Tekstaripalsta Viikon vitsi

Mielipiteet

Voisivat ihmiset pitää kadun vierustat siistinä. Nimim. Roskankerääjä

Pakko myöntää – olin väärässä!

MUTTA: Petäjäskoski on saanut nimensä – toisesta petäjästä!

Jorma Rantalan latomat faktat ovat kiistattomat: tuhatvuotinen petäjä kasvoi Oulaisten kirkonkylän kupeella. Mutta puolustuksekseni sanon, että tuo tosiasia tarkan paikan suhteen oli painunut unholaan kaikilta muilta paitsi Jormalta – koko

Suomessa! Nimittäin pari vuotta sitten Kallion kotiseututalon rakennusvuosia haettaessa hirsien ikämäärityksen tehnyt Luonnonva-

Kannanotto

ME vihantilaiset olemme saaneet lukea näinä viikkoina tiedotusvälineistä Pohteen suunnitelmista, joista selviää, että Vihannin sote/terveyspalvelut ovat arvioinnin kohteena.

Tämä tieto on järkyttänyt meitä. Vihantilaiset järjestöt kannanotossaan perustelee asian tärkeyttä seuraavilla painavilla argumenteilla:

Vihannissa asuu noin 3000 asukasta, jotka tarvitsevat terveyspalveluja.

Vihannissa on hyvät terveet ja asianmukaiset toimitilat, joihin on esteetön pääsy (hissi) liikuntarajoitteisilla ihmisillä. Onko nämä tiedossa? Tervetuloa tutustumaan tiloihin ennen kuin teette päätöksiä.

Vihannin väestöstä suuri osa on iäkkäitä, sairaita ihmisiä, joilla ei ole omaa kulkuneuvoa lähteä kauemmas hakemaan lääkäri/laboratorio palveluja. Useat heistä ovat mareva-lääkityksellä olevia henkilöitä, joiden tarve on käydä tiheään laboratoriokontrolleissa.

Vihannista on kirkonkylän alueelta noin 37 kilometriä Raaheen, mutta suurin osa väestöstä asuu sivukylillä : Kuusirati, Alpua, Vilminko, Lumi- rakeskuksen tutkija kysyi minulta, että tiedänkö minä missä se Oulaisten tuhatvuotinen petäjä on kasvanut. Eivät tarkkaa paikkaa tienneet myöskään 2019 TietoFinlandialla palkitun kirjan kirjoittajat Oulaisten jättipetäjästä mainitessaan. Minun johtopäättelyni paikasta oli siis liiaksi kotiinpäin vetävä.

PETÄJÄSKOSKEN nimen synnyn suhteen en anna periksi – minulla on varapuu! Ja toisin kuin tuhatvuotisesta petäjästä, tästä nimipuus- ta on yksi kuvakin olemassa. Petäjäskoskella Pyhäjoen Vonganmutkan ylävirran puolella Yliahteen pellon laidalla kasvoi todella näyttävä iso petäjä. Siitä petäjästä kirjoitin vuonna 2018 Petäjäskosken kotisivujen historiaosioon: ”Ilman tulvapenkan rakennustöitä meillä voisi olla toinenkin nimen symboliksi kelpaava petäjä.” Tuosta lauseesta tarvitsee jättää pois vain tuo sana ”toinenkin”, ja nostaa toinen ensimmäiseksi. Sen kasvupaikka oli kylällä keskeinen: vilk- metsä, Lampinsaari, Ilveskorpi ja Kilpua. Kaukaisemmilta raahelaisilta kilometrejä Raaheen kertyy noin 70 kilometriä/yksi sivu. Edellä mainituilta sivukyliltä ei ole minkäänlaisia yleisiä kulkuneuvoja Raaheen päin. Koululaisautot talviaikaan ja kylätaksit mahdollistavat heidän osaltaan pääsyn Vihannin terveysasemalle. Ei ole hurraamista myöskään Vihannin ja Raahen välinen julkinen liikenne palvelemaan iäkkäitä ja liikuntarajoitteisia ihmisiä Raahen terveyskeskukseen, joka on kilometrien päässä linjaautoasemalta. Kela-taksille on tarvetta.

Maanviljelijä oli onnistunut hyvän myyntimiehen taidoilla hankkimaan itselleen palovakuutuksen tilalleen. Kun hän oli kirjoittanut nimensä sopimukseen, alkoi juttu luistaa. ”Paljonko saan, jos koko roska palaa maan tasalle ensi yönä?

”Vuoden pari, luulisin”, vastasi asiamies.

VIHANTIIN on rakennettu muutama vuosi sitten ympärivuorokautinen vanhusten palvelulaitos Attendo, joka tarvitsee runsaasti lääkäri-/laboratoriopalveluja hoidossa oleville asukkaille.

Samoin muutama vuosi sitten Vihantiin valmistui yhtenäiskoulukeskus, jossa on satoja oppilaita. Heille kuuluvat lakisääteiset kouluterveydenhoitaja- ja hammaslääkäripalvelut, jotka ovat järkevintä ja kustannustehokkainta saada omalta kylältä.

Jos meiltä Vihannista viedään edellä mainitut terveyspalvelut muualle ja joudumme asioimaan toisilla paikkakunnilla, niin lääkemääräykset ostetaan yleensä lähimmästä ja luontevimmasta apteekista. Meillä on suuri vaara loppua Vihannista myös apteekki!

Tulevaisuuden näkemyksiä on Kela-kyyditysten kustannusten siirtyminen Pohteelle. Eikö olisi järkevintä miettiä, että iäkäs väestö pystyisi hakemaan terveyspalvelut ”omin jaloin” omalta kylältä. Mielestämme se on kauaskantoisesti katsottuna kustannustehokkain tapa arvioida ja säilyttää terveyspalvelut Vihannin kohdalla entiseen tapaan.

Lehtitietojen mukaan Pohteen viranhaltijoita on lisätty vai pitäneekö tieto paikkansa. Päättäjien palkkataso on suhteellisen korkea, siihen perustuen katsomme olevamme veronmaksajina oikeutettuja saamaan terveyspalvelut omalta paikkakunnaltamme yhteiskunnalle halvimman ratkaisun mukaan.

Olemme saaneet Vihannista lääkäri/päivystys-, hoitaja-, laboratorio-, diabetes-, neuvo- la- ja hammaslääkäripalvelut, jotka ovat toimineet sujuvasti ja kiitettävällä tavalla.

Toivomme myönteistä ja laaja-alaista arviointia päättäessänne Vihannin terveysaseman palveluista.

Eläkeliiton

Vihannin Yhdistys ry.

Vihannin reuma ja tules. Alpuan nuorisoseura ry.

Vihannin

Kotiseutuyhdistys ry.

Alpuan Kyläyhdistys ry.

Alpuan Kylä Talo oy. Alpuan Kehitys ry.

Vihannin kaan siltatien varrella avaralla paikalla sen latva näkyi kauas. Vuosien varrella muutamat ihmiset, jotka eivät tienneet Oulaisten tuhatvuotisesta puusta, ehdottivat jo minulle tätä tietämäänsä Vonganmutkan petäjää ”nimipuuksi”. Tämän petäjän kohtaloksi koituivat siis penkan rakennustyöt, kun se kaadettiin kesken ikänsä, mutta useita satoja vuosia se ehti olla paikallaan. Muutamia muitakin komeita mäntyjä Petäjäskoskella on, mutta varsinaisia petäjiköitä ei ole eikä metsien mäntyvaltaisuuttakaan nimen alkuperäksi.

Maaseutuyhdistys ry.

Kuusiratin Kyläyhdistys ry.

Lumimetsän Nuorisoseura ry.

Lampinsaaren Kyläyhdistys ry. Möykkylän Kyläyhdistys ry. Pohjois-Suomen syöpäyhdistys Vihannin osasto Lyhde ry.

Vihannin nuorisoseura ry. Läntisrannan kyläyhdistys ry. Raahen seudun diabetes yhd.ry.

Mutta siis: Oulaisissa on kasvanut puu, joka on Euroopan vanhin petäjä, ja Suomen vanhin kaikista puista! Eikö tässä ole nyt patsaan tai ainakin muistopylvään paikka? – vai onko meillä paljonkin Euroopan ennätyksiä?

Jukka Kivioja itseoppinut historiankirjoittelija ja eläkeläinen

Vihannin terveysasema puhutti keskustalaisia

POHJOIS-POHJANMAAN hyvinvointialueen aluehallitus on lähettänyt lausuntokierrokselle suunnitelmaluonnoksen tarpeen mukaisten sosiaali- ja terveyskeskusten määrittelystä ja määrästä PohjoisPohjanmaalla vuosille 2023-2025. Pohde haluaa kuulla alueemme näkemyksiä sosiaali- ja terveyskeskusten palveluiden kehittämisestä ja palveluiden verkostosta. Suunnitelmaluonnoksessa kyseenalaistetaan Vihannin terveysaseman tarve.

KESKUSTAN Raahen kunnallisjärjestö otti vuosikokouksessaan kantaa Vihannin terveysaseman säilymisen puolesta. Terveysasema nähdään tärkeänä alueen väestön palveluiden tuottajana. Asukkaissa on runsaasti iäkkäitä ihmisiä sekä monilapsisia perheitä. Hoitoon hakeudutaan helpommin lähipalvelujen ääreen, jolloin hoidosta saadaan oikea-aikaista. Lähellä saatavalla perusterveydenhuollon pal- velulla ennaltaehkäistään monien sairauksien paheneminen. Vihannin kyliltä tulee matkaa jopa 140 kílometriä edestakaisin Raahen terveyskeskuksessa käynnistä. Julkinen liikenne on olematonta. Kunnallisjärjestö näkee tarpeellisena säilyttää Vihannissa nykyiset palvelut eli mm. lääkärin vastaanotto, hoitajien vastaanotot, laboratoriopalvelut, neuvola sekä hammashoito. Terveysaseman tilat ovat tarpeenmukaiset ja toimivat.

Terveysaseman toiminnalla on vaikutuksia koulun, päiväkodin, apteekin ja Attendon yksikön toimintaan. Yhdessä uuden kaupan kanssa nämä luovat asukkaille tarpeellisen lähipalveluiden kokonaisuuden. Keskustan Raahen kunnallisjärjestö kannustaa kuntalaisia vastaamaan Pohteen kyselyyn, joka löytyy Pohteen verkkosivulta.

Keskustan Raahen kunnallisjärjestö