Ovi auki 1 blädderex

OVI

1

AUKI

Anna Brännström • Rita Klemets • Tuula Lahtinen • Karin Saarukka • Marikki Sjöström • Eva Sundgren

SCHILDTS & SÖDERSTRÖMS

Schildts & Söderströms www.sets.fi Redaktör: Roland Juthman Grafisk formgivning och ombrytning: Heidi Hjerpe/Ab Kustmedia Oy Författarna vill tacka Svenska kulturfonden för understöd för arbetet med detta läromedel.

Första upplagan, första tryckningen © 2016 Anna Brännström, Rita Klemets, Tuula Lahtinen, Karin Saarukka, Marikki Sjöström, Eva Sundgren och Schildts & Söderströms Kopieringsförbud Det här verket är en lärobok.

Verket är skyddat av upphovsrättslagen (404/61).

Det är förbjudet att fotokopiera, skanna eller på annat sätt digitalt kopiera det här verket eller delar av det utan tillstånd. Kontrollera om läroanstalten har gällande licenser för fotokopiering och digitala licenser. Mer information fås av Kopiosto rf www.kopiosto.fi.

Det är förbjudet att ändra verket eller delar av det.

ISBN 978-951-52-3931-0 2016

Hej och välkommen att jobba med Ovi auki!

Ovi auki är en läroboksserie för gymnasiet i A-finska. Den första kursen tar avstamp i vardagen med skola, närmiljö och intressen. Med hjälp av de verktyg du får kan du berätta om dig själv och diskutera din egen vardag, verklighet och dina åsikter med andra.

Varje kursbok innehåller texter och uppgifter uppdelade i tre tematiska avsnitt, JAKSO 1–3. I början av varje JAKSO finns lärandemål för avsnittet. Lärandemålen är uppdelade på tre nivåer och hjälper dig hitta din egen kunskapsnivå och målnivå.

Bekanta dig därför först med målen och välj därefter vad du ska fokusera på.

I varje JAKSO finns fem steg eller delområden: • • • • •

ALKU – bygg grunden och se helheten SANOJA – utvidga och förstärk ordförrådet TILANTEITA – träna muntliga situationer TIETOA – läs och fördjupa dig i sak, text och språk TAITOA – utmana dina kunskaper skriftligt eller muntligt

Börja med ALKU och välj därefter de steg och delområden som du vill fokusera på.

Delarna bygger på varandra, vilket gör att du kan studera allt eller hoppa över det som du tycker att du redan behärskar respektive det som känns som överkurs.

Grammatiken finns samlad bak i boken, i RAKENTEET. Där finns både förklaringar och övningar. Kurs 1 fokuserar på verb och objekt.

I JAKSO 1–3 kommer du också att stöta på två typer av tipsrutor: SANASEPPÄ och SANAVALMIS. SANASEPPÄ ger dig konkreta tips och regler för böjning, ordbildning och annan grammatik. Vi har valt att låta SANASEPPÄ fokusera på de regler och mönster som man har mest nytta av – inte på undantag och ovanliga former.

SANAVALMIS tar upp idiom, fraser och andra fasta uttryck – språkets kryddor.

Längst bak i boken finns en alfabetisk ordförteckning finska–svenska. Där hittar du böjningsformerna till de ord som presenteras i boken.

Vi önskar dig glädje och framsteg i studierna! Lycka till!

Anna, Eva, Karin, Marikki, Rita & Tuula

JAKSO 1

JAKSO 2

ARKIELÄMÄÄ – VARDAGSLIV......... 6

HYVÄ TERVEYS – GOD HÄLSA....... 56

Minä....................................................................................8 Noppapeli........................................................................ 10

ALKU.....................................................................................58 Nuoret ja terveys...............................................................58 HALLITSE SANAT..............................................................60 TYÖSTÄ TEKSTIÄ.............................................................. 63

ALKU................................................................................. 12 Lukiolaisen elämää....................................................... 12 SANOJA........................................................................... 19 Lukiossa........................................................................... 19 Harrastuksia................................................................... 23 Ruoka-aineet................................................................. 29 Ruoanlaitto..................................................................... 33 TILANTEITA..................................................................... 41 Kaupan tiskillä................................................................ 41 Ravintolassa................................................................... 42 Vaatekaupassa.............................................................. 44 TIETOA............................................................................ 45 Ystävyys.......................................................................... 45 Perhe ja suku................................................................. 49 Saako halvalla hyvää?................................................. 52 TAITOA............................................................................ 54 Oman haastattelun tekeminen................................. 54 Esitelmä........................................................................... 54 Kirjoitelma....................................................................... 55

SANOJA...............................................................................66 Ruumiinosia........................................................................66 Ihmisen sisäelimiä.............................................................. 71 Sairauksia, onnettomuuksia ja oireita.......................... 76 Hoito ja hoitohenkilökunta.............................................. 83 TILANTEITA.........................................................................90 Ajanvaraus..........................................................................90 Lääkärissä...........................................................................92 Apteekissa.......................................................................... 94 TIETOA.................................................................................95 Ensiapua .............................................................................95 Anna meille meidän yhteiset vaivamme................... 100 Epidemiat........................................................................... 103 TAITOA............................................................................... 106 Kirjoitelma.......................................................................... 106 Esitelmä/ryhmätyö........................................................... 106 Oman haastattelun tekeminen.....................................107

JAKSO 3

RAKENTEET

LÄHIYMPÄRISTÖ – NÄRMILJÖN....108

INTRODUKTION....................................... 148

ALKU.....................................................................................110 Ihmisen tavanomainen elinpiiri ja lähiympäristö.......110 HALLITSE SANAT..............................................................112 TYÖSTÄ TEKSTIÄ.............................................................. 114 SANOJA...............................................................................116 Asuminen............................................................................116 Toimipaikkoja ja palveluja...............................................121 Liikenneyhteyksiä............................................................. 127 TILANTEITA........................................................................ 134 Lipun ostaminen .............................................................. 134 Joukkoliikenteessä..........................................................136 TIETOA................................................................................ 138 Asuako maalla vai kaupungissa?................................. 138 Mielipiteitä omasta lähiympäristöstä........................... 143 TAITOA................................................................................ 147 Oman haastattelun tekeminen..................................... 147 Esitelmä............................................................................... 147 Kirjoitelma........................................................................... 147

1.1. ORDKLASSER OCH SATSDELAR..................................149 1.1.1 Ordklasser...................................................................149 1.1.2 Satsdelar....................................................................149 1.2 TEMAFORMERNA.............................................................150 1.2.1 Verbets fyra temaformer........................................150 1.2.2 Nomens fyra temaformer......................................151 1.2.3 Stadieväxling............................................................152

VERB ...........................................................156

2.1. VERB I AKTIV..................................................................... 157 2.1.1. Tempus (indikativ) ...................................................158 2.1.2 Imperativ ................................................................... 171 2.1.3 Konditionalis ............................................................ 177

2.1.3.1 Konditionalis i presens .............................. 178

2.1.3.2 Konditionalis i perfekt ..............................182

2.1.3.3 Sammanfattande övningar......................183 2.1.4 Potentialis ...............................................................185

2.1.4.1 Potentialis i presens ..................................185

2.1.4.2 Potentialis i perfekt ...................................188

2.1.4.3 Sammanfattande övningar......................190 2.1.5 Jussiv ........................................................................190

2.2 VERB I PASSIV..................................................................193 2.2.1. Tempus (indikativ) .................................................194

2.2.1.1 Presens .........................................................194

2.2.1.2 Imperfekt .....................................................195

2.2.1.3 Perfekt och pluskvamperfekt ................. 197

2.2.1.4 Sammanfattande övningar......................199 2.2.2 Konditionalis...........................................................202 2.2.3 Potentialis ..............................................................204 2.2.4 Jussiv ......................................................................205 2.2.5 Andra man-uttryck än passiv.............................206

OBJEKT......................................................208

3.1 TEMAFORMERNA OCH OBJEKTETS FORMER........209 3.2 NÄR ANVÄNDA PARTITIV?.............................................211 3.3 NÄR ANVÄNDA NOMINATIV OCH GENITIV?...........216 3.4 PERSONLIGA PRONOMEN OCH KUKA SOM OBJEKT...............................................................................219 ALFABETISK ORDFÖRTECKNING FINSKA–SVENSKA....224 BILDKÄLLOR............................................................................240

ALOITETAAN

IHANA ARKI Elämän makuja

Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa.

Valitse ystäväsi hitaasti, luovu heistä vieläkin hitaammin.

JAKSO 1: ARKIELÄMÄÄ – VARDAGSLIV LÄRANDEMÅL FÖR AVSNITT 1 Grunderna: • Jag kan berätta vem jag är, hur gammal jag är och varifrån jag kommer samt uppge motsvarande grundläggande personuppgifter.

• Jag kan benämna de ämnen som jag studerar i gymnasiet.

• Jag kan grundläggande gymnasierelaterade ord (som gymnasium, schema, period, lektion, lärare, handledare, studentexamen och provvecka).

• Jag kan muntligt ange mina fritidsintressen.

• Jag kan benämna centrala födoämnen.

Tillämpning I: • Jag kan på ett allmänt plan berätta om min skoldag.

• Jag kan på ett allmänt plan berätta om mina hobbyer och intressen.

• Jag kan på ett allmänt plan diskutera olika fritidsintressen (ställa enkla frågor, visa intresse, ställa följdfrågor, svara kort på frågor).

• Jag kan tolka ett recept.

• Jag kan göra enkla matinköp och vid behov fråga var produkter finns.

• Jag kan beställa, ta emot, tacka för och betala för mat på restaurang.

• Jag kan göra målinriktade klädinköp.

Tillämpning II: • Jag kan diskutera mina förutsättningar, förhoppningar och farhågor.

• Jag kan reflektera kring gymnasistens vardag och utmaningar ur olika synvinklar.

• Jag kan mångsidigt diskutera mina styrkor, svagheter och framtidsplaner.

ALOITETAAN

OLLA

KENELLÄ ON?

MINÄ?

Mä oon Tiia, kuka sä oot?

Olen Tuisku ja tässä on kaverini Pyry.

Olet hyvä tyyppi.

Lyyti on rento.

He ovat lukiolaisia.

Olette myöhässä…

Olet muuten oikeassa!

Elias on vielä lounaalla/syömässä.

Minulla ei ole kynää.

Onko sinulla lainata kynää?

Hänellä ei ole kynää.

Meilläkään ei muuten ole.

Teilläkö on?

ASUN

Koulukadulla Mustasaaressa Sipoossa Lounais-Suomessa Pohjanmaalla Sisä-Suomessa Uudellamaalla länsirannikolla maaseudulla keskellä kaupunkia

KÄYN

lukiota usein mummon luona mielelläni teatterissa treeneissä kuntosalilla

VAPAAAIKANA

luen scifi-kirjoja bloggaan muodista pelaan jalkapalloa hengailen kaverien kanssa ohjelmoin käyn salilla en ota stressiä

MITÄH? OHOH! VOI HITSI! Jos osaat reagoida oikein, annat hyvän kuvan itsestäsi. Se antaa varmuutta.

Aloita jo luokkahuoneessa. Täydennä listaa!

Kun tulet tai lähdet Anteeksi, että olen myöhässä.

Saadaanko me lähteä, kun ollaan valmiita?

Voinko lähteä vähän aikaisemmin, koska …

Saan tunnin aikana tärkeän puhelun. Voinko vastata siihen?

– Ole hyvä vain. Ilman muuta. Toki.

– Se ei valitettavasti nyt käy, koska …

Kun et saanut selvää Anteeksi? (+kysymysintonaatio) Anteeks(i), en kuullu(t).

Anteeksi, voisitko puhua kovempaa.

Anteeksi, mutta nyt kuuluu huonosti.

Anteeksi, voisitko puhua mikrofoniin.

Anteeksi, mutta missä nyt mennään?

Nyt putosin vähän kärryiltä.

Anteeksi, mutta voisitko selittää.

Ja sama ruotsiksi/suomeksi Mitä … tarkoittaa?

Miten sanon … (suomeksi)?

Kun et ole varma…

En kyllä tiedä …

En ole ihan varma, mutta luulen…

Mitä tässä pitäisi tehdä?

En pääse alkuun (tämän kanssa).

Saisimmeko mallin/mallilauseen?

Saisimmeko vähän lisäaikaa?

Voinko sanoa näin?

Onko tämä oikein?

Onko meillä läksyjä/kotitehtäviä?

Mitä meille tulee läksyksi?

Millä sivulla se on?

Milloin sen pitää olla valmis?

Kun kysyt ja ilmaiset mielipiteen Mitä mieltä?

Mitä mieltä olet siitä, että …?

Mitä ajattelet siitä, että …?

Mitä tarkoitat?

Oletko samaa mieltä?

Olen vähän eri mieltä.

En sanois(i) ihan noin.

Nyt et oo (ole) tosissas(i)!

Kun lopetat Hyvää päivänjatkoa!

Hauskaa viikonloppua!

Samoin! Kuin myös!

Nähdään!

Palataan! (puhelimessa)

ALOITETAAN

Noppapeli!

Muodostakaa kolmen tai neljän hengen ryhmiä. Ryhmä tarvitsee nopan ja jokainen pelaaja jonkin pienen esineen pelinappulaksi.

ALOITA TÄSTÄ

Kenet suomalaisen näyttelijän tai muusikon tiedät nimeltä?

Missä asut?

Minkävärinen kotitalosi on?

Fanitatko jotain urheilijaa tai muuta julkkista?

Kerro, mitä söit aamupalaksi.

Takaisku!

Jätä heitto väliin.

Takaisku!

Millä tulit tänään kouluun?

Mikä on mieliruokasi?

Siirry kaksi askelta taaksepäin.

Pidätkö ruoanlaitosta?

Ajatko mopoa/ traktoria/ mönkijää?

Mikä on lempipullasi kahvilassa?

Mainitse viisi paikkakuntaa Suomessa, joissa olet käynyt.

Mikä on lempijälkiruokasi?

Mitä et koskaan syö?

Mikset?

Minkä leffan näit viimeksi? Mistä se kertoo?

Takaisku!

Siirry kaksi askelta taaksepäin.

Silitätkö itse vaatteesi?

Pesetkö koskaan vaatteitasi käsin?

Mihin aikaan heräsit?

Kuka teillä vie roskat ulos?

Mitä aineita opiskelet tässä jaksossa?

Selitä vierailijalle, missä koulun vessa on.

Takaisku!

Siirry kaksi askelta taaksepäin.

Kuinka vanha olit, kun opit pyöräilemään?

Kuka opetti sinua?

Mikä oli lempikirjasi pienenä?

Mistä se kertoi?

Mihin maahan lähtisit vaihtooppilaaksi?

Miksi?

Käytätkö silmälaseja tai piilolinssejä?

Lihaa vai kalaa?

Takaisku!

Jätä heitto väliin.

Onko teillä lemmikkieläintä?

Mikä eläin?

Montako tuntia päivässä istut näytön ääressä?

Takaisku!

Jätä heitto väliin.

Mikä on lempisivustosi internetissä?

Miksi?

Mihin maahan et ikinä matkustaisi?

Mikset?

Astut vahingossa kaverin varpaille.

Mitä sanot?

Takaisku!

Siirry kaksi askelta taaksepäin.

MAALI

jakso 1

alku

Lukiolaisen elämää Missä kävit peruskoulun?

Mitä aineita olet valinnut lukio-opintoihisi?

Mitä lukiota käyt ja miksi hakeuduit sinne?

Mitä haluaisit tehdä lukion jälkeen?

Kuinka pitkä koulumatkasi on?

Millä/Miten kuljet koulumatkat?

Mitä harrastat vapaa-aikanasi?

1

TEHTÄVÄ KYSYMME Paritehtävä. Kysy pariltasi yllä olevat kysymykset. Vastaa parisi kysymyksiin.

TEHTÄVÄ

2 VERBIT HALTUUN

A) Täydennä.

Svenska

gå (i)

1. teemamuoto

2. teemamuoto

3. teemamuoto

4. teemamuoto

olla

olen

oli

ollut

käydä

söka sig (till)

hakeudun

färdas

kulkea

välja

valita

vilja

12 ovi auki – kurs 1

hakeutunut kulki

haluan

göra ha som hobby

kävi

teki harrastaa

alku

jakso 1

B) Paritehtävä. Kysy Kyllä/Ei -kysymyksiä pariltasi: Oletko kaksikielinen? Haitko muihinkin kouluihin?

Käytä kaikki A)-tehtävän verbit. Vastaa parisi kysymyksiin.

Esimerkiksi: Valitsitko pitkän matikan?

– Kyllä, valitsin.

– Ei, en valinnut.

TEHTÄVÄ

Harrastatko jotain?

– Kyllä, harrastan jalkapalloa.

– Ei, en harrasta mitään.

3 NELJÄ LUKIOLAISTA

A) Olemme haastatelleet neljää suomenkielistä lukiolaista. Kuuntele haastattelut ja vastaa kysymyksiin ruotsiksi. Huomaa apusanasto.

1) 2) 3) 4) 5) 6)

Var studerar eleven?

Varför valde hen att söka dit?

Hur lång skolväg har hen och hur tar hen sig till skolan?

Vad berättar hen om sina ämnesval?

Vad skulle hen vilja göra efter gymnasiet?

Vad gör hen på fritiden?

Haastattelu 1: Meri 1) ________________________________________________________________________________ 2) ________________________________________________________________________________ 3) ________________________________________________________________________________ 4) ________________________________________________________________________________ 5) ________________________________________________________________________________ 6) ________________________________________________________________________________

SANASTO kylä sijaita suurin piirtein nykyinen jollain lailla paljon nähtävää enemmän koettavaa kävellen talvipakkanen

by ligga, vara belägen ungefär nuvarande på ett eller annat sätt mycket att se mer att uppleva till fots vinterköld

helle hetta, gass hyötyliikunta nyttomotion opintosuunnitelma studieplan luonnontiede naturvetenskap jakso period haaveilla jostakin drömma om ura karriär kuntosali gym lenkkeillä jogga

kurs 1 – ovi auki

13

tty

ti tun

syt läk kirjo

ma

ä

lm

ite

lo

sao

t

ee

itt

vo

unti

itel

es

ti

ta

int

op

l

hje

o o-

ma

arvioin

n

sallistumine

aktiivinen o

m

äno

uusia

koulupäivä

pois

aja hja

i ioint

rv

itsea

opiskelu ryh

ty

koeviikko

s

t

va

et

lin

na

ise

k

hylät

uusintakoe

LUKIO

ollis pak

si urs

arvosana

koe kurssit

ilmoittautua kurssille

ks y vä

tentti

na

nta

aa

tarkoitus

lou

arjo

tt ori

iss

yle

hy

vapaa-aika

ssit

su

to

so jak

kur

kin

ä

äv

st ivi

hyppyt

loma

tut

jatk o-o p

s

as

en

stu

pil

in hto

lepo

rra

op

aae va p

yli

into ja v

art e

Lukiossa ha

jakso 1

n

sanoja

1

TEHTÄVÄ MIELLEKARTASTA A) Tutkikaa yllä olevaa miellekarttaa pareittain tai ryhmittäin. Mitä sanat tarkoittavat? Puuttuuko kartasta mielestänne tärkeitä sanoja?

B) Käännä kysymykset ja kysy ne sitten pariltasi.

1) Vem är din grupphandledare?

2) Har du håltimmar den här perioden?

3) Har du redan avlagt (=suorittaa) några kurser?

4) Vilka prov har du under provveckan?

5) Är det viktigt med bra betyg?

6) Vilka valbara kurser tänker du gå?

7) Tycker du om att hålla föredrag?

8) Vad tycker du om finskatimmarna?

9) Har du mycket läxor?

10) Hurudana mål har du? kurs 1 – ovi auki

19

jakso 1

sanoja

TEHTÄVÄ

2 TÄYDENNÄ

Tämä (1) _____________ (period) on ollut todella rankka. (2) ____________________ (läxor, minkä?) lisäksi melkein joka kurssilla on ollut (3) ____________________ (uppsatser, mitä?) ja (4) ____________________ (föredrag, mitä?). Onneksi minulla on ensi jaksossa muutama (5) ____________________ (håltimme).

Kursseilla opiskelijoita kannustetaan (6) ____________________________________________ (aktivt deltagande, mihin?) eikä luvattomia (7) _____________________________ (frånvaro) sallita.

Jos kokeesta saa (8) ________________________________________ (underkänt vitsord, minkä?), se pitää (9) ________________ (ta om). Opiskelu lukiossa on (10) ________________________ (allmänbildande, mitä?) ja valmistelee (11) ___________________________________________ (för fortsatta studier, mitä?) varten. Mikolla on korkeat (12) ______________________ (mål), hän aikoo saada erinomaisen (13) _______________________ (vitsord) joka (14) ______________________ (kurs, mistä?).

TEHTÄVÄ

3 OLEN NYT LUKIOLAINEN

A) Käännä sanat ja ilmaukset suullisesti. päästä lukioon

syysloma

heikko arvosana

luoda sosiaalinen verkosto ilmoittamaton poissaolo pitää esitelmä

laatia/kirjoittaa kirjoitelma

hiihtoloma

rehtori opintotuki

oppitunti hylätty arvosana

abiturientti

erinomainen arvosana

B) Valitse viisi A)-tehtävän ilmaisua ja kirjoita tai sano jokaisella ilmaisulla virke itsestäsi ja opiskelustasi.

20 ovi auki – kurs 1

sanoja

TEHTÄVÄ

jakso 1

4 YHDISTÄ OIKEIN

Yhdistä oikein. Huomaa, että lauseen osia voi ehkä yhdistää monella tavalla.

1) Jani käy

yhteiskuntaopissa.

2) Kävin eilen illalla

toisella vuosikurssilla.

3) Elsa on

terveystiedosta.

4) Haluaisin olla hyvä

on opettanut saksaa viisitoista vuotta.

5) Minun pitäisi saada täysi kymppi

olen oppinut paljon.

6) Ilmoittauduin eilen biologian

kurssille.

7) Meillä on kivaa äidinkielen

kurssilla.

8) Tässä jaksossa

esitelmästä?

9) Katja

esitelmän?

10) Mitä pidit

ammattikoulussa.

11) Oletko jo pitänyt

ammattikoulua.

TEHTÄVÄ

5 TÄH?

Pari- tai ryhmätehtävä. Lue ääneen ja käännä lihavoidut kohdat.

1) Pääsin yläkoulusta jo vuosi sitten, mutta koska menin kymppiluokalle aloitin lukion/lukiossa vasta tänä syksynä.

2) Sain vuoden aikana lisää itsevarmuutta ja olen nyt ihan eri tavalla motivoitunut opiskelemaan.

3) Esa, joka oli luokkakaverini alakoulussa, lopetti lukion ensimmäisen viikon jälkeen ja siirtyi ammatti kouluun sähkölinjalle.

4) Veljeni on kolmannella vuosikurssilla ja abiturientti. Hän kirjoittaa nyt syksyllä englannin, toisen kotimaisen kielen ja terveystiedon.

5) Hän on monta kertaa sanonut, että kurssin tenttiminen vaatii itsekuria ja kannattaa vain, jos ei muuten saa kurssia mahtumaan opinto-ohjelmaan.

6) Reijan vanhemmat asuvat kaukana täältä, mutta Reija halusi aloittaa puhtaalta pöydältä kavereitten suhteen ja valitsi tämän lukion.

7) Joskus on helpompaa luoda sosiaalinen verkosto ihan uudessa ympäristössä.

8) Jutellaan enemmän iltapäivällä. Milloin pääset koulusta?

9) Viimeinen oppitunti/tunti päättyy vasta puoli neljältä. Sitten voimme mennä jonnekin istumaan hetkeksi.

10) Mennään vain. Lähdetkö illalla mukaan leffaan?

11) Tänä iltana en kyllä pääse. Pitää lukea fysiikan kokeeseen, mutta viikonloppuna sitten. kurs 1 – ovi auki

21

jakso 1

sanoja

TEHTÄVÄ

6 OPPIAINEITA

Paritehtävä.

A) Kerratkaa yhdessä oppiaineiden nimet suomeksi. Mainitkaa myös puhekieliset nimet, jos tiedätte ne.

Ne saattavat vaihdella alueittain ja jopa kouluittain.

B) Kertokaa toisillenne tämän jakson ohjelmastanne. Kertokaa lempiaineista sekä myös hyppytunneista ja mitä niiden aikana teette. Tehkää muistiinpanoja parin kertomista asioista!

Mallilauseita: Tässä jaksossa tulen kouluun kahdeksaksi melkein joka aamu.

Tässä jaksossa ei ole yhtään hyppytuntia.

Minulla on tässä jaksossa matikkaa, maantietoa, uskontoa ja äidinkieltä.

Lempiaineeni on maantieto. Pidän/Tykkään maantiedosta.

C) Vaihtakaa paria. Selostakaa uudelle parille muistiinpanojen avulla mitä edellinen pari kertoi.

D) Kertokaa toisillenne mistä aineista piditte ylä- ja alakoulussa. Keiden kanssa olette olleet luokka kavereita alaluokilta tai jopa eskarista/esikoulusta asti?

TEHTÄVÄ

7 KYSY JA VASTAA

Paritehtävä.

A) Kysykää vuorotellen seuraavat kysymykset.

1) Mitä teet, kun tulet kouluun?

2) Mitä teet välitunnilla?

3) Mitä kaverisi tekee hyppytunnilla?

4) Mitä opettaja ei tee?

5) Mitä koulun terveydenhoitaja ei tee?

6) Mitä et koskaan tee?

7) Mitä teemme jakson viimeisellä viikolla?

8) Mitä teemme kotona kaiket illat?

9) Mitä yläkoululaiset eivät tee?

10) Mitä teemme vain pakon edessä?

B) Valitse viisi kouluainesanaa ja sitten kysy ja vastaa vuorotellen.

1) Mistä tykkäät kaikista eniten?

2) Mistä et välitä ollenkaan?

3) Missä olet hyvä?

4) Missä sinä olit yläkoulussa parempi?

5) Mitä opiskelet tässä jaksossa?

6) Minkä aineen opettaja (sano opettajan nimi) on?

7) Mistä on hyötyä tulevaisuudessa?

8) Mitä olisi Suomessa opiskeltava enemmän?

9) Mikä on mielestäsi paras aine?

10) Mihin aineeseen haluat panostaa?

22 ovi auki – kurs 1

sanoja

jakso 1

Harrastuksia 1

TEHTÄVÄ MITÄ VOI HARRASTAA? Kerro miellekartan avulla, mitä esimerkiksi voi harrastaa.

sä

uk

ku

el

a rjo ite lla

llä

katsoa

ul

aa

soitin MUSIIKKI

KIRJALLISUUS

ata

taidenäyttely teatteri

lla

uste

seur YHTEISÖ

keskustella

rupatell

a

aa

itt

jo

kir

lajityyppejä, genrejä

museo

TAIDE

tav

seurakunta

ä

tä

it es

da

ä ltä ve ä s lukea

HARRASTUKSIA, HARRASTAA

nä

luo

kuunnella

TEHTÄVÄ

URHEILU

ä yd

kä

yte

a

a

nä

ma

soitta

elokuva

alat

kilpailla la

te yt

s se yk

it

es

/ sä

lys

pe la ta

laji

ha

laji

e ill

yksilö

aji

urh

jo

kaverit

nuorisokerho

perhe

21 + 1

Etsi miellekartasta seuraavat sanat.

1) instrument 2) lagsport, laggren 3) individuell sport 4) genre 5) film 6) församling 7) konst 8) gå på utställning

9) skapa 10) diskutera 11) småprata 12) ungdomsgård 13) grupp, gemenskap 14) komponera 15) träna, öva

kurs 1 – ovi auki

23

jakso 1

sanoja

SANASEPPÄ -llA-loppuiset verbit – verb som slutar på –llA tulla tulen tuli tullut komma surffailla surffailen surffaili surffaillut surfa urheilla urheilen urheili urheillut idrotta keskustella keskustelen keskusteli keskustellut diskutera kiipeillä kiipeilen kiipeili kiipeillyt klättra ajatella ajattelen ajatteli ajatellut tänka esitellä esittelen esitteli esitellyt visa, presentera kuunnella kuuntelen kuunteli kuunnellut lyssna

TEHTÄVÄ

3 VERBIMESTARI

A) Taivuta ajatuskartan -llA -loppuiset verbit Sanasepän mallin mukaan.

1) harjoitella 2) keskustella 3) kilpailla 4) kuunnella 5) näytellä 6) rupatella 7) seurustella 8) urheilla B) Paritehtävä. Kysy pariltasi kysymyksiä käyttäen jokaista A)-tehtävän verbiä. Vastaa parisi kysymyksiin.

Käytä jokaista alla olevaa kysymyssanaa ainakin kerran.

Missä?

Mitä?

Mistä?

Milloin?

24 ovi auki – kurs 1

sanoja

jakso 1

Harrastuksistani Seuraavassa muutama nuori kertoo harrastuksistaan.

Viktor Aloitin viisivuotiaana jalkapallon, sillä niin tekivät kaikki kaverinikin. Vaikka nautin siitä ja olin joukkueemme kantavia voimia maalivahtina, jalkapallo ei ollut mun juttu. Kymmenvuotiaana pääsin mukaan musikaaliin, jossa tarvittiin lapsinäyttelijöitä. Olen aina pitänyt musikaaleista ja laulamisesta. Äänenmurroskaan ei estänyt minua laulamasta, vaikkakaan en juuri silloin halunnut laulaa yleisön edessä. Nyt lukiossa valitsen kaikki musiikkikurssit enkä malta odottaa seuraavaa esiintymistä. Haaveilen musikaaliartistin urasta.

Krista Olen perheemme kuopus ja minulla on kaksi vanhempaa veljeä. Veljeni harrastavat motocrossia, joten minäkin halusin aloittaa sen harrastamisen.

En edes muista, kun ajoin ensimmäisen kerran mönkijällä, niin nuori olin.

Isäni valmentaa veljiäni ja huoltaa heidän pyöriään, joten ei ollut mikään ihme, että minä innostuin. Sain ensimmäisen pyöräni viisivuotiaana ja aloitin kilpailemisen melkein heti, sillä harrastamisen aloittamiseen ei ole alaikärajaa. Pyörän ja ajopuvun koot ovat kasvaneet vuosien varrella.

Parhaita hetkiä ovat ne, kun ajaa haastavan radan, jossa on paljon hyppyjä ja kaarteita, ja paksun kurakerroksen peittämänä ylittää maaliviivan. Joskus ajamme ihan huvin vuoksi maastossa, jolloin voin nauttia vauhdista ja siitä, kun saa taiteilla yli kivien ja kantojen.

Samuli Perheessäni kaikki harrastavat jotain talvilajia, joko murtomaahiihtoa tai laskettelua. Minä valitsin ainoana perheessäni lajikseni lumilautailun.

Lautailun lisäksi harrastan virkkaamista, josta innostuin, kun luin netistä pojasta, joka oli alkanut virkata pipoja, joista tuli niin suosittuja, että hän perusti niitä myyvän yrityksen.

Käsityötä mukanaan kantavaa poikaa ihmetellään ja hämmästellään, vaikka käsityöt ovatkin yleistyneet miesten keskuudessa. Täytyy vain toivoa, että käsityöt tulevat yhtä suosituiksi kuin julkisella paikalla lukeminen, jonka sanotaan tekevän miehestä kuin miehestä komean.

kurs 1 – ovi auki

25

jakso 1

sanoja

TEHTÄVÄ

4 PÅ SVENSKA

Vastaa kysymyksiin ruotsiksi.

VIKTOR 1) Miksi Viktor ei jatkanut jalkapallon pelaamista?

2) Milloin Viktor ei halunnut laulaa yleisön edessä?

3) Mitä asioita Viktor odottaa?

KRISTA 1) Onko Krista perheensä vanhin lapsi?

2) Milloin Krista kokeili mönkijällä ajamista ensimmäisen kerran?

3) Miksi Krista rupesi ajamaan motocrossia?

4) Mikä motocrossissa on Kristan mielestä kivaa?

SAMULI 1) Mikä on erikoista Samulin harrastusvalinnoissa? (2 asiaa) 2) Samuli toivoo humoristisesti jotain. Mitä?

Hei, me harrastetaan Harrastuksia on niin lukuisia, että niiden luetteleminen on täysin mahdotonta.

Jo pelkästään urheiluharrastuksia on lukemattomia, sillä urheilua ja liikuntaa voi harrastaa joko ryhmässä tai yksin.

Porukalla harrastaminen ei rajoitu ainoastaan urheiluun, vaan ryhmässä voi harrastaa vaikkapa partiota, pienoismallien rakentamista, pelaamista, käsitöitä tai musiikkia. Tanssi on oiva esimerkki harrastuksesta, jota voi harrastaa yksin, kaksin tai porukassa. Tanssia voi melkeinpä missä ja miten vain ja se sopii kaiken ikäisille ja kokoisille, kunnosta riippumatta.

Moniin harrastuksiin tarvitaan kuitenkin varusteita, joiden kustannukset voivat kohota pilviin. Jotkut harrastavat keräilyä, jolloin harrastusten kustannukset koostuvat siitä, että he kasvattavat kokoelmaansa ostamalla siihen täydennystä aika ajoin. Harrastamista on sekin, kun nauttii luonnossa oleskelusta ja mietiskelystä tai tekee sellaista, jossa ei tarvitse paljon välineitä. Tällaisia harrastuksia ovat muun muassa geokätköily ja lukeminen.

26 ovi auki – kurs 1

sanoja

jakso 1

Harrastamista varten ei aina tarvitse lähteä kotoa tai panostaa siihen suuria summia. Tietokoneen välityksellä voi pelata pelejä ja jopa luoda oman hahmon, joka seikkailee virtuaalimaailmassa. Eikä esimerkiksi langan ja virkkuukoukun ostamisesta koidu suuriakaan kuluja.

Melkeinpä mitä vain voi kutsua harrastukseksi, teki sitä sitten ohjatusti tai omin päin. Yksi pelaa jalkapalloa, toinen heittää keihästä. Joku on intohimoinen partiolainen, ja joku toinen laulaa kuorossa. Bänditoiminta on monille mieluista, kun taas toiset uppoutuvat pelimaailmaan tai viettävät viikonloppunsa ja kaiken vapaa-aikansa roolipelien parissa. Mutta yksinkin voi harrastaa, eikä kaiken tarvitse olla ohjattua. Moni pitää blogia, valokuvaa, leipoo tai askartelee ja saattaa jopa ansaita sievoisen summan tekemillään tuotteilla.

Jotkin asiat mielletään helposti tyypillisiksi tyttöjen tai poikien harrastuksiksi. Mielenkiintoista on se, että nuorista ratsastajista suurin osa on tyttöjä, kun taas maailman huipulta löytyy paljon menestyneitä miesratsastajia. Toinen esimerkki: vaikka ennen ajateltiin, että keittiö on naisten valtakuntaa, on ruoanlaitto ja keittiössä työskenteleminen nykyään hyvinkin miehistä, koska monet maailman tunnetuimmista kokeista on miehiä.

Mistä kiinnostus johonkin asiaan lähtee? Onko se sisäsyntyistä vai vetääkö joku tai jokin meidät harrastuksen pariin? Ehkä se on vähän molempia. Taipumus johonkin asiaan osoittaa suunnan, mutta useimmiten harrastus syntyy ympäristön vaikutuksesta. Se, mitä on tarjolla rajoittaa valintoja ja lisäksi kavereiden ja vanhempien, sisarusten tai kavereiden kiinnostus vaikuttaa meihin. Innostus on tarttuvaa!

SANASTO aika ajoin ansaita askarrella bänditoiminta

geokätköily intohimoinen keihäs kohota pilviin koitua: jostakin koituu jotakin kuoro kustannus luetella lukematon lukuisa mieltää mieluinen mietiskely ohjatusti

tidvis förtjäna pyssla bandverksamhet, att vara med i ett band geocaching passionerad spjut bli skyhög något förorsakar ngt kör kostnad räkna upp otalig talrik uppfatta trevlig, angenäm funderande, mediterande under handledning

oiva oleskelu olla tarjolla omin päin panostaa partiolainen rajoittaa rajoittua johonkin sievoinen summa sisäsyntyinen taipumus tarttuva täydennys

uppoutua johonkin valinta valtakunta varuste väline välityksellä: jonkin v. ympäristön vaikutus

utomordentlig att vistas, det att man vistas finnas till buds på egen hand satsa scout begränsa begränsas till ngt en nätt summa medfödd anlag, fallenhet smittsam påfyllnad, komplettering, här också: mer försjunka sig i, fördjupa sig i val rike utrustning redskap via ngt påverkan från omgivningen

kurs 1 – ovi auki

27

jakso 1

sanoja

TEHTÄVÄ

5 ETSIVÄ LÖYTÄÄ

Etsi tekstistä seuraavat ilmaukset suomeksi ja alleviivaa ne: 1) 2) 3) 4) 5)

ensam, på tumanhand eller i ett gäng/i en grupp Kostnaderna kan bli skyhöga.

Allt behöver inte vara handlett.

Största delen är flickor.

Ivern smittar.

TEHTÄVÄ

6 PÅ SVENSKA

Ruotsinna.

1) Tietokoneen välityksellä voi pelata pelejä ja jopa luoda oman hahmon, joka seikkailee virtuaalimaailmassa.

2) Esimerkiksi langan ja virkkuukoukun ostamisesta ei koidu suuriakaan kuluja.

3) Toiset uppoutuvat pelimaailmaan tai viettävät viikonloppunsa ja kaiken vapaa-aikansa roolipelien parissa.

4) Moni askartelee ja saattaa jopa ansaita sievoisen summan tekemillään tuotteilla.

5) Jotkin asiat mielletään helposti tyypillisiksi tyttöjen tai poikien harrastuksiksi.

6) Onko se sisäsyntyistä vai vetääkö joku tai jokin meidät harrastuksen pariin?

7) Taipumus johonkin asiaan osoittaa suunnan, mutta useimmiten harrastus syntyy ympäristön vaikutuksesta.

TEHTÄVÄ

7 MIKSI JUURI TÄMÄ HARRASTUS?

Keskustele tekstin pohjalta pienryhmässä siitä, mikä on vaikuttanut omiin harrastusvalintoihisi. Mitä perheenjäsenesi harrastavat? Onko itselläsi tai jollain sukulaisellasi tai kaverillasi erikoinen harrastus?

Millaisia? Mistä olet/he ovat saaneet idean epätavalliseen harrastukseensa?

28 ovi auki – kurs 1

tilanteita

jakso 1

KAUPAN TISKILLÄ – Mitä saisi olla?

– Luin lehdestä, että teillä oli naudanpaisti tarjouksessa.

– Kyllä vain, kuinka paljon laitetaan?

– Luulen että 800 g riittää. Entä onko teillä savusiikaa?

– Se on valitettavasti loppu, mutta meillä on savustettua lohta.

– Otan sitten sitä, puoli kiloa kiitos.

– Tämä pala olisi 600 g, käykö se?

– Käy. Sitten voisin vielä ottaa kreikkalaista salaattia.

– Kuinka paljon haluat? Sitä myydään 100, 200 ja 400 gramman rasioissa.

– 400 g.

– Tuleeko vielä muuta?

– Ei muuta. Kiitos ja näkemiin.

– Näkemiin.

1

TEHTÄVÄ KAUPPATORILLA Paritehtävä. Olet ostoksilla torikauppiaan luona. Esitä parisi kanssa seuraava vuoropuhelu.

A: Hälsa.

B: Hälsa. Fråga vad det får lov att vara.

A: Säg att du vill ha två kilo nypotatis och tre gurkor och en halv liter ärter.

B: Fråga om kunden vill ha något mer.

A: Säg att du vill ha ett kilo morötter. Fråga också om jordgubbarna är inhemska eller utländska.

B: Säg att ni har både inhemska och utländska jordgubbar. De inhemska är lite dyrare men också lite sötare.

A: Fråga om du får smaka.

B: Svara att det går bra.

A: Säg att det smakade gott och att du tar en liter inhemska jordgubbar.

B: Fråga om det var bra så.

A: Säg att det är bra så och fråga vad det kostar.

B: Säg att det kostar 23,50. inhemsk kotimainen A: Fråga om de tar bankkort. kontanter käteinen B: Säg att ni tyvärr bara tar kontanter. nypotatis uudet perunat A: Ge 25 euro och säg varsågod. sötare makeampi utländsk ulkomainen B: Ge 1,50 tillbaka och säg varsågod.

A: Tacka och säg hejdå.

TEHTÄVÄ

2 OMA TILANNE

Paritehtävä. Keksi parisi kanssa oma ostotilanne torilla, kauppahallissa tai kaupassa.

kurs 1 – ovi auki

41

jakso 1

tilanteita

RAVINTOLASSA – Ruokalistat, olkaa hyvä.

– Kiitos. Ajattelimme syödä oikein pitkän kaavan mukaan tänään.

Mitä suosittelisitte?

– Alkuruoaksi suosittelisin keittoa, esimerkiksi rapukeittoa. Ja pääruoaksi tietysti päivän erikoista, häränfileetä kermakastikkeessa ja paistettuja perunoita. Voisin ottaa juomatilauksenne nyt, niin saatte rauhassa miettiä tilaustanne hetken.

– Minä voisin ottaa ison kokiksen.

– Ja minulle kivennäisvettä.

– Tässä juomanne, olkaa hyvä. Löytyikö listalta hyvää syötävää?

– Minä otan, mitä suosittelitte, eli rapukeittoa alkuruoaksi ja häränfileetä pääruoaksi.

– Entä teille?

– Alkupalaksi voisin ottaa salaatin. Päivän erikoinen vaikutti kyllä hyvältä, mutta taidan kuitenkin ottaa grillattua kanaa ja lohkoperunoita.

--– Maistuiko ruoka?

– Kyllä! Se oli oikein hyvää!

– Haluaisitteko jälkiruokaa?

– Kyllä. Hmm... taidan ottaa jäätelöannoksen ja kupin kahvia.

– Minulle riittää kyllä pelkkä kahvi, olen ihan täynnä.

RUOKALISTA Alkupalat Keittiömestarin sipulikeitto krutongeilla Kalastajan lohileipä Rapukeitto Salaatti

Pääruoat Päivän erikoinen (vaihtelee) Grillattua kanaa Häränfile Kampelarulla lisukevaihtoehdot: ranskalaiset, lohkoperunat, muusi

jälkiruuat Tiramisu Talon jäätelö

42 ovi auki – kurs 1

alkuruoka förrätt erikoinen specialitet härkä oxe jälkiruoka efterrätt pitkän kaavan betyder här att man mukaan äter förrätt, huvudrätt

och efterrätt pääruoka huvudrätt ruokalista meny suositella rekommendera

tilanteita

jakso 1

1

TEHTÄVÄ RAVINTOLASSA Paritehtävä. Harjoittele tilanne parisi kanssa.

A: B: A: B: A:

B: A: B: A:

Be om menyn.

Ge menyn.

Fråga vad B rekommenderar.

Rekommendera den grillade laxen med grönsaker och ris.

Säg att det tyvärr inte går, eftersom du är allergisk mot fisk.

Fråga vad annat det finns som är gott.

Ge ett förslag.

Säg att det låter bra.

Fråga vad kunden vill dricka.

Berätta vad du vill ha.

allergisk mot allerginen jollekin grillad pariloitu gå och kontrollera käydä tarkastamassa nöt pähkinä

--- (efter huvudrätten) --B: A: B: A:

B: A: B: A:

Fråga om maten smakade bra.

Tack och svara att det smakade riktigt gott.

Fråga om kunden vill ha efterrätt.

Svarar att du gärna vill ha chokladkakan, men att du vill veta om den innehåller nötter.

Svara att du inte är helt säker, utan att du kan gå och kontrollera.

Säg att det inte behövs. Du tar vaniljglass med kolasås istället.

Fråga om kunden vill ha kaffe också.

Svara jakande.

TEHTÄVÄ

2 OMA TILANNE

Paritehtävä. Keksi parisi kanssa oma ravintolatilanne.

kurs 1 – ovi auki

43

jakso 1

tilanteita

VAATEKAUPASSA – Voisinko olla avuksi?

– Joo, kiitos. Olen menossa häihin ensi kuussa ja minun pitäisi löytää uusi puku.

– Onko sinulla jotain tiettyä mielessä ? Nämä puvut ovat juuri tulleet meille.

– Hmm... Nuo ovat aika vaaleita. Ajattelin, että voisin kerralla panostaa kunnon pukuun, ja luulen, että tumma puku olisi parempi.

– On kyllä totta, että tummalle puvulle on aina käyttöä. Kauluspaidan ja solmion avulla tyyliä voi sitten helposti muuttaa tarpeen mukaan. Olisiko tämä hyvä? Haluasitko sovittaa?

– Joo, tuohan on oikein tyylikkään näköinen.

– Sovituskopit ovat tuolla kassan luona.... Miltä puku tuntuu?

Onko sopivan kokoinen?

– Housut ovat kyllä sopivan mittaiset, mutta ne puristavat hieman vyötäröltä.

– Tässä olisi seuraava koko. Housut voi helposti lyhentää, kunhan ne vain muuten ovat sopivat. Onko takki sopiva?

– Se taitaa olla hieman iso, se ei istu kovin hyvin.

– Totta, pienempää kokoa sen pitää olla. Tässä, ole hyvä.

– Nyt on hyvä. Sitten pitäisi vielä löytää sopiva kauluspaita ja solmio...

häät bröllop istua hyvin/huonosti sitta bra/dåligt kauluspaita skjorta (med krage) koko storlek lyhentää ta upp (om byxor) panostaa satsa puku kostym (också: dräkt) puristaa trycka sopia passa sovittaa pröva vyötärö midja

1

TEHTÄVÄ VAATEKAUPASSA Paritehtävä. Sinut on kutsuttu tärkeään tilaisuuteen, eikä sinulla ole mitään tilaisuuteen sopivaa vaatetta.

Menet vaatekauppaan, ja myyjä auttaa sinua löytämään sopivan asukokonaisuuden. Keksikää parin kanssa vuoropuhelu, jonka esitätte muulle luokalle. Käyttäkää avuksi alla olevia sanoja/ilmauksia. istua hyvin/huonosti jonkin tyylinen/värinen kiristää lyhentää ommella sisään puristaa pussittaa roikkua sopiva tiukka

TEHTÄVÄ

sitta bra/dåligt i någon stil/färg strama, spänna ta upp (om t.ex. byxor) sy in trycka, klämma påsa sig hänga lagom, lämplig, som passar bra tajt, trång

2 OMA TILANNE

Paritehtävä. Keksi parisi kanssa oma vaatteenostotilanne.

44 ovi auki – kurs 1

tietoa

jakso 1

Ystävyys Aada: Meidän perhe on muuttamassa ja aloitan ensi syksynä uudessa lukiossa.

Jännittää vähäsen. Mietin, pääsenköhän siellä porukoihin. Tahtoisin antaa hyvän ensivaikutelman. En ole mikään jengin ilopilleri mutta en myöskään tuppisuu.

Tykkään vain kuunnella mitä muut puhuu. Olisi kiva olla sellainen, joka keksii hyviä repliikkejä ja heittoja tosta vaan.

Elias: Ei sun oo pakko heittää läppää saadakses kavereita. Sellaset, jotka ovat yhtenään suuna päänä ovat rasittavia. Oo vain oma ittes!

Emmi: Minä oon miettiny mitä se omana itsenään oleminen oikein on. Ei se niin helppoa ole. Eihän kukaan ole samanlainen joka paikassa. Ryhmässä olen ujo, kun olen parhaan kaverini kanssa kahdestaan, olen puhelias. Mikä se sitten on se oma itse?

Aada: Emmille: Onko ’oma itse’ sitä, ettet yritä liikaa? Että et ole tekopirteä heti kättelyssä? Eliakselle: Niin, mutta kun edes muistaisin jonkun vitsin! Nauran hyville jutuille mutta ne unohtuvat saman tien. Toisilla on huikea vitsivarasto. Voiko sitä tilannehuumoria opetella, ellei ole vitsivarastoa? Keksin usein vasta viiveellä mitä olisi voinut sanoa.

Leo: Sanoit, että tykkäät kuunnella muita. Lähde siitä! Jos osaat kuunnella ja jos katsot puhujaa iloisesti, niin puhujalle tulee siitä hyvä mieli. Kuulut ryhmään, jos olet kiinnostunut.

Elias: Tilannetajua ja pelisilmää! Kato ympärilles! Siellä on varmaan joku ujo tyyppi, joka odottaa, että joku lähestyy häntä. Tota mä en tarkottanu, en ainakaan sataprosenttisesti. Ei kukaan rupea toisen kaveriks säälistä. Mutta innostus on tarttuvaa. Kerro mitä harrastat ja mistä tykkäät. Porukassa saattaa olla joku samanmielinen. Tai ellei ole, niin olet jonkun mielestä tuntemisen arvoinen. Ole iloisen näköinen. Katsekontakti on tärkeä. Mutta älä tuijota!

Aada: Neuvoja satelee. Poikien on niin helppoa tehdä tuttavuutta. Tytöillä laatu korvaa määrän, eli tyttö haluaa luottoystävän, sellaisen jonka kanssa voi puhua ihan kaikesta. Pojat hengaa porukassa ja juttu lentää. Harvemmin keskustellaan mitään syvällisiä, vai?

Elias: Ei se ihan niinkään oo vaikka aika läheltä liippas. Täytyy silti myöntää, että syvällisiä juttelen erään tytön kanssa. Me ei seurustella, mutta ollaan silti tosi läheisiä. Tunnettu eskarista saakka. kurs 1 – ovi auki

45

jakso 1

tietoa

Emmi: Ymmärrän sinua, Aada. Minulla oli yksi hyvä ystävä ja kun hän oli kotona kipeenä, minun oli joskus vaikea tuppautua muiden seuraan. En keksinyt mitään sanottavaa. Keskustelunaiheita oli kovin vähän. Koulusta ja opeista voi tietysti aina puhua. Tunsin itseni kömpelöksi ja epäsosiaaliseksi. Nyt uskallan jo enemmän puhua, kuten huomaattekin.

Aada: Hyvin tsempattu, Emmi! Joo, en tiedä, onko tärkeintä päästä bilehileiden porukkaan. Kunpa saisin hyvän ystävän, jonkun jonka kanssa mennä ruokasaliin ja koulun jälkeen kahvilaan. Mutta harvoin sellaisia kulkee vapaana. Kolmanneksi pyöräksi en halua. Tulee jännitteitä.

Useimmat ihmiset ilahtuvat, kun joku lähestyy heitä ja on kiinnostunut heistä. Monet pitävät siitä, että saavat kertoa omista asioistaan. Meille on annettu kaksi korvaa ja yksi suu. Ujous ei ole rohkeuden puutetta vaan epävarmuutta. Ei tiedetä, miten toimia uusissa tilanteissa. Harjoitus tekee tässäkin asiassa mestarin. Hakeudu kesätöihin jäätelönmyyjäksi tai sellaiseen paikkaan, missä joudut puhumaan vieraiden ihmisten kanssa ja missä joudut olemaan se, joka saa toiset hyvälle tuulelle.

Mitä pitempään kuljet yksin, sitä enemmän kynnys tutustumiseen kasvaa.

Jos osaat nauraa omille kommelluksillesi, se toimii hyvänä kevennyksenä ja murtaa jään.

Sano vaikka Moi! Se ei maksa mitään eikä kukaan menetä mitään.

Ole huomaavainen mutta älä ole teennäinen tai yliampuva. Ole kiinnostunut ja kysele, mutta älä tunkeile.

Uskalla avautua, mutta älä heti avaa kaikkia ovia sielusi sisimpiin sopukoihin.

Luota toiseen ihmiseen, ole itse luotettava.

Kehitä myönteistä asennetta kanssaihmisiäsi kohtaan.

46 ovi auki – kurs 1

huomaavainen kevennys

kommellus kynnys murtaa myönteinen asenne sielusi sisimmät sopukat

teennäinen tunkeilla yliampuva

omtänksam lättsamhet, något som lättar upp stämningen missöde tröskel bryta positiv attityd ditt innersta, dina själs skrymseln och vrår pretentiös/konstlad vara påträngande överdriven

tietoa

TEHTÄVÄ

jakso 1

1 ETSIVÄ LÖYTÄÄ

Etsi ja alleviivaa tekstistä seuraavat sanat ja ilmaukset.

1) Jag undrar om jag kommer in i något gäng.

2) Jag är ingen … (som sitter) moltyst.

3) som hittar på bra repliker och skämt hur lätt som helst 4) som babblar oavbrutet 5) att du inte är överdrivet sprallig i början 6) som kritiserar andra 7) med glimten i ögat 8) summerar/sammanfattar träffsäkert det hen hört 9) Läs av situationen och ha ett öga för spelet!

10) av medlidande 11) iver/engagemang smittar av sig 12) det är mera kvalitet än kvantitet (som gäller) 13) Man för mera sällan djupa diskussioner.

14) det var nästan sant / det var ganska nära 15) det är svårt att tränga sig på 16) jag vill inte vara det femte hjulet (under vagnen).

TEHTÄVÄ

21 + 1

Yhdistä oikein. Kirjoita a–r oikean suomenkielisen vastineen kohdalle.

1) puhelias ____

a) tolerant

10) huomaavainen ____

2) avoin ____

b) empatisk

11) ulospäin suuntautunut ____ k) förstående

j) rolig

3) oikeudenmukainen ____ c) omtänksam

12) ymmärtäväinen ____

l) uppriktig

4) välitön ____

d) schyst

13) fiksu ____

m) glad

5) kekseliäs ____

e) utåtriktad

14) suvaitsevainen ____

n) rättvis

6) iloinen ____

f) påhittig

15) hauska ____

o) smart

7) reilu, luotettava ____

g) pratsam

16) syvällinen ____

p) öppen

8) vilpitön ____

h) spontan, omedelbar

17) määräilevä ____

q) bossig, dominant

9) empaattinen ____

i) djup

18) tunkeileva ____

r) påträngande

kurs 1 – ovi auki

47

jakso 1

tietoa

TEHTÄVÄ

3 SUOMEKSI!

Käännä suomeksi.

1) Aada vill ge ett gott första intryck.

2) Måste jag slänga käft för att få kompisar?

3) Emmi är pratsam när hon är på tu man hand med sin bästa kompis.

4) Aada kommer inte ihåg några vitsar.

5) Hon kommer först efteråt på vad hon kunde ha sagt.

6) Den som talar blir på gott humör när du tittar glatt på hen.

7) Jag väntar att någon tar (initiativet till) kontakt.

8) De stirrar på dig.

9) Vill flickor bara ha nära vänner?

10) Har ni känt varandra ända sedan förskolan?

11) De sällskapar inte, de är kompisar.

12) Emmi säger att hon känner sig klumpig.

13) Med en god vän kunde man gå på café efter skolan.

TEHTÄVÄ

4 KESKUSTELLAAN!

Keskustelutehtävä. Lue, pohdi ja keskustele.

1) Kuka on paras kaverisi ja kuinka kauan olette tunteneet toisenne?

2) Onko sinulla suomenkielisiä kavereita tai hyvänpäiväntuttuja?

3) Voiko olla kaveri sekä tyttöjen että poikien kanssa?

4) Voiko ystävystyä itseään huomattavasti nuoremman tai vanhemman ihmisen kanssa?

5) Onko sinulla ulkomaalaistaustaisia luokkakavereita/ystäviä/naapureita? Mistä maasta tai maista?

6) Onko sinulla nettituttavia, joiden kanssa kommunikoit jollain muulla kielellä kuin äidinkielelläsi?

7) Onko tärkeää, että kaverillasi on sama harrastus/musiikkimaku/elämäntyyli kuin sinulla?

8) Onko sinulla ystävä, jonka kanssa pystyt olemaan eri mieltä asioista?

9) Kuulutko johonkin kaveriporukkaan? Mitä porukka sinulle merkitsee?

10) Millaisen henkilön kanssa et voisi olla kaveri?

TEHTÄVÄ

5 KIRJOITELMA TAI ESITELMÄ

Valitse otsikko. Kirjoita teksti tai pidä esitelmä.

1) 2) 3) 4) 5) 6) 7)

Paras kaverini pienenä / alakoulussa / yläkoulussa / lukiossa Ensimmäinen ihastukseni Hauska episodi / Jännittävä seikkailu Millainen on hyvä ystävä?

Jengi on minulle tärkeä Voiko teini-ikäisenä sitoutua loppuiäksi?

Ystäväni ei ole samanlainen kuin muut

48 ovi auki – kurs 1

tietoa

jakso 1

Perhe ja suku 1

TEHTÄVÄ ENSI SILMÄYKSELLÄ Bekanta dig med texten nedan. Läs rubriken och ögna igenom texten – läs inte texten i detalj.

Svara sedan på följande frågor: 1) 2) 3) 4)

Vad handlar texten om?

Vad är det för typ av text?

Hur många generationer nämns i texten?

Varför nämns Estland i texten?

Oma perheeni ja sukuni Minun perheessäni on viisi perheenjäsentä, tai oikeastaan kuusi... Tai kuinka sen nyt laskeekin... Meitä lapsia on kolme; minä, isoveljeni Lauri ja pikkusiskoni Lilli.

Laura ja Otto ovat meidän vanhempamme.

Lisäksi meillä on vanhempi velipuoli, joka on isämme Oton ja hänen entisen vaimonsa, Kaisan, poika. Hänen nimensä on Kaapo. Kaapo on meillä aika usein. Siksi on hyvä, että Kaapo ja meidän äiti, joka siis on hänen äitipuolensa, tulevat niin hyvin toimeen. Kaapo asuu kaverinsa kanssa vuokralla korttelin päässä meistä, mutta aika usein hän ei lauantai-iltaisin jaksa lähteä kotiin, kun hänellä ja Laurilla on peli kesken. He saattavat istua ruudun ääressä aamuyöhön asti.

Kaisakin on mennyt aikoja sitten uudelleen naimisiin, eli Kaapolla on myös isäpuoli, Jaakko. Ja heillä on muuten vielä pikkutyttökin, Annimaija, joka siis on Kaapon sisarpuoli.

Eikä tässä vielä kaikki! Tässä samassa talossa, naapurirapussa asuu mummoni Arja. Hän on leski, koska pappa kuoli kolme vuotta sitten. Äitiä ei haittaa, vaikka anoppi asuu naapurissa. Äiti ja Arja-mummo ovat kavereita. Appeaan, meidän Unto-pappaa, äiti muistelee lämmöllä.

Isä puolestaan on ihan tyytyväinen, että äitini vanhemmat asuvat 50 kilometrin päässä, naapurikunnassa. Isän mielestä mummi ja ukki, Marja ja Kalevi, ovat kamalan uteliaita, ja sekaantuvat liikaa meidän perheemme asioihin. Isälle appi ja anoppi eivät ole kavereita samalla tavalla kuin Arja ja Unto ovat olleet meidän äidille.

kurs 1 – ovi auki

49

jakso 1

tietoa

Jos vielä mietitään, keitä muita sukuumme kuuluu, niin ainakin tädit, sedät, enot ja serkut. Äidillä on kaksi veljeä, eli minulla on kaksi enoa. Sisaria äidillä ei ole, joten hänen puoleltaan minulla ei ole tätejä. Isällä taas on yksi veli ja yksi sisko, joten siltä puolelta minulla on yksi setä ja yksi täti. Meidän suvussa on tapana sanoa myös sedän tai enon vaimoa tädiksi ja vastaavasti tädin miestä sedäksi. Serkkuja minulla on 8, joista nuorin on viisi- ja vanhin 25-vuotias. He asuvat eri paikkakunnilla eri puolilla Suomea. Niin, ja setäni asuu töiden takia perheineen naapurimaassa, Virossa. Viro on minulle monien vierailujen jälkeen niin tuttu, etten oikein ajattele sitä vieraana maana...

Sokerina pohjalla: perheeseeni kuuluvat ehdottomasti myös kääpiöpystykorvamme Uula ja Ulpu. Odotan innokkaasti niiden pian syntyviä pentuja. Olen anellut vanhemmiltani lupaa ottaa yhden pennuista, jotta saan oman koiran, koska Uula ja Ulpu ovat koko perheen koiria. Parin vuoden päästä joudun muuttamaan kotoa opiskelujen takia, enkä halua muuttaa vieraaseen kaupunkiin ilman pientä, pystykorvaista perheenjäsentä.

TEHTÄVÄ

2 PERHE JA SUKU

Poimi tekstistä kaikki sukulaisuussanat (esim. perheenjäsen, isoveli, mummi). Käännä ne ruotsiksi.

TEHTÄVÄ

3 YHDESSÄ VAI EI?

Yhdistä oikein.

1) naimisissa

a) frånskild

2) mennä naimisiin

b) änka; änkling

3) eronnut

c) gift

4) erota

d) man/kvinna som man sällskapar med

5) leski

e) gifta sig

6) poika-/tyttöystävä

f) sambo

7) mies-/naisystävä

g) skilja sig

8) avopuoliso

h) pojk-/flickvän

50 ovi auki – kurs 1

jakso 1

taitoa

OMAN HAASTATTELUn TEKEMINEN A) Haastattele pariasi. Valitse 1) tai 2).

1) Haastatelkaa toisianne. Laatikaa ensin ainakin 10 kysymystä. Vaihtakaa osia.

2) Vaihtoehtoisesti voitte valita jonkun tunnetun henkilön, jota haastattelette. Esittäkää haastattelu luokalle/ pienryhmissä. Voitte myös olla paljastamatta, ketä haastattelitte.

Haastattelun jälkeen toiset saavat arvata, kuka haastateltava oli.

B)

Haastattelu: harrastaminen.

Haastattele valmentajaasi, harrastusohjaajaasi tai jotakuta muuta, jolla esimerkiksi on mielenkiintoinen vapaa-ajanviettotapa. Laadi haastattelusi pohjalta joko suullinen esitys tai vaihtoehtoisesti kirjoita artikkeli haastateltavastasi oppilaskunnan lehteen/ omaan blogiisi.

ESITELMÄ A)

Kerro harrastuksestasi.

Kauanko olet harrastanut, kuinka vanha olit kun aloitit? Miksi harrastat juuri tätä lajia? Mitä varusteita siihen vaaditaan, mistä hankit varusteesi? Mitä harrastaminen maksaa (lisenssi, kausimaksut, jne.?) Vaatiiko harrastaminen jotain erityisosaamista, erityisiä tiloja tai olosuhteita? Kenelle harrastus sopii? Harrastatko jotain joukkuelajia, jossa keräätte myös varoja toimitaan tai kisamatkoihin? Miten rahankeruu hoidetaan? Kerro myös harrastuksesi/lajisi historiasta, sen yleisyydestä Suomessa.

B) Laadi esitelmä, jossa kerrot ruoanlaittoharrastuksestasi tai leipomisharrastuk sestasi.

Kerro, mistä innostus alkoi, mistä etsit ohjeita ja millaisia ruokia valmistat mieluiten/ mitä leivot mieluiten. Mikä on sinun bravuurisi ja miten se valmistetaan? Kerro myös vastoinkäymisistä tai kun sinulle on sattunut jokin kommellus keittiössä tai kun ruoka/leipomuksesi epäonnistui.

C) Valitse jokin maa ja esittele sen ruokakulttuuria.

Etsi tietoa siitä, mikä on tyypillinen ruokalaji, millaiset raaka-aineet ovat tavallisim pia ja mitä ruoanvalmistustapoja maassa suositaan. Onko maa tunnettu jostain perinneruoasta?

D)

Kerro jonkin suomalaisen maakunnan ruokaperinteestä.

Vaihtoehtoisesti voit vertailla vaikkapa ruokakulttuurien eroja eri paikkakuntien välillä. Etsi tietoa siitä, miten karjalainen ja hämäläinen perinneruoka eroavat toisistaan ja millaisista perinteisistä herkuista valitsemasi maakunta on tunnettu.

54 ovi auki – kurs 1

taitoa

E)

jakso 1

Kertokaa lemmikin historiasta, sen hoidosta, ruokinnasta, yleisyydestä, eliniästä ja mahdollisista sairauksista.

Lemmikit ovat monelle kuin perheenjäseniä ja moni jopa harrastaa lemmikin kanssa jotakin. Koira, kissa, hamsteri ja kani ovat tavallisia lemmikkieläimiä akvaariota unohtamatta. Harvinaisemmat lemmikit, kuten vaikkapa minipossut, fretit ja kääpiösiilit ovat kuitenkin yleistymässä. Etsikää tietoa ja esitelkää muille jokin vähän epätavallisempi lemmikki (esim. jokin matelija, hyönteinen tai yllämainittujen nisäkkäiden lisäksi vaikkapa haisunäätä). Kertokaa lemmikin historiasta, sen hoidosta, ruokinnasta, yleisyydestä, eliniästä ja mahdollisista sairauksista.

KIRJOITELMA A)

Harrastuksesta työksi.

Kerro harrastuksestasi ja siitä, miten siitä voisi tulla tulevaisuuden ammattisi/työsi.

Mitä mahdollisuuksia sinulle avautuu? Kerro myös, mitä epävarmuustekijöitä tällaiseen uravalintaan voi liittyä. Kirjoita 150–250 sanaa.

B)

Kerro blogisi lukijoille, mitä harrastuksesi sinulle on opettanut.

Pohdi seikkoja, kuten kurinalaisuus, terveet elämäntavat, keskittymiskyky ja muita vastaavia asioita. Perustele. Voit myös kertoa lukijoillesi, mitä kielteisiä puolia harrastukseesi voi liittyä.

C)

Kirjoita lehteen mielipideteksti harrastamisesta.

Voit joko suositella harrastamista (Kaikkien pitäisi saada harrastaa jotakin) tai olla kriittinen liiallista harrastamista kohtaan (Onko kaikkien pakko harrastaa jotakin koko ajan?).

kurs 1 – ovi auki

55

ALOITETAAN

Terve sielu terveessä kuoressa.

Mitä terveys on?

Unkarilaiset pitävät terveyskylpylöistä, yhdessäolosta ja hyvästä ruoasta.

Miten SINÄ RENTOUDUT?

Vierivä kivi ei sammaloidu!

56 ovi auki – kurs 1

JAKSO 2: HYVÄ TERVEYS – GOD HÄLSA LÄRANDEMÅL FÖR AVSNITT 2 Grunderna: • Jag kan benämna de allra vanligaste kroppsdelarna (som huvud, hand och ben) och inre organen (som hjärta).

• Jag kan berätta hur jag mår.

• Jag kan grundläggande hälsorelaterade ord (som hälsa, vila, motion, kost, läkare, sköterska, sjukhus, medicin, sjukdom och vård).

• Jag kan muntligt redogöra för vanliga sjukdomssymtom.

Tillämpning I: • Jag kan benämna vanliga kroppsdelar och inre organ.

• Jag kan på ett allmänt plan prata om hälsa och hälsofrämjande.

• Jag kan muntligt beställa tid till hälsovård och kort redogöra för orsaken till besöket.

• Jag förstår och kan svara på grundläggande frågor om mitt hälsotillstånd.

• Jag kan hämta ut receptbelagd medicin.

• Jag kan be om råd och ta till mig grundläggande råd om receptfria läkemedel.

• Jag förstår saktext om för mig åtminstone delvis bekanta ämnen.

Tillämpning II: • Jag kan relatera ämnet god hälsa till mig själv och redogöra för hur jag själv främjar eller kunde främja en god hälsa och välbefinnande.

• Jag kan diskutera hälsans olika aspekter och hälsofrämjande ur olika synvinklar.

kurs 1 – ovi auki

57

jakso 2

alku

Nuoret ja terveys

Terveys muodostuu monista eri osa-alueista, jotka tukevat toisiaan. Jos jollakin osa-alueella on ongelmia, on niitä helposti myös muilla osa-alueilla, sillä ihmisen keho ja mieli muodostavat kokonaisuuden. Omaan terveyteensä voi vaikuttaa niin, että huolehtii siitä, että syö laadukasta ravintoa ja liikkuu tarpeeksi. Riskikäyttäytymistä, joka jollain tavalla uhkaa terveyttä, tulee välttää. Lääkäriin kannattaa mennä ajoissa, kun huomaa, että omassa terveydessä on jotain pielessä. Lisäksi on tärkeä huolehtia psyykkisestä terveydestään. Se on helpointa, kun pyrkii pitämään elämänsä tasapainoisena.

Hyvät ihmissuhteet ja stressin välttäminen ovat esimerkkejä tekijöistä, jotka tasapainottavat elämää.

Nuoren terveyttä voivat uhata esimerkiksi syömishäiriöt ja vääristynyt kehonkuva. Sekä pojilla että tytöillä voi olla ulkonäköpaineita. Olisi tärkeätä pystyä vastustamaan sellaisia paineita ja osata arvostaa itseään juuri sellaisena kuin on. Kaiken maailman dieetit ja lisäravinteet voivat olla, jos nyt ei suorastaan haitallisia, niin ainakin turhia, jos syö terveellisesti ja liikkuu tarpeeksi.

Opiskelu ja harrastuksetkin aiheuttavat nuorille välillä suorituspaineita.

58 ovi auki – kurs 1

alku

jakso 2

Usein suurimmat suorituspaineet lähtevät nuoresta itsestään, vaikka hän saattaakin kokea, että kaikki hänen ympärillään vaativat häneltä loistosuorituksia; opettajat ja vanhemmat, jopa kaveritkin, jotka aina tuntuvat saavan parempia arvosanoja, kuin nuori itse saa.

Vaikka nuori välillä saattaa kokea, että kaikki vaativat häneltä jotain, ovat häntä ympäröivät ihmiset kuitenkin hänen turvaverkkonsa. Vanhemmat, sisarukset, kaverit, opettajat ja muu koulun henkilökunta voivat tukea ja neuvoa nuorta, kun hän vain uskaltaa kertoa huolistaan muille.

Aikuiset voivat auttaa näkemään asiat laajemmassa perspektiivissä, ja kaverit taas voivat tarjota vertaistukea. Useimmitenhan on kuitenkin niin, että joku muukin on kokenut samoja asioita kuin se nuori, joka yksin murehtii asioitaan. Jaettu murhe onkin silloin puolitettu murhe!

Loppujen lopuksi sanonta ”Terve sielu terveessä ruumissa” kuvaa hyvin, miten tärkeää on huolehtia sekä psyykkisestä että fyysisestä terveydestä, koska ihminen tosiaan on kokonaisuus. Terveydestä huolehtimisen pitäisikin olla pienestä pitäen elämämme tärkeimpiä asioita.

SANASTO aiheuttaa förorsaka arvostaa jotakin uppskatta, värdesätta haitallinen skadlig huolehtia jostakin ta hand om ngt huoli oro, bekymmer, farhåga ihmissuhde människorelation jakaa dela keho kropp kehonkuva kroppsbild kokea uppleva kuvata beskriva laadukas av god kvalitet, högklassig laaja bred, omfattande lisäravinne näringstillskott loistosuoritus topprestation, lysande prestation mieli sinne muodostaa bilda muodostua jostakin byggas upp/bestå av murehtia jotakin bekymra sig över murhe bekymmer; sorg neuvoa ge råd olla pielessä vara på tok osa-alue delområde paine press; tryck pienestä pitäen sedan barnsben, från att

man är liten puolittaa halvera ravinto föda; kost; näring riskikäyttäytyminen riskbeteende sanonta talesätt suorituspaine prestationskrav;

om allvarligt även: prestationsångest syömishäiriö ätstörning tarjota erbjuda tasapainoinen balanserad tekijä faktor tukea stöda turvaverkko skyddsnät uhata hota ulkonäkö utseende useimmiten oftast uskaltaa våga vaatia kräva vaikuttaa johonkin påverka vastustaa jotakin motstå; motsätta sig vertaistuki kamratstöd; stöd av jämlika välttää undvika vääristynyt förvriden, snedvriden ympäröidä omge, omringa

kurs 1 – ovi auki

59

jakso 2

alku

HALLITSE SANAT TEHTÄVÄ

1 A), B) VAI C)?

Valitse se ruotsinkielinen sana, joka vastaa suomenkielistä sanaa.

1) keho

a) beröm

b) kropp

c) vagga

2) välttää

a) påstå

b) svänga

c) undvika

3) ulkonäkö

a) utseende

b) närsynthet

c) utsikt

4) jakaa

a) tacka ja

b) jaga

c) dela

5) uskaltaa

a) våga

b) tro

c) inbilla sig

6) kokea

a) koka mat

b) uppleva

c) prova

7) vaatia

a) vakta

b) vada

c) kräva

8) ihmissuhde

a) människorelation

b) varulv

c) kroppsproportion

9) riskikäyttäytyminen

a) risktagande

b) riskanvändning

c) riskbeteende

10) vastustaa

a) mottaga

b) motstå

c) svara

11) tuki

a) duk

b) stycke

c) stöd

TEHTÄVÄ

2 YKSI VIIVA = YKSI KIRJAIN

Täydennä puuttuvat kirjaimet viivojen kohdalle.

1) delområde

__ __ a – a __ __ __

2) talesätt

__ __ n o n __ __

3) oftast

__ __ __ i m m i __ __ __

4) beskriva

__ __ __ a t a

5) skyddsnät

__ __ __ v a v e __ __ __ __

6) riskbeteende __ __ __ __ __ __ __ y __ __ __ y __ y __ __ __ __ __ 7) balanserad

__ __ __ __ __ __ i n o i __ __ __

8) bekymra sig

__ __ r e h __ __ __

60 ovi auki – kurs 1

alku

TEHTÄVÄ

jakso 2

3 OMAT SANAT

Jatka virkkeitä omin sanoin. Jos et tiedä jotain sanaa suomeksi, etsi se sanakirjasta tai kysy kaverilta.

1) Minun turvaverkkooni kuuluvat_________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ 2) Minulle suorituspaineita aiheuttavat_____________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ 3) Minusta hyvä ihmissuhde on___________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ 4) Minun mielestäni hyvä ravinto__________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ 5) Minä olen sitä mieltä, että riskikäyttäytyminen on esimerkiksi sitä, että___________________________ ___________________________________________________________________________________

TEHTÄVÄ

4 VERBIMESTARI

Taivuta taulukon verbit esimerkin mukaan ja kirjoita verbi ensimmäiseen sarakkeeseen ruotsiksi. säga

sanoa

sanon

hän sanoi

olen sanonut

erbjuda kuvata tuen hän koki olen jakanut välttää muodostan hän vaati

kurs 1 – ovi auki

61

jakso 2

alku

SANASEPPÄ muuttaa – muuttua yllättää – yllättyä rakastaa – rakastua

ändra, förändra – ändras, förändras överraska – bli överraskad älska – bli förälskad

Suomen kielessä on monta verbiparia, joissa vain yksi kirjain erottaa sanojen merkitykset.

Huomaa, että näissä tyypillistä on: -AA tai -ÄÄ + objekti Muutan sitä.

Jag ändrar det.

-UA tai -YÄ – ei objektia Se muuttuu.

Det ändras.

TEHTÄVÄ

5 KUMPI?

Täydennä valitsemalla oikea verbi. Taivuta verbi tarvittaessa. Käytä preesensiä. Ruotsinna lauseet.

1) muodostaa – muodostua Hyvä terveys _________________ monista eri tekijöistä.

Keho ja mieli _________________ kokonaisuuden.

2) välttää – välttyä ___________ riskejä!

Miten voi ____________ riskeiltä?

3) vääristää – vääristyä Linssi _____________ kuvan.

Kun kuvaa katsoo linssin läpi, kuva ____________________.

4) puolittaa – puolittua Lääkkeen vaikutus _______________.

Aika _________________ lääkkeen vaikutuksen.

5) muuttaa – muuttua Riina _______________ ruokatottumuksiaan.

Riina lopetti tupakoinnin, ja tuntui siltä, että koko elämä ______________________.

62 ovi auki – kurs 1

alku

jakso 2

TYÖSTÄ TEKSTIÄ TEHTÄVÄ

1 OIKEA SANA + OIKEA MUOTO

Täydennä tekstin avulla.

1) Ihmisen terveys ______________________ (utgörs) monesta eri asiasta.

2) Ihmisen terveydessä on eri _______________________________ (delområden), jotka

_____________________ (stöder) toisiaan.

3) Ihmisen _________________________________ (kropp och sinne) _____________________ (utgör) kokonaisuuden.

4) Terveydestään kannattaa _________________________ (ta hand om) ja osa sitä on, että ihminen syö

________________________________________ (näring av god kvalitet).

5) Ihmisen terveydessä kaikki ________________________ (påverkar) kaikkeen.

6) Riskikäyttäytyminen _________________ (hotar) terveyttä, joten sellaista tulee ___________________ (undvika).

7) ______________________________________________________ (balanserade människorelationer)

ovat tärkeä _________________ (faktor) psyykkisen terveyden kannalta.

8) ______________________________________________________ (ätstörningar och en snedvriden

kroppsbild) kulkevat usein käsi kädessä.

9) ________________________ (press), jotka liittyvät __________________________ (utseende) pitäisi

voida _______________________________ (motsätta sig).

10) Itseään pitää ____________________ (uppskatta)!

11) ________________________ (pressen, trycket) __________________________ (förorsakar)

______________________ (skadlig) stressiä.

kurs 1 – ovi auki

63

jakso 2

alku

12) Nuori ehkä _______________ (upplever), että kaikki ______________________ (kräver) häneltä jotain.

13) Ihmiset, jotka _____________________ (omger) nuorta ovat kuitenkin hänen

__________________________ (skyddsnät), joka voi auttaa ja _______________________ (ge råd).

14) Sekä aikuiset että omat kaverit voivat ___________________ (erbjuda) ______________ (stöd).

15) Jos __________________ (vågar) _______________ (dela) ____________________ (sina bekymmer)

voi saada apua.

TEHTÄVÄ

2 ENSIN A), SITTEN B)

Käännä lauseet suomeksi. a)-lauseet ovat tekstistä. b)-lauseita on hieman muunneltu.

1) a) Man kan påverka sin egen hälsa. b) Näringen påverkar hälsan.

2) a) Man bör undvika riskbeteende. b) Man bör undvika dålig näring.

3) a) Det är viktigt att ta hand om sin psykiska hälsa. b) Sköt du bara ditt! (= Ta du bara hand om dina egna saker!)

TEHTÄVÄ

4) a) Syskonen kan stöda den unga. b) Jag åtminstone stöder både min bror och min kompis.

5) a)

b)

Någon annan har också upplevt samma saker.

Man tror lätt att ingen annan har upplevt samma sak.

3 KERRO OMIN SANOIN

Paritehtävä. Jaa teksti kahteen osaan kaverisi kanssa. Kumpikin tekee omasta osastaan tukisanalistan, jonka avulla hän referoi parilleen oman osansa keskeisimmät asiat. Pyri selittämään tekstin sisältö omin sanoin lunttaamatta tekstistä.

TEHTÄVÄ

4 KUVATEKSTEJÄ

Paritehtävä. Alla on kolme terveyttä käsittelevää taulukkoa. Niistä kaikista puuttuu selittävä kuvateksti.

Tee parisi kanssa muutaman virkkeen kuvateksti kaikkiin kolmeen taulukkoon. Vaihtakaa valmiit kuvatekstinne toisen parin kanssa ja antakaa palautetta heidän kuvatekstiensä selkeydestä ja paikkansa pitävyydestä suhteessa taulukoihin.

64 ovi auki – kurs 1

alku

jakso 2

a) Suositeltavat ruokavaliomuutokset energiatasapainon ja terveyden edistämiseksi Lisää

Vaihda

Vähennä

Kasvikset (erityisesti juurekset) Palkokasvit (herneet, pavut, linssit)

Vaaleat viljavalmisteet täysjyväviljavalmisteet

Lihavalmisteet Punainen liha

Marjat Hedelmät

Voi, voita sisältävät levitteet kasviöljyt, kasviöljypohjaiset levitteet

Lisättyä sokeria sisältävät juomat ja ruoat

Kalat ja muut merenelävät

Rasvaiset maitovalmisteet vähärasvaiset/rasvattomat maitovalmisteet

Suola

Pähkinät ja siemenet

Alkoholijuomat

Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta (2014)

b) Tupakkatuotteiden päivittäinen käyttö

40

40

35

35

30

30

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö (2015)

2013

2011

2009

2007

2005

0

14 12

2015

5 2003

14 12

2001

2013

2011

2009

2007

2005

2003

2001

1999

1997

1995

1993

1991

1989

0

10

1999

5

2015

10

18 16

15

1997

16

20

1995

15

1993

20

25

1991

18

1987

25

1987

Tupakkatuotteita päivittäin, tytöt, %

% 45

1989

Tupakkatuotteita päivittäin, pojat, %

% 45

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö (2015)

c) Nuorten mielenterveyshäiriöiden yleisyys Yleisyys (%)

Sukupuolijakauma

Jokin mielenterveyden häiriö

20–25

N>M

Mielialahäiriöt

10–15

N>M

Ahdistuneisuushäiriöt

5–15

N>M

Päihdehäiriöt

5–10

N<M

Käytöshäiriö

5–10

N<M

Tarkkaavuushäiriö

2–5

N<M

Syömishäiriöt

3–6

N>M

Ei-affektiiviset psykoosit

1–2

N=M

Lähde: Marttunen & Kaltiala-Heino, Nuorisopsykiatria. Psykiatria (2011) kurs 1 – ovi auki

65

jakso 2

sanoja

Ruumiinosia 1

TEHTÄVÄ KEHO Sijoita ruumiinosien nimet oikeisiin kohtiin.

1) _______________•

11) __________________• 12) __________________•

2) ___________________•

3) _________________•

4) ________________• 13) ___________________• 14) ______________•

5) ______________•

15) _________________•

6) ______________• 7) ______________•

16) ______________•

8) ________________•

9) ______________•

10) ________________• 17) ____________________•

jalka jalka(terä) kaula

66 ovi auki – kurs 1

kyynärpää käsi käsivarsi

lonkka nilkka olkapää

polvi pää ranne

reisi rinta sääri

vatsa vyötärö

sanoja

TEHTÄVÄ

jakso 2

2 PÄÄ

Sijoita ruumiinosien nimet oikeisiin kohtiin.

8 3

10 2

12

14

11

1 13 9

5

15 6 4 7

kasvot korva kulmakarvat

kurkku leuka nenä

niska ohimo otsa

poski päälaki silmä

suu takaraivo tukka = hiukset

1) _________________________

9) _________________________

2) _________________________

10) _________________________

3) _________________________

11) _________________________

4) _________________________

12) _________________________

5) _________________________

13) _________________________

6) _________________________

14) _________________________

7) _________________________

15) _________________________

8) _________________________ kurs 1 – ovi auki

67

jakso 2

sanoja

TEHTÄVÄ

3 PÄÄTTELY

Lue lauseet. Käännä sen jälkeen lihavoitu sana ruotsiksi.

1) Jalkaterässä on viisi varvasta ja yksi kantapää.

varvas = __________________

kantapää = __________________

2) Kädessä on viisi sormea. Jokaisen sormen päässä on kynsi, joten kädessä on myös viisi kynttä.

sormi = __________________

kynsi = __________________

3) Aikuisen suussa on yksi kieli ja useimmiten 32 hammasta.

kieli = __________________

hammas = __________________

4) Silmäluomi suojaa silmää, kun sulkee silmät. Silmäluomen reunassa on silmäripset.

silmäluomi = __________________ silmäripset = __________________

5) Nenässä on kaksi ”reikää”, kaksi sierainta.

sierain = __________________

6) Suun reunoja kutsutaan huuliksi.

huuli = __________________

7) Kun juo vettä, vesi menee suusta nielun kautta ruokatorveen ja siitä vatsaan.

nielu = __________________

ruokatorvi = __________________

8) Ihmisen ”kuorta” kutsutaan ihoksi.

iho = __________________

9) Kun istut, istut takapuolellasi. Takapuolta kutsutaan myös takamukseksi.

takapuoli = takamus = __________________

10) Selän alinta osaa kutsutaan ristiseläksi.

ristiselkä = __________________

68 ovi auki – kurs 1

sanoja

TEHTÄVÄ

jakso 2

4 PUUTTUVAT SANAT

Täydennä.

1) Ihmisellä on ______________________ (ett huvud), ______________________ (två händer) ja

______________________ (två ben).

2) Joillakin on tuuheat ______________________ (hår), toisilla taas on hyvin ohut ______________ (hår).

3) Kallen ______________________ (ansikte) ovat kapeat.

4) Lapsella on punaiset ______________________ (kinder).

5) Liisalla on punaiset _____________________________ (tånaglar).

6) Hän nyrjäytti ______________________ (vrist + -nsa).

7) ”Teillä on angiina”, totesi lääkäri, kun hän katsoi potilaan ______________________ (svalg, mihin?).

8) Lapsi ei ottanut asiaa kuuleviin ______________________ (öron + -nsa).

9) ______________________ (tand, mitä?) kolottaa.

10) Liisan ______________________puna (läpp-) on kirkkaanvärinen.

11) Potilas oli lyönyt ______________________ (bakhuvud + -nsa) kiveen.

12) Kävin eilen ______________________lääkärissä (tand-).

13) Jalkapalloilijalla on vahvat _____________________ (underben) ja ______________________ (lår).

14) Hän on röyhkeä ja käyttää aina ______________________taktiikkaa (armbåge-).

15) Hänellä on kallis ______________________kello (handled-).

16) Isoäitini on käynyt läpi ______________________leikkauksen (höft-).

17) ___________________________ (korsrygg + -ni, mitä?) särkee.

kurs 1 – ovi auki

69

jakso 2

sanoja

SANASEPPÄ Sanojen johtaminen – Avledning Verb blir substantiv: handling och resultat av handling suorittaa suorit/an + -us suoritus (utföra utförande, prestation) hengittää hengit/än + -ys hengitys (andas andning) imettää imet/än + -ys imetys (amma amning) todistaa todist/an + -us todistus (intyga intyg) tähystää tähyst/än + -ys tähystys (undersöka med endoskop endoskopi) lääkitä lääkit/sen + -ys lääkitys (medicinera medicinering) merkitä merkit/sen + -ys merkitys (betyda betydelse)

TEHTÄVÄ

8 SUBSTANTIIVISTA VERBIIN

a) Mistä verbeistä seuraavat sanat on johdettu? Käännä verbit ruotsiksi.

Substantiivi 1)

päivystys

2)

hengitys

3)

kuntoutus

4)

leikkaus

5)

nukutus

6)

puudutus

7)

rokotus

8)

lääkitys

9)

tähystys

10)

kipsaus

11)

synnytys

12)

todistus

88 ovi auki – kurs 1

Verbi

Verb på svenska

sanoja

jakso 2

b) Täydennä. Käytä a)-tehtävän verbejä.

1) Polvea pitää vielä _____________________, jotta se paranisi kunnolla.

2) Ennen poraamista tai hampaanpoistoa hammaslääkäri ______________________.

3) Lääkäri aikoo _________________ polven.

4) Lemmikitkin pitää muistaa _____________________.

5) Tulehtunut umpisuoli pitää _________________.

6) Ennen leikkausta potilas pitää ______________________.

7) Keskusapteekki _____________________ tällä viikolla.

8) Vaivoja ei pidä _________________ turhaan.

c) Valitse a)-tehtävästä viisi sanaa. Kirjoita niistä viisi lausetta.

kurs 1 – ovi auki

89

jakso 2

tilanteita

Ajanvaraus Kaisa on ollut flunssainen jo monta päivää. Olo on heikko eikä yskä tahdo hellittää. Hän päättää soittaa terveyskeskukseen saadakseen ajan lääkärille.

– Terveyskeskus. Kuinka voin auttaa?

– Kaisa Virtanen tässä hei, haluaisin varata ajan lääkärille.

– Selvä. Minkälaisia oireita sinulla on?

– Olo on ollut heikko, nenä on tukossa ja minua on yskittänyt jo monta päivää.

– Onko sinulla kuumetta?

– Ei enää, mutta hieman lämpöä kylläkin vielä.

– Entä särkyä?

– Kurkku on hieman kipeä ja paikkoja särkee muutenkin.

– Aivan. Katsotaan sinulle aika lääkärille. Saisinko henkilötunnuksenne?

– 260799-6798 – Kiitos. Siis Kaisa Virtanen ja osoite Kasarminkatu 12 B? – Kyllä.

– Pääsetkö tulemaan jo iltapäivällä? Kello 14.00 olisi vapaa aika lääkärille.

– Se sopii oikein hyvin.

– Selvä juttu. Lääkäri on Jussi Seikkula ja aika siis kello 14.00.

– Kiitos! Näkemiin.

– Näkemiin.

- = viiva hellittää henkilötunnus

paikkoja särkee

varata aika

streck släppa, försvinna personbeteckning, personnummer det gör ont överallt/i kroppen boka tid

1

TEHTÄVÄ SOITTO TERVEYSKESKUKSEEN Paritehtävä. Harjoittele tilanteet parisi kanssa.

Tilanne 1 A: Du presenterar dig och vill ha en läkartid. Du har en fästing (=punkki) i naveln (=napa).

B: Oletteko yrittänyt poistaa sen itse? Pinseteillä tai punkkiraudalla?

A: Säg att du inte har pincett eller fästingkrok. Du vet inte heller hur man gör.

B: Vai niin. No sitten se poistetaan täällä. Saisinko henkilötunnuksenne?

A: Svara.

B: Siis … (henkilötunnus) … ja osoite Rantatie 42.

A: Svara jakande.

B: Meillä on vapaa aika tunnin päästä. Pääsettekö tulemaan?

A: Svara att du kan komma.

B: Selvä juttu. Lääkäri on Petra Vilhula ja aika 14.45.

A: Tacka.

90 ovi auki – kurs 1

tilanteita

jakso 2

Tilanne 2 A: Svara i telefon.

B: Presentera dig och berätta att du vill träffa en läkare.

A: Fråga vilka symtom A har.

B: Berätta att du har utslag (=ihottuma) på armarna.

A: Fråga hur länge A haft utslag.

B: Säg att du haft dem sedan igår.

A: Fråga om de kliar (= kutista).

B: Svara att de kliar lite.

A: Fråga om A gjort eller ätit något utöver det vanliga.

B: Svara nekande.

A: Fråga om A har andra symptom.

B: Svara nekande.

A: Säg att det kan vara bra att låta läkaren titta på det. Be om personnummer.

B: Ge personnummer.

A: Säg personens namn för att kontrollera att det stämmer.

B: Bekräfta eller korrigera.

A: Tack. Ge en tid till läkare.

B: Upprepa tiden. Säg att tiden passar bra. Tacka och avsluta samtalet.

A: Svara.

TEHTÄVÄ

2 OMA TILANNE

Paritehtävä. Keksi parisi kanssa oma ajanvaraustilanne.

Henkilö 1: Varaa aika lääkärille puhelimitse. Selitä lyhyesti, miksi sinun pitää päästä lääkäriin.

Henkilö 2: Olet töissä terveysaseman vastaanotossa ja vastaat ajanvarauspuheluihin. Kysele soittajalta hieman oireita, jotta lääkäri saa tietää etukäteen, millaisista vaivoista on kyse.

Vaihtakaa rooleja ja oireita.

kurs 1 – ovi auki

91

jakso 2

tilanteita

Lääkärissä Kaisa saapuu terveyskeskukseen. Hän käy ilmoittautumassa vastaanottotiskillä.

– Hei, minulla on aika lääkärille kello 14.00.

– Mikä sinun nimesi on?

– Kaisa Virtanen.

– Ilmoitan lääkärille, että olet saapunut. Voit istua odottamaan, lääkäri ottaa vastaan huoneessa kolme.

--– Virtanen!

– Täällä. Hei. – Hei. No niin, istu alas ole hyvä. Kerropas minkälainen olo sinulla on?

Näen tiedoistasi, että olet valittanut heikkoa oloa ja yskää.

– Kyllä, nenä on tukossa, kurkku kipeä ja yskittää. En oikein saa nukutuksi yskän takia. Kuumettakin on ollut, mutta ei kovin korkeaa.

– Tarkistetaan miltä kurkku näyttää. Avaisitko suun? ... Nielu kyllä punoittaa hieman. Kuunnellaanpa myös sydän ja keuhkot. ... Ei mitään hälyttävää. Tuntuuko poskissa painetta? Onko ollut korvakipua?

– Ei kumpaakaan.

– Selvä. Oireiden perusteella sinulla ei ole mitään vakavaa. Sinua taitaa vain vaivata itsepäinen nuhakuume eli flunssa. Sitä voit helpottaa särkylääkkeillä ja nenän tukkoisuuteen voit käyttää nenäsuihketta. Muista myös levätä ja juoda tarpeeksi.

– Käynkin heti apteekin kautta hakemassa lääkettä.

– Kirjoitan sinulle myös yskänlääkereseptin. Sen pitäisi auttaa, että saat yskältä nukuttua.

– Kiitos! Ja näkemiin.

– Näkemiin!

1

TEHTÄVÄ LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA Paritehtävä. Harjoittele tilanne parisi kanssa.

A: B: A: B: A: B: A:

Berätta att du har ont i foten eftersom du spelat fotboll och fallit.

Kan du stå på foten?

Nej, gör ont.

Be patienten lyfta upp foten, du vill undersöka den.

Ajaj!

Kan du röra på foten?

Lite grann.

92 ovi auki – kurs 1

ilmoittautua anmäla sig nenäsuihke nässpray paine tryck valittaa klaga (på)

tilanteita

B: A: B: A: B:

A: B: A: B:

jakso 2

Det verkar inte vara brutet, bara en vrickning.

Fråga om foten behöver gipsas.

Nej, men en sköterska får sätta ett bandage.

Fråga när du kunna börja gå på foten.

Foten kommer vara uppsvälld och göra ont en tid. Foten måste få vila, gärna upphöjt. Du kan försiktigt börja gå när det känns bra för dig själv.

Fråga när du kan börjar spela fotboll igen.

Du får nog vänta ett tag.

Jag missar alltså matchen nästa vecka.

Säg att det tyvärr är så och säg att patienten ska ta värkmedicin vid behov.

TEHTÄVÄ

2 OMA TILANNE

Paritehtävä. Keksi parisi kanssa oma lääkärin vastaanottotilanne.

Henkilö 1: Tulet potilaaksi lääkärin vastaanotolle ja kerrot vaivoistasi.

Henkilö 2: Olet lääkäri ja pyrit kysellen ja tutkien selvittämään potilaasi vaivojen syitä ja hoitoa niihin.

Vaihtakaa rooleja ja oireita.

Ennen vuoropuhelua: Etsikää internetistä tietoa sairauksista ja oireista, jotta saatte luotua aidomman lääkärikäynnin.

kurs 1 – ovi auki

93

jakso 2

tietoa

Anna meille meidän yhteiset vaivamme Apteekissa on jono, väkeä tungokseen saakka. Ohikulkeva saattaisi luulla, että tarjolla on vähintään ilmaista kahvia, eihän koko kansa voi kerralla sairastaa.

Kahvia ei näy missään, joten oletettavasti on se aika kuusta, jolloin kaikkien on haettava säännöllisesti käyttämänsä lääkkeet lähiapteekista.

Onneksi jonotuslappujen vieressä on kyltti, joka kertoo, että lappua ei tarvitse, jos tekee ostoksensa käsikauppapuolella. Reseptitön voi olla piittaamatta penkillä rivissä lääkkeitään odottavista ja omassa rauhassa omaan tahtiin valita sen, mitä tarvitsee.

Hyllyjen yllä on selkeät otsikot, tästä ihonhoitoon ja tästä matoihin, vatsavaivaan ja muuhun. Tunnen itseni vähän tärkeäksikin otsa rypyssä tavaillessani eri tuotteiden nimiä ja vertaillessani hintoja. Onko halvin sittenkään paras?

Vaikka minulla ei olekaan kiire, en tällä kertaa jää tekemään heräteostoksia, vaan suunnistan suoraan hyllyn luo, josta tiedän löytäväni sen, mitä olen hakemassa.

– Voinko auttaa?

Käännän päätäni olan yli, huolimattomasti, enhän minä apua tarvitse, ääni taitaa tiedustella joltakulta muulta avun tarvetta. Nopea vilkaisu paljastaa, että kummallakaan puolella saatikka sitten takanani ei ole muita asiakkaita, muikeasti hymyilevä farmaseutti vain.

– Ei kiitos, en tarvitse apua, löydän kyllä itsekin. Käännähdän takaisin hyllyä päin ja jatkan tuotteiden tarkastelua.

– Mitä etsit?

Vilkaisen ärtyneenä vasemmalle, mistä ääni tulee. Valkotakkinen on hivuttautunut nyt sivulleni selkäni takaa. Sinnikkäästi tämä oletettavasti juuri tutkinnon saanut olento seisoo vieressäni melkein maata viistävässä takissaan tomerasti lääketehtaan viimeisimmän esittelijän käynnin yhteydessä saamansa mainoskynä kädessään. Naps, niks, naps, niks. Luulin, että vain automyyjät ja vakuutuksia ovelta ovelle kaupittelevat amerikkalaiset napsuttelevat kynää tuolla tavoin.

– Ei kiitos, en todellakaan tarvitse apua. Otan vain tämän salvan, jota tulin hakemaan. Kiitos.

Otan hyllystä pitkulaisen pahvikotelon, jossa rasva on. Käännyn oikealle, sillä vasemmalla on esteenä valkoinen poiju. Suunnistan kohti kassaa, mutta tuo ihminen on ottanut oikoreitin ja on jälleen tielläni.

– Tiesitkö, että tämä tuote on tarkoitettu palovammojen ja vaikeasti parantuvien limakalvohaavojen hoitoon?

100 ovi auki – kurs 1

tietoa

jakso 2

Miten tuosta ihmisestä yhtäkkiä lähtee noin läpitunkeva ääni, apteekin asiakkaista meitä lähimmät käännähtävät tai ainakin höristävät korviaan vastaustani odottaen.

– Tiedän kyllä, mihin tätä käytetään, minulla on ollut samaa tuotetta ennenkin ja olen hyvin perillä sen käyttöominaisuuksista, haittavaikutuksista ja käyttötarkoituksesta.

Luultavasti koulutukseen on nykyään lisätty kurssi, joka opettaa vänkäämään asiakkaiden kanssa ja pitämään huolen siitä, että meistä jokainen tietää, mihin ostamaansa tavaraa käyttää. Ovatko tuotteiden riskit sellaiset, että virheellisestä käytöstä pelätään meidän tavallisten salvanlevittäjien haastavan lääketehtaan oikeuteen, ameriikan malliin? Koetan jatkaa kohti kassaa, mutta tämä jatkaa.

– Kyllä minun nyt on tiedettävä, mihin vaivaan te tätä olette ostamassa.

Herran pieksut, mitä sillä on väliä, jos vaikka sivelisin vahingossa peräpukamavoidetta kuiviin kyynärpäihini?

– Meidän on nykyään oltava vakuuttuneita siitä, että asiakas todella saa tarvitsemansa tuotteen.

Pidämme kumpikin kiinni salvapaketista kuin viestikapulasta, joka alkaa muistuttaa kiistakapulaa. Apteekissa on hiljaista, sinne kun ei lähdetä useinkaan tuttujen kanssa jutustelemaan, pelkästään kassakoneen ratina ja radion vaimea ääni kuuluvat hiljaa taustalla hurisevan ilmastointilaitteen äänen yli. Mutta nyt tämän innokkaan ja minun salvanostajan välinen keskustelu on herättänyt viimeisenkin reseptinodottajan mielenkiinnon.

– Minulla on toisessa sieraimessani, sen limakalvolla, haava, joka ei tahdo parantua. Ei, se ei ole allergiaa vaan satuin kaivamaan nenääni autossa liikennevaloissa, kun jalkani lipsahti kytkimeltä, koska naputin tahtia iskelmäradion tahdissa, jolloin auto nytkähti eteenpäin, kaivavan käteni käsivarsi osui rattiin ja tökkäsin kynnelläni itseäni nenään. Happy now?

Mitä opimme tästä: ensi kerralla leikkaan kynteni lyhyeksi ennen autonrattiin lähtemistä. Nenänkaivuusta en luovu. kurs 1 – ovi auki

101

jakso 2

tietoa

1

TEHTÄVÄ MINKÄLAINEN TEKSTI? 1) Mitä tekstilajia teksti edustaa? Vaihtoehdot ovat uutinen, kolumni, pakina, essee, artikkeli, arvostelu, yleisönosastokirjoitus.

2) Mihin tekstin otsikko viittaa?

TEHTÄVÄ

2 KYSYMYKSIÄ TEKSTISTÄ

Vastaa kysymyksiin.

1) 2) 3) 4) 5)

Miksi kertoja ajatteli apteekissa tarjottavan ilmaista kahvia?

Millaiseksi kertoja tuntee itsensä verratessaan tuotteita? Miksi?

Miten hän reagoi, kun hänelle tarjotaan apua? Miksi?

Minkä vuoksi keskustelijoiden välille syntyy kiistaa?

Miksi kertoja ei halua keskustella farmaseutin kanssa?

TEHTÄVÄ

3: SANARISTIKKO

Täydennä.

1) trängsel 2) utan recept 3) hudvård 4) styra kosan mot (även: orientera) 5) avlång 6) slemhinna 7) den del av apoteket där mediciner som kan köpas utan recept säljs 8) småprata 9) övertygad 10) bör inte göras offentligt

10) 1) 2) 3)

4) 5) 6) 7)

8) 9)

102 ovi auki – kurs 1

tietoa

jakso 2

Epidemiat Epidemioita ennen ja nyt – lue tekstit ja vastaa niihin liittyviin kysymyksiin.

LASTEN KUOLLEISUUS 1800-LUVUN HELSINGISSÄ

1

800-luvun lopun Helsingissä köyhillä alueilla asuttiin ahtaasti.

Köyhien asunnoissa oli myös usein huono hygienia. Ei siis ihme, että kulkutaudit eli epidemiat levisivät helposti ja kuolleisuus oli korkea. Oli hyvin tavallista, että vauvoja ja lapsia kuoli.

Vauvat saivat muilta lapsilta vatsatauteja, eivätkä selvinneet niistä.

Lisäksi aiemmin mainittu huono hygienia oli vaaraksi lapsille, kuten myös saasteet; merenrantojen ja -lahtien vesi oli saastunutta, eikä puhdasta kaivovettä riittänyt kaikille.

1

TEHTÄVÄ SVARA PÅ SVENSKA Nämn två saker som förorsakade barndödlighet i Helsingfors i slutet av 1800-talet.

TUBERKULOOSI

T

uberkuloosin aiheuttaa yksi mykobakteereista, Mycobacterium tuberculosis. Tuberkulooseja on erilaisia, mutta 75 % Suomen tuberkulooseista on keuhkotuberkuloosia.

Pahin tautihuippu maassamme koettiin 1800-luvun lopulla, mutta myös 1900-luvun alkupuoliskolla moni suomalainen sairastui keuhkotuberkuloosiin eli keuhkotautiin. Joillekin keuhkotauti koitui

TEHTÄVÄ

kuolemaksi ja tuberkuloosi olikin 1900-luvun alun yleisin kuolinsyy nuorilla. Vuosittain tuberkuloosiin kuoli 10 000 suomalaista vielä 1930-luvulla. Nykyään meillä sairastuu 250–300 henkilöä tuberkuloosiin vuodessa.

Nykyään puolet Suomen tuberkuloositapauksista todetaan vanhoilla ihmisillä, jotka ovat saaneet tartunnan lapsena. Heillä tartunta

aktivoituu nyt, vuosikymmeniä myöhemmin.

Suomessa yksi kolmasosa tuberkuloosiin sairastuneista on sairastunut siksi, että he ovat lähtöisin maasta, jossa tuberkuloosi on vielä nykyään yleisempää kuin meillä. He ovat lapsena saaneet tartunnan, mutta varsinainen sairaus puhkeaa vasta aikuisena.

2 VASTAA SUOMEKSI

Vastaa kysymyksiin.

1) Miten keuhkotautiin sairastuneiden määrät ovat muuttuneet 1800-luvulta tähän päivään?

2) Mikä asia yhdistää suomalaisten vanhusten tuberkuloosia ja muualta Suomeen muuttaneiden tuberkuloosia? kurs 1 – ovi auki

103

jakso 2

tietoa

ESPANJANTAUTI

E

spanjantauti riehui maailmalla vuosina 1918–1920.

Koska tautiin kuoli 30 miljoonaa ihmistä, sitä pidetään 1900-luvun pahimpana maailmanlaajuisena epidemiana eli pandemiana. Itse asiassa kyse ei ollut mistään sen ihmeellisemmästä kuin A-influenssan alamuodosta, mutta tappavuudeltaan espanjantauti oli poikkeuksellisen paha influenssa.

Jo talvella 1918 huomattiin, että yhdysvaltalaisilla ensimmäisen maailmansodan sotilailla esiintyi vakavaa influenssaa. Influens-

TEHTÄVÄ

sa kulkeutui sotilaiden mukana USA:sta sotatoimialueille Ranskaan. Sodan takia tautiin ei ensin kiinnitetty paljon huomiota ennen kuin se ehti Espanjaan, joka ei ollut sodassa mukana. Koska taudin vakavuus tajuttiin vasta tuolloin, sai tauti nimensä Espanjan mukaan.

Suomeen epidemia saapui laivojen mukana kesäkuun lopussa 1918. Maassamme oli tuolloin juuri päättyneen sisällissodan takia hävinneen osapuolen, punaisten, sotavankeja suljettuna vankileireille.

Leireillä taudit, myös espanjantau-

ti, levisivät ja vankeuden loputtua kulkeutuivat vankien koteihin ja perheisiin. Tauti levisi Suomessa myös muita reittejä ja viranomaiset olivatkin taudin edessä avuttomia; he pystyivät lähinnä vain neuvomaan suomalaisia välttämään isoja väkijoukkoja ja huolehtimaan käsihygieniastaan. Silti nuoria, perusterveitäkin ihmisiä kuoli tautiin.

Tauti iski meillä useampana eri aaltona, joista viimeinen koettiin talvella 1920. Se oli erityisen paha Lapissa; Inarissa kuoli 10 % asukkaista tammi-helmikuun 1920 aikana.

3 OIKEIN, VÄÄRIN VAI EI KERROTA?

Vastaa väittämiin alleviivaamalla oikea vastausvaihtoehto.

1) Espanjantauti tuli Suomeen Espanjasta.

Oikein

Väärin

Ei kerrota

2) Tauti iski suomalaisiin useana aaltona.

Oikein

Väärin

Ei kerrota

3) Suomessa tautiin sairastuivat pääasiassa sisällissodan hävinneet.

Oikein

Väärin

Ei kerrota

4) Lapissa tautiin kuoli 10 % asukkaista.

Oikein

Väärin

Ei kerrota

5) Tautiin kuoli kaikenikäisiä ihmisiä.

Oikein

Väärin

Ei kerrota

104 ovi auki – kurs 1

tietoa

jakso 2

SIKAINFLUENSSA

S

ikainfluenssa on influenssapandemia, joka levisi maailmalla vuosina 2009–2010.

Samankaltaisia A-influenssapandemioita esiintyy aina muutaman vuosikymmenen välein, kuten 1918–1920 ”espanjantauti”, vuonna 1957 ”aasialainen” ja vuoden 1968 ”hongkongilainen”. Nykyään sikainfluenssan varsinaiseksi nimeksi on vakiintunut influenssa A(H1N1)pdm09, eli kyseessä on

TEHTÄVÄ

A-influenssan muoto.

Sikainfluenssa-nimitys tuli siitä, että kyseessä oli oikeastaan sikojen A-influenssa, joka aiheutti äkillisen ylempien hengitysteiden tulehduksen. Samaa tai sitä geneettisesti läheisimmin muistuttavaa virusta esiintyi myös ihmisissä ja linnuissa. Tällaisen sian, ihmisen ja linnun virusgeeniyhdistelmän löytyminen oli tutkijoillekin

ennennäkemätön asia. Viruksen tarttuminen lajista toiseen on kuitenkin harvinaista. Tästä huolimatta kannatti tuolloin suhtautua esimerkiksi kissansa hengitystieoireisiin vakavasti ja viedä kissa eläinlääkärille, jos perheen ihmisjäsenillä oli ollut influenssaa. A(H1N1)-virusta oli nimittäin löytynyt muun muassa kissoilta, joiden oli arveltu saaneen tartunnan ihmisiltä.

3 A), B) VAI C)?

Valitse oikea vaihtoehto.

1)

Det som förenar 1900-talets pandemier och svininfluensan är a) att helt samma virus kommit tillbaka om och om igen b) att alla varit olika former av A-influensavirus c) att alla varit virus som först hittats hos djur

2)

Följande påstående stämmer med det som sägs i texten: a) Katter hade också spridit svininfluensa b) Vilket djur som helst kunde få svininfluensa c) Influensavirus smittar i allmänhet inte mellan djurarter

kurs 1 – ovi auki

105

jakso 3

alku

Ihmisen tavanomainen elinpiiri ja lähiympäristö Tavanomainen elinpiiri koostuu henkilön lähiympäristöstä, johon kuuluvat koti ja paikat, joissa käydään töissä, käydään koulua tai opiskellaan sekä muut palveluita tarjoavat paikat, joissa käydään usein, esimerkiksi päivittäistavarakauppa, vaatekauppa, kahvila, elokuvateatteri ja posti. Eri asuinpaikkojen palveluiden laatu ja tarjonta vaihtelee; suuressa kaupungissa on luonnollisesti enemmän palvelumuotoja kuin maaseudulla, mutta tosin maaseudulla voi olla lyhempi jonotusaika esimerkiksi terveyskeskukseen.

Myös lähellä vakituista asuntoa sijaitsevat paikat sekä niihin liittyvät reitit ja sosiaaliset suhteet kuuluvat tavanomaiseen elinpiiriin, vaikka niissä käytäisiinkin harvoin. Paikat, joissa käydään säännöllisesti ja usein kuuluvat henkilön tavanomaiseen elinpiiriin, vaikka ne sijaitsisivat pitkän matkan päässä vakituisesta asunnosta, kuten esimerkiksi kesämökki tai työpaikka, joka on toisella paikkakunnalla.

110 ovi auki – kurs 1

alku

jakso 3

Kaikki ihmiset, riippumatta siitä asuvatko he taajamassa, haja-asutusalueella, esikaupunkialueella, kylässä tai kaupungissa, vaikuttavat omaan lähiympäristöönsä. Esimerkiksi Pietarsaaresta Helsingin lähiöön muuttanut ripustaa jouluna ”Usko, toivo, rakkaus” -valosarjan ikkunaansa. Suomeen muuttanut ranskalainen haluaa hanhenmaksansa, osterinsa ja samppanjansa jouluruokapöytäänsä.

Ulkomaalaisten muuttaminen Suomeen sekä suomalaisten lisääntynyt matkailu vaikuttavat lähiympäristöömme monellakin tavalla. Lähikauppojemme tavaravalikoima monipuolistuu, löydämme eksoottisia mausteita ja ruokatarvikkeita kaupoistamme. Uusia ravintoloita syntyy kuin sieniä sateella. Uudet kulttuurivaikutteet, tavat ja tottumukset valtaavat alaa.

Jatkuva pakolaisvirta muuttaa lähiympäristöä ja voi aiheuttaa ongelmia, jos esimerkiksi pakolaisryhmän saavuttua pienen kylän asukasluku kasvaa merkittävästi. Uudet asukkaat, vieras kieli ja tavat sekä eri uskonto voivat pelottaa ja herättää ennakkoluuloja asukkaissa.

Nykyään ihmisten elinympäristö muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Joidenkin on vaikea pysyä mukana kehityksessä ja heidän on vaikea sopeutua varsinkin uusiin ulkomailta tuleviin vaikutteisiin. Monet pitävät vieraita ihmisiä ja tapoja uhkana, stereotypiat ja ennakkoluulot elävät vahvoina yhteiskunnassamme. Elämme kansainvälistyvässä Suomessa ja olemme osa Euroopan unionia. Meidänkin on luovuttava lintukodostamme ja meidän on aika kansainvälistyä ja kantaa kortemme kekoon koko maailmaa koskettavien asioiden ratkaisemiseksi.

SANASTO aiheuttaa förorsaka ala yta,areal, område asukas invånare asunto bostad elinpiiri livsmiljö ennakkoluulo fördom esikaupunki förstad, förort haja-asutusalue glesbygd kansainvälistyä internationaliseras kehitys utveckling keko stack koostua bestå av korsi strå koskettaa röra, beröra laatu kvalitet lintukoto lyckoland, lycksalighetens ö (bildligt) luopua avstå lähiympäristö närmiljö lähiö förort maaseutu landsbygd matkailu turism merkittävästi betydligt, anmärkningsvärt monipuolistua bli mångsidigare

paikkakunta ort pakolaisvirta flyktingstöm palvelu service ratkaista lösa reitti rutt riippumatta jstk. oberoende ripustaa hänga upp sijaita finnas, vara belägen, ligga sopeutua anpassa sig suhde förhållande, relation säännöllinen regelbunden taajama tätort tarjonta utbud tavanomainen vanlig, sedvanlig tottumus vana uhka hot vaikute intryck, influens vaikuttaa påverka,inverka; verka vakituinen stadigvarande, permanent valikoima urval, sortiment vallata erövra, inta, ockupera yhteiskunta samhälle

kurs 1 – ovi auki

111

jakso 3

alku

HALLITSE SANAT 1

TEHTÄVÄ VAAKASUORAAN JA PYSTYSUORAAN Täydennä ristikko. Mikä sana muodostuu pystysuoraan?

1) fördom 2) förort 3) hot 4) stadigvarande 5) utveckling 6) tätort 7) service 8) betydligt 9) rutt 10) påverka 11) bostad 12) finnas, vara belägen 13) regelbunden

1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9) 10) 11) 12) 13)

TEHTÄVÄ

2 IEKASISN = SEKAISIN

Minkä sanan kirjaimet muodostavat?

1) livsmiljö

PINIELIRI

_________________________

2) kvalitet

TALAU

_________________________

3) ort

KAPAKTUKIAN

_________________________

4) invånare

KASSUA

_________________________

5) lösa

KATTARAIS

_________________________

6) vana

TOMUSTUT

_________________________

112 ovi auki – kurs 1

alku

7) utveckling

HIKEYTS

_________________________

8) orsaka

TAATIEAHU

_________________________

TEHTÄVÄ

3 VERBIMESTARI

jakso 3

Taivuta tekstin verbit esimerkin mukaan sekä kirjoita vasemmalle verbi ruotsiksi.

säga

sanoa

sanon

sanoi

sanonut

sanotaan

sanottiin

on sanottu

bestå av

sijaita

vaikutan

valtasi

sopeutunut

luovutaan

kosketettiin

TEHTÄVÄ

on ratkaistu

4 HYVÄ SELITYS

Selittäkää vuorotellen laatikon sanat.

taajama

asunto paikkakunta reitti

lähiö ennakkoluulo

uhka

pakolaisvirta haja-asutusalue

valikoima

kurs 1 – ovi auki

113

jakso 3

alku

TYÖSTÄ TEKSTIÄ TEHTÄVÄ 1 TOTTA VAI TARUA? Ovatko väittämät oikein vai väärin?

Oikein

Väärin

1) Koti, koulu ja kaupat kuuluvat ihmisen lähiympäristöön.

2) Asuinpaikkojen palveluissa ei ole eroa.

3) Maaseudulla ei tarvitse jonottaa terveyskeskukseen.

4) Tavanomaiseen elinpiiriin kuuluu myös paikkoja, joissa ei käydä usein.

5) Toisella paikkakunnalla sijaitsevat paikat eivät kuulu tavanomaiseen elinpiiriin.

6) Vain kaupungissa asuva voi vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä.

7) Vieraiden vaikutteiden myötä kaupoissa on monipuolisemmin tuotteita.

8) Vieraat vaikutteet voivat herättää ennakkoluuloja.

9) Vieraisiin vaikutteisiin suhtaudutaan aina hyvin.

10) Meidän on tehtävä oma osuutemme auttaaksemme maailmaa.

TEHTÄVÄ

2 OIKEA SANA JA OIKEA MUOTO

Täydennä tekstin avulla.

1) Ihmisen _________________________________ (närmiljö) kuuluvat esimerkiksi koti ja koulu.

2) Kaupat ja muut ________________________ (service) tarjoavat paikat kuuluvat myös lähiympäristöön.

3) Myös paikat, jotka _________________________ (ligger) kauempana _________________________

(bostad), mutta joissa käydään ______________________________ (regelbundet) kuuluvat ihmisen

_________________________________ (sedvanlig ) __________________________ (livsmiljö).

4) _____________________________ (oberoende) siitä asuuko ihminen _________________________

(förort) vai ____________________________________ (glesbygd), ___________________ (påverka) hän omaan lähiympäristöönsä.

5) Myös ulkopuoliset ________________________ (intryck), kuten maahanmuutto ja matkailu, vaikuttavat lähiympäristöön.

114 ovi auki – kurs 1

jakso 3

sanoja

LISÄTEKSTI:

Lentomatkalle lähdössä Lentoasemalla Ennen kuin lähdet kotoasi lentokentälle tarkasta vielä kerran, että sinulla on mukanasi kaikki tarvittavat asiapaperit kuten matkaliput, henkilöllisyystodistus, rahat ja luottokortit. Pakkaa matkatavarat oikein jo kotona, sillä kielletyt esineet ja aineet poistetaan turvatarkastuksessa.

Kaikki matkan aikana tarvittavat lentoliput kannattaa ottaa mukaan joko paperitulosteina tai ainakin mobiililaitteeseen tallennettuna. Jos teet lähtöselvityksen verkossa, tulosta tarkastuskortti ja ota se mukaasi. Myös sähköinen tarkastuskortti mobiililaitteessasi kelpaa.

Saavu kentälle hyvissä ajoin. Varaa riittävästi aikaa varsinkin kello 6-8.30 ja kello 14.30-18 lähteville lennoille. Lähtöselvitysten määräajat ja tavat vaihtelevat lennoittain. Tarkista tiedot omalta lentoyhtiöltäsi.

Kun matkustat Schengen-alueen ulkopuolelle, kuljet passintarkastuksen läpi. Seuraa lentosi ja lähtöporttisi tietoja terminaalin monitoreista, verkkopalvelusta tai mobiilisovelluksesta.

Kaikkia lentoja ei välttämättä kuuluteta.

Asiakirjat • Passi on kaikkien kätevin matkustusasiakirja, sillä se kelpaa henkilöllisyyden todistamiseen kaikissa maissa ja kaikille lentoyhtiöille. Tarkista, että passisi on voimassa koko matkan ajan. Joissakin maissa passin tulee olla voimassa 3–6 kuukautta matkan päättymisen jälkeen.

• Tarvitset henkilöllisyystodistuksen myös kotimaanlennoilla ja matkustettaessa Pohjoismaihin. Henkilökortti riittää näihin kohteisiin lennettäessä.

• Osa Euroopan maista hyväksyy henkilöllisyystodistukseksi myös uudenmallisen henkilökortin.

• Myös sylilapsi tarvitsee oman passin.

• Tarkista matkatoimistostasi tai ulkoministeriöstä etukäteen, tarvitaanko kohdemaahan viisumi.

• Kun matkustat Yhdysvaltoihin, sinulla pitää olla ESTA-matkustuslupa. Selvitä omalta lentoyhtiöltäsi, tarvitsetko lisäksi muita asiakirjoja.

• Jos passi on jäänyt kotiin, Helsinki-Vantaan lentoaseman poliisi voi myöntää kertaluonteisen pikapassin.

132 ovi auki – kurs 1

sanoja

jakso 3

• Passista kannattaa ottaa mukaan valokopio tai kuva kännykkäkameralla. Katoamistilanteissa se helpottaa asiointia paikallisten viranomaisten ja suurlähetystön kanssa.

Tarkastuskortti on esitettävä lentoasemalla useassa pisteessä. Pidä se helposti saatavilla koko ajan, kun liikut lentoasemalla. Tarkastuskortti voi olla joko paperituloste tai tekstiviesti. Lentoyhtiön kanta-asiakaskortille tai luottokortille tallennetut lentotiedot eivät kelpaa.

Tarkastuskortti esitetään: • • • •

turvatarkastajalle porttialueen myymälöissä kassalla, kun teet ostoksia passintarkastuksessa lähtöportilla virkailijalle

Turvatarkastus • Esitä paperinen tai mobiililaitteessa oleva matkalippusi turvatarkastajalle tai digiportin lukijaan.

• Aseta kaikki tavarat laatikoissa läpivalaisuhihnalle.

• Usein myös koroissa on metallia, joten kengätkin voi halutessaan panna läpivalaistavaksi.

• Kävele metallinilmaisinportin läpi.

Jos käsimatkatavaroissa on esineitä tai aineita, joiden kuljettaminen lentokoneessa on kielletty, joudut luovuttamaan ne hävitettäväksi. Voit palata turvatarkastuksesta ja viedä käsimatkatavarat lähtöselvitykseen ruumassa kuljetettavaksi.

TEHTÄVÄ

8 TIIVISTELMÄ PÅ SVENSKA

Lue yllä oleva teksti. Kirjoita tiivistelmä ruotsiksi.

TEHTÄVÄ

9 KYSYMYKSIÄ

Ottakaa selville vastaukset seuraaviin kysymyksiin.

1) 2) 3)

4) 5) 6) 7)

Mitä asiakirjoja tarvitaan Yhdysvaltoihin matkustettaessa?

Mikä on ESTA-matkustuslupa: miten se hankitaan, mikä on sen voimassaoloaika ja hinta?

Olette lähdössä omatoimimatkalle Kuubaan tai Vietnamiin. Ottakaa selville mitä asiakirjoja tarvitsette matkan aikana ja kertokaa mistä ja miten te saatte ne.

Ota selvää, mitä rokotuksia valitsemassasi matkakohteessa tarvitaan.

Lennätte viikonlopuksi Tukholmaan. Mitä asiakirjoja tarvitsette?

Miten turvatarkastuksessa toimitaan? Mitkä matkatavarat ovat kiellettyjä?

Mistä tarkastat lentosi lähtöajan? kurs 1 – ovi auki

133

jakso 3

tilanteita

Lipun ostaminen Junalippua ostamassa – Hei, nuo aulan lippuautomaatit eivät toimi, voinko ostaa junalipun tästä?

– Totta kai. Automaatit ovat tänään kaikki epäkunnossa. Huolto on kyllä kutsuttu, joten iltapäivällä ne varmaan taas toimivat. Minne haluaisit lipun?

– Vaasaan.

– Haluatko meno-paluulipun?

– En, pelkkä menolippu, kiitos.

– Seuraavaan junaanko? Se lähtee 13.05 ja on perillä 17.34. Sinun pitää siinä tapauksessa vaihtaa junaa sekä Tampereella että Seinäjoella.

– Eikö Turusta pääse ilman junanvaihtoa Vaasaan?

– Ei. Junaa täytyy vaihtaa aina vähintään kerran, yleensä Tampereella. Joillakin vuoroilla joutuu vaihtamaan Helsingissä.

– No, sehän nyt on ihan väärässä suunnassa!

– Suosittelisin, että lähdet 16.05-junalla. Silloin olet perillä Vaasassa 21.10. Junaa joudut vaihtamaan vain Tampereella. Siellä vaihdat Turun Intercity-junasta Pendolinoon, joka tulee Helsingistä.

– Jaa, olisin yhdeksältä illalla Vaasassa. Aika myöhään. No, kyllä se käy. Pitää soittaa veljelle, että hän tulee hakemaan minut asemalta.

– Olet varmaan opiskelija?

– Joo, tässä opiskelijakorttini.

– Kiitos. Lipun hinta on 29,40.

– Maksan kortilla. (hetken päästä) – Kiitos ja hyvää matkaa!

– Kiitos, hei!

TEHTÄVÄ

epäkunnossa ur funktion huolto underhåll, service joillakin vuoroilla på en del turer pelkkä bara, endast perillä framme siinä tapauksessa i så fall suunta riktning toimia fungera vähintään minst

1 VAASA-SEINÄJOKI

Paritehtävä. Olet rautatieasema. Esitä parisi kanssa seuraava vuoropuhelu.

A: B: A: B: A: B:

Hej. Jag vill köpa en tur-och-returbiljett till Seinäjoki.

Hej. Alltså, Vasa–Seinäjoki tur-och-retur.

Tåget går väl 7.00?

Ja, och det är framme 7.47.

Far det något tåg från Seinäjoki till Vasa ca kl. sex ikväll?

18.18 far ett tåg från Seinäjoki och det är framme i Vasa 19.08.

134 ovi auki – kurs 1

tilanteita

A: B: A: B: A: B: A: B:

jakso 3

Bra, då kommer jag med det tåget tillbaka. Är du studerande?

Ja, här är mitt studerandekort.

Vasa–Seinäjoki tur-retur kostar då 14,40.

Jag tror jag har jämna pengar.

Tack. Och här är din biljett.

Tack, hejdå.

Tack, hej.

TEHTÄVÄ

2 TURKU–TAMPERE

Paritehtävä. Keksi parisi kanssa vastaava tilanne kuin 1-tehtävän tilanne. Osta meno-paluulippu reitille Turku–Tampere.

TEHTÄVÄ

3 MONTA VAIHTOA

Paritehtävä. Olet rautatieasemalla. Esitä parisi kanssa seuraava vuoropuhelu.

A: Hej, jag vill köpa en biljett till Joensuu.

B: Hej. Vasa–Joensuu alltså. Vill du åka med nästa tåg?

A: Ja, det vill jag.

B: Nästa tåg åker 12.20. Det är ett lokaltåg till Seinäjoki. I Seinäjoki måste du byta till ett Intercitytåg till Tammerfors. I Tammerfors byter du till ett annat Intercitytåg till Pieksämäki. I Pieksämäki byter du till lokaltåget till Joensuu. Du är framme 20.41.

A: Måste jag byta tre gånger?!

B: Så är det. Ett annat alternativ är att ta tåget som far 15.00. Då behöver du bara byta tåg en gång, i Dickursby.

A: I Dickursby?! Då är jag ju nästan i Helsingfors! Hur långa är de här två tågresorna och vad kostar de när man är studerande?

B: Resan som startar 12.20 tar 8 timmar och 21 minuter. Den kostar 40,80. Resan som startar 15.00 räcker 7 timmar och 40 minuter och kostar 48,50.

A: Jag väljer nog ändå den som har tre byten. Då åker jag åtminstone åt rätt håll.

B: Bra. Du ska just få biljetterna.

A: Här är 42 euro.

B: Och här får du 1,20 tillbaka. Och här är biljetterna.

A: Tack, hej.

B: Tack, hej.

kurs 1 – ovi auki

135

jakso 3

tilanteita

TEHTÄVÄ

4 PAIKALLISLIIKENTEESSÄ

Paritehtävä. Lukekaa ääneen ja käännä ruotsiksi.

– Hei. laite apparat – Hei. matkakortti resekort – Haluaisin ladata matkakortilleni sekä matkustusaikaa matkustusaika resetid naputella knappa in että rahaa.

Paljonko laitetaan? Hur mycket ska vi sätta?

– Selvä. Paljonko laitetaan? seutuliikenne regiontrafik – Aikaa ottaisin kuukaudeksi ja vain kaupungin sisäisiä sisäinen inre, intern, inom (staden) tunnusluku lösen, personlig kod, PIN-kod matkoja varten.

– Ja muuta?

– Joo, rahaa voisi ladata 20 euroa. Silloinhan korttia voi käyttää maksamiseen seutuliikenteessäkin, eikö totta?

– Kyllä.

– Olen opiskelija. Tässä opiskelijakorttini.

– Hyvä. Sitten ajan lataaminen maksaa 26,20. Eli yhteensä 46,20.

– Maksan kortilla.

– Nyt voit naputella tunnusluvun laitteeseen. Tarvitsetko kuittia?

– Kyllä, kiitos.

– Kiitos, hei.

– Kiitos, hei.

JOUKKOLIIKENTEESSÄ Laiturilla – Hei, meneekö tämä bussi Vihdintietä?

– Ei mene, tämän bussin reitti kulkee Paciuksenkatua.

Esimerkiksi tuo bussi numero 322 menee Vihdintietä.

– Selvä, kiitos.

Junassa

erehtyä ta miste kulkea gå, åka kumpi vilken laituri perrong penkki säte särkyvä (något) som (lätt)

går sönder tavaratila bagageutrymme tulla aika täyteen bli ganska full ylähylly hylla ovanför (sätena)

– Anteeksi, se on minun paikkani. Minulla on paikka 64.

– Niin on minullakin. Oletkohan nyt oikeassa vaunussa?

– Lipussa lukee kyllä vaunu 5, paikka 64.

– Mitä?! Eikö tämä olekaan vaunu 6?

– Ei, se on tuo seuraava.

– Jaahas, minä olen sitten itse väärässä vaunussa. Anteeksi. Kerään vain tavarani ja siirryn.

– Ei se mitään. Olen itsekin erehtynyt samalla tavalla useampia kertoja.

– Kummassa suunnassa muuten on ravintolavaunu?

– Se on tuolla toisessa suunnassa, vaunu numero kolme.

– Kiitos, taidankin mennä ensin sinne kahville, ennen kuin etsin oman paikkani. Ehkä oma paikkakin löytyy paremmin, kun olen saanut kahvia.

– Haha, varmaankin.

136 ovi auki – kurs 1

OBJEKT LÄRANDEMÅL 1) Grunderna: • Jag vet vad ett objekt är.

• Jag känner till de fyra temaformerna för nomen (substantiv, adjektiv, pronomen och räkneord).

• Jag vet att objektet ska vara i partitiv (tredje eller fjärde temaformen) i nekande sats.

2) Tillämpning I: • • • • • •

Jag vet vad de olika temaformerna för nomen innebär.

Jag kan använda objekt i partitiv i nekande sats.

Jag kan använda objekt i partitiv i satser med nekande innebörd.

Jag kan använda objekt i partitiv för att uttrycka obestämd mängd.

Jag kan minst 12 verb som kräver att objektet är i partitiv.

Jag förstår på det stora hela huvudprinciperna för när objektet ska vara i partitiv.

• Jag kan använda objekt i nominativ plural.

• Jag kan använda objekt i nominativ singular och genitiv singular.

3) Tillämpning II: • Jag känner igen unipersonella uttryck och kan använda objekt med dem.

• Jag känner igen jussiv (3 person imperativ) och kan använda objekt med den.

• Jag kan minst 20 verb som kräver att objektet är i partitiv.

208 ovi auki – kurs 1

objekt

rakenteet

3.1 Temaformerna och objektets former Objektet anger föremålet för handlingen.

Liisu kirjoittaa pitkää rakkauskirjettä poikaystävälleen, Villelle. Liisu håller på och skriver ett långt

kärleksbrev åt sin pojkvän, Ville.

Hän ei ole vielä lähettänyt sitä. Hon har inte ännu sänt det.

Hän aikoo lähettää kirjeen huomenna.

Hon tänker sända brevet i morgon.

Kirje lähetetään huomenna.

Brevet sänds i morgon.

Villen on pakko odottaa Liisun kirjettä ylihuomiseen.

Ville är tvungen att vänta på Liisus brev

tills i övermorgon.

Ville oli lähettänyt samanlaisen kirjeen Liisulle viime viikolla.

Ville hade skickat ett likadant brev till

Liisu förra veckan.

Objekten är alltid nomen: substantiv, adjektiv och pronomen (precis som i svenskan).

Objekten böjs i olika kasus. Kasusformerna får man av ordets temaformer.

första temaformen

andra temaformen

tredje temaformen

fjärde temaformen

svenska

kirje

kirjeen

kirjettä

kirjeitä

brev

pitkä

pitkän

pitkää

pitkiä

lång

se

sen

sitä

niitä

den, det

samanlainen

samanlaisen

samanlaista

samanlaisia

likadan

Objektet förekommer i fem olika kasusformer. Alla utom en motsvaras av en temaform.

T-formen, nominativ plural, bildar man av andra temaformen genom att byta ut -n mot -t.

första temaformen

andra temaformen

andra temaformen + -t

tredje temaformen

fjärde temaformen

svenska

kirje

kirjeen

kirjeet

kirjettä

kirjeitä

brev

pitkä

pitkän

pitkät

pitkää

pitkiä

lång

samanlainen

samanlaisen

samanlaiset

samanlaista

samanlaisia

likadan

nominativ singular

genitiv singular

nominativ plural

partitiv singular

partitiv plural

kurs 1 – ovi auki

209

rakenteet

objekt

GRAMMATIKPROFFS Ackusativ I och ackusativ II Tidigare pratade man om ackusativ I och II. De är sammanfattande benämningar på några kasusformer för objekt.

Ackusativ I = genitiv singular + nominativ plural Ackusativ II = nominativ singular + nominativ plural Tidigare hade finskan separata ackusativformer, men i modern finska är det endast några pronomen som har en separat ackusativform (minut, sinut, hänet, meidät, teidät, heidät och kenet). Denna form behövs för att skilja mellan possessivt pronomen och objekt (minun = min och minut = mig).

TEHTÄVÄ

1 Alleviivaa tekstistä objektit.

Matkalla ollessamme kävimme eläintarhassa. Näimme siellä paljon eläimiä, esimerkiksi seeproja, norsuja ja jopa kirahvin. Eräässä aitauksessa eläintenhoitajat ruokkivat juuri leijonia. Leijonille annettiin iso lihapala.

Häkkiin heitettiin myös pienempiä lihapaloja. Pikkusiskoni sai syöttää kamelille omenan. Hän ei pelännyt kamelia lainkaan, vaikka se oli hyvin iso. Eläintarhassa oli myös matelijatalo, mutta siellä en käynyt.

Kaikenlaiset liskot ja sammakot inhottavat minua, ja käärmeitä pelkään kuollakseni. Eläintarhassa oli myös apinoita, jotka juoksentelivat vapaina ympäriinsä. Satuin ottamaan valokuvan, kun apina varastaa naiselta hatun. Eläintarhan virtahepo oli juuri saanut poikasen, joten sitä emme valitettavasti nähneet tällä kertaa.

Tulemme varmaan muistamaan käynnin aina.

TEHTÄVÄ

svenska

2 Kirjoita 1-tehtävän objektit taulukkoon. Täydennä puuttuvat muodot. första temaformen

djur zebra elefant giraff lejon

210 ovi auki – kurs 1

andra temaformen

andra temaformen + -t

tredje temaformen

fjärde temaformen

objekt

rakenteet

köttbit mindre äpple kamel jag orm foto hatt (djur)unge den, det

ne

besök nominativ singular

genitiv singular

nominativ plural

partitiv singular

partitiv plural

I följande del ska vi gå igenom regler för när du ska använda vilken kasusform. Vi börjar med regler för partitiv, eftersom reglerna för partitivobjekt alltid väger tyngst. Det vill säga: om det finns minsta lilla orsak till att använda partitiv, ska man alltid använda partitiv.

3.2 När använda partitiv?

Rottani ei syö omenaa, se vihaa niitä. Rotta jyrsii sähköjohtoa ja sillä on tapana tehdä tuhoja. Se syö muroja ja juo vettä. Rakastatko sinäkin rottia?

Använd tredje temaformen i singular. – omenaa, sähköjohtoa, vettä Använd fjärde temaformen i plural. – niitä, tuhoja, muroja, rottia

kurs 1 – ovi auki

211

rakenteet

objekt

Objektet står i partitiv i följande fall: 1) Verbet står i nekande form.

Rotta ei syö omenaa.

En näe rottaa, missä se on?

Råttan äter inte äpple.

Jag ser inte råttan, var är den?

2) Satsen har nekande betydelse.

Minun on mahdotonta ruokkia rottaa tänään.

Lähdin ulos rottaa ruokkimatta.

Tuskin ruokin rottaa huomennakaan.

Kieltäydyn ruokkimasta rottia.

Det är omöjligt för mig att mata råttan i dag.

Jag gick ut utan att mata råttan.

Jag kommer knappasst att mata råttan i morgon heller.

Jag vägrar mata råttor.

3) Handlingen pågår. Äiti on kaupassa ostamassa ruokaa.

Se jyrsii sähköjohtoa.

Luin kirjaa.

Mamma är i affären och köper mat.

Den gnager på sladden.

(Jämför: Se jyrsi sähköjohdon poikki Den gnagde av sladden.)

Jag höll på och läste en bok.

(Jämför: Luin kirjan.

Jag läste ut boken.)

Lägg märke till att ibland är det endast objektet som signalerar om handlingen pågår eller inte. (Luin kirjaa. och Luin kirjan.)

4) Handlingen sker regelbundet.

Rotallani on tapana tehdä tuhoja…

Laulamme lauluja kuorossa joka torstai.

Min råtta brukar orsaka förstörelse…

Vi sjunger sånger i kören varje torsdag.

(Jämför: Lauloimme kansallislaulun.

Vi sjöng nationalsången.)

5) Handlingen är inte slutförd eller har inte nått avsett resultat.

Metsästäjä ampui hirveä.

Jägaren sköt mot/skadsköt älgen (men

fällde den inte).

(Jämför: Metsästäjä ampui hirven.

Jägaren sköt (och fällde) älgen.)

Rotta etsii ruokaa.

Råttan letar efter mat (men har inte hittat

något än).

(Jämför: Rotta löysi ruokapalan.

Råttan

hittade en matbit.)

212 ovi auki – kurs 1

objekt

rakenteet

6) Mängden är obestämd eller det är fråga om ett ämnesord.

Rotta syö muroja ja juo vettä.

Råttan äter flingor och dricker vatten.

(Jämför: Se söi muron.

Den åt en flinga.)

Haluatko lettuja ja hilloa?

Vill du ha plättar och sylt?

(Jämför: Haluatko letun?

Vill du ha en plätt?)

Löysimme hienoja vaatteita.

Vi hittade fina kläder.

(Jämför: Löysimme paidan.

Vi hittade en tröja.)

Syö leipää! Ät bröd!

(Jämför: Syö leipä! Ät upp brödet!)

7) Vissa verb kräver alltid eller nästan alltid partitiv. Hit hör känsloverb, men det finns många andra.

Hän vihaa niitä. Rakastatko rottia?

Hen hatar dem. Älskar du råttor?

Lär dig följande 24 verb utantill. ajatella epäillä etsiä haastatella harrastaa ihailla inhota kadehtia kaivata katsoa kiittää kunnioittaa kuunnella käyttää lähestyä miettiä pelätä rakastaa seurata soittaa suositella tarkoittaa valittaa vihata

tänka Ajattelen sinua. misstänka Lääkäri epäili astmaa. söka, leta efter Etsin kirjaani. intervjua Saanko haastatella teitä? hålla på med, ha som hobby Harrastan kuorolaulua. beundra Ihailen osaavaa laulajaa. avsky Miksi inhoat suunnistusta? avundas Kadehdin sinua ja taitoasi. längta efter, sakna Hän kaipasi lemmikkirottaansa. titta på Käymme illalla katsomassa uutta leffaa. tacka Kiitän Villeä hyvästä yhteistyöstä. respektera Kunnioitamme veteraaneja. lyssna på Kuunteletko musiikkia vai äänikirjaa? använda Käytitkö sanakirjaa? närma sig Juna lähestyy Tamperetta. fundera på Mietin pitkään mitä sanoit eilen. vara rädd för Pelkään rottia. älska Rakastan lomailua. följa Seurasitko varmasti luentoa? spela (instrument); ringa (i/på) Soittaisitko ovikelloa? rekommendera Suosittelen rotan hankkimista. mena, avse Mitä sinä tarkoitat? klaga/beklaga Hän valitti vatsakipuja. hata Vihaan rottia.

kurs 1 – ovi auki

213

rakenteet

objekt

I en och samma mening kan man hitta flera orsaker till att man använder partitiv.

Laulamme lauluja kuorossa joka torstai.

1) eftersom det är ett obestämt antal sånger, en obestämd mängd.

2) eftersom handlingen upprepas.

Tuskin inhoaisin suklaata, jos en olisi syönyt sitä liikaa.

1) eftersom satsen har nekande innebörd.

2) eftersom verbet inhota kräver partitivobjekt (ett känsloverb).

3) eftersom det är en obestämd mängd choklad, ett ämnesord.

Rotta etsii ruokaa.

1) eftersom handlingen pågår.

2) eftersom det är en obestämd mängd, ett ämnesord snarare än en specifik bit mat.

3) eftersom handlingen inte nått avsett resultat.

4) eftersom verbet etsiä kräver partitivobjekt.

TEHTÄVÄ

1 Miksi? Mistä syystä objekti on partitiivimuodossa?

Kryssa för den eller de regler som gör att objektet i meningen är i partitiv.

Ajattelin sinua eilen illalla.

En näe rottaa, missä se on?

Haluatko lettuja ja hilloa?

Hän rakastaa rottia.

Katsomme televisiota joka ilta.

Luen kirjaa.

Lähdin ulos rottaa ruokkimatta.

Löysimme hienoja paitoja.

Rotallani on tapana tehdä tuhoja.

Rotta etsii syötävää.

214 ovi auki – kurs 1

Nekande sats

Nekande innebörd

Handlingen pågår

Handlingen sker regelbundet

Handlingen har inte nått avsett resultat

Obestämd mängd, ämnesord

Verbet kräver partitiv

objekt

rakenteet

Jyrsiikö se sähköjohtoa?

Juo vettä!

Tuskin hän ruokki rottaa aamulla.

Olemme ostamassa ruokaa.

TEHTÄVÄ

2 Muuta lauseet kielteisiksi.

1) Pojat söivät koko kakun.

2) Hän nosti itkevän lapsen syliinsä.

3) He rakensivat talon yhdessä päivässä.

4) Näimme hirvet ennen törmäystä.

5) Sinun olisi pitänyt unohtaa asia.

6) Heidän oli pakko perua matka.

7) Järjestäkää juhlat viikonloppuna.

8) Osta äidille kirja syntymäpäivälahjaksi.

9) Taulu maalattiin 1800-luvulla.

10) Tuo puu kaadetaan huomenna.

TEHTÄVÄ

3 Muodosta lauseita. Valitse yksi ilmaisu jokaisesta laatikosta.

KUKA

TEKEE

MITÄ

eläintarhan tiikerit hallitus kokki minä parkourharrastajat serkkuni

harjoitella joka päivä läpäistä kurssin kirjoittamatta kieltäytyä laatimasta olla tapana tehdä syödä päivittäin tulla tunnille lukematta tuskin ottaa

aine kanta asiaan läksyt raaka liha sulava liike uusi ohje

TEHTÄVÄ 1) 2) 3) 4) 5) 6)

4 Käännä suomeksi.

Drick mjölk! Ät fisk!

Har du köpt vindruvor?

Vi spelade många matcher.

De lyssnade på musik.

Vi behöver mer socker.

kurs 1 – ovi auki

215

rakenteet

TEHTÄVÄ

objekt

5 Käännä seuraavat lauseet.

1) Vi tackade kocken för den goda maten.

2) Grannarna klagade över oljudet.

3) Vi närmar oss Åbo.

4) Alla avundades prinsessans skönhet.

5) Jag vill tacka dig för det du gjort.

6) Använder du ekologiska produkter?

7) Som liten var jag rädd för spöken.

8) Vad tänker du på?

9) Växterna behöver (=saknar) vatten, näring och omsorg.

10) Jag håller på med friidrott.

ekologisk produkt luomutuote friidrott yleisurheilu näring ravinne oljud melu omsorg huolenpito skönhet kauneus spöke kummitus växt kasvi

3.3 När använda nominativ och genitiv?

– Meidän pitää ostaa uusi auto.

– Häh? Miten niin?

– Naapuri osti uuden auton, joten nyt meillekin kyllä hankitaan uusi auto.

– Etkö ole nyt vähän hölmö?

– En ole, uudella autolla naapuri pääsee nopeammin kotiin kuin minä.

– Voi huokaus sentään… Osta sinä sitten helikopteri. Se on taatusti nopeampi…

– Sinä sen sanoit! Anita, ostamme helikopterin!

– Ei, en minä… Huokaus. Ostakoot hölmöt vaan auton, helikopterin ja vaikka pingviininkin…

Kolla alltid först om objektet måste vara i partitiv. Om inte, så gäller följande regler.

Om objektet är i plural, använd andra temaformen + -t.

Meidän pitää ostaa uudet autot.

Osta sinä sitten helikopterit!

Ostammeko pingviinitkin?

Pingviinit ruokitaan aina aamulla.

216 ovi auki – kurs 1

objekt

rakenteet

Om objektet är i singular, använd första temaformen i följande fall: 1)

Verbet står i imperativ (subjekt saknas).

Osta sinä vaan helikopteri.

Ostakaa auto.

Ostakaamme pingviini.

2) Satsen är passiv (subjekt saknas).

Meille hankitaan uusi auto.

Hankittiinko myös helikopteri?

3) Objektet hör ihop med ett unipersonellt uttryck.

Meidän pitää ostaa uusi auto.

Teidän täytyy ostaa helikopteri!

Olisiko teidän hyvä ostaa pingviinikin?

I övriga fall när subjektet är i singular, använd andra temaformen.

Naapuri osti uuden auton.

Sinä sen sanoit!

Anita, ostamme helikopterin!

He ostakoot auton, helikopterin ja vaikka pingviinin.

TIPS Vissa bestämningar framför objektet kräver att objektet efter är i partitiv: Ostin kolme rottaa.

Jag köpte tre råttor.

Sain paljon lahjoja Sirulta.

Otatteko vähän leipää?

Onko meillä lisää lehtiä?

Jag fick många presenter av Siru.

(Jämför: Sain lahjan Sirulta.

Jag fick en present av Siru.

Sain Sirun antamat lahjat.

Jag fick presenterna som Siru gett.

Vill ni ha lite bröd?

(Jämför: Otatteko leivän?

Vill ni ha ett bröd?)

Har vi fler tidningar?

(Jämför: Onko meillä lehdet?

Har vi tidningarna?)

kurs 1 – ovi auki

217

rakenteet

TEHTÄVÄ

objekt

1 Nominatiivi vai genetiivi? Täydennä oikea muoto.

1) puhelu

a) Soitan vain yhden _________________________.

b) Minun pitää vain soittaa yksi _________________________.

c) Hän sai _________________________ tuntemattomasta numerosta.

d) _________________________ soitettiin tuntemattomasta numerosta.

2) uusi tietokone

a) Hänen olisi hyvä hankkia __________________________________.

b) Hän osti eilen ______________________________________.

c) Ostakaa jo _____________________________________ vanhan tilalle.

d) Lopulta hänelle hankittiin _________________________________.

3) sohva

a) _________________________ siirrettiin ikkunan alle.

b) Siirrä _________________________ ikkunan alle.

c) Voisitteko siirtää _________________________ ikkunan alle?

d) Sinun kannattaisi siirtää _________________________ ikkunan alle.

218 ovi auki – kurs 1

objekt

rakenteet

3.4 Personliga pronomen och kuka som objekt – Näetkö hänet?

Ser du honom?

– Näenkö kenet?

Ser jag vem?

– Petrin. Petri.

– En näe häntä.

Jag ser inte honom.

De personliga pronomenen och pronomenet kuka är de enda nomen som har en speciell objektsform (ackusativform). Formen bildas från andra temaformen. hän, häne/n + -t Näetkö hänet? kuka, kene/n + -t Kenet näet?

Om inte partitivreglerna gäller, använd alltid objektsformen.

Ketä ei otettu mukaan retkelle?

Keitä meistä hän ei tunne?

Ketkä otamme mukaan retkelle?

TEHTÄVÄ

1 Täydennä puuttuvat muodot.

svenska

första temaformen

jag

minä

du

andra temaformen

tredje temaformen

fjärde temaformen ----

sinun

han, hon, hen vi

andra temaformen + -t

---hänet

----

me

ni

---teidän

de

---heidät

vem

---ketä

subjektsform

possessivt pronomen

objektsform (nominativ)

partitiv singular

partitiv plural

kurs 1 – ovi auki

219

rakenteet

TEHTÄVÄ 1) 2) 3) 4) 5) 6)

objekt

2 Käännä.

Såg du oss?

Vilka blev inte bjudna?

Jag höll på att rita av henne när telefon ringde.

Kan du hämta dem?

Känner han er?

Vem tar vi med på festen?

3.5 Sammanfattande övningar TEHTÄVÄ 1) 2) 3) 4)

1 Mikä ero? Vad är skillnaden? Förklara på svenska.

Syön puuron.

Syön puuroa.

Metsästäjä ampui karhun.

Metsästäjä ampui karhua.

He heittivät pallon.

He heittivät palloa.

Ostin vaatteet lähikaupasta.

Ostin vaatteita lähikaupasta.

Objektsreglerna i ett nötskal 1) Måste objektet vara i partitiv?

Använd tredje eller fjärde temaformen.

Ja Nej

2) Är objektet i plural?

Använd andra temaformen + -t.

Ja Nej

3) Är verbet i passiv, imperativ eller ett unipersonellt uttryck?

Ja Använd första temaformen.

Nej

Använd andra temaformen.

220 ovi auki – kurs 1

objekt

TEHTÄVÄ

rakenteet

2 Taivuta objekti oikeaan muotoon.

1) Miten ___________________________ (lemmikkirotta) hoidetaan?

2) _____________________________ (Mikä lemmikki) haluaisit?

3) Rotalla pitää aina olla ______________________________ (raikas vesi) saatavilla.

4) Kilpikonna tarvitsee ____________________________ (lämpölamppu).

5) Maakilpikonnalle ei saa antaa ____________________ (liha) eikä ______________________ (ruoka),

joka sisältää paljon _________________________ (energia).

6) Rotta tarvitsee _________________________ (iso häkki) ja _________________________ (seura).

7) Kilpikonna tarvitsee ______________________________ (piilopaikka).

8) Kilpikonnalla pitää olla ______________________________ (piilopaikka).

9) Kilpikonnalle pitää antaa _________________________ (vitamiinit) ja _________________________ (kalsium).

10) Rotan pitää saada _________________________ (liikunta).

11) Saanko katsoa sinun _________________________ (rotta)?

12) Oletko koskaan nähnyt _________________________ (rotta)?

13) Oletko nähnyt ______________________________ (elokuva) Rottatouille?

14) Kävin katsomassa __________________ (se) elokuvateatterissa.

15) Siivotaanko _____________________ (häkki) nyt vai illalla?

16) Minä voin siivota ________________________ (häkki) huomenna.

kurs 1 – ovi auki

221