HYVINVOINTI POHJANMAAN HYVINVOINTIALUEEN ALUEVALTUUSTON RKP:N RYHMÄ TIEDOTTAA • JOULUKUU 2023
POHJANMAAN HYVINVOINTIALUEEN YHTEYSTIEDOT Hei, kuinka voin auttaa? Asiakaspalvelukeskus – hoidon tarpeen arviointi tai ajanvaraus ma-to klo 8–15 pe klo 8–14 06 218 9000
Seniorilinja – suora linja yli 65-vuotiaalle, joka haluaa ohjausta tai apua terveydentilansa arvioinnissa ma-to klo 8–15 pe klo 8–14 06 218 9800
Suun terveydenhuolto Ajanvaraus tai neuvonta ma-to klo 7:30–16 pe klo 7:30–15 06 218 9100
Terveydenhuollon päivystys Avoinna ympäri vuorokauden 116 117
YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Sosiaalihuollon palveluohjaus Sosiaalihuollon palvelut. Lapsille, nuorille, perheille ja työikäisille aikuisille Ma-to klo 8–15 Pe klo 8–14 06 218 9400
PUHELINVAIHDE Soita, jos et löydä tarvitsemiasi yhteystietoja. Arkisin klo 7–17 06 218 1111
OMAOLO
www.omaolo.fi Omahoitoa tukeva palvelukanava. Palvelu avoinna ympäri vuorokauden.
VÄLFÄRDSPODDEN Pohjanmaan hyvinvointialueen luottamushenkilöt keskustelevat ruotsinkielisellä Välfärdspodden-verkkokanavalla ajankohtaisista asioista ja kysymyksistä; kaikesta henkilöstö politiikasta talouteen ja henkilökohtaisista kokemuksista strategioihin ja tavoitteisiin. Kuuntele: Spotify, Soundcloud m.fl. Otamme vastaan kysymyksiä ja kommentteja osoitteeseen: valfardspodden@sfp.fi!
2 HYVINVOINTI VÄLFÄRD
Uskomme tulevaisuuteen vaikeista ajoista huolimatta
Valtakunnallinen valvova silmä
Pohjanmaan hyvinvointialueen ensimmäinen toimintavuosi päättyy. Organisaatio on laaja vastatessamme yli 8 000 työntekijästä ja 176 000 pohjanmaalaisen hoidosta, hoivasta ja pelastuspalveluista. Hyvinvointiuudistuksen tavoitteena on turvata ja tarjota riittävä hoito, hoiva ja pelastuspalvelut työvoiman saannin ja julkisen talouden heikentymisestä huolimatta. Haasteita on paljon; palkanmaksun ongelmista vaikeuksiin saada puhelinyhteys hyvinvointialueeseen. Palkanmaksuongelmat on kylläkin saatu ratkaistua. Kaikki ei ole mennyt niin kuin Strömsössä, mutta tiedän, että upeat työntekijämme tekevät parhaansa joka päivä. Talouden tasapainottamisen lisäksi huolta tuottaa henkilöstöpula. Työvoima vähenee ja väestö ikääntyy, mikä puolestaan lisää hoito- ja hoivapalvelujen kysyntää. Henkilöstön riittävyyden takaamiseksi olemme joutuneet tarkistamaan palveluverkkoa, mikä ymmärrettävästi herättää tunteita. RKP:n tavoitteena on koko ajan ollut varmistaa pohjanmaalaisten lähipalvelut leikkauksista huolimatta. Usein nostetaan esiin vain haasteita. Haluan kuitenkin nostaa esiin myös sellaista, mikä toimii. Yli 20 000 asiakasta vastasi tänä vuonna Net Promoter Score -kyselyymme, jolla mitataan tyytyväisyyttä hoitoon ja hoivaan. Tulokset paranivat koko vuoden ajan. Siitä meidän on kiittäminen henkilöstämme. Yksi palautteista kuului: ”Ystävällinen ja ammattimainen henkilöstö. En voisi olla tyytyväisempi!” Muutokset vievät aikansa, ja olemme vasta tämän valtavan uudistuksen alkutaipaleella. Jatkamme kuitenkin sitkeästi eteenpäin. Seuraamme jatkuvasti työmme vaikutuksia ja teemme tarvittaessa muutoksia. Olen vakuuttunut siitä, että selviämme tässä haastavassa tilanteessa ja saamme Pohjanmaan hyvinvointialueen toimimaan.
Hoitouudistus herättää keskustelua eduskunnassa, mikä on luonnollista, koska kyse on julkisen sektorin suurimmasta muutoksesta Suomen itsenäisyyden aikana. Hoitoon ja hoivaan kuluu noin neljäsosa valtion talousarviosta. Hoidon ja hoivan kuluerä kasvaa tulevina vuosina noin miljardi euroa vuodessa. Puolueena RKP on vaalinut yhdenvertaisia sosiaali- ja terveyspalveluja kummallakin kansalliskielellä kaikilla tasoilla. Valitettavasti tämä ei ole mikään itsestäänselvyys ja vaatii jatkuvaa seurantaa. Työvoiman puute muodostaa haasteen ja teemme aktiivisesti työtä ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastusalan opiskelupaikkojen lisäämiseksi. Haluamme parantaa kansainvälisen osaamisen saatavuutta, toisin sanoen ulkomaisia hoitajia ja lääkäreitä maahamme. Teemme myös muutoksia keventääksemme hoitomitoitusta jonkin verran hoitoyksiköiden ylläpidon helpottamiseksi; teemme työn joustavammaksi potilasturvallisuutta vaarantamatta. RKP on onnistunut turvaamaan Vaasan keskussairaalan valtakunnallisen potilas- ja asiakasturvallisuuskeskuksen KELA-korvaukset nousevat hoitojonojen lyhentämiseksi. Tämä koskee mm. käyntiä yleis- ja erikoislääkärillä, etäpalveluja, psykoterapiaa ja hammaslääkärin perustutkimuksia. Teemme myös työtä sen eteen, että lasten ja nuorten lyhytterapian tai muun tehokkaan perustason psykososiaalisen hoidon saatavuus toteutuu. Uskomme vahvasti omalääkärimalliin, jossa jokaiselle kotihoidon asiakkaalle nimetään omalääkäri tai omahoitaja. Edellä joitakin esimerkkejä. RKP valvoo valtakunnallisella tasolla, että mm. pohjanmaalaisten ääni tulee kuulluksi.
Mikko Ollikainen Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja
Anne Salovaara-Kero Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Sandra Högström
Pohjanmaan hyvinvointi alue aloitti toimintansa 1.1.2023 ja vastaa koko Pohjanmaan alueen sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastuspalveluista.
Ruotsalaisen Kansanpuolueen koordinaattori Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialuella
LEHDEN TIEDOT JULKAISIJA: Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston RKP-ryhmä PROJEKTIVASTAAVAT: Sandra Högström, RKP/ Lisbeth Bäck, Kustmedia LAYOUT JA TAITTO: Kustmedia Oy PAINOS: 68 000 KIELET: ruotsi/suomi JAKELU: kaikkiin mainokset salliviin talouksiin seuraavilla paikkakunnilla: Kristiinankaupunki, Kaskinen, Närpiö, Korsnäs, Maalahti, Vaasa, Vöyri, Uusikaarlepyy, Pietarsaari, Luoto, Pedersöre ja Kruunupyy. PAINO: Botnia Print 2023
Tehtäväni on tukea päätöksentekijöitä ja asukkaita, ensi sijassa tiedottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta. Koordinaattori kuvaa hyvin tehtävääni. Aluevaltuustoryhmä on suuri, joten tiedonkulun on toimittava hyvin hyvinvointialueen ja päätöksentekijöiden välillä. Sandra Högström toimii sihteerinä aluevaltuuston RKP-ryhmän kokouksissa. 050 563 2361 sandra.hogstrom@sfp.fi POHJANMAAN PIIRITOIMISTO Svenska folkpartiet i Österbotten rf Raastuvankatu 23, 65100 VAASA
HYVINVOINTI VÄLFÄRD 3
Mia West • pelastustoimen jaoston puheenjohtaja Hans-Erik Lindqvist • henkilöstöjaoston puheenjohtaja
PELASTUSLAITOS
Asiakaskyselyt osoittavat suurimman osan hyvinvointialueen asiakkaista olevan tyytyväisiä kohtaamiseensa ja saamaansa hoitoon. Asiakkaat ottavat usein spontaanisti puheeksi hoitotilanteissa saamansa ammattitaitoisen palvelun. Omaiset kiittävät henkilöstöä lähiomaisensa hoivasta asumisyksiköissä ja muissa palvelupisteissä. Hyvinvointialueella on siksi todella syytä olla ylpeä henkilöstöstään. Työtilanne on ollut pitkään vaativa ja tietyillä sektoreilla on edelleen vaikea henkilöstöpula. Tavoitteena on kuitenkin, että jokainen vuoro on täysin miehitetty. Henkilöstöasioita edistetään henkilöstöstrategian ja hyvien toimintaohjelmien ja ohjeiden avulla. Hyvinvointialueen on myös tarjottava työntekijöilleen esimerkiksi jatkokoulutus- ja etenemismahdollisuuksia, jotta he pysyisivät hyvinvointialueen palveluksessa. Työyhteisön yhteenkuuluvuutta parantava toiminta on erityisen tärkeää. Kaikki alkaa hyvästä kohtaamisesta työpaikan kaikissa kontakteissa opiskelijoiden, työntekijöiden ja työnjohdon kesken. Ystävällinen sana työtoverille tai asiakkaalle voi tehdä ihmeitä.
Hyvinvointialueen pelastusjaosto aloitti toimintansa 1.1. 2023 pelastuslaitoksen pelastuspuolen liittyessä hyvinvointialueeseen. Jaosto johtaa ja kehittää toimintaa sekä vastaa palvelujen saatavuudesta, yhtenäisyydestä ja laadusta. Tässä vaiheessa on vaikea arvioida, mikä on parantunut tai huonontunut jaoston ollessa niin uusi. Toiminnassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Viimeksi teimme laajan palvelutasopäätöksen, joka koskee mm. hyvinvointialuestrategian riskejä, laatua ja linjauksia. Seuraava suuri hanke on Vaasan paloaseman siirto sopivampaan rakennukseen uuden paloaseman rakentamista odotellessa. Pietarsaari-Kruunupyy on liittynyt Pohjanmaan pelastuslaitokseen, joten katamme nyt koko maakunnan.
OLEMME YLPEITÄ HENKILÖSTÖSTÄMME!
Gösta Willman • omistajaohjausjaoston puheenjohtaja
TALOUS Useimmat ymmärtänevät, että työskentelytapoihimme tarvitaan muutos voidaksemme kohdata sosiaali- ja terveydenhuollon haasteet ikääntyneiden lukumäärän kasvaessa vuosi vuodelta. Talouden tasapainottaminen on väistämätön toimenpide, mutta muutostahti pelottaa niin kansalaisia kuin päätöksentekijöitäkin. Suomen hoitouudistusta lähdettiin toteuttamaan yli miljardin euron alijäämällä. Pohjanmaan osalta kyse on 50 miljoonasta eurosta. Talouden tasapainottamiselle varattua aikaa on pidennettävä. Mikäli niin tehdään, selviämme haasteesta ja voimme tarjota hyvää hoitoa ja hoivaa tulevaisuudessakin ja päättää itse edelleen pohjanmaalaisten hoidosta ja hoivasta.
PARASTA OLLA AVUKSI! Tiesin jo varhain haluavani hoitoalalle. Opiskelin ensin lähihoitajaksi ja sitten instrumenttihoitajaksi. Työskentelin kymmenen vuotta Vaasan keskussairaalassa ja nyt jo kaksi vuotta Mustasaaren kotihoidon hallinnossa. Opiskelen nyt työn ohella Noviassa sairaanhoitajaksi. Haluan oppia lisää. On hienoa saada olla osa suurempaa hoitokokonaisuutta, mukana seurannoissa ja tutkimuksissa. Haluan enemmän hoitovastuuta. Erityisesti haavanhoito ja diabetes kiinnostavat minua. Miksikö? Haluan auttaa, haluan hoitaa, haluan nähdä ihmisiä. Haluan myös muuttaa asenteita, nostaa esiin hoitoalaa ja kertoa työn ihmisten parissa antavan paljon myönteisiä kokemuksia. Palkkauskin on paranemassa. Ihminen haluaa, tai ainakin minä haluan, tehdä töitä. Huonointa tässä on olla usein töissä muiden ollessa vapaalla. Parasta on auttaa, tehdä konkreettisesti jotakin jonkun hyväksi. Hoitoala ei ole ollenkaan niin huono valinta kuin sanotaan, jos minulta kysytään.
Wendy Jansson • Pohjanmaan hyvinvointialueen hoitotyöntekijä ja opiskelija
VÄLFÄRD 4 HYVINVOINTI
RKP TEKEE TYÖTÄ: LAADUKASTA TERVEYDENHUOLTOA
• että ihmiset asuinpaikasta tai tuloista riippumatta pääsevät sairastuessaan nopeasti lääkäriin • luoda ikäihmisille ja jatkuvan hoidon tarpeessa oleville järjestelmän, jossa heillä on käytössään omalääkäri ja -sairaanhoitaja • turvata hyvinvointialueiden toimintaedellytykset ja riittävän rahoituksen • että perusterveydenhuollon seitsemän päivän hoitotakuu ja erikoissairaanhoidon kuuden kuukauden hoitotakuu toimii käytännössä • tehdä mielenterveyden edistämisestä valtakunnallisen painopistealueen • varmistaa, että avun hakemisen kynnys on matala • että mielenterveys- ja päihdehuollon palvelujen saatavuus ja laajuus turvataan • lisätä sosiaali- ja terveysalan houkuttelevuutta ja opiskelupaikkojen määrää • että mielenterveyden palvelut ovat saatavilla potilaan omalla kielellä ja että psykoterapeutteja koulutetaan riittävästi myös ruotsiksi. Psykoterapiakoulutus tulee muuttaa maksuttomaksi. • että uupumusoireyhtymä otetaan mukaan tautiluokitukseen, mikä oikeuttaa palkalliseen sairauslomaan • turvata pienten sairaaloiden oikeuden suorittaa normaaleja päiväkirurgisia operaatioita ja yllä-pitää yleistä ympärivuorokautista päivystystä • turvata vammaisille ja erityistarpeita omaaville henkilöille hoidon, huolenpidon ja tuen niin, että he voivat osallistua yhteiskunnan toimintaan tasaveroisesti • että alle 25-vuotiailla on oikeus maksuttomaan ehkäisyyn • selvittää, onko oikeus aborttiin ennen kahdennentoista raskausviikon loppua turvattava perustuslaissa • laajentaa maksutonta rintasyöpäseulontaa koskemaan kaikkia 40–74-vuotiaita • turvata paperittomien oikeuden terveydenhuoltoon, sosiaalihuoltoon, varhaiskasvatukseen ja koulutukseen • edistää aktiivisia toimia huumeiden väärinkäytön ehkäisemiseksi ja torjumiseksi • että päihdehuolto yhdistetään aiempaa paremmin psykiatriseen hoitoon • tehdä pilottikokeilun valvotuista huumausaineiden käyttötiloista.
TURVALLISTA IKÄÄNTYMISTÄ HALUAMME: • ottaa käyttöön lakisääteisen seniorineuvonnan, johon saa kutsun 70 vuotta täytettyään • että työelämään osallistuminen on kannustavaa myös eläkkeelle jäämisen jälkeen ja että eläkettä voi kerryttää myös yleisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen • että yli 60-vuotiaille tarkoitettua korotetun työtulovähennyksen mallia jatketaan • että takuueläke takaa kohtuullisen toimeentulon • että helppokäyttöisiä ja saavutettavia digitaalisia palveluita sekä niiden käyttöneuvontaa on saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi • että kotihoito ja kotisairaanhoito toimivat • että erilaisissa tuetun asumisen asumismuodoissa on riittävästi paikkoja kohtuulliseen hintaan • että kaikilla omaishoitajilla on yhtäläinen oikeus korvaukseen ja lepoon. Haluamme siirtää omaishoitajien korvaukset Kelalle. Peräänkuulutamme toimintaohjelmaa omais-hoitajien tilanteen parantamiseksi. • edistää vapaaehtoistyön mahdollisuuksia vanhustenhoidossa.
JUURI NYT: • Pohjanmaalaiset lukeutuvat terveimpiin suomalaisiin. • Perhehoitajien korvaukset nousevat 2024. • Hyvinvointialueellamme otetaan käyttöön arkea helpottavia lääkerobotteja. • Uusi potilastietojärjestelmä on suomalainen ja kaksikielinen.
MYÖNTEINEN LISTA • Peruskoululaisten hammastarkistukset tehdään kouluissa vierailevalla klinikalla. • Hyvinvointialueemme jakaa avustuksia yhdistyksille ja järjestöille. • Terapianavigaattori nopeuttaa palvelujen saamista. • Kaikki hyvinvointialueemme alle 25-vuotiaat saavat maksuttomia ehkäisyvälineitä. • OLKA-toiminnan yli 35 vapaaehtoista tuovat lisäarvoa Vaasan keskussairaalaan. • Hyvinvointialueemme työntekijät saavat imettää työajalla.
• Työntekijöille tarjotaan polkupyöräetu. • Vaasan keskussairaalassa on erityinen tukikeskus seksuaalista väkivaltaa kokeneille. • Seniorilinja toimii koko hyvinvointialueella. • Vaasan keskussairaalassa toimiva lasten oikeuspsykiatrinen työryhmä on ainutlaatuinen koko maassamme. • Pohjanmaan hyvinvointialueella on valtakunnallinen erityistehtävä potilasturvakeskuksen ylläpitäjänä. • Pelastustoimen palveluja kehitetään tuoreen palvelutasopäätöksen myötä. • Vanhemmat ja nuoret saavat apua arkiongelmiin osoitteissa normaali.fi ja enjaksa.fi. • Hyvinvointialueellamme tarjotaan tukitoimintaa lapsille ja nuorille, jotka elävät perheissä, joissa on päihteiden väärinkäyttöä/ mielenterveysongelmia.
VÄLFÄRD 5 HYVINVOINTI
Johanna Borg • aluevaltuuston neljäs varapuheenjohtaja
HUOLEHDITAAN NUORISTA HALUAMME: • kaikkien nuorten tulee tuntea, että heillä on oma paikkansa yhteiskunnassa ja mielekästä sisältöä elämässä koulutuksen, työn ja vapaa-ajan harrastusten kautta. Haluamme vähentää nuorten koulustressiä. • luoda nuorisopaketin nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden palauttamiseksi • tuoda mielenterveyshuoltoon enemmän matalan kynnyksen vastaanottoja, myös • chat-palveluiden muodossa • huolehtia siitä, että jokainen saa mielenterveyspalveluita omalla äidinkielellään • panostaa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten etsivään nuorisotyöhön, syrjäytymisen ehkäisemiseksi • ottaa nuoret mukaan päätöksentekoon ja osallistaa heitä kaikilla yhteiskunnan tasoilla • tarjota nuorille tapaamispaikkoja.
MITÄ TARKOITTAA LÄHELLÄ? Hoidossa ja hoivassa ”lähellä” on perinteisesti tarkoittanut fyysistä läheisyyttä – palveluja kohtuullisella etäisyydellä. Tämä läheisyys on edelleen tärkeää, erityisesti ikääntyneille. Teknologinen kehitys on kuitenkin nostanut digitaalisen läheisyyden yhä tärkeämmäksi. Videokonsultaatioita ja online-neuvontaa tarjoava E-terveys mahdollistaa sen, että potilaat saavat ammattitaitoista hoitoa poistumatta kotoaan. ”Lähellä” voidaan tulkita myös saatavuudeksi ja joustavuudeksi, mikä mahdollistaa nopean hoidon ja hoivan. Empatia ja ymmärrys lisäävät palvelun läheisyyden tunnetta. ”Lähellä” ei siis tarkoita vain fyysistä läheisyyttä vaan myös saatavuutta, joustavuutta ja syntyvän hoitosuhteen laatua. Hoito ja hoiva muodostuvat tulevaisuudessa perinteisten ja digitaalisten palvelujen yhdistelmästä, joka sopeutetaan täyttämään potilaiden ja asiakkaiden erilaiset tarpeet.
Joacim Sandbacka • aluevaltuuston ja -hallituksen jäsen
SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYS Puhelin 06 218 9555 • kiireellinen lastensuojelu • henkilöä, perhettä tai läheistä koskeva kriisitilanne (tulipalo, väkivalta tai muu onnettomuus) • perhe- tai lähisuhdeväkivalta • ikääntyneen toimintakyvyn äkillinen heikentyminen • välitön avun tai sosiaaliviranomaisen arvion ja toimenpiteen tarve Vanhemmat ja nuoret saavat apua arkiongelmiin osoitteissa normaali.fi ja enjaksa.fi.
MITEN PANOSTAA IKÄÄNTYNEISIIN? Useimmat haluavat asua itsenäisesti omassa kodissaan niin kauan kuin se on turvallista. Panostamalla entistä enemmän ennalta ehkäisevään työhön ja tunnistamalla riskitekijöitä voimme edistää ja parantaa ikääntyneiden mahdollisuuksia selvitä arjessa omin voimin. Terveyteen ja hyvinvointiin liitetyt ennalta ehkäisevät toimenpiteet tulevat olemaan etusijalla. Otamme myös käyttöön useita vaihtoehtoisia asumismuotoja lisäten mahdollisuuksia seniori- ja yhteisöasumiseen voidaksemme vastata paremmin juuri ikäihmisten tarpeisiin ja toiveisiin.
Ramieza Mahdi • aluevaltuuston jäsen
EHKÄISEVÄ TERVEYDENHOITO Sari Somppi • aluevaltuuston ja -hallituksen jäsen
HYVINVOINNIN PUOLESTA Mielenterveys on keskustelua herättävä asia ja yhteiskunnallinen ongelma, joka maksaa maallemme vuosittain yksitoista miljoonaa euroa. Summa puhuu puolestaan; ihminen tarvitsee tukea ja hoitoa. Meidän on tehtävä ehkäisevää ja suojaavaa työtä. Jos apua tarjotaan liian myöhään, ongelmat muuttuvat vaikeammiksi ja monisyisemmiksi. Psyykkiseen terveyteen on investoitava. Pohjanmaan hyvinvointialue tekee sen panostamalla nuoriin tietoon ja tutkimukseen perustuen. Esimerkiksi yläasteille palkataan psykiatrisia sairaanhoitajia, joiden kanssa oppilailla on matala kynnys hakeutua vointiaan tukeviin keskusteluihin. Meidän on oltava siellä missä nuoretkin ja kehitettävä myös digitaalisia palveluja, joiden avulla nuoret voivat itse hakea vastauksia erilaisiin kysymyksiin ja joiden kautta heidät voidaan ohjata edelleen saamaan tukea ja hoitoa.
Ehkäisevä terveydenhoito tarkoittaa proaktiivisia toimenpiteitä sairauksien ehkäisemiseksi sekä terveyden edistämistä ennen ongelmien syntymistä. Hyvinvointialueella on tätä tarkoitusta varten lukuisia strategioita. Meidän on parannettava riskitekijöiden tunnistamista ja niihin puuttumista varhaisessa vaiheessa ja otettava käyttöön lisää säännöllisiä sairauksien seulontatapoja. Seulontojen ja kattavien rokotusohjelmien avulla voimme havaita ja ehkäistä sairauksia varhaisessa vaiheessa. Ehkäisevä terveydenhoito merkitsee myös psyykkisen terveyden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämistä sekä sairauksien ja syrjäytymisen ehkäisemistä. Jotta tämä työ olisi tehokasta vaaditaan joustavaa yhteistyötä eri toimijoiden ja asukkaiden välillä. Integroidun ja proaktiivisen työn avulla voimme edesauttaa terveellistä ja kestävää ympäristöä niin potilaille kuin hoitohenkilöstölle.
- hyvinvointialueen strategiasta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiasta - pelastustoimen palvelutasosta - hyvinvointialueen talousarviosta ja -suunnitelmasta - toiminnan ja talouden tavoitteista - asiakas- ja palvelumaksujen yleisistä perusteista - hyvinvointialueen hallituksen jäsenistä
- strategin för välfärdsområdet och social- och hälsovårdens servicestrategi - räddningsväsendets servicenivå - välfärdsområdets budget och ekonomiplan - mål för verksamheten och ekonomin - allmänna grunder för kund- och tjänstavgifter - medlemmarna i välfärdsområdesstyrelsen
FULLMÄKTIGE BESLUTER OM: / VALTUUSTO PÄÄTTÄÄ:
- Hyvinvointialueen ylin päätöselin. - Valtuustossa on 59 jäsentä, joista 32 on RKP:n edustajia. - Vastaa hyvinvointialueen palveluista syntymästä elämän loppuvaiheeseen.
- Högsta beslutande organet i välfärdsområdet. - SFP har 32 ledamöter av totalt 59 ledamöter. - Ansvarar för välfärdsområdets service från födseln till livets slutskede.
FULLMÄKTIGES UPPGIFTER / VALTUUSTON TEHTÄVÄT
Patrik Ehnström, Birgitta Källberg, Lisbeth Fagerström, Marja Lindberg, Kjell Heir, Frans Villanen, Hans Frantz, Hans-Erik Lindgren, Eva-Maria Strömsholm, Monica Siren-Aura, Markus West, Greger Forsblom, Samuel Broman, Anna-Lena Ahlnäs, Lars-Erik Nylund, Henrik Antfolk, Rebecca Kjellman, Kenth Nedergård, Steve Nyholm, Roberth Sjöström, Sture Erickson, Mikael Fredman, Margareta Rodas, Marcus Suojoki, Lina Sjöskog, Marja Forsén, Sandra Högström, Pauliina PeltorinneCederström, Rolf Sund, Heidi Hemming, Rasmus Mattus och Johanna Smeds
ERSÄTTARE / VARAJÄSENET
FRAMÅT TILLSAMMANS
gosta.willman @nykarleby.fi
Gösta Willman
anne.salovaarakero @icloud.com
Anne Salovaara-Kero
kenthvikstrom @hotmail.com
Kenth Vikström
joakim.strand @eduskunta.fi
Joakim Strand
Mikael Gädda
mikael.gadda@netikka.fi
Sari Somppi
sari.somppi@gmail.com
Mia West
mia.west@ovph.fi
mikko.ollikainen@ riksdagen.fi
Mikko Ollikainen
Katarina Näs
katarina.nas@gmail.com
Johanna Juthborg
jjuthborg@gmail.com
Steven Frostdahl
sfrostdahl@hotmail.com
Johanna Borg
johanna.borg@ovph.fi
annbritt.backull @netikka.fi
Ann-Britt Backull
Gun Kapténs
gun.kaptens@larsmo.fi
johanna.holmang @pedersore.fi
Johanna Holmäng
Hans-Erik Lindqvist
hanserikjohan.lindqvist @gmail.com
Kim Yli-Pelkola
kim.yli-pelkola@tehy.fi
annica.haldin @gmail.com
Annica Haldin
Gun Granlund
gkgranlund@gmail.com
bystedt.rainer @outlook.com
Rainer Bystedt
Carola Lithén
niclas.sjoskog @pedersore.fi
Niclas Sjöskog
joacim.sandbacka @gmail.com
Joacim Sandbacka
nina@projectliv.fi
Nina Brännkärr-Friberg
carola.lithen@netikka.fi
SFP fullmäktigeledamöter i Österbottens välfärdsområdesfullmäktige 2022-2025 / RKP:n jäsenet Pohjanmaan aluevaltuustossa 2022-2025
FULLMÄKTIGE / VALTUUSTO
- Yksilöjaosto/ puheenjohtaja Carola Lithén - Henkilöstöjaosto/ puheenjohtaja Hans-Erik Lindqvist - Omistajaohjausjaosto/ puheenjohtaja Gösta Willman - Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jaosto/ puheenjohtaja Rolf Sund - Pelastustoimen jaosto/ puheenjohtaja Mia West - Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä yhdyspintojen jaosto/ puheenjohtaja Gun Kapténs
- Individsektion/ ordförande Carola Lithén - Personalsektion/ ordförande Hans-Erik Lindqvist - Ägarstyrningssektion/ ordförande Gösta Willman - Sektion för intern kontroll och riskhantering/ ordförande Rolf Sund - Sektion för räddningsväsendet/ ordförande Mia West - Sektion för främjande av välbefinnande, hälsa och kontaktytor/ ordförande Gun Kapténs
SEKTIONER / JAOSTOT
- Tarkastuslautakunta / puheenjohtaja Mikael Gädda - Kansalliskielilautakunta/ puheenjohtaja Sari Ala-Heikkilä (SDP)
- Revisionsnämnden/ ordförande Mikael Gädda - Nationalspråksnämnden/ ordförande Sari Ala-Heikkilä (SDP)
NÄMNDER / LAUTAKUNNAT
Ordinarie/ Varsinainen jäsen Ersättare/ Varajäsen Anne Salovaara-Kero, ordf./pj. Johan Kullas Carola Lithén Ramieza Mahdi Sari Somppi Mia West Annica Haldin Gun Kapténs Hans-Erik Lindqvist Lina Sjöskog Gösta Willman Kenth Vikström Rainer Bystedt Steven Frostdahl Joacim Sandbacka Karl-Gustav Svedjebäck
SFP-MEDLEMMAR I STYRELSEN / RKP:N JÄSENET HYVINVOINTIALUEEN HALLITUKSESSA
Hyvinvointialueen hallitus johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta.
Välfärdsområdesstyrelsen leder välfärdsområdets verksamhet, förvaltning och ekonomi.
STYRELSEN / HALLITUS
Ramieza Mahdi
ramkaxaaji@gmail.com
Maria Tokou
maria.tokou@kronoby.fi
Maria Palm
maria.palm0710 @gmail.com
Anna-Maja Henriksson - Partiordförande
Ur valprogrammet
Gunilla Jusslin
gjusslin@gmail.com
karl-gustav.svedjeback @narpes.fi
Karl-Gustav Svedjebäck
asabrittforth@gmail.com
Åsa-Britt Forth-Snellman
YHDESSÄ ETEENPÄIN!
Anna-Maja Henriksson - Puolueen puheenjohtaja
Vaaliohjelmasta
Liberaalina ja porvarillisena puolueena Suomen Ruotsinkielinen Kansanpuolue toimii kaikilla tasoilla vakaan ja modernin Suomen puolesta. Suomen, joka suojelee yksilön vapautta ja kaikkien ihmisten yhdenvertaista arvoa. Me emme hyväksy vihapuhetta emmekä rasismia. Me emme halua vastakkainasettelua ja polarisaatiota. Me haluamme rakentaa yhteiskuntaa osallisuuden ja vuoropuhelun kautta.
MIKÄ ON RKP?
Svenska Folkpartiet i Finland är ett liberalt, borgerligt parti som arbetar på alla plan för ett stabilt och modernt Finland som värnar om individens frihet och allas lika värde. Vi säger nej till hatprat och rasism. Vi uppblåser inte till motsättningar och polarisering. Vi vill bygga ett samhälle genom delaktighet och dialog.
VAD ÄR SFP?
Johan Kullas
johan@kullas.fi
Jenni Ingo
jenni.ingo@sfp.fi