Ovi auki 1 blädderex

OVI

1

AUKI

Anna Brännström • Rita Klemets • Tuula Lahtinen • Karin Saarukka • Marikki Sjöström • Eva Sundgren

SCHILDTS & SÖDERSTRÖMS

Schildts & Söderströms www.sets.fi Redaktör: Roland Juthman Grafisk formgivning och ombrytning: Heidi Hjerpe/Ab Kustmedia Oy Författarna vill tacka Svenska kulturfonden för understöd för arbetet med detta läromedel.

Första upplagan, första tryckningen © 2016 Anna Brännström, Rita Klemets, Tuula Lahtinen, Karin Saarukka, Marikki Sjöström, Eva Sundgren och Schildts & Söderströms Kopieringsförbud Det här verket är en lärobok.

Verket är skyddat av upphovsrättslagen (404/61).

Det är förbjudet att fotokopiera, skanna eller på annat sätt digitalt kopiera det här verket eller delar av det utan tillstånd. Kontrollera om läroanstalten har gällande licenser för fotokopiering och digitala licenser. Mer information fås av Kopiosto rf www.kopiosto.fi.

Det är förbjudet att ändra verket eller delar av det.

ISBN 978-951-52-3931-0 2016

Hej och välkommen att jobba med Ovi auki!

Ovi auki är en läroboksserie för gymnasiet i A-finska. Den första kursen tar avstamp i vardagen med skola, närmiljö och intressen. Med hjälp av de verktyg du får kan du berätta om dig själv och diskutera din egen vardag, verklighet och dina åsikter med andra.

Varje kursbok innehåller texter och uppgifter uppdelade i tre tematiska avsnitt, JAKSO 1–3. I början av varje JAKSO finns lärandemål för avsnittet. Lärandemålen är uppdelade på tre nivåer och hjälper dig hitta din egen kunskapsnivå och målnivå.

Bekanta dig därför först med målen och välj därefter vad du ska fokusera på.

I varje JAKSO finns fem steg eller delområden: • • • • •

ALKU – bygg grunden och se helheten SANOJA – utvidga och förstärk ordförrådet TILANTEITA – träna muntliga situationer TIETOA – läs och fördjupa dig i sak, text och språk TAITOA – utmana dina kunskaper skriftligt eller muntligt

Börja med ALKU och välj därefter de steg och delområden som du vill fokusera på.

Delarna bygger på varandra, vilket gör att du kan studera allt eller hoppa över det som du tycker att du redan behärskar respektive det som känns som överkurs.

Grammatiken finns samlad bak i boken, i RAKENTEET. Där finns både förklaringar och övningar. Kurs 1 fokuserar på verb och objekt.

I JAKSO 1–3 kommer du också att stöta på två typer av tipsrutor: SANASEPPÄ och SANAVALMIS. SANASEPPÄ ger dig konkreta tips och regler för böjning, ordbildning och annan grammatik. Vi har valt att låta SANASEPPÄ fokusera på de regler och mönster som man har mest nytta av – inte på undantag och ovanliga former.

SANAVALMIS tar upp idiom, fraser och andra fasta uttryck – språkets kryddor.

Längst bak i boken finns en alfabetisk ordförteckning finska–svenska. Där hittar du böjningsformerna till de ord som presenteras i boken.

Vi önskar dig glädje och framsteg i studierna! Lycka till!

Anna, Eva, Karin, Marikki, Rita & Tuula

JAKSO 1

JAKSO 2

ARKIELÄMÄÄ – VARDAGSLIV......... 6

HYVÄ TERVEYS – GOD HÄLSA....... 56

Minä....................................................................................8 Noppapeli........................................................................ 10

ALKU.....................................................................................58 Nuoret ja terveys...............................................................58 HALLITSE SANAT..............................................................60 TYÖSTÄ TEKSTIÄ.............................................................. 63

ALKU................................................................................. 12 Lukiolaisen elämää....................................................... 12 SANOJA........................................................................... 19 Lukiossa........................................................................... 19 Harrastuksia................................................................... 23 Ruoka-aineet................................................................. 29 Ruoanlaitto..................................................................... 33 TILANTEITA..................................................................... 41 Kaupan tiskillä................................................................ 41 Ravintolassa................................................................... 42 Vaatekaupassa.............................................................. 44 TIETOA............................................................................ 45 Ystävyys.......................................................................... 45 Perhe ja suku................................................................. 49 Saako halvalla hyvää?................................................. 52 TAITOA............................................................................ 54 Oman haastattelun tekeminen................................. 54 Esitelmä........................................................................... 54 Kirjoitelma....................................................................... 55

SANOJA...............................................................................66 Ruumiinosia........................................................................66 Ihmisen sisäelimiä.............................................................. 71 Sairauksia, onnettomuuksia ja oireita.......................... 76 Hoito ja hoitohenkilökunta.............................................. 83 TILANTEITA.........................................................................90 Ajanvaraus..........................................................................90 Lääkärissä...........................................................................92 Apteekissa.......................................................................... 94 TIETOA.................................................................................95 Ensiapua .............................................................................95 Anna meille meidän yhteiset vaivamme................... 100 Epidemiat........................................................................... 103 TAITOA............................................................................... 106 Kirjoitelma.......................................................................... 106 Esitelmä/ryhmätyö........................................................... 106 Oman haastattelun tekeminen.....................................107

JAKSO 3

RAKENTEET

LÄHIYMPÄRISTÖ – NÄRMILJÖN....108

INTRODUKTION....................................... 148

ALKU.....................................................................................110 Ihmisen tavanomainen elinpiiri ja lähiympäristö.......110 HALLITSE SANAT..............................................................112 TYÖSTÄ TEKSTIÄ.............................................................. 114 SANOJA...............................................................................116 Asuminen............................................................................116 Toimipaikkoja ja palveluja...............................................121 Liikenneyhteyksiä............................................................. 127 TILANTEITA........................................................................ 134 Lipun ostaminen .............................................................. 134 Joukkoliikenteessä..........................................................136 TIETOA................................................................................ 138 Asuako maalla vai kaupungissa?................................. 138 Mielipiteitä omasta lähiympäristöstä........................... 143 TAITOA................................................................................ 147 Oman haastattelun tekeminen..................................... 147 Esitelmä............................................................................... 147 Kirjoitelma........................................................................... 147

1.1. ORDKLASSER OCH SATSDELAR..................................149 1.1.1 Ordklasser...................................................................149 1.1.2 Satsdelar....................................................................149 1.2 TEMAFORMERNA.............................................................150 1.2.1 Verbets fyra temaformer........................................150 1.2.2 Nomens fyra temaformer......................................151 1.2.3 Stadieväxling............................................................152

VERB ...........................................................156

2.1. VERB I AKTIV..................................................................... 157 2.1.1. Tempus (indikativ) ...................................................158 2.1.2 Imperativ ................................................................... 171 2.1.3 Konditionalis ............................................................ 177

2.1.3.1 Konditionalis i presens .............................. 178

2.1.3.2 Konditionalis i perfekt ..............................182

2.1.3.3 Sammanfattande övningar......................183 2.1.4 Potentialis ...............................................................185

2.1.4.1 Potentialis i presens ..................................185

2.1.4.2 Potentialis i perfekt ...................................188

2.1.4.3 Sammanfattande övningar......................190 2.1.5 Jussiv ........................................................................190

2.2 VERB I PASSIV..................................................................193 2.2.1. Tempus (indikativ) .................................................194

2.2.1.1 Presens .........................................................194

2.2.1.2 Imperfekt .....................................................195

2.2.1.3 Perfekt och pluskvamperfekt ................. 197

2.2.1.4 Sammanfattande övningar......................199 2.2.2 Konditionalis...........................................................202 2.2.3 Potentialis ..............................................................204 2.2.4 Jussiv ......................................................................205 2.2.5 Andra man-uttryck än passiv.............................206

OBJEKT......................................................208

3.1 TEMAFORMERNA OCH OBJEKTETS FORMER........209 3.2 NÄR ANVÄNDA PARTITIV?.............................................211 3.3 NÄR ANVÄNDA NOMINATIV OCH GENITIV?...........216 3.4 PERSONLIGA PRONOMEN OCH KUKA SOM OBJEKT...............................................................................219 ALFABETISK ORDFÖRTECKNING FINSKA–SVENSKA....224 BILDKÄLLOR............................................................................240

ALOITETAAN

IHANA ARKI Elämän makuja

Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa.

Valitse ystäväsi hitaasti, luovu heistä vieläkin hitaammin.

JAKSO 1: ARKIELÄMÄÄ – VARDAGSLIV LÄRANDEMÅL FÖR AVSNITT 1 Grunderna: • Jag kan berätta vem jag är, hur gammal jag är och varifrån jag kommer samt uppge motsvarande grundläggande personuppgifter.

• Jag kan benämna de ämnen som jag studerar i gymnasiet.

• Jag kan grundläggande gymnasierelaterade ord (som gymnasium, schema, period, lektion, lärare, handledare, studentexamen och provvecka).

• Jag kan muntligt ange mina fritidsintressen.

• Jag kan benämna centrala födoämnen.

Tillämpning I: • Jag kan på ett allmänt plan berätta om min skoldag.

• Jag kan på ett allmänt plan berätta om mina hobbyer och intressen.

• Jag kan på ett allmänt plan diskutera olika fritidsintressen (ställa enkla frågor, visa intresse, ställa följdfrågor, svara kort på frågor).

• Jag kan tolka ett recept.

• Jag kan göra enkla matinköp och vid behov fråga var produkter finns.

• Jag kan beställa, ta emot, tacka för och betala för mat på restaurang.

• Jag kan göra målinriktade klädinköp.

Tillämpning II: • Jag kan diskutera mina förutsättningar, förhoppningar och farhågor.

• Jag kan reflektera kring gymnasistens vardag och utmaningar ur olika synvinklar.

• Jag kan mångsidigt diskutera mina styrkor, svagheter och framtidsplaner.

ALOITETAAN

OLLA

KENELLÄ ON?

MINÄ?

Mä oon Tiia, kuka sä oot?

Olen Tuisku ja tässä on kaverini Pyry.

Olet hyvä tyyppi.

Lyyti on rento.

He ovat lukiolaisia.

Olette myöhässä…

Olet muuten oikeassa!

Elias on vielä lounaalla/syömässä.

Minulla ei ole kynää.

Onko sinulla lainata kynää?

Hänellä ei ole kynää.

Meilläkään ei muuten ole.

Teilläkö on?

ASUN

Koulukadulla Mustasaaressa Sipoossa Lounais-Suomessa Pohjanmaalla Sisä-Suomessa Uudellamaalla länsirannikolla maaseudulla keskellä kaupunkia

KÄYN

lukiota usein mummon luona mielelläni teatterissa treeneissä kuntosalilla

VAPAAAIKANA

luen scifi-kirjoja bloggaan muodista pelaan jalkapalloa hengailen kaverien kanssa ohjelmoin käyn salilla en ota stressiä

MITÄH? OHOH! VOI HITSI! Jos osaat reagoida oikein, annat hyvän kuvan itsestäsi. Se antaa varmuutta.

Aloita jo luokkahuoneessa. Täydennä listaa!

Kun tulet tai lähdet Anteeksi, että olen myöhässä.

Saadaanko me lähteä, kun ollaan valmiita?

Voinko lähteä vähän aikaisemmin, koska …

Saan tunnin aikana tärkeän puhelun. Voinko vastata siihen?

– Ole hyvä vain. Ilman muuta. Toki.

– Se ei valitettavasti nyt käy, koska …

Kun et saanut selvää Anteeksi? (+kysymysintonaatio) Anteeks(i), en kuullu(t).

Anteeksi, voisitko puhua kovempaa.

Anteeksi, mutta nyt kuuluu huonosti.

Anteeksi, voisitko puhua mikrofoniin.

Anteeksi, mutta missä nyt mennään?

Nyt putosin vähän kärryiltä.

Anteeksi, mutta voisitko selittää.

Ja sama ruotsiksi/suomeksi Mitä … tarkoittaa?

Miten sanon … (suomeksi)?

Kun et ole varma…

En kyllä tiedä …

En ole ihan varma, mutta luulen…

Mitä tässä pitäisi tehdä?

En pääse alkuun (tämän kanssa).

Saisimmeko mallin/mallilauseen?

Saisimmeko vähän lisäaikaa?

Voinko sanoa näin?

Onko tämä oikein?

Onko meillä läksyjä/kotitehtäviä?

Mitä meille tulee läksyksi?

Millä sivulla se on?

Milloin sen pitää olla valmis?

Kun kysyt ja ilmaiset mielipiteen Mitä mieltä?

Mitä mieltä olet siitä, että …?

Mitä ajattelet siitä, että …?

Mitä tarkoitat?

Oletko samaa mieltä?

Olen vähän eri mieltä.

En sanois(i) ihan noin.

Nyt et oo (ole) tosissas(i)!

Kun lopetat Hyvää päivänjatkoa!

Hauskaa viikonloppua!

Samoin! Kuin myös!

Nähdään!

Palataan! (puhelimessa)

ALOITETAAN

Noppapeli!

Muodostakaa kolmen tai neljän hengen ryhmiä. Ryhmä tarvitsee nopan ja jokainen pelaaja jonkin pienen esineen pelinappulaksi.

ALOITA TÄSTÄ

Kenet suomalaisen näyttelijän tai muusikon tiedät nimeltä?

Missä asut?

Minkävärinen kotitalosi on?

Fanitatko jotain urheilijaa tai muuta julkkista?

Kerro, mitä söit aamupalaksi.

Takaisku!

Jätä heitto väliin.

Takaisku!

Millä tulit tänään kouluun?

Mikä on mieliruokasi?

Siirry kaksi askelta taaksepäin.

Pidätkö ruoanlaitosta?

Ajatko mopoa/ traktoria/ mönkijää?

Mikä on lempipullasi kahvilassa?

Mainitse viisi paikkakuntaa Suomessa, joissa olet käynyt.

Mikä on lempijälkiruokasi?

Mitä et koskaan syö?

Mikset?

Minkä leffan näit viimeksi? Mistä se kertoo?

Takaisku!

Siirry kaksi askelta taaksepäin.

Silitätkö itse vaatteesi?

Pesetkö koskaan vaatteitasi käsin?

Mihin aikaan heräsit?

Kuka teillä vie roskat ulos?

Mitä aineita opiskelet tässä jaksossa?

Selitä vierailijalle, missä koulun vessa on.

Takaisku!

Siirry kaksi askelta taaksepäin.

Kuinka vanha olit, kun opit pyöräilemään?

Kuka opetti sinua?

Mikä oli lempikirjasi pienenä?

Mistä se kertoi?

Mihin maahan lähtisit vaihtooppilaaksi?

Miksi?

Käytätkö silmälaseja tai piilolinssejä?

Lihaa vai kalaa?

Takaisku!

Jätä heitto väliin.

Onko teillä lemmikkieläintä?

Mikä eläin?

Montako tuntia päivässä istut näytön ääressä?

Takaisku!

Jätä heitto väliin.

Mikä on lempisivustosi internetissä?

Miksi?

Mihin maahan et ikinä matkustaisi?

Mikset?

Astut vahingossa kaverin varpaille.

Mitä sanot?

Takaisku!

Siirry kaksi askelta taaksepäin.

MAALI

jakso 1

alku

Lukiolaisen elämää Missä kävit peruskoulun?

Mitä aineita olet valinnut lukio-opintoihisi?

Mitä lukiota käyt ja miksi hakeuduit sinne?

Mitä haluaisit tehdä lukion jälkeen?

Kuinka pitkä koulumatkasi on?

Millä/Miten kuljet koulumatkat?

Mitä harrastat vapaa-aikanasi?

1

TEHTÄVÄ KYSYMME Paritehtävä. Kysy pariltasi yllä olevat kysymykset. Vastaa parisi kysymyksiin.

TEHTÄVÄ

2 VERBIT HALTUUN

A) Täydennä.

Svenska

gå (i)

1. teemamuoto

2. teemamuoto

3. teemamuoto

4. teemamuoto

olla

olen

oli

ollut

käydä

söka sig (till)

hakeudun

färdas

kulkea

välja

valita

vilja

12 ovi auki – kurs 1

hakeutunut kulki

haluan

göra ha som hobby

kävi

teki harrastaa

alku

jakso 1

B) Paritehtävä. Kysy Kyllä/Ei -kysymyksiä pariltasi: Oletko kaksikielinen? Haitko muihinkin kouluihin?

Käytä kaikki A)-tehtävän verbit. Vastaa parisi kysymyksiin.

Esimerkiksi: Valitsitko pitkän matikan?

– Kyllä, valitsin.

– Ei, en valinnut.

TEHTÄVÄ

Harrastatko jotain?

– Kyllä, harrastan jalkapalloa.

– Ei, en harrasta mitään.

3 NELJÄ LUKIOLAISTA

A) Olemme haastatelleet neljää suomenkielistä lukiolaista. Kuuntele haastattelut ja vastaa kysymyksiin ruotsiksi. Huomaa apusanasto.

1) 2) 3) 4) 5) 6)

Var studerar eleven?

Varför valde hen att söka dit?

Hur lång skolväg har hen och hur tar hen sig till skolan?

Vad berättar hen om sina ämnesval?

Vad skulle hen vilja göra efter gymnasiet?

Vad gör hen på fritiden?

Haastattelu 1: Meri 1) ________________________________________________________________________________ 2) ________________________________________________________________________________ 3) ________________________________________________________________________________ 4) ________________________________________________________________________________ 5) ________________________________________________________________________________ 6) ________________________________________________________________________________

SANASTO kylä sijaita suurin piirtein nykyinen jollain lailla paljon nähtävää enemmän koettavaa kävellen talvipakkanen

by ligga, vara belägen ungefär nuvarande på ett eller annat sätt mycket att se mer att uppleva till fots vinterköld

helle hetta, gass hyötyliikunta nyttomotion opintosuunnitelma studieplan luonnontiede naturvetenskap jakso period haaveilla jostakin drömma om ura karriär kuntosali gym lenkkeillä jogga

kurs 1 – ovi auki

13

ALOITETAAN

Terve sielu terveessä kuoressa.

Mitä terveys on?

Unkarilaiset pitävät terveyskylpylöistä, yhdessäolosta ja hyvästä ruoasta.

Miten SINÄ RENTOUDUT?

Vierivä kivi ei sammaloidu!

56 ovi auki – kurs 1

JAKSO 2: HYVÄ TERVEYS – GOD HÄLSA LÄRANDEMÅL FÖR AVSNITT 2 Grunderna: • Jag kan benämna de allra vanligaste kroppsdelarna (som huvud, hand och ben) och inre organen (som hjärta).

• Jag kan berätta hur jag mår.

• Jag kan grundläggande hälsorelaterade ord (som hälsa, vila, motion, kost, läkare, sköterska, sjukhus, medicin, sjukdom och vård).

• Jag kan muntligt redogöra för vanliga sjukdomssymtom.

Tillämpning I: • Jag kan benämna vanliga kroppsdelar och inre organ.

• Jag kan på ett allmänt plan prata om hälsa och hälsofrämjande.

• Jag kan muntligt beställa tid till hälsovård och kort redogöra för orsaken till besöket.

• Jag förstår och kan svara på grundläggande frågor om mitt hälsotillstånd.

• Jag kan hämta ut receptbelagd medicin.

• Jag kan be om råd och ta till mig grundläggande råd om receptfria läkemedel.

• Jag förstår saktext om för mig åtminstone delvis bekanta ämnen.

Tillämpning II: • Jag kan relatera ämnet god hälsa till mig själv och redogöra för hur jag själv främjar eller kunde främja en god hälsa och välbefinnande.

• Jag kan diskutera hälsans olika aspekter och hälsofrämjande ur olika synvinklar.

kurs 1 – ovi auki

57

jakso 2

alku

Nuoret ja terveys

Terveys muodostuu monista eri osa-alueista, jotka tukevat toisiaan. Jos jollakin osa-alueella on ongelmia, on niitä helposti myös muilla osa-alueilla, sillä ihmisen keho ja mieli muodostavat kokonaisuuden. Omaan terveyteensä voi vaikuttaa niin, että huolehtii siitä, että syö laadukasta ravintoa ja liikkuu tarpeeksi. Riskikäyttäytymistä, joka jollain tavalla uhkaa terveyttä, tulee välttää. Lääkäriin kannattaa mennä ajoissa, kun huomaa, että omassa terveydessä on jotain pielessä. Lisäksi on tärkeä huolehtia psyykkisestä terveydestään. Se on helpointa, kun pyrkii pitämään elämänsä tasapainoisena.

Hyvät ihmissuhteet ja stressin välttäminen ovat esimerkkejä tekijöistä, jotka tasapainottavat elämää.

Nuoren terveyttä voivat uhata esimerkiksi syömishäiriöt ja vääristynyt kehonkuva. Sekä pojilla että tytöillä voi olla ulkonäköpaineita. Olisi tärkeätä pystyä vastustamaan sellaisia paineita ja osata arvostaa itseään juuri sellaisena kuin on. Kaiken maailman dieetit ja lisäravinteet voivat olla, jos nyt ei suorastaan haitallisia, niin ainakin turhia, jos syö terveellisesti ja liikkuu tarpeeksi.

Opiskelu ja harrastuksetkin aiheuttavat nuorille välillä suorituspaineita.

58 ovi auki – kurs 1

alku

jakso 2

Usein suurimmat suorituspaineet lähtevät nuoresta itsestään, vaikka hän saattaakin kokea, että kaikki hänen ympärillään vaativat häneltä loistosuorituksia; opettajat ja vanhemmat, jopa kaveritkin, jotka aina tuntuvat saavan parempia arvosanoja, kuin nuori itse saa.

Vaikka nuori välillä saattaa kokea, että kaikki vaativat häneltä jotain, ovat häntä ympäröivät ihmiset kuitenkin hänen turvaverkkonsa. Vanhemmat, sisarukset, kaverit, opettajat ja muu koulun henkilökunta voivat tukea ja neuvoa nuorta, kun hän vain uskaltaa kertoa huolistaan muille.

Aikuiset voivat auttaa näkemään asiat laajemmassa perspektiivissä, ja kaverit taas voivat tarjota vertaistukea. Useimmitenhan on kuitenkin niin, että joku muukin on kokenut samoja asioita kuin se nuori, joka yksin murehtii asioitaan. Jaettu murhe onkin silloin puolitettu murhe!

Loppujen lopuksi sanonta ”Terve sielu terveessä ruumissa” kuvaa hyvin, miten tärkeää on huolehtia sekä psyykkisestä että fyysisestä terveydestä, koska ihminen tosiaan on kokonaisuus. Terveydestä huolehtimisen pitäisikin olla pienestä pitäen elämämme tärkeimpiä asioita.

SANASTO aiheuttaa förorsaka arvostaa jotakin uppskatta, värdesätta haitallinen skadlig huolehtia jostakin ta hand om ngt huoli oro, bekymmer, farhåga ihmissuhde människorelation jakaa dela keho kropp kehonkuva kroppsbild kokea uppleva kuvata beskriva laadukas av god kvalitet, högklassig laaja bred, omfattande lisäravinne näringstillskott loistosuoritus topprestation, lysande prestation mieli sinne muodostaa bilda muodostua jostakin byggas upp/bestå av murehtia jotakin bekymra sig över murhe bekymmer; sorg neuvoa ge råd olla pielessä vara på tok osa-alue delområde paine press; tryck pienestä pitäen sedan barnsben, från att

man är liten puolittaa halvera ravinto föda; kost; näring riskikäyttäytyminen riskbeteende sanonta talesätt suorituspaine prestationskrav;

om allvarligt även: prestationsångest syömishäiriö ätstörning tarjota erbjuda tasapainoinen balanserad tekijä faktor tukea stöda turvaverkko skyddsnät uhata hota ulkonäkö utseende useimmiten oftast uskaltaa våga vaatia kräva vaikuttaa johonkin påverka vastustaa jotakin motstå; motsätta sig vertaistuki kamratstöd; stöd av jämlika välttää undvika vääristynyt förvriden, snedvriden ympäröidä omge, omringa

kurs 1 – ovi auki

59

jakso 2

alku

HALLITSE SANAT TEHTÄVÄ

1 A), B) VAI C)?

Valitse se ruotsinkielinen sana, joka vastaa suomenkielistä sanaa.

1) keho

a) beröm

b) kropp

c) vagga

2) välttää

a) påstå

b) svänga

c) undvika

3) ulkonäkö

a) utseende

b) närsynthet

c) utsikt

4) jakaa

a) tacka ja

b) jaga

c) dela

5) uskaltaa

a) våga

b) tro

c) inbilla sig

6) kokea

a) koka mat

b) uppleva

c) prova

7) vaatia

a) vakta

b) vada

c) kräva

8) ihmissuhde

a) människorelation

b) varulv

c) kroppsproportion

9) riskikäyttäytyminen

a) risktagande

b) riskanvändning

c) riskbeteende

10) vastustaa

a) mottaga

b) motstå

c) svara

11) tuki

a) duk

b) stycke

c) stöd

TEHTÄVÄ

2 YKSI VIIVA = YKSI KIRJAIN

Täydennä puuttuvat kirjaimet viivojen kohdalle.

1) delområde

__ __ a – a __ __ __

2) talesätt

__ __ n o n __ __

3) oftast

__ __ __ i m m i __ __ __

4) beskriva

__ __ __ a t a

5) skyddsnät

__ __ __ v a v e __ __ __ __

6) riskbeteende __ __ __ __ __ __ __ y __ __ __ y __ y __ __ __ __ __ 7) balanserad

__ __ __ __ __ __ i n o i __ __ __

8) bekymra sig

__ __ r e h __ __ __

60 ovi auki – kurs 1

alku

TEHTÄVÄ

jakso 2

3 OMAT SANAT

Jatka virkkeitä omin sanoin. Jos et tiedä jotain sanaa suomeksi, etsi se sanakirjasta tai kysy kaverilta.

1) Minun turvaverkkooni kuuluvat_________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ 2) Minulle suorituspaineita aiheuttavat_____________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ 3) Minusta hyvä ihmissuhde on___________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ 4) Minun mielestäni hyvä ravinto__________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ 5) Minä olen sitä mieltä, että riskikäyttäytyminen on esimerkiksi sitä, että___________________________ ___________________________________________________________________________________

TEHTÄVÄ

4 VERBIMESTARI

Taivuta taulukon verbit esimerkin mukaan ja kirjoita verbi ensimmäiseen sarakkeeseen ruotsiksi. säga

sanoa

sanon

hän sanoi

olen sanonut

erbjuda kuvata tuen hän koki olen jakanut välttää muodostan hän vaati

kurs 1 – ovi auki

61

jakso 2

alku

SANASEPPÄ muuttaa – muuttua yllättää – yllättyä rakastaa – rakastua

ändra, förändra – ändras, förändras överraska – bli överraskad älska – bli förälskad

Suomen kielessä on monta verbiparia, joissa vain yksi kirjain erottaa sanojen merkitykset.

Huomaa, että näissä tyypillistä on: -AA tai -ÄÄ + objekti Muutan sitä.

Jag ändrar det.

-UA tai -YÄ – ei objektia Se muuttuu.

Det ändras.

TEHTÄVÄ

5 KUMPI?

Täydennä valitsemalla oikea verbi. Taivuta verbi tarvittaessa. Käytä preesensiä. Ruotsinna lauseet.

1) muodostaa – muodostua Hyvä terveys _________________ monista eri tekijöistä.

Keho ja mieli _________________ kokonaisuuden.

2) välttää – välttyä ___________ riskejä!

Miten voi ____________ riskeiltä?

3) vääristää – vääristyä Linssi _____________ kuvan.

Kun kuvaa katsoo linssin läpi, kuva ____________________.

4) puolittaa – puolittua Lääkkeen vaikutus _______________.

Aika _________________ lääkkeen vaikutuksen.

5) muuttaa – muuttua Riina _______________ ruokatottumuksiaan.

Riina lopetti tupakoinnin, ja tuntui siltä, että koko elämä ______________________.

62 ovi auki – kurs 1

alku

jakso 2

TYÖSTÄ TEKSTIÄ TEHTÄVÄ

1 OIKEA SANA + OIKEA MUOTO

Täydennä tekstin avulla.

1) Ihmisen terveys ______________________ (utgörs) monesta eri asiasta.

2) Ihmisen terveydessä on eri _______________________________ (delområden), jotka

_____________________ (stöder) toisiaan.

3) Ihmisen _________________________________ (kropp och sinne) _____________________ (utgör) kokonaisuuden.

4) Terveydestään kannattaa _________________________ (ta hand om) ja osa sitä on, että ihminen syö

________________________________________ (näring av god kvalitet).

5) Ihmisen terveydessä kaikki ________________________ (påverkar) kaikkeen.

6) Riskikäyttäytyminen _________________ (hotar) terveyttä, joten sellaista tulee ___________________ (undvika).

7) ______________________________________________________ (balanserade människorelationer)

ovat tärkeä _________________ (faktor) psyykkisen terveyden kannalta.

8) ______________________________________________________ (ätstörningar och en snedvriden

kroppsbild) kulkevat usein käsi kädessä.

9) ________________________ (press), jotka liittyvät __________________________ (utseende) pitäisi

voida _______________________________ (motsätta sig).

10) Itseään pitää ____________________ (uppskatta)!

11) ________________________ (pressen, trycket) __________________________ (förorsakar)

______________________ (skadlig) stressiä.

kurs 1 – ovi auki

63

jakso 2

alku

12) Nuori ehkä _______________ (upplever), että kaikki ______________________ (kräver) häneltä jotain.

13) Ihmiset, jotka _____________________ (omger) nuorta ovat kuitenkin hänen

__________________________ (skyddsnät), joka voi auttaa ja _______________________ (ge råd).

14) Sekä aikuiset että omat kaverit voivat ___________________ (erbjuda) ______________ (stöd).

15) Jos __________________ (vågar) _______________ (dela) ____________________ (sina bekymmer)

voi saada apua.

TEHTÄVÄ

2 ENSIN A), SITTEN B)

Käännä lauseet suomeksi. a)-lauseet ovat tekstistä. b)-lauseita on hieman muunneltu.

1) a) Man kan påverka sin egen hälsa. b) Näringen påverkar hälsan.

2) a) Man bör undvika riskbeteende. b) Man bör undvika dålig näring.

3) a) Det är viktigt att ta hand om sin psykiska hälsa. b) Sköt du bara ditt! (= Ta du bara hand om dina egna saker!)

TEHTÄVÄ

4) a) Syskonen kan stöda den unga. b) Jag åtminstone stöder både min bror och min kompis.

5) a)

b)

Någon annan har också upplevt samma saker.

Man tror lätt att ingen annan har upplevt samma sak.

3 KERRO OMIN SANOIN

Paritehtävä. Jaa teksti kahteen osaan kaverisi kanssa. Kumpikin tekee omasta osastaan tukisanalistan, jonka avulla hän referoi parilleen oman osansa keskeisimmät asiat. Pyri selittämään tekstin sisältö omin sanoin lunttaamatta tekstistä.

TEHTÄVÄ

4 KUVATEKSTEJÄ

Paritehtävä. Alla on kolme terveyttä käsittelevää taulukkoa. Niistä kaikista puuttuu selittävä kuvateksti.

Tee parisi kanssa muutaman virkkeen kuvateksti kaikkiin kolmeen taulukkoon. Vaihtakaa valmiit kuvatekstinne toisen parin kanssa ja antakaa palautetta heidän kuvatekstiensä selkeydestä ja paikkansa pitävyydestä suhteessa taulukoihin.

64 ovi auki – kurs 1

alku

jakso 2

a) Suositeltavat ruokavaliomuutokset energiatasapainon ja terveyden edistämiseksi Lisää

Vaihda

Vähennä

Kasvikset (erityisesti juurekset) Palkokasvit (herneet, pavut, linssit)

Vaaleat viljavalmisteet täysjyväviljavalmisteet

Lihavalmisteet Punainen liha

Marjat Hedelmät

Voi, voita sisältävät levitteet kasviöljyt, kasviöljypohjaiset levitteet

Lisättyä sokeria sisältävät juomat ja ruoat

Kalat ja muut merenelävät

Rasvaiset maitovalmisteet vähärasvaiset/rasvattomat maitovalmisteet

Suola

Pähkinät ja siemenet

Alkoholijuomat

Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta (2014)

b) Tupakkatuotteiden päivittäinen käyttö

40

40

35

35

30

30

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö (2015)

2013

2011

2009

2007

2005

0

14 12

2015

5 2003

14 12

2001

2013

2011

2009

2007

2005

2003

2001

1999

1997

1995

1993

1991

1989

0

10

1999

5

2015

10

18 16

15

1997

16

20

1995

15

1993

20

25

1991

18

1987

25

1987

Tupakkatuotteita päivittäin, tytöt, %

% 45

1989

Tupakkatuotteita päivittäin, pojat, %

% 45

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö (2015)

c) Nuorten mielenterveyshäiriöiden yleisyys Yleisyys (%)

Sukupuolijakauma

Jokin mielenterveyden häiriö

20–25

N>M

Mielialahäiriöt

10–15

N>M

Ahdistuneisuushäiriöt

5–15

N>M

Päihdehäiriöt

5–10

N<M

Käytöshäiriö

5–10

N<M

Tarkkaavuushäiriö

2–5

N<M

Syömishäiriöt

3–6

N>M

Ei-affektiiviset psykoosit

1–2

N=M

Lähde: Marttunen & Kaltiala-Heino, Nuorisopsykiatria. Psykiatria (2011) kurs 1 – ovi auki

65

jakso 2

sanoja

Ruumiinosia 1

TEHTÄVÄ KEHO Sijoita ruumiinosien nimet oikeisiin kohtiin.

1) _______________•

11) __________________• 12) __________________•

2) ___________________•

3) _________________•

4) ________________• 13) ___________________• 14) ______________•

5) ______________•

15) _________________•

6) ______________• 7) ______________•

16) ______________•

8) ________________•

9) ______________•

10) ________________• 17) ____________________•

jalka jalka(terä) kaula

66 ovi auki – kurs 1

kyynärpää käsi käsivarsi

lonkka nilkka olkapää

polvi pää ranne

reisi rinta sääri

vatsa vyötärö

sanoja

TEHTÄVÄ

jakso 2

2 PÄÄ

Sijoita ruumiinosien nimet oikeisiin kohtiin.

8 3

10 2

12

14

11

1 13 9

5

15 6 4 7

kasvot korva kulmakarvat

kurkku leuka nenä

niska ohimo otsa

poski päälaki silmä

suu takaraivo tukka = hiukset

1) _________________________

9) _________________________

2) _________________________

10) _________________________

3) _________________________

11) _________________________

4) _________________________

12) _________________________

5) _________________________

13) _________________________

6) _________________________

14) _________________________

7) _________________________

15) _________________________

8) _________________________ kurs 1 – ovi auki

67

jakso 2

sanoja

TEHTÄVÄ

3 PÄÄTTELY

Lue lauseet. Käännä sen jälkeen lihavoitu sana ruotsiksi.

1) Jalkaterässä on viisi varvasta ja yksi kantapää.

varvas = __________________

kantapää = __________________

2) Kädessä on viisi sormea. Jokaisen sormen päässä on kynsi, joten kädessä on myös viisi kynttä.

sormi = __________________

kynsi = __________________

3) Aikuisen suussa on yksi kieli ja useimmiten 32 hammasta.

kieli = __________________

hammas = __________________

4) Silmäluomi suojaa silmää, kun sulkee silmät. Silmäluomen reunassa on silmäripset.

silmäluomi = __________________ silmäripset = __________________

5) Nenässä on kaksi ”reikää”, kaksi sierainta.

sierain = __________________

6) Suun reunoja kutsutaan huuliksi.

huuli = __________________

7) Kun juo vettä, vesi menee suusta nielun kautta ruokatorveen ja siitä vatsaan.

nielu = __________________

ruokatorvi = __________________

8) Ihmisen ”kuorta” kutsutaan ihoksi.

iho = __________________

9) Kun istut, istut takapuolellasi. Takapuolta kutsutaan myös takamukseksi.

takapuoli = takamus = __________________

10) Selän alinta osaa kutsutaan ristiseläksi.

ristiselkä = __________________

68 ovi auki – kurs 1

sanoja

TEHTÄVÄ

jakso 2

4 PUUTTUVAT SANAT

Täydennä.

1) Ihmisellä on ______________________ (ett huvud), ______________________ (två händer) ja

______________________ (två ben).

2) Joillakin on tuuheat ______________________ (hår), toisilla taas on hyvin ohut ______________ (hår).

3) Kallen ______________________ (ansikte) ovat kapeat.

4) Lapsella on punaiset ______________________ (kinder).

5) Liisalla on punaiset _____________________________ (tånaglar).

6) Hän nyrjäytti ______________________ (vrist + -nsa).

7) ”Teillä on angiina”, totesi lääkäri, kun hän katsoi potilaan ______________________ (svalg, mihin?).

8) Lapsi ei ottanut asiaa kuuleviin ______________________ (öron + -nsa).

9) ______________________ (tand, mitä?) kolottaa.

10) Liisan ______________________puna (läpp-) on kirkkaanvärinen.

11) Potilas oli lyönyt ______________________ (bakhuvud + -nsa) kiveen.

12) Kävin eilen ______________________lääkärissä (tand-).

13) Jalkapalloilijalla on vahvat _____________________ (underben) ja ______________________ (lår).

14) Hän on röyhkeä ja käyttää aina ______________________taktiikkaa (armbåge-).

15) Hänellä on kallis ______________________kello (handled-).

16) Isoäitini on käynyt läpi ______________________leikkauksen (höft-).

17) ___________________________ (korsrygg + -ni, mitä?) särkee.

kurs 1 – ovi auki

69

jakso 2

sanoja

SANAVALMIS Här är några ordstäv och idiom med kroppsdelar. Lägg märke till att man inte kan översätta dem ord för ord till svenska.

Huolimattomuus ottaa minua päähän/aivoon.

Hän ei ottanut asiaa kuuleviin korviinsa.

Olen pelkkänä korvana.

Onpa hänellä otsaa tulla tänne!

Pilkka osuu omaan nilkkaan.

Hän oppi elämän tosiasioita kantapään kautta.

TEHTÄVÄ

5 SUOMEKSI

Kirjoita yllä olevan laatikon ilmaisut oikean ruotsinnoksen kohdalle.

1) Att han har mage att komma hit!

_______________________________________________________________________________

2) Jag blir irriterad på vårdslöshet/slarv.

_______________________________________________________________________________

3) Hen lärde sig livets realiteter den hårda vägen.

_______________________________________________________________________________

4) Den som gräver en grop åt andra…

_______________________________________________________________________________

5) Jag är idel öra.

_______________________________________________________________________________

6 Hen tog ingen notis om det.

_______________________________________________________________________________

70 ovi auki – kurs 1

sanoja

jakso 2

Ihmisen sisäelimiä 1

TEHTÄVÄ SISÄELIMIÄ Sijoita sisäelimien nimet oikeisiin kohtiin.

1) ________________

2) ________________

3) ________________ ________________

8) ________________

9) _____________________•

10) ______________________•

_• 11) ___________________ _ • 4) ________________

12) __________________ 5) ________________ 13 ___________________ 6) ________________ 14) ___________________________ 7) ________________

aivot haima keuhkot mahalaukku maksa

miehen sukuelimet munuaiset naisen sukuelimet perna rinta, rinnat

ruokatorvi suolisto sydän virtsarakko

kurs 1 – ovi auki

71

jakso 2

sanoja

TEHTÄVÄ

1+1 2_____

Yhdistä oikein.

1) perna

a) hjärta

2) keuhkot

b) ändtarm

3) sydän

c) gallblåsa

4) peräsuoli

d) lungor

5) haima

e) urinblåsa

6) sappirakko

f) mjälte

7) mahalaukku

g) blodkärl

8) virtsarakko

h) ven

9) verisuoni

i) magsäck

10) laskimo

j) bukspottskörtel

TEHTÄVÄ

3 PÄÄTTELY

Lue lauseet. Käännä sen jälkeen lihavoitu sana ruotsiksi.

1) Ruumiinosat voi nähdä. Sisäelimet ovat kehon sisällä.

ruumiinosa = ____________________

sisäelin = __________________________

2) Suolisto, eli suoli, jaetaan usein kolmeen osaan, jotka ovat mahalaukusta alkaen ohutsuoli, paksusuoli ja peräsuoli.

ohutsuoli = ____________________

peräsuoli = ____________________

paksusuoli = ________________________

3) Verisuonet joko vievät verta sydämeen tai sydämestä. Valtimot vievät verta sydämestä ja laskimot kuljettavat verta sydämeen.

valtimo = ____________________

72 ovi auki – kurs 1

laskimo = __________________

sanoja

jakso 2

4) Maksan alapuolella on sappirakko, johon sappineste varastoituu.

sappirakko = ____________________

sappineste = __________________

5) Kohtu, munasarjat ja munanjohtimet kuuluvat naisten sukuelimiin.

kohtu = ______________________

munasarjat = __________________________

munanjohtimet = ____________________________

6) Siitin ja kivekset kuuluvat miesten sukuelimiin.

siitin = __________________

TEHTÄVÄ

kivekset = ________________________

4 RUUMIINOSAT KÄYTTÖÖN

Täydennä oikealla sanalla.

1) Hän syö __________________________laatikkoa (lever-).

2) Einsteinilla oli hyvin terävät __________________________ (hjärna).

3) Hän on __________________________kirurgi (hjärn-).

4) Lääkäri on ammatiltaan __________________________kirurgi (hjärt-).

5) Hän sairastui __________________________putkentulehdukseen (lung-).

6) __________________________ (Tjocktarmen) voi tulehtua ja johtaa vakaviin komplikaatioihin.

7) ________________________ (Venerna, mitkä?) ja __________________________ (artärerna, mitkä?)

ovat verenkiertoelimiä.

8) Hänen __________________________nsa (tarmsystem) on alkanut oireilla.

9) __________________________rutto (Mjälte-) on biologinen ase.

10) Hänet vietiin teho-osastolle, koska hänellä oli _________________________tulehdus (bukspottkörtel-).

kurs 1 – ovi auki

73

jakso 2

sanoja

TEHTÄVÄ

5 MISSÄ MUODOSSA?

Täydennä. Käytä oikeaa muotoa.

1) Uhrin __________________________ (lungor, missä?) on vettä.

2) Välimeren maissa syödään paljon ____________________________ (inälvor = inre organ, mitä?), kuten

esimerkiksi lehmän __________________________ (mage, mitä?) ja __________________________

(lungor, mitä?).

3) Hänen __________________________ (lungor, missä?) on vajaatoimintaa, koska hän on tupakoinut

koko ikänsä.

4) __________________ (Livmodern) kuuluu naisen _________________________ (könsorgan, mihin?).

5) Kylmetyttyään hän sai __________________________tulehduksen (urinblåse-, minkä?).

6) Vanhuksen __________________________ (blodkärl, mitkä?) ovat tukkeutuneet.

7) Potilaan __________________________ (njure, missä?) on jokin vika.

8) Potilas odottaa __________________________siirtoon (njur-) pääsyä.

9) Hän sairastui __________________________tulehdukseen (gallblåse-, minkä?).

10) Lääkäri suoritti __________________________tähystyksen (tunntarms-, minkä?).

SANAVALMIS Här är några uttryck och talesätt med inre organ. Lägg märke till att man inte kan översätta dem ord för ord.

Minua sapettaa jatkuva valitus. (puhekieli: Minua ottaa aivoon.)

Se sai sappeni kiehumaan.

Johtaja Martikainen on yrityksen aivot.

Sinun pitäisi ajatella omilla aivoillasi, eikä aina turvautua muihin. ihmisen elämä kohdusta hautaan Hän on ottanut nuorten auttamisen sydämen asiakseen.

Onko sinulla sydänsuruja? sydäntä lämmittävä kiitos

74 ovi auki – kurs 1

sanoja

TEHTÄVÄ

jakso 2

6 ELI?

Kirjoita yllä olevan laatikon ilmaisut oikean ruotsinnoksen kohdalle.

1) människans liv från vaggan till graven

________________________________________________________________________________

2) Det retade gallfeber på mig.

________________________________________________________________________________

3) Du borde tänka själv och inte alltid ty dig till andra.

________________________________________________________________________________

4) ett tack som värmer hjärtat

________________________________________________________________________________

5) Hen har gjort det till sin hjärtesak att hjälpa ungdomar.

________________________________________________________________________________

6) Har du kärleksbekymmer/hjärtesorger?

________________________________________________________________________________

7) Direktör Martikainen är hjärnan på företaget.

________________________________________________________________________________

8) Det eviga gnället går mig på nerverna.

________________________________________________________________________________

Mitä muita sydämeen liittyviä ilmaisuja tunnette? Jäsennelkää ilmaisut, joissa käytetään sydän-sanaa ryhmiksi.

kurs 1 – ovi auki

75

jakso 2

tilanteita

Lääkärissä Kaisa saapuu terveyskeskukseen. Hän käy ilmoittautumassa vastaanottotiskillä.

– Hei, minulla on aika lääkärille kello 14.00.

– Mikä sinun nimesi on?

– Kaisa Virtanen.

– Ilmoitan lääkärille, että olet saapunut. Voit istua odottamaan, lääkäri ottaa vastaan huoneessa kolme.

--– Virtanen!

– Täällä. Hei. – Hei. No niin, istu alas ole hyvä. Kerropas minkälainen olo sinulla on?

Näen tiedoistasi, että olet valittanut heikkoa oloa ja yskää.

– Kyllä, nenä on tukossa, kurkku kipeä ja yskittää. En oikein saa nukutuksi yskän takia. Kuumettakin on ollut, mutta ei kovin korkeaa.

– Tarkistetaan miltä kurkku näyttää. Avaisitko suun? ... Nielu kyllä punoittaa hieman. Kuunnellaanpa myös sydän ja keuhkot. ... Ei mitään hälyttävää. Tuntuuko poskissa painetta? Onko ollut korvakipua?

– Ei kumpaakaan.

– Selvä. Oireiden perusteella sinulla ei ole mitään vakavaa. Sinua taitaa vain vaivata itsepäinen nuhakuume eli flunssa. Sitä voit helpottaa särkylääkkeillä ja nenän tukkoisuuteen voit käyttää nenäsuihketta. Muista myös levätä ja juoda tarpeeksi.

– Käynkin heti apteekin kautta hakemassa lääkettä.

– Kirjoitan sinulle myös yskänlääkereseptin. Sen pitäisi auttaa, että saat yskältä nukuttua.

– Kiitos! Ja näkemiin.

– Näkemiin!

1

TEHTÄVÄ LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA Paritehtävä. Harjoittele tilanne parisi kanssa.

A: B: A: B: A: B: A:

Berätta att du har ont i foten eftersom du spelat fotboll och fallit.

Kan du stå på foten?

Nej, gör ont.

Be patienten lyfta upp foten, du vill undersöka den.

Ajaj!

Kan du röra på foten?

Lite grann.

92 ovi auki – kurs 1

ilmoittautua anmäla sig nenäsuihke nässpray paine tryck valittaa klaga (på)

tilanteita

B: A: B: A: B:

A: B: A: B:

jakso 2

Det verkar inte vara brutet, bara en vrickning.

Fråga om foten behöver gipsas.

Nej, men en sköterska får sätta ett bandage.

Fråga när du kunna börja gå på foten.

Foten kommer vara uppsvälld och göra ont en tid. Foten måste få vila, gärna upphöjt. Du kan försiktigt börja gå när det känns bra för dig själv.

Fråga när du kan börjar spela fotboll igen.

Du får nog vänta ett tag.

Jag missar alltså matchen nästa vecka.

Säg att det tyvärr är så och säg att patienten ska ta värkmedicin vid behov.

TEHTÄVÄ

2 OMA TILANNE

Paritehtävä. Keksi parisi kanssa oma lääkärin vastaanottotilanne.

Henkilö 1: Tulet potilaaksi lääkärin vastaanotolle ja kerrot vaivoistasi.

Henkilö 2: Olet lääkäri ja pyrit kysellen ja tutkien selvittämään potilaasi vaivojen syitä ja hoitoa niihin.

Vaihtakaa rooleja ja oireita.

Ennen vuoropuhelua: Etsikää internetistä tietoa sairauksista ja oireista, jotta saatte luotua aidomman lääkärikäynnin.

kurs 1 – ovi auki

93

jakso 2

tilanteita

Apteekissa – Kuinka voin auttaa? haittavaikutus biverkning – Lääkäri määräsi minulle Köhäx-nimistä yskänlääkettä.

Köhäx-niminen som heter Köhäx – Onko sinulla Kela-kortti (=sairausvakuutuskortti) mukana? vuorokausi dygn – Sen pitäisi olla täällä lompakossani, kas tässä.

– Kiitos. Kyllä, tässä resepti on. Hetki vaan. (efter en stund) – Voit ottaa tätä yskänlääkettä 5 ml tarpeen mukaan, mutta korkeintaan kolme kertaa vuorokaudessa.

– Onko sillä mitään haittavaikutuksia?

– Se voi aiheuttaa väsymystä, mikä kannattaa ottaa huomioon, kun otat lääkettä.

– Kiitos. Tarvitsisin myös särkylääkettä ja nenäsuihketta.

– Niitä löytyy täältä. Särkylääkettä voi ottaa 3–4 kertaa vuorokaudessa kipuun ja kuumeeseen.

– Kiitos paljon avusta.

1

TEHTÄVÄ APTEEKISSA Paritehtävä. Harjoittele tilanne parisi kanssa.

A: Fråga om det är något du kan hjälpa med.

B: Berätta att du har ett recept på antibiotika.

A: Be om kundens FPA-kort.

B: Svara.

A: Svara. Hämta medicinen. Instruera att medicinen skall tas 3 gånger dagligen på tom mage.

B: Fråga om biverkningar.

A: Säg att medicinen kan orsaka diarré eller illamående, kontakta läkare i så fall.

B: Fråga om de också har allergimedicin.

A: Visa en medicin och säg att den här finns receptfritt (=ilman lääkemääräystä).

B: Fråga hur den ska användas.

A: Säg att en tablett om dagen borde räcka, i annat fall måste man diskutera med läkare.

B: Säg att du kan prova den. Tacka för hjälpen och säg hejdå.

A: Tacka och säg hejdå.

TEHTÄVÄ

2 OMA TILANNE

Paritehtävä. Keksi parisi kanssa oma tilanne.

Henkilö 1: Pyydät farmaseutilta lääkärin määräämiä lääkkeitä. Kyselet farmaseutilta vielä lääkkeen mahdollisista haittavaikutuksista.

Henkilö 2: Olet farmaseutti. Et voi antaa lääkettä potilaalle, ennen kuin hän on todistanut olevansa se, joka on, ja ennen kuin olet voinut hakea reseptin järjestelmästä. Pyydä siis KELA-kortti asiakkaalta. Neuvo häntä myös lääkkeen käytössä ja kerro mahdollisista haittavaikutuksista.

Vaihtakaa rooleja.

94 ovi auki – kurs 1

tietoa

jakso 2

Ensiapua TEHTÄVÄ 1 AUTATKO? Pariehtävä. Keskustele parisi kanssa. a) Suomessa kuolee vuosittain 50–60 ihmistä hypotermiaan. Autatko sinä ventovierasta ihmistä, jos näet tämän makaavan maassa?

Erään lehden tekemässä testissä nuori mies asettui makuulle jalkakäytävän viereen lumihankeen ja teeskenteli tajutonta. Yksitoista jalankulkijaa käveli ohi, vasta kahdestoista pysähtyi ja puhutteli makaavaa.

Mistä syystä niin moni käveli ohi? Miten sinä olisit toiminut? b) “Älä pelkää! Älä kulje ohi!” – Onko turvallista auttaa? Mitä voit tehdä, jos pelkäät aggressiivista reaktiota?

Ensiapu Ensiapu on kansalaistaito, jokaisen ihmisen perusvalmiuksiin kuuluva asia.

Ensiaputaitoja ei opi harjoittelematta, minkä vuoksi moni käykin esimerkiksi Punaisen Ristin järjestämillä kursseilla.

Elämän aikana kohdalle harvemmin osuu tilanteita, joissa joutuisi käytännössä turvautumaan ensiapukursseilla oppimiinsa taitoihin. Silti taitojen hallitseminen on tärkeää, sillä apusi voi pelastaa jonkun hengen. Tai voit itse olla autettavan asemassa, jolloin toivot, että ensimmäisenä paikalle sattuva henkilö osaisi auttaa sinua parhaalla mahdollisella tavalla. kurs 1 – ovi auki

95

jakso 2

tietoa

Kun hätätilanteessa annetaan ensiapua täytyy muistaa muutama perusasia. Onnettomuuden uhreja on autettava nopeasti ja määrätietoisesti, paikalle on kutsuttava lisäapua mahdollisimman pian samalla kun on estettävä mahdollisten lisäonnettomuuksien tapahtuminen. Mikäli paikalla on monta auttajaa, tehtäviä jakamalla voidaan toimia tehokkaasti esimerkiksi siten, että yksi auttaa loukkaantunutta, toinen hälyttää apua ja kolmas pitää uteliaat loitolla sekä opastaa avun perille.

Onnettomuuspaikalla voi tehdä paljon: mahdollinen verenvuoto on tyrehdytettävä painamalla vuotokohtaa ja sitomalla haavat.

Murtuneet raajat on tuettava ja uhrin olo on tehtävä mahdollisimman mukavaksi. On myös pidettävä huoli siitä, ettei uhri kärsi vilusta. Mikä tahansa peite on parempi kuin ei mitään, kunhan auttaja muistaa, ettei aseta itseään vaaraan esimerkiksi talvipakkasella antamalla oman takkinsa uhrin peitoksi.

Tajuton uhri on asetettava kylkiasentoon ja on pidettävä huoli siitä, että hän hengittää esteettä. Mikäli uhri ei hengitä, on häntä yritettävä elvyttää. Elvytettäessä on tarkistettava, ettei suussa tai nielussa ole mitään, mikä tukkii hengitystiet. Tämän jälkeen sydän on saatava pumppaamaan verta painelu-puhalluselvytyksellä ja keuhkoihin saatava happea puhaltamalla.

Paljon todennäköisempää on, että joudut arjessa auttamaan tilanteissa, jotka välttämättä eivät ole niin dramaattisia kuin kolariuhrin auttaminen tai hukkuneen elvyttäminen. Kuitenkin niissäkin edellytetään taitoja, joita ei hallitse, ellei niihin ole perehtynyt. Seuraavassa neljä nuorta kertoo, millaisiin tilanteisiin he ovat joutuneet.

112 Hädässä Miten soitan hätäpuhelun • hätänumero 112 vastaanottaa hätäilmoituksesi ja välittää tiedon eteenpäin kulloinkin tarvittavalle viranomaiselle: poliisi, pelastustoimi, terveystoimi tai sosiaalitoimi • soittaminen on maksutonta eikä tarvitse suuntanumeroa • hätänumeroon tulee soittaa kiireellisissä, todellisissa hätätilanteissa: kun henki, terveys, omaisuus tai ympäristö on vaarassa. Myös tilanteissa, joissa epäilet näin olevan, on syytä soittaa hätäkeskukseen. Mikäli olet epävarma, on parempi soittaa kuin olla soittamatta.

Toimi näin • soita 112 itse, mikäli vain pystyt • kerro, mitä on tapahtunut • anna tarkka osoite ja kunta • vastaa kysymyksiin, jotka sinulle esitetään • toimi ohjeiden mukaan • älä lopeta puhelua ennen kuin saat luvan

SANASTO elvyttää hukkunut kansalaistaito kylkiasento kärsiä vilusta määrätietoisesti

96 ovi auki – kurs 1

återuppliva någon som drunknat medborgarfärdighet stabilt sidoläge frysa, ha kallt målmedvetet

on estettävä måste förhindra on tyrehdytettävä måste stoppas painelu-puhalluselvytys hjärt-lung-räddning peite täcke, filt pitää loitolla hålla på avstånd tajuton medvetlös

tietoa

TEHTÄVÄ

jakso 2

2 OIKEIN VAI VÄÄRIN?

Onko väite oikein vai väärin? Jos väite on väärin, perustele. (Kaikki väitteet eivät perustu teksteihin.)

1) Jos osuu onnettomuuspaikalle, pitää ihan ensimmäiseksi vain soittaa hätäkeskukseen.

2) Verenvuoto tyrehdytetään painamalla vuotokohtaa ja sitomalla haavat.

3) Hätänumeroon voi soittaa, jos kaipaa juttuseuraa.

4) Tajuttomaan ihmiseen ei saa koskea.

5) Jos uhri ei hengitä, häntä on yritettävä elvyttää.

6) Paineluelvytyksen avulla yritetään saada uhri hengittämään.

7) Jos näkee tulipalon, liikenneonnettomuuden tai pahoinpitelyn julkisella paikalla, pitää miettiä, soittaako poliisille, palokunnalle vai päivystysklinikalle.

8) Hätäpuhelun saa lopettaa vasta saatuaan luvan.

9) Jos näkee kadulla loukkaantuneen ihmisen, voi jatkaa matkaa, jos on kiire, ja antaa jonkun muun huolehtia hänestä.

10) Jos luonnonvarainen eläin on pulassa, pitää soittaa hätäkeskukseen.

TEHTÄVÄ

3 NELJÄ TAPAHTUMAA

Kuuntelutehtävä. Neljä nuorta kertovat yksi kerrallaan yhdestä tapahtumasta. Kuuntele ja tee tehtävä. a) Otto kertoo. Kuuntele ja täydennä puuttuvat sanat.

Me oltiin kaveriporukalla viettämässä mökillä (1) ______________________, minkä mä tuun muistamaan (2) ______________________ tulevaisuuteen, sillä mukavasti alkanut viikonloppu sai äkillisen käänteen.

Me luultiin, että meillä oli kaikki hallussa ja homma (3) _______________________. Yks mun kavereista on allerginen ampiaisille ja sillä on aina mukana sellainen adrenaliinikynä. Se on opettanut meitä kaikkia (4) ____________________________________ pistokynää, jolla lääke annetaan lihakseen.

Juhannuspäivänä oltiin rannassa uimassa ja (5) ______________________________________ lämpimällä kalliolla. Santeri (6) __________________________ ottamaan pyyhettään, kun hän tunsi piston kädessään.

Sen pyyhkeen alle oli luikerrellut kyy.

kurs 1 – ovi auki

97

jakso 2

tietoa

Käsi turposi ja Santeri alkoi voida huonosti. Mä soitin hätänumeroon, josta sanottiin, että pitää antaa (7) ___________________________ tabletit ja tukea käsi.

Santerin piti välttää liikkumista, joten me (8) ______________________ se kottikärryillä autolle. Automatkan aikana Santeri alkoi voida huonosti, ja se joutu jäämään sairaalaan (9) _______________________. Ei me muut sit sen jälkeen oikeen haluttu jatkaa juhannuksen (10) ______________________.

b) Emilia kertoo. Kuuntele ja valitse oikea vaihtoehto.

1)

Mistä muut tietävät, että Emilialla on diabetes? a) Hänellä on aina insuliiniruiske mukana. b) Rannekkeessa lukee hänen sairautensa nimi. c) Hänen verensokerinsa laskee nopeasti.

2)

Mitä tapahtuu, kun verensokeri laskee? a) Alkaa heikottaa. b) Sydän lyö korkeilla kierroksilla ja pulssi on korkea. c) Tulee kuuma olo.

3)

Mitä Emilia pelkää? a) Hän pelkää olla yksin kotona. b) Että hänen verensokerinsa laskee liikaa, kun hän on yksin kotona. c) Että hän ei muista syödä makeaa.

4)

Miksi kukaan ei auttanut miestä? a) Hän oli sekava, koska hän oli juonut liikaa. b) Ihmiset luulivat, että hän oli humalassa ja sammunut. c) He olivat välinpitämättömiä.

c) Joel kertoo. Ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin? Korjaa väärät väittämät.

Oikein Väärin 1) Oppilaalta katkesi sormi.

2) Opettaja soitti hätänumeroon.

3) Joel löysi koulun osoitteen seinältä.

4) Terveydenhoitaja sanoi, että stressireaktio on tavallinen reaktio kun tapaturma sattuu.

5) Joel oli käynyt ensiapukurssilla ennen tapaturmaa.

98 ovi auki – kurs 1

tietoa

jakso 2

d) Katja kertoo. Kuuntele ja vastaa omin sanoin kysymyksiin.

1) 2) 3) 4) 5)

Millainen sauna kylpylässä oli?

Mitä saunassa tapahtui?

Mitä äiti teki?

Miten Lassen loppuloma sujui?

Paraniko käsi?

TEHTÄVÄ

4 KIRJOITUSTEHTÄVÄ

Kiroita 150–250 sanan teksti. Valitse yksi seuraavista aiheista: 1) 2)

3)

Silloin luulin kuolevani.

Kerro jostakin tilanteesta/tapauksesta, jossa olet auttanut jotakuta ihmistä. Kuvaile elävästi, millaisesta tilanteesta oli kyse ja miten sinä ja muut toimitte. Otsikoi itse.

Kotikonsteista on moneksi. Kerro, millaisiin kotikonsteihin teillä hoidetaan mustelmia, naarmuja, hiertymiä, nyrjähdyksiä, pistoksia/puremia ja muita vähän vaarattomampia asioita. Miten esimerkiksi hiertymiltä, paleltumilta tai vastaavilta voisi välttyä ennakkoon?

kurs 1 – ovi auki

99

jakso 2

tietoa

Anna meille meidän yhteiset vaivamme Apteekissa on jono, väkeä tungokseen saakka. Ohikulkeva saattaisi luulla, että tarjolla on vähintään ilmaista kahvia, eihän koko kansa voi kerralla sairastaa.

Kahvia ei näy missään, joten oletettavasti on se aika kuusta, jolloin kaikkien on haettava säännöllisesti käyttämänsä lääkkeet lähiapteekista.

Onneksi jonotuslappujen vieressä on kyltti, joka kertoo, että lappua ei tarvitse, jos tekee ostoksensa käsikauppapuolella. Reseptitön voi olla piittaamatta penkillä rivissä lääkkeitään odottavista ja omassa rauhassa omaan tahtiin valita sen, mitä tarvitsee.

Hyllyjen yllä on selkeät otsikot, tästä ihonhoitoon ja tästä matoihin, vatsavaivaan ja muuhun. Tunnen itseni vähän tärkeäksikin otsa rypyssä tavaillessani eri tuotteiden nimiä ja vertaillessani hintoja. Onko halvin sittenkään paras?

Vaikka minulla ei olekaan kiire, en tällä kertaa jää tekemään heräteostoksia, vaan suunnistan suoraan hyllyn luo, josta tiedän löytäväni sen, mitä olen hakemassa.

– Voinko auttaa?

Käännän päätäni olan yli, huolimattomasti, enhän minä apua tarvitse, ääni taitaa tiedustella joltakulta muulta avun tarvetta. Nopea vilkaisu paljastaa, että kummallakaan puolella saatikka sitten takanani ei ole muita asiakkaita, muikeasti hymyilevä farmaseutti vain.

– Ei kiitos, en tarvitse apua, löydän kyllä itsekin. Käännähdän takaisin hyllyä päin ja jatkan tuotteiden tarkastelua.

– Mitä etsit?

Vilkaisen ärtyneenä vasemmalle, mistä ääni tulee. Valkotakkinen on hivuttautunut nyt sivulleni selkäni takaa. Sinnikkäästi tämä oletettavasti juuri tutkinnon saanut olento seisoo vieressäni melkein maata viistävässä takissaan tomerasti lääketehtaan viimeisimmän esittelijän käynnin yhteydessä saamansa mainoskynä kädessään. Naps, niks, naps, niks. Luulin, että vain automyyjät ja vakuutuksia ovelta ovelle kaupittelevat amerikkalaiset napsuttelevat kynää tuolla tavoin.

– Ei kiitos, en todellakaan tarvitse apua. Otan vain tämän salvan, jota tulin hakemaan. Kiitos.

Otan hyllystä pitkulaisen pahvikotelon, jossa rasva on. Käännyn oikealle, sillä vasemmalla on esteenä valkoinen poiju. Suunnistan kohti kassaa, mutta tuo ihminen on ottanut oikoreitin ja on jälleen tielläni.

– Tiesitkö, että tämä tuote on tarkoitettu palovammojen ja vaikeasti parantuvien limakalvohaavojen hoitoon?

100 ovi auki – kurs 1

tietoa

jakso 2

Miten tuosta ihmisestä yhtäkkiä lähtee noin läpitunkeva ääni, apteekin asiakkaista meitä lähimmät käännähtävät tai ainakin höristävät korviaan vastaustani odottaen.

– Tiedän kyllä, mihin tätä käytetään, minulla on ollut samaa tuotetta ennenkin ja olen hyvin perillä sen käyttöominaisuuksista, haittavaikutuksista ja käyttötarkoituksesta.

Luultavasti koulutukseen on nykyään lisätty kurssi, joka opettaa vänkäämään asiakkaiden kanssa ja pitämään huolen siitä, että meistä jokainen tietää, mihin ostamaansa tavaraa käyttää. Ovatko tuotteiden riskit sellaiset, että virheellisestä käytöstä pelätään meidän tavallisten salvanlevittäjien haastavan lääketehtaan oikeuteen, ameriikan malliin? Koetan jatkaa kohti kassaa, mutta tämä jatkaa.

– Kyllä minun nyt on tiedettävä, mihin vaivaan te tätä olette ostamassa.

Herran pieksut, mitä sillä on väliä, jos vaikka sivelisin vahingossa peräpukamavoidetta kuiviin kyynärpäihini?

– Meidän on nykyään oltava vakuuttuneita siitä, että asiakas todella saa tarvitsemansa tuotteen.

Pidämme kumpikin kiinni salvapaketista kuin viestikapulasta, joka alkaa muistuttaa kiistakapulaa. Apteekissa on hiljaista, sinne kun ei lähdetä useinkaan tuttujen kanssa jutustelemaan, pelkästään kassakoneen ratina ja radion vaimea ääni kuuluvat hiljaa taustalla hurisevan ilmastointilaitteen äänen yli. Mutta nyt tämän innokkaan ja minun salvanostajan välinen keskustelu on herättänyt viimeisenkin reseptinodottajan mielenkiinnon.

– Minulla on toisessa sieraimessani, sen limakalvolla, haava, joka ei tahdo parantua. Ei, se ei ole allergiaa vaan satuin kaivamaan nenääni autossa liikennevaloissa, kun jalkani lipsahti kytkimeltä, koska naputin tahtia iskelmäradion tahdissa, jolloin auto nytkähti eteenpäin, kaivavan käteni käsivarsi osui rattiin ja tökkäsin kynnelläni itseäni nenään. Happy now?

Mitä opimme tästä: ensi kerralla leikkaan kynteni lyhyeksi ennen autonrattiin lähtemistä. Nenänkaivuusta en luovu. kurs 1 – ovi auki

101

jakso 2

tietoa

1

TEHTÄVÄ MINKÄLAINEN TEKSTI? 1) Mitä tekstilajia teksti edustaa? Vaihtoehdot ovat uutinen, kolumni, pakina, essee, artikkeli, arvostelu, yleisönosastokirjoitus.

2) Mihin tekstin otsikko viittaa?

TEHTÄVÄ

2 KYSYMYKSIÄ TEKSTISTÄ

Vastaa kysymyksiin.

1) 2) 3) 4) 5)

Miksi kertoja ajatteli apteekissa tarjottavan ilmaista kahvia?

Millaiseksi kertoja tuntee itsensä verratessaan tuotteita? Miksi?

Miten hän reagoi, kun hänelle tarjotaan apua? Miksi?

Minkä vuoksi keskustelijoiden välille syntyy kiistaa?

Miksi kertoja ei halua keskustella farmaseutin kanssa?

TEHTÄVÄ

3: SANARISTIKKO

Täydennä.

1) trängsel 2) utan recept 3) hudvård 4) styra kosan mot (även: orientera) 5) avlång 6) slemhinna 7) den del av apoteket där mediciner som kan köpas utan recept säljs 8) småprata 9) övertygad 10) bör inte göras offentligt

10) 1) 2) 3)

4) 5) 6) 7)

8) 9)

102 ovi auki – kurs 1

tietoa

jakso 2

Epidemiat Epidemioita ennen ja nyt – lue tekstit ja vastaa niihin liittyviin kysymyksiin.

LASTEN KUOLLEISUUS 1800-LUVUN HELSINGISSÄ

1

800-luvun lopun Helsingissä köyhillä alueilla asuttiin ahtaasti.

Köyhien asunnoissa oli myös usein huono hygienia. Ei siis ihme, että kulkutaudit eli epidemiat levisivät helposti ja kuolleisuus oli korkea. Oli hyvin tavallista, että vauvoja ja lapsia kuoli.

Vauvat saivat muilta lapsilta vatsatauteja, eivätkä selvinneet niistä.

Lisäksi aiemmin mainittu huono hygienia oli vaaraksi lapsille, kuten myös saasteet; merenrantojen ja -lahtien vesi oli saastunutta, eikä puhdasta kaivovettä riittänyt kaikille.

1

TEHTÄVÄ SVARA PÅ SVENSKA Nämn två saker som förorsakade barndödlighet i Helsingfors i slutet av 1800-talet.

TUBERKULOOSI

T

uberkuloosin aiheuttaa yksi mykobakteereista, Mycobacterium tuberculosis. Tuberkulooseja on erilaisia, mutta 75 % Suomen tuberkulooseista on keuhkotuberkuloosia.

Pahin tautihuippu maassamme koettiin 1800-luvun lopulla, mutta myös 1900-luvun alkupuoliskolla moni suomalainen sairastui keuhkotuberkuloosiin eli keuhkotautiin. Joillekin keuhkotauti koitui

TEHTÄVÄ

kuolemaksi ja tuberkuloosi olikin 1900-luvun alun yleisin kuolinsyy nuorilla. Vuosittain tuberkuloosiin kuoli 10 000 suomalaista vielä 1930-luvulla. Nykyään meillä sairastuu 250–300 henkilöä tuberkuloosiin vuodessa.

Nykyään puolet Suomen tuberkuloositapauksista todetaan vanhoilla ihmisillä, jotka ovat saaneet tartunnan lapsena. Heillä tartunta

aktivoituu nyt, vuosikymmeniä myöhemmin.

Suomessa yksi kolmasosa tuberkuloosiin sairastuneista on sairastunut siksi, että he ovat lähtöisin maasta, jossa tuberkuloosi on vielä nykyään yleisempää kuin meillä. He ovat lapsena saaneet tartunnan, mutta varsinainen sairaus puhkeaa vasta aikuisena.

2 VASTAA SUOMEKSI

Vastaa kysymyksiin.

1) Miten keuhkotautiin sairastuneiden määrät ovat muuttuneet 1800-luvulta tähän päivään?

2) Mikä asia yhdistää suomalaisten vanhusten tuberkuloosia ja muualta Suomeen muuttaneiden tuberkuloosia? kurs 1 – ovi auki

103

jakso 2

tietoa

ESPANJANTAUTI

E

spanjantauti riehui maailmalla vuosina 1918–1920.

Koska tautiin kuoli 30 miljoonaa ihmistä, sitä pidetään 1900-luvun pahimpana maailmanlaajuisena epidemiana eli pandemiana. Itse asiassa kyse ei ollut mistään sen ihmeellisemmästä kuin A-influenssan alamuodosta, mutta tappavuudeltaan espanjantauti oli poikkeuksellisen paha influenssa.

Jo talvella 1918 huomattiin, että yhdysvaltalaisilla ensimmäisen maailmansodan sotilailla esiintyi vakavaa influenssaa. Influens-

TEHTÄVÄ

sa kulkeutui sotilaiden mukana USA:sta sotatoimialueille Ranskaan. Sodan takia tautiin ei ensin kiinnitetty paljon huomiota ennen kuin se ehti Espanjaan, joka ei ollut sodassa mukana. Koska taudin vakavuus tajuttiin vasta tuolloin, sai tauti nimensä Espanjan mukaan.

Suomeen epidemia saapui laivojen mukana kesäkuun lopussa 1918. Maassamme oli tuolloin juuri päättyneen sisällissodan takia hävinneen osapuolen, punaisten, sotavankeja suljettuna vankileireille.

Leireillä taudit, myös espanjantau-

ti, levisivät ja vankeuden loputtua kulkeutuivat vankien koteihin ja perheisiin. Tauti levisi Suomessa myös muita reittejä ja viranomaiset olivatkin taudin edessä avuttomia; he pystyivät lähinnä vain neuvomaan suomalaisia välttämään isoja väkijoukkoja ja huolehtimaan käsihygieniastaan. Silti nuoria, perusterveitäkin ihmisiä kuoli tautiin.

Tauti iski meillä useampana eri aaltona, joista viimeinen koettiin talvella 1920. Se oli erityisen paha Lapissa; Inarissa kuoli 10 % asukkaista tammi-helmikuun 1920 aikana.

3 OIKEIN, VÄÄRIN VAI EI KERROTA?

Vastaa väittämiin alleviivaamalla oikea vastausvaihtoehto.

1) Espanjantauti tuli Suomeen Espanjasta.

Oikein

Väärin

Ei kerrota

2) Tauti iski suomalaisiin useana aaltona.

Oikein

Väärin

Ei kerrota

3) Suomessa tautiin sairastuivat pääasiassa sisällissodan hävinneet.

Oikein

Väärin

Ei kerrota

4) Lapissa tautiin kuoli 10 % asukkaista.

Oikein

Väärin

Ei kerrota

5) Tautiin kuoli kaikenikäisiä ihmisiä.

Oikein

Väärin

Ei kerrota

104 ovi auki – kurs 1

tietoa

jakso 2

SIKAINFLUENSSA

S

ikainfluenssa on influenssapandemia, joka levisi maailmalla vuosina 2009–2010.

Samankaltaisia A-influenssapandemioita esiintyy aina muutaman vuosikymmenen välein, kuten 1918–1920 ”espanjantauti”, vuonna 1957 ”aasialainen” ja vuoden 1968 ”hongkongilainen”. Nykyään sikainfluenssan varsinaiseksi nimeksi on vakiintunut influenssa A(H1N1)pdm09, eli kyseessä on

TEHTÄVÄ

A-influenssan muoto.

Sikainfluenssa-nimitys tuli siitä, että kyseessä oli oikeastaan sikojen A-influenssa, joka aiheutti äkillisen ylempien hengitysteiden tulehduksen. Samaa tai sitä geneettisesti läheisimmin muistuttavaa virusta esiintyi myös ihmisissä ja linnuissa. Tällaisen sian, ihmisen ja linnun virusgeeniyhdistelmän löytyminen oli tutkijoillekin

ennennäkemätön asia. Viruksen tarttuminen lajista toiseen on kuitenkin harvinaista. Tästä huolimatta kannatti tuolloin suhtautua esimerkiksi kissansa hengitystieoireisiin vakavasti ja viedä kissa eläinlääkärille, jos perheen ihmisjäsenillä oli ollut influenssaa. A(H1N1)-virusta oli nimittäin löytynyt muun muassa kissoilta, joiden oli arveltu saaneen tartunnan ihmisiltä.

3 A), B) VAI C)?

Valitse oikea vaihtoehto.

1)

Det som förenar 1900-talets pandemier och svininfluensan är a) att helt samma virus kommit tillbaka om och om igen b) att alla varit olika former av A-influensavirus c) att alla varit virus som först hittats hos djur

2)

Följande påstående stämmer med det som sägs i texten: a) Katter hade också spridit svininfluensa b) Vilket djur som helst kunde få svininfluensa c) Influensavirus smittar i allmänhet inte mellan djurarter

kurs 1 – ovi auki

105

jakso 2

taitoa

KIRJOITELMA. A) Kirjoita 150–250 sanan pituinen kirjoitelma terveellisistä elämäntavoista.

Mitkä seikat edistävät terveyttä ja mitkä tavat ja tottumukset eivät ole hyväksi terveydelle? Perustele mielipiteesi. Käytä otsikkoa Terve sielu terveessä ruumiissa.

B) Kirjoita 150–250 sanan teksti perheenne kotikonsteista.

Kerro, millä tapaa sinä/teidän perheenne hoitaa kotikonstein vilustumisia/pieniä vaivoja. Onko teillä jotain jo pitkään suvussa perinteenä kulkenutta tapaa ehkäistä tartuntoja tai hoitaa sairauksia? Kerro myös, ovatko ne toimineet kohdallasi. Otsikoi itse.

C)

Pidä viikon ajan ruokapäiväkirjaa ja/tai liikuntapäiväkirjaa.

Kirjaa ylös myös, kuinka pitkään nukuit ja miten paljon aikaa käytit esimerkiksi läksyihin, kotitöihin, harrastuksiin. Muistiinpanojesi perustella kirjoitat tekstin, jossa muun muassa pohdit, mitä asioita teet oikein ja missä on parantamisen varaa. Miten esimerkiksi muuttaisit nukkumis-, ruokailu-, liikunta- tai ajankäyttötottumuksiasi parempaan suuntaan. Pohdi myös, mitä huonoja vaikutuksia väärillä tottumuksilla on ja millaisia vaikutuksia elämäntapojen muutoksella voisi olla sinulle.

ESITELMÄ/RYHMÄTYÖ.

A) Tutustu erilaisiin ruokavalioihin ja laihdutus- ja painonhallintadieetteihin.

Valitse/valitkaa yksi, johon paneudut/paneudutte. Hanki/hankkikaa tietoa, mitä kyseinen ruokavalio pitää sisällään. Mitkä ovat sen edut ja mahdolliset haitat?

Laadi esitelmä, jonka pidät luokan edessä. Käytä havaintoaineistoa (PowerPoint, Prezi tms). Esitelmä voidaan pitää joko yksin tai ryhmätyönä (2–4 hengen ryhmissä).

B)

Miettikää yhdessä, mitä terveyttä edistäviä asioita koulussa voisi tehdä?

Millaisin eri keinoin koulupäivän aikana voitaisiin edistää terveyttä (kuten ruoka, välipalat, taukojumppa, ergonomia, valaistus, lepo, kurssien sisältö). Olkaa luovia ja innovatiivisia. Kootkaa ajatuksenne hyvin muotoilluksi kirjelmäksi päättäville elimille tai alustukseksi keskustelutilaisuuteen.

C) Etsikää ryhmissä tietoa eri syömishäiriöistä (esim. anoreksia, ortoreksia, bulimia).

Pitäkää esitelmä luokalle havaintovälineitä hyödyntäen. Kertokaa, mistä häiriössä on kyse, mitkä seikat voivat olla syitä esim. anoreksiaan altistumi selle. Kuinka yleinen sairaus on tyttöjen ja poikien keskuudessa, mistä hakea apua ja miten siitä voi parantua.

106 ovi auki – kurs 1

taitoa

jakso 2

OMAN HAASTATTELUN TEKEMINEN. Valitse annetuista vaihtoehdoista yksi haastattelun aihe.

A)

Suunnittele ja toteuta parisi kanssa haastattelu, jossa haastattelet terveydenhoidon tai hyvinvoinnin ammattilaista.

Haastattelemasi henkilö voi olla esim. sairaanhoitaja, ravitsemusterapeutti, psykologi tai personal trainer. Videoi haastattelu. Videot voidaan katsoa yhdessä tunnilla tai lähettää sähköisesti opettajan arvioitaviksi.

B)

Haastattele lähipiiristäsi jotakuta iäkästä henkilöä.

Pyydä tätä kertomaan, millaisiin terveyttä ja hyvinvointia koskeviin asioihin hänen nuoruudessaan kiinnitettiin huomiota, miten hyvä terveys ja elämänlaatu määriteltiin? Löydätkö yhtäläisyyksiä ja/tai eroja nykyisiin? Kertokaa vuorotellen pienryhmissä jokin esimerkki, joka haastattelunne perusteella kävi ilmi. Vertailkaa ja keskustelkaa. Mistä luulette, että erot ja/tai yhtäläisyydet johtuvat.

kurs 1 – ovi auki

107

OBJEKT LÄRANDEMÅL 1) Grunderna: • Jag vet vad ett objekt är.

• Jag känner till de fyra temaformerna för nomen (substantiv, adjektiv, pronomen och räkneord).

• Jag vet att objektet ska vara i partitiv (tredje eller fjärde temaformen) i nekande sats.

2) Tillämpning I: • • • • • •

Jag vet vad de olika temaformerna för nomen innebär.

Jag kan använda objekt i partitiv i nekande sats.

Jag kan använda objekt i partitiv i satser med nekande innebörd.

Jag kan använda objekt i partitiv för att uttrycka obestämd mängd.

Jag kan minst 12 verb som kräver att objektet är i partitiv.

Jag förstår på det stora hela huvudprinciperna för när objektet ska vara i partitiv.

• Jag kan använda objekt i nominativ plural.

• Jag kan använda objekt i nominativ singular och genitiv singular.

3) Tillämpning II: • Jag känner igen unipersonella uttryck och kan använda objekt med dem.

• Jag känner igen jussiv (3 person imperativ) och kan använda objekt med den.

• Jag kan minst 20 verb som kräver att objektet är i partitiv.

208 ovi auki – kurs 1

objekt

rakenteet

3.1 Temaformerna och objektets former Objektet anger föremålet för handlingen.

Liisu kirjoittaa pitkää rakkauskirjettä poikaystävälleen, Villelle. Liisu håller på och skriver ett långt

kärleksbrev åt sin pojkvän, Ville.

Hän ei ole vielä lähettänyt sitä. Hon har inte ännu sänt det.

Hän aikoo lähettää kirjeen huomenna.

Hon tänker sända brevet i morgon.

Kirje lähetetään huomenna.

Brevet sänds i morgon.

Villen on pakko odottaa Liisun kirjettä ylihuomiseen.

Ville är tvungen att vänta på Liisus brev

tills i övermorgon.

Ville oli lähettänyt samanlaisen kirjeen Liisulle viime viikolla.

Ville hade skickat ett likadant brev till

Liisu förra veckan.

Objekten är alltid nomen: substantiv, adjektiv och pronomen (precis som i svenskan).

Objekten böjs i olika kasus. Kasusformerna får man av ordets temaformer.

första temaformen

andra temaformen

tredje temaformen

fjärde temaformen

svenska

kirje

kirjeen

kirjettä

kirjeitä

brev

pitkä

pitkän

pitkää

pitkiä

lång

se

sen

sitä

niitä

den, det

samanlainen

samanlaisen

samanlaista

samanlaisia

likadan

Objektet förekommer i fem olika kasusformer. Alla utom en motsvaras av en temaform.

T-formen, nominativ plural, bildar man av andra temaformen genom att byta ut -n mot -t.

första temaformen

andra temaformen

andra temaformen + -t

tredje temaformen

fjärde temaformen

svenska

kirje

kirjeen

kirjeet

kirjettä

kirjeitä

brev

pitkä

pitkän

pitkät

pitkää

pitkiä

lång

samanlainen

samanlaisen

samanlaiset

samanlaista

samanlaisia

likadan

nominativ singular

genitiv singular

nominativ plural

partitiv singular

partitiv plural

kurs 1 – ovi auki

209

rakenteet

objekt

GRAMMATIKPROFFS Ackusativ I och ackusativ II Tidigare pratade man om ackusativ I och II. De är sammanfattande benämningar på några kasusformer för objekt.

Ackusativ I = genitiv singular + nominativ plural Ackusativ II = nominativ singular + nominativ plural Tidigare hade finskan separata ackusativformer, men i modern finska är det endast några pronomen som har en separat ackusativform (minut, sinut, hänet, meidät, teidät, heidät och kenet). Denna form behövs för att skilja mellan possessivt pronomen och objekt (minun = min och minut = mig).

TEHTÄVÄ

1 Alleviivaa tekstistä objektit.

Matkalla ollessamme kävimme eläintarhassa. Näimme siellä paljon eläimiä, esimerkiksi seeproja, norsuja ja jopa kirahvin. Eräässä aitauksessa eläintenhoitajat ruokkivat juuri leijonia. Leijonille annettiin iso lihapala.

Häkkiin heitettiin myös pienempiä lihapaloja. Pikkusiskoni sai syöttää kamelille omenan. Hän ei pelännyt kamelia lainkaan, vaikka se oli hyvin iso. Eläintarhassa oli myös matelijatalo, mutta siellä en käynyt.

Kaikenlaiset liskot ja sammakot inhottavat minua, ja käärmeitä pelkään kuollakseni. Eläintarhassa oli myös apinoita, jotka juoksentelivat vapaina ympäriinsä. Satuin ottamaan valokuvan, kun apina varastaa naiselta hatun. Eläintarhan virtahepo oli juuri saanut poikasen, joten sitä emme valitettavasti nähneet tällä kertaa.

Tulemme varmaan muistamaan käynnin aina.

TEHTÄVÄ

svenska

2 Kirjoita 1-tehtävän objektit taulukkoon. Täydennä puuttuvat muodot. första temaformen

djur zebra elefant giraff lejon

210 ovi auki – kurs 1

andra temaformen

andra temaformen + -t

tredje temaformen

fjärde temaformen

objekt

rakenteet

köttbit mindre äpple kamel jag orm foto hatt (djur)unge den, det

ne

besök nominativ singular

genitiv singular

nominativ plural

partitiv singular

partitiv plural

I följande del ska vi gå igenom regler för när du ska använda vilken kasusform. Vi börjar med regler för partitiv, eftersom reglerna för partitivobjekt alltid väger tyngst. Det vill säga: om det finns minsta lilla orsak till att använda partitiv, ska man alltid använda partitiv.

3.2 När använda partitiv?

Rottani ei syö omenaa, se vihaa niitä. Rotta jyrsii sähköjohtoa ja sillä on tapana tehdä tuhoja. Se syö muroja ja juo vettä. Rakastatko sinäkin rottia?

Använd tredje temaformen i singular. – omenaa, sähköjohtoa, vettä Använd fjärde temaformen i plural. – niitä, tuhoja, muroja, rottia

kurs 1 – ovi auki

211

rakenteet

objekt

Objektet står i partitiv i följande fall: 1) Verbet står i nekande form.

Rotta ei syö omenaa.

En näe rottaa, missä se on?

Råttan äter inte äpple.

Jag ser inte råttan, var är den?

2) Satsen har nekande betydelse.

Minun on mahdotonta ruokkia rottaa tänään.

Lähdin ulos rottaa ruokkimatta.

Tuskin ruokin rottaa huomennakaan.

Kieltäydyn ruokkimasta rottia.

Det är omöjligt för mig att mata råttan i dag.

Jag gick ut utan att mata råttan.

Jag kommer knappasst att mata råttan i morgon heller.

Jag vägrar mata råttor.

3) Handlingen pågår. Äiti on kaupassa ostamassa ruokaa.

Se jyrsii sähköjohtoa.

Luin kirjaa.

Mamma är i affären och köper mat.

Den gnager på sladden.

(Jämför: Se jyrsi sähköjohdon poikki Den gnagde av sladden.)

Jag höll på och läste en bok.

(Jämför: Luin kirjan.

Jag läste ut boken.)

Lägg märke till att ibland är det endast objektet som signalerar om handlingen pågår eller inte. (Luin kirjaa. och Luin kirjan.)

4) Handlingen sker regelbundet.

Rotallani on tapana tehdä tuhoja…

Laulamme lauluja kuorossa joka torstai.

Min råtta brukar orsaka förstörelse…

Vi sjunger sånger i kören varje torsdag.

(Jämför: Lauloimme kansallislaulun.

Vi sjöng nationalsången.)

5) Handlingen är inte slutförd eller har inte nått avsett resultat.

Metsästäjä ampui hirveä.

Jägaren sköt mot/skadsköt älgen (men

fällde den inte).

(Jämför: Metsästäjä ampui hirven.

Jägaren sköt (och fällde) älgen.)

Rotta etsii ruokaa.

Råttan letar efter mat (men har inte hittat

något än).

(Jämför: Rotta löysi ruokapalan.

Råttan

hittade en matbit.)

212 ovi auki – kurs 1

objekt

rakenteet

6) Mängden är obestämd eller det är fråga om ett ämnesord.

Rotta syö muroja ja juo vettä.

Råttan äter flingor och dricker vatten.

(Jämför: Se söi muron.

Den åt en flinga.)

Haluatko lettuja ja hilloa?

Vill du ha plättar och sylt?

(Jämför: Haluatko letun?

Vill du ha en plätt?)

Löysimme hienoja vaatteita.

Vi hittade fina kläder.

(Jämför: Löysimme paidan.

Vi hittade en tröja.)

Syö leipää! Ät bröd!

(Jämför: Syö leipä! Ät upp brödet!)

7) Vissa verb kräver alltid eller nästan alltid partitiv. Hit hör känsloverb, men det finns många andra.

Hän vihaa niitä. Rakastatko rottia?

Hen hatar dem. Älskar du råttor?

Lär dig följande 24 verb utantill. ajatella epäillä etsiä haastatella harrastaa ihailla inhota kadehtia kaivata katsoa kiittää kunnioittaa kuunnella käyttää lähestyä miettiä pelätä rakastaa seurata soittaa suositella tarkoittaa valittaa vihata

tänka Ajattelen sinua. misstänka Lääkäri epäili astmaa. söka, leta efter Etsin kirjaani. intervjua Saanko haastatella teitä? hålla på med, ha som hobby Harrastan kuorolaulua. beundra Ihailen osaavaa laulajaa. avsky Miksi inhoat suunnistusta? avundas Kadehdin sinua ja taitoasi. längta efter, sakna Hän kaipasi lemmikkirottaansa. titta på Käymme illalla katsomassa uutta leffaa. tacka Kiitän Villeä hyvästä yhteistyöstä. respektera Kunnioitamme veteraaneja. lyssna på Kuunteletko musiikkia vai äänikirjaa? använda Käytitkö sanakirjaa? närma sig Juna lähestyy Tamperetta. fundera på Mietin pitkään mitä sanoit eilen. vara rädd för Pelkään rottia. älska Rakastan lomailua. följa Seurasitko varmasti luentoa? spela (instrument); ringa (i/på) Soittaisitko ovikelloa? rekommendera Suosittelen rotan hankkimista. mena, avse Mitä sinä tarkoitat? klaga/beklaga Hän valitti vatsakipuja. hata Vihaan rottia.

kurs 1 – ovi auki

213

rakenteet

objekt

I en och samma mening kan man hitta flera orsaker till att man använder partitiv.

Laulamme lauluja kuorossa joka torstai.

1) eftersom det är ett obestämt antal sånger, en obestämd mängd.

2) eftersom handlingen upprepas.

Tuskin inhoaisin suklaata, jos en olisi syönyt sitä liikaa.

1) eftersom satsen har nekande innebörd.

2) eftersom verbet inhota kräver partitivobjekt (ett känsloverb).

3) eftersom det är en obestämd mängd choklad, ett ämnesord.

Rotta etsii ruokaa.

1) eftersom handlingen pågår.

2) eftersom det är en obestämd mängd, ett ämnesord snarare än en specifik bit mat.

3) eftersom handlingen inte nått avsett resultat.

4) eftersom verbet etsiä kräver partitivobjekt.

TEHTÄVÄ

1 Miksi? Mistä syystä objekti on partitiivimuodossa?

Kryssa för den eller de regler som gör att objektet i meningen är i partitiv.

Ajattelin sinua eilen illalla.

En näe rottaa, missä se on?

Haluatko lettuja ja hilloa?

Hän rakastaa rottia.

Katsomme televisiota joka ilta.

Luen kirjaa.

Lähdin ulos rottaa ruokkimatta.

Löysimme hienoja paitoja.

Rotallani on tapana tehdä tuhoja.

Rotta etsii syötävää.

214 ovi auki – kurs 1

Nekande sats

Nekande innebörd

Handlingen pågår

Handlingen sker regelbundet

Handlingen har inte nått avsett resultat

Obestämd mängd, ämnesord

Verbet kräver partitiv

objekt

rakenteet

Jyrsiikö se sähköjohtoa?

Juo vettä!

Tuskin hän ruokki rottaa aamulla.

Olemme ostamassa ruokaa.

TEHTÄVÄ

2 Muuta lauseet kielteisiksi.

1) Pojat söivät koko kakun.

2) Hän nosti itkevän lapsen syliinsä.

3) He rakensivat talon yhdessä päivässä.

4) Näimme hirvet ennen törmäystä.

5) Sinun olisi pitänyt unohtaa asia.

6) Heidän oli pakko perua matka.

7) Järjestäkää juhlat viikonloppuna.

8) Osta äidille kirja syntymäpäivälahjaksi.

9) Taulu maalattiin 1800-luvulla.

10) Tuo puu kaadetaan huomenna.

TEHTÄVÄ

3 Muodosta lauseita. Valitse yksi ilmaisu jokaisesta laatikosta.

KUKA

TEKEE

MITÄ

eläintarhan tiikerit hallitus kokki minä parkourharrastajat serkkuni

harjoitella joka päivä läpäistä kurssin kirjoittamatta kieltäytyä laatimasta olla tapana tehdä syödä päivittäin tulla tunnille lukematta tuskin ottaa

aine kanta asiaan läksyt raaka liha sulava liike uusi ohje

TEHTÄVÄ 1) 2) 3) 4) 5) 6)

4 Käännä suomeksi.

Drick mjölk! Ät fisk!

Har du köpt vindruvor?

Vi spelade många matcher.

De lyssnade på musik.

Vi behöver mer socker.

kurs 1 – ovi auki

215

rakenteet

TEHTÄVÄ

objekt

5 Käännä seuraavat lauseet.

1) Vi tackade kocken för den goda maten.

2) Grannarna klagade över oljudet.

3) Vi närmar oss Åbo.

4) Alla avundades prinsessans skönhet.

5) Jag vill tacka dig för det du gjort.

6) Använder du ekologiska produkter?

7) Som liten var jag rädd för spöken.

8) Vad tänker du på?

9) Växterna behöver (=saknar) vatten, näring och omsorg.

10) Jag håller på med friidrott.

ekologisk produkt luomutuote friidrott yleisurheilu näring ravinne oljud melu omsorg huolenpito skönhet kauneus spöke kummitus växt kasvi

3.3 När använda nominativ och genitiv?

– Meidän pitää ostaa uusi auto.

– Häh? Miten niin?

– Naapuri osti uuden auton, joten nyt meillekin kyllä hankitaan uusi auto.

– Etkö ole nyt vähän hölmö?

– En ole, uudella autolla naapuri pääsee nopeammin kotiin kuin minä.

– Voi huokaus sentään… Osta sinä sitten helikopteri. Se on taatusti nopeampi…

– Sinä sen sanoit! Anita, ostamme helikopterin!

– Ei, en minä… Huokaus. Ostakoot hölmöt vaan auton, helikopterin ja vaikka pingviininkin…

Kolla alltid först om objektet måste vara i partitiv. Om inte, så gäller följande regler.

Om objektet är i plural, använd andra temaformen + -t.

Meidän pitää ostaa uudet autot.

Osta sinä sitten helikopterit!

Ostammeko pingviinitkin?

Pingviinit ruokitaan aina aamulla.

216 ovi auki – kurs 1

objekt

rakenteet

Om objektet är i singular, använd första temaformen i följande fall: 1)

Verbet står i imperativ (subjekt saknas).

Osta sinä vaan helikopteri.

Ostakaa auto.

Ostakaamme pingviini.

2) Satsen är passiv (subjekt saknas).

Meille hankitaan uusi auto.

Hankittiinko myös helikopteri?

3) Objektet hör ihop med ett unipersonellt uttryck.

Meidän pitää ostaa uusi auto.

Teidän täytyy ostaa helikopteri!

Olisiko teidän hyvä ostaa pingviinikin?

I övriga fall när subjektet är i singular, använd andra temaformen.

Naapuri osti uuden auton.

Sinä sen sanoit!

Anita, ostamme helikopterin!

He ostakoot auton, helikopterin ja vaikka pingviinin.

TIPS Vissa bestämningar framför objektet kräver att objektet efter är i partitiv: Ostin kolme rottaa.

Jag köpte tre råttor.

Sain paljon lahjoja Sirulta.

Otatteko vähän leipää?

Onko meillä lisää lehtiä?

Jag fick många presenter av Siru.

(Jämför: Sain lahjan Sirulta.

Jag fick en present av Siru.

Sain Sirun antamat lahjat.

Jag fick presenterna som Siru gett.

Vill ni ha lite bröd?

(Jämför: Otatteko leivän?

Vill ni ha ett bröd?)

Har vi fler tidningar?

(Jämför: Onko meillä lehdet?

Har vi tidningarna?)

kurs 1 – ovi auki

217

rakenteet

TEHTÄVÄ

objekt

1 Nominatiivi vai genetiivi? Täydennä oikea muoto.

1) puhelu

a) Soitan vain yhden _________________________.

b) Minun pitää vain soittaa yksi _________________________.

c) Hän sai _________________________ tuntemattomasta numerosta.

d) _________________________ soitettiin tuntemattomasta numerosta.

2) uusi tietokone

a) Hänen olisi hyvä hankkia __________________________________.

b) Hän osti eilen ______________________________________.

c) Ostakaa jo _____________________________________ vanhan tilalle.

d) Lopulta hänelle hankittiin _________________________________.

3) sohva

a) _________________________ siirrettiin ikkunan alle.

b) Siirrä _________________________ ikkunan alle.

c) Voisitteko siirtää _________________________ ikkunan alle?

d) Sinun kannattaisi siirtää _________________________ ikkunan alle.

218 ovi auki – kurs 1