kaipaavat yhtä selkeää Sibelius-Akatemian ääntä, yhtä viestiä jonka perusteella toimia ja joka huomioida, Ritaluoto toteaa. Vuoden 2009 aikana Musiikkitalo-projekti organisoitui Sibelius-Akatemian sisällä uudelleen. Perustettiin ohjausryhmä ja sen alaisuudessa toimiva projektiryhmä, joka tapaa säännöllisesti ja valmistelee vuonna 2011 koittavaa uutta arkea uusissa tiloissa. Ryhmän yhteistyön toimivuutta kolmikko kehuu yhteen ääneen. Tehtävää riittää kuitenkin vielä paljon. – Mitä pidemmälle rakennustyöt etenevät, sitä yksityiskohtaisemmaksi homma muuttuu, Proomu-nimen ryhmälle oivaltanut Purhonen kertoo. g
• Sibelius-Akatemian lisäksi Musiikkitalossa tulevat toimimaan Radion sinfoniaorkesteri ja Helsingin kaupunginorkesteri. • Musiikkitalosta Sibelius-Akatemian käyttöön tulee noin puolet. Opetus- ja hallintotilojen lisäksi yliopisto saa käyttöönsä viisi omaa salia: Camerata, Organo, Black Box, Sonore ja Auditorio. • Konserttisali ja harjoitussali ovat yhteiskäytössä kolmen toimijan kesken. • Vuonna 2009 kaupunkilaiset saivat tutustua työmaahan 5. syyskuuta vietetyissä Raksabileissä. • Kuluneen vuoden aikana ratkaistiin myös taideteoskilpailu: ulkoalueelle toteutetaan Reijo Hukkasen teos Laulupuu ja pääaulaan Kirsi Kaulasen teos Kaiku. • Rakentaminen on pysynyt tavoiteaikataulussa, ja Musiikkitalo valmistuu huhtikuun lopulla 2011. Avajaisia vietetään 31.8.2011.
10
SIBELIUS-AKATEMIA
VUOSIKATSAUS 2009
11
u s i i m k i llisten a t r i V
raja-aitojen yli
Marraskuussa 2009 sibelius-akatemialaiset keskittyivät viikon ajan tutustumaan toisiinsa ja selvittämään vastausta siihen, ”mitä ne muut sibalaiset tekevät”. Zoomausviikon aikana mestarikursseilla, työpajoissa, luennoilla ja liikuntatunneilla opiskelijat ja opettajat sekä hallintohenkilökunta toimivat yhdessä antaen opin ja kokemuksen virrata vapaasti yli hallinnollisten rakenteiden ja musiikillisten raja-aitojen. Yksi Zoomausviikon viidestäkymmenestä tapahtumasta oli kansanmusiikin osaston opettaja, muusikko Kristiina Ilmosen pitkähuilutyöpaja, johon osallistui sekä ennestään soittimen taitavia että heitä, joille minkään puhallininstrumentin soitto ei ollut entuudestaan tuttua. Omien musiikillisten rajaaitojen ylittäminen oli myös yksi Zoomausviikon tavoitteista: sibelius-akatemialaisia haluttiin rohkaista kokeilemaan jotakin itselle aivan uutta. – Pitkähuilu eli yläsävelhuilu on kiva instrumentti aloittaa. Siihen pääsee heti käsiksi ja ääni syntyy helposti. Liikkeelle lähdetään pienellä sävelskaalalla, Ilmonen kertoo. Yhdessä improvisointi tukee yhteistyötaitoja
Ilmosen työpajassa – kuten kansanmusiikissa muutenkin – improvisointi oli tärkeässä roolissa. Hän toteaakin sen olevan yksi kansanmusiikin osaston vahvuuksista, ja samalla myös keskeinen pedagoginen työkalu. – Ajattelemme, että jokaisen ääni on tärkeä ja arvokas – ja hauskaakin pitää olla. Yhdessä improvisointi opettaa yhteistyötaitoja, jotka kantavat myös muuhun vuorovaikutukseen. Musiikissa samalle taajuudelle pääseminen kehittyy luottamuksesta ja turvallisuuden tunteesta, Ilmonen kuvailee. g
12
SIBELIUS-AKATEMIA
• Sibelius-Akatemian Zoomausviikkoa vietettiin ensimmäistä kertaa 9.–14.11.2009. • Viikon aikana järjestettiin noin 50 tapahtumaa neljältä eri osa-alueelta: hyvinvointi, ergonomia, työelämätietous ja osastojen väliset rajat ylittävät työpajat. Lisäksi tarjolla oli noin 20 oheistapahtumaa. • Tapahtumat olivat avoimia niin opiskelijoille kuin henkilökunnallekin. • Viikon ohjelmiin ilmoittautui noin 700 sibelius-akatemialaista. • Seuraava Zoomausviikko järjestetään 1.–5.11.2010.
VUOSIKATSAUS 2009
13
14
SIBELIUS-AKATEMIA
Tutkimuksesta syntyi
konkreettisia työkaluja arkeen
Musiikin tohtori Olli Vartiaiselle vuosi 2009 oli pitkän urakan huipentuman aikaa. Orkesterinjohtajana ja opettajana kauan työskennellyt mies alkoi valmistella tohtorintutkintoaan jo 1990-luvun lopussa. Pitkä tie sai yhden päätepisteensä, kun kehittäjäkoulutuksessa valmistuneen tohtorintutkinnon tarkastustilaisuuden suunnittelu saattoi alkaa. Vartiainen kertoo, että Sibelius-Akatemian kolmesta erilaisesta tohtorintutkintolinjasta juuri kehittäjäkoulutus oli hänen työlleen luonteva valinta, sillä oppilasorkesterin johtajan tarvitsemia valmiuksia käsitelleen tutkimuksen lopputuloksena syntyi uusia konkreettisia työkaluja. Orkesterinjohtajan kannalta terve nöyryys on osa yhteistyötä
Käytännön opetustilanteissa nuorten muusikoiden parissa yhteistyötaitoja kysytään. Johtajan pitää olla aivan tietyllä tavalla herkkänä sille, mitä orkesterissa tapahtuu, ja vuorovaikutustaidot ovat ratkaisevia. Johtaja kun on aina riippuvainen johdettavistaan. – On osattava olla terveellä tavalla nöyrä ja kunnioitettava niin oppilaiden kuin opettajakollegoiden osaamista, Vartiainen kuvailee.
Orkesterinjohtajalla on musiikkioppilaitoksessa monenlaisia rooleja. Hän toimii usein nuotistonhoitajana, vahtimestarina ja orkesterijärjestäjänä mutta toisaalta myös nuorten muusikkojen tukijana ja kasvattajana. Monen tehtävän yhteensovittelu vaatii sekin vahvoja vuorovaikutustaitoja, joiden kehittämisen Vartiainen havaitsi tutkimuksessaan pitkälti vielä puuttuvan soitonopettajien ja oppilasorkesterinjohtajien koulutuksesta. Vertaistukeakin kentällä kaivattaisiin: on helpottava tunne huomata, ettei ole ongelmatilanteissa yksin, eikä vika aina välttämättä ole ainoastaan tahtipuikon takana. – Näiltä osin koulutus ei vielä ihan vastaa työelämän tarpeisiin. Tietysti teknisten orkesterinjohtotaitojen tulee olla kohdallaan, mutta etenkin lasten ja nuorten kanssa toimiessa myös sosiaalinen puoli tulee vahvasti esiin, Vartiainen kertoo. Tuore tohtori kuvailee oppineensa prosessissa paljon: hän asettui itse yhdeksi tutkimuskohteeksi, reflektoi, kävi läpi ja sanallisti omia kokemuksiaan. – Oli onnenpotku, että sain tehdä tämän tutkinnon. Opiskeluprosessin myötä vahvistui ja rakentui ammatillinen identiteettini niin orkesterinjohtajana kuin opettajanakin, Vartiainen iloitsee. g
VUOSIKATSAUS 2009
15
TOHTORIN TUTKINNOT SIBELIUS-AKATEMIASSA • Sibelius-Akatemiassa voi suorittaa musiikin lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon valinnaisesti joko taiteilija-, tutkija- tai kehittäjäkoulutuksessa. • Taiteellinen koulutus sisältää taiteelliset opin- ja taidonnäytteet (konsertit sekä mahdolliset tallenteet, sävellyskoulutuksessa sävellykset) sekä kirjallisen työn. • Tutkijakoulutus sisältää väitöskirjan sekä tieteellistä työtä tukevat opinnot. • Kehittäjäkoulutus painottuu joko taiteellisesti tai tieteellisesti. Sen opinnäytekokonaisuus voi sisältää
erilaisia osioita kuten konsertteja, äänitteitä, sävellyksiä, nuottieditioita, opetusnäytteitä, oppimateriaaleja, laitteita tai tietokoneohjelmia. Tutkinto suoritetaan erikoistumalla tiedollisesti ja taidollisesti johonkin erityiskysymykseen. Koulutuksen tavoitteena on antaa uusia, musiikin alalla soveltamiskelpoisia valmiuksia. • Kaikki tohtorintutkintoon tähtäävät opinnot sisältävät myös tieteen- ja taiteenfilosofisia opintoja. • Vuonna 2009 Sibelius-Akatemiasta valmistui 18 musiikin tohtoria: 12 taiteilijakoulutuksesta, 5 tutkijakoulutuksesta ja 1 kehittäjäkoulutuksesta.
OTTEITA VUODEN 2009 TUTKIMUSTOIMINNASTA • Professori Anne Sivuoja-Gunaratnamin johtama tutkimushanke Suomalaisen teatterin lauluosasto (1873–1879) mikrohistoriallisesta perspektiivistä kertomusten, esityskäytäntöjen ja äänten polyfoniana sai Suomen Akatemialta 500 000 euron rahoituksen vuosille 2010–2013. • Musiikkikasvatuksen osastolla alkoi vuoteen 2011 kestävä Suomen Akatemian rahoittama tutkimus maahanmuuttajien musiikillisesta toimijuudesta (Att utforska demokratin: Föreställningar om invandrarelevers utveckling av musikaliskt aktörskap). Tutkijana toimii professori Sidsel Karlsen. • Professori Vesa Kurkelan 3-vuotinen Suomen Akatemian rahoittama hanke Music cultures and
16
SIBELIUS-AKATEMIA
corporate culture. Changes in music broadcasting in Finland, 1963–2005 valmistui. Hankkeessa tutkittiin suomalaisen radiomusiikin ja musiikkiradioiden kehittymistä. • Ulla-Britta Broman-Kanasen Suomen Akatemian tutkijatohtorina toteuttama projekti Kvalitet som dialog och tid. Forskningsprojekt om ett musikuniversitet i omvandling päättyi 2009. • Tutkimuksista kirjana ilmestyivät muun muassa: Vesa Kurkela, Sävelten markkinat – Musiikin kustantamisen historia Suomessa (Helsinki: Sulasol 2009) ja Decanonizing Music History (ed. Vesa Kurkela & Lauri Väkevä. Cambridge Scholars Press 2009).
Vakikumppanin kanssa ei olekaan tylsää
Sibelius-Akatemian ja Itellan yhteistyösuhde alkoi jo vuonna 2005. Vakiintuminen ei ole kuitenkaan tuonut urautumista, vaan yhteistyö on vuosi vuodelta kehittynyt molemmille osapuolille arvokkaaksi kumppanuudeksi.
VUOSIKATSAUS 2009
17
• Sibelius-Akatemia otti aktiivisen otteen yliopistolain uudistuksen tuomiin mahdollisuuksiin ja panosti yritysyhteistyöhön perustamalla yritysyhteistyön yhteyspäällikön toimen. • Syksyllä 2009 valmistui päivitetty yritysyhteistyön malli, joka luotiin kulttuuritoimijoiden ja liike-elämän strategisia yhteyksiä rakentavan Pink Eminencen kanssa. • Vuonna 2009 Sibelius-Akatemian yhteistyökumppaneita olivat Itella ja Helsingin Sanomat. Pienempiä tai projektikohtaisia kumppaneita olivat Eläke-Fennia ja Fortum.
– Yhteistyö rakentuu Itellan ja Sibelius-Akatemian samanlaisille arvoille. Kummatkin ovat vahvoja suomalaisia toimijoita, joilla on tukeva jalansija kansainvälisessä toiminnassa, ja joiden brändit tukevat toisiaan, SibeliusAkatemian yhteyspäällikkö Sami Ylisaari kertoo. Yhteistyöstä lisäarvoa kummallekin
Markkinointisuunnittelija Paula Lappalainen Itellasta on ollut yhteistyössä mukana lähes alusta alkaen. – Yhteistyömme tärkeänä päämääränä on, että molemmat osapuolet hyötyvät. Meille yhteistyö on myynnin tukiväline asiakassuhteiden hoidossa, mutta samalla haluamme tukea nuorten muusikoiden koulutusta ja musiikkikulttuuria, Lappalainen selventää. Lappalainen kuvailee Sibelius-Akatemian olevan yhteistyökumppanina joustava, luotettava ja aina laadukas. – Olemme räätälöineet Itellan tavoitteiden mukaisesti tilaisuuksia, joissa opiskelijamme pääsevät tutustumaan esiintyvän taiteilijan työhön perinteisestä poikkeavassa ympäristössä, Ylisaari kuvailee. Saisiko olla lohimaista musiikkia?
Itellan ja Sibelius-Akatemian yhtenä keskeisistä yhteistyömuodoista on ollut JazzSpagetti-konsepti, joka perustuu Show & Dinner -tyyppiseen ideaan, jossa kutsuvieraille tarjoillaan vuorotellen musiikkia ja ruokaa.
18
SIBELIUS-AKATEMIA
– Tilaisuuksissa ohjelma ja ruoka tukevat toisiaan. Esimerkiksi modernia aasialaista ruokaa tarjoilevassa ravintolassa musiikkiin ja esiintyjien puvustukseen tuotiin aasialaisia vivahteita, Ylisaari täsmentää. Paula Lappalainen kertoo, että tilaisuuksissa on ollut rento ja vapautunut tunnelma ja ne on koettu ainutlaatuisina elämyksinä. Palaute on ollut poikkeuksetta hyvää. – Musiikki, ruoka ja niiden yhteensovittaminen herättävät keskustelua. Toisinaan myös ravintolan henkilökunta innostuu konseptista. Oulussa ravintolapäällikkö oli innostunut kovasti ruoan ja musiikin yhdistämisestä. Kun pääruokana oli lohta, hän ehdotti, voisiko musiikki noudattaa lohen liikkeitä, Lappalainen nauraa. Yhteistyökumppanuudessa tuttuus tuottaa yhä uusia mahdollisuuksia
Tulevaisuudessa Sibelius-Akatemian ja Itellan on tarkoitus entisestään syventää yhteistyötä ja kehittää uusia konsepteja. – Onnistuneen yhteistyön takeena on ehdottomasti luotettava yhteyshenkilö, joka tuntee meidät: liiketoimintamme, tarpeemme ja tavoitteemme. Tilaisuudet ovat olleet aina onnistuneita, koska meitä on kuunneltu, ja siksi on osattu tarjota oikeita asioita. Kun kummallakin toimijalla on syvällinen ymmärrys toisen organisaatiosta, voidaan entistä paremmin hyödyntää toisten vahvuuksia sekä nähdä uusia yhteistyön mahdollisuuksia, Lappalainen summaa. g
Vuorovaikutus esiintyjän kanssa tekee vaikutuksen
Marraskuussa 2009 lukuisissa kouluissa Helsingistä Rovaniemelle etsiydyttiin SibaTV:n ääreen seuraamaan interaktiivista lasten- ja nuortenoopperaa.
VUOSIKATSAUS 2009
19
Arto Joutsimäki ja Matti Jordman
Yksi mukana olleista kouluista oli Keravan keskuskoulu, jonka opettaja Arto Joutsimäki muistelee tapahtumaa lämmöllä. Kaikki lähti liikkeelle siitä, kun kehittämispäällikkö Matti Jordman Sibelius-Akatemiasta laittoi sähköpostilistalle viestin, jossa kysyttiin kiinnostusta osallistua Oopperaa Tässä ja Nyt! -konserttiin. Inter aktiivisessa konsertissa yleisö rakentaa esityksen yhdessä muusikoiden kanssa chattaamalla muun muassa kohtausten aiheista ja tyylistä. – Oppilaat eivät olleet aiemmin kuulleet tällaisesta ideasta. Keravalla konsertti esitettiin musiikkiluokille, mutta mukana oli myös oppilaita, jotka eivät olleet koskaan käyneet oopperassa. Konsertin aikana nuoret kuuntelivat keskittyneesti ja väliajoilla he juttelivat keskenään kohtauksiin lähetettävistä ehdotuksista eikä siitä, mitä tehdään tulevalla välitunnilla, Joutsimäki hymyilee. Arto Joutsimäki näkee interaktiiviset konsertit kiinnostavina mahdollisuuksina kouluille etenkin maakunnissa, joissa ei ole juurikaan ole tilaisuutta nähdä monipuolisesti musiikkia livenä. Oppilaiden silmissä elävä musiikki nostaa kaiken kaikkiaan musiikin arvoa. Joutsimäki pohtii, kuinka tällaista konserttimuotoa voisi kehittää. Muitakin musiikinlajeja kuin oopperaa voisi kokeilla, ja lisäksi voisi tutkia mitä muuta interaktiivisuudella voisi saadakaan aikaan, sillä se teki nuoriin heti vaikutuksen. g
20
SIBELIUS-AKATEMIA
• SibaTV on vuodesta 2006 lähtien toiminut Sibelius-Akatemian verkkolähetyskanava, joka on tärkeä osa yliopiston taiteellisen toiminnan kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä. • SibaTV lähettää konsertteja ja muita tapahtumia Sibelius-Akatemian saleista internetin välityksellä suorana. • Esitykset ovat myös katsottavissa SibaTV:n verkkosivulta tallenteina määräajan. • Vuonna 2009 toteutettiin 19 julkaistua monikameratuotantoa. • Verkkovälitteisiä koululaiskonsertteja toteutettiin kaksi: Kanteleen kyydissä ja Oopperaa tässä ja nyt! Konserteissa kokeiltiin vuorovaikutusta esiintyjien ja katsojien välillä. Yleisö sai vaikuttaa esityksen etenemissuuntaan äänestämällä verkossa annetuista vaihtoehdoista tai antamalla sisältö- ja tyyliehdotuksia chatin avulla. • SibaTv löytyy osoitteesta www.siba.fi/sibatv
Avainluvut – henkilöstö, talous ja konsertit
H enkilöstömäärä ( henkilötyövuosia )
Julkiset
400
350
J ulkisten
konsertit
2005
2006
2007
2008
2009
341
280
249
469
475
konserttien lkm
300
J ulkisten
250
konserttien
kuulijamäärät
40 748 29 198 29 684 34 000 36 962
200 150 100
Tilauskonsertit
50 0
2005
2006
Muu henkilöstö
2007
2008
2009
Opetus- ja tutkimushenkilöstö
Kustannusrakenne ( tuhatta
euroa )
T ilauskonserttien T ilauskonserttien kuulijamäärät
35000
30000
30000
25000
25000
20000
20000
15000
15000
10000
10000
5000
5000
2005 Vuokrat
2006
2007
Muut menot
2008
2006
2007
2008
2009
317
292
305
333
182
52 900 72 483 50 550 78 840 45 717
R ahoituslähteet ( tuhatta
35000
0
2005 lkm
2009
Henkilöstömenot
0
2005
2006
2007
Täydentävä rahoitus
euroa )
2008
2009
Budjettirahoitus
VUOSIKATSAUS 2009
21
O piskelijoiden
lukumäärä
2005 2006 2007 2008 2009
Perusopiskelijat
1429
Jatko-opiskelijat
148
132
136
155
153
Nuorisokoulutus
80
82
81
84
80
U lkomaalaisten
opiskelijoiden lukumäärä
22
SIBELIUS-AKATEMIA
1412 1402 1168 1115
2005 2006 2007 2008 2009
Perusopiskelijat
156
135
148
119
122
Jatko-opiskelijat
14
16
17
19
19
Avainluvut – opiskelijat ja tutkinnot
H akeneet
ja aloittaneet , perusopiskelijat
H akeneet
ja aloittaneet ,
N uorisokoulutus
120
1200 1000
100
800
80
600 60 400 40
200 0
2005
2006
Hakeneet
S uoritetut
2007
2008
2009
20
2005
Aloittaneet
2006
Hakeneet
H yväksytyt
tutkinnot
2007
2008
2009
Aloittaneet
ja kirjoilla olevat jatko - opiskelijat
200
350 300
150
250 200
100 150 100
50
50 0
2005
2006
Kandidaatit
O piskelija -
2007
2008
Maisterit
0
2009
Tohtorit
2005
2006
Kirjoilla olevat
U lkomaalaisten
ja opettajavaihto
80
30
70
25
60
2007
2008
2009
Hyväksytyt
suorittamat tutkinnot
20
50 15 40 10
30
5
20 10
2 007 Opiskelijavaihto, lähteneet
2008 Opiskelijavaihto, saapuneet
0
2009 Opettajavaihto, lähteneet
Opettajavaihto, saapuneet
2005 Maisterit
2006
2007
2008
2009
Tohtorit
VUOSIKATSAUS 2009
23
Yhteystiedot PL 86, 00251 Helsinki 020 753 90 info@siba.fi www.siba.fi R-talo Pohjoinen Rautatiekatu 9, 00100 Helsinki T-talo Töölönkatu 28, 00260 Helsinki P-talo (Pitäjänmäki) Kutomotie 9, 00380 Helsinki
Kuopion osasto Kuopionlahdenkatu 23 C, 70100 Kuopio Seinäjoen toimipiste Keskuskatu 32 A, 60100 Seinäjoki Kallio-Kuninkalan kurssikeskus Ristinummentie 6, 04400 Järvenpää www.kuninkala.fi Primo Sibelius-Akatemian ohjelmapalvelu www.ohjelmaprimo.fi Anne Toppila, tuottaja 050 526 1970, anne.toppila@siba.fi
Yritysyhteistyö Sami Ylisaari, yhteyspäällikkö 040 710 4249, sami.ylisaari@siba.fi Vivat Academia ry Sibelius-Akatemian ystäväyhdistys www.siba.fi/vivatacademia vivat.academia@siba.fi