Ovi auki 2 blädderex

OVI

2

AUKI

Anna Brännström • Rita Klemets • Tuula Lahtinen • Karin Saarukka • Marikki Sjöström • Eva Sundgren

SCHILDTS & SÖDERSTRÖMS

OVI

2

AUKI

Anna Brännström • Rita Klemets • Tuula Lahtinen • Karin Saarukka Marikki Sjöström • Eva Sundgren

SCHILDTS & SÖDERSTRÖMS

Schildts & Söderströms www.sets.fi Redaktör: Roland Juthman Grafisk formgivning och ombrytning: Heidi Hjerpe/Ab Kustmedia Oy Författarna vill tacka Svenska kulturfonden för understöd för arbetet med detta läromedel.

Första upplagan, första tryckningen © 2016 Anna Brännström, Rita Klemets, Tuula Lahtinen, Karin Saarukka, Marikki Sjöström, Eva Sundgren och Schildts & Söderströms Kopieringsförbud Det här verket är en lärobok.

Verket är skyddat av upphovsrättslagen (404/61).

Det är förbjudet att fotokopiera, skanna eller på annat sätt digitalt kopiera det här verket eller delar av det utan tillstånd. Kontrollera om läroanstalten har gällande licenser för fotokopiering och digitala licenser. Mer information fås av Kopiosto rf www.kopiosto.fi.

Det är förbjudet att ändra verket eller delar av det.

ISBN 978-951-52-4089-7 2016

Hej och välkommen att jobba med Ovi auki!

Ovi auki är en läroboksserie för gymnasiet i A-finska. Den andra kursen behandlar natur, miljö och vetenskap. Du får både berätta om naturen och miljön i din omgivning och diskutera större frågor som klimatförändring och vetenskapliga framsteg.

Varje kursbok innehåller texter och uppgifter uppdelade i tre tematiska avsnitt, JAKSO 1–3. I början av varje JAKSO finns lärandemål för avsnittet. Lärandemålen finns på tre nivåer och hjälper dig hitta din egen kunskapsnivå och målnivå. Bekanta dig därför först med målen och välj därefter vad du ska fokusera på.

I varje JAKSO finns fem steg eller delområden: • • • • •

ALKU – bygg grunden och se helheten SANOJA – utvidga och förstärk ordförrådet TILANTEITA – träna muntliga situationer TIETOA – läs och fördjupa dig i sak, text och språk TAITOA – utmana dina kunskaper skriftligt eller muntligt

Börja med ALKU och välj därefter de steg och delområden som du vill fokusera på.

Delarna bygger på varandra, vilket gör att du kan studera allt eller hoppa över det som du tycker att du redan behärskar respektive det som känns som överkurs.

Grammatiken finns samlad bak i boken, i RAKENTEET. Där finns både förklaringar och övningar. Kurs 2 fokuserar på nomen, kasusböjning och subjekt.

I boken kommer du också att stöta på två typer av tipsrutor: SANASEPPÄ och TEKSTITAITURI. SANASEPPÄ ger dig konkreta tips och regler för böjning, ordbildning och annan grammatik. Vi har valt att låta SANASEPPÄ fokusera på de regler och mönster som man har mest nytta av – inte på undantag och ovanliga former.

TEKSTITAITURI tar upp olika textgenrer, hur man kan ta sig an en ny text och genreskrivande. (Vi nosar också på talgenrer, i PUHETAITURI.) – språkets kryddor.

Längst bak i boken finns en alfabetisk ordförteckning finska–svenska. Där hittar du böjningsformerna till de ord som presenteras i boken.

Vi önskar dig glädje och framsteg i studierna! Lycka till!

Anna, Eva, Karin, Marikki, Rita & Tuula

kurs 2 – ovi auki

3

JAKSO 1

JAKSO 2

LUONTO – NATUR.............................. 6

YMPÄRISTÖ – MILJÖ............................71

ALKU...................................................................................8 Liiku ja rentoudu............................................................ 10 HALLITSE SANAT.......................................................... 12 TYÖSTÄ TEKSTIÄ.......................................................... 15

ALKU..................................................................................... 74 Ympäristö, ympäristö, ympäristö................................... 74 HALLITSE SANAT.............................................................. 76 TYÖSTÄ TEKSTIÄ.............................................................. 79

SANOJA........................................................................... 18 Maantieteelliset peruskäsitteet................................. 18 Luontotyyppejä = biotooppeja.................................. 24 Eläimiä............................................................................. 28 Puita ja kasveja............................................................. 36

SANOJA...............................................................................82 Maaseutua, maataloutta .................................................82 Kylvöstä kekriin..................................................................85 Ympäristöstä huolehtiminen........................................... 79

TILANTEITA.................................................................... 49 Säästä jutusteleminen................................................. 49 Luonnosta jutusteleminen.......................................... 52 TIETOA............................................................................ 54 Tervetuloa – tai ehkä ei sittenkään......................... 54 Lumotut saaret – evoluution laboratorio................ 59 Matkailu avartaa?.......................................................... 65 TAITOA............................................................................ 70 Kirjoitelma....................................................................... 70 Raportti............................................................................ 70 Keskustelu...................................................................... 70 Esitelmä............................................................................ 71 Tietoa kuvan kautta...................................................... 71

4 ovi auki – kurs 2

TILANTEITA.........................................................................92 Varauksia ja tietoja............................................................92 Mielipiteen kysyminen ja ilmaiseminen.......................96 TIETOA............................................................................... 102 Suomen seitsemän ihmettä ......................................... 102 Tule kanssani puistoon!..................................................107 Lajittelu ja kierrätys...........................................................113 TAITOA.................................................................................118 Kirjoitelma............................................................................118 Keskustelu...........................................................................118 Pakina tai asiateksti..........................................................118 Ottakaa selvää.................................................................. 119 Kuvan kautta...................................................................... 119

JAKSO 3

RAKENTEET

TIEDE – VETENSKAP.........................120

NOMEN....................................................... 173

ALKU....................................................................................122 Suomalaiset Pelle Pelottomat.......................................122 HALLITSE SANAT.............................................................125 TYÖSTÄ TEKSTIÄ.............................................................128

1 INTRODUKTION TILL NOMEN........................ 174

SANOJA............................................................................... 131 Tieteen perussanastoa.................................................... 131 Tiedon havainnollistaminen.......................................... 147 TILANTEITA........................................................................152 Esitelmän pitäminen .......................................................152 Hyvä ja kannustava kuulija............................................156 TIETOA................................................................................158 CSI Suomi...........................................................................158 Varislinnut – eläinkunnan einsteinit............................162 Etelänapa ja ilmastonmuutokset..................................166 TAITOA................................................................................. 171 Kirjoitelma............................................................................ 171 Esitelmä tai raportti........................................................... 171 Ota selvää ja keskustele................................................. 171 Esitelmä............................................................................... 172 Esitelmä tai kirjoitelma.................................................... 172 Tietoa käsitteen kautta................................................... 172

1.1 VAD ÄR NOMEN?........................................................ 174 1.2 NOMENBÖJNING = KASUSBÖJNING.................. 175 1.3 FYRA TEMAFORMER................................................ 175 1.4 STADIEVÄXLING......................................................... 176

2 NOMINATIV, GENITIV OCH PARTITIV.......... 178

2.1 TRE KASUS SOM UTGÖR GRUNDEN................... 178 2.2 ORDSTAM................................................................... 179 2.3 PLURAL = FLERTAL ...................................................181

2.3.1 Genitiv plural...................................................182

3 ANDRA KASUSFORMER..................................185 3.1 ESSIV OCH TRANSLATIV – opiskelijana, opiskelijaksi......................................185 3.2 INRE OCH YTTRE LOKALKASUS – koulussa, kadulla..................................................... 187 3.3 KOMITATIV, ABESSIV – kirjoine, kirjoitta.............192 3.4 INSTRUKTIV – jalan, yksin .....................................193 3.5 SAMMANFATTANDE ÖVNING...............................195

4 NOMEN OCH POSSESSIVA SUFFIX............196 5 NOMEN SOM SATSDEL...................................199 5.1 SUBJEKT: NOMINATIV ELLER PARTITIV..............199

5.2 SUBJEKT + PREDIKAT.............................................204 5.3 UNIPERSONELLA MENINGAR..............................205 5.4 PREDIKATIV...............................................................209

6 KOMPARATION AV ADJEKTIV – helppo, helpompi, helpoin.........................212 7 BÖJNING AV SAMMANSATTA ORD.............218

ALFABETISK ORDFÖRTECKNING FINSKA–SVENSKA....220 BILDKÄLLOR............................................................................239

kurs 2 – ovi auki

5

ALOITETAAN

JAKSO 1: LUONTO – NATUR LÄRANDEMÅL FÖR jakso 1 GRUNDERNA: • • • • •

Jag kan benämna grundläggande naturtyper.

Jag kan de vanligaste djurarterna och växterna.

Jag kan väderstrecken.

Jag kan berätta hurdant vädret är.

Jag förstår väderleksrapporter.

TILLÄMPNING I: • • • • • • • • • • •

Jag kan berätta fakta om ett för mig bekant ämne.

Jag kan beskriva olika naturtyper/miljöer på en allmän nivå.

Jag kan på ett allmänt plan diskutera natur och naturfenomen.

Jag kan diskutera väderlek och väderleksprognos.

Jag kan berätta hurdan natur det finns i min närmiljö.

Jag kan berätta vilka vanliga vilda djur det finns i min närmiljö.

Jag kan kort berätta om en däggdjursart och dess levnadsvanor.

Jag kan skriva enkla instruktioner.

Jag kan förklara hur allemansrätten fungerar.

Jag kan berätta hur man bör röra sig i naturen.

Jag kan återge fakta inom ett bara delvis bekant ämnesområde med stöd av ett informationsblad.

TILLÄMPNING II: • • • •

Jag kan diskutera hur naturen inverkar på människans välbefinnande.

Jag kan mångsidigt berätta om en naturupplevelse, resa eller utfärd.

Jag kan förklara hur man skall förhålla sig i naturen.

Jag kan diskutera förändringar i naturen och hur de påverkar människan och vice versa.

• Jag kan berätta om en växt, fågel eller fisk och dess livsmiljö, levnadsvanor och livscykel.

jakso 1

alku

1

TEHTÄVÄ KUVIA – KYSY JA VASTAA Paritehtävä. Tutustukaa tämän ja edellisen aukeaman kuviin. Kysykää ja vastatkaa vuorotellen.

Minkälainen luonto tai maisema (tässä) kuvassa on?

Mitä kuvassa tehdään tai tapahtuu?

Mitä kuvassa olevassa paikassa voisi tehdä?

Mistä kuvasta pidät eniten?

Mistä luontotyypistä pidät vähiten?

8 ovi auki – kurs 2

Kuinka usein liikut luonnossa?

alku

TEHTÄVÄ

jakso 1

2 MIELTYMYKSIÄ – KYSY JA VASTAA

Paritehtävä. Kysykää ja vastatkaa vuorotellen.

Voisitko harrastaa lintujen bongailua vai kaipaatko extreme-meininkiä?

Kiinnostaako vaellus, sienestys tai retkiluistelu?

Mikä sinusta tuntuu pelottavalta?

Entä melonta, kiipeily tai geokätköily?

Mitä haluaisit / et uskaltaisi kokeilla?

Mikä olisi kivaa? Mikä ei kiinnosta tippaakaan?

Mikä on sinusta paras tapa liikkua luonnossa?

Mistä olet kuullut tai lukenut?

kurs 2 – ovi auki

9

jakso 1

alku

Liiku ja rentoudu On lauantaiaamu ja aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta. Eilinen säätiedotus lupasi yöksi pakkasta mutta päiväksi +10 astetta. Otimme isän kanssa jo illalla vaatteet ja varusteet esiin, ettei niitä tarvitsisi aamulla hakea.

Talvi on ollut poikkeuksellinen, vaikka nykyään joutuukin miettimään, mikä on poikkeuksellista ja mikä normaalia. Lunta tuli vasta joulukuun lopulla ja lyhyessä ajassa runsaasti. Maaliskuun viimeisellä viikolla sitä oli vielä puoli metriä. Viime viikko oli leuto, mutta nyt yöpakkaset ovat kovettaneet hangen pinnan.

Harvinaista herkkua!

Hangella voi hiihtää tai paikoin jopa kävellä, jos lähtee liikkeelle heti aamusta.

Laitamme luistelusukset jalkaan ja suuntaamme kohti rantaa ja jäätä. Liikenteen äänet kuuluvat kaukaa. Muutama varis vaakkuu, rannalla on pikkujyrsijöiden ja jäniksen jälkiä. Lumipeite on jäällä paksu, joten retkiluistelu sai tänä talvena jäädä väliin. Liikumme hitaasti eteenpäin. Tällä kertaa emme rehki emmekä laske kilometrejä, mutta silti tulee hiki.

10 ovi auki – kurs 2

alku

jakso 1

Aurinko nousee yhä korkeammalle. Syömme eväät pienellä luodolla ja käännymme takaisin, koska parin tunnin kuluttua hanki ei enää kanna. Isä sanoi kuulleensa, että viisi minuuttia luonnossa kohentaa mielialaa ja 20 minuuttia laskee verenpainetta. Minä en verenpainetta ajattele, mutta täällä unohdan pariksi tunniksi tentit ja deadlinet. Tämä on sitä hidasta elämää, sitä sloulaiffia. Kun kroppa liikkuu, mieli lepää.

SANASTO hanki kantaa skaren bär/håller hanki snötäcke, skare; driva harvinaista herkkua här: ett ovanligt nöje jyrsijä gnagare jälki spår kohentaa höja, förhöja kovettaa göra hård; stärka, härda kuulleensa att han hört kuulua kaukaa höras långt borta laskea räkna; sänka; gå ner leuto mild luistelusukset skateskidor lumipeite snötäcke luoto kobbe, rundat mindre skär mieli själ, sinne, humör

mieliala humör paikoin ställvis pakkanen köld (talspr. också: minusgrader) pinta yta poikkeuksellinen exceptionell rehkiä anstränga sig, jobba hårt rentoutua, rentoudun koppla av retkiluistelu saa jäädä väliin vi fick hoppa över långfärdsskridskoåkningen suunnata ta sikte på, styra kosan mot vaakkua kraxa varusteet utrustning, grejor verenpaine blodtryck

kurs 2 – ovi auki

11

jakso 1

alku

HALLITSE SANAT 1

TEHTÄVÄ SANOJA JA ILMAISUJA A) Ratkaise ristikko.

10) 1)

1) anstränga sig, jobba hårt 2) själ, sinne 3) köld 4) utrustning, grejor 3) 5) (för)höja 4) 6) kobbe 7) mild (om väder) 8) ta sikte på 9) gå ner

2)

5) 6) 7) 8) 9)

10) _____________________ = _____________________

B) Yhdistä oikein.

1) lunta tuli lyhyessä ajassa runsaasti = ___

a) ett ovanligt nöje

2) pakkanen kovettaa hangen pinnan = ___

b) kölden gör ytan på snötäcket hård

3) kuulua kaukaa = ___

c) det kom mycket snö på kort tid

4) harvinaista herkkua = ___

d) den här gången anstränger vi oss inte

5) unohdan pariksi tunniksi = ___

e) vi startar tidigt på morgonen

6) se saa jäädä väliin = ___

f) jag glömmer för ett par timmar

7) tällä kertaa emme rehki = ___

g) höras på långt håll

8) lähdemme liikkeelle heti aamusta = ___

h) det får man hoppa över

12 ovi auki – kurs 2

alku

jakso 1

C) Alleviivaa oikea vaihtoehto.

1) Oli kaunis aamu / Kauniina aamuna ja aurinko paistoi.

2) Säätiedotus lupasi yön yli / yöksi pakkasta.

3) Pakkasimme reput jo iltana / illalla.

4) Talvella / Talvi ei ole ollut poikkeuksellinen.

5) Parin tunnin kuluttua / Parissa tunnissa hanki ei enää kanna.

6) Liikumme hidas / hitaasti eteenpäin.

7) Tämä on sitä hidasta / hitaasti elämää 8) Aurinko nousee korkeasti / korkealle.

TEHTÄVÄ

2 OIKEA SANA, OIKEA MUOTO

Täydennä.

1) Syksy on ollut (exceptionell) _____________________________, koska ei ole satanut juuri ollenkaan.

2) (Snötäcket) _________________________ ei ole moneen vuoteen ollut näin paksu, pelloilla (ställvis)

_____________________ puoli metriä.

3) Yöpakkaset (har gjort ytan hård) ____________________________________________.

4) Päätimme lähteä pitkälle retkelle ja (jag tog skateskidorna) ___________________________________

_______________________ esiin jo illalla.

5) Pidän (långfärdsskridsko) __________________________________ (mistä?), mutta sitä en ole tänä talvena pystynyt harrastamaan.

6) (Skaren höll inte) _________________________________ vielä toissapäivänä, ja siksi aion nauttia siitä nyt, kun pystyn.

7) Istuimme (på en kobbe) _________________________ syömässä eväitämme, kun jäälle tuli iso ryhmä alakoululaisia.

8) Tämä oli sitä hidasta elämää, joka (höjde humöret) _________________________________________

ja (sänkte blodtrycket) _________________________________________. kurs 2 – ovi auki

13

jakso 1

sanoja

Maantieteelliset peruskäsitteet _____________________

TEHTÄVÄ

1 TUTTU MAAILMA, TUTUT SUUNNAT

Kirjoita paikannimet ja ilmansuunnat.

____________

_________

_________________

15

3

7

6 8

1

5

__ • _4_ 2

10

14

9

13

12 11

1) _____________________________________

9) _____________________________________

2) _____________________________________

10) _____________________________________

3) _____________________________________

11) _____________________________________

4) _____________________________________

12) _____________________________________

5) _____________________________________

13) _____________________________________

6) _____________________________________

14) _____________________________________

7) _____________________________________

15) _____________________________________

8) _____________________________________

18 ovi auki – kurs 2

sanoja

TEHTÄVÄ

jakso 1

2 HALLITSETKO MAANTIETEEN PERUSTEET?

Vastaa kysymyksiin.

1) Osaatko luetella kaikki maanosat? Mitkä ne ovat? (7 kpl) 2) Entäpä valtameret? (5 kpl) 3) Kaksi valtamerta lasketaan joskus toisen valtameren jatkeiksi eikä omiksi valtamerikseen. Mitkä?

4) Mitkä maanosat lasketaan usein yhdeksi mantereeksi? (2 kpl) 5) Mikä meri on Afrikan ja Euroopan välissä?

6) Missä maanosassa Yhdysvallat sijaitsee?

7) Missä maanosassa Brasilia sijaitsee?

8) Mikä karttaan merkitty alue on Afrikan ja Asian välissä?

9) Missä maantieteellinen pohjoisnapa sijaitsee?

10) Missä maantieteellinen etelänapa sijaitsee?

TEHTÄVÄ

3 PÄÄTELLÄÄN

Lue lauseet. Käännä sen jälkeen lihavoitu sana ruotsiksi.

1) Australia ja Etelämanner ovat ainoat maanosat, jotka sijaitsevat kokonaisuudessaan eteläisellä pallonpuoliskolla.

eteläinen pallonpuolisko = _________________________________

2) Eurooppa ja Pohjois-Amerikka ovat ainoat maanosat, jotka sijaitsevat kokonaisuudessaan pohjoisella pallonpuoliskolla.

pohjoinen pallonpuolisko = _________________________________

3) Päiväntasaaja erottaa eteläisen pallonpuoliskon ja pohjoisen pallonpuoliskon toisistaan. Leveysaste, latitudi, kuvaa sijaintia päiväntasaajasta pohjoiseen tai etelään. päiväntasaaja = ___________________

leveysaste = _______________________

4) Pituusaste, longitudi, kuvaa sijaintia itä–länsi-suunnassa. pituusaste = ___________________________

kurs 2 – ovi auki

19

jakso 1

sanoja

TEHTÄVÄ

4 TUTTU MAA, TUTUT VEDET

_________________

Sijoita paikannimet ja ilmansuunnat oikeisiin kohtiin.

_________________

_________________

_________________

_________________

_________________ 8) _______________•

_________________

_________________

1) _______________•

12) ______________•

•______________ 5)

11) ______________• 10) ______________• 2) ______________• 14) ______________•

•______________ 3) •______________ 4) •______________ 15) •______________ 17)

18) ______________• 7) ______________•

•______________ 13)

•______________ 6) ______________ 16) • •______________ 19)

9) ______________•

Ahvenanmaa etelä Etelä-Suomi Inarijärvi itä Itä-Suomi Itämeri

20 ovi auki – kurs 2

kaakko Keski-Suomi koillinen Lappi lounas luode länsi

Länsi-Suomi Merenkurkku Oulujärvi Perämeri Pielinen Pohjanlahti pohjoinen

Pohjois-Suomi Päijänne Saaristomeri Saimaa Selkämeri Suomenlahti

tietoa

jakso 1

TEKSTITAITURI – TEXTMÄSTARE Asiateksti – Sakprosa Asiatekstissä esiintyvät tiedot ovat tarkkoja ja sen rakenne on selkeä. Mahdolliset alaotsikot ohjaavat lukijaa.

Sakprosa har exakt information och en tydlig struktur. Eventuella underrubriker vägleder läsaren.

Mitä tiedän entuudestaan?

Mitä haluan saada selville?

Mitä opin?

Evästykseksi – som vägkost Innan du börjar läsa texten, titta på rubriken och underrubrikerna. Vilka teman kommer texten att ta upp?

LUMOTUT SAARET – EVOLUUTION LABORATORIO Galapagossaaret sijaitsevat Tyynessä valtameressä päiväntasaajalla, lähes 1000 km Etelä-Amerikan rannikosta länteen. Saaret tunnetaan omaleimaisesta luonnostaan ja merkittävästä roolistaan Charles Darwinin evoluutioteorian synnylle. Suurin osa saarten eläimistä on kotoperäisiä eli endeemisiä lajeja. Se tarkoittaa, että ne ovat kehittyneet paikan päällä eikä niitä esiinny muualla päin maailmaa luonnonvaraisina.

Koska ihminen on löytänyt saaret varsin myöhään, saarten eläimistö ei ole oppinut pelkäämään ihmisiä. Galapagossaarilla vierailijaa hämmästyttää eläinten pelottomuus. Maa- tai merileguaani voi maata keskellä polkua ja nostaa ehkä laiskasti päätään, kun joku tulee, ja tulija saa astua liskon ylitse. Peippo saattaa istua kädelle ja janoisena nokkia ihmisen vesipulloa. Merileijonanaaras synnyttää poikasensa ihmisten katsellessa ympärillä, ja poikanen tulee nuuskimaan ihmisten varpaita.

Vulkaaninen saariryhmä Galapagossaaret on nimensä mukaisesti saariryhmä, ja siihen kuuluu 19 saarta sekä satakunta luotoa ja karia. Saaret ovat syntyneet vulkaanisen toiminnan tuloksena, ja niillä on edelleen toimivia tulivuoria. Vulkaanisuus näkyy saarten luonnossa – paikoitellen näkyy karuja laavakenttiä. Jokainen saari on luonnoltaan erilainen. kurs 2 – ovi auki

59

jakso 1

tietoa

Onkin ymmärrettävää, että saaria on kutsuttu nimellä Las Islas Encantadas eli Lumotut saaret. Virallinen nimi Galapagos tulee espanjan kielen satulaa tarkoittavasta sanasta, koska joidenkin jättiläismaakilpikonnien kilpi muistuttaa muodoltaan satulaa.

Ihmisen tuhoisa toiminta Panaman arkkipiispa löysi saaret vahingossa vuonna 1535. Alkuvuosisatoina jättiläismaakilpikonnia tapettiin häikäilemättä. Niitä otettiin laivojen lastiruumaan matkaevääksi, koska nämä aineenvaihdunnaltaan hitaat ja olemukseltaan kömpelöt eläimet selviävät pitkään ilman ruokaa ja vettä eivätkä pääse karkuun, varsinkaan jos ne on laitettu ruumaan selälleen, kuten oli tapana. Jättiläismaakilpikonnia oli alun perin 14 lajia, joista ihminen on tappanut sukupuuttoon neljä. Näitä matelijoita arvellaan olleen saarilla alun perin n. 250 000 yksilöä, kun nykyään niitä on enintään 25 000.

Ihminen on myös tuonut saarille lukuisia vieraslajeja, jotka uhkaavat saarten kotoperäisiä lajeja. Esimerkiksi kissat pyydystävät saarten lintuja, ja vuohet tallovat jättiläismaakilpikonnien munia ja kilpailevat niiden kanssa ravinnosta.

Vierailla viruksilla ja bakteereilla voi myös olla tuhoisat seuraamukset. Jotkin lajit ihminen on tuonut tietoisesti, osa on tullut ihmisen mukana vahingossa.

Evoluutioteorian alkulähteillä Charles Darwin vieraili Galapagossaarilla Beagle-nimisellä tutkimusaluksellaan syksyllä 1835. Darwin huomasi, että eri saarilla elävillä peipoilla oli erilainen nokka sen mukaan, minkälaista ravintoa lintujen kotisaarella oli tarjolla. Hän ymmärsi myös, että jättiläismaakilpikonnat olivat erinäköisiä ja -kokoisia eri saarilla. Darwin esitti, että kysymys on lajeista, jotka polveutuvat yhteisestä kantamuodosta. Galapagossaarilla evoluution vaikutus on selkeästi nähtävissä, ja tutkijoita on hämmästyttänyt, miten nopeaa se voi olla.

Ristiriitaiset intressit: suojelu ja raha Galapagossaaret liitettiin Ecuadoriin vuonna 1832. Saarten herkkää luontoa alettiin suojella 1935, jolloin saarille perustettiin kansallispuisto. Vuonna 1959 Santa Cruzin saarelle perustettiin Charles Darwin -tutkimusasema, joka edistää saarten alkuperäisen luonnon suojelua mm. kasvattamalla uhanalaisia jättiläismaakilpikonnia ja poistamalla tulokaslajeja luonnosta. Suojelukeskuksessa kasvatetut poikaset toimitetaan kunkin lajin kotisaarelle, kun ne ovat riittävän isoja selviytyäkseen

60 ovi auki – kurs 2

tietoa

jakso 1

luonnossa. Kun matkailija saapuu Galapagossaarille, hänen pitää maksaa kansallispuiston sisäänpääsymaksu 100 USD. Maksu on pysynyt samana jo vuosikymmeniä, ja sillä ylläpidetään kansallispuistoa.

Saarilla elää nykyään n. 25 000 ihmistä, ja manner-Ecuadorista olisi enemmänkin tulokkaita, koska saarten elintaso on korkeampi kuin muualla maassa. Turismi on saarten asukkaiden merkittävin tulonlähde. Turistien ja pysyvien asukkaiden määrää on rajoitettu, jotta Galapagossaarten ainutlaatuinen luonto säilyisi jatkossakin.

Suurin osa saarten pinta-alasta on kansallispuistoa, jonne saa mennä vain paikallisen, koulutetun luonto-oppaan kanssa. Turistien pitää kulkea merkityillä poluilla, ja eläinten häiritseminen on tietysti kielletty. Mitään eloperäistä ei saa viedä saarelta toiselle, ja jalat desinfioidaan, kun siirrytään saarelta toiselle. Joillekin saarille saavat mennä vain tutkijat, joille on myönnetty erikoislupa.

Yleensä turistit lentävät Baltran saaren lentokentälle ja lähtevät sieltä risteilylle.

Risteilyalukset ankkuroidaan eri saarten edustalle, ja maihin mennään kumiveneillä. Risteilyaluksilta voi snorklata tai sukeltaa, ja tarvittavat välineet voi lainata tai vuokrata. Saarten vedenalainen luonto on myös kiehtova, ja eläimet ovat meressä yhtä pelottomia kuin maan päällä. Veden alla voi kohdata esimerkiksi merikilpikonnia, galapagosinpingviinejä ja merileijonia, jotka saattavat jopa näykkäistä uimaria jalasta.

SANASTO aineenvaihdunta ämnesomsättning arkkipiispa ärkebiskop eloperäinen organisk häikäilemättä hänsynslöst; skrupelfritt kantamuoto urform; stamform kari grund; kobbe karu karg kasvattaa föda upp kotoperäinen endemisk laavakenttä lavafält lumottu förtrollad luonnonvarainen i naturtillstånd levande; vild luoto skär matelija kräldjur, reptil matkaeväs proviant

nuuskia sniffa, snusa näykkäistä nafsa olemus väsen; natur, karaktär omaleimainen särpräglad, säregen peippo fink pelottomuus oräddhet poistaa avlägsna polveutua härstamma (från) pyydystää jaga sukupuutto utrotning (tappaa sukupuuttoon = utrota) talloa trampa på, trampa ner tuhoisa destruktiv; förödande; förstörande tulokaslaji introducerad (främmande) art tulonlähde inkomstkälla vieraslaji invasiv (främmande) art

kurs 2 – ovi auki

61

jakso 1

tietoa

TEHTÄVÄ

1 VAAKASUORAAN JA PYSTYSUORAAN

Ratkaise ristikko.

14)

Vaakasuoraan 1) fink 2) fauna 3) ödla 4) vulkan 5) organisk 6) snusa, även: snoka 7) endemisk 5) 8) kontinent 9) utrotning 10) skär; klippa; grynna 11) ocean 12) forskare 13) främmande art

1) 2) 3) 4)

6) 7) 8) 9)

Pystysuoraan 14) ekvatorn

10) 11) 12) 13)

TEHTÄVÄ

2 OIKEAAN MUOTOON

Täydennä.

1) Galapagossaaret ______________________________ (sijaita) _____________________________

___________________________________ (Tyyni valtameri) ______________________________

(päiväntasaaja) lähes 1000 km Etelä-Amerikan ______________________________ (rannikko)

__________________ (länsi).

2) Saaret tunnetaan _________________________________________________________________ (omaleimainen luonto + poss. suff.).

62 ovi auki – kurs 2

tietoa

jakso 1

3) Peippo saattaa istua ihmisen ______________________ (käsi) ja nokkia ________________________

(vesipullo) ________________________ (janoinen).

4) Nimi tulee espanjan kielen satulaa _____________________________________________________ (tarkoittava sana).

5) Merileijonanaaras synnyttää ______________________________ (poikanen + poss. suff.)

______________________________ (ihmiset) katsellessa ympärillä.

6) Poikanen nuuskii ________________________ (ihmiset) ____________________________ (varpaat).

7) Ihminen on tuonut ______________________________ (saaret) _____________________________

_______________________________ (lukuisat vieraslajit).

8) Charles Darwin vieraili ___________________________________ (Galapagossaaret) _____________

_______________________________________________ (Beagle-niminen tutkimusalus + poss. suff.).

9) Turismi on __________________________________________________________ (saaret, asukkaat) merkittävin tulonlähde.

10) __________________________________________________________ (Turistit ja pysyvät asukkaat) määrää on rajoitettu.

TEHTÄVÄ

3 KIRJOITELMA

1) Luontomatkailun edut ja haitat Esimerkiksi: Suojelun edistäminen, paikallisväestön elintaso, roskat ja saasteet, suuret turistimäärät…

2) Vapaaehtoistyöhön luonnonsuojeluhankkeeseen?

Esimerkiksi: Monet haluavat maksaa suuriakin summia siitä, että pääsevät lämpimään maahan vapaaehtoistyöhön luonnonsuojeluprojektiin. Galapagossaarillekin voi hakea sellaiseen. Tällaisia hankkeita on arvosteltu kaupallisuudesta ja vähäisestä hyödystä luonnonsuojelulle. Etsi tietoa ja pohdi asiaa.

kurs 2 – ovi auki

63

jakso 1

tietoa

TEHTÄVÄ

4 KESKUSTELE!

Keskustele parisi kanssa tai pienryhmässä.

1) Missä luontokohteessa olet käynyt Suomessa tai maailmalla?

2) Mitä luontokohteita tiedät?

3) Missä luontokohteessa haluaisit käydä? Miksi?

TEHTÄVÄ

5 OTETAAN SELVÄÄ

Pari- tai ryhmätyö. Valitkaa kolme aihetta ja ottakaa niistä selvää. Esitelkää tulokset muille.

1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8)

Galapagossaarten linnut Galapagossaarten matelijat Galapagossaarten vesieläimet Galapagossaarten kasvillisuus Charles Darwin ja evoluutioteoria Galapagossaarten tulivuoret Galapagossaarten tulokaslajit ja niiden torjuminen Galapagossaarten historia

TEHTÄVÄ

6 KUVANKAUNISTA

Paritehtävä. Kertokaa toisillenne vuorotellen kuvissa näkyvistä eläimistä, kasveista ja ympäristöstä.

Millaisia ne ovat? Käyttäkää laatikossa olevia sanoja. häntä jalat kapea

kellertävä kuono lehdet

64 ovi auki – kurs 2

leveä lisko maaleguaani

merileguaani nokka punertava

pyrstö runko räpylät

terävä tylppä

tietoa

jakso 1

TEKSTITAITURI – TEXTMÄSTARE Pakina – Kåseri Pakina on lyhyt humoristinen (usein ironinen tai parodinen) kirjoitelma. Pakinassa on usein kärjistettyjä näkökulmia ja puhekielisyyttä.

Ett kåseri är en kort humoristisk (ofta ironisk eller parodisk) text. I ett kåseri förekommer ofta tillspetsade synvinklar och talspråkliga influenser.

Mistä voi päätellä, että teksti ei ole asiateksti?

Mikä tekstin viesti on?

Miten reagoin tekstiin?

Evästykseksi – som vägkost Bekanta dig med texten nedan. Läs rubriken och ögna igenom texten – läs inte texten i detalj. Svara sedan på följande frågor: 1) 2) 3) 4)

Vad handlar texten om?

Vad är skribentens budskap?

Nämn minst tre teman som texten tar upp.

Hur reagerar du på texten?

Matkailu avartaa?

Olen kyllästynyt hokemaan, että matkailu avartaa. Olen kyllästynyt ihmisiin, jotka valittelevat, ettei heillä ole varaa matkustella. Joidenkin ihmisten pitää työnsä takia olla useammin matkoilla kuin kotonaan, ja he eivät taatusti halua matkustaa vapaa-aikanakin. Miksi ihmiset haluavat seistä tuntitolkulla jonottamassa ankeassa terminaalissa yrmeiden turvatarkastajien simputettavana? Miksi he haluavat istua tuntikausia sullottuna ahtaaseen purtiloon, jossa ei ole muuta tekemistä kuin kytätä, onko vessa vihdoin vapaa, ja odottaa ruokaa, jota pidetään yleensä surkeana?

Miksi ihmiset haluavat asua torakoita vilisevässä läävässä, jossa ei voi nukkua kuumuuden, naapurihuoneen turistien känniriitojen tai koko yön kestävän diskojumputuksen takia?

Matkailua perustellaan usein sillä, että on hienoa päästä näkemään upeaa luontoa, historiallisia monumentteja, uusia paikkoja ja ihmisiä. Eksoottista luontoa ja historiallisia monumentteja näkee kuitenkin huomattavasti paremmin tv:stä tai netistä.

Viidakossa rämpiminen tai Andeilla kiipeily on oikeasti rasittavaa, ja jos pelkää jättiläiskokoisia käärmeitä ja hämähäkkejä, niitä kannattaa mieluummin katsoa kotona ruudulta. Egyptin muinaiset temppelit ovat niin täynnä turisteja, että

kurs 2 – ovi auki

65

jakso 1

tietoa

niissä vieraileminen on pettymys: näkee lähinnä turistien hikisiä selkiä ja kuulee erikielisten oppaiden huutavan kilpaa omille ryhmilleen. Ihmiset taas ovat kaikkialla suurin piirtein samanlaisia. Ja vaikka eivät olisikaan, asiasta ei saa tolkkua, jos yhteistä kieltä ei ole. Maailmassa on yllättävän monia paikkoja, joissa kukaan ei osaa englantia.

Monet valittavat, että kaikki on Suomessa hirveän kallista, ja lähtevät siksi ulkomaan matkalle elämään herroiksi halvalla. Tämähän on aivan hölmöä, sillä meneehän itse matkaan halvimmillaankin useita satasia, joilla saisi Suomessa tasokastakin syötävää ja juotavaa. Joillekin olennainen osa matkaa on tavaroiden ostaminen, ja se vasta pöljää on, koska netin kautta voi tilata kotiinsa lähes mitä vain. Sitä paitsi useimmilla ihmisillä on liikaa tavaroita, ja turhat tavarat eivät tee ketään onnelliseksi, päinvastoin aiheuttavat vain epäjärjestystä huusholliin.

Mitä matkoilla sitten tehdään? Joko juostaan aamusta iltaan näkemässä ja kokemassa niin paljon, että loman jälkeen ollaan loman tarpeessa. Tai sitten vain maataan rannalla, jolloin koko matkustamisen idea on turha, koska rannalla voi maata Suomessakin kesällä, ainakin joskus ja ainakin teoriassa. Kalpea suomalainen palaa kuitenkin etelän kovassa paahteessa ja saa ihosyövän. Jos loma menee pelkästään hotellihuoneessa maaten esimerkiksi krapulan tai ripulin kourissa, matkustaminen vasta onkin turhaa, onhan kysymyksessä tolkuton rahan tuhlaus. Asiaa ei tee yhtään paremmaksi, että huoneessa ei ole Ei saa häiritä -kylttiä ja siivooja koputtelee kymmenen minuutin välein ja huutaa kreikaksi tai muulla kielellä, jota sänkylomailija ei ymmärrä.

Uusien ruokaelämyksien takia ei ainakaan kannata matkustaa mihinkään, sillä Suomesta saa jo ihan kaikkea joko erikoisliikkeistä tai ravintoloista. Suomen valttina on holhoukseksi haukuttu valveutunut lainsäädäntö, jonka ansiosta ripuli ja muut ikävyydet ovat harvinaisia. Kylmäketjuun ja hygieniaosaamiseen voi useimmiten luottaa, ja ruokalista on monilla ymmärrettävillä kielillä.

Matkoilla syntyy aina riitaa siitä, minkälaiseen ravintolaan mennään vai syödäänkö sittenkin omassa huoneistossa, ja mitä siinä tapauksessa syötäisiin. Kenen vuoro olikaan käydä kaupassa, laittaa ruokaa tai tiskata? Ja mikä se sellainen loma on, että pitää laittaa ruokaa ja tiskata? Jos turistikohteen ravintolassa on lista englanniksi, se on kalliimpi ja vähemmän aito. Turistihan haluaa aitoja eksoottisia kokemuksia, paitsi silloin, kun menee amerikkalaisen hampurilaisketjun pikaruokalaan. Mutta kannattaako sitä varten matkustaa tuhansia kilometrejä? Aitoutta tietysti on, että ruokalista on vain thaiksi tai kiinaksi, mutta silloin potentiaalisilla ikävillä yllätyksillä ei ole rajaa. Vai haluaisitko lautasellesi kokonaisen friteeratun kilpikonnan tai keitetyn pääskysenpesän?

66 ovi auki – kurs 2

tietoa

jakso 1

Jos pieniä lapsia on matkalla mukana, he kiukuttelevat takuulla eivätkä suostu syömään kuin suomalaisia lihapullia ja hampurilaista. Lapset saavat yleensä auringonpistoksen, ja koko ajan pitää pelätä, etteivät he huku tai jää auton alle tai ettei heitä kidnapata.

Jos matkustaa yksin, ei tarvitse riidellä kenenkään kanssa mutta voi saada osakseen sääliviä katseita ja suoranaista ihmettelyä – varsinkin, jos on nainen. Jos on huono suunnistaja, joka eksyy omassa kellarissaankin, ei kannata matkustaa mihinkään yksin.

Matkailu on oikeasti kivaa vain, jos on varaa matkustaa bisnesluokassa ja asua viiden tähden hotelleissa.

SANASTO auringonpistos solsting avartaa vidga (vyer) elää herroiksi leva loppan hokema ramsa holhous förmynderi ihosyöpä hudcancer jumputus dunk kalpea blek kourissa drabbad av något, i klorna på kyllästyä tröttna på kylmäketju kylkedja läävä stia, håla maaten liggande muinainen forntida paahde gass palaa brinna, bli solbränd potentiaalinen potentiell, möjlig purtilo burk

pääskysenpesä svalbo pöljä knäpp, dum rämpiä vada simputtaa jävlas med, bråka med; mobba surkea usel suunnistaja orienterare sänkylomailija sängsemestrare sääliä ömka, tycka synd om taatusti säkert, garanterat tasokas av hög kvalitet tolkku vett torakka kackerlacka tuntitolkulla i timtal valtti trumf valveutunut upplyst, vaksam vilistä vimla, krylla yrmeä sur

1

TEHTÄVÄ KESKUSTELE Paritehtävä. Keskustele parisi kanssa: 1) Mitä hyviä kokemuksia teillä on matkoilta?

2) Mitä huonoja kokemuksia teillä on matkoilta?

3) Tunnistatteko tekstissä mainittuja ilmiöitä?

kurs 2 – ovi auki

67

jakso 1

tietoa

TEHTÄVÄ

2 TEKSTIN TYYLI JA SANOMA

Vastaa kysymyksiin (suomeksi tai ruotsiksi).

1) 2) 3) 4) 5) 6)

Mitä tekstilajia Matkailu avartaa edustaa? Mistä sen tunnistaa?

Mitä tyylikeinoja kirjoittaja on käyttänyt?

Mitä ongelmia kirjoittajan mukaan liittyy luontomatkailuun?

Mitä ongelmia liittyy historiallisten monumenttien katseluun?

Mitä ongelmia liittyy toisten kanssa matkustamiseen?

Mitä ongelmia liittyy yksin matkustamiseen?

TEHTÄVÄ

3 VAAKASUORAAN JA PYSTYSUORAAN

Ratkaise ristikko. Sanat on tekstissä lihavoitu.

1) järki, järkevä merkitys 2) usein toistettu 3) laajentaa 4) ei ole ollut auringossa 5) todella huono 6) laiska lomalainen 7) hyvä kortti

8) iho saa liikaa aurinkoa 9) sellainen, joka ajattelee, että toisella menee huonosti 10) pikkulinnun koti 11) sellainen, jossa jotain on paljon 12) hapan (ihmisestä) 13) huono hotelli

13) 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9) 10) 11) 12)

68 ovi auki – kurs 2

tietoa

TEHTÄVÄ

jakso 1

4 TOISIN SANOIN

Miten seuraavat asiat on ilmaistu tekstissä? Sanat on tekstissä lihavoitu.

1) ahdas paikka, myös purkki 2) varmasti 3) nauttia elämästä 4) (ripulin) vaivaama 5) monta tuntia 6) kohdella huonosti, komennella 7) ihmisen itsemääräämisoikeuden rajoittaminen 8) musiikkia kovalla 9) kulkea vaivalloisesti 10) siten, että makaa 11) tyhmä, kaksi eri sanaa 12) ruoka säilytetään koko ajan viileässä 13) edistyksellinen, tietää paljon 14) laadukas 15) sairaus, jota liika auringonotto aiheuttaa 16) tosi vanha 17) saanut tarpeeksi jostain 18) kuuma auringonpaiste 19) mahdollinen 20) tien etsijä 21) huono olo liiasta auringosta

TEHTÄVÄ

5 PAKINASTA ASIATEKSTI?

Kirjoita tekstistä uusi versio. Kirjoita yleiskielinen ja informatiivinen asiateksti. Lyhennä tekstiä ja täydennä tarvittaessa asiasisältö.

kurs 2 – ovi auki

69

ALOITETAAN

Kasviseinä, uudet kaupunkimaisemat

Peruuttamattomia seurauksia

Näetkö peltoa kukilta?

Yksinäinen ajelehtija

JAKSO 2: YMPÄRISTÖ – MILJÖ LÄRANDEMÅL FÖR jakso 2 GRUNDERNA: • Jag förstår grundläggande information som finns i resebroschyrer med mycket bilder och faktarutor.

• Jag kan berätta om mina egna resor och upplevelser.

• Jag kan kort berätta om min hemort.

• Jag kan grundläggande begrepp om natur och miljö.

TILLÄMPNING I: • Jag kan berätta om min hemort mera ingående: läge, bebyggelse, naturtyper, olika kulturmiljöer och förbindelser.

• Jag kan kort berätta om sophantering och källsortering hemma hos mig och i min närmiljö.

• Jag kan ge anvisningar om hur man ska sortera.

• Jag kan kort redogöra för miljörisker och miljöpåverkan i min närmiljö.

• Jag kan be om information på ett hövligt och sakligt sätt.

• Jag kan på ett enkelt sätt uttrycka min åsikt (vara negativ, positiv eller neutral) om saker som inte är känsliga.

• Jag kan be om någon annans åsikt.

• Jag kan hövligt uttrycka att jag delar respektive inte delar någons åsikt.

• Jag kan säga vad hållbar utveckling betyder för mig.

• Jag kan berätta hur information i grundskolan eller samhälle har påverkat mitt eget vardagsbeteende vad gäller miljöpåverkan.

TILLÄMPNING II: • Jag kan mer exakt beskriva orsaksförhållanden vad gäller miljöpåverkan.

• Jag kan säga vad hållbar utveckling betyder ur ett lokalt, nationellt och internationellt perspektiv.

• Jag kan relatera natur och miljö till mina egna preferenser och till samhällets behov.

• Jag kan debattera miljöfrågor ur flera infallsvinklar.

• Jag kan i detalj redogöra för miljörisker och sophantering på min hemort.

• Jag kan redogöra för min syn på Finlands miljöskydd och hur det borde utvecklas.

jakso 2

alku

Heinäseipäille nostettua heinää Mustialan opiston pelloilla 1899.

Ympäristö, ympäristö, ympäristö Mitä tulee mieleesi, kun puhutaan, että ihminen vaikuttaa ympäristöönsä? Ehkä ensimmäiseksi mieleesi tulevat erilaiset ympäristöongelmat, kuten ilmastonmuutos, saastuminen, metsäkato, ylikulutus tai eri eläinlajien häviäminen. Mutta tarkoittaako se, että ihmisen vaikutus ympäristöönsä on aina jotain huonoa?

Ihminen on aina toiminnallaan vaikuttanut ympäristöönsä, ja muokkaamalla ympäristöä pyrimme luomaan itsellemme parhaan mahdollisen elinympäristön.

Ihmisen elinympäristö muodostuu rakennetusta ja luonnonympäristöstä. Hyvä elinympäristö muodostaa kokonaisuuden, jossa meillä on mahdollisuus asua, ulkoilla, käydä töissä ja käyttää palveluita. Kylät ja kaupungit muodostavat enemmistölle suomalaisista jokapäiväisen elinympäristön.

Rakennettu ympäristö, kuten kylät ja kaupungit, on osa niin kutsuttua kulttuuriympäristöä tai -maisemaa. Kulttuurimaisema on syntynyt ihmisen vaikutuksen ansiosta, ja siinä näkyy ihmisen vaikutus tavalla tai toisella. Maisemia, jotka ovat syntyneet luonnon omista prosesseista, kutsutaan luonnonmaisemiksi. Kulttuuriympäristöön kuuluu rakennuksia ja rakennettuja alueita lähiympäristöineen. Mutta se tarkoittaa myös maisemia, joissa näkyy ihmisen kädenjälki.

Esimerkiksi suomalaiset perinnemaisemat ovat muodostuneet vuosisatojen aikana, kun ihminen on alkanut harjoittaa maa- ja karjataloutta. Niittäminen, kaskenpoltto ja eläinten laiduntaminen ovat vaikuttaneet erilaisten niittyjen, ketojen ja hakamaiden syntyyn. Myös rakennelmat kuten vanhat aitat, kiviaidat, tuulimyllyt ja heinäseipäätkin ovat osa perinnemaisemaa. Nykyään maatalouden tehostuminen ja muuttuneet työmenetelmät uhkaavat perinnemaisemia.

Perinnemaisemien häviäminen on uhka maamme eliölajien monimuotoisuudelle,

74 ovi auki – kurs 2

alku

jakso 2

koska perinteiset niityt ja kedot ovat elintärkeitä monille lajeille, esimerkiksi monille päiväperhosille. Kun perinnemaisemat ovat hävinneet, monet lajit ovat muuttuneet uhanalaisiksi.

Kulttuuriympäristö kehittyy ja muuttuu ajan kuluessa ja ihmisten tarpeiden muuttuessa. Kulttuuriympäristön säilyttäminen ei kuitenkaan aina ole helppoa.

Vanhaa hävitetään helposti uuden tieltä. Tai sitten vanhat rakennukset ja alueet ränsistyvät hoidon puutteessa. Suojelemalla tärkeitä alueita ja kohteita voidaan kuitenkin turvata se, että arvokkaat kohteet säilyvät myös tuleville sukupolville.

Suomessa on määritelty 156 valtakunnallisesti tärkeää maisema-aluetta. Tällaisia ovat muun muassa Suomenlinna, Ruissalo Turussa, Imatrankoski, Koli ja Fiskarsin kulttuurimaisemat.

Tiesitkö muuten, että vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu perustuslain mukaan meille kaikille? Ehkäpä sinäkin voit perustaa pienen niityn omalle pihallesi auttaaksesi perinnemaisemien lajistoa?

SANASTO aitta bod; lada; skjul; härbre ansiosta: jonkin ansiosta tack vare något elinympäristö livsmiljö eliölaji art hakamaa hage, bete, inhängnad betes mark heinäseiväs höstör, krake, krakstör ilmastonmuutos klimatförändring kaskenpoltto svedjebränning kaski sved, svedja, svedjeland keto fält; äng; gärde; vall kiviaita stengärdsgård kohde objekt kokonaisuus helhet laiduntaminen betande luoda skapa luonnonympäristö naturmiljö maatalous lantbruk, jordbruk maisema landskap, vy metsäkato avskogning monimuotoisuus mångfald muokata omforma

määritellä definiera niitty äng niittäminen att slå, slåtter (med lie) perinnemaisema traditionslandskap perustuslaki grundlag pyrkiä sträva, eftersträva rakennettu ympäristö byggd miljö ränsistyä förfalla saastuminen förorening, nedsmutsning tehostuminen effektivering toiminta verksamhet turvata garantera tuulimylly väderkvarn työmenetelmä arbetssätt, -metod uhanalainen (utrotnings)hotad valtakunnallinen riksomfattande, lands omfattande vastuu ansvar ylikulutus överkonsumtion, över förbrukning ympäristö omgivning

kurs 2 – ovi auki

75

jakso 2

tilanteita

MIELIPITEEN KYSYMINEN JA ILMAISEMINEN KYSY TOISEN MIELIPIDETTÄ Mitä mieltä olet tästä asiasta?

Mitä sinä ajattelet tästä?

Mikä mielipiteesi on tästä asiasta?

ILMAISE MIELIPITEESI Minun mielestäni…

Minusta…

Olen sitä mieltä, että…

Minun mielipiteeni on, että…

OLE SAMAA MIELTÄ Olen aivan samaa mieltä.

Olen samaa mieltä (kanssasi)

Olet oikeassa.

Juuri niin!

Aivan!

Kyllä näin on.

OLE ERI MIELTÄ Nyt olen vähän eri mieltä.

Olen eri mieltä (kanssasi)

Periaatteessa olen samaa mieltä, mutta…

En ole aivan samaa mieltä (kanssasi)

Olen täysin eri mieltä, koska…

Olet väärässä.

KARTA VAHVOJA MIELIPITEITÄ Joo, kai niin voisi olla.

En ole ihan varma.

96 ovi auki – kurs 2

Tuosta minulla ei ole vahvaa mielipidettä.

Tuosta en ole oikein mitään mieltä.

Ehkä niin onkin, mutta toisaalta olen kuullut, että…

tilanteita

jakso 2

1

TEHTÄVÄ SUOMEKSI Käännä. Kirjoita vähintään kaksi vaihtoehtoa.

1) Jag tycker att vi måste köra ner kärnkraften (= lopettaa ydinvoiman käyttö).

A) ______________________________________________________________________________

B) ______________________________________________________________________________

2) Vad tycker du vi borde göra?

A) ______________________________________________________________________________

B) ______________________________________________________________________________

3) Jag håller med om att kärnkraft är farligt.

A) ______________________________________________________________________________

B) ______________________________________________________________________________

4) Jag håller inte med om att kärnkraft är så farligt.

A) ______________________________________________________________________________

B) ______________________________________________________________________________

5) Jag har ingen stark åsikt.

A) ______________________________________________________________________________

B) ______________________________________________________________________________

TEHTÄVÄ

2 RUOTSIKSI

Käännä.

1) Minusta pilkkiminen on kivaa. ________________________________________________________________________________

kurs 2 – ovi auki

97

jakso 2

tilanteita

2) Aleksin mielestä perhokalastus on kaikkein kivointa. ________________________________________________________________________________ 3) Mitä mieltä (sinä) olet frisbeegolfista? ________________________________________________________________________________ 4) Tykkään melomisesta. ________________________________________________________________________________ 5) En tykkää maata auringossa. ________________________________________________________________________________ 6) Jenni pitää enemmän suppailusta. ________________________________________________________________________________ 7) Lähtisitkö purjehtimaan? Mielelläni. ________________________________________________________________________________ 8) Joidenkin mielestä suojalkapallo on turha laji. ________________________________________________________________________________ 9) Metsästys on mielestäni … ________________________________________________________________________________ 10) Kiipeily ei sovi minulle, koska … ________________________________________________________________________________

TEHTÄVÄ

3 MILLOIN ON SOPIVA HETKI?

Pohdi milloin on sopiva hetki sanoa seuraavaa.

1) 2) 3) 4) 5)

Olet väärässä.

Oletko ihan varma?

Et kai...

Kyl’ mä tykkään siit.

Kyllä, pidän siitä.

98 ovi auki – kurs 2

jakso 2

tietoa

TEKSTITAITURI – TEXTMÄSTARE Ensi silmäyksellä – Vid första ögonkastet Bekanta dig med texten nedan. Läs rubriken och ögna igenom texten – läs inte texten i detalj.

Svara sedan på följande frågor: 1) Vad handlar texten om?

2) Vad är det för typ av text?

3) Förutom namnet på världsarvet vilken information ges om alla sju?

4) Varför presenteras de i just den här ordningen 5) Hur många kan du nämna utantill efter att du ögnat texten?

6) Vilka är de sju världsarven i Finland? (Ge namnen på finska eller svenska.)

Suomen seitsemän ihmettä Maailman seitsemän ihmettä luetteloitiin jo ennen ajanlaskumme alkua.

Nämä ihmeet olivat antiikin ajan rakennuksia ja monumentteja, joista ei meidän päiviimme ole säilynyt kuin yksi, Gizan suuri pyramidi. Muita ihmeitä olivat Faroksen majakka, Rodoksen kolossi, Zeuksen patsas Olympiassa, Halikarnassoksen mausoleumi, Artemiin temppeli ja Babylonin riippuvat puutarhat.

Suomen seitsemän ihmettä eivät ole yhtä häkellyttäviä rakennustaiteen näytteitä, vaan kyse on Unescon maailmanperintökohteista.

Maailmanperintöluettelon tarkoituksena on varjella maailman ainutlaatuista kulttuuri- ja luontoperintöä. Luetteloon valitaan kohteita ja alueita, joilla on suuri merkitys ihmiskunnan perinnön säilymiselle, minkä vuoksi niitä tulee erityisesti suojella. Tällä hetkellä Suomessa on seitsemän kohdetta, joista kuusi on kulttuurikohteita ja yksi on luontokohde.

Suomenlinna, jota myös Pohjolan Gibraltariksi kutsutaan, merkittiin luetteloon vuonna 1991. Ranskan taloudellisella tuella rakennetun linnoituksen alkuperäinen tarkoitus oli Ruotsi-Suomen puolustaminen idästä tulevaa uhkaa vastaan. Suomen itsenäistyttyä linnoituksessa toimi niin varuskunta kuin vankileirikin. Nykyään sotilastoiminnoista jäljellä on vain Merisotakoulu. Suomenlinnassa, joka koostuu melkein 200 rakennuksesta, asuu yli 800 asukasta ja se on huomattava matkailu- ja virkistyskohde.

Samana vuonna Suomenlinnan kanssa maailmanperintöluetteloon merkittiin Vanha Rauma. Pohjoismainen puukaupunki on hieno kokonaisuus eri-ikäisiä yksikerroksisia rakennuksia. Paikoittain jopa keskiajalta peräisin oleva katuverkko muodostaa elävän asuntojen, liikkeiden ja palveluiden kokonaisuuden.

102 ovi auki – kurs 2

tietoa

jakso 2

Vuonna 1994 maailmanperintöluetteloon merkittiin Petäjäveden vanha kirkko, joka edustaa pohjoismaista, luterilaista puuarkkitehtuuria. Lisäksi rakennus on perinteisen hirsirakentamisen taidonnäyte hirsisalvostekniikoineen. Paikalliset rakennusmestarit olivat omaksuneet eurooppalaisen kirkkoarkkitehtuurin tyylille tyypillisiä piirteitä, joita he sovelsivat 1700-luvun puolessavälissä rakentamaansa kirkkoon. Onneksi sitä ei purettu, kun runsaat sata vuotta myöhemmin paikkakunnalle valmistui uusi kirkko. Nykyään kirkossa järjestetään kesäisin hääseremonioita.

Vuodesta 1996 maailmanperintöluettelossa oleva Verlan puuhiomo ja pahvitehdas on ainutlaatuinen tehdaskokonaisuus, joka perustettiin vuonna 1872. Melkein sata vuotta myöhemmin, 1964, sen toiminta lakkautettiin. Rakennukset laitteineen ja irtaimistoineen jätettiin koskemattomina paikoilleen, aivan kuin sieltä olisi vain lähdetty työpäivän jälkeen.

Suomen ensimmäisenä arkeologisena kohteena maailmanperintöluetteloon merkittiin 1999 Sammallahdenmäen muinaisjäännösalue, joka sijaitsee Raumalla.

Noin kilometrin matkalla kalliolla on yhteensä 36 kivistä koottua erikokoista ja -muotoista hautaröykkiötä. Röykkiökalmiston tunnetuimmat yksittäiset jäännökset ovat Huilun pitkä raunio sekä nelikulmainen ”Kirkonlaattia”. Mistään muualta Suomesta ei ole löydetty Kirkonlaattian kaltaista nelikulmaista muodostelmaa, joka on kooltaan noin 19 kertaa 18 metriä. Kivet on ladottu lattiamaisen tasaisesti ja muodostelma on poikkeuksellinen koko pohjoismaisen pronssikulttuurin alueella.

Kuudentena kohteena maailmanperintöluetteloon hyväksyttiin vuonna 2005 tieteen ja tekniikan historiaa edustava ns. Struven kolmiomittausketju. Ketju ulottuu Moldovasta Jäämerelle, ja se koostuu kymmenen valtion alueella olevista mittauspisteistä, joiden avulla saksalaisen tähtitieteilijä Struven johdolla selvitettiin maan kokoa ja muotoa vuosina 1816–1855. Suomessa näitä mittauspisteitä on kuusi kappaletta.

Suomen ensimmäisenä luontokohteena Unescon luetteloon hyväksyttiin vuonna 2006 Merenkurkun saaristo, joka on läntisen naapurimaan Ruotsin rannikolla sijaitsevan Höga Kustenin maailmanperintökohteen laajennus. Nämä kaksi muodostavat geologisen kokonaisuuden, jossa hyvin voimakas maankohoaminen, noin 8 mm vuodessa, on nähtävissä ainutlaatuisella tavalla. Vuosittain maa-ala kasvaa sata hehtaaria, kun pintaan nousee uusia saaria ja lahdet mataloituvat ja erottuvat merestä järviksi.

kurs 2 – ovi auki

103

jakso 2

tietoa

SANASTO ainutlaatuinen unik alkuperäinen original, ursprunglig erityisesti i synnerhet, särskilt hautaröykkiö gravrös hirsirakentaminen att bygga timmerhus/stockstugor hirsisalvostekniikka tekniken att bygga med timmerknutar häkellyttävä förstummande ihme underverk, under irtaimisto lösöre katuverkko gatunät keskiaika medeltiden koostua bestå av laajennus förstoring, utvidgning laite här: maskin lakkauttaa lägga ner, stänga latoa stapla luetteloida katalogisera

TEHTÄVÄ

maailmanperintökohde världsarv maankohoaminen landhöjning mataloitua bli grundare muinaisjäännösalue fornminnesområde näyte här: bevis, exempel omaksua ta till sig paikallinen lokal palvelu service perintö arv purkaa riva rakennusmestari byggmästare raunio ruin soveltaa tillämpa uhka hot varjella beskydda varuskunta garnison virkistyskohde friluftsområde

1 MITÄ TEKSTISSÄ SANOTAAN?

Vastaa kysymyksiin ruotsiksi.

1) Vilka kriterier använder man då man väljer ut världsarv för UNESCOs världsarvslista?

2) Hur många världsarv finns i Finland? Hurdana är de?

3) Hur byggdes Sveaborg och till vilket syfte?

4) Till vad används Sveaborg nuförtiden?

5) Vad är unikt i Gamla Raumo?

6) Vad används gamla kyrkan i Petäjävesi till nuförtiden?

7) På vilket sätt är fabrikskomplexet i Verla unikt?

8) Vad består fornminnesområdet i Sammallahdenmäki av?

9) Vad användes de olika punkterna i Struves kedja till?

10) Varför har Kvarkens skärgård tagits med i UNESCOs världsarvslista?

TEHTÄVÄ

2 ETSIVÄ LÖYTÄÄ

Etsi tekstistä seuraavat katkelmat.

1) till våra dagar 2) till listan väljs mål och områden 3) med ekonomiska stöd från Frankrike 4) mot hotet från öster 5) en fin helhet av enplansbyggnader i olika åldrar 6) representerar en nordisk, lutheransk träarkitetur 7) i kyrkan som de byggde i mitten av 1700-talet 8) byggnaderna med maskiner och lösöre 9) formationen är unik 10) den består av mätpunkter som ligger i tio olika stater 11) finns att se/upptäcka

104 ovi auki – kurs 2

tietoa

TEHTÄVÄ

jakso 2

3 OLE TARKKANA

Täydennä sanat vihjeen avulla oikeissa muodoissa.

Ihmisten rakennelmista osaa kutsutaan (1) ____________________________ (underverk), sillä niin (2) ______________________________ (otroliga) ne ovat. Monilla (3) ____________________________ (orter) on sellaisia (4) ____________________________ (objekt), jotka voisi (5) _____________________ (foga till, ta med) maailmanperintölistalle. Suojeltavia kohteita ovat ei (6) ____________________________ (enbart) (7) ____________________________ (fina = upea) rakennelmat, vaan myös hienot (8) ________________________________________________ (naturformationer), erittäin vanhat (9) _____________________________ (fornminnen) ja harvinaiset (10) ____________________________ (helheter), kuten Vanhan Rauman (11) ____________________________ (från medeltiden) peräisin oleva puukaupunginosa. Toinen suomalainen kokonaisuus on Verlan (12) _____________________ (fabriksmiljö).

Toiminnan lakattua tehdas suljettiin, mutta se jätettiin (13) __________________________________ (orörd) ja (14) ____________________________ (sådan som den var). Kolmas kokonaisuus on Suomenlinna, joka (15) _____________________ (nuförtiden) on suosittu (16) ____________________________ (utflyktsmål).

Maankohoaminen näkyy (17) ____________________________ (tydligast) merenkurkun rantamilla, jossa maa paikoittaain (18) ______________________ (stiger) jopa sentin vuodessa.

TEHTÄVÄ

4 SUOMEKSI, KIITOS

Käännä suomeksi.

1) Världens sju under härstammar från antiken.

2) Av världsarven finns sju stycken i Finland.

3) Man har för avsikt att bevara och skydda det unika kultur- och naturarvet.

4) Det finns mål i världen som är i behov av ett speciellt skydd.

5) På Sveaborg fanns det garnison och fångläger.

6) På Sveaborg finns numera endast Sjökrigsskolan.

7) Gatunätet i Gamla Raumo härstammar från medeltiden.

8) Till all lycka revs inte den gamla kyrkan i Petäjävesi.

9) Numera fungerar den som vigselkyrka under somrarna.

10) Verlas verksamhet upphörde efter nästan hundra års verksamhet.

11) Kirkonlaattia är en fyrkantig stenformation som påminner om en golvyta.

12) Under 1800-talet försökte man reda ut jordens storlek och form med hjälp av mätningspunkter.

13) Havsvikarna blir grundare på grund av landhöjningen. kurs 2 – ovi auki

105

jakso 2

tietoa

TEHTÄVÄ

5 KUVIA

Paritehtävä. Tutustukaa alla oleviin kuviin. Mistä suomalaisesta maailmanperintökohteesta kukin kuva on?

Mitä luulette? Kuvailkaa ja vertailkaa kohteita kuvien avulla.

TEHTÄVÄ

6 ESITELMÄ

Tee tehtävä joko yksin, parin kanssa tai ryhmässä. Valitse/Valitkaa jompikumpi alla olevista tehtävänannoista ja tee/tehkää esitelmä. Esitelmät voidaan pitää joko pienryhmässä tai koko luokalle.

A) Kerro suomalaisesta maailmanperintökohteesta. Etsi tietoa netistä. Esittele ryhmälle/luokalle, miksi juuri tämä kohde on liitetty maailmanperintöluetteloon. Kerro sen erityispiirteistä, sijainnista ja historiasta.

B) Etsi tietoa ja tee esitelmä jostakin ulkomaisesta Unescon perinnekohteesta. Hyödynnä yllä olevia ohjeita.

106 ovi auki – kurs 2

ALOITETAAN

Rajojen haastaminen

Yrityksen ja erehdyksen kautta

Tieteellistä tietoa – tuoretavaraa vai ikuista?

Tieteen kautta tietoon

JAKSO 3: TIEDE – VETENSKAP Övergripande tema: Vetenskap

LÄRANDEMÅL FÖR jakso 3 GRUNDERNA: • • • •

Jag hittar och förstår nyckelord i enkla populärvetenskapliga texter.

Jag kan återge information i enkel statistik och enkla grafer.

Jag förstår enkla populärvetenskapliga texter.

Jag kan sammanfatta huvudpunkterna i enkel populärvetenskaplig text.

• Jag kan ställa och besvara frågor utgående från enkel populärvetenskaplig text.

TILLÄMPNING I: • Jag kan benämna olika typer och delar av grafer och tabeller.

• Jag kan redogöra för forskningsresultat och sakförhållanden på basis av statistik och grafer.

• Jag förstår huvudpunkterna i korta vetenskapliga texter.

• Jag kan göra stödmaterial till en presentation om ett vetenskapligt ämne (bilder, nyckelord, rubriker och enskilda satsfragment).

• Jag kan hålla en kort presentation om ett vetenskapligt ämne med hjälp av visuellt stödmaterial och nyckelord.

• Jag kan ställa frågor om och svara på frågor om en presentation.

TILLÄMPNING II: • Jag förstår längre vetenskapliga texter om för mig delvis obekanta ämnen.

• Jag kan återge huvudpunkterna i längre vetenskaplig text om för mig obekanta ämnen.

• Jag kan delta i diskussioner om vetenskapliga saker som t.ex. klimatförändringen eller växthuseffekten och orsakerna till dessa.

• Jag kan hålla ett längre anförande om ett vetenskapligt ämne med visuellt stödmaterial utan nyckelord.

sanoja

jakso 3

tiedon havainnollistaminen TEHTÄVÄ 1 HAVAINNOLLISTAVAT KUVAAJAT Sijoita sanat oikeisiin kohtiin. Yhdistä otsikot A–F graafisiin esityksiin.

2

1

Muut 11%

>$30.000 >$25.000 >$20.000 >$15.000 >$10.000

Sharp 9%

Nokia 39%

Samsung 11% Sony Ericsson 26%

Tyyppi: ________________________

Tyyppi: ________________________

Otsikko: ___

Otsikko: ___

3 3500

Brasilia

Vietnam

Indonesia

Kolumbia

Etiopia

3000

2500

2000

1500

1000

500

0 1962 1964 1966 1968 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Tyyppi: _________________________ Otsikko: ___ kurs 2 – ovi auki

147

jakso 3

sanoja

4

5

90

Laji

Ryhmä

ahven

ahvenkalat

50

hauki

haukikalat

40

särki

särkikalat

kuha

ahvenkalat

lahna

särkikalat

nieriä

lohikalat

80 70 60

30 20 10 0

0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

0,7

0,8

0,9

1

Väestön osuus, jolla on alle 2 USD/päivää

Tyyppi: ____________________

Tyyppi: ____________________

Otsikko: ___

Otsikko: ___

6 25

22,8

24,4

20 15

23,8

18,2

12,9

12,2

17

16,2 14,3

12,9

14,2

9,4

10

11,1

13,3

12,2

10,6

9,1 5,9

5 0

17,5

7,54

7,2 4,7

1936 1940 1944 1948 1952 1956 1958 1960 1964 1968 1970 1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006

Tyyppi: ____________________ Otsikko: ___ pistekaavio pylväskaavio taulukko teemakartta viivakaavio ympyräkaavio

148 ovi auki – kurs 2

A) B) C) D) E) F)

Elinajanodotteen ja köyhyyden korrelaatio 2004 Euroopan unionin maiden bruttokansantuote 2005 Kamerapuhelinmarkkinat heinä–syyskuussa 2003 Ruotsin kansanpuoleen Liberaalien ääniosuus valtiopäivävaaleissa 1936–2006 Suomen yleisimmät kalat Viiden suurimman kahvintuottajan tuotantomääriä vuosina 1962–2011

jakso 3

tilanteita

ESITELMÄN PITÄMINEN PUHETAITURI – TALETS MÄSTARE Esitelmä on julkisesti pidettävä yhtenäinen esitys jostakin aiheesta.

En presentation är ett muntligt framträdande om ett visst ämne inför publik.

Perimmiltään esitelmä ei ole muuta kuin asiatekstin suullinen versio: – sen keskeisin funktio on välittää tietoa (se on informatiivinen) – se on yleiskielinen – sillä on selkeä aihe ja otsikko – sillä on selkeä rakenne ja – siinä voi hyödyntää kuvia ja muita havainnollistamiskeinoja.

I grund och botten är en presentation inget annat än en muntlig version av sakprosan: – dess mest centrala funktion är att förmedla information (den är informativ) – den är allmänspråklig – den har ett tydligt ämne och en rubrik – den har en tydlig struktur och – den kan utnyttja bilder och andra sätt att visualisera och konkretisera.

Miten aloitan?

Mitä osioita esitelmässä on?

Miten lopetan?

PITÄISIKÖ ESITELMÄN? Sinä saat pitää esitelmän luokan edessä. Tarkoituksesi on kertoa Suomen kansalliseläimestä karhusta. Esitelmääsi varten sinun tulee etsiä tietoja aiheesta sekä laatia esityksesi tueksi havaintoaineistoa, kuten kuvia ja esimerkiksi väliotsikoita, avainsanoja tai muuta, joka auttaa yleisöä seuraamaan esitelmääsi. Tämän vuoksi on tärkeää, että perehdyt aiheeseen ja suunnittelet tarkkaan, miten rakennat esityksesi niin, että siinä on selkeä punainen lanka, aloitus, keskikohta ja lopetus.

Aluksi tervehditään kuulijoita:

Hyvä yleisö, aion tänään kertoa teille karhusta, Suomen kansalliseläimestä.

Tottunut puhuja saattaa ottaa yleisönsä mukaan ihan alusta, tähän tapaan:

Hei kaikki, aion pitää esitelmän Suomen kansalliseläimestä. Tietääkö joku,

mikä se on?

152 ovi auki – kurs 2

tilanteita

jakso 3

Hyväksi havaittu keino on esitelmän aluksi kertoa, mistä aiot puhua eli käyt läpi esitelmäsi rakenteen pääpiirteittäin. Esitelmän voi myös lopettaa kertaamalla, mitä kaikkea otit esille.

Kerron tänään Suomen kansalliseläimestä eli karhusta. Aloitan karhujen levinneisyydestä, maailmalla ja Suomessa. Sitten kerron sen ulkonäöstä ja elintavoista sekä elinympäristöstä. Lopuksi kerron karhun lisääntymisestä.

Esitelmän pitäminen ei ole vaikeaa, mutta se vaatii hieman suunnittelua ja taustatyötä. Kaikkia jännittää yleisön edessä puhuminen, vaikka esiintymistä voi harjoitella ja näin vähentää ramppikuumetta. Hyvä valmistautuminen takaa sen, että onnistut. Ja muista, että pieni jännitys kuuluu asiaan. Jokainen yleisössä tietää, miltä sinusta tuntuu. Ei haittaa, vaikka kaikki ei suju aina käsikirjoituksen mukaan.

Yleisön mielestä olet onnistunut, pienistä kömmähdyksistä huolimatta.

Esiintymään oppii vain esiintymällä. Kannattaa hyödyntää myös kaikki tilaisuudet, joissa sinulla on mahdollisuus seurata jonkun toisen esiintymistä, sillä niistäkin voi oppia paljon. Vaikeinta on varmasti seistä luontevan näköisenä, kun jännittää, muistaako sanoa kaiken ja ei tiedä, missä käsiään pitäisi. Lisäksi pitää pitää mielessä ottaa katsekontakti yleisöön ja muistaa, ettei nojaa seinään, katso ulos ikkunasta, syö purukumia, pidä käsiä taskussa tai nyhdä hupparin nyöriä hermostuneena.

Tässä muutama vihje, joiden avulla pääset alkuun ja voit lieventää pahinta esiintymisjännitystäsi.

Muista nämä: -- harjoittele esityksesi niin hyvin, että osaat sen ulkoa -- laadi muistisi tueksi lista avainsanoista -- tee selkeä havaintoaineisto (powerpoint, prezi tms) -- varmista etukäteen, että tekniikka toimii -- jos sinua jännittää, koeta muistaa hengittää rauhallisesti Esityksen aikana kannattaa -- seistä luontevasti yleisöön päin -- käyttää käsiä, mutta olla huitomatta -- olla pitämättä käsiä taskussa -- pitää taukoja puheessaan -- puhua selkeämmin, hitaammin ja kovempaa kuin tavallisesti Esitelmän voi koota monella eri tavalla, tässä yksi esimerkki: Aloita kertomalla karhusta: -- Karhu on iso nisäkäs, joka elää (missä? levinneisyys) -- Karhu on petoeläin.

-- Karhuja on lukuisia alalajeja, muun muassa meksikonkarhu, harmaakarhu, … kurs 2 – ovi auki

153

jakso 3

tilanteita

-- Suomessa karhuja on kaikkialla Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

-- Eniten niitä on (missä, paljonko?)

-- Karhu on silmälläpidettävä laji (mikä tarkoittaa, että niiden määrää seurataan?)

Sitten voisit kertoa sen ulkonäöstä ja elintavoista -- Karhu on (kerro ulkonäöstä, värityksestä, painosta) -- Se voi elää jopa (kuinka vanhaksi?)

-- Karhu syö/käyttää ravinnokseen (mitä?) ja hieman sen elinympäristöstä -- Karhu elää (missä?)

-- Karhu talvehtii (miten, missä) tämän jälkeen lisääntymisestä -- Karhu saa yleensä 1–4 poikasta.

-- Pennut syntyvät (milloin?)

-- Karhu hoitaa pentujaan (miten, kuinka kauan?) yleisöä varmaan kiinnostaa tietää, että -- Karhu yleensä väistää ihmistä.

-- Se suojelee pesäänsä ja pentujaan, minkä vuoksi se voi olla vaarallinen.

-- Joskus ne eksyvät lähelle ihmisasutusta. (Kerro myös syy, miksi näin tapahtuu.)

-- Karhua metsästetään (minkä vuoksi?) jos haluat kertoa mielenkiintoisia faktoja, voi esitelmään lisätä muutakin tietoa karhusta -- Karhu on mystinen eläin, jota on pelätty ja palvottu.

-- Suomen kielessä sillä on eri nimityksiä, kuten (luettele) -- Lukuisat nimet ovat alun perin olleet kiertoilmauksia.

-- Ihminen ei ole uskaltanut käyttää karhun alkuperäistä nimeä, jottei kutsuisi sitä paikalle. esitelmäsi päätteeksi voit vielä kerrata pääkohdat: -- Esitelmäni karhusta aloitin kertomalla sen ulkonäöstä, elintavoista ja elinympäristöstä. Kerroin myös sen lisääntymisestä. Tämän jälkeen kerroin ihmisen ja karhun suhteesta, miten karhu reagoi kohdattaessa ja millaisia nimiä karhusta suomen kielessä käytetään ja miksi.

Ja vielä aivan lopuksi: -- Kiitos, olisiko jollakulla jotakin kysyttävää?

-- Siinä kaikki, kiitos.

154 ovi auki – kurs 2

tilanteita

jakso 3

Mieti esitelmäsi jälkeen, missä onnistuit ja mitä osia voisit vielä parantaa. Hyödynnä saamasi palaute.

Havaintoaineisto on hyvä miettiä huolellisesti, että sitä on sopiva määrä eikä esitelmä huku liikaan oheisaineistoon. Tekstiä ei pidä näyttää liikaa, ettei yleisö keskity sen lukemiseen sinun kuuntelemisesi sijasta. Esitelmäsi väliotsikot ja muutamat avainsanat auttavat yleisöä seuraamaan esitystäsi.

Mieti, millaisesta aineistosta itse yleisönä pitäisit?

Ehkäpä voisit näyttää kuvia: -- Kuten kuvasta näkyy, karhujen koko ja väritys voivat vaihdella paljon.

Ylhäällä vasemmalla… jonkun videonpätkän: -- Karhu on taitava kalastaja, tässä esimerkki sen taidoista. tai ääninäytteen: -- Karhu on hiljainen eläin, mutta jos sitä uhataan se voi olla hyvin äänekäs.

Kuunnellaan yhdessä.

Muistathan kuitenkin, että ihan kaikkea netistä löytämääsi ei voi vapaasti hyödyntää, eli aineisto on aina jonkun omaisuutta ja sen esittämiseksi voi tarvita luvan.

1

TEHTÄVÄ SUOMEKSI A) Paritehtävä. Miten tekstissä ilmaistaan suomeksi seuraavat ilmaukset.

1) leta fakta och gör ett åskådliggörande material som stöd till din presentation 2) mellanrubriker, nyckelord eller annat 3) sätta dig in i ämnet 4) en van talare 5) ett sätt som visat sig vara bra 6) du går igenom ditt framförande i huvuddrag 7) man kan avsluta föredraget genom att repetera/upprepa 8) alla spänner sig inför en publik 9) förberedelse garanterar att 10) allt går inte alltid enligt planerna 11) publiken tycker att du har lyckats trots smärre tabbar 12) ta till vara på alla tillfällen 13) att stå ledigt/naturligt 14) pillra/dra nervöst i munkjackans snöre 15) med hjälp av vilka du kommer igång 16) skriv en lista med nyckelord som stöd för minnet 17) vänd mot publiken kurs 2 – ovi auki

155

jakso 3

tilanteita

18) låta bli att vifta 19) ta pauser i talet 20) publiken vill säkert veta att 21) mitt föredrag om björnen började/inledde jag genom att berätta 22) dra nytta av den feedback du får 23) fundera på hurdant material du skulle uppskatta om du var publik 24) som bilden visar 25) kan inte fritt utnyttjas/användas B) Paritehtävä. Kun olette löytäneet A-kohdan ilmaukset, työstäkää lihavoituja lausahduksia parin kanssa, miten sanoisitte saman asian vähän toisella tavalla, omin sanoin?

Esimerkiksi: idag skall jag prata om = aion tänään kertoa teille -stA

nyt pidän esitelmän -stA

Hyvä ja kannustava kuulija Esitelmän yleisönä oppii paljon, ei pelkästään itse esitelmän aiheesta vaan myös esitelmän pitämisestä. Sanomattakin on selvää, että kun saat mahdollisuuden seurata jonkun esitelmää, on kohteliasta kuunnella tarkkaavaisesti. Luonnollisesti ei ole paikallaan kuiskutella kaverin kanssa, räplätä puhelintaan tai muulla tavoin häiritä esitelmän pitäjää.

Monesti esitelmän pitäjästä on mieluisaa, jos joku yleisöstä esittää jonkun kysymyksen esitelmään liittyen.

Entäpä sitten palautteen antaminen? Voit kommentoida itse esitelmää, sen sisältöä, rakennetta tai havaintoaineistoa: -- Aiheesi oli mielenkiintoinen ja opin paljon uutta.

-- Diaesityksesi oli selkeä ja helpotti esityksen seuraamista.

Rakentavasti voit myös antaa parannusehdotuksia: -- Tekstin kirjasinkoko (fontti) olisi voinut olla isompi.

-- Olisin halunnut kuulla vielä enemmän karhun eri alalajeista.

Myös esiintymisestä voi antaa palautetta, niin kehuja kuin parannusehdotuksia.

Tällöin kiinnitetään huomio esimerkiksi puheen selkeyteen, katsekontaktiin ja siihen, miten esitelmän pitäjä seisoo yleisönsä edessä.

-- Puhuit selkeästi ja sopivan hitaasti.

-- Olit opetellut sanottavasi hyvin etkä takellellut.

-- Mukavaa, kun et lukenut suoraan paperista.

-- Olisit voinut puhua kovempaa.

-- Välillä olisit voinut pitää pitempiä taukoja, jotta olisin ehtinyt paremmin katsoa havaintoaineistoa.

-- Alussa unohdit katsekontaktin yleisöön.

156 ovi auki – kurs 2

tilanteita

TEHTÄVÄ

jakso 3

2 NÄMÄKIN SUOMEKSI

A) Paritehtävä. Miten tekstissä ilmaistaan suomeksi seuraavat ilmaukset.

1) det är självklart att 2) artigt att lyssna uppmärksamt 3) naturligtvis är det inte på sin plats att småviska 4) föredragshållaren tycker om att 5) att ge feedback 6) ditt ämne var intressant och jag lärde mig massor med nytt 7) bildspelet var tydligt och gjorde det lättare att följa med föredraget 8) förbättringsförslag 9) textfonten kunde ha varit större 10) du talade tydligt och med lagom snabbt 11) du hade lärt dig det du ville säga och du staplade inte 12) jag skulle hinna bättre se på materialet B) Paritehtävä. Kun olette löytäneet A-kohdan ilmaukset, työstäkää lihavoituja lausahduksia parin kanssa, miten sanoisitte saman asian vähän toisella tavalla, omin sanoin?

TEHTÄVÄ

3 ESITELMIÄ

Laadi esitelmä, johon sisällytät havaintoaineistoa, jostakin alla olevasta aiheesta/aihepiiristä. Tutustu sitä ennen edellä esitettyihin ohjeisiin niin esitelmän sisällöstä, rakenteesta kuin itse esiintymisestäkin.

Merkittävä keksintö. Esittele jokin suomalainen tai ulkomaalainen keksintö, joka on tavalla tai toisella mullistanut maailmaa, muuttanut historian kulkua, helpottanut elämää tai muulla tavoin vaikuttanut ihmisiin.

Voit sisällyttää esitykseesi myös perustelut, miksi valitsit juuri tämän keksinnön.

Tieteentekijät. Esittele jokin henkilö, joka on työllään, keksinnöllään tai muulla tavalla vaikuttanut ihmisten elämään. Henkilö voi olla kaukaa historiasta tai joku nykyajan merkittävistä tieteentekijöistä. Sisällytä luonnollisestikin esitykseesi henkilön lisäksi myös esittely hänen työstään/keksinnöstään.

Tämä olisi saanut jäädä keksimättä. Entäpä jos tekisitkin esitelmän jostain asiasta, esineestä tai muusta vastaavasta, joka mielestäsi olisi voinut jäädä keksimättä. Jokin asia, joka on vaikuttanut ihmiseen, ihmiskuntaan tai historian kulkuun kielteisellä tavalla. Voit sisällyttää esitykseesi myös oman näkemyksesi siitä, millainen maailma olisi, jos tuota asiaa/esinettä ei olisi keksitty.

kurs 2 – ovi auki

157

jakso 3

tietoa

1

TEHTÄVÄ MITÄ TIEDÄT, MITÄ LUULET? Mitä tiedät Etelämantereesta?

Miten ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Etelämantereella?

Onko hiilinielu hyvä vai huono asia?

Onko hiilidioksidi ainoastaan pahaksi?

Etelänapa ja ilmastonmuutokset Etelämanner on maapallon eteläosassa, etelänavan ympärillä sijaitseva manner. Se on ainoa maanosa, jossa ei ole vakituista asutusta eikä yhtään valtiota. Mantereen ja sitä ympäröivien saarten yhteisnimitys on Antarktis.

Lokakuussa 1911 etelänapaa lähti valloittamaan Antarktiksen rannikolta kaksi retkikuntaa, norjalaisen Roald Amundsenin johtama retkikunta ja brittikapteeni Robert Falcon Scottin johtama retkikunta. Amundsenin retkikunta saavutti Etelänavan ensimmäisenä. Scottin johtama retkikunta pääsi myös etelänavalle asti, mutta kaikki ryhmän jäsenet menehtyivät paluumatkalla, koska sääolosuhteet olivat huonot ja retkikunta ei ollut varustautunut napa-alueiden oloihin.

Tutkijat ovat tutkineet Etelämantereen meren sammaleläinten näytteitä vuodesta 1911 lähtien. Tutkimuksissaan he ovat tulleet siihen tulokseen, että kyseiset organismit kasvoivat tasaisesti aina vuoteen 1990 asti. Tutkijat väittävät, että vuoden 1990 jälkeen niiden kasvu kaksinkertaistui. Tästä voidaan päätellä, että alueen hiilivarasto kasvaa. Etelämantereella esiintyy runsaslukuisena sammaleläinten laji Cellarinella nutti, joka muodostaa ikään kuin monihaaraisia oksia. Se soveltuu hyvin tämän kaltaiseen tutkimukseen, koska siihen varastoituu vuosirenkaiden tapaan merkkejä vallitsevista ympäristöolosuhteista. Nämä eliöt ovat alkaneet sitoa ilmakehästä enemmän hiilidioksidia kuin aikaisemmin. Eliöiden sitoma hiili päätyy lopulta meren pohjaan.

166 ovi auki – kurs 2

tietoa

jakso 3

Sammaleläinten määrän lisääntyminen on seurausta paikallisen planktonkasvuston lisääntymisestä. Levät käyttävät kasvuunsa mereen liuennutta hiilidioksidia, jonka hiili siirtyy sammaleläimiin niiden syödessä planktonia. Kun sammaleläin kasvaa, siitä irtoaa haaroja, jotka vajoavat meren pohjaan ja hautautuvat sinne.

Tutkijoiden mukaan muutos johtuu todennäköisesti otsonin määrän vähentymisestä, mikä taas on johtanut kasvaneisiin tuulen nopeuksiin viime vuosikymmenellä.

Voimakkaammat tuulet ovat eduksi planktonille, koska ne hajottavat jäämassoja ja vauhdittavat pintavesien kiertoa. Mikäli johtopäätökset pitävät paikkansa on tässä esimerkki siitä, kuinka eliöt reagoivat otsoniaukkoon ja sitä kautta vaikuttavat ilmastonmuutokseen.

Nämä viime vuosina tehdyt havainnot eivät olisi ehkä mahdollisia, mikäli tutkimusmatkaaja Robert Falcon Scott ei olisi johtanut retkikuntaansa yli sata vuotta sitten Etelämantereelle. Matkalta otettuja näytteitä on säilytetty museoissa IsossaBritanniassa, Yhdysvalloissa ja Uudessa-Seelannissa. Tämä on mahdollistanut vertailevan tutkimuksen.

Toistaiseksi on vielä epäselvää, kuinka suuri hiilivarastoa kasvattava vaikutus Cellarinella nutti -lajilla voi olla. Tutkijoiden mukaan vaikutus todennäköisesti jää pieneksi. Tästä huolimatta tutkijat uskovat, että ilmastonmuutoksen aiheuttama merijään ja jäähyllyjen häviäminen yhdistettynä otsonikadon aiheuttamiin voimistuneisiin tuuliin antaa toivoa siitä, että Etelämannerta ympäröivän merialueen hiilinielu kasvaa. Maailmassa ei ole montaa paikkaa, missä hiilinielujen odotetaan kasvavan. kurs 2 – ovi auki

167

jakso 3

tietoa

Faktaa

Hiilinielu Hiilinielu eli hiilidioksidinielu on hiilivarasto, jonka koko kasvaa.

Käsite hiilinielu on tullut laajaan tietoisuuteen ilmaston lämpenemistä koskevan keskustelun ansiosta. Esimerkiksi Kioton sopimuksessa hiilinielujen hyödyntäminen on eräs tapa vähentää valtiokohtaisia kasvihuonekaasupäästöjä.

Hiilinielu kerää ja varastoi jotakin hiiltä sisältävää kemiallista yhdistettä, yleensä hiilidioksidia. Tärkeimmät hiilinielut ovat meret ja metsät. Levät ja kasvit muuttavat fotosynteesissä ilman hiilidioksidia omaksi biomassakseen.

Lisäksi meriin liukenee hiilidioksidia sellaisenaan ja muissa epäorgaanisissa muodoissa. Maaperä sitoo jonkin verran hiilidioksidia, mutta toisaalta se myös vapauttaa sitä. Maatalousmaat ovat yleensä hiilidioksidin lähteitä eivätkä nieluja.

Maailmanlaajuisesti hiilinielujen merkitys on ilmastonmuutoksen kannalta erittäin merkittävä. Merien ja metsäalueiden on kummankin arvioitu sitovan ja varastoivan noin neljänneksen maailman hiilidioksidipäästöistä. Ihmisen toiminnalla on vaikutusta hiilinielujen kokoon ja säilymiseen. Istuttamalla metsiä voidaan kasvattaa hiilinieluja ja vastaavasti metsää hävitettäessä hiilidioksidia vapautuu uudelleen ilmakehään. Jos hakkuut ylittävät metsän kasvun ja metsän hiilivarasto pienenee, metsä muuttuu hiilenlähteeksi.

SANASTO aina johonkin aikaan asti ända fram till (en tidpunkt) eduksi: olla e. jollekin vara gynnsam för något hautautua begravas, bli begravd hiilinielu kolsänka, sänka för koldioxid hiilivarasto ansamling av kol(dioxid) hyödyntäminen att utnyttja, att dra

nytta av ilmakehä atmosfär jäähylly shelfis kaksinkertaistua fördubblas kasvihuonekaasupäästö utsläpp av växthusgaser kasvusto vegetation, växtlighet, växtbestånd kierto omlopp liueta lösas upp, upplösas mahdollistaa möjliggöra menehtyä omkomma; duka under otsoniaukko ozonhålet

168 ovi auki – kurs 2

otsonikato uttunning av ozonskiktet pitää paikkansa hålla streck, stämma retkikunta expedition runsaslukuinen talrik, mångtalig sammaleläin mossdjur sitoa binda tietoisuus medvetenhet vakituinen stadigvarande vallitseva rådande valloittaa erövra vapauttaa frigöra varastoitua lagras, upplagras varustautunut: olla v. johonkin vara utrustad för något voimistua bli allt kraftigare/ starkare

tietoa

TEHTÄVÄ

jakso 3

1 SANA + SELITYS

Yhdistä sana ja sen selitys 1) retkikunta _____

a) Etelänavan ympärillä sijaitseva manner

2) kasvusto _____ b) on meressä kelluva suuri ja paksu lauttamainen massa, joka on kiinni rannikossa tai maan päällä lepäävässä jäätikössä.

3) otsoniaukko _____ c) tutkimus- tms. laajamittaiseen retkeen osallistuva asianmukaisesti varustettu seurue 4) vakituinen _____

d) kuolla (hitaasti), nääntyä, riutua, kuihtua

5) voimistua _____

e) Etelämanner ja saaria

6) menehtyä _____

f) pysyvä, kiinteä, vakinainen

7) jäähylly _____

g) paikallinen yhtenäinen kasvipeitteen osa

8) runsaslukuinen _____

h) lukuisa, monilukuinen

9) Antarktis _____

i) tulla voimakkaammaksi, vahvistua, tehostua

10) Etelämanner _____

j) aukko ilmakehän otsonikerroksessa

TEHTÄVÄ

2 ETSITÄÄN

Etsi ja alleviivaa tekstistä suomenkieliset vastineet.

1) utan stadigvarande bosättning 2) samlingsnamn 3) expedition som leddes av 4) väderleksförhållandena var dåliga 5) utrustad för förhållandena i polarområdena 6) den lämpar sig väl för denna typ av undersökning 7) tecken på rådande miljöförhållanden 8) det kol som organismerna binder 9) när de äter plankton 10) som har lett till högre vindhastigheter 11) om slutsatserna håller (streck) 12) prov som togs under resan 13) för tillfället är det ännu oklart 14) att shelfisarna försvinner 15) där kolsänkorna förväntas växa kurs 2 – ovi auki

169

jakso 3

tietoa

TEHTÄVÄ

3 KERROTAAN

Kerro parillesi lyhyesti tekstin perusteella seuraavista asioista.

1) Roald Amundsen 2) sammaleläinten tutkimus 3) voimistuneet tuulet 4) Robert Falcon Scottin ottamat näytteet 5) otsonikato

TEHTÄVÄ

4 MÄÄRITELLÄÄN JA KESKUSTELLAAN

A) Määrittele seuraavat.

1) kasvihuoneilmiö 2) päästö 3) ilmaston lämpeneminen 4) jäätikkö 5) jäätiköitten sulaminen 6) otsonikato 7) otsoniaukko 8) aavikoituminen 9) eroosio 10) tulva 11) hiilidioksidi 12) hiilinielu B) Paritehtävä. Miten A-tehtävän sanat liittyvät ilmastonmuutokseen? Keskustele parisi kanssa.

TEHTÄVÄ

5 KESKUSTELLAAN

1) Millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on sinun elämässäsi?

2) Mitä voisit itse tehdä estääksesi ilmastonmuutosta?

170 ovi auki – kurs 2

taitoa

jakso 3

KIRJOITELMA Maapallon tila vuonna 2050 Kirjoita fiktiivinen aine maailman tilasta vuonna 2050. Käsittele aihetta ympäristön, teknisen kehityksen, maailmanpolitiikan tms. näkökulmasta. Millainen maailmamme on, jos kulutus jatkuu entiseen tahtiin, jos köyhät maat vaurastuvat ja jos ihmiset alkavat kuluttaa yhä enemmän. Millaista elämämme on, millainen ilmasto on, onko saatavilla uusia, vaihtoehtoisia energiamuotoja, jne.

ESITELMÄ TAI RAPORTTI Valitse aihe. Selvitä ja raportoi suullisesti tai kirjallisesti.

1) 2) 3) 4) 5) 6) 7)

Tutkimusmatkailijoiden retkikunnat eri aikakausina Millaista kasvillisuutta ja eläimiä Etelänavalla esiintyy?

Mikä on Etelänapasopimus?

Millä mailla on tutkimusasemia Etelänavalla? Mitä tutkimusasemalla tutkitaan? jne.

Etelänapa ja turismi. Miten ja milloin matkustaa?

Etelänapa ja maratonjuoksu.

Mitä suomalaiset tutkijat tekevät Etelänavalla?

OTA SELVÄÄ JA KESKUSTELE A) Mikä tieteenala kiinnostaa sinua ja miksi?

B) Mitä seuraavat alat tutkivat? Entomologia, herpetologia, endokrinologia, ontologia ja sosiologia. Mihin tieteenaloihin nämä erikoisalat liittyvät?

C) Mitä tarkoittaa monitieteisyys (poikkitieteellisyys)?

kurs 2 – ovi auki

171

jakso 3

taitoa

ESITELMÄ Etsi jokin populaaritieteellinen artikkeli esimerkiksi lehdestä Tiede, Historia, National Geographic ja Tieteen kuvalehti. Etsi artikkelin pääkohdat ja referoi ne muille suullisesti.

ESITELMÄ TAI KIRJOITELMA Valitse jokin arkipäiväinen mutta elämää olennaisesti helpottanut keksintö ja hanki siitä tietoa. Kuka sen on keksinyt, milloin ja miten? Milloin se yleistyi Suomessa?

Miten se on muuttanut ihmisten elämää?

TIETOA KÄSITTEEN KAUTTA Tutustu alla oleviin käsitteisiin. Luo ensin kolmekielinen sanasto (englanti–ruotsi–suomi).

Kirjoita sen jälkeen jokaiselle käsitteelle suomenkielinen määritelmä.

172 ovi auki – kurs 2

NOMEN LÄRANDEMÅL 1) Grunderna: • • • •

Jag vet vad nomen är.

Jag vet grundbetydelsen för de fyra temaformerna för verb och nomen.

Jag vet vad stadieväxling är.

Jag kan sortera bekanta ord i rätt ordklasser, också om de är böjda och avledda.

• Jag kan namnge olika satsdelar i enkla meningar.

• Jag vet vilka de possessiva suffixen är.

• Jag vet vad inre och yttre lokalkasus är.

2) Tillämpning I + II: • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

Jag kan böja bekanta nomen i nominativ ental och flertal.

Jag kan böja bekanta nomen i partitiv ental och flertal.

Jag kan böja bekanta nomen i genitiv ental och flertal.

Jag vet vad ordstam betyder.

Jag kan böja bekanta nomen i essiv och förstår dess betydelse.

Jag kan böja bekanta nomen i translativ och förstår dess betydelse.

Jag kan böja bekanta nomen i inre och yttre lokalkasus.

Jag känner igen när nomen är böjda i komitativ.

Jag kan böja bekanta nomen i abessiv och förstår dess betydelse.

Jag känner igen när nomen är böjda i instruktiv.

Jag kan använda possessiva suffix med nomen.

Jag vet när subjektet ska stå i nominativ respektive partitiv.

Jag kan böja predikatet i rätt form enligt subjektet.

Jag vet vad unipersonella meningar är.

Jag kan bilda unipersonella meningar på åtminstone ett sätt (t.ex. med nomen i genitiv).

Jag vet vad adjektivpredikativ och substantivpredikativ är.

Jag vet när predikativet ska stå i nominativ respektive partitiv.

Jag vet när predikativet ska stå i ental respektive flertal.

Jag kan komparera adjektiv.

Jag kan böja komparativ och superlativ i de fyra temaformerna.

Jag förstår principerna för hur man böjer sammansatta ord.

3) Tillämpning II: • • • •

Jag kan böja bekanta nomen i komitativ.

Jag kan böja bekanta nomen i instruktiv.

Jag kan bilda unipersonella meningar på flera olika sätt.

Jag kan använda förstärkningsord med adjektivets positiv, komparativ och superlativ.

• Jag kan använda omskrivningar för svenskans absoluta komparativ.

• Jag kan böja adjektiv i s.k. kulminationssuperlativ.

• Jag kan böja sammansatta ord även om de är obekanta för mig.