Kuluva vuosi on tällä alueella tapahtumien määrässä ja suuruudessa mitattuna oikea supervuosi. Lähes kaikki maakunnan kunnat ovat mukana Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuodessa, Kalajoella on valtakunnallinen Farmari 2026- tapahtuma ja Haapavesi Folk Haapavedellä viikkoa ennen meidän päiviämme. Ylivieskassa järjestetään Herättäjäjuhlat samana viikonloppuna kun meillä Oulaisissa on 33. Waltakunnalliset Wanhan Woiman päivät eli 3.–5.7. Oulu2026-vuoteen liittyen kaikki toimijat ovat innolla kehitelleet hyvin monenlaisia muitakin aktiviteettejä, hyvä näin. Tapahtumat ja paikkakunnat tulevat tutuiksi tämän supervuoden ansiosta.
”Tänä kesänä Wanhan Woiman päivien teemana on Wastakohtien Woima. Teema tulee Oulu2026kulttuurivuoden teemoista
WANHA WOIMA on tietysti ollut koko ajan mukana Oulu 2026-vuoden tapahtumissa. Meillä oli upea laskiaistapahtuma yhdessä Haapavesi Folkin kanssa perinnekeskuksen ja Törmänhovin alueella helmikuussa, ja olemme olleet pari kertaa myös Oulussa esittelemässä omaa toimintaamme ja paikkakuntaa. Samalla olemme kertoneet myös Haapavesi Folk-tapahtumasta yhteisen Kulttuuriperintö eilen, tänään, huomenna-hankkeen merkeissä. Viimeksi olimme kesäkuun alussa Rotuaarilla Villisti Pohjoinen-teeman merkeissä, ja paikalle viemämme virkattu traktori sai ansaittua huomiota. Seuraavaksi traktori lähtee Farmari2026-tapahtumaan Kalajoelle. Siellä on esillä myös muutakin vanhaa kalustoa, mm. traktoreita, auto, maamoottori jne. Osastomme kiinnostavuutta lisäämme myös em. kehittämishankkeen tuottaman Flamencoa pajalla – esityksen myötä, jossa yhdistyvät tanssi, musiikki ja seppien taonta.
TÄNÄ KESÄNÄ Wanhan Woiman päivien teemana on Wastakohtien Woima. Teema tulee Oulu2026-kulttuurivuoden teemoista. Laaja teema kattaa monia asioita, mm. iso ja pieni - yhdessä ja rinnatusten; työ ja kulttuuri; vanha ja uusi jne. Viininviljelijätkin Etelä-Euroopassa tekivät aikoinaan pitkiä päiviä viininkorjuussa ja illalla töiden jälkeen rentouduttiin musiikin ja tanssin parissa. Seuraavana päivänä jatkettiin yhdessä töitä.
TERVETULOA JÄLLEEN Wanhan Woiman päiville Oulaisiin kokemaan uutta ja vanhaa, tuttua ja tuntematonta, elämyksiä ja kokemuksia, ja ennenkaikkea viihtymään!
Jouni Aitto-oja puheenjohtaja Weteraaninimoottorikerho Wanha Woima ry
Hyvät Wanha Woima -tapahtuman ystävät!
Toivotan teidät lämpimästi tervetulleiksi Oulaisiin ja Wanha Woima -tapahtumaan! Wanhan Woiman -päivät on upea osoitus, kuinka ihmisten innostus, motivaatio ja yhteistyö saavat aikaan yhteisöllistä hyvää. Perinteinen tapahtuma tuo vuosittain Oulaisiin tuhansittain kävijöitä – viime vuonna kävijämäärä oli noin 16 000 vierasta. Tämä on vahva osoitus tapahtuman vetovoimasta ja merkityksestä. Tämän vuoden pääteemana on “Wastakohtien Woima”. Wanha Woima on Oulu2026Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtuma.
Wanhan Woiman -päivät on nostalginen, maaseutukulttuuriin sekä kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja välittämiseen liittyvä tapahtuma. Satojen traktoreiden ja koneiden lisäksi tapahtumassa näkyy vahvasti myös kulttuuri: kädentaitajien työnäytöksiä, taitotori, näyttelyitä ja musiikkiesityksiä.
Wanha Woima on paljon enemmän kuin pelkkä tapahtuma. Sen merkitys Oulaisten kaupungille on suuri. Tapahtuma tuo Oulaisiin ihmisiä eri puolilta Suomea lisäten kaupungin elinvoimaa ja tunnettavuutta. Jokainen kävijä on tärkeä – vierailijat tuovat mukanaan elämää, näkyvyyttä ja mahdollisuuksia paikallisille yrityksille ja toimijoille. Tapahtuma vahvistaa paikallista taloutta, luo positiivis-
ta ilmapiiriä ja lisää ylpeyttä omasta kotikaupungistamme. Kannustan teitä tutustumaan myös Oulaisten keskustan palveluihin. Keskustamme tarjoaa monipuolisia palveluita, ja uudet asiakasvirrat ovat tervetulleita.
OULAINEN ON myös hyvä paikka elää ja asua. Muuttamista harkitseville Oulainen tarjoaa erilaisia asumisvaihtoehtoja, kuten tonttitarjontaa ja vuokra-asumista. Oulaisten Amiraali Oy rakentaa parhaillaan uutta 10 asunnon vuokrarivitaloa. Työpaikkatarjonta on viime vuosina monipuolistunut merkittävästi vahvistuneen teollisuuden myötä. Lapsiperheille tarjoamme laadukasta varhaiskasvatusta esimerkiksi uudessa
”
Kannustan teitä tutustumaan myös Oulaisten keskustan palveluihin. Keskustamme tarjoaa monipuolisia palveluita, ja uudet asiakasvirrat ovat tervetulleita.
Hiirenmutkan päiväkodissa sekä luontopainotteisessa Piipsjärven päiväkodissa. Kaupungissa on myös erittäin hyvät mahdollisuudet harrastaa sekä kulttuuria että liikuntaa. Lähivuosina kaupunkiin rakentuu myös uusi monitoimitalo.
Haluan kiittää lämpimästi tapahtuman järjestäjiä, vapaaehtoisia ja yhteistyökumppaneita arvokkaasta työstä. Ilman teitä tämä tapahtuma ei olisi mahdollinen.
Toivotan kaikille antoisaa ja viihtyisää tapahtumapäivää Oulaisissa!
Päivi Keisanen kaupunginjohtaja Oulaisten kaupunki
Wastakohtien Woima
Rohkeasti reunalla – Vastakohtien voima – Villisti kaupunki, nämä Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoden pääteemat ovat tulleet jo tutuksi Pohjois-Pohjanmaan asukkaille, vaikka juhlavuotta on vietetty vasta reilut viisi kuukautta. Nyt jo tähän mennessä on järjestetty valtavasti erikokoisia ja erilaisia tapahtumia ympäri maakuntaa ja kesää kohden tahti vain kiihtyy. Tänä vuonna satunnainen matkailija voi löytää kohteensa hyvinkin läheltä, ja kannattaakin löytää, koska lähialueet jäävät usein käymättä kaukokohteiden houkutellessa.
JO ENSIMMÄISTEN kuukausien kokemusten perusteella niin oululaiset kuin maakunnankin tapahtumajärjestäjät ovat voineet todeta, että kävijöitä tapahtumissa on riittänyt. Oulu2026-vuosi on tuonut ja tuo tarpeellista iloa ja voimaa juuri tähän hetkeen maailman myllerrysten keskelle. Mutta mitä tämän vuoden jälkeen? Nyt pitäisi jo kaiken keskellä löytää voimia tulevien vuosien mietintään, mitä jää jäljelle tästä vuodesta, mitkä tapahtumat ja toiminnot jatkavat ja kestävät, mikä jää elämään. Kulttuuri tuo alueemme ihmisille elinvoimaa, mutta siihen tarvitaan tekijöitä. Vapaaehtoiset toimijat ovat maakuntammekin tapahtumien järjestelyjen ”betonia”, ja heidän jaksamisestaan ja motivoinnistaan tulisi pitää kaikin tavoin huolta. Hyväksyvä
katse, myönteiset sanat, innostavan ilmapiirin luominen ja huumori ovat esimerkiksi asioita, jotka auttavat väsymyksen hetkellä. Usein vain arvostelu tai kriittinen aiheeton palaute voi lamauttaa ahkerankin talkoolaisen pitkäksi aikaa. Eräs aktiivinen yhdistystoimija totesi tässä vähän aikaa sitten, että ”arvostaminen on arvostelua arvokkaampi ajatusmalli ja se on hyve, jota kannattaa vaalia”. Sosiaaliseen hyvinvointiin kuuluu yhdessä tekeminen, mutta myös toisten huomioiminen ja kunnioittaminen.
33. WALTAKUNNALLISTEN Wanhan Woiman päivien järjestäjät ovat valinneet tämän vuoden teemaksi Wastakohtien Woiman. Moniselitteinen ja -ulotteinen teema sopii hyvin tapahtuman monipuolisuuteen: uutta ja vanhaa, pientä
”Jo ensimmäisten kuukausien kokemusten perusteella niin oululaiset kuin maakunnankin tapahtumajärjestäjät ovat voineet todeta, että kävijöitä tapahtumissa on riittänyt.
ja isoa, mustaa ja valkoista, käsin tehtyä ja tehtaassa tuotettua, suomalaista ja ulkomaista, lapsia ja vanhuksia jne. Kolmipäiväisen tapahtuman ohjelma rakentuu tutuista palasista, mutta joka päivälle on pyritty löytämään myös täysin uusia ohjelma- ja esittelykokonaisuuksia. Kulttuuriperintö on elävää, se kehittyy koko ajan ja siihen liittyy uudet, yllättävätkin ”törmäykset” erilaisten asioiden välillä. Valtava joukko vapaaehtoisia toimijoita mahdollistaa jälleen yhden maakunnan eteläosan suurimman kesätapahtuman järjestämisen, kiitos siitä!
TERVETULOA OULAISIIN
PE-SU 3.-5.7.2026!
Tuula Aitto-oja päätoimittaja
33. Waltakunnalliset
Wanhan Woiman päivät 3.-5.7.2026
”Wastakohtien
Woima”
Perjantai 3.7.2026 klo 10-17
KIRJAILIJA TUOMO PIRTTIMAA KÄPYLÄN KOULULLA
klo 8 Portit auki ja lipunmyynti alkaa.
klo 10 Wanhan Woiman päivien avaus.
klo 10.45 Flamencoa seppien pajalla! Seuraavat esitykset tunnin välein.
klo 11 Wastakohtien Woimaa työnäytöksissä ja kentillä. Woimakoneet käyntiin.
klo 11 Hiiri Hätä Houtu duo lastenhallin lavalla.
klo 11.30 Kelmeä Q Käpylän koulun lavalla.
klo 11.30 Traktorikentällä Verku-pojat; Ferguson20-traktorin kasaus.
klo 12 Traktori- ja mopoparaati alueella.
klo 12.30 Oulun Eteläisen lausujat Käpylän koulun lavalla.
klo 13 Woimakoneet käynnistyvät.
klo 13.30 Kelmeä Q Käpylän koulun lavalla.
klo 13.30 Puintinäytös työnäytöskentällä.
klo 14 Hiiri Hätä Houtu duo lastenhallin lavalla.
klo 14 Autokentän vieraana.
klo 14.30 Kaksipyöräisten vieraana.
klo 14.30 Kurkkulaulua hiilimiilulla.
klo 14.30 Hiljaiset istujat, puhuvat peilit -näyttely Käpylän koululla.
klo 15 Traktoriparaati alueella.
ALUEELLA TAPAHTUU MM.
• Päivien ajan työnäytöksiä eri puolilla tapahtuma-aluetta ulkona ja sisällä: suutari, pläkkyri, keraamikot; puintinäytös, pärehöyläys, kenttäsirkkelöinti, kivenmurskaus, moottorisahaveisto, puunkäsittely, lankojen värjäys, separointi, hiekkaveisto, maamoottorit, tietoa korjausrakentamisesta… ja paljon muuta!
Seuraa työnäytöskelloja!
• Sepät takovat non-stoppina ja välillä konevasarallakin!
Aidattu peltoalue: Maankuulu rompetori, jossa noin 140 myyjää.
Käpylän koulu: ”Hiljaiset istujat, puhuvat peilit” -näyttely, lisäksi Muistojen matkalaukut ja Pihapiirien ilmavalokuvat, sekä yläkerrassa koulumuseo.
Museo: Muistojen Aitta -näyttely ja Oulaisten paikallishistoriaa. Kuntun kauppa: Wanhaa nähtävää ja uutta ostettavaa.
2. halli: Taitotorilla käden taitajia myyntipöytineen.
2.-4. hallien väli: Kaksipyöräisten kenttä.
3. halli: Höyry- ja woimakoneet.
4. halli: Lastenhalli ja esiintymislava.
4. hallin seinusta: Oulaisten VPK 90 vuotta. Törmänhovin tiloissa historianäyttely. Maatilan eläimiä tallissa.
• Koskelan talossa perinneruokana huituvelli. Woimabaari, ala- ja yläkahviot sekä kioskit ja grillit. Törmänhovilla ruoka- ja kahvitelttoja, myös sisällä ruokailumahdollisuus.
• YLE 100-bussi vierailee perjantaina.
• Lapsille tekemistä tapahtumassa, mm. lastenhalli! Lapset vanhempien vastuulla.
• Ilmainen linja-autokuljetus keskustasta tapahtuma-alueelle ja takaisin.
• Kooste kunkin päivän tapahtumista nähtävillä pe, la ja su klo 20 osoitteessa: wanhawoima.fi/livelahetykset/
• Järjestäjät pidättävät itselleen oikeuden muutoksiin tarvittaessa.
LA KLO 13 JA 15
KURKKULAULUA HIILIMIILULLA
PE KLO 14.30 JA 15.30 JA LA KLO 10.30 alkaen ja seuraavat esitykset tunnin välein 13.30 asti.
Sauli Heikkilä (laulu)
FLAMENCOA SEPPIEN
PAJALLA PERJANTAINTA
KLO 10.45 ALKAEN, SEURAAVAT
ESITYKSET TUNNIN VÄLEIN
Joonas Widenius (kitara)
Ricardo Padilla (perkussiot)
Leena Järvinen (koreografia ja tanssi)
Wanhan Woiman sepät (alasimet)
KOSKELAN TALOSSA
PERINNERUOKANA
HUITUVELLI.
ALA- JA YLÄKAHVIOT SEKÄ KIOSKIT JA GRILLIT.
TÖRMÄNHOVILLA
RUOKA- JA KAHVITELTTOJA, MYÖS SISÄLLÄ
RUOKAILUMAHDOLLISUUS.
Pe-la klo 10-17, su 11-17
Päivälippu 15€ • Kolmen päivän lippu 30€
klo 15.30 Kurkkulaulua hiilimiilulla.
klo 17 Ensimmäinen tapahtumapäivä päättyy.
klo 17-19 Iltatori rompetorilla.
• Hiilimiilu poltetaan perjantaina puolen päivän maissa. Huom! säävaraus
• klo 19 Wanhan Woiman päivien tanssit Törmänhovin lavalla, Neitoset K-18. Lippu 20 € Järj. Oulaisten Tapahtumientekijät ja Törmänhovi.
Lauantai 4.7.2026 klo 10-17
klo 8 Portit auki ja lipunmyynti alkaa.
klo 10 Lauantaipäivän avaus.
klo 10.30 Kurkkulaulua hiilimiilulla. Seuraavat esitykset tunnin välein 13.30 asti.
klo 11 Wastakohtien Woimaa työnäytöksissä ja kentillä. Woimakoneet käyntiin.
klo 11 Hiiri Hätä Houtu lastenhallilla osallistavan ohjelman kanssa.
klo 11.30 Hiljaiset istujat, puhuvat peilit -näyttely Käpylän koululla.
klo 11.30 Autokentän vieraana.
klo 12 Traktori- ja mopoparaati alueella.
klo 12.30 Haapaveden Purppuri Käpylän koulun lavalla.
klo 13 Veteraanimopedit starttaavat 19. Piipsjärven ympäriajoon.
klo 13 Super Major ja parkkuukone Tuntsalla -tarinaa Käpylän koululla.
klo 13.15 Woimakoneet käynnistyvät.
klo 13.30 Puintinäytös työnäytöskentällä.
klo 14 Ajoneuvokulkue lähtee kaupungille.
klo 14.15 Traktorikentällä Verku-pojat; Ferguson20-traktorin kasaus.
klo 14.30 Haapaveden Purppuri Käpylän koulun lavalla.
klo 15 Naisten veivinheiton WW-kisat ja miesten Zetor kampikäynnistyskisa.
klo 15 Laskevan auringon talo -tarinaa Käpylän koululla.
klo 16.15 Traktoriparaati alueella.
klo 17 Toinen tapahtumapäivä päättyy.
klo 17-19 Iltatori rompetorilla.
• klo 18 Iltacruising. Lähtö Nesteen pihalta. Osallistua voit harraste- tai klassikkoajoneuvolla, kaksi- tai nelipyöräisellä!
• klo 18.30-21 Wanhan Woiman päivien tanssit Törmänhovin lavalla, Atomi ja Sussu. K-18. Lippu 5€. Järj. Oulaisten Tapahtumientekijät ja Törmänhovi
Sunnuntai 5.7.2026 klo 11-17
klo 9 Portit auki ja lipunmyynti alkaa.
klo 11 Sunnuntaipäivän avaus. Wastakohtien Woimaa työnäytöksissä ja kentillä. Woimakoneet käyntiin.
klo 11.30 Traktorikentällä Verku-pojat; Ferguson20-traktorin kasaus.
klo 11.30 Hiiri Hätä Houtu duo lastenhallin lavalla.
klo 12 Kaksipyöräisten vieraana.
klo 12.15 Rommakko Käpylän koulun lavalla; Folk’n’roll/Kansanmusiikkia.
klo 13 Traktori- ja mopoparaati alueella.
klo 13 Hiljaiset istujat, puhuvat peilit -näyttelyn esitys Käpylän koululla.
klo 13.30 Hiiri Hätä Houtu duo lastenhallin lavalla.
klo 13.45 Puintinäytös työnäytöskentällä.
klo 14 Autokentän vieraana.
klo 14.15 Rommakko Käpylän koulun lavalla; Folk’n’roll/Kansanmusiikkia.
klo 14.30 Woimakoneet käynnistyvät.
klo 15 Traktoriparaati alueella.
klo 17 Arvonnat, jonka jälkeen turvallista kotimatkaa!
klo 18 Sanajumalanpalvelus Oulaisten kirkossa.
www.wanhawoima.fi
Rami Erosen kynästä syntyi Wanhan Woiman uusi keulakuva
Eemil Rajaniemi OULAINEN
Kun luova paine, väärin merkitty kalenterimerkintä ja vuosien kokemus kohtaavat, syntyy jotain ainutlaatuista. Sarjakuvapiirtäjä Rami Eronen loi Wanha Woima -yhdistykselle oman nimikkohahmon, W:n Eli Wanhan Weijarin. Syntytarina on puhdasta sattumaa, perinteistä käsityötä ja intohimoa, joka on roihunnut yläasteelta lähtien.
Erosen luoma hahmo ei syntynyt pitkällisten markkinointitutkimusten tai digitaalisten muottien kautta. Se syntyi aidosta luomisen ilosta, pienestä aikapaineesta ja ennen kaikkea sydämestä. Haastattelimme Erosta hänen pitkästä taustastaan piirtäjänä, luovan työn arjesta perheen ja päivätöiden keskellä sekä siitä, miten puolivahingossa syntynyt “ukkeli” valloitti heti ensi metreillä tilaajansa sydämet.
Rami Eroselle kuvaamataito ja visuaalinen tarinankerronta ovat olleet matkakumppaneita läpi elämän. Kynä on pysynyt kädessä lapsuudesta saakka, mutta varsinainen kipinä ja tietoinen innostus sarjakuviin ja piirtämiseen leimahti toden teolla yläasteiässä.
“Silloin tuli piirrettyä todella paljon”, Eronen muistelee.
NYKYISENÄ DIGITAALIAIKANA suuri osa kuvittajista siirtyy suoraan piirtopöytien ja tablettien ääreen. Rami Eronen luottaa kuitenkin vahvasti perinteisiin menetelmiin. Hänen tyylinsä pohjautuu aitoon materiaaliin, paperin tekstuuriin ja käsityön jälkeen.
“Piirrän enimmäkseen perinteisellä tyylillä. Teen työt paperille tussilla ja vesiväreillä”, Eronen kertoo työtavoistaan.
Vesivärien ja tussien liitto vaatii tarkkuutta, sillä toisin kuin tietokoneella, paperilla tehtyä virhettä ei saa korjattua yhdellä näppäinkomennolla. Tämä tuo Erosen töihin orgaanisen, elävän ja lämpimän tunnun, joka erottuu nykyisestä kliinisestä digikuvituksesta. Perinteisen piirtämisen lisäksi Eronen harrastaa myös öljymaalausta, vaikka sille onkin viime aikoina jäänyt vähemmän aikaa. Digitaalista maailmaa hän ei silti täysin hylkää “Välillä teen hommia myös tietokoneella.”
Suurin haaste luovassa työssä ei ole yksin ideoiden puute vaan myös yksinkertaisesti aika. Kun elämää
Sarjakuvapiirtäjä Rami Eronen loi Wanha Woima -yhdistykselle oman nimikkohahmon, W:n Eli Wanhan Weijarin.
Kuvassa Rami Erosen käyttämiä työvälineitä.
rytmittävät kokopäivätyö ja perhearki, on harrastuksille ja tilaustöille raivattava tilaa kalenterista tietoisesti.
“Päivätyö ja perhearki vievät tätä harrastusaikaa. Noin kerran viikossa pääsee kunnolla tekemään ja syventymään piirtämiseen”, Eronen toteaa realistisesti.
Tämä tekee jokaisesta pii-
”“Se aloite tuli Wanhan Woiman puolelta, Aitto-ojan Tuulalta. Hän kysyi suoraan, voisinko toteuttaa heille hahmon. Tartuin tietysti heti haasteeseen”, Eronen kertoo.
rustushetkestä arvokkaan ja intensiivisen.
WANHAN WOIMAN ja R ami
Erosen tiet kohtasivat suoralla yhteydenotolla. Yhdistyksessä oli tunnistettu tarve omalle visuaaliselle keulakuvalle.
“Se aloite tuli Wanhan Woiman puolelta, Aitto-ojan
Taiteilijan itse piirtämä kuva itsestään.
Tuulalta. Hän kysyi suoraan, voisinko toteuttaa heille hahmon. Tartuin tietysti heti haasteeseen”, Eronen kertoo. Wanhan Weijarin syntytarina on oppikirjaesimerkki siitä, miten luovuus toimii parhaiten pienen paineen alla. Alkuperäinen suunnitteluprosessi eteni hyvää vauhtia, ja Erosella oli jo ensim-
mäisen ideakierroksen jälkeen valmiina luonnos. Sitten astui kuvaan deadlinepäivän väärinkäsitys.
“Olin merkinnyt kalenteriini väärän ajan takarajaksi. Huomasin yhtäkkiä, että työn pitäisi olla jo valmis. Piti sitten tehdä hommia todella kovaa ja kiireellä.”
Tämä yllättävä aikapaine osoittautui kuitenkin onneksi. Kun ei ole aikaa yliajatella, taiteilija luottaa puhtaaseen intuitioon ja vuosien varrella selkäytimeen rakentuneeseen ammattitaitoon.
“Lopullinen hahmo tuli valmiiksi aika pikaisesti ja tavallaan puolivahingossa. Siitä syntyi tuollainen veikeä ukkeli. Wanhan Woiman väki tykkäsi siitä heti aivan valtavasti ja sanoivat saman tien, että tästä tehdään se virallinen hahmo. Yritin pitää hahmon mahdollisimman vaivattomana toistaa, mutta
silti persoonallisena.”
Kouluaikana muutamaan ryhmänäyttelyyn osallistuneella Erosella on takanaan myös kolme omaa näyttelyä. Haaveissa siintää uuden näyttelyn järjestäminen, kunhan aika on oikea. Tärkeintä on kuitenkin se, että tekemisen tasapaino ja ilo säilyvät.
Uudesta W -hahmosta on jäänyt tekijälleen erinomainen maku. Yhteistyö on ollut antoisaa ja tulevaisuus näyttää valoisalta.
“Tästä on jäänyt tosi lämmin fiilis. Tästä se hahmon matka nyt virallisesti lähtee. Katsotaan rauhassa, mitä kaikkea tämä yhteistyö vielä poikii tulevaisuudessa. Menen avoimin mielin eteenpäin. Tämä projekti laittoi omatkin ajatukset mukavasti liikkeelle, ja katsotaan, mitä kaikkea uutta keksimme yhdessä tulevina vuosina.”
Talven ja kevään aikana Wanhan Woiman päivien järjestäjät ovat kokoontuneet tapahtuman liikennejärjestelyjen parantamisen merkeissä. Kesän 2025 runsaat sateet juuri tapahtumaviikolla aiheuttivat lauantaina liikenneongelmia niin omalla autolla alueelle saapuneille kuin myös tapahtumajärjestäjien bussikuljetuksille. Liikennejärjestelyjen pohdinnassa on ollut tiiviisti mukana Kulttuuriperintö eilen, tänään ja huomenna – hanke.
Pe-su 3.-5.7.2026 olevan Wanhan Woiman päivien viikonlopun liikennejärjestelyt ovat seuraavat:
• Peltoparkit Amiraalintien varressa ovat entiseen tapaan käytössä
• Amiraalintien varteen ei ole enää entisessä laajuudessa mahdollista pysäköidä
• Ilmaiset non stop-bussikuljetukset Oulaisten keskustasta tapahtuma-alueelle kulkevat joka päivä
* bussi tuo ja hakee kävijät tapahtuma-alueen pääportilta
• Bussireitti on uudistunut; ks. oheinen kartta
• Bussin kyytiin pääsee vain ajosuunnassa olevilta pysäkeiltä, jotka on merkitty Wanhan Woiman Onnikka-pysäkkikylteillä
* HUOM! Bussi ei käy Nesteen pihalla kuten ennen, vaan kyytiin pääsee kantatie 86:n pysäkiltä heti liikennevalojen jälkeen (kyltti)
• Keskustassa olevat pysäköintialueet on merkitty karttaan vihreällä värillä
• Pohjoispuolta jokea Haapavedeltä päin tulevien kannattaa ajaa Kantatie 86:n yli Pyhäjoen suuntaan ja kääntyä sieltä keskustaan
JÄRJESTÄJÄT TOIVOVAT että mahdollisimman moni tapahtumaan tulija jättäisi autonsa keskustassa oleville parkkipaikoille ja käyttäisi järjestäjien tarjoamaa ilmaista bussikuljetusta.
Tämä koskee varsinkin Oulun ja Haapaveden suunnista tulevia kävijöitä! HUOM! Oulaistelaisille toivomus että jättäkää auto kotiin ja tulkaa paikalle bussilla tai pyörällä tai kävelemällä, mahdollisuuksien mukaan, kiitos!
Yksi vierailun keskeisistä hahmoista oli Leksandissa asuva Kirsi Manni, joka jakoi tunnelmiaan ja vastasi kysymyksiin vilkkaan tapahtumapäivän keskellä.
Kävijöillä oli ainutlaatuinen mahdollisuus päästä itse kokeilemaan perinteisiä työtapoja ja seuraamaan, miten kuuluisat Taalainmaan puuhevoset syntyvät. Paikan päällä veistettiin perinnehevosia, ja niitä oli myös halukkaille myynnissä kotiin viemisiksi.
Kulttuuri, talkoita ja kansainvälistä vilinää
Eemil Rajaniemi OULAINEN
Oulaisissa vietettiin vilkasta ja monipuolista ystävyyskuntavierailua, kun Ruotsin Leksandista, Tanskan Hörsholmista ja Norjan Lillehammerista saapunut vierailijajoukko toi mukanaan palasen oman maansa kulttuuria. Isäntänä tapahtumassa toimi Oulaisten nuorisoseura.
Perinnekeskuksessa järjestetty tapahtuma oli avoin kaikille kaupunkilaisille, ja aurinkoinen sää suosi ulkoilma-aktiviteetteja. Samaan aikaan kaupungissa riitti vilinää, sillä Perinnekeskuksen alueella järjestettiin pop up –maalaustalkoot, jossa maa-
lattiin punamulta maalilla muun muassa hallirakennukset.
Leksandissa asuva Kirsi Manni oli iloinen ystävyyskuntavierailun antiin.
”Kyseessä ovat todelliset
”“Vierailujen tarkoitus on jakaa kulttuuria puolin ja toisin. Meillähän on paljon yhteistä kulttuurissa, kuten tanssi ja musiikki.”
• Äänentoistotehtävät sisä- ja ulkotilaisuuksiin
• Ammattiäänilaitteiden myynti ja -asennus
• Ohjelmatoimistopalvelut
ystäväkaupunkitreffit”, Kirsi Manni iloitsi.
Leksandilaisten, hörsholmilaisten ja lillehammerilaisten tanhuryhmät toivat matkassaan rikkaan tanssiperinteensä, ja viikon aikana nähtiin useita yhteisiä tanssiesityksiä. Vierailijat eivät tyytyneet vain yhteen paikkaan, vaan jalkautuivat laajasti yhteisön pariin. Ohjelmaa ja esityksiä järjestettiin vanhainkodilla, kouluilla, kauppakeskuksessa sekä yläkoulun liikuntasalissa. Yhteinen tanssi ja kulttuuri yhdistivät ihmisiä ikään katsomatta.
Vaikka Oulaisista on vierailtu vuosien varrella aktiivisesti Leksandissa, oli matka monelle ruotsalaisvieraal-
le erityinen.
”Itse olen mukana täällä ensimmäistä kertaa ja olen ollut tähän matkaan todella tyytyväinen”, Manni kertoi ja kehui tapahtuman lämminhenkistä vastaanottoa.
Kirsi Manni myös kertoi, miksi tällaisia vierailuja tehdään.
“Vierailujen tarkoitus on jakaa kulttuuria puolin ja toisin. Meillähän on paljon yhteistä kulttuurissa, kuten tanssi ja musiikki.”
YKSI TAPAHTUMAN ehdottomista vetonauloista oli Leksandin kulttuuriperintöön pureutuva pienoistyönäytös. Kävijöillä oli ainutlaatuinen mahdollisuus päästä itse kokeilemaan perinteisiä työta-
poja ja seuraamaan, miten kuuluisat Taalainmaan puuhevoset syntyvät. Paikan päällä veistettiin perinnehevosia, ja niitä oli myös halukkaille myynnissä kotiin viemisiksi.
Käsityöteema jatkui vahvana Käpylän koululla, jossa esiteltiin laajasti erilaista osaamista. Esillä ja työn alla oli tanskalaisten ja norjalaisten vieraiden taidokasta kirjontaa, käsintehtyjä koruja sekä perinteisiä lapasia. Paikalliset ja vieraat pääsivät jakamaan vinkkejä ja ihastelemaan tarkkaa työnjälkeä. Manni pani tyytyväisenä merkille, että käsityöperinne kiinnostaa edelleen laajasti.
”Väkeä on ollut todella hyvin liikkeellä”, hän iloitsi kä-
vijämäärästä.
Kulttuurin lisäksi tapahtumassa hellittiin makuhermoja. Leksandista asti oli tuotu myyntiin paikallisen tehtaan kuuluisaa näkkileipää. Vastapainona Koskelan talossa leivottiin tuoretta rieskaa, jota myytiin lämpimäisenä kävijöille. Tapahtumayleisö pääsikin nauttimaan parhaista mauista rajan molemmin puolin, sillä tarjolla oli maistiaisia sekä rouskuvasta näkkileivästä että pehmeästä ja tuoreesta rieskasta.
Vierailu osoitti, että pitkään jatkunut ystävyyskuntatoiminta on edelleen voimissaan ja parhaimmillaan silloin, kun ihmiset kohtaavat tekemisen, herkkujen ja perinteen äärellä.
Koskelan talossa leksandilaiset leipoivat tuoretta rieskaa niin maisteluun kuin myyntiinkin.
Haapavetistä kurkkulauluosaamista hiilimiilulla
Matti Kuoppala OULAINEN
Uuden musiikin kilpailu keväällä toi kurkkulaulun kaiken kansan tietoisuuteen. Kiitos kisassa hyvin menestyneen ja Oulaisissa sukulaissuhteita omaavan Antti Paalasen . Haapavetislähtöinen, mutta sittemmin Helsinkiin juurtunut kurkkulaulaja Sauli Heikkilä on jututtanut Antti Paalasta päätoimittamaansa Kansanmusiikkilehteen ja tietää tarkemmin, millaisesta kurkkulaulajasta Paalasessa on lopulta kyse.
” Olen tuntenut Antin kauan, joskaan meillä ei ole yhteistä kurkkulaulutaivalta, vaan Antti on pitkälti itseoppinut. Antti soveltaa kargyratekniikkaa omaan musiikkiinsa ja on siinä hyvin onnistunut. Laaja-alaiseen kurkkulauluilmaisuun hän ei ole edes pyrkinyt. Maailman suurimmassa maailmanmusiikin markkinointitapahtumassa Womexissa Tampereella viime syksynä oli hienoa nähdä, miten tapahtuman yleensä niin kriittinen yleisö oli Antin lumoissa. Ilman muuta pidän Antin musiikista”, kehuu Sauli Heikkilä. Sauli Heikkilällä on itsellään menossa 30 vuosi kurkkulaulun parissa. Niistä 26 vuotta on sisältänyt myös esiintymisiä. Vuodessa esiintymisiä kertyy 5–10, jonka lisäksi hän pitää kurkkulaulukursseja sekä opettaa yksityisoppilaita.
”Haastavinta kurkkulaulamisessa on Sauli Heikkilän mielestä sinnikkään harjoittelun ylläpitäminen silloinkin, kun mikään ei tahdo onnistua. Palkitsevinta on, kun onnistuu. vuodenaikoina.
WANHAN WOIMAN päiville saapuvat pääsevät näkemään ja kuulemaan Sauli Heikkilän kurkkulaulua 3.–4. heinäkuuta hiilimiilulla, kun siellä järjestetään kulttuuriperintöhankkeen ja Anna-Mari Laulumaan konseptoimana ja tuottamana kurkkulauluesitys. Sauli Heikkilä kertoo tulevansa mielellään esiintymään entisille kotikulmilleen. Hän myöntää, että perhosia on jo hieman vatsan pohjalla.
” Järjestäjä oli miettinyt, että tervahaudalle sopisi kurkkulaulu. Olin samaa mieltä. Esiintymisen pitää vähän jännittää, mutta ilon kautta”, toteaa Sauli Heikkilä hymy suupielessä.
Sauli Heikkilän mukaan Kurkkulaulu on eteläsiperialainen, lähinnä Altain ympäristössä syntynyt laulutekniikka, jonka emämaita ovat Tuvan tasavalta Venäjällä ja läntinen Mongolia. Perustyylit ovat höömei ja kargyra, hieman puristeinen rintaääni ja äänihuulten yläpuolella sijaitsevien taskuhuulia hyödyntävä murina.
” Olennainen rooli on myös kaikessa äänessä mukana olevilla yläsävelillä, jotka suodatetaan kuultaviksi erilaisin tekniikoin. Varsinkin sygyt-tekniikalla ne kuulostavat huilumaisilta säveliltä”, hän selvittää.
Miten sitten tullaan hyväksi kurkkulaulajaksi?
” Harjoittelemalla. Itse aloitin Haapavesi Folkin kurssilla 1995”, Heikkilä vastaa.
Haastavinta kurkkulaulamisessa on Sauli Heikkilän mielestä sinnikkään harjoittelun ylläpitäminen silloinkin, kun mikään ei tahdo onnistua. Palkitsevinta on, kun onnistuu. Toiseksi haastavinta on rentouden säilyttäminen esiintymisjännityksestä huolimatta.
Sauli Heikkilän aika toimittajana kansanmusiikkia käsittelevissä julkaisuissa alkoi sen jälkeen, kun hän oli ensin tehnyt vuoteen 2009 asti pääsääntöisesti graafisen suunnittelijan töitä yhden miehen yrityksessä.
” Sitten kaipasin vaihtelua ja sain ensin Kantele-lehden päätoimittajuuden ja reilun vuoden jälkeen siirryin Suomen Kan-
sanmusiikkiliiton Pelimannilehteen. Sen yhdistyttyä Kansanmusiikki-instituutin julkaisemaan Trad.-lehteen, muutettiin nimeksi Kansanmusiikki”.
Sauli Heikkilä kertoo olevansa Kansanmusiikkilehdessä
niin kutsuttu jokapaikanhöylä. Hän suunnittelee sisällön, kirjoittaa suurimman osan jutuista ja lopuksi taittaa aviisin painovalmiiksi.
” Tähän vuoteen asti lehti ilmestyi neljä kertaa vuodessa, kulttuurileikkausten jälkeen nyt vain kahdesti”, hän kertoo.
Oulaisten Seurakunta oulainen.kirkkoherranvirasto@evl.fi etunimi.sukunimi@evl.fi
Keskuskatu 9, 86300 Oulainen
Puh. (08) 479 7420
Palveleva puhelin 01019 0071
Vaikka mies on lähtenyt kertaalleen Haapavedeltä, ei Haapavesi ole lähtenyt hänestä.
Synnyinpitäjässään Sauli Heikkilä sanoo käyvänsä vähintään pari kertaa kesässä. Joskus muinakin vuodenaikoina.
” Kotitalomme on pystyssä pikkuveljen ansiosta Mieluskylällä edelleen. Enemmän vietän aikaa kesäisin saaressamme Kiiminkijoessa”.
90-vuotiaalla Oulaisten VPK:lla edessä valoisa tulevaisuus
Matti Kuoppala OULAINEN
Oulaisten VPK juhlii tänä vuonna 90-vuotista taivaltaan. Tarkalleen ottaen yhdistyksen perustamiskokous pidettiin 17.10.1936. Hallituksen puheenjohtajana vajaat kuusi vuotta toiminut Ossi Laakso kertoo, että suunnitteilla on ensi syksyksi oma juhlansa.
”Jos me siinä sitten 90-vuotisjuhla järjestettäisiin jäsenistölle ja veteraaneille. Suunnittelemme myös Wanhan Woiman päiville juhlanäytöksen tekemistä. Historiikin tekeminenkin on hyvällä mallilla”, sanoo Ossi Laakso.
Ossi Laakson tie vapaapalokuntatoimintaan alkoi vuonna 1995 nuoriso-osastosta. Vuonna 2001 edessä oli siirtyminen hälytysosastoon.
”Sitten harrastukseen tuli hieman väliä, 14 vuodeksi, kun lähdin opiskelemaan ja työelämään. 2016 tulin takaisin Oulaisiin ja liityin VPK:hon uudestaan. Parasta tässä on yhteisöllisyys. Samat herrasmiehet ovat mukana kuin silloin lähtiessäni. Yhdessä tekeminen ja toisten auttaminen, siinä kait ne syyt, miksi tässä toiminnassa haluaa olla edelleen mukana”, toteaa Ossi Laakso.
Oulaisten VPK on PohjoisPohjanmaan pelastuslaitoksen alueella toimiva sopimuspalokunta. VPK tekee pelastustoimelle kuuluvia tehtäviä ja ensihoidon ensivastetehtäviä. Pääsääntöinen toimintaalue on Oulaisissa ja Merijärvellä. Yhdistyksen verkkosivut tietävät kertoa, että jäseniä palokunnan hälytysosastoissa on tällä hetkellä 45. Nuoriso-osastoissa 30 henkilöä.
Oulaisten VPK:ta johtaa palokunnanpäällikkö Ville Korhonen , joka on toiminut tehtävässä noin kuusi vuotta. Hänen kiinnostuksensa palokuntatoimintaan syntyi jo lapsena.
”Alle 10-vuotiaana menin varhaisnuoriin Oulaisissa ja sitten nuoriso-osastoon. Hälytysosastoon 16-vuotiaana. Hälytysosastossa on tullut oltua jo 24 vuotta”, kertoo Ville Korhonen.
Vanha palopäällikkö on nimeltään Georg Helin. Hän toimi palopäällikkönä vuodet 1945–1975.
Ossi Laakso on toiminut VPK:n hallituksen puheenjohtajana jo useamman vuoden.
VPK:n päällikkö Ville Korhonen on opiskellut sekä ensihoitajaksi että pelastajaksi.
Hevoset vetivät VPK:n ensimmäistä Köbe-ruiskua ja niiden merkitys nousi esille myös juhlaparaateissa, jossa ne saivat keulapaikan ensimmäisinä vuosikymmeninä.
SITTEMMIN VILLE Korhosesta on tullut virassa oleva palomies. Mutta mikä hänet on saanut valitsemaan juuri tämän ammatin?
”Jokunen bitti kait sitä pi-
tää olla päässä poikittain. No ei, tämä työ on hyvin merkityksellistä. Autamme ihmisiä parhaamme mukaan, saamme koulutusta ja sitä kautta erikoisosaamista”, kehuu Ville
Korhonen.
Palopäällikön mukaan
VPK:n merkitys haja-asutusalueella on hyvin suuri. Se on äärimmäisen iso voimavara. ”Ei Suomessa ole mahdollis-
(08) 2804 400 • www.laatupaino.fi
Rannikon Laatupaino Oy puh. 0440 687 915, Pajatie 1, Vihanti www.laatupaino.fi laatupaino@laatupaino.fi
ta miehittää jokaista kylää vakituisilla paloasemilla. Saamme avun tulemaan suhteellisen läheltä ja usein naapureita ja talonmiehiä on auttamassa tulen sammuttamisessa”.
Hyvä esimerkki VPK:n merkityksestä tulipalojen sammuttamisessa nähtiin muutama viikko takaperin, kun Oulaisissa sattui lyhyen ajan sisään kaksi autiotalon tulipaloa. Jos
””Ei siinä ehdi muuta kuin heittää vaatteet päälle ja ajaa autolla asemalle. Jotkut lähellä asuvat ajavat sinne polkupyörällä. Itselläni menee sellainen puoli minuuttia, kun olen sängystä jo auton ratissa”.
sammutustöitä ei olisi voitu aloittaa lyhyessä ajassa, olisi palo voinut levitä naapurirakennuksiinkin.
”Hyvä tuuri oli näissä isoissa tehtävissä se, että toinen tapahtui päiväsaikaan ja yöaikaankin meillä on hyvin lähtijöitä ollut”, huokaa Ville Korhonen.
Sopimusosastoon kuuluvilla jäsenillä on käytössä nykyajan hälytysaplikaatiot sekä vanhan ajan hakulaitteet, joihin hätäkeskus lähettää hälytyksen samaan aikaan kuin paloasemalle. Kun hälytys tulee, ei aikailuun ole varaa. Ei edes keskellä yötä.
”Ei siinä ehdi muuta kuin heittää vaatteet päälle ja ajaa autolla asemalle. Jotkut lähellä asuvat ajavat sinne polkupyörällä. Itselläni menee sellainen puoli minuuttia, kun olen sängystä jo auton ratissa”.
Vapaapalokunnan nimikin jo kertoo sen, että yhdistyksessä toimiminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Ketään ei velvoiteta lähtemään kesken syvimpien yöunien.
”Vastaat vaan järjestelmään, että oletko käytettävissä vai etkö ole. Jos olet, niin siitä hetkestä alkaa palkanmaksu. Kyllä tästä työstä korvaus saadaan”, muistuttaa Ville Korhonen.
Oulaisten paloasema remontoiduissa tiloissa kelpaa Ville Korhosen mukaan toimia. Tällä hetkellä omaa kalustoa on kahden pelastusyksikköajoneuvon ja yhden säiliöauton verran. Oulaisten VPK on auttanut hädän eteen joutuneita ihmisiä jo 90 vuoden ajan, eikä Ville Korhonen usko, että tähän jatkumoon olisi tulossa kovin pian muutoksia.
”Täytyy koputtaa puuta, että toimintamme jatkuu samanlaisena kuin mitä se on tähän mennessä ollut. Tälläkin viikolla meille tuli viisi uutta jäsentä, jotka pystyimme liittämään hälytystehtävien rinkiin. Mitä itse olen tätä touhua seurannut sen 30–40 vuotta, täytyy sanoa, että hyvältä näyttää”, myhäilee Ville Korhonen.
Meillä on myös A-oikeudet
Tervetuloa herkuttelemaan!
Weteraanikonepäivien aikana lounas la-su klo 10-16
VPK järjesti entisille aktiiveille kahvitustilaisuuden viime vuoden marraskuussa. Yhteiskuva otettiin kalustohallissa.
Pappilan tulipalo on yksi suurimmista Oulaisten historiassa.
Kalustokisoilla oli aikoinaan suuri merkitys VPK:n toiminnassa.
Menneisyyden tuntemus kantaa tulevaisuuteen
Eemil Rajaniemi OULAINEN
Oulaisten Juho Oksan koululla kuusi vuotta opettajana työskennellyt Rami Rahkola luottaa toiminnallisen oppimiseen. Hän ottaa säännöllisesti oppilasryhmänsä mukaan ja suuntaa kohti perinnekeskusta, jossa luokat vierailevat pitkin vuotta. Vierailut eivät rajoitu vain tiettyihin vuodenaikoihin tai ikäluokkiin, sillä Rahkola on vienyt alueelle kaikenikäisiä luokkaryhmiä aina ekaluokkalaisista lähtien. Erityisen luontevasti vierailut istuvat käsityötuntien, kuten teknisen työn ryhmien ohjelmaan.
Rahkola pitää Oulaisissa sijaitsevaa perinnekeskusta poikkeuksellisena aarteena ja voimavarana, joka tarjoaa paikallisille kouluille loistavat ja vaivattomat mahdollisuudet historiaan ja kädentaitoihin tutustumiseen. Vierailujen merkitys nousee esiin konkreettisessa tekemisessä ja kokemisessa, joka täydentää koulun luokkahuoneopetusta.
“Jos ei ymmärrä menneisyyttä, on vaikea ymmärtää nykyaikaa ja tulevaisuuttakin. Kulttuuriperinnön tunteminen laajentaa oppilaiden perspektiiviä ja auttaa hahmottamaan, mistä nykyinen maailmamme ja tekniikkamme ovat kehittyneet”, Rahkola painottaa.
Hän muistuttaa, että kädentaitojen osaaminen on elintärkeä taito, jolla on itseisarvoa myös digitaalisessa nykyajassa. Kun ihminen oppii tekemään asioita itse omilla käsillään, kyseessä on pääoma, jota kukaan ei voi ottaa pois. Kädentaitoa ja käytännön tietoa ei voi kukaan varastaa, ja se kantaa läpi elämän.
OPPILAIDEN VASTAANOTTO ja palaute vierailuista on ollut poikkeuksetta ylistävää. Kipinä perinnekeskusta kohtaan syttyy usein kerrasta, ja oppilaat kyselevätkin jatkuvasti opettajalta, milloin sinne päästään uudestaan. Retket eivät ole pelkkää passii-
vista katselua, vaan oppilaat pääsevät tutkimaan paikkoja ja koneita aktiivisesti ja suurella innolla. Vierailuilla kierretään laajasti perinnekeskuksen eri kohteita. Oppilaille esi-
tellään perinteisiä työpajoja, kuten riukuaidan tekoa, ja he pääsevät tutustumaan muu muassa Kuntun kauppaan sekä perinteiseen Koskelan taloon. Myös vanha Käpylän koulu herättää oppilaissa suurta mielenkiintoa, kun he pääsevät vertaamaan entisajan kouluelämää omaan arkeensa. Rahkola on huomannut retkillä tiettyjä eroja oppilaiden kiinnostuksen koh-
teissa, vaikka innostus onkin yhteistä. Pojat hakeutuvat usein nopeasti suurten koneiden luokse, kun taas tytöt kiinnostuvat yleensä käsitöistä ja miljööstä. Yksi ylitse muiden nouseva suosikkikohde on kuitenkin autohalli sekä alueen ykköshalli, jotka vetävät puoleensa kaikkia oppilaita sukupuolesta riippumatta. Vanhojen autojen ja moottoreiden loisto tekee oppilaisiin suuren vaikutuksen.
Rahkolan oma suhde perinnekeskukseen ja Wanhaan Woimaan on tiivis myös vapaa-ajalla. Hän kuvailee itseään intohimoiseksi auto-, moottoripyörä- ja koneharrastajaksi. Tämä oma harrastaneisuus ja rakkaus vanhaan tekniikkaan näkyy myös siinä, että hän on ollut jo toista vuotta aktiivisesti mukana yhdistyksen toiminnassa ja osallistuu talkootöihin perinnekeskuksella. Opettajan oma palo ja asiantuntemus tarttuvat helposti myös oppilaisiin. Kun opettaja tuntee alueen ja sen laitteet, vierailusta muodostuu eläviä historian tunteja, jotka jäävät oppilaiden mieleen pitkäksi aikaa. Paikallisen perinteen vaaliminen ja siirtäminen seuraaville sukupolville vaatii juuri Rahkolan kaltaisia aktiivisia toimijoita, jotka jaksavat innostaa ja näyttää, miten maailma ennen pyöri. Tämä arvokas perinne jatkuu katkeamattomana myös tänä päivänä. Opettaja Rami Rahkola vierailee perinnekeskuksessa ennen kesälomaa kuutosluokkalaisten oppilaiden kanssa. Rahkolalla on myös suunnitelmissa heti syksyllä koulujen alettua vierailla alueella myös uusien oppilaiden kanssa ja esitellä paikkaa jälleen uusille ikäluokille.
Suosikkikohde numero yksi oppilaiden keskuudessa on legendaarinen autohalli.
Kuntun kaupassa riitti ihmeteltävää Juho Oksan koulun oppilaille.
Välillä oli aikaa pienille ulkoleikeille.
Farmari on kesän ykköstapahtuma! Nähtävää ja koettavaa koko perheelle: • Ihastele lehmiä, lampaita, alpakoita, hevosia, aaseja ja mehiläisiä • Koe isot traktorit ja muut koneet • Maistele makumaailman makuja • Inspiroidu kädentaidoista Asiaa ja elämyksiä!
Tavataan Farmarissa Kalajoella!
PE-ILTAPÄIVÄNÄ 26.6. ILMAINEN SISÄÄNPÄÄSY FOLK-PUISTOON! LASTENPÄIVÄSSÄ LA 27.6. MM. MIMMIT, HENXELIT, DJPJP. MUISTA MYÖS TUNNELMALLISET KIRKKOKONSERTIT. KATSO KOKO OHJELMA: WWW.HAAPAVESIFOLK.COM
Asiaa ja elämyksiä! KOTIeläimet koneet METSÄ ENERGIA palvelut MAKUMaaILMA kädentaidot
Teollisuus- ja energiarakentaminen
Julkinen rakentaminen
Toimitilarakentaminen
Asuinrakentaminen
KVR-rakentaminen
Vesilaitosrakentaminen
Infrarakentaminen
Korjausrakentaminen
Osta liput ennakkoon koko perheelle ja säästä! farmari.net
Avoinna: to ja pe 10–18, la 10–17
TÄNÄÄN EILEN
Valitse vain uuden keittiösi tyyli, me hoidamme loput. Elega vaihtaa ovet, tasot, vetimet ja mekanismit vanhoja runkoja hyödyntäen yhdessä päivässä.
Varaa maksuton suunnittelu: elega.fi Tule tutustumaan Elegan osastolle Wanhan Woiman päiville. Kaikkien tapahtumaan osallistuneiden kesken arvotaan 3000 € arvoinen Elegakeittiölahjakortti
Haapavesi House Band & Ida Elina
Antti Paalanen
Anssi Kela helmi marleena Áššu SÁ
Divanhana BA
Rakkaudella tehtyjä
Matti Kuoppala
OULAINEN
Kaiken takana on nainen, lauloivat Matti ja Teppo aikoinaan. Ja sama lause sopii hyvin myös Wanhan Woiman päiviin, sillä ilman Naiswoimaosaston työpanosta Pohjois-Suomen suurin perinnetapahtuma jäisi toteutumatta. Vai mitä mieltä ovat naiset itse? Arvostetaanko heitä Wanhan Woiman miesten keskuudessa tarpeeksi?
”Joo ja ei. Joskus tuntuu, että kukaan ei huomaa”, myöntää vuodesta 2009 lähtien Naiswoimassa mukana ollut Raija Salmela Ja näinhän se on. Nykyisin Wanhan Woiman päivinä tunnettu tapahtuma totteli pitkään Weteraanikonepäivät-nimeä, mikä kertoo suoraan sen, mistä tapahtumassa oli pitkään kyse: vanhojen koneiden esittelystä. Ja se on ollut hyvin pitkälti yhdistyksen miesjäsenten puuhaa.
”Vielä 10 vuotta sitten osa
miehistä tykkäsi, että naiset vain siivoavat ja keittävät kahvia. Arvostusta ei tippunut. Nykyisin tilanne on toinen. Hallituksessa on eri miehiä, jotka eivät väheksy naisia”, Salmela toteaa.
Naiswoiman jäsenet Helinä Helavirta , Irmeli Savukoski ja Tuula Ojalehto iloitsevat, että Wanhan Woiman päivät on nykyisin hyvin paljon koko perheen tapahtuma.
”Naisia ja lapsia on muka-
”Naiswoiman jäsenet
Helinä Helovirta, Irmeli Savukoski ja Tuula Ojalehto iloitsevat, että Wanhan Woiman päivät on nykyisin hyvin paljon koko perheen tapahtuma.
na paljon enemmän. Täällä on nähtävillä paljon muutakin kuin koneita. Lapsillekin on omaa ohjelmaa, ennen ei ollut mitään”, naiset toteavat.
ANNA-MAIJA TAANILA aktivoitui Naiwoiman jäseneksi jäätyään kolme vuotta sitten eläkkeelle. Hänen ensimmäinen kosketuksensa yhdistyksen toimintaan oli toimiminen Wanhan Woiman päivien lipunmyyjänä.
”Siinä tehtävässä oli hauska katsoa, kun isätkin tulivat koko pesueen kanssa päiville. Olivat lähteneet koko perheen voimin liikkeelle”, hän sanoo hymyillen.
Rakkaudella tehty. Se on Naiswoiman vankkumaton slogan. Naiset kokoontuvat kerran viikossa torstaiaamuisin tekemään erilaisia käsitöitä. Perusperiaate on se, että kaikki työt tehdään kierrätyskankaista, joita naiset hakevat kierrätyskes-
Rakennus- ja rakennesuunnitelmat, valvonta, energiatodistukset, ilmatiiveysmittaukset, kosteusmittaukset, lämpökamerakuvaukset, kuntokatselmukset, vuositarkastukset
Haastavinta tällaisen pupun tekemisessä on täyttäminen ja kankaan kääntäminen.
Raija Salmela, Anna-Maija Taanila, Helinä Helavirta, Irmeli Savukoski ja Tuula Ojalehto kuuluvat Naiswoiman aktiivisiin käsityönaisiin.
kuksista ja kirpputoreilta sekä tutuilta. Raija Salmela kaivaa kassistaan esille lasten essun, joka on tehty vanhasta pöytäliinasta.
”Minulla on yksi tuttava, 90-vuotias vanha rouva, joka muutti jokin aika sitten Ouluun. Häneltä sain paljon kankaita ja villalankoja”, kertoo Raija Salmela.
Anna-Maija Taanila, Helinä Helavirta, Irmeli Savukoski ja Tuula Ojalehto nostavat Käpylän koulun salin pöydälle ison joukon Naiswoiman tekemiä tuotteita. On virkkaamalla tehtyjä kolmiohuiveja, pesupalleroita, pupuja, pannumyssyjä ja essuja. Ja vaikka mitä muuta. Näitä tuotteita on myydään Kuntun kaupassa sekä joulumyyjäisissä. Kaupan hoitaja Anna-Maija Taanila kertoo, että tuotteet menevät yleensä hyvin kaupaksi.
”Kaupassa käy kesällä porukkaa yllättävän hyvin. Monet ihmiset tulevat sinne muistelemaan nuoruuttaan ja kertovat, kuinka heilläkin on ollut esimerkiksi vanhoja
kahvipaketteja kotona”. Naiswoiman käsityöilloissa on mukana noin kymmenen aktiivista naista. Lisääkin naisia porukkaan kyllä mahtuisi. Kynnys mukaan tulemiselle on hyvin matala. Riittää, että tulet paikalle. ”Ei haittaa, vaikkei osaa hirveästi käsitöitä tehdä. Porukassa kyllä sitten oppii. Etenkin nuoremmat naiset ovat oikein tervetulleita”, kannustaa Anna-Maija Taanila.
Raija Salmela myöntää, ettei voisi enää kuvitella elämäänsä ilman Naiswoimaa. Yksin asuvalle ihmiselle Perinnekeskuksessa käyminen ja tuttujen kanssa sosialisointi on henkireikä. Käsitöiden näprääminen on naisille niin tärkeää, että he eivät pysty lopettamaan sitä kotonakaan. Television ääressä on pakko ottaa käteen jokin kesken jäänyt kudelma.
”Tämä aiheuttaa riippuvuutta. Positiivista sellaista”, naiset toteavat yhteen ääneen.
Koskelan Taimitarha
Tyynyt ja essut ovat Naiswoiman vakiotuotteita.
Purppurin (purpurin) pyörteissä
Sekä Wanhan Woiman päivillä heinäkuun alussa, että Haapavesi Folkissa viikko juhannuksen jälkeen on mahdollista tutustua harvoin alueella nähtyyn purppuriin, joka on lyhyesti kerrottuna sarja itsenäisiä tansseja tai sävelmiä, jotka on liitetty saumattomasti yhteen yhtenäiseksi esitykseksi. Erityisesti Keski-Pohjanmaalla ja varsinkin Kaustisella purppuriperinnettä on vaalittu vuosikymmenten ajan, ja esityksiä nähdään joka vuosi Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla.
Purppuri on eräs komeimmista ja näyttävimmistä suomalaisen kansanomaisen tanssiperinteen edustajista. Se tuli käyttöön Suomessa 1850ja 1860-luvuilla ja on pelkästään länsisuomalainen tanssi, ja ennen kaikkea häätanssi. Täydellisiä selosteita purppureista on olemassa kymmenkunta suomalaista ja samoin kymmenkunta ruotsalaista. Missään muussa maassa ei ole suomalaiseen purppuriin verrattavaa kansantanssia.
Oulaisissa ja Haapavedellä nähtävä esitys on Haapaveden purppuri, jonka valtakausi oli 1900-luvun alussa. Silloin sitä tanssittiin häissä ja iltamis-
sa ohjelman jatkona sekä tavallisissa tanssitilaisuuksissa. Purppurin pituus riippuu
tanssijoiden lukumäärästä eli parhaassa tapauksessa se saattaa kestää useitakin tun-
teja. Haapaveden purppurissa on 10 vuoroa ja esityksen pituus on noin puoli tuntia.
”Purppuri on eräs komeimmista ja näyttävimmistä suomalaisen kansanomaisen tanssiperinteen edustajista. Se tuli käyttöön Suomessa 1850- ja 1860-luvuilla ja on pelkästään länsisuomalainen tanssi, ja ennen kaikkea häätanssi.
Purppureiden perusrakenne on hyvin samantapainen: marssi/poloneesi, katrilli, välivuorot ja lopuksi paritanssit valssi ja polkka. Joka paikkakunnalla on kuitenkin ollut oma, hieman toisistaan poikkeava tapa tanssia purppuria.
HAAPAVETINEN VEERA Koirikivi ohjasi monia kansantanssiryhmiä 1980-luvulla, ja hän sai Karsikkaan ryhmän
kanssa ajatuksen etsiä Haapaveden purppuri, koska he olivat kuulleet siitä ja kokemusta oli kertynyt jo muiden purppurien esityksistä. Lopulta löydettiin kolme henkilöä, jotka suostuivat muistelemaan em. purppuria. Sanna Maliniemi, Lempi Mäkikangas ja Martta Vatjus muistelivat askelia käyden myös kansantanssiryhmän harjoituksissa. Musiikkia tähän purppuriin ei muistanut enää kukaan, joten Haapaveden pelimannit Hristo Dantchevin johdolla kokosivat paikallisesta ja lähialueen vanhasta musiikista kappaleet, joilla purppuria säestettiin.Dantchev myös nuotitti purppurin ja Veera Koirikivi tallensi askeleet ja kuviot. Myöhemmin Haapavedenkin purppuri tallennettiin Suomalaiseen purppurikirjaan. Kesän 2026 esityksissä Oulaisissa ja Haapavedellä esiintyvät Oulaisten nuorisoseuran kansantanssijat ja Ryyppymäki String Band.
(Tässä jutussa käytetään alueellamme käytettyä purppuri-sanaa)
Tuula Aitto-oja
Oulaisten kansantanhuajat esiintymässä Pyhäjoella vuonna 1961. KUVA: MUSEOVIRASTO, FINNA.
Pohjanmaan Rata 140 vuotta - Museojuna tuo Oulusta väkeä Oulaisiin
Kaisa Hietala YLIVIESKA
Lauantaina heinäkuun neljännen päivän aamulla museojuna/lättähattu lähtee Oulusta pysähtyen Oulaisissa ja jatkaen edelleen Ylivieskaan. Lättähattu tuo yleisöä Wanhan Woiman päiville ja Ylivieskaan valtakunnallisille Herättäjäjuhlille. Ylivieskasta kiskobussi palaa edelleen Oulaisiin tuoden matkustajat Wanhan Woiman päiville. Rautatieyhteys Ouluun viettää merkkivuottaan, sillä junaliikenne on ollut mahdollista 140 vuotta.
Ne matkustajat, jotka tulevat Oulusta ja jäävät Oulaisten asemalle pääsevät sieltä edelleen linja-autoilla Wanhan Woiman päiville Törmäperälle.
”Ennen museojuna pysähtyi Törmäperällä, mutta radan korjaustöiden jälkeen se ei ole enää ollut mahdollista”, sanoo Pohjois-Suomen Rautatieharrastajien, Porhan, puheenjohtaja Matti Mäntyvaara Ylivieskassa julkaistiin ke-
”Ne matkustajat, jotka tulevat Oulusta ja jäävät Oulaisten asemalle pääsevät sieltä edelleen linjaautoilla Wanhan Woiman päiville Törmäperälle.
Rautatien sepelöintiurakka käynnissä Tuomiojalla, Siikajoella. Rautatievirkamiehiä ryhmäkuvassa Packard-merkkisen rataauton vierellä, taaempana radanrakentajien virkatarvevaunu. Tuomiojan rautatieasema on risteysasema, jossa Raahen rata erkanee Pohjanmaan radasta. KUVA: SUOMEN RAUTATIEMUSEO
väällä Pohjanmaan radan 140-vuotisjuhlan kunniaksi juhlalehti. Sen lisäksi kasarmintorilla pidettiin juhlat. Ylivieska on risteysasema, josta on yhteys myös Savon suuntaan.
POHJOIS-SUOMEN rautatieharrastajat pitävät yllä vanhaa perinnettä ja kuljettavat asiakkaita lättähatuksi nimitetyllä kiskobussilla tilausajoina. Paluumatkalle museojuna lähtee käänteisesti Oulaisista ensin Ylivieskaan ja sieltä takaisin Oulaisiin ja jatkaen edelleen Ouluun.
Oulaisiin ja Ylivieskaan kuljettava lättähattu on komivaunuinen, jossa on paikkoja yhteensä 158. PohjoisSuomen rautatieharrastajat järjestävät matkoja tilauksien mukaan. Viime vuonna lättähattu reissasi ennätyksen 7000 kilometriä.
”Lättähatun kuljettajana toimii veturinkuljettaja Marko Hakanpää . Hän palaa vielä kerran eli samana lauantaina Oulusta Ylivieskaan”, kertoo puheenjohtaja Mäntyhaara.
Marko Hakanpää esittää kello 22 Ylivieskan kirkossa alkavan Kaunista ja iloista urkumusiikkikonsertin
Suomen Kanttori-urkuriliitto valitsi Hakanpään vuonna 2017 vuoden kanttoriksi. Samana vuonna hän sai myös director musices arvonimen.
Porhan puheenjohtaja Matti Mäntyvaaran mukaan veturinkuljettaja, kanttori Marko Hakanpää on myös museon toimitusjohtaja.
ja Ylivieskaan
Presidentti Urho Kekkonen tuli junalla Ylivieskaan ja häntä oli vastassa silloinen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jaakko Takalo sekä suurensuuri joukko ylivieskalaisia. Jaakko Takalo johti valtuustoa vuosina 1948–1966. Kuva: Sylvia Tuomikosken arkistosta ja kuvan omistaa Johanna Hietala
Matkustusaika Oulusta Helsinkiin on lyhentynyt hurjasti
Rata Seinäjoelta Ouluun valmistui loppuvuodesta1886 tosin viimeistelytöitä jatkettiin pitkälle seuraavaan kevääseen. Rataa oli alettu rakentaa ensin Seinäjoen ja Kokkolan välille keväällä 1884 ja loppuvuodesta 1884 myös Kokkolan ja Oulun välille. Radan rakentaminen oli ripeää ja rata oli paljon tasaisempi kuin Vaasan radan osuus, mutta siltoja rakennettiin jopa 121 kappaletta. Ensimmäisellä osalla alkoi ns. väliaikainen liikenne jo 1.12.1885. Keskimmäinen runkorata, Savon rata, erkani Kouvolasta aluksi Kuopioon vuonna 1889 ja itäinen runkorata, Karjalan rata, Viipurista Sortavalan kautta Joensuuhun vuonna 1894. Vaikka alkuun oli pohdittu sitäkin, että ratojen suunnan pitäisi olla säteittäinen keisarikunnan pääkaupunkiin nähden, niin lopulta runkoradat muodostuivat etelä-pohjois-suuntaisiksi niin, että Helsinki oli käytännössä ratojen eteläpää. Vuosisadan lopun lähestyessä etelä-pohjois-suuntaisten ratojen rinnalle ryhdyttiin suunnittelemaan poikittaisratoja. Vaikka osalla poikittaisradoista oli jo alkujaan muu tarve, oli keisarikunnan sotilasjohdon painostuksella vuosisadan alussa merkittävä vaikutus. Keskinen poikittaisrata kytki Savon ja Karjalan radat toisiinsa vuonna 1914, kun rata Elisenvaarasta Savonlinnan kautta valmistui. Sen jatkoyhteys Pohjanmaan radalle saatiin 1918, kun Pieksämäeltä jatkettiin rata Jyväskylään. Pohjanmaan radalta Jyväskylään oli päässyt jo1897, kun Keuruun ja Jyväskylän välinen rata oli valmistunut.
SAVON- JA OULUN-RADAT haluttiin yhdistää myös pohjoisempaa, jotta Kajaanin kauppaalueelta pääsisi Pohjanlahden rannikkokaupunkeihin. Vuonna 1897 päädyttiin Savon suuntaan rakennettavan radan
linjauksessa valintaan Ylivieska-Iisalmi. Rata valmistui kuitenkin vasta 1925. Vielä pohjoisempi yhdysrata Nurmes-Oulu saatiin käyttöön vasta 1930. Asemat Oulun radalla olivat hyvin samantyylisiä kuin Vaasan radan asemat, mutta niissä näkyi entistä selvemmin uusrenessanssiin pohjautuvaa muotokieltä. Aiemmista asemista poiketen esimerkiksi avoimista kuisteista oli luovuttu. Asemat rakennettiin tyyppipiirustuksilla. II luokan asemia rakennettiin vain Ouluun, III luokan asemia Kokkolaan ja Kannukseen. Muut olivat IV luokan asemia, kolmea eri tyyppiä, suurimpaan tyyppiin kuului jopa ravintola. Lisäksi rakennettiin useita pysäkkejä. Seinäjoelle rakennettiin samalla, kun rataa jatkettiin Ouluun, lisää odotushuoneita ja yömaja junanvaihtajia varten.
MYÖS JUNAHENKILÖKUNNALLE rakennettiin lepohuoneita. Radan varteen nousi 56 rata-
vartijan asuntoa. Veturitalleja rakennettiin viisi kappaletta, ne rakennettiin uudella tyylillä vähemmillä rakennusaineilla ja helpommin lämpimänä pysyviksi. Oulun radalle hankittiin Sveitsistä G1, myöhemmin Sk1, vetureita, jotka olivat suunniteltu vaativampaan käyttöön kuin varhaisemmat veturit, mutta joiden akselipaino ei kuitenkaan ollut noussut. Veturit sopivat niin henkilö-, tavara-, seka- kuin työjuniinkin. Veturit erottuivat aiemmin Suomessa liikennöineistä vetureista värinsä perusteella. Veturit oli suunniteltu Suomessa. Nämä olivat ensimmäisiä ruskeita muuten mustien ja vihreiden vetureiden joukossa. Vaikka nämä veturit olivat käytössä pitkään, liikenteen kasvaessa myös veturit kasvoivat ja väri muuttui tumman vihreäksi ja mustaksi. Dieselkalustoa alkoi radalla liikennöidä 1950-luvun lopulla ja sähköveturi nähtiin ensimmäisen kerran 1980-lu-
vun alussa. Helsingissä sijainnut rautateiden oma konepaja valmisti kaikki vaunut. Niihin kuului 120 halkovaunua, yhteensä 160 erilaista tavaravaunua, 22 erilaista matkustajavaunua, joista 1 oli vankivaunu sekä 4 konduktöörin vaunua. Lisäksi jo heti oli käytössä kaksi veturilla vedettävää lumiauraa.
POHJANMAAN RADAN toteutuneet matkustajamäärät puolustivat radan rakentamista. Vuodesta 1887 alkaen määrä ylitti vuosittain 15 000 matkustajaa ja vuosisadan vaihteessa lukema oli jo tuplaantunut. Radan merkitystä nosti sen jatkaminen ensin Tornioon ja myöhemmin Rovaniemelle asti. Tämä suuntasi yhteyksiä enemmän pohjoiseen, kun vanha kauppa-alue Kainuu liitettiin rataverkkoon Savon kautta. Pohjanmaan rata oli Oulun saavuttaessaan maailman pohjoisin rautatie. Rata yhdisti Pohjanmaan vahvasti etelään
Tampereelle ja Helsinkiin. Kun aiemmin matka-ajat laskettiin viikoissa, pääsi nyt Oulusta Helsinkiin jo kahdessa päivässä – aamu kahdeksalta Oulusta lähtevällä sekajunalla oli ilta kymmeneltä Seinäjoella, josta saattoi nousta seuraavana aamuna kuudelta Helsinkiin matkaavaan henkilöjunaan ja olla pääkaupungissa hieman ennen kymmentä illalla. Sata vuotta myöhemmin samaan matkaan meni parhaimmillaan enää seitsemän tuntia, ja sen saattoi tehdä ilman junanvaihtoja. Sekä junan kuljettama posti että lennätin lisäsivät tiedon kulkemisen nopeutta ja määrää. Rautatiet mahdollistivat myös tavarankuljetuksen sujuvuuden radanvarren paikkakuntien, satamien ja sisämaan välillä uudella tavalla ja keleistä riippumatta.
Marina Bergström sisällöntuottaja Suomen Rautatiemuseo
Jedun opiskelijat vanhojen koneiden äärellä
Eemil Rajaniemi OULAINEN
Koneiden pärinä, punamullan tuoksu ja historian havina täyttivät Perinnekeskuksen alueen toukokuun alussa, kun Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jedun opiskelijat suuntasivat tutustumaan Wanhan Woiman toimintaan. Paikalle saapui tulevia kone-, logistiikka- ja autoalan ammattilaisia tutustumaan alueeseen ja osallistumaan eri työpajoihin. Kyseessä ei ollut mikään pelkkä passiivinen luokkaretki, vaan kahden päivän aikana nuoret pääsivät toden teolla käärimään hihansa ja uppoutumaan käytännön työhön.
Alueella riitti vilskettä ja nuorta energiaa pitkin alkuviikkoa. Maanantaina perinteitä saapui ihmettelemään noin 40 oppilasta, ja tiistaina noin 20 opiskelijan ryhmä. Nuoret eivät suinkaan olleet alueen ainoita vieraita, sillä saman viikon aikana Perinnekeskuksen tarjontaan kävivät tutustumassa myös yläkoulun seitsemäsluokkalaiset.
Yhteistyön keskiössä oli sukupolvien välinen kohtaaminen ja oppien siirtäminen eteenpäin. Nuoret pääsivät huoltamaan ja tutkimaan historiallisia veteraanikoneita yhdessä Wanhan Woiman kokeneiden aktiivien kanssa. Samalla nuorille avautui harvinainen mahdollisuus kurkistaa siihen, miten mekaaninen maailma ja kulkuvälineet toimivat ennen tietokoneiden ja hienon elektroniikan aikakautta.
PÄIVIEN AIKANA opiskelijat pääsivät tutustumaan konei-
den historiaan pintaa syvemmältä. Työpajoissa pureuduttiin laitteiden tekniikkaan, korjattiin konkreettisia vikoja ja käytiin läpi eri osien toimintaa. Nuoret seurasivat myös mielenkiinnolla videota, joka kertoi Rautaruukin rakentamisesta ja sen historiallisesta merkityksestä. Koneiden rassauksen lisäksi ohjelmaan kuului perinteistä punamultamaalausta, joten kädentaitoja päästiin testaamaan monipuolisesti eri alojen opiskelijoiden kesken. Erityisesti mahdollisuus päästä itse tekemään ja kokeilemaan herätti nuorissa paljon kiinnostusta.
Vierailu toi erinomaista vaihtelua normaaliin kouluarkeen ja laajensi opiskelijoi-
den ymmärrystä tekniikan kehityksestä. Perinnekeskuksen alueella he näkivät mekaaniset perusrakenteet paljaalla silmällä ja pääsivät kokeilemaan, miten koneet toimivat käytännössä.
Perinnekeskuksen alueella vierailijoita luotsasivat Wanhan Woiman aktiivit, joiden joukosta saattoi bongata Tuula Aitto-ojan . Hänelle kouluvierailut ja nuorten kanssa tehtävä yhteistyö ovat sydämenasioita. Aitto-oja kertoi, että yhteistyötä halutaan tehdä ennen kaikkea siksi, että nuoret oppisivat ymmärtämään asioiden syy-seuraussuhteita, miten kaikki toimii ja miten asiat ovat menneet historian saatossa.
“Nykypäivää on vaikeaa, el-
lei jopa mahdotonta ymmärtää ilman historiaa. Auto-, koneja logistiikka-aloilla tarvitaan edelleen vankkaa perusosaamista sekä ymmärrystä moottorien ja koneiden rakenteista.
Tämä jos mikä on sitä aitoa käsillä tekemistä. Erityisesti autot ja erilaiset kaksipyöräiset ajoneuvot kiinnostavat nuoria vuodesta toiseen”, Tuula Aitto-oja painotti.
Hänen mukaansa koululaiset ja opiskelijat osallistuivat toimintaan hienosti ja pärjäsivät työpajoissa poikkeuksetta erittäin hyvin. Nuoret tarttuivat rohkeasti työkaluihin, eikä ennakkoluuloja vanhaa tekniikkaa kohtaan näkynyt. Wanhan Woiman tavoitteena on aina räätälöidä vierailujen ohjelmat kohderyhmän ja toiveiden mukaan, jotta jokainen ala ja ikäluokka saa reissusta mahdollisimman paljon irti. Siinä missä tulevat tekniikan ja liikenteen ammattilaiset keskittyivät moottorien korjaamiseen ja tutkimiseen, yläkoululaiset lähestyivät historiaa arjen kautta. Seitsemäsluokkalaisten vierailu kytkeytyi vahvasti kotitaloustuntien teemoihin, jolloin nuorille opetettiin tunnelmallisessa ympäristössä muun muassa entisajan mankelointia ja pyykinpesua. Päivien päätteeksi Perinnekeskuksen alueelta poistui väsynyttä mutta tyytyväistä porukkaa. Vierailu osoitti jälleen kerran, että vanha kulttuuri- ja käsityöperinne ei ole tylsää historiaa, kun sen pääsee kokemaan itse toiminnan kautta.
Vierailu toi erinomaista vaihtelua normaaliin kouluarkeen ja laajensi opiskelijoiden ymmärrystä tekniikan kehityksestä. Perinnekeskuksen alueella he näkivät mekaaniset perusrakenteet paljaalla silmällä ja pääsivät kokeilemaan, miten koneet toimivat käytännössä.
Nuoret pääsivät huoltamaan ja tutkimaan historiallisia veteraanikoneita yhdessä Wanhan Woiman kokeneiden aktiivien kanssa.
Pysyy ja Pystyy
Maalaten ja tanssienKulttuuriperintöhanke on puolessavälissä
Kulttuuriperintöhanke on kohta puksuttanut puoleen väliin matkaansa. Tapahtumien ja yhdistysten yhteiskehittäminen on saanut matkan varrella monia muotoja. Kaikki toimet pyrkivät kuitenkin yhteen ja samaan tavoitteeseen: vahvistamaan yhdistyksiä, kehittämään tapahtumia ja lisäämään alueen kulttuurista elinvoimaa.
Tulisijamestareiden Esa Päivärinta ja Jukka Vanha käsissään teräspiipun hormijaksot. Kuva: Suomen Savupiipputeollisuus.
Yhdessä toimiminen ja paikallisen osaamisen hyödyntäminen lisää kokonaisvaltaisesti elinvoimaisuutta. Tämän ovat huomanneet Suomen Savupiipputeollisuuden ja Tulisijamestareiden toimitusjohtaja Esa Päivärinta sekä Oulapellin toimitusjohtaja Niko Koivukangas.
Mitä konkreettista hankkeessa sitten on tehty?
on aiemminkin tehty yhteistyössä Tulisijamestareiden kanssa.
- Lähdimme yhdessä tekemään tuotekehitystä, jossa tiiviinä osana oli pitkäaikainen peltiseppämme Jouko Pirnes. Uusi tuote nimettiinkin hänen mukaansa Watti-Joukoksi, Koivukangas kertoo.
Päivärinta marssi Koivukankaan puheille pari vuotta sitten, sillä hänellä oli mielessään tuotekehitysidea: Useille kattomateriaaleille sopiva piipunpellityssarja.
- Me valmistamme tulisijoja ”tulitikut käteen” -periaatteella ja me tarvitsimme kustannustehokkaan ja hyvän pellityssarjan, joka mielellään valmistettaisiin omalla kylällä, jotta välttäisimme ylimääräisiä logistisia kustannuksia, Päivärinta sanoo.
Hankkeessa on järjestetty avoimia koulutuksia kuten höyrykoneiden huolto- ja käyttökurssi, hätäensiapukurssi ja juontajakoulutus. Sisäistä kehittämistä on tehty yhteisessä seminaarissa ja erilaisilla pienemmillä workshopeilla. On pohdittu muun muassa liikennejärjestelyjä ja strategista kehittämistä. Hankkeessa toteutettiin laaja brändikysely tapahtumista kesällä 2025 ja sen pohjalta rakennettiin yhteismarkkinointikampanja. Yhteiskehittämisseminaarit syksyisin tuovat yhdistykset yhteen kehittämään omaa strategiaansa. Kehittämistyötä tehdään hankkeen piirissä ja yhdessä, mutta samaan aikaan molemmat yhdistykset kehittävät omaa toimintaansa myös itse kuten ennenkin. Haapavesi Fokin uudistuneen strategian voi käydä lukemassa Haapavesi Folkin verkkosivuilta.
Koivukangas kertoo, että vaikka Oulapelti työskentelee ensisijaisesti ilmastointiurakointien parissa, niin myös peltitöitä tehdään ja
paitsi talkoolaiset, myös Jedun opiskelijat. Maalareita oli yhteensä 100. Maalaaminen on helppoa talkoolaisuutta ja siitä soisi muodostuvan perinteen, johon jokaisen on helppo tulla mukaan. Vaikka jokainen maalaisi vain puoli tuntia, kertyy siitä isolla porukalla paljon työaikaa ja valmista. Tulkaahan ensi keväänä mukaan maalaamaan!
Oulapellin valmistama poistoilmakammio toimitetaan Oulaisiin nousevalle Ledenin hallille. Kammion vieressä Jouko Pirnes ja Aate Vähäsöyrinki.
useita kasvavissa määrin. Koivukangas toteaa, että Oulapelti ylläpitää varastoa tiloissaan, jotta Tulisijamestareiden ja Savupiipputehtaan toimitukset eivät viivästyisi tuotepulan vuoksi:
jätään.
Oulapelti on erikoistunut vaativiin kohteisiin
Teräksinen piipunpellityssarja sopii muunneltavuutensa ja valikoiman ansiosta monenlaisiin kattoihin - materiaalista, väristä ja kaltevuudesta riippumatta.
- Olemme asentaneet tulisijoja piippuineen niin paljon, että meillä on hyvin tietoa yleisistä ongelmakohdista. Tähän kun yhdistettiin Oulapellin peltiseppien ammattitaito, niin saatiin tehtyä jotain hedelmällistä, Päivärinta kertoo ja jatkaa:
Hankkeen yksi suuri tavoite on rakentaa yhteiskehittämisen rakenteita ja luoda uusia kumppanuuksia ja verkostoja. Esimerkkinä tästä on muun muassa tänä keväänä toteutettu vanhojen koneiden huoltopäivä Oulaisissa perinnekeskuksella ja Haapavedellä Folklavan maalaus yhdessä Jedun opiskelijoiden kanssa. Näihin toiminnallisiin päiviin osallis-
- Siitä kun tulimme vuonna 2019 piipputehtaan pääomistajiksi sen liikevaihto on kuusinkertaistunut. Pellityssarjoja tarvitaan siis jo
- Tämä on ollut meille oikein sopiva sivuvirta. Aina kun ilmastointitöissämme on hiljaisempaa, voimme tehdä pellityssarjoja varastoon, sillä tiedämme, että niille on kuitenkin kysyntää.
Viime syksynä hanke toteutti yhdessä Jokihelmen opiston kanssa kolmen luennon sarjan, johon paikan päällä ja striimin kautta osallistui liki 2000 ihmistä. Yhdessä Yhdysvalloissa toimivan Finlandia Foundation Nationalin kanssa järjestettiin webinaari 19.5.2026, jossa esiteltiin Oulu2026 vaikutuksia alueeseen ja festivaaleihin. Uusia luentoja on kehitteillä syksylle 2026.
Hankkeen näkyvänä saavutuksena voi osin pitää sitä, että sekä perinnekeskuksella että Haapavesi Folkin lavan vieressä on keikkunut maalareita.
Koivukangas on hyvillään, että yhteistyö on ollut antoisaa ja sen myötä yrityksien henkilökunta ja heidän tarpeensa ovat tulleet tutuiksi puolin ja toisin.
tui yli 60 Jedun opiskelijaa ja 10 opettajaa. Hankkeen näkyvänä saavutuksena voi osin pitää sitä, että sekä perinnekeskuksella että Haapavesi Folkin lavan vieressä on keikkunut maalareita. Maalaustalkoot olivat aivan ensimmäinen kokeilu, jonka kautta alueen ihmisiä kutsuttiin toimintaan mukaan. Tänä vuonna maalaamassa kävivät
Oulapelti Oy on toiminut vuodesta 1981 lähtien ja työllistää tällä hetkellä 12 henkilöä yrittäjineen. Jouluna 2011 yrityksen neljä työntekijää ostivat toiminnan. Yhden osakkaan jäädessä pois 2020 yrityksessä jatkavat omistajina Niko Koivukankaan lisäksi Petri Karihtala ja Mervi Tuulaniemi.
Hanke osallistui Oulaisten ja Haapaveden yhteisten Oulu2026-avajaisten rakentamiseen tuomalla Ida Elinan ja Teija Nikun sekä Jauhinkankaan lapset esiintymään. Hanke myös tuotti videotallenteen avajaistapahtumasta.
Päivärinta kertoo, että hänestä tuntui luonnolliselta mennä kyselemään omalta kylältä yhteistyökumppania:
- Varsinkin pienen paikkakunnan yrityksien pitää tehdä yhteistyötä, jotta pär-
Kiinteistöhuolto
kerrostaloissa. Helppoa asumista ja asuntoihin ovat myös lemmikkieläimet tervetulleita.
• Tekniset kiinteistöpalvelut
• Ulkoalueiden kunnossapito
KATSO VAPAAT ASUNNOT: www.oulaistenamiraali.fi tai oikotie.fi
Tee asuntohakemus kätevästi sähköisesti nettisivuiltamme.
• Piharakentaminen (ja kunnossapito)
• Puhtaanapito- ja siivouspalvelut
Kiinteistösi etumies www.kivikaari.fi
Oulaisten Amiraali Oy, c/o OP Koti Pohjanmaa Oy Keskuskatu 7, 86300 Oulainen Puh. 010 257 1701
teutumisen kannalta valtavan arvokasta. Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille. Pitkin matkaa projektipäällikkö Anna-Mari Laulumaa on kirjoittanut kolumneja, blogeja ja lehdistötiedotteita, joissa hän pohtii kulttuurin merkitystä ja asemaa alueella ja sen kehittämisessä. Häntä voi myös pyytää kertomaan hankkeesta ja kulttuurin merkityksestä erilaisiin tilaisuuksiin.
Watti-Jouko piipunpellityssarja asennettuna. Kuva: Suomen Savupiipputeollisuus.
titöistämme on julkisella puolella vaativissa kohteissa, ja olemme saavuttaneet arvostetun aseman vesilaitoksien ilmastointitöiden parissa. Niitä onkin tehty ympäri Suomea, Koivukangas kertoo. Tällä hetkellä työn alla on mm. uuden Ledenin hallin ilmastointitöiden teko, Oulaisten jäteveden- puhdistamon ilmanvaihtoprojekti sekä Kaustisella Keva-asuntola.
Tulisijaratkaisuita koko Suomeen
Molempien tapahtumien teemoja on yhdistelty myös taiteellisin kokeiluin. Projektipäällikkö Anna-Mari Laulumaan konseptoima Flamencoa seppien pajalla- esitys sai kesällä 2025 liki 750 katsojaa Wanhan Woiman päivillä. Leena Järvinen
Yritys tekee suunnitelmien mukaiset ilmastointi- ja rakennuspeltityöt vankalla ammattitaidolla, jossa yhdistyvät koulutuksen ja kokemuksen tuoma tieto, perinteinen kädentaito ja tarkkuutta vaativa käytännön soveltamiskyky.
- Suurin osa ilmastoin-
- Viemärikaivojen tyhjennykset
- Putkistojen avaukset
- Maanrakennustyöt
- Teiden ja pihojen kesä- ja talvikunnossapidot
- Traktorityöt
tanssii siinä koreografiansa Joonas Wideniuksen musiikkiin ja Widenius itse soittaa paikan päällä kitaraa livenä. Wanhan Woiman esityksissä mukana on myös upea perkussionisti Ricardo Padilla. Esitys viedään kesällä 2026 Farmarimessuille ja tuodaan uudelleen Wanhan Woiman päiville perjantaina 3.7.2026. Kesällä 2026 nähdään Wanhan Woiman päivillä hankkeen tuotantona myös Sauli Heikkilän kurkkulaulua hiilimiilulla perjantaina ja lauantaina. Nämä kulttuuriperintöä ja musiikkia eri tavoin yhdistävät taiteelliset kokeilut ovat toimineet hankkeen tavoitteiden ja yhteistyön symboleina. Kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi hanke tuo myös kirjailija Tuomo Pirttimaan kertomaan, miten hän kuvaa kirjassaan Lyijykausi konetyötä erityisesti turvesoilla ja asutustilallisten asemaa Sallassa. Pirttimaan kirjailijatapaaminen on lauantaina kello 13 ja 14 Käpylän koululla. Tärkeänä yhteistyökumppanina hankkeelle on ollut alusta asti Oulaisten Valovoima, jonka jäsenistön upeat kuvat ovat olleet hankkeelle kullanarvoisia. Hanke ei tulisi toimeen ilman Jokihelmen opistoa ja Tuula Aitto-ojan verkostoa. Yhteistyö JEDUn ja Jauhinkankaan koulun kanssa on ollut hankkeen tavoitteiden to-
Tulisijamestarit Oy perustettiin 2012 veljesten Esa ja Rauli Päivärinnan toimesta. Vajaa vuotta myöhemmin Marko Sorvari tuli myös osakkaaksi yhtiöön. Yksilöllisesti muuratut takat, uunit, hellat ja leivinuunit suunnitellaan yhdessä asi-
Kulttuuriperintö eilen, tänään ja huomenna - voimaa yhteiskehittämisestä on kolmivuotinen kehittämishanke, jota hallinnoi Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan kehittämiskeskus ja jossa osatoteuttajina ovat Wanha Woima ry Oulaisista ja Haapavesi Folk ry. Yhdistysten organisoimat tapahtumat eli Haapavesi Folk Music Festival 25.-27.6.2026 ja Wanhan Woiman päivät 3.-5.7.2026 ovat osa Oulu2026 kulttuuripääkaupunkivuoden virallista ohjelmaa.
Hankkeen projektipäällikkönä toimii FM Anna-Mari Laulumaa. Haapavesi Folkin projektikoordinaattorina toimii taiteellinen johtaja Teija Niku ja Wanhan Woiman projektikoordinaattorina toimii kisälli Helinä Koskela. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.
Teksti ja kuva: Anna-Mari Laulumaa
akkaan kanssa. Esa Päivärinta on myös Suomen Savupiipputeollisuuden toimitusjohtaja, ja he valmistavat Watti-merkkisiä piippupaketteja rakennusliikkeille, jälleenmyyjille ja yksittäisille asiakkaille, joita on nettikaupan ansiosta ympäri Suomen. - Piipputehtaan toiminta on nyt hyvässä kasvussa ja kukaan muu Suomessa ei valmista piippuharkkoja, joten olemme alalla pioneereja. Vaikka yleisesti puhutaan, että nyt rakennusalalla on hiljaista, niin piipputehtaalla on mukava hulina. Alkuvuonna meillä myynnissä aloitti Jukka Vanha, joka on kiertänyt Suomea ja se myös osaltaan syy kasvuun. Aika näyttää laajennetaanko toimintaa ja alammeko valmistaa jotain muutakin rakennusteollisuuden tarpeisiin.
Tuulilasin korjaukset ja vaihdot
Jos sinulla on tuulilasivakuutus, asioimme puolestasi vakuutusyhtiön kanssa.
0400 522 602/Teemu Suvanto
Harjaukset keräävällä harjalla Pihojen ja katujen pesu
Yli 40 vuoden kokemus diesel-alalta Syö�öpump ut, suu�met, ym diesellai�eet ja -huollot
RieskaLeaderin kuulumisia
Vuosi 2026 on meille erityinen juhlavuosi. Leader-toiminta käynnistyi Suomessa 1990-luvun puolivälissä uudenlaisena, paikallislähtöisenä tapana kehittää maaseutua. Sen ytimessä on ajatus siitä, että alueen kehittäminen perustuu paikallisiin tarpeisiin – periaate, joka on säilynyt ajankohtaisena tähän päivään asti. Elinvoimainen maaseutu syntyy paikallisten ihmisten tarpeista, ideoista ja yhteistyöstä.
Leaderin vahvuus on sen paikallisuus: paikallisista asukkaista koostuva hallitus tekee hankepäätökset alueen omista tarpeista käsin. Kuluneen 30 vuoden aikana olemme rahoittaneet alueellemme 1 292 hanketta, yhteensä yli 26,7 miljoonaa euroa (1996–2025). Bisnes-Leader-projekteja on rahoitettu vuosina 2017–2025 198 kappaletta, yhteensä 132 815 euroa ja Yhteisö-Leaderprojekteja samoina vuosina 98 kappaletta, yhteensä 39 730 euroa. Nuoriso Leader -rahoitusta on myönnetty vuodesta 2010 alkaen 418 kappaletta, yhteensä 184 389 euroa.
Leader-toiminta perustuu laajaan yhteistyöhön paikallisten toimijoiden kanssa. Sen tulokset näkyvät lukuisina tarinoina: kunnostettuina kylätaloina, yhteisinä tapahtumina, harrastusmahdollisuuksina, monipuolisena yritystoimintana, yhteisöllisinä kohtaamisina ja kulttuuritekoina. Yhdessä ne ovat vahvistaneet alueen yhteisöllisyyttä, omaleimaisuutta ja elinvoimaa. Mo -
Taksi 627 Juha Malkamäki ...................... 044 700 2439
Taksi 629 Roni Rautio 0400 581 280
Taksi 630 Petri Paakinaho 0400 982 568
Taksi 631 Matti Niemelä 044 761 7792
Taksi 632 Henri Vatjus 044 793 7682
Taksi 633 Veikko Ruotsalainen 0400 888 620
Taksi 634 Aada Hakasalo ........................
Taksi 635
TAKSI RAUTIO OULAINEN 0400-581 280
• 1+8 henk.
• pyörätuolivarustus • paarivarustus
”Leader-toiminta perustuu laajaan yhteistyöhön paikallisten toimijoiden kanssa.
nissa hankkeissa on myös vaalittu paikallista kulttuuria ja pidetty yllä alueen perinteitä. Esimerkiksi Wanhan Woiman toteuttamissa hankkeissa on vahvistettu paikallista kulttuuriperintöä sekä kehitetty puitteita tapahtumille, jotka pitävät paikalliset perinteet elävinä. Maaseudun kehittämisen rahoitus on muuttumassa. Leader on ollut pakollista EU:n jäsenmaille 30 vuoden ajan ja siihen on Suomessa käytetty pakollisen minimin verran rahoitusta, 5 prosenttia maaseuturahoituksesta. Nykyisellä rahoituskaudella (2023–2027) tämä tarkoittaa 230 miljoonaa euroa julkista rahoitusta. Jatkossa Suomi päättää itse Leader-toiminnan rahoittamisen laajuudesta. Toivotaan, että muutoksista huolimatta Rieska-Leader voi jatkossakin tukea uusia ideoita, kokeiluja ja yhteistyötä, jotka rakentavat kestävää, elinvoimaista ja omannäköistä tulevaisuutta. Lisää ajankohtaisia asioita ja hanketarinoita löydät Rieska-Leaderin Facebookja Instagram-sivustoilta!
Teksti ja kuvat: Anne-Mari Ojala
Kela-kyydit voi tilata 0800 933 77
Auto numero 629 / Roni
Varmistathan ensin meiltä, ennen kuin tilaat Kela-kyytiä.
Palvelun tuottaa Pohjois-Suomen Taksi Oy
Keraaminen kestopinnoite suojaa autosi maalipinnan!
Tilaa Kela-taksi alla olevasta numerosta. Voit sopia matkasta myös suoraan kuljettajan kanssa. Pohjois-Suomen
Puolalaisia vieraita tutustumassa Wanhan Woiman toimintaan.
KUVA OULAISTEN VALOVOIMA
Maamoottorikentälle kaivataan uusia perinteestä kiinnostuneita
Kaisa Hietala YLIVIESKA
”Meilläkin oli tuommoinen maamoottori, ja meidän maamiesseurallamme oli juuri tämmöinen”.
Näin muistellaan tavallisimmin Wanhan Woiman päivillä Oulaisissa. Ylivieskalainen Markku Taka-Eilola vastaa maamoottorikentästä. Hän on lisäksi Weteraanimoottorikerho Wanhan Woiman hallituksen jäsen. Markku Taka-Eilolan tehtäviin kuuluu muun muassa maamottoreiden hankinta näyttelyyn, niiden kuljetukset ja näyttelykentälle järjestäminen. Wanhan Woiman päivien aikana maamoottoreita on näyttelykentällä esillä keskimäärin 50–60 eri merkkisiä.
Markku Taka-Eilolan maamoottoriharrastuksen voidaan katsoa alkaneeksi jo ensimmäisestä näyttelystä, joka pidettiin Oulaisten keskustassa, 90-luvun alussa. Sittemmin vuonna 1993 perustettu yhdistys sai Markku Taka-Eilolasta ainaisjäsen. Samana vuonna hän sai myös veljiltään ensimmäisen oman maamoottorinsa, porilaisen BMV:n.
”Se oli meidän, mutta sitä oli käytetty muun muassa Havistonperän yhteisellä kuivaajalla viljan kuivattamisen osana. Maamoottoreita käytettiin voimansiirtimenä ja viljankuivauksen lisäksi, puiden pilkkomisessa ja, pärehöyläyksessä ja kotitarvemyllyjen pyörityksessä.”
”Minun ensimmäinen maamoottorini oli porilainen ja siinä oli vikana kiertokangen laakerin rikkoontuminen.”
Näin ollen Markun veljiltään saama maamoottori päätettiin laittaa kuntoon. Liki neljä vuosikymmentä sitten tarvittavia laakereita saatiin
vielä kaupasta ja Markku Taka-Eilolan isä osti puuttuvan osan.
”Muutoin se olisi pitänyt valaa valkometallista.”
MAAMOOTTORIN OSA ei saa enää mistään kaupasta, eikä juuri rompetoreiltakaan. Vain ani harvoin voi käydä
Markku Taka-Eilolan maamoottoriharrastuksen voidaan katsoa alkaneeksi jo ensimmäisestä näyttelystä, joka pidettiin Oulaisten keskustassa, 90-luvun alussa.
mistettuja BMW ja Wetoja -merkkisiä.
”Ne olivat joko bensiini-, petroli- tai dieselkäyttöisiä”. Entisöinnissä kiinnitetään huomiota moottorin rakenteeseen ja vanhaan tekniikkaan. ”Nyt jo edesmennyt Perälän Matti oli ammattimies sorvin käsittelyssä ja hän sorvasi runsaasti erilaisia varaosia,” kiittää Markku TakaEilola.
tuuri ja rompetorilta voi löytää jonkun yksittäisen osan. Markku Taka-Eilolakin joutuu hankkimaan varaosakoneista osia rikkoutuneille, joita hän tarvitsee maamoottoreita entisöidessään. Hän omistaa nykyisellään 30 kotimaista maamoottoria, joista osa on jo kunnos-
tettu ja osa odottaa kunnostamista. Viimeisin Taka-Eilolan maamoottori on Matti Perälältä saatu. Lisäksi Matti Perälän perikunta lahjoitti Wanhalle Woimalle useita maamoottoreita ja pari isoa ruotsalaista maamoottoria.
”Minun osaltani kunnostusharrastus on iän myötä hieman hidastunut”, Markku Taka-Eilola kertoo.
Maamoottorien kulta-aika alkoi 1900-luvun alusta ja jatkui viisikymmentäluvulle, jonka jälkeen sähköistyminen ja traktorit korvasivat ne.
TAKA-EILOLAN maamoottorit ovat Vaasassa ja Porissa val-
Kymmenien vuosien saatossa Markku Taka-Eilola on ollut saattamassa monia masinistejä rajan tuolle puolen. Nuoria masinistejä on tulossa jäseniksi vähemmän, mutta on toki heitäkin, vaikka rivit alkuajoista ovat harvenneet. Jo pois nukkuneiden masinistien maamoottoreita on myyty ja lahjoitettu Wanhalle Woimalle. Yhdistyksen omistuksessa maamoottoreita on varastojen uumenissa toistasataa eri merkkistä. Wanhan Woiman päiville maamoottoreita tulee näyttelyyn lähinnä Oulaisten ja Haapajärven alueelta. ”Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa, jolla on mielenkiintoa Wanhaa Woimaa, perinteiden vaalimista, taltioimista, entistämistä ja säilyttämistä kohtaan. Kaikkiaan kerhossa on yli 600 jäsentä ympäri Suomen Hangosta Lapin perukoille. Jäseniä on myös Ruotsissa ja Saksassa. Jäsenetuna saa esimerkiksi kerhon jäsenlehden Woimansiirtimen, joka ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Lisäksi järjestämme kerhoiltoja ja retkiä”, Markku Taka-Eilola luettelee.
Markku Taka-Eilola kävi tutustumassa vanhoihin koneisiin ja laitteisiin jo ensimmäisessä näyttelyssä 1990-luvun alussa Oulaisten keskustassa.
Veteraanimoottorikerho Wanhan Woiman hallituksen jäsen ja maamoottorikentästä vastaava ylivieskalaisen Markku TakaEilola toivoo nuorta voimaa maamoottorikentälle.
KAIRANMAAN KAIVUU OY
Riihitie 14, 92620 Piippola
Tapio Hammar 0400 281 919 kairanmaan.kaivuu@hotmail.com Kaivinkonetyöt tela-alusteisella koneella.
valtuutettu sopimushuoltaja
- MB henkilö- ja pakettiautojen huollot, korjaukset sekä myynti
Koneita hyvin saatavilla
kesän töihin!
Koneet myy meiltä
Mika Siermala
Puh. 044 799 7376
Ojan Rauta Oy
Ylivieska Ruutihaantie 5
Teräksen myynti ja katkaisupalvelu, sekä polttoleikkeet. Meiltä myös Woikosken kaasut ja Hydroscandin letkut. Hitsaus- ja katkaisutarvikkeita.
- Autopurkaamo ja romuautojen vastaanottopiste 020 755 8622
• Polttoainemyynti • Kahvio/grilli • Pizzat
• Auto- ja pienkonehuolto
• Rengasmyynti ja asennus
• Husqvarna jälleenmyynti – huolto ja varaosat
• Robottiruohonleikkureiden kaapeliasennukset
Landtek pressutallit -ja hallit 14500 Iittala
Patrick Lagus ja hänen pappansa Markku Lagus harrastavat vanhoja koneita ja perinnepäiviä
Tanja Kopsa HAAPAJÄRVI
Koulusta päästyään Patrick Lagus , 12, kurvaa pyörällään mummulaan/pappalaan. Tässä vaiheessa kevättä ei enää ole läksyjä, joten on hyvin aikaa puuhailla papan, Markku Laguksen , kanssa vanhojen koneiden parissa. Molemmat ovat pienestä pitäen olleet kiinnostuneita niistä.
”Hämärästi muistan, kun tutkin seinäkellon toimintaa niin perusteellisesti, että kello ei enää sen jälkeen toiminut, kun osia puuttui. Patrick on ollut pienestä asti ahkera rakentamaan kaikenlaista, sanoo Markku.
”Mitkään vanhoista koneista ei ole tullut sillä, että ”täytyy saada”. Ne ovat tulleet tarjolle oikealla hetkellä ja päätyneet meille. Kaikki nämä ovat käyttötavaroita, rekisterissä ja liikenteessä”, selvittää Markku.
Patrickin ja Markku-papan mukaan perinnepäiville lähtee usein myös Birgittamummu ja Patrickin sisaruksia. Hekin ovat kiinnostuneita vanhoista tavaroista ja perinnepäivien mukavasta meiningistä. Tänä vuonna suunnataan porukalla Oulaisiin.
WANHAN WOIMAN päiviä on järjestetty 32 vuotta. Markku muistelee olleensa paikan päällä kolmisenkymmentä kertaa. Nykyään hän on mukana tapahtuman järjestelyissä. La-
gukset ovat vieneet Wanhan Woiman päiville esille omia koneitaan jo yli 20 vuoden ajan. Tänä vuonna mukaan lähtee ilman muuta Valmet Valtran 75-vuotistaipaleen kunniaksi vuoden 1957 Valmet 20, jonka Markku osti vuosi sitten Ylöjärveltä. Se on patinoitunut, mutta teknisesti aika hyvässä kunnossa.
Ferguson 35 Deluxe vuosimallia 1958 tulee myös mukaan. Harmaa kultamahainen traktori oli hylättynä navetan räystään alla yli 40 vuotta. Markku kunnosti sen pikkuhiljaa reilun neljän vuoden aikana.
MYÖS MUSEOREKISTERÖITY
vuoden 1967 Ford Anglia on esillä Wanhan Woiman päivillä tänä vuonna. Se on ollut suvussa uudesta asti. Markku oli tuliterän Anglian kyydissä ensimmäisen kerran kahdeksanvuotiaana. Taannoin hän lunasti auton itselleen.
”MEIDÄN VOLGA M21 vuosimallia 1965 on tietoni mukaan ollut Virossa uutena, tuotu Suomeen 1990-luvun alussa ja ollut Oulunsalossa säilössä siihen asti kunnes 2022 keväällä ostin sen. Pikkuhiljaa kunnostelin ja nyt se on ollut liikenteessä keväästä 2024”.
MOOTTORIPYÖRÄ AWO 425 vuosimallia 1955 on liikennekäytössä sekin, mutta enimmäkseen sillä käydään perinnetapahtumissa kuten tänä vuonna Wanhan Woi-
man päivillä.
Kaikkia vanhoja koneita ei oteta mukaan Oulaisiin. Laguksien tallista löytyy punainen Massey Ferguson vuodelta 1959. ”Massikka on ollut kotitilalla vuodesta 1967 lähtien ja on edelleen käytössä aktiivisesti”, iloitsee Markku. Lisäksi he omistavat vuoden 1956 Valmet 19, joka on itse asiassa Valmet 20, johon
Markku asensi henkilöauto
Passat 1.9 TDI moottorin keväällä 2017.
”Toivomme, että nuoret ihmiset innostuisivat näihin perinnetapahtumiin, ettei tämä hieno harrastus pääsisi unohtumaan ihmiskunnalta. Nykyään harrastajien keski-ikä taitaa jo olla siinä 70 vuoden vanhemmalla puolella”, toteavat Patrick ja Markku.
• SALAOJASORA,
• MURSKEET,
• SEULOTTU MULTA
• HIEKKA JA LUONNONKIVET!
• SORA- JA KALLIOMURSKETTA, ERI LAATUJA!
• KAIVINKONETYÖT SEKÄ LAVETTIKULJETUKSET
Teemu p. 040 586 7099 Tapani p. 040 058 5042 www.ttkangasharju.fi
75-VUOTIAASSA VALMET Valtrassa Patrickia ja Markkua kiinnostaa ja ilahduttaa erityisesti sen kotimaisuus. He toivovat juhlavuoden kunniaksi paljon Valmet-traktoreita Wanhan Woiman päiville. He iloitsevat myös hyvin pyörivän Vanhat Valmetit ry:n mukavasta ja aktiivisesta kerhotoiminnasta. Patrick osallistuu toimintaan muun muassa ottamalla valokuvia kerholehteen. Vanhat Valmetit ry on perustettu 24.toukokuuta 2003. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vanhojen Valmet-traktoreiden entistämistä ja vaalia niiden omistajien yleisiä ja yhteisiä tarpeita entisöintija korjaustöissä, sekä edistää vanhojen Valmet-traktoreiden tunnetuksi tekemistä. Yhdistyksen oma kerhotila Valmettila sijaitsee Jämsässä.
KESKIPISTEEN AUTOHUOLTO OY Palokuja 4, 92600 Siikalatva, Puh. (08) 812 4717 www.autoasi.fi AVOINNA ma-pe 8-17 www.autoasi.fi AMMATTITAITOISTA AUTOJEN KORJAUSTA! KORJAAMOTOIMINTAA JO 62 VUOTTA!
12-vuotias Patrick Lagus tykkää puuhailla pappansa Markku Laguksen kanssa vanhojen koneiden ja ajoneuvojen parissa.
Kehräys kunniaan ja hyvää lankaa tulee
Kaisa Hietala REISJÄRVI
Kuuden idearikkaan naisen aloitteellisuudesta kehräyksestä kiinnostuneet pääsevät oppiin. Reisjärvinen
Lea Paananen ja lestijärvinen Tuula Hautala halusivat vuonna 2020 oppia kehräämään. He hankkiutuivat kurssille ja innostuivat asiasta.
Kiinnostus kehräykseen laajeni niin, että viime kesä-
nä perustettiin Pohjois-Pohjanmaan kehrääjien kilta. Sen puheenjohtajana toimii Amber Bishop-Kainu Nivalasta. Aktiivisia toimijoita on Lestijärven ja Reisjärven lisäksi Haapajärvellä ja Nivalassa noin parisenkymmentä.
22.5.2026 tuli julkiseksi tieto, että Kulttuurirahasto myönsi uudehkolle yhdistykselle rahoitusta karstaukseen, kehräykseen ja perinnetiedon siirtämiseen. Pohjois-Pohjanmaan Kehrääjien
Kilta ry sai apurahaa työkalukirjaston perustamiseen, jotta perinteiset kehräys- ja käsityötaidot olisivat aidosti kaikkien ulottuvilla PohjoisPohjanmaalla sekä lähialueilla. Hankkeen keskiössä on suomalaisten alkuperäisrotujen villa ja sen ainutlaatuisten ominaisuuksien tunnetuksi tekeminen.
Työkalukirjasto tarjoaa konkreettisen väylän perinteisten taitojen oppimiseen, yhteisölliseen tekemiseen ja suomalaisen käsityön osaamiseen ja näkyvyyteen valtakunnallisesti ja mahdollisesti kansainvälisesti. Työ kalukirjaston ansiosta yhä useammalla on Pohjois-Poh janmaalla Reisjärveä ja Les tijärven kesän kehräystapah tuman myötä mahdollisuus oppia kehräämään. Näin voi daan vahvistaa perinteisten käsityötaitojen jatkuvuus ja vaalia elävää kulttuuriperin töä.
”Neljänä kesänä on Lesti järvellä järjestetty nelipäiväi nen kehruutapaaminen. Siel lä saattoi jo useampi alasta kiinnostunut opetella villan
jalostamista langaksi”, kertoo Lea Paananen. seja on pidetty Nivalan lisäksi Reisjärvellä”, kertoo Lea Paa-
ALUN ALKAEN koko kehruuhanke syntyi Paanasen ja
Kurssilaisten rukit Lestijärven tapaamisessa.
Kurssilla syntyneestä langasta kudottuja töitä.
Harrasteautoina Ford Zephyrit ja muut vanhat ajoneuvot
Tanja Kopsa
HAAPAJÄRVI
Haapajärvisellä Jarmo Erosella oli Zephyr-auto jo lapsena. Se oli Haaparannasta vuonna 1960 ostettu polkuauto, jonka mallina oli käytetty englantilaista Ford Zephyr MK 2 autoa, jota valmistettiin 1956–1962. Nyt siitäkin on tullut ”harrasteauto”.
Sittemmin Jarmo on kunnostanut kyseisen polkuauton Jokilatvan opiston teknisten töiden kurssilla. Hän iloitsee, että sillä leikkivät nyt jo kolmannen sukupolven lapset.
Vuoden 1960 lasten polkupyörä Lill Rex cykel on niin ikään aikoinaan Ruotsista Erosen perheelle hankittu. Pikku-Jarmo ja sisarukset ajelivat ralliversiollaan. Myöhemmin pyörää käyttivät Jarmon lapset ja nyt hänen lapsenlapsensa saavat ajella papan entisöimällä Lill Rex pyörällä Haapajärvellä käydessään.
JARMON ISÄ Juha Eronen osti vuonna 1964 uuden sinisen nelivaihteisen Ford Zephyr 4, joka oli hänen käyttöautonsa vuodet 1964–1975.
”Muistan kun isä osti auton asuessamme Kopolassa. Silmäni loistivat, kun näin Zephyrin. Se oli niin iso ja komia auto! Päätin, että minäkin haluan tuollaisen aikuisena”, muistelee Jarmo Eronen hymyssä suin.
Nuorukaisena Jarmolla oli kevytmoottoripyörä Suzuki A95 vuosimallia 1971. Se tuli markkinoille 1960-luvun lopussa. Sen ajan Tekniikan Maailma-lehdessä sen mainostettiin olevan kova kone vauhtimiehille. Siinä oli huippuluokan tekniikkaa ja ärhäkkä ulkonäkö.
Jarmo Erosen nykyinen harrasteauto on Helsingistä vuonna 1989 ostettu musta automaattivaihteinen Ford Zephyr 6 vuosimallia 1964. Auton konepellin päällä komeilee Erosen lapsena saatu ja Haaparannasta vuonna 1960 ostettu polkuauto, jonka mallina on käytetty englantilaista Ford Zephyr MK 2 autoa.
KUN JARMO sai ajokortin, hän vaihtoi Suzukilla Zephyr 4 itselleen. Suzuki meni siis vaihdossa isälle. Kun Jarmo täytti 50 vuotta, hän sai isältään sen lahjana takaisin. Suzuki odotti tätä päivää varten lämpimässä tallissa 32 vuotta. Ford Zephyr 4 oli Jarmon käyttöautona vuodet 1975–1981. Sittemmin auto toimi kakkosautona ja ehti olla säilössäkin, kunnes talvella 2018 Jarmon Johannes-poika kunnosti sen jälleen liikennekelpoiseksi. Johannes on auton kolmas omistaja. Tällä isältä
KUMPPANISI MAATILALLA JA URAKOINNISSA
Valtra-, Fendt- ja Sampo Rosenlew-myyjäsi: AGCO Suomi
pojalle periytyneellä autolla on ajettu arvion mukaan noin 500 000 kilometriä.
EROSEN PERHEEN alkuperäinen Zephyr 4 on ollut hääautona niin perheenjäsenillä kuin ystävilläkin. Eläkkeelle jääviä on kuljetettu sillä viimeisenä työpäivänä. Zephyrillä on aikoinaan moni kuuluisuuskin saanut kyytiä, esimerkiksi monet menestyneet urheilijat.
”Kerran Vierumäellä kyydissä oli puolalainen kuulan olympiavoittaja vuodelta 1972 Wladyslaw Komar. Hän oli sen verran iso mies, ettei yh-
tenäiselle etupenkille olisi kolmatta matkustajaa mahtunut. Isäni kyydissä oli joskus 1970-luvun alussa virolainen kuuluisa säveltäjä ja kuoronjohtaja Gustav Ernesaks”. ”Nykyinen harrasteautoni on Helsingistä vuonna 1989 ostamani musta automaattivaihteinen Ford Zephyr 6 vuosimallia 1964. Auto on ollut alkuvuosinaan Strömbergin firman edustusautona, jonka sitten yksi työntekijöistä osti. Kun auto tuli myyntiin kävin Helsingissä katsomassa sitä ja ostin sen. Olen Zephyrin kolmas omistaja”, toteaa haapa-
järvinen Jarmo Eronen.
TEKNIIKAN MAAILMA lehdessä 6/1963 kirjoitettiin, että Ford Zephyr 6:sta ei varmasti muodostu mitään ”kansanautoa”, mutta ison auton tarvitsijoille siinä on hintaa vastaamassa runsaasti tilaa, suorituskykyä, näköä ja mukavuuttakin. Loistoautoksi se ei ollut tarkoitettu, ehkäpä sen sijaan hillityksi edustusautoksi, suuren perheen autoksi ja taksiksi.
Erosen Zephyrin tekee harvinaiseksi sen automaattivaihteet, jotka sai Zephyriin vain lisävarusteena ja erikois-
”Jarmo kuuluu vuonna 1989 perustettuun Suomen Britti-Fordkerhoon. Hän on sen perustajajäsen. Erosen perheen vanhat Fordit kiinnittävät huomion missä kulkevatkin.
tilauksella. Automaattivaihteilla olevia Zephyreitä ei tehty sarjatuotantona.
”Pari vuotta sitten poikamme Johannes kunnosti auton tekniikan ja vaihtoi siihen tarvittavia osia. Erikoisen autosta tekee paitsi automaattivaihteet myös hitsaamaton kori. Autossa on ollut sisälokarit suojaamassa lokasuojia ruosteelta. Ostaessani auton huomiota herätti myös se, että Zephyrilla oli ajettu vain noin 180 000 kilometriä. Auton mittarissa on edelleen alle 190 000 kilometriä”.
JARMO KUULUU vuonna 1989 perustettuun Suomen BrittiFord-kerhoon. Hän on sen perustajajäsen. Erosen perheen vanhat Fordit kiinnittävät huomion missä kulkevatkin. ”Kun näillä vanhoilla ajoneuvoilla pysähtyy jonnekin, niin yllättävän moni tulee juttelemaan ja kyselemään niistä. Monella on muistoja ja tarinoita vanhoista autoista. Vanhan kulkuneuvon kunnostaminen ja säilyttäminen on mielestäni jonkinmoinen kulttuuriteko”, sanoo Jarmo Eronen.
KYLMÄN RAUDAN SEPÄN PALVELUT AMMATTITAIDOLLA
Valmistamme mittojen mukaan mm. maamoottoreiden uudet vesi- ja polttoainesäiliöt!
Piipunpellitykset ja piipunhatut
Uunin- ja takaneduspellit
Ikkunapellit, tippapellit
Kynnykset, grillihuuvat, kuvut
Jukka Mäkelä p. 040 7005 421
Ilmastointiurakointia vaativiin yritys- ja julkishallinnon kohteisiin.
Wanha Woima näkyvästi esillä
Kalajoen Farmari-maatalousnäyttelyssä
Matti Kuoppala
KALAJOKI
Wanhan Woiman päivät on näyttävästi esillä viikkoa ennen Kalajoella järjestettävässä Farmari-maatalousnäyttelyssä.
”Meillä on siellä osasto sovittuna. Mainostamme päiviä ja hankkeen puolelta Haapavesi Folkeja. Sinne tulee myös flamencotanssija, jolle sepät lyövät tahtia”, paljastaa Wanhan Woiman puheenjohtaja Jouni Aitto-oja .
Kalajoen Farmari-maatalousnäyttelyn näyttelypäällikkö Kirsi Ylitalo on hyvin innoissaan Wanhan Woiman kanssa tehtävästä yhteistyöstä.
”Vanhat koneet ovat olleet perinteisesti näkyvästi esillä Farmari-maatalousnäyttelyssä. Etsimme sitä varten yhteystyökumppania. Otin yhteyttä Wanhaan Woimaan, kun tiesin, että heillä on oma tapahtumansa aina kesäisin. Sovimme yhteistyöstä ja heille on varattuna laaja näyttelyalue näkyvällä paikalla”, iloitsee Kirsi Ylitalo.
Vuoden 2026 Farmarimaatalousnäyttely järjestetään Kalajoen lentokentällä 25.–27.6. Näyttelyalueen rakentaminen aloitettiin 8.6.
”Näytteilleasettajia on tällä hetkellä 402, kun mukaan luetaan kaikki sivunäytteilleasettajatkin”, kertoo Kirsi Ylitalo muutama päivä ennen kuin itse näyttelyaluetta alettiin rakentaa.
TORSTAINA AVAJAISISSA jae-
Farmari-maatalousnäyttelyyn odotellaan 60 000 kävijää. Tämä kuva on Seinäjoen näyttelystä vuodelta 2024. Kuvat: Proagria
kunniakirjat sekä Tuotosseuranta-palkinnot pitkäjänteisestä ja menestyksellisestä maidontuotannon kehittämisestä. Perjantaina lavalle nousevat Maistuva maaseutu -palkinnon saajat. Lauantaina valitaan Miss Hiekkasärkät ja parhaat saappaiden tuunaajat.
Miten sovitetaan yhteen huoltovarmuus, vastuullisuus ja kannattavuus? Tätä pohtii paneeli, jossa on mukana ministeri Sari Essayah Maa- metsätalousministeriöstä, puheenjohtaja Tero Hemmilä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitosta, toimitusjohtaja Annikka Hurme Valio Oy:stä, päivitJussi S-ryhmästä sekä
Toimme Eppujen Maralle vm 1973 Kawasaki Z1꞉n Englannista
ten Liitosta. Paneelin ohjaksiin tarttuu ensimmäistä kertaa Maaseudun Tulevaisuuden uusi päätoimittaja Jussi Orell
Alan huiput keskustelevat päivien aikana mielenkiin-
toisista ja jopa hengästyttävästä määrästä eri aiheita: mitä tehdä turvemaille, uuden ruokastrategian merkityksestä käytännössä, rahoitusratkaisuista ja riskienhallinnasta investoinneissa, uu-
Farmari-maatalousnäyttelyssä on esillä jälleen runsas kattaus nykypäivän maatalouskoneita.
Kivikaari 5, 86300 Oulainen
Joni Puolitaival p. 050 558 7108/joni@metsakonehuolto.net
Keijo Kirjava p. 045 2161720/myynti@metsakonehuolto.net Mitä sinulle tuotaisiin? www.Auto-Saksasta.fi
desta CAP:istä ja NRP-kumppanuussopimuksista, ruokaviennin näkymistä, salmonella rahastosta, tilusjärjestelyistä, maankäyttöasioista, hyvinvoinnista, onnistuneista omistajanvaihdoksista, kalasta, perunasta, metsistä ja maisemalaidunnuksesta. Myös yleisö pääsee keskustelemaan paneeleihin, keskusteluihin ja haastatteluihin osallistuneiden kanssa esiintymisien jälkeisellä jatkoajalla sille varatussa tilassa lavan lähettyvillä.
Mukana keskusteluissa ovat muun muassa valtiosihteeri Päivi Nerg ja kansliapäällikkö Pekka Pesonen Maa- ja metsätalousministeriöstä, MEPit Elsi Katainen ja Anna-Maja Henriksson EU parlamentista, maatalousjohtaja Johan Åberg MTK:sta, Peter Vesterbacka ja kansanedustajia.
Ohjelmassa on myös näyttävästi esillä kädentaidot, suomalainen lampaanvilla, fransu-pitsit ja tilkkuilu sekä saappaiden tuunauskilpailu, jossa joukkueet kilpailevat keskenään. Kädentaidotosuuden on koonnut Taito Keski-Pohjanmaa ry.
Useasti paneelien vetäjinä toimineet toimittajat istahtavatkin nyt Farmarissa panelisteiksi positiivisesti hiillostettavaksi, kun otsikkona on Maatalous mediassa – syytetty vai sankari? Mukana ovat ainakin raskaan sarjan kokeneet ja paljon nähneet toimittaja Timo Haapala Ilta-Sanomista, tuottaja Petri Kejonen ja toimitusjohtaja Mikael Junger
KANSAINVÄLISYYTTÄ OHJELMAAN tuo ruotsiksi toteutettava paneeli huoltovarmuus-
yhteistyöstä Pohjoismaissa, johon osallistuu alan asiantuntijoita Ruotsista, Norjasta ja Suomesta. Ruotsinkielistä ohjelmaa on lavoilla kaikkina päivinä. Miltä nuorten tulevaisuus näyttää juuri nyt? Mikä herättää huolta ja mikä luo toivoa? Farmarin ohjelmassa toteutetaan kansallinen dialogi ”Nuorten ja maaseudun huominen”. Dialogi on Eläköön Maaseutu! -verkoston, Maa- ja metsätalousministeriön ja ProAgrian yhteistyössä tuottama. Keskustelusta tehty yhteenveto tulee olemaan osa Nuorten huominen -yhteenvetoraporttia, joka julkaistaan syyskuussa 2026. Dialogin tuottaa Maahenki Oy.
Näyttelypäällikkö Kirsi Ylitalon mukaan Farmarimaatalousnäyttely on ikkuna nykyaikaiseen maatalouteen niin alan asiantuntijoille kuin kuluttajille. Lapsillekin on koettavaa ja nähtävää roppakaupalla.
”Lapsille on talutusratsastusta ja tivolia sekä tietysti paljon erilaisia tuotantoeläimiä nähtäväksi. Eläimiä tulee paikalle yli 100”, mainostaa Kirsi Ylitalo.
Kirsi Ylitalon mukaan Kalajoelle odotetaan kesäkuun lopussa noin 60 000 kävijää. Viimeksi Farmari-maatalousnäyttely järjestettiin näin pohjoisessa Oulussa vuonna 2003.
”Uskomme Kalajokeen ja näytteilleasettajat ja yhteistyökumppanit ovat olleet hyvin kiinnostuneita tapahtumasta. Olemme nyt vahvalla maatalousalueella, jossa on myös paljon alan rakentamista meneillään”, sanoo Kirsi Ylitalo.
Kalajoen
Haapajärvinen Elega Oy on mukana Wanhan Woiman päivillä
Tanja Kopsa
HAAPAJÄRVI
Haapajärvinen yritys Elega Oy lahjoittaa Wanhan Woiman päiville pääpalkinnon arvontaan.
”Wanhan Woiman päivät on hieno tapahtuma, jolla on vahva paikallinen merkitys. Meille on luontevaa lähteä mukaan tukemaan tapahtumaa, koska arvostamme paikallisuutta, käsillä tekemistä, perinteitä ja suomalaista osaamista. Haluamme lahjoituksella olla mukana tukemassa tapahtumaa ja samalla tuoda iloa kävijöille”, Elega Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Aleksi Juojärvi kommentoi asiaa.
Elega Oy:n kuluttajamyynnistä ja markkinoinnista vastaava Juojärvi kertoo yrityksen kasvaneen vahvasti oman tuotannon ja tekemisen kulttuurin varaan, joten tällainen tapahtuma sopii hyvin yrityksen arvomaailmaan.
Juojärven mukaan yritykselle tärkeitä asioita ovat kotimainen työ, oma tuotanto, vastuullisuus ja asiakkaan arjen helpottaminen.
Elega valmistaa ja myy mittojen mukaan keittiön ovia, etulevyjä ja muita keittiön uudistamiseen liittyviä tuotteita sekä kaikkia muita kodin kiintokalusteita.
”Tarjoamme vaihtoehdon perinteiselle keittiöremontille. Meidän ydinajatuksemme on keittiön kevytuudistus; hyväkuntoisia keittiön runkoja ei tarvitse purkaa pois, vaan keittiö voidaan uudistaa vaihtamalla pinnat ja päivittämällä toiminnallisuus vanhoja runkorakenteita hyödyntäen. Näin keittiöstä voidaan
” Olemme saaneet viime vuosina vahvistettua asemaamme keittiön ovien vaihdon ja keittiön kevytuudistusten asiantuntijana Suomessa”, kertoo Elega Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Aleksi Juojärvi.
Elega tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle keittiöremontille. Ydinajatuksena on keittiön kevytuudistus; hyväkuntoisia keittiön runkoja ei tarvitse purkaa pois, vaan keittiö voidaan uudistaa vaihtamalla pinnat ja päivittämällä toiminnallisuus vanhoja runkorakenteita hyödyntäen. Tässä esimerkkikeittiö ennen ja jälkeen remontin.
kaat hakevat yhä enemmän ratkaisuja, joissa keittiö saadaan uudistettua järkevästi ilman pitkää ja raskasta remonttia”, toteaa Juojärvi.
HÄNEN MUKAANSA yritykselle on ollut tärkeintä kehittää asiakaskokemusta, omaa tuotantoa ja palvelumallia niin, että asiakkaalle uudistus olisi mahdollisimman helppo, selkeä ja onnistunut kokonaisuus. Juojärven mukaan kysyntää on ollut hyvin, ja he ovat pystyneet kehittämään toimintaansa jatkuvasti.
saada täysin uuden näköinen huomattavasti kevyemmin. Tämä on asiakkaalle usein huomattavasti nopeampi, edullisempi ja ekologisempi vaihtoehto kuin koko keittiön purkaminen ja rakentaminen alusta asti uudelleen”, esittelee Juojärvi.
”Haluamme tehdä keittiöuudistuksesta asiakkaalle mahdollisimman vaivatto -
man kokemuksen; suunnittelu tehdään yhdessä asiakkaan kanssa hänen kotonaan, tuotteet valmistetaan mittojen mukaan ja asennus hoituu yleensä yhden työpäivän aikana”.
ELEGAN OMA tuotanto sijaitsee Haapajärvellä, jossa se valmistaa tuotteita asiakkaille ympäri maan. Suunnitte -
lua ja asennuksia tehdään eri puolilla Suomea.
Juojärven mukaan yrityksen päämarkkina-alue on tällä hetkellä Suomi. Elegan tuotteita toimitetaan koteihin ympäri maan.
”Meillä on laaja myynti- ja asennusverkosto, jonka ansiosta pystymme palvelemaan asiakkaita koko maassa”.
Elega työllistää tällä het-
RENGASALAN ERIKOISLIIKE
- Henkilö ja pakettiauton renkaat
- Kuorma-auton renkaat
- Maatalousrenkaat
- Kuorma-auton renkaiden pinnoitukset
- Paistokorjaukset
- Asennukset, tasapainoitukset
KUMIKESKUS KY
18, 85800 HAAPAJÄRVI puh. (08) 762 093
ark. 7-17 (Rautatieaseman lähellä)
kellä yli 100 henkilöä sekä sidosryhmät. Elega rekrytoi ennen kaikkea myyntiin ja asennuksiin uusia henkilöitä kasvun vauhdittamiseksi tälläkin hetkellä.
”Elegalle kuuluu hyvää.
Olemme saaneet viime vuosina vahvistettua asemaamme keittiön ovien vaihdon ja keittiön kevytuudistusten asiantuntijana Suomessa. Asiak-
”Tulevaisuuden näkymät ovat positiiviset. Uskomme, että keittiön kevytuudistuksille on kasvavaa kysyntää, koska moni kuluttaja haluaa uudistaa kotiaan fiksusti ilman täysremontin kustannuksia, vaivaa ja materiaalihukkaa. Meidän tavoitteenamme on kasvattaa Elegan tunnettavuutta entisestään ja vahvistaa asemaamme Suomen johtavana keittiön ovien vaihtoon ja kevytuudistuksiin erikoistuneena yrityksenä. Kehitämme myös digitaalisia palveluita, joissa haluamme olla aallonharjalla, sekä asiakaskokemusta ja tuotantoa, jotta asiakkaan olisi entistä helpompi suunnitella ja toteuttaa oma keittiöuudistus. Kuluvan vuoden kasvu tulee olemaan erittäin positiivinen”, iloitsee Juojärvi. Elega Oy näkyy Wanhan Woiman päivillä. Siellä on paikan päällä keittiösuunnittelijat edustamassa yritystä. Juojärvi kannustaa ihmisiä matalalla kynnyksellä juttelemaan heidän kanssaan.
JI-KoneOy
monipuolinen koneurakointi auraus&hiekotus haketukset
monipuolinen koneurakointi auraus&hiekotus haketukset
Oulaisten kesä on perinteisesti täynnä tapahtumia ja yhteisiä elämyksiä. Tänä vuonna vietämme erityisen vilkasta kulttuurikesää, sillä olemme mukana Oulu2026 – Euroopan kulttuuripääkaupunkivuodessa rakentamassa ainutlaatuisia elämyksiä ja yhteisiä kokemuksia koko 40 kunnan muodostamalle kulttuuripääkaupunkialueelle. Kesä 2026 tuokin kaupunkiimme tuttuja perinteitä, uusia tapahtumia, taidetta, musiikkia, liikuntaa, kulttuuria ja tekemistä kaiken ikäisille. Tapahtumat saavat Oulaisten sydämen sykkimään ja tuovat elämää ja yhdessäoloa kaupunkiin, kylille ja luontoon.
OULAINEN ON tunnettu omaleimaisista ja perinteikkäistä tapahtumistaan, joissa korostuu yhteisöllisyys ja talkoohenki. Waltakunnallisilla Wanhan Woiman päivillä näytämme koko Euroopalle, mitä yhteistyöllä ja talkoohengellä voidaan saada aikaan. Jo 33. kerran järjestettävä ta-
”Wanhan Woiman päivät on meille merkittävä tapahtuma, joka tarjoaa elämyksiä jokaiselle vauvasta vaariin, tuo kaupungin täyteen kesävieraita, vie meidät nostalgian pyörteisiin ja tekee Oulaista tunnetuksi.
pahtuma vaalii ja välittää ainutlaatuista kulttuuriperintöämme ja esittelee entisaikojen perinteitä, taitoja ja työtapoja sekä vanhoja ajoneuvoja ja koneita – maankuulua rompetoria ja lapsille suunnattua ohjelmaa unohtamatta. Tänä vuonna tapahtuman teema on Wastakohtien woima, ja kulttuuripääkaupunkivuosi tuo perinnetapahtumaan uudenlaista kansainvälistä osaamista ja ohjelmaa.
WANHAN WOIMAN päivät on meille merkittävä tapahtuma, joka tarjoaa elämyksiä jokaiselle vauvasta vaariin, tuo kaupungin täyteen kesävie -
raita, vie meidät nostalgian pyörteisiin ja tekee Oulaista tunnetuksi. Aikamatka suomalaiseen perinnekulttuuriin täytyy kokea vähintään kerran elämässä! Kun entisaikojen tunnelman on kerran kokenut, tapahtumaan haluaa palata vuosi toisensa jälkeen.
KULTTUURIOHJELMA EI suinkaan lopu syksyn tullen. Alta löydät listan Oulaisten vielä tulossa olevasta Oulu2026kulttuuriohjelmasta. Tarjolla on varmasti jokaiselle jotakin, joten nyt jos koskaan kannattaa suunnata sekä wanhoihin tuttuihin että uusiin ja ainutkertaisiin tapahtumiin, ja kut-
sua mukaan myös ystävät ja sukulaiset läheltä ja kaukaa. Näytetään yhdessä, että Oulaisten sydän sykkii kulttuurille – ja parhaassa tapauksessa syke kuullaan ympäri Eurooppaa!
Sydämellisesti tervetuloa viettämään yhdessä kulttuurin juhlavuotta 2026 ja kokemaan ikimuistoisia hetkiä!
Anna Ruotsalainen Oulaisten kaupungin viestintä- ja markkinointikoordinaattori Oulainen2026työryhmän jäsen Oulaisten
• 1.6.–24.8. Maanantai Mallillaan -tapahtumasarja kesämaanantaisin klo 18
• Pe 26.6. klo 19, la 27.6. klo 19 ja su 28.6. klo
15 Ruutia ja Rakkautta -näytelmän viimeiset esitykset Väinölänrannan tapahtumapuistossa
• 27.6. saakka Nina Korvenoja: “Hunajaa” näyttely KoronaGalleriassa (taiteilija tavattavissa näyttelyn viimeisenä päivänä la 27.6. klo 13–14)
• 1.7.–2.8. Mirka Kortesoja-Kuparinen: “Jotain jonka ääreen pysähtyä” näyttely KoronaGalleriassa
• Ke 1.7. klo 18 Pohjolan soiva aarreaitta -konsertti Kallion kotiseututalolla (Kesäillan Sävelet)
• 3.–5.7. Waltakunnalliset Wanhan Woiman päivät Perinnekeskuksen alueella
• La 11.7. klo 13–16 Lasten Väiski! Uusi lastenkulttuurifestari Väinölänrannan tapahtumapuistossa
RAUTAPOJAT 20 VUOTTA - JUHLAT TULOSSA PE 25.9. Seuraa somessa: @haapajarvenrautapojat Johtavat merkit vaihtolaitteet varusteet varaosat ja huolto
Nokka 6WD moto 29500€ Gehl MB 445 M 4x4 pyöräalustainen minikaivuri.........19500€ Terri 1000 D metsävarustein.......9950€ PC Stål 942 hakkuri 11000€+alv. Fiat 980 4x4 10300€+alv. Ford OK 4550 traktoritrukki........4950€
Lämmitysratkaisut 15 vuoden kokemuksella kaikenlaisiin kiinteistöihin Maalämpöjärjestelmät Vesi-ilmajärjestelmät
044 235 3633
Ym. Katso netistä päivitetty konelista kuvineen! www.nettikone.com/ pohjanmaankonejapolttopuu Myös polttopuut edullisesti!
Pohjanmaan Kone ja Polttopuu Matti Peltoniemi 040-8290494
KOKKOLA
Heinolankaari 24
OULU Tuposkorva 2
Oulaisten linja-autoliikenne on kokenut monta muutosta
Matti Kuoppala OULAINEN
Yksi Oulaisten kaupungin pitkäikäisimmistä yrityksistä, Oulaisten Liikenne on kohdannut 90-vuotisella taipalellaan monenlaisia muutoksia. Yksi suurimmista koettiin keväällä 2024, kun yrityksen nimi vaihtui Wiimax Oy:ksi. Toimitusjohtaja Henri Hihnalan mukaan nimenmuutos on otettu asiakkaiden keskuudessa hyvin vastaan.
”Se on raikas ja nykyaikainen brändi. Ja saimme nyt kaikki toiminnot saman sateenvarjon alle”, toteaa Henri Hihnala.
Oulaisten Liikenteen historiaan mahtuu monta yrityskauppaa. Yrityksestä historiikkia tekevä Matti Mustola kertoo, että yhteensä yrityskauppoja mahtuu 90 vuoden ajalle toistakymmentä.
” Suurin laajeneminen tapahtui 1980-luvun loppupuolella, kun ostettiin Klemetti Ylivieskasta, Käkelä Raahesta sekä Konttila Kärsämäeltä. Konserni muodostui siis tuolloin”, kertoo Matti Mustola. Tuorein yrityskauppa sijoittuu viime vuoteen. Silloin Wiimax osti Kinnus-Kuljetus Oy:n liiketoiminnan. Toimitusjohtaja Henri Hihnalan mukaan tämäkin yrityskauppa liittyy yhtiön määrätietoiseen kehityssuunnitelmaan.
”Linja-autoala elää suurta murrosaikaa. Pyrkimyksenämme on tehdä yhtiöstä kaikin puolin mahdollisimman kilpailukykyinen. On olemassa yrityksiä, joilla ei ole jatkajia näköpiirissä ja tätä kautta nousee esille mahdollisuuksia yrityskauppoihin”, Henri Hihnala sanoo.
WIIMAXISSA HALUTAAN panostaa asiakaspalvelun sujuvuuteen. Tästä syystä yhtiö on panostanut merkittävästi
1936 perustettu oulaistelainen perheyhtiö on vuosikymmenten varrella käyttänyt runsaasti suomalaisia Kutterin korittamia Scania-linja-autoja.
henkilökunnan osaamiseen. Toinen kilpailuvaltti alati muuttuvilla markkinoilla on kalusto, johon Wiimax on investoinut viime vuosina paljon. Henri Hihnala tuli taloon vuonna 2019 ja tänä aikana yhtiöön on ostettu yli 100 uutta linja-autoa.
Kaupunkiliikenteessä nähdään yhä enenevissä määrin sähköisiä busseja. Henri Hihnalan mukaan kaukoliikenteeseenkin sähköbussit tule-
vat kyllä jollakin aikavälillä, mutta eivät ihan vielä.
”Maaseutuliikenteessä jatketaan toistaiseksi perinteisellä käyttövoimalla. Mutta totta kai maailmalla tekniikka kehittyy kovaa vauhtia. Kukaan ei varmuudella tiedä, millaiselta bussiliikenne näyttää 10 vuoden päästä”.
Markkinoilla on jo olemassa kaukoliikenteeseen sopiva sähkölinja-autoja, mutta Suomeen niitä ei ole vielä mikään
MUTTIMARKKINAT
SIEVISSÄ la 18.7. klo 10 - 15
• yli 70 myyjää ja esittelijää
• 700 kiloa muttia
• ohjelmaa koko perheelle, lavalla mm. Säilättäret, Lastenteatteri Loihun Kämminkäisbändi, minitivoli, poniajelua, elävää musiikkia ja kolme taidenäyttelyä
la 4.7. Saariveden Soitot klo 12-15 su 12.7. Päivä maalla -tapahtuma ja Lehmäjooga
Korhosen markkinat la 25.7. Sievi-cruising -tapahtuma Taidelaarissa kesäkuussa Vauvan aika -aistinäyttely ja heinäkuussa Timanttiset leidit -
liikennöitsijä investoinut. Tilanne on toinen esimerkiksi Norjassa, jossa valtio on mukana liikenteen rahoittamisessa todella merkittävillä panostuksilla.
”Sähköbussi on tällä hetkellä kaksi kertaa kalliimpi kuin dieselbussi. Siitä aiheutuvia kuluja ei ole mahdollista siirtää asiakasmaksuihin. Sitten on tietenkin olemassa operatiiviset haasteet, mitkä liittyvät latauspisteisiin. Mutta nekin ovat toki ratkaistavissa olevia asioita”, Hihnala luonnehtii.
Mutta sähköistyminen alkaa vääjäämättä olemaan lähellä myös Wiimaxissa.
”Meillä on harkinnassa ensimmäisten sähköisten bussien hankinta. Siitä se sitten alkaa”, Henri Hihnala toteaa.
Vielä 90 vuotta sitten bussiliikenne eli aivan toisenlaista vaihetta. Matti Mustola kertoo, että Oulaisten Liikenteen syntysanat lausuttiin vuonna 1936 kun Joonas Pirttijärvi aloitti linja-autoliikenteen 14-paik-
kaisella Chevroletilla linjalla Piippola-Oulainen. Nuoremmat veljet Matti, Väinö, Eino ja Otto seurasivat perässä.
” Veljeskatraaseen kuului myös Viljami. Hänellä ei ollut koskaan omaa linja-autoa mutta hän ajoi velipoikiensa autoja muun muassa Kalajoki-Alpua sekä Käräjäoja-Haapavesi-Nivala linjoilla”. Uusien linja-autojen saanti alkoi helpottua 1950-luvun lopulla, ja varsinkin 1960-luvulla autokalustoa pystyttiin uusimaan jo kosolti. Alustan valtamerkkinä oli Scania aina 1990-luvun alkuun saakka. Autojen korien osalta valtamerkki oli 1970-luvun alkupuolelle saakka vaasalainen Ab Haldin Oy (korit tunnettiin nimellä Boxer). Boxerin lopetettua koritehtaansa siirryttiin Lahden Autokorin asiakkaaksi 1970-luvun puolivälissä. Vuodesta 1978 vuoteen 1984 korit rakensi yhtä autoa lukuun ottamatta Oy Kutter Ab. Sittemmin merkkikirjo on laajentunut niin alustojen kuin korienkin osalta. Autojen koko on toisaalta kasvanut mutta myös pikkubussien määrä on lisääntynyt voimakkaasti.
WIIMAX JA aikaisemmin Oulaisten Liikenne on vastannut jo pitkään Wanhan Woiman päivien liikennöinnistä. Henri Hihnalan mukaan yhteistyötä on rakennettu sponsorimeiningillä, jolloin lippujen hinnat on saatu pidettyä matalina. Viime kesänä sattui muuttuvista keliolosuhteista johtuen tilanne, jolloin busseilla oli vaikeuksia päästä tuomaan väkeä paikan päälle Wanhan Woiman päiville.
”Yksi päivä oli keliltään huono ja sen takia suurin osa kävijöistä tuli paikalle saman päivän aikana. Ihmiset pysäköivät autojaan tienvarsille ja bussit jäivät sen takia hetkeksi
jumiin. Mekin olimme varanneet yksittäiselle päivälle liian vähän kalustoa, mutta tänä vuonna sitä on enemmän”, lupaa Henri Hihnala.
Tuoreesta tilinpäätöksestä selviää, että Wiimaxilla on palveluksessaan 141 työntekijää. Määrä on kasvanut koko ajan. Syksyn liikenteen alkaessa väkimäärä lisääntynee 150 työntekijään.
”Osa-aikaiset mukaan lukien työntekijöitä on noin 180”, Hihnala lisää.
Henri Hihnala myöntää, että ammattitaitoisista kuljettajista on välillä pulaa. Alalla toivotaankin, että nuoret löytäisivät ammatin paremmin.
”Parhaillaan on menossa valtakunnallisia kampanjoita, joilla yritetään löytää uusia tekijöitä kuljetusalalle. Ei ainoastaan linja-autoliikenteeseen. Jos joku tällä hetkellä miettii tulevaisuuden työpaikkaa, on kuljetusala hyvä vaihtoehto. Se on turvallinen ala. Eivät sinne ole robottiautot ihan vielä ensi viikolla tulossa”, tietää Henri Hihnala.
LINJA-AUTOJEN LIIKENNÖINNIN lisäksi Wiimax tarjoaa matkatoimistopalveluita. Henri Hihnala kuitenkin myöntää, että matkailu ei ole elpynyt vielä sille tasolle, millä se oli ennen koronaa.
”Meillä kohderyhmänä ovat enemmän ikääntyneet matkustajat, joten asiakaskunta on vähenemään päin. Perinteiselle matkatoimistolle ei ole enää tänä päivänä kysyntää. Meiltä saatetaan kysyä matkoista, mutta sitten asiakas varaa matkan netistä. Me keskitymmekin omaan tuotantoon. Meiltä löytyy kuljetuksia esimerkiksi kesäkuun lopulla Kalajoella järjestettävään Farma ri-näyttelyyn. Teemme myös oman tuotannon matkoja Viroon ja sokkomatkoja ympäri Suomen”.
Oulu asema 17:52 *****************************************
Tuomioja* 16:40 16:43
Ruukki 16:51 16:53
Oulu asema 17:52 *****************************************
Liminka 17:20 17:22
Taulukon hinnat ovat meno- tai menopaluumatkan hintoja euroina. Alle 6-vuotiaat matkustavat maksutta (kuitenkin enintään 4 alle 6-vuotiasta yhden maksavan matkustajan kanssa).
Lapset 6–16-vuotiaat puoleen hintaan pyöristettynä seuraavaan täyteen euroon. PoRha ry:n Jäsenet puoleen hintaan.
Taulukon hinnat ovat meno- tai meno-paluumatkan hintoja euroina. Alle 6-vuotiaat matkustavat maksutta (kuitenkin enintään 4 alle 6-vuotiasta yhden maksavan matkustajan kanssa). Lapset 6–16-vuotiaat puoleen hintaan pyöristettynä seuraavaan täyteen euroon. PoRha ry:n Jäsenet puoleen hintaan. Maksu käteisellä tai kortilla.
Maksu käteisellä tai kortilla.
Taulukon hinnat ovat meno- tai menopaluumatkan hintoja euroina. Alle 6-vuotiaat matkustavat maksutta (kuitenkin enintään 4 alle 6-vuotiasta yhden maksavan matkustajan kanssa). Lapset 6–16-vuotiaat puoleen hintaan pyöristettynä seuraavaan täyteen euroon. PoRha ry:n Jäsenet puoleen hintaan. Maksu käteisellä tai kortilla.
*Tuomiojalla junaan nousu ja poistuminen Radanvarsitien kautta (ks. kartta).
*Tuomiojalla junaan nousu ja poistuminen Radanvarsitien kautta (ks. kartta).
Kempele 17:34 17:35
Oulu asema 17:52
*Tuomiojalla junaan nousu ja poistuminen Radanvarsitien kautta (ks. kartta).
HUOM! AVOINNA MA 1.2. ALKAEN KLO 9-16
JOKA KODIN TUOTTEET
TeknoSeesam Nuohous PUHDISTUSAINE
1 L
Vaikeiden nokikerrostumien poistoon öljy- ja puukattiloille. Nuohousaine helpottaa kattiloiden puhdistamista ja neutraloi rikkipitoisen noen ilman syövyttä-
kahvan mukana
• Bide-letkuihin ja suihkuletkuihin
• Sadepistooleihin ja kasteluletkuliitoksiin
• Autonpesuletkuihin
TeknoSeesam Saniteetti KALKIN JA RUOSTEENPOISTOAINE 500 ml
Mietitkö pankin vaihtoa?
Meiltä saat kaikki tarvitsemasi pankki-, varainhoito- ja vakuutuspalvelut saman katon alta. Osuuspankin omistajaasiakkaana saat parhaat hyödyt.
Tule asiakkaaksi osoitteessa op.fi/asiakkaaksi
OP Ryhmään kuuluvat mm. OP Osuuskunta, sen tytäryritykset (kuten OP Vähittäisasiakkaat Oyj, OP Yrityspankki Oyj, Pohjola Vakuutus Oy ja OP-Henkivakuutus Oy) ja OP Osuuskunnan jäsenpankit.
Kirkastaa tiskialtaat, hanat ja teräsastiat. Poistaa vaivatta kuparivärjäymät ja lakkkikerrostumat vesikalusteista. Poistaa ruostejäljet wc-pöntöistä, lavuaareis-
TeknoSeesam Hajulukko HAJUNESTOAINE 500 ml
Vettä kevyempänä muodostaa veden pinnalle kalvon, jolloin veden haihtuminen estyy.
12,50
7,60
palvelee Konepäivien ajan.
Ei niin isoa eikä pientä työtä, etteikö se meiltä hoituisi! Laadukasta rakentamista jo yli 15 vuoden kokemuksella.
