Äänenkuljettaja 6 2011-2012

AJASSA

Katse kohti sivuaineita

SOOLO

Taideyliopiston kätilö aloitti työnsä

Sibelius-Akatemia 6/2011–2012

Olli ryhtyi oppaaksi

NÄKYMÄ

Taideyliiopiston hahmottelu etenee!

6/ 2011–2012 Äänenkuljettaja on noin kaksi kertaa kuussa ilmestyvä Sibelius-Akatemian sisäinen tiedotuslehti.

SISÄLLYS

Äänenkuljettajan ilmestymispäivät syyslukukaudella 2011: 7.9.2011 28.9. 2011 19.10. 2011 2.11. 2011 16.11. 2011 30.11.2011 Käy kertomassa mielipiteesi Äänenkuljettajan jutuista Introssa (Ajassa -> Äänenkuljettaja). Voit äänestää mielestäsi parasta juttua ja osallistua keskusteluun. Äänenkuljettajassa on tilaa yhdelle tai kahdelle tiiviisti kirjoitetulle, hyvin perustellulle mielipidekirjoitukselle. Tekstin maksimimitta on noin 160-17o merkkiä välilyönteineen. Lähetä tekstisi omalla nimelläsi varustettuna osoitteella aanenkuljettaja@siba.fi. Emme julkaise nimimerkillä kirjoitettuja tekstejä.

ALKUSOITTO

Täydet kalenterit............................................................................4 AJASSA

Taloushallinto valmistautuu taideyliopistoon....................5 Olli Musiikkitalon oppaana........................................................6 Katse sivuaineisiin!........................................................................8 Sibelius-Akatemian uusi rehtori monen haasteen edessä......................................................... 10 Pentacon-verkosto - yhteistyössä ja avoimuuden hengessä...................................................................................... 11 Only missing the chalkboard................................................ 12 Jaettua........................................................................................... 13 SOOLO

14 Kohti uusinta-auditointia....................................................... 16 Taideyliopistohanke organisoituu....................................... 18 Taideyliopiston kätilö aloitti työnsä.................................................

Toimitus Karoliina Pirkkanen Puh. 040 710 4319 aanenkuljettaja@siba.fi Taitto Karoliina Pirkkanen

Mitä taideyliopiston perustamissopimus pitää sisällään?........................................................................... 19 KOETTUA

EPTA Sveitsissä............................................................................ 20

Kannen kuva Olli Liljeström, muka Kuva: Karoliina Pirkkanen

APURI

Joulumuistio............................................................................... 21

Painopaikka SAY

Muutosvoimat liikkeelle!........................................................ 22

ALKUSOITTO

edustajaa, opetusministeri itse etunenässä, opetus- ja kulttuuriministeriön syysseminaarissa Musiikkitalossa. Musiikkitalon palveluyhtiön johdossa tapahtuneet muutokset koskevat luonnollisesti meitäkin ja tärkeintä on, että toiminta voi jatkua keskeytymättä.

Taideyliopistohanke eteni marraskuun puolessavälissä perustamissopimukseen asti.

Viimeisessä vaiheessa vaikeimpia kysymyksiä olivat enää muotoilut akatemioiden rahastojen tuotosta ja ensimmäisen hallituksen kokoonpanosta. Perustamissopimus on se dokumentti, joka tavallaan sinetöi perustamisaikeet, vaikka teoriassa vielä on mahdollisuus, että jossakin vaiheessa jokin partnereista vetäytyykin. Ylioppilaskunta on puheenjohtajansa kautta kritisoinut sopimuksen sisältöä nimenomaan hallituksen opiskelijajäsenten valinnan kohdalla.

Totta on, että sopimuksen teksti, jossa toinen opiskelijapaikoista läänitetään Kuvataideakatemialle, ei noudata yliopistolakia. Yhtä vähän sen tekee kolmesta tämänhetkisestä kollegiosta koottu ”superkollegio”, jonka tehtävänä on valita ensimmäinen hallitus ja sen kautta ensimmäinen rehtori. Mutta sopimus on kokonaisuus, josta ei voi irrottaa yksittäisiä palasia.

Tällä nimenomaan on tarkoitus päästä vaikean siirtymävaiheen yli järjestäytyneeseen toimintaan ja yliopistolain mukaisiin rakenteisiin.

Sibelius-Akatemiassa nopea aikataulu tulee merkitsemään kokousaikataulujen ja kalentereiden täyttymistä. Kymmenkunta työryhmää tarvitaan pelkästään järjestelmien ja hallinnon yhdistämistä varten. Mutta useimpia meistä kiinnostaa eniten se, mitä taideyliopistolla halutaan sisältöpuolella saada aikaan. Minkälaisia lisäyksiä koulutukseen, tutkimukseen ja taiteelliseen toimintaan yhdessäelo voi tuottaa?

Tätä pohtii tärkeä strategiaperustan ja uusien avausten työryhmä, jossa istuvat kolmen yliopiston rehtorit ja vararehtorit. Tämän työn tulokset on tarkoitus tuoda yleiseen keskusteluun kommentoitavaksi ennen tammikuun puoltaväliä. Toivon, että mahdollisimman moni lausuu mielipiteensä nettikeskustelun kautta tai muulla tavalla. Taideyliopistohankkeen projektijohtajaksi on nimetty VTT Sep-

Täydet kalenterit

S

yyslukukausi on lähestymässä loppuaan ja kädessäsi on kauden viimeinen Äänenkuljettaja. Olemme nyt asuneet puoli vuotta Musiikkitalossa ja sen aikana voineet todeta, miten valtava kiinnostus taloa kohtaan on noussut.

Uskon, että kiinnostus akustiseen musiikkiin on kasvanut upeiden puitteiden kautta. Pelkällä uutuudella voidaan ratsastaa vain tietty jakso, mutta uskon ihmisten aistien saaneen talosta sellaisen piristysruiskeen, että he kernaasti palaavat yhä uudestaan. Vaikka puutteita toiminnan sujuvuudessa ja resursseissa on ollut, ovat useimmat kävijöistä olleet tavattoman mielissään. Meidän pienet salimme ovat saaneet osakseen suitsutusta ja urkusali saa kerta toisensa jälkeen ihmiset heittäytymään lyyrisiksi. Sibelius-Akatemialle on annettu loistavat puitteet! Viimeksi 21.-22. marraskuuta tämän sai todeta 250 korkeakoulujen johdon

3

ALKUSOITTO

po Määttä ja hänen tehtävänä on hämähäkkinä verkossa pitää kokonaisuus kasassa.

Syksyn kuuma keskusteluaihe on ollut harjoitusluokkien käyttö ja pelisäännöt niiden varaamiseen. Vaikka kielenkäyttö on ollut suoraa ja välillä loukkaavaakin, on ylioppilaskunnan tuore selvitys harjoittelemisen ehdoista ja tarpeista erinomainen osoitus siitä, mitä hyvillä kysymyksillä ja selkeällä analyysillä voi saada aikaan. Tuomas Saloniemen teksti on erinomainen kontribuutio toiminnan, tilojenkäytön ja viime kädessä opiskeluintensiteetin nostamiseen. Tämän materiaalin pohjalta on hyvä edetä suunnittelussa! Parasta aikaa käynnistetään Tilaa oppimiselle -projektia, jolla tähdätään tilojen parempaan käyttöön, lukuvuoden periodittamiseen, opintohallinnon prosessien joustavoittamiseen - kaikki jotta opiskelu etenisi eikä aikaa hukattaisi. Opiskeluintensiteetti ja opintopistekertymä ovat lajit, joissa meillä tuloksissa mitaten on runsaasti parannettavaa.

Joulu tulee meille taas muistutuksena elämän vilpittömästä yksinkertaisuudesta ja lapsenomaisesta luottamuksesta Suuren Ihmeen edessä. Haluan toivottaa kaikille antoisaa joulun odotusta ja rentouttavaa lomaa kun se päivä koittaa. Sitä ennen tapaamme erinäisissä yhteyksissä, esimerkiksi henkilöstön perinteisissä pikkujoulujuhlissa perjantaina 9.12.

Kamarimusiikkisalissa. Tai taideyliopistoissa toteutettavissa kolmessa illanistujaisissa 10.,11. ja 12. joulukuuta kolmessa eri koulussa.

KOLME - TOISTA - TAIDE Tule tutustumaan.

Tule vaikuttamaan.

Tule vaikuttumaan.

Kolme tilaisuutta kolmessa taiteen akatemiassa.

12.12. klo. 18–20.30 Siba, Musiikkitalon auditorio Taideyliopisto mitä, missä, milloin, miksi, miten?

Kuuntelua, kyselyä, ihmettelyä alustuksia Paneelikeskustelun aiheina • taideyliopiston tuleva rakenne • aikataulu: miten edetään?

• kuka tekee mitä?

• vaikutukset tutkintorakenteisiin?

14.12. klo. 16–18.30 Teatterikorkeakoulu, Tori Miten näen itseni taideyliopistossa Tule katsomaan, tutustumaan, tapaamaan.

Kohtaamisia: opiskelija-opettaja / opiskelija-opiskelija / opettaja-opettaja • Kerro kuka olet, mitä teet. Mihin voisit sijoittua taideyliopistossa. Kenen kanssa.

• Pilottihankkeiden, ideoiden, avausten, esittelyä: mitä unelmia, haaveita, konkreettisia hankkeita on liikkeellä.

• Vapaata seurustelua. Tarjoilua.

• Illan lopuksi esitys: Anton Tšehov: Lokki Teatterisalissa klo. 19.00 16.12. klo. 14–19 Kuvataideakatemia, Taiteen talo Basaari - kuvataidetta, musiikkia, teatteria Vieraile aulan palautepöydässä ja ehdota millaista opetusta taideyliopisto voisi tarjota sen kaikille opiskelijoille. Hanki joululahjat Kuvataideakatemian joulumyyjäisistä.

• Open Studios: tapaa Kuvataideakatemian opiskelijoita työhuoneilla.

• Näe ja kuule Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun opiskelijoiden esityksiä.

• Kaiku-galleriassa esillä Kuvataideakatemian ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden teoksia.

• Vapaata seurustelua. Tarjoilua.

Gustav Djupsjöbacka

4

AJASSA

Teksti ja kuva: KAROLIINA PIRKKANEN

Taloushallinto valmistautuu taideyliopistoon Taideyliopiston lähestyessä palvelutiimeissä ryhdytään laatimaan tilanneselvitystä. Siban taloustiimi valmistautuu luottavaisen uteliaasti uuteen arkeen vuonna 2013. - En usko että tulossa on samanlainen savotta kuin yliopistouudistuksen yhteydessä, uumoilee kamreeri Hilkka Suominen.

Ministeriön päätös taideyliopistoon menosta tuli loppujen lopuksi kuin salama kirkkaalta taivaalta ja aikataulu on tietysti kireä. Esimerkiksi avajaispäivänä ei tulevasta ollut vielä selkoa - tai oli erilaista tietoa.

-Uskoisin kuitenkin, että kun kolmen yliopiston tekijät ovat prosessissa mukana, saadaan kyllä kaikki kasaan vaikka aikataulu onkin tiukka. Näiden muutosten keskellä aina vain toivoo, etteivät myllerrykset häiritsisi opiskelijoiden ja opettajien perustyötä, että arki säilyisi kuitenkin harmonisena ja rauhallisena. Kiire ja stressi kun ovat kuitenkin aina uhka myös luovuudelle. n

12 vuotta Sibassa työskennelleelle Suomiselle kollegat Teakissa ja Kuvassa ovat tuttuja jo vuosien ajalta. Taideyliopistoarjen suunnittelu käynnistettiinkin vapaasti kahvittelulla Timo Lampisen (Teak) ja Leena Virtasen (Kuva) kanssa. Kahvikupin ääressä vaihdettiin ajatuksia - todettiin, että toimivan talouden rakentaminen on kaikkien yhteinen etu ja että hyviä käytänteitä voidaan jakaa matkan varrella.

- Halusin olla aloitteellinen ja kutsua kollegat kokooon. On jännittävää nähdä, miten tällainen yritys perustetaan! Tilikartat pitää yhtenäistää ja saada kirjanpito sellaiseksi, että muun muassa tilinpäätösten vaatimat eurot saadaan näkyviin yhtenäisesti, Suominen aprikoi.

Laki ja asetukset säätelevät paljolti taloustiimin toimintoja: tietyt prosessit ja raportointi ovat pakollisia ja ministeriön säätämiä ja ne on vain toteutettava.

- Meillä on nähdäkseni kyllä hyvät ja toimivat raportointijärjestelmät, jotka varmasti hyödyntäisivät muitakin taideyliopistoja.

Yliopistojemme kokoero on yksi tekijä isossa paletissa mutta muutenkin jokaisen kolmen taideyliopiston taloudenhoito on organisoitu hieman eri tavoin: Teak käyttää yksityistä tilitoimistoa, Kuva ja Siba palvelukeskus Paven palveluja. Selvitettävää riittää mutta Suominen on luottavainen.

- Olen aina ollut luonteeltani haasteista pitävä, sellainen ”koskea päin” -tyyppi. Ja jatkuviin muutoksiin sopeutuminen ja haasteet ovat nykyisen työelämän tätä päivää. Yliopistouudistus oli meille todellinen koetinkivi, ja sen jälkeen usko vahvistui että muutoksista kuin muutoksista selvitään!

5

AJASSA

Teksti ja kuvat: KAROLIINA PIRKKANEN

Olli Musiikkitalon oppaana Joko sinä olet kotiutunut M-taloon? Muutama Siban opiskelija on ottanut pytingin jo työmaakseenkin. Mukalainen Olli Liljeström on yksi heistä.

M

usiikkitalon opastetut kierrokset ovat olleet kysyttyä tavaraa tänä syksynä.

Siban täydennyskoulutus vastasi osaltaan huutoon ja värväsi talon omista opiskelijoista viiden hengen iskujoukon, joka koulutettiin opastustehtäviin. Mukana on opiskelijoita eri aineryhmistä. Musiikkikasvatuksen opiskelija Olli Liljeström haki - ja pääsi - oppaaksi useasta syystä.

- Tykkään kovasti tästä talosta ja kävin täällä jo rakennusvaiheessa. Toisaalta olin myös tutorina, joten ilmeisesti päädyn helposti tällaisiin hommiin. Opastustyö sopii hienosti myös opintojen lomaan, kielitaitoa voi hyödyntää ja esiintymiskokemustakin saa, Liljeström toteaa.

Oppaat koulutettiin tehtäviinsä yhden päivän johdannolla. He muun muassa keskustelivat arkkitehti Marko Kivistön kanssa ja saivat vuorovaikutusvalmenusta Martina Roosilta. Preppauksesta huolimatta ensimmäinen kierros ”itse teossa” tietysti jännitti, vaikka alkumetreillä tukena olikin toinen opiskelijaopas.

- Muutaman opastuskierroksen olen nyt pitänyt, ja lunttilaput ovat vielä tarpeen. Esimerkiksi vuosiluvut ja Siban salien istumapaikkojen määrä eivät vielä tule ulkomuistista. Talo on niin täynnä yksityiskohtia! Aivan hulluja kyselyitä ei vielä ole ehtinyt tulla mutta monia ihmetyttää esimerkiksi se, kuka nuo kaikki ikkunat pesee ja kuka pyyhkii pölyt salien seinäpaneeleista...

Sparraushenki on oppaiden kesken hyvä ja oma Facebook-ryhmäkin kokemusten jaka-

miseksi ja yhteyden pitämiseksi on jo luotu.

Yhteisenä pyrkimyksenä on antaa elämyksiä kävijöille, joten kierroksille osallistuva ryhmä on tietysti huomioitava. ”Virkaintoisena” Liljeström saattaa tarrata myös eksyksissä olevalta näyttävää musiikkitalovierastakävijää hihasta - Haasteellinen olisi esimerkiksi ryhmä, jonka kaikki jäsenet olisivat jollain lailla liikuntarajoitteisia. Myös teiniryhmät jotka on tyyliin ”pakotettu” visiitille ovat omalla tavallaan haaste, heidän kanssaan pitää laittaa oma persoona - ja musiikkikasvattajan ammattitaito - vahvemmin peliin.

Liljeström on havainnut, että ryhmiä luotsatessa myös opas saa välillä hengähtää. On ollut kiva huomata, että voi ottaa aivan rauhassa.

Ketään ei häiritse, jos hetken hakee muistin uumenista jotakin tiettyä yksityiskohtaa.

- Talo on kävijöillekin niin uusi, että katsottavaa kyllä riittää vaikka puheessani tulisi pieni paussikini.

Talo on tullut siis opiskelijan kannalta tutuksi eri kulmista. Liljeströmin suosikkipaikka Musiikkitalossa on Agora - siellä on kuulemma otettu päiväunia ja myös breikattu kavereiden kanssa.

- Minusta Sibelius-Akatemia on pienentynyt muuttojen myötä. Mannerheimintien varrella törmää usein tuttuihin ja olen tutustunut myös ihan uusiinkin ihmisiin. Talon perustana ollut kohtaamisen idea on mielestäni kivasti laajennut myös ulkotiloihin. n

6

AJASSA

Agorassa voi ottaa vaikka päiväunet, vinkkaa Olli Liljeström

Täydennyskoulutus kierrättää • Sibelius-Akatemian täydennyskoulutus organisoi keskitetysti Musiikkitalon kiertokäyntejä.

• Ryhmäkoko 25 henkilöä • Opastuksen kesto 1h • Kiertokäynnit kielillä suomi, ruotsi, englanti • Hinta 105 € jos kierros järjestetään osastosi/ toimialasi vieraille tai yhteistyökumppaneille, kierroksen kustannukset tulevat ko. osaston / toimialan vastuualueen maksettavaksi. Hinta on omakustannehinta, joka muodostuu oppaan palkasta sisältäen sos.ja eläkemaksut sekä oheistöiden kulut.

• Hinta 180 € jos kysely tulee ulkopuoliselta ryhmältä tai yritykseltä jne., joka ei ole yhteistyökumppani.

• Yhteyshenkilö: Mia Seppälä, mia.seppala@ siba.fi, 040 710 4366 tai sijaisena Hely Visuri, hely.visuri@siba.fi, 040 710 4209.

7

AJASSA

Teksti ja kuva: KAROLIINA PIRKKANEN

Katse sivuaineisiin!

Vuoden 2012 alusta Sibelius-Akatemiassa astuvat koulutusrakenteen uudistuksen myötä voimaan uudet oppiaineet.

S

uuria mullistuksia sibalaisten opiskelu- ja opetusarkeen ei ole koulutusrakennetta ruuvaillessa tiedossa mutta muun muassa sivuainekokonaisuuksien selkeyden pitäisi lisääntyä. Esimerkiksi HOPS sinänsä ei muutu: kun se kerran on hyväksytty, se pätee kuten aiemminkin ja sitä muokataan tarvittaessa kuten ennenkin. Koulutusrakenneuudistuksen projektipäällikkö Eero Linjama korostaakin, että kyseessä ei ole tutkinnonuudistus vaan yliopiston tapa pyrkiä tarjoamaan opiskelijoille entistä monipuolisempia opintopolkuja. Miksi uudistus sitten piti tehdä ellei se kuitenkaan suuresti muuta kenenkään arkipäivää?

- Kyse ei ole siitä, että nykyisissä koulutussisällöissä olisi mitään vikaa. Tietysti toive on, että ”sählääminen” vähenee kun selkeys lisääntyy. Talossa on valtava osaamisresurssi ja uusien oppiaineiden myötä pyritään siihen, että se olisi jäsennellysti ja laajasti jokaisen opiskelijan käytössä valinnaisissa ja sivuaineopinnoiss, Linjama selventää.

sivuainekokonaisuuksia, jotka tulevat olemaan opiskelijoille valinnaisia. Kokonaisuudet muodostetaan osana normaalia opetussuunnittelutyötä pohtimalla, mitä opetusta aineryhmä voisi tarjota muille kuin omille pääaineopiskelijoilleen. Esimerkiksi musiikkiteknologiassa pääaineen opiskelijan opintosisältö poikkeaa huomattavasti sivuaineisen opiskelijan tarpeista eikä ole tarkoitus, että vaikkapa klassisen huilistin on pakko opiskella puhaltimien soittoa kansanmusiikissa.

- Ideana on, että valinnaisena sivuaineopintona voi opiskella tiettyyn pisteeseen saakka jonka jälkeen opiskelija voi ”sulautua” tarvittaessa pääaineisiin opintoihin. Samalla säilyy mahdollisuus syventyä pääaineeseen kuten ennenkin, ketään ei ole tarkoitus survoa väkisin monipuolisuuteen.

Opettajalle voi uusien sivuainekokonaisuuksien myötä tarjoutua tilaisuuksia jakaa pedagogisen kehittämistyön tuloksia laajemminkin kuin vain oman instrumentin tai aineryhmän opiskelijoille.

Sisältö edellä

Kokonaisuuksia kehitetään vuosi vuodelta

Vuodenvaihteessa käsite ”koulutusohjelma” painuu historiaan.

- Se on ollut rakenteellinen käsite, joka on tuottanut lähinnä hallintotöitä muttei tarjoa sisällöllisesti opiskelijalle oikeastaan mitään. Uusi rakenne on toivoaksemme kuvausvoimaisempi ja kertoo paremmin sen, mitä oppiaine pitää sisällään. Uudella koulutusrakenteella on myös helpompi siirtyä taideyliopistoon eikä ole haitaksi, että ”oma pesä siivotaan” ennen yhdistymistä, Linjama toteaa.

Pääaineen statuksen määräävät opetussuunnitelma ja opinnäyte: silloin kun ne ovat merkittävästi erilaisia, on syytä määritellä sisältö omaksi pääaineekseen. Koulutusrakenneuudistuksen yhteydessä muodostetaan nykyistä kiinteämpiä

Oppiaineiden ja erityisesti sivuainekokonaisuuksien kehitystyö jatkuu pitkälle eikä valmista tulle kertaheitolla. Tällä opetussuunnittelukierroksella kokonaisuuksien laadinta etenee tiettyyn pisteeseen, kokemuksia kerätään ja suunnittelu jatkuu jälleen seuraavalla kierroksella. Opiskelijat ovat ne ”jalat”, joiden avulla kokonaisuuksia muovataan: mikäli joku opintokokonaisuus ei tunnu tarpeelliselta tai mielekkäältä, ei sinne kerry opiskelijoitakaan. Toisaalta valinnaisia opintokokonaisuuksia voi syntyä puhtaasti opiskelijoiden toiveiden perusteella. Yksi konkreettinen esimerkki tästä on Arts Managementin järjestämä työelämävalmennuksen sivuainepaketti. Pilottisivuainetta on myös testattu jazzin aineryhmässä, jossa mahdollisuus on ollut olemassa pitkään.

8

AJASSA

Asioista niiden oikeilla nimillä

on lähinnä selkeyttä ja helpotuksia. Myöskään taideyliopiston suhteen uudistuksella ei liene suurtakaan vaikutusta.

- Jos asiat tehdään hyvin, voidaan saada aikaan hyvinkin persoonallisia ja erilaisia opintoratkaisuja, summaa Tarnanen. n

Säten opiskelijan Niilo Tarnasen mielestä sibalainen sivuainekulttuuri on ollut hieman levällään, opintooppaasta ei ole saanut tarpeeksi selkeää kuvaa opetuksesta ja myös käsitteet sivuaine ja pääainetta tukevat (pakolliset) opinnot ovat ehkä sekoittaneet.

- Toivottavasti uudistus selventää terminologiaa, eikä hämärrä sitä entisestään. Nykyään sivuaineopinnoilla tarkoitetaan pakollisia teoria-, historia ja muita vastaavia opintoja. Uudistuksessa sivuaineella aletaan muiden yliopistojen tapaan tarkoittaa melko vapaasti pääaineesta riippumatta valittavia opintoja. Olisi hyvä, ettei samaa sanaa käytetä näistä kahdesta asiasta, vaan teoriaopintoja nimitettäisiin esimerkiksi pakollisiksi pääainetta tukeviksi opinnoiksi.

Opiskelijan toive olisi, että opetussuunnitelma olisi tietynlainen katalogi, josta näkisi selvästi mitä kurssi tarjoaa, mikä sen sisältö, vaikeusaste ja tavoitteet ovat.

- Jos tavoitteet kirjataan hyvin, opiskelija näkee helposti vastaavatko ne hänen omia oppimistavoitteitaan. Tällä rakenneuudistuksella päästään sivuainemaailmassa ehkä vähän lähemmäks muita yliopistoja. jos saadaan rakennettua mielekkäitä sivuainepaketteja, jotka toimivat vinkkeinä siitä, mitä kursseja ei-pääaineisen opiskelijan kannattaa valita, vaikkei koko pakettia ehtisi opiskellakaan.

Sibalaisten aamukahvit to 1.12 klo 9–10 Wegelius-salissa

Ai mikä uudistus?

- Kysyin juuri opiskelijaryhmältäni asiasta eivätkä he juuri tienneet koko koulutusrakennuudistuksesta, hymähtää sävellyksen ja musiikinteorian lehtori Matti Saarinen.

Hänen mukaansa myöskään opettajien näköalat eivät juuri muutu ainakaan tässä vaiheessa.

- Hiukan epäselvää on vielä ehkä se, mitä sivuainekokonaisuus tarkoittaa, kuka päättää - ja kiire on jos ensi vuoden alusta on tarkoitus olla uudessa järjestelmässä. Uskoisin, että sävellyksen pääaineopiskelijoille ei rakenneuudistuksesta suuria muutoksia tule mutta aineryhmämme palvelufunktio on varmasti huomioitava.

Suurempia intohimoja edessä oleva koulutusrakenneuudistus ei liene opiskelijoiden keskuudessa herättänyt - ja miksi olisi, jos odotettavissa

Tule keskustelemaan ja kuulemaan koulutusrakenneuudistuksesta • Mikä oikeasti muuttuu?

• Vaikuttaako uudistus valmistumiseeni tai OPS:iini?

• Entä miten se vaikuttaa opetustyöhön?

• Muuttuuko opetussuunnittelu?

• Isäntänä vararehtori Jari Perkiömäki, paikalla myös koulutusrakenneuudistuksen projektipäällikkö Eero Linjama sekä johtoryhmän jäseniä. Tervetuloa keskustelemaan tai vain nauttimaan aamusumpit! Voit myös keskustella koulutusrakenneuudistuksesta Introssa (Ajassa > Keskustelu)

9

AJASSA

Sibelius-Akatemian uusi rehtori monen haasteen edessä

Edellisen rehtorinvaalin yhteydessä käytiin vilkas paneelikeskustelu (Erik T. Tawaststjerna, Veli-Markus Tapio ja Gustav Djupsjöbacka)

S

kanavien kautta parhaimmat mahdolliset kandidaatit tavoitetaan.

Haku etenee siten, että yhteistyökumppaniksi valittu konsultti haastattelee sekä nykyisen että uuden hallituksen jäsenet sekä rehtorin ja vararehtorin ja kokoaa samalla listaa mahdollisista Sibelius-Akatemian sisäisistä ja ulkoisista rehtoriehdokkaista. Tämä lista tiivistetään neljästä kuuteen nimeen, joista uusi rehtori valitaan. Lopulliseen uuden SibeliusAkatemian rehtorin valintaan osallistuu uusi hallitus kokonaisuudessaan.

Taideyliopistoon siirtymisen ylimenovaiheessa tuleva ja nykyinen rehtori tulevat toimimaan osittain limittäin siten, että uusi rehtori keskittyy yhteisön rakenteen ja johtamisjärjestelmän kehittämiseen sekä muihin Sibelius-Akatemian toimintaan strategisella tasolla tulevaisuudessa vaikuttaviin asioihin. n

ibelius-Akatemian nykyisen rehtorin Gustav Djupsjöbackan toimikausi päättyy vuoden 2012 lopussa ja hallitus on halunnut hyvissä ajoin lähteä etsimään hänelle seuraajaa. Hakuprosessin tukena käytetään konsultin apua ja sopivan kumppanin etsintä tähän työhön on käynnissä.

Vuoden 2013 alussa siintävä taideyliopiston käynnistyminen heijastuu myös Sibelius-Akatemian seuraavan rehtorin valintaan. Odotettavissa esimerkiksi on, että rehtorin nimike muuttuu dekaaniksi lakimuutoksen myötä.

Muutenkin päätös lähteä mukaan Taideyliopistoon vaikuttanee todennäköisesti myös rehtorin rooliin, tehtäviin ja vastuisiin. Siksi uuden rehtorin profiilin hahmottaminen on tärkeää: mitkä ovat ne tärkeimmät haasteet, odotukset ja tehtävät jotka hän kohtaa – ja minkälaisella osaamisella niihin voi parhaiten vastata. Lisäksi on määriteltävä, minkälaisten

10

AJASSA

Teksti: HEIDI PARTTI Kuva: KAROLIINA PIRKKANEN

Pentacon-verkosto - yhteistyössä ja avoimuuden hengessä

M

tiukka organisaatio, vaan verkosto, jossa kaikkia musiikkikorkeakouluja koskevien haasteiden kohtaaminen perustuu yhteistyölle ja avoimuudelle.

Pentacon-jäsenet ovat sitoutuneet ideoiden, materiaalin, henkilökunnan, opiskelijoiden ja hallintohenkilöstön vapaaseen liikkuvuuteen verkostoon kuuluvien instituutioiden välillä. Käytännössä tämä voi toteutua vaikka opiskelija- tai tutkijavaihdon kautta sekä raportoimalla onnistuneista – tai epäonnistuneista – pedagogisista kokeiluista.

Viiden vuoden periodin aikana verkosto tulee järjestämään myös säännöllisiä konferensseja ja erilaisia verkossa tapahtuvia yhteistyöhankkeita sekä julkaisemaan hankeraportteja. Myös verkoston nettisivut ovat rakenteilla. Kaikki toiminta tähtää siihen, että verkosto auttaisi jokaista siihen kuuluvaa instituutiota tunnistamaan ja vastaamaan omiin, paikallisiin haasteisiinsa ja onnistumaan osoittamaan oman olemassaolonsa tärkeyden suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan.

- Pentaconissa on kyse ennen kaikkea käytäntöjen kehittämisestä: siitä, että voimme inspiroida toinen toistamme sekä oppia toinen toisiltamme.

Tätä kautta kykenemme tekemään parhaita mahdollisia valintoja paikallisesti, omissa instituutioissamme, Schippers kiteytti Pentacon-verkoston johtoajatuksen. n

usiikin korkeakoulutusta ovat viime vuosina haastaneet moninaiset taloudelliset, poliittiset ja kulttuuriset paineet, joihin eri maiden konservatoriot ja musiikkiyliopistot pyrkivät tahoillaan vastaamaan.

Samaan aikaan musiikin korkeamman asteen oppilaitoksia on syytetty sisäänpäin kääntyneisyydestä. ”Me emme ole onnistuneet todistamaan merkityksellisyyttämme emmekä palvelemaan meitä ympäröiviä ja usein rahoittavia yhteisöjä tarpeeksi hyvin,” totesi professori Huib Schippers Griffithin yliopiston Queensland Conservatoriumista vieraillessaan Sibelius-Akatemiassa marraskuussa.

Schippers toi mukanaan uutisia viiden kansainvälisesti arvostetun konservatorion/musiikkiyliopiston Pentacon-nimisestä yhteistyöverkostosta, jonka tavoitteena on viiden vuoden ajan (2010-2015) etsiä yhdessä vastauksia musiikin korkeakoulutuksen kohtaamiin haasteisiin. Australialaisen Queensland Conservatoriumin sekä Sibelius-Akatemian lisäksi verkostoon kuuluvat Guildhall School of Music & Drama Lontoosta, McGill-yliopiston Schulig School of Music Kanadasta sekä hollantilainen Royal Conservatoire The Hague yhteistyökumppaneineen, joihin lukeutuvat Conservatorium Groningen, Orpheus Institute Ghent ja Leidenin yliopisto.

Viiden miljoonan euron budjetilla toimiva Pentacon-yhteistyö on keskittynyt erityisesti viiden avainteeman ympärille: tunnistamaan ja toteuttamaan aikaamme soveltuvia pedagogisia menetelmiä; valmistamaan opiskelijoita rakentamaan menestyksellinen ura nykyisissä musiikillisissa ympäristöissä; rakentamaan siltoja yhteisöihin panostamalla alati muuttuviin, musiikin ja ihmisten välisiin suhteisiin; tutkimaan teknologian avaamia mahdollisuuksia musiikin luomisessa, oppimisessa ja levittämisessä; sekä kehittämään ja toteuttamaan akateemisesti korkeatasoista ja taiteellisesti tinkimätöntä tutkimustyötä.

Schippersin mukaan Pentacon ei pyri olemaan

11

AJASSA

Text and images: KAROLIINA PIRKKANEN

Only missing the chalkboard

G

lenda Dawn Goss is waiting for her study group to arrive. The four post-graduate students in the course ”Academic Music Writing” is gathering in the library once a week - but not only to collect something to be read at home but to meet in the listening group instead of a classroom. The group is taking the full advantage of the library’s capasity: the lecturer, prof. Glenda Dawn Goss, was delighted to hear of the opportunity to organize the group meetings in library settings.

- This has been wonderful! The technical equipment is all in our use and what could be more appropriate setting for this group to meet than the library, where all the material we need is right at hand.

The space seems to be working well as a teaching facility as well. the comfortable sofas are quite inviting. Some little things are still missing, though.

- A chalkboard would be useful, and the table might be a little bit too low for writing, Goss has noticed.

The library has three well-equipped listening rooms which are available for students, teachers and staff only. Listening rooms serve also as working space for small groups.

Library listening rooms can be reserved in advance at the library, by email (sibakirjasto@ siba.fi) or via telephone (040-7104 224) . Reservations are kept for 15 minutes after the reserved time. After this, the reservation is released to the next customer. n

12

AJASSA

kOKOSI: KAROLIINA PIRKKANEN

JAETTUA Musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin osaston syksyn 2012 konserti haussa Musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin osaston syksyn 2012 konsertit nyt haussa (entinen Soiva Akatemia -sarja)! Lähetä ehdotuksesi 20.12. mennessä. Hakuohjeet sekä sähköinen lomake löytyvät Introsta osaston ilmoitustaululta.

Lisätietoja antavat Miisa Järvi (miisa.jarvi@siba. fi, gsm 040 710 4334) ja Hans Tinell (hans.tinell@ siba.fi, gsm 040 710 4318) n

M-talon ruokapalveluita selvitettiin

Säveltaiteen valtionpalkinto Jukkis Uotilalle

Sibisläisiltä kyseltiin lokakuussa tyytyväisyydestä Musiikkitalon lounasravintolapalveluihin. Vastauksia Ylioppilaskunnan teettämään kyselyyn tuli yhteensä 82 ja palautetta käytiin lävitse asiakastoimikunnan kokouksessa.

Runsaasti kritiikkiä saivat mm. ruoan laatu ja annoskoot, joiden rajoittamista pidetiin turhana ja ahdistavanakin. Puolet vastaajista näki myös aukioloajoissa parantamisen varaa: ruokaa tarvitaan myös iltapäivisin ja viikonloppuisin. Pienen välipalatarjoilun puute kismitti. Kritiikkiä annettiin muun muassa kasvisruoan proteiinin vähäisyydestä, kassajonoista, aukioloajoista ja välipalojen puutteesta.

Ruoan sisältöä Restelissä luvattiin pohtia ja kehittää muun muassa kustannusten sallimissa puitteissa. Kävijämääriä on seurattu ja havaittu muun muassa, että henkilökunnan hinnan alentaminen ei tuonut lounasravintolaan lisää Sibelius-Akatemian henkilökuntaa. On toivottu, että M-talossa myöhään työskentelevät saisivat vatsantäytettä iltaisinkin ja parasta aikaa selvitetään, voisivatko myös opiskelijat käyttää Taiteilijakahviota iltaisin. Asia pitää kuitenkin selvittää ensin orkestereiden kanssa ja sitä käsitellään POY:n johtoryhmässä. Iltanälkään tuovat tietysti myös helpotusta Agoraan avattavat automaatit kun ne saadaan käyttöön. n

Valtion säveltaidetoimikunta on myöntänyt vuoden 2011 säveltaiteen valtionpalkinnon jazzmuusikko Jukkis Uotilalle. Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa, ja se luovutettiin Uotilalle 16.11.2011 Helsingissä. Säveltaiteen valtionpalkinnolla voidaan nostaa esiin viime vuosien merkittäviä saavutuksia tai kunnioittaa pitkäaikaista ja ansiokasta elämäntyötä.

Rumpali, pianisti, säveltäjä ja Sibelius-Akatemian jazzmusiikin professori Jukkis Uotila on Suomen kansainvälisesti arvostetuin jazzmuusikko kautta aikojen. Suomalaisen jazzyleisön tietoisuuteen hän nousi vuonna 1977 Pori Jazzin rumpalikomeettana. Ylioppilaaksi tultuaan Uotila muutti New Yorkiin opiskelemaan; samalla hän solmi sikäläiseen jazzmusiikin eliittiin arvokkaita kontakteja, jotka loivat pohjaa hänen tulevalle kansainväliselle uralleen. Vuonna 1983 Uotila valittiin Sibelius-Akatemiaan ensin jazzmusiikin osaston lehtoriksi, sitten osaston johtajaksi ja vuodesta 1994 Pohjoismaiden ensimmäiseksi jazzmusiikin professoriksi. Opetus- ja vastuutehtävien rinnalla Uotilan taiteilija ura on jatkunut ja jatkuu menestyksekkäänä ja monipuolisena. Jukkis Uotila on yli 30 vuotta kestäneen muusikonuransa aikana palkittu useilla eri tunnustuksilla. n

13

SOOLO

Teksti ja kuva: KAROLIINA PIRKKANEN

Taideyliopiston kätilö aloitti työnsä

O

arkeen paikan päällä, jotta ymmärtäisin sitä maailmaa, jossa te työtänne teette.

Määttä työskentelee taideyliopiston yhtenä ”kätilönä” elokuuhun 2012 saakka ja tarvittaessa siitä vielä vuoden loppuun. Kunhan taideyliopiston rehtori ja hallitus on valittu, ajetaan myös projektia varten koottu organisaatio vähitellen alas.

- Ei voi varmastikaan sanoa, että taideyliopiston synnytys alkaa nyt – onhan asiasta keskusteltu jo hyvin kauan. Omassa lajissaan tämä tulee olemaan vaativa projekti, mutta toivon, että tästä muodostuu avoin, läpinäkyvä ja innostava matka kaikille. Haastavaa on sekin, että perustyössä ei voi laittaa vuodeksi luukulle lappua - ”hetkinen, olen tekemässä taideyliopistoa” - vaan normaalia arkea on pyöritettävä siinä samalla. Viestinnällisesti on myös tärkeää, että hankkeellekin annetaan loma-aika.

Keskeinen kysymys on, onnistutaanko tämän kahdentoista kuukauden matkalla luomaan toimivat perusteet ja edellytykset taideyliopistolle ja sen muotoutumiselle jatkossa.

ululaissyntyinen Seppo Määttä aloitti taideyliopiston perustamisvaiheen projektijohtajana 21.11. ja pääseekin heti tositoimiin.

Kotioloissa rumpuja ja sähkökitaraa poikiensa Konstan ja Roopen kanssa soittelevalla miehellä on selkeä käsitys omasta tehtävästään seuraavan vuoden mittaan: vuoden 2012 aikana luodaan se perusta ja ne edellytykset, joiden päälle taideyliopisto voi toden teolla alkaa rakentua.

- Pidän osaltani huolta siitä, että ne asiat saadaan aikaan mitä kuulukin, että aikataulu pitää, että edetään tietyllä systematiikalla, läpinäkyvästi mutta samalla säilyttäen mahdollisuus avoimeen keskusteluun. Juttelen, kuuntelen ja seuraan sovittujen toimenpiteiden etenemistä mutta myös autan mahdollisten ongelmien ratkaisussa. Toimin myös linkkinä ja pyrin saattamaan ihmisiä yhteen. Pitää uskaltaa luottaa siihen, että ihmisillä on ideoita ja näkemystä mutta samalla on huolehdittava, että jokaisella on tieto siitä mitä heiltä odotetaan.

Ja entä käytännössä? Istumalihaksia Määttä tulee varmasti tarvitsemaan. Hän tapaa muun muassa johtoryhmää säännöllisesti, perjantaina 25.11. päivä kului hallinnollisten selvitystyöryhmien kick-offiin osallistuessa ja tämän jälkeen tapaamisvuorossa ovat ylioppilaskuntien edustajat. Yhteyttä saa kuulemma toki ottaa muutoinkin.

- En usko tulevani minkään taiteenalan asiantuntijaksi vuodessa, mutta pyrin perehtymään jokaisen taideyliopiston toimintakulttuuriin parhaani mukaan. Minulla ei ole pysyvää työhuonetta, vaan yritän liikkua ja tavata ihmisiä joka talolla tasapuolisesti. Halusin itse tämän mahdollisuuden tutustua akatemioiden

Suhde Taideyliopistoon luodaan monella tasolla Taideyliopistohanke voi tuntua helposti etäiseltä – joltakin, jota ”puuhataan jossakin muualla”. Osa tätä kokonaisprosessia on myös se, minkälaisen suhteen yliopistojen väki yksilötasolla siihen luo ja millaisia merkityskokemuksia taideyliopiston muotoutumisprosessi avaa.

- Mahdollisia pelkoja ja huolenaiheita on syytä käsitellä yhdessä. Toivon erityisesti hyviä keskusteluja sisällöstä; mitä se on, mitä se voisi olla – rohkeutta kurkata naapuriin, voisiko

14

SOOLO

Määttä kannustaa aktiivisuuteen ja kannustaa rohkeasti osallistumaan, kyselemään ja ottamaan yhteyttä.

- Kaikkia loistavia yhteistyön mahdollisuuksia ei aina nähdä yläkerrassa, ja vielä jää nähtäväksi se, mihin taideyliopiston akatemiat ovat sisällöllisesti valmiita. Jaksan kuitenkin aina hämmästyä siitä, miten ihmiset onnistuvat luomaan uutta ja haluaisin, että itsestään, ”ruohonjuuritasolla” syntyneet ideat pääsisivät hankkeessa esille. Itsekin olen tässä opiskelijana, tutustun akatemioiden arvoperustaan. n

jotain tehdä yhdessäkin. Aika nopeasti pitäisi saada myös konkreettisia näyttöjä siitä, että yhteistyö on mahdollista. Vastauksia moniin kysymyksiin on vielä kohtuullisen vähän, mutta ammattimaiseen johtamiseen kuuluu myös kertoa, ettei tietoa tässä vaiheessa vielä ole.

Muutenkin Määttä vähän kavahtaa ”pakkopaitameininkiä”: hän mieluummin heittää pallon yhteisölle, liputtaa yhdessä ideoinnin puolesta. Hän näkee projektissa kolme eri tasoa.

Rakenteellisella tasolla ovat ne hallinnolliset ja institutionaaliset raamit joita luodaan ja joissa toimitaan. Yksilötasolla lymyilee se suhde, jonka jokainen itse luo taideyliopistoon: mitä se merkitsee minulle, työlleni, opinnoilleni.

- Haastavin on mielestäni ryhmätaso: se taideyliopiston sosiaalinen todellisuus, käsitykset, mielipiteet, pelot ja huhutkin jotka muodostuvat erilaisissa keskusteluissa ilmiöstä nimeltä taideyliopisto.

Perustyössä ei voi laittaa vuodeksi luukulle lappua ”hetkinen, olen tekemässä taideyliopistoa”

Katso Seppo Määtän videotervehdys Sibalaisille Intron Älkkäri-sivuilta 15

NÄKYMÄ

Teksti EERO LINJAMA JA TIINA TUOMIKOSKI

Kohti uusinta-auditointia Syyskuussa kerroimme, miten mm. tuntiopettajat ovat osallistuneet SibAn kehittämiseen. Nyt keskitymme arviointiin ja palautteeseen ja niiden vaikutuksiin. Sibalaisten mielipiteitä ja palautetta kysellään nyt monella rintamalla - kannattaa pitää paitsi silmät ja mieli avoinna ja kertoa, mikä toimii ja mikä ei.

Uusinta-auditointi ja sen kohteet

keskitetty viestinnän vastuut yhdelle henkilölle.

Opiskelijoilta ja opettajilta pyydetään palautetta tukipalveluiden toimivuudesta keväisin WebroPolkyselyiden avulla. Viime huhtikuisen kyselyn mukaan tukipalvelujen vahvuuksia sekä opettajien että opiskelijoiden mukaan ovat asiantuntemus ja ystävällisyys. Kehittämisen varaa oli muun muassa muun muassa vastuunjaosta informoinnissa: kuka tekee mitäkin ja keneen ottaa yhteyttä missäkin asiassa.

SibAn laatujärjestelmä uusinta-auditoidaan loka-marraskuussa 2012. Uusinta-auditoinnin kohteina ovat • laatujärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio, sisältäen erityisesti laatujärjestelmään liittyvän tiedon saatavuuden ruotsiksi ja englanniksi • tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus palautejärjestelmän osalta sekä • Kiertokäynnit kielillä suomi, ruotsi, englanti • laatujärjestelmän kokonaisuus.

• Käy tutustumassa SibAn laatujärjestelmään osoitteessa www.siba.fi/esittely/laadunhallinta. Sivut ovat luettavissa nyt myös ruotsin- ja englannin kielillä.

Palaute kulkee kasvokkain ja verkossa Koulutuksen palautemenettelyitä kehitetään tänä lukuvuonna erillisessä projektissa. Tavoitteena on toisaalta keventää ja täsmentää palautteen antajien – opettajien ja opiskelijoiden – taakkaa erilaisten palautekyselyjen ristitulessa ja toisaalta helpottaa koulutuksen järjestämistä antamalla tarkoituksenmukaisempaa tietoa siitä, missä mennään. Jos oikein hyvin käy, niin virheistä opitaan ja mahdollisuuksiin osataan tarttua.

Syksyllä päättyvästä ryhmäopetuksesta on Oodissa avoinna palautelomake 7.-20.12.2011. Lomakkeen kysymyksiin on tehty pientä viilausta sillä silmällä, että saatua tietoa voisi paremmin käyttää aineryhmän ja osaston kokonaisuudessa. Opettajat keräävät opintojaksoiltaan oman harkintansa mukaan myös lisää palautetta muilla tavoilla – esim.

Webropol-kyselyillä tai yksinkertaisesti juttelemalla opiskelijoiden kanssa. Sibelius-Akatemian keskeisin palautemenetelmä on hyvä pitää aina mielessä: opettajien ja opiskelijoiden vuorovaikutuksessa asioista puhutaan ja niihin tartutaan sellaisella ketteryydellä, että joskus ei parannuksia tule edes huomanneeksi.

Arvioi ja anna palautetta! – Parantuuko SibA? SibAa pyritään parantamaan erilaisten arviointien ja palautteiden avulla. Itsearviointeja varten yliopistolla on yhteinen arviointimalli, jota kaikki aineryhmät ja hallintopalveluiden tiimit hyödyntävät oman toimintansa peilaamisessa ja kehittämisessä. Itsearvioinnit tehdään tänä syksynä jo kolmatta kertaa ja niistä saadaan kehittämiskohteita ensi vuoden suunnittelua varten. Edellisissä itsearvioinneissa löytyi kehittämisen kohteita ja asioille on jotakin tehty - näyttöjä siitä, että arvoinnilla on vaikutusta, on jo saatu. Jazzilla on mm. käynnistetty alumnitoiminta, Kimulla parannettu opiskelijoiden hyvinvointiin liittyviä toimia ja kirjastolla

16

NÄKYMÄ

Muitakin kyselyjä on tänä lukuvuonna tulossa vastattavaksi. Kevään lopuksi kaikista lopuista lukuvuoden ryhmäopetuksen opintojaksoista avataan palautelomake Oodiin. Jos valmistuminen osuu kohdalle, niin pääsee vastaamaan kandi- tai maisterikyselyyn. Vuotuisen opiskelun ja opiskeluympäristön tilasta tietoa haetaan jälleen alkukeväällä toteutettavalla opiskelijakyselyllä. Tuolloin myös opettajat pääsevät vastaamaan opettajakyselyyn. Näitä ei tarvitse erikseen muistaa tai laittaa kalenteriin – kunhan lukee sähköpostiaan. Introon on kehitteillä myös yleinen anonyymin palautteen antamisen mahdollisuus kaikille sibalaisille.

Palautefoorumista parantamiseen Kyselyiden määrä pyritään pitämään kohtuullisena.

Huvikseen ei ole tarkoitus sähköposteja lähetellä.

Ennen kuin ensimmäistäkään kysymystä päästetään ilmoille, on oltava selvillä mitä aiotaan ja voidaan kehittää sekä miten saatu tieto voidaan hyödyntää. Ihmisille yleensä tulee mieleen monenlaisia kysymyksiä, mutta läheskään kaikkia ei ole mitään syytä esittää. Jos kyselyihin vastaaminen tuntuu turhalta, on siitä syytä kertoa. Kannattaa kuitenkin myös antaa asioille aikaa tapahtua – tänään annettu palaute voi aiheuttaa parannusta vasta esimerkiksi ensi vuoden opetussuunnitelmissa.

Jotta saatu palautetieto voisi vaikuttaa opetuksen järjestämiseen tai opetussuunnitelmiin, järjestetään osastoilla keväällä kaikille avoimet palautefoorumit. Näissä kootaan eri palautekanavista tullut tieto ja sovitaan mitä niiden perusteella tehdään. Tätä kautta tieto onnistumisista ja parannusta vaativista asioista pääsee kootusti eteenpäin organisaation rattaissa. n

Kirjasto kehittää viestintäänsä Kirjasto löysi omaa toimintaansa arvioidessaan parantamisen varaa muun muassa viestinnästään. Tuumasta toimeen - Aino Jalkanen nimettiin kirjaston viestintävastaavaksi.

- Huomasimme että kun asioista informoiminen ei ollut selkeästi kenenkään yksittäisen henkilön vastuulla, se jäi hiukan retuperälle. Tärkeää kuitenkin on, että joka kanavassa puhelinvastaajasta verkkosivuihin ja lappuihin kirjaston ovella on sama tieto.

Tämä helpottuu kun informaatiosta vastaa yksi henkilö, ja niinpä Jalkanen huolehtii nyt niin kirjaston www-, Intro- ja Facebook-sivujen ajantasaisuudesta. Kun tiedotuksesta huolehtii aina sama ihminen, myös viestien sisältö pysyy tasaisen laadukkaana eikä ole sidoksissa siihen kuka esimerkiksi laitehankinnoista tai tietokantauudistuksista uutisoi.

- Muun muassa muutto Musiikkitaloon ja verkkosivu-uudistus toivat meidät tilanteeseen, jossa monista asioista oli välttämätön saada viestiä uudella tavalla. n

Siban arviointi- ja palautepakki SibAn arviointi- ja palautetyökalupakki • Opintojaksopalautteet • Kandi- ja maisterikyselyt • Opiskelija- ja opettajatkyselyt • Palautefoorumit • Aineryhmien ja palvelutiimien itsearviointimallit • Työhyvinvointikysely • Aloitteet

17

NÄKYMÄ

Teksti: SEPPO SUIHKO

Taideyliopistohanke organisoituu

K

keväänä esitettävän uuden yliopiston tulossopimuksen valmistelun. Taideyliopiston nimen pohdinta on myös alkamassa, sekin on päätettävä ensi tammikuussa.

Hallintohenkilökunnista muodostetut 15 työryhmää ovat myös juuri aloittamassa eri tukipalveluiden nykytilan selvityksiä. ja näiden selvitysten on oltava valmiina ensi tammikuussa.

Hankkeella tulee olemaan lisäksi henkilöstön ja opiskelijoiden edustajista koostuva seurantaryhmä. Johtoryhmä on myös asettamassa opettajista ja opiskelijoista koostuvaa työryhmää tekemään ehdotuksen siitä, miten opettajat ja opiskelijat muulla tavoin osallistetaan uuden yliopiston valmisteluun. Tarkoituksena on mahdollistaa tammikuusta alkaen sekä Sibelius-Akatemian sisäinen että kolmen yliopiston henkilöstön ja opiskelijoiden yhteinen keskustelu hankkeeseen ja uuteen yliopistoon liittyvistä asioista. Myös kentän ääntä tullaan kuulemaan erityisissä sidosryhmätapahtumissa.

Yliopistojen hallitukset seuraavat hanketta joka kokouksessaan ja tekevät päätökset tärkeimmistä asioista. Haasteena on tietenkin saada hallituksista ulos samansisältöiset päätökset. Tätä auttaa hallitusten puheenjohtajien mukanaolo hankkeen johtoryhmässä.

Mitä tulee Taideyliopiston johtamisen rakenteisiin ja muihin yksityiskohtiin, ne siirtyvät kaikki uuden yliopiston valmisteltaviksi ja päätettäviksi. n

uvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun hallitusten puheenjohtajat ja rehtorit allekirjoittivat 15.11.

Taideyliopistoa koskevan perustamissopimuksen, jota opetus- ja kulttuuriministeriö on edellyttänyt uuden yliopiston perustamista koskevan lainsäädäntövalmistelun aloittamiseksi. Ministeriö onkin nyt aloittanut yliopistolain muutoksen valmistelun tarkoitukseen viedä lakiesitys eduskunnan käsittelyyn helmikuussa. Yliopistojen hallitukset ottavat esitykseen kantaa tammikuussa.

Perustamissopimus keskeiset osat koskevat uuden yliopiston hallinnon ja talouden järjestämistä siirtymäaikana. Taideyliopiston ensimmäinen, ensi vuoden loppuun saakka toimiva yliopistokollegio koostuu kolmen yliopiston nykyisistä kollegioista. Sen ainoana tehtävänä on valita Taideyliopiston ensimmäisen hallituksen ulkopuoliset jäsenet ja vahvistaa sisäisten jäsenten valinta. Seuraava kollegio on tarkoitus valita syksyn 2012 aikana yliopistolain mukaisesti normaaliin tapaan.

Ensimmäisen hallituksen jäsenmääräksi on sovittu 10, josta neljä ulkopuolista ja kuusi sisäistä jäsentä. Tarkemmat yksityiskohdat löytyvät Introsta. Pyrkimyksenä on, että uusi hallitus ja rehtori olisi käytännössä valittu kesälomaan mennessä. Viralliset valintapäätökset voidaan tehdä uutta yliopistoa koskevan voimaanpanolain tultua voimaan 1.8.2012.

Hankkeen johtoryhmä (hallitusten pj:t, rehtorit ja hallintojohtajat) on järjestäytynyt ja hyväksynyt 15.11. hankesuunnitelman. Rehtorien ja vararehtorien muodostama työryhmä on 22.11. aloittanut Taideyliopiston strategiaperustan sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle ensi

18

NÄKYMÄ

Teksti: IMMO AAKKULA, KAROLIINA PIRKKANEN

Mitä taideyliopiston perustamissopimus pitää sisällään?

S

hallintoelin Sopimus sitoo juridisesti vain nykyisiä yliopistoja mutta allekirjoittajat lähtevät siitä, että myös Taideyliopiston yliopistokollegio, hallitus ja rehtori noudattavat sitä. Ensimmäisen taideyliopiston yliopistokollegion muodostavat nykyiset kollegiot ja sen tehtävänä on valita Taideyliopiston ensimmäisen hallituksen ulkoiset jäsenet ja vahvistaa sisäisten jäsenten valinta. Taideyliopiston yliopistokollegion toimikausi käynnistyy elokuussa 2012 ja kestää ensi vuoden loppuun. Sen puheenjohtajana toimii SibAn kollegion puheenjohtaja (Martti Rousi) Taideyliopiston ensimmäisen hallituksen toimikausi on 1.1.2013-31.12.2014. Hallitus valitaan kevään 2012 aikana ja valinta vahvistetaan 1.8.2012 jälkeen. Hallituksen keskeinen tehtävä on rehtorin valitseminen ja johtosäännön vahvistaminen ennen 1.1.2013. Hallitukseen valitaan 4 ulkoista ja 6 sisäistä jäsentä; sisäisistä kaksi opiskelijaa (toinen Kuvasta) ja 4 henkilöstöryhmien edustajia (2 SibA:sta, 1 professori Kuvasta, 1 TeaK:sta) Taideyliopistoon kohdentuvasta lisärahoituksesta keskustellaan parhaillaan ja yhdistyvät yliopistot tekevät ehdotuksen lisärahoituksen kohdentamisesta 17.2.2012 mennessä. n

iba, Teak ja Kuva ovat allekirjoittaneet yhteisen sopimuksen taideyliopiston perustamisesta. Perustamissopimuksessa määritellään muun muassa sopimuksen tausta ja tarkoitus, yhdistymisen edellytykset, Taideyliopiston ja akatemioiden nimet sekä taideyliopiston johtamisjärjestelmä. Yhteisesti on nyt sovittu myös taideyliopistoksi yhdistymisen edellytyksistä. Yksi näistä on 18 miljoonan euron pysyvä tasokorotus rahoitukseen, ja tähän Opetus- ja kulttuuriministeriö on sitoutunut syyskuussa. Ehtona on, että Taideyliopisto tulee koostumaan kolmesta akatemiasta (Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu). Näiden nimistä luopuminen edellyttää ko. akatemian hyväksyntää. Akatemioiden tulee olla taideyliopistossa koulutukselliselta sisällöltään ja kulttuuriselta painoarvoltaan yhdenvertaisia. Nykyiset yliopistot sopivat yksimielisesti Taideyliopiston nimen tammikuun loppuun mennessä Taideyliopistossa toimii rehtori ja myöhemmin päätettävä määrä vararehtoreita. Yhteisen ensimmäisen rehtorin valitsee yksimielisesti Taideyliopiston hallitus.

Perustamissopimuksessa määritellään, että Akatemiat toimivat koulutuksen, taiteellisen toiminnan ja tutkimuksen sisällöissä ja toteutuksessa sekä niihin kuuluvissa menettelyissä tiedeyliopistojen tiedekuntien tapaan. Niillä on siis melko itsenäinen asema ja niitä johtavat dekaanit . Lisäksi Akatemioissa toimii kolmikantaperiaatteella valittu monijäseninen

Taideyliopistoon liittyvät asiakirjat löytyvät Intron Taideyliopistosivulta intro.siba.fi/ajassa/teemat/taideyliopisto 19

KOETTUA

Teksti: Rebekka Angervo Kuvat: Eeva Sarmanto-Neuvonen

EPTA Sveitsissä edustajana esiintynyt Pianopedagogit ry:n puheenjohtaja Seppo Salovius puhui vakuuttavasti opettaja-oppilassuhteen herkästä tasapainosta ja sai paljon innostunutta palautetta.

Erityisesti jäivät mieleen myös amerikkalaisen Mira Krujan luentokonsertti nykymusiikista sekä slovenialaisen Ilonka Puciharin käytännönläheinen esitys improvisaatiosta alkeisopetuksessa. Ljubljanalaisen Irena Koblarin pohdiskeleva puheenvuoro musiikkimaailman vääristyneestä täydellisyyden tavoittelusta herätti ajatuksia. Tukholmalainen Stefan Bojsten kertoi pianonsoiton asemasta nykypäivän Ruotsissa ja irlantilainen Mary Lennon esitteli AEC-työryhmän tuloksia instrumenttiopettajan muuttuvasta työnkuvasta. Liettualainen ”Europos Pianistu Ansamblis” soitti mm. hulvattoman 8-kätissovituksen Mikis Theodorakiksen Zorbas-tanssista. Muitakin mielenkiintoisia aiheita kuultiin ja yhteisillä aterioilla oli mukavaa vaihtaa kuulumisia kollegoiden kanssa. Matkamme oli mitä inspiroivin ja antoi jälleen paljon uusia virikkeitä opetustyöhömme.

Seuraava EPTA:n kansainvälinen pianoseminaari järjestetään 27.-30.9.2012 Skeppsholmenin Eric Ericsson-salissa Tukholmassa.

Vuonna 2013 EPTA:n seminaari pidetään Saksassa ja vuonna 2014 Norjassa. n

33. kansainvälinen EPTA:n seminaari 11.3.11.2011 Sveitsin Luzernissa: Musiikkipedagogiikka 2000-luvulla – Millaisia virikkeitä ja ideoita tarvitaan tämän päivän pianonsoitonopetuksessa?

Tämänvuotinen EPTA-seminaari järjestettiin kauniissa alppimaisemissa Sveitsin Luzernissa.

Paikalle oli kokoontunut yli sata pianopedagogia, pääosin Euroopasta. Meitä sibalaisia oli mukana kolme; Rebekka Angervo, Jarmo Eerikäinen ja Eeva Sarmanto-Neuvonen.

Ensimmäisenä iltana Reuss-joen varrelta löytämämme tunnelmallinen fondue-ravintola avasi seminaaripäivät ikimuistoisella tavalla. Toisen iltamme kruunasi konsertti Kultur- und Kongresszentrum Luzernin upeassa pääsalissa. Saimme kuin ihmeen kaupalla liput loppuunmyytyyn Orchestra del Maggio Musicale Fiorentinon konserttiin. Orkesteri soitti Beethovenia ja Mozartia kapellimestarinaan legendaarinen Zubin Mehta. Mozartin C-duuripianokonserton KV 503 solistina esiintyi erittäin taitava nuori sveitsiläislahjakkuus Francesco Piemontesi.

Seminaariohjelmassa oli luentoja ja konsertteja. Nuoret sveitsiläispianokilpailun voittajat hurmasivat taidokkuudellaan. Suomen

20

APURI

Joulumuistio

J

oulu tulla jollottaa - ja sitä myötä poikkeukset Siban tilojen aukioloihin.

Infopisteiden aukioloajat

•

Musiikkitalo on pääsääntöisesti auki: • ma-pe klo 8-22 • la-su klo 9-22

R-talo • 19.12 - 7.1 arkisin klo 9-15, viikonloput suljettu.

• 9.1.2012 alkaen normaalit aukioloajat.

Poikkeuksia 6.12.2011: • Musiikkitalo on auki 8-18 • Lipunmyynti on suljettu, vain ovimyynti tuntia ennen konsertin alkua.

• Fuga on suljettu

M-talo • ma-to (19.-22.12.) klo 9-16 • pe 23.12. klo 9-15 • ti-pe (27.-30.12.) klo 9-15 • la 31.12. suljettu • ma-to 2.-5.1.12 klo 9-16 • pe ja la 6. ja 7.1. suljettu

23.12.2011 Musiikkitalo on auki 8-20 • Kahvila / Ravintola sulkee klo 15 • Lipunmyynti sulkee klo 15 • Fuga auki normaalisti 11-19 • 24.12.-26.12.2011 Musiikkitalo on suljettu.

• 27.-30.12.2011 Musiikkitalon lipunmyynti auki 12-17 • 31.12.2011 Musiikkitalon lipunmyynti auki 12-18 • 1.1.2012 Musiikkitalo on suljettu • 6.1.2012 Musiikkitalo auki 9-22 • Lipunmyynti on suljettu, vain ovimyynti tuntia ennen konsertin alkua • Fuga on suljettu

T-talo • avoinna ma-pe 9-16, la-su ja pyhäpäivät suljettu, auki taas normaalisti 9.1. 2012

Kirjaston aukioloajat • • • •

9.1.2012-> normaalit aukioloajat

Poikkeuksia Musiikkitalon aukioloaikoihin

Opetuksen loma-aika on ma 19.12.–la 7.1.2011 (ei opetusta).

19.-22.12.2011 ma-to avoinna 9.30-16 23.12.2011-1.1.2012 suljettu 2.1.-5.1.2012 ma-to avoinna klo 9.30-16 6.-7.1.2012 pe-la suljettu

21

SAY

Teksti: TUOMAS SALONIEMI

Muutosvoimat liikkeelle!

K

panttivankina. Kaikkien kolmen yliopiston etupiiriajattelu ja lyhytnäköinen oman edun ajaminen uhkaavat ajaa kaiken sen kauniin ja mukavan yli josta oli kaunista puhetta vielä ennen viime joulua.

Jonkinlainen liennytysprosessi olisi syytä aloittaa myös yliopistojen välillä. Luottamusta voi rakentaa muutenkin kuin määräenemmistöllä.

Opiskelijat ovat aina olleet maailman muutosvoima ja toivon niin oleva nytkin. Tulkaa 12.12. Klo 18 M-talolle kaljoittelemaan ja keskustelemaan siitä miten asioiden pitäisi olla. Pidetään paneelikeskustelu pois alta ja sen jälkeen ruvetaan miettimään minkälainen olisi maailman hienoin Taideyliopisto ja mien siitä saisi kaiken irti. Tarjoan ehkä jallua ja mansikkakakkua.

Musiikkitalon johtajien irtisanoutuminen oli vinkeää. Ehkä erikoisin piirre oli tiedotuksessa: Sibelius-Akatemia tiedotti Hesarille asiasta torstaina. Introon asti ei tämäkään tiedote ole vielä ehtinyt. Itse yhden pääkäyttäjän sidosryhmän edustajana (näin mut on kerran ihan oikeasti määritelty, tarkoittaa että edustan opiskelijoita) mielelläni pysyisin edes vähän kärryillä siitä mitähän siellä nyt touhutaan. Katsotaan saadaanko julisteasiaan uuden johdon aikana parannusta.

Kiitos kaikille niille, joiden kanssa on ollut ilo tehdä yhteistyötä. Hyvät tyypit Akatemialla auttaa taistelemaan kaikkea pahaa vastaan maailmassa tuleaisuudessakin. n

aikenlaista olen minäkin töissäni nähnyt mutta tämä viikko kyllä ylitti kaikki järjen rajat.Viikkoon mahtui Taideyliopiston perustamissopimus, SYL:n liittokokous, modernin uuden oopperan kantaesitys, unelmatyöpaikan koesoitto ja Musiikkitalon molempien johtajien samanaikainen irtisanoutuminen oikein Ameriikan malliin.

Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous on luottamushenkilölle siitä kiva, että tietää vuoden olevan loppumassa.

Kuten fiksuimmat huomaavat, alkavat minun kolumnitkin, olemaan pikkuhiljaa kierrätystavaraa. Ajatukset ja mielipiteet ovat sitä jo pitkään. Liittojen liitolle saatiin siis tänäkin vuonna hyvät tyypit johtoon. Onnea Jarno ja muu jengi. En kyllä tiedä toista organisaatiota jossa virallinen ohjelma venyy pitkästi yli pilkun ja epävirallinen aamun puolelle.

Mutta Taideyliopisto sitten tulee. Kolmen yliopiston allekirjoittama perustamissopimus on julkinen asiakirja jonka jokainen saa pyytämällä M-talon kolmoskerroksen pisteestä.

Suosittelen lukemaan. Lähtökohtaisesti kaikki yliopiston päätökset ja asiakirjat ja muu paperisaaste on julkista. Salaamiseen täytyy olla joku syy, ja harvoin on. Vaikka paperia ei löytyisi Introsta, se kyllä löytyy kirjaamosta.

Muistakaa tämä ja vaatikaa nähtäväksi kaikkea minkä koette tarpeelliseksi.

Taideyliopistoa uhkaa rooli byrokratian

22

Sibelius-Akatemian koko henkilöstön

Joulujuhla Perjantai 9.12.2011 R-talolla Glögiä tarjolla klo 18, ruokailu alkaa klo 18.30 Ota mukaan alle 5 €:n lahja pukinkonttiin.

Neljän karpaasin tyylitajuinen bändi Hile viihdyttää

Tervetuloa!

Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy!

Järj. Sibelius-Akatemian virkistystoimikunta